PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Viimeaikaisilla luonnonkatastrofeilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa on ollut tuhoisia vaikutuksia kyseisillä alueilla elävään väestöön. Monissa kaupungeissa ja kylissä tarvitaan laajoja jälleenrakennustöitä vahingoittuneen infrastruktuurin ja laitteiden korjaamiseksi ja niiden jälleenrakentamiseksi entistä paremmin. Samalla on varmistettava ilmasto- ja katastrofikestävyys kustannustehokkaalla tavalla, jotta voidaan nopeasti keventää paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta ja lieventää alueellisten erojen kärjistymisen riskiä. Luonnonkatastrofien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventäminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Luonnonkatastrofeista suoraan kärsivät ihmiset ovat mahdollisesti menettäneet kotinsa ja omaisuutensa ja tarvitsevat ruokaa ja/tai perushyödykkeitä. Lisäksi yritykset, joille luonnonkatastrofit aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia, saattavat tarvita tukea, jotta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työpaikat voidaan säilyttää sinä aikana, jona he eivät pääse tavanomaiselle työpaikalleen. Jotta voidaan torjua luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, olisi varmistettava terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. Euroopan on voitava antaa alueellisista katastrofeista kärsiville jäsenvaltioille, alueille, paikallisviranomaisille ja ihmisille Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, kautta nopeasti tehokasta lisätukea, jolla täydennetään Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta saatavilla olevia määrärahoja. On myös otettava huomioon, että katastrofien uskotaan yleistyvän. Sen vuoksi on viime vuosina saatujen kokemusten perusteella aiheellista säätää kehyksestä, jolla voidaan tarjota joustoa ja rahoitustukea ja siten välttää toistuvat muutokset koheesiopolitiikan oikeudellisessa kehyksessä ja keventää hallinnollista rasitusta säilyttäen kuitenkin koheesiopolitiikan pitkän aikavälin strateginen luonne.

Jotta 1. tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneista luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäapua ja lisää joustoa, komissio ehdottaa, että EAKR:n tuen nykyiseen soveltamisalaan sisällytetään uusi erityistavoite. Näin jäsenvaltiot voisivat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvissa vuosien 2021–2027 ohjelmissaan kohdentaa määrärahoja uudelleen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjen tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen sellaiseksi tunnustamien luonnonkatastrofien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Tämä uusi erityistavoite sisällytetään toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 (vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä). Mainitulla toimintapoliittisella tavoitteella tuetaan suoraan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, joiden tavoitteena on kehittää sopeutumistoimia ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Riskit ilmenevät yleensä katastrofeina, kuten tulvina, maastopaloina tai kuivuutena.

Tässä yhteydessä on tärkeää ennakoida ja vahvistaa investointeja keskittyen erityisesti katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien luontoon perustuvat ratkaisut, jotta voidaan lieventää yhä useammin esiintyvien ilmastosta johtuvien katastrofien vaikutuksia. Jälleenrakennustoimia ei pitäisi toteuttaa katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen pitkällä aikavälillä tehtävien investointien kustannuksella.

Myös ESR+:sta voidaan sen nykyisen soveltamisalan puitteissa myöntää rahoitusta luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseen. Nykyisten toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltioille olisi annettava lisää joustomahdollisuuksia, jotta ne voivat tarjota nopeasti ja välittömästi elintarvikeapua ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua. Työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien olisi voitava säilyttää työpaikkansa, kunnes he voivat palata työhön, minkä vuoksi työajan lyhentämisjärjestelyjä olisi voitava rahoittaa joustavammin. Jotta voidaan torjua luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, olisi varmistettava terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. Jäsenvaltiot voisivat näin kohdentaa ESR+:n määrärahojaan uudelleen ohjelmakaudella 2021–2027 ja hyötyä lisätuesta ja joustomahdollisuuksista.

Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat siirtää määrärahoja EAKR:ään tai ESR+:aan.

