Uudistus 1.14 – Valtiotasoa alempien hallintotasojen finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen

Uudistuksessa saatetaan päätökseen ”finanssialan federalismi”, josta säädetään valtuutuslaissa 42/2009. Tavoitteena on parantaa finanssipoliittisten suhteiden avoimuutta hallinnon eri tasoilla, osoittaa varoja valtiotasoa alemmille hallintotasoille puolueettomin perustein ja kannustaa varojen käytön tehokkuutta valtiotasoa alemmilla tasoilla. Uudistuksessa määritellään erityisesti asiaankuuluvat parametrit tavallisessa asemassa olevien alueiden, maakuntien ja suurkaupunkien fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi.

Uudistus 1.15 – Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen

Uudistuksella pyritään kuromaan umpeen kuilu eurooppalaisiin tilinpäätösstandardeihin ottamalla käyttöön yksi suoriteperusteinen tilinpitojärjestelmä julkisella sektorilla. Uudistuksella täydennetään suoriteperusteisen kirjanpidon viitekehystä Eurostatin määrittelemien laadullisten ominaisuuksien, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon mukaisesti. Uudistusta täydennetään ensimmäisellä koulutuskierroksella, joka koskee siirtymistä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään ja joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.

Investointi 1.10 – Tuki tutkintoihin ja sähköisiin hankintoihin

Tällä investoinnilla perustetaan julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa hankintaviranomaisille tarkoitettu hankintojen tukitoiminto, joka täyttää julkisia hankintoja koskevan säännöstön liitteessä II olevan 4 kohdan vaatimukset ja tukee niitä sähköisissä hankintamenettelyissä, tukee digitaalisten taitojen hankkimista ja antaa teknistä tukea julkisten hankintojen digitalisoinnin käyttöönotossa, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö toimenpide	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C1–1	Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat	Välitavoite	Uudistusta 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat” koskevien lakien voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi tieto- ja viestintätekniikan hankintojen uudistusta koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarvittaviin säädöksiin sisältyvät lainsäädäntötoimet yksinkertaistamislaissa (”Decreto Legge Semplificazioni”). Niissä on määrättävä: I) Mahdollisuus käyttää julkisia hankintoja koskevan lain 48 §:n 3 momentissa tarkoitettua menettelyä myös hankinnoissa, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevan lain 35 §:ssä tarkoitetut kynnysarvot ja jotka koskevat erityisesti pilvipalveluteknologiaan perustuvien tietokonetuotteiden ja -palvelujen sekä yhteyspalvelujen ostoja, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain PNRR-hankkeiden toteuttamiseen varatuilla varoilla; II) Julkisia hankintoja koskevan koodeksin 80 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten tarkastamiseen osallistuvien sertifiointielinten hallinnoimien eri tietokantojen yhteentoimivuus; III) Sellaisen virtuaalisen tiedoston perustaminen talouden toimijoista, jossa on tiedot 80 artiklassa tarkoitettujen poissulkemisperusteiden puuttumisen todentamiseksi, jotta voidaan määritellä valkoinen luettelo niistä talouden toimijoista, joiden osalta todentaminen on jo suoritettu.
M1C1–2	Uudistus 1.3: Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus	Välitavoite	Uudistuksen 1.3 ”Pilvi ensin” ja ”Yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi pilvi ensin – ja yhteentoimivuusuudistusta koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarvittavia säädöksiä ovat muun muassa seuraavat: Täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat erityisesti i) Agenzia per l’Italia digitale (AgID) -asetusta Polo Strategico Nazionale (PSN) (josta säädetään asetuksen 179/212 33-septies §:ssä) ja ii) yhteentoimivuutta koskevia AgID-ohjeita (joista säädetään Codice dell’Amministrazione Digitalen (CAD) 50 ja 50 ter §:ssä). Muutokset CAD:n 50 artiklaan: I) poistetaan velvoite tehdä puitesopimuksia hallinnoilta, joilla on pääsy kansalliseen digitaaliseen data-alustaan; II) yksityisyyttä koskevat selvennykset: tietojen siirtäminen tietojärjestelmästä toiseen ei muuta tietojen omistajuutta ja käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden julkishallintojen velvollisuuksia, jotka vastaanottavat ja käsittelevät tietoja itsenäisinä rekisterinpitäjinä. Muutokset asiakirjaan Decreto del Presidente della Repubblica (DPR) 445/2000 tietojen saatavuuden osalta: I) suoraa pääsyä tietoihin koskevan luvan kumoaminen; II) 72 artiklasta poistetaan viittaus puitejärjestelyihin. Muutokset asetuksen 179/2012 33-septies §:ään: I) otetaan käyttöön AgID:lle mahdollisuus säännellä Centri Elaborazione Datin (CED) ja Cloud Regulationsin avulla ehtoja ja menetelmiä, joilla julkishallintojen on toteutettava CED-muuttotoimia; II) otetaan käyttöön seuraamuksia, jos pilveen siirtymistä koskevia velvoitteita ei noudateta.
M1C1–3	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Välitavoite	Polo Strategico Nazionale -hankkeen (PSN) loppuun saattaminen	Pilvipalvelujen käyttöönottoa koskeva raportti, teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö (MITD)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Koko hanke on saatettava kokonaisuudessaan päätökseen, kun kaikki kohteena olevat julkishallinnot ovat saaneet päätökseen yksilöityjen telineiden siirtymisen kohti Polo Strategico Nazionale -verkostoa (PSN) ja neljän datakeskuksen testaus on saatu onnistuneesti päätökseen, mikä mahdollistaa kohdennettujen julkishallintojen tietokokonaisuuksien ja sovellusten siirtymisen PSN-järjestelmään.
M1C1–4	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Välitavoite	Kansallinen digitaalisen datan alusta toiminnassa	Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) raportti, jossa esitellään kansallisen digitaalisen datan alustan käyttöönottoa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Foorumin avulla virastot voivat — julkaista sovellusrajapinnat (API) foorumin API-luettelossa — laaditaan ja allekirjoitetaan digitaalista yhteentoimivuutta koskevat sopimukset alustan kautta; — todennetaan ja hyväksytään sovellusrajapinnat alustan toimintojen avulla; — validoidaan ja arvioidaan kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden noudattaminen.
M1C1–5	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen	Hallintolaki	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan 1) kansallisen kyberturvallisuusviraston perustamisesta annetun lain muuntamisella laiksi, joka on parhaillaan viimeisteltävänä; 2) kansallisen kyberturvallisuusviraston sisäistä sääntelyä koskevan pääministerin asetuksen (Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri, DPCM) julkaiseminen virallisessa lehdessä.
M1C1–6	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto	Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen koko arkkitehtuuri	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan määrittelemällä kansallisen kyberturvallisuusarkkitehtuurin koko ekosysteemin yksityiskohtainen arkkitehtuuri (eli kansallinen tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), tietotekniikan kriisiryhmien verkosto (CERT), kansallinen HyperSOC ja tekoäly- ja koneoppimisvälineisiin (AI/ML) integroitu suurteholaskenta kansallisen tason kyberturvallisuuspoikkeamien analysoimiseksi).
M1C1–7	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston käynnistäminen	Toimitetut asiakirjat, joissa osoitetaan laboratorioiden kesken jaettavat yksilöidyt prosessit ja menettelyt, ja toimitetut raportit, jotka osoittavat vähintään yhden laboratorion aktivoitumisen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan seuraavin keinoin: I) Kansallinen kyberturvallisuusvirasto määrittää, mihin seulonta- ja sertifiointilaboratoriot ja -keskukset perustetaan, palvelukseen otettavat asiantuntijoiden profiilit sekä laboratorioiden kesken jaettavien prosessien ja menettelyjen täydellinen määrittely. II) Yhden laboratorion aktivointi. Tarkastuslaboratorioiden perustamista ja aktivointia varten luotuja toimia valvoo Ministero dello Sviluppo Economico (MISE) CVCN:n (kansallinen kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorio) kanssa, ja sisäministeriö ja puolustusministeriö integroivat ne arviointikeskukseen.
M1C1–8	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC:n ja verkko- ja tietoturvan turvatoimenpiteitä varten	Toimitettu raportointi, joka osoittaa keskustarkastusyksikön toiminnan käynnistämisen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kansallisen kyberturvallisuusviraston yhteyteen nimitetään sisäinen yksikkö, jonka tehtävänä on hoitaa PNC:tä ja verkko- ja tietoturvaa koskevia turvallisuustoimenpiteitä käsittelevän keskustarkastusyksikön toimintaa. Prosessit, logistiikka ja toimintajärjestelyt on virallistettava asianmukaisiksi asiakirjoiksi, joissa keskitytään erityisesti toimintaprosesseihin eli toimeksianto-, tarkastus- ja raportointimenettelyihin. Tietoteknisillä välineillä kerätään, hallinnoidaan ja analysoidaan tarkastustietoja, ja tarkastusyksikkö kehittää ja käyttää niitä. On toimitettava asiakirjat, joissa raportoidaan välineiden kehittämisen päätökseen saattamisesta.
M1C1–9	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki T1-turvarakenteiden parantamiseen	EI OLE	Määrä	0	5	Q4	2022	Kansallisen kyberturvallisuusperimetrin (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) aloilla on saatu päätökseen vähintään viisi toimenpidettä, joilla parannetaan turvallisuusrakenteita. Tukitoimityyppejä ovat muun muassa turvallisuustoimintakeskusten parannukset, kyberrajapuolustuksen parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet. Toimissa keskitytään terveydenhuollon, energian ja ympäristön (juomavesihuolto) aloihin.
M1C1–10	Uudistus 1.2: Muutostuki	Välitavoite	Muutosryhmän ja NewCo:n perustamisen voimaantulo	Säädöksen säännös, josta käy ilmi muutostoimiston perustamista koskevan säädöksen voimaantulo ja uuden säännöstön perustamista koskevan säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Muutostoimiston perustamista varten tarvittavia säädöksiä ovat muunmuassa seuraavat: -Lakiasetuksen ”reclutamento” julkaiseminen (joka on jo hyväksytty ministerineuvostossa nro 22, 4. kesäkuuta2021 ja julkaistu virallisessa lehdessä (”Gazzetta Ufficiale”) 10. kesäkuuta2021); -Kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaiseminen; -Valinta ja toimeksiannon siirtäminen asiantuntijoille (väliaikaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen keston ajan). NewCo:n keskeisiä vaiheita ovat muun muassa seuraavat: -Lainsäädäntälupa; -Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri (DPCM), jolla annetaan lupa yhtiön perustamiseen ja vahvistetaan yhtiön tavoitteet, osakepääoma, kesto ja johtajat; -Sen yhtiön laitos, jolla on notaarin vahvistama asiakirja; -Yhtiön toiminnan aloittamisen edellyttämät toimet – yhtiöjärjestys ja erilaiset säännöt.
M1C1–11	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Talouspoliisi – Ammatillisten datatieteellisten palvelujen hankinta T1	EI OLE	Määrä	0	5	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ammatillisten datatieteellisten palvelujen hankinta tekemällä sopimuksia sellaisen konsultointipalvelun tarjoajan kanssa, johon osallistuu yhteensä viisi työntekijää, jotka vastaavat sekä dataarkkitehtuurin suunnittelusta että massadata-analyysiyksikön algoritmien kirjoittamisesta. Julkaistaan tehty sopimus datatieteellisten palvelujen ostamisesta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä noudatetaan, ja uusien välineiden julkaiseminen valtakunnallisesti ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekniikkarunko).
M1C1–12	Investointi 1.3.2: yhteinen digitaalinen palveluväylä	Kohde	Yhteinen digitaalinen palveluväylä	EI OLE	Määrä	0	19	Q4	2023	Asetuksessa (EU) 2018/1724 määritellyistä 21:stä Italiassa sovellettavat 19 hallinnollista menettelyä ovat täysin asetuksen (EU) 2018/1724 6 artiklassa määriteltyjen vaatimusten mukaisia. Erityisesti: a) käyttäjien tunnistaminen, tietojen ja todistusaineiston toimittaminen, allekirjoitus ja lopullinen toimittaminen on tehtävä sähköisesti etäpalveluna sellaisen palvelukanavan kautta, jonka avulla käyttäjät voivat täyttää menettelyyn liittyvät vaatimukset käyttäjäystävällisellä ja jäsennellyllä tavalla; b) käyttäjille on annettava automaattinen vastaanottoilmoitus, ellei menettelyn tulosta toimiteta välittömästi; C) menettelyn tulos on toimitettava sähköisesti tai tarvittaessa sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi toimitettava fyysisesti; (d) käyttäjille on annettava sähköinen ilmoitus menettelyn päättymisestä.
M1C1–13	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus Italian palveluna	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna M1	Ministero delle Infrastrutture e della Mobilità Sostenibilin (MIMS) yhteistyössä yliopistojen kanssa laatima raportti, jossa kuvataan kolmen pilottihankkeen toteutusta ja arvioidaan niiden tuloksia	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	On toteutettu kolme pilottihanketta, joiden tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuina teknologisesti kehittyneissä suurkaupungeissa. Vähintään 1000 käyttäjää on käyttänyt kutakin liuosta pilottijakson aikana. Kunkin pilottihankkeen on oltava avoin vähintään 1000 käyttäjälle, joiden on voitava käyttää sitä vapaaehtoiselta pohjalta ja omalla kustannuksellaan ja antaa yksilöllinen arviointi ja mahdollisuus valita ja ostaa liikkuvuuspalveluja alustalla saatavilla olevien palvelujen joukosta. MaaS-palvelu ehdottaa yhden teknisen alustan kautta käyttäjälle hänen tarpeisiinsa perustuvaa parasta matkustusratkaisua, jossa hyödynnetään käytettävissä olevien liikkumisvaihtoehtojen (paikallinen julkinen liikenne, yhteiskäyttö, ohjaamo, autonvuokraus) välistä integrointia matkustuskokemuksen optimoimiseksi sekä suunnittelun (intermodaalisten reittien suunnittelija ja reaaliaikaista tietoa ajoista ja etäisyyksistä) että käytön (varaus ja palvelujen maksaminen) osalta.
M1C1–14 as	Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi	Välitavoite	Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Sellaisen kansallisen lainsäädännön voimaantulo, jossa määritellään kumppanuussopimuksen puitteissa ja kaikkien nykyisten ohjelmien osalta tarvittavat järjestelyt koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Jotta voidaan varmistaa institutionaalinen vuoropuhelu ja yhteistyö sekä yhteisymmärrys tarvittavista toimista, hallitus perustaa 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä teknisen työryhmän kaikkien Cabina di regia PNRR:n alueellisten ja kansallisten ohjelmien hallintoviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdenmukaistettua konferenssia koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista. Lainsäädännössä on vahvistettava järjestelyt, joita tarvitaan toimien priorisoimiseksi seuraavilla strategisilla aloilla, noudattaen tiukasti asiaankuuluvia mahdollistavia edellytyksiä varten määriteltyjä suunnitteluasiakirjoja, ja pannaan ne konkreettisesti täytäntöön, mukaan lukien erityisesti hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, näillä aloilla: - Vettä; - hydrogeologisiin riskeihin ja ympäristönsuojeluun liittyvät infrastruktuurit; - Jätteet; - Liikenne ja kestävä liikkuvuus; - Energiakustannukset - Liiketoiminnan kehittämisen ja houkuttelevuuden tukeminen, myös digitaalista ja vihreää siirtymää varten.
M1C1–15	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Talouspoliisi – Ammatillisten datatieteen palvelujen hankinta T2	EI OLE	Määrä	5	10	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Ammatillisten datatieteellisten palvelujen hankinta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta siten, että tehdään sopimus sellaisen konsultointipalvelun tarjoajan kanssa, johon osallistuu viisi lisähenkilöstöä (yhteensä) ja joka vastaa massadata-analyysiyksikön dataarkkitehtuurin suunnittelusta ja algoritmien kirjoittamisesta. Julkaistaan tehty sopimus datatieteellisten palvelujen ostamisesta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä noudatetaan, ja uusien välineiden julkaiseminen valtakunnallisesti ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekniikkarunko).
M1C1–17	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionale T1 -ohjelmaan	EI OLE	Määrä	0	100	Q3	2024	Vähintään 100 keskushallinnon ja paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen (Aziende Sanitarie Locali/Aziende ospedaliere) on siirrettävä täysimääräisesti vähintään yksi hallinnon palvelu (mukaan lukien järjestelmät, tietoaineisto ja sovellukset) infrastruktuuriin (Polo Strategico Nazionale). Täysimittainen siirtyminen voi tarkoittaa sitä, että kukin laitos saa ei-pilvivalmius pelkässä isännöinnissä, nostureissa ja siirroissa, päivittäminen infrastruktuuriksi palveluna (IaaS), alustapalveluksi (Paas) tai Software-as-a-Service (SaaS). Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen voidaan toteuttaa eri tavoin sen mukaan, mikä on kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman paikan päällä olevan ohjelmistoarkkitehtuurin viimeisin kehitys. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinti- ja hissi- ja vuorosiirtymästä pilvivalmiiden ohjelmistojen siirtämiseen IaaS-, PaaS- tai SaaS-ohjelmistoihin. PSN:n on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki muuttoliikestrategiat, joissa voidaan ottaa huomioon Polo Strategico Nazionaleen siirtymistä koskeva tavoite. ”Soveltamisalaan” kuuluvat julkishallinnot yhteensä: • Keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos ja oikeusministeriö) • Julkiset keskushallinnot, jotka isännöivät tietoja vanhentuneissa datakeskuksissa, kuten hiljattain on tehty ”pilvivalmius” -kyselyssä; • Paikallisilla terveydenhuoltoviranomaisilla (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere), jotka sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Etelä-Italiassa, ei ole asianmukaista infrastruktuuria tietoturvan varmistamiseksi.
M1C1–18	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Kohde	Kansallisen digitaalisen datan alustan sovellusrajapinnat T1	EI OLE	Määrä	0	400	Q4	2024	Tavoitteena on saavuttaa vähintään 400 virastojen toteuttamaa sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan API-luettelossa ja integroidaan kansalliseen digitaalisen datan alustaan. Soveltamisalaan kuuluvat API:t on jo kartoitettu. Julkaistut sovellusrajapinnat vaikuttavat seuraaviin aloihin: I) Joulukuun 31. päivän 2023 lopussa: ensisijaiset sosiaaliturvapalvelut ja verosäännösten noudattaminen, mukaan lukien keskeiset kansalliset rekisterit (kuten väestörekisteri ja julkishallinnon rekisteri); II) Joulukuun 31. päivän 2024 lopussa: jäljellä olevat sosiaaliturvapalvelut ja verosäännösten noudattaminen. Kunkin sovellusrajapinnan käyttöönoton ja dokumentoinnin on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia ja tuettava kansallista digitaalisen tietoalustan kehystä; edellä mainitun alustan on tarjottava toimintoja vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1–19	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki T2-turvarakenteiden parantamiseen	EI OLE	Määrä	5	50	Q4	2024	Kansallisen kyberturvallisuusperimetrin (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) aloilla on toteutettu vähintään 50 toimenpidettä. Tukitoimityyppejä ovat esimerkiksi turvallisuustoimintakeskukset (SOC), kyberrajapuolustuksen parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet verkko- ja tietoturvaa ja PNC:tä koskevien vaatimusten mukaisesti. Verkko- ja tietoturva-alojen toimissa on keskityttävä erityisesti terveydenhuollon, energian ja ympäristön (juomavesihuolto ja jätehuolto) aloihin.
M1C1–20	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto	Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täydellinen aktivointi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Tämä välitavoite saavutetaan aktivoimalla alakohtaiset tietotekniikan kriisiryhmät (CERT-ryhmät), kytkemällä ne yhteen Italian tietoturvaloukkauksiin reagoivan ja niitä tutkivan ryhmän (CSIRT) ja tietojen jakamisen ja analysoinnin keskuksen (ISAC) kanssa, integroimalla vähintään viisi turvallisuustoimintakeskusta kansalliseen HyperSOCiin, ottamalla käyttöön kyberturvallisuusriskien hallintapalvelut, mukaan lukien toimitusketjun analysointi ja kyberriskivakuutuspalvelut.
M1C1–21	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston loppuun saattaminen, arviointikeskukset	Toimitettu raportointi, joka osoittaa, että vähintään 10 laboratoriota ja kaksi arviointikeskusta on aktivoitu täysimääräisesti	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Vähintään kymmenen seulonta- ja sertifiointilaboratorion ja kahden arviointikeskuksen aktivointi.
M1C1–22	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Keskitetyn tarkastusyksikön täysi toiminta PNC:n ja verkko- ja tietoturvan turvatoimien osalta, ja vähintään 30 tarkastusta on saatu päätökseen	Toimitetut raportit, tarkastusraportit	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Keskustarkastusyksikön täysi toiminta, ja vähintään 30 tarkastusta on saatu päätökseen.
M1C1–23	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus Italian palveluna	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna M2	Pilottitulokset, joita Ministero delle Infrastrutture e della Mobilità Sostenibili (MIMS) on arvioinut yhteistyössä yliopistojen kanssa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Virstanpylväs liittyy seitsemän pilottihankkeen toisen vaiheen toteuttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuina ”seuraavilla” aloilla. Kuntien odotetaan hyödyntävän ensimmäisessä aallossa valittujen digitaalivalmiiden suurkaupunkien kokemuksia. 40 prosenttia pilottihankkeista sijaitsee etelässä.
M1C1–24	Investointi 1.7.1: Digitaalinen virkamieskunta	Kohde	Kansalaiset, jotka osallistuvat julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin rekisteröityjen organisaatioiden digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin	EI OLE	Määrä	0	700 000	Q4	2025	Vähintään 700000 digitaalista koulutus- ja/tai helpottamisaloitetta, joihin osallistuu kansalaisia ja joita tarjoavat julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin rekisteröidyt organisaatiot.
M1C1–25	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Välitavoite	Kehitetään talousrikollisuuden torjunnassa käytettäviä operatiivisia tietojärjestelmiä	Tietotekniikkajärjestelmien parantaminen uusien toimintojen, suorituskyvyn ja käyttäjäkokemuksen osalta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Operatiivisten tietojärjestelmien uusien toimintojen asteittainen käyttöönotto (vuosittain), jotta voidaan varmistaa niiden ajankohtaisuus nopeasti muuttuvien lainsäädäntöskenaarioiden mukaisesti, myös pandemiatilanteen osalta.
M1C1–26	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionale T2:een	EI OLE	Määrä	100	280	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 280 keskushallintoa ja paikallista terveydenhuoltoviranomaista (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere) muutti ”Polo Strategico Nazionaleen” digitaalisen muutoksen osaston hyväksymän muuttoliikesuunnitelman mukaisesti. Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen voidaan toteuttaa eri tavoin sen mukaan, mikä on kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman paikan päällä olevan ohjelmistoarkkitehtuurin viimeisin kehitys. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinti- ja hissi- ja vuorosiirtymästä pilvivalmiiden ohjelmistojen osalta siirtymiseen (Infrastrut-as-Service, IaaS), alustapalveluun (PaaS) tai ohjelmistopalveluun (SaaS) pilvivalmiiden ohjelmistojen osalta. Vähintään 40 prosenttia siirretyistä palveluista on toteutettava joko IaaS-, PaaS- tai SaaS-ratkaisujen kautta. PSN:n on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki muuttoliikestrategiat, joissa voidaan ottaa huomioon Polo Strategico Nazionaleen siirtymistä koskeva tavoite. ”Soveltamisalaan” kuuluvat julkishallinnot yhteensä: • Keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos, oikeusministeriö) • Julkiset keskushallinnot, jotka isännöivät tietoja vanhentuneissa datakeskuksissa, kuten hiljattain on tehty ”pilvivalmius” -kyselyssä; • Paikallisilla terveydenhuoltoviranomaisilla (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere), jotka sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Etelä-Italiassa, ei ole asianmukaista infrastruktuuria tietoturvan varmistamiseksi.
M1C1–27	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Kohde	Kansallisen digitaalisen datan alustan sovellusrajapinnat T2	EI OLE	Määrä	400	1 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tähän tavoitteeseen kuuluu vähintään 600 uutta sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan luettelossa (yhteensä 1000). Julkaistut sovellusrajapinnat vaikuttavat seuraaviin aloihin: I) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025: julkiset menettelyt, kuten rekrytointi, eläkkeelle siirtyminen, kouluun ja yliopistoon ilmoittautuminen (kuten kansallinen opiskelijarekisteri ja autoluparekisteri); II) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026: hyvinvointi, hankintapalvelujen hallinnointi, terveystietoja ja terveysuhkia koskeva kansallinen tietojärjestelmä, kuten potilaat ja lääkärirekisterit. Kunkin sovellusrajapinnan käyttöönoton ja dokumentoinnin on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia ja tuettava kansallista digitaalisen tietoalustan kehystä; edellä mainitun alustan on tarjottava toimintoja vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1–28	Investointi 1.7.2: Digitaalisten helpottamispalvelujen verkosto	Kohde	Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat uuteen digitaaliseen koulutukseen ja/tai digitaalisten välityskeskusten tarjoamiin helpotusaloitteisiin	EI OLE	Määrä	0	2 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 2000000 kansalaista, jotka osallistuvat digitaaliseen koulutukseen ja/tai digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin helpottamisaloitteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi harkitut koulutustoimet ovat seuraavat: yksilölliset yksi yhteen -digitaaliset koulutus- ja/tai helpottamisaloitteet, joita tarjotaan digitaalisten helpottamismenetelmien avulla ja jotka tyypillisesti toteutetaan palveluvarauksen perusteella ja kirjataan seurantajärjestelmään; b) lähi- ja verkkopohjainen digitaalinen koulutus ja/tai helpottamisaloitteet, joilla pyritään kehittämään kansalaisten digitaalisia taitoja ja joita digitaaliset helpottamiskeskukset toteuttavat synkronoidusti ja jotka kirjataan seurantajärjestelmään; C) digitaalinen verkkokoulutus ja/tai helpottamisaloitteet, joilla pyritään kehittämään kansalaisten digitaalisia taitoja, myös itseoppimisessa ja asynkronisessa tilassa, mutta jotka on välttämättä kirjattu seurantajärjestelmään, joka toteutetaan osana digitaalisten helpottamispalvelujen verkoston laatimaa koulutusluetteloa ja joka on saatavilla toteutetusta tietämyksenhallintajärjestelmästä.
M1C1–29	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Välitavoite	Yksityisoikeudellisen uudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi valtuutuslain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: otetaan käyttöön yksinkertaistettu menettely ensimmäisessä oikeusasteessa/oikeudenkäynnissä ja vahvistetaan suodatusmenettelyjen soveltamista muutoksenhakuvaiheessa, mukaan lukien yksinkertaistettujen menettelyjen käytön laajentaminen ja sellaisten tapausten valikoima, joissa yksi tuomari on toimivaltainen ratkaisemaan asian; II) varmistettava menettelyjen sitovien määräaikojen tosiasiallinen täytäntöönpano ja aikataulu todisteiden keräämiselle ja kaikkien asiaankuuluvien säädösten ja asiakirjojen toimittamiselle sähköisesti; III) uudistettava sovittelun ja vaihtoehtoisen riitojenratkaisun käyttöä yhdessä avustetun sovittelun, välimiesmenettelyn ja muiden mahdollisten vaihtoehtojen kanssa, jotta nämä laitokset voisivat tehokkaammin vähentää siviilioikeusjärjestelmään kohdistuvaa painetta, myös kannustimien avulla; IV) uudistaa pakkotäytäntöönpanomenettelyä nykyisen keskimääräisen ajan lyhentämiseksi muun muassa nopeuttamalla ja alentamalla maksettaviksi ilmoitettujen määrien täytäntöönpanoa; uudistettava nykyistä oikeudenkäyntikulujen kvantifiointia ja perittävyyttä koskevaa järjestelmää perusteettomien oikeudenkäyntien vähentämiseksi; v) otetaan käyttöön tuomioistuintason seurantajärjestelmä ja lisätään siviilituomioistuinten tuottavuutta kannustimilla, joilla varmistetaan oikeudenkäyntien kohtuullinen kesto ja yhdenmukainen suorituskyky eri tuomioistuimissa.
M1C1–30	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistus	Välitavoite	Rikosoikeudellisen uudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi valtuutuslain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Mahdollistava lainsäädäntö, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat toimenpiteet: I) tarkistettu ilmoitusjärjestelmä, ii) yksinkertaistettujen menettelyjen laajempi käyttö, iii) asiakirjojen sähköisen toimittamisen laajempi käyttö, iv) todistelua koskevat yksinkertaistetut säännöt, v) esitutkinnan kestoa koskevien määräaikojen määrittely ja toimenpiteet tutkintavaiheen pysähtymisen välttämiseksi, vi) rikoksen lopettamismahdollisuuden laajentaminen, jos vahingonkorvaukset on maksettu takaisin, vii) valvontajärjestelmän käyttöönotto tuomioistuintasolla ja rikostuomioistuinten tuottavuuden lisääminen kannustimilla, joilla varmistetaan menettelyjen kohtuullinen kesto ja yhdenmukainen suoritus kaikissa tuomioistuimissa.
M1C1–31	Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistus	Välitavoite	Maksukyvyttömyysuudistusta koskevan lainsäädäntökehyksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi valtuutuslain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Maksukyvyttömyysuudistukseen on sisällyttävä vähintään seuraavat toimenpiteet: I) tarkastellaan uudelleen tuomioistuinten ulkopuolisia sovintojärjestelyjä sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla saattaa olla tarpeen tehdä lisäparannuksia, jotta asianomaisia osapuolia kannustettaisiin hyödyntämään tehokkaammin tällaisia menettelyjä; II) otettava käyttöön varhaisvaroitusmekanismit ja pääsy tietoihin ennen maksukyvyttömyysvaihetta; III) siirtyminen tuomioistuinten erikoistumiseen (kauppaoikeus, maksukyvyttömyysjakaja/-kamari) sekä oikeudenkäyntiä edeltäviin laitoksiin maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoimiseksi maksukyvyttömyysmenettelyissä; IV) annetaan vakuusvelkojille mahdollisuus maksaa ensin (ennen verosaatavia ja työntekijöiden saatavia); annetaan yrityksille mahdollisuus myöntää vakuusoikeus, joka ei ole omaisuusvakuudellinen. Maksukyvyttömyysuudistuksen lisäksi on varmistettava uudelleenjärjestelymenettelyjä käsittelevien oikeus- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutus ja erikoistuminen sekä uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen yleinen digitalisointi ja sellaisen verkkoalustan perustaminen tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisua varten erityisesti maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, jonka käyttöä kannustetaan vähentämään oikeuslaitoksen taakkaa (maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävät uudelleenjärjestelyhakemukset, monenvälisten uudelleenjärjestelyjen edistäminen ja etukäteen hyväksyttyjen automatisoitujen uudelleenjärjestelymenettelyjen ja ratkaisujen mahdollistaminen arvoltaan vähäisissä tapauksissa). Tällaisella verkkoalustalla on myös varmistettava yhteentoimivuus pankkien tietojärjestelmien sekä muiden viranomaisten ja tietokantojen kanssa, jotta varmistetaan nopea sähköinen asiakirjojen ja tietojen vaihto velallisten ja velkojien välillä. Tätä varten hakija (velallinen) antaisi suostumuksensa henkilötietojensa vaihtoon yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja tämä säännös olisi sisällytettävä lakiin. Uudistuksella perustetaan vakuusrekisteri.
M1C1–32	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa	Välitavoite	Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien rekrytointia koskevan erityislainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rekrytointia koskevan erityislainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Hyväksyy kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rekrytointia koskevan erityislainsäädännön, jolla on valtuudet mainostaa ja ottaa palvelukseen.
M1C1–33	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen	EI OLE	Määrä	0	168	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Aloitetaan vähintään 168 yksikön palvelukseenottomenettelyt rikosasioita käsitteleviin toimisto- ja hallintotuomioistuimiin ja otetaan käyttöön yksikköjä. Perustasona on 31 päivänä joulukuuta 2021 palveluksessa olleen henkilöstön määrä.
M1C1–34	Investointi 1.8: Siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimiston palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Siviili- ja rikostuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen	EI OLE	Määrä	0	8 764	Q4	2022	Aloitetaan vähintään 8764 yksikön palvelukseenotto siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimistoon ja otetaan yksikköjä palvelukseen. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2021 lopussa.
M1C1–35	Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen	Välitavoite	Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus	Lain säännös, josta käy ilmi tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä tehostetaan verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähennetään kassaatiotuomioistuimeen tehtävien valitusten suurta määrää.
M1C1–36	Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo	Delegoitujen säädösten säännös, josta käy ilmi delegoitujen säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien sellaisten delegoitujen säädösten voimaantulo, joiden sisältö on ilmoitettu siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia sekä maksukyvyttömyysuudistusta koskevassa valtuutuslainsäädännössä.
M1C1–37	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo	Johdetun oikeuden säädösten säännös, josta käy ilmi johdetun oikeuden säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Saattaa päätökseen kaikkien sellaisten asetusten ja johdetun oikeuden lähteiden hyväksyminen, jotka ovat tarpeen oikeuslaitoksen uudistamisen mahdollistavien lakien tehokkaan soveltamisen kannalta.
M1C1–38	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusjärjestelmän digitalisointi	Primaari- ja sekundäärisäädöksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi vastaavien säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	On vahvistettava kaikkien asiakirjojen pakollinen sähköinen toimittaminen ja täydellinen sähköinen työnkulku siviilioikeudellisissa menettelyissä. Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudelliset menettelyt digitalisoitiin (lukuun ottamatta alustavaa kuulemismenettelyä). Luodaan maksuton, täysin saatavilla oleva ja hakukelpoinen tietokanta siviilioikeudellisista päätöksistä lainsäädännön mukaisesti.
M1C1–38 a	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusjärjestelmän digitalisointi	PNR-, PDP- ja APP-tietojen täysimääräinen käyttöönotto ja yhteentoimivuus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Ensimmäisessä oikeusasteessa käytävät rikosoikeudelliset menettelyt on digitalisoitava täysimääräisesti päätökseen saakka ”portale delle notizie di reato” (PNR), ”portale dei depositi penali” (PDP) ja ”Applicativo processo penale” (APP). Alustojen on oltava keskenään yhteentoimivia.
M1C1–39	Investointi 1.8: Siviili- ja rikostuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien oikeusministeriön siviili- ja rikostuomioistuinten sekä alueellisten ja keskusyksiköiden palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt	EI OLE	Määrä	0	10 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Saattaa päätökseen vähintään 10000 yksikön rekrytointi- tai laajentamismenettelyt oikeudenkäyntitoimistoon ja tekniseen hallintohenkilöstöön ja ottaa heidät palvelukseen. Tämän tavoitteen saavuttamisessa otetaan huomioon ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen saatetut rekrytointi- tai jatkomenettelyt.
M1C1–40	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt	EI OLE	Määrä	0	158	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Saattaa päätökseen vähintään 158 yksikön rekrytointi- tai laajentamismenettelyt rikos- ja hallintotuomioistuinten osalta ja ottaa yksikköjä palvelukseen. Tämän tavoitteen saavuttamisessa otetaan huomioon ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen saatetut rekrytointi- tai jatkomenettelyt.
M1C1–41	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	75	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vähennetään 25 prosenttia vireillä olevien asioiden määrää vuonna 2019 (109029) hallinto-oikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimet).
M1C1–42	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	65	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vähennetään 35 prosenttia vireillä olevien asioiden määrää vuonna 2019 (24010) Conseil d’État’ssa (toinen oikeusaste).
M1C1–43	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen (ensimmäinen oikeusaste)	EI OLE	Prosenttiosuus	100	5	Q4	2024	Vähennetään 95 prosenttia vuonna 2019 vireillä olleiden asioiden määrää (337740) siviilituomioistuimissa (ensimmäisessä oikeusasteessa). Perustasona on yli kolmen vuoden ajan yleisten siviilituomioistuinten käsiteltävinä olevien asioiden määrä (vuonna 2019).
M1C1–44	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Asian käsittelyruuhkan vähentäminen siviilituomioistuimessa (toinen oikeusaste)	EI OLE	Prosenttiosuus	100	5	Q4	2024	Vähennetään vuonna 2019 vireillä olleiden asioiden määrää 95 prosenttia (98371) siviilioikeudellisessa muutoksenhakutuomioistuimessa (toinen oikeusaste). Perustasona on yli kaksi vuotta vireillä olevien riita-asioiden määrä siviilituomioistuimissa (vuonna 2019).
M1C1–37 a	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Välitavoite	Ruuhkan purkamiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi primäärilainsäädännön ja johdetun oikeuden säädösten voimaantulo ruuhkan vähentämiseksi				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Primaarilainsäädännön ja johdetun oikeuden lähteiden voimaantulo, jotta voidaan I.Oikeudenkäyntitoimistojen vahvistaminen, myös kannustimien avulla, kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rekrytointijärjestelmän perusteella palkattujen henkilöstöyksiköiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluksessa; II.Kannustimien luominen 1) tuetaan vähemmän tehokkaita tuomioistuimia siviilioikeuden ruuhkan purkamisessa; 2) palkitaan oikeusvirastoja, jotka saavuttavat vuosittaiset erityistavoitteet siviilioikeusjärjestelmässä vireillä olevien asioiden määrän vähentämiseksi.
M1C1–45	Uudistukset 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Siviilioikeudenkäyntien keston lyhentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	60	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lyhennetään käsittelyaikaa 40 prosentilla kaikista siviili- ja kauppaoikeudellisista riita-asioista vuoteen 2019 verrattuna
M1C1–46	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistus	Kohde	Rikosoikeudellisen menettelyn keston lyhentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	75	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Käsittelyajan lyhentäminen 25 prosentilla kaikista rikostapauksista vuoteen 2019 verrattuna
M1C1–47	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli pantu vireille 1. tammikuuta 2017 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 (1197786) siviilituomioistuimissa (ensimmäinen oikeusaste).
M1C1–48	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Asian käsittelyruuhkan vähentäminen siviilituomioistuimessa (toinen oikeusaste)	EI OLE	Prosenttiosuus	100	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli pantu vireille 1. tammikuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 (179306) siviilioikeudellisessa muutoksenhakutuomioistuimessa (toinen oikeusaste).
M1C1–49	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään 70 prosenttia vireillä olevien asioiden (109029) määrää hallinto-oikeuksissa vuonna 2019 (ensimmäisen oikeusasteen hallinto-oikeus).
M1C1–50	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään 70 prosenttia vireillä olevien asioiden (24010) määrää korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2019 (toinen oikeusaste).
M1C1–51	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Primaarilainsäädäntö koskee vähintään seuraavia: 1) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden koordinointi ja seuranta keskustasolla; 2) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri elinten ja hallintojen toimivallan määrittely ja erottaminen sekä asiaankuuluvien toimeksiantojen hyväksyminen; 3) järjestelmän määrittely täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien varhaista havaitsemista varten; 4) Valvontamekanismin ennalta määritteleminen täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja viivästysten välttämiseksi erityisesti suhteessa eri hallintotasoihin; 5) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvan hallinnon henkilöstön (lukumäärä ja asiantuntemus) määrittely; 6) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville viranomaisille annettavan teknisen avun määrittely, erityisesti paikallistasolla, jotta varmistetaan julkishallinnon hallinnollisten valmiuksien kehittäminen; 7) nopeutettujen menettelyjen rajaaminen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja varojen oikea-aikaista käyttöä varten; 8) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus- ja valvontaorganisaatio ja -menettelyt.
M1C1–52	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Toimenpiteiden on sisällettävä seuraavaa: 1) kriittisten pullonkaulojen poistaminen, jotka liittyvät erityisesti ympäristövaikutusten arviointiin, uusien jätteenkierrätyslaitosten hyväksymiseen, uusiutuvan energian lupamenettelyihin ja rakennusten energiatehokkuuden (Super Bonus) saavuttamisen edellyttämiin menettelyihin ja kaupunkialueiden elvyttämiseen. Erityistoimilla pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ”Conferenza di servizi” -järjestelmässä (kahden tai useamman julkishallinnon välinen virallinen sopimus).
M1C1–53	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Välitavoite	Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Toimenpiteisiin on sisällyttävä säännös, joka mahdollistaa seuraavien henkilöiden tilapäisen palvelukseen ottamisen: I) 2800 teknistä lukua eteläisten maiden julkishallintojen vahvistamiseksi, jotka maksetaan kansallisesta talousarviosta; II) 1000 asiantuntijan reservi, joka on tarkoitus lähettää kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoa teknistä apua tarjoavien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1–54	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Asiantuntijoiden rekrytointi päätökseen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	EI OLE	Määrä	0	1 000	Q4	2021	Saattaa päätökseen 1000 asiantuntijan palvelukseenottomenettelyt, jotka on tarkoitus lähettää kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoa teknistä apua tarjoavien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1–55	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän ulottaminen koskemaan kansallista talousarviota investointien käytön lisäämiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi menetelmän laajentamisen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Perustetaan elpymis- ja palautumistukivälinettä vastaava yksinkertaistettu välitavoitteiden ja tavoitteiden järjestelmä täydentävän investointirahaston hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta varten (30,5 miljardia euroa).
M1C1–56	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyysuudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Valtuutuslainsäädäntöön on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet: — määritellä julkiselle sektorille ominaiset toimenkuvat tarvittavien taitojen ja taitojen houkuttelemiseksi — perustetaan keskitetty rekrytointifoorumi kaikkien keskushallintojen julkisten rekrytointimenettelyjen keskittämistä varten ja sitoudutaan laajentamaan alustan käyttö koskemaan myös paikallishallintoja. — rekrytointiprosessin uudistaminen siten, että I) siirrytään puhtaasti tietoon perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu ensisijaisesti pätevyyteen ja asianmukaisiin kykyihin; II) arvioida virkatehtäviä suorittavien virkamiesten pätevyyttä; III) eriytetään palvelukseenottoprosessit pelkästään osaamiseen perustuvan palvelukseenoton ja erikoisprofiilien rekrytoinnin välillä, jossa olisi yhdistettävä pätevyys ja asiaankuuluva työkokemus ja joka johtaisi uralle pääsyyn korkeammalle tasolle. Julkishallinnosta vastaava ministeriö varmistaa, että uusi prosessi pannaan täytäntöön johdonmukaisesti kaikissa hallintoelimissä. — ylemmän virkamieskunnan uudistaminen siten, että nimitysmenettelyt yhdenmukaistetaan koko julkishallinnossa, määritellään toimenkuvat ja arvioidaan heidän suoriutumistaan — vahvistetaan yhteyttä työntekijöiden elinikäisen oppimisen ja koulutusmahdollisuuksien ja osallistumiskannustimien välillä esimerkiksi suunnittelemalla palkitsemismekanismeja tai erityisiä urapolkuja kiinnittäen erityistä huomiota vihreään ja digitaaliseen siirtymään; — määritellä tai päivittää julkishallinnon eettisiä periaatteita selkeiden sääntöjen, käytännesääntöjen ja koulutusmoduulien avulla — vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen — tarkistetaan vertikaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä, uudistetaan urapolkuja keskijohdon virkojen (ns. quadri) luomiseksi ja niihin pääsemiseksi sekä johtaviin siviilivirkoihin (”dirigenti di prima e seconda fascia”) hallinnossa. Tähän sisältyy tulosarviointijärjestelmän uudistaminen ja urakehityksen ja tulosten arvioinnin välisen yhteyden vahvistaminen; — tarkistetaan horisontaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä tehokkaiden työmarkkinoiden aikaansaamiseksi julkishallinnossa, mukaan lukien a) avoimen ja yhtenäisen ilmoitusjärjestelmän luominen kaikille keskus- ja paikallishallinnon avoimille viroille, b) mahdollisuus hakea mitä tahansa työpaikkaa missä tahansa, c) liikkuvuusluvan poistaminen alkuperähallinnolta ja d) sellaisten vaihtoehtoisten liikkuvuuskeinojen käyttöä koskevien merkittävien rajoitusten käyttöönotto, jotka eivät johda siirtoihin (esim. ”comandi” ja ”distacchi”), jotta ne olisivat poikkeuksellisia ja tiukasti rajattuja.
M1C1–57	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävään yksinkertaistamisuudistukseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi johdetun oikeuden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministeriön asetusten, johdetun oikeuden ja kaikkien muiden yksinkertaistamisen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta välttämättömien asetusten voimaantulo, mukaan lukien sopimukset alueiden kanssa, jos alueellinen toimivalta on yksinomainen ja rinnakkainen.
M1C1–58	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyysuudistusta koskevien säädösten voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi julkisen sektorin työllisyysuudistusta koskevien säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministeriön asetusten, johdetun oikeuden ja kaikkien muiden uudistuksen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta välttämättömien asetusten voimaantulo.
M1C1–59	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo julkishallinnossa	Säännös, joka koskee strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa julkishallinnossa koskevan lainsäädännön voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa julkishallinnossa koskevan lainsäädännön ja delegoitujen säädösten on sisällettävä seuraavat: integroidun toiminta- ja organisaatiosuunnitelman (PIAO) yhteydessä määritellään kaikkien keskus- ja aluehallinnon henkilöstöä koskevat strategiset suunnitelmat, jotka koskevat rekrytointia, urakehitystä ja koulutusta ja joiden tukena on osaamista ja profiileja sisältävä yhdennetty tietokanta; perustetaan keskitetty täytäntöönpanoyksikkö, joka koordinoi ja tukee henkilöresurssien suunnittelujärjestelmää. Toisessa vaiheessa henkilöstöhallinnon strategiset suunnitelmat laajennetaan koskemaan suuria kuntia, kun taas pienet ja keskisuuret kunnat tekevät erityisiä investointeja valmiuksien kehittämiseen.
M1C1–59BIS	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon toteuttaminen julkishallinnossa	Keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan ensimmäisen puolivuotiskertomuksen julkaiseminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Ensimmäinen puolivuosittainen kertomus keskeisistä tulosindikaattoreista julkaistaan.
M1C1–59ter	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon toteuttaminen julkishallinnossa	Saatavilla oleva ”HR toolkit”, joka on yhteentoimiva INPAn ja Syllabusin kanssa ja integroitu PIAO-tietokantaan, ja henkilöstöhallinnon strategisten suunnitelmien tarkistaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Integroidun tietokannan, jäljempänä ’HRM-työkalupakki’, on oltava kaikkien sellaisten yli 50 työntekijän julkishallintojen käytettävissä, joiden on lain mukaan hyväksyttävä PIAO. HRM-työkalupakin on oltava yhteentoimiva rekrytointialustan (INPA) ja Syllabus-alustan kanssa. ”HRM-työkalupakki” ja PIAO-tietokanta on integroitava. Julkishallinnon ministeriö tarkistaa vähintään otoksesta, joka koostuu PIAO:t hyväksyvistä kansallisista ja sitä alemmista hallintoviranomaisista, joissa on yli 50 työntekijää, vastaavien henkilöstöhallinnon strategisten suunnitelmien sisällön ja toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.
M1C1–60	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavan 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin saattaminen päätökseen (kaikki delegoidut säädökset mukaan luettuina)	Johdetun oikeuden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Yksinkertaistamisen painopistealat ovat seuraavat: 1.Ympäristöluvat, uusiutuvat energialähteet ja vihreä talous 2.Rakennusluvat ja kaupunkien uudelleenpätevyys 3.Digitaalinen infrastruktuuri 4.Liiketoimintamenettelyt Muita kriittisiä aloja ovat 1.Työlainsäädäntö ja sosiaaliturva 2.Matkailu 3.Maatalouselintarvikkeet Valittavissa olevat valtiolliset ja alueelliset menettelyt voidaan tiivistää seuraavilla keskeisillä aloilla: 1.Ympäristö- ja energialuvat: -Valtion ympäristövaikutusten arviointimenettely -Alueellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely -Ympäristön kunnostamista koskevat luvat -Strateginen ympäristöarviointi -Ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja valvonta (IPPC) -Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyt -Päivittämis-, uudistus- ja korjausmenettelyt -Energiainfrastruktuurien lupamenettelyt -Jätteisiin liittyvät luvat 2.Rakentaminen ja kaupunkien uudelleenkoulutus: -Energiansäästö- ja energiankäytön järkeistämismenettelyt (vaatimustenmukaisuusmenettelyt jne.) - Palvelukonferenssi 3.Digitaaliset infrastruktuurit: -Viestintäinfrastruktuurien luvat 4.Liiketoimintamenettelyt: -Menettelyt vähittäiskaupan alalla -Liiketoiminta- ja rakennusmenettelyt (SUAP ja SUE) -Käsiteollisuustoimintaa koskevat menettelyt 5.Muut menettelyt -Hiljaisen suostumuksen varmentaminen -Korvaava teho -Palontorjuntamenettelyt -Erityistalousalueiden luvat -Yleistä turvallisuutta koskevat luvat -Maisemaluvat -Farmaseuttiset luvat ja terveysluvat -Seismiset ja hydrogeologiset menettelyt/luvat
M1C1–61	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Kansalaisiin suoraan vaikuttavien 50 kriittisen menettelyn yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin (kaikki delegoidut säädökset mukaan luettuina) täytäntöönpanon loppuun saattaminen	Johdetun oikeuden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Yksinkertaistetut menettelyt koskevat seuraavia aloja: -Rekisteri ja väestörekisteri -Identiteetti, digitaalinen kotipaikka ja verkkopalvelujen saatavuus -Työkyvyttömyys
M1C1–62	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Investointien käyttöasteen lisääminen	Valtiovarainministeriön täytäntöönpanokertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Julkaisee täytäntöönpanokertomuksen, jossa mitataan niiden toimien vaikutusta, joilla pyritään antamaan teknistä apua ja kehittämään valmiuksia, parantamaan valmiuksia suunnitella, hallinnoida ja toteuttaa kansallisesta talousarviosta rahoitettavia pääomamenoja siten, että täydentävästä rahastosta vuoteen 2024 mennessä myönnetyt varat käytetään merkittävästi.
M1C1–63	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Yksinkertaistaminen saatetaan päätökseen ja luodaan rekisteri kaikista yksinkertaistetuista menettelyistä ja vastaavista hallinnollisista järjestelmistä, jotka ovat täysin päteviä koko jäsenvaltion alueella	Rekisterin julkaiseminen asiasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Menettelyjärjestelmien seulonta on saatettava päätökseen kaikkien yksinkertaistettujen menettelyjen osalta. Myös seuraavien todentaminen ja seuranta: 1.Yksinkertaistettujen menettelyjen tehokas täytäntöönpano, 2.uudet vakiolomakkeet ja 3.vastaava digitoitu hallinnointi on varmistettava. Yksinkertaistamista sovelletaan yhteensä 600 kriittiseen menettelyyn, mukaan lukien välitavoitteiden M1C1 60 ja M1C1 61 kattamat menettelyt.
M1C1–64	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus	EI OLE	Määrä	0	350 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 350000 keskushallinnon julkisen sektorin työntekijää osallistuu täydennys- tai uudelleenkoulutusaloitteisiin.
M1C1–65	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus	EI OLE	Määrä	0	400 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 400000 muun julkishallinnon työntekijää osallistuu täydennys- tai uudelleenkoulutusaloitteisiin.
M1C1–66	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus	EI OLE	Määrä	0	245 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 245000 (70 %) keskushallinnon työntekijää on läpäissyt kohdassa M1C1–64 (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi) tarkoitetut koulutusaloitteet.
M1C1–67	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus	EI OLE	Määrä	0	280 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 280000 (70 %) muun julkishallinnon työntekijää on läpäissyt kohdassa M1C1–65 (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi) tarkoitetut koulutusaloitteet.
M1C1–68	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot	Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot: a) kerätä tietoja ja seurata välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista; b) kerää, tallentaa ja varmistaa elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa vaadittujen tietojen saatavuuden.
M1C1–69	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamista koskevan asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo julkisten hankintojen järjestelmän yksinkertaistamiseksi.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Asetuksella yksinkertaistetaan julkisia hankintoja koskevaa järjestelmää vähintään seuraavilla kiireellisillä toimenpiteillä: I. asettaa tavoitteita, joilla lyhennetään julkaisun ja sopimuksen tekemisen välistä aikaa. II. Asetetaan tavoitteita ja seurantajärjestelmä, joilla lyhennetään sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmistumisen välistä aikaa (”fase esecutiva”). III. Edellyttää, että kaikkien sopimusten tiedot kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. IV. Panee täytäntöön vaihtoehtoiset riitojenratkaisumekanismit ja kannustaa niihin julkisia hankintoja koskevien sopimusten täytäntöönpanovaiheessa. v. Perustaa virastoja, jotka vastaavat julkisista hankintamenettelyistä ministeriöissä, alueilla ja suurkaupunkikunnissa. Lisäeritelmät: — Yhteishankintayksiköiden menettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisointi (”Centrali di commitmenttenza”) — Pannaan täytäntöön voimassa olevan julkisia hankintoja koskevan koodeksin 41 ja 44 § — Määritellä, miten menettelyt olisi digitalisoitava kaikkien hankintasopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta, ja määritellä yhteentoimivuus- ja yhteenliitettävyysvaatimukset — Pannaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan koodeksin 44 §.0
M1C1–70	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)	Lain säännös, josta käy ilmi valtuutuslain voimaantulo ja jolla uudistetaan julkisia hankintoja koskevaa nykyistä säännöstöä (D.Lgs. n. 50/2016)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Tässä laissa vahvistetaan kaikki täsmälliset perusteet ja periaatteet julkisia hankintoja koskevan koodeksin järjestelmällistä uudistusta varten. Delegointilaissa on määrättävä ainakin seuraavista periaatteista ja perusteista: I. vähentää hankintaviranomaisten hajanaisuutta 1) vahvistaa kelpuuttamisjärjestelmän peruselementit, 2) edellyttää sähköisen alustan perustamista perusedellytyksenä osallistua hankintakapasiteetin valtakunnalliseen arviointiin, 3) annetaan kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle (ANAC) valtuudet tarkastella hankintaviranomaisten pätevyyttä hankintakapasiteetin (hankintatyypit ja -määrät) osalta ja 4) tarjotaan kannustimia olemassa olevien ammattimaisten yhteishankintayksiköiden käyttöön. II. Yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan yhteishankintayksiköiden (”Centrali di commitmenttenza”) menettelyjä. III. Määritellään, miten menettelyt digitalisoidaan kaikkien hankintasopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta, ja määritellään yhteentoimivuus- ja yhteenliitettävyysvaatimukset. IV. Vähennetään asteittain alihankintaa koskevia rajoituksia.
M1C1–71	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintojen järjestelmää varten tarvittavien lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo	Kaikkien tarvittavien säädösten ja täytäntöönpanosäädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Kaikessa tarvittavassa lainsäädännössä, asetuksissa ja täytäntöönpanosäädöksissä (tarvittaessa myös johdetussa oikeudessa) on saavutettava seuraavat tulokset: I. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteisellä koordinointielimellä on oltava (operatiivisessa järjestelyssä määriteltävä) riittävä henkilöstömäärä ja taloudelliset resurssit, jotta se on täysin toimintakykyinen, myös ANAC:n erityisen rakenteen antaman tuen vuoksi. II. Julkisten hankintojen yhteinen koordinointielin hyväksyy ammatillistamisstrategian (ks. Italian kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusehdotuksen 2.1.6 kohta), joka sisältää koulutustyypit eri tasoilla, erityisohjauksen ja toimintaohjeiden laatimisen ANAC:n ja kansallisen hallintokorkeakoulun tuella. III. Consipi asettaa dynaamiset hankintajärjestelmät saataville, ja ne ovat julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisia. IV. ANAC täydentää hankintaviranomaisten pätevyyttä hankintakapasiteetin osalta julkisia hankintoja koskevan koodeksin 38 §:n täytäntöönpanon jälkeen. v. Hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuuritöiden loppuun saattamisen välisen ajan seurantajärjestelmä on toiminnassa. VI. Tiedot kaikista sopimuksista kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. VII. Kaikki ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavat toimistot.
M1C1–72	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä	Lain säännös, joka koskee maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämistä koskevien sääntöjen voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Tulee voimaan uudet säännöt, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä. Toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat keskeiset osatekijät: I. Järjestelmä InIT otetaan käyttöön keskushallinnossa talous- ja rahoituskirjanpidon sekä julkisten menojen toteuttamisen tukemiseksi. II. Maksuviivästykset: MoF-tietojärjestelmän tietokantaan (kauppaluottojärjestelmä – PCC) perustuvat indikaattorit ovat viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskiarvo ja painotettu keskimääräinen maksuviivästys, jonka viranomaiset suorittavat yrityksille kullakin seuraavista julkishallinnon tasoista: -keskusviranomaiset (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) -alueviranomaiset (Regioni ja Autonome Province), -paikallisviranomaiset (enti locali) -kansanterveysviranomaiset (enti del Servizio sanitario nazionale).
M1C1–72a	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla	Lain säännös, josta käy ilmi primaarilainsäädännön voimaantulo ja toimenpiteiden hyväksyminen maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Seuraavat lainsäädäntö- ja erityistoimet tulevat voimaan: — ohjeet, joilla selvennetään kaupallisten ja ei-kaupallisten toimien soveltamisalaa maksuviivästysdirektiivin mukaisesti — ohjeet, joilla selvennetään maksuviivästysdirektiivin 4 artiklan 6 kohdan soveltamisalaa direktiivin mukaisesti; — lainsäädäntö, jolla varmistetaan, että paikallis- ja alueviranomaiset saavat varoja laskujensa vastaanottamiseen ajoissa keskustasolta alkaen. — lainsäädäntö, jonka mukaan viranomaisten on hyväksyttävä vuotuiset kassavirtasuunnitelmat, joilla varmistetaan lakisääteisten maksumääräaikojen noudattaminen — ministeriöiden ja alueiden sisäisen tarkastuksen ja valvonnan valmiudet seurata sellaisten laskujen tilannetta, joita ei makseta ajoissa. Seuraavat erityistoimet toteutetaan: Keskustaso: — Toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että ministeriöt ja keskushallinnot, jotka Italian viranomaisten on vuoden 2023 loppuun mennessä yksilöitävä rakenteellisesti myöhässä oleviksi maksajiksi, maksavat yksilöllisesti 30 päivän kuluessa (kuten maatalous-, oikeus-, puolustus-, sisä- ja infrastruktuuriministeriö); — Nämä ministeriöt julkaisevat neljännesvuosittain päivitetyt maksurästinsä; — Olemassa olevien työryhmien vahvistaminen ja työryhmien perustaminen, jos niitä ei ole vielä aktivoitu työryhmien automaattisempi aktivointi rakenteellisesti myöhässä olevien maksajien tapauksessa. Paikallistasolla on toteutettava seuraavat erityistoimet: — Toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että Italian viranomaisten on vuoden 2023 loppuun mennessä 30 päivän kuluessa maksettava maksu rakenteellisesti myöhässä toimiviksi maksajiksi (kuten Napolin, Leccen ja Salernon kunnat); — Näiden viranomaisten julkaisemat maksurästit päivitetään neljännesvuosittain.
M1C1–72ter	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Lisätään maksuviivästyksiin liittyviä henkilöresursseja	Säännös, joka koskee maksuviivästyksiin liittyvien henkilöresurssien lisäämistä koskevan lainsäädännön voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla lisätään maksuihin liittyviä henkilöresursseja seuraavilla aloilla: Ministeriöt ja keskushallinnot riippuen asianomaisen keskushallinnon erityisistä organisatorisista tarpeista — paikallishallinnot riippuen asianomaisen paikallishallinnon erityisistä organisatorisista tarpeista.
M1C1–72quater	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Otetaan käyttöön luottojen siirto kolmansille osapuolille	Lain säännös, josta käy ilmi primaarioikeuden voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla otetaan käyttöön säännöksiä, joilla sallitaan luottojen siirto kolmansille osapuolille sen jälkeen, kun julkishallinnot ovat vaienneet tai jättäneet toimimatta 30 päivää
M1C1–72quinquies	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Maksujen suorittaminen InIT-järjestelmässä	INIT-järjestelmä on toiminnassa maksujen suorittamista varten.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	InIT-järjestelmä on täysin toimintakykyinen ja sisältää seuraavat valmiudet: —Se mahdollistaa maksujen suorittamisen turvautumatta yhteentoimivuuteen vanhojen alustojen kanssa maksujen käsittelyssä. —Sen avulla varmistetaan maksutietojen, myös viivästysten, saatavuus ministeriöiden ja Italian tilintarkastustuomioistuimen tarkastus- ja valvontatoimien tukemiseksi.
M1C1–72 Seksejä	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Horisontaaliset toimenpiteet maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi	Alusta on toiminnassa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Käytössä on oltava erityinen alustan tiedot kaupallisista luotoista velkojayhtiöille ja velallishallinnolle. Alustan on tarjottava ainakin seuraavat tiedot: —yrityksille (velkojille) annettavat tiedot julkishallinnolle myönnettäviä luottoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä, velkojayhtiön oikeuksista, oikeudellisista toimista, joita voidaan toteuttaa, jos maksun saaminen viivästyy, toimittajien maksumekanismin toiminnasta ja velkojayhtiöiden yhteyspisteestä. —Julkisille viranomaisille (velallisille) annettavat tiedot kaupallisten velkojen maksamista koskevista oikeudellisista vaatimuksista, hallinnollisista ohjeista, julkishallinnon käytettävissä olevista seurantavälineistä ja mahdollisista parhaista käytännöistä maksusuorituskyvyn parantamiseksi. —Kaikilla ministeriön verkkosivustoilla on oltava linkki tälle alustalle.
M1C1–73	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo ja jolla pannaan täytäntöön kaikki julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistamisesta annetun lain säännökset.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Voimaan tulee säädös-asetus, jolla pannaan täytäntöön kaikki valtuutuslain säännökset julkisia hankintoja koskevan lain uudistamiseksi.
M1C1–74	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamista koskevan uudistuksen edellyttämien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kaikkien julkisia hankintoja koskevan järjestelmän uudistamiseksi tai yksinkertaistamiseksi tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (joka johtuu myös julkisia hankintoja koskevan säännöstön tarkistamisesta).
M1C1–73a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen hyväksyminen.	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen hyväksyminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Hyväksytään ANACia kuultuaan kiertokirje, jossa annetaan ohjeita voimassa olevien sovellettavien sääntöjen systematisoimiseksi ja selitetään, että myös kynnysarvojen alittavien sopimusten myöntäminen on edelleen mahdollista ja suositeltavaa ja kannustaa käyttämään (päteviä) yhteishankintayksiköitä silloin, kun pätevyyttä ei ole tai ei ole mahdollista (direktiivin 36/2023 62 artiklan 6 kohdan a alakohta)
M1C1–73ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kannustimet hankintaviranomaisten pätevyyden ja ammattimaisuuden lisäämiseksi.	Täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksyminen ja lain säännös, josta käy ilmi lainsäädännön voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Cabina di Regia arvioi ANACia kuultuaan julkisia hankintoja koskevan koodeksin 221 §:n täytäntöönpanon vaikutuksista seuraaviin: -kelpoisuusehdot täyttävien hankintaviranomaisten ja keskitettyjen hankintayksiköiden lukumäärä; -niiden hankintasopimusten lukumäärä ja arvo, joita ne hallinnoivat omaan lukuunsa ja muiden kuin pätevien yksiköiden puolesta; -järjestelmän vaikutus hankintasopimusten tekemisen ajoitukseen ja julkisten hankintojen loppuun saattamiseen. Muiden kuin pätevien yksiköiden osallistumista valmiuksien kehittämistoimiin koskevan kartoituksen tulosten julkaiseminen. Uusia aloitteita, joilla pyritään kannustamaan hankintaviranomaisten pätevyyttä, vähentämään hajanaisuutta ja ammatillistamaan muita kuin kelpoisuusehdot täyttäviä yksiköitä, hyväksytään ANACia kuultuaan. On otettava käyttöön uusia välineitä, joilla annetaan teknistä/hallinnollista tukea paikallisille tai muille kuin ehdot täyttäville hankintaviranomaisille, jos keskittäminen ei ole mahdollista tai mahdollista, ja ne ovat toimintavalmiita.
M1C1–73quater	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskeva yleiskirje hyväksytty ja julkaistu Italian virallisessa lehdessä. Kiertokirjeessä on selvennettävä, että hankintaviranomaiset voivat käyttää avoimia ja rajoitettuja menettelyjä EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.
M1C1–73quinquies	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi uusien säännösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo tehokkuuden ja kilpailun lisäämiseksi erityisesti käyttöoikeussopimusten kilpailullisuuden lisäämiseksi.
M1C1–75	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta	Toteutettavuustutkimuksessa määriteltyjen toimintojen saatavuus (laaditaan hankkeen tehtäväksi 1)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän on oltava toiminnassa ja täysin julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien mukainen, ja siihen on sisällyttävä menettelyjen täydellinen digitalisointi sopimuksen toteuttamiseen saakka (älykäs hankinta), yhteentoimiva julkishallinnon hallintojärjestelmien kanssa, sisällettävä tuottajaorganisaatioiden digitaalinen kuntoutus, huutokauppatilaisuudet, koneoppiminen suuntausten havaitsemiseksi, chatbotit, digitaalinen sitoutuminen ja tilaketju.
M1C1–75 a	Investointi 1.10: Tutkintojen ja sähköisten hankintojen tukeminen	Välitavoite	Tutkintojen ja sähköisten hankintojen tukeminen	Hankintatukitoiminnon käyttöönotto	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa perustetaan hankintojen tukitoiminto. Hankintojen tukitoiminto on osoitettava hankintaviranomaisille, jotta ne voivat täyttää julkisia hankintoja koskevan säännöstön liitteessä II olevan 4 kohdan vaatimukset ja tukea niitä sähköisissä hankintamenettelyissä, tukea digitaalisten taitojen hankkimista ja antaa teknistä tukea julkisten hankintojen digitalisoinnin käyttöönotossa, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.
M1C1–76	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika	EI OLE	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kauppaluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri e altri enti) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–77	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Aluehallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella alueviranomaisten (alueja Autonome) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–78	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallishallinnolle yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–79	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamia maksupäiviä on vähennetty keskimäärin	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	60	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 60 päivää.
M1C1–80	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	EI OLE	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kauppaluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri e altri enti) maksuviivästyksen (tempo di ritardo) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–81	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	EI OLE	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kauppaluottoalustan (PCC) perusteella alueviranomaisten (alueija Autonome) yrityksille maksaman maksun painotetun keskimääräisen maksuviivästyksen (”tempo di ritardo”) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–82	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	EI OLE	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille maksaman maksun painotetun keskimääräisen viivästymisen (”tempo di ritardo”) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–83	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Terveydenhuoltoviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	EI OLE	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille maksaman maksun painotetun keskimääräisen viivästymisen (”tempo di ritardo”) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–84	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Määrä	139	100	Q4	2023	EU:n virallisen lehden (TED-tietokanta) hyväksymien menetelmien perusteella ANAC:n hallinnoimasta julkisia hankintoja koskevasta kansallisesta tietoteknisestä tietokannasta (BDNCP) saatuja tietoja käyttäen tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika on lyhennettävä alle 100 päivään julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä säädetyt kynnysarvot ylittävien sopimusten osalta.
M1C1–84 a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintasopimuksia koskevia päätöksiä	Täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Hankintasopimusten tekemistä koskevien päätösten nopeuttamiseksi ja julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksesta johtuvan prosessin nopeuttamiseksi hankintojen digitalisoinnin ja hankintaviranomaisten ammattimaisuuden ansiosta hankintalain entisellä 221 §:llä (Cabina di regia) on kuultu ANACia: —analyysi sähköisen hankinnan vaikutuksesta sopimuksen tekemisen ajankohtaan sopimuksen tekemiseen asti —arvio päätöksenteon nopeudesta tekniikan tasolla; — hankintaviranomaisten parhaiden käytäntöjen seuranta, jolla pyritään lyhentämään hankintasopimusten tekoaikoja; —analysointi lainsäädäntökehyksestä, jonka tarkoituksena oli tunnistaa kaikki hankintamenettelyihin liittyvät kriittiset ongelmat, ja analyysin perusteella ehdotuksia aloitteista, jotka on viimeistelty päätöksentekoajan lyhentämiseksi. ANAC seuraa vuoden 2024 tiedoista alkaen vuosittain hankintaviranomaisten keskimääräistä päätöksentekonopeutta julkisia hankintoja koskevan koodeksin 222 artiklassa sille annettujen valtuuksien perusteella. Hankintaviranomaisten, joiden keskimääräinen päätöksentekonopeus on TED-tietokannassa yli 160 päivää, on osallistuttava pätevöitymiseen ja ammatillistamiseen.
M1C1–85	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Prosenttiosuus	100	90	Q4	2023	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin (”fase esecutiva”) toteuttamisen välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 10 prosenttia.
M1C1–86	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Määrä	0	20 000	Q4	2023	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta on koulutettu vähintään 20000 virkamiestä.
M1C1–87	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	EI OLE	Prosenttiosuus	0	15	Q4	2023	Vähintään 15 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää EU:n direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden havainnointiaika ja se, että Italiassa dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat toteutetaan pääasiassa sähköisillä markkinapaikoilla). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 maksajavirastoa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).
M1C1–88	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kauppaluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri e altri enti) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–89	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Aluehallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella alueviranomaisten (alueja Autonome) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–90	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallishallinnolle yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 30 päivää.
M1C1–91	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamia maksupäiviä on vähennetty keskimäärin	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika	60	60	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille maksaman painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) on oltava enintään 60 päivää.
M1C1–92	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	0	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kauppaluottojärjestelmän (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri e altri e altri enti) painotettu keskimääräinen maksuaika (tempo di ritardo) saa olla enintään 0 päivää.
M1C1–93	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	0	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kauppaluottoalustan (PCC) perusteella alueviranomaisten (Regioni ja Autonome) painotettu keskimääräinen maksuaika (tempo di ritardo) saa olla enintään 0 päivää.
M1C1–94	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	0	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille maksaman maksun painotetun keskimääräisen viivästymisen (”tempo di ritardo”) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–95	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Terveydenhuoltoviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuviivästys (päivinä)	0	0	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) maksuviivästyksen (tempo di ritardo) on oltava enintään 0 päivää.
M1C1–96	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Määrä	193	115	Q4	2025	EU:n virallisen lehden (TED-tietokanta) tietojen perusteella keskimääräinen aika tarjousten jättämiselle asetetun määräajan ja sopimuksen allekirjoittamispäivän välillä on lyhennettävä enintään 115 päivään sellaisten sopimusten osalta, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä säädetyt kynnysarvot. Varmistetaan, että sopimuksen tekemistä koskevien tietojen julkaisemisen TEDissä ja BDNCP:ssä (ANAC) välillä on täysi johdonmukaisuus eikä aikaväliä.
M1C1–97	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Prosenttiosuus	100	88	Q4	2024	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin (”fase esecutiva”) toteuttamisen välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 12 prosenttia.
M1C1–97a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Prosenttiosuus	100	85	Q4	2025	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin (”fase esecutiva”) toteuttamisen välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 15 prosenttia.
M1C1–98	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Prosenttiosuus	20	40	Q4	2024	Vähintään 40 prosenttia virkamiehistä on saanut koulutusta julkisen sektorin ostajien ammatillistamisstrategian kautta pätevöitymistä varten. Tässä prosenttiosuudessa otetaan huomioon julkisiin hankintoihin aktiivisesti osallistuvien virkamiesten kokonaismäärä eli 100000 julkista ostajaa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään.
M1C1–98a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Prosenttiosuus	20	60	Q4	2025	Vähintään 60 prosenttia virkamiehistä on saanut koulutusta pätevöitymistä koskevan strategian kautta. Tässä prosenttiosuudessa otetaan huomioon julkisiin hankintoihin aktiivisesti osallistuvien virkamiesten kokonaismäärä eli 100000 julkista ostajaa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään.
M1C1–99	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävien keskushallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus direktiivin 2014/24 mukaisesti	Prosenttiosuus	15	20	Q4	2024	Vähintään 20 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden havainnointiaika ja se, että Italiassa dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat toteutetaan pääasiassa sähköisillä markkinapaikoilla). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 maksajavirastoa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).
M1C1–99as	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille	Kohde	Hankintaviranomaisten digitaalinen osaaminen	Digitaalisesti toimivaltaisten paikallishallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus	Prosenttiosuus	0	50	Q4	2025	Vähintään 50 prosentilla paikallisista hankintaviranomaisista on pätevyyden edellyttämä digitaalinen osaaminen. Myös hankintaviranomaiset, jotka täyttävät samat vaatimukset yhteishankintayksiköiden välityksellä, otetaan huomioon tavoitteen saavuttamisessa.
M1C1–100	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – Valtiovarainministeriön vahvistaminen	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Valtionhallinnon (ministeriöiden) menojen uudelleentarkastelua koskevalla tarkistetulla kehyksellä parannetaan sen tehokkuutta vahvistamalla talous- ja valtiovarainministeriön roolia. Siinä vahvistetaan erityisesti talous- ja valtiovarainministeriön roolia ennakkoarvioinnissa, seurantaprosesseissa ja jälkiarvioinnissa, jotta voidaan valvoa arviointien perusteellista toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
M1C1–101	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Välitavoite	Mahdollisten veropetosten vähentämiseen tähtäävien toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen	Uudelleentarkastelun julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Hyväksymään raportin, jossa annetaan tietoa hallitusten toimista, joilla vähennetään laiminlyödystä laskutuksesta johtuvaa verovilppiä, erityisesti aloilla, jotka ovat eniten alttiita verovilpille, muun muassa kuluttajille suunnattujen kohdennettujen kannustimien avulla.
M1C1–102	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen tehokkuutta koskevan kertomuksen hyväksyminen	Kertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Valtiovarainministeriön kirjanpito-osasto laatii kertomuksen yhteistyössä valittujen hallintojen kanssa -Arvioida säästösuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä käytäntöjään. -Määritellä suuntaviivat kaikille julkishallinnoille.
M1C1–103	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Välitavoite	Primääri- ja sekundaarilainsäädännön ja säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi ja tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi	Voimaantuloa osoittavien lakien ja asetusten säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Säännöksiin on sisällyttävä: I) tietokannan ja erityisen tietoteknisen infrastruktuurin täysimittainen käyttöönotto asetuksen nro 127/2015 4 §:n 1 momentissa säädetyn ennakkoon jätetyn arvonlisäveroilmoituksen vapauttamiseksi. II) ”noudattamiskirjeissä” käytettävää tietokantaa (jolla tarjotaan veronmaksajille varhaista viestintää, jossa havaitaan poikkeavuuksia) parannetaan, jotta voidaan vähentää väärien myönteisten tapausten määrää ja lisätä veronmaksajille lähetettävien viestien määrää. III) sellaisen uudistetun lainsäädännön voimaantulo, jolla varmistetaan tehokkaat hallinnolliset seuraamukset siinä tapauksessa, että yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja (asetuksen 124/2019 alkuperäinen 23 §, joka oli kumottu, kun se on muutettu laiksi, on viitteenä). IV) Saatetaan päätökseen lain nro 160/2019 1 artiklan 681–686 kohdassa säädetty tietojen pseudonymisointiprosessi ja perustetaan digitaalinen infrastruktuuri täysin pseudonymisoitujen tietokantojen yhteentoimivuuden avulla tuotetun massadatan analysointia varten valintaprosessin perustana olevan riskianalyysin tehostamiseksi. v) Tulee voimaan primaari- ja sekundaarilainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön tehokkaita lisätoimia, jotka perustuvat mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään verovilppiä jättämättä jätetyn laskutuksen vuoksi.
M1C1–104	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Menojen uudelleentarkastelua koskevien säästötavoitteiden hyväksyminen vuosiksi 2023–2025	Taloutta ja rahoitusta koskevassa asiakirjassa määritelty keskushallintojen yhteenlaskettujen säästöjen määrällinen tavoite – euroina	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Asetti vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 perusteella talous- ja rahoitusasiakirjassa tavoitteet keskushallintojen vuosittaisille menojen arvioinneille vuosille 2023, 2024 ja 2025. Säästötavoitteiden on oltava riittävän kunnianhimoisia.
M1C1–105	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	”Vaatimustenmukaisuuskirjeiden” suurempi määrä	EI OLE	Määrä	2 150 908	2 581 090	Q4	2022	Niiden ”noudattamiskirjeiden” määrää, joissa ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa verovelvollisille, joissa havaitaan poikkeavuuksia, on lisättävä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–106	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Väärien positiivisten vaatimustenmukaisuuskirjeiden määrän vähentäminen	EI OLE	Määrä	126 500	132 825	Q4	2022	Väärien myönteisten ”noudattamiskirjeiden” (jotka antavat varhaisen tiedoksiannon verovelvollisille, joissa havaitaan poikkeavuuksia mutta joissa ei havaita petoksia jälkikäteen) määrää on vähennettävä vähintään 5 prosenttia vuoden 2019 osalta.
M1C1–107	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Noudattamiskirjeiden tuottamien verotulojen kasvu	EI OLE	Euroa	2 130 000 000	2 449 500 000	Q4	2022	”Noudattamiskirjeiden” tuottamat verotulot kasvavat 15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–108	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Välitavoite	Käsitekehyksen, suoriteperusteisen tilinpäätösstandardin ja moniulotteisen kirjanpidon hyväksyminen	Valtiovarainministeriön kirjanpito-osaston päätös kirjanpidon suoran hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän viitekehyksen täydentäminen Eurostatin (EPSAS-työryhmä) määrittelemien laadullisten ominaisuuksien mukaisesti; IPSAS-/EPSAS-standardeihin perustuvien suoriteperusteisten tilinpäätösstandardien asettaminen; Laaditaan moniulotteinen ja monitasoinen tililuettelo.
M1C1–109	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Ensimmäisten ennakkoon asettuneiden alv-veroilmoitusten lähettäminen	EI OLE	Määrä	0	2 300 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Vähintään 2300000 verovelvollisen on saatava ennakkoon asutettu arvonlisäveroilmoitus verovuodelta 2022.
M1C1–110	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelun sisällyttäminen vuoden 2024 talousarviolakiin ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Vuoden 2024 talousarviolailla annetaan parlamentille kestävän kehityksen talousarvio, joka koostuu valtion yleisen talousarvion luokittelusta ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella. Luokittelun on oltava johdonmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden määritelmän ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden taustalla olevien kriteerien kanssa.
M1C1–111	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2023 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodeksi 2023 asetettu säästötavoite	Valtiovarainministeriön vuoden 2023 menojen uudelleentarkastelua koskevan raportin hyväksyminen, jossa todistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, on —todentamaan menojen uudelleentarkasteluprosessin päätökseen saattamisen vuonna 2023 menojen uudelleentarkastelukehystä koskevien varausten osalta. —todennetaan vuonna 2022 asetetun tavoitteen saavuttaminen.
M1C1–112	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verohallinnon toimintavalmiuksien parantaminen verohallinnon toimintasuunnitelman 2021–2023 mukaisesti	EI OLE	Vuokrattujen määrä	0	4 113	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Verohallinnon henkilöstöä lisätään 4113 yksiköllä vuosien 2021–2023 tulossuunnitelman mukaisesti.
M1C1–113	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	”Vaatimustenmukaisuuskirjeiden” suurempi määrä	EI OLE	Määrä	2 150 908	3 011 271	Q4	2023	Niiden ”noudattamiskirjeiden” määrää, joissa ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa verovelvollisille, joissa havaitaan poikkeavuuksia, on lisättävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–114	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Noudattamiskirjeiden tuottamien verotulojen kasvu	EI OLE	Euroa	2 130 000 000	2 769 000 000	Q4	2023	”Noudattamiskirjeiden” tuottamat verotulot kasvavat 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–115	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2024 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022 ja 2023 vuodelle 2024 asetettu säästötavoite	Valtiovarainministeriön vuoden 2024 menojen uudelleentarkastelua koskevan raportin hyväksyminen, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, on — varmennetaan, että menojen uudelleentarkastelua koskeva menettely on saatettu päätökseen vuonna 2024 menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta. — todistaa, että vuosina 2022 ja 2023 asetettu tavoite on saavutettu.
M1C1–116	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verovilpin vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä ”pehtyvyys kiertää” -indikaattorin avulla	EI OLE	Prosenttiosuus	0	—5	Q4	2025	”Tarkoituksen kiertää” kaikissa veroissa, lukuun ottamatta kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroja, on vuonna 2023 oltava 5 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019 5 prosenttia vuoden 2019 perustasosta. Vuoden 2019 viitearvio sisällytetään marraskuussa 2021 julkaistavaan hallituksen päivitettyyn raporttiin harmaasta taloudesta asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. Viiden prosentin vähennys on otettava huomioon niiden arvioiden perusteella, jotka sisältyvät marraskuussa 2025 julkaistavan saman kertomuksen päivitettyyn vuosikertaan verovuoden 2023 tietojen perusteella.
M1C1–117	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Kohde	Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutettujen julkisyhteisöjen edustajat	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Julkisen sektorin yksiköiden edustajien siirtymistä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään koskevan ensimmäisen koulutuskierroksen päättyminen. Koulutus kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.
M1C1–118	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Välitavoite	Tilinpäätösten laatiminen ja julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhteisöjen suoriteperusteista kirjanpitoa koskevan säädöksen voimaantulo, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.	Säädöksen säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo. Kaikkien sellaisten suoriteperusteisen kirjanpidon täytäntöönpanotoimenpiteiden (mukaan lukien ohjeet, toimintakäsikirjat ja koulutusohjelma) voimaantulo, jotka kattavat vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Julkisen sektorin kirjanpitosääntöjä koskevan säädöksen pilottivaiheena on laadittava julkishallinnon tilinpäätökset, jotka kattavat vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista. Lisäksi tulee voimaan säädös, jossa säädetään sellaisen julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten uuden suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönotosta, joka kattaa vuodesta 2027 alkaen vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista. Lisäksi seuraavat täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat voimaan: (1) Tilinpäätösstandardien soveltamista koskevat ohjeet ja toimintaohjeet sekä esimerkkejä ja käytännön tietoja toiminnanharjoittajien tueksi; ja 2) Koulutusohjelma: koulutusohjelmien perustaminen uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten.
M1C1–119	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alempien hallintotasojen finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi	Lain säännös, joka koskee fiskaalisen federalismin voimaantuloa tavallisessa asemassa olevilla alueilla.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Finanssipoliittisen federalismin (Federalismo fiscale) sääntelykehyksen voimaantulo voimassa olevan valtuutuslain 42/2009 mukaisesti. Primaari- ja sekundaarilainsäädännössä on erityisesti määriteltävä asiaankuuluvat parametrit fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi alueilla, joilla on tavallinen asema, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa 68/2011 (1–15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 176/2020 (31 §).
M1C1–120	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alempien hallintotasojen finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi	Lain säännös, joka koskee fiskaalisen federalismin voimaantuloa provinsseissa ja suurkaupungeissa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Finanssipoliittisen federalismin (Federalismo fiscale) sääntelykehyksen voimaantulo voimassa olevan valtuutuslain 42/2009 mukaisesti. Primaarioikeudessa ja sekundaarilainsäädännössä on erityisesti määriteltävä parametrit, joilla pannaan tarvittaessa täytäntöön maakuntien ja suurkaupunkien fiskaalinen federalismi, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa 68/2011 (1–15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 178/2020 (1 §, pila 783).
M1C1–121	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verovilpin vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä ”pehtyvyys kiertää” -indikaattorin avulla	EI OLE	Prosenttiosuus	0	—15	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	”Tarkoituksen kiertää” kaikissa veroissa, lukuun ottamatta kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroja, on oltava vuonna 2024 pienempi kuin vuonna 2019 15 prosenttia vuoden 2019 perustasosta. Vuoden 2019 viitearvio sisällytetään marraskuussa 2021 julkaistavaan hallituksen päivitettyyn raporttiin harmaasta taloudesta asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. 15 prosentin vähennys on otettava huomioon verovuotta 2024 koskevassa arviossa, joka sisältyy valtiovarainministeriön kesäkuuhun 2026 mennessä laatimaan kertomukseen, joka perustuu samaan menetelmään kuin asetuksen nro 160/2015 2 §:ssä edellytetyssä kertomuksessa.
M1C1–122	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2025 menojen vuotuinen uudelleentarkastelu saatetaan päätökseen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodelle 2025 asetettu säästötavoite.	Valtiovarainministeriön vuoden 2025 menojen uudelleentarkastelua koskevan raportin hyväksyminen, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, on — todistaa, että menojen uudelleentarkasteluprosessi on saatettu päätökseen vuonna 2025 menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta. — todistaa, että vuosina 2022, 2023 ja 2024 asetettu tavoite on saavutettu.

