EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.6.2024
COM(2024) 264 final
2024/0150(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta tietyt sovellukset ja käyttötavat voivat myös aiheuttaa haittaa ja riskejä yksilöiden perusoikeuksille ja muille yleisille eduille.
Tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/[...], jäljempänä ’tekoälysäädös’, unioni on hyväksynyt ensimmäisen tekoälyä koskevan kattavan säädöksen, jossa asetetaan maailmanlaajuinen standardi. Tekoälysäädös hyväksyttiin 12. kesäkuuta 2024 1 , ja se tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tekoälysäädöksellä yhdenmukaistetaan täysin tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä koskevat säännöt jäsenvaltioissa 2 . Tavoitteena on edistää innovointia ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa ja samalla suojella terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia, kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja ympäristöä.
Monet kansainväliset järjestöt, Euroopan neuvosto niiden joukossa, ovat myös tehostaneet toimintaansa tekoälyn sääntelyn alalla ja tunnustaneet tekoälyn rajatylittävän luonteen sekä kansainvälisen yhteistyön tarpeen, jotta näiden teknologioiden aiheuttamiin yhteisiin haasteisiin voidaan vastata.
Euroopan neuvoston tekoälykomitea (CAI) 3 on kesäkuusta 2022 lähtien laatinut oikeudellisesti sitovaa puiteyleissopimusta, jäljempänä ’yleissopimus’, jolla voidaan puuttua mahdollisiin riskeihin, joita tekoäly aiheuttaa ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltioperiaatteelle. Unioni neuvotteli yleissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 216 artiklan 1 kohdassa mainitun neljännen vaihtoehdon perusteella. Sen mukaan unioni voi neuvotella 4 ja tehdä kansainvälisen sopimuksen, jos tämä ”[...] voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta”. Euroopan komissio edusti unionia yleissopimusta koskevissa neuvotteluissa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja neuvoston päätöksen perusteella, jolla annettiin lupa aloittaa neuvottelut Euroopan unionin puolesta 5 .
Unioni on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin ja pyrkinyt varmistamaan yleissopimuksen yhteensopivuuden unionin oikeuden kanssa, sen johdonmukaisuuden tekoälysäädöksen kanssa sekä yleissopimuksen laadun ja lisäarvon ensimmäisenä tekoälyä koskevana kansainvälisenä sopimuksena. Tässä yhteydessä unionin tavoitteena on ollut myös yleissopimuksen kansainvälinen ulottuvuus.
Useiden neuvottelukierrosten jälkeen tekoälykomitea hyväksyi yleissopimuksen tekstin 10. istunnossaan, joka järjestettiin 11.–14. maaliskuuta 2024. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi yleissopimuksen 17. toukokuuta 2024, päätti avata sen allekirjoittamista varten Vilnassa (Liettua) 5. syyskuuta 2024 oikeusministerien epävirallisen konferenssin yhteydessä ja kehotti Euroopan neuvoston jäseniä, muita yleissopimuksen laatimiseen osallistuneita kolmansia maita ja unionia harkitsemaan sen allekirjoittamista tässä yhteydessä. Samalla se muistutti, että yleissopimus on avoinna myös muiden kolmansien maiden liittymistä varten 6 .
Tätä taustaa vasten tämän ehdotuksen tarkoituksena on käynnistää prosessi sitä varten, että unioni voi allekirjoittaa yleissopimuksen tarkoituksenaan ratifioida se myöhemmin, ja ehdottaa neuvostolle päätöksen hyväksymistä unionin valtuuttamisesta allekirjoittamaan yleissopimus SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Yleissopimus on täysin yhdenmukainen unionin oikeuden ja erityisesti tekoälysäädöksen kanssa, ja sillä edistetään tekoälyn sääntelyä koskevan unionin lähestymistavan keskeisiä käsitteitä maailmanlaajuisesti muiden Euroopan neuvoston jäsenten ja keskeisten kansainvälisten kumppaneiden keskuudessa, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi.
Yleissopimuksen sisältö
Yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet ovat täysin yhdenmukaisia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
Yleissopimuksen sopimuspuolten on pantava yleissopimus täytäntöön asianmukaisilla lainsäädännöllisillä, hallinnollisilla tai muilla toimenpiteillä noudattaen haittavaikutusten vakavuuteen ja todennäköisyyteen perustuvaa porrastettua ja eriytettyä lähestymistapaa. Yleissopimus olisi pantava unionissa täytäntöön yksinomaan tekoälysäädöksellä, jolla yhdenmukaistetaan täysin tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä koskevat säännöt, sekä tarvittaessa muulla merkityksellisellä unionin säännöstöllä.
Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät, jotka saattavat vaikuttaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, eriytetyn lähestymistavan mukaisesti. Yleissopimuksessa esitettyjä periaatteita ja velvoitteita sovelletaan toimiin, joita viranomaiset tai niiden puolesta toimivat yksityiset toimijat toteuttavat tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana. Yksityisen sektorin osalta sopimuspuolten on puututtava yksityisten toimijoiden tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana toteuttamista toimista aiheutuviin riskeihin ja vaikutuksiin yleissopimuksen tavoitetta ja tarkoitusta vastaavalla tavalla, mutta ne voivat valita, soveltavatko ne yleissopimuksen velvoitteita vai toteuttavatko ne muita asianmukaisia toimenpiteitä. Sopimuspuolten on annettava selitys tältä osin tekemästään valinnasta allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai liittyessään siihen. Unionin olisi annettava yleissopimuksen tekemisen yhteydessä selitys siitä, että unioni panee yleissopimuksen II–VI luvussa vahvistetut periaatteet ja velvoitteet täytäntöön tekoälysäädöksellä ja muulla merkityksellisellä unionin säännöstöllä sellaisten yksityisten toimijoiden toimien osalta, jotka saattavat markkinoille, ottavat käyttöön ja käyttävät tekoälyjärjestelmiä unionissa.
Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tekoälytoimet eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan sillä oletuksella, että ne on joka tapauksessa toteutettava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja demokraattisia instituutioita ja prosesseja kunnioittaen. Yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetään myös sellaisia tekoälyjärjestelmiä koskeva tutkimus- ja kehitystoiminta, joita ei ole vielä asetettu saataville käyttöä varten, paitsi jos niiden testaus tai vastaava toiminta voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Euroopan neuvoston perussäännön mukaisesti maanpuolustusta koskevat asiat eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan.
Yleissopimuksessa määrätään yleisistä velvoitteista ja perusperiaatteista, mukaan lukien ihmisarvon ja yksilön itsemääräämisoikeuden suojelu sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen. Lisäksi siinä määrätään yksityisyyden ja henkilötietojen suojasta sekä avoimuudesta ja valvonnasta vastuullisuuden varmistamiseksi. Yhtenä periaatteena on myös turvallinen innovointi ja kokeilut valvotuissa ympäristöissä.
