EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 11.2.2025
COM(2025) 47 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta
I.Johdanto
Komissio on laatinut poliittisten suuntaviivojensa I pohjalta seuraavien viiden vuoden ajaksi kunnianhimoisen ohjelman, joka sisältää tulevaisuuteen suuntautuvia ja innovatiivisia toimia ja jolla ylläpidetään EU:n korkeita normeja. Uusien aloitteiden perustana on kukoistava, monimuotoinen ja oikeudenmukainen Euroopan unioni, josta aloitteilla on tarkoitus tehdä entistäkin houkuttelevampi paikka elää, työskennellä ja investoida.
Samalla aiomme keventää merkittävästi kansalaisten, yritysten ja viranomaisten sääntelyrasitusta EU:ssa. Vaurauden lisäämiseksi ja resilienssin parantamiseksi komissio ehdottaa ennennäkemätöntä yksinkertaistamista, jolla luodaan mahdollisuuksia, innovointia ja kasvua. Alamme uudella tarmolla nopeuttaa, yksinkertaistaa ja parantaa EU:n politiikkaa ja lainsäädäntöä ja teemme säännöistä selkeämpiä, helppotajuisempia ja nopeammin täytäntöönpantavia. Aiomme myös syventää yhteistyötämme kaikkien asiaankuuluvien instituutioiden ja sidosryhmien kanssa, jotta saisimme aikaan parempia tuloksia jaetun vastuun kautta.
EU:n kilpailukykyä on entistä tärkeämpää vahvistaa nykyisessä epävakaassa ja epävarmassa maailmassa. Tämä edellyttää, että lainsäädäntöympäristö tukee yritysten perustamista ja kasvua, suojelee ihmisiä ja avaa heille mahdollisuuksia mahdollisimman yksinkertaisella, nopealla ja tuloksellisella tavalla. Se edellyttää myös, että huomioidaan erityisesti muuttuvat käytännön realiteetit ja pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet mahdollisimman kustannustehokkailla keinoilla.
EU:n korkeat normit voivat luoda merkittävän kilpailuedun. Monissa tapauksissa niillä luodaan pohja eurooppalaisten tuotteiden arvolle ja laadulle, suojellaan kansalaisia, edistetään innovointia ja varmistetaan EU:n talouden kestävyys ja tasapuolisuus. Näistä hyödyistä päästään nauttimaan vain, jos EU:n säännöt ovat oikeasuhteisia ja vaikuttavia ja niiden täytäntöönpano on johdonmukaista ja aukotonta. Sääntöjen on myös pysyttävä inhimillisen ja teknologisen kehityksen tasalla, ja meidän on voitava reagoida maailmassa tapahtuviin muutoksiin.
Kuten Draghin raportissa II korostetaan, sääntöjen kasautuminen vähitellen eri tasoilla, sääntöjen monimutkaistuminen ja haasteet sääntöjen täytäntöönpanossa vaikuttavat merkittävästi Euroopan kilpailukykyyn ja heikentävät Euroopan taloudellista potentiaalia ja vaurautta. On tullut aika tarkastella EU:n sääntelykehystä ja parantaa sen laatua, jotta voimme saavuttaa sovitut tavoitteet nopeammin.
Tämä edellyttää rohkeaa ja yhtenäistä toimintaa sen sijaan, että edettäisiin vähän kerrallaan. Komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden viranomaisten ja sidosryhmien on tehtävä yhteistyötä ja pyrittävä yksinkertaistamaan sääntöjä EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä lisäämään politiikan täytäntöönpanon tuloksellisuutta. Merkittävän talouskasvun aikaansaaminen edellyttää myös, että vähennetään sääntelyn hajanaisuutta sisämarkkinoilla.
Tässä tiedonannossa esitetään visio lainsäädännön täytäntöönpano- ja yksinkertaistamisohjelmasta, jolla saadaan aikaan nopeita ja näkyviä parannuksia, joista ihmiset ja yritykset hyötyvät, ja luodaan vauras, vähähiilinen ja häiriönsietokykyinen EU. Komission vuoden 2025 työohjelmassa esitetyt omnibus-paketit ovat tämän toimikauden ensimmäisiä tuotoksia. Ne ovat kuitenkin vasta alkua, ja työtä jatketaan toimikauden aikana. Tavoitteena on stressitestata EU:n voimassa oleva lainsäädäntö kokonaisuudessaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Tässä tiedonannossa hahmotellaan kattava joukko välineitä, joilla tuloksia pyritään saavuttamaan ilman että luodaan prosesseihin tai hallintoon tarpeettomia tasoja. Sen sijaan komissio ohjaa toimintaansa ja resurssejaan näiden uusien välineiden käyttöön, jotta säännöistä voidaan tehdä yksinkertaisempia ja jotta niiden täytäntöönpano olisi kustannustehokkaampaa. Tämä sääntely- ja toimintakulttuurin muutos on koko komission laajuinen. Kaikki komission yksiköt osallistuvat järkeistämistoimiin.
Lainsäädännön täytäntöönpanossa ja yksinkertaistamisessa komissiota ohjaa tarve katsoa menneeseen, navigoida nykyhetkessä ja muokata tulevaisuutta. Politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi yksinkertaistamme voimassa olevia sääntöjä aina kun se on tarpeen ja parannamme niiden täytäntöönpanoa. Tarkistamme ja mukautamme sääntelykehystämme, jotta se vastaisi paremmin ihmisten ja yritysten tarpeisiin. Komissio ottaa paremman sääntelyn periaatteet ja oikeusvarmuuden asianmukaisesti huomioon, kun se laatii yksinkertaistamisehdotuksia. Uusilla paremman sääntelyn ja yksinkertaistamisen välineillä varmistetaan, että tulevaisuudessa täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen otetaan huomioon jo lainsäädäntöä laadittaessa. Näiden toimien avulla pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet tuloksellisemmin ja tehokkaammin.
II.Varmistetaan EU:n toimenpiteiden tuloksellisuus
EU on viime vuosina osoittanut, että se pystyy vastaamaan määrätietoisesti uusiin haasteisiin. Monimutkaisten kriisien ja katastrofien keskellä se on pystynyt nopeasti sopimaan kunnianhimoisista toimenpiteistä aina tilanteen niin vaatiessa. Menestyksemme riippuu nyt paitsi lainsäädännön tuloksellisesta täytäntöönpanosta myös siitä, että vältämme kerryttämästä ihmisille, yrityksille ja viranomaisille uutta rasitusta.
Jäsenvaltiot osallistuvat lainsäädännön täytäntöönpanoon ensisijaisesti silloin, kun ne saattavat EU:n säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja varmistavat niiden noudattamisen. Täytäntöönpanoon liittyy myös se, miten viranomaiset, ihmiset ja yritykset soveltavat sääntöjä. Jopa osa-alueilla, joilla sitovaa EU:n lainsäädäntöä ei ole, EU:n tason koordinoitu toiminta sovittujen tavoitteiden eteen on muodostunut olennaisen tärkeäksi keinoksi saavuttaa tuloksia. Koordinointi on tarpeen myös jotta vältetään sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja ihmisille ja yrityksille koituvan rasituksen lisääntyminen EU:n lainsäädännöstä riippumattomien kansallisten lisävaatimusten – eli ylisääntelyn III – vuoksi. Täytäntöönpanossa on siis kyse yhteisestä vastuusta.
