Energiatuotteiden ja sähkön verotusta säännellään unionissa energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/96/EY 1 , jäljempänä ’energiaverodirektiivi’ tai ’direktiivi’.

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ja erityisesti sen 5, 15 ja 17 artiklan säännösten nojalla neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön verotustasoa koskevia muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Espanjalle on jo 2 päivänä lokakuuta 2018 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1491 2 myönnetty lupa soveltaa alennettua verokantaa sähköön, joka toimitetaan suoraan satamissa laiturissa oleville aluksille, ei kuitenkaan yksityisille huvialuksille 3 , jäljempänä ’maasähkö’.

Nykyisen poikkeuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2024. Tämän ehdotuksen tavoitteena on pidentää kyseistä lupaa Espanjan pyynnöstä.

Espanjan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 27 päivänä helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä aikomuksestaan jatkaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2030 asti. Espanjan viranomaiset antoivat lisätietoja 11, 14 ja 15 päivänä lokakuuta 2024 päivätyissä kirjeissä.

Espanjan viranomaiset haluavat jatkossakin soveltaa maasähköön alennettua sähköverokantaa, jonka suuruus on 0,5 euroa megawattitunnilta. Tämä verokanta vastaa direktiivissä 2003/96/EY säädettyä yrityskäyttöön tarkoitetun sähkön vähimmäisverokantaa (joka on 0,5 euroa/MWh).

Alun perin pyydetty voimassaoloaika oli 1 päivästä tammikuuta 2025 31 päivään joulukuuta 2030 eli energiaverodirektiivin 19 artiklassa sallitun enimmäisajan mukainen. Espanjan viranomaisten ja komission välillä erityisesti direktiivin 2003/96/EY 4 tarkistusehdotusta silmällä pitäen käytyjen keskustelujen jälkeen ennenaikaiseksi päättymispäiväksi sovittiin 31 päivä joulukuuta 2028.

Verotoimenpiteen tarkoituksena on vähentää meriliikenteen ympäristövaikutuksia. Maasähkön käytön katsotaan olevan ympäristön kannalta vähemmän haitallinen tapa tyydyttää sähkön tarve satamissa laiturissa kiinnitettyinä olevilla aluksilla verrattuna bunkkeriöljyn polttamiseen tällaisilla aluksilla.

Satamakaupunkien paikallinen ilmanlaatu paranisi, koska maasähkön käytöstä ei synny satamassa laiturissa kiinnitettyinä olevien alusten bunkkeriöljyn polttamisen aiheuttamia ilmansaastepäästöjä. Espanjassa sovellettavien sähköntuotannon erityisedellytysten mukaisesti myös hiilidioksidipäästöjen ja melutason odotetaan pienenevän, jos käytetään onshore-verkosta saatavaa sähköä eikä satamassa kiinnitettyinä olevilla aluksilla bunkkeriöljyä polttamalla tuotettua sähköä. Sen vuoksi toimenpiteen odotetaan edistävän unionin ympäristö-, terveys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

Sähkön verotusta säännellään direktiivillä 2003/96/EY ja erityisesti sen 10 artiklalla. Direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään pakollisesta verovapautuksesta, joka koskee aluksilla käytettäviä energiatuotteita sekä niillä tuotettavaa sähköä. Direktiivin 5, 15 ja 17 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta soveltaa verojen eriyttämistä, kuten verovapautuksia ja veronalennuksia, tiettyihin sähkön käyttötapoihin. Näissä säännöksissä ei kuitenkaan sellaisenaan säädetä maasähkön veronalennuksista.

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisen toimenpiteen arviointi

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Edellisissä artikloissa, erityisesti 5, 15 ja 17 artiklassa esitettyjen säännösten lisäksi neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.”

Komissio on jo suositellut maasähkön käyttöä laiturissa olevilla aluksilla tuotettavan sähkön vaihtoehtona ja näin tunnustanut maasähkön ympäristöhyödyt 5 .

Maasähköä koskevan edullisen verokohtelun käyttöönotto on mahdollista direktiivin 19 artiklan nojalla, sillä sen tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä toimintapoliittisista syistä.