Oikeussuojakeinoja koskevassa luvussa määrätään toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan esteettömien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvista toimista johtuvien ihmisoikeusloukkausten varalta. Se sisältää myös tehokkaat menettelylliset takeet henkilöille, joiden oikeuksiin tekoälyjärjestelmien käyttö on vaikuttanut merkittävästi. Lisäksi henkilöille olisi ilmoitettava, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän eivätkä ihmisen kanssa.
Yleissopimukseen sisältyy myös luku toimenpiteistä riskien ja haittavaikutusten arvioimiseksi ja lieventämiseksi. Tämä on tehtävä iteratiivisesti, jotta voidaan tunnistaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvat tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset ja toteuttaa asianmukaisia ennaltaehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä.
Lisäksi yleissopimuksessa määrätään, että sopimuspuolten olisi arvioitava, onko tarpeellista kieltää tietyt tekoälyjärjestelmien sovellukset tai lykätä niiden käyttöönottoa, jos niiden katsotaan olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian toiminnan tai oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
Yleissopimuksessa määrätään seurantamekanismista, joka toteutetaan sopimuspuolten konferenssissa. Se koostuu sopimuspuolten edustajista ja kokoontuu määräajoin keskustelemaan tavoista helpottaa yleissopimuksen tehokasta soveltamista ja täytäntöönpanoa. Siinä määrätään myös kansainvälisestä yhteistyömekanismista sekä yleissopimuksen sopimuspuolten välillä että suhteissa kolmansiin maihin ja asianomaisiin sidosryhmiin yleissopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi.
Kunkin sopimuspuolen olisi lisäksi perustettava tai nimettävä kansallisella tasolla yksi tai useampi tehokas mekanismi, jolla valvotaan, että sopimuspuolet noudattavat yleissopimuksen velvoitteita.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Yleissopimuksessa vahvistetaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen suojelua koskevat yleiset periaatteet ja velvoitteet, jotka ovat täysin johdonmukaisia ja linjassa tekoälysäädöksen tavoitteiden sekä tekoälyjärjestelmiä koskevien yksityiskohtaisten vaatimusten ja tällaisten järjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille asetettujen velvoitteiden kanssa.
Yleissopimuksessa oleva tekoälyjärjestelmän määritelmä on täysin yhdenmukainen tekoälysäädöksessä annetun määritelmän kanssa, koska molemmat perustuvat tällaisten järjestelmien määritelmään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tekoälyperiaatteissa 7 . Näin varmistetaan yhteinen käsitys siitä, mitkä digitaaliteknologiat ovat tekoälyä.
Sekä yleissopimuksessa että tekoälysäädöksessä noudatetaan myös riskiperusteista lähestymistapaa tekoälyjärjestelmien sääntelyyn, ja niihin sisältyy erityisiä säännöksiä riskin- ja vaikutustenarvioinneista sekä riskinvähentämistoimenpiteistä. Tekoälysäädös sisältää erityisesti useita tekoälyjärjestelmien kieltoja ja suuririskisiä käyttötapauksia kaikilla julkisilla ja yksityisillä sektoreilla, myös demokratian ja oikeuden alalla. Tekoälysäädöksen yksityiskohtaisilla säännöillä ja menettelyillä, jotka koskevat tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöönottoa näillä aloilla, varmistetaan siten, että perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan tekoälyn koko elinkaaren ajan.
Yleissopimus sisältää tekoälysäädöksen jo kattamia periaatteita ja velvoitteita, kuten toimenpiteitä, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua, turvallisuutta ja luotettavuutta, vastuuvelvollisuutta ja vastuuta, datanhallintaa ja tietosuojaa, avoimuutta ja valvontaa, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, digitaalisia taitoja ja digilukutaitoa.
Läpinäkyvyys on toinen molemmille oikeudellisille välineille yhteinen elementti. Siihen sisältyvät toimenpiteet, jotka koskevat tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamista sekä ilmoittamista henkilöille siitä, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa. Molempiin oikeudellisiin välineisiin sisältyy myös säännöksiä, jotka koskevat riskien ja vaikutusten arviointia ja riskinhallintaa, tietojen säilyttämistä, tietojen luovuttamista (valtuutetuille elimille ja viranomaisille ja tarvittaessa asianomaisille henkilöille), jäljitettävyyttä ja selitettävyyttä sekä turvallista innovointia ja kokeiluja valvotuissa ympäristöissä. Niihin sisältyy myös toimenpiteitä tehokkaiden oikeussuojakeinojen mahdollistamiseksi, mukaan lukien oikeus pyytää ja saada tietoja ja tehdä valitus toimivaltaiselle viranomaiselle sekä menettelytakeet.
Yleissopimuksessa vahvistettu valvontajärjestelmä on myös täysin johdonmukainen tekoälysäädöksen kattavan hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelmän kanssa. Siihen sisältyy täytäntöönpanon valvonta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä menettelyt, joilla varmistetaan unionin sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa. Yleissopimuksessa määrätään yhdestä tai useammasta tehokkaasta kansallisen tason valvontamekanismista, jonka on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti ja jolla on oltava tarvittavat valtuudet, asiantuntemus ja resurssit, jotta se voi tehokkaasti hoitaa tehtävät, jotka liittyvät yleissopimuksen velvoitteiden noudattamiseen, sellaisina kuin sopimuspuolet ovat panneet ne täytäntöön.
Tekoälysäädöstä sovelletaan tekoälyjärjestelmiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön tai joita käytetään unionissa, mutta yleissopimuksella on laajempi maantieteellinen ulottuvuus, joka kattaa Euroopan neuvoston jäsenet ja eri puolella maailmaa olevat kolmannet valtiot, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi. Yleissopimus tarjoaa näin ollen ainutlaatuisen tilaisuuden edistää luotettavaa tekoälyä unionin ulkopuolella ensimmäisessä kansainvälisessä oikeudellisesti sitovassa sopimuksessa, joka perustuu vahvaan ihmisoikeuksia suojaavaan lähestymistapaan tekoälyn sääntelyssä.
Sekä yleissopimus että tekoälysäädös ovat erottamaton osa tekoälyn sääntelyä. Ne sisältävät johdonmukaisia ja toisiaan vahvistavia sitoumuksia useilla kansainvälisillä tasoilla, ja niiden yhteisenä tavoitteena varmistaa luotettava tekoäly.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Yleissopimuksella on myös yhteisiä tavoitteita muiden sellaisten unionin politiikkojen ja säädösten kanssa, joilla pyritään panemaan täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 8 vahvistetut perusoikeudet.
Erityisesti yleissopimuksessa vahvistettu tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on täysin yhdenmukainen unionin syrjinnän vastaisen lainsäädännön kanssa, ja sillä edistetään tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, kehittämisessä ja käytössä sekä syrjintäkiellon tehokasta täytäntöönpanoa sopimuspuolten sovellettavan kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Yleissopimus on lisäksi yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien osalta yhdenmukainen unionin tietosuojasäännöstön, myös yleisen tietosuoja-asetuksen 9 , kanssa, ja se sisältää tehokkaat takeet ja suojatoimet, jotka on otettava käyttöön yksityishenkilöiden osalta sopimuspuolten sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti.
