EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.2.2025
COM(2025) 61 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman 2021–2025 väliarviointi
{SWD(2025) 54 final} - {SWD(2025) 55 final}
1.Johdanto
Tässä kertomuksessa esitetään Euratomin vuoden 2021–2025 tutkimus- ja koulutusohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, väliarvioinnin tulokset sekä ohjelman perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa 1 edellytetyt komission huomautukset. Ohjelma on EU:n ydintutkimuksen tärkein rahoituslähde, ja sen määrärahat ovat lähes 1,4 miljardia euroa. Sillä rahoitetaan fuusioenergian kehittämistä ja pyritään ylläpitämään mahdollisimman tiukkoja ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä ja säteilysuojelua koskevia vaatimuksia sekä ydinalan osaamista Euroopassa.
Komission väliarvioinnissa, joka tehtiin riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, analysoidaan ohjelman suunnittelua, täytäntöönpanoa ja alustavia tuloksia. Arvioinnin tulokset esitetään liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja tiivistetysti tässä kertomuksessa. Niitä on käytetty myös ohjelman jatkamista vuosina 2026–2027 koskevan komission ehdotuksen laadinnassa ja suunnittelussa.
Arvioinnissa käsitellään edistymistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, resurssien tehokasta käyttöä sekä jatkuvaa merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta (ohjelman sisällä ja muiden välineiden kanssa) ja EU:n lisäarvoa. Se kattaa vuodet 2021–2024, ja siinä arvioidaan sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston epäsuoria toimia että yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) suoria toimia.
2.Tilanne
|
|
|
|
|
|
|
|
|
812 milj. euroa EU:n määrärahoja avustuksina ja palkintoina |
54 käynnistettyä yhteistyö-hanketta |
3,9 milj. euroa keski-määräinen avustus (pois lukien kumppa-nuudet) |
982 tutkimus-hankkeisiin ja kumppanuuksiin osallistunutta organisaatiota |
95 % rahoituk-sesta menee tutkimus-hankkeisiin, kumppa-nuuksiin ja palkintoihin |
4 käynnistettyä yhteis-rahoitettua eurooppa-laista kumppa-nuutta |
550 työntekijää tekemässä ja tukemassa ydin-tutkimusta |
|
Lähde: Euroopan komissio |
||||||
Ohjelma käynnistettiin toukokuussa 2021, ja sen kokonaisbudjetti oli 1,38 miljardia euroa. Joulukuuhun 2024 mennessä 79 prosenttia talousarviosta oli sidottu ja 40 prosenttia maksuista suoritettu. Ohjelma toteutetaan suoralla hallinnoinnilla epäsuorina ja suorina toimina. Epäsuorien toimien osuus talousarviosta on 61,5 prosenttia ja suorien toimien 38,5 prosenttia.
Epäsuoriin toimiin myönnettiin 58 hankeavustusta, joissa Euratomin rahoitusosuus oli 810 miljoonaa euroa. Avustukset myönnettiin kolmen kilpailuun perustuvan ehdotuspyyntökierroksen kautta ja arvioimalla nimettyjen rahoituksensaajien jättämät ehdotukset. Lisäksi komissio myönsi 2,6 miljoonan euron rahoituksen Maria Skłodowska-Curie -toimista myönnettäviä postdoc-apurahoja varten sekä fissio- ja fuusiotutkimuksen huippuosaajille myönnettäviä tunnustuspalkintoja varten.
JRC:n määrärahat suorille toimille (426 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2024) jaetaan kolmeen pääluokkaan: vakituiseen ja pysyvään henkilöstöön (yli 63 prosenttia määrärahoista), kiinteistöjen kunnossapitoon (29 prosenttia) ja tieteellisen työn toimintamenoihin (8 prosenttia).
3.Arvioinnin tulokset
Ohjelmalla on onnistuttu tukemaan oleellista tutkimusta ydinturvallisuuden, turva- ja varmuusjärjestelyjen, säteilysuojelun, jätehuollon ja fuusioenergian alalla. Ohjelman vaikutuksista on liian varhaista tehdä johtopäätöksiä, sillä 58 käynnistetystä hankkeesta oli vuoteen 2024 mennessä saatu päätökseen vain yksi, minkä lisäksi kymmenen hanketta saatetaan loppuun vuonna 2025. Saatavilla olevat tulokset – käynnistetyt hankkeet, niiden kattavuus ja ensimmäiset tulokset – samoin kuin JRC:n tuotokset kuitenkin osoittavat, että ohjelmassa viimeisten neljän vuoden aikana toteutetut suorat ja epäsuorat toimet ovat merkityksellisiä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ohjelma on tuottanut tuloksia, joita voidaan mitata vertaisarvioitujen julkaisujen määränä (noin 2 000) sekä koulutuksesta ja tutkimusinfrastruktuurin saatavuudesta hyötyneiden ihmisten määränä (noin 11 000 henkeä).