Puutteet sääntöjen täytäntöönpanossa ja sisämarkkinoiden loppuun saattamisessa heikentävät EU:n vaurautta ja kilpailukykyä. IV Ne voivat myös heikentää EU:n kykyä saavuttaa politiikkatavoitteensa ja puolustaa unionin arvoja. Tämän seurauksena ihmiset ja yritykset eivät saa täyttä hyötyä EU:n politiikoista, ja yrityksillä on usein merkittäviä haasteita selvitä sääntelyesteistä ja hallinnollisesta rasituksesta. V
EU:n on pyrittävä parantamaan sääntöjen täytäntöönpanoa ja yhdistämään EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien voimat osana sääntelykulttuurin laajempaa muutosta. Komission keinot täytäntöönpanon parantamiseen ovat
a)tiiviimpi yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa
b)investoiminen hallinnollisiin valmiuksiin, digitaalisiin välineisiin ja dataan
c)sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen
d)nopeat ja määrätietoiset noudattamisen valvontatoimet.
a) Tiiviimpi yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa
Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi on nopein tapa varmistaa, että EU:n säännöt palvelevat tarkoitustaan. Se auttaa myös ehkäisemään sääntöjen rikkomista. Komission näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että lisätään vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa ja annetaan niille enemmän tukea, jotta EU:n lainsäädännön täytäntöönpano toteutuisi asianmukaisesti ja ajallaan.
Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto viimeistelevät merkittäviä säädöksiä, komissio tulee laatimaan järjestelmällisesti täytäntöönpanostrategian VI , joka toimii suunnitelmana siitä, miten komissio tukee jäsenvaltioita täytäntöönpanoprosessin aikana. Strategiassa yksilöidään (oikeudelliset, hallinnolliset ja käytännön) haasteet, joita liittyy säädöksen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiseen, järjestelyt edistymisen seuraamiseksi, tukitoimenpiteet (myös pk-yritysten osalta) ja selkeä aikataulu. Hyvänä esimerkkinä toimii tuore Accele-RES-strategia, jolla autetaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yksinkertaiset lupamenettelyt tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisesti. VII
Varhainen tiedonsaanti jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä on tärkeää, jotta komissio voi laatia toimivia täytäntöönpanostrategioita ja sisällyttää niihin kohdennettuja ja tuloksellisia tukitoimenpiteitä. Direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä aiotaan nopeuttaa ja parantaa komission selittävillä lomakkeilla ja etenemissuunnitelmilla, jotka jäsenvaltioiden on määrä täyttää. Vastaavasti ennalta varautuva raportointi EU:n lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle menevistä kansallisista velvoitteista (ylisääntely) auttaisi vähentämään toisistaan poikkeavien sääntöjen haitallisia vaikutuksia EU:ssa.
Komissio aikoo perustaa asiantuntijaryhmiä ja muita vastaavia järjestelyjä, joilla voidaan tiivistää kansallisten viranomaisten välisiä kumppanuuksia ja näin tukea lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tarjota jäsenvaltioille vertaistukea. Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevässä työryhmässä käytettävää vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintamallia, jossa komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhteistyössä poistamaan markkinaesteitä, voidaan käyttää myös muilla aloilla, kuten kilpailu-, tietoliikenne- ja energia-alalla. Lisäksi EU:n sääntelyvirastot voivat auttaa EU:n lainsäädännön johdonmukaisessa soveltamisessa erityisesti myötävaikuttamalla yhteiseen valvontakulttuuriin.
b) Investoiminen hallinnollisiin valmiuksiin, digitaalisiin välineisiin ja dataan
Politiikan tuloksellinen täytäntöönpano perustuu hyvin varustettuun ja toimivaan julkishallintoon. Tämä edellyttää kaikilta lainsäädännön täytäntöönpanoon osallistuvilta hallintoelimiltä pitkälle vietyä digitalisaatiota, datan ja näytön saatavuutta VIII sekä sopivaa henkilöstöä ja osaamista. EU:lla on välineitä ja ohjelmia, joilla tuetaan täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia. Esimerkiksi teknisen tuen välineellä autetaan jäsenvaltioita hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä, digitalisoinnissa, uudistusten toteuttamisessa ja EU:n painopisteiden yleisessä täytäntöönpanossa niin, että jäsenvaltioille syntyy mahdollisimman vähän rasitusta. Komissio tukee eurooppalaisen hallinnollisen alueen (ComPAct) IX puitteissa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason hallinnollisten valmiuksien vahvistamista – painottaen erityisesti osaamista sekä digitaalista ja vihreää siirtymää – ja virkamiesvaihtoa, jonka avulla voidaan jakaa hyviä käytäntöjä ja ratkaista yhteisiä ongelmia yli rajojen X . Lisäksi komissio helpottaa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän puitteissa digitaalista rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanossa.
Komissio edistää näiden välineiden tosiasiallista käyttöä merkittävän uuden politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanossa.
c) Sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön vaikuttavuuden parantaminen
Kaikkia lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä haasteita ei voida ennakoida. Sen vuoksi komission olisi pidettävä säännöllisesti yhteyttä sidosryhmiin ja alan toimijoihin kerätäkseen niiltä palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei, ja siitä, miten lainsäädännön täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa ja helpottaa.
Kukin komission jäsen tulee järjestämään vuosittain vähintään kaksi täytäntöönpanovuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on arvioida edistymistä ja yksilöidä osa-alueita, joihin EU:n toimenpiteitä on erityisesti kohdistettava tulosten aikaansaamiseksi. Vuoropuheluja käydään niiden tärkeimpien ryhmien kanssa, joihin EU:n politiikat vaikuttavat. Tällaisia ovat esimerkiksi elinkeinoelämä, mukaan lukien pk-yritykset, työmarkkinaosapuolet, alue- ja paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta. Tavoitteena on varmistaa, että eri ryhmien edut ovat tasapuolisesti edustettuina ja että eri ryhmillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua vuoropuheluihin. Vuoropuhelujen tulokset esitetään lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen noudattamisen valvontaa koskevissa vuotuisissa tilannekatsauksissa. Edistymiskertomukset auttavat tunnistamaan puutteelliseen täytäntöönpanoon, ylisääntelyyn, vaadittua tiukempaan noudattamiseen ja hajanaisuuteen liittyviä ongelmia sekä yksinkertaistamis- ja yhdenmukaistamismahdollisuuksia. Vuoropuhelujen ensimmäinen kierros pidetään vuoden 2025 alkupuoliskolla.
d) Nopeat ja määrätietoiset noudattamisen valvontatoimet
Jos EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa esiintyy puutteita edellä kuvatusta komission tuesta huolimatta, toimia lainsäädännön noudattamiseksi kiihdytetään. Alakohtaiset seuranta- ja ennaltaehkäisymekanismit XI ja ongelmanratkaisuvälineet XII ovat jatkossakin hyödyllisiä keinoja tunnistaa sääntöjen noudattamiseen liittyviä haasteita ja ratkaista yksittäisiä ongelmia. Nopeita korjauksia voidaan saada aikaan myös rikkomusmenettelyä edeltävän vuoropuhelun XIII avulla.