A.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on siirtää paikallisen julkishallinnon huomattavan osan tietoaineistot ja sovellukset turvalliseen pilvipalveluinfrastruktuuriin, mikä antaa kullekin hallinnolle vapauden valita sertifioiduissa julkisissa pilvipalveluympäristöissä.

Toimenpiteessä esitetään myös ”muuttoliike palvelu” -tukipakettia, joka kattaa seuraavat: I) alustava arviointi, ii) toimien käynnistämiseen tarvittava menettelyllinen/hallinnollinen tuki, iii) neuvottelut tarvittavasta ulkoisesta tuesta ja iv) hankkeen yleinen hallinnointi toteutuksen aikana. Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) valvoman ryhmän odotetaan määrittävän ja sertifioivan laajan luettelon pätevistä tarjoajista ja neuvottelevan vakiomuotoisista tukipaketeista, jotka on räätälöity hallinnon ja muuttoliikkeeseen osallistuvien palvelujen koon mukaan.

Investointi 1.4 – Digitaaliset palvelut ja kansalaisten kokemus

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää kansalaisille suunnattujen huipputason digitaalisten palvelujen integroitu ja yhdenmukaistettu tarjonta, varmistaa niiden laajamittainen käyttöönotto sekä keskus- että paikallishallinnossa ja lisätä käyttäjien kokemusta.

Toimenpiteen tavoitteena on:

(I)lisätä digitaalisista julkisista palveluista saatuja kokemuksia määrittelemällä uudelleenkäytettävien palvelujen toimitusmalleja, joilla varmistetaan täysi esteettömyys (investointi 1.4.1 – Kansalaisten kokemukset – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen);

(II)parannetaan digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta (investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallisuus: Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen)

(III)edistetään digitaalisen maksusovelluksen hyväksymistä kansalaisten ja julkishallintojen välillä (PagoPa) ja ”IO”-sovelluksen hyväksymistä keskeisenä digitaalisena kosketuspisteenä kansalaisten ja hallinnon välillä monenlaisille palveluille (myös ilmoituksille) keskitetyn palvelupisteen logiikan mukaisesti (investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen käyttöönotto ja ”IO”-sovellus);

(IV)edistetään kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (Sistema Pubblico di Identità Digitale, SPID ja Carta d’Identità Elettronica, CIE) ja kansallisen rekisterin (Anagrafe nazionale della popolazione residente, ANPR) (investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto);

(V)kehitetään keskitetty alusta ilmoituksia varten (investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi)

(VI)edistetään liikkuvuutta palveluna (MaaS) koskevien toimintamallien omaksumista suurkaupungeissa paikallisliikenteen digitalisoimiseksi ja tarjotaan käyttäjille integroitua liikkuvuuskokemusta matkasuunnittelusta maksuihin eri liikennemuodoissa (investointi 1.4.6 – Liikkuvuus palveluna Italiassa, ja viimeksi mainittu toimenpide rahoitetaan rahoitustuen, jota ei makseta takaisin) perusteella).

Investointi 1.6 – Suurten keskushallintojen digitalisaatio

Tämän investoinnin tavoitteena on suunnitella uudelleen ja digitalisoida tärkeimpien keskushallintojen ensisijaisia prosesseja, toimintoja ja palveluja näiden hallintojen tehokkuuden lisäämiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Asianomaisia keskushallintoja ovat muun muassa seuraavat: I) kansallinen sosiaaliturvalaitos (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitos (INAIL), ii) oikeuslaitos, iii) puolustusministeriö, iv) sisäministeriö, v) valtiovarainpoliisi.

Sisäministeriön osalta hankkeessa suunnitellaan i) kansalaisille tarkoitettujen palvelujen digitalisointia ja taustalla olevien sisäisten prosessien uudelleensuunnittelua; II) sisäisten sovellusten ja hallintojärjestelmien kehittäminen sellaisen fyysisen ja digitaalisen identiteetin ja niihin liittyvien attribuuttien sisäisen keskitetyn todentamisjärjestelmän kehittämiseksi, jonka avulla virkamiehet (esim. poliisi) voivat suorittaa kansalaisten omistamien ja CIE-arviointiin liittyvien henkilökohtaisten asiakirjojen ja lupien (esim. terveyskortin, ajokortin jne.) reaaliaikaisen etätarkastuksen; III) henkilöstön taitojen parantaminen digitaalisten valmiuksien vahvistamiseksi (1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi).

Tuomioistuinjärjestelmän osalta hankkeeseen sisältyy i) arkistojen digitalisointi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1.1.2006–30.6.2026) (7750000 tuomioistuimen rekisteriä), jotka liittyvät alempien tuomioistuinten (Tribunali ordinari), muutoksenhakutuomioistuinten ja korkeimman oikeuden oikeudenkäyntiasiakirjoihin, piirikuntien rauhantuomioistuimiin, nuorisotoimistoihin, tuomioistuinten rikosasioita käsitteleviin jaostoihin ja syyttäjänvirastoihin; II) luodaan datajärve (ohjelmistokerros), joka toimii yhtenä yhteyspisteenä koko oikeusjärjestelmän tuottaman raakadatajoukon osalta. Datajärvelle tallennettuja tietoja on hyödynnettävä ottamalla käyttöön tekoälyratkaisuja I) anonymisoidaan siviili- ja rikosoikeudelliset rangaistukset; II) uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen automaattinen tunnistaminen lainsäädännössä; III) hallinnoida, analysoida ja organisoida aiempia asioita koskevaa lainsäädäntöä helpottaakseen siviilituomareiden ja syyttäjien kuulemista; IV) tehdä pitkälle vietyjä tilastollisia analyyseja oikeusjärjestelmän tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta; v) tuomioistuinten suorittamien toimien käsittelyaikojen hallinnointi ja seuranta (investoinnit 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi ja 1.6.5 – korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi, joka rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

INPS:n ja INAILin osalta hankkeessa tarkastellaan perusteellisesti niiden sisäisiä järjestelmiä ja menettelyjä sekä niiden asukkaiden, yritysten ja muiden julkishallintojen digitaalisten kosketuspisteiden kehitystä, jotta käyttäjille voidaan tarjota saumatonta digitaalista kokemusta (1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi).

Puolustusministeriön osalta hanke käsittää i) kolmen perustietokokonaisuuden (henkilöstö, hallinnolliset asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä) turvallisuuden parantamisen ja ii) kaikkien järjestelmien ja sovellusten siirtymisen avoimen lähdekoodin ajattelutapaan, joka on viitekehyksessä määriteltyjen turvallisuuspolitiikkojen mukainen (investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi).

Talouspoliisin osalta hankkeen tavoitteena on erityisesti i) tietokantojen uudelleenorganisointi, II) datatieteen käyttöönotto operatiivisissa ja päätöksentekoprosesseissa (investointi 1.6.6 – Rahoituspoliisin digitalisointi, jota rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

A.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö toimenpide	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C1–14	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Oikeudenkäyntiasiakirjat saatavilla T1-tietovarastossa tapahtuvaa analysointia varten	EI OLE	Määrä	0	800 000	Q4	2023	Niiden hallintotuomioistuinjärjestelmään liittyvien oikeudenkäyntiasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja asetusten) määrä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.
M1C1–16	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Oikeudenkäyntiasiakirjat saatavilla T2-tietovarastossa analysoitaviksi	EI OLE	Määrä	800 000	2 500 000	Q4	2023	Niiden hallintotuomioistuinjärjestelmään liittyvien oikeudenkäyntiasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja asetusten) määrä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.
M1C1–123	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”Yksi klikkaa sisäänrakennettua” -palvelut/sisältö T1	EI OLE	Määrä	0	35	Q4	2022	IP:n institutionaalisella verkkosivustolla on 35 lisäpalvelua ( www.inps.it ) . Palvelujen on oltava saatavilla institutionaalisella sivustolla asianmukaisten profilointilogiikan avulla (järjestelmä ehdottaa mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaisuuksien, havaitun hyödyn ja käyttäjähistorian perusteella). Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin osa-alueisiin: •Eläke-etuudet •Sosiaaliset iskunvaimentimet •Työttömyysetuudet •Vammaisuuden hyödyt •Purkaukset •Yrityksen rahoitusosuuksien kerääminen •Maatalousalan työntekijöiden palvelut •Petostentorjunta-, korruption- ja avoimuuspalvelut Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavat palvelut koskevat palvelupyyntöjen digitaalista esittämistä, edun mukaisten vaatimusten tarkistamista, käytäntöjen tilan seurantaa käyttäjien toimesta, palvelujen ennakoivaa ehdottamista käyttäjien tarpeiden perusteella ja etuuksien automaattista uusimista ilman uusia sovelluksia. Lisäksi on oltava seurantatulostauluja, joiden avulla INPS voi seurata tarjottuja hyötyjä ja antaa datavetoista tukea päätöksentekijöiden päätöksille.
M1C1–124	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniset taidot T1	EI OLE	Määrä	0	4 250	Q4	2022	Vähintään 4250 INPS-työntekijää, jotka ovat arvioineet tietojaan ja joilla on sertifioidut paremmat taidot seuraavilla eurooppalaisen sähköisen osaamisen viitekehyksen osa-alueilla: I) suunnitelma; II) rakentaminen; III) Käytös iv) mahdollista; v) Hallinnointi. Alat, joilla osaamista on parannettava, määritetään oppijoiden kohderyhmän mukaan.
M1C1–125	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Välitavoite	(Kaikkien) julkisten pilvipalvelujen mahdollistamista koskevien tarjouskilpailujen myöntäminen paikallishallinnon tarjouskilpailuissa	Ilmoitus (kaikkien) julkisia pilvipalveluja koskevien hankintasopimusten tekemisestä paikallishallinnon tarjouskilpailuja varten	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus (kaikkien) julkisten ehdotuspyyntöjen myöntämisestä kunkin asianomaisen julkishallinnon tyypin osalta (kunnat, koulut, paikalliset terveydenhuoltolaitokset) muuttoliikesuunnitelmien keräämiseksi ja arvioimiseksi. Kolmen aihekohtaisen ehdotuspyynnön avulla teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö voi arvioida kunkin asiaan liittyvän julkishallinnon tyypin hyvin erityisiä tarpeita. Tarjouskilpailut (eli rahoituksen saajiksi hyväksyttyjen julkishallintojen luettelon julkaiseminen) liittyvät kolmeen julkiseen ehdotuspyyntöön, joista toinen koskee kunnille, kouluille ja paikallisille terveydenhuollon virastoille suunnattua julkista ehdotuspyyntöä, joissa kerätään ja arvioidaan muuttoliikesuunnitelmia ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C1–126	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen käyttöönotto T1	EI OLE	Määrä	9 000	11 450	Q4	2023	Varmistetaan, että alustaan integroitujen palvelujen määrää lisätään seuraavien osalta: — julkishallinnot jo perusskenaariossa (9000 yksikköä) — foorumiin liittyy uusia julkishallintoja (2450 uutta yksikköä). Molemmissa tapauksissa alustaan liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on noustava vähintään 20 prosenttia verrattuna palvelujen vuoden 2021 perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullisena tavoitteena on, että kunnissa on keskimäärin 35 palvelua, alueille 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua, kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–127	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	IO-sovelluksen T1 käyttöönottolaajennus	EI OLE	Määrä	2 700	7 000	Q4	2023	Lisätään niiden palvelujen määrää, jotka on sisällytetty ”IO-hakemukseen: — julkishallinnot ovat jo perustasossa (2700 yksikköä) — foorumiin liittyy uusia julkishallintoja (4300 uutta yksikköä). Molemmissa tapauksissa alustaan liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on noustava vähintään 20 prosenttia verrattuna palvelujen vuoden 2021 perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullisena tavoitteena on, että kunnissa on keskimäärin 35 palvelua, alueille 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua, kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–128	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönotto T1	EI OLE	Määrä	0	800	Q4	2023	Vähintään 800 keskushallinnon ja kunnan on digitaalisen ilmoitusalustan (DNP) osalta annettava digitaalisia oikeudellisesti sitovia ilmoituksia kansalaisille, oikeushenkilöille, yhdistyksille ja muille julkisille tai yksityisille tahoille.
M1C1–129	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit T1	EI OLE	Määrä	0	7	Q4	2023	Sisäiset menettelyt ja prosessit, jotka on täysin suunniteltu uudelleen (yhteensä seitsemän prosessia 31. joulukuuta 2023 mennessä) ja jotka voidaan saattaa kokonaan päätökseen verkossa (kuten toimistoautomaatio, liikkuvuuspalvelut ja verkko-oppiminen).
M1C1–130	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitoidut oikeudelliset asiakirjat T1	EI OLE	Määrä	0	3 500 000	Q4	2023	Päätökseensaatettuihin tai meneillään oleviin oikeudenkäynteihin liittyvien 3500000 oikeudellisen asiakirjan digitalisointi viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajalta (1.1.2006–30.6.2026).
M1C1–131	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusalan datajärven tietojärjestelmät T1	Raportti sopimuksen täytäntöönpanon alkamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kuuden uuden datajärven tietojärjestelmän toteuttamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanon aloittaminen: 1)Siviili- ja rikosoikeudellisten rangaistusten anonymisointijärjestelmä 2)Yhdennetty valvontajärjestelmä 3)Siviilioikeudenkäyntien hallinto- ja analyysijärjestelmä 4)Rikosasioiden hallinta- ja analysointijärjestelmä 5)Siviili- ja rikosoikeudellisia oikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä 6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja syyllisyyden välisen suhteen tunnistamiseksi. Jokaisen julkista hankintaa koskevan sopimuksen täytäntöönpano alkaa menettelystä vastaavan viranomaisen erityisellä hallinnollisella toimella, jonka nimi on ”täytäntöönpanon aloittaminen”.
M1C1–132	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”Yksi klikkaa sisäänrakennettua” -palvelut/-sisältö T2	EI OLE	Määrä	35	70	Q4	2023	Inpsin institutionaalisella verkkosivustolla on 35 lisäpalvelua ( www.inps.it ) . Palvelujen on oltava saatavilla institutionaalisella sivustolla asianmukaisten profilointilogiikan avulla (järjestelmässä on ehdotettava mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaisuuksien, havaitun hyödyn ja käyttäjähistorian perusteella). Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin osa-alueisiin: •Eläke-etuudet •Sosiaaliset iskunvaimentimet •Työttömyysetuudet •Vammaisuuden hyödyt •Purkaukset •Yrityksen rahoitusosuuksien kerääminen •Maatalousalan työntekijöiden palvelut •Petostentorjunta-, korruption- ja avoimuuspalvelut Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavat palvelut koskevat palvelujen digitaalista esittämistä, etua koskevien vaatimusten tarkistamista, käytäntöjen tilan seurantaa käyttäjien toimesta, palvelujen ennakoivaa ehdottamista käyttäjien tarpeiden perusteella ja etuuksien automaattista uusimista ilman, että tarvitaan uusia sovelluksia. Lisäksi on oltava seurantatulostauluja, joiden avulla INPS voi seurata tarjottuja hyötyjä ja antaa datavetoista tukea päätöksentekijöiden päätöksille.
M1C1–133	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniset taidot T2	EI OLE	Määrä	4 250	8 500	Q4	2023	Lisäksi 4250 INPS-työntekijää, joilla on sertifioitu parempia taitoja, seuraavilla eurooppalaisen osaamiskehyksen osa-alueilla: I) suunnitelma; II) rakentaminen; III) Käytös iv) mahdollista; v) Hallinnointi. Alat, joilla osaamista on parannettava, määritetään oppijoiden kohderyhmän mukaan.
M1C1–134	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1	EI OLE	Määrä	29	53	Q4	2023	Tavoitteena on saada aikaan 53 (52 prosenttia) uudelleen muotoiltua institutionaalista prosessia ja palvelua, jotta ne olisivat täysin digitalisoituja. INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy- ja turvallisuustyö, sertifiointi ja todentaminen. Kunkin alueen odotettu tavoite on esitetty edellä: ·Vakuutus: 8 (25 PROSENTTIA) ·Sosiaali- ja terveyspalvelut: 18 (50 PROSENTTIA) ·Ennaltaehkäisy ja turvallisuus: 9 (80 PROSENTTIA) ·Sertifioinnit ja todentamiset: 18 PROSENTTIA (80 PROSENTTIA).
M1C1–135	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1	EI OLE	Määrä	4	15	Q4	2023	Puolustusalan henkilöstön johtamiseen liittyvien 15 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (kuten rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen neljän jo digitoidun menettelyn perustasosta.
M1C1–136	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi	EI OLE	Digitoitujen todistusten lukumäärä	190 000	450 000	Q4	2023	Puolustusministeriön myöntämien digitoitujen henkilöllisyystodistusten (450000) lukumäärä infrastruktuurissa, ja niitä täydennetään palautumispaikalla, joka alkaa jo digitoitujen todistusten perustasosta 190000.
M1C1–137	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Välitavoite	Puolustusministeriö – institutionaalisten verkkoportaalien ja intranet-portaalien käyttöönotto	Toimielinten verkkoportaalit ja intranet-portaalit ovat täysin toimintavalmiita	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kehitetään ja toteutetaan i) institutionaalisia verkkoportaaleja ja ii) intranetportaaleja sisäisen viestinnän erityistarpeita varten.
M1C1–138	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Muiden kuin operaation kannalta kriittisten sovellusten siirtyminen infrastruktuurin avoimuuden (S.C.I.P.I.I.I.O.) T1	EI OLE	Määrä	0	10	Q4	2023	Operaatioiden ulkopuolisten kriittisten sovellusten alustava siirto ja operatiivinen saatavuus uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin. Tämä käsittää laitteistoympäristön toteuttamisen, avoimen lähdekoodin väliohjelmistokomponenttien asentamisen ja sovellusten uudelleensuunnittelun.
M1C1–139	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Kohde	Paikallisen julkishallinnon pilvipalvelujen mahdollistaminen T1	EI OLE	Määrä	0	4 083	Q3	2024	4083 paikallishallinnon siirtyminensertifioituihin pilviympäristöihin on katsottava saavutetuksi, kun kaikkien kuhunkin siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaus onnistuu.
M1C1–140	Investointi 1.4.1 – Kansalaisten kokemukset – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1	EI OLE	Prosenttiosuus	0.1	40	Q4	2024	Viranomaiset (kunnat, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaitosten perus- ja keskiasteen oppilaitokset sekä erityiset pilotoidut terveydenhuolto- ja kulttuuriperintöyksiköt), jotka noudattavat yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, yksinkertaistavat käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottavat huoltoa tulevina vuosina. Verkkosivustojen/palvelujen yhteisen rakenteen/mallin noudattaminen koostuu seuraavista: (1) Esitettyjen hankkeiden arviointi; (2) Hankkeen loppuun saattamisen arviointi keskeisistä käytettävyysmittareista (digitaalisen käytettävyyden pisteytykset) jo saatavilla olevan erityisen alustan avulla.
M1C1–141	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2	EI OLE	Määrä	15	20	Q4	2024	Puolustusvoimien henkilöstöhallintoon liittyvien 20 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (kuten rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen 15:n jo digitoidun menettelyn perustasosta tavoitteen 1 mukaisesti.
M1C1–142	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön T2 todistusten digitalisointi	EI OLE	Digitoitujen todistusten lukumäärä	450 000	750 000	Q4	2024	Puolustusministeriön myöntämien digitoitujen henkilöllisyystodistusten (750000) lukumäärä infrastruktuurissa, jota täydennetään palautumispaikalla, alkaen perustasosta 450000 jo digitoitua todistusta tavoitteen 1 mukaisesti.
M1C1–143	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtyminen infrastruktuurin avoimuuden (S.C.I.P.I.I.I.I.O.) T2	EI OLE	Määrä	10	15	Q4	2024	Neljän operaation kriittisen ja 11 muun kuin operaation kannalta kriittisen sovelluksen lopullinen siirtyminen uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin, johon kuuluvat laitteistoympäristön toteuttaminen, avoimen lähdekoodin väliohjelmistokomponenttien asentaminen ja sovellusten uudelleensuunnittelu, alkaen perustasosta, joka on jo siirretty tavoitteeseen 1.
M1C1–144	Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallisuus – Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen	EI OLE	Määrä	0	55	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vuoden 2025 toiseen neljännekseen mennessä AgID tukee 55:tä paikallishallintoa, jotta voidaan — 28 teknisen ja ammattimaisen asiantuntijan lähettäminen — Vähennetään virheiden määrää 50 prosentilla vähintään kahdessa kunkin hallinnon tarjoamassa digitaalisessa palvelussa — Levittää ja kouluttaa vähintään kolmea välinettä, joiden tarkoituksena on suunnitella ja kehittää kunkin hallinnon omistamia eniten käytettyjä digitaalisia palveluja — Varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia avustavista teknologioista ja ohjelmistotarpeista osoitetaan vammaisille työntekijöille.
M1C1–145	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) laajentaminen	Kohde	Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID, CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)	EI OLE	Niiden kansalaisten lukumäärä, joilla on sähköinen henkilökortti	17 500 000	42 300 000	Q4	2025	Niiden Italian kansalaisten lukumäärä, joilla on voimassa oleva digitaalinen henkilöllisyys kansallisella digitaalisen identiteetin alustalla.
M1C1–146	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID, CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)	EI OLE	Määrä	6 283	16 500	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sähköisen tunnistamisen (eID) (SPID tai CIE) käyttöön ottavien julkishallintojen lukumäärä (yhteensä 16500:sta).
M1C1–147	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Kohde	Paikallisen julkishallinnon pilvipalvelujen mahdollistaminen T2	EI OLE	Määrä	4 083	12 464	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	12464 paikallishallinnon siirtyminen sertifioituihin pilviympäristöihin katsotaan saavutetuksi, kun kaikkiin siirtymäsuunnitelmiin sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaus onnistuu.
M1C1–148	Investointi 1.4.1 – Kansalaisten kokemukset – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2	EI OLE	Prosenttiosuus	40	80	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Hallinnot (kunnalliset, ensimmäisenja toisen asteenoppilaitokset sekä erityiset pilotoidut terveydenhuolto- ja kulttuuriperintöyksiköt), jotka noudattavat yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, yksinkertaistavat käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottavat huoltoa tulevina vuosina. Verkkosivustojen/palvelujen yhteisen rakenteen/mallin noudattaminen koostuu seuraavista: (1) Esitettyjen hankkeiden arviointi; (2) Hankkeen loppuun saattamisen arviointi keskeisistä käytettävyysmittareista (digitaalisen käytettävyyden pisteytykset) jo saatavilla olevan erityisen alustan avulla. Kuntien on taattava yhteisen suunnittelupalvelumallin noudattaminen keskimäärin vähintään 3,5 palvelussa kaikissa tavoitteen saavuttamiseen osallistuvissa kunnissa.
M1C1–149	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen käyttöönotto T2	EI OLE	Määrä	11 450	14 100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Varmistetaan, että alustaan integroitujen palvelujen määrää lisätään seuraavien osalta: — julkishallinto on jo liittynyt foorumiin (11450 tahoa); — alustaan liittyvät uudet julkishallinnot (2650 uutta yksikköä). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (lopullisena tavoitteena on, että kunnissa on keskimäärin 35 palvelua, alueille 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua, kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–150	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	IO-sovelluksen T2 käyttöönottolaajennus	EI OLE	Määrä	7 000	14 100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisätään niiden palvelujen määrää, jotka on sisällytetty ”IO-hakemukseen: — riippumattoman toimijan jo käyttämät julkishallinnot (7000 yksikköä) — foorumiin liittyy uusia julkishallintoja (noin 7100 uutta yksikköä). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (lopullisena tavoitteena on, että kunnissa on keskimäärin 35 palvelua, alueille 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua, kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–151	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönotto T2	EI OLE	Määrä	800	6 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 6400 keskushallinnon ja kunnan on digitaalisen ilmoitusalustan (DNP) osalta annettava digitaalisia oikeudellisesti sitovia ilmoituksia kansalaisille, oikeushenkilöille, yhdistyksille ja muille julkisille tai yksityisille tahoille.
M1C1–152	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit T2	EI OLE	Määrä	7	45	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Täysin uudelleen suunnitellut sisäiset menettelyt ja prosessit (45 prosessia 31. elokuuta 2026 mennessä) ja ne voidaan saattaa kokonaan päätökseen verkossa (kuten toimistoautomaatio, liikkuvuuspalvelut ja verkko-oppiminen).
M1C1–153	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitoidut oikeudelliset asiakirjat T2	EI OLE	Määrä	3 500 000	7 750 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Päätökseen saatettuihin tai meneillään oleviin oikeudenkäynteihin liittyvien 7750000 oikeudellisen asiakirjan digitalisointi viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajalta (01/01/206–30.6.2026).
M1C1–154	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Oikeusalan datajärven tietojärjestelmät T2	EI OLE	Määrä	0	6	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kuuden uuden datajärven tietojärjestelmän käyttöönotto. 1)Siviili- ja rikosoikeudellisten rangaistusten anonymisointijärjestelmä 2)Yhdennetty valvontajärjestelmä 3)Siviilioikeudenkäyntien hallinto- ja analyysijärjestelmä 4)Rikosasioiden hallinta- ja analysointijärjestelmä 5)Siviili- ja rikosoikeudellisia oikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä 6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja syyllisyyden välisen suhteen tunnistamiseksi. Nämä kuusi ovat erillisiä järjestelmiä, joissa käytetään samanlaista teknologiaa. Järjestelmien kehys on sama: sisäisistä ja ulkoisista lähteistä peräisin olevien tietojen ja asiakirjojen yhdistäminen; järjestelmien mallit vaihtelevat käyttäjien (esim. siviili- ja rikostuomarit) ja tavoitteiden (esim. tilastojen ja tuomioiden) mukaan.
M1C1–155	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T2	EI OLE	Määrä	53	82	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tavoitteena on saada aikaan 82 (80 prosenttia) uudelleen laadittua institutionaalista prosessia ja palvelua, jotta ne olisivat täysin digitalisoituja. INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy- ja turvallisuustyö, sertifiointi ja todentaminen. Kunkin alueen odotettu tavoite on esitetty edellä: ·Vakuutus: 26 PROSENTTIA (80 PROSENTTIA); ·Sosiaali- ja terveyspalvelut: 29 PROSENTTIA (80 PROSENTTIA); ·Ennaltaehkäisy ja turvallisuus: 9 (80 PROSENTTIA) ·Sertifioinnit ja todentamiset: 18 PROSENTTIA (80 PROSENTTIA).

B. MISSION 1 OSA 2:

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 1 osan 2 toimintalinja 1 koskee investointeja ja uudistuksia, joiden päätarkoituksena on i) tukea digitaalista siirtymää ja tuotantojärjestelmän innovointia kannustamalla investoimaan teknologiaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; II) ultranopeiden laajakaista- ja 5G-verkkojen käyttöönotto digitaalisen kuilun kaventamiseksi sekä satelliittijärjestelmät ja -palvelut; III) strategisten arvoketjujen kehittämisen edistäminen ja yritysten kilpailukyvyn tukeminen keskittyen pk-yrityksiin.

Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään korjaamaan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä (DESI 2020) johtuvia puutteita yritysten digitalisaation ja yhteyksien puutteiden osalta, jotta voidaan vahvistaa maan sosiaalista ja taloudellista häiriönsietokykyä.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta ”vahvistaa etäopiskelua ja taitoja, myös digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020), ”keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020), ”edistää taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja (maakohtainen suositus 2, 2019), keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja jossain määrin ”tuetaan innovatiivisten ja pienempien yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta pankkien ulkopuolelta” (maakohtainen suositus 5, 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Mission 1 osa-alueen 2 toimintalinjan 2 päätavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä yrittäjyyden helpottamiseksi sekä kilpailun toimintaedellytyksiä resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja tuottavuuden kasvun edistämiseksi. Tärkein väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vuosittain hyväksyttävä vuotuinen kilpailulaki.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuonna 2019 osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta puuttua kilpailunrajoituksiin [...] myös uuden vuotuisen kilpailulainsäädännön avulla (maakohtainen suositus 3, 2019).

B.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Toimenpiteen tavoitteena on tukea yritysten digitalisaatiota kannustamalla yksityisiä investointeja digitalisaatiota tukeviin omaisuuseriin ja toimintoihin. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettava toimenpide on osa laajempaa siirtymä 4.0 -suunnitelmaa, johon sisältyy muita kansallisella tasolla rahoitettavia tukitoimenpiteitä yritysten digitalisaation vauhdittamiseksi.

Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä, ja se kattaa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta) esitetyissä veroilmoituksissa vaadittavat menot. Toimenpiteeseen sisältyy myös verohyvityskoodien määritelmä, joka on yksilöitävä verohallinnon päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää F24-maksumallin mukaisia verohyvityksiä.

Tuettujen verohyvitysten on katettava seuraavat omaisuuserät ja toiminnot:

1.tuotantohyödykkeet, jotka koostuvat seuraavista: I) 4.0 (ts. teknisesti kehittyneet) aineelliset tuotantohyödykkeet, kuten tuotantokoneet, joiden toimintaa ohjataan tietokonejärjestelmillä tai antureilla tai antureilla, tuotteen tai prosessin ohjauksessa käytettävillä koneilla ja järjestelmillä sekä vuorovaikutteisilla järjestelmillä; kaikille niille on ominaista digitaaliset ominaisuudet, kuten automatisoitu integrointi ja ihmisen ja koneen välinen rajapinta; II) 4.0 aineettomat pääomahyödykkeet, kuten 3D-mallinnus, tehtaan sisäiset viestintäjärjestelmät sekä tekoäly- ja koneoppimisohjelmistot, järjestelmät, alustat ja sovellukset; III) tavanomaiset aineettomat tuotantohyödykkeet, kuten yrityshallintoon liittyvät ohjelmistot. Tämä kattaa veroilmoituksissa esitetyt verohyvitykset 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

2.Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimet, jotka koostuvat tutkimuksesta ja kehittämisestä, teknologisesta innovoinnista, vihreästä ja digitaalisesta innovoinnista sekä suunnittelutoimista. Tämä kattaa veroilmoituksissa esitetyt verohyvitykset 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

3.koulutustoimet, joilla hankitaan tai lujitetaan tietämystä asiaankuuluvista teknologioista, kuten massadatasta ja data-analyysistä, ihmisen käyttöliittymästä, esineiden internetistä, liiketoimintaprosessien digitaalisesta integroinnista ja kyberturvallisuudesta. Tämä kattaa veroilmoituksissa esitetyt verohyvitykset 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

Toimenpiteeseen kuuluu sellaisen tiedekomitean perustaminen, johon kuuluu talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehitysministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoita ja jonka tehtävänä on arvioida ohjelman taloudellisia vaikutuksia.

Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus

Uudistuksen päätavoitteena on mukauttaa teollisoikeusjärjestelmä nykyaikaisiin haasteisiin ja varmistaa, että innovointipotentiaali edistää tuloksellisesti maan elpymistä ja palautumiskykyä. Sillä pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: teollisoikeuksien suojelujärjestelmän parantaminen; teollisoikeuksien käytön ja levittämisen kannustaminen erityisesti pk-yrityksissä; helpotetaan aineettoman omaisuuden saatavuutta ja jakamista varmistaen samalla kohtuullinen tuotto investoinneille; teollisoikeuden kunnioittamisen tiukentaminen; ja Italian aseman vahvistaminen teollisoikeutta käsittelevillä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Toimenpide koskee Italian teollisoikeuslain uudistusta, joka kattaa ainakin seuraavat alat: I) tarkistaa sääntelykehystä teollisoikeuksien suojelun vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) vahvistaa tukea yrityksille ja tutkimuslaitoksille, iii) parantaa taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpottaa tietämyksen siirtoa ja v) vahvistaa innovatiivisten palvelujen edistämistä.

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään

Investoinnin tavoitteena on tukea teollisoikeusjärjestelmää ja tukea sen uudistusta tämän osa-alueen uudistuksen 1 mukaisesti. Toimenpiteeseen sisältyy rahoitustuki yritysten ja tutkimuslaitosten teollisoikeuksiin liittyville hankkeille, kuten patentteihin liittyville toimenpiteille (Brevetti+), konseptinäyttöohjelmille (POC) ja teknologiansiirtovirastojen vahvistamiselle.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei oteta huomioon tutkimusta ja kehittämistä, joka liittyy seuraavaan toimien luetteloon: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 1 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 3 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 4 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Uudistuksen 2: Vuotuiset kilpailulait 2021, 2022, 2023 ja 2024

Kilpailulaki hyväksytään vuosittain lisäämällä kilpailumenettelyjä paikallisten julkisten palvelujen (erityisesti jätehuollon ja julkisen liikenteen) julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi, vältetään toimilupien perusteeton jatkaminen satamissa, valtateillä, sähkölatausasemilla ja vesivoimalla vakiintuneiden toimijoiden kanssa monilla aloilla, säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä, tarkistetaan aggregointia koskevia sääntöjä ja sovelletaan yleistä suhteellisuusperiaatetta julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kestoon ja asianmukaiseen korvaukseen. Kilpailulaki lisää myös kannustimia, jotka kannustavat alueita kilpailuttamaan alueellisia rautatiepalveluja koskevia julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksiaan. Lisäksi on erotettava selkeästi toisistaan sääntely- ja valvontatehtävät ja sopimusten hallinnointi.

Alakohtaisten toimenpiteiden osalta vuotuisiin kilpailulakeihin sisällytetään energia- (sähkö, kaasu ja vesi), jätehuoltoa ja liikennettä (satamat, rautatiet ja moottoritiet) koskevia toimenpiteitä, joilla täydennetään missioiden 2 ja 3 mukaisia investointeja ja uudistuksia. Rinnakkaistoimenpiteet, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, tulevat voimaan viimeistään 31 päivänäjoulukuuta 2022. Vuotuisessa kilpailulaissa 2022 hyväksytään erityisesti sähköverkon kehittämissuunnitelma ja edistetään toisensukupolven älykkäiden sähkömittareiden käyttöönottoa, joiden on 31päivänä joulukuuta 2025 oltava 33 miljoonaa yksikköä koko Italiassa.

Lisäksi laeilla on parannettava liiketoimintaympäristöä ainakin seuraavin keinoin: I) yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n lainsäädännön kanssa, ii) markkinavalvontaviranomaisten konsolidointi, digitalisointi ja ammattimaistaminen sekä iii) työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavan akkreditointiajan lyhentäminen seitsemästä neljään päivään yrityksen perustamiseen kuluvien päivien vähentämiseksi.

Uudistus 3: Yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Uudistuksessa tarkastellaan järjestelmällisesti kaikkia yrityksille suunnattuja kansallisia kannustimia ja niihin liittyviä välineitä.

Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa:

1.Julkaistaan kertomus, jossa arvioidaan yrityksille suunnattuja kannustimia. Kertomuksessa esitetään myös konkreettisia ehdotuksia yritysten kannustimien yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi.

2.Valtuutuslain ”Legge delega Incentivi” täytäntöönpanosäädösten voimaantulo. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten tarkoituksena on virtaviivaistaa ja järkeistää yritysten kannustimia.

Uudistukseen sisältyy Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) hallinnoiman kahden keskeisen välineen rakenneuudistus ja täytäntöönpanon jatkaminen:

a) RNA (kansallinen valtiontukirekisteri) ja

b) incentivi.gov.it Platform.

B.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C2–1	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Välitavoite	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla siirtymäkautta 4,0 koskevat verohyvitykset ovat mahdollisten edunsaajien saatavilla, ja tiedekomitean perustaminen	Lain säännös, josta käy ilmi verohyvitykset mahdollistavan talousarviolain voimaantulo, ja asiaan liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Säädöksissä asetetaan mahdollisten tuensaajien saataville siirtymäkautta 4,0 koskevat verohyvitykset. Näitä ovat verohyvitykset i) 4.0 (teknologisesti edistyneet) aineelliset tuotantohyödykkeet, ii) 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet, iii) tavanomaiset aineettomat tuotantohyödykkeet, iv) tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimet ja v) koulutustoimet. Verohyvityskoodit määritellään verohallinnon päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää verohyvityksiä F24-maksumallin mukaisesti. Siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi perustetaan tieteellinen komitea, johon kuuluu talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehitysministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoita.
M1C2–2	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset	EI OLE	Määrä	0	69 900	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Yrityksille on myönnetty 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella vähintään 69900 Siirtymä 4.0 -verohyvityksiä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutukseen. Erityisesti on odotettavissa, että — yrityksille on 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetty vähintään 17700 verohyvitystä 4,0 aineellisesta tuotantohyödykkeestä; — yrityksille on 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetty vähintään 27300 verohyvitystä 4,0 aineettomasta pääomahyödykkeestä; — yrityksille on myönnetty vähintään 13600 verohyvitystä tavanomaisista aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; — yrityksille on myönnetty vähintään10300 verohyvitystä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; — yrityksille on myönnetty vähintään 1000 verohyvitystä koulutustoimintaa varten 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä lueteltuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä jatketaan 31 päivästä joulukuuta 2022 30 päivään marraskuuta 2023.
M1C2–3	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset	EI OLE	Määrä	69 900	111 700	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Yrityksille on myönnetty 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella vähintään 111700 Siirtymä 4.0 -verohyvityksiä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutukseen. Erityisesti on odotettavissa, että — yrityksille on 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetty vähintään 26900 verohyvitystä 4,0 aineellisesta tuotantohyödykkeestä; — yrityksille on 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetty vähintään 41500 verohyvitystä 4,0 aineettomasta pääomahyödykkeestä; — yrityksille on myönnetty vähintään 20700 verohyvitystä tavanomaisista aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; — yrityksille on myönnetty vähintään 20600 verohyvitystä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; — yrityksille on myönnetty vähintään 2000 verohyvitystä koulutustoimintaa varten 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä lueteltuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä jatketaan 31 päivästä joulukuuta 2023 30 päivään marraskuuta 2024. Perustaso viittaa yrityksille myönnettyjen siirtymävaiheen 4.0 verohyvitysten lukumäärään 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella 4,0 aineellisesta pääomahyödykkeestä, 4.0 aineettomasta pääomahyödykkeestä ja vakioidusta aineettomasta hyödykkeestä sekä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitetyistä veroilmoituksista tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnasta sekä koulutustoiminnasta. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, myös 30 päivään marraskuuta 2023 mennessä esitetyt veroilmoitukset on sisällytettävä kaikkien edellä lueteltujen verohyvitysten perustasoon.
M1C2–4	Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus	Välitavoite	Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja sen täytäntöönpanosäädösten uudistamiseksi annetun asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi uuden teollisoikeuslain voimaantulo, ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Uudella asetuksella muutetaan Italian teollisoikeuslakia (asetus nro 30, annettu 10.2.2005), ja se kattaa vähintään seuraavat alat: I) sääntelykehyksen tarkistaminen teollisoikeuksien suojelun vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) yrityksille ja tutkimuslaitoksille annettavan tuen vahvistaminen, iii) osaamisen ja osaamisen kehittämisen parantaminen, iv) tietämyksen siirron helpottaminen ja v) innovatiivisten palvelujen edistäminen.
M1C2–5	Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään	Kohde	Teollisoikeuksiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista tuetut hankkeet	EI OLE	Määrä	0	254	Q4	2025	Vähintään 254 lisähanketta, joita tuetaan teollisoikeuteen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista yrityksille ja tutkimuselimille, kuten patentteihin liittyvät toimenpiteet (Brevetti+), konseptinäyttöohjelmat ja teknologiansiirtotoimistot, noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C2–6	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Il koskee: — Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta Paikalliset julkiset palvelut — Energia — Liikenne — Jätteet — Yrityksen perustaminen Markkinavalvonta Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta: I. Siirretään uusia esteitä yrityskeskittymien valvonnalle yhdenmukaistamalla Italian yrityskeskittymien valvontaa koskevat säännöt EU:n lainsäädännön kanssa. Paikalliset julkiset palvelut: II. Vahvistaa ja hyödyntää laajemmin paikallisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kilpailuperiaatetta erityisesti jätehuollon ja julkisen paikallisliikenteen alalla. III. Rajoittaa suorahankintaa velvoittamalla paikallisviranomaiset perustelemaan mahdolliset poikkeamat julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tarjouskilpailusta (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 192 §:n mukaisesti). IV. Säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä panemalla täytäntöön lain 124/2015 19 artikla yhtenä tekstinä paikallisista julkisista palveluista, erityisesti jätehuollosta. v. Säännöillä ja yhdistämismekanismeilla kannustetaan kuntien liittoja vähentämään yksiköiden ja hankintaviranomaisten määrää kytkemällä ne optimaalisiin alueellisiin aggregaatioihin (”ambiti territoriali ottimali”) sekä vähintään 350000 asukkaan paikallisten ja alueellisten julkisten liikennepalvelujen (bacini e livelli adeguati di servizi di trasporto pubblico locale e regionale) alueisiin ja riittävään tasoon. Paikallisia julkisia palveluja koskevassa säädöksessä, jolla pannaan täytäntöön lain 124/2015 19 §, on vähintään — määritellään julkiset palvelut EU:n lainsäädännön kriteerien perusteella — säädetään paikallisten julkisten palvelujen tarjoamista, sääntelyä ja hallinnointia koskevista yleisistä periaatteista; — vahvistaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kestoa koskevan yleisen suhteellisuusperiaatteen; — erotetaan selkeästi toisistaan sääntely- ja valvontatehtävät sekä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten hallinnointi; — varmistetaan, että paikallisviranomaiset perustelevat in house -kilpailuun osallistuneiden yritysten osuuden lisäämisen — tarjota asianmukainen korvaus julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista riippumattomien sääntelyviranomaisten (esim. energia-alan ARERA tai liikenteen ART) valvomien kustannusten perusteella; — rajoitetaan sisäisten sopimusten keskimääräistä kestoa ja lyhennetään ja yhdenmukaistetaan tarjouskilpailun kohteena olevien sopimusten vakiopituutta eri hankintayksiköissä edellyttäen, että kestolla varmistetaan sopimusten taloudellinen ja rahoituksellinen tasapaino, myös liikenneviraston vahvistamien kriteerien perusteella. Energiakysymykset VI. Tehdään käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta pakollista vesivoiman alalla ja määritellään vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten sääntelykehys. VII. Tehdä kaasun jakelua koskevien käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta pakollista. VIII. Vahvistetaan avoimet ja syrjimättömät vaatimukset julkisten tilojen osoittamiselle sähkölatausta varten tai latauspisteiden/asemien toiminnanharjoittajille. IX. Poistaa säännellyt tariffit sähköajoneuvojen latauksen sähköntoimitukselta. Vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten kilpailupuitteissa on vähintään Edellyttää, että tärkeitä vesivoimalaitoksia säännellään keskustasolla yleisin ja yhdenmukaisin kriteerein. Edellytetään, että alueet määrittelevät taloudelliset kriteerit, joihin käyttöoikeussopimusten kesto perustuu. —Poistetaan mahdollisuus jatkaa sopimuksia (kuten Italian perustuslakituomioistuin on jo todennut). — Edellytetään, että alueet yhdenmukaistavat tarjouspyyntöperusteiden käyttökriteerit (jotta voidaan luoda ennakoitava liiketoimintaympäristö). Liikenne: X. laaditaan selkeät, syrjimättömät ja avoimet perusteet satamatoimilupien myöntämiselle. XI. Poistetaan esteet, jotka estävät satamatoimiluvan haltijoita yhdistämästä satamatoimilupia useissa suurissa ja keskisuurissa satamissa. XII. Poistaa esteet, jotka estävät toimiluvan haltijoita tarjoamasta osaa satamapalveluista itse ja käyttämästä omia laitteitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöiden turvallisuutta, edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseksi tarvittavat edellytykset ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia satama-alueiden turvallisuuden varmistamista koskevaan tavoitteeseen nähden. XIII. Yksinkertaistetaan satamien lupasuunnitelmien tarkistamismenettelyjen tarkistamista. XIV. Pannaan täytäntöön asetuksen 50/2017 27 §:n 2 momentin d kohta, jossa kannustetaan alueita tekemään tarjouskilpailu alueellisista rautatiesopimuksistaan. Jätteet: XV. Yksinkertaistetaan jätteenkäsittelylaitosten lupamenettelyjä. Yrityksen perustaminen: XVI. Lyhennetään työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen kuluvaa akkreditointiaikaa seitsemästä neljään päivään yrityksen perustamiseen kuluvien päivien vähentämiseksi. Markkinavalvonta: XVII. Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten konsolidointi enintään kymmeneen Italian keskeisillä alueilla sijaitsevaan virastoon, joista kukin kattaa kaikki tuoteryhmät ja raportoi asetuksen (EU) 2019/1020 (tavarapaketti) mukaisesti perustetulle yhteyshenkilölle. XVIII. Vaaditaan kansallisia markkinavalvontaviranomaisia suorittamaan digitaalisia tuotetarkastuksia ja tiedonkeruuta, soveltamaan tekoälyä vaarallisten ja laittomien tuotteiden jäljittämiseen ja tunnistamaan suuntauksia ja riskejä sisämarkkinoilla. XIX. Edellytetään, että kansalliset markkinavalvontaviranomaiset sisällyttävät koulutuksen ja tieto- ja viestintäjärjestelmän käytön yleiseurooppalaista markkinavalvontaa varten. XX. Perustetaan uusia akkreditoituja laboratorioita tuotetestausta varten kaikille tuoteryhmille. Näiden laboratorioiden on testattava sähköistä kaupankäyntiä, fyysisiä laboratoriotestejä ja yhteisiä toimia (tulli- ja markkinavalvontaviranomaiset; kaksi tai useampi kansallinen markkinavalvontaviranomainen, kansalliset ja EU:n markkinaviranomaiset).
M1C2–7	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa) I. Mikroyritysten ja kotitalouksien säänneltyjen hintojen asteittainenpoistaminen 1. tammikuuta 2023 alkaen. II. Toteutetaan rinnakkaistoimenpiteitä, joilla tuetaan kilpailun yleistymistä sähkön vähittäismarkkinoilla. Rinnakkaistoimenpiteissä, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, on tarjottava ainakin seuraavat: — Huutokaupataan asiakaskuntaa tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi uusille tulokkaille. — Vahvistaa ylärajan kunkin toimittajan käytettävissä olevaksi enimmäismarkkinaosuudeksi; — Annetaan italialaisille kuluttajille mahdollisuus pyytää energiantoimittajaansa paljastamaan laskutustietonsa kolmansille palveluntarjoajille; — Lisätään sähkölaskun avoimuutta antamalla kuluttajille mahdollisuus tutustua ”spesi per oneri di sisteman” alakomponentteihin; — Poistetaan vaatimus, jonka mukaan toimittajien on perittävä maksuja, jotka eivät liity energia-alaan.
M1C2–8	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2021 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa	Kaiken sekundaarilainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2021 kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2021 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa.
M1C2–9	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo Vuotuiseen kilpailulainsäädäntöön on sisällyttävä vähintään seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö on hyväksyttävä ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Siinä on oltava: I) laaditaan selkeä menettely seuraavan vuosikymmenen sähköverkon kehittämissuunnitelman hyväksymiseksiennalta asetetuissa määräajoissa ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta (kahden vuoden välein)(*), jolla varmistetaan menettelyn saattaminen päätökseen ja yksinkertaistetaan hyväksyntämenettelyä. Vuoden 2021 sähköverkon kehittämissuunnitelma on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. edistää toisen sukupolvenälykkäiden sähkömittareiden käyttöönottoa; Kilpailunrajoitukset: III) Italian kilpailuviranomaisen (AutritàGarante della Concorrenza e del Mercato) arvioita keskittymistä, jotka voivat lain 287/1990 6 §:n nojalla olennaisesti estää tehokasta kilpailua, pidennetään 45 päivästä 90 päivään. Vähittäiskauppa: IV) eri kunnissa markkinoitavien yritysten myynninedistämismyyntiä koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen. Lääkkeet: varmistetaan galenilääkkeiden myyntiä koskevien lupavaatimusten oikeasuhteisuus.
M1C2–10	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2022 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa	Kaiken sekundaarilainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2022 kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset kaikkien edellä mainittujen, vuoden 2022 kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2–11	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo. Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja johdettu oikeus (tarvittaessa) hyväksytään ja tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Siihen on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: Moottoritiet: I) käyttöoikeussopimusten käyttöoikeuden ja sopimuksen irtisanomisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — tehdään käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta pakollista valtateillä ja vahvistetaan valtateitä koskevien käyttöoikeussopimusten myöntämistä koskevan sääntelykehyksen täytäntöönpanokelpoisuutta ja varmistetaan riittävät palvelutasot tienkäyttäjille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisten palvelujen tarjoamista EU:n lainsäädännön asettamissa rajoissa(*) parannetaan käyttöoikeussopimuksiin liittyvien hallinnollisten päätöksentekomenettelyjen tehokkuutta; vaatia yksityiskohtaista ja avointa kuvausta käyttöoikeussopimuksen kohteesta —edellyttää käyttöoikeusviranomaisia nimeämään käyttöoikeussopimukset maantieosuuksia varten, jotka on osoitettu julkisella menettelyllä, ottaen huomioon sääntelyviranomaisen (Autritàdi Regolazione dei Trasporti – ART) laatimat arviot mittakaavatehokkuudesta ja maantietoimilupien haltijoiden kustannuksista; — tehostetaan infrastruktuuriministeriön suorittamaa valtateiden infrastruktuurin kustannusten ja toteuttamisen valvontaa; — estää käyttöoikeussopimusten automaattisen uusimisen muun muassa parantamalla merkittävästi kaikkien talous- ja rahoitussuunnitelmien säännölliseen päivittämiseen ja näiden suunnitelmien vuosittaiseen täytäntöönpanoon liittyvien teknisten ja hallinnollisten menettelyjen hallinnoinnin tehokkuutta sekä kieltämällä julkisia hankintoja koskevan koodeksin 193 §:ssä säädettyjen menettelyjen käytön keinona tehdä päättyneitä tai päättyviä teitä koskevia käyttöoikeussopimuksia; — yksinkertaistetaan/selkeytetään sopimuksen irtisanomista ja peruuttamista koskevia ehtoja koskevaa sääntelyä, jotta käyttöoikeussopimusten kilpailullisuus kyseisillä markkinoilla säilyisi riittävänä; — pannaan oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön käyttöoikeusmaksujen sääntelymalli, joka on hyväksytty ottaen huomioon I) toimiluvanhaltijoiden monivuotisen talous- ja rahoitussuunnitelman säännölliset päivitykset (toimivaltaisen sääntelyviranomaisen hyväksymänä) ja ii) näiden suunnitelmien vuosittainen käyttöönotto. — laissa on säädettävä sopimuksen purkamisesta yleisen edun vuoksi ainakin riittävästä korvauksesta, jotta käyttöoikeussopimuksen saaja voi saada takaisin investoinnit, joita ei ole kokonaan kuoletettu. Mitä tulee sopimuksen irtisanomiseen vakavan rikkomisen vuoksi, laissa on säädettävä asianmukaisesta tasapainosta käyttöoikeussopimuksen saajalle vaadittujen vahinkojen palauttamisen ja vielä saamatta jääneiden investointien kohtuullisen korvauksen välillä. Vakavat rikkomukset on nimenomaisesti yksilöitävä laissa. II) hinnoittelua koskevan sääntelymallin osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — Vaatia toimiluvan haltijoita varmistamaan, että ART:n hinnoittelua koskeva sääntelymalli pannaan täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön käyttöoikeusmaksujen laskemiseksi. — Vaatia toimiluvan haltijoita varmistamaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataus- ja muiden palvelujen tarjoamista koskevien alikäyttöoikeuksien hinnoittelu- ja tarjouskilpailujärjestelmiä koskevan sääntelymallin täysimääräisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon. — Käyttöoikeusmaksujen on kannustettava investointeihin, ja niiden on perustuttava hintakattomenetelmään, joka perustuu koko talouden alan kustannusten avoimeen vertailevaan analyysiin selkeiden, yhdenmukaisten ja avointen kriteerien mukaisesti. käyttäjien oikeuksien osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — varmistetaan käyttäjien oikeuksien turvaamiseen ja riittävien palvelutasojen tarjoamiseen liittyvän ART:n sääntelykehyksen täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano. rakennustöidenulkoistamisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — Asetuksen (decreto legislativo) nro 36/2023 186 §:n 2 momentin mukaan teiden käyttöoikeussopimuksen haltijoille asetetaan velvollisuus antaa kolmansille osapuolille tehtäväksi 50–60 prosenttia rakennusurakka-, palvelu- ja tavarahankinnoista. Osuudet lasketaan käyttöoikeussopimukseen liittyviin asiakirjoihin liitettyjen talous- ja rahoitussuunnitelmien määrien perusteella ja ottaen huomioon käyttöoikeussopimuksen saajan taloudellinen koko ja ominaisuudet, käyttöoikeussopimuksen kesto, jäljellä oleva kesto, kohde, taloudellinen arvo ja tehtyjen investointien määrä. in house -toimeksiantojen osalta laissa säädetään seuraavaa: — vaatia sisäistä toimeksiantoa koskevan lainmukaisuuden pakollista ennakkotarkastusta ja kieltää tarjouskilpailumenettelyn tai sisäiset toimeksiannot ilman tätä tarkastusta; — antaa liikenteen sääntelyviranomaiselle riittävät välineet ja valtuudet edellä mainittujen tarkastusten suorittamiseen sekä kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) (oikeudelliseen) tukeen; — vaatia sähkölatauspisteiden vähimmäismäärän asentamista, riittävien pysäköinti- ja levähdysalueiden käyttöönottoa tavaraliikenteen harjoittajille sekä ART:n laatimien, käyttäjien oikeuksien turvaamista ja riittävien palvelutasojen tarjoamista koskevan sääntelykehyksen täysimääräistä noudattamista uusien moottoriteiden käyttöoikeussopimusten tekoperusteina. Kylmäsilitys: v) Sääntelykannustimien voimaantulo kylmäsilityspalvelujen käyttämiseksi satamissa; Luettelo maakaasun vähittäismyyjistä: määritellään yritysten markkinoille pääsyä ja pysyvyyttä koskevat perusteet ja vaatimukset asetuksen nro 164/2000 17 §:ssä vahvistetussa maakaasun vähittäismyyjien luettelossa, jonka tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja tukea kuluttajien valinnanvaraa kilpailluilla markkinoilla; Vakuutus: VII) autojen mustia laatikoita koskevien tietojen siirrettävyyden mahdollistavien säädösten voimaantulo vakuutuksenantajien välillä; Yrityksen perustaminen: VIII) start-up-yrityksiä, innovatiivisia pk-yrityksiä ja riskipääomaa koskevan lainsäädännön (esim. Start Up Act 2012) tarkistaminen ja päivittäminen nykyisen lainsäädännön järkeistämiseksi, startup-yritysten määritelmän tarkistamiseksi ja yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien pääomasijoitusten edistämiseksi.
M1C2–12	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2023 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa	Kaiken sekundaarilainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2023 vuotuisesta kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki säännökset, jotka ovat tarpeen kaikkien vuoden 2023 kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2–13	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2024 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2024 kilpailulain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Vuoden 2024 kilpailulain voimaantulo. Lakiesitys on toimitettava parlamentille kesäkuuhun 2024 mennessä. Jaostojen on hyväksyttävä se vuoden 2024 loppuun mennessä. Johdettu oikeus (tarvittaessa) viimeistään vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä.
M1C2–14	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Kohde	Miljoonat 2G:n älykkäät mittarit on otettu käyttöön.	EI OLE	Määrä	20	33	Q4	2025	Vähintään 33 miljoonaa älykästä 2G-mittaria on otettava käyttöön.
M1C2–14as	Uudistus 3: yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Välitavoite	Kertomuksen julkaiseminen, jossa arvioidaan kaikki yrityksille suunnatut kannustimet	Kertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Italian yritys- ja Made-ministeriö julkaisee raportin, jossa arvioidaan kaikkia yrityksille suunnattuja kannustimia ja investointeja. Kertomuksessa esitetään konkreettisia ehdotuksia kansallisten kannustimien järkeistämiseksi.
M1C2–14ter	Uudistus 3: yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Välitavoite	Yritysten kannustimien järkeistämistä koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo	Primaarilainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaikkien vakaiden kannustimien järkeistämistä koskevien säädösten voimaantulo. Uudistuksen on koskettava kansallisen tason kannustimia. Uudistukseen sisältyy Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) hallinnoiman kahden keskeisen välineen rakenneuudistus ja täytäntöönpanon jatkaminen: a) RNA (kansallinen valtiontukirekisteri) ja b) incentivi.gov.it Platform. ..

B.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Investoinnin tavoitteena on tukea mikroelektroniikan strategisen arvoketjun kehittämistä investoimalla piikarbidisubstraatteja, jotka ovat välttämättömiä suurteholaitteiden valmistuksessa. Investointi on toteutettava voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti, ja sillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra Broadband ja 5G)

Investoinnin tavoitteena on saattaa valmiiksi kansallinen ultranopea televerkko ja 5G-televerkko koko maan alueella. Näiden investointien odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamista ja kaventavan digitaalista kuilua Italiassa.

Investointiin sisältyy käyttöoikeussopimusten myöntäminen, ja se kattaa viisi nopeampaa yhteyshanketta:

1.”Italia a 1 giga”, joka tarjoaa 1 gigabittiä/s latausta ja 200 Mbit/s latausyhteyksiä seuraavan sukupolven harmaalla ja mustalla seuraavan sukupolven liityntäalueilla. Nämä alueet määritellään kartoituksen valmistumisen jälkeen;

2.”Italia 5G”, joka tarjoaa 5G-yhteyksiä markkinoiden toimintapuutteiden alueilla, joilla matkaviestintäverkkoja ei ole otettu käyttöön; tai vain 3G-verkkoja on saatavilla, eikä lähitulevaisuudessa ole suunnitteilla 4G- ja/tai 5G-matkaviestinverkkoja; tai on osoitettu, että markkinoilla on toimintapuute;

3.”Verkkoon liitetyt koulut”, joiden on tarjottava koulurakennuksille 1 gigabitti/s laajakaistayhteys;

4.”Verkkoon liitetyt terveydenhuoltolaitokset”, joiden on tarjottava 1 gigabitti/s laajakaistayhteys julkisiin terveydenhuoltolaitoksiin;

5.Yhteenliitetyt pienet saaret, jotka tarjoavat ultralaajakaistayhteydet valikoiduille pienemmille saarille, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle.

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Investoinnin tavoitteena on kehittää satelliittiyhteyksiä digitaalista ja vihreää siirtymää silmällä pitäen ja edistää avaruusalan kehitystä. Investoinnin tavoitteena on myös mahdollistaa turvallisen viestinnän ja seurantainfrastruktuurin kaltaiset palvelut talouden eri sektoreille, ja sitä varten siihen sisältyy sekä tuotantoketjun alkupäässä (satelliittien ja infrastruktuurin tuotanto ja käyttö) että tuotantoketjun loppupäässä (mahdollisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen).

Investointiin sisältyy tarjouskilpailujen tekeminen ja siihen kuuluu neljä hanketta:

1.Satcom, joka koostuu toimista sellaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -järjestelmien kehittämiseksi, joita käytetään erittäin turvallisten innovatiivisten satelliittiviestintäpalvelujen tarjoamiseksi valtiolliseen käyttöön.

2.Maanhavainnointi, joka koostuu i) alkupään toiminnoista: mukaan lukien määrittely, suunnittelu, kaukohavainnointijärjestelmän kehittäminen (Synteettinen apertuurin tutka (SAR), hyperspektraali) sekä maa-, meri- ja ilmakehän seurantaan keskittyvien laukaisujen hankinta; II) tuotantoketjun loppupään toiminnot: kyberItalia -hankkeen toteuttaminen, johon sisältyy digitaalisen kopion luominen maasta.

3.Avaruustehdas, joka koostuu kahdesta alahankkeesta: I) Avaruustoiminto 4.0: pienten satelliittien digitaalisten valmistus-, kokoonpano- ja testauslaitosten määrittely, suunnittelu ja rakentaminen sekä kyberfyysisen tuotantojärjestelmän ja satelliittien digitaalisen ystävyystoiminnan toteuttaminen, jonka tavoitteena on luoda kaksisuuntainen yhteys digitaalisen mallin ja sen fyysisen vastineen välille; II) Avaruuteen pääsy: tutkimus, kehittäminen ja prototyyppien kehittäminen vihreän teknologian toteuttamiseksi tulevan sukupolven frustereita ja kantoraketteja varten, mukaan lukien valikoitujen teknologioiden demonstrointi lennon aikana.

4.Kiertoradalla harjoitettava talous, joka koostuu kiertoradalla olevien yhteentoimivuusteknologioiden demonstraation käyttöönotosta kiertoradalla; kansallisen avaruusvalvonnan ja -seurannan (SST) kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien maassa sijaitsevien antureiden verkosto avaruusromun havainnointia ja jäljittämistä varten; avaruusliikenteen hallintatoimia tukevan tietopalvelun suunnittelu ja kehittäminen sekä varojen osoittaminen sen hankintaa, hallinnointia ja tietopalvelujen tarjoamista varten.

Tarkoituksena on, että investoinnilla ei ole sotilaallisia tavoitteita tai merkitystä puolustuksen alalla.

Investointi 5: Teollisuuden toimitusketjupolitiikka ja kansainvälistyminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa teollisuuden toimitusketjuja erityisesti helpottamalla rahoituksen saantia ja edistää yritysten (erityisesti pk-yritysten) kilpailukykyä erityisesti tukemalla niiden kansainvälistymistä ja vahvistamalla niiden häiriönsietokykyä covid-19-kriisin jälkeen.

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta:

1.SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus. Se koostuu nykyisen SIMEST-viraston hallinnoiman rahaston jälleenrahoituksesta, josta myönnetään rahoitustukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, niiden kansainvälistymisen tukemiseksi erilaisilla välineillä, kuten ulkomaisille markkinoille pääsyä koskevilla ohjelmilla ja sähköisen kaupankäynnin kehittämisohjelmilla.

2.Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky. Se koostuu kehityssopimuksen välineen kautta yrityksille annettavasta taloudellisesta tuesta hankkeille, jotka liittyvät keskeisiin strategisiin arvoketjuihin, kuten teollisuuden kehittämisohjelmiin, ympäristönsuojelun kehittämisohjelmiin, kestävään liikkuvuuteen ja matkailuun.

Edellä mainitut tukitoimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamisen osalta, kuten teknisissä ohjeissa (2021/C58/01) täsmennetään.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen (2021/C58/01), Italian ja rahoitusvälineestä vastaavan yhteisön tai rahoituksen välittäjän välisessä oikeudellisessa sopimuksessa ja rahoitusvälineen sijoituspolitiikassa on

I.vaatia InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevien komission teknisten ohjeiden soveltamista; ja

II.sulkea seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä tukikelpoisuuden ulkopuolelle: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö 5 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 7 ja omaisuus 8 ; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja

III.vaatia, että toimeksi saanut yhteisö tai rahoituksen välittäjä varmentaa, että hankkeet ovat asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia, kaikkien liiketoimien osalta, myös niiden, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.

Investointi 7. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologioille sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvylle ja häiriönsietokyvylle:

Tämä toimenpide koostuu kahdesta alainvestoinnista.

Alainvestointi 1:

Tämä alainvestointi koostuu julkisesta investoinnista välineeseen ”nettonollateknologiat”, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saatavuutta energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tuotannon omaan käyttöön ja tuotantoprosessin kestävän muutoksen aloilla.

Investoinnilla tuetaan

I)kansallisen tuotantojärjestelmän ekologinen siirtymä eri tasoilla tukemalla investointeja ekologisen siirtymän kannalta merkityksellisten laitteiden (kuten akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitteiden) tuotantoketjujen vahvistamiseen,

II)tuotantoprosessien energiatehokkuus (myös tuottamalla uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä omaan käyttöön, biomassaa lukuun ottamatta),

III)tuotantoprosessien kestävyys, myös kiertotalous ja resurssien tehokkaampi käyttö.

Lainajärjestely toimii myöntämällä avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 3600000000 euroa.

Rahoitusvälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.. Lainajärjestelyn on sisällettävä seuraavat rahoitusvälineet:

·Kehityssopimus, jolla tuetaan yli 20000000 euron nettonollateknologiahankkeita myöntämällä avustuksia, korkotukia ja tuettuja lainoja.

·Teollisuuden muutosrahasto, josta tuetaan hankkeita, joiden arvo on 3000000–20000000 euroa, myöntämällä avustuksia, korkotukia ja tuettuja lainoja.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia S.p.A:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikehyksen lopulliset investointi- ja myöntämispäätökset tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja ne hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 9 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 10 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 11 ja omaisuuserät 12 .

d.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava, että

I.valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen;

II.”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja

III.vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi, noudatetaan. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5. Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 1430000000 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineestä tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 13

Osainvestointi 2:

Tämä alainvestointi koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia teollisuuden toimitusketjujen vahvistamiseksi.

Investoinnilla tuetaan keskeisiin strategisiin arvoketjuihin liittyviä hankkeita, kuten teollisuuden kehittämisohjelmia ja ympäristönsuojelun kehittämisohjelmia.

Lainajärjestely toimii myöntämällä avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineen tavoitteena on saada rahoitusta vähintään 700000000 euroa.

Rahoitusvälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A..

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalian on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

I)Rahoitustuotteen (rahoitustuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

II)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

III)Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 14 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 15 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 16 ja omaisuuserät 17 .

IV)Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalian erityissuojelualueen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava, että

I.valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen;

II.”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

B.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C2–15	Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia	Kohde	Piikarbidisubstraattien tuotantokapasiteetti	EI OLE	Määrä	0	374 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 374400 piikarbidialustan tuotantokapasiteetin lisääminen vuodessa. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että lisäkapasiteettiin liittyy vähintään 700 uutta työntekijää.
M1C2–16	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Välitavoite	Kaikkien nopeampien yhteyshankkeiden hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien nopeampien yhteyshankkeiden julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus kaikista hankintasopimuksista, jotka koskevat nopeampia yhteyksiä koskevia hankkeita, joihin kuuluvat i) ”Italia a 1 giga”, ii) ”Italia 5G”, iii) ”Yhdistetyt koulut” ja iv) ”Yhteydennetyt terveydenhuoltolaitokset”; ja v) ”Yhdistetyt pienet saaret”.
M1C2–17	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Talon numerot, joilla on 1 Gbit/s:n yhteys	EI OLE	Määrä	0	3 400 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 3400000 uutta talomäärää (joista vähintään 450000 hajanaista kotitaloutta, jotka sijaitsevat syrjäisillä alueilla), jotka ovat yhteydessä vähintään 1 Gbit/s:n yhteyksiin kuidusta kotiin/rakennukseen (FTTH/B), kiinteän langattoman yhteyden (FWA) kautta
M1C2–18	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet	EI OLE	Määrä	0	17 700	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisäksi vähintään 9000 koulua ja 8700 julkista terveydenhuoltolaitosta, joissa on vähintään 1 Gbit/s yhteydet.
M1C2–19	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet	EI OLE	Määrä	0	18	Q4	2024	Lisäksi vähintään 18 saarta, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle ja joilla on ultralaajakaistayhteydet uuden optisen runkoliitynnän avulla.
M1C2–20	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	5G-peittein varustetut kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät	EI OLE	Määrä	0	12 600	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisäksi vähintään 12600 kilometriä taajamien ulkopuolisia teitä ja käytäviä, jotka on varustettu 5G-verkolla.
M1C2–21	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	5G-verkon peitossa olevat markkinahäiriöalueet	EI OLE	Määrä	0	1 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisäksi vähintään 1400 neliökilometriä markkinahäiriöalueita, joilla on 5G-peitto ja joista vähintään 500 neliökilometriä on 5G-peitto.
M1C2–22	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Välitavoite	Kaikkien satelliittiteknologiaa ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikista satelliittiteknologiaa ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikista satelliittiteknologiaa ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koostuvat i) Satcomista, ii) maanhavainnoinnista, iii) avaruustekniikasta ja iv) kiertoradalla tapahtuvasta taloudesta.
M1C2–23	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Maateleskoopit, operatiivinen SST-keskus, avaruustehdas ja nestemäisen käyttövoiman demonstratori käytössä	EI OLE	Määrä	0	6	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään kolme uutta korkean suorituskyvyn teleskooppia, joilla voidaan tunnistaa avaruusesineitä, yksi operatiivinen avaruusesineiden valvonta- ja seurantakeskus (SST) (avaruusromun havainnoinnin ja seurannan verkosto), yksi avaruuselementti (pienten satelliittien valmistus-, kokoonpano-, integrointi- ja testauslinjat (M-AIT)) ja yksi nestemäisen käyttövoiman demonstraatiolaite uuden sukupolven laukaisulaitteita varten.
M1C2–24	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Käytössä olevien ryhmittymien konstellaukset tai niiden konseptin osoittaminen	EI OLE	Määrä	0	2	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Satcom- ja maanhavainnointialoitteiden puitteissa käyttöönotettujen konstellaatioiden konstellaation lisäksi vähintään kaksi muuta konstellattia tai todistetta konstellaateista
M1C2–25	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Julkishallinnolle tarjottavat palvelut	EI OLE	Määrä	0	8	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään kahdeksan muuta julkishallinnolle tarjottavaa palvelua, jotka perustuvat tuettuihin avaruusaloitteisiin, kuten rannikkopalvelut ja meri- ja rannikkoseuranta, ilmanlaatupalvelut, maaliikennepalvelut, seurantapalvelujen kattavuus ja maankäyttö, hydrometeorologiset palvelut, vesivarat, hätäpalvelut ja turvallisuuspalvelut.
M1C2–26	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 uudelleenrahoitus ja uudelleenjärjestely	Välitavoite	Rahaston 394/81 uudelleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen	Lain säännös, josta käy ilmi rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoittamisesta annetun asetuksen (asetusten) voimaantulo Lautakunnan päätöksen hyväksyminen rahoitettavien hankkeiden valintaperusteiden vahvistamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Asetuksessa tai asetuksissa säädetään rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoituksesta. Rahaston johtokunta hyväksyy päätöksen sijoituspolitiikasta. Rahaston 394/81 jälleenrahoitukseen liittyvässä investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja soveltamisala, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuetuissa hankkeissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta, ii) tuettujen toimien tyyppi, iii) kohteena olevat edunsaajat, joiden osuus pk-yrityksistä on yleisempi, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) määräykset, joilla investoidaan uudelleen mahdolliset takaisin saadut varat vastaaviin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnetyistä lainoista peräisin olevien korkojen takaisinmaksuun. Toimeksi saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehtävässä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.
M1C2–27	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 uudelleenrahoitus ja uudelleenjärjestely	Kohde	Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset	EI OLE	Määrä	0	4 000	Q4	2021	Vähintään 4000 pk-yritystä sai tukea rahastosta 394/81 1. tammikuuta 2021 alkaen.
M1C2–28	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Välitavoite	Kehityssopimuksiin liittyvän investointipolitiikan sisältävän asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kehittämissopimuksiin perustuvassa investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja soveltamisala, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta, ii) tuettujen toimien tyyppi, iii) kohteena olevat tuensaajat ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) määräykset, joilla investoidaan uudelleen mahdolliset takaisin saadut varat vastaaviin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnetyistä lainoista peräisin olevien korkojen takaisinmaksuun. Toimeksi saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehtävässä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.
M1C2–29	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Kohde	Kehittämissopimukset hyväksytty	EI OLE	Määrä	0	40	Q4	2023	Vähintään 40 kehittämissopimusta, jotka on hyväksytty investointipolitiikan mukaisesti. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös vähintään 1500 miljoonan euron investointeja.
M1C2–30	Investointi 7. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologioille sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvylle ja häiriönsietokyvylle	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
M1C2–31	Investointi 7 Tuki ekologisen siirtymän, nettonollateknologioiden sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn tuotantojärjestelmälle	Välitavoite	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen.	Siirtotodistus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Italian on siirrettävä 2500000000 euroa Invitaliaan lainajärjestelyä varten. Joista: ·2000000000 euroa alainvestointiin 1 Nettonollateknologiat; ·500000000 euroa alainvestointiin 2 Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky.
M1C2–32	Investointi 7. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologioille sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvylle ja häiriönsietokyvylle	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset	EI OLE	Prosenttiosuus	0	100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Invitalia on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta voidaan käyttää 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen 2500000000 euron investoinneista (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Erityisesti: ·2000000000 euroa alainvestointiin 1 Nettonollateknologiat; ·500000000 euroa alainvestointiin 2 Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky.

C. MISSION 1 OSA-ALUE 3: Matkailu ja kulttuuri 4.0.

Tässä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osassa keskitytään käynnistämään uudelleen kaksi covid-kriisistä voimakkaasti kärsivää alaa: kulttuuri ja matkailu. Kulttuurialaan liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan kulttuurikohteiden saavutettavuutta sekä digitaalisesti että fyysisesti, energiatehokkaampia ja turvallisempia luonnonkatastrofeihin nähden, tukemaan kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä muun muassa tukemalla pienten kulttuurikohteiden ja maaseudun arkkitehtuurin houkuttelevuutta sekä lisäämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Suunnitteilla on kolme toimenpidekokonaisuutta: I) toimet kulttuuriperinnön kehittämiseksi seuraavalle sukupolvelle, mukaan lukien investoinnit digitaaliseen siirtymään ja kulttuurikohteiden energiatehokkuuden parantamiseen, ii) pienten historiallisten kohteiden, uskonnollisen ja maaseutuperinnön kulttuurivetoinen uudistaminen; III) kulttuurialan ja luovien toimialojen tukitoimet 4.0. Matkailuun liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan alan kilpailukykyä muun muassa vähentämällä alan hajanaisuutta ja lisäämällä mittakaavaetuja, parantamalla ja päivittämällä majoitus- ja ravitsemisalan standardeja, kannustamalla digitaalista innovointia ja uusien teknologioiden käyttöä toimijoiden keskuudessa sekä tukemaan alan vihreää siirtymää. Tältä osin suunnitellaan toimenpiteitä, joilla tuetaan matkailualalla toimivia yrityksiä, myös pk-yrityksiä, ja matkailualan toimijoita, muun muassa investoimalla digitaalisiin välineisiin.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle osoitettujen maakohtaisten suositusten toteuttamista ja erityisesti tarvetta ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi ja investointien keskittämiseksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään” (maakohtainen suositus 3, 2020). Niillä tuetaan myös sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja Italian talouden kilpailukykyä ja edistetään samalla matkailualan digitalisaatiota ja kestävyyttä.