Ohjelman kulmakivenä ovat yhteisrahoitetut Euratom-kumppanuudet, joiden osuus epäsuorien toimien määrärahoista on 76 prosenttia ja joihin useimmat jäsenvaltiot osallistuvat (jätehuoltoon osallistuu 21 jäsenvaltiota, säteilysuojeluun 23 ja fuusioon 26). Ohjelmassa käytettiin myös rahoituksensaajilta kumppanuuksien kautta tulevaa merkittävää rahoitusta (45 prosenttia kustannuksista). Kumppanuuksien edistyminen houkuttelee lisää kumppaneita EU:n ulkopuolisista maista. Esimerkiksi radioaktiivista jätettä koskevassa kumppanuudessa kumppanien määrä kaksinkertaistui.
Euratomin rahoittama turvallisuustutkimus ei rajoitu ydinvoimaa käyttäviin jäsenvaltioihin, sillä yhteensä 21 jäsenvaltiota osallistuu eri hankkeisiin tällä alalla. Ohjelmaan osallistuvat myös Horisontti Euroopan laajentamisohjelmaan osallistuvat maat (14 maata 15:stä), jotka saavat 13 prosenttia Euratomin fissiotutkimuksen rahoituksesta (osuus on kasvanut 10 prosentista vuosina 2014–2018). Laajentamisohjelmaan kuuluvien maiden osuus Euratom-hankkeiden osallistujista on nyt 24 prosenttia (osuus on kasvanut 21 prosentista vuosina 2014–2018).
Lisäksi raportit osoittavat, että vuosina 2021 ja 2022 käynnistetyissä hankkeissa saavutettiin 53 prosenttia niiden välitavoitteista. Kirjoitushetkellä saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty, kuten jäljempänä kerrotaan.
Ydinturvallisuus
Euratom-ohjelmasta rahoitettiin vuosina 2021–2024 yhteensä 34:ää tutkimushanketta sekä JRC:n tutkimustoimia, joilla vastattiin moniin nykyisten ja tulevien ydinjärjestelmien turvallisuushaasteisiin. Suorissa toimissa keskitytään myös erityiseen poliittiseen tukeen, jolla pyritään vahvistamaan ydinturvallisuusnormeja EU:ssa ja sen ulkopuolella. Nykyisten ydinjärjestelmien turvallisuus on edelleen ensisijainen tavoite, ja 11:tä tämän alan hanketta tuettiin 50 miljoonan euron avustuksilla. Niitä täydennettiin JRC:n suunnittelupohjaista analyysia sekä materiaaleja ja komponentteja koskevilla tutkimuksilla. Ne liittyvät pääasiassa nykyisten ydinvoimaloiden pitkäaikaista toimintaa koskeviin turvallisuuskysymyksiin, kuten rakenteelliseen eheyteen, ainetta rikkomattomaan materiaalien arviointiin, mallien validointiin ja vakavien onnettomuuksien simulointiin. Tällainen tutkimus on tärkeämpää kuin koskaan, sillä EU:n voimalaitosten keskimääräinen ikä on 38 vuotta ja niillä on tärkeä rooli EU:n sähköalan irtautumisessa hiilestä ja energian toimitusvarmuudessa. Arvioinnissa todettiin, että ohjelmasta on tuettava enemmän nykyisten ydinvoimaloiden kulumista ja ikääntymistä koskevaa tutkimusta.
Ohjelmalla vastattiin kasvavaan kiinnostukseen pieniä modulaarisia reaktoreita kohtaan rahoittamalla tutkimusta, joka keskittyy erityisesti niiden turvallisuusominaisuuksiin ja passiivisiin turvallisuusjärjestelmiin. Viidellä tutkimushankkeella sekä JRC:n tutkimuksella pyritään todentamaan pienten modulaaristen reaktorien mahdolliset edut suunnittelun yksinkertaistamisen ja luontaisten turvallisuusominaisuuksien kannalta. Niillä puututaan myös uusiin haasteisiin, jotka koskevat turvallisuutta sekä turva- ja varmuusjärjestelyjä. Euratomin rahoittamalla tutkimuksella tuetaan suunnittelun parantamista ja helpotetaan näin pieniä modulaarisia reaktoreita koskevan eurooppalaisen teollisen allianssin työtä. Lisäksi sen pitäisi auttaa sääntelyviranomaisia omaksumaan johdonmukainen lähestymistapa turvallisuusvaatimuksiin, mikä parantaa turvallisuutta kaikkialla EU:ssa. Arvioinnissa todettiin, että pienten modulaaristen reaktorien turvallisuuden varmistaminen vaatii lisää työtä monenlaisen tutkimusdatan osalta sekä simulointityökalujen todentamista ja validointia. Myös sääntelyviranomaisten tarpeisiin vastaamista tällä alalla on korostettava enemmän.