Kun otetaan huomioon tällaisten luonnonkatastrofien vaikutusten mahdollinen suuruus ja jotta voidaan nopeasti lisätä maksuvalmiutta kaikkein kiireellisimpien tarpeiden kattamiseksi, ehdotetaan, että jäsenvaltiot saavat ehdotettua kehystä käyttäessään ylimääräisen ennakkomaksun, joka on 30 prosenttia erityisiin toimintalinjoihin kohdennetuista määristä, ja voivat saada unionin rahoitusta jopa 100 prosenttia. Poikkeuksellisiin olosuhteisiin reagoimiseksi jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 7 kohdan mukaisesti säätää ohjelmissaan, että menojen tukikelpoisuus alkaa päivästä, jona ensimmäinen luonnonkatastrofista aiheutunut vahinko esiintyi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava valita erityisen toimintalinjan tukea varten toimia, jotka on saatettu päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja joiden tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofiin. Tällaista toimintalinjaa (tällaisia toimintalinjoja) varten uudelleenkohdennettavien määrien kokonaismäärän on rajoituttava enintään 10 prosenttiin jäsenvaltion kansallisista koheesiopolitiikan eli EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista ohjelmakaudella. Tiettyä erityistä toimintalinjaa voidaan käyttää yhteen tai useampaan luonnonkatastrofiin reagoimiseen tekemällä yksi tai useampi ohjelmamuutos. Jos toimintalinjan määrärahoja lisätään myöhemmillä ohjelmamuutoksilla, lisäennakkomaksu maksetaan korotuksesta siten, että ylimääräisen ennakkomaksun kokonaismäärä on 30 prosenttia toimintalinjaan osoitetuista määrärahoista.

Jos jäsenvaltio haluaa hyödyntää erityistä toimintalinjaa ja siihen liittyviä joustomahdollisuuksia, vastaava ohjelmamuutos on toimitettava komissiolle viimeistään neljän kuukauden kuluttua katastrofista aiheutuneesta ensimmäisestä vahingosta. Jos luonnonkatastrofi tapahtuu ennen tämän muutosasetuksen voimaantuloa, muutos on toimitettava neljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus on johdonmukainen koheesiopolitiikan rahastojen tavoitteiden kanssa ja rajoittuu asetuksen (EU) 2021/1058 ja asetuksen (EU) 2021/1057 kohdennettuun muuttamiseen. Ehdotuksella täydennetään Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaisesti annettavaa tukea.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus rajoittuu asetuksen (EU) 2021/1058 ja asetuksen (EU) 2021/1057 kohdennettuun muuttamiseen ja on yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 164 artiklaan, 175 artiklan 3 kohtaan ja 178 artiklaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksella tarjotaan lisäjoustoa luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille tarjoamalla mahdollisuus rahoittaa jälleenrakennustöitä EAKR:stä jopa 100 prosentin unionin rahoitusosuudella ja maksamalla ylimääräinen ennakkomaksu ohjelmien erityisen toimintalinjan osalta, mikä edellyttää asetuksen (EU) 2021/1058 muuttamista. Ehdotuksella tarjotaan jäsenvaltioille joustomahdollisuuksia ESR+:n täytäntöönpanossa, mukaan lukien ylimääräinen ennakkomaksu ja jopa 100 prosentin unionin rahoitusosuus, luonnonkatastrofien sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi ja elintarvikeavun ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun antamiseksi luonnonkatastrofeista suoraan kärsiville ihmisille. Sillä mahdollistetaan myös työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työajan lyhentämisjärjestelyjen tukeminen ilman aktiivisia toimenpiteitä ja pääsy terveydenhuoltoon, myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa, mikä edellyttää asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamista. Samoja tuloksia ei voida saavuttaa pelkästään kansallisin toimin.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus koskee rajoitettua ja kohdennettua muutosta, jolla ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen lisätuen antamista luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta

•Sidosryhmien kuuleminen

Ei sovelleta

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta

•Vaikutustenarviointi

Asetusta (EU) 2021/1058 ja asetusta (EU) 2021/1057 koskevan ehdotuksen valmistelemiseksi tehtiin vaikutustenarviointi. Nyt tehtävät rajoitetut ja kohdennetut muutokset eivät edellytä erillistä vaikutustenarviointia.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta

•Perusoikeudet

Ei sovelleta

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus koskee ainoastaan koheesiopolitiikan ohjelmia kaudella 2021–2027, eikä sillä muuteta nykyisiä talousarviositoumuksia. Muutos on vuosien 2021–2027 kokonaismäärärahojen rajoissa, ja sen vuoksi sillä ei ole talousarviovaikutuksia.

Ehdotuksen seurauksena EAKR:stä ja ESR+:sta maksetaan ylimääräisiä ennakkomaksuja eli maksumäärärahoja käytetään etupainotteisesti.

Tällaista ylimääräistä ennakkomaksua ei ole ennakoitu vuoden 2025 talousarvioesityksessä. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja tukea nopeasti katastrofeista kärsiviä jäsenvaltioita, komissio ehdotti, että lisämaksutarpeet katetaan vuoden 2025 talousarvioesitykseen tehtävällä oikaisukirjelmällä. Lisämäärä vuonna 2025 on 3 miljardia euroa – EAKR ja ESR+ yhteensä. Määrä vastaa 1. tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneiden luonnonkatastrofien johdosta maksettavaa 30 prosentin ennakkomaksua erityisten toimintalinjojen arvioiduista määrärahoista (10 miljardia euroa).