Espanja on pyytänyt, että toimenpidettä sovellettaisiin direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa sallittu enimmäisaika eli kuusi vuotta (1 päivästä tammikuuta 2025 31 päivään joulukuuta 2030). Poikkeuksen soveltamisajan olisi periaatteessa oltava riittävän pitkä, jotta se ei vähentäisi satamaoperaattoreiden ja sähköntoimittajien halukkuutta alkaa tehdä tarvittavia investointeja maasähkölaitteisiin tai jatkaa tällaisia investointeja. Soveltamisaika antaa oikeusvarmuuden myös alusten liikenteenharjoittajille, joiden on suunniteltava alusten varustukseen tehtäviä investointejaan. Espanjan viranomaisten ja komission välillä erityisesti direktiivin 2003/96/EY tarkistusehdotusta silmällä pitäen käytyjen keskustelujen jälkeen ennenaikaiseksi päättymispäiväksi sovittiin 31 päivä joulukuuta 2028.

Valtiontukisäännöt

Espanjan viranomaisten suunnittelema alennettu verokanta 0,5 euroa/MWh vastaa direktiivissä 2003/96/EY säädettyä EU:n vähimmäisverotasoa yrityskäyttöön tarkoitetulle sähkölle.

Toimenpide näyttää näin ollen kuuluvan komission asetuksen (EU) 651/2014 44 artiklan soveltamisalaan. Mainitussa artiklassa säädetään edellytyksistä, joilla direktiivissä 2003/96/EY tarkoitettujen veronalennusten muodossa myönnettävä tuki voidaan vapauttaa valtiontukien ilmoitusvaatimuksista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida arvioida, täyttyvätkö kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi ei vaikuta jäsenvaltion velvollisuuteen varmistaa valtiontukisääntöjen noudattaminen erityisesti poikkeuksen saaneiden tukimuotojen osalta komission asetuksen (EU) 651/2014 mukaisesti. Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi ei myöskään rajoita jäsenvaltion velvollisuutta ilmoittaa tuesta komissiolle ennen sen täytäntöönpanoa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos uusi tuki ei kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan.

Ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskeva politiikka

Toimenpide, jota pyyntö koskee, liittyy pääasiassa EU:n ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikkaan. Toimenpiteellä parannetaan paikallista ilmanlaatua ja vähennetään melua sekä edistetään ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua siinä määrin kuin sillä vähennetään bunkkeriöljyn polttamista satamassa olevilla aluksilla. Ilmanlaatua koskevan direktiivin 2008/50/EY 7 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että useiden ilmansaasteiden tasot eivät ylitä kyseisessä direktiivissä vahvistettuja raja-arvoja, tavoitearvoja ja muita ilmanlaatua koskevia vaatimuksia. Täyttääkseen velvollisuutensa jäsenvaltioiden on tarvittaessa löydettävä ratkaisuja esim. satamassa kiinnitettyinä olevien alusten päästöjä koskeviin ongelmiin. Voidaan siis ajatella, että satamissa, joissa tällaisia ongelmia esiintyy, maasähkön käyttöä edistetään yleisen ilmanlaatustrategian mukaisesti. Maasähkön käyttöön rohkaistaan myös meripolttoaineiden rikkipitoisuutta sääntelevässä direktiivissä (EU) 2016/802 8 .

Espanjan viranomaisten mukaan maasähkön käyttö ei ole johtanut rikkidioksidi-, typpioksidi-, hiukkas- ja hiilioksidipäästöjen vähenemiseen, koska Espanjassa on hyvin vähän maasähkön toimituslaitoksia. Tällaisia laitoksia on otettu käyttöön Barcelonan satamassa vasta vuonna 2024. Valencian, Bilbaon ja Algecirasin satamia varten on jo valmisteltu infrastruktuuria. Myös muut Espanjan satamat valmistelevat alustavia hankkeita maasähkön toimituslaitosten käyttöönottamiseksi. Toimenpiteen täyttä potentiaalia ei ole saavutettu, sillä kalliita laitteistoja ja välineitä tarvitaan vielä sekä satamalaitureille että aluksille. Maasähkön käyttö on merkittävä osa Espanjan pyrkimystä täyttää ilmanlaatuvaatimukset, joista säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21 päivänä toukokuuta 2008 annetussa direktiivissä 2008/50/EY.