Ydinpolttoainekierron alalla Euratomin tuki keskittyy polttoaineen kehittämiseen venäläisvalmisteisille reaktoreille EU:n jäsenvaltioissa (ja Ukrainassa) sekä onnettomuuden kestävän polttoaineen ja tutkimusreaktoreiden polttoaineen kehittämiseen. Yhdeksässä hankkeessa, joita tuettiin 45,6 miljoonan euron avustuksilla, keskityttiin kolmeen pääaiheeseen: i) toimitusvarmuuteen, ii) suorituskyvyn lisäämineen ja iii) turvallisuuden parantamiseen onnettomuusolosuhteissa. Tällä alalla JRC:n kokeellinen tutkimus edistää erityisesti polttoaineiden käyttäytymisen analysointia. Edellä mainittuja toimia täydennetään lokakuussa 2024 käynnistetyllä uudella ydinmateriaaleja koskevalla yhteisrahoitetulla eurooppalaisella kumppanuudella (CONNECT-NM), jonka tavoitteena on lisätä ydinenergian turvallisuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta parantamalla materiaalien suorituskykyä sekä seuraamalla ja ennakoimalla materiaalien käyttäytymistä käytössä.
Radioaktiivisen jätteen huolto
Radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan yhteisen eurooppalaisen ohjelman (EURAD) menestyksekäs loppuun saattaminen ja sen seuraajan, yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden (EURAD-2) käynnistäminen osoittavat, että radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan tutkimuksen yhteinen ohjelmasuunnittelu ja täytäntöönpano on EU:ssa vakiintunutta. Jäsenvaltiot ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista EURAD-2-kumppanuuteen, ja EU:n ulkopuolisten maiden kiinnostus sitä kohtaan on kasvussa. Kumppanuus on tärkeä väline, jolla siirretään tietoa ja kokemusta asiantuntevista ja toteutuksessa pitkälle edenneistä jäsenvaltioista jäsenvaltioihin, jotka vasta alkavat kehittää käsittelymenetelmiä ja loppusijoituslaitoksia, mikä auttaa täyttämään direktiivissä 2011/70/Euratom (radioaktiivista jätettä koskeva direktiivi) asetetut vaatimukset. Arvioinnissa korostettiin tarvetta mukauttaa kumppanuutta muuttuvaan tilanteeseen, jossa on hyväksytty tai jossa rakennetaan lisää loppusijoituslaitoksia syvälle maaperään. JRC osallistuu EURAD- ja EURAD-2-järjestelmiin suorittamalla jätteiden määrittelyä erikoistuneissa testauslaitoksissaan. Lisäksi se tarjoaa asiantuntija-arviointeja, joilla tuetaan komission harjoittamaa radioaktiivisia jätteitä koskevan direktiivin täytäntöönpanon seurantaa jäsenvaltioissa. Ohjelmasta rahoitettiin yhdessä käytöstäpoistoa tukevien hankkeiden kanssa joukko toimia, jotka kattoivat radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa koskevan erityistavoitteen.
Säteilyn sovellukset ja säteilysuojelu
Komissio käynnisti yhdeksän hanketta, joista JRC osallistui neljään ja joille myönnettiin 50 miljoonaa euroa avustuksina. Ne kattavat kaikki neuvoston asetuksessa määritellyt säteilyn käytön ja säteilysuojelun alat (ionisoivan säteilyn käyttö muihin tarkoituksiin kuin sähköntuotantoon, pienten annosten aiheuttamat riskit, hätätilanteisiin varautuminen ja ympäristön seuranta). Säteilysuojelua koskeva yhteisrahoitettu eurooppalainen kumppanuus PIANOFORTE edistyi hyvin, ja siihen osallistui rahoituksensaajia useimmista jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolisista maista. Näin ollen sillä on vahvat edellytykset olla jatkossakin johtavassa asemassa säteilysuojelututkimuksen alalla Euroopassa. Euratomin tieteellis-teknisen komitean suosituksissa ehdotetaan parannuksia tähän toimeen tulevina vuosina. JRC:n tutkimus, jonka mahdollistavat siihen tarkoitettu eurooppalainen infrastruktuuri ja pitkäaikainen asiantuntemus, edistää olennaisesti hätätilanteisiin varautumista ympäristön radioaktiivisuuden seurantatoimien avulla. Se edistää myös muuta kuin sähköntuotantoon liittyvää käyttöä erityisesti lääketieteessä, jossa kehitetään uusia radioisotooppeja kohdennettua alfahiukkashoitoa varten.