C.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1 Kulttuuriperintöä koskeva digitaalistrategia ja foorumit

Toimenpiteeseen sisältyy toimia, joilla digitalisoidaan Italian kulttuuriperintöä kulttuuriresurssien ja digitaalisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi.

Toimenpiteellä luodaan uusi kansallinen digitaalinen infrastruktuuri, jolla kerätään, integroidaan ja säilytetään digitaalisia resursseja ja asetetaan ne julkisesti saataville erityisten alustojen kautta. ”Fyysistä” perintöä koskeviin toimiin on liitettävä museoiden, arkistojen, kirjastojen ja kulttuurikohteiden digitointi, jotta kansalaiset voivat tutkia uusia tapoja hyötyä kulttuuriperinnöstä.

Investointi 1.2: Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista, jotta mahdollistetaan laajempi pääsy kulttuuriin ja osallistuminen siihen

Toimenpiteellä pyritään poistamaan arkkitehtoniset, kulttuuriset ja kognitiiviset esteet useilta italialaisilta kulttuurilaitoksilta. Toimet yhdistetään hallintohenkilöstön ja kulttuurialan toimijoiden koulutukseen, esteettömyyden kulttuurin edistämiseen ja oikeudellisten näkökohtien, vastaanoton, kulttuurisen sovittelun ja edistämisen asiantuntemuksen kehittämiseen.

Investointi 1.3: Energiatehokkuuden parantaminen elokuvateattereissa, teattereissa ja museoissa

Toimenpiteellä parannetaan kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin liittyvien rakennusten energiatehokkuutta. Niitä esiintyy usein vanhentuneissa ja energiatehottomissa laitoksissa, jotka aiheuttavat korkeita ylläpitokustannuksia ilmastoinnin, valaistuksen, viestinnän ja turvallisuuden osalta. Investoinnilla rahoitetaan toimia, joilla parannetaan italialaisten (julkisten ja yksityisten) museoiden, elokuvateattereiden ja teatterien energiatehokkuutta.

Uudistus 3.1: Kulttuuritapahtumia koskevien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten hyväksyminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kulttuuritapahtumien (kuten näyttelyiden, festivaalien, kulttuuritapahtumien ja musiikkitapahtumien) ekologista jalanjälkeä sisällyttämällä sosiaaliset ja ympäristökriteerit viranomaisten rahoittamien, edistämien tai järjestämien kulttuuritapahtumien julkisiin hankintoihin.

Investointi 3.3: Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallinnoimiseksi

Investoinnin yleisenä tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä. Kyseessä on kaksi toimenpidettä.

Ensimmäisellä toimenpiteellä (”Tuki kulttuuritoiminnan elpymiselle edistämällä innovointia ja digitaaliteknologian käyttöä koko arvoketjussa”) pyritään tukemaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita digitaalisten strategioiden täytäntöönpanossa ja hallintovalmiuksiensa parantamisessa.

Toisella toimella (”Vihreän lähestymistavan edistäminen koko kulttuuri- ja luovassa ketjussa”) pyritään edistämään ympäristön kannalta kestävää lähestymistapaa koko ketjussa, pienentämään ekologista jalanjälkeä ja edistämään innovatiivista ja osallistavaa ekologista suunnittelua, myös kiertotalouden yhteydessä, jotta voidaan ohjata yleisöä kohti vastuullisempaa ympäristökäyttäytymistä.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 18 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 19 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 20 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 21 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 4.1: Digitaalinen matkailukeskus

Toimenpiteen tavoitteena on perustaa erityisen verkkoalustan kautta käytettävissä oleva digitaalinen matkailukeskus, joka mahdollistaa koko matkailuekosysteemin oman tarjonnan parantamiseksi, integroimiseksi ja edistämiseksi. Investoinnilla rahoitetaan uutta digitaalista infrastruktuuria ja tuetaan yrityksiä kansallisen matkailun seurantakeskuksen tarjoamilla data-analyysivälineillä.

Toimenpiteessä on myös harkittava osaamiskeskuksen perustamista tukemaan kiihdytysohjelmia.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 22 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 23 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 24 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 25 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Uudistus 4.1: Matkaoppaiden ammattien tilaaminen

Digitaalimatkailukeskukseen tehtäviä investointeja täydennetään uudistuksella, jolla virtaviivaistetaan matkaoppaita koskevia säännöksiä. Toimenpiteessä säädetään paikallisen sääntelyn mukaisesti matkailuoppaiden ammatillisesta järjestöstä ja niiden alkuperäalueesta. Uudistuksen järjestelmällinen ja yhdenmukainen soveltaminen mahdollistaisi ammatin perusperiaatteiden sääntelyn ja palvelujen tarjonnan yhdenmukaistamisen koko jäsenvaltion alueella, millä olisi myönteinen vaikutus markkinoihin. Uudistukseen sisältyy koulutusta ja täydennyskoulutusta, jotta tarjontaa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

C.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C3–1	Investointi 1.1 Kulttuuriperintöä koskeva digitaalistrategia ja foorumit	Kohde	Käyttäjät ovat saaneet koulutusta kulttuuriperinnön verkko-opiskelualustalla	EI OLE	Määrä	0	30 000	Q4	2025	Koulutettujen käyttäjien on mitattava elinikäisen oppimisen ohjelmaa varten digitaalisesti tarjottavan koulutustarjonnan tehokkuutta. Tukitoimityyppiin kuuluvat seuraavat: kurssien tuottaminen, sellaisten verkko-opetuksen ja verkko-opiskeluohjelmien toteuttaminen, jotka on suunniteltu oppijoiden eri kohderyhmien pätevyyden arvioinnin perusteella (jotka vastaavat kolmea kurssitasoa: perustaidot, erityistaidot, johtamistaidot). Tämän toimenpiteen tuensaajat ovat: ministeriön työntekijät, paikallisviranomaisten kulttuuri-instituuttien työntekijät ja freelance-kulttuurialan toimijat.
M1C3–2	Investoinnit – 1.1 Kulttuuriperintöä koskeva digitaalistrategia ja foorumit	Kohde	Digitaalisessa kirjastossa tuotetut ja julkaistut digitaaliset resurssit	EI OLE	Määrä	0	65 000 000	Q4	2025	Tavoitteena olevilla digitaalisilla resursseilla mitataan sellaisten digitoitujen kulttuuriesineiden määrän kasvua, joiden digitaalisia kappaleita voidaan käyttää verkossa digitaaliteknologian avulla. Täytettäviä digitaalisia resursseja ovat muun muassa seuraavat: kirjojen ja käsikirjoitusten, asiakirjojen ja valokuvien, taideteosten sekä historiallisten ja arkeologisten esineiden, muistomerkkien ja arkeologisten kohteiden, audio- ja videomateriaalien digitointi, mukaan lukien aiempien digitointien ja metatietojen normalisointi Vastaanottajat: museot, arkistot, kirjastot ja kulttuuri-instituutit
M1C3–3	Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista, jotta mahdollistetaan kulttuurin laajempi saatavuus ja siihen osallistuminen	Kohde	Toimet fyysisen ja kognitiivisen saavutettavuuden parantamiseksi kulttuuripaikoissa	EI OLE	Määrä	0	617	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	352 museota, muistomerkkiä/, arkeologisia alueita ja puistoja, 129 arkistoa, 46 kirjastoa ja 90 muuta kuin valtiollista kulttuurikohdetta. Toimenpiteet koskevat fyysisiä toimenpiteitä arkkitehtonisten esteiden poistamiseksi ja sellaisten teknologisten välineiden asentamista, jotka mahdollistavat niiden käytön henkilöille, joiden aistikyky on heikentynyt (vaikea, ääni, hajukokemus). 37 prosenttia tukitoimista toteutetaan eteläisillä alueilla.
M1C3–4	Investoinnit – 1.3 Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoihin ja kulttuurikohteisiin, teatterisaliin ja elokuvateattereihin liittyvät toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	80	Q3	2023	Indikaattori viittaa päätökseen saatettujen toimien lukumäärään, josta on osoituksena töiden säännöllisen toteuttamisen varmentaminen. Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat: - tekninen ja taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, helpotukset ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden johdosta toteutettavat toimet energiatehokkuuden parantamiseksi; - rakennuksen vaippaa koskevat toimet; - laitteiden, työkalujen, järjestelmien, laitteiden ja digitaalisten sovellusohjelmistojen korvaamiseen/hankintaan liittyvät toimet sekä niiden toimintaa varten tarvittavat lisävälineet, patenttien, lisenssien ja taitotiedon hankinta; - älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös teknologisten yhdistelmien avulla.
M1C3–5	Investoinnit – 1.3 Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoihin ja kulttuurikohteisiin, teatterisaliin ja elokuvateattereihin liittyvät toimet saadaan päätökseen (toinen erä)	EI OLE	Määrä	0	420	Q4	2025	Indikaattori viittaa 55:een valtion museoihin ja kulttuurikohteisiin, 230 teatterisaliin ja 135 elokuvateatteriin, jotka saatiin sertifioimalla teosten säännöllinen toteuttaminen. Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat: - tekninen ja taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, helpotukset ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden johdosta toteutettavat toimet energiatehokkuuden parantamiseksi; - rakennuksen vaippaa koskevat toimet; - laitteiden, työkalujen, järjestelmien, laitteiden ja digitaalisten sovellusohjelmistojen korvaamiseen/hankintaan liittyvät toimet sekä niiden toimintaa varten tarvittavat lisävälineet, patenttien, lisenssien ja taitotiedon hankinta; - älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös teknologisten yhdistelmien avulla.
M1C3–6	Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumien ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset	Välitavoite	Tulee voimaan asetus, jossa määritellään sosiaali- ja ympäristökriteerit julkisrahoitteisia kulttuuritapahtumia koskevissa julkisissa hankinnoissa	Asetuksen säännös, jossa mainitaan kulttuuritapahtumia koskevien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Perusteet vahvistetaan seuraaville näkökohdille: paperin ja painosten käytön vähentäminen, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö, kierrätetyistä ja uudelleenkäytetyistä materiaaleista ja kestävistä kalusteista valmistettu vaiheistus, ympäristövaikutuksiltaan vähäiset kalusteet, paikan valinta biologisen monimuotoisuuden suojelun perusteella, ympäristövaikutuksiltaan vähäiset ateriapalvelut, tapahtumaan johtava kuljetus ja materiaalien kuljetus, tapahtuman järjestämiseen tarvittava energiankulutus. Saavutettavuutta ja osallisuutta edistäviin sosiaalisiin kriteereihin on sisällyttävä seuraavat: esteettömyyden edistäminen vammaisten henkilöiden kannalta; nuorten työllistymismahdollisuuksien, pitkäaikaistyöttömien, muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien (kuten siirtotyöläisten ja etnisten vähemmistöjen) ja vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksien edistäminen; varmistetaan yhtäläinen pääsy hankintoihin yrityksille, joiden omistajat tai työntekijät kuuluvat etnisiin tai vähemmistöryhmiin, kuten osuuskuntiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin; edistetään ”ihmisarvoista työtä”, jolla tarkoitetaan oikeutta tuottavaan ja vapaasti valittuun työhön, työelämän perusperiaatteisiin ja -oikeuksiin, ihmisarvoiseen palkkaan, sosiaaliseen suojeluun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Uudistus kattaa kulttuuritapahtumat, kuten näyttelyt, festivaalit ja esittävät taidetapahtumat.
M1C3–7	Investoinnit – 3.3 Kilpailualan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallinnoimiseksi.	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää	Ilmoitus kaikista julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä niiden organisaatioiden ja verkostojen osalta, jotka vastaavat valmiuksien kehittämistoimien toteuttamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Valittujen täytäntöönpanoelinten on oltava erikoistuneita organisaatioita tai verkostoja, joilla on osaamista ja kokemusta sekä koulutuksen että kulttuurituotannon, ympäristön, kulttuurin hallinnan ja koulutuksen alalta. Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–8	Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Välitavoite	Digitaalisen matkailuportaalin kehittämistä koskevien sopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien digitaalisen matkailuportaalin kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ilmoitus (kaikkien) julkisten hankintojen tekemisestä digitaalisen matkailuportaalin kehittämiseksi. Digitaalinen matkailuportaali päivittää nykyistä Italia.it-portaalia ottamalla käyttöön pilvipalvelun ja avoimen arkkitehtuurin, mikä suosii suuresti yhteyksiä ekosysteemiin. Päivitettyyn portaaliin on sisällyttävä uuden alkupään rajapinnan ja navigointipuun luominen; osien, sivujen ja artikkelien ulkoasun, rakenteen ja toimintojen tarkistaminen; karttojen käyttöönotto; monikielinen hallinnointi (vaihtohetkellä portaali esitetään italiaksi ja englanniksi). Muiden tällä hetkellä tuettujen kielten integrointi on odotettavissa tilaamisen jälkeisinä kuukausina. Hankintasopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä noudatetaan.
M1C3–9	Investointi 4.1 Digitaalimatkailukeskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden osallistuminen digitaalimatkailukeskukseen	EI OLE	Määrä	0	20 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Asianomaisten matkailualan toimijoiden lukumäärä (kuten hotelli, matkanjärjestäjä ja ATECO-koodien 55.00.00 mukaiset yritykset; 56.00.00; 79.00.00.00 ja muut alaan kuuluvat rakenteet) vastaavat 4:ää prosenttia arvioiduista 500000 italialaisesta toimijasta (taito, koulutus, viestintä, data-analyysit, innovointia tukevat ratkaisut). Vähintään 37 prosenttia asianomaisista matkailijoista on sijaittava etelässä.
M1C3–10	Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva asetus.	Välitavoite	Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely	Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määritelmä ei saa merkitä uuden säännellyn ammatin luomista.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määritelmä ei saa merkitä uuden säännellyn ammatin luomista. Uudistuksessa on myös säädettävä koulutuksesta ja ammatillisesta päivittämisestä, jotta tarjontaa voidaan tukea paremmin. Uudistus katsotaan menetelmäksi, jolla hankitaan ainutkertainen ammattipätevyys, joka on hyväksytty yhdenmukaisin vaatimuksin kansallisella tasolla kansallisen lain ja myöhemmin täytäntöön panevien valtiollisten alueiden ministeriön asetusten nojalla.
M1C3–11	Investointi 1.3 – Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: energiatehokkuuden parantaminen kulttuuripaikoissa	Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulon osoittava säännös resurssien jakamisesta kulttuuripaikkojen energiatehokkuuden parantamiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuurikohteina ovat elokuvateatterit, teatterit ja museot. (INV. 1.3) Kun on kyse museoista ja kulttuuripaikoista energiatehokkuuden parantamiseksi, toimenpide toteutetaan tunnustamalla hanke-ehdotukset kulttuuriministeriössä tavoite 1 -tapauksessa. Muussa tapauksessa tavoitteiden 2 ja 3 mukaisissa tapauksissa muiden kuin valtiollisten laitosten yksilöinti toteutetaan tarjouspyyntöjen avulla. Sopimusten tekemisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

C3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2.1: Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus

Investointi on sisällytetty Piano Nazionale Borghi -ohjelmaan, jolla tuetaan epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä pienten kaupunkien kulttuurisen elvyttämisen ja matkailun elvyttämisen pohjalta. Toimet rakentuvat integroitujen paikallisten kulttuurihankkeiden ympärille.

Toimenpiteissä keskitytään seuraaviin: I) historiallisen perinnön ennallistaminen, avointen julkisten tilojen parantaminen (esim. arkkitehtonisten esteiden poistaminen, kaupunkikalusteiden parantaminen), pienten kulttuuripalvelujen luominen, myös matkailua varten; II) kannustetaan luomaan ja edistämään uusia reittejä (esim. temaattisia reittejä, historiallisia reittejä) ja opastettuja kierroksia; III) taloudellisen tuen käyttöönotto kulttuuri-, luova-, matkailu-, kauppa-, elintarvike- ja käsiteollisuustoiminnalle, jolla pyritään elvyttämään paikallista taloutta parantamalla paikallisia tuotteita, tietämystä ja tekniikoita.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 26 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 27 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 28 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 29 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.2: Maaseutuarkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Tällä investoinnilla edistetään järjestelmällistä prosessia, jolla parannetaan historiallisia maaseuturakennuksia (yksityiset tai kolmannen sektorin toimijat) ja maisemansuojelua.

Monet maaseuturakennukset ja maatalousrakenteet ovat edenneet, heikentyneet ja muuttuneet asteittain, mikä on heikentänyt niiden erityisominaisuuksia ja suhdetta ympäristöön. Uudistamalla maaseudun rakennuskanta toimenpiteellä parannetaan maaseudun maiseman laatua palauttamalla yhteisöön vajaakäytössä oleva rakennuskanta, johon yleisöllä ei ole pääsyä.

Investointi 2.3: Ohjelmat, joilla parannetaan paikkojen identiteettiä: puistot ja historialliset puutarhat

Näillä investoinneilla pyritään torjumaan kaupunkien taantumista ja palauttamaan yhteisiä paikkojen identiteettejä, luomaan uusia mahdollisuuksia elvyttämään paikallisia talouksia ja lieventämään kriisin vaikutuksia sekä parantamaan osaamista historiallisten puistojen ja puutarhojen hallinnointia ja ylläpitoa varten.

Investoinnin tavoitteena on historiallisten puistojen ja puutarhojen kunnostaminen sekä Italian historiallisten puistojen ja puutarhojen laaja-alainen tuntemus ja kunnostaminen niiden asianmukaista ylläpitoa, hoitoa ja julkista käyttöä varten. Resursseja osoitetaan näiden kohteiden kunnostamiseen ja sellaisten paikallisten työntekijöiden koulutukseen, jotka voivat hoitaa tai pitää niitä ajan mittaan.

Kulttuurisen ja historiallisen arvon lisäksi puutarhat ja historialliset puistot parantavat ympäristöarvoja, ja niillä on tärkeä rooli suojelussa, hapen tuottamisessa, ympäristön pilaantumisen ja melun vähentämisessä sekä mikroilmaston sääntelyssä.

Investointi 2.4: Uskonnonharjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC:n kulttuuriperinnön ennallistaminen ja taideteosten suojamajoitus (Recovery Art)

On otettava käyttöön maanjäristyksen vastainen ennaltaehkäisysuunnitelma, jotta voidaan vähentää merkittävästi uskonnonharjoituspaikkoihin kohdistuvaa riskiä ja siten välttää mahdolliset ennallistamiskustannukset katastrofien jälkeen sekä monien varojen pysyvä menettäminen. Toimintasuunnitelmassa on kolme toimintalinjaa: uskonnonharjoituspaikkojen suojeleminen seismisiltä vaaroilta; rahaston perinnön restaurointi uskonnonharjoituspaikkoja varten ja varastojen rakentaminen taideteosten suojana katastrofaalisten tapahtumien yhteydessä.

Investoinnin tarkoituksena on myös perustaa kulttuurivarojen suojelua ihmis- ja luonnonriskeiltä käsittelevä kansallinen toiminnallinen keskus (CEFURISC), joka mahdollistaa olemassa olevien teknologioiden ja ympäristöjärjestelmien synergisemmän käytön kulttuurikohteiden seurannassa, valvonnassa ja hallinnassa.

Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea matkailualalla toimivia yrityksiä. Siihen sisältyy majoituspalvelujen parantamiseen tähtäävien töiden verohyvitys, takuurahasto, jolla helpotetaan alan yritysten luotonsaantia (pk-yritysten takuurahaston erityisen osion kautta), Euroopan investointipankin temaattisen matkailurahaston aktivoiminen alan innovatiivisten investointien tukemiseksi ja oman pääoman rahasto (kansallinen matkailurahasto) sellaisten kiinteistöjen kunnostamiseksi, joilla on paljon matkailupotentiaalia. Edellä mainittuja toimenpiteitä täydennetään uudella rahoitusvälineellä (FRI – Fondo Rotativo) matkailualalla toimivien yritysten tukemiseksi. Edellä mainitut tukitoimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen, kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaista ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01) täsmennetään.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen (2021/C58/01), rahoitusvälineiden oikeudellisessa sopimuksessa ja sitä seuraavassa sijoituspolitiikassa on

I.vaatia InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevien komission teknisten ohjeiden soveltamista; ja

II.sulje pois seuraava toimintaluettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 30 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 31 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 32 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 33 ; ja iv) toimet, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja

Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Investoinnin tavoitteena on parantaa Italian elokuva- ja audiovisuaalialan kilpailukykyä. Hankkeella pyritään lieventämään kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on lisätä talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä, muun muassa koulutusta koskevien toimien avulla, kolmella toimintalinjalla.

·Linja A: Uusien studioiden rakentaminen ja olemassa olevien studioiden ja liitteiden hyödyntäminen, huipputeknologiaratkaisut mukaan luettuina.

·Rivi B: Innovatiiviset investoinnit elokuvakeskuksen tuotanto- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi, mukaan lukien audiovisuaalisen tuotannon, kansainvälistymisen sekä kulttuuri- ja koulutusvaihdon uudet välineet; kehitetään (virtuaalituotanto) ammatti- ja opetuskäyttöön tarkoitettua infrastruktuuria verkko-oppimisen, digitalisoinnin ja rakennus- ja kasvikannan nykyaikaistamisen avulla erityisesti teknologisen ja ekologisen muutoksen edistämiseksi; audiovisuaalisen perinnön säilyttäminen ja digitointi

·Linja C: Ammatillisten taitojen ja osaamisen vahvistaminen audiovisuaalialalla kolmella ammattimaisella makroalueella: yritystoiminta/johtaminen; luova/taiteellinen; tekniset työntekijät.

Investointi 4.3: Caput Mundi Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin.

Hankkeella lisätään esteettömien matkailukohteiden määrää, luodaan päteviä ja päteviä matkailu- ja kulttuurivaihtoehtoja ruuhkautuneille keskusalueille sekä lisätään digitaaliteknologian käyttöä, parannetaan viheralueita ja matkailun kestävyyttä. Investointi käsittää kuusi toimintalinjaa:

1.”Roman kulttuuriperintö EU:n ja seuraavan sukupolven hyväksi”, joka kattaa Rooman kaupungin kulttuuri- ja kaupunkiperinnön sekä historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden kompleksien elvyttämisen ja ennallistamisen;

2.”Jubilee paths” (paganista kristittyyn Roomaan), jonka tavoitteena on parantaa, suojella, torjua seismistä, ennallistaa historiallisesti kiinnostavia paikkoja ja rakennuksia ja arkeologisia väyliä;

3.#LaCittàCondivisa, joka kattaa syrjäseuduilla sijaitsevien alueiden kunnostamisen;

4.#Mitingodiverde, joka kattaa toimet puistoissa, historiallisissa puutarhoissa, huvissa ja vesipisteissä;

5.#Roma 4.0, joka kattaa kulttuuripalvelujen digitalisoinnin ja matkailijoille tarkoitettujen sovellusten kehittämisen;

6.#Amanotesa, jonka tavoitteena on lisätä kulttuuritarjontaa syrjäisille alueille sosiaalisen integraation edistämiseksi.

C.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C3–12	Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus	Välitavoite	Kulttuuriministeriön asetus varojen myöntämisestä kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan	Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulon osoittava säännös varojen jakamisesta kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuuriministeriön asetuksella osoitetaan varoja kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuuden lisäämiseksi mukana olevat kunnat viittaavat niihin 250 kuntaan/kylään, jotka ovat toimittaneet tukiohjelmat kulttuuriministeriölle. 250kylän valintaperusteet (Inv. Alueiden, alueiden, ANCI:n ja sisäisten alueiden on oltava yhteisiä; niiden on alustavasti määritettävä tukikelpoiset alueet (Inv2.1) eri ohjelmien keskinäisen täydentävyyden vuoksi. Kylät valitaan a) alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten kriteerien perusteella (tilastoindikaattorit), b) hankkeen kyky vaikuttaa matkailun houkuttelevuuteen ja lisätä kulttuurista osallistumista. Huomioon otetaan seuraavat tilastolliset indikaattorit: demografinen koko (kunnat, joilla on ponnahduspiste. & 5000 inhab.) ja suuntaus; matkailuvirrat, museovieraat; matkailutarjonnan johdonmukaisuus (hotellit ja muut hotellit, B &B-hotellit, huoneet ja vuokramajoitus); kunnan väestökehitys; väestön kulttuurisen osallistumisen aste; kulttuurialan, luovien toimialojen ja matkailualan yritysten (voittoa tavoittelevien ja voittoa tavoittelemattomien) yritysten sekä niihin liittyvien työntekijöiden johdonmukaisuus. Tarjouskilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille tehtävien sopimusten on sisällettävä seuraavat: a) Tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 25 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. C) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren ja ohjelman päättymisen puolivälissä.
M1C3–13	Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Kulttuuriministeriön (MIC) asetuksen voimaantulon osoittava säännös resurssien jakamisesta maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Varat jaetaan kulttuuriministeriön asetuksella. maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi. Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi (Inv 2.2) takaisin perittävien varojen valinnassa on asetettava etusijalle investoinnin kyky tuottaa vaikutuksia maisema-arvojen suojelutavoitteisiin. Etusijalle asetetaan: — maisema-arvoltaan merkittävillä alueilla sijaitseviin omaisuuseriin (alueet, jotka sijaitsevat maiseman kannalta merkittävillä tai yleisen edun kannalta merkittävillä alueilla (DLgs 42/2004:n 1142–139 artikla), maisemat, jotka Unescon on tunnustettava, FAO GIAHS; — omaisuus, joka on jo yleisesti saatavilla tai jonka omistaja suostuu olemaan käytettävissä myös paikallisissa ja integroiduissa piireissä ja verkoissa; — pinta-alahankkeet, jotka esitetään aggregoitujen aiheiden mukaan ja joilla voidaan varmistaa tehokkaammin maiseman kunnostamista koskevien tavoitteiden saavuttaminen; — hankkeet, jotka toteutetaan alueilla, jotka edistävät integrointia ja synergiaa muiden PNRR:n ehdokkaiden ja muiden alueellisten suunnitelmien/hankkeiden kanssa, joita kansallinen ohjelmasuunnittelu (kulttuuriministeriö) tukee. Toimenpiteiden kohteena olevien maaseutuarkkitehtuurin tyyppien määrittelemiseksi voidaan ottaa huomioon 6.10.2005 annettu MiBAC-asetus (jolla pantiin täytäntöön 24.12.2003 annettu laki nro 378 – Maaseudun arkkitehtuurin suojelu ja parantaminen). Alustavasti kriteerit voivat koskea seuraavia seikkoja: varojen säilyttämisen tila, käytön taso sekä niiden merkitys alueellisissa ja kaupunkialueilla. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–14	Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: hankkeet, joilla parannetaan paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteettiä	Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulon osoittava säännös resurssien jakamisesta paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtääviin hankkeisiin	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuuriministeriön asetuksella osoitetaan resurssit paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtäävistä hankkeista vastaaville viranomaisille. Historialliset puistot ja puutarhat (Inv. 2.3) interventio koskee yksinomaan suojattua kulttuuriomaisuutta, jonka taiteellista tai historiallista merkitystä on ilmoitettu. Ne voivat kuulua sekä valtion kulttuuriministeriöön että valtiosta riippumattomaan omaisuuteen. Valinta tehdään teknis-tieteellisen koordinointiryhmän määrittelemien perusteiden mukaisesti. Ryhmä koostuu MiC:n, yliopiston, ANCI:n ja alakohtaisten yhdistysten edustajista. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–15	Investointi 2.4 – Harjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC:n kulttuuriperinnön ja taideteosten suojien ennallistaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: maanjäristysturvallisuus uskonnonharjoituksen sijasta ja FEC:n (Fondo Edifici di Culto) kulttuuriperinnön restaurointi	Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulon osoittavan asetuksen säännös resurssien jakamisesta maanjäristysturvallisuus uskonnonharjoituksen sijasta ja FEC:n (Fondo Edifici di Culto) kulttuuriperinnön restaurointi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuuriministeriön asetuksessa määritetään toimeenpanija sekä toimenpiteiden kohteena olevien rakennusten tukikelpoisuus ja rahoitus. ja typologia. (INV 2.4) Harjoituspaikkojen seismiset ehkäisy- ja turvallisuustoimenpiteet koskevat useita maanjäristyksiä Italian alueilla vuodesta 2009 lähtien (Abruzzo, Lazio, Marche ja Umbria). FEC:n (Fondo Edifici di Culto) toimet valitaan FEC:n (Fondo Edifici di Culto) omaisuuden suojelun tilan perusteella. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–16	Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Kohde	Toteutetut toimet kulttuuri- tai matkailukohteiden parantamiseksi	EI OLE	Määrä	0	1 300	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös sitä, että vähintään 1800 pk-yritystä tukeepienten historiallisten kaupunkien hankkeita. Tavoitteella mitataan niiden toimien määrää, jotka on päätetty kulttuuri- ja matkailukohteiden parantamiseksi ja jotka osoitetaan erillisillä todistuksilla säännöllisestä toteuttamisesta (kulttuuriperinnön ennallistaminen ja uudistaminen, kulttuuri- ja matkailupalveluihin tarkoitetut rakennukset, pienet matkailuinfrastruktuurit). Tietoihin on sisällyttävä —Rakennusten ja julkisten tilojen (kuten museoiden ja kirjastojen) tarkoituksenmukainen uudelleenkäyttö sekä toiminnallinen, rakenne- ja laitossuunnittelu, energiatehokkuuden parantaminen, vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä vammaisten pääsyä rajoittavien esteiden poistaminen. Kulttuuriperinnön (kuten arkeologisen, historiallisen taiteellisen, arkkitehtonisen, demo-etno-antropologisen) säilyttäminen ja hyödyntäminen; —tieto- ja tietoalustojen ja integroitujen tietojärjestelmien luominen); —kulttuuri- ja taidetoiminnan luominen, kulttuuristen ja temaattisten reittien, historiallisten reittien, pyöräteiden ja/tai jalankulkureittien luominen ja edistäminen matkailun ja kulttuurin kannalta tärkeiden paikkojen (kuten museoiden, muistomerkkien, Unescon kohteiden, kirjastojen, arkeologisten alueiden ja muiden kulttuuristen, uskonnollisten ja taiteellisten kohteiden) yhdistämiseksi ja käyttämiseksi; — Tuki kulttuuri-, matkailu-, kauppa-, elintarvike- ja käsiteollisuusyrityksille. 37 prosenttia tukitoimista on toteutettava vähemmän kehittyneillä alueilla.
M1C3–17	Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Kohde	Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat tukitoimet päätökseen	EI OLE	Määrä	0	3 000	Q4	2025	Tavoitteessa havaitaan loppuun saatettujen toimenpiteiden kohteena olevien varojen kokonaismäärä (mikä käy ilmi todistuksesta töiden säännöllisestä toteuttamisesta). Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös 900 lisätyöskentelyn aloittamisesta maaseudun arkkitehtuurin ja maisemansuojelun suojelemiseksi ja parantamiseksi (kuten töiden aloitustodistus osoittaa). Päätökseentettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat: 1. Maatalouden asutusalueiden, esineiden ja historiallisten maaseuturakennusten, historiallisesti kiinnostavien maatalouskasvien sekä arkkitehtuurin ja maaseutumaiseman tyypillisten osatekijöiden konservatiivinen kunnostaminen ja toiminnallinen kunnostaminen. Ennallistamisen ja rakenteellisen mukauttamisen tekniikoista on annettava etusija ekoyhteensopiville ratkaisuille ja vaihtoehtoisten energialähteiden käytölle. 2. Maaseudun rakennetun kulttuuriperinnön laskennan loppuun saattaminen ja kansallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden käyttöönotto
M1C3–18	Investointi 2.3 Paikkojen identiteetin parantamiseen tähtäävät ohjelmat: puistot ja historialliset puutarhat	Kohde	Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	40	Q4	2025	Indikaattori viittaa niiden historiallisten puistojen ja puutarhojen lukumäärään, jotka on hyväksytty uudelleen (kuten todistus töiden säännöllisestä toteuttamisesta osoittaa). Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös vähintään 1260 toimijan koulutustoimien suorittamisesta. Puistojen ja historiallisten puutarhojen uudelleenpätevyyden tyydyttävän saavuttamisen kannalta päätökseentettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat: -kasvillisuuskomponentin kehityksen ylläpito/palauttaminen/hallinta; -nykyisten arkkitehtonisten ja muistomerkkisten osien (kuten pienet rakennukset, pisteet ja kalusteet) ennallistaminen; -tilojen nykyisten käyttömenetelmien analysointi ja optimointi optimaalisen käytön mahdollistamiseksi, -haavoittuvimpien tai arvokkaimpien alueiden kunnioittaminen; -toimenpiteet, joilla varmistetaan saavutettavuus henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt, -aidattujen alueiden, sisäänkäyntiporttien ja videovalvontajärjestelmien turvaaminen; -tietovälineiden (kuten julisteiden ja oppaiden) toteuttaminen kansalaisten tietämyksen ja tietoisen käytön edistämiseksi; -hyödyntämistoimet, joilla edistetään kulttuuri-, koulutus- ja virkistyskäyttöä.
M1C3–19	Investoinnit – 2.4 Harjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojamajoitus (Recovery Art)	Kohde	Maanjäristysturvallisuustoimet uskonnonharjoituspaikoissa, FEC-elokuvan (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojukset saatu päätökseen	EI OLE	Määrä	0	300	Q4	2025	Tavoitteella mitataan uskonnonharjoituspaikkojen maanjäristyksen torjuntaan, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) palauttamiseen ja taideteoksille tarkoitettujen suojatoimien määrää katastrofitilanteissa (kuten töiden säännöllistä toteuttamista koskeva todistus osoittaa). Tukitoimiin kuuluvat seuraavat: I) ennalta ehkäisevät maanjäristysten vastaiset toimet, joilla korjataan olemassa olevat vahingot ja turvataan kulttuuriperintö; II) Takaisinperintähankkeessa luodaan väliaikaisia ja suojattuja talletuksia irtaimen omaisuuden säilyttämiseksi katastrofin sattuessa.
M1C3–20	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Välitavoite	Täytäntöönpanosta vastaavan yksikön Cinecittà SPA:n ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamiseksi	Sopimusten allekirjoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Täytäntöönpanoelimen Cinecittà SPA:n ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamiseksi. Tähän toimenpiteeseen kuuluu uusien studioiden rakentaminen, olemassa olevien studioiden kunnostaminen, investoinnit uusiin digitaaliteknologioihin, järjestelmiin ja palveluihin, joiden tarkoituksena on vahvistaa Cinecittà SPA:n hallinnoimia Cinecittà-elokuvastudioita. Hankkeen toteuttavan organisaation Cinecittà SPA:n ja yritysten välisen sopimuksen on sisällettävä valinta- ja tukikelpoisuuskriteerit, joiden perusteella tuettujen omaisuuserien/toimintojen ja/tai yritysten on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -teknisiä ohjeita (2021/C58/01). Sitoumus/tavoite investoida 20 prosenttia varoihin/toimintoihin ja/tai yrityksiin, jotka täyttävät digitaalisten merkintöjen valintakriteerit, ja 70 prosenttia ilmastoseurannan valintaperusteisiin.
M1C3–21	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Kohde	Niiden studioiden lukumäärä, joiden kunnostus-, nykyaikaistamis- ja rakennustyöt on saatu päätökseen	EI OLE	Määrä	0	9	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Puheenvuorot koskevat —viiden uuden studion rakentaminen ja — neljän olemassa olevan studion kunnostaminen. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toimenpiteen kuvauksen riveillä B ja C ilmoitettujen tukitoimien loppuun saattamisesta.
M1C3–22	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Välitavoite	Investointipolitiikka: Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;	Investointipolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Sijoituspolitiikassa on määriteltävä vähintään tuettujen toimien luonne, laajuus ja kohteena olevat tuensaajat, rahoituksen saajien tukikelpoisuusperusteet ja niiden valinta avoimella ehdotuspyynnöllä; sekä säännökset, joilla investoidaan uudelleen mahdolliset takaisin saadut varat samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Investointipolitiikassa on suunniteltava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteita, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuettuja toimia koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–23	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,	Investointipolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Rahasto on tarkoitettu italialaisten kiinteistöjen hankintaan, rakenneuudistukseen ja uudelleenkoulutukseen, jotta voidaan tukea matkailun kehittämistä kriisistä eniten kärsineillä alueilla tai reuna-alueilla (rannikkoalueet, pienet saaret, syrjäiset alueet sekä maaseutu- ja vuoristoalueet). Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteita, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuettuja toimia koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–24	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Välitavoite	Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,	Investointipolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Investointipolitiikassa on suunniteltava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteita, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuettuja toimia koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–25	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Fondo Rotativon investointipolitiikka	Investointipolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Investointipolitiikassa on suunniteltava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteita, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuettuja toimia koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–26	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskevan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi verohyvitykset mahdollistavan talousarviolain voimaantulo, ja asiaan liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Verohyvityksen myöntämistä koskeva viitelainsäädäntö on 31. toukokuuta 2014 annetulla lailla nro 83, jolla otettiin käyttöön verohyvityksen tunnustaminen majoitusliikkeiden kunnostustoimia varten. Valinta-/tukikelpoisuuskriteerit tuetun omaisuuden/toiminnan ja tuensaajien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamiseksi. Niissä edellytetään vähintään poissulkemisluettelon käyttöä ja tuettujen varojen/toimien ja tuensaajien asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön noudattamista sekä vaatimusten noudattamisen varmistamista.
M1C3–27	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Kohde	Määrä kulttuuri- ja matkailukohteet, joiden uudelleenkoulutus oli keskimäärin 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	100	Q4	2024	Investointiin on sisällyttävä tukitoimia, jotka kattavat 1. kulttuuri- ja kaupunkiperinnön sekä Rooman kaupungin historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden kompleksien elvyttäminen ja ennallistaminen investointikohdassa ”Roman kulttuuriperintö EU:n ja seuraavan sukupolven hyväksi”; 2.investointikohdan ”Jubilee paths” parantaminen, turvallisuus, maanjäristyksen torjunta, historiallisesti kiinnostavien paikkojen ja rakennusten ennallistaminen sekä arkeologiset väylät; 3.syrjäseuduilla sijaitsevien alueiden kunnostaminen investointilohkoa ”#LaCittàCondivisa” varten; 4.toimet puistoissa, historiallisissa puutarhoissa, huvissa ja vesipisteissä investointikohdassa #Mitingodiverde; 5.kulttuuripalvelujen digitalisointi ja matkailijoille tarkoitettujen sovellusten tai investointilinjan #Roma 4.0 kehittäminen; 6.Toimet, joilla lisätään kulttuuritarjontaa syrjäisille alueille sosiaalisen integraation edistämiseksi investointikohdassa #Amanotesa.
M1C3–28	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä tuettujen matkailuyritysten lukumäärä;	EI OLE	Määrä	0	3 500	Q4	2025	Vähintään 3500 matkailuyritystä, joita tuetaan infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä; Verohyvityksestä myönnettävän tuen on parannettava matkailu- ja vieraanvaraisuuden laatua seuraavin keinoin: -investoinnit ympäristön kestävyyteen (vähemmän energiaintensiiviset uusiutuvat energialähteet) -Italian majoitustilojen laatuvaatimusten parantaminen ja parantaminen
M1C3–29	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	170	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuki vähintään 170:lle matkailuhankkeelle; Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista myönnettävällä tuella pyritään ·tuetaan innovatiivisia investointeja digitaaliseen siirtymään ·matkailupalvelujen tarjonnan lisääminen ·yritysten yhdistämisprosessien edistäminen
M1C3–30	Investointi 4.2: Matkailun kilpailukykyä tukevat rahastot yritykset	Kohde	Euroopan investointipankin temaattiset rahastot: Yhteensä 350000000 euron maksu rahastoon	EI OLE	Määrä	0	350 000 000	Q4	2022	Maksun on oltava välitavoitteen mukaisen investointipolitiikan mukainen.
M1C3–31	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Kansallinen matkailurahasto: Yhteensä 150000000 euron maksu rahastoon pääomatukea varten	EI OLE	Määrä	0	150 000 000	Q4	2022	Maksun on oltava välitavoitteen mukaisen investointipolitiikan mukainen.
M1C3–32	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien matkailuyritysten lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	1 000	Q4	2025	Vähintään 1000 matkailuyritystä, joita tuetaan pk-yritysten takuurahastosta.
M1C3–33	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Kohde	Niiden yritysten lukumäärä, joita tuetaan Fondo Rotative -ohjelmasta (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	300	Q4	2025	Vähintään 300 yritystä, joita Fondo Rotativo tukee; Fondo Rotativosta rahoitettaviin tukitoimiin kuuluvat: -energia-alan uudelleenkoulutustoimet -rakennusten vaippaa ja peruskorjausta koskevat toimet DPR 380/2001:n 3 §:n 1 momentin b kohdan mukaisesti (rakennusta koskevien lakien ja asetusten yhteinen teksti) -toimet arkkitehtonisten esteiden poistamiseksi. -ilmastointijärjestelmien täydelliseen tai osittaiseen korvaamiseen liittyvät toimenpiteet. -yksinomaan tässä asetuksessa tarkoitettuihin majoitusrakenteisiin tarkoitettujen huonekalujen ja kalusteiden hankinta -toimenpiteet maanjäristysten vastaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi -kalusteiden osien kunnostaminen. -lämpöaltaiden toteuttaminen ja kylpylätoiminnan harjoittamiseen tarvittavien laitteiden ja laitteiden hankinta sekä messuilla näyttelyrakenteiden uudistamiseksi.
M1C3–34	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Kohde	Kansallisen matkailurahaston matkailua varten kehittämien kiinteistöjen lukumäärä		Määrä	0	12	Q4	2025	Vähintään 12 kansallisen matkailurahaston matkailua varten kehittämää kiinteistöä, joiden vipuvaikutus huomioon ottaen voi olla 17 kiinteistöä. Kansallisesta matkailurahastosta myönnettävällä tuella pyritään -Investoinnit tuote-, prosessi- ja hallinnointi-innovointiin matkailupalvelujen tarjonnan digitalisaation vauhdittamiseksi, -Investoimalla varmistetaan matkailu- ja ravitsemistoiminnan laatu -yritysryhmittymien ja yritysverkostojen kehittämisen edistäminen.
M1C3–35	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Välitavoite	Kutakin kuutta hanketta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä	Matkailuministeriön, Rooman pääkaupungin kunnan ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden välisen ohjelmasopimuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sopimukset allekirjoitetaan seuraavien kuuden hankkeen osalta: 1) EU:n ja seuraavan sukupolven roomalainen kulttuuriperintö; 2) Pagan Roomasta kristilliseen Roomaan – Jubilee-reitit; 3) #Lacittàcondivisa; 4) #Mitingodiverde; 5) romani 4.0; 6) #Amanotesa Tuensaajien/täytäntöönpanoelinten luetteloon on sisällyttävä: Rooman pääkaupunki; Rooman kulttuuri-, ympäristö- ja maisemaperinnön arkeologinen valvonta (MIC); Colosseumin arkeologinen puisto; Appia Antican arkeologinen puisto; Rooman dicese, Matkailuministeriö Lazion alue. Ennen tarjouspyyntöä valinta- ja myöntämisperusteet sekä hankkeiden erityispiirteet on määriteltävä asiaan liittyvien resurssien avulla. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–36	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Kohde	Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus on saatu päätökseen	EI OLE	Määrä	0	200	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Investointiin on sisällyttävä tukitoimia, jotka kattavat -kulttuuri- ja kaupunkiperinnön sekä Rooman kaupungin historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden kompleksien elvyttäminen ja ennallistaminen investointikohdassa ”Roman kulttuuriperintö EU:n ja seuraavan sukupolven hyväksi”; -investointikohdan ”Jubilee paths” parantaminen, turvallisuus, maanjäristyksen torjunta, historiallisesti kiinnostavien paikkojen ja rakennusten ennallistaminen sekä arkeologiset väylät; -syrjäseuduilla sijaitsevien alueiden kunnostaminen investointilohkoa ”#LaCittàCondivisa” varten; -toimet puistoissa, historiallisissa puutarhoissa, huvissa ja vesipisteissä investointikohdassa #Mitingodiverde; -kulttuuripalvelujen digitalisointi ja matkailijoille tarkoitettujen sovellusten tai investointilinjan #Roma 4.0 kehittäminen; -toimet, joilla lisätään kulttuuritarjontaa syrjäisille alueille sosiaalisen integraation edistämiseksi investointikohdassa #Amanotesa. Investointiin on sisällyttävä uudelleenpätevöitymistoimia, jotka toteutetaan vähintään viidessä arkeologisessa/kulttuuripaikassa investointikohdassa ”Roman kulttuuriperintö EU:n seuraavalle sukupolvelle” vähintään 125 arkeologista/kulttuurikohdetta ”Jubilee paths” -investointikohdassa; vähintään 50 arkeologista/kulttuurikohdetta, kun kyseessä on #Lacittàcondivisa; vähintään 15 arkeologista/kulttuurikohdetta yhdestä, vähintään 5 arkeologista/kulttuurikohdetta romaneille 4.0 Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös kaikkien budjettikohtaan ”#Amanotesa” kuuluvien hankkeiden loppuun saattamisesta ja sovelluksen ”CaputMundi – Roma4U” saatavuudesta.

D. MISSION 2 OSA 1: Kiertotalous, maatalouselintarvikkeet ja vihreä siirtymä

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti kattaa investoinnit ja uudistukset jätehuollossa, kiertotaloudessa, maatalouselintarvikkeiden arvoketjujen tukemisessa ja vihreässä siirtymässä. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua jätehuollossa ja paikallisissa julkisissa palveluissa liiketoimintaympäristön uudistusosiossa ja parannetaan maatalouden vedenkulutusta. Tällä osa-alueella vastataan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan investoinnit keskitetään vihreään siirtymään, myös kiertotalouteen.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään niiden Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] jäte- ja vesihuoltoon” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämiseen [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

D.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Kierrätys-talous

Uudistus 1.1 – Kansallinen kiertotalousstrategia

Uudistus käsittää laajan kansallisen kiertotalousstrategian, joka kattaa uuden digitaalisen jätteen jäljitettävyysjärjestelmän, verokannustimet kierrätystoimien ja uusioraaka-aineiden käytön tukemiseksi, ympäristöverotuksen tarkistaminen, oikeus uudelleenkäyttöön ja korjaukseen, laajennetun tuottajavastuun ja konsortiojärjestelmän uudistaminen, nykyisten sääntelyvälineiden tukeminen (kuten jätelainsäädännön lopettaminen ja ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit ympäristöä koskevien ympäristöystävällisten hankintojen yhteydessä) sekä tuki teollisuuden symbioosihankkeelle. Laajennetun tuottajavastuun ja konsortioiden järjestelmän uudistuksessa on myös otettava huomioon tarve tehostaa ympäristöpanoksen käyttöä avointen ja syrjimättömien perusteiden soveltamisen varmistamiseksi. Perustetaan erityinen valvontaelin, jonka tehtävänä on seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta ekologisen siirtymän ministeriön (MITE) alaisuudessa. Toimenpiteen on koskettava kaikkia konsortioita (ei ainoastaan CONAI-pakkausjärjestelmää).

Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille

Uudistus koostuu hallituksen paikallisviranomaisille antamasta teknisestä tuesta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa, jätehuoltoa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden laatimisessa sekä tarjouskilpailumenettelyissä. Tarjouskilpailumenettelyihin myönnettävällä tuella on varmistettava, että jätehuoltoa koskevat käyttöoikeussopimukset myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla, jolla lisätään kilpailuprosesseja julkisia palveluja koskevien parempien standardien saavuttamiseksi. Uudistus tukee näin ollen liiketoimintaympäristön uudistusta koskevassa osassa ehdotettujen jätehuoltouudistusten täytäntöönpanoa. Tekninen tuki kattaa myös ympäristöä säästävät julkiset hankinnat.

Investointi 2.1 – Maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen logistiikkasuunnitelma

Tämä toimenpide koostuu tuen myöntämisestä aineellisille ja aineettomille investoinneille (kuten maatalouden raaka-aineiden varastointilaitoksille, raaka-aineiden muuntamiselle ja säilyttämiselle, logistiikan digitalisoinnille ja elintarvikemarkkinoiden infrastruktuuritoimille), elintarvikeliikenteeseen ja logistiikkaan tehtäviin investointeihin tuotantoprosessien ympäristö- ja taloudellisten kustannusten vähentämiseksi sekä täsmäviljelyyn ja jäljitettävyyteen (kuten lohkoketjuun). Valintaperusteiden on oltava johdonmukaisia maa-, elintarvike- ja metsätalousministeriön yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman mukaisesti laatiman tarvearvioinnin kanssa. Toimenpiteen tavoitteena on edistää päästöjen vähentämistä maatalouselintarvikealan kuljetus- ja logistiikkavaiheissa sähköajoneuvojen ja liikennejärjestelmien avulla sekä edistää alan digitalisointia ja uusiutuvan energian käyttöä.

Investointi 2.2 – Maatalous- ja aurinkopuisto

Tässä toimenpiteessä myönnetään tukea maatalous-, karjankasvatus- ja maatalousteollisuuden tuotantorakenteisiin tehtäviin investointeihin, nykyisen katon poistamiseen ja hävittämiseen sekä uuden eristetyn katon rakentamiseen, automaattisten ilmanvaihto- ja/tai jäähdytysjärjestelmien luomiseen ja aurinkopaneelien asentamiseen sekä virtausten ja akkujen älykkääseen hallintaan.

Investointi 2.3 – Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealoilla

Tässä toimenpiteessä myönnetään tukea aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on

-maatalouden innovointi ja koneistaminen, erityisesti maastokoneet;

-innovaatiot ekstra-neitsytoliiviöljyn jalostus-, varastointi- ja pakkausprosesseissa.

Maastokoneiden on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön.

Investointi 3.3 – Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Investointi koostuu digitaalisen sisällön suunnittelusta ja tuotannosta, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ympäristö- ja ilmastohaasteista. Digitaalinen sisältö koostuu podcasteista, kouluvideoista, videoista ja artikkeleista. Perustetaan verkkopohjainen, tilausvapaa alusta, jonka tavoitteena on tulla kattavin ympäristöaiheisiin liittyvän opetus- ja virkistysmateriaalin ”rekisteri”. Keskeisiä vaikuttajia odotetaan olevan mukana digitaalisen sisällön tuotannossa. Esimerkkejä eri kanavien kautta käsiteltävistä aiheista voivat olla seuraavat: siirtymäsäännöt, energiayhdistelmän ja uusiutuvien energialähteiden rooli, ilmastonmuutos, ilmakehän ja maapallon lämpötilojen kestävyys, valtamerten piilovaikutus, vesivarat, yksilöllinen ja organisatorinen ekologinen jalanjälki, kiertotalous ja uusi maatalous.

D.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C1–1	Uudistus 1.1 – Kansallinen kiertotalousstrategia	Välitavoite	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo	Voimaantulon osoittavan ministeriön asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevaan ministeriön asetukseen on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: -uusi digitaalinen jätteen jäljitettävyysjärjestelmä, jolla tuetaan toisaalta raaka-aineiden uusiomarkkinoiden kehittämistä (tarjoamalla selkeät puitteet uusioraaka-aineiden tarjonnalle) ja toisaalta valvontaviranomaisia laittoman jätehuollon ehkäisemisessä ja torjunnassa. -verokannustimet kierrätystoiminnan ja uusioraaka-aineiden käytön tukemiseksi; -tarkistetaan jätteiden ympäristöverotusjärjestelmää, jotta kierrätyksestä olisi helpompaa kuin kaatopaikalle sijoittaminen ja polttaminen koko jäsenvaltion alueella; -oikeus uudelleenkäyttöön ja korjaukseen; -laajennetun tuottajavastuun ja konsortioiden järjestelmän uudistaminen EU:n tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi perustamalla erityinen valvontaelin MITE:n alaisuuteen, jotta voidaan seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta; -nykyisten sääntelyvälineiden tukeminen: Jätelainsäädännön päättyminen (kansallinen ja alueellinen), ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit ympäristöä säästävien julkisten hankintojen yhteydessä. EOW:n ja CAM:n kehittämisessä/päivittämisessä on käsiteltävä erityisesti rakentamista, tekstiiliä, muovia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. -teollista symbioosia koskevan hankkeen tukeminen sääntely- ja rahoitusvälineiden avulla.)
M2C1–2	Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille	Välitavoite	Paikallisviranomaisia tukevan valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimista koskevan sopimuksen hyväksyminen	Hyväksytyn sopimuksen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Hyväksytään sopimus valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta, jotta paikallisviranomaisia voidaan tukea tarjouskilpailumenettelyissä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen yhteydessä laissa (julkista tarjouskilpailua koskeva asetus nro 50/2016) vahvistettujen ympäristöä koskevien vähimmäiskriteerien (CAM) täytäntöönpanossa ja tukitoimen käynnistämisessä. Paikallisviranomaisille (alueille, provinsseille ja kunnille) annettavasta teknisestä tuesta vastaa hallitus (ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö, talouskehitysministeriö ja muut asiaan liittyvät asiat) sisäisten yritysten kautta. Tekninen tuki kattaa seuraavat: -tekninen apu EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa varten; -jätehuoltoa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden kehittämisen tukeminen; -tarjouskilpailumenettelyjen tukeminen, myös sen varmistamiseksi, että jätehuoltoa koskevat käyttöoikeussopimukset myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla, mikä lisää kilpailuprosesseja julkisia palveluja koskevien parempien standardien saavuttamiseksi. Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö laatii erityisen valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman, jolla tuetaan paikallisviranomaisia ja ammattimaisia julkisia ostajia niiden soveltaessa tarjouskilpailumenettelyihin ympäristöä koskevia vähimmäiskriteerejä, jotka on vahvistettu laissa (julkista tarjouskilpailua koskeva asetus nro 50/2016) ympäristöä säästävien julkisten hankintojen yhteydessä.
M2C1–3	Investointi 2.1: Elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen logistiikkasuunnitelma	Välitavoite	Logististen kannustimien järjestelmän mukaisen lopullisen paremmuusjärjestyksen julkaiseminen	Julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla tai muussa tukikanavassa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Hyväksymisasetuksessa määritellään lopullinen paremmuusjärjestys. Logistisen kannustinjärjestelmän on sisällettävä seuraavat: a) Tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 32 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. sitoumus, jonka mukaan asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisen investoinnin digitaalisen panoksen on oltava vähintään 27 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. d) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren ja ohjelman päättymisen puolivälissä.
M2C1–4	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista	EI OLE	Prosenttiosuus	0	30	Q4	2022	Tiedot edunsaajahankkeista, joiden kokonaisarvo on vähintään 30 prosenttia investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista. Investointi on toteutettava kahdella eri menettelyllä, jotka ovat jo olemassa ja jotka on jälleenrahoitettava. Näissä menettelyissä säädetään lainojen maksamisesta yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–5	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista	EI OLE	Prosenttiosuus	19	32	Q4	2023	Tuensaajahankkeet, joiden kokonaisarvo on vähintään 32 prosenttia investoinnille osoitetuista kokonaisrahoitusvaroista, on yksilöitävä. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–6	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista	EI OLE	Prosenttiosuus	32	63.5	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Tiedot edunsaajahankkeista, joiden kokonaisarvo on vähintään 63,5 prosenttia investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista. Myöntämismenettelyssä on määrättävä avustusten tai muiden kannustimien maksamisesta vaatimukset täyttäville ja hakemuksen jättäville yrityksille.
M2C1–6as	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista	EI OLE	Prosenttiosuus	63.5	100	Q4	2024	Tiedot edunsaajahankkeista, joiden kokonaisarvo on vähintään 100 prosenttia investoinnille osoitetuista lisärahoitusvaroista. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–7	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealoilla	Kohde	Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten tuensaajien tunnistetiedot.	EI OLE	Määrä	0	10 000	Q4	2024	Vähintään 10000 loppukäyttäjää, jotka investoivat innovointiin kiertotalouden ja biotalouden alalla. Investoinneissa on otettava huomioon vähintään yksi seuraavista: — Korvaamalla enemmän saastuttavat maastoajoneuvot — Täsmäviljelyn ja maatalouskoneiden käyttöönotto 4.0 — Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen Noudattaakseen vaatimusta Do-No— Maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niissä on käytettävä yksinomaan biometaania, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön.
M2C1–8	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealoilla	Kohde	Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen	EI OLE	Määrä	10 000	15 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Hankkeiden päättymisen jälkeen vähintään 15000 lopullista tuensaajaa on saanut tukea maksettuihin investointeihin kiertotalouteen ja biotalouteen liittyvään innovointiin. Tuetut investoinnit ovat seuraavat: - Saastuttavampien maastoajoneuvojen korvaaminen - Täsmäviljelyn käyttöönotto - Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen Maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta maastoajoneuvot olisivat päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön.
M2C1–9	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Maatalouden sähköenergian tuotanto	EI OLE	kW	0	1 383 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Asennettu vähintään 1 383 000 kW:n aurinkoenergian tuotantokapasiteetti
M2C1–10	Investointi 2.1: Elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen logistiikkasuunnitelma	Kohde	Maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhanhoitoalan logistiikan parantamiseen tähtäävät tukitoimet	EI OLE	Määrä	0	48	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 48 interventiota, joilla parannetaan maatalouselintarvikkeiden, kalastuksen ja vesiviljelyn, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhojen logistiikkaa.
M2C1–11	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Välitavoite	Verkkofoorumin käynnistäminen ja sopimukset tekijöiden kanssa	Ilmoitus sopimuksen allekirjoittamisesta sisällöntuottajien kanssa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Verkkofoorumin julkinen käynnistäminen ja lopullisten sopimusten allekirjoittaminen sisällöntuottajien kanssa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää vähintään 180 podcast-lähetystä, koulukohtaisia videotunteja ja videosisältöä, jotka on tuotettu ja saatavilla ympäristösiirtymää käsittelevällä verkkoalustalla.
M2C1–12	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Kohde	Audiovisuaalinen aineisto ympäristösiirtymästä	EI OLE	Määrä	0	180	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 180 podcast-lähetystä, koulukohtaisia videotunteja ja videosisältöä, jotka on tuotettu ja suoratoistona verkkofoorumilla

D.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1.2 – Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma

Uudistuksessa hyväksytään laaja kansallinen jätehuolto-ohjelma, jonka tavoitteena on mahdollisimman suuri jätteen uudelleenkäytön, kierrätyksen ja hyödyntämisen valmistelu, integroidun jätehuollon edellyttämien laitosten verkoston mukauttaminen, lopullisen loppukäsittelyn minimointi lopullisena ja jäännösvaihtoehtona, seurantajärjestelmien perustaminen, uusien rikkomusmenettelyjen aloittaminen Italiaa vastaan, jätteiden vähäisen keräyksen torjuminen, kaatopaikalle sijoittamisen estäminen ja täydentävyyden varmistaminen alueellisten jäteohjelmien kanssa, EU:n ja kansallisen jätelainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen sekä jätteiden laittoman sijoittamisen ja avopolton torjuminen.

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten toteuttaminen ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Investointi koostuu kuntien erillisen jätteenkeräysverkoston parantamisesta ja koneistamisesta, uusien käsittely-/kierrätyslaitosten rakentamisesta orgaanisen jätteen, monimateriaalisen jätteen, lasi- ja paperipakkausten sekä henkilökohtaisten adsorbenttien hävittämistä, jätevesilietettä, nahkajätettä ja tekstiilijätettä käsittelevien innovatiivisten käsittely- ja kierrätyslaitosten rakentamisesta.

Investointi 1.2 – Kiertotalous: lippulaivahankkeet

Tällä investoinnilla tuetaan erilliskeräysverkon parantamista muun muassa digitalisoimalla prosesseja ja/tai logistiikkaa sekä käsittely-/kierrätyslaitoksia seuraavilla aloilla:

-Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, mukaan lukien tuuliturbiinien lavat ja aurinkosähköpaneelit;

-Paperi- ja kartonkiteollisuus;

-Muovijätteen kierrätys (mekaaninen, kemiallinen kierrätys, ”Plastic Hubs”), mukaan lukien merimuovin roskaantuminen (MPL). Tällä alalla on kannustettava teollisia symbioosia koskevia hankkeita ”kiertoalueiden” muodossa, jotta varmistetaan muovin kierrätyksen sivutuotteiden täydellinen uudelleenkäyttö ja tuotetaan korkean lisäarvon tuotteita;

-Tekstiilit (”tekstiilikeskukset”).

Lisäksi kehitetään maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä laittoman polkumyynnin torjumiseksi käyttäen satelliitteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tekoälyteknologioita (lisäkuvaus yleisestä tukitoimesta ks. investointi 1.1 – Edistetyn ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano mission 2 komponentissa 4). Maailmanlaajuisella seurantajärjestelmällä ja jätteen jäljitettävyyttä koskevilla ehdotetuilla toimenpiteillä tuetaan paikallisia valvontaviranomaisia ja järjestysjoukkoja laittoman polkumyynnin ja jätehuollon järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisessä, valvonnassa ja torjumisessa.

Investointi 3.1 – Vihreät saaret

Investointi koostuu sellaisten hankkeiden rahoittamisesta ja toteuttamisesta, jotka koskevat energiaa (kuten uusiutuvat energialähteet, verkko ja energiatehokkuus), vettä (kuten suolanpoisto), liikennettä (kuten pyöräteitä, päästöttömiä linja-autoja ja veneitä) ja jätettä (kuten jätteiden erottelua) 19:llä yhteenliittämättömällä pienellä saarella. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön. Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 34 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 35 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 36 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 37 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.2 – Vihreät yhteisöt

Tällä investoinnilla tuetaan maaseutu- ja vuoristoalueita, jotka aikovat hyödyntää tasapainoisesti tärkeimpiä resurssejaan (nk. vihreät yhteisöt) investoimalla erityisesti seuraaviin aloihin:

-peltometsätalouden perinnön yhdennetty ja sertifioitu hallinta (myös hiilidioksidin talteenotosta, luonnon monimuotoisuuden hallinnasta ja puun toimitusketjun sertifioinnista saatavien hyvitysten vaihdon avulla);

-vesivarojen yhdennetty ja sertifioitu hallinta;

-energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista;

-kestävän matkailun kehittäminen (”jolla voidaan parantaa paikallisia tuotteita”)

-nykyaikaisen vuoriston rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito;

-energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi;

-tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (jätteen tuottaminen nollaan);

-liikkuvuuspalvelujen integrointi;

-kestävän maatilamallin kehittäminen (”joka on myös energiariippumaton uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon ja käytön kautta sähkö-, lämpö- ja liikennealoilla”).

-Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 38 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 39 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 40 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 41 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.4 – Fondo Rotativo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhoalojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista rahoitusvälineeseen (Fondo Rotativo Contratti di Filiera, Fondo Rotativo Contratti di Filiera, jäljempänä ’FCF’), jonka tarkoituksena on kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhoaloilla. Investointikehys toimii myöntämällä avustuksia ja tuettuja lainoja suoraan ISMEAn (Istituto di Servizi per il Mercato Agricolo Alimentare) kautta. Lainajärjestelyn määrä on 2 miljardia euroa, mukaan lukien ISMEAlle maksettavat maksut.

Lainajärjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva ISMEA. Rahasto sisältää seuraavat tuotelinjat:

·Tuetaan yrityksiä, yritysryhmiä tai maatalouden tuottajayhdistyksiä sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioita maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhanviljelyaloilla parantamalla tuotantoprosesseja sisällyttämällä siihen useita toimintoja:

oParantaa tuotantoprosessien ympäristökestävyyttä investoimalla aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, jotta voidaan merkittävästi lisätä energian, veden ja resurssien kulutuksen tehokkuutta kohteena olevissa tuotantoprosesseissa;

oInvestoinnit osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin, teknologian siirtoon ja kehittämiseen liittyviin hankkeisiin, joilla voidaan myös tukea toimitusketjun eri toimijoiden välisten suhteiden uudelleenorganisointia tuotantoprosessien kestävyyden parantamiseksi;

oInvestoinnit yritysten digitalisointiin, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti ja kehitteillä olevat teknologiat;

oAurinkosähkön ja aurinkopaneelien asentaminen

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, elintarvikejätettä sekä torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi ministeriö ja ISMEA allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Rahaston lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a.Rahoitustuotteen (rahoitustuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 42 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 43 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 44 ja omaisuuserät 45 .

d.Vaatimus, jonka mukaan rahaston lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia ISMEAn tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen sekä ilmasto- ja digitaalisia tavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan rahaston lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 924000000.00 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen rahastoon tehtävistä investoinneista on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 46

Toimenpiteen täytäntöönpano saatetaan päätökseen siirtämällä rahaston varojen kokonaismäärä ISMEAlle viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

D.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötaso

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C1–13

Uudistus 1.2 – Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma

Välitavoite

Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo

Voimaantuloon viittaava lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevassa ministeriön asetuksessa on oltava vähintään seuraavat tavoitteet:

saavuttaa mahdollisimman korkea taso jätteen uudelleenkäyttöön valmistelussa, kierrätyksessä ja hyödyntämisessä vähintään asetuksen 152/06 181 §:ssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät;

a)mukauttamaan integroidun jätehuollon edellyttämien laitosten verkostoa kiertotalouden kehittämiseksi siten, että varmistetaan tarvittavat valmiudet a alakohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siten minimoida loppukäsittely lopullisena ja jäännösvaihtoehtona läheisyysperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon asetuksen 152/06 180 §:ssä säädetyssä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevassa kansallisessa suunnittelussa määritellyt jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet;

b)ottamaan käyttöön ohjelman täytäntöönpanon asianmukaisen seurannan, jotta voidaan jatkuvasti varmistaa, että ohjelman tavoitteita noudatetaan ja että suunniteltujen toimien toteuttamiseksi on mahdollisesti tarpeen ottaa käyttöön korjaavia välineitä;

c)estetään uusien rikkomismenettelyjen aloittaminen Italian tasavaltaa vastaan, koska se ei ole pannut täytäntöön jätekierron suunnittelua koskevia EU:n säännöksiä;

d)puututaan jätteiden vähäiseen keräykseen ja ehkäistään kaatopaikalle sijoittamista (ks. myös kansallinen kiertotalousstrategia);

e)alueellisen jätehuoltolaitoksen on täydennettävä kansallista jätehuolto-ohjelmaa;

f)kuroa umpeen jätehuollon puutteet ja alueelliset erot, jotka liittyvät laitosten kapasiteettiin ja kansallisen alueen eri alueiden ja alueiden välisiin laatustandardeihin, jotta viivästykset saadaan takaisin;

g)EU:n ja kansallisen lainsäädännön nykyisten ja uusien tavoitteiden saavuttaminen;

h)jätteiden laittoman sijoittamisen ja ulkopolton torjumiseksi (esim. Terra dei Fuochin alueella) toimenpiteillä, joihin kuuluu uuden jätteen jäljitysjärjestelmän käyttöönotto, on kehitettävä tuettua maailmanlaajuista seurantajärjestelmää laittoman jätteen kaatamisen torjumiseksi käyttäen satelliitteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tekoälyteknologioita.

M2C1–14

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen;

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Välitavoite

Ministeriön asetuksen voimaantulo.

Ministeriön asetuksen antaminen kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä.

Julkaiseminen Gazzetta Ufficialessa

EI OLE

EI OLE

Q3

2021

Kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä annettu ministeriön asetus tulee voimaan.

Ministeriön asetuksessa säädetään, että hankkeet valitaan seuraavien perusteiden joukosta:

-Johdonmukaisuus EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä kiertotaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kanssa,

-Kierrätystavoitteiden odotettu paraneminen

-Johdonmukaisuus alueellisten ja kansallisten suunnitteluvälineiden kanssa,

-Osallistuminen EU:n rikkomusten ratkaisemiseen, synergiat muun alakohtaisen suunnittelun (esim. PNIEC) ja/tai suunnitelman muiden osien kanssa, innovatiiviset teknologiat, jotka perustuvat täysimittaisiin kokemuksiin,

-Ehdotuksen tekninen laatu.

-Johdonmukaisuus ja täydentävyys koheesiopolitiikan ohjelmien ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden kautta rahoitettujen vastaavien hankkeiden kanssa

Tukitoimiin ei saa sisältyä investointeja kaatopaikkoihin, loppusijoituslaitoksiin, mekaaniseen biologiseen käsittelyyn tai mekaaniseen käsittelyyn tarkoitettuihin laitoksiin tai polttolaitoksiin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti.

M2C1–15

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma;

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)

EI OLE

Määrä

33

11

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Rikkomusmenettelyyn NIF 2003/2077 sisältyneiden sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen määrän vähentäminen 33:sta 11:een (eli vähintään 66 prosenttia).

Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 Euroopan komissiolle on lähetettävä vähintään 27 peruutuspyyntöä (33:sta). Ulkopuolelle jättämistä koskevaan pyyntöön on sisällyttävä täydellinen analyysi saastumisesta (maaperä ja vesi), selkeä selvitys saastumisen korjaamisesta ja takeet siitä, että tulevaa saastumisriskiä ei oteta huomioon.

Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 Euroopan komissiolle on lähetettävä vähintään 29 (33:sta) peruutuspyyntöä. Ulkopuolelle jättämistä koskevaan pyyntöön on sisällyttävä täydellinen analyysi saastumisesta (maaperä ja vesi), selkeä selvitys saastumisen korjaamisesta ja takeet siitä, että tulevaa saastumisriskiä ei oteta huomioon.

M2C1–15as

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma:

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)

EI OLE

Määrä

34

14

Q4

2023

Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyneiden sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen määrän vähentäminen 34:stä 14:ään (eli vähintään 60 prosenttia).

M2C1–15ter

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Alueellisten erojen vähentäminen erilliskeräyksessä

EI OLE

Prosenttiosuus

22.8

20

Q4

2023

Erilliskeräysasteiden kansallisen keskiarvon ja heikoimmin suoriutuneen alueen välinen ero pienenee 20 prosenttiyksikköä.

M2C1–15 quater

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Välitavoite

Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo

Voimaantuloon viittaava lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Biojätteen erilliskeräysvelvoite on toiminnassa 31. joulukuuta 2023 mennessä kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti.

M2C1–16

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma

Kohde

Sääntöjenvastaiset kaatopaikat

EI OLE

Määrä

11

0

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Rikkomusmenettelyyn 2003/2077 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 11:stä 0:aan (eli vähintään 100 prosenttia)

M2C1–16as

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma

Kohde

Sääntöjenvastaiset kaatopaikat

EI OLE

Määrä

14

9

Q4

2024

Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 14:stä 9:ään (eli vähintään 75 prosenttia)

M2C1–16ter

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Alueelliset erot erilliskeräysasteissa

EI OLE

Prosenttiosuus

27,6

20

Q4

2024

Vähennetään 20 prosenttiyksiköllä kolmen parhaiten suoriutuneen alueen ja kolmen heikoimmin suoriutuneen alueen välistä vaihtelua erilliskeräysasteissa.

M2C1–17

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

55

Q4

2025

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on oltava vähintään 55 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/851, 11 artiklan 2 kohdan C alakohdassa).

M2C1–17as

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Pakkausjätteen kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

65

Q4

2025

Pakkausjätteen kierrätysasteen on oltava painosta vähintään 65 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17ter

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Puupakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

25

Q4

2025

Puupakkausten kierrätysasteen on oltava painosta vähintään 25 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa)25 prosenttia.

M2C1–17quater

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Rautametallipakkausten kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

70

Q4

2025

Rautametallipakkausten kierrätysasteen on oltava painosta vähintään 70 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17 quinquies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Alumiinipakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

50

Q4

2025

Alumiinipakkausten painon mukaan kierrätysasteen on oltava vähintään 50 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17-sukupuoliset

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Lasipakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

70

Q4

2025

Lasipakkausten kierrätysasteen on oltava painosta vähintään 70 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17 septies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Paperin ja kartongin kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

75

Q4

2025

Paperin ja kartongin kierrätysasteen on oltava vähintään 75 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17 octies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Muovipakkausten kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

50

Q4

2025

Muovipakkausten kierrätysasteen on painon mukaan oltava vähintään 50 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan I-VI alakohdassa).

M2C1–17 nonies

Uudistus 1.1

Kansallinen kiertotalousohjelma;

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Välitavoite

Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräyksen voimaantulo

Voimaantuloon viittaava lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräyksen voimaantulo kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

M2C1–18

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Välitavoite

Johtaja-asetuksen voimaantulo

Asetuksen säännös lain voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Johtajan asetuksella hyväksytään julkisen ilmoituksen tuloksiin liittyvien hankkeiden paremmuusjärjestys. Valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

C) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren ja ohjelman päättymisen puolivälissä.

Mahdollisia toiminta-aloja ovat seuraavat:

-peltometsätalouden perinnön yhdennetty ja sertifioitu hallinta (myös hiilidioksidin talteenotosta, luonnon monimuotoisuuden hallinnasta ja puun toimitusketjun sertifioinnista saatavien hyvitysten vaihdon avulla);

-vesivarojen yhdennetty ja sertifioitu hallinta;

-energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista;

-kestävän matkailun kehittäminen (”jolla voidaan parantaa paikallisia tuotteita”)

-nykyaikaisen vuoriston rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito;

-energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi;

-tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (jätteen tuottaminen nollaan);

-liikkuvuuspalvelujen integrointi;

-— kestävän maatilamallin kehittäminen (”joka on myös energiariippumaton uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon ja käytön kautta sähkö-, lämpö- ja liikennealalla”).

Biometaanin on täytettävä kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, joista säädetään uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 29–31 artiklassa, ja niihin liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt, jotta toimenpide on ”ei merkittävää ampuma-asetta” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.

M2C1–19

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Kohde

Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla

EI OLE

Pienten saarten lukumäärä

0

19

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 19 pientä saaria, jotka toteuttivat päätökseen saatettuja yhdennettyjä hankkeita, joihin sisältyy vähintään kolme erityyppistä tukitoimia.

Kaiken kaikkiaan asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisen investoinnin ilmastovaikutuksen on oltava vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

Tukikelpoisia tukitoimia ovat seuraavat:

-energiatehokkuustoimet;

-yhteisten liikkuvuuspalvelujen ja -infrastruktuurien kehittäminen ja/tai parantaminen; sähkökäyttöiset linja-autot ja veneet; julkisille liikennepalveluille tarkoitetut turvakodit; autojen yhteiskäyttö, polkupyörien yhteiskäyttö, potkulautojen yhteiskäyttö;

-pyöräteiden rakentaminen ja/tai mukauttaminen, suoja-alueiden rakentaminen;

-tehokas erilliskeräys ja keräysjärjestelmien vahvistaminen;

-ekologisten saarten rakentaminen/uudistaminen niihin liittyvine uudelleenkäyttökeskuksineen;

-suolanpoistojärjestelmät;

-uusiutuvan energian tuotantolaitokset, mukaan lukien aurinkosähkö-, merituulivoima- ja merienergia, kuten aalto- tai vuorovesivoima;

-energiatehokkuustoimenpiteet, joilla pyritään vähentämään sähkön kysyntää;

-sähköverkkoa ja siihen liittyviä infrastruktuureja koskevat tukitoimet: varastointilaitteet, sähköjärjestelmän integrointi saaren vesijärjestelmään, älykkäät verkot, innovatiiviset energianhallinta- ja seurantajärjestelmät.

M2C1–20

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Välitavoite

(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus (kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Ilmoitus avustusten myöntämismenettelystä, johon olisi sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M2C1–21

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Kohde

Vihreiden yhteisöjen suunnitelmissa esitettyjen tukitoimien täytäntöönpano

EI OLE

Vihreiden yhteisöjen esittämien tukitoimien prosenttiosuus

0

90

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vihreiden yhteisöjen esittämissä suunnitelmissa (lain 221/2015 72 §:ssä määritellyn mukaisesti) suunniteltujen toimien täytäntöönpanon loppuun saattaminen vähintään 90-prosenttisesti

M2C1–22

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Välitavoite

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.

M2C1–23

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

EI OLE

Prosenttiosuus

0

50

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2025

ISMEA on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää rahastoon (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). ISMEA laatii liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen kertomuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen prosenttiosuus.

M2C1–24

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

EI OLE

Prosenttiosuus

50

100

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

ISMEA on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää rahastoon (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).

M2C1–25

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Välitavoite

Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän

Siirtotodistus

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italian on siirrettävä 1960000000.00 euroa ISMEAlle lainajärjestelyä varten.

E. MISSION 2 OSA 2: Energiakäänne ja kestävä liikkuvuus

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osio kattaa energiasiirtymään liittyvät investoinnit ja uudistukset. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja uusiutuvien energialähteiden toimitusketjuun, vetyvoimaan, biometaanilaitoksiin ja älykkäisiin verkkoihin. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla liiketoimintaympäristön uudistusosiossa.

Tämä osa-alue kattaa myös kestävään liikkuvuuteen liittyvät investoinnit ja uudistukset. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan kestävää liikkuvuutta koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja pyöräilyreittien sekä metro-, taram- ja linja-autojen nopean kauttakulkuinfrastruktuurin rakentamiseen sekä päästöttömien linja-autojen, liikkuvan kaluston, palontorjunta- ja lentokenttäajoneuvojen hankintaan. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla poistetaan sähkölatausten säännellyt hinnat ja lisätään kilpailua latauspisteitä koskevien käyttöoikeussopimusten, alueellisten rautateiden ja julkisen paikallisliikenteen aloilla liiketoimintaympäristön uudistusosiossa.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla myötävaikutetaan Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön [...] kestävään julkiseen liikenteeseen (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämiseen [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

Komponentilla tuetaan Italialle sen kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanosta annettuja suuntaviivoja (SWD(2020) 911 final), joissa Italiaa kehotettiin edistämään, uudistamaan ja päivittämään olemassa olevia uusiutuvia energialähteitä käyttäviä laitoksia, erityisesti olemassa olevia tuulivoimaloita, ja tutkimaan innovatiivista merienergiaa Välimeren alueella.

E.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Uusiutuvia maalla ja merellä sijaitsevia laitoksia koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon sekä nykyisten tukijärjestelmien keston ja tukikelpoisuuden jatkamiseksi

Uudistus koostuu seuraavista:

-Uusiutuvia energialähteitä käyttäviä laitoksia sekä olemassa olevien laitosten päivittämistä ja uudistamista koskevan sääntelykehyksen voimaantulo;

-Sellaisen sääntelykehyksen voimaantulo, jossa määritellään kriteerit sellaisten uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen soveltuvien ja soveltumattomien alueiden määrittämiseksi, joiden kokonaisteho on yli 50 GW, Italian kansallisen ilmastosuunnitelman ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti; sääntelykehyksestä sovitaan alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kesken.

-Uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten muiden kuin kypsien teknologioiden tai teknologioiden osalta, joiden toimintakustannukset ovat korkeat, ja niin kutsutun RES1-mekanismin huutokauppojen keston pidentäminen (myös terveysuhan aiheuttaman hidastumisen vuoksi), samalla kun säilytetään kilpailukykyisen saatavuuden periaatteet;

-Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuun asetukseen sisältyvien säännösten voimaantulo edistää investointeja varastointijärjestelmiin.