Yleissopimuksessa määrätyt toimenpiteet, joiden tarkoituksena on suojella sopimuspuolten demokraattisia prosesseja tekoälyjärjestelmän elinkaareen kuuluvien toimien yhteydessä, ovat täysin yhdenmukaisia digipalvelusäädöksen 10 tavoitteiden ja yksityiskohtaisten sääntöjen kanssa. Digipalvelusäädöksellä säännellään välityspalvelujen tarjoamista unionissa, jotta voidaan varmistaa turvallinen, ennakoitava ja luotettava verkkoympäristö, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia, mukaan lukien sananvapaus sekä oikeus vastaanottaa ja levittää tietoja. Ne ovat yhdenmukaisia myös poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan asetuksen 11 , disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen 12 sekä demokratiaan ja vapaisiin, rehellisiin ja häiriönsietokykyisiin vaaleihin liittyvien unionin politiikkojen 13 kanssa. Viimeksi mainittuihin kuuluvat muun muassa vuoden 2020 Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma 14 , vaalien koskemattomuutta koskeva paketti 15 ja hiljattain vuoden 2023 demokratian puolustuspaketti 16 .
Yleissopimus on myös yhdenmukainen unionin yleisen digitaalistrategian kanssa, koska sillä edistetään ihmisen hyväksi toimivaa teknologiaa, joka on yksi tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” 17 esitettyjen poliittisten suuntaviivojen ja tavoitteiden kolmesta pääpilarista. Tiedonannon tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn kehityksessä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja pystytään ansaitsemaan ihmisten luottamus. Näin kehitetään Euroopan digitaalista valmiutta ja tehdään seuraavasta vuosikymmenestä digitaalinen vuosikymmenen 18 .
Myös eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista 19 sisältää useita digitaalisia oikeuksia ja periaatteita, jotka ovat linjassa yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden kanssa, ja molemmilla välineillä edistetään vahvaa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa teknologiaan.
Yleissopimus on myös yhdenmukainen lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian 20 ja parempaa internetiä lapsille koskevan eurooppalaisen strategian (BIK+) 21 kanssa. Parempi internet lapsille -strategian tavoitteena on varmistaa, että lapsilla on parempi suoja ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kunnioitetuksi verkossa, jotta he voivat kohdata uusien virtuaalisten maailmojen ja tekoälyn asettamat haasteet.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus päätökseksi luvan antamisesta yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta toimitetaan neuvostolle SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sopimuksen tavoitteen ja sisällön perusteella. Jos unionin toimen tarkastelusta ilmenee, että sillä on kaksi tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on oikeuskäytännön mukaan käytettävä vain yhtä oikeudellista perustaa, toisin sanoen sitä, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.
Aineellisen oikeusperustan osalta voidaan todeta, että yleissopimuksen aineellinen soveltamisala on sama kuin tekoälysäädöksellä 22 , myös siltä osin, että tutkimus- ja kehitystoiminta ja kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvä toimintaa on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Yleissopimuksen periaatteet ja velvoitteet vastaavat tekoälysäädöksessä ja muussa merkityksellisessä unionin lainsäädännössä säädettyjä tekoälyjärjestelmiä koskevia yksityiskohtaisempia vaatimuksia ja tällaisten järjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille asetettuja erityisiä velvoitteita. Jos neuvosto hyväksyy ehdotetun päätöksen ja unioni allekirjoittaa yleissopimuksen, tekoälysäädös muodostaa unionin primaarilainsäädännön, jolla yleissopimus saatetaan osaksi unionin oikeusjärjestystä täysin yhdenmukaistetuilla säännöillä, jotka koskevat tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä unionissa ja joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa, ellei tekoälysäädöksessä nimenomaisesti toisin säädetä 23 .
Kun otetaan huomioon, että yleissopimuksen soveltamisala ja tavoitteet ovat linjassa ja täysin yhdenmukaiset tekoälysäädöksen tavoitteiden kanssa ja että molempien oikeudellisten välineiden henkilölliset ja aineelliset soveltamisalat vastaavat toisiaan, yleissopimuksen tekemisen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 114 artikla, joka on tekoälysäädöksen ensisijainen oikeusperusta.
Kansainvälisten sopimusten luonne (yksinomaan unionin sopimus vai sekasopimus) riippuu siitä, kuuluuko niiden kohde unionin toimivaltaan.
SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta ”tehdä kansainvälinen sopimus [...] siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta”. Kansainvälinen sopimus voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta, jos unionin lainsäädäntö kattaa sopimuksen soveltamisalan suurelta osin 24 .
Yleissopimuksen henkilöllinen soveltamisala on täysin yhdenmukainen tekoälysäädöksen kanssa, sillä molemmat oikeudelliset välineet kattavat periaatteessa sekä julkiset että yksityiset toimijat (yleissopimuksen periaatteita ja velvoitteita sovelletaan vapaaehtoisesti muihin kuin viranomaisten puolesta toimiviin yksityisiin toimijoihin), kun taas molempien oikeudellisten välineiden aineellinen soveltamisala jättää sovellettavien sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle kansalliseen turvallisuuteen, puolustukseen ja tutkimukseen liittyvät tekoälytoimet.
Kun otetaan huomioon, että yleissopimuksen henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala ovat samat kuin tekoälysäädöksellä, yleissopimuksen tekeminen voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen unionilla olisi katsottava olevan yksinomainen ulkoinen toimivalta tehdä yleissopimus, ja yleissopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sopimuksena, jonka sopimuspuolena on yksinomaan EU, sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.
•Suhteellisuusperiaate
Yleissopimuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämällä johdonmukainen lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn kansainvälisellä tasolla.
Yleissopimuksessa vahvistetaan tekoälyä koskeva yleinen oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa joustavuuden ja antaa sopimuspuolille mahdollisuuden suunnitella konkreettiset täytäntöönpanokehykset. Riskiperusteisella lähestymistavalla varmistetaan myös sääntöjen oikeasuhteisuus ja mahdollistetaan täytäntöönpanotoimenpiteiden eriyttäminen riskeihin suhteutetulla tavalla, samalla tavoin kuin tekoälysäädöksessä.
•Toimintatavan valinta
Toimintatapana on ehdotus neuvoston päätökseksi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Euroopan komissio ei ole järjestänyt tästä ehdotuksesta erillistä sidosryhmien kuulemista.
Yleissopimus laadittiin yhteistyönä Euroopan neuvoston tekoälykomiteassa, jossa olivat mukana kaikki 46 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota sekä tarkkailijavaltiot, kuten Kanada, Japani, Meksiko, Pyhä istuin ja Yhdysvallat, sekä Euroopan unioni. Työhön osallistui myös useita muita kolmansia maita, jotka eivät ole jäsenvaltioita, kuten Australia, Argentiina, Costa Rica, Israel, Peru ja Uruguay.