Lukuisat ehdotuspyyntöjen pohjalta esitetyt ehdotukset osoittavat, että ionisoivaa säteilyä voidaan käyttää innovatiivisesti lääketieteessä, kiertotaloudessa, ulkoavaruuden tutkimisessa ja ympäristön seurannassa. Tätä potentiaalia voitaisiin hyödyntää edelleen synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa tieteellis-teknisen komitean suosituksen mukaisesti.
Ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyt, ydinmateriaalivalvonta ja ydinaseiden leviämisen estäminen
Käynnissä olevien geopoliittisten muutosten vuoksi EU:ssa kiinnitetään enemmän huomiota ydinaseiden leviämisen estämiseen ja turvakysymyksiin. JRC tarjosi vuosina 2021–2024 koulutusta tukeakseen lainvalvonta-, pelastuspalvelu- ja tulliviranomaisia ydinmateriaalin laittoman kaupan torjunnassa ja vahvistaakseen ydinmateriaalivalvontaa. JRC osallistuu myös suoraan kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien (CBRN-uhkien) 2 torjuntavalmiuksien kehittämiseen ja tukee ydinturvaan liittyviä hankkeita EU:n ulkopuolella. Suorien toimien tutkimus keskittyy ydinmateriaalien turvaamista koskevien analyysitekniikoiden ja ‑menetelmien kehittämiseen ja parantamiseen. Tutkimuksen ansiosta JRC on keskeinen toimija ydinmateriaalien leviämisen seurannassa ja ehkäisemisessä. JRC tekee myös huomattavan paljon ydinmateriaalivalvontaan liittyvää tutkimusta tukeakseen Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA) Euroopan komission tukiohjelmassa ja tarjoaa ydinmateriaalivalvontaa koskevaa poliittista tukea.
Ydinalan asiantuntemus ja osaaminen
Ohjelman toimilla tuetaan suoraan opiskelijoita ja tutkijoita ja luodaan vakautta ja ennustettavuutta ydintutkimuslaitosten käyttäjille. Euratomin suorissa ja epäsuorissa toimissa tarjotaan erityiskoulutusta ja tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia – sekä OFFERR-hankkeessa että JRC:n avoimen pääsyn ohjelmassa – ja tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta ja opintoja maisteri-, tohtori- ja postdoc-tasolla. Vuoteen 2024 mennessä koulutuksesta oli hyötynyt yli 3 000 henkeä ja liikkuvuustukea oli käyttänyt lähes 1 000 tohtoriopiskelijaa ja muuta opiskelijaa. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia, ja eurooppalaisten kumppanuuksien ja JRC:n odotetaan saavuttavan suurimman osan tavoitteistaan. Vuodeksi 2025 suunnitellussa eurooppalaisessa ydinalan osaamista koskevassa aloitteessa olisi annettava lisäohjeita Euratomin toimista ja teollisuuden tiiviimmästä osallistumisesta. Vaikka Marie Skłodowska-Curie -toimista myönnettävien postdoc-apurahojen määrä onkin pieni, ne osoittavat Euratom- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmien välillä olevan synergiamahdollisuuksia. Niitä voitaisiin laajentaa muihin Marie Skłodowska-Curie -toimien välineisiin, kuten tohtorintutkintojen verkostoihin, jos rahoitusta on saatavilla. Arvioinnissa korostettiin, että infrastruktuuriekosysteemin – mukaan lukien jäsenvaltioiden ja JRC:n laitokset – kehittämistä on jatkettava, jotta voidaan tarjota käytännölliset ja kestävät mahdollisuudet käyttää tutkimusinfrastruktuuria yhteistyöhankkeissa ja kumppanuuksissa.
Fuusioenergia
Yhteisrahoitettu eurooppalainen kumppanuus EUROfusion 3 on edistynyt vuosina 2021–2024 konkreettisesti koekampanjoissaan ja tutkimuksessaan, jotka koskevat etenemissuunnitelman kahdeksaa tehtävää fuusioenergian kehittämiseksi. Useat indikaattorit osoittavat, että EUROfusion tulee saavuttamaan vuonna 2021 asetetut tutkimuksen välitavoitteet. Lisäksi se tukee liikkuvuutta, tarjoaa mahdollisuuden käyttää tutkimuslaitoksia sekä kouluttaa uutta tutkija- ja insinöörisukupolvea. Tästä huolimatta riippumattomassa arvioinnissa on herännyt epäilyksiä siitä, riittääkö tutkimusohjelma sen pitkän aikavälin päätavoitteen saavuttamiseen eli sähkön tuottamiseen fuusiolla. Komissio jakaa tämän huolen.