Mahdollisuus hakea sekä EAKR:n että ESR+:n osalta korotettua unionin rahoitusosuutta, joka voi olla jopa 100 prosenttia, johtaa myös maksujen osittaiseen etupainotteisuuteen. Tämä puolestaan johtaa alhaisempiin maksuihin myöhemmässä vaiheessa kokonaismäärärahojen pysyessä muuttumattomina. Lopullinen vaikutus riippuu täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.

Ehdotetut muutokset eivät edellytä muutoksia neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 liitteen I mukaisiin monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisten sitoumusten ja maksujen enimmäismääriin, eivätkä ne muuta ohjelmakauden maksumäärärahojen kokonaistarvetta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Toimenpiteen toteuttamista seurataan ja siitä raportoidaan asetuksella (EU) 2021/1060, asetuksella (EU) 2021/1057 ja asetuksella (EU) 2021/1058 perustettujen yleisten raportointimekanismien puitteissa.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Jotta luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäapua sekä lisäjoustoa, ehdotetaan, että asetusta (EU) 2021/1058 muutetaan seuraavasti:

·toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 (vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä) sisällytetään uusi erityistavoite EAKR:n tuen nykyisen soveltamisalan puitteissa 1. tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneisiin luonnonkatastrofeihin reagoimiseksi. Tämän erityistavoitteen määrärahat olisi kohdennettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien erityisille toimintalinjoille korjaus- ja jälleenrakennustoimien tukemiseksi;

·mahdollistetaan jopa 100 prosentin unionin rahoitusosuus EU:n talousarviosta erityiselle toimintalinjalle, joka on perustettu ohjelman puitteissa jälleenrakennus- ja korjaustoimien tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että muista kansallisista tai unionin välineistä tai yksityisistä vakuutusjärjestelmistä saatava tuki otetaan huomioon, jotta liikamaksujen mahdollisuus suljetaan pois;

·otetaan käyttöön 30 prosentin ylimääräinen ennakkomaksu, joka maksetaan tällaiselle erityiselle toimintalinjalle osoitetuista määrärahoista. Määrärahat vahvistetaan siinä ohjelman hyväksymispäätöksessä, jolla uusi erityinen toimintalinja perustetaan. Jos toimintalinjan määrärahoja myöhemmin lisätään uusien luonnonkatastrofien vuoksi, ylimääräinen ennakkomaksu maksetaan ainoastaan siitä määrästä, jolla toimintalinjan määrärahoja lisätään;

·annetaan jäsenvaltioiden valita tukea varten toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelman mukaista rahoitusta koskeva hakemus on asianmukaisesti toimitettu hallintoviranomaiselle, jos niillä reagoidaan 1. tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneeseen luonnonkatastrofiin;

·asetetaan ohjelmamuutosten toimittamiselle neljän kuukauden määräaika luonnonkatastrofista johtuvan ensimmäisen vahingon esiintymisestä tai muutosasetuksen voimaantulosta, jos katastrofi sattui ennen kyseistä päivämäärää.

Jotta jäsenvaltiot voivat joustavammin reagoida 1. tammikuuta 2024 alkaen tapahtuviin luonnonkatastrofeihin, ehdotetaan, että asetusta (EU) 2021/1057 muutetaan seuraavasti:

·mahdollistetaan luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseen kohdennettu tuki erityisestä toimintalinjasta, johon sovelletaan lisäjoustomahdollisuuksia;

·myönnetään rajoitetun ajan rahoitusta työajan lyhentämisjärjestelyille luonnonkatastrofeista kärsivien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi ilman tarvetta toteuttaa aktiivisia toimenpiteitä riippumatta siitä, kuuluuko tällainen rahoitus kyseiseen erityiseen toimintalinjaan;

·mahdollistetaan rahoitustoimenpiteet, joilla tuetaan terveydenhuollon saatavuutta, myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa, riippumatta siitä, kuuluvatko tällaiset toimenpiteet kyseiseen erityiseen toimintalinjaan;

·mahdollistetaan elintarvikeapu ja/tai perushyödykkeinä annettava apu ilman liitännäistoimenpiteitä, jos tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofien seurauksiin, riippumatta siitä, kuuluuko apu kyseiseen erityiseen toimintalinjaan;

·asetetaan ohjelmamuutosten toimittamiselle neljän kuukauden määräaika luonnonkatastrofin esiintymisestä tai muutosasetuksen voimaantulosta, jos katastrofi sattui ennen kyseistä päivämäärää;

·mahdollistetaan erityiselle toimintalinjalle jopa 100 prosentin unionin rahoitusosuus EU:n talousarviosta.