Euroopan neuvosto on sitoutunut tekemään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, ja tämän sitoumuksen mukaisesti yleissopimuksen laatimiseen osallistui myös 68 kansalaisyhteiskunnan, tiedemaailman, teollisuuden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kansainvälistä edustajaa. Näin varmistettiin kattava ja osallistava lähestymistapa. Yleissopimuksen laatimiseen kuului myös yhteistyö useiden muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kanssa. Prosessiin osallistuivat myös Euroopan neuvoston asiaankuuluvat elimet ja komiteat. Unionin osallistumista johti Euroopan komissio. Tarkkailijoina olivat myös Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajat.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Yleissopimusta koskevat unionin neuvottelukannat on laadittu neuvoston nimeämää erityiskomiteaa (neuvoston televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmää) kuullen.
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Yleissopimuksella pyritään puuttumaan ihmisoikeuksiin kohdistuviin mahdollisiin riskeihin ja haittoihin varmistamalla, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, samalla kun tunnustetaan tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet suojella näitä oikeuksia ja helpottaa niiden käyttöä digitaalisessa ympäristössä sekä parantaa yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää hyvinvointia ja teknologian kehitystä.
Yleissopimuksessa vahvistettujen konkreettisten periaatteiden ja velvoitteiden tarkoituksena on suojella ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, jotka on vahvistettu useissa kansainvälisissä ja alueellisissa asiakirjoissa 25 , sellaisina kuin niitä sovelletaan sopimuspuoliin, mukaan lukien unionin perusoikeuskirja ja ihmisoikeuksia koskevat kansainväliset asiakirjat, jotka unioni on tehnyt.
Yleissopimuksessa vahvistetaan siten yhteiset vähimmäisnormit ihmisoikeuksien suojelulle tekoälyn yhteydessä. Samalla turvataan nykyinen ihmisoikeuksien suojelu ja annetaan sopimuspuolille mahdollisuus tarjota laajempaa suojelua tiukemmilla suojatoimilla.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Yleissopimuksessa määrätään valtioiden, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä, osallistumisesta sopimuspuolten konferenssin toiminnan rahoitukseen. Kaikki Euroopan neuvoston jäsenet maksavat osuutensa Euroopan neuvoston tavanomaisen talousarvion kautta Euroopan neuvoston perussäännön mukaisesti, mutta sopimuspuolet, jotka eivät ole jäseniä, suorittavat talousarvion ulkopuolisia rahoitusosuuksia. Ministerikomitea ja Euroopan neuvostoon kuulumaton valtio vahvistavat yhdessä kyseisen valtion rahoitusosuuden.
Yleissopimus ei vaikuta sopimuspuolten kansallisiin lakeihin ja asetuksiin, joissa säädetään talousarviomäärärahoja koskevasta toimivallasta ja menettelyistä. Siinä annetaan myös muille kuin jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa maksuosuutensa niiden lainsäädäntävallan käyttäjän hyväksymän talousarvion rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten ennakkosopimusten soveltamista.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Sopimuspuolten edustajista koostuva sopimuspuolten konferenssi valvoo, että yleissopimuksen tavoitteet tosiasiallisesti saavutetaan ja että sopimuspuolet panevat sen määräykset täytäntöön.
Kunkin sopimuspuolen on toimitettava sopimuspuolten konferenssille kahden ensimmäisen vuoden kuluessa liittymisestä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin raportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet.
Sopimuspuolia kannustetaan lisäksi tekemään yhteistyötä yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän kansainväliseen yhteistyöhön voi sisältyä asiaankuuluvien tietojen jakaminen tekoälystä ja sen mahdollisuuksista vaikuttaa kielteisesti tai myönteisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
Tehokkaan seurannan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi kunkin sopimuspuolen on nimettävä yksi tai useampi tehokas valvontamekanismi kansallisella tasolla.
2024/0150 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvosto antoi 21 päivänä marraskuuta 2022 Euroopan komissiolle luvan aloittaa unionin puolesta neuvottelut tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevasta Euroopan neuvoston yleissopimuksesta, jäljempänä ’yleissopimus’. Euroopan komissio on neuvotellut yleissopimuksen unionin puolesta. Neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen 17 päivänä toukokuuta 2024, kun yleissopimus parafoitiin ja Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi sen 26 .
(2)Yleissopimuksessa vahvistetaan yleiset periaatteet ja velvoitteet, joita yleissopimuksen sopimuspuolten olisi noudatettava varmistaakseen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen suojelun tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa.
(3)Unioni hyväksyi 12 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/..., jäljempänä ’tekoälysäädös’ 27 , pääasiassa SEUT-sopimuksen 114 artiklan perusteella. Siinä vahvistetaan täysin yhdenmukaistetut säännöt, joilla säännellään tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä unionissa ja joita sovelletaan sellaisinaan jäsenvaltioissa, ellei tekoälysäädöksessä nimenomaisesti toisin säädetä. Yleissopimus on määrä panna unionissa täytäntöön yksinomaan tekoälysäädöksellä ja tarvittaessa muulla merkityksellisellä unionin säännöstöllä.
(4)Kun otetaan huomioon, että yleissopimuksen henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala vastaavat tekoälysäädöstä ja muuta merkityksellistä unionin säännöstöä, yleissopimuksen tekeminen voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Unionilla on näin ollen yksinomainen ulkoinen toimivalta allekirjoittaa yleissopimus, ja sen vuoksi ainoastaan unionista olisi tultava yleissopimuksen sopimuspuoli, sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.
(5)Perussopimusten mukaisesti Euroopan komission olisi varmistettava yleissopimuksen allekirjoittaminen sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun yleissopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.
Allekirjoitettavan yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan [...].
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391–407.