Jos yhteistyö ei johda sovittujen sääntöjen täytäntöönpanoon ajallaan, tarvitaan rikkomusmenettelyjä, jotka on perusteltava selkeästi. Komissio toimii perussopimusten noudattamisen valvojana määrätietoisesti varmistaakseen, että sääntöjä noudatetaan, ja torjuakseen sisämarkkinoiden pirstoutumista ja laitonta ylisääntelyä XIV . Se jatkaa myös strategista toimintamalliaan XV , jossa käsitellään ensisijaisesti rikkomisia, joiden vaikutukset yleiseen etuun ja elinkeinoelämän etuihin ovat kaikkein suurimmat.
Suuri määrä rikkomusmenettelyjä (noin 1 500 tapausta XVI vuoden 2025 alussa), joista osa on ollut vireillä pitkään, on edelleen käsittelemättä. Komissio jatkaa työtään rikkomusmenettelyjen saattamiseksi päätökseen, jotta EU:n lainsäädännöstä saadaan lainsäätäjien tarkoittamat hyödyt. Jos EU:n lainsäädännön rikkomista ei pystytä ratkaisemaan rikkomusmenettelyn alkuvaiheissa, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ja vaatia taloudellisia seuraamuksia, jos se on oikeudellisesti mahdollista XVII .
III.EU:n toiminnasta yksinkertaisempaa ja nopeampaa
Vihreä ja digitaalinen siirtymä muuttavat maailman talouksia ja yhteiskuntia ja synnyttävät kovaa kilpailua resursseista ja innovaatioista. Menestyminen tässä uudessa ympäristössä edellyttää, että EU:n kilpailukykyä parannetaan rohkeasti muun muassa yksinkertaistamalla sääntelykehystä. EU:n politiikkatavoitteet ja korkeat normit eivät kuitenkaan saa vaarantua. Tällä uudella tulokulmalla pyritään poistamaan kaikki sääntelyrasituksen lähteet – raportointivelvoitteet, juoksevat hallinnolliset kustannukset ja yleisemmin säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset – aina, kun alkuperäiset sääntelytavoitteet on mahdollista saavuttaa yksinkertaisemmilla ja tehokkaammilla keinoilla.
Komissio on viime vuosina pyrkinyt keventämään hallinnollista rasitusta. Maaliskuussa 2023 komissio asetti tavoitteeksi vähentää yritysten ja viranomaisten raportointirasitusta 25 prosenttia ilman, että EU:n politiikkatavoitteista tingitään XVIII . Vuoden 2024 työohjelmassaan XIX komissio esitti ensimmäiset 41 toimenpidettä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Merkittäviä toimenpiteitä olivat EU:n tulliuudistus, josta odotetaan 2,7 miljardin euron säästöjä, tilinpäätösdirektiivin kynnysarvon mukauttaminen, josta hyötyy yli miljoona yritystä, sekä yhteinen sähköinen lomake lähetettyjä työntekijöitä koskeville ilmoituksille XX .
Komissio on vuonna 2025 asettanut seuraavien viiden vuoden tärkeimmiksi painopisteiksi yksinkertaistamisen, raportointirasituksen keventämisen, byrokratian vähentämisen, lupamenettelyjen sujuvoittamisen ja lainsäädännön yksinkertaistamisen. Jokainen komission jäsen edesauttaa näiden tavoitteiden saavuttamista omilla vastuualueillaan, ja yleisestä koordinoinnista huolehtii lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komission jäsen.
Muutokset täydentävät nykyistä ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta, jolla uuden lainsäädännön kustannukset pyritään kompensoimaan keventämällä rasitusta muualta XXI , yleensä samoilta politiikanaloilta XXII . Kyseistä periaatetta on sovellettu vuodesta 2022, ja komissio on sitä noudattaen antanut lainsäätäjille lainsäädäntöehdotuksia, joilla saadaan aikaan merkittäviä nettosäästöjä XXIII , edellyttäen että ehdotukset kaikilta osin hyväksytään.
Yksinkertaistamispyrkimykset perustuvat EU:n sääntöjen kattaviin uudelleentarkasteluihin ja kohdennettuihin muutoksiin, ja niillä tuodaan helpotuksia ihmisille ja yrityksille, kuten EU:n 33 miljoonalle pk-yritykselle ja tuhansille pienille midcap-yrityksille. Pyrimme keräämään ihmisiltä ja yrityksiltä mahdollisimman paljon tietoa lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvistä ongelmista ja yksinkertaistamismahdollisuuksista verkkopalautetyökalujen XXIV avulla.
Komissio aikoo hyödyntää Fit for Future -foorumin työtä. Tämä korkean tason asiantuntijaryhmä on viime vuosina antanut merkittävän panoksen lainsäädännön yksinkertaistamispyrkimyksiin. XXV Foorumin jäseninä on ollut asiantuntijoita kansallisista hallintoelimistä, yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisyhteiskunnasta, alueiden komiteasta sekä talous- ja sosiaalikomiteasta. Myös alueellisten keskusten verkosto EU:n politiikan täytäntöönpanon arviointia varten (RegHub) on antanut oman panoksensa alue- ja paikallistason täytäntöönpanohaasteiden ratkaisemiseen.
Lainsäädännön yksinkertaistamisen käytännön toteutuksessa komissio käyttää seuraavia välineitä ja toimia:
a)uusia tavoitteita hallinnollisen rasituksen keventämiseksi
b)uusien yksinkertaistamistoimenpiteiden priorisointi
c)EU:n lainsäädännön vaiheittainen stressitestaus
d)yksinkertaisempi, kohdennetumpi ja vaikuttavampi EU:n talousarvio
e)tilannearvioista saatu käytännön kokemus
a)Uusia tavoitteita hallinnollisen rasituksen keventämiseksi
Jotta voidaan varmistaa, että lainsäädännön yksinkertaistaminen jatkuu tulevina vuosina ja jotta edistymistä voidaan mitata, komissio on asettanut tavoitteeksi vähentää raportointirasitusta vähintään 25 prosenttia kaikkien yritysten osalta ja 35 prosenttia pk-yritysten osalta ilman että tingitään politiikkatavoitteista. Raportointikustannukset ovat kuitenkin vain osa hallinnollisia kustannuksia, ja saadun palautteen perusteella katsomme tarpeelliseksi käyttää keventämiseen kokonaisvaltaisempaa otetta. Sen vuoksi komissio käyttää rasituksen keventämistavoitteidensa perustasona hallinnollisia kokonaiskustannuksia.
Eurostat on arvioinut EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla saatavilla olevien tietojen perusteella, että juoksevat hallinnolliset kokonaiskustannukset EU:ssa olivat 150 miljardia euroa vuonna 2022. XXVI Tähän perustasoon nähden 25 prosentin kevennys edellyttää juoksevien hallinnollisten kustannusten leikkaamista 37,5 miljardilla eurolla toimikauden loppuun mennessä. Pk-yritysten 35 prosentin tavoite pyritään saavuttamaan kohdennetuilla toimenpiteillä. Arvioimme edistymistämme tämän tavoitteen saavuttamisessa lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen noudattamisen valvontaa koskevissa vuotuisissa tilannekatsauksissa, joihin sisältyy myös linjauksia tulevia yksinkertaistamisaloitteita varten.