EU:n fuusiotutkimuksen strategia on vahvistettu EUROfusion-etenemissuunnitelmassa, joka julkaistiin vuonna 2012 ja jota päivitettiin vuonna 2017. Tämä etenemissuunnitelma perustuu JET 4 -, ITER 5 - ja DEMO 6 -laitosten peräkkäiseen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Sitä pidetään liian monimutkaisena ja sen aikataulua epärealistisena. Suurin huolenaihe on se, että ITER-organisaatio tarkastelee parhaillaan uudelleen hankkeen perusuraa, mikä voi viivästyttää ensimmäisiä kokeita kymmenellä vuodella ja jättää teollisen toimitusketjun vaille käyttöä. Toinen huolenaihe on se, ettei suunnitelmalla pyritä riittävissä määrin ratkaisemaan fuusioreaktorien kehittämisen kannalta kriittisen mahdollistavan teknologian puutteita. Nämä liittyvät esimerkiksi säteilynkestäviin materiaaleihin, hyötyvaippoihin ja tritiumpolttoainekiertoon, plasman kuumennusteknologioihin ja plasman hallintaa parantaviin kehittyneisiin magneettijärjestelmiin. Huolta syventää se, ettei olemassa ole erikoistuneita laitoksia, joissa voitaisiin testata ja hyväksyä komponentteja asianmukaisessa fuusioympäristössä. Lisäksi huolenaiheena on, ettei ensimmäisen fuusiovoimalan kustannuksia ole vielä määritetty ja että ne ovat todennäköisesti erittäin korkeat. EUROfusion on eurooppalaisten laboratorioiden vaikuttava yhteistyöhanke, mutta näiden laboratorioiden tehtäviin liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ei ole arvioitu tai kvantifioitu kunnolla. Jäljellä on yhä merkittäviä teknologisia haasteita, ja tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon aikaa ja resursseja ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan.
Fuusiotutkimuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja kehittyy dynaamisempaan suuntaan useiden Euroopassa ja maailmanlaajuisesti käynnistettyjen yksityisten aloitteiden ansiosta. On olemassa merkittävä riski, että koska EUROfusion on yhteisrahoitettu julkisen sektorin sisäinen kumppanuushanke, siinä ei välttämättä oteta tätä dynaamista kehitystä järjestelmällisesti huomioon. EU:n fuusioalan teknistä osaamista ja teollista potentiaalia, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa ja joihin on tehty merkittäviä julkisia investointeja, saatetaan menettää ja siirtää EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa talouden toimintaympäristö ja sääntely-ympäristö ovat suotuisammat.
Erityisesti tapahtumissa 7 ja komission vuonna 2024 järjestämässä julkisessa kuulemisessa on havaittu kasvava yksimielisyys siitä, että Euratomin nykyistä lähestymistapaa fuusiokehitykseen olisi muutettava niin, ettei ITERiä ja muita aloitteita enää nähdä peräkkäisinä. Näkemyksenä on, että EU:n on kiireesti kehitettävä strategia, joka tarjoaa oikeat edellytykset ja asianmukaiset puitteet fuusioenergian kaupalliseen käyttöönottoon liittyvien teknisten pullonkaulojen ratkaisemiseksi.
Tehokkuus ja yksinkertaistaminen
Väliarviointi osoittaa, että ohjelman hallinnointi ja täytäntöönpano komissiossa on yleisesti ottaen hyvin tehokasta. Epäsuorien toimien hallintomenot ovat 5,4 prosenttia eli alle neuvoston asetuksessa vahvistetun 6 prosentin enimmäismäärän. Ohjelman budjettileikkauksista johtuvan 20 prosentin henkilöstövähennyksen vuoksi JRC on toteuttanut tehostamistoimenpiteitä nykyisillä tutkimusaloilla. Ne näkyvät uudessa strategiassa, joka koskee ydinalan toimintaa ja sen infrastruktuurin hallintaa. Tulosmittareiden valossa ohjelma on menestyksekäs. Avustusten keskimääräinen myöntämisaika on 230 päivää, mikä vastaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa, ja on lyhyempi kuin kauden 2014–2020 ohjelmassa (238 päivää) ja kauden 2007–2013 ohjelmassa (313 päivää).
Täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ohjelma perustuu Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman sääntöihin ja toimenpiteisiin. Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman mukaisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöönotto, erityisesti valinnaiset yksikkökustannukset henkilöstön osalta, yksinkertaistaa kustannusten hallintaa entisestään ja auttaa vähentämään virheitä. Henkilöstön yksikkökustannuksia voitaisiin käyttää uusissa avustuksissa jo vuosien 2023–2025 ehdotuspyynnöstä lähtien. Muilla toimenpiteillä, kuten yhdellä yhteisellä ja yksinkertaisella tavalla veloittaa henkilöstökustannukset sekä sillä, että Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman valvontastrategiassa siirrytään suuren riskin alueiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen, voitaisiin vähentää sääntöjenvastaisuuksia ja helpottaa edunsaajien työtä.
Merkityksellisyys ja lisäarvo
Ydinteknologian kehittyessä kiihtyvään tahtiin ja ydinteknologian käytön kasvaessa maailmanlaajuisesti Euratom-ohjelma tarjoaa tietoa ja ratkaisuja, joita tarvitaan näiden edistysaskeleiden hyödyntämiseksi ja säteilyriskeihin liittyvien yhteiskunnan huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Temaattiset arvioinnit vahvistivat Euratomin nykyisten toimien olevan näillä aloilla merkityksellisiä. Niissä kuitenkin myös korostettiin tarvetta puoltaa parannuksia yhteisrahoitettujen eurooppalaisten kumppanuuksien organisointiin ja toimintaan, jotta tutkimuksen voidaan varmistaa säilyttävän merkityksellisyytensä ja vastaavan polttavimpiin haasteisiin. Arviointien mukaan JRC:n komissiolle ja jäsenvaltioille tarjoama tieteellinen ja tekninen asiantuntemus sekä erikoistuneiden välineiden ja laitosten käyttö tukevat osaltaan ydinteknologian turvallista käyttöä.
Talousarvioon sisällytetyt joustot sekä eräät käyttämättä jääneet ITER-varat ja EU:n ulkopuolisille maille tarkoitetut määrärahat vuosien 2014–2020 ohjelmasta mahdollistivat sen, että nykyisellä ohjelmalla pystyttiin vastaamaan uusiin haasteisiin, jotka liittyivät muun muassa energiaturvallisuuteen (vaihtoehtoinen polttoaine VVER-reaktoreille 8 ) ja strategiseen riippumattomuuteen ydinmateriaalien ja datan osalta, sekä tukemaan tutkijoita Ukrainassa. Vaikka neuvoston asetuksessa säädetään täytäntöönpanotapojen ja -välineiden joustavuudesta, tärkein rajoittava tekijä tällä hetkellä on pieni budjetti. Tilannetta pahentaa se, ettei kolmansilta osapuolilta saada tuloja, koska Sveitsin tai Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ei ole toistaiseksi tehty assosiaatiosopimusta. Ukrainan liittymisellä Euratom-ohjelmaan on suuri tieteellinen ja poliittinen arvo, mutta sillä ei ole merkittäviä talousarviovaikutuksia. JRC:n suorilla toimilla tarjotaan käyttöön työkaluja, joita voidaan aktivoida ja suunnata nopeasti uudelleen, kuten ydinhätätilanteisiin liittyvien vaarojen diagnosointiin ja ennustamiseen tarkoitettu työkalu (DAPHNE), jota on käytetty Ukrainassa ydinvoimaloiden säteilyriskien arviointiin sodanaikaisissa olosuhteissa.
Arviointi osoittaa selvästi, että ohjelma tuottaa EU:n tason lisäarvoa, kun säteilyn eri käyttötarkoituksia koskevaa osaamista kehitetään ja riskejä vähennetään yhteisvoimin. Myöhemmät julkiset kuulemiset osoittavat, että tutkijoiden kannalta suurin lisäarvo liittyy parempaan tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen yli rajojen, rajat ylittävän yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseen sekä tulosten levittämiseen aiempaa laajemmin.
Johdonmukaisuus ja synergiaedut
Komissio pyrkii lisäämään ohjelman johdonmukaisuutta EU:n muiden ohjelmien kanssa. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ja JRC tekevät sisäisesti tiivistä yhteistyötä koordinoidakseen epäsuoria ja suoria toimia esimerkiksi laatimalla yhdessä työohjelmia. Johdonmukaisuus ITERin ja jäsenvaltioiden fuusiostrategioiden kanssa varmistetaan tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston ja energian pääosaston välisellä koordinoinnilla, jota fuusion asiantuntijaryhmä 9 tukee. Ohjelman kumppanuudet tukevat jäsenvaltioita turvallisuuteen liittyviä perusnormeja sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huoltoa koskevien Euratomin direktiivien täytäntöönpanossa. JRC osallistuu 47 prosenttiin Euratomin avustuksilla rahoitetuista hankekonsortioista tarjoamalla asiantuntemusta ja mahdollisuuden erikoistuneen tutkimusinfrastruktuurin käyttöön. Näin varmistetaan synergiat tutkimusorganisaatioiden ja tiedeyhteisön kanssa koko ydinalalla. Synergioihin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa kuuluvat muun muassa Maria Skłodowska-Curie -toimista myönnettävät Euratomin rahoittamat postdoc-apurahat ydinalan tutkijoille. Arvioinnissa todettiin, että muita synergioita – varsinkin niitä, jotka liittyvät ionisoivan säteilyn käyttöön muihin tarkoituksiin kuin sähköntuotantoon – voitaisiin hyödyntää paljon paremmin, jos määrärahoja lisättäisiin ja yhteisiä toimia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kanssa olisi helpompaa toteuttaa.