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.6.2024
COM(2024) 264 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
Tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen teksti
Johdanto
Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka
ottavat huomioon, että Euroopan neuvoston päämääränä on saavuttaa sen jäsenten kesken suurempi yhtenäisyys, joka perustuu erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen;
tunnustavat, että on arvokasta edistää tämän yleissopimuksen sopimuspuolten välistä yhteistyötä ja laajentaa tällainen yhteistyö muihin valtioihin, joilla on samat arvot;
ovat tietoisia tieteen ja teknologian kiihtyvästä kehityksestä ja tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvien toimien mukanaan tuomista syvällisistä muutoksista, joilla voidaan edistää inhimillistä vaurautta sekä yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointia, kestävää kehitystä, sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä muita tärkeitä tavoitteita ja etuja tehostamalla edistystä ja innovointia;
tunnustavat, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet voivat tarjota ennennäkemättömiä mahdollisuuksia suojella ja edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta;
ovat huolissaan siitä, että jotkin tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet voivat heikentää ihmisarvoa ja yksilön itsemääräämisoikeutta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta;
ovat huolissaan syrjinnän riskeistä digitaalisissa yhteyksissä, erityisesti tekoälyjärjestelmiin liittyvissä yhteyksissä, ja niiden mahdollisista vaikutuksista eriarvoisuuden syntymiseen tai pahenemiseen, mukaan lukien naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden kokema eriarvoisuus, joka liittyy heidän ihmisoikeuksiensa toteutumiseen ja heidän täysipainoiseen, yhdenvertaiseen ja tosiasialliseen osallistumiseensa taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin asioihin;
ovat huolissaan tekoälyjärjestelmien väärinkäytöstä ja vastustavat tällaisten järjestelmien käyttöä tukahduttamistarkoituksiin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vastaisesti, kuten mielivaltaisilla tai laittomilla valvonta- ja sensuurikäytännöillä, jotka heikentävät yksityisyyttä ja yksilön itsemääräämisoikeutta;
ovat tietoisia siitä, että ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate liittyvät erottamattomasti toisiinsa;
ovat vakuuttuneita siitä, että on laadittava ensi tilassa maailmanlaajuisesti sovellettava oikeudellinen kehys, jossa vahvistetaan tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvia toimia koskevat yhteiset yleiset periaatteet ja säännöt, joissa säilytetään tehokkaasti yhteiset arvot ja joilla saadaan käyttöön tekoälyn edut näiden arvojen edistämiseksi tavalla, joka edistää vastuullista innovointia;
tunnustavat tarpeen edistää digitaalista lukutaitoa ja tietämystä tekoälyjärjestelmien suunnittelusta, kehittämisestä, käytöstä ja käytöstä poistamisesta sekä luottamusta niihin;
tunnustavat tämän yleissopimuksen luonteen puiteyleissopimuksena, jota voidaan täydentää muilla oikeudellisilla asiakirjoilla tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluviin toimiin liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi;
korostavat, että tässä yleissopimuksessa on tarkoitus käsitellä tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana esiin nousevia erityishaasteita ja kannustaa ottamaan huomioon näihin teknologioihin liittyvät laajemmat riskit ja vaikutukset, mukaan lukien muun muassa ihmisten terveys ja ympäristö, sekä sosioekonomiset näkökohdat, kuten työllisyys ja työvoima;
panevat merkille muiden kansainvälisten ja ylikansallisten järjestöjen ja foorumien pyrkimykset edistää tekoälyä koskevaa kansainvälistä ymmärtämystä ja yhteistyötä;
ottavat huomioon sovellettavat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat, kuten vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, vuoden 1950 yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (ETS N:o 5), kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan vuoden 1966 kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan vuoden 1966 kansainvälisen yleissopimuksen, vuonna 1961 tehdyn Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ETS N:o 35) ja niihin liittyvät pöytäkirjat sekä vuonna 1996 tehdyn Euroopan sosiaalisen peruskirjan (tarkistettu) (ETS N:o 163);
ottavat huomioon myös vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja vuonna 2006 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista;
ottavat huomioon myös yksilöiden yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevat oikeudet, sellaisina kuin niitä sovelletaan ja ne on myönnetty esimerkiksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä vuonna 1981 tehdyssä yleissopimuksessa (ETS N:o 108) ja sen pöytäkirjoissa;
vahvistavat sopimuspuolten sitoutumisen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseen sekä tekoälyjärjestelmien luotettavuuden edistämiseen tämän yleissopimuksen avulla;
ovat sopineet seuraavaa:
I luku – Yleiset säännökset
1 artikla – Tavoite ja tarkoitus
1)Tämän yleissopimuksen määräyksillä pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet ovat täysin yhdenmukaisia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
2)Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset tai muut toimenpiteet tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi. Nämä toimenpiteet on porrastettava ja eriytettävä tarpeen mukaan suhteessa siihen, kuinka vakavia ja todennäköisiä ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat tekoälyjärjestelmien koko elinkaaren ajan. Tähän voi sisältyä erityisiä tai horisontaalisia toimenpiteitä, joita sovelletaan käytetyn teknologian tyypistä riippumatta.
3)Sen varmistamiseksi, että sopimuspuolet panevat tämän yleissopimuksen määräykset tehokkaasti täytäntöön, siinä perustetaan seurantamekanismi ja määrätään kansainvälisestä yhteistyöstä.
2 artikla – Tekoälyjärjestelmien määritelmä
Tässä yleissopimuksessa ’tekoälyjärjestelmällä’ tarkoitetaan konepohjaista järjestelmää, joka eksplisiittisten tai implisiittisten tavoitteiden saavuttamiseksi päättelee vastaanottamistaan syöttötiedoista, kuinka tuottaa tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa todellisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin. Eri tekoälyjärjestelmillä on eriasteinen kyky toimia itsenäisesti ja mukautua käyttöönoton jälkeen.
3 artikla – Soveltamisala
1)Tämän yleissopimuksen soveltamisala kattaa tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet, jotka voivat vaikuttaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, seuraavasti:
a)Kukin sopimuspuoli soveltaa tätä yleissopimusta viranomaisten tai niiden puolesta toimivien yksityisten toimijoiden tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana toteuttamiin toimiin.
b)Kukin sopimuspuoli käsittelee yksityisten toimijoiden tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana toteuttamista toimista aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia, siltä osin kuin ne eivät kuulu a kohdan soveltamisalaan, tämän yleissopimuksen tavoitetta ja tarkoitusta vastaavalla tavalla.
Kukin sopimuspuoli täsmentää Euroopan neuvoston pääsihteerille allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä toimittamassaan selityksessä, aikooko se panna tämän velvoitteen täytäntöön joko soveltamalla tämän yleissopimuksen II–VI luvussa vahvistettuja periaatteita ja velvoitteita yksityisten toimijoiden toimintaan tai toteuttamalla muita asianmukaisia toimenpiteitä tässä kohdassa määrätyn velvoitteen täyttämiseksi. Sopimuspuolet voivat muuttaa selityksiään milloin tahansa ja samalla tavalla.
Sopimuspuoli ei saa tämän kohdan mukaista velvoitetta täytäntöön pannessaan poiketa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemista koskevista kansainvälisistä velvoitteistaan tai rajoittaa niiden soveltamista.
2)Sopimuspuolen ei tarvitse soveltaa tätä yleissopimusta tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluviin toimiin, jotka liittyvät sen kansallisten turvallisuusetujen suojaamiseen, sillä oletuksella, että tällaiset toimet toteutetaan sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön velvoitteet, ja sen demokraattisia instituutioita ja prosesseja kunnioittaen.
3)Tätä yleissopimusta ei sovelleta sellaisia tekoälyjärjestelmiä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, joita ei ole vielä asetettu saataville käyttöä varten, paitsi jos testausta tai vastaavaa toimintaa toteutetaan tavalla, joka voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan ja 25 artiklan 2 kappaleen soveltamista.
4)Kansallista puolustusta koskevat asiat eivät kuulu tämän yleissopimuksen soveltamisalaan.
II luku – Yleiset velvoitteet
4 artikla – Ihmisoikeuksien suojelu
Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvat toimet ovat yhdenmukaisia sovellettavassa kansainvälisessä oikeudessa ja sen kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen ihmisoikeuksien suojelua koskevien velvoitteiden kanssa.