Komissio ilmoitti 25 prosentin keventämistavoitteestaan maaliskuussa 2023, ja sen jälkeen toteutettujen toimenpiteiden arvioidaan tuottavan noin 5 miljardin euron säästöt. XXVII Euroopan parlamentin ja neuvoston vastuulla on lainsäädäntöneuvottelujen aikana säilyttää komission ehdotuksissa esitetyt mahdollisuudet rasituksen vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan jopa parantaa niitä. Jäsenvaltioiden vastuulla taas on välttää ylisääntelyä, kun ne saattavat EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltavat sitä.
Sen lisäksi, että komissio pyrkii näihin raportointikustannusten ja muiden juoksevien hallinnollisten kustannusten määrällisiin vähennystavoitteisiin, se pyrkii edelleen vähentämään mielekkäällä tavalla myös muita säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia aina kun politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi on olemassa kustannustehokkaampi keino.
|
b)Uusien yksinkertaistamistoimenpiteiden priorisointi Lainsäädännön yksinkertaistamista painotetaan komission vuoden 2025 työohjelmassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Työohjelma sisältää joukon omnibus-paketteja ja muita yksinkertaistamisehdotuksia, joita kohdistetaan sidosryhmien kanssa edellisen vuoden aikana määritettyihin painopistealoihin XXVIII . Pyydämme Euroopan parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään nämä ehdotukset mahdollisimman nopeasti ja pitäytymään yksinkertaistamisehdotusten rajoissa avaamatta uudelleen lainsäädännön muita osia, jotta yritysten tilannetta voidaan pikaisesti mahdollisimman paljon selkeyttää ja helpottaa. Muita yksinkertaistamistoimenpiteitä nostetaan tulevina vuosina esiin tällaista priorisointia varten työohjelman mukaisesti. Vuoden aikana hyväksyttävillä omnibus-paketeilla ja muilla lainsäädännön yksinkertaistamisehdotuksilla maksimoidaan yksinkertaistaminen ottamalla huomioon eri säädösten välinen vuorovaikutus. Paketteja ja ehdotuksia ovat muun muassa seuraavat: ·Kestävyyttä koskeva omnibus-paketti – Ehdotettavassa paketissa on kyse pitkälle menevästä yksinkertaistamisesta, joka kohdistuu kestävää rahoitusta koskevaan raportointiin, yritysten kestävää toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen ja kestävyysluokitusjärjestelmään. Sillä varmistetaan, että vaatimukset vastaavat paremmin sijoittajien tarpeita, että aikataulut ovat kohtuullisia, että taloudelliset mittarit ovat sellaisia, etteivät ne hillitse investointeja siirtymävaiheessa oleviin pienempiin yrityksiin, ja että velvoitteet ovat oikeassa suhteessa erilaisten yritysten toiminnan laajuuteen. Paketissa käsitellään erityisesti valumavaikutusta, jotta voidaan estää se, että toimitusketjuissa pienemmille yrityksille esitetään käytännössä liiallisia raportointipyyntöjä vastoin lainsäätäjien tarkoitusta. Hiilirajamekanismin vaatimuksia kevennetään, mistä on hyötyä pienille tuojille, erityisesti pk-yrityksille, ja viranomaisille. ·Investointien yksinkertaistamista koskeva omnibus-paketti – Paketilla helpotetaan muun muassa InvestEU-ohjelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston käyttöä ja yksinkertaistetaan raportointia. ·Pieniä midcap-yrityksiä ja paperiraportoinnin poistamista koskeva omnibus-paketti – Paketilla varmistetaan, että myös pieniin midcap-yrityksiin sovelletaan mukautettuja vaatimuksia, ja poistetaan tehottomat paperiraportointivaatimukset tuotelainsäädännöstä. ·Digipaketti – Kyberturvallisuusasetuksen uudelleentarkastelulla ja kyberturvallisuuslainsäädännön yksinkertaistamisella varmistetaan, että on käytettävissä yksinkertaisempia ja joustavampia keinoja raportoida samalla kertaa moneen tarkoitukseen. Tällä voidaan välttää päällekkäisyyksiä. Paketti on osa toimikauden ensimmäisen vuoden aikana tehtävää laajempaa arviointia siitä, vastaako laajennettu digisäännöstö XXIX asianmukaisesti yritysten, kuten pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten, tarpeisiin ja rajoitteisiin. Kyseessä on pidemmälle menevä toimenpide kuin tarvittavat vaatimusten noudattamista helpottavat ohjeet ja standardit. Esimerkiksi eurooppalaisessa dataunionistrategiassa tullaan käsittelemään voimassa olevia dataa koskevia sääntöjä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa on yksinkertainen, selkeä ja johdonmukainen säännöstö, jonka puitteissa yritykset ja viranomaiset voivat jakaa dataa saumattomasti ja laajamittaisesti, ja että noudatetaan tiukkoja yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevia vaatimuksia. ·Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen – Paketilla vähennetään hallinnoinnin, seurannan ja raportoinnin monimutkaisuutta sekä viljelijöille ja jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuvaa liiallista hallinnollista rasitusta. Tätä varten hyödynnetään myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Näiden ehdotusten lisäksi työohjelmassa on myös muita aloitteita, joilla yksinkertaistetaan lainsäädäntöä lupamenettelyjen ja raportointivaatimusten helpottamiseksi. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittava säädös, jolla nopeutetut lupamenettelyt ulotetaan useampiin siirtymävaiheessa oleviin aloihin, sekä kemikaaleja koskevien EU:n sääntöjen (REACH) kohdennettu tarkistaminen, jolla yksinkertaistetaan kemianteollisuuden sääntöjä vaarantamatta terveyttä, turvallisuutta ja ympäristön suojelua. Digialoitteilla tuetaan lainsäädännön yksinkertaistamista ja täytäntöönpanoa kaikilla politiikan aloilla. XXX Ehdotamme digitaalisen lompakon pohjalta eurooppalaista yrityslompakkoa, jonka avulla yritykset voivat hallinnoida kansallisia, rajatylittäviä ja EU:n sääntelyvaatimuksia, ilmoituksia ja vaatimustenmukaisuusprosesseja yhdestä paikasta, käyttäjäystävällisellä tavalla. Muitakin yksinkertaistamisehdotuksia, kuten mahdollista puolustusalan omnibus-asetusta, aiotaan tutkia, jotta valkoisessa kirjassa esitettävät investointitavoitteet voidaan saavuttaa ja innovatiivisilla yrityksillä on mahdollisuus kukoistaa. Vaikka ehdotuksia voimassa olevan lainsäädännön kumoamisesta kokonaan tai vireillä olevien ehdotusten peruminen voidaan perustella myös muilla tavoin (tiettyjen sääntöjen vanhentuminen, poliittisen edistymisen puute kauan sitten tehtyjen ehdotusten käsittelyssä), yksinkertaistamista ja kustannustehokkuutta koskevat näkökohdat ovat usein päteviä myös tällaisissa tapauksissa. |
c)EU:n lainsäädännön asteittainen stressitestaus
Työohjelma sisältää myös ensimmäistä kertaa luettelon yksittäisten säädösten tai kokonaisten politiikanalojen arvioinneista (toimivuustarkastukset), joilla käynnistetään EU:n lainsäädännön stressitestaus. Arvioinneissa tarkastellaan erityisesti mahdollisuuksia menettelyjen yksinkertaistamiseen ja pyritään löytämään keinoja kustannusten vähentämiseen ja sääntöjen yhtenäistämiseen. Erityisesti huomioidaan pk-yritysten haasteet. Tulokset otetaan huomioon myöhemmissä yksinkertaistamispaketeissa ja näin luodaan positiivinen kierre.