4.Päätelmät
Ohjelmasta neljän vuoden aikana rahoitetut toimet auttavat jäsenvaltioita kehittämään yhdessä ydinteknologiaa riippumatta siitä, tuottavatko tai kuluttavatko ne ydinvoimaa. Näin jäsenvaltiot voivat hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kaikkien hyväksi ja vähentää samalla ionisoivaan säteilyyn liittyviä riskejä. Viimeaikaiset Euratomin toimet tuottavat tuloksia ja tarjoavat kehyksen, joka tukee ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä, radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa ja säteilysuojelua koskevan asiantuntemuksen ja osaamisen kehittämistä, jakamista ja ylläpitämistä. Ne myös vievät EU:ta lähemmäksi kohti fuusioenergian toteuttamista. Tämä osaaminen on olennaisen tärkeää niille jäsenvaltioille, jotka haluavat jatkaa ydinenergian käyttöä osana energiavalikoimaansa (riippumatta siitä, onko teknologia kotimaista vai tuontiteknologiaa), ja niille, jotka tarvitsevat varmuuden siitä, että naapurimaiden ydinvoimalat täyttävät tiukimmat turvallisuusvaatimukset. Myös kansalaiset hyötyvät Euratomin rahoittamasta tutkimuksesta, joka koskee ionisoivan säteilyn muita käyttötarkoituksia varsinkin lääketieteessä.
Neuvoston vuonna 2021 tekemä päätös vähentää ohjelman määrärahoja 20 prosentilla rajoitti mahdollisuuksia rahoittaa erinomaisia tutkimusehdotuksia. Se haittasi myös JRC:n pyrkimyksiä vastata uusiin haasteisiin riittävän joustavasti ja riittävin valmiuksin aikana, jolloin ydinteknologiaa kohtaan koetaan uutta kiinnostusta.
Tästä arvioinnista saatiin tärkeitä, jäljempänä kuvattuja havaintoja komission ehdotukseen Euratom-ohjelman jatkamisesta vuosina 2026–2027. Niitä ovat muun muassa seuraavat:
-Ohjelmassa käsiteltiin uusia haasteita, kuten joissakin jäsenvaltioissa käytettyjen venäläisvalmisteisten reaktoreiden vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvää tutkimusta, strategisen riippumattomuuden lisäämistä ydinmateriaalien ja datan osalta sekä Ukrainan tutkijoiden tukemista. Ionisoivan säteilyn innovatiivisia käyttötarkoituksia koskevan ehdotuspyynnön tulokset osoittavat, että kiinnostus on voimakasta lääketieteen, kiertotalouden, avaruustutkimuksen ja ympäristönseurannan aloilla, joita voitaisiin kehittää edelleen synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa. Uudet toimet ovat houkutelleet uusia tulokkaita. Koska määrärahat ovat kuitenkin rajalliset ja koska ohjelman painopiste on tarpeen säilyttää ydinturvallisuuteen, radioaktiivisen jätteen huoltoon ja säteilysuojeluun liittyvissä ydintoimissa, mahdollisuudet jatkaa näiden uusien toimien rahoitusta vuosina 2026–2027 ovat hyvin rajalliset.
-Ohjelman täytäntöönpanossa tukeudutaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman sääntöihin ja toimenpiteisiin. Julkinen kuuleminen osoitti, että ohjelman rahoituksensaajat ovat suurelta osin tyytyväisiä nykyisiin välineisiin, käytäntöihin ja komissiolta saatuun tukeen. Komissio jatkaa yksinkertaistamista vuosina 2026–2027 ja varmistaa samalla sääntöjen soveltamisen jatkuvuuden.