Jotta voidaan turvata koheesiopolitiikan investointien pitkän aikavälin strateginen luonne, tällaisiin erityisiin toimintalinjoihin kohdennettu kokonaismäärä saa olla enintään 10 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista kokonaismäärärahoista ohjelmakaudella 2021–2027. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että muista kansallisista tai unionin välineistä tai yksityisistä vakuutusjärjestelmistä saatava tuki otetaan huomioon, jotta liikamaksujen mahdollisuus suljetaan pois.

2024/0275 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2021/1058 ja asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamisesta jälleenrakennukseen myönnettävän alueellisen hätätilanteen tuen (RESTORE) osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 178 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Viimeaikaisilla tulvilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa on ollut tuhoisia vaikutuksia kyseisillä alueilla elävään väestöön. Monissa kaupungeissa ja kylissä tarvitaan laajoja jälleenrakennustöitä vahingoittuneen infrastruktuurin ja laitteiden korjaamiseksi. Tällaisten luonnonkatastrofien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventäminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi ihmiset tarvitsevat nopeasti perushyödykkeitä menetettyjen tilalle. On tarpeen myös tukea työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia säilyttämään työpaikkansa rajoitetun ajan tapauksissa, joissa he eivät luonnonkatastrofin vuoksi pääse tavanomaiselle työpaikalleen. Jotta voidaan torjua luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, olisi varmistettava terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. On näyttöä siitä, että luonnonkatastrofit todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Sen vuoksi on aiheellista luoda kehys, jolla voidaan tarjota joustoa ja rahoitustukea ja säilyttää samalla koheesiopolitiikan investointien pitkän aikavälin strateginen luonne.

(2)Jotta voidaan nopeasti keventää asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta ja lieventää alueellisten erojen kärjistymisen riskiä, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta saatavilla olevien määrärahojen lisäksi luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille, alueille, paikallisviranomaisille ja ihmisille olisi myönnettävä tukea myös Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, kautta.

(3)Jotta luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäjoustoa, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa olisi säädettävä uudesta erityistavoitteesta, jonka kautta EAKR:n rahoitustukea voidaan kanavoida tällaisten katastrofien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

(4)Toimintapoliittisella tavoitteella 2, johon uusi erityistavoite sisällytettäisiin, tuetaan suoraan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 3 tavoitteita. EU:n strategialla ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 4 pyritään kehittämään sopeutumistoimia ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Riskit ilmenevät yleensä katastrofeina, kuten tulvina, maastopaloina tai kuivuutena. Katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunniteltujen investointien jatkuvuus ja lisääminen olisi varmistettava, jotta voidaan lieventää yhä useammin esiintyvien luonnonkatastrofien, myös ilmastosta johtuvien katastrofien, vaikutuksia. Jälleenrakennustoimia ei pitäisi toteuttaa katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen tehtävien pitkän aikavälin rakenteellisten investointien kustannuksella. Unionin rahoittaessa investointeja infrastruktuuriin, jolla parannetaan kriisinkestävyyttä tulevissa, yhä useammin esiintyvissä ja vakavammissa ilmastosta johtuvissa katastrofeissa, olisi varmistettava ilmastokestävyys ja sovellettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.

(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 5 vahvistetun EAKR:n tuen soveltamisalan mukaisesti uuden erityistavoitteen nojalla myönnettävä tuki luonnonkatastrofien jälkeiselle jälleenrakentamiselle voi kattaa vahingoittuneen tai tuhoutuneen infrastruktuurin, kuten julkisen infrastruktuurin, kunnostamisen sekä investoinnit yritysten kiinteään pääomaan ja laitteisiin, tarvittaessa myös muussa kuin alkuperäisessä paikassa tai muodossa, häiriönsietokykyisellä ja kestävällä tavalla. Lisäksi voidaan tukea luonnonalueiden, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin ennallistamista, myös Natura 2000 -alueilla. Tähän voi sisältyä uudelleenmetsittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

(6)Luonnonkatastrofeihin liittyvän jälleenrakentamisen yhteydessä valintaprosessissa olisi asetettava etusijalle toimet, jotka perustuvat paremman jälleenrakentamisen (”build back better”) periaatteeseen. Periaatteessa edellytetään, että katastrofin jälkeisiä elpymis-, kunnostus- ja jälleenrakennusvaiheita käytetään yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseen toteuttamalla katastrofiriskin vähentämistoimenpiteitä, kuten Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 todetaan. Samalla olisi varmistettava, että valituille toimille annettava tuki pysyy oikeasuhteisena ja tuen määrä linjassa katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden varmistamista koskevan tavoitteen kanssa. Jos jäsenvaltio voi saada tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta sellaisten keskeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen, joilla infrastruktuuri palautetaan luonnonkatastrofia edeltävään kuntoon, EAKR:n tukea voidaan käyttää täydentävästi tällaisen infrastruktuurin toimivuuden parantamiseen sen kapasiteetin, kestävyyden ja häiriönsietokyvyn tehostamiseksi tulevien luonnonkatastrofien varalta. EAKR:n tuella olisi yleensäkin parannettava häiriönsietokykyä ja riskeihin varautumista.