Stressitestauksesta tulee jatkuva prosessi, jolla läpivalaistaan EU:n lainsäädäntöä. Tavoitteena on viime kädessä käydä läpi EU:n koko säännöstö, jotta voidaan havaita sääntelyn kumulatiiviset vaikutukset ja mahdolliset epäjohdonmukaisuudet ja yksinkertaistaa sääntelyä. Samalla säädösten politiikkatavoitteet voidaan saavuttaa aiempaa tehokkaammin. Kukin komission jäsen huolehtii lainsäädännön stressitestauksesta omalla vastuualueellaan. Toimintaa ohjaa lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komission jäsen. Tämän prosessin pohjalta komission työohjelmaan sisällytetään joka vuosi konkreettisia yksinkertaistamistoimenpiteitä.
d)Yksinkertaisempi, kohdennetumpi ja vaikuttavampi EU:n talousarvio
Yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää myös, jotta voidaan vähentää EU:n rahoitusympäristön nykyistä hajanaisuutta ja keventää kaikkien sidosryhmien hallinnollista rasitusta ja siten varmistaa EU:n varojen oikea-aikainen ja vaikuttava käyttö. Kuten seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa XXXI todetaan, komissio aikoo esittää vuonna 2025 ehdotuksen yksinkertaisemmasta, kohdennetummasta ja paremmin reagoivasta pitkän aikavälin talousarviosta, jolla saavutetaan EU:n ensisijaiset tavoitteet, helpotetaan mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta ja maksimoidaan EU:n rahoituksen vaikutus. Tarkoituksena on myös vähentää monimutkaisuutta täytäntöönpanoviranomaisten kannalta, mutta säilyttää unionin taloudellisia etuja turvaavat vahvat suojatoimet. Ehdotus perustuu nykyisellä ohjelmakaudella saatuihin kokemuksiin, poliittisen, institutionaalisen ja sidosryhmätason laajaan kuulemiseen sekä ennakoivaan yhteydenpitoon kansalaisten kanssa.
e)Tilannearvioista saatu käytännön kokemus
Komissio ottaa yhteyttä useiden eri alojen yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin, kerätäkseen käytännön kokemuksia ja saadakseen kuvan EU:n lainsäädännön vaikutuksista niiden toimintaan. Tällainen teknisen tason tiedonvaihto auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan käytännön ongelmia, kuten lupamenettelyihin, valvontaan ja vaatimusten noudattamiseen liittyviä ongelmia.
Tilannearvioilla pyritään havaitsemaan mahdolliset esteet ja myönteiset kokemukset sekä se, miten ne liittyvät EU:n sääntöihin, säädösten täytäntöönpanoon ja saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tilannearviot auttavat tarkistamaan, ovatko EU:n lainsäädännön perustana olevat oletukset oikeita ja saadaanko sääntelystä odotetut hyödyt. Niiden avulla voidaan myös arvioida, saadaanko suunnitelluista yksinkertaistamistoimenpiteistä kustannussäästöjä ja ovatko toimenpiteet asianmukaisia ja realistisia.
Tilannearvioiden tulokset otetaan huomioon voimassa olevan lainsäädännön stressitestauksessa (sekä arvioinneissa ja toimivuustarkastuksissa) ja tulevien yksinkertaistamisehdotusten suunnittelussa.
IV.Laaditaan parempia sääntöjä
Voimassa olevien sääntöjen yksinkertaistamisen lisäksi on tärkeää, että uusi lainsäädäntö on yksinkertaista, helppotajuista ja helposti sovellettavaa ja että se on sisällöltään selkeää ja yksiselitteistä. Paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön XXXII mukaisesti lainsäädännön täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan liittyvät kysymykset on otettava huomioon jo siinä vaiheessa, kun komissio laatii ehdotuksiaan, ja ne on pidettävä mielessä koko lainsäädäntöprosessin ajan.
EU voi tältä osin tukeutua paremman sääntelyn periaatteisiinsa, jotka on tunnustettu OECD:n parhaimpiin kuuluviksi muun muassa kuulemisten, arviointien ja vaikutustenarviointien osalta. XXXIII EU:n etuna on myös sääntelyntarkastelulautakunta, joka varmistaa, että lainsäädäntöehdotukset perustuvat korkealaatuiseen näyttöön.
Useimmat yritykset – erityisesti pk-yritykset – pitävät sääntelyvaatimuksia ja niiden kumulatiivisia vaikutuksia suurimpana esteenä yritysten perustamiselle ja kasvattamiselle EU:ssa. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitellun uuden lainsäädännön vaikutuksia kilpailukykyyn, pk-yrityksiin ja startup-yrityksiin sekä pieniin midcap-yrityksiin on tarkasteltava aiempaa tarkemmin. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myös tarkasteltava huolellisemmin lainsäädäntöprosessin aikana tekemiensä muutosten vaikutuksia. On myös tarpeen tarkastella lainsäädäntöön sisällytettyjä säädösvallan siirtämisen ehtoja sekä säädösvallan siirron nojalla myöhemmin annettavia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä.
Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaista lainsäädäntöprosessia, jossa
a)vahvistetaan pk-yritys- ja kilpailukykytarkastuksia
b)tarkastellaan delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä sekä niihin liittyvää säädösvallan siirtämistä
c)suunnitellaan EU:n lainsäädäntö älykästä ja digitaalista toteutusta silmällä pitäen
d)arvioidaan merkittävien muutosten vaikutukset yksinkertaisella menetelmällä
a)Vahvistetaan pk-yritys- ja kilpailukykytarkastuksia
Vahvistettuja pk-yritys- ja kilpailukykytarkastuksia kohdistetaan järjestelmällisesti kaikkeen suunniteltuun lainsäädäntöön, jolla ennakoidaan olevan vaikutuksia yrityksiin, erityisesti pieniin yrityksiin, jotta tällaisia vaikutuksia voidaan tarkastella lähemmin. Kilpailukykytarkastuksissa painotetaan neljää keskeistä näkökohtaa: kustannus-/hintakilpailukyky, kansainvälinen kilpailukyky, innovointikyky ja pk-yritysten kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset. Tarkastukset tehdään alakohtaisesti. Niissä arvioidaan EU:n yritysten kilpailuasemaa aloilla, joihin kukin ehdotus vaikuttaa eniten, käyttämällä indikaattoreita ja laadullisia tietoja, joista saadaan arvio vaikutusten kohteena olevien EU:n yritysten kilpailuasemasta. Näiden tietojen perusteella voidaan saada parempi käsitys kumulatiivisista vaikutuksista tietyillä aloilla, esimerkiksi aloilla, jotka Draghin raportissa todetaan Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisiksi. Jos kilpailukykyyn liittyviä ongelmia havaitaan, komissio päättää asianmukaisimmat lieventävät toimenpiteet.