Energiapolitiikka

Toimenpide on vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU 9 kumoamisesta 13 päivänä syyskuuta 2023 annetun asetuksen (EU) 2023/1804 10 mukainen. Direktiivi koskee maasähköpisteiden asentamista satamiin, joissa on niille kysyntää ja joissa kustannukset eivät ole suhteettomat verrattuna hyötyihin, ympäristöhyödyt mukaan luettuina. Vastaavan toimenpiteen on myös arvioitu edistävän meriliikenteen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen tähtäävän unionin politiikan ja lainsäädännön tavoitteiden saavuttamista ja tiettyjen taloudellisten toimintojen kehittämistä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti 11 .

Tässä yhteydessä on muistettava, että maasähkön epäsuotuisan kilpailuaseman yhtenä merkittävänä syynä on se, että maasähkön vaihtoehto eli sähkön tuottaminen merisatamissa olevilla aluksilla on nykyään täysin verotonta: Sen lisäksi, että sähkön tuottamiseksi poltettava bunkkeriöljy on vapautettu verosta direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisessa normaalitilanteessa, myös itse sähkö, jota aluksella tuotetaan, on vapautettu verosta (ks. direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan c alakohta). Vaikka jälkimmäistä verovapautusta voi sinällään olla vaikea pitää yhteensopivana unionin ympäristötavoitteiden kanssa, siinä on kuitenkin otettu huomioon käytännön näkökohdat. Aluksilla tuotetun sähkön verottaminen edellyttäisi nimittäin, että aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja antaa ilmoituksen kulutetun sähkön määrästä. Ilmoituksessa olisi eriteltävä myös, mikä osuus sähköstä on kulutettu sen jäsenvaltion aluevesillä, jossa vero on maksettava. Tämä aiheuttaisi valtavan hallinnollisen rasituksen alusten omistajille, koska ilmoitukset olisi annettava kaikista jäsenvaltioista, joiden aluevesillä alus on purjehtinut.

Liikennepolitiikka

Toimenpide vastaa maasähkön käytön edistämisestä unionin satamassa laiturissa olevissa aluksissa annettua komission suositusta 2006/339/EY 12 ja komission tiedonantoa, joka koskee EU:n meriliikennepolitiikan strategisia tavoitteita ja suosituksia 13 .

Lisäksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 13 päivänä syyskuuta 2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1805 14 mukaisesti vuodesta 2030 alkaen alusten, jotka on luokiteltu risteilyaluksiksi, lautoiksi tai konttialuksiksi ja joiden bruttovetoisuus on yli 5 000, on käytettävä maalla sijaitsevia sähkönsyöttöjärjestelmiä, paitsi kun niiden käytettävissä on päästötöntä teknologiaa.

Sisämarkkinat ja terve kilpailu

Sisämarkkinoiden ja terveen kilpailun kannalta haettu toimenpide ainoastaan vähentää bunkkeriöljylle myönnetyn verovapautuksen aiheuttamaa nykyistä vääristymää satamissa laiturissa olevien alusten kahden kilpailevan sähkölähteen välillä, joita ovat aluksella tuotettava sähkö ja maasähkö.

Espanjan viranomaiset eivät ole havainneet muutoksia siinä, valitsevatko alusten omistajat satamat maasähköpisteiden saatavuuden perusteella. Varustamoiden satamavalinnat eivät perustu maasähkön saatavuuteen.

Satamien välisen kilpailun osalta voidaan odottaa, että jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei juurikaan tule kohdistumaan vaikutuksia, jotka johtuisivat siitä, että alukset muuttavat reittiään saadakseen maasähköä, johon sovelletaan alennettua verokantaa. Tilanteessa, jossa maasähkön käytöstä ei veronalennuksesta huolimatta todennäköisesti ainakaan lyhyellä aikavälillä tule halvempaa kuin aluksella tuotettavan sähkön käytöstä, maasähkön veronalennus ei todennäköisesti houkuttele aluksia muuttamaan reittiään tämän vaihtoehdon saatavuuden mukaan eikä siten myöskään merkittävästi vääristä satamien välistä kilpailua.