Uudistus 2 – Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi

Uudistuksessa vahvistetaan tukea puhtaalle biometaanille hyväksymällä lainsäädäntöä, jolla laajennetaan tukikelpoisten biometaanihankkeiden soveltamisalaa ja pidennetään avustusten saatavuusaikaa. Biometaanin on täytettävä uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä (EU) 2018/2001 (RED II) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide voi olla ”ei merkittävää lämpötilaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.

Uudistus 3 – Hallinnollinen yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen

Uudistus koostuu sellaisen lainsäädäntökehyksen voimaantulosta, jolla edistetään vetyä uusiutuvana energialähteenä. Tämä lainsäädäntökehys sisältää:

-Tekniset turvallisuusmääräykset, jotka koskevat vedyn tuotantoa, kuljetusta (tekniset ja sääntelylliset kriteerit vedyn sisällyttämiseksi maakaasuverkkoon), vedyn varastointia ja käyttöä;

-Nopeutettu lupamenettely, johon sisältyy yhden luukun menettely luvan saamiseksi pienimuotoisen vedyntuotantolaitoksen rakentamiseen ja toimintaan (alle 1–5 MW:n elektrolyysilaitoksia varten; varastointikynnys määritellään edellä mainituissa vetyä koskevissa teknisissä turvallisuusmääräyksissä.

-Vedyntuotantolaitosten verkkopalveluihin osallistumisen sääntely. Energia-alan sääntelyviranomaiselle (ARERA) annetaan tehtäväksi antaa erityinen sääntelytoimenpide sidosryhmiä kuultuaan.

-Uusiutuvan vedyn alkuperätakuujärjestelmä hintasignaalien antamiseksi kuluttajille.

-Menettelyt ja/tai kriteerit moottoriteiden varrelle valittujen tankkausalueiden määrittelemiseksi, jotta voidaan optimoida tankkausasemien sijainti H2-käytävien luomiseksi kuorma-autoille, alkaen Pohjois-Italian alueilta Po-laaksoon ja logistisiin keskuksiin ja niemimaan pääteihin asti.

-Kansallisen siirtoverkonhaltijan kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman koordinointi muiden eurooppalaisten siirtoverkonhaltijoiden suunnitelmien kanssa, joiden tarkoituksena on kehittää yhteiset standardit vedyn siirrolle olemassa olevien kaasuputkien tai erityisten putkistojen avulla.

Uudistus 4 – Toimenpiteet vedyn kilpailukyvyn edistämiseksi

Uudistuksessa hyväksytään verotoimenpiteitä vedyn tuotantoon ja/tai käyttöön kannustamiseksi verotusta koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja saatetaan RED II -direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Uudistus 5 – Älykkäämmät hankkeiden arviointimenettelyt julkisten paikallisliikennejärjestelmien alalla, jossa käytetään kiinteitä laitteistoja, ja nopean joukkoliikenteen alalla

Uudistuksessa hyväksytään lainsäädäntö, jossa asetetaan selkeästi vastuualueet julkisen paikallisliikenteen hankkeiden hyväksymisessä, ja yksinkertaistetaan maksumenettelyä.

Investointi 4.1 – Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen syklisuunnitelma)

Investointi koostuu vähintään 565 kilometrin pituisen pyöräilykaistan rakentamisesta suurkaupunkialueille ja vähintään 746 km:n matkareittien rakentamisesta. Suurkaupunkien pyöräteitä on kehitettävä vähintään 40 suurkaupunkialueella tai yliopistoja isännöivässä kaupungissa 47 . Pyöräilyreittien on helpotettava ensimmäisen ja viimeisen kilometrin työmatkoja, jotka yhdistävät suurkaupunkialueiden tai yliopistoja vastaanottavien kaupunkien lähistöllä sijaitseviin intermodaalisiin solmukohtiin (kuten metroasemiin tai rautatieasemiin) tai yliopistoihin lähellä sijaitseviin intermodaalisiin solmukohtiin (kuten metroasemiin tai rautatieasemiin). Tukikelpoiset matkailijoiden pyörätiet määritellään 28. joulukuuta 2015 annetussa laissa nro 208.

Investointi 4.3 – Latausinfrastruktuurien asentaminen

Tällä investoinnilla tuetaan seuraavien kehittämistä:

-7500 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä kulkuväylillä;

-13755 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä kaupunkikeskuksissa;

-100 koelatausasemaa, jotka on liitetty varastoon.

Tätä investointia täydennetään sähkölataushintoja ja myönnytyksiä koskevilla uudistuksilla, jotka on lueteltu liiketoimintaympäristön uudistusta koskevassa osiossa.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C2–6	Uudistus 1 Uusiutuvia maalla ja merellä sijaitsevia laitoksia koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien keston ja tukikelpoisuuden jatkamiseksi	Välitavoite	Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakennusrakenteiden lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Oikeudellisen kehyksen on sisällettävä seuraavat tavoitteet: ●yksinkertaistetun ja helposti saatavilla olevan sääntelykehyksen luominen uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille sekä olemassa olevien laitosten päivittämiselle ja uudistamiselle yksinkertaistamisasetuksen säännösten mukaisesti; ●laaditaan alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kanssa yhteinen kurinalaisuus, jonka tarkoituksena on määritellä kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka soveltuvat ja jotka eivät sovellu sellaisten uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen, joiden kokonaisteho on vähintään yhtä suuri kuin PNIEC:n määrittämä taso, uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; ●uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten uusien tekniikoiden osalta, jotka eivät ole kypsiä tai joiden käyttökustannukset ovat korkeat, ja niin kutsutun RES1-mekanismin huutokauppa-ajan pidentäminen; ●uudistus, jolla edistetään investointeja varastointijärjestelmiin, mikä näkyy asetuksessa, jolla sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettu direktiivi (EU) 2019/944 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
M2C2–7	Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi	Välitavoite	Tulee voimaan asetus uusiutuvan kaasun käytön edistämisestä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä ja uutta kannustinjärjestelmää koskevat edellytykset ja perusteet.	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Decreto legislativon on sisällettävä erityisesti: 1 – Lainsäädäntömuutos, joka koskee yksinkertaistettua lupamenettelyä ja nykyisen avustusmekanismin muuttamista, jotta i) laajennettaisiin tukikelpoisuusaluetta ja ii) pidennetään avustusten saatavuusaikaa ja iii) otetaan huomioon uusiutuvan kaasun syöttö tariffimekanismissa ja alkuperätakuu 2-RED II -direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä asetuksella 3 – Yleisen koordinoinnin toteuttaa Ministero della Transizione Ecologica (MiTE) muiden neuvoa-antavien hallintojen tuella: Maatalousministeriö (MIPAAF), talous- ja valtiovarainministeriö (MEF) ja Gestore Servizi Energetici.
M2C2–8	Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Välitavoite	(Kaikkien) hankintasopimusten tekeminen verkkokapasiteetin lisäämiseksi	Ilmoitus (kaikkien) julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Ilmoitus uusiutuvan energian jakeluun ja energiankulutuksen sähköistämiseen liittyvän verkkokapasiteetin lisäämistä koskevien (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä
M2C2–12	Investointi 2.2 Tukitoimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen	Ilmoitus hankkeiden myöntämisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Myönnetään hankkeita, joilla parannetaan sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4000 kilometrin ajan, jotta voidaan vähentää äärimmäisistä sääoloista johtuvien energialeikkausten tiheyttä ja kestoa.
M2C2–14	Investointi 3.3 Vetytestaus maantieliikenteessä	Välitavoite	(Kaikkien) julkisten hankintasopimusten tekeminen vetyyn perustuvien latausasemien kehittämiseksi	Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetykäyttöisen latausaseman kehittämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus (kaikkien) julkisten hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetyyn perustuvan latausaseman kehittämiseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin 2014/94/EU mukaisesti.
M2C2–16	Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten	Välitavoite	Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten	Resurssien kohdentamista koskeva ilmoitus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Resurssien jakaminen niiden menettelyjen ja perusteiden mukaisesti, jotka on vahvistettu kymmenen vetyyn perustuvan rautatien tankkausaseman rakentamiseksi kuudella rautatielinjalla.
M2C2–18	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Välitavoite	Kaikkien julkisten T & K-sopimusten tekeminen vetyä koskeville tutkimushankkeille	Ilmoitus vedyn tutkimusta ja kehittämistä koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus T & K-sopimusten tekemisestä, jolla pyritään lisäämään tietämystä vetyvektorin täytäntöönpanosta tuotanto-, varastointi- ja jakeluvaiheissa. Sopimuksissa on kehitettävä vähintään neljä tutkimuksen ulottuvuutta: a) Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto b) Innovatiiviset teknologiat vedyn varastoimiseksi, siirtämiseksi ja muuntamiseksi johdannaisiksi ja sähköstä tuotetuiksi polttoaineiksi C) Polttokennot kiinteisiin ja liikkumissovelluksiin d) Yhdennetyt älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetytoimintoja, jotka täyttävät vedyn elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, jonka mukaan elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V esitetyn lähestymistavan mukaisesti.
M2C2–20	Uudistus 3 Hallinnollinen yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen	Välitavoite	Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Tarvittavissa lainsäädäntötoimissa on vahvistettava i) vedyn tuotantoa, kuljetusta ja varastointia koskevat turvallisuussäännökset, ii) yksinkertaistetaan menettelyjä vihreän vedyn tuotantoon tarkoitettujen pienten rakenteiden rakentamiseksi ja iii) toimenpiteet, jotka liittyvät vetyyn perustuvien latausasemien rakentamisen edellytyksiin. Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimintoja, jotka täyttävät vedyn elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöjen 73,4 prosentin vähennysvaatimukset, jotka johtavat 3 tCO2eq/tH2:een.
M2C2–21	Uudistus 4 Toimenpiteet vedyn kilpailukyvyn edistämiseksi	Välitavoite	Verokannustimien voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös	EI KOSKE SUOMENKIELISTÄ TOISINTOA	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Laissa säädetään verokannustimista vihreän vedyn tuotannon tukemiseksi ja vihreän vedyn kulutuksen edistämiseksi liikennealalla. Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimintoja, jotka täyttävät vedyn elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöjen 73,4 prosentin vähennysvaatimukset, jotka johtavat 3 tCO2eq/tH2:een.
M2C2–22	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen syklisuunnitelma)	Tavoite:	Pyöräilykaistat T1	EI OLE	Kilometriä	0	200	Q4	2023	Vähintään 200 kilometriä pyöräilykaistoja metropolialueilla toimenpiteen kuvauksessa määritellyillä alueilla tai yliopistoja vastaanottavissa kaupungeissa.
M2C2–23	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen syklisuunnitelma)	Kohde	Pyöräilykaistat T2	EI OLE	Kilometriä	200	1 311	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 365 kilometriä pyöräilykaistoja suurkaupunkialueilla (sellaisina kuin ne on määritelty toimenpiteen kuvauksessa) tai yliopistoja vastaanottavissa kaupungeissa ja vähintään 746 kilometrin matkareittien rakentaminen 28 päivänä joulukuuta 2015 annetussa laissa nro 208 määritellyllä tavalla.
M2C2–27	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Välitavoite	Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat vähintään 4700 latausaseman rakentamista kaupunkialueille (kaikki kunnat). Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatauspisteitä.
M2C2–28	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Välitavoite	Kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen M2	Ilmoitus kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Hankintasopimusten tekeminen 7500 nopean julkisen latausinfrastruktuurin pisteen rakentamisesta vapaan radan varrelle ja vähintään 9055 kaupunkialueilla (kaikki kunnat). Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatausasemia.
M2C2–29	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kulkuväylien varrella	EI OLE	Määrä	0	2 500	Q4	2025	Vähintään 2500 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä vähintään 175 kW:n moottoriväylien varrella oleville sähköajoneuvoille.
M2C2–29 a	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kaupunkialueilla	EI OLE	Määrä	0	4 700	Q4	2025	Vähintään 4700 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä vähintään 90 kW:n sähköajoneuvoille kaupunkialueilla (kaikki kunnat). Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatauspisteitä.
M2C2–30	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kulkuväylien varrella		Määrä	2 500	7 500	Q4	2025	Vähintään 7500 nopean julkisen latausinfrastruktuurin pisteen käyttöönotto sähköajoneuvoissa vähintään 175 kW:n kulkuväylillä. Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatausasemia.
M2C2–30 as	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kaupunkialueilla		Määrä	4 700	13 755	Q4	2025	Käytössä on vähintään 13755 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä sähköajoneuvoille vähintään 90 kW:n kaupunkialueilla. Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatauspisteitä.
M2C2–30ter	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä		Määrä	0	100	Q4	2025	Vähintään sadan varastoon liitetyn koelatausaseman käyttöönotto
M2C2–33	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka koskevat alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamista päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikkien päästöttömien junien hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä 48 .
M2C2–37	Uudistus 5: Älykkäämmät hankkeiden arviointimenettelyt julkisten paikallisliikennejärjestelmien alalla, jossa käytetään kiinteitä laitteistoja, ja nopean joukkoliikenteen alalla	Välitavoite	Asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta ilmenee asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksella yksinkertaistetaan julkisen paikallisliikenteen hankkeiden arviointiperusteita ja nopeutetaan suunnittelu- ja lupamenettelyä.
M2C2–38	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Välitavoite	Ministeriön asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta ilmenee ministeriön asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ministeriön asetuksessa määritellään käytettävissä olevien varojen määrä, tuensaajien pääsyvaatimukset, ohjelmien ja hankkeiden tukikelpoisuusedellytykset, tukikelpoiset kustannukset sekä tehokkaiden aurinkosähköpaneelien kehittämiseen ja akkujen kehittämiseen myönnettävän tuen muoto ja intensiteetti.
M2C2–41	Investointi 5.3: Sähkölinja-autot	Välitavoite	Tulee voimaan ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien varojen määrä interventiotarkoitukseen (bussien toimitusketju)	Voimaantulon osoittavan ministeriön asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ministeriön asetuksessa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä noin 45 teollisuuden muutoshankkeen toteuttamiseksi kehityssopimusten avulla.
M2C2–42	Investointi 5.4: Tuki ekologisessa siirtymässä toimiville startup-yrityksille ja riskipääomalle	Välitavoite	Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen	Ilmoitus rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Rahoitussopimuksessa vahvistetaan välilliset sijoitukset riskipääomarahastojen hoitajiin, joilla on sijoituksia, ja yrityksiä/käynnistetään vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti, tutkijoiden ja startup-yritysten saatavilla olevan pääoman lisäämiseksi, aktiivisten riskipääomarahastojen toiminnan vahvistamiseksi ja uusien ja innovatiivisten yritysten kehittämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. Rahoitussopimukseen on sisällyttävä: -sijoituspolitiikka, -kelpoisuusperusteet tässä toimenpiteessä tuettujen toimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen kestävyysarvioinnin, poissulkemisluettelon ja asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista koskevan vaatimuksen avulla.

E.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1 – Maataloussähköjärjestelmien kehittäminen

Investointi koostuu avustuksista ja lainoista, joilla tuetaan investointeja maataloussähköjärjestelmien rakentamiseen ja niiden perustana olevan maataloustoiminnan seurantaan tarkoitettujen mittauslaitteiden asentamiseen mikroilmaston, vedensäästön, maaperän hedelmällisyyden elpymisen, ilmastonmuutoksen sietokyvyn ja maatalouden tuottavuuden arvioimiseksi eri viljelykasvityyppien osalta.

Investointi 1.2 – Uusiutuvan energian käytön edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille

Tällä investoinnilla tuetaan 1 730 MW:n uuden sähköntuotantokapasiteetin asentamista kollektiivisia itse tuotettuja kulutuskokoonpanoja ja uusiutuvan energian yhteisöjä varten erityisesti alle 5000 asukkaan kunnissa. Tuki perustuu avustuksiin uusiutuvien energialähteiden ja tuotantolaitosten rakentamiseen yhdistettynä energian varastointijärjestelmiin.

Investointi 1.4 – Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti

Investointi koostuu seuraavista:

-Tuki uusien biometaanin tuotantolaitosten rakentamiseen

-Olemassa olevien maatalouden biokaasulaitosten (mukaan lukien kiinteän yhdyskuntajätteen orgaaninen käyttö – OFUSW) uudelleensuuntaaminen ja niiden tehokkuuden parantaminen biometaanin tuottamiseksi liikennettä, teollisuutta ja lämmitystä varten. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää ampuma-asetta” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.

-Vanhentuneiden ja tehottomien mekaanisten ajoneuvojen korvaaminen ajoneuvoilla, jotka toimivat yksinomaan direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistettujen kriteerien mukaisella biometaanilla. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka vastaavat polttoaineen odotettua käyttöä.

-Ekologisten käytäntöjen levittäminen biokaasun tuotantovaiheessa (alueet, joissa maaperän jalostus on vähäistä, innovatiiviset vähäpäästöiset järjestelmät mädätteen jakelua varten).

Investointi 2.1 – Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Investointi koostuu jakeluverkkojen ja niiden hallinnoinnin muuttamisesta sekä sähköverkkoon että sen ohjelmistokomponentteihin kohdistuvilla toimilla, jotta mahdollistetaan uudet energiaskenaariot, joissa myös kuluttajilla ja tuottajakuluttajilla voi olla oma roolinsa.

Investointi 2.2 – Tukitoimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Investointi koostuu toimista, joilla parannetaan sähköverkon kykyä sietää äärimmäisiä sääilmiöitä (tuuli- ja puita, jäätä, helleaalloja, tulvia ja hydrogeologisia riskejä) erityisesti jakeluverkossa, ja vähennetään sähköntoimitusten pitkittyneiden keskeytysten todennäköisyyttä ja kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia katastrofialueille.

Investointi 3.1 – Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (Hydrogen Valleys)

Investoinnilla tuetaan vihreän vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä teollisuudessa, pk-yrityksissä ja paikallisliikenteessä ja luodaan siten uusia vetylaaksoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Etelä-Italiassa ja joissa tuotetaan paikallisesti uusiutuvia energialähteitä ja paikallista käyttöä. Hankkeen tavoitteena on hylättyjen teollisuusalueiden uudelleenkäyttö, jotta voidaan testata vedyn tuotantoa paikallisista uusiutuvan energian tuotantolaitoksista, jotka sijaitsevat samassa teollisuustilassa ja samoissa teollisuuslaitoksissa tai naapurialueilla. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Investointi 3.2 – Vedyn käyttö teollisuudessa, jota on vaikea vähentää

Tällä investoinnilla tuetaan teollisuusprosesseja koskevaa tutkimusta, kehitystä ja innovointia, jotta voidaan kehittää aloitteita vedyn käyttämiseksi teollisuudenaloilla, joilla käytetään metaania lämpöenergian energialähteenä (sementti, paperitehtaat, keramiikkateollisuus, lasiteollisuus jne.). Fossiilisten polttoaineiden ala, kuten öljynjalostamot, ei ole tukikelpoinen. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen elpymis- ja palautumistukivälineen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti, tulevissa ehdotuspyynnöissä tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos toiminnan avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia mutta silti pienempiä kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

Investointi 3.3 – Vetytestaus maantieliikenteessä

Investointi koostuu vähintään 40 vetypohjaisen tankkausaseman perustamisesta moottoriteiden palvelualueille, logistisiin varastoihin ja satamiin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin 2014/94 vaatimusten mukaisesti.

Investointi 3.4 – Vetytestaus rautateiden liikkuvuutta varten

Investointi koostuu vähintään kymmenen vetykäyttöisen rautatien tankkausaseman rakentamisesta vähintään kuudelle radalle. Vetyjunan tankkausasemat on toteutettava mieluiten lähellä paikallisia uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksia ja/tai moottoritiekäyttöön tarkoitettuja vetytankkausasemia.

Investointi 3.5 – Vetytutkimus ja -kehitys

Investointi koostuu vedyn tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisesta seuraavilla aloilla:

-Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto

-Innovatiiviset teknologiat vedyn varastoimiseksi, siirtämiseksi ja muuntamiseksi johdannaisiksi ja sähköstä tuotetuiksi polttoaineiksi

-Polttokennot kiinteitä ja liikkumissovelluksia varten

-Integroidut älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi

Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetytoimintoja, jotka täyttävät vedyn elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, jonka mukaan elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

Investointi 4.2 – Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä nopeita joukkoliikennejärjestelmiä ja suosia liikennemuotosiirtymää henkilöautoliikenteestä julkiseen liikenteeseen.

Investointi koostuu seuraavista:

●Rakentaa uusia linjoja ja laajentaa nykyisiä nopeiden joukkoliikennejärjestelmien linjoja vähintään 231 kilometrin matkalla. Hankeluettelossa on oltava vähintään 96 kilometriä metrokaistoja tai raitioteitä ja vähintään 135 kilometriä johdinautoa, linja-autoa (BRT) tai köysirataa.

●Nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantaminen, johon voi sisältyä niiden digitalisointi. Näihin toimiin kuuluvat metroasemien ja metroradan infrastruktuurin parantaminen, rautatien tai raitiotien merkinantojärjestelmät sekä julkisen liikenteen varikot.

●Päästöttömän liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkoliikennejärjestelmiä varten.

●Tähän toimenpiteeseen sisältyvien toimien on oltava vähintään 28, ja ne on kohdennettava suurkaupunkialueille, 49 jotka ovat ainakin Bari, Bergamo, Bologna, Catania, Firenze, Genova, Milano, Napoli, Padova, Perugia, Rimini, romanit ja Taranto.

Sekä rakentamiseen että parantamiseen oikeutetun infrastruktuurin (metrokaistat, raitiotieradat, johdinautokaistat, Busin nopea kauttakulku tai köysirata) on mahdollistettava päästöttömän liikkuvan kaluston käyttö. Investointiin ei saa sisältyä toimenpiteiden piiriin kuulumattomien teiden rakentamista tai parantamista, elleivät ne ole erottamaton osa infrastruktuuria, joka mahdollistaa päästöttömän liikkuvan kaluston käytön.

Investointi 4.4.1 – Alueellisen julkisen liikenteen päästöttömän linja-autokannan vahvistaminen

Investointi koostuu vähintään 3000 päästöttömän vähälattialinja-auton ja vähintään 1000 latausaseman hankinnasta päästöttömille ja vähäpäästöisille vähälattia-autoille. Linja-autoissa on oltava digitaaliset ominaisuudet. Tukikelpoiset linja-autot ovat matalalattiaisia (eli ne kuuluvat UNECE-standardien mukaisesti luokkiin M2 ja M3) ja ne ovat joko sähkö- tai vetypolttokennoja.

Investointi 4.4.2 – Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Investointi koostuu vähintään 66 päästöttömän matkustajajunan hankinnasta ja käyttöönotosta 50 (jossa juna koostuu vähintään yhdestä veturista, johon sisältyy matkustajavaunuja) ja 100 muuta vaunua yleispalvelua varten. Investoinnilla on tarjottava yhteensä vähintään 523 yksikköä, joista vähintään 66 on oltava vetureita.

Investointi 4.4.3 – Kansallisen palokunnan komennon uusiminen

Investointi koostuu 200:n lentokenttäajoneuvon ja 3600 palontorjunta-ajoneuvon hankinnasta kansallisesta palokunnasta sekä 875 latauspisteen ja vähintään 3000 liikkuvan sähkölatauspisteen käyttöönotosta. 3500 ajoneuvon on oltava päästöttömiä, ja loput on käytettävä joko yksinomaan biometaanilla tai biopolttoaineella 29–31 artiklassa vahvistettujen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 26 artiklassa ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen elintarvike- ja rehupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti. Toimijoiden on ostettava alkuperätakuutodistus, joka vastaa odotettavissa olevaa polttoaineen käyttöä. Biopolttoaineella toimivat ajoneuvot on tyyppihyväksyttävä B100-luokan osalta.

Investointi 5.1 – Kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittäminen uusiutuvien energialähteiden ja akkujen alalla

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, ”uusiutuvia energialähteitä ja akkuja koskevaan välineeseen”, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saatavuutta uusiutuvien energialähteiden ja akkujen arvoketjun kehittämisen tukemiseksi. Lainajärjestely toimii myöntämällä avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 1400000000 euroa.

Rahoitusvälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.. Lainajärjestelyn on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

-Ensimmäisessä keskitytään aurinkosähkö- tai tuuliteknologioiden valmistukseen ja lisätään aurinkosähkö- tai tuuliteknologioiden tuotantokapasiteettia vähintään 2,4 GW vuodessa.

-Toisessa keskitytään akkujen valmistukseen ja lisätään akkujen valmistuskapasiteettia vähintään 13 GW/vuosi.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalian on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

e.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

f.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

g.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) toimet ja omaisuuserät, jotka eivät ole tukikelpoisia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 51 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 52 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 53 ja omaisuuserät 54 .

h.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

i.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

j.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

k.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

l.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalian erityissuojelualueen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava, että

I.valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen;

II.”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen;

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 1000000000 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineestä tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 55

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 5.2 – Kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittäminen vedyn alalla

Investointi koostuu sellaisten hankkeiden tukemisesta, joilla kehitetään Italiassa vedyn arvoketjua, joka soveltuu myös mahdollisiin Euroopan yhteistä etua koskeviin vetyalan tärkeisiin hankkeisiin.

Investointi 5.3 – Kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittäminen sähköbusseissa

Investoinnilla tuetaan noin 45:tä hanketta, joilla voidaan edistää linja-autoteollisuuden digitaalista ja vihreää siirtymää sähköisiin ja verkkoon liitettyihin linja-autoihin. Tämän investoinnin odotetaan myös tukevan investointeja sähköbussikaluston uudistamiseen (lukuun ottamatta hybridibusseja).

Investointi 5.4 – Tuki ekologisessa siirtymässä toimiville startup-yrityksille ja riskipääomalle

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, vihreän siirtymän rahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja, parantaa vihreään siirtymään osallistuvien startup-yritysten rahoituksen saantia Italiassa ja kehittää tämän alan riskipääomamarkkinoita. Lainajärjestely toimii tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea. Erityisesti suorien sijoitusten tapauksessa GTF toimii tarjoamalla startup-yrityksille oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea (kuten vaihdettavissa olevina velkakirjoina); epäsuorien sijoitusten tapauksessa SGR toimii rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja (–AIF – vaihtoehtoinen sijoitusrahasto), jotka toimivat tarjoamalla oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia, vieraan pääoman luonteisia tai vieraan pääoman luonteisia välineitä. GTF investoi seuraaviin toiminta-aloihin: uusiutuvat energialähteet, kiertotalous, liikkuvuus, energiatehokkuus, jätehuolto ja energian varastointi.

Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 250000000 euroa.

Lainajärjestelyä hallinnoi CDP Venture Capital SGR toteutuskumppanina. GTF:n kesto on 15 vuotta, jotta se vastaisi sijoitettujen kolmansien osapuolten varojen kestoa, ja sen on investoitava seuraaviin tuotelinjoihin:

·Oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen tuki vihreille startup-yrityksille (suoralla tavalla);

·Oman pääoman ehtoinen ja oman pääoman luonteinen tuki riskipääomarahastoille/vieraan pääoman ehtoisille rahastoille (epäsuoralla tavalla);

·Oman pääoman ehtoisen tai oman pääoman luonteisen rahoituksen muodossa myönnettävä tuki yrityshautomoille/kiihdytysohjelmille.

MIMIT ja SGR muuttavat voimassa olevaa täytäntöönpanosopimusta (”Accordo Finanziario”) ja GTF-sääntöjä siten, että niihin sisällytetään seuraavat määräykset:

Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: rahaston lopullisen investointipäätöksen tekee hallitus tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä 56 .

Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Erityisesti kun on kyse yritysten perustamiseen myönnettävästä yleisestä tuesta, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 57 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 58 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 59 ; saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 60 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 61 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia SGR:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen eli valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

1.Pääomasijoitusrahastojen/vieraan pääoman ehtoisten rahastojen valintaa koskevat vaatimukset: Vihreän siirtymän rahasto valitsee rahoituksen välittäjät avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla nykyisen käytännön mukaisesti muun muassa julkaisemalla kaikki vaatimukset ja hakulomakkeet sekä SGR- että MIMIT-verkkosivustoilla. Kaikkien asianomaisten taloushallinnon toimijoiden on valvottava, ettei rahoituksen välittäjillä ole eturistiriitoja, ja ne on suoritettava etukäteen. Eturistiriidan puuttuminen viittaa aina tukivälineen ”lopulliseen edunsaajaan”.

2.Vaatimus rahoitussopimusten allekirjoittamisesta: GTF allekirjoittaa rahoituksen välittäjien kanssa rahoitussopimukset keskeisten vaatimusten mukaisesti, joihin sisältyvät kaikki vaatimukset, joiden mukaisesti GTF toimii, mukaan lukien seuraavat:

1.Rahoituksen välittäjän velvollisuus tehdä päätöksensä soveltuvin osin edellä esitettyjen päätöksentekoa ja sijoituspolitiikkaa koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen.

2.Kuvaus rahoituksen välittäjän käyttöön ottamasta seuranta-, tarkastus- ja valvontakehyksestä, johon sovelletaan soveltuvin osin kaikkia edellä määriteltyjä seuranta-, tarkastus- ja valvontavaatimuksia.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

E.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

S-sarjanumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötaso

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C2–3

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti

Kohde

Maataloustraktoreiden korvaaminen

EI OLE

Määrä

0

300

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 300 maataloustraktorin korvaaminen yksinomaan biometaanilla toimivilla mekaanisilla traktoreilla, jotka on varustettu myös täsmäviljelyvälineillä.

Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta noudatetaan ”ei merkittävää ampuma-asetta” -periaatetta. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön.

M2C2–4

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti

Kohde

Biometaanin lisätuotantokapasiteetti

EI OLE

1 000 000 000

0

0.6

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Biometaanin tuotantokapasiteetin kehittäminen olemassa olevien laitosten muuntamisesta (mukaan lukien kiinteän yhdyskuntajätteen orgaaniset osat – OFUSW) ja uusista laitoksista vähintään 0,6 miljardiin kuutiometriin.

Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää ampuma-asetta” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.

Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään.

M2C2–5

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti

Kohde

Biometaanin lisätuotantokapasiteetti

EI OLE

1 000 000 000

0.6

2.3

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Kehitetään biometaanin tuotantokapasiteettia olemassa olevien laitosten muuntamisesta (mukaan lukien kiinteän yhdyskuntajätteen orgaaniset osat – OFUSW) ja uusista laitoksista vähintään 2,3 miljardiin kuutiometriin kesäkuun 2026 loppuun mennessä.

Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää ampuma-asetta” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.

Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään.

M2C2–9

Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – Lisätään verkkokapasiteettia uusiutuvien energialähteiden jakelua varten

EI OLE

Määrä

0

1 000

Q4

2024

Uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen vähintään 1 000 MW:lla

M2C2–10

Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – Lisätään verkkokapasiteettia uusiutuvien energialähteiden jakelua varten

EI OLE

Määrä

1 000

4 000

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen vähintään 4 000 MW:lla

M2C2–11

Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen

EI OLE

Määrä

0

1 500 000

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 1500000 asukkaan energiankulutuksen sähköistäminen

M2C2–13

Investointi 2.2 Tukitoimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Kohde

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen

EI OLE

Määrä

0

4 000

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Parannetaan sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4000 kilometrin ajan äärimmäisistä sääoloista johtuvien energialeikkausten tiheyden ja keston lyhentämiseksi.

M2C2–15

Investointi 3.3 Vetytestaus maantieliikenteessä

Kohde

Vetyyn perustuvien latausasemien kehittäminen

EI OLE

Määrä

0

40

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Kehitetään vähintään 40 vetyyn perustuvaa latausasemaa kevyille ja raskaille ajoneuvoille direktiivin 2014/94/EU mukaisesti.

M2C2–17

Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten

Kohde

Vetytankkausasemien lukumäärä

EI OLE

Määrä

0

10

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Rakennetaan 10 vetyyn perustuvaa rautatietankkausasemaa kuudelle radalle, jotka määritellään kestävän liikkuvuuden ministeriön (MIMS) ja ekologisen siirtymän ministeriön (MITE) vahvistamilla julkisilla menettelyillä.

M2C2–19

Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys

Kohde

Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä

EI OLE

Määrä

0

10

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 10 toteutettua T & K-hanketta (yksi kutakin T & K-ulottuvuutta kohden) ja joille on toimitettu testaustodistus tai julkaisu

T & K-toimia varten on kehitettävä neljä toimintalinjaa, jotka koskevat seuraavia:

a) Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto

b) Innovatiiviset teknologiat vedyn varastoimiseksi, siirtämiseksi ja muuntamiseksi johdannaisiksi ja sähköstä tuotetuiksi polttoaineiksi

C) Polttokennot kiinteisiin ja liikkumissovelluksiin

d) Yhdennetyt älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi

Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetytoimintoja, jotka täyttävät vetyä koskevan 73,4 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvaatimuksen, jonka mukaan elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tonnia CO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

M2C2–24

Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Välitavoite

Kaikkien nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus kaikista toimenpiteen kuvauksessa määriteltyjä infrastruktuurihankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

M2C2–25

Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Välitavoite

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen päästöttömän liikkuvan kaluston ostamisesta ja nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parannustoimista

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2024

Ilmoitus kaikista julkisista hankinnoista, jotka koskevat vähintään 85 liikkuvan kaluston yksikön hankintaa ja vähintään viittä toimenpidettä toimenpiteen kuvauksessa määriteltyjen nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi.

M2C2–25 a

Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 5 toimenpidettä nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi

Määrä

0

5

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään viiden toimenpiteen loppuun saattaminen nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi (sellaisena kuin se on määritelty toimenpiteen kuvauksessa).

Töiden päätyttyä kohteena olevan infrastruktuurin on oltava toiminnassa tai käytettävissä (infrastruktuurin tyypistä riippuen).

M2C2–25ter

Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 85 liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkokuljetuksia varten

Määrä

0

85

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 85 päästöttömän liikkuvan kaluston hankinta suurkaupunkialueiden nopeita massakuljetuksia varten, siten kuin ne on määritelty toimenpiteen kuvauksessa.

M2C2–26

Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen

Kohde

Julkisen liikenteen infrastruktuurin kilometrimäärä

EI OLE

kilometriä

0

231

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Rakennettava vähintään 231 kilometriä julkisen liikenteen infrastruktuuria toimenpiteen kuvauksessa määritellyille toiminnallisille kaupunkialueille.

M2C2–31

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komennon uusimiskalusto

Välitavoite

Kansallisen palokunnan komennon uudistamiskalustoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien kansallisen palokunnan komennon uusimista koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI KOSKE SUOMENKIELISTÄ TOISINTOA

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Ilmoitus kansallisen palokunnan ajoneuvojen hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

M2C2–32

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla

Välitavoite

Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähälattiabusseilla

Ilmoitus kaikkien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus vähintään 3000 päästöttömän vähälattialinja-auton hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

M2C2–34

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla

Kohde

Ostettujen päästöttömien vähälattiaisten linja-autojen lukumäärä T1

EI OLE

Määrä

0

800

Q4

2024

Vähintään 800 päästötöntä vähälattiaista linja-autoa, jotka on hankittu M2C2–32:n puitteissa asianomaisen ajoneuvokannan vahvistamiseksi.

M2C2–34 Bis

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Päästöttömien junien lukumäärä T1

EI OLE

Määrä

0

25

Q4

2024

Asetuksen nro 57/2019 (Dichiarazione di verifica di conformità CE di cui all’art 15 del D.Lgs 57/2019) 15 §:n mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen hankkiminen vähintään 25 päästöttömästä junasta kyseisen kaluston vahvistamiseksi.

M2C2–35

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja -autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla

Kohde

Päästöttömien vähälattiaisten linja-autojen määrä tuli voimaan T2

EI OLE

Määrä

0

3 000

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 3000 päästötöntä vähälattiaista linja-autoa, jotka on hankittu M2C2–32:n mukaisesti asianomaisen ajoneuvokannan vahvistamiseksi.

M2C2–35 ter

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla

Kohde

Nolla- ja vähäpäästöisten matalalattia-autojen latausasemien lukumäärä

Määrä

0

1 000

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 1000 latausaseman käyttöönotto päästöttömiä tai vähäpäästöisiä vähälattia-autoja varten.

M2C2–35 a

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Päästöttömien junien ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelua varten

EI OLE

Määrä

25

66

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Asetuksen nro 57/2019 (Dichiarazione di verifica di conformità CE di cui all’art 15 del D.Lgs 57/2019) 15 §:n mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen käyttöönotto ja hankkiminen vähintään 53 päästöttömän junan osalta alueellisen rautatiekaluston osalta, vähintään 13 kaksimodaalista junaa ja 100 vaunua yleispalvelun osalta.

Mitä tulee yleispalveluun/välipalveluun, elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla ostetun liikkuvan kaluston on oltava valtion omistuksessa. Näin ollen vakiintuneen operaattorin palvelusopimuksen voimassaolon päätyttyä kyseinen liikkuva kalusto on asetettava palveluhankintasopimuksen uuden sopimuspuoleksi valitun yksikön käyttöön noudattaen kaikilta osin asetusta (EU) N:o 1370/2007.

M2C2–36

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komennon uusimiskalusto

Kohde

Kansallisen palokunnan komennon uusimiseen tarkoitettujen puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä

EI OLE

Määrä

0

3 800

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 3800 saastuttamattoman ajoneuvon käyttöönotto kansallisen palokunnan komennon uudistamiskalustoa varten.

3500 ajoneuvolle voidaan myöntää 100 prosentin ekologinen merkintä, koska niiden on oltava 100-prosenttisesti sähköisiä ja latauspisteiden voimanlähteenä on käytettävä aurinkosähköpaneeleja. 300 raskasta ajoneuvoa, joista 200 koskee lentoasemia ja 100 kaupunkipelastusajoneuvoa, saa käyttää ainoastaan joko biometaanilla tai biopolttoaineella, ja ne ovat uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 2018/2001 (RED II -direktiivi) kriteerien mukaisia. Biopolttoaineiden ja biometaanin kaasun ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien myöntämät todistukset (kestävyystodistus), kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on hankittava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa polttoaineen odotettuun käyttöön. Biopolttoaineella toimivat ajoneuvot on tyyppihyväksyttävä B100-luokan osalta.

M2C2–38 a

Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut

Välitavoite

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

Q4

2024

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.

M2C2–39

Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut

Välitavoite

Italian yritys- ja Madeministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalia S.p.A:lle.

Siirtotodistus

Q4

2024

Italian on siirrettävä 1000000000 euroa Invitalia S.p.A:lle tukivälinettä varten.

M2C2–40

Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset, jotka koskevat aurinkosähkö- tai tuuliteknologioiden ja akkujen tuotantokapasiteettia

Osuus (%)

0

100 %

Q4

2025

Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta tukivälineeseen voidaan käyttää 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).

M2C2–42 BIS

Investointi 5.4 – Tuki käynnistäville yrityksille ja riskipääomalle, jotka toimivat ekologisessa siirtymässä.

Välitavoite

Ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron CDP Venture Capital SGR:lle.

Siirtotodistus

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italian on siirrettävä 250000000 euroa CDP Venture Capital SGR:lle tukivälinettä varten.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös Italian ja CDP Venture Capital SGR:n välisen täytäntöönpanosopimuksen ja investointikehyksen sääntöjen muuttamista neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

M2C2–43

Investointi 5.4 – Tuki käynnistäville yrityksille ja riskipääomalle, jotka toimivat ekologisessa siirtymässä.

Kohde

Riskipääomarahastojen ja startup-yritysten kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

EUR

0

100 %

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Cassa Depositi e Prestiti Venture Capital on tehnyt startup-yritysten, yrityshautomo-/kielpymisohjelmien tai riskipääomarahastojen kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta voidaan käyttää 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista (250 miljoonaa euroa) investointikehykseen (mukaan lukien keskimääräinen enimmäismäärä, joka on 13 prosenttia GTF:n hallinnointipalkkioista ja -kustannuksista rahaston elinkaaren aikana, mukaan lukien ennakkoehdot myöhemmille sijoituskierroksille, lukuun ottamatta siirrettyjä kiinnostuneita maksuja, tulospalkkioita ja kaikkia kolmansien osapuolten rahastoihin liittyviä kustannuksia ja hallinnointipalkkioita).

Investointi jaetaan kahteen seuraavaan tukitoimien budjettikohtaan:

— Suorat sijoitukset.

— Välilliset investoinnit.

Välillisten riskipääomasijoitusten osalta Cassa Depositi e Prestiti Venture Capital on tehnyt riskipääomarahastojen kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan alustavasti käyttää noin 60 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen (lukuun ottamatta hallinnointipalkkioita ja GTF:n kustannuksia rahaston elinkaaren aikana).

Kun on kyse välillisistä sijoituksista startup-yrityksiin, riskipääomarahastojen kanssa tehtäviin oikeudellisiin rahoitussopimuksiin on sisällyttävä sitova sitoumus käytetyn pääoman kumulatiivisesta vipuvaikutuksesta sekä rahastojen tasolla että startup-yritysten tasolla, joka on vähintään 1 x1 koko rahaston elinkaaren ajan.

Suorien sijoitusten osalta CDP Venture Capital on tehnyt startup-yritysten kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta voidaan alustavasti käyttää noin 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista (250 miljoonaa euroa) tukivälineeseen (mukaan lukien hallinnointipalkkiot ja GTF:n kustannukset rahaston elinkaaren aikana).

Myös suorien sijoitusten osalta start-up-yritysten kanssa tehtyyn oikeudelliseen rahoitussopimukseen voi sisältyä ennakkoehtoja myöhempiä investointikierroksia varten (eli edellytykset Serie B- tai Serie C -rahoituksen vapauttamiseksi).

Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset, jotka on tehty ennen täytäntöönpanosopimuksen investointipolitiikan muutosten voimaantuloa ja jotka ovat välitavoitteen M2C242 mukaisen sopimuksen mukaisia, otetaan huomioon myös tavoitteen saavuttamisessa.

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksen voimaantulopäivästä alkaen olisi alettava noudattaa uutta investointipolitiikkaa uuden neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti.

M2C2–44

Investointi 1.1 Maataloussähköjärjestelmien kehittäminen

Välitavoite

Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Ilmoitus kaikista aurinkosähköpaneelien ja mittauslaitteiden asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

Kokeellisten agrovoltaisten järjestelmien asennetun tehon odotetaan kannustavan kehittämään innovatiivisia ratkaisuja maa-asemille, joissa voi esiintyä rinnakkain useita maankäyttötapoja ja jotka tuottavat kilpailevia etuja. Laitosten käyttöönotto kirjataan kansalliseen Gaudì-järjestelmään (tuotantolaitosrekisteriin), joka on ratkaiseva näyttö tavoitteiden saavuttamisesta.

M2C2–45

Investointi 1.1 Maataloussähköjärjestelmien kehittäminen

Kohde

Aurinkosähköpaneelien asentaminen maataloussähköjärjestelmiin

EI OLE

MW

0

900

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Aurinkosähköpaneelien asentaminen maataloussähköjärjestelmiin, joiden kapasiteetti on vähintään 900 MW.

M2C2–46

Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille

Välitavoite

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen energiayhteisöjä koskevien tukitoimien täytäntöönpanoa varten myönnettävien avustusten myöntämiseksi

Ilmoitus kaikkien energiayhteisöjä koskevien toimien täytäntöönpanoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Energiayhteisöjä koskevien tukitoimien täytäntöönpanoa koskevien avustusten myöntämistä koskevien sopimusten allekirjoittaminen.

M2C2–47

Investointi 1.2 Uusiutuvan energian käytön edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille

Kohde

Uusiutuvan energian tuotanto energiayhteisöissä ja yhdessä toimivat itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat

EI OLE

Määrä

0

1 730

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Tuetaan energiayhteisöjä alle 5000 asukkaan kunnissa, jotta ne voivat tarjota laitoksessa uusiutuvista lähteistä vähintään 1 730 MW. Tällä toimenpiteellä ei tueta vetytoimintaa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 3 tCO2eq/tH2.

M2C2–48

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Välitavoite

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen hankkeista, jotka koskevat vedyn tuotantoa hylätyissä teollisuuskeskuksissa

Ilmoitus kaikista vedyn tuotantoa hylätyissä teollisuuskeskuksissa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevien hankkeidenmyöntäminen. Rahoitusta on myönnettävä sellaisen vihreän vedyn tuotantoon, jonka hiilidioksidipitoisuus on alle 3 tCO2eq/tH2, jotta saavutetaan paras tulos hiilestä irtautumisessa. Toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.

M2C2–49

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Kohde

Vetytuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen

EI OLE

Määrä

0

10

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Saattaa päätökseen vähintään 10 hanketta vedyn tuottamiseksi hylätyillä teollisuusalueilla, joiden keskimääräinen kapasiteetti on vähintään 1–5 MW.

Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.

M2C2–50

Investointi 3.2 Vetykäyttö teollisuudessa, jota on vaikea vähentää

Välitavoite

Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämiseksi

Sopimuksen allekirjoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Sopimuksen allekirjoittaminen valittujen hankkeiden toteuttajien kanssa metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämiseksi. Hankkeet on osittain omistettava T & K & I-prosessiin, jota on tarkoitus kehittää, ja osittain ne on kohdennettava vetyä käyttävän teollisen prototyypin toteuttamiseen ja testaamiseen. Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.

M2C2–51

Investointi 3.2 Vetykäyttö teollisuudessa, jota on vaikea vähentää

Kohde

Vedyn käyttöönotto teollisessa prosessissa

EI OLE

Määrä

0

1

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vedyn käyttöönotto vähintään yhdessä teollisuuslaitoksessa, jotta voidaan irtautua hiilestä aloilla, joilla on vaikea vähentää päästöjä. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Vähintään 400000000 eurolla tuetaan teollisuuden kehittämistä, jolla korvataan 90 prosenttia metaanin ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä teollisessa prosessissa vedyllä, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan vetyyn tai verkkosähköön.

M2C2–52

Investointi 5.2 Vety

Välitavoite

Elektrolyysilaitteiden tuotanto

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten julkaisemisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Hankintasopimuksen tekeminen teollisuuslaitoksen rakentamisesta elektrolyysilaitteiden tuotantoa varten.

M2C2–53

Investointi 5.2 Vety

Kohde

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen elektrolyysilaitteiden valmistukseen tarkoitettujen teollisuuslaitosten valmistuksesta

EI OLE

Määrä

0

1

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään yhden teollisuuslaitoksen rakentaminen elektrolyysilaitteiden tuotantoa varten, jonka kokonaiskapasiteetti on vähintään 1 GW vuodessa.

F. 2 COMPONENT 3 – Rakennusten energiatehokkuus ja uudelleenluokittelu

Energiatehokkuus on tämän komponentin kulmakivi, ja se jakautuu kolmeen pääpilariin.

·Ensimmäinen pilari on ottaa käyttöön väliaikainen kannustin yksityisten kiinteistöjen energiahuoltoon ja maanjäristyksen torjuntaan vähentämällä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset verotuksessa. Tukikelpoisia ovat toimet, joilla parannetaan asunnon energiatehokkuutta vähintään kahdella energiatodistuksen luokalla ja joiden avulla energiankulutus paranee keskimäärin yli 30 prosenttia.

·Tämän komponentin toinen pilari on julkisten koulujen ja oikeuslaitosten tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen.

·Kolmannen pilarin tavoitteena on edistää tehokkaiden kaukolämpöverkkojen rakentamista ja laajentamista kaupunkialueilla.

Lisäksi on toteutettu useita uudistuksia, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden täytäntöönpanoa.

Tämän komponentin odotetaan edistävän voimakkaasti Italian ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä, koska siviilialan osuus Italian kokonaisenergiankulutuksesta on lähes puolet. Useimmat rakennukset rakennettiin ennen energiansäästökriteerien hyväksymistä ja vastaavan lainsäädännön voimaantuloa, joten energiatehokkuuteen ja maanjäristyksiin sopeutumiseen liittyvät tarpeet ovat merkittäviä.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa neuvosto suositti, että Italia toteuttaa toimia, joilla keskitetään investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisista suosituksista 3 (”investointeihin liittyvä talouspolitiikka infrastruktuurin laadusta ottaen huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tuloksellisuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja lisäämällä paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua.

F.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 2.1: Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Superbonus-toimenpiteellä rahoitetaan asuinrakennusten, myös sosiaalisen asuntotuotannon, energiaperuskorjausta pandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi hyväksytyn niin kutsutun Decreto Rilancion 119 §:n mukaisesti. Tavoite on kaksijakoinen: 1) edistää merkittävästi Italian yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa (PNIEC) vuodelle 2030 asetettujen energiansäästö- ja päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja 2) tarjota suhdanteita tasoittavan tuen antamista rakennusalalle ja yksityiselle kysynnälle talouden laskusuhdanteen vaikutusten lieventämiseksi.

Tuki myönnetään verovähennyksenä viiden vuoden aikana. Helmikuun 16 päivään 2023 saakka on säädetty, että veronsaajat voivat vaihtoehtona verovähennysvälineelle päättää käyttää vähennyksen suoran käytön sijasta rahoitusvälineitä (ns. ”tilisiirto” ja ”laskun alennus”) korkeiden alkuinvestointikustannusten ongelmaan puuttumiseksi. Näissä vaihtoehtoisissa välineissä säädetään, että edunsaajan saama verovähennys tehdään samansuuruisena:

Tavarantoimittajalta (eli rakennusyhtiöiltä, suunnittelijoilta tai yleisemmällä tasolla pääurakoitsijalta), joka alentaa sen suoraan laskussa ja perii takaisin verohyvityksenä, joka vähentää alkuinvestointikustannuksia;

2. verohyvitys, joka luovutetaan rahoituslaitokselle, jonka on maksettava tarvittava pääoma etukäteen. Tällä mekanismilla voidaan kompensoida se, että peruskorjausta ei haluta tehdä korkeiden alkuinvestointikustannusten vuoksi. Päätoimeksisaajan tai rahoituslaitoksen valinta jätetään avustuksen saajan tehtäväksi.

Tätä verokannustinta voivat saada osakehuoneistot, yhden perheen rakennukset, jakamattomat asunto-osuuskunnat, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja vapaaehtoisyhdistykset, amatööriurheiluyhdistykset ja -seurat sekä sosiaalinen asuntotarjonta. Jotta peruskorjaus olisi tukikelpoinen, se on luokiteltava ”pitkälle meneväksi perusparannukseksi” (toisin sanoen komission suosituksen (EU) 2019/786 mukaiseksi keskisuureksi peruskorjaukseksi), mikä merkitsee vähintään kahden energialuokan parantamista (primäärienergian säästö keskimäärin 40 prosenttia). Tämän toimenpiteen piiriin kuuluvien tukikelpoisten tukitoimien soveltamisala on laaja, mukaan lukien ajotoimenpiteet, hinattavat interventiot, läpinäkymättömien pintojen lämpöeristys ja ilmastointijärjestelmien interventiot (kondensointikattilat; lämpöpumput; liittäminen tehokkaisiin kaukolämpöverkkoihin tietyin edellytyksin; aurinkolämpö; biomassakattilat tietyissä olosuhteissa), aurinkosähköjärjestelmät ja niihin liittyvät varastointijärjestelmät tai sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri. Kahdessa 6 päivänä elokuuta 2020 annetussa ministeriön asetuksessa on jo määritelty toimien tekniset vaatimukset ja menettelyt erityisten enimmäisvaatimusten ja kustannusten noudattamisen varmentamiseksi.

Superbonus on ollut toiminnassa jo 1. heinäkuuta 2020 alkaen, ja se on voimassa 30. kesäkuuta 2022 saakka (sosiaalisten asuntojen osalta 31. joulukuuta 2022 saakka). Osakehuoneistoihin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvien töiden osalta etuuden myöntäminen voi olla tarpeen vielä kuuden kuukauden ajan, jos vähintään 60 prosenttia urakoista on tehty ennen edellä mainittuja päivämääriä. Jotta monimutkaisemmille toimille annettaisiin enemmän aikaa, toimenpiteen soveltamista on tarkoitus jatkaa osakehuoneistojen osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka ja sosiaalisen asuntotuotannon osalta 30 päivään kesäkuuta 2023 saakka riippumatta siitä, onko vähintään 60 prosenttia urakoista saatu päätökseen.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Erityisesti kaasukäyttöisten kondenssikattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista. Jos tehottomat kaasu-, hiili- ja öljykattilat korvataan kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla, niillä on oltava A-teho. Lisäksi maakaasukattiloiden asentamisen on täytettävä ”ei merkittävää haittaa” -teknisessä ohjeessa (2021/C58/01) asetetut ehdot.

Uudistus 1.1 – Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan energiatehokkuuteen liittyvien toimien täytäntöönpanomenettelyjä. Se koostuu neljästä päätoimesta:

·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalinkäyttöönotto: Portaalin on tuettava kansalaisia ja toiminnanharjoittajia energiatehokkuushankkeiden hallinnoinnissa, ja sen on oltava päätöksentekijöiden helposti saatavilla oleva tietolähde. Sen on sisällettävä tietoja kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudesta, jonka odotetaan auttavan yrityksiä ja kansalaisia niiden päätöksissä kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamisesta. Perustetaan keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille kaikkea hyödyllistä tietoa rakennusten energiakartoituksesta, alakohtaisten säännösten noudattamisesta, tehokkuuden arvioinnista ja toimien painopisteiden valinnasta, mukaan lukien vaiheittain toteutettavat uudelleenkehittämissuunnitelmat, sopivimpien edistämisvälineiden valinnasta ja ammatillisten taitojen koulutuksesta.

·Siviilisektorille tarkoitetun tiedotus- ja koulutussuunnitelman toimien vahvistaminen – Tiedotus- ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon tarve kehittää sekä erityisaloitteita, joilla pyritään korjaamaan asuntosektorin loppukäyttäjien tiedonpuute, että asianmukaista koulutusta kannustimista ja tehokkaimmista toimista energiapalveluja tarjoaville yrityksille, interventioita toteuttaville yrityksille ja yhteisomian hallinnoijille. Suunnitelma on laadittava ottaen huomioon Superbonus-toimenpiteestä johtuvat tarpeet, jotta voidaan maksimoida sen vaikuttavuus ja luoda perusta kestävälle rakennustehokkuuden kulttuurille.

·Kansallisen energiatehokkuusrahastonpäivittäminen ja vahvistaminen: Kansallisen energiatehokkuusrahaston perustamista ja hallinnointia koskevien asetusten tarkistamisenmyötä (asetuksen 102/2014 15 § ja 22 päivänä joulukuuta 2017 annettu ministeriöiden välinen asetus) muutokset tulevat voimaan käytettävissä olevien varojen tehostamisen ja käytön lisäämiseksi.

·Keskitetystä julkisen uudelleenkehittämisohjelman EPAC-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanovaiheennopeuttaminen: On toteutettavasääntelyn uudelleentarkastelu, jonka tarkoituksena on edistää julkishallinnon keskushallinnon (PREPAC) rakentamisohjelmaan (PREPAC) erityisesti osoitettujen resurssien tehokkaampaa hallinnointia.

F.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C3–1	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Välitavoite	Superbonuksen laajennuksen voimaantulo	Voimaantuloon viittaavan säädöksen (säädösten) säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Säädöksen (säädösten) on jatketaan Ecobonus- ja Sismabonus-etuuksia 31. joulukuuta 2022 saakka condominiumien osalta ja 30. kesäkuuta 2023 sosiaalialan osalta asuminen (IACP).
M2C3–2	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T1	EI OLE	Määrä	0	17 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Rakennuksen perusparannus on saatettava päätökseen (vähintään 17000000 neliömetriä, mikä johtaa vähintään 40 prosentin primäärienergian säästöihin ja vähintään kahden energiatehokkuustodistuksen luokan nostamiseen).
M2C3–3	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T2	EI OLE	Määrä	17 000 000	35 800 000	Q4	2025	Rakennuksen perusparannus on tehtävä vähintään 35800000 neliömetrille, mikä johtaa vähintään 40 prosentin primäärienergian säästöihin, joilla lisätään vähintään kahta energiatehokkuustodistuksen luokkaa.
M2C3–4	Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimenpiteitä koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Välitavoite	Energiatehokkuustoimenpiteitä koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Voimaantuloon viittaavan säädöksen (säädösten) säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Säädöksellä (säädöksillä) yksinkertaistetaan ja nopeutetaan energiatehokkuustoimia koskevia menettelyjä ·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalin käyttöönotto ·Siviilialalle tarkoitetun tiedotus- ja koulutussuunnitelman toimien vahvistaminen ·Kansallisen energiatehokkuusrahaston päivittäminen ja vahvistaminen ·PREPAC-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanovaiheen nopeuttaminen

F.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen korvaamalla rakennukset

Tässä toimenpiteessä keskitytään julkisten koulujen rakennuskannan osan asteittaiseen korvaamiseen nykyaikaisten ja kestävien rakenteiden luomiseksi.

Tukitoimien tavoitteena on vähentää energiankulutusta, parantaa rakennusten seismistä turvallisuutta ja kehittää viheralueita.

Suunnitelman on tarkoitus kohdistua 166 koulurakennukseen, joiden kokonaispinta-ala on 400 tuhatta neliömetriä.

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenpätevöittäminen ja kiinteistöomaisuuden vahvistaminen oikeudenkäytössä

Tällä toimenpiteellä pyritään uudistamaan oikeudenhoidon riittämättömiä rakenteita ja pätevöittämään niitä uudelleen.

Interventiossa keskitytään olemassa olevan omaisuuden säilyttämiseen, mikä mahdollistaa historiallisen perinnön suojelun, hyödyntämisen ja restauroinnin, joka usein on ominaista hallinnon toimistoille Italian oikeuslaitokselle. Energiatehokkuuden lisäksi ohjelmalla pyritään myös varmistamaan toimien taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys käyttämällä kestäviä materiaaleja ja käyttämällä itse tuotettua uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Toimenpiteillä voidaan myös mukauttaa rakenteita rakennusten seismisen haavoittuvuuden vähentämiseksi.

Ohjeellinen luettelo kunnista, joissa interventiot toteutetaan, on seuraava: Bari, Bergamo, Bologna, Cagliari, Firenze, Genova, Latina, Messina, Milano, Monza, Napolis, Palermo, Perugia, Reggio Calabria, Rooma, Trani, Torino, Velletri ja Venetsia.

Interventioon ei saa sisältyä maakaasukattiloita.

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmityksen edistäminen

Kaukolämmöllä on tärkeä rooli lämmitys- ja jäähdytysalan ympäristötavoitteiden saavuttamisessa erityisesti suurilla kaupunkialueilla, joilla ongelma on vieläkin vakavampi.

Toimenpiteellä on kehitettävä tehokasta kaukolämpöä, joka perustuu uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai korkeatehoisissa laitoksissa yhteistuotannosta tuotetun lämmön jakeluun. Toimenpiteellä rahoitetaan vuonna 2022 käynnistettävällä tarjouskilpailulla valittavia hankkeita, jotka liittyvät uusien verkkojen rakentamiseen tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamiseen. Seuraava tarjouskilpailu voidaan käynnistää vuonna 2023. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla taataan suurimmat säästöt uusiutumattomassa primäärienergiassa.

Energiaympäristöhyödyt, jotka vastaavat 20 ktoe:ta fossiilista primäärienergiaa vuodessa ja 40 kilotonnia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vältetään päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla vuosittain, odotetaan saavutettavan.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Tehokkaan kaukolämpöjärjestelmän rakentamisessa ei etenkään saa käyttää fossiilisia polttoaineita lämmönlähteenä, vaan se perustuu yksinomaan uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai suorituskykyisissä laitoksissa yhteistuotannosta saatavaan lämpöön. Kaukolämmitykseen liittyvän infrastruktuurin on noudatettava energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2012/27/EU (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1), ja sen odotetaan takaavan 0,04 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennyksen vuodessa.

F.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C3–5	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen korvaamalla rakennukset	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen uusien koulujen rakentamiseksi siten, että uusitaan koulurakennusten energiahuoltoa, julkisen tarjouskilpailun perusteella	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Ilmoitus paikallisviranomaisten virallisesti vahvistaman, vähintään 400000 neliömetrin kokonaispinta-alaltaan vähintään 400000 neliömetrin suuruisia uusia kouluja koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä
M2C3–6	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen korvaamalla rakennukset	Kohde	Vähintään 400000 neliömetriä uusia kouluja rakennetaan korvaamalla rakennukset.	EI OLE	Määrä	0	400 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 400000 neliömetrin uusien koulujen rakentamisen loppuun saattaminen rakennusten korvaamisen avulla, jolloin primäärienergian kulutus on vähintään 20 prosenttia vähemmän kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus
M2C3–7	Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenpätevöittäminen ja kiinteistöomaisuuden vahvistaminen oikeudenkäytössä	Välitavoite	Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista sekä oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittämistä ja vahvistamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Ilmoitus kaikista kiinteistöjen rakentamista sekä oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittämistä ja vahvistamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.
M2C3–8	Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenpätevöittäminen ja kiinteistöomaisuuden vahvistaminen oikeudenkäytössä	Kohde	Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittäminen ja vahvistaminen	EI OLE	Määrä	0	289 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kiinteistöjen rakentaminen, vähintään 289000 neliömetrin suuruisen oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittäminen ja vahvistaminen
M2C3–9	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmityksen edistäminen	Välitavoite	Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee sopimukset lämmitysverkkojen parantamiseksi julkisen tarjouskilpailun perusteella.	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tehdään kaikki uusien kaukolämpöverkkojen rakentamista tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamista koskevat julkiset hankintasopimukset, joihin olisi sisällyttävä vaatimus energiankulutuksen vähentämisestä. Sopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeille ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä noudatetaan.
M2C3–10	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmityksen edistäminen	Kohde	Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen	EI OLE	Määrä	0	20	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Saatetaan päätökseen uusien kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai olemassa olevien verkkojen laajentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi vähintään 20 KTOE:lla vuodessa. Investoinnin on täytettävä elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen (EU) N:o 241/2021 liitteessä VI olevassa alaviitteessä 9 vahvistetut edellytykset.

G. MISSION 2 COMPONENT 4 – Aluesuunnittelu ja vesivarat

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osion tavoitteena on puuttua useisiin pitkäaikaisiin heikkouksiin, jotka liittyvät vesivarojen hoitoon ja hydrogeologisiin riskeihin Italiassa, ja hyväksyä useita toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus. Tämä on määrä saavuttaa yhdistämällä merkittävällä ja tasapainoisella tavalla uudistuksia ja investointeja näissä eri ulottuvuuksissa.

Uudistusten osalta komponentissa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla pyritään pääasiassa parantamaan vesivarojen hoidon tehokkuutta vähentämällä alan hajanaisuutta, ottamalla käyttöön asianmukainen hinnoittelupolitiikka ja ottamalla käyttöön useita kannustimia jätevesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän osa-alueen uudistuksiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan vesi-infrastruktuuriin sekä hydrologisten riskien hallintaan ja vähentämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

Tähän komponenttiin liittyvillä investoinneilla lievennetään ja hallitaan paremmin Italian hydrogeologista riskiä sekä ennaltaehkäisyn että sopeutumisen näkökulmasta, ja niillä pyritään parantamaan veteen liittyvän infrastruktuurin häiriönsietokykyä. Lisäksi niillä pyritään parantamaan merkittävästi vesivarojen hoitoa parantamalla jätevesihuoltoa ja vähentämällä merkittävästi vesivuotoja, myös maatalousalalla. Investoinneilla on vahvistettava näiden alojen digitalisaatiota ja tehtävä niistä energiatehokkaampia ja sopeututtava paremmin ilmastonmuutokseen. Tähän komponenttiin sisältyy myös joukko toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja viheralueet vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa Euroopan unionin neuvosto suositti, että Italia toteuttaisi toimia, joilla keskitetään investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisesta suosituksesta 3 (”investointeihin liittyvä talouspolitiikka infrastruktuurin laadusta ottaen huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tuloksellisuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja lisäämällä paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua.

G.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 2.1 – hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on korjata Italian tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomat hydrogeologisten riskien hallinnan puutteet. Se koostuu alan hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistamisesta ja nopeuttamisesta, mukaan lukien enimmäisaikojen vahvistaminen kullekin vaiheelle; toimien priorisointi kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan ja riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti; laaditaan suunnitelma näiden hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi ja vahvistetaan eri hallintotasojen välistä koordinointia muun muassa sujuvoittamalla tiedonkulkua.

Uudistus 2 – Lainsäädäntökehyksen uudistaminen paremman vesihuollon ja kestävän käytön varmistamiseksi

Uudistuksella pyritään puuttumaan Italian vesialan pitkäaikaisiin ongelmiin, jotka ilmenevät monissa meneillään olevissa rikkomusmenettelyissä, jotka koskevat neuvoston direktiivin 91/271/ETY noudattamatta jättämistä, alan liiallista pirstoutumista sekä asianmukaisten kannustimien ja hinnoittelupolitiikan puuttumista. Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan vähentävän merkittävästi alan hajanaisuutta vähentämällä toimijoiden määrää ja kannustamalla mittakaavaetuihin, luomalla kannustimia vesivuotojen ja liiallisen vedenkulutuksen vähentämiseksi maatalousalalla ja ottamalla käyttöön asianmukaisia hinnoittelupolitiikkoja kestävämmän vedenkulutuksen varmistamiseksi.

Campanian, Calabrian, Molisen ja Sisilian alueiden kanssa allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirja vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. Yhteisymmärryspöytäkirjassa asetetaan tavoitteet, jotka koskevat paikallishallinnon elinten perustamista, toimijoiden määrän vähentämistä ja mittakaavaetujen saavuttamista, jotta vähintään jokaista 40000 asukasta varten voidaan asettaa yksi toimija kyseisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista seuraavien kahden vuoden aikana.

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”

Uudistuksella pyritään puuttumaan vesivarojen hoidon suuriin ongelmiin ja tehostamaan järjestelmää.

Järjestelmän odotetaan vähentävän toimijoiden määrän hajanaisuutta, joka tällä hetkellä estää vesivarojen tehokkaan käytön joissakin osissa maata. Uudistuksen odotetaan myös antavan oikeanlaiset kannustimet vesivarojen käytön parantamiseksi maatalousalalla, ottavan käyttöön laitonta vedenottoa koskevan seuraamusjärjestelmän ja ottavan käyttöön hintajärjestelmän, joka vastaa paremmin saastuttaja maksaa -periaatetta, välttäen samalla nykyisten kastelujärjestelmien laajentamista. Toimenpiteet hyväksytään yhteistyössä niiden alueiden kanssa, joilla vesivarojen hoito on tällä hetkellä ongelmallisempaa.

Investointi 3.2 – Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden digitalisointi

Tässä toimenpiteessä vahvistetaan standardoidut ja digitalisoidut menettelyt suojelualueiden nykyaikaistamista, tehokkuutta ja tuloksellista toimintaa varten sen eri ulottuvuuksissa, kuten luonnonsuojelussa, kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarjottavien menettelyjen ja palvelujen hallinnon yksinkertaistamisessa. Toimenpiteen jälkeen luonnonvarojen seurannan odotetaan parantuneen, jotta voidaan tarvittaessa toteuttaa tarvittavat ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Sen odotetaan myös parantavan luonnon monimuotoisuutta koskevia palveluja ja tietoisuutta kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille kestävämmän matkailun ja luonnonvarojen vastuullisen kulutuksen edistämiseksi.

G.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C4–1	Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Välitavoite	Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan	Voimaantuloon viittaavan yhden tai useamman asiaa koskevan säädöksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Uudessa oikeudellisessa kehyksessä on (vähintään) -Asetettava etusijalle ehkäisevät toimet kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan ja riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti; -Nopeuttaa hankkeiden suunnittelumenettelyjä ja vahvistaa yleiset periaatteet hankkeiden täytäntöönpanon ja rahoitusmenettelyjen sekä hydrologisten riskihankkeiden yksinkertaistamiseksi; -Yhdenmukaistetaan ja virtaviivaistetaan tietovirtoja, jotta voidaan vähentää raportoinnin päällekkäisyyttä valtion eri tietojärjestelmien välillä ja kehittää indikaattorijärjestelmä hydrologisten riskien tunnistamiseksi paremmin Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti. -Vahvistaa eri hallintotasojen toimien koordinointia Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; -Luoda Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti välikohtauksia koskevia yhteisiä tietokantoja (”dissesto”) -Vahvistetaan enimmäisajat kullekin vaiheelle. -Laadittava suunnitelma asianomaisten yhteisöjen valmiuksien vahvistamiseksi.
M2C4–2	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet hallinnointivalmiudet	Voimaantuloon viittaavan yhden tai useamman asiaa koskevan säädöksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Yleinen laki/asetukset vesipalveluista niiden kestävän käytön varmistamiseksi ja kannustimet vesi-infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, joiden on vähintään -Vähennetään yksiköiden hajanaisuutta säännöillä ja aggregointimekanismeilla, joilla kannustetaan tällä hetkellä itsenäisiä hallinnoivia toimijoita integroitumaan ainutlaatuiseen toimijaan koko Ambito Territoriale Ottimale -alueella; -Tarjotaan kannustimia veden kestävälle käytölle maataloudessa ja tuetaan erityisesti vedenkäytön yhteisen seurantajärjestelmän (SIGRIAN) käyttöä kollektiivisessa ja omaan käyttöön perustuvassa kastelukäytössä; -Luodaan säänneltyjen hintojen järjestelmä, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon ympäristöresurssien käyttö ja saastuminen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti
M2C4–3	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Oikeudellisen kehyksen uudistaminen paremman vesihuollon ja kestävän käytön varmistamiseksi	Yhteisymmärryspöytäkirjojen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriönallekirjoittamat pöytäkirjat Campanian, Calabrian, Molisen ja Sisilian alueiden kanssa vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. Yhteisymmärryspöytäkirjassa olisi asetettava tavoitteita, jotka koskevat paikallishallinnon elinten perustamista, toimijoiden määrän vähentämistä ja mittakaavaetujen saavuttamista, jotta voidaan perustaa yksi toimija vähintään 40000 asukasta kohti.
M2C4–4	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Kastelutarkoituksiin sovellettavan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Voimaantuloon viittaavan asiaankuuluvan säädöksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Tarkistetussa oikeudellisessa kehyksessä on vähintään —Luodaan laitonta vedenottoa koskeva seuraamusjärjestelmä Edellytetään vesipuitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukaista vaikutustenarviointia, jotta voidaan arvioida (mahdollisesti kumulatiivisia) vaikutuksia kaikkiin mahdollisesti vaikutusten kohteena oleviin vesimuodostumiin. —Varmistaa, että olemassa olevan kastelujärjestelmän laajentamista (myös lisäämällä veden käyttöä, toisin sanoen ei pelkästään fyysistä laajennusta) vältetään jopa tehokkaampien menetelmien avulla, jos asianomaisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila on tai sen ennustetaan olevan huonompi kuin hyvä tai mahdollisesti hyvä tila (ilmastonmuutoksen voimistumisen yhteydessä).
M2C4–5	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Välitavoite	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnon yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo	Voimaantuloa koskevan ministeriön asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ministeriön asetuksessa säädetään digitaalisten palvelujen kehittämisestä kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille.

G.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 3.1 Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen

Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan kansallista ja alueellista lainsäädäntöä ja ottamaan käyttöön asiaan liittyviä toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien päästöjen vähentämiseksi (kansallisista päästörajoista ja ilmastokaasujen muuttamisesta annetussa direktiivissä 2016/2284 asetettujen tavoitteiden mukaisesti).

Investointi 1.1: Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto

Investoinnilla on kehitettävä seurantajärjestelmä, jolla tunnistetaan ja ennustetaan riskejä, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta ja riittämättömästä aluesuunnittelusta kehittyneiden teknologioiden avulla. Nämä teknologiat mahdollistavat suurten aluekaistojen kauko-ohjauksen, joka muodostaa perustan riskienehkäisysuunnitelmien laatimiselle, mukaan lukien olemassa olevan infrastruktuurin vahvistaminen ja jätteiden laittoman hävittämisen tunnistaminen. Tärkeimmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettävät välineet ovat paikkatietojen kerääminen satelliittihavainnointijärjestelmien, miehittämättömien ilma-alusten ja kauko-antureiden avulla sekä tietojärjestelmien integrointi; televerkot, joilla on edistyneimmät turvallisuusvaatimukset; keskus- ja aluevalvontahuoneiden perustaminen, jotta paikan päällä kerättyjä tietoja voidaan käyttää; sekä kyberturvallisuusjärjestelmät ja -palvelut kyberhyökkäyksiltä suojautumiseksi. Tukitoimet toteutetaan pääasiassa etelän kahdeksalla alueella.

Investointi 2.1: Toimenpiteet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Italian alueelle on ominaista huomattava hydrogeologinen epävakaus, jota ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahentaneet. Tällä riskillä on haitallinen vaikutus paitsi elämänlaatuun myös taloudelliseen toimintaan niillä alueilla, jotka ovat alttiimpia tälle riskille.

Tämä toimenpide jakautuu kahteen toimintalinjaan, joista toinen on ” Protezione Civile ” (Commissario per la ricostruzione nel territorio della Regione Emilia Romagna, Toscana ja Marche), jotka kärsivät toukokuun 2023 tulvista (Commissario per la ricostruzione nel territorio della regione Emilia Romagna, Toscana e Marche).

Ensimmäisen toimintalinjan osalta on toteutettava laaja ja kattava joukko toimia vahingoittuneiden julkisten rakenteiden ja infrastruktuurien palauttamiseksi (tyypin E toimenpiteet) ja tapahtumaan tiukasti liittyvän jäännösriskin vähentämiseksi ja ensisijaisesti julkisen ja yksityisen turvallisuuden suojelemiseksi (tyypin D toimenpiteet).

Toiseen toimintalinjaan kuuluvat toimet, jotka hätätilasta vastaava komission jäsen on yksilöinyt erityisesti Ascoli Picenon, Bolognan, Ferraran, Fermon, Firenzen, Forli-Cesenan, Modenan, Pesaro-Urbinon, Ravennan, Reggio-Emilian ja Riminin maakunnissa.

Tukitoimet koskevat seuraavia:

·Toimet vesiväylien ennallistamiseksi ja tulvilta ja maanvyörymiltä suojautumisen parantamiseksi. Tukitoimiin on mahdollisuuksien mukaan sisällyttävä luontoon perustuvia ratkaisuja, ja niissä voidaan harkita tulvien kuljettamien materiaalien uudelleenkäyttöä. Toimilla olisi myös mahdollisuuksien mukaan edistettävä kestävien maaperän ja maanhoidon käytäntöjen käyttöönottoa maaperän pitkän aikavälin sietokyvyn tukemiseksi, maaperän huonontumisen pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi;

·Liikenneverkon kunnostustoimet. Tukitoimiin voi sisältyä täydentäviä infrastruktuureja (myös siltoja), jotka ovat kärsineet vahinkoa ja jotka on korjattava;

·Julkisten rakennusten, myös julkisten talojen ja terveyskeskusten, kunnostamiseen tähtäävät toimet.

Investointi 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on suojella viheralueita ja lisätä niiden määrää, jotta voidaan sekä säilyttää että parantaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa näiden alueiden asukkaiden elämänlaatua. Toimissa keskitytään Italian 14 suurkaupunkiin, jotka ovat alttiimpia ympäristöongelmille, kuten ilmansaasteille, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Metsänviljelyaineisto (siemenet tai kasvit) on istuttava näille alueille vähintään 4500000 puuta ja pensaita varten (4500 hehtaaria) ja vähintään 3,5 miljoonaa puuta on siirrettävä lopulliseen määräpaikkaansa.

Toimet toteutetaan sen jälkeen, kun on hyväksytty kaupunkimetsityssuunnitelma, jonka tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti, ilmansaasteiden vähentäminen suurkaupunkialueilla ja ilmanlaatua koskevien rikkomusmenettelyjen määrän vähentäminen.

Investointi 3.3 – Po-alueen kunnostaminen

Po-alueelle on tyypillistä liiallinen veden pilaantuminen, maaperän kulutus ja kaivokset joen pohjassa vuodesta 1970 lähtien. Kaikki nämä ongelmat ovat vaikuttaneet kielteisesti joihinkin sen luontotyyppeihin ja lisänneet hydrogeologista riskiä.

Tällä toimenpiteellä pyritään elvyttämään luonnon prosesseja ja edistämään biologisen monimuotoisuuden elpymistä. Näin varmistettaisiin joen ennallistaminen ja vesivarojen tehokkaampi ja kestävämpi käyttö.

Investointi 3.4: Harvinaisten alueiden kunnostaminen

Teollisuuden saastuminen on luonut monia niin sanottuja harvinaisia alueita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin terveydelle, millä on vakavia vaikutuksia kyseisten väestöryhmien elämänlaatuun.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on ennallistaa nämä maa-alueet ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeessa on hyödynnettävä parasta saatavilla olevaa innovatiivista tutkimusteknologiaa, jotta voidaan määrittää todelliset kunnostustarpeet ja mahdollistaa näiden alueiden kehittäminen, myös asumisen osalta.

Tässä toimenpiteessä on ensin hyväksyttävä toimintasuunnitelma isännättömien alueiden elvyttämiseksi maan käyttöönoton vähentämiseksi ja kaupunkialueiden elvyttämiseksi. Suunnitelmassa yksilöidään harvinaiset alueet kaikilla 21 alueella ja autonomisissa maakunnissa ja yksilöidään toteutettavat erityistoimet.

Investointi 3.5: Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

Tähän toimenpiteeseen sisältyy laajamittaisia toimia merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistamiseksi ja suojelemiseksi, joilla pyritään kääntämään näiden ekosysteemien jatkuva heikkeneminen.

Toteutettaviin erityistoimiin on sisällyttävä merenpohjan elinympäristöjen asianmukaisen kartoituksen kehittäminen ja ympäristön seuranta. Laajamittaisten ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden asianmukaisen suunnittelun ja täytäntöönpanon varmistamiseksi on vahvistettava meri- ja rannikkoekosysteemien kansallista tutkimus- ja seurantajärjestelmää. Lisäksi meriseurantaalustoja on vahvistettava, jotta voidaan lisätä teknisiä ja tieteellisiä valmiuksia seurata meriympäristöä ja erityisesti arvioida suojelu- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutoksen skenaariossa. Tällaisten investointien on mahdollistettava Italian merivesien herkkien luontotyyppien järjestelmällinen ja kattava kartoitus, jotta voidaan toteuttaa ympäristön ennallistaminen ja suojelualueiden nimeäminen vuonna 2013 hyväksytyn EU:n biodiversiteettistrategian ja meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti.

Uudistus 4.1 Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi

Nykyinen sääntelykehys ja hallinnon hajanaisuus vaikuttavat kielteisesti vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien suunnittelu- ja toteutuskapasiteettiin.

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa oikeudellista kehystä ja tarjota tarvittaessa apua täytäntöönpanoelimille, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toteuttaa ja saattaa kyseiset investoinnit päätökseen alun perin asetetuissa määräajoissa.

Tärkeimmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat i) vesialan investointeja varten perustettava julkinen keskusrahoitusväline, joka yhdistää nykyisin melko hajanaiset resurssit; II) rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjen yksinkertaistaminen, iii) sääntelyviranomaisen osallistuminen toteutettavien investointien suunnitteluun ja suunnitelman mahdollisiin tarkistuksiin.

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö esittää vesihuoltoalaa koskevan uudistusehdotuksen.