Komissio toteuttaa Fit for Future -foorumin lausunnossa esitettyjen suositusten pohjalta jatkotoimia. Lausunnossa ehdotetaan tapoja uudistaa pk-yritystesti XXXIV . Pk-yrityksiin liittyvän lainsäädännön vaikutustenarvioinneissa esitetään selkeämmin pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset sekä tuki- ja lieventävät toimenpiteet. Näin parannetaan komission kollegion ja lainsäätäjien käytettävissä olevien tietojen laatua. Lisäksi lainsäädännöstä pk-yrityksille aiheutuvien epäsuorien vaikutusten analysointia vahvistetaan. Kaikissa arvioinneissa ja toimivuustarkastuksissa analysoidaan myös erikseen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta pk-yritysten kannalta.
b)Tarkastellaan delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä sekä niihin liittyvää säädösvallan siirtämistä
Komissio hyväksyy Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän lainsäädännön nojalla joka vuosi suuren määrän delegoituja säädöksiä XXXV ja täytäntöönpanosäädöksiä XXXVI . Monet näistä säädöksistä ovat teknisiä, ja niillä on vain vähäisiä vaikutuksia, jotka on yleensä otettu huomioon jo perussäädöstä ehdotettaessa. Sen vuoksi niistä ei tarvitse tehdä erikseen vaikutustenarviointia.
Kuitenkin jos komission on tehtävä valinta useiden toimenpidevaihtoehtojen välillä, ja valinnasta syntyy merkittäviä vaikutuksia, joita ei ole otettu huomioon perussäädöstä koskevaa komission ehdotusta laadittaessa, delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä tehdään vaikutustenarviointi XXXVII . Komissio esittää kustannuksia ja säästöjä koskevan arvion myös silloin, kun toimenpidevaihtoehtoja ei ole, mutta komission toimilla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia. Tarpeen mukaan kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin kohdistuviin vaikutuksiin.
Komissio tarkastelee lainsäädäntöprosessin aikana huolellisesti, mitä vaikutuksia liittyy lainsäätäjien komissiolle ehdottamiin valtuutuksiin antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotta vältetään kyseisten säädöstyyppien aiheeton lisääntyminen sekä sääntelyn tarpeeton monimutkaisuus ja kustannukset.
c)Suunnitellaan EU:n lainsäädäntö älykästä ja digitaalista toteutusta silmällä pitäen
Aloitteilla on oltava laadukas sisältö, eli niiden on oltava helppotajuisia, yksiselitteisiä ja riittävän selkeitä, jotta ne voidaan kääntää yksiselitteisesti kaikille unionin virallisille kielille. Aloitteiden muotoilussa on otettava huomioon niiden täytäntöönpano.
Tulevat täytäntöönpanoon liittyvät haasteet voidaan parhaiten tunnistaa käymällä varhaisessa vaiheessa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi täytäntöönpanon oikeudellisista ja käytännön näkökohdista tulee tarvittaessa osa sidosryhmien kuulemisia ja vaikutustenarviointeja.
Komissio laatii digivalmista politiikkaa. Varmistamme, että diginäkökohdat otetaan huomioon alusta alkaen XXXVIII , ja käytämme innovatiivisia välineitä, kuten sääntelyn testiympäristöjä, politiikkavaihtoehtojen testaamiseen eurooppalaisten yritysten kanssa XXXIX . Kehitämme myös valtioiden rajat ylittävää yhteentoimivuutta XL viranomaisten välillä ja laajennamme sähköisten alustojen, kuten yhteisen digitaalisen palveluväylän XLI , käyttöä. Lisäämme datan uudelleenkäyttöä, esimerkiksi lomakkeiden esitäyttämiseen, jotta sääntöjen noudattaminen on nyt ja tulevaisuudessa helpompi osoittaa XLII .
Raportointirasituksen keventämiseksi ja vaatimusten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi otamme käyttöön oletusarvoisen digitaalisuuden ja yhden kerran periaatteet yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa.
d)Arvioidaan merkittävien muutosten vaikutukset yksinkertaisella menetelmällä
Komissio aikoo tehdä lainsäätäjille ehdotuksia yksinkertaiseksi menetelmäksi, jolla niiden tekemien merkittävien muutosten vaikutukset voidaan arvioida. Tarkoituksena on testata ja esitellä, miten tällaiset arvioinnit voidaan toteuttaa viivyttämättä lainsäädäntöprosessia tarpeettomasti. Menetelmä voisi mahdollisuuksien mukaan perustua olemassa oleviin välineisiin, malleihin ja dataan, ja sen avulla voitaisiin arvioida merkittävien muutosten hallinnollisia kustannuksia ja esittää muut kustannukset informatiivisemmin. Komissio esittää nämä ehdotukset lainsäätäjille niiden kuulemista varten vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
V.Katse tulevaisuuteen: kumppanuus ja yhteinen sitoutuminen
Komissio on esittänyt tässä tiedonannossa kunnianhimoisen yksinkertaistamis- ja täytäntöönpanosuunnitelman kilpailukyvyn, vaurauden, politiikan toteutumisen ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi EU:ssa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista myös muilta toimielimiltä ja sidosryhmiltä, erityisesti Euroopan parlamentilta ja neuvostolta.
Myös kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat keskeisiä kumppaneita, kun tavoitteita muutetaan konkreettisiksi toimiksi. Ne kartoittavat yksinkertaistamismahdollisuuksia, ehdottavat sidosryhmiä kutsuttaviksi mukaan uusiin kuulemistoimiin (täytäntöönpanovuoropuhelut ja tilannearviot) ja moninkertaistavat yksinkertaistamistoimenpiteitä jalkauttamalla ne kaikille hallintotasoille.
Komission työtä ohjaavat kumppanuuden ja yhteistyön periaatteet:
a)säännöllinen raportointi edistymisestä läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi
b)yhteistyö EU:n lainsäätäjien kanssa yksinkertaisempien ja tuloksellisempien sääntöjen luomiseksi
a) Säännöllinen raportointi edistymisestä läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi
Komissio raportoi säännöllisesti edistymisestä. Kukin komission jäsen esittää asiaankuuluvalle parlamentin valiokunnalle ja neuvoston kokoonpanolle vuotuisen tilannekatsauksen lainsäädännön täytäntöönpanosta ja sen noudattamisen valvonnasta omalla vastuualueellaan. Kertomuksissa esitellään, miten keskeisten politiikkatavoitteiden saavuttamisessa, lainsäädännön täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa sekä tuki- ja yksinkertaistamistoimenpiteissä on edistytty. Niissä esitetään myös tulokset sidosryhmien vuoropuhelusta (mukaan lukien täytäntöönpanovuoropuhelut), stressitesteistä ja tilannearvioista. Lisäksi niissä hahmotellaan mahdollisia lisätoimenpiteitä.
Komissio esittää yleiskatsauksen, jolla edistetään vastuuvelvollisuutta ja seurantaa vuotuisessa täytäntöönpano- ja yksinkertaistamissyklissä. Komissio julkaisee Europa-sivustollaan käyttäjäystävällisessä muodossa tietoa muun muassa edistymisestä hallinnollisen rasituksen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa, EU:n lainsäädännön noudattamisen valvontatoimista ja lainsäädännön täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Tietoja voidaan esittää esimerkiksi interaktiivisten karttojen ja muokattavissa olevien kaavioiden avulla.