(7)Liikamaksujen välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että EAKR:n tai ESR+:n kattama tuki ei ole päällekkäistä muista kansallisista tai unionin välineistä tai yksityisistä vakuutusjärjestelmistä saadun tuen kanssa.

(8)Luonnonkatastrofien vaikutuksiin reagoimiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tarjota erityisten toimintalinjojen kautta kohdennettua, nopeaa ja välitöntä apua katastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava tukea joko erityisen toimintalinjan sisällä tai sen ulkopuolella väliaikaisia toimenpiteitä, jotka on suunnattu katastrofista suoraan kärsiville ihmisille ja joilla tarjotaan elintarvikeapua ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua ilman liitännäistoimenpiteitä koskevaa velvoitetta ja, silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä ja perusteltua, työajan lyhentämisjärjestelyjä ilman aktiivisia toimenpiteitä (ellei niistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä) luonnonkatastrofien seurauksista kärsiville työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotta he voivat säilyttää työpaikkansa, sekä toimenpiteitä terveydenhuollon saatavuuden tarjoamiseksi, myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1057 6 on aiheellista säätää tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä koskevista joustomahdollisuuksista rajoitetuksi ajaksi.

(9)Luonnonkatastrofeihin reagoimisen tukemiseen varatut määrärahat olisi osoitettava erityiselle toimintalinjalle, jossa yhteisrahoitusosuus voi olla jopa 100 prosenttia. On syytä muistaa, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 7 säädettyjä mahdollisuuksia siirtää määrärahoja koheesiopolitiikan rahastojen välillä lisätäkseen näiden erityisten toimintalinjojen puitteissa käytettävissä olevia varoja. Ne voivat myös kohdentaa määrärahoja uudelleen mistä tahansa toimintapoliittisesta tavoitteesta, kunhan sääntelyä koskevia sääntöjä noudatetaan.

(10)Erityisille toimintalinjoille varatut kokonaismäärärahat olisi rajoitettava enintään 10 prosenttiin jäsenvaltion alkuperäisistä kansallisista EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston kokonaismäärärahoista. Ne voidaan kohdentaa uudelleen yhdellä tai useammalla ohjelmamuutoksella, ja ne voivat liittyä yhteen tai useampaan katastrofiin. Olisi myös edelleen noudatettava periaatetta, jonka mukaan komissio suorittaa maksut talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa.

(11)Jotta voidaan tarjota välitöntä tukea luonnonkatastrofeista johtuviin jälleenrakennusinvestointeihin ja lieventää tällaisten luonnonkatastrofien kielteisiä sosioekonomisia seurauksia, erityisistä toimintalinjoista olisi voitava maksaa ylimääräinen poikkeuksellinen ennakkomaksu. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

(12)Jotta jäsenvaltiot voisivat puuttua täysimääräisesti 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksiin, niiden hallintoviranomaisten olisi voitava valita tuen kohteiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen ohjelmaan liittyvän rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan tällaiseen luonnonkatastrofiin.

(13)Asetuksia (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1057 olisi sen vuoksi muutettava.

(14)Kun otetaan huomioon tämänhetkisten luonnonkatastrofien tuhoisat vaikutukset ja kiireellinen tarve tarjota jäsenvaltioille välitöntä tukea, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.

(15)Koska luonnonkatastrofeihin liittyvään tilanteeseen on tarpeen reagoida kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2021/1058 seuraavasti:

1.Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 kohdan b alakohtaan x alakohta seuraavasti:

”x) tukemalla investointeja, joilla edistetään jälleenrakentamista vastauksena 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneisiin luonnonkatastrofeihin.”

(b)lisätään kohta seuraavasti:

”1 b. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohtaa sovellettaessa luonnonkatastrofilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002* 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyä suurta tai alueellista luonnonkatastrofia. Tähän voi sisältyä luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat mainitun asetuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, edellyttäen, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen luonnonkatastrofiksi.

Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen kohdennetut määrärahat on osoitettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien erityisiin toimintalinjoihin asianomaisen toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti. Kyseiseen erityistavoitteeseen ja asetuksen (EU) 2021/1057 12 b artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettuihin erityisiin toimintalinjoihin kohdennetut määrärahat rajoitetaan koko ohjelmakaudeksi enintään 10 prosenttiin EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista kokonaismäärärahoista. Asiaa koskeva ohjelmamuutos on toimitettava neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona luonnonkatastrofista johtuva ensimmäinen vahinko ilmeni, tai jos luonnonkatastrofi tapahtui ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä], neljän kuukauden kuluessa tämän [EAKR-/koheesiorahastoasetuksen muuttamisesta annetun] asetuksen XXX/XXX voimaantulosta.

Komissio maksaa asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi 30 prosenttia tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuille toimintalinjoille osoitetuista määrärahoista, jotka on vahvistettu ohjelman muutoksen hyväksymispäätöksessä, poikkeuksellisena ennakkomaksuna. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja. Jos kyseisen toimintalinjan määrärahoja lisätään myöhemmin, maksetaan ylimääräinen ennakkomaksu, joka on 30 prosenttia korotuksesta.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin EAKR:stä osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä.

Maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut sisältyvät asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen tukemiseksi perustetun erityisen toimintalinjan yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 100 prosenttia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti valittuihin toimiin toisesta kansallisesta tai unionin välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saatu tuki vähennetään komissiolle toimitettuun maksatushakemukseen sisältyvistä menoista.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, hallintoviranomainen voi valita erityisen toimintalinjan tukea varten toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan luonnonkatastrofiin, joka on tapahtunut 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen.

_____________

* Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj).”

(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittisia tavoitteita 2 ja 3, lukuun ottamatta 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.”

2.Lisätään liitteessä I olevaan taulukkoon 1 toimintapoliittista tavoitetta 2 koskevaan kohtaan rivi seuraavasti:

”

x) Investointien tukeminen jälleenrakentamisen edistämiseksi vastauksena 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneeseen luonnonkatastrofiin.”

Kaikki toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteiden osalta luetellut RCO:t

Kaikki toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteiden osalta luetellut RCR:t

”

2 artikla

Lisätään asetukseen (EU) 2021/1057 12 b artikla seuraavasti:

”12 b artikla

Tuki luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi

1.Jäsenvaltiot voivat käyttää ESR+:aa lieventääkseen 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneiden luonnonkatastrofien kielteisiä sosioekonomisia seurauksia. Tätä artiklaa sovellettaessa luonnonkatastrofilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002* 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyä suurta tai alueellista luonnonkatastrofia. Tähän voi sisältyä luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat mainitun asetuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, edellyttäen, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen luonnonkatastrofiksi.

_____________

* Neuvoston asetus (EC) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj).

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa määrärahoja voidaan kohdentaa asianomaisten ohjelmien erityisiin toimintalinjoihin. Asetuksen (EU) 2021/1058 3 artiklan 1 b kohdan mukaisesti ESR+:sta ja EAKR:stä tällaisiin erityisiin toimintalinjoihin kohdennetut kokonaismäärärahat rajoitetaan koko ohjelmakaudeksi enintään 10 prosenttiin EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista kokonaismäärärahoista. Asiaa koskeva ohjelmamuutos on toimitettava neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui, tai jos luonnonkatastrofi tapahtui ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä], neljän kuukauden kuluessa tämän [ESR+-asetuksen muuttamisesta annetun] asetuksen XXX/XXX voimaantulosta.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta erityisestä toimintalinjasta voidaan tukea mitä tahansa tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettua erityistavoitetta.

4.Työajan lyhentämisjärjestelyihin, joiden tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofien seurauksiin tarvitsematta yhdistää niihin aktiivisia toimenpiteitä, sekä terveydenhuollon saatavuuteen myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa, voidaan myöntää rahoitusta enintään 18 kuukauden ajan luonnonkatastrofin tapahtumispäivästä väliaikaisina toimenpiteinä, jos se on ehdottoman välttämätöntä.

5.Poiketen siitä, mitä 19 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden ei tarvitse täydentää elintarvikeapua tai perushyödykkeinä annettavaa apua liitännäistoimenpiteillä tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, jos avun tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofien seurauksiin. Jos kyseessä on luonnonkatastrofi, elintarvikeapuun ja perushyödykkeinä annettavaan apuun ilman liitännäistoimenpiteitä voidaan myöntää rahoitusta enintään kuuden kuukauden ajan luonnonkatastrofin tapahtumispäivästä ja joka tapauksessa 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen.

6.Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, hallintoviranomainen voi valita erityisen toimintalinjan tukea varten toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan luonnonkatastrofiin, joka on tapahtunut 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen.