Investointi 4.1 Primäärivesi-infrastruktuuri vedensaannin turvaamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa veden toimitusvarmuus tärkeillä kaupunkialueilla ja suurilla kastelluilla alueilla, parantaa verkon turvallisuutta ja häiriönsietokykyä sekä parantaa veden kuljetuskapasiteettia. Toimenpiteet kattavat koko kansallisen alueen, ja niissä keskitytään erityisesti suurempiin laitoksiin maan eteläosassa.

On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, myös vesipolitiikan puitedirektiivin, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennustöiden aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi alatoimenpiteistä tehdään tarvittaessa direktiivin 2011/92/EU mukainen ympäristövaikutusten arviointi sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivin 2000/60/EY ja direktiivin 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien tarvittavien lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen. Toimenpide ei saa sisältää uusien patojen rakentamista vaan ainoastaan olemassa olevien patojen parantamista; suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksissa olemassa oleviin töihin otetaan huomioon skenaariot, joissa kyseinen joki pysyy luonnontilassa, sellaisena kuin se on muutettuna rakennusurakan rakennusajankohtana. Kaikkien suunniteltujen osatoimien, myös olemassa olevien patojen, on oltava kansallisen ja unionin lainsäädännön edellyttämän ympäristölupamenettelyn mukaisia.

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Vesivarojen hajanainen ja tehoton hallinta on johtanut merkittäviin vesivuotoihin, joiden keskimääräinen hävikki on yli 40 prosenttia ja maan eteläosissa yli 50 prosenttia. Hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi juomaveden hävikkiä parantamalla ja nykyaikaistamalla vedenjakeluverkkoja edistyneiden valvontajärjestelmien avulla, jotka mahdollistavat verkon tärkeimpien solmukohtien ja herkimpien pisteiden seurannan.

Investointi 4.3. Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä kastelujärjestelmien tehokkuutta kehittämällä innovatiivista ja digitalisoitua infrastruktuuria kestävämpää maatalousalaa varten ja sopeutumalla paremmin ilmastonmuutokseen. Investointi koostuu pääasiassa kastelujärjestelmien muuttamisesta kohti tehokkaampia järjestelmiä; jakeluverkkojen mukauttaminen tappioiden vähentämiseksi; vesivarojen tehokasta käyttöä edistävien teknologioiden, kuten mittareiden ja kauko-ohjauksen, asentaminen. Osana tuettua investointia on otettava käyttöön veden mittaamisen mahdollistava vedenmittaus.

Investointi 4.4. Jäteveden käsittely ja puhdistus

Vesijärjestelmissä on suuria puutteita viemäri- ja puhdistusjärjestelmissä, mikä näkyy lukuisissa rikkomusmenettelyissä, jotka koskevat unionin lainsäädännön noudattamatta jättämistä useissa taajamissa maassa.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on toteuttaa investointeja, joilla tehostetaan meri- ja sisävesiin johdettavien jätevesien puhdistamista ja muutetaan mahdollisuuksien mukaan puhdistuslaitokset ”vihreiksi tehtaiksi”, jotta puhdistettua jätevettä voidaan käyttää uudelleen kastelu- ja teollisuustarkoituksiin. Näiden investointien odotetaan vähentävän niiden taajamien määrää, joissa on heikot viemäri- ja puhdistusjärjestelmät.

G.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C4–6	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Kohde	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnon yksinkertaistaminen ja kehittäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	0	70	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 70 prosenttia kansallispuistoista ja suojelluista merialueista on kehittänyt digitaalisia palveluja kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille (vähintään kaksi seuraavista: yhteys Naturitalia.IT-portaaliin; hallinnollisia menettelyjä koskeva hakemus tai kestävän liikkuvuuden sovellus).
M2C4–7	Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen	Välitavoite	Kansallisen ilman pilaantumisen valvontaohjelman voimaantulo	DPCM:n säännös, josta käy ilmi voimaantulo	EI OLE	EI KOSKE SUOMENKIELISTÄ TOISINTOA	EI OLE	Q4	2021	Ministerineuvoston puheenjohtajan asetuksessa vahvistetaan kansallinen ilman pilaantumisen valvontaohjelma, jolla otetaan käyttöön asianmukaiset toimenpiteet ilman pilaantumisen vähentämiseksi EU:n direktiivin 2016/2284 ja kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä 30.5.2018 annetun asetuksen nro 81 mukaisesti.
M2C4–8	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto	Välitavoite	Toimintasuunnitelma pitkälle kehitettyä ja integroitua seuranta- ja ennakointijärjestelmää varten hydrologisten riskien tunnistamiseksi	Voimaantulon osoittavan ministeriön asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Ministeriön asetuksella hyväksytään toimintasuunnitelma hydrologisten riskien tunnistamista koskevan kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toteuttamiseksi. Sen on vähintään -Suunnitellaan kaukohavainnointisovelluksia ja datakenttäantureita; -Kehitetään viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa koordinaattorin ja yhteentoimivuuden valvontahuoneiden eri toimijoiden välillä. -Keskus- ja aluevalvontakeskusten perustaminen -Kyberturvallisuusjärjestelmien ja -palvelujen kehittäminen
M2C4–9	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto	Kohde	Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto hydrologisten riskien tunnistamiseksi	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	90 prosenttia eteläisten alueiden pinta-alasta kuuluu kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustusjärjestelmän piiriin hydrologisten riskien tunnistamiseksi.
M2C4–11	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Hätätilasta vastaavan komission jäsenen asetuksella (asetuksilla) toteutettujen toimenpiteiden yksilöinti	Hätätilasta vastaavan viranomaisen määräys (-määräykset)				Q3	2024	Yhdessä tai useammassa hätätilasta vastaavan viranomaisen asetuksessa on määriteltävä tarkka luettelo toimista, joilla pyritään ennallistamaan vesiväyliä ja lisäämään suojaa tulvilta ja maanvyörymiltä, julkisten rakennusten, mukaan lukien julkiset talot ja terveyskeskukset, kunnostamiseen tähtäävistä toimista sekä kunnostettavan liikenneverkon kokonaiskilometrimäärä. Tukitoimien kokonaismäärän on oltava vähintään 1,2 miljardia euroa.
M2C4–11as	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Emilia-Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa toteutettavia toimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Ilmoitus kaikkien riskinhallintaa ja hydrogeologisten riskien vähentämistä koskeviin interventioihin liittyvien julkisten hankintasopimusten tekemisestä. Näiden palkintojen kohteena olevien ehdotuspyyntöjen kokonaisarvo on vähintään 1,2 miljardia euroa.
M2C4–11ter	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Hankkeiden loppuun saattaminen	Hankkeiden loppuun saattamisen varmentaminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Seuraavien toimien loppuun saattaminen: ·vähintään 90 prosenttia toimista, joilla pyritään ennallistamaan vesiväyliä ja parantamaan suojaa tulvia ja maanvyörymiä vastaan, kuten hätäkomissaarin asetuksissa todetaan, ·Liikenneverkon kuntoutustoimet useiden kilometrien osalta, sellaisina kuin ne on määritelty hätäkomissaarin asetuksissa, ·Vähintään 90 prosenttia toimista julkisten rakennusten kunnostamiseksi, mukaan lukien julkiset talot ja terveyskeskukset, hätätilasta vastaavan viranomaisen asetusten mukaisesti.
M2C4–12	Investointi 2.1.b Toimenpiteet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Tulvien ja hydrogeologisten riskien torjuntatoimia koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Voimaantuloa osoittavien asetusten säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksilla, joilla hyväksytään ensimmäinen toiminta- ja investointisuunnitelma asianomaisella alueella (komission jäsen, alue/autonominen maakunta) tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi, on pyrittävä palauttamaan alkuperäisten olosuhteiden käynnistyminen ja varmistamaan alueiden kyky selviytyä luonnononnettomuuksista.
M2C4–13	Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Kohde	Tyypin D ja E tukitoimien loppuun saattaminen	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Saatetaan päätökseen 90 prosenttia E- ja D-tyypin tukitoimista, joiden tarkoituksena on palauttaa vahingoittuneet julkiset rakenteet kansallisen pelastuspalvelun hyväksymissäädösten mukaisesti.
M2C4–18	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Välitavoite	Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo	Asiaa koskevien säädösten säännös, josta käy ilmi kaupunkimetsityssuunnitelman hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Kaupunkimetsityssuunnitelman on oltava 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141, jäljempänä ’ilmastolaki’, tavoitteiden mukainen suurkaupunkien toteuttaman suunnitteluvaiheen jälkeen. Suunnitelmassa olisi asetettava vähintään seuraavat tavoitteet: -Biologisen monimuotoisuuden hajanaisuuden säilyttäminen ja lisääminen biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti, -Edistää ilman pilaantumisen vähentämistä suurkaupunkialueilla, -Vähennetään ilmanlaatua koskevia rikkomusmenettelyjä; -Elvytetään ihmisen aiheuttamia maisemia ja parannetaan suurkaupunkialueiden välittömässä läheisyydessä olevia suojelualueita; Hillitään maaperän kulutusta ja ennallistetaan käyttökelpoista maaperää.
M2C4–19	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja esikaupunkien viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut	EI OLE	Määrä	0	1 650 000	Q4	2022	Istutetaan 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti vähintään 1650000 puuta uudelleenmetsittämistä varten kaupunki- ja lähialueilla.
M2C4–20	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja kaupunkien lähialueiden T2 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut	EI OLE	Määrä	1 650 000	4 500 000	Q4	2024	Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) istuttaminen vähintään 4500000 puuta ja pensaita varten kaupunki- ja esikaupunkialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12. joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.
M2C4–20as	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja kaupunkien lähialueiden T3 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut	EI OLE	Määrä	0	3 500 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) siirtoistutus vähintään 3500000 puuta ja pensaita kaupunki- ja lähialueiden uudelleenmetsittämiseksi 12. joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.
M2C4–21	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Välitavoite	Po-alueen palauttamiseen liittyviä tukitoimia koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistaminen	Voimaantuloon viittaavan asiaankuuluvan säädöksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisen asiaa koskevan lainsäädännön voimaantulo, jonka tavoitteena on elvyttää joenpohjan edustama ekologinen käytävä, mukaan lukien luonnollinen uudelleenmetsittäminen ja sivuhaarojen ja oksastojen ennallistamiseen ja uudelleenaktivointiin liittyvät toimet.
M2C4–22	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 uudelleentörmäyksessä	EI OLE	Määrä	0	13	Q4	2024	Vähennetään joenpohjan keinotekoisuutta vähintään 13 km:llä Po-akselille palautettuna.
M2C4–23	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 uudelleen denaturoimiseksi	EI OLE	Määrä	13	37	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään joenpohjan keinotekoisuutta vähintään 37 km:llä Po-akselille palautettuna.
M2C4–24	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Välitavoite	Harvinaisten alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys	Asiaa koskevan säädöksen säännös, josta käy ilmi toimintasuunnitelman hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Isännättömien alueiden elvyttämistä koskevalla toimintasuunnitelmalla on vähennettävä maan käyttöä ja edistettävä kaupunkialueiden elvyttämistä. Tarjouspyyntökirjeeseen on sisällyttävä vähintään -Harvinaisten alueiden määrittäminen kaikilla 21 alueella ja/tai autonomisessa maakunnassa -Kullakin isännättöalueella toteutettavat erityistoimenpiteet maan käyttöönoton vähentämiseksi ja kaupunkialueiden elvyttämiseksi
M2C4–25	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Kohde	Harvinaisten alueiden elvyttäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	0	70	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Elvytetään vähintään 70 prosenttia harvinaisten alueiden maaperästä maan käyttöönoton vähentämiseksi ja kaupunkialueiden elvyttämiseksi.
M2C4–26	Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	Kohde	Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	EI OLE	Määrä	0	22	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Saatetaan päätökseen vähintään 22 laajamittaista toimenpidettä merenpohjan ja meren luontotyyppien ennallistamiseksi ja suojelemiseksi sekä rannikkoalueiden havainnointijärjestelmät.
M2C4–27	Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja vesihuollon infrastruktuuriin tehtävien investointien täytäntöönpanon hallinnoinnin vahvistaminen	Välitavoite	Alkuvesi-infrastruktuuriin liittyviä toimia koskevan lainsäädännön yksinkertaistamisen voimaantulo vesihuollon turvaamiseksi	Voimaantuloon viittaavien asiaa koskevien säädösten säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Tarkistetulla lainsäädännöllä vahvistetaan vesihuoltoinfrastruktuuriin tehtävien investointien hallinnointia ja yksinkertaistetaan niiden täytäntöönpanoa. Uuden oikeudellisen kehyksen olisi vähintäänkin oltava — Tehdään vesialan tukitoimia koskevasta kansallisesta suunnitelmasta vesialan investointien keskeinen rahoitusväline. — Pyydetään lausuntoa ja otetaan sääntelyviranomainen (Autorità di Regolazione per Energia Reti e Ambiente) aktiivisesti mukaan suunnitelmaan tehtäviin muutoksiin tai päivityksiin. — Tarjota tukea ja liitännäistoimenpiteitä täytäntöönpanoelimille, jotka eivät pysty toteuttamaan ensisijaisiin hankintoihin liittyviä investointeja asetetussa määräajassa. — Yksinkertaistetaan vesialalla rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjä.
M2C4–28	Investointi 4.1. Investoinnit alkuvesi-infrastruktuureihin vedensaannin turvaamiseksi	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille primäärivesi-infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin ja vesihuollon turvaamiseen liittyville hankkeille	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Hyväksymisasetusten julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen primäärivesi-infrastruktuuria ja vedensaannin turvaamista koskeville investointihankkeille. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Vedensaannin turvaaminen tärkeillä kaupunkialueilla; -Rakenteelliset työt verkon turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen (lukuun ottamatta patoja); -Veden kuljetuskapasiteetin lisääminen. Valintaperusteilla varmistetaan, että investoinnilla edistetään täysimääräisesti ilmastonmuutostavoitteita 40 prosentin ilmastokertoimella elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.
M2C4–29	Investointi 4.1. Investoinnit alkuvesi-infrastruktuureihin vedensaannin turvaamiseksi	Kohde	Investoinnit primäärivesi-infrastruktuuriin vedensaannin turvaamiseksi	EI OLE	Määrä	0	50	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Parannetaan vedensaannin varmuutta ja vesi-infrastruktuurin häiriönsietokykyä vähintään 50:ssä (sekä monimutkaisessa että perusvesijärjestelmässä), joista vähintään 35 on monimutkaisia vesijärjestelmiä
M2C4–30	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkojen tukitoimille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Hyväksymisasetusten julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen vedenjakeluverkkojen nykyaikaistamista ja tehokkuutta edistäville hankkeille. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Juomavesiverkkojen hävikin vähentämiseen tähtäävät toimet; -Parannetaan vesijärjestelmien kykyä sietää ilmastonmuutosta; -Verkkojen digitalisoinnin vahvistaminen vesivarojen optimaalisen hallinnan varmistamiseksi, jätteiden vähentämiseksi ja tehottomuuden vähentämiseksi
M2C4–31	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Toimet vedenjakeluverkoissa, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta	EI OLE	Määrä	0	14 000	Q4	2024	Vähintään 14000 kilometrin etäisyydellä vesiverkosta
M2C4–32	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Toimet vedenjakeluverkoissa, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta	EI OLE	Määrä	14 000	45 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 45000 kilometrin etäisyydellä vesiverkosta
M2C4–33	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille kastelujärjestelmän häiriönsietokykyä edistäville hankkeille vesivarojen hoidon parantamiseksi	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Hyväksymisasetusten julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen hankkeille, jotka koskevat verkkoja ja kastelujärjestelmiä sekä niihin liittyvää digitalisaatio- ja seurantajärjestelmää. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Kannustamaan kollektiivisten verkkojen käytön mittaamiseen ja seurantaan (ottamalla käyttöön mittareita ja kauko-ohjausjärjestelmiä), mukaan lukien siirtyminen omavaraisuudesta kollektiivisiin käyttötarkoituksiin, jotta vesimääriin perustuva veden hinnoittelupolitiikka voidaan saattaa päätökseen vesivarojen tehokkaan käytön varmistamiseksi maataloudessa ja siten edistää laittomien vedenpoistojen vähentämistä maaseutualueilla. -Kasteluinvestoinneilla olisi pyrittävä tehostamaan nykyistä kastelua, vaikka kyseisen vesimuodostuman tila olisi hyvä. On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventämistoimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti. (2021/C58/01). Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, myös vesipuitedirektiivin, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennustöiden aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi interventioista, jos niitä sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, niistä on tehtävä direktiivin 2011/92/EU mukainen ympäristövaikutusten arviointi sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivin 2000/60/EY ja direktiivin 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien tarvittavien lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano.
M2C4–34	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1	EI OLE	Prosenttiosuus	24	26	Q4	2024	Mittareilla varustettujen poistolähteiden prosenttiosuus nostetaan vähintään 26 prosenttiin. Verkon kokonaistehokkuutta koskeviin interventioihin on sisällyttävä myös seuraavien asentaminen: -150 kolmannen tason mittaria; -7500 neljännen tason mittaria; -Digitalisaatio ja verkon parantaminen.
M2C4–34 a	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1	EI OLE	Prosenttiosuus	26	29	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Mittareilla varustettujen poistolähteiden prosenttiosuus nostetaan vähintään 29 prosenttiin. Verkon kokonaistehokkuutta koskeviin interventioihin on sisällyttävä myös seuraavien asentaminen: -500 kolmannen tason metriä; -20000 neljännen tason metriä; -Digitalisaatio ja verkon parantaminen.
M2C4–35	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1	EI OLE	Prosenttiosuus	8	12	Q4	2024	Vähintään 12 prosenttia kastellun alan prosenttiosuudesta on hyödynnettävä tehokkaasti kasteluvaroja.
M2C4–35as	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T2	EI OLE	Prosenttiosuus	12	24	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 24 % kastellun alan osuus, joka hyötyy kasteluvarojen tehokkaasta käytöstä
M2C4–36	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen viemäri- ja puhdistushankkeille	Asetuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Hyväksymispäätöksen julkaiseminen hanke-ehdotuksille myönnettävän rahoituksen (kohdentamisen) yhteydessä. Tukitoimien tarkoituksena on -Tehostetaan meri- ja sisävesiin johdettavien jätevesien puhdistamista, myös teknisten innovaatioiden avulla; -Muutetaan mahdollisuuksien mukaan jotkin puhdistuslaitokset ”vihreiksi tehtaiksi”, joissa puhdistettua jätevettä käytetään uudelleen kastelu- ja teollisuustarkoituksiin. Tästä toimenpiteestä ei saa aiheutua asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti lietteen polttaminen ei ole tukikelpoista.
M2C4–37	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Kohde	Viemäri- ja puhdistustoimet T1	EI OLE	Määrä	0	500 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähennetään taajamissa asuvien vastaavien asukkaiden määrää taajamissa, jotka eivät ole neuvoston direktiivin 91/271/ETY mukaisia yhdyskuntajätevesien riittämättömän keruun ja käsittelyn vuoksi, vähintään 500000.
M2C4–38	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Kohde	Viemäri- ja puhdistustoimet T2	EI OLE	Määrä	500 000	2 250 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään taajamissa asuvien vastaavien asukkaiden määrää taajamissa, jotka eivät ole neuvoston direktiivin 91/271/ETY mukaisia yhdyskuntajätevesien riittämättömän keruun ja käsittelyn vuoksi, vähintään 2250000.

H. MISSION 3 OSA-ALUE 1: Kestävä liikenneinfrastruktuuri

H.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Tähän komponenttiin tehtävät investoinnit tukevat rautatieinfrastruktuurin (suurnopeus, tavaraliikenne, alueelliset rautatiet, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) käyttöönottoa. Niihin liittyy uudistuksia, joilla nopeutetaan rautatieinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja parannetaan tieinfrastruktuurin laatua. Liiketoimintaympäristön uudistusta koskevaan komponenttiin sisältyy toimenpide, jolla luodaan alueille lisäkannustimia kilpailuttaa alueellisia julkisia rautatiepalveluja koskevia sopimuksiaan. Tämä komponentti sisältää toimenpiteitä vedyn käytön kehittämiseksi rautateillä.

Tällä osa-alueella tuetaan vuoden 2019 maakohtaista suositusta 3, jossa Italiaa kehotetaan painottamaan ”investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa infrastruktuurin laadusta ottaen huomioon alueelliset erot” ja vuoden 2020 maakohtaista suositusta 3 ”Front-load -kypsistä julkisista investointihankkeista” sekä ”Suottaa investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi”.

Uudistus 1.1 – Infrastruktuuri- ja liikenneministeriön ja rataverkon haltijan Rete Ferroviaria Italiananvälisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Uudistuksessa poistetaan vaatimus, jonka mukaan parlamentin valiokuntien on annettava lausunto rataverkon haltijan Rete Ferroviaria Italianan Contratti di Programman (CdP) investointiluettelosta. Parlamentin valiokunnat antavat lausunnon strategisesta investointiohjelmasta.

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Uudistuksessa hyväksytään lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan ennakoida töiden paikan ilmoittamista taloudellisen teknisen toteutettavuuden hankkeen (PFTE) ajankohtana sen sijaan, että odotettaisiin hankkeen lopullista suunnitteluvaihetta. Muita lupia, joita ei voida hankkia PFTE:ltä, hankittaisiin seuraavissa hankesuunnitteluvaiheissa ilman, että kutsutaan koolle ”Conferenza dei Servizi” -lakia poikkeuksena lakiin nro 241/1990. Näiden muutosten on lyhennettävä hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten

Investointi koostuu suurten nopeuksien rautatieinfrastruktuurin rakentamisesta 119 kilometriä matkustaja- ja tavaraliikennettä varten reiteillä Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria ja Palermo-Catania.

Kunkin asiaankuuluvan hankkeen tai/investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Investointi 1.2 – Pohjois-Euroopan suurnopeusradat, jotka yhdistävät muualle Eurooppaan

Investointi koostuu suurten nopeuksien rautatieinfrastruktuurin rakentamisesta 165 kilometrin osuudella Brescia-Verona-Vicenza-Padova, Liguria-Alpi. Kunkin hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Segmentin Rho-Parabiago osalta ehtona on myönteinen ympäristövaikutusten arviointi, joka on täysin ja sisällöllisesti täyttänyt oikeudelliset kriteerit ja johon sisällytetään täysimääräisesti kaikki ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja ehdot, jos se on tarpeen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamiseksi. YVA julkaistaan ja saatetaan päätökseen direktiivin 2011/92/EU sekä direktiivin 2000/60/EY ja direktiivin 92/43/ETY yhteydessä tehtyjen asiaankuuluvien arviointien mukaisesti, mukaan lukien tarvittavien lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen. Kaikki toimenpiteet, jotka ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu tarpeellisiksi ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamisen varmistamiseksi, on sisällytettävä hankkeeseen ja niitä on noudatettava infrastruktuurin rakennus-, käyttö- ja käytöstäpoistovaiheissa.

Investointi 1.3 – Diagonaaliset yhteydet

Investointi koostuu suurnopeusrautateiden rakentamisesta 27 kilometriä sekä matkustajia että rahtia varten Orte-Falconara e Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia. Kunkin hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Investointi käsittää 2785 kilometrin rataosuuden varustamisen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS) ERTMS:n eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti.

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Investointi koostuu 12 metropolikaupungin solmukohdan ja keskeisten kansallisten yhteyksien (Liguria-Alps, Bologna-Venetsia-Trieste/Udine, Bologna-Milano, Bologna-Verona-Brennero, Keski-Tyrrhenan ja Pohjois-Tyrrhenan välinen yhteys, Adrian- ja Joonianmeren välinen yhteys, kaupunkisolmukohdat ja alueelliset reitit) parantaminen vähintään 12 km:n rataosuudella. Rahtiterminaalit). Kunkin hankkeen tai investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI-hallinnointi)

Investointi käsittää 646 kilometrin suuruisen aluelinjan kunnostamisen, jonka omistusoikeus on siirretty Rete Ferroviaria Italianalle (RFI) tai siirretään asteittain viimeksi mainitulle. Kunkin hankkeen tai investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Toimenpiteet on suunniteltu seuraaviin budjettikohtiin:

-Piemonte: Torino Cerese-Canavesanan parantaminen ja nykyaikaistaminen: liikennevirtojen säännöllisyyden parantaminen;

-Friuli Venezia Giulia: FuC-rautatiet: Udine-Cividale-linjan infrastruktuuri- ja teknologiatyöt: liikennevirtojen säännöllisyyden parantaminen;

-Umbria: Umbrian keskusrautatie (FCU): infrastruktuuriin ja teknologiaan liittyvät toimet;

-Campania (EAV): Cancello-Benevento-linjan vahvistaminen ja nykyaikaistaminen: rautatieliikenteen turvallisuusvaatimusten parantaminen;

-Puglia: Bari-Bitritto-linja: infrastruktuurin parantaminen: kansallisen rautatieinfrastruktuurin teknisten/sääntelystandardien noudattaminen; Ferrovie del Sud Est (FSE): Bari-Taranto-radan infrastruktuurin parantaminen: toimen avulla on voitava mukautua radio-informaatiolaitteiden suorituskykystandardeihin ja yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin; FSE: SCMT/ERTMS-laitteiden loppuun saattaminen verkossa: liikenteen suorituskyvyn parantaminen, kapasiteetin optimointi ja turvallisuusnormien parantaminen; FSE: Intermodaalikeskusten toteuttaminen ja 20 aseman parantaminen: toimenpiteellä pyritään parantamaan asemien saavutettavuutta ja luomaan alueita rautatie- ja linja-autojen, rautateiden ja yksityisautojen sekä rautatiepyörien vaihtoa varten.

-Calabria: Rosarno-S. Ferdinando -linja: Rosarno- ja San Ferdinando-linjojen laitteistojen parantaminen Gioia Tauroon liittymistä varten.

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Investointi koostuu etelässä sijaitsevien 1162 kilometrin rautatieliikenteen parantamisesta, sähköistämisestä ja häiriönsietokyvystä. Tähän toimenpiteeseen kuuluville hankkeille voidaan myöntää tukea muista EU:n ohjelmista. Tällaista tukea ei oteta huomioon tämän investoinnin toteuttamisessa. Lisäksi tähän toimenpiteeseen kuuluvat hankkeet voivat saada tukea kansallisista varoista.

Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (Rete Ferroviaria Italianan (RFI) hallinnointi; etelässä)

Investointi koostuu 38 rautatieaseman parantamisesta ja niiden saavutettavuudesta komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 ja rautateiden turvallisuutta koskevien EU:n asetusten mukaisesti. Kunkin hankkeen tai investoinnin arvioinnissa ja hyväksymisessä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28. joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 303.

Investointi 1.9 – Alueiden väliset yhteydet

Tällä investoinnilla nopeutetaan 221 kilometrin pituisia tukitoimia seuraavista budjettikohdista:

·Milano – Genova

·Palermo – Catania (linea storica)

·Battipaglia-Potenza

·Orte – Falconara.

Investoinnilla pyritään parantamaan nykyisten infrastruktuurien suorituskykyä toimilla, joita voisivat olla muun muassa seuraavat:

·muutokset asemien jalanjälkisuunnitelmiin (PRG – Piano Regolatore Generale);

·ERTMS;

·liikenteenohjausjärjestelmän, kuten ACC:n (Apparato Centrale Computerizzato) ja ACCM:n (Apparato Centrale a Calcolatore Multistazione) konfigurointi ja/tai muuttaminen

·muut fyysisen infrastruktuurin parannukset, joihin voivat kuulua rautatievuode, laitteet ja muut infrastruktuuriin liittyvät toimet.

Uudistus 2.1 – Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten

Uudistuksessa hyväksytään suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten. ”Suuntaviivat”, joiden avulla voidaan soveltaa yhteisiä standardeja ja menetelmiä koko kansallisessa tieverkossa.

Uudistus 2.2 – Siiltojen ja kauttakulkukanavien omaisuuden siirtäminen alemman tason tieltä paremmuusjärjestyksessä oleville teille

Uudistus käsittää siltojen, kanavien ja ylikulkuteiden omistusoikeuden siirtämisen alemman tyyppisiltä teille (moottoritiet ja esikaupunkien päätiet), mikä lisää tieverkon yleistä turvallisuutta, sillä ANAS ja/tai moottoritietoimiluvan haltijat ylläpitävät siltoja, läpikulku- ja ylikulkuväyliä, joilla on paremmat suunnittelu- ja ylläpitovalmiudet kuin yksittäisillä kunnilla tai maakunnilla.

H.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötaso

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M3C1–1

Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Välitavoite

Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo

Lain säännös, josta käy ilmi Contratti di Programman hyväksymismenettelyä koskevan lakimuutoksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Lainsäädäntömuutoksella lyhennetään rataverkon haltijan Rete Ferroviaria ItaliananContratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä.

M3C1–2

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Välitavoite

Voimaan tulee sääntelymuutos, joka lyhentää hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen

Lain säännös, jossa viitataan lainmuutoksen voimaantuloon ja jolla lupa-aikaa lyhennetään 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Lainsäädännöllinen muutos lyhentää hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

M3C1–3

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten

Välitavoite

Suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania koskevien sopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien suurten nopeuksien rautatien rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania koskevien hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Ilmoitus kaikkien suurten nopeuksien rautatien rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania koskevien sopimusten tekemisestä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti

Sopimuksessa (sopimuksissa) on viitattava seuraaviin kyseisten ratojen osiin:

Napoli-Bari-linja: Orsara-Bovino

Palermo-Catania-linja: Catenanuova – Dittaino ja Dittaino – Enna

M3C1–4

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten

Välitavoite

Sopimus suurten nopeuksien rautatien rakentamisesta Salerno Reggio Calabrian radoille

Ilmoitus suurten nopeuksien rautatien rakentamista Salerno-Reggio Calabria koskevan monialaisen sopimuksentekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus suurnopeuksisen rautatien rakentamista Salerno Reggio Calabrian radalle koskevan monialaisen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksen on koskettava seuraavia tämän rivin osia: Battipaglia – Romagnano

M3C1–6

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten

Kohde

Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania

EI OLE

Kilometriä

0

119

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

119 km suurnopeusrautatietä sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania rakennetuilla radoilla, jotka ovat valmiita lupaan ja käyttövaiheisiin.

Ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

Napoli-Bari-rata 49 km;

joista:

Frasso – Telese 11

Telese – Vitulano 19 km

Apice – Hirpinia 19 km

Salerno – Reggio Calabria 33 km

josta Battipaglia-Romagnano 33 kmPalermo – Catania, josta 37 km:

Catenanuova – Dittaino 22 km

Dittanio – Enna 15 km

M3C1–23

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

EI OLE

Määrä

0

70

Q4

2025

Alueiden välisiä yhteyksiä 70 km:n pidennetty

Uudistettavat radat ovat seuraavat:

Milano Genova

Palermo Catania (linea storica)

Battipaglia Potenza

Orte Falconara

M3C1–24

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

EI OLE

Määrä

70

221

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Alueiden välisiä yhteyksiä on lisätty yhteensä 221 km.

Uudistettavat radat ovat seuraavat:

Milano Genova (70 km)

Palermo Catania (linea storica) (84 km)

Battipaglia Potenza (60 km)

Orte Falconara (7 km)

M3C1–9

Investointi 1.2 – Pohjois-Euroopan suurnopeusradat, jotka yhdistävät muuhun Eurooppaan

Kohde

Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle Brescia-Verona-Vicenza-Padova-rata; Liguria-Alpi.

EI OLE

Määrä

0

165

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

165 km suurnopeusrautatietä sekä matkustajien että tavaraliikenteen osalta Brescia-Verona-Vicenza-Padova-rata; Liguria-Alpi rakennettiin, oli valmis lupaan ja käyttövaiheeseen.

165 km rakennetaan seuraaviin segmentteihin:

Brescia-Verona, 48 km

Verona-Bivio Vicenza, 44 km

Genova Node ja kolmas Giovin ylitys 53 km

Rho-Parabiago 9 km

Pavia-Milano-Rogoredo 11 km

M3C1–10

Investointi 1.3 – Diagonaaliset yhteydet

Välitavoite

Reittien Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia rakentamista koskevan sopimuksen tekeminen

Ilmoitus suurten nopeuksien rautatien rakentamista Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia koskevan monialaisen sopimuksentekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Ilmoitus reittien Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia rakentamista koskevan monialaisen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksessa (sopimuksissa) on viitattava seuraaviin kohtiin:

Orte-Falconara

Taranto – Metaponto-Potenza-Battipaglia

M3C1–11

Investointi 1.3 – Diagonaaliset yhteydet

Kohde

Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle reitillä Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia

EI OLE

Määrä

0

27

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

27 km suurnopeusrautatietä sekä matkustajia että rahtia varten rakennetuilla Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-radoilla, jotka ovat valmiita lupaan ja käyttövaiheisiin.

27 km:n jaottelu on seuraava:

Orte-Falconara, 13 km

Taranto – Metaponto – Potenza – Battipaglia, 14 km

M3C1–12

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Välitavoite

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

M3C1–13

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

1 400 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja

EI OLE

Määrä

0

1 400

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2025

1 400 km rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–14

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

2 785 km rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä

EI OLE

Määrä

1 400

2 785

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

2 785 km rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–15

Investointi 1.5 – suurkaupunkialueiden solmukohtien vahvistaminen ja keskeiset kansalliset yhteydet

Kohde

700 km kunnostettuja rataosuuksia, jotka perustuvat suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin

EI OLE

Määrä

0

700

Q4

2024

Vähintään 700 km parannettuja rataosuuksia, jotka on rakennettu suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin ja jotka ovat valmiita lupaan ja käyttövaiheeseen.

M3C1–16

Investointi 1.5 – suurkaupunkialueiden solmukohtien vahvistaminen ja keskeiset kansalliset yhteydet

Kohde

1 280 km kunnostettuja rataosuuksia, jotka perustuvat suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin

EI OLE

Määrä

700

1 280

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään 1 280 km sellaisten parannettujen/parannettujen ratojen osuuksia, jotka on rakennettu suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin ja jotka ovat valmiita lupaan ja käyttövaiheeseen

M3C1–17

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

Saatiin päätökseen 172 km töitä, jotka liittyvät eteläisten rautateiden häiriönsietokykyyn, valmiina lupa- ja käyttövaiheisiin.

EI OLE

Määrä

0

172

Q4

2023

Eteläisten rautateiden sietokykyyn liittyvien töiden loppuun saattaminen vähintään 172 kilometrin ajan, lupa- ja käyttövaiheisiin valmiina.

172 km tarkoittaa seuraavia linjoja:

• Paola-Reggio Calabria;

• Lentini Diramazione-Gela;

• Messina – Catania – Siracusa;

• Caserta – Battipaglia;

• Romanit – Napoli; ja

• Bari – Brindisi.

Tavoite on saavutettava CLP-ohjelmilla (Codice Locale Progetto), joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.

M3C1–17as

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

1 162 km päätökseen saatettuja töitä, jotka liittyvät rautateiden parantamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietokykyyn etelässä, valmiina lupa- ja käyttövaiheisiin.

EI OLE

Määrä

172

1162

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Eteläisten rautateiden kunnostamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietoon liittyvien töiden loppuun saattaminen vähintään 1162 kilometrin ajan, lupa- ja käyttövaiheisiin valmiina.

Työt jaetaan seuraavasti:

— Vähintään 462 km:n ajanmukaistamiseen ja sähköistämiseen liittyvien toimien on liityttävä seuraaviin riveihin:

Molisen alue

-Venafro-Campobasso-Termoli;

Puglian alue

-Pescara-Foggia

-Potenza-Foggia

-Linkit Brindisi (mukaan lukien Intermodal Hub);

-Yhdistää Taranton;

-Taranto-Brindisi

Calabrian alue

Joonianmeren linja Sibari-Melito Porto Salvo; Catanzaro Lido – Lamezia Terme -yhteys Basilicatan alue

-Ferrandina-Matera

Campanian alue

-Salerno Arechi – Aeroporto Pontecagnano

Sisilian alue

-Agrigento – Porto Empedocle

-Linkki Augustan satamaan

-Linkki Trapani Birgin lentoasemalle

Sardegnan alue

-Rautatieyhteys Olbian lentoasemalle

-Decimomannu-Villamassargia

Vähintään 528 km:n selviytymiskyvyn tukitoimien on liityttävä seuraaviin riveihin:

Campanian, Basilicatan ja Calabrian alueet:

• Romanit – Napoli (AV,via Cassino, Formia)

• Aversa – Caserta

• Villa Literno-Napoli Gianturco;

• Napoli – Salerno LMV Napoli – Salerno Storica;

• Nocera Inferiore – Salerno;

• Battipaglia – Paola;

• Battipaglia – Potenza;

• Caserta – Battipaglia; Caserta – Foggia; Catanzaro – Reggio Calabria;

• Paola – Reggio Calabria; ja

• Paola – Cosenza – Sibari;

Molisen alue:

• Termoli – Campobasso.

Puglian alue:

• Bari-Taranto;

• Taranto – Brindisi; ja

• Barletta-Spinazzola.

Sisilian alue:

• Fiumetorto – Agrigento;

• Lercara dir. – Bicocca;

• Messina – Catania – Siracusa;

• Palermo – Messina; ja

• Caltanissetta Xirbi – Canicattì – Aragona; Canicattì – Siracusa.

Tavoite on saavutettava CLP-ohjelmilla (Codice Locale Progetto), joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.

M3C1–18

Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI-hallinnointi)

Kohde

Päivitetyt alueradat, käyttövalmiit ja käyttövaiheet

EI OLE

Määrä

0

646

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

646 km parannettuja alueellisia ratoja, jotka ovat valmiita lupaan ja käyttövaiheeseen.

M3C1–19

Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (RFI-laitteiden hallinta; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

EI OLE

Määrä

0

10

Q4

2024

Kymmenen rautatieasemaa parannetaan ja niihin on pääsy komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 ja rautateiden turvallisuutta koskevien EU:n asetusten mukaisesti.

M3C1–20

Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (RFI-laitteiden hallinta; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

EI OLE

Määrä

10

38

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2026

38 rautatieasemaa on kunnostettu ja käytettävissä komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 ja rautateiden turvallisuutta koskevien EU:n asetusten mukaisesti

M3C1–21

Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11.9.2020 laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen hyväksymisestä

Välitavoite

Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo

Asetuksen säännös, joka koskee riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa koskevista suuntaviivoista annetun asetuksen voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Suuntaviivoissa vahvistetaan koko kansallista tieverkkoa koskevat yhteiset standardit ja menetelmät riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten.

M3C1–22

Uudistus 2.2 – Siiltojen ja kauttakulkukanavien omaisuuden siirtäminen alemman tason tieltä paremmuusjärjestyksessä oleville teille

Välitavoite

Siirretään siltojen, kanavien ja ylitysteiden omistusoikeus alemman tason teiden paremmuusjärjestykseen (maantiet ja päätiet)

Asiaa koskevassa säädöksessä oleva säännös, jossa viitataan siltojen, kauttakulkukanavien ja ylitysteiden omistusoikeuden siirron voimaantuloon alemman tason teillä paremmuusjärjestyksessä oleviin teihin (maantiet ja päätiet)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Taideteosten omistusoikeus on siirrettävä kuuden kuukauden kuluessa lain 120/20 voimaantulosta. Se on tarkoitus täydentää asetuksen 285/1992 ja sen asetusten (presidentin asetus 495/92) säännösten mukaisesti. Niissä säädetään teiden omistajien välisestä omistusoikeuden siirrosta.

I. 3 COMPONENT 2 – Intermodaalisuus ja integroitu logistiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on tehdä Italian satamista tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, energiatehokkaampia ja integroitua paremmin logistiikkaketjuun. Sillä pyritään myös digitalisoimaan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä.

Tätä varten siihen sisältyy tärkeitä uudistuksia, joilla yksinkertaistetaan prosesseja, päivitetään satamasuunnittelua ja parannetaan Italian satamien käyttöoikeuksien kilpailukykyä. Toiset investoinnit, joiden tarkoituksena on varmistaa intermodaalisuus EU:n viestinnän päälinjojen kanssa, luoda yhteyksiä valtameriin ja Välimeren maiden väliseen laittomaan kauppaan, lisätä Italian satamajärjestelmän dynaamisuutta ja kilpailukykyä sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän komponenttiin liittyvien investointien odotetaan lisäävän huomattavasti matkustaja- ja rahtimääriä Italian satamissa, millä on myönteinen vaikutus elvyttävään taloudelliseen toimintaan kyseisillä alueilla ja koko kansantalouteen.

Toisaalta tämä osa-alue liittyy logistiikkajärjestelmien, myös lentoasemajärjestelmien, digitalisointiin. Sen odotetaan parantavan näiden alojen kilpailukykyä käyttämällä innovatiivisia teknologisia ratkaisuja järjestelmän tehostamiseksi ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Tämä osa-alue vastaa vuoden 2019 maakohtaista suositusta 3, jossa Italiaa kehotetaan painottamaan investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa infrastruktuurin laatuun, ja vuoden 2020 maakohtaista suositusta 3, jossa suositetaan, että ”investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi”

I.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen

Tässä toimenpiteessä on tarkoitus päivittää satamasuunnittelua, jotta voidaan varmistaa strateginen visio Italian satamajärjestelmästä. Uudistuksessa on säänneltävä vähintään i) satamajärjestelmäviranomaisten kehitystavoitteita; II) tiukasti satama- ja takasatamatoimintoihin tarkoitetut alueet, iii) tie- ja rautatieinfrastruktuurin viimeiset yhteydet satamiin, iv) suunnittelun sisällön määrittämisessä käytetyt perusteet ja v) satamasuunnitelmien laatimista koskevat suuntaviivat, säännöt ja menettelyt on yksilöitävä yksiselitteisesti.

Uudistus 1.2 – Kilpailukykyisten toimilupien myöntäminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on määritellä ehdot, jotka liittyvät käyttöoikeussopimuksen kestoon, luvan myöntävien viranomaisten valvontavaltuuksiin, uusimismenettelyihin, laitosten siirtämiseen uudelle käyttöoikeussopimuksen saajalle käyttöoikeussopimuksen päättyessä sekä toimiluvan haltijoilta perittävien maksujen vähimmäisrajojen määrittämiseen.

Uudistus 1.3 – Kylmäsilitysmenettelyjä koskevien lupien yksinkertaistaminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen odotetaan yksinkertaistavan ja vähentävän lupamenettelyä, joka koskee kansallisen sähkönsiirtoverkon laitosten rakentamista sähkön jakeluverkkojen käyttämiseksi laivoihin (kylmäsilitys).

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö tekee ehdotuksen lupamenettelyn yksinkertaistamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että kylmäsilityshankkeet arvioitaisiin alueellisissa toimistoissa, jotka raportoivat talouskehitysministeriölle, joka voisi lyhyemmässä ajassa tutkia hankkeet ja siten hyväksyä ne. Lisäksi on harkittava sääntelytoimia yhden lupamenettelyn määrittämiseksi hankkeille, joiden jännite on yli 132 kV ja loput, prosessin synergiaetujen hyödyntämiseksi.

Uudistus 2.1: Keskitetyn tullijärjestelmän (Sportello Unico Doganale) käyttöönotto

Tavoitteena on luoda keskitettyä valvontapistettä varten erityinen portaali, joka mahdollistaa yhteentoimivuuden kansallisten tietokantojen kanssa ja tullin valvontatoimien koordinoinnin.

Investointi 2.1: Logistiikkaketjun digitalisointi

Näiden investointien odotetaan parantavan kansallisen logistiikan kilpailukykyä luomalla julkisten ja yksityisten tavara- ja logistiikka-alan toimijoiden välille yhteentoimiva digitaalinen järjestelmä, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä, prosesseja ja valvontaa keskittymällä asiakirjojen dematerialisointiin ja tietojen vaihtoon.

Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi

Tällä investoinnilla pyritään alan digitaaliseen parantamiseen, joka kattaa sekä uusien välineiden kehittämisen ilmailutiedotuksen digitalisointia varten että miehittämättömien ilma-alusten alustojen ja palvelujen toteuttamisen.

Hankkeiden on katettava miehittämättömän liikenteen hallintajärjestelmän (UTMS) kehittäminen ja yhteenliitettävyys, ilmailutiedotuksen digitalisointi ja uuden huoltomallin määrittely.

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Investointi koostuu satama-alueen sähköverkon (telakoiden) toteuttamisesta ja siihen liittyvästä kansalliseen siirtoverkkoon liitettävästä infrastruktuurista. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen mukaisesti maasähkön on mahdollistettava myös sähköalusten lataaminen.

I.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M3C2–1	Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo	Säädöksen säännös, josta käy ilmi strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädännöllisten muutosten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarkistetussa lainsäädäntökehyksessä vahvistetaan, että — Kaikkien satamaviranomaisten on hyväksyttävä järjestelmän strategiset suunnitteluasiakirjansa ja satamasääntelysuunnitelmansa ottaen täysimääräisesti huomioon Italian satamajärjestelmien uudistus vuonna 2016, sellaisena kuin se on hyväksyttynä 4 päivänä elokuuta 2016 annetulla asetuksella nro 169. DPSS-järjestelmässä on säädettävä vähintään seuraavista seikoista: —Satamajärjestelmäviranomaisten tavoitteiden kehittäminen; Yksilöidyt ja suunnitellut alueet, jotka on tarkoitettu yksinomaan satama- ja takasatamatoimintoihin, —Maanteiden ja rautateiden infrastruktuurin viimeiset yhteydet satamiin, —Suunnitelman sisällön määrittämisessä noudatetut perusteet, —Määritellään yksiselitteisesti sataman sääntelysuunnitelmien laatimista koskevat suuntaviivat, säännöt ja menettelyt.
M3C2–2	Uudistus 1.2 – Kilpailukykyisten toimilupien myöntäminen Italian satamissa	Välitavoite	Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudessa asetuksessa määritellään puiteedellytykset toimilupien myöntämiselle satamissa. Asetuksessa vahvistetaan vähintään: Käyttöoikeussopimuksen kestoa koskevat ehdot; —Tuen myöntävien viranomaisten valvonta- ja valvontavaltuudet; —Uusimismenetelmät; —Laitosten siirtäminen uudelle toimiluvan haltijalle toimiluvan päättyessä; —Käyttöluvan haltijoiden maksettavaksi tulevat vähimmäismaksut.
M3C2–3	Uudistus 2.1 – Yhtenäisen tullijärjestelmän (Sportello Unico Doganale) täytäntöönpano	Välitavoite	Yhtenäisestä tullista annetun asetuksen voimaantulo Pöytä (Sportello Unico Doganale)	Asetuksen säännös yhtenäisestä tullitoimistosta (Sportello Unico Doganale) annetun asetuksen voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksessa määritellään keskitetyn tulliyhteyspisteen menetelmät ja eritelmät eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palvelupisteen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) N:o 1239/2019 ja sähköisistä kuljetustiedoista 15 päivänä heinäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056 (eFTI) mukaisesti.
M3C2–4	Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistamisen voimaantulo	Säännös kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Virtaviivaistetaan lupamenettelyä siten, että lupa-aika lyhennetään enintään 12 kuukauteen sellaisten energiansiirtoinfrastruktuurien rakentamisessa, joiden tarkoituksena on toimittaa sähköä maalta aluksille kiinnitysvaiheessa (kun kyseessä ovat toimet, joista ei ole tehty ympäristöarviointia)
M3C2–5	Investointi 2.1 – logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi	EI OLE	Prosenttiosuus	0	70	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 70 prosentissa satamajärjestelmäviranomaisista on oltava PCS-vakiopalvelut (satamayhteisöjärjestelmä), jotka ovat yhteentoimivia asianomaisten julkishallintojen kanssa ja jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1056/2020 ja uuden Puolan zlotyn (kansallinen digitaalinen logistiikka-alusta) mukaisia.
M3C2–6	Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi	Välitavoite	Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto	TOC:n, digitalisoidun ilmailutiedotuksen ja UTMS:n sertifiointi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Seuraavien kolmen hankkeen käyttöönotto: a) Tekninen lentotoimintakeskus (TOC) ja vähintään kaksi ilmaliikenteen hallintajärjestelmää b) Digitalisoitu ilmailutiedotus C) miehittämätön liikenteenhallintajärjestelmä ja yhteenliitettävyys (UTMS).
M3C2–7	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen	Ilmoitus vähintään 15 kylmäsilityslaitoksen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2024	Tarjouspyynnön julkaiseminen ja kaikkien sopimusten tekeminen vähintään 15:n sähkövoimaa tuottavan kylmäsilityslaitoksen rakentamiseksi vähintään kymmeneen satamaan.
M3C2–12	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Kohde	Kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto.		Määrä	0	15	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 15 sähkövoimaa tuottavan kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto vähintään 10 satamassa.

I.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Tämän toimenpiteen päätavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa ilmanlaatua satamakaupungeissa energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen satamissa tähtäävillä toimilla. Tavoitteena on edistää vuotuisten kokonaishiilidioksidipäästöjen vähentämistä kyseisellä satama-alueella. Hankkeet valitaan hankkeista, jotka yksittäiset satamajärjestelmäviranomaiset ovat ilmoittaneet satamajärjestelmien ympäristö- ja energiasuunnitteluasiakirjoissaan (DEASP). Vihreiden satamien ohjelman odotetaan myös vähentävän merkittävästi muita palamisen epäpuhtauksia, jotka ovat tärkein syy ilmanlaadun heikkenemiseen satamakaupungeissa. Tähän investointiin sisältyy päästöttömien ajoneuvojen ja huoltoveneiden ostaminen tai fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ja huoltoveneiden muuttaminen päästöttömiksi.

Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikkafoorumin perustaminen rahti- ja/tai henkilöliikennepalvelujen digitalisoinnin käyttöönottamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on saattaa yksittäisten satamajärjestelmien viranomaisten satamayhteisöjärjestelmät yhteentoimiviksi kansallisen digitaalisen logistiikan foorumin kanssa.

I.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M3C2–8	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: rakennusurakoiden osoittaminen	EI OLE	Määrä	0	7	Q4	2022	Töiden osoittaminen vähintään seitsemälle satamajärjestelmäviranomaiselle. Urakoiden osoittamista koskevaan valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat: a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että työt ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) ja asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 79 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. C) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren ja ohjelman päättymisen puolivälissä.
M3C2–9	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen	EI OLE	Määrä	0	75	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 75 satamaviranomaisten hanketta on saatettu päätökseen. Vähintään 79 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaisinvestointikustannuksista on käytettävä ilmastotavoitetta tukeviin toimiin asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti.
M3C2–10	Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikkafoorumin perustaminen rahti- ja/tai henkilöliikennepalvelujen digitalisoinnin käyttöönottamiseksi	Välitavoite	Kansallinen digitaalisen logistiikan foorumi	Säädöksen säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Tulee voimaan säädös, jolla varmistetaan satamayhteisön järjestelmien yhteentoimivuus kansallisen digitaalisen logistiikan foorumin kanssa. Lisäksi säädöksessä on säädettävä, että satamajärjestelmäviranomaiset varustetaan PCS-standardipalveluilla (satamayhteisöjärjestelmä), jotka ovat yhteentoimivia asianomaisten julkishallintojen kanssa ja jotka ovat yhteensopivia EU:n asetuksen (EU) N:o 1056/2020 ja kansallisen digitaalisen logistiikan foorumin kanssa.

MISSION 4 OSA 1: Koulutuspalvelujen tarjonnan vahvistaminen: lastentarhoista yliopistoihin

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue käsittää neljä toiminta-alaa: I) Koulutuspalvelujen laadun parantaminen ja määrällinen laajentaminen päiväkodeista yliopistoihin; opettajan ammatin uudistaminen erityisesti rekrytointi- ja koulutusprosessien osalta siten, että voidaan lisätä opetushenkilöstön taitoja ja puuttua alueelliseen kohtaanto-ongelmaan; III) Infrastruktuurin parantaminen ja parantaminen digitaalisen, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) ja monikielisyyden opetuksen parantamiseksi samalla kun parannetaan koulurakennusten turvallisuutta ja energiatehokkuutta; uudistetaan tutkintoryhmiä, mahdollistetaan tutkintoja ja tohtorintutkintoja koskevat ohjelmat tavoitteena edistää soveltavaa tutkimusta ja lisätä tohtorintutkintojen apurahojen määrää.

Tämän osa-alueen toimenpiteillä pyritään korjaamaan Italian koulutus- ja tutkimusjärjestelmän heikkouksia tavoitteena parantaa italialaisten opiskelijoiden koulutustuloksia ja työllistyvyyttä.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla myötävaikutetaan Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta tukea ”naisten osallistumista työmarkkinoille kattavan strategian avulla, muun muassa tarjoamalla laadukasta lastenhoitoa” (maakohtainen suositus 2, 2019), parantaa koulutustuloksia, myös riittävillä ja kohdennetuilla investoinneilla, ja edistää taitojen parantamista, myös vahvistamalla digitaalisia taitoja (maakohtainen suositus 2, 2019), ”edistää tutkimusta ja innovointia” (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistaa etäopiskelua ja -taitoja, myös digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja ”keskittää investointeja tutkimukseen ja innovointiin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

J.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

0–6-vuotiaille tarkoitetun investointiohjelman tavoitteena on lisätä lastenhoitopalvelujen tarjontaa rakentamalla ja kunnostamalla päiväkoteja ja esikouluja ja varmistamalla niiden turvallisuus sekä lisäämällä koulutustarjontaa ja ikäryhmälle tarjolla olevien oppituntien määrää ja parantamalla näin opetuksen laatua. Toimenpiteen odotetaan kannustavan naisten osallistumista työmarkkinoille ja tukevan omaishoitajia perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 62 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 63 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 64 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 65 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.2: Suunnitelma kokoaikaisen työajan pidentämiseksi

Toimenpiteen tarkoituksena on rahoittaa kouluajan pidentämistä, jotta voidaan lisätä koulujen koulutustarjontaa ja tehdä niistä auki koulutuntien jälkeen. Toimenpiteen tarkoituksena on rakentaa tai kunnostaa ruokalatiloja vähintään 1000 rakenteeseen kouluajan pidentämiseksi. Pidennetyillä kouluajoilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaan.

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin tehostamissuunnitelma

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa urheiluinfrastruktuuria ja kannustaa urheilutoimintaan. Urheilutoiminnan tehostamisen odotetaan torjuvan koulunkäynnin keskeyttämistä, parantavan sosiaalista osallisuutta ja parantavan henkilökohtaisia taitoja.

Investoinnilla parannetaan koulujen urheilutiloja ja kuntosymejä, jotta voidaan lisätä koulutustarjontaa ja edistää kouluajan pidentämistä. Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 66 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 67 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 68 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 69 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.4: Ylimääräiset toimet, joilla pyritään vähentämään alueellisia eroja ylemmän perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä

Toimenpiteen tavoitteena on taata opiskelijoille riittävät perustaidot muun muassa kehittämällä keskitetty kansallinen verkkokoulutusportaali. Erityistä huomiota kiinnitetään kouluihin, joilla on ollut suurempia suoritusvaikeuksia, räätälöimällä toimia oppilaiden tarpeisiin – joissa koulun johtaja tukee ulkopuolisia ohjaajia, sekä kriittisimmissä tapauksissa vähintään yhden lisähenkilöstöyksikön saatavuus oppiainetta kohti (Italia, matematiikka ja englanti) ja vähintään kahden vuoden ajan. Investoinnilla on edistettävä mentorointitoimien toteuttamista vähintään 820000 nuorelle, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja nuorille, jotka ovat jo keskeyttäneet koulunkäynnin. Siinä kaavaillaan verkkofoorumin käyttöä mentorointi- ja koulutustoimissa.

Toimenpiteen odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa ja edistävän eriarvoisuuden, myös alueellisten erojen, poistamista koulutukseen pääsyssä.

Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen

Uudistuksella pyritään sovittamaan teknisten ja ammatillisten laitosten opetussuunnitelmat yhteen Italian tuotantojärjestelmän edellyttämän osaamisen kanssa, myös paikallistasolla. Uudistuksella on erityisesti saatettava tekninen ja ammatillinen koulutus yhdenmukaiseksi teollisuus 4.0:n ja digitaalisen innovoinnin kanssa.

Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen (ITS) uudistus

Uudistuksella pyritään vahvistamaan korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää yksinkertaistamalla ITS-hallintoa, jotta voidaan lisätä oppilaitosten ja ilmoittautumisten määrää paikallista aluetta silmällä pitäen.

Uudistuksen odotetaan tasoittavan työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä epäsuhtaa.

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Toimenpide täydentää uudistusta 1.2 – Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen uudistus – ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonnan vahvistamiseksi. Se auttaa lisäämään ammatillisten oppilaitosten koulutustarjontaa ja lisäämään yritysten osallistumista koulutusprosesseihin, jotta voidaan parantaa yhteyksiä yrittäjäverkostoon. Toimenpiteen odotetaan myös vähentävän nuorisotyöttömyyttä puuttumalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan väliseen osaamisen kohtaanto-ongelmaan.

Investoinnilla lisätään ITS-kursseille osallistuvien opiskelijoiden määrää ja vahvistetaan laboratoriorakenteita (innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto 4.0) samalla kun investoidaan opettajien taitoihin. Tarkoituksena on aktivoida kansallinen digitaalinen alusta, jonka avulla opiskelijat voivat saada tietoa ammattipätevyyden hankkineiden työtarjouksista.

Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi

Uudistuksella on kaksi tavoitetta:

1)Oppilaiden määrän mukauttaminen luokkaa kohti.

Opetushenkilöstön määrä on asetettava samalle tasolle kuin lukuvuonna 2020/2021, jotta voidaan vähentää oppilaiden määrää luokkaa kohden ja parantaa asteittain oppilaiden ja yhteisissä asemissa olevien opettajien määrää. Tukitoimen toteuttaminen ei saa lisätä käytettävissä olevien rakennusten määrää. Aloitteessa on kiinnitettävä yksilöllisesti huomiota yksittäisiin oppilaisiin, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja varmasti vammaisiin oppilaisiin. Oppilaiden ja opettajien välisen suhteen paranemisen odotetaan parantavan opetuksen laatua ja koulurakennusten resurssien saatavuutta.

2)Koulurakennusten kokoa koskevien sääntöjen tarkistaminen.

Alueellinen kouluväestö otetaan käyttöön ”tehokkaana parametrina” sellaisten oppilaitosten yksilöimiseksi, joilla on pääjohtaja ja pääryntä, eikä yksittäisen koulun väestö, kuten voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään.

Uudistus 1.4: ”Suuntaviivajärjestelmän” uudistaminen

Uudistuksella pyritään ottamaan käyttöön perehdytysmoduuleja (vähintään 30 tuntia vuodessa) toisen asteen koulutuksen neljännessä ja viidennessä luokassa. Päätavoitteena on auttaa opiskelijoita tekemään tietoon perustuvia valintoja opintojensa jatkamisen tai ammatillisen jatkokoulutuksen (ITS) välillä ennen heidän integroitumistaan työmarkkinoille. Uudistuksessa on myös tarkoitus perustaa digitaalisen suuntautumisen foorumi, joka liittyy yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten (ITS) korkea-asteen koulutustarjontaan.

Investointi 1.6: Aktiivinen suuntautuminen koulujen ja yliopistojen väliseen siirtymään

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa ja kannustaa siirtymistä toisen asteen koulutuksesta yliopistoon ja vähentää yliopistojen keskeyttäneiden määrää, mikä auttaa lisäämään tutkinnon suorittaneiden määrää. Investointien odotetaan parantavan menestysindikaattoreita (koulunkäynti, koulutustason parantaminen, seuraavalle lukuvuodelle hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä jne.) ja vähentävän sukupuolten välisiä eroja sekä työllisyyden että korkeakoulutukseen osallistumisen osalta kaikilla aloilla.

Tämän aloitteen tarkoituksena on tarjota kursseja kaikille toisen asteen oppilaille, jotta heitä voidaan tukea korkea-asteen koulutuksen valinnassa, helpottaa valmistautumisen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittamista ja auttaa oppilaita suuntautumaan koulu- ja yliopistosiirtymään. Luentoja antavat korkea-asteen professorit, ja luennot jaetaan toisen asteen oppilaille. Kestävyys saavutetaan laajentamalla koulutusta ylemmän perusasteen professoreihin siten, että tämän kolmivuotisen ohjelman mukaisesti opetusta on saatavilla korkea-asteen koulujen sisäisen henkilöstön kanssa.

Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat

Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen helpottamalla sellaisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen, joilla on sosioekonomisia vaikeuksia ja joiden jatko-opintoihin liittyvät vaihtoehtokustannukset ovat suhteellisen korkeat, jotta työmarkkinoille siirryttäisiin varhaisessa vaiheessa. Tämä saavutetaan erityisesti lisäämällä elpymis- ja palautumistukivälineen tuesta yliopisto-opiskelijoille myönnettävien apurahojen määrää.

Tätä toimenpidettä täydentää React-EU-väline, josta odotetaan rahoitettavan 13000 apurahaa yliopistoihin pääsyyn eteläisillä alueilla vuonna 2023.

Uudistus 1.5: Korkeakoulututkinnon ryhmien uudistukset

Uudistuksella pyritään päivittämään yliopistojen opetussuunnitelmia ja vähentämään nykyisiä jäykkiä rajoja, jotka rajoittavat merkittävästi mahdollisuuksia luoda monialaisia polkuja. Uudistuksen odotetaan myös laajentavan mahdollisuuksia toteuttaa ammatillisen koulutuksen ohjelmia ottamalla käyttöön innovatiivisia työpaikkalähtöisiä tutkintoluokkia.

Uudistus 1.6: Korkeakoulututkinnon uudistuksen mahdollistaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ammattiin pääsyä koskevaa menettelyä, joka edellyttää ammattiin rekisteröitymistä erityisen ammatillisen kokeen avulla. Toimenpiteen on edistettävä kunkin tutkinnon kansallisen loppututkinnon yhdenmukaistamista vastaavan ammatillisen rekisteröinnin kanssa ja annettava siten yleiset ja selkeät säännöt ja korvaus.

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Uudistuksella pyritään luomaan uusi opettajien rekrytointimalli, joka liittyy heidän peruskoulutuksensa uudelleenajatteluun koko uransa ajan. Toimenpiteen strategisena tavoitteena on parantaa merkittävästi Italian koulutusjärjestelmän laatua. Uudistuksella yksinkertaistetaan erityisesti nykyisiä julkisia kilpailumenettelyjä. Toimenpiteillä otetaan käyttöön tiukemmat vaatimukset opettajan ammattien harjoittamiselle, opettajien liikkuvuuden puitteiden tehostaminen, liiallisen liikkuvuuden rajoittaminen sekä selkeä yhteys urakehityksen ja suoritusten arvioinnin ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen välillä.

Uudistus 2.2: Korkea-asteen jatkokoulutus ja koulujen johtajien, opettajien, hallinto- ja teknisen henkilöstön pakollinen koulutus

Uudistuksella pyritään luomaan kouluhenkilöstölle laadukas koulutusjärjestelmä jatkuvaa ammatillista ja urakehitystä varten. Siinä kaavaillaan sellaisen pätevän elimen perustamista, joka vastaa eurooppalaisten normien mukaisten suuntaviivojen julkaisemisesta sekä koulutusaloitteiden valinnasta ja koordinoinnista, mahdollisesti kytkemällä ne urakehitykseen, kuten palvelukseenottouudistuksessa – uudistuksessa 2.1: Opettajien rekrytointi, joka sisältyy suunnitelmaan.

Investointi 2.1: Digitaalista muutosta koskeva yhdennetty digitaalinen opetus ja koulutus kouluhenkilöstölle

Toimenpiteen tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä digitaalisen doktiikan sekä koulujen henkilöstön digitaalisten ja opetustaitojen kehittämistä varten. Toimen tarkoituksena on

-luodaan järjestelmä opettajien ja kouluhenkilöstön jatkuvaa koulutusta varten digitaalista siirtymää varten;

-Hyväksytään integroitua digitaalista opetusta koskeva kansallinen viitekehys, jotta voidaan edistää digitaalisten taitojen opetussuunnitelmien käyttöönottoa kaikissa kouluissa.

Toimintalinjaan kuuluu noin 650000 opettajan ja kouluhenkilökunnan koulutus, noin 20000 kurssin järjestäminen viiden vuoden aikana ja paikallisten koulutuskeskusten perustaminen. Kaikki Italian yli 8000 oppilaitosta osallistuvat koulutushankkeisiin.

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Toimenpiteellä pyritään integroimaan koulujen opetussuunnitelmiin liittyvät toimet, menetelmät ja sisältö, jotka on suunniteltu vahvistamaan STEM-, digitaali- ja innovointitaitoja. Toimenpiteessä keskitytään naisopiskelijoihin, ja siinä kaavaillaan kattavaa tieteidenvälistä lähestymistapaa. Toimen tavoitteena on taata yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten tasa-arvo metodologisen lähestymistavan ja STEM-alojen suuntaamisen osalta.

Toimenpiteen odotetaan vahvistavan opiskelijoiden ja opettajien monikielisiä taitoja laajentamalla Erasmus±ohjelmaa koskevia konsultointi- ja tiedotusohjelmia Erasmus±ohjelman kansallisen dokumentointi-, innovointi- ja koulutustutkimuslaitoksen (INDIRE) ja sen lähettiläiden verkoston tuella.

Lisäksi on kehitettävä digitaalinen järjestelmä, jolla seurataan kielitaitoa kansallisella tasolla sertifioijayksiköiden tuella.

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, johdotukset, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Toimenpiteellä pyritään päivittämään koulutilat mukautuviksi, joustaviksi ja digitaalisiksi oppimisympäristöiksi teknisesti edistyneiden työpajojen ja työssäoppimisen avulla. Tällä toimenpiteellä nopeutetaan Italian koulujärjestelmän digitaalista siirtymää neljällä aloitteella:

-Noin 100000 perinteisen opettajan muuntaminen verkkoon liitetyiksi oppimisympäristöiksi ja niihin liittyvien koulutuslaitteiden käyttöönotto

-Digitaalialan ammatteja käsittelevien työpajojen perustaminen toisella kierroksella

-Koulujen hallintojen digitalisointi

-Noin 40000 koulurakennuksen ja niihin liittyvän laitteen sisäkaapelointi

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuus ja rakenteellinen kuntoutussuunnitelma

Toimenpiteen päätavoitteena on edistää ilmaston elpymistä parantamalla koulurakennusten turvallisuutta ja energiankulutusta. Toimenpiteellä on erityisesti edistettävä energialuokkien parantamista ja vähennettävä kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä parannettava rakennusten rakenteellista turvallisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin taloudellisen ja sosiaalisen epätasapainon korjaamiseksi ja poistamiseksi. Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.

Investointi 3.4: Opetus ja korkeatasoiset korkeakoulutaidot

Toimenpiteen tavoitteena on tukea ja innovoida yliopisto-ohjelmia (myös tohtorintutkinto-ohjelmia) kolmella strategisella tavoitteella: digitointi; ”innovaatiokulttuuri”; kansainvälistyminen.

Yksityiskohtaisesti on pantava täytäntöön seuraavat alatoimenpiteet:

-Enintään 500 tohtoriopiskelijaa osallistuu 3 vuoden aikana (100+ 200+ 200) digitaaliseen ja ekologiseen siirtymään liittyviin ohjelmiin.

-Kolmen digitaalisen koulutuksen keskuksen perustaminen, jotta voidaan parantaa korkeakoulujärjestelmän valmiuksia tarjota digitaalista koulutusta opiskelijoille ja yliopistojen työntekijöille;

-Korkeakoulujen vahvistaminen

-Kymmenen kansainvälisen koulutusaloitteen (TNE) toteuttaminen yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön kanssa

-Taide- ja musiikkialan korkeakoulujen kansainvälistymistoimet tukemalla 15:tä AFAM-laitosten kansainvälistymishanketta, joilla edistetään niiden roolia ulkomailla Italian kulttuurin säilyttämisessä ja edistämisessä

Uudistus 4.1: Tohtorintutkintojen ohjelmien uudistaminen

Uudistuksella pyritään päivittämään tohtorinkoulutusohjelmia koskevaa asetusta, yksinkertaistamaan menettelyjä, jotka koskevat yritysten ja tutkimuskeskusten osallistumista tohtorinkoulutusohjelmiin, ja vahvistamaan soveltavaa tutkimusta. Ehdotetussa uudistuksessa on otettu huomioon kaikki tohtorintutkinto-ohjelmiin liittyvät investoinnit kohdealalla ”Koulutus ja tutkimus”.

Investointi 4.1: Tohtorintutkintojen määrän ja uramahdollisuuksien lisääminen (tutkimuspainotteinen, julkishallinto ja kulttuuriperintö)

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä tutkimustoimintaan, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön tarkoitetun inhimillisen pääoman määrää. Investoinnin tarkoituksena on luoda 1200 uutta yleistä tohtorintutkintoapurahaohjelmaa, jotka myönnetään vuosittain (yli kolme vuotta), myönnetään 1000 uutta julkishallinnon tohtorintutkintoapurahaohjelmaa (yli kolme vuotta), ja vuosittain myönnetään vähintään 200 uutta kulttuuriperintöä koskevaa tohtorintutkintoapurahaohjelmaa (yli kolme vuotta).

J.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C1–1	Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistus; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen Uudistus 4.1: Tohtorintutkintojen ohjelmien uudistaminen	Välitavoite	Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (peruslainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; C) tohtoriohjelmien uudistaminen	Lain säännös, josta käy ilmi uudistusten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Uudistusten on sisällettävä vähintään seuraavat keskeiset osatekijät: aloitteet korkeakoulututkintoryhmien uudistamiseksi lisäämällä joustavuutta työmarkkinoiden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi; aloitteet, joilla uudistetaan mahdollistavia korkeakoulututkintoja ja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan pääsyä ammatteihin; aloitteet PHD-ohjelmien uudistamiseksi siten, että yritykset saadaan paremmin mukaan ja soveltavaa tutkimusta vauhditetaan; Toimenpiteet, joilla uudistetaan korkea-asteen ammattikoulutusjärjestelmää, mukaan lukien yhteyksien ja mahdollisten siirtymien vahvistaminen ammattitutkintoihin (lauree professionalizzanti), jotta voidaan vastata työmarkkinoiden teknisen osaamisen kysyntään
M4C1–2	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Välitavoite	Stipendejä koskevien uudistusasetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Yliopisto- ja tutkimusministeriön antamilla stipendejä koskevalla uudistuksella parannetaan sosioekonomisissa vaikeuksissa olevien lahjakkaiden opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen lisäämällä apurahojen määrää ja edunsaajien määrää 31 päivään joulukuuta 2024 saakka. Nämä opiskelijat tunnistetaan ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalente -julkaisun perusteella.
M4C1–3	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Välitavoite	Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Tarkistetun oikeudellisen kehyksen on houkuteltava, rekrytoitava ja motivoitava laadukkaita opettajia erityisesti seuraavin keinoin: I) rekrytointijärjestelmän parantaminen II) ylemmän perustutkinnon käyttöönotto opettajan ammattiin pääsemiseksi ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa; rajoittaa opettajien liiallista liikkuvuutta (opetuksen jatkuvuuden vuoksi) IV) urakehityksen vahvistaminen, joka liittyy selvästi tulosten arviointiin ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen.
M4C1–4	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, johdotukset, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Välitavoite	Koulu 4.0:n suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään	Opetusministeriö – asetus koulu 4.0-suunnitelman hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Opetusministeriön hyväksymään koulu 4.0-ohjelmaan, jolla edistetään Italian koulujärjestelmän digitaalista siirtymää, on sisällettävä seuraavat: a) 100000 luokkahuoneen muuttaminen innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi b) laboratorioiden perustaminen uusia digitaalialan ammatteja varten kaikkiin yläkouluihin. Toimella a) muutetaan perinteisille luokkahuoneille tarkoitetut koulutilat innovatiivisiksi, mukautuviksi ja joustaviksi oppimisympäristöiksi, jotka on yhdistetty digitaalisiin, fyysisiin ja virtuaalisiin teknologioihin. Investoimalla koulutiloihin on tuotava innovatiivisimmat opetusteknologiat (koodaus- ja robotiikkalaitteet, virtuaalitodellisuuslaitteet, edistyneet digitaaliset laitteet osallistavaan koulutukseen jne.) vähintään 100000 opetusta varten käytettävään perus- ja keskiasteen koulujen luokkahuoneeseen. Toimen b) on perustettava jokaiseen lukioon vähintään yksi digitaalisten ammattien laboratorio, joka on tiukasti yhteydessä yrityksiin ja innovatiivisiin startup-yrityksiin uusien digitaalisten ammattien (kuten tekoälyn, robotiikan, massadatan ja kyberturvallisuuden, sinisen ja vihreän talouden) alan uusien työpaikkojen luomiseksi. Tukea saavista kouluista vähintään 40 prosentin on sijaittava Etelä-Italiassa.
M4C1–5	Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Ohjausjärjestelmän uudistaminen	Välitavoitteet	Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi uudistusten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Alemman ja ylemmän perusasteen koulutusjärjestelmän peruslainsäädännön uudistuksiin, joilla parannetaan koulutustuloksia (peruslainsäädännön avulla), on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osatekijät: I) Aloitteet koulutusjärjestelmän organisoinnin uudistamiseksi siten, että se mukautuu väestörakenteen kehitykseen (kuten koulujen ja oppilaiden ja opettajien määrään) II) Aloitteet, joilla uudistetaan ohjausjärjestelmää korkea-asteen koulutuksen keskeyttämisasteen minimoimiseksi; aloitteet toisen asteen ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi (Istituti tecnico- Professionali), mukaan lukien uuden opetussuunnitelman hyväksyminen ja niiden suuntaaminen kansallisen teollisuus 4.0 -suunnitelman innovaatiotuloksiin (Ministero dello Sviluppo economico, Decreto 26 Maggio 2020); aloitteet koulujen johtajien, opettajien ja hallinto- ja teknisen henkilöstön kouluttamiseksi ja korkea-asteen koulutuskeskuksen perustaminen opetuksen laadun parantamiseksi; aloitteet sellaisten toimien, menetelmien ja sisältöjen integroimiseksi, joilla pyritään kehittämään ja vahvistamaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) opetussuunnitelmia, digitaalisia taitoja ja innovointitaitoja kaikilla koulutusjaksoilla päiväkodista keskiasteen kouluihin, jotta voidaan edistää erityisesti naisten osallistumista korkea-asteen STEM-aineiden opetussuunnitelmiin. Jotta välitavoite voidaan saavuttaa tyydyttävällä tavalla, lainsäädäntöön on sisällytettävä pakolliset määräajat johdetun oikeuden, ohjeiden ja kaikkien tarvittavien säännösten antamiselle (opetusministeriön tietokannan seuranta) sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi.
M4C1–6	Uudistus 2.2: Korkea-asteen jatkokoulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille, hallinnolliselle ja tekniselle henkilöstölle	Välitavoite	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä kouluille.	Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Lainsäädäntöön on sisällyttävä säännöksiä, joiden tarkoituksena on luoda kouluhenkilöstölle laadukas koulutusjärjestelmä, joka vastaa jatkuvaa ammatillista ja urakehitystä, kouluhenkilöstön koulutusta koskevista suuntaviivoista vastaavan pätevän elimen perustamista, koulutusaloitteiden valintaa ja koordinointia, ja sen on kytkettävä ne uralla etenemiseen palvelukseenottouudistuksen mukaisesti. Perus- ja jatkokoulutusjärjestelmän avulla olisi voitava päästä eroon koulutusväylien nykyisestä hajanaisuudesta, jolla ei tällä hetkellä ole yhtenäistä kansallista strategiaa.
M4C1–7	Investointi 1.4: Ylimääräiset toimet, joilla pyritään vähentämään alueellisia eroja ylemmän perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä	Kohde	Mentorointitoimintaan tai koulutukseen osallistuneet opiskelijat tai nuoret	Mentorointia tarjotaan	Määrä	0	820 000	Q3	2025	Toteutetaan mentorointitoimia vähintään 820000 nuorelle, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja nuorille, jotka ovat jo keskeyttäneet koulunkäynnin.
M4C1–8	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin tehostamissuunnitelma	Välitavoite	Opetusministeriön asetuksessa tarkoitettujen urheilutilojen ja kuntosalien rakentamista ja kunnostamista koskevien sopimusten tekeminen	Tuensaajien ilmoitus kaikkien tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintojen rahoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Urheilutilojen ja kuntosalien rakentamista ja kunnostamista koskevien sopimusten tekeminen opetusministeriön asetuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti ja julkisen tarjouskilpailun perusteella. Myöntämisessä on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Investointisuunnitelmassa on rakennettava ja kunnostettava kouluihin liittyviä urheilutiloja ja kunnostuksia, jotta voidaan varmistaa koulutustarjonnan lisääminen ja koulutilojen vahvistaminen, mikä edistää kouluajan pidentämistä. Aloitteen odotetaan edistävän koulun integroimista ympäröiviin alueisiin ja tehostavan urheilun ja moottoritoiminnan harjoittamista.
M4C1–9	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Välitavoite	Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen	Paikallisviranomaisten ilmoitus ensimmäisiä tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintojen rahoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskevien sopimusten tekeminen ja alueellinen jakaminen. Tarjouskilpailussa on noudatettava ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M4C1–10	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen Uudistus 1.4: ”Suuntaviiva”-järjestelmän uudistaminen Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistus; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistuksen mahdollistaminen	Välitavoite	Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa	Lain säännös, josta ilmenee asetusten voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Johdetun oikeuden on sisällettävä kaikki säännökset, jotka ovat tarpeen kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistamista koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten: — Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi (peruslainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; C) tohtoriohjelmien uudistaminen; — Ministeriön asetukset apurahojen uudistamisesta korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi — Opettajan ammatin uudistus; — Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi — Lainsäädännöllä pyrittiin luomaan laadukas koulutusjärjestelmä kouluille.
M4C1–10 a	Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen	Välitavoite	Johdetun oikeuden voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi johdetun oikeuden voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Teknisten ja ammatillisten laitosten uudistamista koskeva sekundaarilainsäädäntö tuli voimaan.
M4C1–11	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistollinen apuraha myönnetty	EI OLE	Määrä	0	55 000	Q4	2023	Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista
M4C1–12	Investointi 4.1: Tohtorintutkintojen määrän ja uramahdollisuuksien lisääminen (tutkimuspainotteinen, julkishallinto ja kulttuuriperintö)	Kohde	Vuosittain myönnettävät tohtorintutkintoapurahaohjelmat (yli kolme vuotta)	EI OLE	Määrä	9 000	16 200	Q4	2024	Vähintään 1200 uutta tohtorintutkintoapurahaohjelmaa, joita myönnetään vuosittain kolmen vuoden aikana); vuosittain (yli kolme vuotta) myönnetään vähintään 1000 julkishallinnon tohtorintutkintoapurahaohjelmaa. vuosittain (yli kolme vuotta) myönnetään vähintään 200 uutta kulttuuriperintöön liittyvää tohtorintutkintoapurahaohjelmaa. Perustasoksi määritettiin niiden tohtorintutkinto-opiskelijoiden nykyinen (pyöristetty) määrä, jotka aloittavat ohjelmansa joka vuosi Italiassa: tohtorintutkinto on suunniteltava siten, että yritykset otetaan paremmin mukaan ja soveltavaa tutkimusta edistetään; julkishallinnon tohtorintutkinnot noudattavat yhteistyössä julkishallinnon ministeriön kanssa täytäntöön pantavaa sääntelykehystä. Julkishallinnon tohtorintutkintoja voidaan tarjota CUN:n, Consiglio Universitario Nazionalen määrittelemien tohtorintutkintojen eri luokissa (esim. Oikeustiede, taloustiede ja tilastot, valtio- ja yhteiskuntatieteet) siltä osin kuin tavoitteena on saada ehdokas osallistumaan parannettujen hallintojärjestelmien kehittämiseen. C) Kulttuuriperinnön tohtorintutkintojen on noudatettava puitteita, jotka määritellään tiiviissä yhteistyössä kulttuuriministeriön kanssa (esim. antiikki, filologia, kirjallisuus, taidehistoria sekä historia, filosofia, pedagogia ja psykologia, sellaisina kuin CUN, Consiglio Universitario Nazionale on ne määritellyt).
M4C1–13	Investointi 2.1: Digitaalista muutosta koskeva yhdennetty digitaalinen opetus ja koulutus kouluhenkilöstölle;	Kohde	Koulujen johtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus	EI OLE	Määrä	0	650 000	Q4	2025	Vähintään 650000 koulun johtajaa, opettajaa ja hallintohenkilöstöä koulutetaan Kouluhenkilöstön integroitu digitaalinen koulutus digitaalisessa siirtymässä (650000 opettajaa, johtajaa ja hallintohenkilöstöä, yleisesti koulutettu).
M4C1–14	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat	EI OLE	Määrä	0	20 000	Q4	2024	Vähintään 20000 opettajaa otettiin palvelukseen uudistetussa rekrytointijärjestelmässä
M4C1–14 a	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat	EI OLE	Määrä	0	20 000	Q3	2025	Vähintään 20000 opettajaa otettiin palvelukseen uudistetussa rekrytointijärjestelmässä
M4C1–14ter	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Hakijat, jotka ovat läpäisseet julkisen kilpailun opettajiksi uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisesti.	EI OLE	Määrä	0	30 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 30000 hakijaa on läpäissyt julkisen kilpailun opettajiksi uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisesti. Kaikkien kilpailun läpäisseiden hakijoiden on täytynyt läpäistä perustason ammattipätevyysmenettelyn 60 ECTS-menettely ennen julkiseen kilpailuun osallistumista.
M4C1–15	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistoihin pääsyä varten myönnettävät apurahat	EI OLE	Määrä	0	55 000	Q4	2024	Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista
M4C1–15 a	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistoihin pääsyä varten myönnettävät apurahat	EI OLE	Määrä	0	55 000	Q4	2025	Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista
M4C1–16	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Kohde	Koulut, jotka ovat käynnistäneet STEM-alan ohjaushankkeita vuosina 2024–2025	EI OLE	Määrä	0	8 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 8000 koulua, jotka ovat käynnistäneet STEM-alan ohjaushankkeita. Hankkeilla pyritään kehittämään ja digitoimaan kansallista digitaalista STEM-alustaa, jonka tavoitteena on ohjelman täysimääräinen täytäntöönpano, seuranta ja levittäminen (sukupuolen mukaan eriteltynä) alkaen esikoulusta ja alemman perusasteen koulusta ensimmäiseen ja toiseen keskiasteen oppilaitokseen, teknisiin ja ammatillisiin laitoksiin ja yliopistoihin.
M4C1–17	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Kohde	Opettajille tarjottavat vuosittaiset kieli- ja menetelmäkurssit	EI OLE	Määrä	0	1 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 1000 vuosittain kaikille opettajille tarjottavaa kieli- ja menetelmäkurssia
M4C1–18	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Kohde	Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluja varten aktivoidut uudet paikat (nolla-vuotiaista kuuteen vuoteen)	EI OLE	Määrä	0	150 480	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 150480 uutta paikkaa koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluille (nolla-vuotiaista kuuteen vuoteen). Lastentarhojen rakentamista ja kunnostamista koskevan suunnitelman tavoitteena on lisätä tarjolla olevia paikkoja ja nostaa 0–6-vuotiaita koulutuspalveluja.
M4C1–19	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, johdotukset, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Kohde	Luokat muuttuvat innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi koulun 4.0 ansiosta.	EI OLE	Määrä	0	100 000	Q4	2025	Niiden luokkahuoneiden määrä, jotka on muutettu innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi koulu 4.0-suunnitelmaksi. Toimella muutetaan perinteisissä luokkahuoneissa käytettävät koulutilat innovatiivisiksi, mukautuviksi ja joustaviksi oppimisympäristöiksi, jotka ovat yhteydessä digitaaliteknologiaan ja jotka on yhdistetty digitaaliteknologiaan ja jotka ovat fyysisiä ja virtuaalisia. Investoinnin on tuotava kaikki innovatiivisimmat opetusteknologiat (kuten koodaus- ja robotiikkalaitteet, virtuaalitodellisuuslaitteet ja osallistavan opetuksen kehittyneet digitaaliset laitteet) vähintään 100000 opetukseen käytettävään perus- ja keskiasteen koulujen luokkahuoneeseen.
M4C1–20	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Kohde	Ammatilliseen koulutusjärjestelmään (ITS) ilmoittautuneiden opiskelijoiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	11 000	22 000	Q4	2025	Ammatilliseen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrän kasvu (100 prosenttia) vuosittain.
M4C1–20 bis	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Välitavoite	Uuden kansallisen seurantajärjestelmän täytäntöönpano	Uuden ITS-seurantajärjestelmän käyttöönotto	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Uusi kansallinen järjestelmä, jolla seurataan täysin täytäntöönpantujen ja toimintavalmiiden ITS-kurssien tuloksia.
M4C1–21	Investointi 1.2: Suunnitelma kokoaikaisen työajan pidentämiseksi	Kohde	Rakenteet oppilaiden vastaanottamiseksi koulun jälkeen	EI OLE	Määrä	0	1 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1000 rakennetta tai kunnostetaan, jotta voidaan helpottaa kouluajan pidentämistä ja koulujen avaamista alueelle koulutuntien jälkeen.
M4C1–22	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin tehostamissuunnitelma	Kohde	Rakennettua tai kunnostettua sqm:ää käytetään kuntosalina tai urheilutiloina	EI OLE	Määrä	0	230 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 230400 Sqm rakennettu tai kunnostettu käytettäväksi kuntoilu- tai liikuntatiloina koulussa. Koulurakennusten kansallinen rekisteri ja kansallisen kolmivuotisen ohjelman GPU-seurantaan perustuvat tiedot
M4C1–23	Investointi 3.4: Opetus ja korkeatasoiset korkeakoulutaidot	Kohde	Uudet tohtorintutkinnot, jotka myönnetään kolmen vuoden aikana digitaali- ja ympäristösiirtymää koskevissa ohjelmissa	EI OLE	Määrä	0	500	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 500 uutta tohtorintutkintoa kolmen vuoden aikana digitaali- ja ympäristösiirtymää koskevissa ohjelmissa Hankkeella pyritään pätevöittämään ja innovoimaan yliopistoja (ja tohtorintutkintoja) seuraavien välineiden avulla: digitointi; b) ”innovaatiokulttuuri”; C) kansainvälistyminen.
M4C1–23 a	Investointi 3.4: Opetus ja korkeatasoiset korkeakoulutaidot	Välitavoite	Opetusta ja korkeatasoista korkeakouluosaamista koskevien alatoimenpiteiden täytäntöönpanon loppuun saattaminen	Opetusta ja yliopistojen korkeatasoista osaamista koskevat alatoimenpiteet pannaan täytäntöön.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Opetusta ja korkeatasoista korkeakouluosaamista koskevat alatoimenpiteet pannaan täytäntöön. Alatoimenpiteisiin on sisällyttävä 1.Kolmen digitaalisen koulutuksen keskuksen perustaminen 2.Kolmen ylioppilaskoulujen verkoston aktivointi 3.Kymmenen kansainvälisen koulutusaloitteen (TNE) toteuttaminen; 4.Taide- ja musiikkialan korkeakoulujen (AFAM) 15:n kansainvälistymishankkeen toteuttaminen.
M4C1–24	Investointi 1.6: Aktiivinen suuntautuminen koulujen ja yliopistojen väliseen siirtymään.	Kohde	Opiskelijat, jotka ovat osallistuneet koulujen ja yliopistojen välisiin siirtymäkursseihin	EI OLE	Määrä	0	1 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1000000 lukiolaista osallistui koulun ja yliopiston väliseen siirtymäkurssiin.
M4C1–25	Investointi 1.4: Ylimääräiset toimet, joilla pyritään vähentämään alueellisia eroja ylemmän perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä	Kohde	Ero keskiasteen koulutuksen keskeyttämisasteessa	EI OLE	Prosenttiosuus	13,5	10,2	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Pienennetään toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden määrää siten, että se saavuttaa EU:n keskiarvon vuonna 2019 (10,2 prosenttia).
M4C1–26	Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuus ja rakenteellinen kuntoutussuunnitelma	Kohde	Peruskorjattujen koulurakennusten neliömetri	EI OLE	Määrä	0	2 600 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 2600000 neliömetriä koulurakennuksia kunnostetaan tai kunnostetaan. Koulurakennusten rakenne- ja energiauudistussuunnitelman myötä sen kokonaispinta-alan odotetaan olevan 2600000 Sqm.