Vuotuinen täytäntöönpano- ja yksinkertaistamissykli
|
|
§Komission jäsenet käynnistävät
|
|
|
|
§Komission jäsenet laativat vuotuiset tilannekatsaukset
|
|
|
|
§Komission jäsenet tapaavat parlamentin valiokuntia ja neuvoston kokoonpanoja esitelläkseen raportteja ja yksinkertaistamistyötä. |
|
|
|
§Komission jäsenet aloittavat komission työohjelmassa esitettävien
|
|
|
|
§Vuotuinen yleiskatsaus lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta julkaistaan. §Komission työohjelma hyväksytään. Siinä esitetään merkittäviä yksinkertaistamistoimenpiteitä ja stressitestauksen osana toteutettavia toimivuustarkastuksia ja arviointeja koskeva vuotuinen suunnitelma. |
b) Yhteistyö lainsäätäjien kanssa yksinkertaisempien ja tuloksellisempien EU:n sääntöjen luomiseksi
Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on keskeinen rooli yksinkertaisten ja tuloksellisten sääntöjen luomisessa niin, että ihmisille ja yrityksille aiheutuvat kustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä.
Molemmat toimielimet sitoutuivat vuonna 2016 periaatteeseen, jonka mukaan niiden tekemien olennaisten muutosten vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa. XLIII Olennaisia muutoksia voivat olla muutokset, jotka lisäävät kustannuksia, aiheuttavat haitallisten lisävaikutusten riskin tai vähentävät merkittävästi komission ehdotukseen sisältyvää yksinkertaistamispotentiaalia. Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kuitenkaan käytännössä ole noudattaneet sitoumustaan.
Sen vuoksi komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan käyttöön tarvittavat prosessit ja resurssit XLIV . Vaikka muutoksista ei voida tehdä kattavaa vaikutustenarviointia neuvottelujen tiukan aikataulun vuoksi, kunkin toimielimen olisi voitava käyttää yksinkertaista menetelmää muutosten aiheuttamien kustannusten arvioimiseksi, kuten edellä mainittiin.
Hyvä täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen ovat kaikkien lainsäädäntöprosessiin osallistuvien EU:n toimielinten yhteinen ponnistus. Sen vuoksi lainsäätäjien olisi selkeästi määritettävä ja tunnustettava yksinkertaistamistoimenpiteet, jotta ne voidaan toteuttaa kohdennetusti ja ensisijaisesti ja sitä kautta varmistaa, että yksinkertaistamisen hyödyt toteutuvat nopeasti.
Komissio on valmis tekemään tiivistä yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa uudistamalla toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä, jotta voidaan selkeyttää sitä, miten tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa.
Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta vuodelta 2024: https://commission.europa.eu/ topics/strengthening-european-competitiveness/eu-competitiveness-looking-ahead_en#paragraph_47059 .
’Ylisääntely’ on EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä laajalti käytetty termi, jolla viitataan EU:n vaatimuksia pidemmälle meneviin kansallisiin lisävelvoitteisiin. Käytännössä ylisääntelynä pidetään sellaisten lisävaatimusten ja ylimääräisen hallinnollisen rasituksen (normit, ohjeet ja menettelyt) asettamista, jotka häiritsevät EU:n lainsäädännöllä tavoiteltujen tavoitteiden saavuttamista.
Enrico Lettan raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta vuodelta 2024: https://www.consilium.europa.eu/media/ ny3j24sm/much-more-than-a-market-report-by-enrico-letta.pdf .
Draghin raportti.
Paremman sääntelyn suuntaviivat, SWD(2021)0305 final, ja paremman sääntelyn väline 38.
Yksinkertaisempia lupamenettelyjä tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 asetetut uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet. Komissio tukee tätä työtä järjestämällä jäsenvaltioiden kanssa rakenteellisia vuoropuheluja ja kahdenvälisiä kokouksia, joissa voidaan keskustella täytäntöönpanosuunnitelmista erityisesti lupamenettelyjen osalta. https://energy.ec.europa.eu/news/commission-adopts-guidance-eu-countries-implementing-revised-directiv es-renewable-energy-and-energy-2024-09-02_en
Ks. tuore teknisen tuen välineen hanke “Building capacity for evidence-informed policymaking in governance and public administration in a post-pandemic Europe”.
Euroopan komissio, Eurooppalaisen hallinnollisen alueen vahvistaminen (ComPAct-aloite), COM(2023) 667 final.
Julkishallinnon yhteistyö- ja vaihto-ohjelma (PACE) helpottaa tiedonvaihtoa muun muassa julkishallinnon ammatillistamisesta, hallinnon kehittämisestä sekä vihreästä ja digitaalisesta julkishallinnosta.
Esimerkiksi sisämarkkinoiden avoimuutta koskeva direktiivi ja suhteellisuusarviointia koskeva direktiivi, joilla voidaan välttää uusien esteiden syntyminen, sisämarkkinoiden tulostaulu, eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset raportit, kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, ilmastotoimien edistymistä koskeva kertomus, ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi ja kansalliset kalastusalan toimintasuunnitelmat.
Esimerkiksi SOLVIT , FIN-NET ja Your Europe antavat ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden käyttää täysipainoisesti oikeuksiaan sisämarkkinoilla. Niiltä saa selkeää tietoa ja apua yksittäisissä ongelmissa sekä tukea ongelmanratkaisuun.
Tunnetaan nimellä EU Pilot -vuoropuhelu. Sen onnistumisaste oli 75 prosenttia vuonna 2024. Tällaista vuoropuhelua käytetään, kun sen avulla sääntöjen noudattaminen saadaan todennäköisesti nopeammin aikaan kuin muodollisella rikkomusmenettelyllä.
Esimerkiksi silloin, kun EU:n lainsäädännössä vahvistetaan täysin yhdenmukaistetut säännöt. Lisäksi komissio voi ehdottaa entistä useammin täyttä yhdenmukaistamista aloilla, joilla tämä on mahdollista. Tällä pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla sisämarkkinoilla. Euroopan komissio, EU:n kilpailukykykompassi, COM(2025) 30 final.
Euroopan komissio, EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla (C(2016) 8600) ja EU:n lainsäädäntö: toimiva täytäntöönpano, tuloskuntoinen EU, COM(2022) 0518 final.
Näistä yli 900 tapauksessa on kyse direktiivien puutteellisesta tai virheellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Komissio pyytää järjestelmällisesti unionin tuomioistuinta määräämään jäsenvaltioille taloudellisia seuraamuksia, joko kiinteämääräisen hyvityksen tai päiväkohtaisen uhkasakon muodossa, jos jäsenvaltiot eivät toteuta unionin oikeuden rikkomisen toteavan aiemman tuomion edellyttämiä toimenpiteitä (SEUT 260 artiklan 2 kohta) tai jos jäsenvaltiot eivät ilmoita toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (SEUT 260 artiklan 3 kohta). Vuosina 2023 ja 2024 komissio saattoi unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 134 rikkomustapausta, joista 55 tapauksessa se vaati taloudellisia seuraamuksia.
Euroopan komissio, EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen, COM(2023) 168 final.
Euroopan komission työohjelma 2024 – Toimitaan tänään ja valmistaudutaan huomiseen – Liite II, COM(2023) 638 final.
Komissio esitti vuonna 2024 asetusehdotuksen monikielisen julkisen käyttöliittymän perustamisesta. Sillä on tarkoitus ottaa käyttöön vapaaehtoinen vakiolomake lähetettyjä työntekijöitä koskevien ilmoitusten tekemistä varten. Kun lähettämisilmoitus tehdään vakiolomakkeella, aikaa säästyy noin 73 prosenttia verrattuna aikaan, joka tähän tällä hetkellä EU:ssa keskimäärin kuluu. Tämä parantaa työntekijöiden suojelua lisäämällä työntekijöiden lähettämisen läpinäkyvyyttä ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan tuloksellisia ja kohdennettuja tarkastuksia.