5 artikla – Demokraattisten prosessien koskemattomuus ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen
1)Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmiä ei käytetä demokraattisten instituutioiden ja prosessien koskemattomuuden, riippumattomuuden ja toimivuuden heikentämiseen, mukaan lukien vallanjaon periaate, oikeuslaitosten riippumattomuuden kunnioittaminen ja oikeussuojan saatavuus.
2)Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joilla pyritään suojelemaan sen demokraattisia prosesseja tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvien toimien yhteydessä, mukaan lukien yksilöiden oikeudenmukainen mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun ja heidän mahdollisuutensa muodostaa vapaasti mielipiteitä.
III luku – Tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluviin toimiin liittyvät periaatteet
6 artikla – Yleinen lähestymistapa
Tässä luvussa vahvistetaan yleiset yhteiset periaatteet, jotka kunkin sopimuspuolen on pantava täytäntöön tekoälyjärjestelmien suhteen kansallisen oikeusjärjestelmänsä ja tämän yleissopimuksen muiden velvoitteiden kannalta asianmukaisella tavalla.
7 artikla – Ihmisarvo ja yksilön itsemääräämisoikeus
Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet ihmisarvon ja yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa.
8 artikla – Avoimuus ja valvonta
Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluviin toimiin liittyen on käytössä riittävät avoimuus- ja valvontavaatimukset, jotka on räätälöity erityisiin olosuhteisiin ja riskeihin, myös tekoälyjärjestelmien tuottaman sisällön tunnistamisen osalta.
9 artikla – Vastuuvelvollisuus ja vastuu
Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet varmistaakseen vastuuvelvollisuuden ja vastuun ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvista haitallisista vaikutuksista, jotka johtuvat tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvista toimista.
10 artikla – Tasa-arvo ja syrjimättömyys
1)Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa kunnioitetaan tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, ja syrjintäkieltoa, siten kuin niistä säädetään sovellettavassa kansainvälisessä ja kansallisessa lainsäädännössä.
2)Kukin sopimuspuoli sitoutuu ottamaan käyttöön tai pitämään voimassa toimenpiteet, joilla pyritään poistamaan eriarvoisuutta ja saavuttamaan oikeudenmukaisia ja tasapuolisia tuloksia tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa, sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa mukaisesti.
11 artikla – Yksityisyys ja henkilötietojen suoja
Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvissa toimissa
a)henkilöiden oikeutta yksityisyyteen ja heidän henkilötietojaan suojellaan, myös sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten lakien, normien ja kehysten avulla ja
b)henkilöitä varten on otettu käyttöön tehokkaat takeet ja suojatoimet sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti.
12 artikla – Luotettavuus
Kukin sopimuspuoli toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla edistetään tekoälyjärjestelmien luotettavuutta ja luottamusta niiden tuloksiin, tarvittaessa mukaan lukien vaatimukset, jotka liittyvät riittävään laatuun ja turvallisuuteen tekoälyjärjestelmien koko elinkaaren ajan.
13 artikla – Turvallinen innovointi
Innovoinnin edistämiseksi ja ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi kutakin sopimuspuolta kehotetaan tarvittaessa mahdollistamaan sellaisten valvottujen ympäristöjen luominen, joissa tekoälyjärjestelmiä voidaan kehittää, kokeilla ja testata sen toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.
IV luku – Oikeussuojakeinot
14 artikla – Oikeussuojakeinot
1)Kukin sopimuspuoli, siinä määrin kuin sen kansainvälisissä velvoitteissa edellytetään oikeussuojakeinoja ja kansallisen oikeusjärjestelmänsä mukaisesti, ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet varmistaakseen esteettömien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuuden tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvista toimista johtuvien ihmisoikeusloukkausten varalta.
2)Edellä olevan 1 kappaleen tukemiseksi kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joihin sisältyvät
a)toimenpiteet, joilla varmistetaan, että asiaankuuluvat tiedot tekoälyjärjestelmistä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisoikeuksiin, ja niiden merkityksellisestä käytöstä dokumentoidaan, toimitetaan elimille, joilla on valtuudet tutustua kyseisiin tietoihin, ja tarvittaessa ja soveltuvin osin asetetaan asianomaisten henkilöiden saataville tai annetaan heille tiedoksi,
b)toimenpiteet, joilla varmistetaan, että a kohdassa tarkoitetut tiedot ovat riittävät, jotta asianomaiset henkilöt voivat riitauttaa päätökset, jotka on tehty järjestelmää käyttäen tai joihin järjestelmän käyttö on vaikuttanut merkittävästi, ja tarvittaessa ja soveltuvissa tapauksissa itse järjestelmän käytön ja
c)asianomaisten henkilöiden tosiasiallinen mahdollisuus tehdä valitus toimivaltaisille viranomaisille.
15 artikla – Menettelylliset takeet
1)Kukin sopimuspuoli varmistaa, että jos tekoälyjärjestelmä vaikuttaa merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen, henkilöillä, joihin vaikutus kohdistuu, on käytettävissään tehokkaat menettelylliset takeet, suojatoimet ja oikeudet sovellettavan kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
2)Kukin sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, sikäli kuin se on asiayhteyden kannalta asianmukaista, että tekoälyjärjestelmien kanssa vuorovaikutuksessa oleville henkilöille ilmoitetaan, että he ovat vuorovaikutuksessa tällaisten järjestelmien eivätkä ihmisen kanssa.
V luku – Riskien ja haittavaikutusten arviointi ja lieventäminen
16 artikla – Riskin- ja vaikutustenhallintakehys
1)Kukin sopimuspuoli, ottaen huomioon III luvussa vahvistetut periaatteet, ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joilla tunnistetaan ja arvioidaan tekoälyjärjestelmien aiheuttamat riskit ja ehkäistään ja lievennetään niitä ottamalla huomioon todelliset ja mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
2)Tällaiset toimenpiteet on tarvittaessa porrastettava ja eriytettävä, ja
a)niissä on otettava asianmukaisesti huomioon tekoälyjärjestelmien konteksti ja aiottu käyttö, erityisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien riskien osalta,
b)niissä on otettava asianmukaisesti huomioon mahdollisten vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys,
c)niissä on otettava tarvittaessa huomioon asiaankuuluvien sidosryhmien ja erityisesti niiden henkilöiden näkökulmat, joiden oikeuksiin voi kohdistua vaikutuksia,
d)niitä on sovellettava iteratiivisesti koko tekoälyjärjestelmän elinkaareen kuuluviin toimiin,
e)niihin on sisällyttävä ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien riskien ja haitallisten vaikutusten seuranta,
f)niihin on sisällyttävä riskien, todellisten ja mahdollisten vaikutusten sekä riskinhallintaan sovellettavan lähestymistavan dokumentointi ja
g)niissä on tarvittaessa edellytettävä tekoälyjärjestelmien testausta ennen kuin ne asetetaan ensimmäistä kertaa saataville käyttöä varten ja kun niitä muutetaan merkittävästi.