J.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa yksityisiä ja julkisia tahoja perustamaan opiskelijoille tarkoitettuja majoitustiloja, ja yliopisto- ja tutkimusministeriö osallistuu osan vuokratuloista rakenteiden kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tavoitteena on lisätä ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden käytettävissä olevien paikkojen määrää vuoteen 2026 mennessä.

Suunnitellulla investoinnilla pyritään lisäämään 60000 nukkumismajoitusta, mikä kaventaa merkittävästi Italian eroa EU:n keskiarvoon nähden asunnoissa tarjottavien opiskelijoiden osuudessa. Sen tavoitteena on varmistaa, että asunnot ovat laajasti saatavilla, jotta kohtuullisella määrällä opiskelijoita olisi varaa korkea-asteen koulutukseen haluamallaan alalla ja asuinpaikassaan sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Tätä varten 30 prosenttia uusista paikoista varataan opiskelijoille, joilla on sosioekonomisia vaikeuksia, kuten niin kutsutut Diritto allo Studio -järjestöt ovat määritelleet (oikeus opiskella organisaatioita).

Yliopisto-opiskelijoiden vuokra on vahvistettava vähintään 15 prosenttia alemmaksi kuin paikallisten markkinahintojen.

Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.

Tavoitteissa ei oteta huomioon majoitusta, jota on käytetty opiskelija-asuntona jo ennen asiaa koskevan hankepyynnön käynnistämistä. Luotujen vuodepaikkojen lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi käynnistetään ehdotuspyyntöjä vuosina 2021–2025.

J.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C1–27	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarkistetussa lainsäädännössä on Muutetaan opiskelija-asuntoja koskevia nykyisiä sääntöjä (laki 338/2000 ja asetus 68/2012), jotta voidaan (1). Edistetään rakenteiden rakenneuudistusta ja kunnostamista uusien uusien uusien rakennusten (joiden osuus on suurempi, tällä hetkellä 50 prosenttia) sijaan, mikä vastaa tiukimpia ympäristönormeja, jotka on varmistettava esitetyillä hankkeilla; (2). Yksinkertaistaa, myös digitalisaation ansiosta, hankkeiden esittelyä ja valintaa ja siten myös täytäntöönpanon ajoitusta; 3)Säännös laissa nro 338/2000 säädetyistä perusteista, jotka koskevat myönnettävän yhteisrahoituksen prosenttiosuutta. Uudistus toteutetaan sisällyttämällä opinto-asuntojen rahoittamista koskevaan Italian sääntelykehykseen seuraavat merkittävät muutokset: 1. Annetaan mahdollisuus osallistua rahoitukseen myös yksityisille sijoittajille (toteutussuunnitelmassa kuvatun järjestelmän mukaisesti) ja mahdollistetaan myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta opiskelija-asuntoihin tehtävien kiinteistöinvestointien taloudellisen tasapainon tukemiseen; 2. Varmistetaan yksityisten investointien pitkän aikavälin kestävyys takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotarjontaan haettuun järjestelmään, rajoittamalla uusien majoitustilojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen vuoden aikana, mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen. Tämä puolestaan auttaa tarjoamaan uudenlaisia ja kohtuuhintaisia asuntoja. 3. Rahoituksen ja lisäverohelpotusten (esim. yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehtona uusien majoitustilojen käytölle opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja opiskelijoilta perittävien vuokrien sovitun ylärajan noudattaminen myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelyt, joiden avulla yksityiset toimijat käynnistävät investointeja, ovat päättyneet; 4. Määritellään uudelleen opiskelijamajoitusta koskevat vaatimukset määrittelemällä uudelleen laissa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat rakennuksessa saatavilla olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmin varustetuista (yksittäisistä) huoneista.
M4C1–28	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.	Palkintojen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Uusien yöpymistilojen (vuodet) perustamista koskevien alkuperäisten sopimusten tekeminen”;
M4C1–29	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Opiskelija-asuntolainsäädännön uudistus tulee voimaan.	Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudistuksen on sisällettävä seuraavat: 1) Rahoitusosuuden avaaminen myös yksityisille sijoittajille, mikä mahdollistaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta opiskelija-asuntoihin tehtävien kiinteistöinvestointien taloudellisen tasapainon tukemiseen; (2). Varmistetaan yksityisten investointien pitkän aikavälin kestävyys takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotarjontaan haettuun järjestelmään, rajoittamalla uusien majoitustilojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen vuoden aikana, mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen; (3). Rahoituksen ja lisäverovähennysten (kuten yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehtona uusien majoitustilojen käytölle opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja opiskelijoilta perittävien vuokrien sovitun ylärajan noudattaminen myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelyt, joiden avulla yksityiset toimijat käynnistävät investointeja, ovat päättyneet; (4). Määritellään uudelleen opiskelijamajoitusta koskevat vaatimukset määrittelemällä uudelleen laissa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat rakennuksessa saatavilla olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmin varustetuista (yksittäisistä) huoneista.
M4C1–30	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Kohde	Luodut opiskelijoiden yöpymistilat asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti	EI OLE	Määrä	0	60 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 60000 nukkumispaikkaa, jotka on perustettu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien laki nro 338/2000, sellaisena kuin se on tarkistettuna elokuussa 2022, ja välitavoitteen M4C1–29 (uudistus 1.7) mukaisesti hyväksytty uusi lainsäädäntöjärjestelmä: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

K. MISSION 4 OSA 2: Tutkimuksesta yrityksiin

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella pyritään tukemaan investointeja tutkimukseen ja innovointiin, edistämään innovointia ja teknologian levittämistä, vahvistamaan osaamista ja tukemaan siirtymistä osaamistalouteen. Se tukee julkista tutkimusjärjestelmää, tutkijoiden osaamista ja liikkuvuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kansallisella ja EU:n tasolla. Se perustuu kolmeen pääpilariin: I) Tieteellisen perustan parantaminen; II) vahvat liike-elämän ja tieteen väliset yhteydet (tiedon ja teknologian siirto; III) yritysten (erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten) innovoinnin tukeminen.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään niiden Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun (maakohtainen suositus 3, 2019), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

K.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Investoinnin tavoitteena on tarjota nuorille tutkijoille uusia mahdollisuuksia säilyttää heidät Italiassa. Toimenpiteellä tuetaan vähintään 850 nuoren tutkijan tutkimustoimintaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -apurahojen (MSCA-IF), huippuosaamismerkin ja kansainvälisten tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden kaltaisten ohjelmien mukaisesti, jotta he voivat saada alustavan kokemuksen tutkimusvastuusta. Osa ERC:n tutkijoille osoitetusta rahoitusosuudesta osoitetaan vähintään yhden tutkijan palvelukseen ottamiseen, joka ei harjoita ura-aluetta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 70 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 71 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 72 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 73 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset

Investoinnilla pyritään rahoittamaan tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeita (ns. innovaatiosopimukset), joilla tuetaan uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen luomista tai olemassa olevien tuotteiden, prosessien tai palvelujen parantamista kehittämällä keskeisiä mahdollistavia teknologioita Horisontti Eurooppa -ohjelman II pilarin kanssa johdonmukaisilla aloilla asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti.

Hankkeen edunsaajia ovat yritykset, yritysten yhteenliittymät tai tutkimusorganisaatiot, jotka tekevät innovaatiosopimuksen jollakin seuraavista toiminta-aloista:

ovalmistusteknologiat,

okeskeiset digitaaliset teknologiat, myös kvanttiteknologiat,

ouudet mahdollistavat teknologiat,

okehittyneet materiaalit;

otekoäly ja robotiikka,

okiertoteollisuus,

ovähähiilinen ja puhdas teollisuus,

oei-tarttuvat taudit ja harvinaissairaudet;

otartuntataudit, mukaan lukien köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet;

ovälineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoito-alaa varten yksilöllistetty hoito mukaan lukien;

oteollisuuslaitokset energiakäänteessä;

oteollisuuden kilpailukyky liikenteessä,

opuhdas, turvallinen ja esteetön liikenne ja liikkuvuus;

oälykäs liikkuvuus;

oenergian varastointi,

oelintarvikejärjestelmä;

ounionin biotalouden biopohjaiset innovaatiojärjestelmät ja

okiertoon perustuvat järjestelmät.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, valituissa hankkeissa on jätettävä pois seuraava luettelo toimista: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö 74 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 75 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 76 ja omaisuus 77 . Valittujen hankkeiden on oltava asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.3: Otetaan käyttöön innovatiivisia tohtorintutkintoja, jotka vastaavat yritysten innovaatiotarpeisiin ja edistävät tutkijoiden palkkaamista yrityksissä

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa korkean profiilin taitoja erityisesti kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian aloilla seuraavin keinoin:

·Sellaisten erityisten tohtoriohjelmien perustaminen, joihin yritykset osallistuvat ja joihin ne osallistuvat;

·Yrityksille tarjottavat kannustimet rekrytoida tutkijoita.

Toimenpiteessä, jonka MUR – yliopisto- ja tutkimusministeriö toteuttaa, myönnetään kolmen vuoden aikana yhteensä 6000 tohtorintutkintoon tarkoitettua apurahaa, joista myönnetään yksityistä yhteisrahoitusta ja kannustimia yrityksille tutkijoiden palkkaamiseksi.

Uudistus 1.1: Yksinkertaistamista ja liikkuvuutta edistävien T & I-tukitoimenpiteiden toteuttaminen

Uudistuksen toteuttavat yliopisto- ja tutkimusministeriö (MUR) ja taloudellisen kehityksen ministeriö (MiSE) perustamalla ministeriöiden välinen johtokunta ja antamalla kaksi ministeriön asetusta: I) lisätä ja tukea korkean profiilin henkilöiden liikkuvuutta (kannustimilla) (kuten tutkijat ja johtajat) yliopistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten välillä ja ii) tutkimusvarojen hallinnoinnin yksinkertaistaminen, iii) tutkijoiden urapolun uudistaminen, jotta voidaan keskittyä enemmän tutkimustoimintaan. Uudistuksessa siirrytään T & K-toimintaan järjestelmällisempään lähestymistapaan, joka menee nykyistä resurssien uudelleenkohdentamisen logiikkaa pidemmälle suosimalla jakamiseen perustuvaa lähestymistapaa, ja siinä keskitytään yksinkertaistamaan byrokratiaa julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoimintaan osoitettujen varojen hallinnoinnissa, millä on merkittäviä vaikutuksia välttämällä prioriteettien hajanaisuutta ja hajanaisuutta, joita tuetaan myös mission ensimmäisellä osa-alueella. Julkisilla tutkimuselimillä on keskeinen rooli sekä kumppanuuksien, kansallisten kampanjoiden ja alueellisten ekosysteemien hankejohtajina että mahdollisina osallistujina PNR-rahastoa ja infrastruktuurirahastoa koskevissa ehdotuspyynnöissä.

K.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

K.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)

Toimenpiteellä rahoitetaan kansallisen edun kannalta merkittäviä tutkimushankkeita (PRIN). Hankkeiden on kestettävä vähintään kaksi vuotta, ja ne edellyttävät yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin kuuluvien tutkimusyksiköiden yhteistyötä. Yliopisto- ja tutkimusministeriö valitsee rahoitettavat hankkeet vastuuhenkilöiden tieteellisen profiilin laadun sekä tutkimushankkeen omaperäisyyden, metodologisen asianmukaisuuden, vaikutuksen ja toteutettavuuden perusteella. Tämäntyyppisellä toiminnalla edistetään tieteen eturintamassa olevaan tutkimukseen tähtäävien tutkimuslähtöisten aloitteiden kehittämistä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen vuorovaikutuksen vahvistamista.

Investoinnilla on tarkoitus rahoittaa vuoteen 2026 mennessä 5350 hanketta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 78 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 79 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 80 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 81 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.3: Korkeakoulut, tutkimuskeskukset, yritykset ja perustutkimushankkeiden rahoittaminen

Muihin vertaismaihin verrattuna Italian tutkimus- ja yliopistojärjestelmän alhainen patentti- ja spin-off-tuotanto vaikuttaa erityisen kriittiseltä 82 . Tämä johtuu joistakin rakenteellisista haasteista, kuten pienten ja keskisuurten yritysten hallitsevasta asemasta kansantaloudessa, suurista alueellisista eroista tuloissa ja tuottavuudessa sekä yliopistojen heikosta kyvystä luoda yhteyksiä yrityksiin.

Investoinnilla pyritään rahoittamaan vähintään 14 merkittävää perustutkimusohjelmaa, joita toteutetaan laajalle levinneiden julkisten ja yksityisten tahojen verkostojen kautta. Investointi on linjassa yhden PNR-tavoitteen kanssa, joka on myönteisten muutosten edistäminen hyödyntämällä perustutkimusta. Kunkin ohjelman osalta on toteutettava erityisiä sidosryhmien osallistumisprosesseja kansalaisten osallistamiseksi sekä teknologian ja tietämyksen siirron helpottamiseksi alueille, yrityksille ja julkishallinnoille.

Investoinnin odotetaan vahvistavan kansallisia teknologiaketjuja ja edistävän niiden osallistumista strategisiin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin arvoketjuihin. Mahdollisia esimerkkejä ovat seuraavat: kestävä liikkuvuus (kestävät akut, materiaalit, logistiikka jne.), vaihtoehtoiset energiamuodot, suprajohteet, ilmastonmuutoksen seuranta ja ehkäiseminen, kiertotalous muotiteollisuudessa, teollinen symbioosi, ekologista suunnittelua ja kestävyyttä edistävä suunnittelu, jätehuolto, kierrätys ja kierrätys, biologinen monimuotoisuus, vihreät tuotantoprosessit, itseohjautuvat ajoneuvot, rokotteet, bioreaktorit, uudet raaka-aineet, vesihuolto ja vesivarojen säilyttämiseen liittyvä kulttuuriperintö. Kunkin ohjelman odotetaan edistävän pienten ja keskisuurten yritysten yhdistämistä suurten yksityisten toimijoiden ja julkisten tutkimuskeskusten ympärille ja kannustavan yhteistyöhön perustuvaa ja täydentävää tutkimustoimintaa. T & K-hankkeisiin on sisällyttävä investointeja sekä inhimilliseen pääomaan että yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten perustutkimuksen kehittämiseen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, tulevien ohjelmapyyntöjen toimeksiantoon sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 83 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 84 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 85 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 86 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja ”kansallisten T & K-johtajien” perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Tällä toimenpiteellä pyritään rahoittamaan vähintään viiden sellaisen kansallisen tutkimuskeskuksen perustamista, jotka valitaan kilpailumenettelyillä ja jotka kykenevät saavuttamaan kriittisen kynnyksen tutkimus- ja innovointikapasiteetille yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten yhteistyön avulla. Valinta tehdään kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, joihin voivat osallistua koordinoivan johtajan johtamat kansalliset yhteenliittymät, ottaen huomioon myös aiempi kartoitus.

Kunkin kansallisen keskuksen keskeisiä osatekijöitä ovat a) asiaankuuluvien tutkimuslaitosten perustaminen ja uudistaminen, b) yksityisten toimijoiden osallistuminen tutkimushankkeiden täytäntöönpanoon ja toteuttamiseen c) tuki startup-yrityksille ja spin off -tuotannolle. Valinta olisi toteutettava kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä, joista ensimmäinen käynnistetään vuoden 2022 alkuun mennessä. Valinta ehdotuspyyntöihin osallistumista koskevien ehdotusten välillä tehdään samalla tavalla kuin Euroopan innovaationeuvosto.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 87 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 88 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 89 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 90 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen sekä T & K-toiminnan alueellisten johtajien luominen ja vahvistaminen.

MUR:n toteuttamalla toimenpiteellä rahoitetaan vuoteen 2026 mennessä vähintään kymmentä (nykyistä tai uutta) T & I-toiminnan alueellista otetta, jotka valitaan erityisten kilpailumenettelyjen perusteella keskittyen valmiuksiin edistää sosiaalista kestävyyttä koskevia hankkeita. Kussakin hankkeessa on oltava seuraavat osatekijät:a) innovatiivinen koulutus, jota yliopistot ja yritykset toteuttavat synergiassa ja joiden tarkoituksena on vähentää yritysten tarvitsemien taitojen ja yliopistojen sekä teollisuuden tohtorintutkintojen tarjoaman osaamisen välistä epäsuhtaa;b) alueella toimivien yliopistojen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, yhdessä toteuttamat tutkimustoimet ja/tai tutkimusinfrastruktuurit; c) startup-yritysten tukeminen; d) paikallisyhteisöjen osallistuminen innovointiin ja kestävyyteen liittyviin kysymyksiin.

Rahoitettavat hankkeet valitaan seuraavin perustein: I) tieteellinen ja tekninen laatu ja johdonmukaisuus alueellisen suuntautumisen kanssa; II) kyky edistää yritysten, erityisesti pk-yritysten, innovointivalmiuksia; III) kyky luoda kansallisia ja kansainvälisiä suhteita suuriin tutkimuslaitoksiin ja johtaviin yrityksiin; IV) tehokkaat valmiudet ottaa paikallisyhteisöt mukaan toimintaan.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 91 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 92 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 93 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 94 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.1: Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI)

Toimenpiteen tavoitteena on täydentää vuoden 2020 talousarviolain 1 §:n 232 momentissa tarkoitettua nykyistä IPCEI-rahastoa lisävaroilla.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 95 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 96 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 97 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 98 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin

Italian MiMIT-yritys- ja Made-ministeriön toteuttaman toimenpiteen tavoitteena on tukea muun muassa uudelleenjärjestely- ja järkeistämisprosessin avulla viidenkymmenen keskuksen (osaamiskeskus, eurooppalainen digitaali-innovointikeskus, huippuosaamismerkki, testaus- ja kokeiluväline, kansalliset digitaali-innovointikeskukset) verkostoa, joka vastaa hankkeiden kehittämisestä, edistyneiden teknologisten palvelujen tarjoamisesta yrityksille sekä innovatiivisista ja vaatimukset täyttävistä teknologian siirtopalveluista. Toimenpiteen kohteena olevien keskusten yksinkertaistamis- ja järkeistämisprosessin tavoitteena on lisätä yritysten kehittyneitä teknologisia palveluja keskittymällä huipputeknologiaan ja erikoistumiseen.

Keskusten tarjoamiin palveluihin kuuluvat: I) digitaalinen arviointi, ii) testaus ennen investointia, iii) koulutus; rahoituksen saanti; v) taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (teknologian valmiustaso yli 5); VI) teknologian välitys; ja vii) tietoisuuden lisääminen paikallistasolla.

EDIH ja TEF voivat saada rahoitusta muista EU:n rahastoista, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, niiden toimien toteuttamiseen.

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta:

Ensimmäisestä budjettikohdasta elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan yksinomaan 35 keskusta ilman tukea muista EU:n lähteistä.

Toisesta linjasta elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan osa 13:sta eurooppalaisesta digitaali-innovointikeskittymästä ja kahdesta testaus- ja kokeiluvälineestä, ja toinen osuus kustannuksista tulee Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen 13 eurooppalaisen digitaali-innovaatiokeskittymän ja kahden TEF-välineen toiminta on jäsenneltävä työpaketeiksi 99 . Elpymis- ja palautumistukivälineen tuki ei saa koskea työpaketteja, joihin EDIH ja TEF saavat tukea Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 100 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 101 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 102 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 103 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Rahaston tavoitteena on helpottaa osmoosia laadukkaissa tutkimusinfrastruktuureissa tuotetun tieteellisen tiedon ja talouden alan välillä ja edistää innovointia. Tätä varten MUR:n yliopisto- ja tutkimusministeriön toteuttamalla toimenpiteellä tuetaan teollisuuden ja tiedemaailman välisten tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurien luomista. Rakennus- ja tutkimusinfrastruktuurirahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkityksellisten tutkimusinfrastruktuurien ja erityisten innovaatioinfrastruktuurien luomista tai vahvistamista kilpailulliselta pohjalta ja edistetään julkisten ja yksityisten investointien yhdistämistä.

Toimenpiteellä on erityisesti rahoitettava vähintään 30 (nykyistä tai äskettäin rahoitettua) infrastruktuurihanketta, joissa on tutkimusjohtaja kutakin infrastruktuuria varten.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 104 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 105 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 106 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 107 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärittelyssä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.2: Startup-yritysten rahoittaminen, digitaalisen siirtymän rahasto

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen eli digitaalisen siirtymän rahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja, parantaa rahoituksen saantia Italian digitaalisten startup-yritysten ekosysteemissä ja kehittää tämän alan riskipääomamarkkinoita. Lainajärjestely toimii tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea. Erityisesti suorien sijoitusten tapauksessa DTF:n on toimittava tarjoamalla startup-yrityksille oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea (kuten vaihdettavissa olevina velkakirjoina); epäsuorien sijoitusten tapauksessa SGR toimii rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja (AIF – vaihtoehtoinen sijoitusrahasto), jotka toimivat tarjoamalla oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia, vieraan pääoman luonteisia tai vieraan pääoman luonteisia välineitä. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 400000000 euroa.

Lainajärjestelyä hallinnoi CDP Venture Capital SGR toteutuskumppanina. DTF:n kesto on 15 vuotta, jotta se vastaisi kolmansien osapuolten varojen kestoa, ja sen on sijoitettava seuraaviin tuotelinjoihin:

·Oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen tuki digitaalisille startup-yrityksille (suoralla tavalla);

·Oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen tuki riskipääomarahastoille/yksityisille pääomasijoitusrahastoille (epäsuoralla tavalla);

·Tuki oman pääoman ehtoisen ja oman pääoman luonteisen rahoituksen muodossa yrityshautomo-/kiihdytysohjelmiin.

MIMIT ja SGR muuttavat varsinaista täytäntöönpanosopimusta (”Accordo Finanziario”) ja DTF-sääntöjä siten, että niihin sisällytetään seuraavat määräykset:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessinkuvaus: Rahaston lopullisen investointipäätöksen tekee hallitus tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä 108 .

Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Erityisesti kun on kyse yritysten perustamiseen myönnettävästä yleisestä tuesta, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 109 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 110 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 111 ; saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 112 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 113 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti.

Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia SGR:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja valtiontukisääntöjen noudattaminen ja iii) vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi, noudatetaan. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

2.Pääomasijoitus-/velkarahastojen valintaa koskevat vaatimukset: Digitaalisen siirtymän rahasto valitsee rahoituksen välittäjät avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla nykyisen käytännön mukaisesti muun muassa julkaisemalla kaikki vaatimukset ja hakulomakkeet sekä SGR- että MIMIT-verkkosivustoilla. Kaikkien asianomaisten taloushallinnon toimijoiden on valvottava, ettei rahoituksen välittäjillä ole eturistiriitoja, ja ne on suoritettava etukäteen. Eturistiriidan puuttuminen viittaa aina tukivälineen ”lopulliseen edunsaajaan”.

3.Vaatimus rahoitussopimusten allekirjoittamisesta: Digitaalisen siirtymän rahasto allekirjoittaa rahoituksen välittäjien kanssa rahoitussopimukset keskeisten vaatimusten mukaisesti, joihin sisältyvät kaikki vaatimukset, joiden mukaisesti DTF toimii, mukaan lukien seuraavat:

3.Rahoituksen välittäjän velvollisuus tehdä päätöksensä soveltuvin osin edellä esitettyjen päätöksentekoa ja sijoituspolitiikkaa koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen.

4.Kuvaus rahoituksen välittäjän käyttöön ottamasta seuranta-, tarkastus- ja valvontakehyksestä, johon sovelletaan soveltuvin osin kaikkia edellä määriteltyjä seuranta-, tarkastus- ja valvontavaatimuksia.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

K.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C2–5	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	3 150	Q4	2023	Vähintään 3150 Progetti di Ricerca di Interesse Nazionale -tutkimushanketta. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M4C2–6	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	3 150	5 350	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 5350 Progetti di Ricerca di Interesse Nazionale -tutkimushanketta. Sopimukset on tehtävä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M4C2–7	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	900	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Palvelukseen otetaan vähintään 900 uutta määräaikaista tutkijaa. Palkatut tutkijat keskittyvät painopisteisiin, jotka ovat johdonmukaisia tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman 2021–2027 kuuden klusterin kanssa: I) terveys; humanistinen kulttuuri, luovuus, sosiaaliset muutokset, osallisuutta edistävä yhteiskunta; III) sosiaaliturvajärjestelmät; IV) digitaaliala, teollisuus, ilmailu- ja avaruusala; ilmasto, energia ja kestävä liikkuvuus; VI) elintarvikkeet, biotalous, biologinen monimuotoisuus, maatalous ja ympäristö.
M4C2–8	Investointi 1.3: Korkeakoulut, tutkimuskeskukset, yritykset ja perustutkimushankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välisiin suunniteltuihin perustutkimuskumppanuuksiin palkattujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	1 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Jokaista suunniteltua tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välistä perustutkimuskumppanuutta varten palkataan vähintään 100 uutta määräaikaista tutkijaa (1.3). Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välillä on allekirjoitettava vähintään 14 perustutkimuskumppanuutta. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu naistutkijoiden määräaikaisten sopimusten osuudesta: vähintään 40 prosenttia. Hankkeet valitaan kilpailuun perustuen muun muassa i) PNR-tietojen (Piano Nazionale di Ricerca) tavoitteisiin ja painopisteisiin, II) sidosryhmien osallistuminen teknologisen valmiuden tason (TRL) ja yhteiskunnallisen valmiuden tason (SRL) yhdistämiseksi; Lisäksi on määriteltävä erityiset valintaperusteet, joilla varmistetaan i) osallistuvien alueiden tasapaino (edistämällä maan eri alueilta ja eri vyöhykkeiltä, myös etelältä ja saarilta, tulevien toimijoiden osallistumista), ii) sekä suurten että pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistuminen kiinnittäen erityistä huomiota nuorempiin (alle viisi vuotta perustamisensa jälkeen) ja innovatiivisiin yrityksiin. Ohjelmapyynnössä ja valintamenettelyssä on oltava seuraavat: a) Tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisen investoinnin ilmastovaikutuksen on oltava vähintään 42 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. C) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren ja ohjelman päättymisen puolivälissä.
M4C2–9	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja ”kansallisten T & K-johtajien” perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Kohde	Kansalliset keskukset ovat toimintakykyisiä ja kansallisten keskusten toteuttamia toimia keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla.	EI OLE	Määrä	0	5	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kansalliset keskukset, joiden kanssa on tehty sopimuksia ja joiden arvioinnissa on otettu huomioon välitavoite M4C2–19, ovat toiminnassa, ja ne ovat saaneet päätökseen asianomaisessa ehdotuspyynnössä määritellyt tehtävänsä.
M4C2–10	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden määrittämiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet	Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkaistaan	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Tuettavat IPCEI-hankkeet on tarkoitus saattaa ajan tasalle sen mukaan, missä vaiheessa kansalliset IPCEI-menettelyt ovat tällä hetkellä käynnissä ja missä vaiheessa valtiontukia koskeva ilmoitusmenettely etenee. Valitussa IPCEI-hankkeessa on otettava huomioon tietyt teollisuuden innovatiiviset alat jo yksilöityjen eurooppalaisten arvoketjujen mukaisesti. Tämä toimi kattaa sekä jo hyväksytyt IPCEI-hankkeet että tulevat hankkeet, kuten pilvipalvelut, terveys, rivimateriaalit ja kyberturvallisuus. Ehdotuspyynnön ehtoihin on sisällyttävä seuraavat: a) Tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) sitoudutaan siihen, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. sitoumus, jonka mukaan asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisen investoinnin digitaalisen panoksen on oltava vähintään 60 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. d) sitoudutaan raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta ohjelman elinkaaren puolivälissä ja ohjelman lopussa.
M4C2–11	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Sellaisen kansallisen säädöksen voimaantulo, jolla osoitetaan tarvittava rahoitus hankkeiden osallistujien tukemiseen.	Kansallisen lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kansallisessa säädöksessä on ilmoitettava hankkeiden esittämisessä noudatettavat menettelyt ja määräajat sekä mahdollisten edunsaajien osallistumisvaatimukset.
M4C2–12	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on saatu valmiiksi 30.6.2023 mennessä.	Osallistujaluettelon julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Luetteloon on sisällytettävä IPCEI-hankkeisiin osallistuvat hyväksytyt aiheet sen jälkeen, kun esitettyjen hankkeiden todentamiset ja arvioinnit on tehty ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta, jonka mukaan on noudatettava asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristöä koskevaa vaatimusta.
M4C2–13	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Luotavien uusien keskusten lukumäärä	EI OLE	Määrä	8	35	Q4	2025	27 uuden keskuksen käyttöönotto toimenpiteen ensimmäisen toimintalinjan puitteissa. Tavoitteessa keskitytään kolmentyyppisiin keskuksiin: -Osaamiskeskukset -Huippuosaamismerkki -Paikan päällä toimivien innovaatiokeskittymien verkosto.
M4C2–14	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Rahallinen arvo 307000000 euroa	EI OLE	EUR	0	307 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Toimenpiteen ensimmäisestä toimintalinjasta maksetaan 307000000 euroa teknologiansiirtokeskuksille kansallisen verkon vahvistamiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi yrityksille. Tarjottaviin palveluihin kuuluvat: -I) digitaalinen arviointi, ii) testaus ennen investointia, iii) koulutus; -rahoituksen saanti; -v) taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (yli 5); -VI) Tekninen välitystoiminta -VII) tietoisuuden lisääminen paikallistasolla.
M4C2–15	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Tuettujen pk-yritysten lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	5 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 5000 pk-yritystä, joita tuetaan kansallisista rahoitetuista keskuksista (osaamiskeskukset; Huippuosaamisen leima; Kansalliset digitaali-innovointikeskittymät) toimenpiteen ensimmäisen toimintalinjan mukaisesti tarjoamalla palveluja, joihin kuuluvat I)Digitaalinen arviointi II)Testi ennen investointia, III)koulutus; IV)rahoituksen saanti; V)taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (yli 5) VI)teknologian välitys VII)tietoisuuden lisääminen paikallistasolla.
M4C2–15 bis	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Välitavoite	EDIH:n ja TEF:n työpakettien loppuun saattaminen	Euroopan digitaali-innovointikeskittymän (EDIH) ja testaus- ja kokeilulaitosten työpaketit saatu päätökseen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	13 eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän ja kahden testaus- ja kokeilulaitoksen kaikkien työpakettien loppuun saattaminen toimenpiteen toisen toimintalinjan puitteissa, lukuun ottamatta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavia työpaketteja.
M4C2–16	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto	Kohde	Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Vähintään 30 infrastruktuuria, jotka on rahoitettu integroidulle tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmälle. Innovaatioinfrastruktuuriin on sisällyttävä monikäyttöisiä infrastruktuureja, jotka voivat kattaa vähintään kolme aihealuetta: I) kvantti, ii) kehittyneet materiaalit, iii) fotoniikka, iv) elämäntieteet, v) tekoäly, vi) energiasiirtymä. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös, että integroituun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmään palkataan vähintään 30 tutkimusjohtajaa.
M4C2–16 bis	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto	Kohde	Luotujen tai toimintansa päätökseen saattaneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 30 tutkimus- ja innovointiinfrastruktuuria on luotu tai saatettu päätökseen asiaankuuluvan hankepyynnön mukaisesti.
M4C2–17	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto; Sijoitus	Välitavoite	Sopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurien integroitu järjestelmä	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Ehdotukset valitaan seuraavin perustein: tieteellinen/teknologinen/innovointijohtajuus, niiden innovointipotentiaali (sekä avoimen innovoinnin/avoimen datan että teollis- ja tekijänoikeuksien alaisen kehityksen osalta), temaattisten alojen tai uusien murroksellisten kehityssuuntien noudattaminen, niiden translaatio- ja innovointisuunnitelmat, teollisuuden tuki avoimen innovoinnin kumppanina ja/tai käyttäjinä, liiketoiminnan kehittämistoiminnan vahvuus, teollis- ja tekijänoikeuksien luominen, selkeät säännöt avointen ja suojattujen tuotosten ja lisenssisuunnitelmien erottamiseksi toisistaan, niiden kyky kehittää ja isännöidä teollisia tohtorintutkintoja, yhteydet yritykseen tai muuntyyppisiin rahastoihin, joilla helpotetaan uusien startup-yritysten kehittämistä. Valintamenettelyssä on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.
M4C2–18	Lisäys1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”aluetason T & K-johtajat”	Välitavoite	Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyviä hankkeita varten;	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Valintamenettelyssä on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen. Kansalliset keskukset perustetaan kilpailukutsun perusteella yhdistämällä yliopistoissa jo olevat maailman johtavat laboratoriot sekä julkiset ja yksityiset tutkimuskeskukset sekä perustamalla uutta räätälöityä infrastruktuuria.
M4C2–18 Bis	Lisäys1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”aluetason T & K-johtajat”	Kohde	Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet	EI OLE	Määrä	0	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään kymmenen innovaatioekosysteemiä on saattanut päätökseen asianomaisessa ehdotuspyynnössä määritellyt toimensa.
M4C2–19	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja ”kansallisten T & K-johtajien” perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Välitavoite	Kansallisia T & K-johtajia koskevien sopimusten tekeminen keskeisistä mahdollistavista teknologioista	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	N	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeet valitaan 30 prosentille varoista tukitoimiksi ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutoksen sietokykyyn ja siihen sopeutumiseen” (IF022) ja 15 prosenttia varoista toimiin ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja kiertotalouteen keskittyvä yritysten välinen yhteistyö” (IF023). Hankkeiden arvioinnissa on otettava huomioon niiden toteutettavuus, kestävyys, muista lähteistä (kuten alueellisista rahastoista), tuotantosektorin osallistuminen, kumppanien laatu sekä vaikutus sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ehdotuspyyntö, joka koskee hankkeiden rahoittamista innovaatioekosysteemeinä. Valintamenettelyssä on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.
M4C2–20	Investointi 3.2: Startup-yritysten rahoittaminen	Välitavoite	IT-hallituksen ja toteutuskumppanin Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu	Sopimuksen allekirjoittavat Italian hallitus ja Cassa Depositi e Prestiti.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Rahoitusvälineen sijoituspolitiikkaan tai -strategiaan on sisällytettävä seuraavat osatekijät: - Investointitavoitteet (rahoituksen koko, toimien lukumäärä, tukea saavat määrät eriteltyinä edunsaajan, kuten pk-yritysten ja mid-cap-yritysten/suurten yritysten) mukaan - Soveltamisala ja tukikelpoiset edunsaajat - Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja valintaprosessi - Myönnetyn tuen tyyppi (kuten takaukset, lainat, oma pääoma ja oman pääoman luonteinen rahoitus) - Kohdennettu riski/tuotto kunkin sijoittajatyypin osalta - Riskipolitiikka ja rahanpesun torjuntapolitiikka - Hallinto (kumppanit, rahastonhoitajat, johtokunta, investointikomitea, rooli ja vastuualueet) - Hajautus- ja pitoisuusrajat - Pääomapolitiikka, mukaan lukien pääomasijoitusten irtautumisstrategia - ”Ei merkittävää haittaa” -periaate ja kestävyysarviointipolitiikka ja poissulkemisluettelo - Velkasijoitusten antopolitiikka, mukaan lukien vaaditut takaukset ja vakuudet - Varojen keräämisen ja täytäntöönpanon aikataulu
M4C2–21as	Investointi 3.2 – start-up-yritysten rahoittaminen	Välitavoite	Ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron CDP Venture Capital SGR:lle.	Siirtotodistus				Q4	2024	Italian on siirrettävä 400000000 euroa CDP Venture Capital -järjestelyyn. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös Italian ja CDP Venture Capital SGR:n välisen täytäntöönpanosopimuksen ja tukivälineen sääntöjen muuttamista neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
M4C2–21	Investointi 3.2 – start-up-yritysten rahoittaminen.	Kohde	Startup-yritysten tai riskipääomarahastojen kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset	Oikeudellisten rahoitussopimusten voimaantulo	EUR	0	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Cassa Depositi e Prestiti Venture Capital on tehnyt startup-yritysten, yrityshautomo-/kiihdytysohjelmien tai riskipääomarahastojen kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan käyttää 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista (400 miljoonaa euroa) investointikehykseen (mukaan lukien keskimääräinen enimmäismäärä, joka on 13 prosenttia DTF:n hallinnointipalkkioista ja -kustannuksista rahaston elinkaaren aikana, mukaan lukien ennakkoehdot myöhemmille sijoituskierroksille, lukuun ottamatta siirrettyjä kiinnostuneita, tulosperusteisia palkkioita ja kaikkia kolmansien osapuolten rahastoihin liittyviä kustannuksia ja hallinnointipalkkioita). Investointi jaetaan kahteen seuraavaan tukitoimien budjettikohtaan: — Suorat sijoitukset. — Välilliset investoinnit. Välillisten riskipääomasijoitusten osalta Cassa Depositi e Prestiti Venture Capital on tehnyt riskipääomarahastojen kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan alustavasti käyttää noin 60 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen (lukuun ottamatta hallinnointipalkkioita ja DTF:n kustannuksia rahaston elinkaaren aikana). Kun on kyse välillisistä sijoituksista startup-yrityksiin, riskipääomarahastojen kanssa tehtäviin oikeudellisiin rahoitussopimuksiin on sisällyttävä sitova sitoumus käytetyn pääoman kumulatiivisesta vipuvaikutuksesta sekä rahastojen tasolla että startup-yritysten tasolla, joka on vähintään 1 x1 koko rahaston elinkaaren ajan. Suorien sijoitusten osalta CDP Venture Capital on tehnyt startup-yritysten kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta voidaan alustavasti käyttää noin 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista (400 miljoonaa euroa) tukivälineeseen (mukaan lukien hallinnointipalkkiot ja DTF:n kustannukset rahaston elinkaaren aikana). Myös suorien investointien osalta start-up-yritysten kanssa tehtyyn oikeudelliseen rahoitussopimukseen voi sisältyä ennakkoehtoja myöhempiä investointikierroksia varten. (eli edellytykset Serie B- tai Serie C -rahoituksen vapauttamiseksi). Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset, jotka on tehty ennen täytäntöönpanosopimuksen investointipolitiikan muutosten voimaantuloa ja jotka ovat välitavoitteen M4C2–20 mukaisen sopimuksen mukaisia, otetaan huomioon myös tavoitteen saavuttamisessa. Uudet sitoumukset alkavat neuvoston täytäntöönpanopäätöksen voimaantulopäivästä alkaen noudattaa uutta investointipolitiikkaa uuden neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti.
M4C2–22	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Kohde	Tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä	EI OLE	Määrä	1	20	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 20 hanketta, jotka saavat tukea IPCEI-mallin kautta; Tavoitearvojen arviointi perustuu Italiassa käynnistettyjen IPCEI-hankkeiden toimintamenetelmiin (Microelectronics 1, akut 1, akut 2).

L. MISSION 5 OSA 1: Työllisyyspolitiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin kuuluvilla toimenpiteillä otetaan käyttöön aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja ammatillisen koulutuksen kattava ja yhdennetty uudistus. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistamisen ja julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien parantamisen, mukaan lukien niiden integroiminen koulutuksen tarjoajiin ja yksityisiin toimijoihin, odotetaan parantavan palvelujen tehokkuutta. Lisäksi tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vähentämään yhteiskunnallista haavoittuvuutta häiriöille erityisesti torjumalla pimeää työtä sen kaikissa muodoissa ja kaikilla aloilla määräämällä tehokkaampia seuraamuksia ja lisäämällä kannustimia lailliseen työhön. Lisäksi tällä osa-alueella edistetään sukupuolten tasa-arvoa (samapalkkaisuus) sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän avulla. Se investoi myös nuoriin lisäämällä koulutusohjelmien määrää ja laatua esimerkiksi osallistumalla yleisen virkamieskunnan ohjelmaan.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät työmarkkinoita koskevaan vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen 2, jossa Italiaa kehotetaan ”selvittämään kriisin työllisyysvaikutuksia muun muassa tukemalla aktiivisesti työllisyyttä”, vuonna 2020 annetussa maakohtaisessa suosituksessa 2 ”tukea taitoja, myös digitaalisia taitoja”, vuoden 2019 maakohtaisessa suosituksessa 2, jonka mukaan ”tehostetaan toimia pimeän työn torjumiseksi ja varmistetaan, että aktiivinen työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka (...) tavoittaa erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Tuetaan naisten osallistumista työmarkkinoille” ja vuonna 2019 annetussa maakohtaisessa suosituksessa 2 ”edistetään taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja”.

L.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Uudistuksen tavoitteena on edistää tehokkaampaa aktiivista työmarkkinajärjestelmää tarjoamalla erityisiä työvoimapalveluja ja yksilöllisiä työmarkkinoiden aktivointisuunnitelmia. Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustaminen mahdollistaa räätälöityjen palvelujen tarjoamisen työttömille ja vahvistaa näin heidän aktivointipolkujaan. GOL-ohjelmaan on liitettävä uusia taitoja koskeva kansallinen suunnitelma ja ammatillisen koulutuksen keskeisten kansallisten toimenpiteiden määrittely. Italianammatillisen koulutuksen järjestelmää on parannettava edistämällä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja työvoimapalvelujen alueellista verkostoa sekä kehittämällä osallistavaa elinikäisen oppimisen järjestelmää ja innovatiivisia täydennys- ja uudelleenkoulutuspolkuja.

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on mahdollistaa työllisyys- ja koulutuspalvelujen tehokas tarjoaminen. Tähän toimenpiteeseen kuuluvat infrastruktuuri-investoinnit, alueellisten työmarkkinoiden seurantakeskusten kehittäminen, alueellisten ja kansallisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen sekä työvoimaneuvojien taitojen päivittämiseen tähtäävien koulutustoimien suunnittelu ja täytäntöönpano. Toimenpiteessä kaavailtiin myös tarjottujen palvelujen sisällön ja viestintäkanavien suunnittelua ja toteuttamista.

Uudistus 2 – pimeän työn torjuntaa koskeva kansallinen suunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa työn laatua ja työntekijöiden työoloja. Tähän toimenpiteeseen sisältyy toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan pimeää työtä, työvoiman hyväksikäyttöä (Caporalato) ja muita laittoman työn muotoja. Uudistus sisältää seuraavat: I) otetaan käyttöön suoria ja välillisiä toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi varmistamalla, että ilmoitetussa taloudessa toimimisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin pimeässä taloudessa työskentelystä aiheutuvat kustannukset; II) kansallisen työsuojeluviranomaisen tarkastusvalmiuksien vahvistaminen; III) pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen tuottamisen, keräämisen ja oikea-aikaisen jakelun parantaminen; IV) tuetaan prosessia, jossa pimeä työ muutetaan lailliseksi työksi, tukemalla pelotetoimenpiteiden ja säännöllistä työtä koskevien kannustimien hyväksymistä; V) tiedotuskampanjoiden, tiedotus- ja valistustoimien toteuttaminen; V) vahvistetaan hallintojärjestelmää pimeän työn torjumiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla.

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa naistenaktiivisempi osallistuminen työmarkkinoille ja kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tähän investointiin sisältyy kansallisen sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän täytäntöönpano ja valvonta, jotta voidaan edistää avoimuutta työmarkkinoilla ja liiketoimintaprosesseissa sekä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä parantaa naisten työoloja laadun, palkkauksen ja vaikutusmahdollisuuksien osalta.

Investointi 3 – Kaksoisjärjestelmän vahvistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea nuoria ja aikuisia, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, pääsyä työllistymismahdollisuuksiin lisäämällä niiden henkilöiden määrää, jotka osallistuvat viralliseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kaksiosaisen järjestelmän, oppisopimuskoulutus mukaan luettuna, kautta. Tällä investoinnilla edistetään koulutusjärjestelmien synergiaa työmarkkinoiden kanssa ja parannetaan nuorten työllistettävyyttä hankkimalla uusia taitoja digitaalisen ja vihreän siirtymän mukaisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen avulla. Sen tehtävänä on edistää I) uudistaa koulutusjärjestelmää suosimalla työssäoppimisen luomista ja vahvistamalla vuoropuhelua yritysten kanssa; II) vahvistaa määrärahoja koulutuksen tarjoamiseksi syrjäytyneillä alueilla; III) luodaan vankka ja osallistava hallinto, johon osallistuvat talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet.

Investointi 4– Yleisen virkamieskunnan vahvistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa yleistä virkamieskuntaa, lisätä epäviralliseen oppimiseen osallistuvien nuorten määrää ja parantaa heidän tietojaan ja taitojaan. Näihin investointeihin sisältyy toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta aktiivisen kansalaisuuden merkityksestä, edistetään nuorten työllistettävyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta kiinnittäen erityistä huomiota vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

L.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C1–1	Uudistus 1 – aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Välitavoite	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevasta kansallisesta ohjelmasta annetun ministeriöiden välisen asetuksen (GOL) ja uusia taitoja koskevasta kansallisesta suunnitelmasta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo	Ministeriöiden välisten asetusten säännös, josta käy ilmi kahden ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo sen jälkeen, kun valtio-alue-konferenssissa oli sovittu GOL-ohjelmasta ja uutta osaamista koskevasta kansallisesta suunnitelmasta.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	GOL:ää koskevissa säädöksissä on vähintään I) määritellä julkisten työvoimapalvelujen olennaiset osat ja standardit, mukaan lukien osaamisennusteet, yksilölliset koulutussuunnitelmat, ohjaus ja työnohjaus, jotta voidaan varmistaa yksilöllisten työvoimapalvelujen tehokas tarjonta yhteisten ja yhdenmukaisten vaatimusten mukaisesti koko jäsenvaltion alueella, ii) varmistaa, että julkisten työvoimapalvelujen tarjoamat täydennys- ja uudelleenkoulutustoimet ovat täysin kansallisen uusia taitoja koskevan suunnitelman mukaisia, iii) varmistetaan, että julkiset työvoimapalvelut kohdennetaan vastaanottajien tarpeisiin, iv) varmistetaan, että julkiset työvoimapalvelut kohdennetaan ensisijaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin; v) asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 25 prosenttia työntekijöiden taatun työllistyvyyden ohjelmien edunsaajista on asiaankuuluvan koulutuksen vastaanottajia, keskittyen erityisesti digitaalisiin taitoihin ja asetetaan etusijalle kaikkein heikoimmassa asemassa olevat; VI) luoda uusia mekanismeja, joilla vahvistetaan ja rakennetaan julkisten ja yksityisten järjestelmien välistä yhteistyötä, mukaan lukien asiaankuuluvien osaamistarpeiden määrittäminen ja työtarjousten tarjoaminen. Asetuksessa säädetään, että sosiaalisten turvaverkkojen vastaanottajien on saatava kansallisen ohjelman mukaiset palvelut, joilla taataan työntekijöiden työllistettävyys, neljän kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus sosiaalisiin turvaverkkoihin on päättynyt. Kansallista uusien taitojen suunnitelmaa koskevissa säädöksissä on vähintään I) määritellään yhteiset vaatimukset ja ammatillisen koulutuksen olennaiset tasot koko jäsenvaltion alueella, ii) kohteena ovat sekä työssä olevat että työttömät ja henkilöt, joiden tavoitteena on parantaa heidän digitaalisia taitojaan ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. III) tunnistetaan taidot ja asiaankuuluvat standardit julkisten ja yksityisten järjestelmien välisen yhteistyön perusteella, iv) otetaan huomioon kohderyhmien erilaiset tarpeet, joiden on katettava vähintään kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, v) kattavat kaikki asiaankuuluvat alakohtaiset strategiat kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteuttamiseksi, mukaan lukien kansallinen strategia aikuisten osaamiseksi. vi) sisällytetään säännös sellaisen ennustejärjestelmän kehittämisestä, joka koskee työmarkkinoilla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvittavia uusia taitoja.
M5C1–2	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Välitavoite	Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo alueellisella tasolla	Säännös, josta käy ilmi alueiden hyväksymien suunnitelmien ja toteutettujen toimien voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Työntekijöiden työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) kansallisessa sääntelyssä on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavien operatiivisten toimien määrittely alueellisella tasolla. Kansallisen asetuksen ja alueellisen täytäntöönpanon välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi hyväksytään julkisia työvoimapalveluja koskevat alueelliset suunnitelmat. Suunnitelmien hyväksymisen lisäksi alueet toteuttavat suunnitelmiin perustuvia toimia ja tavoittaa vähintään 10 prosenttia ohjelman suunnitelluista edunsaajista (lopullinen tavoite 3000000 henkilöä). Julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulon myötä työntekijöiden työllistettävyyttä koskeva GOL-ohjelma voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön.
M5C1–3	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) piiriin kuuluvat henkilöt	EI OLE	Määrä	300 000	3 000 000	Q4	2025	Vähintään 3000000 ihmistä hyötyy työntekijöiden työllistyvyyttä koskevasta GOL-ohjelmasta. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 75 prosentin edunsaajista on oltava naisia, pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia tai alle 30-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita.
M5C1–4	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden työllistettävyyden takaaminen ammatilliseen koulutukseen	EI OLE	Määrä	0	800 000	Q4	2025	Ammatillisen koulutuksen on oltava osa ohjelmaa, joka koskee 800000 aktiivisen työmarkkinapolitiikan edunsaajaa viiden vuoden aikana. Näin ollen vähintään 800000 edunsaajaa 3000000:stä työntekijöiden (GOL) taatusta työllistyvyydestä on osallistunut ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: näistä edunsaajista vähintään 300000 on osallistunut digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen.
M5C1–5	Uudistus 1 – aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut kullakin alueella täyttävät julkisten työvoimapalvelujen olennaisen tason kriteerit, jotka on määritelty työntekijöiden työllistettävyyden takaamista koskevassa ohjelmassa (GOL)	EI OLE	Prosenttiosuus	0	80	Q4	2025	GOL-ohjelman olennaisena osana määritellään joukko keskeisiä palveluja, jotka on tarkoitus tarjota vaihtoehtoisten hoitopalvelujen edunsaajille, alkaen kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Vuoden 2025 loppuun mennessä vähintään 80 prosenttia kunkin alueen julkisista työvoimapalveluista oli täyttänyt julkisten työvoimapalvelujen olennaisen tason kriteerit, jotka on määritelty työntekijöiden työllisyyden takaamista koskevassa ohjelmassa (GOL).
M5C1–6	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.	EI OLE	Määrä	0	250	Q4	2022	Vähintään 250 julkista työvoimapalvelua on saanut päätökseen vähintään 50 prosenttia vahvistamissuunnitelmassa suunnitelluista toimista kolmivuotiskaudella 2021–2023. Nämä toimet ovat keskitetyn vahvistamissuunnitelman mukaisia, ja ne määritellään tarkemmin alueellisella tasolla tarveanalyysin ja kohdennettujen resurssien perusteella. Näihin toimiin kuuluvat: I) julkisten työvoimapalvelujen nykyisten paikkojen kunnostaminen ja kunnostaminen ja uusien hankinta; II) tietojärjestelmän täytäntöönpanon jatkaminen kansallista yhteentoimivuutta silmällä pitäen; III) henkilöstön ammatillinen koulutus; IV) paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen; V) institutionaalinen viestintä ja tiedotus. Tähän tavoitteeseen ei sisälly infrastruktuuritoimia. Tavoitteen saavuttamisessa varmistetaan tasavertainen tasapaino alueellisen jakautumisen osalta (pohjoinen, keskus ja etelä).
M5C1–7	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa kaavaillut toimet.	EI OLE	Määrä	250	500	Q4	2025	Vähintään 500 julkista työvoimapalvelua on saanut päätökseen 100 prosenttia julkisten työvoimakeskusten kehittämistä koskevissa alueellisissa suunnitelmissa suunnitelluista toimista (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego). Nämä toimet ovat keskitetyn vahvistamissuunnitelman mukaisia, ja ne määritellään tarkemmin alueellisella tasolla tarveanalyysin ja kohdennettujen resurssien perusteella. Näihin toimiin kuuluvat: I) tietojärjestelmän täytäntöönpanon jatkaminen kansallisen yhteentoimivuuden kannalta; II) henkilöstön ammatillinen koulutus; III) paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen; IV) institutionaalinen viestintä ja tiedotus. Tähän tavoitteeseen ei sisälly infrastruktuuritoimia. Tavoitteen saavuttamisessa varmistetaan, että alueellinen jakautuminen (pohjoinen, keskus ja etelä) on tasapainossa, myös toissijaisuusperiaatteeseen liittyvien toimien avulla.
M5C1–7as	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa kaavaillut toimet.	EI OLE	Määrä	0	500	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 500 julkista työvoimapalvelua on saanut päätökseen 100 prosenttia julkisten työvoimakeskusten kehittämistä koskevissa alueellisissa suunnitelmissa (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego) suunnitelluista toimista, jotka koskevat julkisten työvoimapalvelujen ja alueellisten virastojen nykyisten rakennusten kunnostamista ja kunnostamista sekä uusien hankintaa, kuten työ- ja sosiaaliministeriön pääsihteerin asetuksessa nro 123/2020 kuvataan.
M5C1–8	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Välitavoite	Kansallisen suunnitelman voimaantulo ja täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla.	Kansallisen suunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset ja kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman laatimisesta vastaavan toimielinten välisen työryhmän perustaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kansallisen suunnitelman ja aikasidonnaisen (yhden vuoden) täytäntöönpanosuunnitelmanhyväksyminen pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla. Kansallisen suunnitelman on perustuttava pimeän työn torjuntaa koskevaan yleiseen strategiaan ja maatalouden työvoiman hyväksikäytön vastaisen kansallisen suunnitelman hyväksymiseen käytettyyn eri virastojen väliseen lähestymistapaan – ”Piano triennale dikontrao allo sfruttamento lavorativo in agricoltura e al caporalato (2020–2022)”. Kansalliseen suunnitelmaan ja täytäntöönpanoa koskevaan etenemissuunnitelmaan on sisällyttävä ainakin seuraavat: I) toimenpiteet, joilla parannetaan pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen tuottamista, keräämistä ja oikea-aikaista jakelua; II) otetaan käyttöön suoria ja välillisiä toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi varmistamalla, että ilmoitetussa taloudessa toimimisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin pimeässä taloudessa työskentelystä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi a) ehkäisevät toimenpiteet, kuten tarkastusten ja seuraamusten tiukentaminen, ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla edistetään ilmoitettua työtä, kuten kohdennettuja taloudellisia kannustimia, myös tarkistamalla ja järkeistämällä nykyisiä; b) vahvistetaan yhteyttä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan; III) pimeän työn ”hävittämistä” koskeva kansallinen tiedotuskampanja, joka on suunnattu työnantajille ja työntekijöille ja johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat aktiivisesti; IV) hallintorakenne, jolla varmistetaan toimien tehokas täytäntöönpano; V) toimenpiteet laittomien siirtokuntien voittamiseksi työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa.
M5C1–9	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Välitavoite	Kansalliseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano etenemissuunnitelman mukaisesti	Toteutetut kansallisen suunnitelman toimenpiteet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Kaikkien kansalliseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano etenemissuunnitelman mukaisesti.
M5C1–10	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Työsuojelutarkastusten määrän kasvu	EI OLE	Prosenttiosuus	0	20	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tarkastusten määrän vähintään + 20 prosentin lisäys kauteen 2019–2021 verrattuna. Vuosina 2019–2020 työsuojelutarkastuksia tehtiin keskimäärin noin 85000.
M5C1–11	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Pimeän työn väheneminen	EI OLE	Prosenttiosuus	0	2	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähennetään pimeän työn määrää vähintään 2 prosenttiyksikköä kohdealoista riippuen. Tavoitteen päätavoitteena on asettaa vuoteen 2022 mennessä hyväksyttävän kansallisen suunnitelman tavoitetaso. Tässä yhteydessä on esitettävä analyyttiset eritelmät ja yksilöitävä asiaankuuluvat ja toteuttamiskelpoiset indikaattorit.
M5C1–12	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Välitavoite	Sukupuolten tasa-arvoa koskevan sertifiointijärjestelmän voimaantulo ja siihen liittyvät yritysten kannustinmekanismit	Lain säännökset, joista käy ilmi sertifiointijärjestelmän määrittelyä koskevien säädösten voimaantulo ja täytäntöönpanotoimenpiteet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien on katettava ainakin seuraavat ulottuvuudet: naisten kasvumahdollisuudet, sama palkka samasta työstä, sukupuolten monimuotoisuutta koskevat hallintopolitiikat, äitiyden suojelu. Sertifiointiprosessin toteuttavien organisaatioiden kannustinmekanismien ja teknisten ohjeiden määrittely. Mukaan lukien: I) yrityksiä koskevan sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän teknisten standardien laatiminen; II) kannustinmekanismin yksilöinti; III) toimenpiteeseen on liitettävä tietoteknisen järjestelmän perustaminen.
M5C1–13	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Yritykset ovat saaneet tasa-arvotodistuksen	EI OLE	Määrä	0	800	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 800 yritystä (joista 450 pk-yritystä) on saanut tasa-arvotodistuksen. Yritykset vastaavat itse sertifiointiprosessin kustannuksista.
M5C1–14	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Teknisellä tuella tuetut yritykset ovat saaneet tasa-arvotodistuksen	EI OLE	Määrä	0	1 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1000 teknisen avun avulla tuettua yritystä on saanut tasa-arvotodistuksen. Kun toteutetaan liitännäistoimenpiteitä mentoroinnin, teknisen tuen, työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevien toimenpiteiden ja yrittäjäkoulutuksen muodossa, käytetään arvosetelijärjestelmää.
M5C1–15	Investointi 3 – Kaksoisjärjestelmän vahvistaminen	Kohde	Henkilöt, jotka ovat osallistuneet kaksoisjärjestelmään ja saaneet asiaa koskevan sertifioinnin viisivuotiskaudella 2021–2025	EI OLE	Määrä	39 000	129 000	Q4	2025	Kaksiosaiseen järjestelmään on ilmoittautunut vähintään 90000 henkilöä, ja viisivuotiskaudella 2021–2025 on saatu asiaankuuluvat todistukset, jotka osoittavat kurssin suorittamisen, perustasoon verrattuna. Kaksiosaisen järjestelmän vahvistamiseen tarkoitetut resurssit jaetaan alueille ammatillisen koulutuksen kursseille ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrän perusteella.
M5C1–15as	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Välitavoite	Nykyisen ”Disposizioni concernenti la disciplina dei rapporti tra e operatori Volontari del servizio civile universale” -nimisen asetuksen (decreto del Presidente del Consiglio dei ministri) 14.tammikuuta 2019 hyväksytty normatiivinen tarkistus yleisen julkishallinnon vahvistamiseksi	Asiaa koskevan säädöksen antaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Yksiköiden ja vapaaehtoisten toimijoiden välisiä suhteita koskevan tarkistetun lain voimaantulo ottaen huomioon teknisen tuen teknisen tuen välineen hankkeen tulokset (IT06 – ”Supporting design and implementation of the Universal Civil Service (UCS) RRP Project, to start opportunities youth employment opportunities”). Tarkistetussa säädöksessä — lisätä nuorten osallistumista — menettelyjen yksinkertaistaminen; ja — UCS-hankkeiden laadun parantaminen.
M5C1–16	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Kohde	Ihmiset ovat osallistuneet julkishallinnon yleispalveluohjelmaan ja saaneet asiaa koskevan todistuksen nelivuotiskaudella 2021–2024.	EI OLE	Määrä	0	166 670	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Nelivuotiskaudella 2021–2024 vähintään 166670 henkilöä on osallistunut julkishallinnon yleiseen ohjelmaan. Päätavoitteena on vahvistaa yleistä virkamieskuntaa lisäämällä vapaaehtoisten määrää ja parantamalla niiden ohjelmien ja hankkeiden laatua, joihin nuoret osallistuvat.

L.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille ja erityisesti tukea naisten osallistumista liiketoimintaan. Investoinnilla tuetaan naisten yritysten perustamista. Toimenpiteen tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: I) naisyrittäjyyttä tukevien nykyisten tukitoimenpiteiden systematisointi ja uudelleensuunnittelu niiden tehokkuuden lisäämiseksi; II) jo perustettujen ja toimivien innovatiivisten liiketoimintahankkeiden toteuttamisen tukeminen; III) tuetaan naisten yritystoiminnan käynnistämistä muun muassa mentoroinnin, teknisen ja johtamistuen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista edistävien toimenpiteiden avulla; IV) luodaan kohdennettujen viestintätoimien avulla suotuisa kulttuuriympäristö naisten yrittäjyydelle.

L.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C1–17	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Välitavoite	Hyväksytään rahasto naisten yrittäjyyden tukemiseksi	Hyväksytään ministeriön asetus ”Fondo Impresa Donnan” perustamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Naisten yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettu rahasto hyväksytään ministeriön asetuksella, jossa vahvistetaan elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset tukikelpoisuuskriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate ja rahoitussopimuksen ja operatiivisten sopimusten allekirjoittaminen rahoituksen välittäjän (välittäjien) kanssa. Nämä rahastot muodostavat ”Fondo Impresa Donna” -rahaston, jolla pannaan täytäntöön erityistoimenpide, jonka tarkoituksena on tukea naisyrittäjyyttä. Täytäntöönpanotoimenpiteistä sovitaan etukäteen taloudellisen kehityksen ministeriössä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävässä PCM-osastossa, ja niiden tavoitteena on — vahvistetaan nykyisiä toimenpiteitä, joita jo hallinnoivat talouskehitysministeriön sisäiset elimet (kuten NITO-ON, Smart & Start) pääomanlisäyksellä, joka varataan ainoastaan naisten yrityksille; — säädetään vuoden 2021 talousarviolailla perustetun naisyrittäjyysrahaston lisäyksestä (vuoden 2022 kolmannesta neljänneksestä alkaen); — liitännäistoimenpiteiden, seuranta- ja viestintäkampanjoiden suunnittelu. Yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä osasto toteuttaa monivuotisen tiedotuskampanjan, jolla edistetään naisten yrittäjyyttä, kaikenikäisille naisille ja korkeakouluopiskelijoille suunnattua ammatillista ohjausta oppiaineissa ja ammateissa, joissa naiset ovat aliedustettuina, sekä viestintäfoorumin perustaminen.
M5C1–18	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Yrityksille on myönnetty rahoitustukea	EI OLE	Määrä	0	700	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Rahoitustukea on myönnetty perustasoon verrattuna vähintään 700 uudelle yritykselle. Naisyrittäjyyden tukeminen toteutetaan jo aktiivisilla välineillä (NITO-ON, Smart & Start) ja vuoden 2021 talousarviolailla perustetulla uudella rahastolla (naisten yritykset saivat tukea marraskuuhun 2020 asti nykyisistä rahoitusvälineistä).
M5C1–19	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Asiaankuuluvassa investointipolitiikassa määritellyt yritykset ovat saaneet rahoitustukea	EI OLE	Määrä	0	2 400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Rahoitustukea on maksettu vähintään 2400 yritykselle asiaankuuluvan investointipolitiikan mukaisesti. Naisyrittäjyyden tukeminen toteutetaan jo aktiivisilla välineillä (NITO-ON, Smart & Start) ja vuoden 2021 talousarviolailla perustetulla uudella rahastolla.

M. MISSION 5 OSA 2: Sosiaaliset infrastruktuurit, perheet, yhteisöt ja kolmas sektori

Tähän komponenttiin sisältyvillä suunnitelluilla uudistuksilla ja investoinneilla pyritään vahvistamaan selviytymiskykyä tukemalla heikoimmassa asemassa olevien integroitumista ja osallisuutta yksilö-, perhe- ja sosiaalisissa ulottuvuuksissa. Tämä osa-alue muodostaa kansallisen strategian haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Tämän osa-alueen tavoitteet ovat seuraavat: I) vahvistetaan integroitujen sosiaalipalvelujen roolia, jotta voidaan tukea perheitä, alaikäisiä ja nuoria, tukea vanhemmuustaitoja ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia perheitä ja vammaisia henkilöitä, muun muassa parantamalla sosiaalisia infrastruktuureja, joihin osallistuu kolmas sektori; II) parannetaan vammaisten itsenäisyyttä tarjoamalla yhteisö- ja kotipohjaisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja poistamalla esteet asunnon ja työmahdollisuuksien saatavuudelta; III) parannetaan äärimmäisessä marginalisoitumisessa ja puutteellisissa asuinoloissa elävien (esim. asunnottomien) osallisuutta tarjoamalla laajemmin tilapäismajoituspalveluja ja -palveluja, yksilöllisiä polkuja kohti itsenäisyyttä ja henkilökohtaista selviytymiskykyä; IV) kohtuuhintaisempien julkisten ja yksityisten asuntojen saatavuuden parantaminen sekä kaupunkien ja alueiden elvyttäminen; Kehitetään heikoimmassa asemassa olevien selviytymiskykyä levittämällä urheilukulttuuria ja perustamalla urheiluinfrastruktuureja perustamalla kaupunkipuistoja, joissa urheilutoimintaan voidaan yhdistää yhteisöjä hyödyttävää viihdetoimintaa.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät vuonna 2019 annettuihin sosiaalipolitiikkaa koskeviin maakohtaisiin suosituksiin 2, joissa Italiaa kehotetaan ”varmistamaan, että [...] sosiaalipolitiikka integroidaan tehokkaasti ja tavoittaa erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät”, ja vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa 2 ”tarjotaan riittävä (...) sosiaalisen suojelun saatavuus”.

M.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Uudistuksen päätavoitteena on muuttaa vammaislainsäädäntöä ja edistää vammaisten henkilöiden laitoshoidosta luopumista (eli siirtymistä julkisista tai yksityisistä laitoksista perheisiinsä tai yhteisöllisiin koteihin) ja itsenäisyyttä. Tähän sisältyy i) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistaminen, (II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen, III) vammaisarviointien uudistaminen, IV) itsenäisen asumisen hankkeiden edistäminen ja V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistäminen, jotka voivat tukea vammaisia henkilöitä, joilla on moniulotteisia tarpeita.

Uudistus 2 – Uudistus omavaraisten vanhusten hyväksi

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa sosiaalipalveluja ja parantaa ikääntyneiden elinoloja. Uudistuksen on sisällettävä seuraavat: I) iäkkäiden ihmisten palvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen luomalla keskitettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia palvelupisteitä, (II) yksilöimällä keinoja, joilla voidaan todeta avuntarpeeseen perustuva omavaraisuus, III) moniulotteisen arvioinnin tekeminen ja IV) laitoshoidosta luopumista edistävien yksilöllisten hankkeiden määrittely. Tätä uudistusta ennakoidaan suunnitelmassa kaavailluilla erityistoimilla, jotka sisältyvät sekä terveystehtävään (M6), joka koskee hankkeita, joilla vahvistetaan paikallisia terveyspalveluja ja kotihoitoa, että tässä osiossa, erityisesti investoinnin 1, toimenpiteen II, jonka tavoitteena on laitoshoidosta luopuminen, osalta.

Investointi 1 – Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja laitoshoidon ehkäiseminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistä laitoshoitoa. Investointiin on sisällyttävä seuraavat tukitoimet: I) vanhemmuustaitojen tukeminen ja perheiden ja lasten haavoittuvuuden ehkäiseminen; II) tuetaan ikääntyneiden itsenäistä elämää ja laitoshoidosta luopumista; II) vahvistetaan kotien sosiaalipalveluja, jotta voidaan taata varhainen tuettu tyhjentyminen ja ehkäistä sairaalahoitoa; III) sosiaalipalvelujen vahvistaminen ja sosiaalityöntekijöiden työuupumuksen ehkäiseminen.

Investointi 2 – Vammaisten henkilöiden itsenäisyysmallit

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä vammaisten itsenäisyyttä. Investoinnin tarkoituksena on nopeuttaa laitoshoidosta luopumista tarjoamalla yhteisöllisiä ja kotiperusteisia sosiaali- ja terveyspalveluja vammaisten itsenäisyyden parantamiseksi. Toimenpiteellä edistetään asunnon saantia ja työllistymismahdollisuuksia, mukaan lukien tietotekniikan tarjoamat uudet mahdollisuudet.

Investointi 3 – Ensi- ja postiasemat

Tämän toimenpiteen tavoitteena on suojella ja tukea syrjäytyneiden ihmisten osallisuutta asumisen ensi- ja postiasemien avulla. Asunto ensin -lähestymistavan käyttöönotto tarkoittaa, että kuntien on tarjottava asuntoja yksittäisille henkilöille, pienryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan. Tämän lisäksi kutakin yksittäistä henkilöä/perhettä varten on käynnistettävä räätälöityjä hankkeita henkilökohtaisten kasvuohjelmien toteuttamiseksi ja heidän itsenäisyytensä lisäämiseksi, myös tarjoamalla heille koulutusta ja muita palveluja, joiden tarkoituksena on parantaa heidän työllistettävyyttään. Toisaalta ”postiasemien” toteuttaminen tarkoittaa palvelu- ja osallisuuskeskuksen perustamista asunnottomille. Tällaisten keskusten on tarjottava rajoitetun yövastaanoton lisäksi tärkeitä palveluja, kuten terveyspalveluja, ateriapalveluja, jälkijakelua, kulttuurivälitystä, neuvontaa, työnohjausta, oikeudellista neuvontaa ja tavaroiden jakelua.