Ottaen huomioon, kuinka pitkäksi ajaksi alennetun verokannan soveltamista koskevaa lupaa ehdotetaan jatkettavan, on epätodennäköistä, että edellisissä kappaleissa tehty analyysi muuttuisi ennen toimenpiteen voimassaolon päättymistä, jollei nykyisessä kehyksessä ja tilanteessa tapahdu merkittäviä muutoksia.

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY 19 artikla.

SEUT-sopimuksen 113 artiklan soveltamisalaan kuuluva välillinen verotus ei sinänsä kuulu kyseisen perussopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuun unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Neuvostolle on kuitenkin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa annettu yksinomainen toimivalta antaa johdetun oikeuden nojalla jäsenvaltiolle lupa ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi toimia neuvoston sijasta. Tästä syystä toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta nyt käsillä olevaan täytäntöönpanopäätökseen. Joka tapauksessa kyseessä ei ole lainsäädäntöluonnos, joten tekstiä ei ole tarpeen toimittaa kansallisille parlamenteille perussopimusten pöytäkirjan nro 2 mukaisesti toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tarkastelua varten.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Veronalennus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ehdotettu toimintatapa on neuvoston täytäntöönpanopäätös. Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa säädetään ainoastaan tämäntyyppisestä toimenpiteestä.

Toimenpide ei edellytä voimassa olevan lainsäädännön arviointia.

Tämä ehdotus perustuu Espanjan esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota. Sidosryhmien kuulemista ei ole näin ollen järjestetty.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

Ehdotus koskee luvan antamista yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä eikä edellytä vaikutustenarviointia.

Espanjan toimittamien tietojen mukaan toimenpiteen vaikutus verotuloihin on vähäinen.

Espanja uskoo toimenpiteen edistävän sen ympäristötavoitteiden saavuttamista ja erityisesti parantavan ilmanlaatua siten kuin on tarkoitettu ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetussa direktiivissä 2008/50/EY. Toimenpiteen täyttä potentiaalia ei ole saavutettu, sillä kalliita laitteistoja ja välineitä tarvitaan vielä sekä satamalaitureille että aluksille.

Toimenpiteen tarkoituksena ei ole yksinkertaistaminen. Se perustuu Espanjan esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

Toimenpide ei vaikuta perusoikeuksiin.

Toimenpiteestä ei aiheudu taloudellista tai hallinnollista rasitetta unionille. Näin ollen ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon.

Toteuttamissuunnitelma ei ole tarpeen. Tämä ehdotus koskee luvan antamista veronalennukseen yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä. Lupa annetaan rajoitetuksi ajaksi 31 päivään joulukuuta 2028 saakka. Sovellettavan veroasteen on oltava energiaverodirektiivissä vahvistetun verotuksen vähimmäistason mukainen. Toimenpidettä voidaan arvioida, jos sen uusimista pyydetään voimassaoloajan päätyttyä.

Ehdotus ei edellytä selittäviä asiakirjoja direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotuksen 1 artiklan mukaan Espanjalle annetaan lupa soveltaa alennettua verokantaa sähköön, joka toimitetaan suoraan Espanjan satamissa laiturissa oleville aluksille, ei kuitenkaan yksityisille huvialuksille, jäljempänä ’maasähkö’. Verokannan täytyy olla direktiivissä vahvistetun yrityskäyttöön tarkoitetun sähkön verotuksen vähimmäistason mukainen. Sähköä ei ole mahdollista toimittaa alennetulla verokannalla yksityisille huvialuksille, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa.

Ehdotuksen 2 artiklan mukaan pyydetty lupa myönnetään siten, että se on voimassa 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2028 välisen ajan, jolloin se on jatkoa nykyiselle neuvoston täytäntöönpanopäätökselle 2018/1491 ja direktiivissä sallitun enimmäisajan mukainen.