Tähän sisältyvät toistuvat ja vuotuistetut kertaluonteiset kustannukset.
Euroopan komissio, Parempaa sääntelyä: yhteistyöllä parempaa lainsäädäntöä, COM(2021) 219 final.
Säästöt perustuvat komission hyväksymiin aloitteisiin. Säästöjen suuruudeksi arvioidaan 7,3 miljardia euroa vuonna 2022, 6,3 miljardia euroa vuonna 2023 ja 260 miljoonaa euroa vuonna 2024 (edellisen komission toimikausi päättyi vuonna 2024, joten kyseisen vuoden aikana lainsäädäntötoimia toteutettiin vähemmän). Joitakin näistä toimenpiteistä ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty tai niiden potentiaaliset kustannussäästöt ovat pienentyneet lakiehdotukseen tehtyjen muutosten myötä.
Yritykset voivat ilmoittaa kohtaamistaan lainsäädännöllisistä tai hallinnollisista esteistä verkkosivustolla https://fosmo.youreurope.europa.eu/ . Elinkeinoelämän järjestöt ja muut useiden yritysten muodostamat järjestöt voivat ilmoittaa esteistä sähköpostilla osoitteeseen grow-single-digital-gateway@ec.europa.eu . Ensi alkuun ne voivat pyytää henkilökohtaista apua ja neuvontaa osoitteesta https://asf.youreurope.europa.eu/ .
Foorumi laati nelivuotisen toimikautensa aikana 41 lausuntoa ja 260 ehdotusta. Foorumin asiantuntemusta on käytetty useissa komission lippulaivahankkeissa, kuten alv digiaikana -paketissa, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa säädöksessä, gigabitti-infrastruktuurisäädöksessä, Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksessä, pankkiunionipaketissa ja listautumissäädöksessä.
Laskelmat on tehty pragmaattisesti. Ne perustuvat aikaisempiin tietoihin ja niissä otetaan huomioon hallinnollista rasitetta käsittelevän korkean tason työryhmän vuonna 2012 tekemät arviot rasituksen määrästä sekä rasituksen muutos vuosina 2012–2022 niissä jäsenvaltioissa, joista tiedot on saatavilla.
Näihin kuuluvat 41 aloitetta, jotka hyväksyttiin komission vuoden 2024 työohjelman yhteydessä, sekä myöhemmät komission ehdotukset, kuten maatalouden yksinkertaistamispaketti. Säästöt on arvioitu käyttämällä EU:n standardikustannusmallia.
Raportointivaatimusten järkeistämistä koskeva kannanottopyyntö oli avoinna sidosryhmien palautteelle joulukuuhun 2023 saakka. Panoksensa antoi noin 200 vastaajaa. Lisäksi järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa käydyistä kohdennetuista keskusteluista, kuten työpajoista yritysten (myös pk-yritysten) kanssa, saatiin täydentäviä tietoja.
Digisäännöstöön kuuluvat muun muassa yleinen tietosuoja-asetus, datanhallinta-asetus, datasäädös, kyberturvallisuusasetus, kyberresilienssisäädös, EU:n sirusäädös ja tekoälysäädös.
Ks. myös jäljempänä IV jakson c kohta, ”Suunnitellaan EU:n lainsäädäntö älykästä ja digitaalista toteutusta silmällä pitäen”.
COM(2025) 46 final.
OECD Regulatory Policy Outlook 2021 | OECD . Myös kuulemisprosessia parannetaan liittämällä siihen täytäntöönpanovuoropuhelut ja tilannearviot, kuten edellä mainittiin.
Final opinion SME_test.pdf (europa.eu). Nykyinen pk-yritystesti määritellään työkalussa #23. Myös mahdolliset vaikutukset pieniin midcap-yrityksiin olisi otettava huomioon siinä määrin kuin vaikutukset pk-yrityksiin ja midcap-yrityksiin voidaan erottaa toisistaan.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaan delegoiduilla säädöksillä voidaan täydentää tai muuttaa tiettyjä säädöksen muita kuin keskeisiä osia, jos kyseisessä säädöksessä tehdään asiaa koskeva säädösvallan siirto.
SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaan, jos unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa, kyseisillä säädöksillä siirretään täytäntöönpanovaltaa komissiolle.
Ks. paremman sääntelyn välineistön työkalu #42.
Osana digivalmiin päätöksenteon kehystään komissio on laatinut uuden säädösehdotuksiin liittyvän rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevan selvityksen. Digitaalista ulottuvuutta koskeva luku sisältää olennaisia tietoja ehdotusten digitaalisista vaikutuksista ja toimii Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksessä tarkoitettuna komission yhteentoimivuusarviointien tulosraporttina. Sillä varmistetaan, että ehdotuksia laatiessaan komissio arvioi perusteellisesti ehdotusten digitaaliset vaikutukset, jotta ehdotukset soveltuvat digiaikaan.
Kuten esimerkiksi EU:n tekoälysäädöksessä säädetään.
Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut (saatavilla Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa) antavat viranomaisille mahdollisuuden kehittää yhteenliitettyjä digitaalisia julkisia palveluja, mikä helpottaa datan vapaata liikkumista rajojen yli.
Yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta tiedot, hallinnolliset menettelyt ja neuvontapalvelut, joita EU:n kansalaiset ja yritykset saattavat tarvita toisessa jäsenvaltiossa, ovat helposti saatavilla verkossa.
Tähän voi sisältyä esimerkiksi satelliiteista saatavan datan hyödyntäminen. EU:n satelliitit voivat tarjota luotettavaa ja vertailukelpoista lähes reaaliaikaista raportointidataa ja ennusteita kustannustehokkaasti.
Ks. paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 15 kohta: Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät vaikutustenarviointeja komission ehdotukseen esittämistään olennaisista muutoksista, jos ne katsovat sen lainsäädäntöprosessin kannalta asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät komission tekemää vaikutustenarviointia pääsääntöisesti jatkotyöskentelynsä lähtökohtana. Asianomaisen toimielimen olisi määriteltävä, mitä ”olennaisella” muutoksella tarkoitetaan.
Unionin tuomioistuin on todennut, että vaikka vaikutustenarviointien tekemiselle ei ole oikeudellista velvoitetta, eikä vaikutustenarviointien sisältö ole myöskään sitova, EU:n lainsäätäjän on voitava esittää selkeästi perustiedot, jotka se on ottanut huomioon päätöksiä tehdessään, erityisesti silloin, kun lainsäädännöllä asetetaan rasitteita. Unionin tuomioistuin vahvisti asioissa C-541/20–C-555/20 – Kumoamiskanne – ensimmäinen liikkuvuutta koskeva toimenpidepaketti (liikkuvuuspaketti) – 4. lokakuuta 2024 antamassaan tuomiossa, että lainsäädäntöprosessissa käyttöön otetut raskaat vaatimukset, joiden perusteena olevia tietoja lainsäätäjät eivät pysty osoittamaan, voidaan menestyksekkäästi riitauttaa ja kumota.