M.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C2–1	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Välitavoite	Vammaisten itsenäisyyden vahvistamista koskevan puitelain voimaantulo.	Puitelain voimaantuloon viittaava lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Puitelailla, joka koostuu valtuutuslaista, vahvistetaan vammaisten itsenäisyyttä vammaisyleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian 2021–2030 periaatteiden mukaisesti. Niihin on sisällyttävä vähintään seuraavat: I) vammaisille tarjottavien sosiaalipalvelujen kattava määrittely ja parantaminen sekä laitoshoidosta luopumisen ja itsenäisen asumisen edistäminen, ii) terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja iii) vammaisuuden arviointimenettelyjen tarkistaminen, jotta jokaisen henkilön tila voidaan arvioida moniulotteisesti. Vammaisia henkilöitä ovat ne, jotka määritellään YK:n vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisesti laissa nro 104/1992. Italiassa arviointiprosessi kuuluu alueiden toimivaltaan, ja paikalliset terveyspalvelut tai kansallinen sosiaaliturvalaitos arvioivat henkilön. Vammaisasioista vastaava ministeri tekee lakiehdotuksen ministerineuvoston hyväksyttäväksi etenemissuunnitelman mukaisesti. Puitelain hyväksymisen jälkeen paikallisten sosiaalipalvelujen uudelleenorganisointi, laatustandardien määrittely ja tieto- ja viestintätekniikan foorumin tarjoaminen palvelujen tehostamiseksi ja tehostamiseksi.
M5C2–2	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Välitavoite	Puitelain voimaantulo ja lainsäädäntöasetusten hyväksyminen, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten autonomian vahvistamiseksi	Lain säännökset, joista ilmenee asetusten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Asetuksilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten itsenäisyyden vahvistamiseksi. Laissa säädetään vähintään i) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistamisesta, (II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistamisesta, III) vammaisuuden arvioinnin uudistamisesta, IV) itsenäisen asumisen hankkeiden edistämisestä ja V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistämisestä, jotka voivat tukea vammaisia henkilöitä, joilla on moniulotteisia tarpeita.
M5C2–3	Uudistus 2 – Uudistus omavaraisten vanhusten hyväksi	Välitavoite	Voimaan tulee puitelaki, jolla vahvistetaan omavaraisuusasteen vanhusten hyväksi toteutettavia toimia	Lainsäännökset, joista ilmenee sellaisen puitelain voimaantulo, jolla vahvistetaan omavaraisuusasteen vanhusten hyväksi toteutettavia toimia	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Hallituksen ehdottamalla puitelailla vahvistetaan toimia omavaraisten vanhusten hyväksi. Lailla yksinkertaistetaan ja tarjotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitettyjä asiointipisteitä, tarkistetaan menettelyjä, joilla arvioidaan muiden kuin omavaraisten vanhusten kuntoa, ja lisätään kotona tarjottavien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen määrää. Laissa määritellään myös tarvittavat taloudelliset resurssit.
M5C2–4	Uudistus 2 – Uudistus omavaraisten vanhusten hyväksi	Välitavoite	Niiden asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisuuden puutteesta kärsivien vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi	Lain säännökset, joista ilmenee asetusten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Asetuksilla konkretisoidaan puitelain säännökset, joilla vahvistetaan toimia sellaisten vanhusten hyväksi, jotka eivät ole omavaraisia, ja pannaan täytäntöön eri toimenpiteet.
M5C2–5	Investointi 1 – Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja laitoshoidon ehkäiseminen	Välitavoite	Toimintasuunnitelman voimaantulo	Lain säännökset, joista käy ilmi tukitoimien toimintasuunnitelman voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Toimintasuunnitelmassa on määriteltävä sellaisten hankkeiden vaatimukset, joita paikalliset yksiköt voivat esittää ja jotka liittyvät neljään ulottuvuuteen: I) tuki 0–17-vuotiaiden lasten vanhemmille, ii) ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden tukeminen, iii) vanhusten kotipalvelut ja iv) tuki sosiaalityöntekijöille. Toimen ”Tuki vanhemmille” on sisällettävä vähintään tukea vastaanottaville perheille vähintään 18 kuukauden ajan i) perheympäristön ja lasten tilanteen ennakkoarviointi, ii) pätevistä ammattilaisista koostuva monialainen ryhmä ja iii) tarjottava vähintään yksi seuraavista palveluista: kotipalvelut, vanhempien ja lasten tukiryhmien osallistuminen; koulujen, perheiden ja sosiaalipalvelujen ja/tai perheiden yhteisten hoitopalvelujen välinen yhteistyö. ”Ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta” koskeva toimi käsittää vähintään vanhusten vanhainkotien muuttamisen uudelleen itsenäisten asuntojen ryhmissä, joissa on kaikki tarvittavat tilat ja palvelut, mukaan lukien kotiautomaatio, etälääketiede ja etävalvonta. ”Kotipalvelut vanhuksille” -toimen tavoitteena on tarjota erityiskoulutusta iäkkäiden ihmisten kotipalvelujen ammattilaisille. ”Sosiaalityöntekijöiden tukeminen” -toimella tuetaan yhteiskunnallisia toimijoita ja vahvistetaan niiden ammattimaisuutta ja osaamisen jakamista pääasiassa ottamalla käyttöön välineitä toimivallan jakamiseksi ja valvontapalvelujen tarjoamiseksi toimijoille toiminnanharjoittajien työn tukemiseksi.
M5C2–6	Investointi 1 – Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja laitoshoidon ehkäiseminen	Kohde	Sosiaalipiirit saavuttavat vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsenäisyys, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi	EI OLE	Prosenttiosuus	0	85	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 85 prosenttia sosiaalialueista saavuttaa vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) tuki 0–17-vuotiaiden lasten vanhemmille, ii) vanhusten itsenäisyys, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi. Hankkeeseen osallistuu 85 prosenttia Italian sosiaalialueista. Neljän ulottuvuuden ja niihin liittyvien vaatimusten mukaiset toimet on määritelty toimintasuunnitelmassa sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien aktiivisen osallisuuden edistämiseksi, joiden tilanne on heikentynyt covid-19-epidemian vuoksi. Toimi kattaa koko kansallisen alueen. Kaikkien sosiaalialueiden odotetaan osallistuvan toimintaan, ja strategiana on, että tällaiset hankkeet avaavat tien palvelujen vakauttamiseen tunnustamalla virallisesti koko alueella myönnettävän sosiaaliavun olennaisen tason.
M5C2–7	Investointi 2 – Vammaisten henkilöiden itsenäisyysmallit	Kohde	Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy asuintilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, ja siihen liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.	EI OLE	Määrä	0	500	Q4	2022	Sosiaalialueet toteuttavat vähintään 500 hanketta, jotka liittyvät asuintilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille ja joihin liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 500 sosiaalialuetta on toteuttanut vähintään yhden hankkeen, joka liittyy asuintilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, ja siihen liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta. Vähintään yhden hankkeen toteuttaminen vähintään 500 sosiaalialueelta, jotka ovat osallistuneet kilpailuun perustumattomaan menettelyyn.
M5C2–8	Investointi 2 – Vammaisten henkilöiden itsenäisyysmallit	Kohde	Vammaiset ovat saaneet asunnon kunnostuksia ja/tai tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskeva koulutus.	EI OLE	Määrä	1 000	5 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 5000 vammaista on kunnostettu kotitilaa ja/tai tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskeva koulutus. Vähintään 5000 vammaista (1000 olemassa olevaa ja 4000 uutta) sairastavaa henkilöä teknisen avun toimenpiteiden vastaanottajina. Vammaisten määritelmä (joka perustuu ICF:ään) on esitetty vuoden 2019 kansallisessa suunnitelmassa, joka koskee muita kuin omavaraisia. Suuntaviivat vammaisten itsenäisyyttä koskevalle hankkeelle on jo laadittu aiempien hankkeiden tuloksena. Erityisen lain nro 112/2016 hyväksyminen ja erityisen kansallisen rahaston perustaminen toimea varten kattavat koko kansallisen alueen. Kaikki sosiaalialueet on kutsuttava mukaan, ja strategiana on, että tällaiset hankkeet avaavat tien palvelujen vakauttamiseen tunnustamalla virallisesti koko alueella myönnettävän sosiaaliavun olennaisen tason.
M5C2–9	Investointi 3 – Ensi- ja postiasemat	Välitavoite	Ensimmäisiä asuntoasemia ja ensimmäisiä asemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, sellaisten hankkeiden vaatimusten määrittely, joita paikalliset yksiköt voivat esittää, ja ehdotuspyynnön käynnistäminen	Lain säännökset, joista käy ilmi tukitoimien toimintasuunnitelman voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ensimmäisiä ja jälkiasemia koskevia hankkeita koskevassa toimintasuunnitelmassa määritellään paikallisten yksiköiden mahdollisesti esittämien hankkeiden vaatimukset ja käynnistetään ehdotuspyyntö. Asunto ensin -hankkeissa paikallisyhteisöt tarjoavat asuntoja yksittäisille henkilöille, pienryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan mieluiten kunnostamalla ja kunnostamalla valtion omaisuutta. Tätä täydennetään kehitys- ja itsenäisyysohjelmilla. Postiasemia koskevissa hankkeissa on tarkoitus kehittää palvelu- ja osallisuuskeskuksia asunnottomille. Tätä täydennetään työnvälitysohjelmilla yhteistyössä työvoimakeskusten kanssa.
M5C2–10	Investointi 3 – Ensi- ja postiasemat	Kohde	Vakavassa aineellisessa puutteessa elävät henkilöt, jotka ovat vastuussa asunto ensin -hankkeista vähintään kuuden kuukauden ajan ja postiasemat	EI OLE	Määrä	0	25 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Otetaan vastaan vähintään 25000 vakavaa aineellista puutetta kärsivää ihmistä, jotka saavat asuntotukiasemille ja ensimmäisille asemille suunnattuja toimia. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: asunto ensin -hankkeissa on tarjottava vähintään 3000 tilapäistä majoitusta vähintään kuudeksi kuukaudeksi, ja vähintään 22000 henkilöä saa hyödyntää sosiaalipiirin toteuttamien Post Stations -hankkeiden yhteydessä tarjottavia palveluja. Vakavasta puutteesta kärsivät henkilöt määritellään seuraavasti: ks. Linee di indirizzo per il contrasto alla grave emarginazione in Italia, hyväksytty Conferenza Unificata il 11.5.2015, ja köyhyysrahastosta vuonna 2018 annetun vuoden 2018 asetuksen 5 §, jossa heidät on määritelty a) kadulla tai turvakodissa eläviksi; b) julkisten lokeroiden käyttö; C) jotka on majoitettu vähävaraisille tarkoitetuissa majoitusliikkeissä; d) poistuvat rakenteista (myös vankilasta) eikä heillä ole asuinpaikkaa. Toimi kattaa koko maan alueen, mutta etusijalle asetetaan alueet, joilla asunnottomuusongelmat ja vakava köyhyys ovat kiireellisempiä (suurkaupunkialueet mutta myös tietyt maaseutualueet, joilla on paljon kausityöntekijöitä, joista monet ovat ulkomaalaisia).

M.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista tilan heikkenemistä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on myöntää kunnille avustuksia kaupunkialueiden elvyttämiseen tehtäviin investointeihin, syrjäytymisen ja sosiaalisen pilaantumisen vähentämiseen sekä kaupunkikeskusten sosiaalisen ja ympäristötilanteen parantamiseen noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisten alueiden ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäyttöä yleisen edun nimissä sekä parantaa kaupunkiympäristöä kunnostamalla julkisia rakennuksia kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisten, kulttuuristen, koulutuksellisten ja didaktisten palvelujen kehittämiseen, urheilutoiminta mukaan luettuna.

Toimenpide ei saa aiheuttaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Siihen sisältyvät kaasukondensointikattilat, jotka eivät ole tukikelpoisia tämän toimenpiteen mukaisissa tukitoimissa.

Investointi 5 – Kaupunkien integrointisuunnitelmat (yleiset hankkeet ja laittomien asuinalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää, elvyttää ja parantaa suuria huonontuneita kaupunkialueita kiinnittäen erityistä huomiota uusien palvelujen luomiseen henkilöille sekä esteettömyyden ja intermodaalisten infrastruktuurien uudelleenkoulutukseen, mikä mahdollistaa haavoittuvien alueiden muuttamisen älykkäiksi ja kestäviksi kaupungeiksi. Investointiin sisältyy kaksi toimenpidettä: I) tuki yleisille hankkeille, joilla toteutetaan ja pannaan täytäntöön kaupunkialueita koskevia yhdennettyjä suunnitelmia, kuten julkisten alueiden ja rakennusten kunnossapito ja uudelleenkäyttö, vajaakäytössä olevien tai käyttämättömien kaupunkialueiden kunnostaminen ja hyödyntäminen jne. (II) erityishankkeet laittomien asutusalueiden ratkaisemiseksi maataloudessa. Paikallishallintoja on tuettava laadittaessa toimintasuunnitelmia laittomien asuinyhdyskuntien kitkemiseksi ja kunnollisten asumisratkaisujen tarjoamiseksi maatalousalan työntekijöille. Lisäksi tästä investoinnista perustetaan yhteistyössä EIP:n kanssa temaattinen rahasto, jäljempänä ’rahastorahasto’, jonka kohteena on yksityisten toimien tukeminen kaupunkialueiden elvyttämisaloitteissa. Rahastoa käytetään tukemaan kaupunkialueiden ilmastosiirtymää ja digitaalista siirtymää.

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovatiivinen suunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on rakentaa uusia julkisia asuntoja ja huonokuntoisia alueita keskittyen pääasiassa vihreään innovointiin ja kestävyyteen. Investoinnilla tuetaan I)järjestellään uudelleen, organisoidaan uudelleen ja lisätään julkisten asuntojen tarjontaa; II) uudistettava alueita ja tiloja sekä julkisia ja yksityisiä kiinteistöjä; III) parantaa kaupunkialueiden saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä palvelujen tarjontaa; IV) kehitetään osallistavia ja innovatiivisia hallintomalleja sosiaalisen ja kaupunkien hyvinvoinnin tukemiseksi.

Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää kaupunkialueita, joissa keskitytään urheilutiloihin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integraatiota erityisesti Italian kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Rahoitetuilla hankkeilla tuetaan I) maan epäsuotuisilla alueilla, mukaan lukien suurkaupunkialueet, sijaitsevien urheilulaitosten rakentaminen ja uudistaminen; II) urheiluvälineiden jakelu epäsuotuisilla alueilla; III) olemassa olevien urheilutilojen loppuun saattaminen ja mukauttaminen, kuten:(esimerkkejä: toiminnallinen elpyminen, rakenneuudistus, ylimääräinen huolto, arkkitehtonisten esteiden poistaminen ja energiatehokkuus).

M.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C2–11	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista tilan heikkenemistä	Välitavoite	Kaikkien kaupunkien elvyttämiseen tehtäviä investointeja koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, ja hankkeet ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate	Ilmoitus kaikista kaupunkien elvyttämiseen tehtävistä investoinneista marginalisoitumistilanteiden ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, mukaisten hankkeiden osalta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus kaikista julkisista hankintasopimuksista, jotka on tehty vähintään 300 kunnan kanssa, joissa on yli 15000 asukasta ja jotka koskevat investointeja kaupunkialueiden elvyttämiseen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi. Hankkeet ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Avustukset myönnetään yli 15000 asukkaan kunnille, jotka eivät ole maakunnan pääkaupunkeja, maakunnan pääkuntia tai suurkaupunkien päätoimipaikkoja. Kaupunkikehityshankkeiden on koostuttava vähintään yhdestä seuraavista tukitoimista: 1.Julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttö ja uudelleenkäyttö yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien yksityishenkilöiden tekemien oikeuksien väärinkäyttöön perustuvien töiden purkaminen rakennusluvan ja asianomaisten alueiden järjestämisen puuttuessa tai täydellisessä poikkeamassa siitä; 2.Kaupunkimaiseman sekä yhteiskunta- ja ympäristörakenteen laadun parantaminen, myös kunnostamalla julkisia rakennuksia, kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisten, kulttuuristen, koulutuksellisten ja didaktisten palvelujen kehittämiseen; 3.Vihreä, kestävä ja älykäs liikenne. Kuntakohtaiset enimmäismäärät ovat seuraavat: 5000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on 15000–49999 asukasta; 10000000 euroa kunnissa, joiden asukasluku on 50000–100000; 20000000 euroa yli 100000 asukkaan kunnille ja kunnille, jotka ovat maakunnan pääkaupunkeja tai suurkaupunkia.
M5C2–12	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista tilan heikkenemistä	Kohde	Kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyvät hankkeet, jotka kattavat kunnat	EI OLE	Määrä	0	1 080	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1080 päätökseen saatua hanketta, joiden lähettivät yli 15000 asukkaan kunnat ja joiden pinta-ala on vähintään 1000000 neliömetriä. Toimenpiteet on määritelty asiaankuuluvissa kaupunkialueiden elvyttämistä koskevissa toimissa.
M5C2–13	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Välitavoite	Suurkaupunkialueilla toteutettavia kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan suunnitelman voimaantulo suurkaupunkialueilla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Investointisuunnitelmassa on vahvistettava elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset kriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Hankkeissa on viitattava seuraavaan tukitoimityyppiin: a) julkisten tilojen uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön ylläpito. b) Kaupunkivikunnan laadun sekä yhteiskunta- ja ympäristörakenteen parantaminen. C) kaupunkialueiden ympäristön laadun ja digitaalisen profiilin parantaminen.
M5C2–14	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Kohde	Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla	EI OLE	Määrä	0	300	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaikissa 14 suurkaupungissa on saatu päätökseen vähintään 300 yhdennettyä suunnitteluhanketta, jotka koskevat vähintään yhtä seuraavista kolmesta ulottuvuudesta: — Julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön ylläpito; —Parannetaan kaupunkirakennusten laatua sekä yhteiskunta- ja ympäristörakennetta muun muassa kunnostamalla julkisia rakennuksia; — Kaupunkialueiden ympäristön laadun ja digitaalisen profiilin parantaminen perusteellisesti digitaaliteknologioille ja vähemmänhiilidioksidipäästöjä aiheuttaville teknologioille annettava tuki. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: kaikki 14 suurkaupunkia saattavat päätökseen integroidut suunnittelutoimet vähintään 3000000 neliömetrin alueella.
M5C2–15	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Laittomien asutusalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Välitavoite	Laittomien siirtokuntien kartoitusta koskevan ministeriön asetuksen voimaantulosta säädetään Tavolo dikontrao allo sfruttamento lavorativo in agricolturassa, ja varojen jakamista koskeva ministeriön asetus annetaan.	Lain säännös, josta ilmenee ministeriön asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ministeriön asetuksessa myönnetään varoja ”Tavolo dikontrao allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” -laitoksen toteuttaman laittomien siirtokuntien kartoituksen perusteella. Tilapäisten ja pitkäaikaisten asumisratkaisujen standardi on määriteltävä.
M5C2–16	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Laittomien asutusalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Kohde	Hanketoimet on saatettu päätökseen alueilla, jotka on määritetty paikallisissa suunnitelmissa laittomiksi asutusalueiksi.	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Hanketoimet saatiin päätökseen vähintään 90 prosentilla paikallisissa suunnitelmissa laittomiksi asutusalueiksi määritellyistä alueista. Resurssien jakamisen jälkeen asianomaisen hallinnon on laadittava ”paikallinen toimintasuunnitelma” jokaisesta tunnistetusta laittomasta ratkaisusta.
M5C2–17	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto-Of-Fund	Välitavoite	Rahaston investointistrategian hyväksyy valtiovarainministeriö (MEF).	Valtiovarainministeriö (MEF) hyväksyy rahaston investointistrategian.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Rahaston sijoitusstrategiassa on määriteltävä vähintään I) tuettujen investointien luonne ja laajuus, joilla edistetään kestäviä kaupunkialueiden elvyttämis- ja kehittämishankkeita ja jotka ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen, kuten 12 päivänä helmikuuta 2021 annetussa komission ohjeasiakirjassa täsmennetään, ii) tuetut toimet, iii) kohteena olevat edunsaajat, joiden on oltava sellaisten taloudellisesti omavaraisten hankkeiden yksityisiä toteuttajia, joiden julkinen tuki on perusteltua markkinoiden toimintapuutteen tai riskiprofiilin vuoksi, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) rahoituksen saajien tukikelpoisuuskriteerit ja niiden valinta avoimella ehdotuspyynnöllä; v) sisällytetään erityinen budjettikohta maatalouden ja teollisuuden työntekijöiden kunnollisia asumisratkaisuja varten ja vi) säännökset, joilla investoidaan uudelleen mahdolliset palautukset samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen. Toimeksisaadun yhteisön kanssa tehtävässä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden käyttöä.
M5C2–18	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto-Of-Fund	Kohde	Temaattiseen rahastoon osoitetun rahoitusosuuden ja kaupunkihankkeiden tukemisen rahallinen arvo	EI OLE	EUR	0	545 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Temaattiseen rahastoon osoitettiin vähintään 545000000 euroa. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: tuki vähintään kymmenelle kaupunkihankkeelle. Rahaston investointineuvoston (johon valtiovarainministeriö kuuluu) hyväksyntä hankkeille, joiden arvo on vähintään 545000000 euroa, ja rahaston investointilautakunta (johon valtiovarainministeriö kuuluu) hyväksyy vähintään 10 hanketta.
M5C2–19	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Välitavoite	Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkikunnat) allekirjoittivat sopimukset sosiaalisen asuntotuotannon uudistamiseksi ja lisäämiseksi.	Sopimukset paikallisviranomaisten kanssa allekirjoitetaan	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Vähintään 15 aluetta ja autonomista maakuntaa (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkikunnat) allekirjoittivat sopimukset sosiaalisen asuntotuotannon parantamiseksi ja lisäämiseksi. Sopimukset on allekirjoitettu vähintään 15:n hankkeisiin osallistuvan alueen ja autonomisen maakunnan kanssa. Rakennus: uudet julkiset majoitustilat, joiden tarkoituksena on — uudistetaan, organisoidaan uudelleen ja lisätään julkisiin asuntoihin tarkoitettuja varoja; — alueiden ja tilojen sekä julkisten ja yksityisten kiinteistöjen uudelleenkäyttö myös elvyttämällä kaupunkirakennetta ja sosioekonomista rakennetta; — parannetaan kaupunkialueiden saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä palvelujen ja kaupunkien ja paikallisten infrastruktuurien tarjontaa — uudistetaan jo rakennettuja alueita, parannetaan ympäristön laatua ja parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutosta myös sellaisten toimien avulla, jotka vaikuttavat kaupunkien tiheytymiseen; — tunnistetaan ja käytetään innovatiivisia hallinto- ja osallisuusmalleja ja -välineitä, sosiaalista ja kaupunkien hyvinvointia sekä osallistavia prosesseja. Tuetut asumisyksiköt ja julkiset tilat on tarkoitettu hyötymään asiaan liittyvässä välitavoitteessa kuvatuista toimista.
M5C2–20	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Kohde	Tuettujen asumisyksiköiden lukumäärä (sekä rakentamisen että kunnostamisen osalta) ja tuettujen julkisten tilojen neliömetrit	EI OLE	Määrä	0	10 000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tukea on myönnetty vähintään 10000 asunnolle (sekä rakentamisen että kunnostamisen osalta). Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös, että saavutetaan tyydyttävästi toissijainen tavoite, joka kattaa vähintään 800000 neliömetriä julkisia tiloja.
M5C2–21	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus -hanke	Välitavoite	Kaikkien urheiluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä hankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella	Ilmoitus kaikkien urheiluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä hankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä koskeva ilmoitus, jossa on oltava vähintään yksi seuraavista osista: 1) uusien urheilutilojen rakentaminen maan epäsuotuisilla alueilla; 2. urheiluvälineiden tarjoaminen, mukaan lukien teknologian soveltaminen urheiluun); 3. olemassa olevien urheilutilojen uudelleenkoulutus ja mukauttaminen (esim. arkkitehtonisten esteiden poistaminen, energiatehokkuus jne.). Hankkeen tavoitteena on varmistaa kaupunkialueiden elvyttäminen keskittymällä urheilutiloihin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integraatiota erityisesti Italian kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Valintaperusteilla on taattava, että vähintään 50 prosenttia investoinnista kohdennetaan uusiin rakenteisiin asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.
M5C2–22	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus -hanke	Kohde	Urheilutiloja koskeviin sopimuksiin liittyvät toimet	EI OLE	Määrä	0	100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 100 toimenpidettä, jotka liittyvät urheilutiloja koskeviin sopimuksiin. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: päätökseen saatettujen tukitoimien on katettava vähintään 200000 neliömetrin pinta-ala. Hankkeessa käsitellään kaupunkialueiden elvyttämistä kestävän kehityksen ja selviytymiskyvyn periaatteiden mukaisesti keskittyen urheilutiloihin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integraatiota erityisesti Italian kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Vähintään 50 prosenttia investoinnista on osoitettava uusiin rakenteisiin, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia.

N. MISSION 5 OSA-ALUE 3: Alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat erityistoimet

Tähän elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenttiin sisältyy kaksi toiminta-alaa: I) Sisä-, syrjäseutu- ja vuoristoalueiden häiriönsietokykyä koskeva suunnitelma; hankkeet etelän kehittämiseksi, mukaan lukien investoinnit koulutusköyhyyden torjumiseksi, maaseutuapteekkien vakiinnuttamiseksi paikallisina terveyspalveluina, järjestäytyneeltä rikollisuudelta takavarikoitujen varojen lisääminen ja infrastruktuuri-investoinnit erityistalousalueilla. Näillä toimenpiteillä pyritään kaventamaan alueellista kuilua kolmella alalla: väestökehitys ja palvelut; taitojen kehittäminen; sijoittaminen.

Tämän komponentin mukaisilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”investointeihin liittyvän talouspolitiikan painottamisesta tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon alueelliset erot” (maakohtainen suositus 2019.3); ”koulutustulosten parantaminen” (maakohtainen suositus 2019.2); ”Vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja kapasiteettia [...]”(maakohtainen suositus 2020.1); ”varmistaa riittävä [...] ja sosiaalisen suojelun saatavuus” (maakohtainen suositus 2020.2).

N.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1. Sisäalueet – 1: Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen

Toimenpiteellä pyritään puuttumaan sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjäytymiseen liittyviin ongelmiin tehostamalla palvelujen tarjontaa lisäämällä paikallisviranomaisten tarjoamien julkisten palvelujen rahoitusta (toteutusmekanismi koostuu avustusten myöntämisestä kunnille). Rahoitetut hankkeet voivat koskea vanhusten kotihoitopalvelut; yhteisön sairaanhoitajat ja kätilöt; pienten sairaaloiden (ilman ensiapua) tai joidenkin peruspalvelujen (kuten radiologian, kardiologian, gynekologian) ja avohoitokeskusten vahvistaminen; helikoptereiden pelastusinfrastruktuurit; vammaisten keskusten vahvistaminen; neuvontapalvelut, kulttuuripalvelut, urheilupalvelut ja maahanmuuttajien vastaanotto. Tukitoimen tarkoituksena on joko uusien palvelujen ja infrastruktuurien luominen tai olemassa olevien infrastruktuurien parantaminen lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 114 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 115 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 116 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 117 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.1.2: Lähipiirin terveyspalvelut

Toimenpiteen tarkoituksena on vakiinnuttaa maaseutuapteekit paikallisina terveyspalveluina (maa-apteekit määritellään seuraavan säädöksen perusteella: L. 27.3.1968, nro 221). Tällä toimenpiteellä tuetaan välittömästi maaseutuapteekkeja, jotka ovat covid-19-kriisin aikana olleet paikallisen väestön peruslähtökohta. Vahvistamalla rooliaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa apteekit voivat edelleen olla keskeinen osa yhteiskuntaelämää ja tuoda terveydenhuolto mahdollisimman lähelle kansalaisia. Näiden apteekkien odotetaan vahvistavan rooliaan seuraavasti: I) osallistuminen integroituun kotiapupalveluun; II) toisen tason palvelujen tarjoaminen tietyille sairauksille suunniteltujen diagnostisten hoitopolkujen mukaisesti; III) toimittaa lääkkeitä, jotka potilaan on nyt pakko kerätä sairaalasta; IV) potilaan seuraaminen sähköisellä terveysrekisterillä ja lääkeasiakirja-aineistolla.

Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on edistää kolmatta sektoria eteläisillä alueilla (Abruzzo, Basilicata, Campania, Calabria, Molise, Puglia, Sardinia ja Sisilia) ja tarjota alaikäisille sosiaalipedagogisia palveluja Euroopan koheesiopolitiikan ohjelmakautta 2021–2027 koskevan kumppanuussopimuksen mukaisesti.

Koulutusköyhyyden torjumiseksi ja kolmannen sektorin tukemiseksi toteutettavien sosiaali- ja koulutusalan toimien odotetaan tapahtuvan jollakin seuraavista aloista:

- 0–6-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan päivähoito- ja lastentarhapalvelujen saatavuutta ja tukemaan vanhemmuutta;

-5–10-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään takaamaan todelliset koulutusmahdollisuudet ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä, kiusaamista ja muita ahdistusta aiheuttavia ilmiöitä;

-11–17-vuotiaille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan koulutustarjontaa ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä.

Toimenpiteissä on varmistettava seuraavat tarjouksen keskeiset osatekijät:

-Julkisilla ilmoituksilla on oltava vähintään 50000000 euroa kultakin

-Kolmannen sektorin yrityksille tarkoitettujen hankkeiden on kestettävä vähintään vuosi ja enintään kaksi vuotta.

N.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C3–1	Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteiskuntien sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien tehostaminen	Välitavoite	Tarjouskilpailun myöntäminen sisäalueiden sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä apteekeille myönnettävästä tuesta alle 3000 asukkaan kunnissa	Ilmoitus kaikkien tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tukitoimella luodaan uusia palveluja ja infrastruktuureja tai parannetaan olemassa olevia palveluja ja infrastruktuureja lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua. Kaikissa kilpailuun perustuvissa ehdotuspyynnöissä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Sisäalueet ovat Strategia Nazionale Aree Internessä määriteltyjä alueita; Maaseutuapteekit määritellään lain perusteella. Maaliskuuta 1968, n.21.
M5C3–3	Investointi 1.1.2: Alueellisen läheisyyden terveydenhuoltolaitokset	Kohde	Tuki maaseutuapteekeille alle 5000 asukkaan kunnissa, leimoissa tai asutuspaikoissa (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	500	Q4	2023	Tukitoimesta hyötyy vähintään 500 maaseutuapteekkia alle 5000 asukkaan kunnissa, hameleissa tai asutuskunnissa.
M5C3–4	Investointi 1.1.2: Alueellisen läheisyyden terveydenhuoltolaitokset	Kohde	Tuki maaseutuapteekeille alle 5000 asukkaan kunnissa, leimoissa tai asutuspaikoissa (toinen erä)	EI OLE	Määrä	500	2 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tukitoimesta hyötyy vähintään 2000 maaseutuapteekkia alle 5000 asukkaan kunnissa tai taajamissa.
M5C3–8	Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	20 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Vähintään 20000 alle 17-vuotiasta alaikäistä saa koulutustukea. Koulutustukihankkeissa on keskityttävä johonkin seuraavista aloista: • 0–6-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joiden tarkoituksena on parantaa lastentarha- ja päiväkotipalvelujen saatavuutta ja tukea vanhemmuutta; • 5–10-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään takaamaan tehokkaat koulutusmahdollisuudet ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä, kiusaamista ja muita ahdistusilmiöitä; • 11–17-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan koulutustarjontaa ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä. Tarjouskilpailun pääkohdat: — Julkisten ilmoitusten on oltava vähintään 50000000 euroa kultakin — Kolmannen sektorin toimijoiden hankkeiden on kestettävä vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta. Toimet toteutetaan Abruzzon, Basilicatan, Campanian, Calabrian, Molisen, Puglian, Sardegnan ja Sisilian alueilla.
M5C3–9	Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)	EI OLE	Määrä	20 000	44 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 44000 0–17-vuotiasta alaikäistä saa koulutustukea.

N.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komissaarin aseman vahvistaminen erityistalousalueilla

Uudistuksella edistetään hallintojärjestelmän yksinkertaistamista ja virtaviivaistetaan erityistalousalueilla toteutettavien toimien täytäntöönpanoaikaa. Uudistuksella perustetaan erityistalousalueiden digitaalinen keskitetty asiointipiste ja vahvistetaan komission roolia.

Investointi 1.4: Erityistalousalueiden infrastruktuuri-investoinnit

Näiden investointien tarkoituksena on varmistaa erityistalousalueiden käyttöönottoa koskevan uudistuksen tehokkuus välttämällä taloudellisen kehityksen lisäviivästyksiä eteläisillä alueilla, joilla on jo tuotantopohja.

Toimenpiteeseen sisältyvillä hankkeilla edistetään kilpailukykyä ja taloudellista kehitystä erityistalousalueilla Italian lainsäädännössä määriteltyjen ensisijaisten kaupungistumistöiden avulla ja näiden alueiden liittämisellä maantie- ja rautatieverkkoihin. Tukitoimien tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja yrityksiä sijoittamaan tuotantotoimintansa erityistalousalueille. Infrastruktuuri-investointien odotetaan liittyvän viimeisen osuuden yhteyksiin satamiin tai teollisuusalueisiin; digitaalinen logistiikka, kaupungistuminen tai energiatehokkuustyöt; satamien häiriönsietokyvyn vahvistaminen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 118 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 119 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 120 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 121 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

N.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C3–10	Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komissaarin aseman vahvistaminen erityistalousalueilla	Välitavoite	Asetuksen voimaantulo vain komission jäsenen menettelyjen ja erityistalousalueiden aseman vahvistamiseksi	Asetuksen voimaantuloa koskeva säännös, jolla ainoastaan vahvistetaan komission jäsenen menettelyjä ja vahvistetaan hänen rooliaan erityistalousalueilla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksen on sisällettävä: myös erityistalousalueiden digitaalisen keskitetyn asiointipisteen perustaminen menettelyjen yksinkertaistamiseksi; säännökset komission jäsenen roolin vahvistamiseksi ZES:ssä. Erityistalousalueet ovat erityisalueita, jotka on määritelty laissa 91/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä 141/2017), joka on muutettu laiksi lailla L. 123/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä Mezzogiorno 188/2017).
M5C3–11	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmat hyväksyvien ministeriön asetusten voimaantulo	Lain säännös, jossa ilmoitetaan ministeriön asetusten voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksessa osoitetaan varoja täytäntöönpanosta vastaaville tahoille ja määritellään erityiset edellytykset toimenpiteiden ympäristövaikutusten välttämiseksi. Kaikissa kilpailuun perustuvissa ehdotuspyynnöissä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M5C3–12	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Infrastruktuuriin liittyvien toimien aloittaminen erityistalousalueilla	EI OLE	Määrä	0	41	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Suunnitellut toimet ovat seuraavat: — ”viimeisen kilometrin” linkki: luoda tehokkaat yhteydet teollisuusalueiden ja TEN-T-rautatieverkon välille; — Digitaalista logistiikkaa sekä energia- ja ympäristötehokkuutta koskevat työt; — Parannetaan infrastruktuurin häiriönsietokykyä ja turvallisuutta satamiin pääsyn osalta. Interventiot on täytynyt aloittaa (kuten töiden aloittamista koskevasta todistuksesta käy ilmi) vähintään 22 viimeisellä osuudella ZES:n satamiin tai teollisuusalueisiin; vähintään 15 toimenpidettä, jotka koskevat digitaalista logistiikkaa, kaupungistumista tai energiatehokkuustoimia samoilla alueilla; neljä toimenpidettä satamien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.
M5C3–13	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Infrastruktuuriin liittyvien toimien loppuun saattaminen erityistalousalueilla.	EI OLE	Määrä	0	41	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 22 viimeisen osuuden yhteys ZES:n satamiin tai teollisuusalueisiin; vähintään 15 toimenpidettä, jotka koskevat digitaalista logistiikkaa tai kaupungistumista tai energiatehokkuustoimia samoilla alueilla; ja ainakin neljä satamien häiriönsietokykyä vahvistavaa toimenpidettä on saatettu päätökseen. Tukitoimien e-luetteloon on sisällyttävä esimerkiksi seuraavat tai vastaavat toimenpiteet: • Kattavan TEN-T-verkon infrastruktuurin valmiiksi saattaminen Vaston ja Ortonan satamissa sekä Salettin ja Manoppellon (Abruzzo) teollisuusalueilla •Infrastruktuuri Salernon satamassa sekä Ufitan, Marcianisen, Battipaglian ja Nolan teollisuusalueilla (Campania) •Manfredonian sataman sekä Termolin, Brindisin ja Leccen kaupunkialueiden (Auglia ja Molise) väliset yhteydet. • Taranton sataman ja Taranton, Potenzan ja Materan kaupunkialueiden (Auglia ja Basilicata) väliset yhteenliitännät. • Gioia Tauron (Calabria) satamaan pääsyä koskevat infrastruktuuritoimet. •Infrastruktuuriin pääsy Cagliarin satamaan (Sardegna) •Infrastruktuuritoimet Augustan, Riporton, Sant’Agata di Militellon ja Gelan (Sisilia) satamiin pääsemiseksi.

MISSION 6 OSA 1: Lähiverkot, -palvelut ja etälääketiede alueellisessa terveydenhuollossa

Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin. Paikallinen terveydenhuoltoapu on hajanaista, ja siihen liittyy alueellisia eroja, jotka johtavat terveydenhuollon tarjonnan ja terveystulosten eroihin eri alueilla. Integroitujen kotihoitopalvelujen tarjoamista pidetään vähäisenä, ja eri terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien katsotaan olevan vain heikosti integroituneita. Lisäksi Italian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksia puuttua ympäristöaltistukseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin terveysriskeihin on testattu useissa ympäristökriiseissä ja hätätilanteissa, jotka ovat korostaneet riittävien ennaltaehkäisytoimien puutteesta johtuvia haasteita. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla myötävaikutetaan Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon alueelliset erot (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja valmiuksia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020).

O.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

O.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE

O.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely.

Uudistus on osa-alueen investointien valmistelu. Siinä luodaan uusi alueellisen terveydenhuollon tukimalli ja luodaan uusi institutionaalinen rakenne terveyden, ympäristön ja ilmaston ehkäisylle. Tämä on toteutettava seuraavin keinoin:

1.Luodaan uusi organisaatiomalli alueelliselle terveydenhuollon tukiverkostolle määrittelemällä sääntelykehys, jossa määritellään rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset standardit.

2.Terveydenhuollon, ympäristön ja ilmaston ehkäisyn uuden institutionaalisen rakenteen määrittely yhdennetyn lähestymistavan (”yhteinen terveys”) ja kokonaisvaltaisen vision (”Kasviterveys”) mukaisesti.

Investointi 1.1: Yhteisön terveystalot parantavat alueellista terveydenhuoltoa.

Investointihankkeessa perustetaan ja otetaan käyttöön vähintään 1038 yhteisön terveyskeskusta aktivoimalla, kehittämällä ja yhdistämällä perusterveydenhuollon palveluja ja ottamalla käyttöön (energiatehokkaita) avustuskeskuksia, joiden avulla voidaan vastata kokonaisvaltaisesti hoitotarpeisiin.

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Investointi koostuu telelääketieteen ratkaisujen laajamittaisesta käyttöönotosta ja terveydenhuollon innovoinnin tukemisesta seuraavin toimenpitein:

1.Kotihoito ensimmäisenä tukikohtana (investointi 1.2.1) – Tavoitteena on lisätä kotihoidossa hoidettavien henkilöiden määrä 10 prosenttiin yli 65-vuotiaista investoimalla laitteistoihin ja lisäämällä palvelujen tarjontaa.

2.Alueelliset koordinointikeskukset (investointi 1.2.2) – Suunnitellut investoinnit koskevat vähintään 480 alueellisen koordinointikeskuksen perustamista, joiden tarkoituksena on yhdistää ja koordinoida erilaisia alue-, sosiaali- ja sairaalapalveluja sekä hätätilanteiden kiireellisyysverkostoa. Alueellisten koordinointikeskusten odotetaan varmistavan potilaille tarjottavien laitteiden etäohjauksen, tukevan terveydenhuollon ammattilaisten välistä tiedonvaihtoa ja toimivan yhteyspisteenä hoitajille ja potilaiden tarpeille.

3.Etälääketiede, jolla tuetaan paremmin kroonisia sairauksia sairastavia potilaita (investointi 1.2.3) – Investoinnilla pyritään 1) rahoittamaan hankkeita, jotka mahdollistavat etälääkäreiden ja potilaiden välisen vuorovaikutuksen, erityisesti diagnostiikan ja seurannan, 2) perustamaan kansallinen foorumi etälääketieteen hankkeiden seulontaa varten (joka liittyy mission 6 osa-alueeseen 2 investointi 1.3) ja 3) rahoittamaan digitaalisia terveys- ja hoitoteknologioita koskevia tilapäisiä tutkimusaloitteita.

Lisätoimet, joilla on yhteys kotihoitoon, luetellaan mission 5 komponentissa 2, erityisesti uudistukset 1 ja 2 sekä investoinnit 1 ja 2.

Investointi 1.3: Välillisen terveydenhuollon ja sen tilojen vahvistaminen (yhteisön sairaalat)

Investoinnilla on perustettava vähintään 307 sairaalaa eli terveydenhuoltolaitoksia potilaille, jotka tarvitsevat lievän akuisuuden tai kroonisten sairauksien uusiutumisen jälkeen matalatehoisia ja lyhytaikaisia kliinisiä toimenpiteitä.

O.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C1–1	Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely	Välitavoite	Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan sekundaarilainsäädännön (ministerin asetus) voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sekundaarilainsäädäntö (ministerin asetus), jossa säädetään — Määritellään alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uusi organisaatiomalli määrittelemällä sääntelykehys, jossa määritellään rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset standardit eri alueilla Terveys-, ympäristö- ja ilmastonsuojelun uuden institutionaalisen rakenteen määrittely ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.
M6C1–2	Investointi 1.1: Yhteisön terveystalot alueellisen terveydenhuollon avun parantamiseksi	Välitavoite	Toimielinten kehittämissopimuksen hyväksyminen	Terveys- ja alueministeriön ilmoitus hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Laitoksen kehittämissopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen Italian terveysministeriön kanssa vastuuviranomaisena ja täytäntöönpanevana viranomaisena sekä aluehallintojen ja muiden asianomaisten yksiköiden osallistuminen yhteisön terveydenhuoltolaitosten osalta: Institutionaalista kehittämistä koskeva sopimus on hallintoväline, jossa luetellaan kaikki yhteisön terveystalon täytäntöönpanoon soveltuvat osapuolet alueellisen terveysavun parantamiseksi. Sopimuksessa on myös yksilöitävä velvoitteet, jotka kukin Italian alue ottaa vastatakseen yhteisön terveyskeskusta koskevien odotettujen tulosten saavuttamisesta. Sopimuksen tavoitteena oli tukea alueellista yhteenkuuluvuutta, kehitystä ja talouskasvua sekä nopeuttaa monimutkaisten toimien täytäntöönpanoa. Institutionaalista kehittämistä koskeva sopimus on erityisen hyödyllinen suurhankkeissa tai investoinneissa, jotka liittyvät toiminnallisesti toisiinsa liittyviin yksittäisiin tukitoimiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa ja myös kansallisista ja EU:n varoista rahoitettaviin suunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin sisältyvien Euroopan investointirahastojen ja kansallisten rahastojen käyttöä.
M6C1–3	Investointi 1.1: Yhteisön terveystalot alueellisen terveydenhuollon avun parantamiseksi	Kohde	Käyttöön asetettavat ja teknisesti varustetut yhteisön terveyslaitokset (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	1 038	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Jotta voidaan varmistaa hoidon tasapuolinen saatavuus, alueellinen läheisyys ja laatu ihmisille riippumatta iästä ja heidän kliinisestä tilanteestaan (kronisesti sairaita potilaita, pitkäaikaishoitoa tarvitsevia henkilöitä, vammaisia, mielenterveysongelmista ja köyhyydestä kärsiviä henkilöitä) aktivoimalla, kehittämällä ja yhdistämällä perusterveydenhuollon palveluja ja ottamalla käyttöön (energiatehokkaat) avustuskeskuksia moniammatillista reagointia varten. Vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investointikustannuksiin myönnettävästä tuesta on osoitettava uusien rakennusten rakentamiseen (tukiala 025 b) asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 vaatimusten mukaisesti tai rakennusten kunnostamiseen (interventioala 026).
M6C1–4	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Välitavoite	Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen	Terveysministeriön hyväksymät ohjeet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ohjeissa on virtaviivaistettava kotihoidon tehostamiseen tarvittavia prosesseja kehittämällä etäseurantatekniikoita ja kotiautomaatiota.
M6C1–5	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Välitavoite	Terveys- ja alueministeriön hyväksymä toimielinten kehittämissopimus	Ilmoitus hyväksytystä sopimuksesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Hyväksytään laitoskehityssopimus (Contratto Istituzionale di Sviluppo), jonka vastuu- ja täytäntöönpanoviranomainen on Italian terveysministeriö, sekä aluehallintojen ja muiden kotihoidosta vastaavien yksiköiden osallistuminen. Institutionaalisessa kehittämissopimuksessa vahvistetaan kunkin tukitoimen tai tukitoimiluokan osalta aikataulu, toimeksisaajien vastuualueet, arviointi- ja seurantaperusteet sekä noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset. Siinä määritellään myös edellytykset tukitoimien mahdolliselle osittaiselle varojen poistamiselle tai asiaankuuluvien varojen kohdentamiselle toiselle hallintotasolle toissijaisuusperiaatetta noudattaen.
M6C1–6	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Muut kotihoidossa hoidetut henkilöt (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	842 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisätään kotihoidossa hoidettujen määrää siten, että se on 10 prosenttia yli 65-vuotiaista (arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä vuonna 2026). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen lisätä kotihoidossa hoidettavien yli 65-vuotiaiden määrää vähintään 842000 henkilöllä vuonna 2026. Integroitu kotihoito on palvelu, joka on tarkoitettu kaikenikäisille henkilöille, joilla on yksi tai useampi krooninen sairaus tai terminaalin kliininen sairaus, joka edellyttää jatkuvaa ja pitkälle erikoistunutta ammatillista terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa.
M6C1–7	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)	EI OLE	Määrä	0	480	Q4	2024	Tämän toimenpiteen ratkaisevana tavoitteena on ottaa käyttöön vähintään 480 alueellista koordinointikeskusta, joiden tehtävänä on koordinoida ja yhdistää erilaisia alue-, sosiaali- ja sairaalaterveydenhuoltopalveluja sekä hätätilanteiden verkostoa hoidon jatkuvuuden, saatavuuden ja integroinnin varmistamiseksi.
M6C1–8	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketieteellinen hanke (jossa otetaan huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)	EI OLE	Määrä	0	20	Q4	2023	Kansallisella telelääketieteen strategialla on edistettävä ja rahoitettava uusien telelääketieteen hankkeiden ja ratkaisujen kehittämistä ja laajentamista alueellisissa terveydenhuoltojärjestelmissä, ja se on näin ollen keskeinen (teknologinen) mahdollistava tekijä terveydenhuollon tehostetun etähoidon lähestymistavan täytäntöönpanossa keskittyen erityisesti kroonisiin potilaisiin.
M6C1–9	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Etälääketieteen työkalujen avulla avustavien henkilöiden määrä (kolmas erä)	EI OLE	Määrä	0	300 000	Q4	2025	Vähintään 300000 ihmistä etälääketieteen työkalujen avulla. Toimenpiteellä rahoitetaan digitaalisia terveys- ja hoitoteknologioita koskevia tapauskohtaisia tutkimusaloitteita.
M6C1–10	Investointi 1.3: Välillisen terveydenhuollon ja sen tilojen vahvistaminen (yhteisön sairaalat)	Välitavoite	Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)	Ilmoitus toimielinten kehittämissopimuksen hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Hyväksytään institutionaalinen kehittämissopimus (Contratto Istituzionale di Sviluppo) Italian terveysministeriön kanssa vastuuviranomaisena ja täytäntöönpanoviranomaisena sekä aluehallintojen ja muiden asianomaisten yksiköiden osallistuminen yhteisön sairaaloihin. Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa on lueteltava kaikki investointien kannalta sopivat kohteet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on otettava vastatakseen suunnitellun tuloksen saavuttamisesta. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö vie asian komission jäsenelle ”ad acta”. Laitosten teknologiapuistossa eli kaikissa välineissä, lisensseissä ja yhteenliitännöissä etusijalle on asetettava yhdistetyt hankintamenetelmät.
M6C1–11	Investointi 1.3: Välillisen terveydenhuollon ja sen tilojen vahvistaminen (yhteisön sairaalat)	Kohde	Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknologisesti varustetut yhteisön sairaalat (ensimmäinen erä)	EI OLE	Määrä	0	307	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 307 kunnostettua, yhteenliitettyä ja teknisesti varustettua yhteisön sairaalaa Yhteisön sairaalat ovat terveydenhuollon laitoksia potilaille, jotka vähäisen akuisuuden tai kroonisten sairauksien uusiutumisen jälkeen tarvitsevat lieviä ja lyhytaikaisia kliinisiä toimenpiteitä, joita voidaan mahdollisesti tarjota kotona, mutta joille on myönnetty pääsy näihin tiloihin, koska itse kodin (rakenteellinen ja/tai perhe) ei ole sopiva.

P. MISSION 6 OSA 2: Kansallisten terveydenhuoltopalvelujen innovointi, tutkimus ja digitalisointi

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella pyritään varmistamaan tarvittavat mahdollistavat edellytykset kansallisen terveydenhuoltopalvelun palautumiskyvyn parantamiselle seuraavin keinoin: I) vanhentuneen terveydenhuollon teknologian korvaaminen sairaaloissa; II) sairaalarakennusten turvallisuuden merkittävän rakenteellisen parantamisen kehittäminen; III) terveystietojärjestelmien ja digitaalisten välineiden parantaminen; IV) tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja vahvistaminen; v) henkilöresurssien lisääminen.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja valmiuksia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020), keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi (maakohtainen suositus 3, 2020), ja ”investointeihin liittyvässä talouspolitiikassa on keskityttävä tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

P.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaalahoidon tutkimuslaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä

Uudistuksella pyritään organisoimaan uudelleen IRCCS:n verkosto i) parantamaan kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän laatua, ii) parantamaan terveyden ja tutkimuksen välistä suhdetta ja iii) tarkistamaan IRCCS:n oikeudellista järjestelmää ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvaa tutkimuspolitiikkaa.

Uudistuksella parannetaan julkisten IRCCS-järjestelmien hallintoa i) parantamalla strategista hallintoa, ii) määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alueet ja iii) määrittelemällä kattavasti säännöt julkisten tutkimuskeskusten tieteellisen johtajan ja tutkimushenkilöstön asemasta.

Lisäksi erityinen alatoimenpide, jossa IRCCS:t erotetaan toisistaan niiden toiminnan perusteella (yksi asiantuntija tai yleislääkäri), luodaan integroitu IRCCS-verkosto ja helpotetaan asiantuntemuksen vaihtoa IRCCS:ien ja Italian NHS:n muiden rakenteiden välillä.

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Investointi koostuu biolääketieteellisen tutkimusjärjestelmän vahvistamisesta kahden toimintalinjan avulla: a)konseptin toimivuuden osoittamista koskevien hankkeiden rahoittaminen, joilla tuetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä, joiden teknologinen kehitystaso on alhainen, ja edistetään teknologian siirtoa teollisuuteen, b) harvinaisten sairauksien ja harvinaisten syöpien ja muiden terveyteen voimakkaasti vaikuttavien sairauksien alan tutkimusohjelmien/hankkeiden rahoitus.

P.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C2–1	Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaalahoidon tutkimuslaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi	Välitavoite	Sairaalahoito- ja sairaalahoitolaitoksia (IRCSS) koskevien säännösten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo	Voimaantuloa koskevan asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudistuksella organisoidaan uudelleen IRCCS:n verkosto NHS:n laadun ja huippuosaamisen parantamiseksi, terveyden ja tutkimuksen välisen suhteen parantamiseksi sekä IRCCS:n oikeudellisen järjestelmän ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvien tutkimuspolitiikkojen tarkistamiseksi. Uudistukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla I) vahvistaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välistä yhteyttä; IRCCS:ien hallinnon parantaminen tehostamalla strategista hallinnointia ja määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alueet.
M6C2–2	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Harvinaisia syöpiä ja sairauksia koskevat tutkimushankkeet	EI OLE	Määrä	0	100	Q4	2025	Rahoituksenmyöntäminen tutkimusohjelmille ja -hankkeille harvinaisten sairauksien ja harvinaisten syöpien alalla. Nämä sairaudet, jotka ovat erittäin monimutkaisia biolääketieteellisesti ja usein moniorganisia, edellyttävät korkean kliinisen pätevyyden ja pitkälle kehitettyjen diagnostiikka- ja tutkimustoimien yhdistelmää sekä huipputeknologiaa ja yhteistyöverkostojen koordinointia kansallisella ja Euroopan tasolla. Harvinaisia sairauksia ja harvinaisia syöpiä koskeville tutkimushankkeille myönnettävä rahoitus toteutetaan julkisella tarjouskilpailumenettelyllä. Ensimmäisen rahoituserän on oltava vähintään 100 tutkimushankkeelle.
M6C2–3	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Terveyteen voimakkaasti vaikuttavia tauteja koskevat tutkimushankkeet	EI OLE	Määrä	0	324	Q4	2025	Rahoituksen myöntäminen terveysvaikutuksiltaan suuria sairauksia koskeville tutkimusohjelmille ja -hankkeille. Rahoitusta terveysvaikutuksiltaan merkittäviä tauteja koskeville tutkimushankkeille myönnetään julkisella tarjouskilpailumenettelyllä. Vähintään 324 tutkimushanketta on saanut ensimmäisen rahoituserän.

P.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Investointi koostuu terveydenhuollon digitalisoinnin parantamisesta, jotta voidaan parantaa henkilöstön tuottavuutta, parantaa prosessien laatua sekä varmistaa potilasturvallisuus ja laadukkaat palvelut. Investoinnilla on kolme toimintalinjaa:

1.Suurten terveydenhuollon laitteiden nykyaikaistaminen korvaamalla vanhentuneet mallit teknisesti kehittyneillä malleilla. Korvaavat laitteet voidaan hävittää tai siirtää muille kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän sivustoille.

2.Sairaaloiden prosessien esittely ensimmäisen ja toisen tason hätäosastolla (Dipartimenti Emergenza e Accettazione, DEA).

3.Hoitopaikkojen määrän kasvu teho- ja puoliintensiivisissä hoitoyksiköissä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän sairaaloissa.

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Investointi koostuu sairaaloiden mukauttamisesta maanjäristysten torjuntaa koskeviin säännöksiin. Tätä varten on suunniteltu kahta eri investointimuotoa:

1.Alueiden ilmaisemia tarpeita koskevassa tutkimuksessa yksilöidyt sairaalalaitosten maanjäristysparannukset ja parannustoimet.

2.Monivuotiset toimet, joilla pyritään kunnostamaan ja nykyaikaistamaan kansanterveysalan kiinteistöjen fyysisiä ja teknologisia puitteita.

Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Investoinnilla parannetaan merkittävästi teknistä infrastruktuuria, joka tukee Italian NHS:n hoitopalveluja, terveydenhuollon analytiikkaa ja ennustekapasiteettia. Investointi koostuu kahdesta eri hankkeesta:

1.Parannetaan olemassa olevien sähköisten terveyskertomusten infrastruktuuria ja käyttöä. Tämä saavutetaan tekemällä siitä täysin digitaalinen kotoperäinen dataympäristö, joka on siten yhtenäinen, johdonmukainen ja siirrettävissä koko jäsenvaltion alueella. Sähköisellä potilasraportilla on kolme keskeistä tehtävää: ensinnäkin se antaa terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden luottaa samaan kliiniseen tietolähteeseen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti potilaan koko potilashistoria; toiseksi siitä tulee kansalaisten ja potilaiden yhteyspiste kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien tarjoamiin peruspalveluihin; kolmanneksi terveydenhuollon viranomaisille on annettava valtuudet käyttää kliinisiä tietoja terveysanalytiikan suorittamiseen ja terveydenhuollon tarjonnan parantamiseen.

2.Vahvistetaan terveysministeriön infrastruktuuria sekä teknologisia ja analytiikkavälineitä keskeisten tukitasojen (LEA eli kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän takaamien palvelujen) seuraamiseksi ja suunnitellaan terveydenhuollon apua ja palveluja väestön tarpeiden ja väestökehityksen, innovoinnin ja epidemiologian kehityksen mukaisesti. Tämä Italian terveysministeriön keskeinen ja ensisijainen tavoite saavutetaan seuraavien neljän alatavoitteen avulla: I) Italian terveysministeriön infrastruktuurin vahvistaminen yhdistämällä sähköisen potilaskertomuksen kliiniset tiedot uuteen terveystietojärjestelmään (NSIS) kliinisiin, hallinnollisiin ja kustannuksiin liittyviin tietoihin sekä muihin terveyttä koskeviin tietoihin yhteinen terveys -lähestymistavan seurantaan ja terveyden seurantaan ja valppauteen liittyvien toimien varmistamiseksi; II) NSIS-tietojen keruun, käsittelyn ja tuottamisen tehostaminen paikallisella tasolla, tiedon tuottamisen alueellisen ja paikallisen prosessin uudelleensuunnittelu ja standardointi, jotta voidaan parantaa NSIS-välinettä NHS:n laadun, tehokkuuden ja asianmukaisuuden mittaamiseksi; kehittyneiden analyysivälineiden kehittäminen monimutkaisten ilmiöiden ja skenaarioennusteiden arvioimiseksi, jotta voidaan parantaa keskeisiä valmiuksia suunnitella terveydenhuoltopalveluja ja havaita uusia sairauksia; IV) sellaisen kansallisen alustan luominen, johon akkreditoitujen palveluntarjoajien telelääketieteen palvelujen tarjonta ja kysyntä voivat vastata.

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Investointi koostuu yleislääketieteen kurssin apurahojen lisäämisestä. koko NHS:n henkilöstön sairaalainfektioiden turvallisuutta koskevan koulutussuunnitelman käynnistäminen; otetaan käyttöön koulutuspolku NHS:n elimissä johtotehtävissä ja digitaalisissa taidoissa toimivalle henkilöstölle ja rahoitetaan erikoislääkärin koulutussopimuksia.

P.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C2–4	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Terveysministeriön/Italian alueiden hyväksymä uudelleenjärjestelysuunnitelma	Hyväksynnästä ilmoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Uudelleenjärjestelysuunnitelman hyväksyminen, jotta voidaan vahvistaa NHS:n sairaaloiden valmiuksia reagoida asianmukaisesti pandemiaan liittyviin hätätilanteisiin lisäämällä vuodepaikkojen määrää tehohoitoyksiköissä ja aliintensiivisissä hoitoyksiköissä. Sairaalan uudelleenjärjestelysuunnitelman on lisättävä NHS:n sairaaloiden tehohoitoyksiköissä ja puoliintensiivisissä hoitoyksiköissä saatavilla olevien vuodepaikkojen määrää.
M6C2–5	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Toimielinten kehittämissopimuksen hyväksyminen	Terveysministeriön ja Italian alueministeriön ilmoitus institutionaalisten kehittämissopimusten allekirjoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Hyväksytään institutionaalinen kehittämissopimus (Contratto Istituzionale di Sviluppo) Italian terveysministeriön kanssa vastuuviranomaisena ja täytäntöönpanoviranomaisena sekä aluehallintojen ja muiden keskeisten sidosryhmien osallistuminen. Institutionaalista kehittämistä koskeva sopimus on väline, joka on määritelty voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä (31 päivänä toukokuuta 2011 annetun asetuksen nro 88 1 ja 6 §:n säännökset ja 20 päivänä kesäkuuta 2017 annetun asetuksen nro 91 7 § 3.8.2017 annetulla lailla nro 123) ja toiminnallisesti toisiinsa liittyvien strategisten hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Institutionaalisessa kehittämissopimuksessa on lueteltava kaikki i-investointeihin soveltuvat kohteet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on otettava vastatakseen odotetun tuloksen saavuttamisesta. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö vie asian komission jäsenelle ”ad acta”.
M6C2–6	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Suuret saniteettilaitteet toiminnassa	EI OLE	Määrä	0	3100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Korvattavien laitteiden lukumäärä ja tyypit ovat seuraavat: 333 CT (tietokonetomografia), jossa on vähintään 128 viipaloitua, 178 NMR (ydinmagneettinen resonanssi) vähintään 1,5 T:n lämpötilassa, 78 lineaariset kiihdyttimet, 932 Kiinteät röntgenjärjestelmät, 193 Angigrafia, 78 Gamma-kameraa, 51 Gamma-kameraa/CT-kuvausta (tietokonetomografia), 34 PET (positroniemissiotomografia), CT (tietokonetomografia), 295 Mammography, 928 Ultrasound). Korvaavat laitteet voidaan hävittää tai käyttää uudelleen muissa NHS:n toimipaikoissa.
M6C2–7	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikista tehdyistä julkisista hankinnoista.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarjouskilpailumenettelyjen julkaiseminen (Consip-puitesopimus) ja sopimusten tekeminen palveluntarjoajien kanssa ja DEA I- ja II-tasoiksi luokiteltujen sairaaloiden digitalisointi Sopimuksiin on sisällyttävä seuraavien hankinta: a) tietojenkäsittelykeskus, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka ja siihen liittyvät työt, jotka ovat tarpeen sairaalan koko rakenteen tietokoneistamiseksi, b) laitteistojen ja/tai ohjelmistojen hankinta, sähkölääketieteelliset teknologiat sekä muut tekniikat ja mahdolliset lisätyöt, joita tarvitaan sairaalaosastojen tietokoneistamiseen. Nykyisen digitointitason arvioinnin, joka edeltää tukitoimen täytäntöönpanoa, on voitava hienosäätää arviointia kunkin alueen/sairaalan todellisten tarpeiden mukaan.
M6C2–8	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Sairaalat digitalisoidaan (DEA – hätätila- ja maahanpääsyosastot – tasot I ja II)	EI OLE	Määrä	0	280	Q4	2025	Kullakin digitoidulla sairaalalla on oltava tietojenkäsittelykeskus, joka on tarpeen sairaalan koko rakenteen tietokoneistamiseksi ja riittävä laitteisto- ja/tai ohjelmistoteknologia, sähkölääketieteelliset teknologiat sekä lisäteknologiat, joita tarvitaan kunkin sairaalaosaston tietokoneistamiseen. Hankintavälineet, jotka Concessionaria Servizi Informativi Pubblici (Concessionaria Servizi Informativi Pubblici) – niiden lisäksi, jotka on suljettu 31.12.2022 mennessä – ovat sallittuja sekä julkishallinnon sähköiset markkinat (Mepa) tai julkishallinnon dynaamisen hankintajärjestelmän (SDAPA) liitännäisostoja varten.
M6C2–9	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Kodinhoitoyksiköissä tarjottavat lisävuoteet ja aliintensiivinen hoito	EI OLE	Määrä	0	5 922	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 2692 tehohoitoalustaa ja 3230 vuodepaikkaa puoliintensiivisillä ilmanvaihtolaitteilla on tehtävä rakenteelliseksi (mikä vastaa noin 60 prosentin lisäystä vuodepaikkojen määrään ennen pandemiaa).
M6C2–10	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa on saatu päätökseen	EI OLE	Määrä	0	84	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sairaaloissa on saatu päätökseen vähintään 84 seismisen vastaista toimenpidettä, jotta ne vastaisivat seismisen torjuntaa koskevia määräyksiä.
M6C2–10 bis	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen hankkeille varainhoitolain 67/88 20 §:n nojalla	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 90 prosenttia 250000000 eurosta maksetaan 20 L. 67/88 §:n mukaisiin ohjelmasopimuksiin liittyviin sairaaloiden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamishankkeisiin, joita terveysministeriö toteuttaa asianomaisen alueen tai autonomisen maakunnan kanssa.I
M6C2–11	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Yleislääkärit, jotka syöttävät sähköiseen terveysrekisteriin.	EI OLE	Prosenttiosuus	0	85	Q4	2025	Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä sähköiseen potilaskertomukseen digitoitujen digitaalisten asiakirjojen määrää ja antamalla erityistukea ja koulutusta yleislääkäreiden digitaalisen täydennyskoulutuksen varmistamiseksi koko maassa.
M6C2–12	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Välitavoite	Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisen potilasrekisterin yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat täysin toimintavalmiita.	Sairausvakuutuskorttijärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen potilaskertomuksen yhteentoimivuuden infrastruktuuri.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sairausvakuutuskorttijärjestelmän ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden infrastruktuurin käyttöönotto: Otetaan käyttöön nopean terveydenhuollon yhteentoimivuusresurssistandardin mukainen keskustietokanta, yhteentoimivuus ja palvelualusta, jossa hyödynnetään tällä alalla jo saatuja kokemuksia ja varmistetaan varastointi-, turvallisuus- ja yhteentoimivuusstandardit.
M6C2–13	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Kaikki alueet ovat ottaneet käyttöön sähköisen potilaskertomuksen ja käyttävät sitä	EI OLE	Määrä	0	21	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaikkien alueiden on luotava, käytettävä ja ladattava digitaalisesti kotoperäisiä asiakirjoja sähköiseen potilaskertomukseen. Tavoitteeseen kuuluvat erityisesti seuraavat: — Digitaaliset alkuperäiset asiakirjat ladataan sähköiseen potilaskertomukseen 18.5.2022 annetussa asetuksessa ja sen sisältöä koskevissa myöhemmissä asetuksissa tarkoitetulla tavalla. — Terveydenhuollon tarjoajille annettava taloudellinen tuki laitteidensa päivittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että terveydenhuollon tiedot, metatiedot ja asiakirjat tuotetaan digitaalisesti kotoperäisinä. — Taloudellinen tuki terveydenhuollon tarjoajille, jotka haluavat ottaa käyttöön kansallisen alustan, yhteentoimivuuden ja UX-standardit. — Terveydenhuollon tarjoajien ja alueellisten terveysviranomaisten osaamistuki (inhimillinen pääoma) infrastruktuuri- ja tietomuutosten toteuttamiseksi kansallisen sähköisen terveysrekisterin hyväksymiseksi.
M6C2–14	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.	EI OLE	Määrä	0	1 800	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Tällä investoinnilla lisätään yleislääketieteen erityiskurssin apurahoja ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen;
M6C2–15	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.	EI OLE	Määrä	1 800	2 700	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Tällä investoinnilla lisätään yleislääketieteen erityiskurssin apurahoja ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen.
M6C2–16	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöille annettava johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus	EI OLE	Määrä	0	4 500	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta annetaan kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän 4500 työntekijälle. Tällä investoinnilla aktivoidaan koulutuspolku NHS:n elimissä johtavassa asemassa olevalle henkilöstölle, jotta he voivat hankkia tarvittavat johtamistaidot ja digitaaliset taidot ja valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin terveyshaasteisiin yhdennetystä, kestävästä, innovatiivisesta, joustavasta ja tulossuuntautuneesta näkökulmasta.
M6C2–17	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Rahoitettujen lääkintä- ja erikoiskoulutussopimusten lukumäärä	EI OLE	Määrä	0	4 200	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Investoinnilla rahoitetaan erikoislääkärin koulutusta koskevia sopimuksia, joiden avulla voidaan rahoittaa 4200 uutta koulutussopimusta koko opintojaksoa varten (viisi vuotta).

Q.TEHTÄVÄ 7: REPowerEU-suunnitelma

REPowerEU-luvun tavoitteena on vahvistaa jakeluverkkoja, myös kaasuun liittyviä siirto- ja jakeluverkkoja; uusiutuvan energian tuotannon nopeuttaminen, energian kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja osaamisen luominen julkisella ja yksityisellä sektorilla vihreää siirtymää varten; edistetään uusiutuvan energian ja vedyn arvoketjuja toimenpiteillä, joilla helpotetaan luottojen ja verohyvitysten saatavuutta.

Komponentissa otetaan huomioon Italialle vuosina 2022 ja 2023 osoitetut maakohtaiset suositukset. Sillä pyritään erityisesti nopeuttamaan uusiutuvan energian lisäkapasiteetin käyttöönottoa investoimalla suuriin sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeisiin (eli kahteen rajayhdysjohtoon, jotka yhdistävät Sardinian ja Sisilian mantereen, ja kolme Itävallan, Slovenian ja Italian välistä yhdysjohtoa), parantamalla kansallista siirtoverkkoa ja virtaviivaistamalla lupamenettelyjä. Se lisää osaltaan sisäistä kaasunsiirtokapasiteettia pullonkaulojen poistamiseksi, energian tuonnin monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Sillä edistetään kestävää liikkuvuutta vähentämällä ympäristön kannalta haitallisia tukia ja vahvistamalla rautatiekalustoa. Se auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sähköistämällä kotitalouksien kulutusta ja parantamalla verkon häiriönsietokykyä. Se lisää osaltaan energiatehokkuutta asunto- ja yrityssektorilla muun muassa kohdennettujen kannustinjärjestelmien ja rahoitusvälineiden avulla. Lisäksi siihen sisältyy uudistuksia ja investointeja, joilla parannetaan vihreän siirtymän edellyttämien taitojen tarjontaa ja hankkimista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Yhdeksällä hankkeella on rajatylittävä ulottuvuus. Kolmella niistä on suoria rajatylittäviä vaikutuksia: 1) investointi, jolla pyritään lisäämään olemassa olevien sähköverkkojen yhteenliitäntöjen nimelliskapasiteettia Italian, Itävallan ja Slovenian välillä; Investointi, jolla edistetään sähköyhteyden rakentamista Sardinian, Korsikan ja Toscanan välille; Investointi kompressoriasemaan, joka lisää kaasun vientiä Keski-Eurooppaan. Muut hankkeet hyödyttävät välillisesti rajat ylittäviä jäsenvaltioita poistamalla sisäisen energian siirron ja jakelun pullonkauloja ja lisäämällä verkon tehokkuutta ja häiriönsietokykyä.

On odotettavissa, että mikään tämän komponentin toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ( C(2023) 6454 final) mukaisesti, kuntaas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta investointiin 13 – Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki) eikä investointiin 14 – Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Q.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1. Uusiutuvan energian lupamenettelyjen virtaviivaistaminen keskus- ja paikallistasolla

Uudistuksen tavoitteena on vakiinnuttaa ja virtaviivaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja säännöksiä, joilla säännellään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Uudistus koostuu yhden primaarisäädöksen (tunnetaan myös nimellä Testo Unico) hyväksymisestä ja voimaantulosta, jossa kerätään, kootaan ja konsolidoidaan kaikki uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sääntelevät normit ja korvataan kaikki asiaan liittyvä aiempi lainsäädäntö. Säädöksessä vahvistetaan myös periaatteet uusiutuvia energialähteitä koskevien lupamenettelyjen virtaviivaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi valtiotasoa alemmilla tasoilla.

Testo Unicon keskeiset painopisteet ovat seuraavat:

1)Uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden määrittäminen tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisesti. Tällaiset alueet on määritettävä myös merialuesuunnitelmien mukaisesti merituulivoiman käyttöönoton nopeuttamiseksi.

2)Vahvistetaan periaatteet uusiutuvia energialähteitä koskevien valtiotasoa alempien hallintotasojen lupamenettelyjen virtaviivaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Erityisesti Testo Unicon on vahvistettava ”enimmäismääräsäännöt” eli alueet eivät voi panna täytäntöön tiukempia lupasääntöjä kuin ne, jotka on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä.

3)Varmistetaan keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto kaikkien uusiutuvien energialähteiden asentamiseen ja käyttöönottoon tarvittavien lupien saamiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Testo Unicon on erityisesti varmistettava, että alusta rakennetaan yhden kerran periaatteen mukaisesti, jonka mukaan hakijoiden on toimitettava samat tiedot tai asiakirjat julkisille laitoksille vain kerran.

Uudistus 2. Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää ympäristön kannalta haitallisia tukia MASEn julkaiseman vuosittaisen ympäristön kannalta haitallisten tukien luettelon perusteella.

Uudistus 3. Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa biometaanin sisällyttämistä energiajärjestelmään ja energiamarkkinoihin ja luoda uutta kestävää biometaanin tuotantokapasiteettia direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti. Tavoitteena on edistää maakaasuverkon joustavuutta ja tehokkuutta helpottamalla siirtymistä biometaaniin. Joustavuuden ja tehokkuuden lisäämisen odotetaan edistävän energiajärjestelmän hiilestä irtautumista ja energiaomavaraisuutta.

Uudistuksen täytäntöönpanolla on 1) vähennettävä kestävien biometaanin tuotantolaitosten liittymiskustannuksia ja 2) edistettävä investointeja, joilla pyritään yksinomaan kestävän biometaanin käyttöönottoon maakaasuverkoissa. Uudistuksessa suositaan: I) siirto- ja jakeluverkkojen tiiviimpi yhdentäminen; II) verkkoon liittämiseen tehtävien investointien kustannusten jakamista koskevien mekanismien käyttöönotto. Näillä mekanismeilla on siirrettävä kustannukset biometaanin tuottajalta koko yhteisölle, joka hyötyy kestävästä biometaanista.

Uudistus 4. Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvän taloudellisen riskin vähentäminen (Power Purchase Agreements)

Uudistuksen tavoitteena on luoda takausjärjestelmä, jolla lievennetään vähintään kolmen vuoden voimassa oleviin uusiutuvan energian ostosopimuksiin liittyvää taloudellista riskiä.

Uudistuksella

I)vaatia, että kukin operaattori takaa sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittaisen kattamisen sähkömarkkinoilla tarjottavien takausvälineiden avulla;

II)otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla lievennetään maksukyvyttömyysriskiä, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset, jos tuottaja laiminlyö velvoitteensa;

III)määritetään institutionaalinen yksikkö, joka ottaa hoitaakseen viimesijaisen myyjän/ostajan, joka ottaisi vastatakseen maksukyvyttömältä vastapuolelta ja varmistaisi suoriutuvaan vastapuoleen nähden tehtyjen velvoitteiden täyttämisen.

Uudistus 5. Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät

Uudistuksen tavoitteena on päivittää koulutuksen sääntelykehystä ja ottaa käyttöön välineet, joilla torjutaan osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Uudistuksella saatetaan ajan tasalle uusi osaamissuunnitelma, joka on hyväksytty 14 päivänä joulukuuta 2021 annetulla asetuksella ja julkaistu 28 päivänä joulukuuta 2021 Gazzetta Ufficialessa nro 307. Tavoitteena on vahvistaa mekanismeja, joilla koulutuskurssien suunnittelu kytketään työmarkkinoiden tarpeisiin. Tavoitteena on erityisesti tukea paremmin vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää ottamalla asiaankuuluvat toimijat mukaan asiaa koskeviin osaamissopimuksiin. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksityisen sektorin roolia koulutuksessa ja parantaa taitojen tunnustamista, mukaan lukien työssä ja lyhyillä koulutusmoduuleilla hankitut taidot. Investoinnin 10 pilottihankkeet toteutetaan ennen uudistusta ja niiden tulokset otetaan huomioon uudistuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Tällä uudistuksella tuettava koulutus ei saa liittyä I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 122 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 123 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 124 ja omaisuuserät 125 . Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1. Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä investointia 2.1 (Älykkäiden verkkojen vahvistaminen) mission 2 komponentissa 2. Laajennusinvestointi koostuu toimista, jotka kohdistuvat keski- ja pienjännitteisiin verkon osiin, mikä sähköistää vähintään 230000 asukkaan energiankulutuksen kuin nykyisessä toimenpiteessä on jo suunniteltu. Olemassa olevan investoinnin ja laajennetun osuuden on yhdessä sähköistettävä vähintään 1730000 asukkaan kulutus.

Investointi 2. Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Tämä investointi lisää investointia 2.2 mission 2 komponentissa 2. Laajennetun investoinnin on koostuttava tukitoimista, joilla parannetaan vähintään 648 kilometrin sähköverkon häiriönsietokykyä enemmän kuin mitä nykyisessä toimenpiteessä on jo kaavailtu. Voimassa olevassa toimenpiteessä jo säädettyjä edellytyksiä sovelletaan. Nykyisten investointien ja kasvuinvestointien on yhdessä parannettava häiriönsietokykyä vähintään 4648 kilometrin ajan.

Investointi 3. Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (Hydrogen Valleys)

Tämä investointi on Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 2 komponentissa 2 olevan investoinnin 3.1 laajentava versio. Laajennusinvestoinneissa saatetaan päätökseen kaksi uutta hanketta vedyn tuottamiseksi hylätyillä teollisuusalueilla kuin mitä nykyisessä toimenpiteessä on jo kaavailtu. Olemassa olevilla investoinneilla ja laajentamisinvestoinneilla on yhdessä tuettava vähintään 12 hankkeen loppuun saattamista.

Toimenpiteellä tuetaan ainoastaan uusiutuvan vedyn tuotantoa elektrolyysin perusteella direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi) ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti. Kaikkia muita voimassa olevassa toimenpiteessä jo säädettyjä edellytyksiä sovelletaan.

Investointi 4. Tyrrhenankielinen linkki

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria, jotta voidaan kerätä kapasiteettia uusiutuvista energialähteistä Etelä-Italiassa ja integroida se kansalliseen siirtoverkkoon.

Tällä investoinnilla tuetaan ”Tyrrhenanmeren yhteyden” ja erityisesti Sisilian ja Campanian välisen ”itäisen yhteenliitännän” rakentamista. Investoinnilla rahoitetaan 514 kilometrin pysäköivän tasavirran (HVDC) asentaminen Ebolin ja Caracolin väliin. Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

Investointi 5. SA.CO.I.3

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa Sardinian ja muuhun Italiaan Korsikan kautta yhdistävää sähkönsiirtoinfrastruktuuria, jotta voidaan kerätä kapasiteettia uusiutuvista energialähteistä Sardiniassa ja integroida se kansalliseen siirtoverkkoon.

Investoinnin tavoitteena on tukea ”Sardinian-Korsika-Italia 3” -yhteenliitäntähankkeen rakentamista. Se koostuu konversioasemien runkojen rakentamisesta Codrongianosissa Sardiniassa ja Suveretossa Toscanassa. ’Kuoret’ ovat konversioasemien ulkoista infrastruktuuria, eikä niihin sisälly koneita tai muita laitteita, jotka asennetaan sinne investoinnin päättymisen jälkeen. Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

Investointi 6. Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Investoinnin tavoitteena on laajentaa ja nykyaikaistaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria Italian, Itävallan ja Slovenian välillä. Investoinnin on koostuttava erityisesti seuraavien rajatylittävien rajayhdysjohtojen valmiiksi saattamisesta:

-”Somplago (Italia)-Würmlach (Itävalta), olemassa olevien rajayhdysjohtojen nimelliskapasiteetin lisääminen 300 MW:lla;

-”Zaule (Italia)-Dekani (Slovenia)”

-”Redipuglia (Italia) – Vrtojba (Slovenia)”

Kun Zaule-Dekanin ja Redipuglia-Vrtojban rajayhdysjohtojen työt on saatu päätökseen, Italian ja Slovenian välisten rajayhdysjohtojen yhteenlaskettua nimelliskapasiteettia lisätään 250 MW:lla.

Investointi kattaa ainoastaan Italian puolella olevan rajayhdysjohdon osan valmiiksi saattamisen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä. Töiden päätyttyä infrastruktuurin on oltava valmis käyttöön, kun muu infrastruktuuri on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön Itävallan ja Slovenian puolella.

Liiallisten korvausten riskin välttämiseksi Italian on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026 kertomus. Kertomuksessa on osoitettava, että kolmelle rajayhdysjohdolle myönnetyt poikkeukset energiamarkkinasäännöistä ovat edelleen perusteltuja. Lisäksi siinä on arvioitava, otetaanko käyttöön asianmukaiset suojatoimet sen varmistamiseksi, että sähköasetuksen (EU) 2019/943 63 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen. Arvioinnissa on tarkasteltava, missä määrin asiaankuuluvat EU:n ja julkiset varat vaikuttavat hankkeiden riskialttiuteen liittyviin edellytyksiin.

Investointi 7. Älykäs kansallinen siirtoverkko

Investoinnin tavoitteena on digitalisoida kansallinen siirtoverkko (NTG) ja parantaa siirtoverkonhaltijan hallinnoimaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmää. Investoinnissa on keskityttävä sekä siirtoverkkoon että sen ohjelmistokomponentteihin, ja sillä on helpotettava kuluttajien ja tuottajakuluttajien integroitumista energiamarkkinoille, nopeutettava uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja parannettava verkon häiriönsietokykyä.