7.Komissio maksaa asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi 30 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetuille erityisille toimintalinjoille osoitetuista määrärahoista, jotka on vahvistettu ohjelman muutoksen hyväksymispäätöksessä, poikkeuksellisena ennakkomaksuna. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja. Jos kyseisen toimintalinjan määrärahoja lisätään myöhemmin, maksetaan ylimääräinen ennakkomaksu, joka on 30 prosenttia korotuksesta.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin ESR+:sta osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä.

Maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut sisältyvät asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin.

8.Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklan 3 kohdassa säädetään, 2 kohdassa tarkoitetun luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämisen tukemiseksi perustetun erityisen toimintalinjan yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 100 prosenttia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnonkatastrofeihin reagoimiseksi valittuja toimia varten toisesta kansallisesta tai unionin välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saatu tuki vähennetään komissiolle toimitettuun maksatushakemukseen sisältyvistä menoista.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

asetuksen (EU) 2021/1058 ja asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamisesta jälleenrakennukseen myönnettävän alueellisen hätätilanteen tuen (RESTORE) osalta

1.2.Toimintalohko(t)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ehdotuksen tarkoituksena on

i)antaa tehokasta lisätukea ja lisäjoustoa luonnonkatastrofeista vakavasti kärsineiden jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten jälleenrakennustoimien tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avulla

ii)antaa jäsenvaltioille joustomahdollisuuksia Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) täytäntöönpanossa, jotta ne voivat tarjota välitöntä elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua luonnonkatastrofeista suoraan kärsiville ihmisille sekä työajan lyhentämisjärjestelyjä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro

Ehdotuksen erityistavoitteina on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus

i)kohdentaa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmiensa EAKR-määrärahoja uudelleen sellaisista 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen tapahtuneista luonnonkatastrofeista johtuvien kunnostus- ja jälleenrakennustoimien tukemiseksi, joilla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouteen;

ii)hyötyä jopa 100 prosentin yhteisrahoitusosuudesta ja ylimääräisestä 30 prosentin ennakkomaksusta sellaisissa erityisissä toimintalinjoissa, joilla tuetaan jälleenrakennustoimia EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteesta tuettujen ohjelmien puitteissa;

iii)myöntää rajoitetun ajan ESR+:sta rahoitusta työajan lyhentämisjärjestelyille luonnonkatastrofeista kärsivien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi tarvitsematta toteuttaa aktiivisia toimenpiteitä;

iv)antaa elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua ilman ESR+:n liitännäistoimenpiteitä luonnonkatastrofien välittömiin seurauksiin reagoimiseksi;

v)hyötyä jopa 100 prosentin yhteisrahoitusosuudesta ja ylimääräisestä 30 prosentin ennakkomaksusta perustettaessa ESR+:aan uusi erityinen toimintalinja Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tämän ehdotuksen odotetaan vaikuttavan siten, että luonnonkatastrofeista kärsineet jäsenvaltiot ja alueet kohdentavat EAKR:n ja ESR+:n puitteissa uudelleen 10 miljardia euroa EAKR- ja ESR+-ohjelmistaan lisäämällä joustavuutta ja taloudellisia kannustimia, jotta voidaan nopeasti tukea jälleenrakennus- ja korjaustoimia, tarjota elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua sekä tukea työajan lyhentämisjärjestelyjä ja keventää samalla kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat valita EAKR:n osalta jälleenrakennustoimien edistymisen ja saavutusten seurantaa varten mitkä tahansa yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit, jotka luetellaan toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteita varten (liite I, taulukko 1). Ehdotuksella ei muuteta ESR+:n tuen yhteisten indikaattoreiden luetteloa.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 8

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tätä asetusta olisi ryhdyttävä soveltamaan kaikilta osiltaan ripeästi sen hyväksymisen jälkeen eli sitä päivää seuraavasta päivästä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellyttäen, että lainsäätäjät hyväksyvät tämän ehdotuksen, komissio on valmis helpottamaan jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti esittämien, ohjelmien muuttamista koskevien pyyntöjen nopeaa hyväksymistä.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Ehdotus mahdollistaa ohjelmien toteutuksen jatkamisen, koska sillä ohjataan varoja luonnonkatastrofeista kärsivien maiden talouteen ja samalla vähennetään asianomaisten jäsenvaltioiden julkisiin menoihin kohdistuvia paineita. Samoja tuloksia ei voida saavuttaa pelkästään kansallisin toimin.