3)Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmistä ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin puututaan asianmukaisesti. Tällaiset haitalliset vaikutukset ja toimenpiteet niiden torjumiseksi olisi dokumentoitava, ja niitä olisi käytettävä lähtökohtana 2 kappaleessa kuvatuille asiaankuuluville riskinhallintatoimenpiteille.
4)Kukin sopimuspuoli arvioi, tarvitaanko tekoälyjärjestelmien tiettyjä käyttötarkoituksia koskevaa lykkäystä tai kieltoa tai muita asianmukaisia toimenpiteitä, jos se katsoo, että tällaiset käyttötavat ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian toiminnan tai oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
VI luku – Yleissopimuksen täytäntöönpano
17 artikla – Syrjimättömyys
Sopimuspuolet varmistavat, että ne panevat tämän yleissopimuksen määräykset täytäntöön ilman minkäänlaista syrjintää kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa mukaisesti.
18 artikla – Vammaisten henkilöiden ja lasten oikeudet
Kukin sopimuspuoli ottaa kansallisen lainsäädäntönsä ja sovellettavien kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti asianmukaisesti huomioon vammaisten henkilöiden ja lasten oikeuksien kunnioittamiseen liittyvät erityistarpeet ja haavoittuvuudet.
19 artikla – Julkinen kuuleminen
Kukin sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmiin liittyvät tärkeät kysymykset otetaan tarvittaessa asianmukaisesti huomioon julkisessa keskustelussa ja sidosryhmien kuulemisessa näiden kysymysten sosiaalisten, taloudellisten, oikeudellisten, eettisten, ympäristöön liittyvien ja muiden merkityksellisten vaikutusten valossa.
20 artikla – Digitaalinen lukutaito ja digitaidot
Kukin sopimuspuoli kannustaa ja edistää kaikkien väestöryhmien riittävää digitaalista lukutaitoa ja digitaitoja, myös erityisiä ammatillisia taitoja niille, jotka vastaavat tekoälyjärjestelmien aiheuttamien riskien tunnistamisesta, arvioinnista, ehkäisemisestä ja lieventämisestä.
21 artikla – Nykyisten ihmisoikeuksien suojaaminen
Tämän yleissopimuksen määräysten ei katsota rajoittavan ihmisoikeuksia tai muita niihin liittyviä laillisia oikeuksia ja velvoitteita, jotka voidaan taata sopimuspuolen asiaa koskevassa lainsäädännössä tai muussa asiaa koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa, jonka sopimuspuoli se on, tai poikkeavan niistä tai muutoin vaikuttavan niihin.
22 artikla – Laajempi suoja
Tämän yleissopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittaisivat tai muulla tavoin vaikuttaisivat sopimuspuolen mahdollisuuteen myöntää tässä yleissopimuksessa määrättyä laajempi suoja.
VII luku – Seurantajärjestelmä ja yhteistyö
23 artikla – Sopimuspuolten konferenssi
1)Sopimuspuolten konferenssi koostuu tämän yleissopimuksen sopimuspuolten edustajista.
2)Sopimuspuolet neuvottelevat määräajoin
a. helpottaakseen tämän yleissopimuksen tehokasta soveltamista ja täytäntöönpanoa, myös tunnistamalla mahdolliset ongelmat sekä vaikutukset, jotka johtuvat 34 artiklan 1 kappaleen mukaisesti tehdyistä varaumista tai tämän yleissopimuksen nojalla annetuista selityksistä,
b. harkitakseen tämän yleissopimuksen mahdollista täydentämistä tai muuttamista,
c. käsitelläkseen tämän yleissopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja antaakseen niistä erityisiä suosituksia,
d. helpottaakseen tietojenvaihtoa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisestä oikeudellisesta, poliittisesta tai teknologisesta kehityksestä, myös 25 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen osalta,
e. helpottaakseen tarvittaessa sovintoratkaisun löytämistä tämän yleissopimuksen soveltamiseen liittyvissä riita-asioissa ja
f. helpottaakseen yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisissä kysymyksissä, tarvittaessa myös järjestämällä julkisia kuulemisia.
3)Euroopan neuvoston pääsihteeri kutsuu sopimuspuolten konferenssin koolle aina kun se on tarpeellista ja joka tapauksessa silloin, kun sopimuspuolten enemmistö tai ministerikomitea pyytää sen koolle kutsumista.
4)Sopimuspuolten konferenssi vahvistaa työjärjestyksensä yksimielisesti 12 kuukauden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta.
5)Euroopan neuvoston pääsihteeri avustaa sopimuspuolia niiden tämän artiklan mukaisten tehtävien hoidossa.
6)Sopimuspuolten konferenssi voi ehdottaa ministerikomitealle asianmukaisia tapoja hyödyntää asiaankuuluvaa asiantuntemusta tämän yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi.
7)Sopimuspuoli, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen, osallistuu sopimuspuolten konferenssin toiminnan rahoittamiseen. Ministerikomitea ja Euroopan neuvoston ulkopuolinen sopimuspuoli vahvistavat yhdessä kyseisen ulkopuolisen sopimuspuolen rahoitusosuuden.
8)Sopimuspuolten konferenssi voi päättää rajoittaa sellaisen sopimuspuolen osallistumista työhönsä, joka on lakannut olemasta Euroopan neuvoston jäsen Euroopan neuvoston perussäännön (ETS N:o 1) 8 artiklan mukaisesti perussäännön 3 artiklan vakavan rikkomisen vuoksi. Toimenpiteitä voidaan samoin kohdistaa sellaiseen sopimuspuoleen, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsenvaltio, ministerikomitean päätöksellä lopettaa suhteensa kyseiseen valtioon perussäännön 3 artiklassa mainittuja syitä vastaavista syistä.
24 artikla – Raportointivelvollisuus
1)Kukin sopimuspuoli toimittaa sopimuspuolten konferenssille kahden ensimmäisen vuoden kuluessa siitä, kun siitä on tullut sopimuspuoli, ja sen jälkeen määräajoin raportin, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 3 artiklan 1 kappaleen a ja b kohdan soveltamiseksi toteutetuista toimista.
2)Sopimuspuolten konferenssi määrittää raportin muodon ja sitä koskevan menettelyn työjärjestyksensä mukaisesti.
25 artikla – Kansainvälinen yhteistyö
1)Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tämän yleissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi sopimuspuolia kannustetaan tarvittaessa auttamaan valtioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, toimimaan johdonmukaisesti tämän yleissopimuksen määräysten kanssa ja liittymään sen sopimuspuoliksi.
2)Sopimuspuolet vaihtavat tarvittaessa keskenään merkityksellisiä ja hyödyllisiä tietoja tekoälyyn liittyvistä näkökohdista, joilla voi olla merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, demokratian toimintaan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, mukaan lukien riskit ja vaikutukset, joita on ilmennyt tutkimusympäristöissä ja suhteessa yksityiseen sektoriin. Sopimuspuolia kannustetaan ottamaan tarvittaessa mukaan tällaiseen tietojenvaihtoon asiaankuuluvat sidosryhmät ja valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia.