-Arvioinnissa todettiin, että fissiotutkimuksen ohjelman säilyttäminen laajuudeltaan ja määrärahoiltaan samanlaisena kuin vuosina 2021–2025 toisi jatkuvuutta tutkimukselle, joka koskee Euroopan nykyisten ydinvoimaloiden turvallista käyttöä ja uusien reaktoriteknologioiden turvallisuuden arviointia. Tämän alan tutkimushankkeisiin myönnetään kuitenkin rahoitusta hyvin valikoivasti, sillä suurin osa fissiotutkimuksen määrärahoista käytetään yhteisrahoitettuihin kumppanuuksiin. Nykyisen rahoituksen määrä ja laajuus eivät myöskään riitä, jos Eurooppa haluaa i) saavuttaa kansainväliset kilpailijansa, ii) käsitellä keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät pienten modulaaristen reaktorien sekä kehittyneiden polttoaineiden ja polttoainekiertojen kehittämiseen, ja iii) lisätä merkittävästi ydinalan osaamista EU:ssa.
-Vuosina 2026–2027 ohjelmasta olisi jatkettava rahoituksen myöntämistä fissiotutkimusta tekeville yhteisrahoitetuille eurooppalaisille kumppanuuksille PIANOFORTE (säteilysuojelu), EURAD-2 (radioaktiivisen jätteen huolto) ja Connect-NM (ydinmateriaalit). Nämä kumppanuudet ovat tulosta tutkimusyhteisön, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden pitkäaikaisista pyrkimyksistä edistää yhteistä tutkimusohjelmaa ja vastata keskeisiin haasteisiin kaikilla kyseisillä aloilla. Vaikka tieteellistä edistystä on jo saavutettu, komissio pyrkii parantamaan entisestään kumppanuuksien organisointia ja toimintaa varmistaakseen, että Euratom-ohjelmasta rahoitettava tutkimus pysyy merkityksellisenä ja että sillä vastataan kiireellisimpiin haasteisiin. Komissio kiinnittää erityistä huomiota kumppanuuksiin, jotta monenlaisten sidosryhmien ja jäsenvaltioiden pitkän aikavälin näkymiä voidaan tarkastella järjestelmällisesti.
-Euratomin rahoittaman fuusiotutkimuksen tulokset ovat vaikuttavia, mutta ne eivät riitä fuusioenergian tuomiseen markkinoille ajoissa, jotta sillä voitaisiin tukea EU:n pyrkimyksiä irtautua hiilestä ja parantaa kilpailukykyä. Fuusioenergia toteutuu vain, jos sen kehitys perustuu tarkkoihin oletuksiin teknisestä monimukaisuudesta ja realistisista investoinneista teollisuuden toimitusketjuihin. Ohjelmaa on kehitettävä poistamalla teknologian pullonkaulat, jotka vaativat lisähuomiota ja -investointeja, lisäämällä yksityistä rahoitusta ja ottamalla mukaan teollisuuden kokeneita toimijoita sekä lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä luotettavien kumppanien kanssa, jos se tuottaa EU:lle selvää lisäarvoa. Komissio on jo alkanut valmistella tällä alalla yhteissuunniteltua eurooppalaista kumppanuutta, joka saattaa yhteen julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä. Vuosien 2026–2027 toimilla tasoitetaan tietä tälle kumppanuudelle ja täydentäville innovointitoimille. Tällainen uusi kumppanuus tarkoittaa myös tarvetta tarkastella uudelleen EUROfusionin tehtävää ja toimintaa, koska sillä on merkittävä rooli fuusiotutkimuksen perustekijöiden kehittämisessä. Lisätietoja annetaan parhaillaan laadittavassa tiedonannossa EU:n fuusiostrategiasta.
-JRC:llä on ohjelmassa erityinen asema. Sen neljä ydinlaitosta ovat tarjonneet asiantuntemusta ja välineitä puolelle niistä Euratomin tutkimushankkeista, jotka on käynnistetty vuoden 2021 jälkeen. Ydinlaitokset tekevät myös erittäin merkityksellistä omaa tutkimusta, järjestävät koulutusta ja tekevät analyyseja. Tämä hyödyttää jäsenvaltioita ja tarjoaa komissiolle poliittista tukea kaikentyyppisissä toimissa ydinturvallisuudesta turva- ja varmuusjärjestelyihin. Arvioinnissa korostettiin pyrkimyksiä parantaa JRC:n yleistä tehokkuutta ottamalla käyttöön uusi salkkuihin perustuva työskentelytapa. Tämä on parantanut tieteellisen toiminnan integrointia. Arvioinnissa pantiin myös merkille uuden ydinalan strategian täytäntöönpano infrastruktuurin hallinnan, sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön ja viestinnän parantamiseksi. Vuosina 2026–2027 JRC keskittyy edelleen tutkimushaasteisiinsa, jotka koskevat ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä, hätätilanteisiin varautumista ja strategista energiaomavaraisuutta, sekä osallistuu ydinalan asiantuntijaosaamisen ylläpitämiseen EU:ssa.