Viimeaikaisten luonnonkatastrofien vuoksi on aiheellista vahvistaa unionin valmiuksia antaa jäsenvaltioille nopeaa ja tehokasta tukea niiden jälleenrakennustoimien täydentämiseksi ja katastrofeista kärsiviin ihmisiin suoraan kohdistuvien sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi. On tarpeen täydentää asetuksen (EU) 2021/1060 nykyisiä säännöksiä, jotta voidaan lisätä EAKR:n määrärahojen kohdentamisen joustavuutta ja luonnonkatastrofien jälkeisiin korjaus- ja jälleenrakennustoimiin myönnettävän rahoitustuen tasoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta saatavilla olevien määrärahojen lisäksi ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön ESR+:n varoja luonnonkatastrofeista kärsivien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittamiseen ilman aktiivisia toimenpiteitä sekä tarjota elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua ilman liitännäistoimenpiteitä.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

EU on hyväksynyt aiempina vuosina sääntelymuutoksia EU:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Esimerkiksi CARE ja FAST-CARE ovat esimerkkejä puhkeamassa olevien kriisin vuoksi koheesiopolitiikan rahastoihin tehdyistä kohdennetuista muutoksista.

Nämä kokemukset sekä STEP-asetus on otettu huomioon tämän ehdotuksen suunnittelussa.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Tällä asetuksella luodaan tarvittavat edellytykset EAKR:n ja ESR+:n nykyisten määrärahojen tehokkaammalle ja joustavammalle käytölle Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjen tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen sellaiseksi tunnustamien luonnonkatastrofien jälkeen. Näin täydennetään Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja.

Tämä ehdotus on täysin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja nykyisten välineiden mukainen eikä tavoitteiden saavuttaminen edellytä lisää maksusitoumusmäärärahoja.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–

– maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2025–2027

 kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 9

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ei sovelleta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 10

EFTA-mailta 11

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 12

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

05.02.01 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintamenot

07.02.01 Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimintamenot

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: REGIO			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021–2027 YHTEENSÄ
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
05.02.01 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintamenot	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)		2 070,000	3 003,600	-5 073,600	0,000
Pääosaston REGIO määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	=2a+2b +3	0,000	2 070,000	3 003,600	-5 073,600	0,000*

* EAKR:n vuoden 2025 ylimääräiset ennakkomaksut (2 070,0 miljoonaa euroa) ja 100 prosentin yhteisrahoituksen vaikutus (3 003,6 miljoonaa euroa vuonna 2026) aikaistavat vuoden 2027 maksuja, mutta tällä ei ole talousarviovaikutuksia vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sisällä. Edellä olevassa taulukossa esitetyt määrät ovat arvioita siitä, miten jäsenvaltioiden odotetaan kohdentavan uudelleen mainitut 10 miljardia euroa, kun taas EAKR:stä maksettavat lopulliset määrät riippuvat jäsenvaltioiden ohjelmapäätöksistä, ja ne rahoitetaan kokonaisuudessaan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista.

Pääosasto: EMPL			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021–2027 YHTEENSÄ
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
07.02.01	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)	0	930	1 000	-1 930	0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)					0,000
	Maksut	(2b)					0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13
Budjettikohta		(3)					0,000
Pääosaston EMPL määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	=2a+2b +3	0,000	930	1 000	-1 930	0,000

* ESR+:n vuoden 2025 ylimääräiset ennakkomaksut (930 miljoonaa euroa) ja 100 prosentin yhteisrahoituksen vaikutus (1 000 miljoonaa euroa vuonna 2026) aikaistavat vuoden 2027 maksuja, mutta tällä ei ole talousarviovaikutuksia vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sisällä. Edellä olevassa taulukossa esitetyt määrät ovat arvioita siitä, miten jäsenvaltioiden odotetaan kohdentavan uudelleen mainitut 10 miljardia euroa, kun taas ESR+:sta maksettavat lopulliset määrät riippuvat jäsenvaltioiden ohjelmapäätöksistä, ja ne rahoitetaan kokonaisuudessaan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista.

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021–2027 YHTEENSÄ
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	(5)	0,000	3 000,000	4 003,600	-7 003,600	0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen	Sitoumukset	=4+6	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 2a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	=5+6	0,000	3 000,000	4 003,600	-7 003,600	0,000

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021–2027 YHTEENSÄ
			2024	2025	2026	2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	(5)	0,000	3 000,000	4 003,600	-7 003,600	0,000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen	Sitoumukset	=4+6	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEISEEN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Maksut	=5+6	0,000	3 000,000	4 003,600	-7 003,600	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021–2027 YHTEENSÄ
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEISEEN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	0,000	3 000,000	4 003,600	-7 003,600	0,000

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3,1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4,1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 14

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (EU:n edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat EU:n edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– EU:n edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioitu vaikutus tuloihin

– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutukset omiin varoihin

– vaikutukset muihin tuloihin

– tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 15
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Ei sovelleta