3)Sopimuspuolia kannustetaan vahvistamaan yhteistyötään, tarvittaessa myös asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien riskien ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi tekoälyjärjestelmien elinkaareen kuuluvien toimien yhteydessä.
26 artikla – Tehokkaat valvontamekanismit
1)Kukin sopimuspuoli perustaa tai nimeää yhden tai useamman tehokkaan mekanismin valvomaan tämän yleissopimuksen velvoitteiden noudattamista.
2)Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tällaiset mekanismit hoitavat tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti ja että niillä on tarvittavat valtuudet, asiantuntemus ja resurssit, jotta ne voivat tehokkaasti hoitaa tehtävänsä valvoa tämän yleissopimuksen velvoitteiden noudattamista, sellaisina kuin osapuolet ovat panneet ne täytäntöön.
3)Jos sopimuspuoli on säätänyt useammasta kuin yhdestä tällaisesta mekanismista, sen on mahdollisuuksien mukaan toteutettava toimenpiteitä helpottaakseen tehokasta yhteistyötä niiden välillä.
4)Jos sopimuspuoli on säätänyt mekanismeista, jotka poikkeavat olemassa olevista ihmisoikeusrakenteista, se toteuttaa mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä edistääkseen tehokasta yhteistyötä 1 kappaleessa tarkoitettujen mekanismien ja olemassa olevien kansallisten ihmisoikeusrakenteiden välillä.
VIII luku – Loppumääräykset
27 artikla – Yleissopimuksen vaikutukset
1)Jos kaksi tai useampi sopimuspuoli on jo tehnyt sopimuksen tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista tai on muuten järjestänyt keskinäiset suhteensa niiden osalta, niillä on myös oikeus soveltaa kyseistä sopimusta tai järjestää suhteensa kyseisellä tavalla, kunhan se ei ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen tavoitteen ja tarkoituksen kanssa.
2)Sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan unionin jäseniä, soveltavat keskinäisissä suhteissaan Euroopan unionin sääntöjä, joilla säännellään yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita, edellyttäen kuitenkin, että ne eivät ole tämän yleissopimuksen tavoitteen ja tarkoituksen vastaisia eivätkä rajoita sen täysimittaista soveltamista muiden sopimuspuolten kanssa. Sama koskee myös muita sopimuspuolia siltä osin kuin tällaiset säännöt sitovat niitä.
28 artikla – Muutokset
1)Sopimuspuoli, Euroopan neuvoston ministerikomitea tai sopimuspuolten konferenssi voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.
2)Euroopan neuvoston pääsihteeri antaa muutosehdotuksen tiedoksi sopimuspuolille.
3)Sopimuspuolen tai ministerikomitean ehdottama muutos annetaan tiedoksi sopimuspuolten konferenssille, joka antaa ministerikomitealle lausuntonsa ehdotetusta muutoksesta.
4)Ministerikomitea käsittelee ehdotetun muutoksen ja sopimuspuolten konferenssin antaman lausunnon ja voi hyväksyä muutoksen.
5)Ministerikomitean 4 kappaleen mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan sopimuspuolille hyväksyntää varten.
6)Tämän artiklan 4 kappaleen mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyneensä sen.
29 artikla – Riitojen ratkaiseminen
Jos sopimuspuolten välillä syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, kyseiset sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvotteluin tai käyttäen muuta valintansa mukaista rauhanomaista keinoa, myös sopimuspuolten konferenssin kautta, kuten 23 artiklan 2 kappaleen e kohdassa määrätään.
30 artikla – Allekirjoitus ja voimaantulo
1)Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, niille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun, ja Euroopan unionille.
2)Tämä yleissopimus ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
3)Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona viisi allekirjoittajaa, joista vähintään kolme on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi 2 kappaleen mukaisesti.
4)Allekirjoittajavaltion osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa siihen, että tämä yleissopimus sitoo sitä, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä.
31 artikla – Liittyminen
1)Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi yleissopimuksen sopimuspuolia kuultuaan ja niiden yksimielisen suostumuksen saatuaan kutsua minkä tahansa Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion, joka ei ole osallistunut yleissopimuksen valmisteluun, liittymään yleissopimukseen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kappaleen mukaisella enemmistöpäätöksellä ja ministerikomiteassa istumaan oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä äänestyksellä.
2)Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se on tallettanut liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
32 artikla – Alueellinen soveltaminen
1)Valtio tai Euroopan unioni voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan määritellä alueen tai alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.
2)Sopimuspuoli voi myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisen koskemaan myös muuta selityksessä mainittua aluetta. Sellaisen alueen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.
3)Kahden edellisen kappaleen määräysten mukaisesti annetut selitykset voidaan minkä tahansa selityksessä mainitun alueen osalta peruuttaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Selityksen peruuttaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
33 artikla – Liittovaltiolauseke
1)Liittovaltio voi varata itselleen oikeuden, jonka mukaan se noudattaa tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan niiden perusperiaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kyseisen liittovaltion keskushallinnon ja osavaltioiden tai muiden vastaavien alueiden välisiä suhteita, edellyttäen kuitenkin, että tätä yleissopimusta sovelletaan liittovaltion keskushallintoon.
2)Liittovaltio esittää sellaisten tämän yleissopimuksen määräysten osalta, joiden soveltaminen kuuluu sellaisen osavaltion tai muun vastaavan alueellisen yksikön lainkäyttövallan alaisuuteen, joiden velvollisuutena ei ole ryhtyä liittovaltion perustuslaillisen järjestelmän nojalla lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, kyseisten osavaltioiden toimivaltaisille viranomaisille näitä määräyksiä puoltavan lausunnon, jossa kannustetaan ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin määräysten täytäntöön panemiseksi.
34 artikla - Varaumat
1)Jokainen valtio voi allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella selityksen, että se käyttää mahdollisuutta tehdä 33 artiklan 1 kappaleen mukaisen varauman.
2)Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä muita varaumia.
35 artikla – Irtisanominen
1)Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille.
2)Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
36 artikla – Ilmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, tämän yleissopimuksen valmisteluun osallistuneille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, Euroopan unionille, allekirjoittajille, sopimusvaltioille, sopimuspuolille sekä kaikille muille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen:
a)kaikista allekirjoituksista;
b)kaikkien ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta;
c)kaikista tämän yleissopimuksen 30 artiklan 3 ja 4 kappaleen ja 31 artiklan 2 kappaleen mukaisista voimaantulopäivistä;
d)kaikista 28 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista ja tällaisten muutosten voimaantulopäivistä;
e)kaikista 3 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisesti annetuista selityksistä;
f)kaikista 34 artiklan mukaisesti tehdyistä varaumista ja niiden peruuttamisista;
g)kaikista 35 artiklan mukaisista irtisanomisista;
h)kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, selityksistä, ilmoituksista tai tiedonannoista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty [paikka] ... päivänä ...kuuta 202[4] yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset yleissopimuksesta kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun, Euroopan unionille sekä valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.