Investoinnin on sisällettävä seuraavat:

-suojatun protokollan 104 asentaminen vähintään 250:een sähköasemaan. Asennuksen yhteydessä ja synergiassa tieto- ja viestintätekniikka-arkkitehtuurin kanssa kaikki tiedot kulkevat keskushallinto- ja valvontajärjestelmän kautta.

-5G-laitteiden tai tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurin asentaminen vähintään 40:een sähköasemaan.

-Teollisen esineiden internetin seurantajärjestelmän asentaminen vähintään 1500 sähköpylvääseen sellaisten tietojen keräämiseksi, joita voidaan käsitellä hallintajärjestelmässä.

Tällä investoinnilla asennettujen laitteiden on tarvittaessa täytettävä direktiivin 2009/125/EY mukaisesti palvelimille ja tiedontallistukselle tai tietokoneille ja tietokonepalvelimille tai elektronisille näytöille asetetut energiaan liittyvät vaatimukset. Investoinnilla on osoitettava parhaat mahdolliset pyrkimykset panna täytäntöön asiaankuuluvat käytännöt, kuten tietotekniset laitteet ja palvelut, jotka on lueteltu ”odotetuiksi käytännöiksi” datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen viimeisimmässä versiossa tai CEN-CENELECin asiakirjassa CLC TR50600–99–1 ”Data centre facilities and infrastructure – Part 99–1: Suositellut energianhallintakäytännöt”.

Investointi 8. Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä ja siten vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden arvoketjuja.

Investoinnilla on neljä pääasiallista toimintalinjaa:

1)Ekosuunnittelu: tämän toimintalinjan tavoitteena on ymmärtää kriittisten raaka-aineiden tarpeet ja ekologisen suunnittelun mahdollisuudet vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää suosimalla kiertotalouteen perustuvaa lähestymistapaa energiasiirtymään liittyvissä teollisuuden toimitusketjuissa.

Tämän toimintalinjan odotettu tuotos on raportti, jossa analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita. Kertomuksessa arvioidaan ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää ja edistää niiden kierrätettävyyttä.

2)T & K-hankkeet, joissa keskitytään ekologiseen suunnitteluun sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun – myös tuuliturbiinien lapojen ja aurinkosähköpaneelien – keruun, logistiikan ja kierrätyksen parantamiseen. Hankkeissa keskitytään seuraaviin kolmeen tutkimus-, kehitys- ja innovointilinjaan:

I)Uudet tai parannetut teknologiat, tietojärjestelmät ja liiketoimintamenetelmät kriittisten ja strategisten raaka-aineiden jätteen talteenottoa, kierrätystä ja käsittelyä varten;

II)Ekologisen suunnittelun sisällyttäminen monimutkaisten tuotteiden ja järjestelmien valmistukseen sekä markkinoihin ja kulutusprosesseihin;

III)Yhdyskuntajätteen keräyksen ja lajittelun optimointi, jotta voidaan varmistaa kriittisten raaka-aineiden johdonmukainen ja korkealaatuinen tarjonta kaupunkien kaivostoimintaa varten.

3)Kaupunki- ja kaivostoiminta: tämän toimintalinjan tavoitteena on arvioida kaupunkikaivostoiminnan ja lopetetun kaivostoiminnan jo olemassa olevan jätteen potentiaalia.

Tämän toimintalinjan odotettu tuotos on julkinen tietokanta (maantieteellinen tietojärjestelmä), joka mahdollistaa kaupunkiympäristöissä (kaupunkikaivokset) hajallaan olevien kierrätettävien resurssien tai materiaalien sekä hylättyjen kaivosten olemassa olevan jätteen maantieteellisen paikantamisen ja visualisoinnin.

4)Kaupunkikaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknisen keskuksen perustaminen tai varustaminen. Keskus on laboratorioiden verkosto, joka edistää yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten välistä vuorovaikutusta, jotta voidaan parantaa sellaisten käytöstä poistettujen monimutkaisten tuotteiden ja raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä toimitusketjusta, joiden kierrätysaste on alhainen (Eol-RIR) ja jotka liittyvät vihreään siirtymään (mukaan lukien litium, neodyymi ja piimetalli).

Tämän toimintalinjan odotettu tulos on näiden laboratorioiden laitteisto.

Investointi 9. Laajennettu toimenpide: antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Tämä investointi lisää investointeja 1.9 Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa 1.

Tällä toimenpiteellä laajennetaan nykyisiä investointeja täydentämällä oppimisalustalla www.syllabus.gov.it tarjottavaa nykyistä koulutusohjelmaa koulutusmoduuleilla , jotka valmistavat paikallisia virkamiehiä vihreään siirtymään.

Koulutusmoduuleissa on käsiteltävä ainakin seuraavia aiheita: uusiutuvista lähteistä peräisin olevien laitosten lupamenettelyt; uusiutuvan energian yhteisöjen edistäminen; julkishallinnon energiansäästöjen tukeminen ja organisointi; vihreät sähköiset hankinnat energiassa ja tuotteissa, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät; rakennusten energiatehokkuutta koskevat hankinnat; julkishallinnon johtoasema energiatehokkuuden ja kestävän käyttäytymisen alalla energia-alalla: parhaat käytännöt ja kestävän kehityksen kulttuurin levittäminen; mallit kestävän liikkuvuuden edistämiseksi energiansäästön edistämiseksi.

Investointi 10. Osaamiseen liittyvät pilottihankkeet ”Crescere Green”

Investoinnin tavoitteena on kehittää vihreitä taitoja alueiden rajat ylittävässä mittakaavassa yritysten ja yksityisen sektorin myötävaikutuksella ja alakohtaisesti.

Lyhyissä koulutustoimissa on keskityttävä niihin ammatillisiin taitoihin, joita vihreä siirtymä eniten edellyttää työmarkkinoilla. Ammatit, joita asia koskee, on yksilöitävä osaamissopimusten kohdassa ”Reform 5: Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät”. Vastaanottajat on nimettävä työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) osallistujien joukosta (tehtävä 5: Osa-alue 1 – Uudistus 1), jonka on arviointiprosessin jälkeen noudatettava polkua, johon sisältyy erityinen koulutuskomponentti. Investoinnilla pyritään myös lisäämään koulutustoiminnan suunnitteluun osallistuvien hallintojen, laitosten ja kumppanien valmiuksia.

Tällä investoinnilla tuettava koulutus ei saa liittyä I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 126 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 127 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 128 ja omaisuuserät 129 . Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 11. Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Investointi koostuu vähintään 69 päästöttömän matkustajajunan hankinnasta ja käyttöönotosta (jossa juna koostuu vähintään yhdestä veturista, johon sisältyy matkustajavaunuja) ja 30 muuta vaunua yleispalvelua varten. Investoinnilla on tuotettava yhteensä vähintään 342 yksikköä, joista vähintään 69 on oltava vetureita. Ainoastaan sähkö- tai vetypolttokennot ovat tukikelpoisia. Kaksimodaaliset junat eivät ole tukikelpoisia.

Investointi 12: Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusohjelmaan ”Kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittäminen päästöttömissä linja-autoissa”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta Italiassa, jotta voidaan tukea investointeja päästöttömien linja-autojen (akku-, vetypolttokenno- tai vetypolttomoottori) valmistusketjuun. Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella järjestelmän tavoitteena on alun perin myöntää vähintään 100000000 euroa avustuksia.

Ohjelmaa hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.. Järjestelmän on sisällettävä seuraava tuotelinja:

· Avustukset päästöttömän linja-autoteollisuuden toimitusketjuun kuuluville yrityksille. Hybridilinja-autot eivät ole tukikelpoisia.

Ohjelman investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia S.p.A:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Järjestelmän päätöksentekoprosessin kuvaus: Lopullisen päätöksen järjestelmän myöntämisestä tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Avustuspolitiikan ulkopuolelle jäävät erityisesti seuraavat toimet ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 130 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 131 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 132 ja omaisuuserät 133 .

d.Vaatimus, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tulot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja avustussopimuksen ehtoja noudatetaan.

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 100000000 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen järjestelyyn tehtävistä investoinneista on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 134

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Q.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M7–1	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Uusiutuvien energialähteiden kiihdytysalueiden määrittäminen	Säädöksen säännös, josta käy ilmi uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden määrittämistä koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo				Q4	2024	Tulee voimaan primäärilainsäädäntö, jossa yksilöidään uusiutuvia nopean kehittämisen alueita valtiotasoa alemmilla hallintoyksiköillä.
M7–2	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Primaarioikeuden voimaantulo (Testo Unico)	Primaarilainsäädännön voimaantuloon viittaava lain säännös				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tulee voimaan Testo Unico (ensisijainen lainsäädäntö), jossa kerätään, kootaan ja konsolidoidaan kaikki uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sääntelevät normit ja korvataan kaikki asiaan liittyvä aiempi lainsäädäntö.
M7–3	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien lupien keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto	Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien lupien keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto				Q4	2025	Perustetaan ja otetaan käyttöön keskitetty digitaalinen alusta, jolla hankitaan kaikki uusiutuvien energialähteiden asentamiseen ja käyttöönottoon liittyvät luvat kansallisella ja alueellisella tasolla. Yhden kerran periaate tulee voimaan.
M7–4	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Välitavoite	Hyväksytään hallituksen raportti, joka perustuu hallituksen sidosryhmien kuulemisen tuloksiin ja jossa määritellään etenemissuunnitelma ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.	Hallituksen raportin hyväksyminen				Q4	2024	Uudistuksella on vähennettävä ympäristön kannalta haitallisia tukia koskevassa vuoden 2022 luettelossa esitettyjä ympäristön kannalta haitallisia tukia. Kertomuksessa on esitettävä toimet, joita on toteutettu asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseksi edellä mainitusta ympäristön kannalta haitallisten tukien uudistuksesta, mukaan lukien sidosryhmien saama palaute. Kuultuihin sidosryhmiin on kuuluttava asiaankuuluvia julkisia elimiä ja yksityisiä sidosryhmiä.
M7–5	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Välitavoite	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo.				Q4	2025	Ympäristön kannalta haitallisten tukien uudistuksen täytäntöönpano aloitetaan vähentämällä ympäristön kannalta haitallisia tukia vähintään 2 miljardilla eurolla vuonna 2026. Lisäksi lainsäädännössä on määriteltävä aikataulu ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi edelleen vähintään 3,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
M7–6	Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen	Välitavoite	Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo.				Q3	2025	Lainsäädännössä on: ·Vähentää tuottajan biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvia kustannuksia. ·Tarjotaan sääntelykannustimia investoida kaasuverkkoon uusiutuvien kaasujen kehittämiseksi.
M7–7	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvän taloudellisen riskin vähentäminen (Power Purchase Agreements)	Välitavoite	Primaarilainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloon viittaava säännös				Q3	2024	Primaarilainsäädännön voimaantulo. Primäärilainsäädännössä I)vaatia, että kukin operaattori takaa sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittaisen kattamisen sähkömarkkinoilla tarjottavien takausvälineiden avulla; II)otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla pienennetään maksukyvyttömyysriskiä, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset tuottajan maksukyvyttömyyden varalta III)määritetään institutionaalinen yksikkö, joka ottaa hoitaakseen viimesijaisen myyjän/ostajan, joka ottaisi vastatakseen maksukyvyttömältä vastapuolelta ja varmistaisi suoriutuvaan vastapuoleen nähden tehtyjen velvoitteiden täyttämisen.
M7–8	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvän taloudellisen riskin vähentäminen (Power Purchase Agreements)	Välitavoite	Johdetun oikeuden voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi johdetun oikeuden voimaantulo				Q4	2024	Tulee voimaan kaikki sekundaarilainsäädäntö, jolla varmistetaan primaarilainsäädännön täytäntöönpano.
M7–9	Uudistus 5: Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät	Välitavoite	Uuden osaamissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen – Siirtymät ja täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma	Suunnitelman ja etenemissuunnitelman hyväksyminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Muutetaan ”Piano Nuove Competenze”, joka hyväksyttiin 14. joulukuuta 2021 annetulla asetuksella ja joka julkaistiin 28. joulukuuta 2021 Gazzetta ufficiale n:o 307:ssä, ja uusi siirtymävaiheen osaamissuunnitelma tulee voimaan. Suunnitelma sisältää yleiset periaatteet, joita on tarkennettava alueellisissa laeissa ja joita ovat muun muassa seuraavat: I)yksityisen sektorin laajempi osallistuminen koulutustarjontaan, II)työssäoppimisen ja mikrotutkintojen tunnustamisen parantaminen, III)laajempi työmarkkina-analyysi ja koulutuksen ammatillisten vaikutusten seuranta. Lisäksi hyväksytään täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma.
M7–10	Uudistus 5: Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät	Välitavoite	Alueellisten lakien voimaantulo	Alueellisten lakien voimaantuloa osoittavien lakien säännös				Q3	2025	Alueellisten lakien voimaantulo. Lait koskevat kaikkia alueita ja autonomisia maakuntia, ja niillä otetaan käyttöön: I)mekanismit, joilla varmistetaan, että koulutustoimet suunnitellaan työmarkkinoiden ilmaisemien tarpeiden perusteella ja asetetaan etusijalle ne, joissa osaamisen kohtaanto-ongelma on suurin, esimerkiksi hyväksyttyjen osaamissopimusten avulla; II)velvollisuus ilmoittaa arvioidut työllisyystulokset koulutusilmoituksissa ja -ilmoituksissa; III)yrityksen sisäisen koulutuksen tunnustaminen; IV)hankittujen taitojen ja lyhyiden kurssien (ns. mikrotutkintojen) tunnustaminen; V)Mekanismit, joilla kannustetaan yksityistä yhteisrahoitusta.
M7–11	Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen		Määrä	1 500 000	1 730 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1730000 asukkaan energiankulutuksen sähköistäminen.
M7–12	Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen		Määrä	4 000	4 648	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Parantaa sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4648 kilometrin ajan.
M7–13	Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (Hydrogen Valleys)	Kohde	Vetytuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen		Määrä	10	12	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Saattaa päätökseen vähintään 12 hanketta vedyn tuottamiseksi hylätyillä teollisuusalueilla, joiden keskimääräinen kapasiteetti on vähintään 1–5 MW.
M7–14	Investointi 4: Tyrrhenankielinen linkki	Välitavoite	Hankintasopimukset	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				Q3	2024	Ilmoitus kaikista urakoista, jotka ovat tarpeen Caracolin ja Ebolin välisten 514 kilometrin kaapeleiden asentamiseksi.
M7–15	Investointi 4: Tyrrhenankielinen linkki	Kohde	514 km kaapelia		Kilometriä	0	514	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	514 km kaapeleita, jotka yhdistävät Caracolin (Palermo) Eboliin (Salerno) ja varmistavat 500 MW:n kapasiteetin.
M7–16	Investointi 5: SA.CO.I.3	Välitavoite	Hankintasopimukset	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				Q4	2024	Ilmoitus Sardinian ja Toscanan konversioasemien runkojen täyttämiseksi tarvittavista töistä tehtyjen sopimusten tekemisestä.
M7–17	Investointi 5: SA.CO.I.3	Välitavoite	Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien runkojen loppuun saattaminen	Töiden päätökseen saattamista koskeva ilmoitus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ilmoitus Sardinian ja Toscanan konversioasemien kuorien valmistumisesta.
M7–18	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Välitavoite	Italia-Itävalta-Somplago-Würmlach-rajayhdysjohdon rakentamista koskevien sopimusten tekeminen	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				Q3	2025	Ilmoitus Italian ja Itävallan välisen yhdysjohdon ”Somplago – Würmlach” rakentamisen aloittamiseksi tarvittavien sopimusten tekemisestä.
M7–19	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Kohde	Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin kasvu rajayhdysjohdon valmistumisen seurauksena		MW	0	300	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Italia-Itävalta-rajayhdysjohdon loppuun saattaminen: ”Somplago – Würmlach”. Kun Italian puolella tehtävät työt on saatu päätökseen, Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteettia lisätään 300 megawattia.
M7–20	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Välitavoite	Kahden Italian ja Slovenian välisen yhdysjohdon rakentamista koskevien sopimusten tekeminen: ”Zaule – Dekani” ja ”Redipuglia – Vrtojba”	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka olivat tarpeen kahden Italian ja Slovenian välisen yhdysjohdon rakentamisen aloittamiseksi: ”Zaule-Dekani” ja ”Redipuglia-Vrtojba”.
M7–21	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Kohde	Italian ja Slovenian välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin lisäys töiden päätyttyä		MW	0	250	Q4	2025	Italia-Slovenia-rajayhdysjohtojen loppuun saattaminen: ”Zaule – Dekani” ja ”Redipuglia – Vrtojba”. Kun Italian puolella tehtävät työt on saatu päätökseen, Italian ja Slovenian välisten kahden rajayhdysjohdon yhteenlaskettua nimelliskapasiteettia lisätään 250 MW:lla.
M7–22	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	5G-laitteiden tai tieto- ja viestintäteknisen arkkitehtuurin asentaminen asemille		Asemien lukumäärä	0	40	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uudet 5G-laitteet tai tieto- ja viestintätekniset arkkitehtuurit on asennettava ja otettava käyttöön vähintään 40 asemalla.
M7–23	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	Uusi verkon hallinta- ja valvontajärjestelmä		Määrä	0	250	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Suojatun protokollan 104 (IEC 62351 -protokolla) asentaminen vähintään 250:een sähköasemaan.
M7–24	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	Teollinen esineiden internet		Määrä	0	1 500	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Teollisen esineiden internetin seurantajärjestelmät, jotka on asennettu vähintään 1500 sähköpylvääseen sellaisten tietojen keräämiseksi, joita voidaan käsitellä hallintajärjestelmässä.
M7–25	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Välitavoite	Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseksi koskevan kertomuksen julkaiseminen	Kertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kertomuksessa analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää.
M7–26	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Välitavoite	Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja turvallisen tarjonnan varmistamiseksi	Tietokannan julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Julkinen tietokanta (maantieteellinen tietojärjestelmä), joka mahdollistaa kierrätettävien resurssien tai materiaalien geopaikannuksen ja visualisoinnin kaupunkiympäristöissä (kaupunkikaivokset) sekä hylätyissä kaivoksissa syntyvä olemassa oleva jäte.
M7–27	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Kohde	Ekologista suunnittelua ja kaupunkikaivosta koskevien T & K-hankkeiden loppuun saattaminen kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja varman tarjonnan varmistamiseksi		Määrä	0	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään kymmenen T & K-hanketta, joissa keskitytään ekologiseen suunnitteluun ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun – myös tuuliturbiinien lapojen ja aurinkosähköpaneelien – keruun, logistiikan ja kierrätyksen parantamiseen.
M7–28	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Kohde	Kaupunkien kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen kuuluvien laboratorioiden laitteet		Määrä	0	6	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään kuuden laboratorion laitteistot, jotka kuuluvat kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen. Laboratorioiden on mahdollistettava yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla pyritään lisäämään vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä.
M7–29	Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus		Määrä	280 000	281 750	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 281750 muun julkishallinnon työntekijää on läpäissyt koulutusaloitteet (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi). Vähintään 1750 näistä julkisen sektorin työntekijöistä on oltava paikallisen julkishallinnon palveluksessa, ja heidän on täytynyt suorittaa vihreää siirtymää koskevia koulutusaloitteita, jotka esitetään toimenpiteen kuvauksessa.
M7–30	Investointi 10: Osaamiseen liittyvät pilottihankkeet ”Crescere Green”	Kohde	Koulutuksen tarjoaminen 20000 henkilölle		Määrä	0	20 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Pilottihanke järjestetään eri alueilla, ja siihen osallistuu yksityisen sektorin yrityksiä. Koulutuksen tarjoajat on sertifioitava (akkreditointi) koko maanalueella alueellisen lainsäädännön mukaisesti. Koulutusmoduuleissa on keskityttävä vihreään siirtymään liittyviin alakohtaisiin taitoihin osaamissopimuksissa yksilöityjen ammattien mukaisesti, ja niitä on seurattava kansallisella tasolla. Vähintään 20000 edunsaajaa GOL-ohjelman (GOL) edunsaajista on suorittanut koulutusmoduulit. Hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen liittyvät toimet on saatettava päätökseen. Enintään 4 prosenttia resursseista osoitetaan koulutuksen suunnitteluun ja tarjoamiseen osallistuvien toimijoiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.
M7–31	Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelua varten	EI OLE	Määrä	0	69	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Asetuksen nro 57/2019 (Dichiarazione di verifica di conformità CE di cui all’art 15 del D.Lgs 57/2019) 15 §:n mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen käyttöönotto ja hankkiminen vähintään 69 päästöttömästä (sähkö- tai vetypolttokenno) ja 30:stä yleispalveluvaunusta liikkuvan kaluston lisäksi mission 2 komponentin 2 investoinnin 4.4.2 kohdassa tarkoitetun liikkuvan kaluston lisäksi Mitä tulee yleispalveluun/välipalveluun, elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla ostetun liikkuvan kaluston on oltava valtion omistuksessa. Näin ollen vakiintuneen operaattorin palvelusopimuksen voimassaolon päätyttyä kyseinen liikkuva kalusto on asetettava palveluhankintasopimuksen uuden sopimuspuoleksi valitun yksikön käyttöön noudattaen kaikilta osin asetusta (EU) N:o 1370/2007.
M7–32	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
M7–33	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	0 %	100 %	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Invitalia S.p.A:n on laadittava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen kertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen prosenttiosuus.
M7–34	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Italian on siirrettävä 100000000 euroa Invitalia S.p.A:lle ohjelmaa varten.

Q.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 13. Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitoksia, jotta voidaan vastata kaasun, nesteytetty maakaasu mukaan luettuna, välittömiin toimitusvarmuuteen liittyviin tarpeisiin, erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti.

Investoinnin tavoitteena on tukea kompressoriaseman rakentamista Sulmonaan ja Sestinon ja Minerbion solmukohtia yhdistävän kaasuputken rakentamista osana Adrianmeren linjaa. Uuden infrastruktuurin odotetaan lisäävän kaasun siirtokapasiteettia 14 mcm/d.

Italian on yksilöitävä aluekohtaisten suojelutavoitteiden tila ja tarvittaessa tarkistettava ympäristövaikutusten arviointeja (Valutazione Incidenza Ambientale) kyseisten alueiden töiden aloittamiseen mennessä.

Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 14. Rajat ylittävä kaasunvienti-infrastruktuuri

Investointi koostuu olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin parantamisesta siten, että maakaasua voidaan viedä Tarvision syöttökohdan kautta. Investointi koostuu erityisesti uuden sähköisen kompressoriyksikön rakentamisesta Poggio Renatico -kompressoriasemalle. Uuden infrastruktuurin odotetaan lisäävän kaasun vientikapasiteettia Tarvisio Exit Pointin kautta 8 miljardilla kuutiometrillä vuodessa.

Poggio Renatico -kompressoriaseman puristusyksikkö on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 15. Transizione 5.0

Tällä toimenpiteellä tuetaan tuotantoprosessien energiasiirtymää kohti energiatehokasta, kestävää ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantomallia. Näin ollen toimenpiteen pitäisi johtaa 0,4 Mtoe:n energiansäästöihin energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026.

Yrityksille myönnetään verohyvitys, joka on oikeassa suhteessa 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana aiheutuneisiin kustannuksiin, jos ne sijoittavat

a)digitaaliset varat (4,0 aineellista käyttöomaisuutta, 4.0 aineettomia pääomahyödykkeitä 135 )

b)varat, joita tarvitaan omaan tuotantoon ja itse tuotetun energian käyttöön uusiutuvista lähteistä (lukuun ottamatta biomassaa)

c)koulutusta henkilöstölle vihreän siirtymän edellyttämien taitojen alalla.

Veroetuuden on oltava oikeassa suhteessa vähintään kolmen lisäkynnyksen mukaisesti energian loppukulutuksen vähennykseen (vähintään 3 prosenttia) tai kohdeprosesseissa saavutettuihin energiansäästöihin (vähintään 5 prosenttia verrattuna kyseisten prosessien aiempiin kulutukseen), jotka liittyvät a alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin tehtyihin investointeihin 136 .

Sen vuoksi veroetuuden intensiteettiä on lisättävä sertifioitujen energiatehokkuuden parannusten ja saavutettujen energiansäästöjen mukaisesti.

Jotta hanke olisi tukikelpoinen, sen on oltava riippumattoman arvioijan sertifioima, joka todistaa, että innovaatiohanke täyttää ennakkoon kokonaisenergiankulutuksen vähentämiseen liittyvät tukikelpoisuusperusteet. Lisäksi jälkikäteen annettavalla todistuksella on todistettava investointien tosiasiallinen toteutuminen ennakkosertifioinnin määräysten mukaisesti.

Investoinnista vähintään 4032000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 137

Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä, ja se kattaa kustannukset, joita haetaan 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän elokuuta 2026 välisenä aikana.

Enintään 1 prosentti tavoitteesta kohdennetaan tietoteknisen alustan kehittämiseen ja siihen liittyviin toimiin, joilla I) hallinnoi tuensaajien esittämiä varmennuksia; II) helpottaa analysoinnissa käytettävien tietojen arviointia, vaihtoa ja hallintaa; ja iii) seuranta- ja valvontatoimiin.

Lisäksi toimenpiteellä laajennetaan välitavoitteessa M1C2–1 (Transizione 4.0) perustetun tiedekomitean toiminta-alaa, jotta 31 päivään elokuuta 2026 mennessä voidaan laatia kertomus, jossa arvioidaan Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) toimivaltaan kuuluvien kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman investointien vaikuttavuutta ja mahdollisia synergioita muiden EU:n rahoituslähteiden kanssa EU:n ja kansallisen kilpailukyvyn ja riippumattomuuden kannalta strategisilla aloilla.

Investointi 16. Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään, joka koskee pk-yritysten tukemista omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian omaan energiantuotantoon uusiutuvista energialähteistä.

Järjestelmän tavoitteena on tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sellaisten investointiohjelmien täytäntöönpanossa, joilla pyritään tuottamaan energiaa itse uusiutuvista lähteistä.

Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella järjestelmän tavoitteena on alun perin myöntää vähintään 320000000 euroa avustuksia.

Ohjelmaa hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia SpA. Järjestelmän on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

- rahoitusosuudet, joita ei makseta takaisin – keskimäärin noin 50 prosenttia kokonaisinvestoinneista – sellaisten järjestelmien ja niihin liittyvien digitaaliteknologioiden ostamiseen, jotka mahdollistavat energian suoran tuottamisen uusiutuvista lähteistä suoraan omaan kulutukseen tai keräys-/varastointijärjestelmien kautta.

Ohjelman investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia SpA:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Järjestelmän päätöksentekoprosessin kuvaus: Ohjelman lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a)Kuvaus myönnetyn tuen tyypistä ja tukikelpoisista lopullisista tuensaajista.

b)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c)Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Erityisesti kun on kyse yrityksille myönnettävästä yleisestä tuesta, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 138 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 139 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 140 ; saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 141 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 142 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että järjestelmän lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d)Vaatimus, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa järjestelmän käyttämättömät tulot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

I)Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

II)Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

III)Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

IV)Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia SpA:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Elpymis- ja palautumistukivälineestä tukivälineeseen tehtävällä investoinnilla 320000000 eurolla edistetään ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 143

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 17. Rahoitusväline julkisten ja sosiaalisten asuntojen sekä pienituloisten ja haavoittuvien kotitalouksien energiaperuskorjauksia varten

Toimenpiteen tavoitteena on tukea pienituloisten ja heikossa asemassa olevien kotitalouksien perusparannuksia ja lievittää energiaköyhyyttä. Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, joka on ”energiaköyhyyden lievittämiseen tarkoitettu rahoitusväline”, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan sosiaalisten ja julkisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoituksen saatavuutta siten, että energiatehokkuutta parannetaan vähintään 30 prosentilla.

Lainajärjestelyä hallinnoi toteutuskumppani. Tämä voi olla Cassa Depositi e Prestiti tai Euroopan investointipankki. Cassa Depositi e Prestiti ja Euroopan investointipankki voivat myös toimia yhdessä toteutuskumppaneiden kanssa. Toteutuskumppania on selvennettävä operatiivisten järjestelyjen lisäeritelmissä. Lainajärjestely toimii myöntämällä energiapalveluyrityksille avustuksia ja/tai tuettuja lainoja asuntojen energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin.

Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä pyritään alun perin antamaan rahoitustukea vähintään 1381000000 euroa.

Lainajärjestelyn on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

·Julkinen asuntotuotanto:

Tästä tuoteryhmästä annetaan taloudellista tukea avustusten, korkotukien, tuettujen lainojen ja energiapalveluyrityksille myönnettyjen markkinalainojen muodossa julkisten asuntojen energiaperuskorjausta varten.

·Sosiaalinen asumispolitiikka:

Tästä tuoteryhmästä annetaan taloudellista tukea avustuksina, korkotukina, tuettuina lainoina ja markkinalainoina energiapalveluyrityksille sosiaalisen asuntotuotannon energiaperuskorjausta varten.

·Energiaperuskorjaukset pienituloisissa kotitalouksissa moniasuntoisissa rakennuksissa:

Tästä tuoteryhmästä annetaan taloudellista tukea avustusten, korkotukien, korkotukien, tuettujen lainojen ja markkinalainojen muodossa energiapalveluyrityksille energiaperuskorjauksiin pienituloisissa ja haavoittuvissa kotitalouksissa moniasuntoisissa rakennuksissa.

Kaksi kolmasosaa laitoksesta on osoitettava julkisten asuntojen ja sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen energiaperuskorjauksiin; kolmasosa varataan energiaperuskorjauksiin pienituloisissa kotitalouksissa moniasuntoisissa rakennuksissa.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja toteutuskumppanin on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a.Rahoitustuotteen (rahoitustuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus 144 .

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 145 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 146 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 147 ja omaisuuserät 148 .

d.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus investoida takaisin maksetut määrät tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Cassa Depositi e Prestitin ja/tai Euroopan investointipankin tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Elpymis- ja palautumistukivälineestä tukivälineeseen tehtävällä investoinnilla 1381000000 eurolla edistetään ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 149

Q.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M7–35	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)	SSCO-organisaatiot on yksilöity, ja VincA:ta on tarkistettu ja hyväksytty vastaavasti				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Italian viranomaisten on ·Vahvistetaan aluekohtaiset suojelutavoitteet Natura 2000 -alueille, joihin hanke vaikuttaa, ympäristö- ja energiaturvallisuusministeriön vuosina 2022 ja 2023 hyväksymän menetelmän mukaisesti. ·Todennetaan luontodirektiivin (VINCA) nojalla jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit äskettäin perustettujen erityisten suojelukeskusten valossa. ·Saatetaan tarvittaessa ajan tasalle luontotyyppidirektiivin nojalla jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit (VINCA-arvioinnit) 28. joulukuuta 2019 annettujen kansallisten suuntaviivojen mukaisesti ja varmistetaan niiden sisällyttäminen yleiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.
M7–36	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Hankintasopimukset	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Ilmoitus kaikista Sulmonan kompressoriaseman ja Sestino-Minerbiokaasuputken valmistumisen edellyttämien rakennusurakoiden tekemisestä.
M7–37	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Töiden loppuun saattaminen	Töiden päätökseen saattamista koskeva ilmoitus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki on saatettava päätökseen.
M7–38	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasunvienti-infrastruktuuri	Välitavoite	Hankintasopimukset	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Ilmoitus kaikkien Poggio Renatico -kompressoriaseman toteuttamiseksi tarvittavia töitä koskevien sopimusten tekemisestä
M7–39	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasunvienti-infrastruktuuri	Välitavoite	Töiden loppuun saattaminen	Töiden päätökseen saattamista koskeva ilmoitus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Poggio Renatico -kompressoriaseman puristusyksikkö on täytettävä.
M7–40	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Välitavoite	Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistavan säädöksen voimaantulo	Säännös laki, josta käy ilmi sisääntulo lainvoima				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Säädöksessä asetetaan mahdollisten tuensaajien saataville siirtymäkauden 5.0 verohyvitykset, joissa määritetään tukikelpoisuusperusteet, myös energiansäästöjen vähimmäistason osalta, ja toimenpiteen menojen enimmäismäärä.
M7–41	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen		Myönnettyjen varojen määrä (euroa)	0	6 300 000 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ilmoitus kaikkien tähän investointiin varattujen elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntämisestä. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös Italian yritys- ja Made-ministeriön vastuulla olevia elpymis- ja palautumistukivälineen investointeja arvioivan kertomuksen julkaisemisesta.
M7–42	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Kohde	0,4 Mtoe energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026		Mtoe	0	0.4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Investoinnin on tuotettava 0,4 keskipitkän aikavälin energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026.
M7–43	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q4	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
M7–44	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Välitavoite	Italian yritys- ja Madeministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.	Siirtotodistus				Q4	2024	Italian on siirrettävä 320000000 euroa Invitaliaan lainajärjestelyä varten.
M7–45	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa	EI OLE	Prosenttiosuus (%)	0	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia sopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Invitalia S.p.A:n on laadittava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen kertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen prosenttiosuus.
M7–46	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Tehtävänmäärittelyn tavoitteen määrittely	Säädöksen voimaantulo ja rahoitusvälineen toimeksiannon määrittely				Q3	2024	Määritellään rahoitusvälineen tehtävänmäärittely, joka kohdistuu julkisiin ja sosiaalisiin asuntoihin sekä energiaperuskorjauksiin pienituloisissa ja haavoittuvissa kotitalouksissa moniasuntoisissa rakennuksissa.
M7–47	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo toimenpiteen kuvauksessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Täytäntöönpanosopimukseen on sisällytettävä erityisesti tukikelpoisuusperusteet, jotka koskevat energiatehokkuuden vähimmäisparannusta, joka välineen on saavutettava (vähintään 30 prosenttia primäärienergian kysynnän vähentämisessä) ja tukikelpoisiin kotitalouksiin (kun tukikelpoisuus määritellään niiden haavoittuvuuden perusteella).
M7–48	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus		EI OLE	EI OLE	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Italian on siirrettävä 1381000000 euroa lainajärjestelyn toteutuskumppanille.
M7–49	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	0 %	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Toteutuskumppanin on täytynyt tehdä energiapalveluyritysten kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen 100 prosenttia (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Energiapalveluyritysten (ESCO) kanssa tehtävässä rahoitussopimuksessa on täsmennettävä energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten kohteena oleva omaisuuserä. Tästä rahoituksesta 100 prosentilla edistetään ilmastotavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 194415951466 euroa.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

1.Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–51	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo
M1C1–52	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.
M1C1–53	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Välitavoite	Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten
M1C1–69	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamista koskevan asetuksen voimaantulo
M1C1–1	Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat	Välitavoite	Uudistusta 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat” koskevien lakien voimaantulo
M1C1–2	Uudistus 1.3: Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus	Välitavoite	Uudistuksen 1.3 ”Pilvi ensin” ja ”Yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo
M1C1–29	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Välitavoite	Yksityisoikeudellisen uudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–30	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistus	Välitavoite	Rikosoikeudellisen uudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–31	Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistus	Välitavoite	Maksukyvyttömyysuudistusta koskevan lainsäädäntökehyksen voimaantulo
M1C1–32	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa	Välitavoite	Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien rekrytointia koskevan erityislainsäädännön voimaantulo
M1C1–54	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Asiantuntijoiden rekrytointi päätökseen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten
M1C1–55	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän ulottaminen koskemaan kansallista talousarviota investointien käytön lisäämiseksi
M1C1–68	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot
M1C1–71	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintojen järjestelmää varten tarvittavien lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo
M1C1–100	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – Valtiovarainministeriön vahvistaminen
M1C1–101	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Välitavoite	Mahdollisten veropetosten vähentämiseen tähtäävien toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen
M1C2–1	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Välitavoite	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla siirtymäkautta 4,0 koskevat verohyvitykset ovat mahdollisten edunsaajien saatavilla, ja tiedekomitean perustaminen
M1C3–8	Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Välitavoite	Digitaalisen matkailuportaalin kehittämistä koskevien sopimusten tekeminen
M2C2–7	Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi	Välitavoite	Tulee voimaan asetus uusiutuvan kaasun käytön edistämisestä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä ja uutta kannustinjärjestelmää koskevat edellytykset ja perusteet.
M2C2–37	Uudistus 5: Älykkäämmät hankkeiden arviointimenettelyt julkisten paikallisliikennejärjestelmien alalla, jossa käytetään kiinteitä laitteistoja, ja nopean joukkoliikenteen alalla	Välitavoite	Asetuksen voimaantulo
M2C2–41	Investointi 5.3: Sähkölinja-autot	Välitavoite	Tulee voimaan ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien varojen määrä interventiotarkoitukseen (bussien toimitusketju)
M2C3–1	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Välitavoite	Superbonuksen laajennuksen voimaantulo
M2C4–3	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Oikeudellisen kehyksen uudistaminen paremman vesihuollon ja kestävän käytön varmistamiseksi
M3C2–3	Uudistus 2.1 – Yhtenäisen tullijärjestelmän (Sportello Unico Doganale) täytäntöönpano	Välitavoite	Yhtenäisestä tulliyhteyspisteestä (Sportello Unico Doganale) annetun asetuksen voimaantulo
M4C1–1	Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistus; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen Uudistus 4.1: Tohtorintutkintojen ohjelmien uudistaminen	Välitavoite	Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (peruslainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; C) tohtoriohjelmien uudistaminen
M4C1–2	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Välitavoite	Stipendejä koskevien uudistusasetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi
M5C1–1	Uudistus 1 – aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Välitavoite	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevasta kansallisesta ohjelmasta annetun ministeriöiden välisen asetuksen (GOL) ja uusia taitoja koskevasta kansallisesta suunnitelmasta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo
M5C2–1	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Välitavoite	Vammaisten itsenäisyyden vahvistamista koskevan puitelain voimaantulo.
M5C2–5	Investointi 1 – Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja laitoshoidon ehkäiseminen	Välitavoite	Toimintasuunnitelman voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C4–5	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Välitavoite	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnon yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo
M5C2–9	Investointi 3 – Ensi- ja postiasemat	Välitavoite	Ensimmäisiä asuntoasemia ja ensimmäisiä asemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, sellaisten hankkeiden vaatimusten määrittely, joita paikalliset yksiköt voivat esittää, ja ehdotuspyynnön käynnistäminen
M1C1–33	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen
M1C1–56	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyysuudistuksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–70	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)
M1C1–103	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Välitavoite	Primääri- ja sekundaarilainsäädännön ja säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi ja tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi
M1C1–104	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Menojen uudelleentarkastelua koskevien säästötavoitteiden hyväksyminen vuosiksi 2023–2025
M1C3–11	Investointi 1.3 – Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: energiatehokkuuden parantaminen kulttuuripaikoissa
M2C1–1	Uudistus 1.1 – Kansallinen kiertotalousstrategia	Välitavoite	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo
M2C1–2	Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille	Välitavoite	Paikallisviranomaisia tukevan valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimista koskevan sopimuksen hyväksyminen
M2C1–11	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Välitavoite	Verkkofoorumin käynnistäminen ja sopimukset tekijöiden kanssa
M2C2–18	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Välitavoite	Kaikkien julkisten T & K-sopimusten tekeminen vetyä koskeville tutkimushankkeille
M2C2–21	Uudistus 4 Toimenpiteet vedyn kilpailukyvyn edistämiseksi	Välitavoite	Verokannustimien voimaantulo
M2C2–38	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Välitavoite	Ministeriön asetuksen voimaantulo
M2C2–42	Investointi 5.4: Tuki ekologisessa siirtymässä toimiville startup-yrityksille ja riskipääomalle	Välitavoite	Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
M2C3–4	Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimenpiteitä koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Välitavoite	Energiatehokkuustoimenpiteitä koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen
M2C4–1	Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Välitavoite	Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan
M2C4–4	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Kastelutarkoituksiin sovellettavan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M4C1–3	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Välitavoite	Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.
M4C1–4	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, johdotukset, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Välitavoite	Koulu 4.0:n suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään
M4C2–4	Uudistus 1.1: Yksinkertaistamista ja liikkuvuutta edistävien T & K-tukitoimenpiteiden täytäntöönpano	Välitavoite	T & K-toiminnan yksinkertaistamista ja tavanomaiseen rahoitusrahastoon liittyvää liikkuvuutta koskevien ministeriön asetusten voimaantulo.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.3.Kolmas vaihe (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C4–2	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täyden hallinnointikapasiteetin varmistamiseksi”	Välitavoite	Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet hallinnointivalmiudet
M1C1–3	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Välitavoite	Polo Strategico Nazionale -hankkeen (PSN) loppuun saattaminen
M1C1–4	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Välitavoite	Kansallinen digitaalisen datan alusta toiminnassa
M1C1–5	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen
M1C1–6	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto
M1C1–7	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston käynnistäminen
M1C1–8	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC:n ja verkko- ja tietoturvan turvatoimenpiteitä varten
M1C1–9	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki T1-turvarakenteiden parantamiseen
M1C1–10	Uudistus 1.2: Muutostuki	Välitavoite	Muutosryhmän ja NewCo:n perustamisen voimaantulo
M1C1–34	Investointi 1.8: Siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimiston palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Siviili- ja rikostuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen
M1C1–35	Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen	Välitavoite	Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus
M1C1–36	Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo
M1C1–57	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävään yksinkertaistamisuudistukseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo
M1C1–102	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen tehokkuutta koskevan kertomuksen hyväksyminen
M1C1–105	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	”Vaatimustenmukaisuuskirjeiden” suurempi määrä
M1C1–106	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Väärien positiivisten vaatimustenmukaisuuskirjeiden määrän vähentäminen
M1C1–107	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Noudattamiskirjeiden tuottamien verotulojen kasvu
M1C2–6	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo
M1C2–7	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)
M1C2–8	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2021 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa
M1C3–6	Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumien ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset	Välitavoite	Tulee voimaan asetus, jossa määritellään sosiaali- ja ympäristökriteerit julkisrahoitteisia kulttuuritapahtumia koskevissa julkisissa hankinnoissa
M2C1–3	Investointi 2.1: Elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen logistiikkasuunnitelma	Välitavoite	Logististen kannustimien järjestelmän mukaisen lopullisen paremmuusjärjestyksen julkaiseminen
M2C1–4	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista
M2C2–8	Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Välitavoite	(Kaikkien) hankintasopimusten tekeminen verkkokapasiteetin lisäämiseksi
M2C2–12	Investointi 2.2 Tukitoimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen
M3C2–1	Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
M3C2–2	Uudistus 1.2 – Kilpailukykyisten toimilupien myöntäminen Italian satamissa	Välitavoite	Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo
M3C2–4	Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistamisen voimaantulo
M4C1–5	Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Ohjausjärjestelmän uudistaminen	Välitavoitteet	Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi
M4C1–6	Uudistus 2.2: Korkea-asteen jatkokoulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille, hallinnolliselle ja tekniselle henkilöstölle	Välitavoite	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä kouluille.
M4C2–1	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä
M5C1–2	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Välitavoite	Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo alueellisella tasolla
M5C1–6	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.
M5C1–8	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Välitavoite	Kansallisen suunnitelman voimaantulo ja täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla.
M5C1–12	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Välitavoite	Sukupuolten tasa-arvoa koskevan sertifiointijärjestelmän voimaantulo ja siihen liittyvät yritysten kannustinmekanismit
M5C2–7	Investointi 2 – Vammaisten henkilöiden itsenäisyysmallit	Kohde	Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy asuintilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, ja siihen liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.
M5C3–1	Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteiskuntien sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien tehostaminen	Välitavoite	Tarjouskilpailun myöntäminen sisäalueiden sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä apteekeille myönnettävästä tuesta alle 3000 asukkaan kunnissa
M6C2–1	Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaalahoidon tutkimuslaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi	Välitavoite	Sairaalahoito- ja sairaalahoitolaitoksia (IRCSS) koskevien säännösten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.4.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–11	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Talouspoliisi – Ammatillisten datatieteellisten palvelujen hankinta T1
M1C1–72	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä
M1C1–73	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo
M2C2–14	Investointi 3.3 Vetytestaus maantieliikenteessä	Välitavoite	(Kaikkien) julkisten hankintasopimusten tekeminen vetyyn perustuvien latausasemien kehittämiseksi
M2C2–16	Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten	Välitavoite	Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten
M2C2–20	Uudistus 3 Hallinnollinen yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen	Välitavoite	Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo
M5C2–3	Uudistus 2 – Uudistus omavaraisten vanhusten hyväksi	Välitavoite	Voimaan tulee puitelaki, jolla vahvistetaan omavaraisuusasteen vanhusten hyväksi toteutettavia toimia
M1C1–37	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo
M1C1–58	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyysuudistusta koskevien säädösten voimaantulo
M1C1–74	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamista koskevan uudistuksen edellyttämien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo
M1C1–109	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Ensimmäisten ennakkoon asettuneiden alv-veroilmoitusten lähettäminen
M2C2–27	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Välitavoite	Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–33	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla
M2C3–2	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T1
M4C1–9	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Välitavoite	Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen
M5C3–8	Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 2315646882 EUROA

1.5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
M1C2–4	Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus	Välitavoite	Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja sen täytäntöönpanosäädösten uudistamiseksi annetun asetuksen voimaantulo
M1C3–4	Investoinnit – 1.3 Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoihin ja kulttuurikohteisiin, teatterisaliin ja elokuvateattereihin liittyvät toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)
M1C1–12	Investointi 1.3.2: yhteinen digitaalinen palveluväylä	Kohde	Yhteinen digitaalinen palveluväylä
M1C1–13	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus Italian palveluna	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna M1
M1C1–38	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusjärjestelmän digitalisointi
M1C1–59	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo julkishallinnossa
M1C1–73quater	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo
M1C1–75	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta
M1C1–84	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–85	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–86	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet
M1C1–87	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset
M1C1–110	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella
M1C2–9	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo
M1C2–10	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2022 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa
M1C3–7	Investoinnit – 3.3 Kilpailualan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallinnoimiseksi.	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää
M2C1–5	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista
M2C2–22	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen syklisuunnitelma)	Tavoite:	Pyöräilykaistat T1
M4C1–10	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen Uudistus 1.4: ”Suuntaviiva”-järjestelmän uudistaminen Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistus; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistuksen mahdollistaminen	Välitavoite	Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa
M4C1–11	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistollinen apuraha myönnetty
M5C3–3	Investointi 2: Alueellisen läheisyyden terveydenhuoltolaitokset	Kohde	Tuki maaseutuapteekeille alle 5000 asukkaan kunnissa, leimoissa tai asutuspaikoissa (ensimmäinen erä)
M1C1–113	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	”Vaatimustenmukaisuuskirjeiden” suurempi määrä
M1C1–114	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Noudattamiskirjeiden tuottamien verotulojen kasvu
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 3731584149 EUROA

1.6.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–14 as	Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi	Välitavoite	Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo
M1C1–15	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Talouspoliisi – Ammatillisten datatieteen palvelujen hankinta T2
M1C1–37 a	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Välitavoite	Ruuhkan purkamiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo
M1C1–72a	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla
M2C2–6	Uudistus 1 Uusiutuvia maalla ja merellä sijaitsevia laitoksia koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien keston ja tukikelpoisuuden jatkamiseksi	Välitavoite	Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakennusrakenteiden lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M4C1–8	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin tehostamissuunnitelma	Välitavoite	Opetusministeriön asetuksessa tarkoitettujen urheilutilojen ja kuntosalien rakentamista ja kunnostamista koskevien sopimusten tekeminen
M5C1–9	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Välitavoite	Kansalliseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano etenemissuunnitelman mukaisesti
M5C2–4	Uudistus 2 – Uudistus omavaraisten vanhusten hyväksi	Välitavoite	Niiden asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisuuden puutteesta kärsivien vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi
M7–9	Uudistus 5: Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät	Välitavoite	Uuden osaamissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen – Siirtymät ja täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma
M7–32	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M1C1–39	Investointi 1.8: Siviili- ja rikostuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien oikeusministeriön siviili- ja rikostuomioistuinten sekä alueellisten ja keskusyksiköiden palvelukseenottomenettelyjen loppuun saattaminen
M1C1–40	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen päättäminen
M1C1–41	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–42	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–59 A	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon toteuttaminen julkishallinnossa
M1C1–73a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen hyväksyminen.
M1C1–108	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Välitavoite	Käsitekehyksen, suoriteperusteisen tilinpäätösstandardin ja moniulotteisen kirjanpidon hyväksyminen
M1C1–111	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2023 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodeksi 2023 asetettu säästötavoite
M1C1–112	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verohallinnon toimintavalmiuksien parantaminen verohallinnon toimintasuunnitelman 2021–2023 mukaisesti
M1C2–2	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset
M1C3–9	Investointi 4.1 Digitaalimatkailukeskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden osallistuminen digitaalimatkailukeskukseen
M1C3–10	Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva asetus.	Välitavoite	Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely
M2C1–6	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista
M3C2–5	Investointi 2.1 – logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi
M5C2–2	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Välitavoite	Puitelain voimaantulo ja lainsäädäntöasetusten hyväksyminen, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten autonomian vahvistamiseksi
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 1943488219 EUROA

1.7.Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–17	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionale T1 -ohjelmaan
M7–7	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvän taloudellisen riskin vähentäminen (Power Purchase Agreements)	Välitavoite	Primaarilainsäädännön voimaantulo
M7–14	Investointi 4: Tyrrhenankielinen linkki	Välitavoite	Hankintasopimukset
M3C2–7	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen
M1C1–18	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Kohde	Kansallisen digitaalisen datan alustan sovellusrajapinnat T1
M1C1–19	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki T2-turvarakenteiden parantamiseen
M1C1–20	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto
M1C1–21	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston loppuun saattaminen, arviointikeskukset
M1C1–22	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Keskitetyn tarkastusyksikön täysi toiminta PNC:n ja verkko- ja tietoturvan turvatoimien osalta, ja vähintään 30 tarkastusta on saatu päätökseen
M1C1–43	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen (ensimmäinen oikeusaste)
M1C1–44	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Asian käsittelyruuhkan vähentäminen siviilituomioistuimessa (toinen oikeusaste)
M1C1–60	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavan 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin saattaminen päätökseen (kaikki delegoidut säädökset mukaan luettuina)
M1C1–72ter	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Lisätään maksuviivästyksiin liittyviä henkilöresursseja
M1C1–72quater	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Otetaan käyttöön luottojen siirto kolmansille osapuolille
M1C1–73ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Kannustimet hankintaviranomaisten pätevyyden ja ammattimaisuuden lisäämiseksi.
M1C1–73quinquies	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo
M1C1–75 a	Investointi 1.10: Tutkintojen ja sähköisten hankintojen tukeminen	Välitavoite	Tutkintojen ja sähköisten hankintojen tukeminen
M1C1–84 a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Välitavoite	Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintasopimuksia koskevia päätöksiä
M1C1–97	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–98	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet
M1C1–99	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset
M1C2–11	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo
M1C2–12	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) voimaantulo, jotta vuoden 2023 kilpailulaista johtuvat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja soveltaa
M2C1–6as	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaisvaroista
M2C1–7	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealoilla	Kohde	Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten tuensaajien tunnistetiedot.
M2C2–28	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Välitavoite	Kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen M2
M4C1–12	Investointi 4.1: Tohtorintutkintojen määrän ja uramahdollisuuksien lisääminen (tutkimuspainotteinen, julkishallinto ja kulttuuriperintö)	Kohde	Vuosittain myönnettävät tohtorintutkintoapurahaohjelmat (yli kolme vuotta)
M4C1–14	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat
M4C1–15	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistoihin pääsyä varten myönnettävät apurahat
M4C2–3	Investointi 3.3: Otetaan käyttöön innovatiivisia tohtorintutkintoja, jotka vastaavat yritysten innovaatiotarpeisiin ja edistävät tutkijoiden palkkaamista yrityksissä	Kohde	Innovatiivisten tohtorintutkintojen apurahoja myönnetään
M5C1–15as	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Välitavoite	Nykyisen ”Disposizioni concernenti la disciplina dei rapporti tra e operatori Volontari del servizio civile universale” -nimisen asetuksen (decreto del Presidente del Consiglio dei ministri) 14.tammikuuta2019 hyväksytty normatiivinen tarkistus yleisen julkishallinnon vahvistamiseksi
M7–1	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Uusiutuvien energialähteiden kiihdytysalueiden määrittäminen
M7–4	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Välitavoite	Hyväksytään hallituksen raportti, joka perustuu hallituksen sidosryhmien kuulemisen tuloksiin ja jossa määritellään etenemissuunnitelma ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
M7–8	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvän taloudellisen riskin vähentäminen (Power Purchase Agreements)	Välitavoite	Johdetun oikeuden voimaantulo
M7–16	Investointi 5: SA.CO.I.3	Välitavoite	Hankintasopimukset
M4C1–10 a	Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen	Välitavoite	Johdetun oikeuden voimaantulo.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 5294563760 EUROA

1.8.Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–23	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus Italian palveluna	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna M2
M1C1–76	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–77	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Aluehallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–78	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallishallinnolle yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–79	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamia maksupäiviä on vähennetty keskimäärin
M1C1–80	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–81	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–82	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–83	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Terveydenhuoltoviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–25	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Välitavoite	Kehitetään talousrikollisuuden torjunnassa käytettäviä operatiivisia tietojärjestelmiä
M1C1–61	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Kansalaisiin suoraan vaikuttavien 50 kriittisen menettelyn yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin (kaikki delegoidut säädökset mukaan luettuina) täytäntöönpanon loppuun saattaminen
M1C1–62	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Investointien käyttöasteen lisääminen
M1C1–115	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2024 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022 ja 2023 vuodelle 2024 asetettu säästötavoite
M1C2–3	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset
M4C1–16	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Kohde	Koulut, jotka ovat käynnistäneet STEM-alan ohjaushankkeita vuosina 2024–2025
M4C1–17	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Kohde	Opettajille tarjottavat vuosittaiset kieli- ja menetelmäkurssit
M4C2–1 bis	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä
M5C1–10	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Työsuojelutarkastusten määrän kasvu
M7–2	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Primaarioikeuden voimaantulo (Testo Unico)
M7–20	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Välitavoite	Kahden Italian ja Slovenian välisen yhdysjohdon rakentamista koskevien sopimusten tekeminen: ”Zaule – Dekani” ja ”Redipuglia – Vrtojba”
M7–25	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Välitavoite	Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseksi koskevan kertomuksen julkaiseminen
M7–30	Investointi 10: Osaamiseen liittyvät pilottihankkeet ”Crescere Green”	Kohde	Koulutuksen tarjoaminen 20000 henkilölle
M7–34	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
M1C2–14as	Uudistus 3: yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Välitavoite	Kertomuksen julkaiseminen, jossa arvioidaan kaikki yrityksille suunnatut kannustimet
		Maksuerän määrä	3 541589 877 EUROA

1.9.Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
M4C1–7	Investointi 1.4: Ylimääräiset toimet, joilla pyritään vähentämään alueellisia eroja ylemmän perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä	Kohde	Mentorointitoimintaan tai koulutukseen osallistuneet opiskelijat tai nuoret
M4C1–14 a	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat
M7–6	Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen	Välitavoite	Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevan lainsäädännön voimaantulo
M7–10	Uudistus 5: Uusia taitoja koskeva suunnitelma – Siirtymät	Välitavoite	Alueellisten lakien voimaantulo
M7–18	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Välitavoite	Italia-Itävalta-Somplago-Würmlach-rajayhdysjohdon rakentamista koskevien sopimusten tekeminen
M1C1–24	Investointi 1.7.1: Digitaalinen virkamieskunta	Kohde	Kansalaiset, jotka osallistuvat julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin rekisteröityjen organisaatioiden digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin
M1C1–96	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–97a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–98a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet
M1C1–99as	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille	Kohde	Hankintaviranomaisten digitaalinen osaaminen
M1C1–116	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verovilpin vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä ”pehtyvyys kiertää” -indikaattorin avulla
M1C2–5	Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään	Kohde	Teollisoikeuksiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista tuetut hankkeet
M1C2–13	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2024 kilpailulain voimaantulo
M1C2–14	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Kohde	Miljoonat 2G:n älykkäät mittarit on otettu käyttöön.
M1C3–1	Investointi 1.1 Kulttuuriperintöä koskeva digitaalistrategia ja foorumit	Kohde	Käyttäjät ovat saaneet koulutusta kulttuuriperinnön verkko-opiskelualustalla
M1C3–2	Investoinnit – 1.1 Kulttuuriperintöä koskeva digitaalistrategia ja foorumit	Kohde	Digitaalisessa kirjastossa tuotetut ja julkaistut digitaaliset resurssit
M1C3–5	Investoinnit – 1.3 Teattereiden, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoihin ja kulttuurikohteisiin, teatterisaliin ja elokuvateattereihin liittyvät toimet saadaan päätökseen (toinen erä)
M2C2–29	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kulkuväylien varrella
M2C2–29 a	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kaupunkialueilla
M2C2–30	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kulkuväylien varrella
M2C2–30 as	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä kaupunkialueilla
M2C2–30ter	Investointi 4.3: Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä
M2C3–3	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T2
M4C1–13	Investointi 2.1: Digitaalista muutosta koskeva yhdennetty digitaalinen opetus ja koulutus kouluhenkilöstölle;	Kohde	Koulujen johtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus
M4C1–15 a	Investointi 1.7: Yliopistoihin pääsyä koskevat apurahat	Kohde	Yliopistoihin pääsyä varten myönnettävät apurahat
M4C1–19	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, johdotukset, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Kohde	Luokat muuttuvat innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi koulun 4.0 ansiosta.
M4C1–20	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Kohde	Ammatilliseen koulutusjärjestelmään (ITS) ilmoittautuneiden opiskelijoiden lukumäärä
M4C1–20 bis	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Välitavoite	Uuden kansallisen seurantajärjestelmän täytäntöönpano
M4C2–2as	Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset	Kohde	Innovaatiosopimukset tehty
M5C1–3	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) piiriin kuuluvat henkilöt
M5C1–4	Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden työllistettävyyden takaaminen ammatilliseen koulutukseen
M5C1–5	Uudistus 1 – aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut kullakin alueella täyttävät julkisten työvoimapalvelujen olennaisen tason kriteerit, jotka on määritelty työntekijöiden työllistettävyyden takaamista koskevassa ohjelmassa (GOL)
M5C1–7	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa kaavaillut toimet.
M5C1–15	Investointi 3 – Kaksoisjärjestelmän vahvistaminen	Kohde	Henkilöt, jotka ovat osallistuneet kaksoisjärjestelmään ja saaneet asiaa koskevan sertifioinnin viisivuotiskaudella 2021–2025
M6C2–2	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Harvinaisia syöpiä ja sairauksia koskevat tutkimushankkeet
M6C2–3	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Terveyteen voimakkaasti vaikuttavia tauteja koskevat tutkimushankkeet
M7–3	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Välitavoite	Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien lupien keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto
M7–5	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Välitavoite	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo.
M7–21	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Kohde	Italian ja Slovenian välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin lisäys töiden päätyttyä
M7–26	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Kohde	Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja turvallisen tarjonnan varmistamiseksi
M1C1–38 a	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusjärjestelmän digitalisointi
M1C1–72quinquies	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Maksujen suorittaminen InIT-tietokannassa
M1C1–72 Seksejä	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Horisontaaliset toimenpiteet maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7670089282 EUROA

1.10.Kymmenes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–88	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–89	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Aluehallinnon yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–90	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallishallinnolle yrityksille maksamien päivien keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–91	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamia maksupäiviä on vähennetty keskimäärin
M1C1–92	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskushallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–93	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–94	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–95	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Terveydenhuoltoviranomaisten yritysten maksuviivästysten keskimääräinen lukumäärä vähenee
M1C1–117	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Kohde	Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutetut julkisyhteisöt
M1C1–119	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alempien hallintotasojen finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi
M1C1–120	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alempien hallintotasojen finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi
M3C2–6	Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi	Välitavoite	Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto
M5C1–11	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Pimeän työn väheneminen
M5C2–6	Investointi 1 – Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja laitoshoidon ehkäiseminen	Kohde	Sosiaalipiirit saavuttavat vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsenäisyys, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi
M5C2–8	Investointi 2 – Vammaisten henkilöiden itsenäisyysmallit	Kohde	Vammaiset ovat saaneet asunnon kunnostuksia ja/tai tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskeva koulutus.
M5C2–10	Investointi 3 – Ensi- ja postiasemat	Kohde	Vakavassa aineellisessa puutteessa elävät henkilöt, jotka ovat vastuussa asunto ensin -hankkeista vähintään kuuden kuukauden ajan ja postiasemat
M7–33	Investointi 12 Avustusohjelma kansainvälisen, teollisen ja T & K-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M3C2–12	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Kohde	Kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto.
M1C1–26	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionale T2:een
M1C1–27	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalisen datan alusta	Kohde	Kansallisen digitaalisen datan alustan sovellusrajapinnat T2
M1C1–28	Investointi 1.7.2: Digitaalisten helpottamispalvelujen verkosto	Kohde	Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat uuteen digitaaliseen koulutukseen ja/tai digitaalisten välityskeskusten tarjoamiin helpotusaloitteisiin
M1C1–45	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Siviilioikeudenkäyntien keston lyhentäminen
M1C1–46	Uudistus1.5: Rikosoikeuden uudistus	Kohde	Rikosoikeudellisen menettelyn keston lyhentäminen
M1C1–47	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–48	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistus	Kohde	Asian käsittelyruuhkan vähentäminen siviilituomioistuimessa (toinen oikeusaste)
M1C1–49	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–50	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–59ter	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon toteuttaminen julkishallinnossa
M1C1–63	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Välitavoite	Saatetaan päätökseen yksinkertaistaminen ja luodaan rekisteri kaikista yksinkertaistetuista menettelyistä ja vastaavista hallinnollisista järjestelmistä, jotka ovat oikeudellisesti täysin päteviä koko jäsenvaltion alueella.
M1C1–64	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus
M1C1–65	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus
M1C1–66	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus
M1C1–67	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus
M1C1–118	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen	Välitavoite	Suoriteperusteisen kirjanpidon uudistuksen voimaantulo, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisesta sektorista.
M1C1–121	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verovilpin vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä ”pehtyvyys kiertää” -indikaattorin avulla
M1C1–122	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Vuoden 2025 menojen vuotuinen uudelleentarkastelu saatetaan päätökseen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodelle 2025 asetettu säästötavoite.
M1C3–3	Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista, jotta mahdollistetaan kulttuurin laajempi saatavuus ja siihen osallistuminen	Kohde	Toimet fyysisen ja kognitiivisen saavutettavuuden parantamiseksi kulttuuripaikoissa
M2C1–8	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealoilla	Kohde	Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen
M2C1–9	Investointi 2.2: AGRI-aurinkopuisto	Kohde	Maatalouden sähköenergian tuotanto
M2C1–10	Investointi 2.1: Elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen logistiikkasuunnitelma	Kohde	Maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhanhoitoalan logistiikan parantamiseen tähtäävät tukitoimet
M2C1–12	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Kohde	Audiovisuaalinen aineisto ympäristösiirtymästä
M2C2–23	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen syklisuunnitelma)	Kohde	Pyöräilykaistat T2
M4C1–18	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Kohde	Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluja varten aktivoidut uudet paikat (nolla-vuotiaista kuuteen vuoteen)
M4C1–21	Investointi 1.2: Suunnitelma kokoaikaisen työajan pidentämiseksi	Kohde	Rakenteet oppilaiden vastaanottamiseksi koulun jälkeen
M4C1–22	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin tehostamissuunnitelma	Kohde	Rakennettua tai kunnostettua sqm:ää käytetään kuntosalina tai urheilutiloina
M4C1–23	Investointi 3.4: Opetus ja korkeatasoiset korkeakoulutaidot	Kohde	Uudet tohtorintutkinnot, jotka myönnetään kolmeksi vuodeksi digitaali- ja ympäristösiirtymää koskevissa ohjelmissa
M4C1–23 a	Investointi 3.4: Opetus ja korkeatasoiset korkeakoulutaidot	Välitavoite	Opetusta ja korkeatasoista korkeakouluosaamista koskevien alatoimenpiteiden täytäntöönpanon loppuun saattaminen
M4C1–24	Investointi 1.6: Aktiivinen suuntautuminen koulujen ja yliopistojen väliseen siirtymään.	Kohde	Opiskelijat, jotka ovat osallistuneet koulujen ja yliopistojen välisiin siirtymäkursseihin
M4C1–25	Investointi 1.4: Ylimääräiset toimet, joilla pyritään vähentämään alueellisia eroja ylemmän perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä	Kohde	Ero keskiasteen koulutuksen keskeyttämisasteessa
M4C1–26	Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuus ja rakenteellinen kuntoutussuunnitelma	Kohde	Peruskorjattujen koulurakennusten neliömetri
M5C1–7as	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa kaavaillut toimet.
M5C1–13	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Yritykset ovat saaneet tasa-arvotodistuksen
M5C1–14	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Teknisellä tuella tuetut yritykset ovat saaneet tasa-arvotodistuksen
M5C1–16	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Kohde	Ihmiset ovat osallistuneet julkishallinnon yleispalveluohjelmaan ja saaneet asiaa koskevan todistuksen nelivuotiskaudella 2021–2024.
M5C3–4	Investointi 2: Alueellisen läheisyyden terveydenhuoltolaitokset	Kohde	Tuki maaseutuapteekeille alle 5000 asukkaan kunnissa, leimoissa tai asutuspaikoissa (toinen erä)
M5C3–9	Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)
M7–11	Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen
M7–12	Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen
M7–13	Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (Hydrogen Valleys)	Kohde	Vetytuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen
M7–15	Investointi 4: Tyrrhenankielinen linkki	Kohde	514 km kaapelia
M7–17	Investointi 5: SA.CO.I.3	Välitavoite	Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien runkojen loppuun saattaminen
M7–19	Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä	Kohde	Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin kasvu rajayhdysjohdon valmistumisen seurauksena
M7–22	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	5G-laitteiden tai tieto- ja viestintäteknisen arkkitehtuurin asentaminen asemille
M7–23	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	Uusi verkon hallinta- ja valvontajärjestelmä
M7–24	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Kohde	Teollinen esineiden internet
M7–27	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Kohde	Ekologista suunnittelua ja kaupunkikaivosta koskevien T & K-hankkeiden loppuun saattaminen kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja varman tarjonnan varmistamiseksi
M7–28	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävä, kiertotalouteen perustuva ja turvallinen saanti	Kohde	Kaupunkien kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen kuuluvien laboratorioiden laitteet
M7–29	Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Opetus ja koulutus
M7–31	Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelua varten
M1C2–14ter	Uudistus 3: yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Välitavoite	Yritysten kannustimien järkeistämistä koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo
M4C1–14ter	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Hakijat, jotka ovat läpäisseet julkisen kilpailun opettajiksi uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisesti.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12799902997 EUROA

2.Lainatuki

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

2.1.Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M4C2–10	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden määrittämiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet
M1C2–26	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 uudelleenrahoitus ja uudelleenjärjestely	Välitavoite	Rahaston 394/81 uudelleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen
M2C1–14	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Välitavoite	Ministeriön asetuksen voimaantulo.
M2C4–8	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto	Välitavoite	Toimintasuunnitelma pitkälle kehitettyä ja integroitua seuranta- ja ennakointijärjestelmää varten hydrologisten riskien tunnistamiseksi
M5C1–17	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Välitavoite	Hyväksytään rahasto naisten yrittäjyyden tukemiseksi
M1C2–27	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 uudelleenrahoitus ja uudelleenjärjestely	Kohde	Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset
M1C3–22	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Välitavoite	Investointipolitiikka: Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;
M1C3–23	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,
M1C3–24	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Välitavoite	Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,
M1C3–25	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Fondo Rotativon investointipolitiikka
M1C3–26	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Välitavoite	Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskevan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo.
M2C4–7	Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen	Välitavoite	Kansallisen ilman pilaantumisen valvontaohjelman voimaantulo
M2C4–12	Investointi 2.1.b Toimenpiteet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Tulvien ja hydrogeologisten riskien torjuntatoimia koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M2C4–18	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Välitavoite	Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo
M3C1–1	Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen	Välitavoite	Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo
M3C1–2	Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen	Välitavoite	Voimaan tulee sääntelymuutos, joka lyhentää hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen
M3C1–21	Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11.9.2020 laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen hyväksymisestä	Välitavoite	Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo
M3C1–22	Uudistus 2.2 – Siiltojen ja kauttakulkukanavien omaisuuden siirtäminen alemman tason tieltä paremmuusjärjestyksessä oleville teille	Välitavoite	Siirretään siltojen, kanavien ja ylitysteiden omistusoikeus alemman tason teiden paremmuusjärjestykseen (maantiet ja päätiet)
M4C1–27	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.
M5C3–10	Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komissaarin aseman vahvistaminen erityistalousalueilla	Välitavoite	Asetuksen voimaantulo vain komission jäsenen menettelyjen ja erityistalousalueiden aseman vahvistamiseksi
M5C3–11	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmat hyväksyvien ministeriön asetusten voimaantulo
M6C2–4	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Terveysministeriön/Italian alueiden hyväksymä uudelleenjärjestelysuunnitelma
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12643678161 EUROA

2.2.Toinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C2–28	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Välitavoite	Kehityssopimuksiin liittyvän investointipolitiikan sisältävän asetuksen voimaantulo
M2C4–27	Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja vesihuollon infrastruktuuriin tehtävien investointien täytäntöönpanon hallinnoinnin vahvistaminen	Välitavoite	Alkuvesi-infrastruktuuriin liittyviä toimia koskevan lainsäädännön yksinkertaistamisen voimaantulo vesihuollon turvaamiseksi
M5C2–11	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista tilan heikkenemistä	Välitavoite	Kaikkien kaupunkien elvyttämiseen tehtäviä investointeja koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, ja hankkeet ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate
M5C2–15	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Laittomien asutusalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Välitavoite	Laittomien siirtokuntien kartoitusta koskevan ministeriön asetuksen voimaantulosta säädetään Tavolo dikontrao allo sfruttamento lavorativo in agricolturassa, ja varojen jakamista koskeva ministeriön asetus annetaan.
M5C2–19	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Välitavoite	Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkikunnat) allekirjoittivat sopimukset sosiaalisen asuntotuotannon uudistamiseksi ja lisäämiseksi.
M1C2–16	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Välitavoite	Kaikkien nopeampien yhteyshankkeiden hankintasopimusten tekeminen
M1C3–12	Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus	Välitavoite	Kulttuuriministeriön asetus varojen myöntämisestä kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan
M1C3–13	Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen
M1C3–14	Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: hankkeet, joilla parannetaan paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteettiä
M1C3–15	Investointi 2.4 – Harjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC:n kulttuuriperinnön ja taideteosten suojien ennallistaminen	Välitavoite	Kulttuuriministeriön varojen jakamista koskevan asetuksen voimaantulo: maanjäristysturvallisuus uskonnonharjoituksen sijasta ja FEC:n (Fondo Edifici di Culto) kulttuuriperinnön restaurointi
M1C3–35	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Välitavoite	Kutakin kuutta hanketta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä
M2C1–13	Uudistus 1.2 – Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma	Välitavoite	Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo
M2C2–52	Investointi 5.2 Vety	Välitavoite	Elektrolyysilaitteiden tuotanto
M4C2–11	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Sellaisen kansallisen säädöksen voimaantulo, jolla osoitetaan tarvittava rahoitus hankkeiden osallistujien tukemiseen.
M4C2–17	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto; Sijoitus	Välitavoite	Sopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurien integroitu järjestelmä
M4C2–18	Lisäys1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”aluetason T & K-johtajat”	Välitavoite	Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyviä hankkeita varten;
M4C2–19	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja ”kansallisten T & K-johtajien” perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Välitavoite	Kansallisia T & K-johtajia koskevien sopimusten tekeminen keskeisistä mahdollistavista teknologioista
M4C2–20	Investointi 3.2: Startup-yritysten rahoittaminen	Välitavoite	IT-hallituksen ja toteutuskumppanin Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu
M6C1–1	Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely	Välitavoite	Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan sekundaarilainsäädännön (ministerin asetus) voimaantulo.
M6C1–2	Investointi 1.1: Yhteisön terveystalot alueellisen terveydenhuollon avun parantamiseksi	Välitavoite	Toimielinten kehittämissopimuksen hyväksyminen
M6C1–4	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Välitavoite	Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen
M6C1–5	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Välitavoite	Terveys- ja alueministeriön hyväksymä toimielinten kehittämissopimus
M6C1–10	Investointi 1.3: Välillisen terveydenhuollon ja sen tilojen vahvistaminen (yhteisön sairaalat)	Välitavoite	Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)
M6C2–5	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Toimielinten kehittämissopimuksen hyväksyminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12643678161 EUROA

2.3.Kolmas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C1–18	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Välitavoite	Johtaja-asetuksen voimaantulo
M2C1–20	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Välitavoite	(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien hankintasopimusten tekeminen
M5C2–17	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto-Of-Fund	Välitavoite	Rahaston investointistrategian hyväksyy valtiovarainministeriö (MEF).
M1C1–123	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”Yksi klikkaa sisäänrakennettua” -palvelut/sisältö T1
M1C1–124	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniset taidot T1
M1C3–30	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattiset rahastot: Rahastoon maksetaan yhteensä 350000000 euroa.
M1C3–31	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Kansallinen matkailurahasto: Yhteensä 150 000 0 00 euron maksu rahastoon pääomatukea varten.
M2C3–9	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmityksen edistäminen	Välitavoite	Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee sopimukset lämmitysverkkojen parantamiseksi julkisen tarjouskilpailun perusteella.
M2C4–19	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja esikaupunkien viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut
M2C4–24	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Välitavoite	Harvinaisten alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys
M3C1–3	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten	Välitavoite	Suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania koskevien sopimusten tekeminen
M3C1–12	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Välitavoite	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen
M3C2–8	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: rakennusurakoiden osoittaminen
M4C1–29	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Opiskelija-asuntolainsäädännön uudistus tulee voimaan.
M5C2–13	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Välitavoite	Suurkaupunkialueilla toteutettavia kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo
M6C2–7	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 9825328389 EUROA

2.4.Neljäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–125	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Välitavoite	(Kaikkien) julkisten pilvipalvelujen mahdollistamista koskevien tarjouskilpailujen myöntäminen paikallishallinnon tarjouskilpailuissa
M1C2–22	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Välitavoite	Kaikkien satelliittiteknologiaa ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–48	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen hankkeista, jotka koskevat vedyn tuotantoa hylätyissä teollisuuskeskuksissa
M2C2–50	Investointi 3.2 Vetykäyttö teollisuudessa, jota on vaikea vähentää	Välitavoite	Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämiseksi
M5C2–21	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus -hanke	Välitavoite	Kaikkien urheiluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä hankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella
M1C3–20	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Välitavoite	Täytäntöönpanosta vastaavan yksikön Cinecittà SPA:n ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamiseksi
M2C4–21	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Välitavoite	Po-alueen palauttamiseen liittyviä tukitoimia koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistaminen
M4C1–28	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Välitavoite	Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.
M4C2–12	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Välitavoite	Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on saatu valmiiksi 30.6.2023 mennessä.
M4C2–16	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto	Kohde	Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä
M5C1–18	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Yrityksille on myönnetty rahoitustukea
M6C2–14	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 16611453220 EUROA

2.5.Viides erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C3–5	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen korvaamalla rakennukset	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen uusien koulujen rakentamiseksi siten, että uusitaan koulurakennusten energiahuoltoa, julkisen tarjouskilpailun perusteella
M2C4–28	Investointi 4.1. Investoinnit alkuvesi-infrastruktuureihin vedensaannin turvaamiseksi	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille (investointeihin alkuvesi-infrastruktuuriin ja vesihuollon turvaamiseen)
M2C4–30	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkojen tukitoimille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta
M1C1–14	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Oikeudenkäyntiasiakirjat saatavilla T1-tietovarastossa tapahtuvaa analysointia varten
M1C1–16	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Oikeudenkäyntiasiakirjat saatavilla T2-tietovarastossa analysoitaviksi
M1C1–126	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen käyttöönotto T1
M1C1–127	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	IO-sovelluksen T1 käyttöönottolaajennus
M1C1–128	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönotto T1
M1C1–129	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit T1
M1C1–130	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitoidut oikeudelliset asiakirjat T1
M1C1–131	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Välitavoite	Oikeusalan datajärven tietojärjestelmät T1
M1C1–132	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”Yksi klikkaa sisäänrakennettua” -palvelut/-sisältö T2
M1C1–133	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniset taidot T2
M1C1–134	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1
M1C1–135	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1
M1C1–136	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi
M1C1–137	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Välitavoite	Puolustusministeriö – institutionaalisten verkkoportaalien ja intranet-portaalien käyttöönotto
M1C1–138	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Muiden kuin operaation kannalta kriittisten sovellusten siirtyminen infrastruktuurin avoimuuden (S.C.I.P.I.I.I.O.) T1
M1C2–29	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Kohde	Kehittämissopimukset hyväksytty
M2C1–15as	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)
M2C1–15ter	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Alueelliset erot erilliskeräyksessä
M2C1–15 quater	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Välitavoite	Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo
M2C2–24	Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen	Välitavoite	Kaikkien metro-, raitiovaunu-, johdinauto- ja köysirata-alueiden rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–32	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähälattiabusseilla
M2C3–7	Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenpätevöittäminen ja kiinteistöomaisuuden vahvistaminen oikeudenkäytössä	Välitavoite	Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista sekä oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittämistä ja vahvistamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.
M2C4–33	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Välitavoite	Rahoituksen myöntäminen kaikille kastelujärjestelmän häiriönsietokykyä edistäville hankkeille vesivarojen hoidon parantamiseksi
M2C4–36	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Välitavoite	Kaikkien viemäri- ja puhdistusta koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M3C1–4	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten	Välitavoite	Sopimus suurten nopeuksien rautatien rakentamisesta Salerno Reggio Calabrian radoille
M3C1–17	Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä	Kohde	Etelän rautateiden parantamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietokykyyn liittyviä 150 km:n työsuorituksia, jotka ovat valmiina lupa- ja käyttövaiheisiin.
M4C2–5	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä
M6C1–8	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketieteellinen hanke (jossa otetaan huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 9030593086 EUROA

2.6.Kuudes erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M3C1–10	Investointi 1.3 – Diagonaaliset yhteydet	Välitavoite	Reittien Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia rakentamista koskevan sopimuksen tekeminen
M7–35	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)
M7–40	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Välitavoite	Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistavan säädöksen voimaantulo
M2C1–15	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma; Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)
M2C1–22	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M2C2–31	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komennon uusimiskalusto	Välitavoite	Kansallisen palokunnan komennon uudistamiskalustoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C4–6	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Kohde	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnon yksinkertaistaminen ja kehittäminen
M3C2–10	Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikkafoorumin perustaminen rahti- ja/tai henkilöliikennepalvelujen digitalisoinnin käyttöönottamiseksi	Välitavoite	Kansallinen digitaalisen logistiikan foorumi
M5C3–12	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Infrastruktuuriin liittyvien toimien aloittaminen erityistalousalueilla
M6C2–15	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.
M7–36	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Hankintasopimukset
M7–38	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasunvienti-infrastruktuuri	Välitavoite	Hankintasopimukset
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7908481227 EUROA

2.7.Seitsemäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–139	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Kohde	Paikallisen julkishallinnon pilvipalvelujen mahdollistaminen T1
M2C2–25	Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen päästöttömän liikkuvan kaluston ostamisesta ja nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parannustoimista
M2C4–11	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Hätätilasta vastaavan komission jäsenen asetuksella (asetuksilla) toteutettujen toimenpiteiden yksilöinti
M7–46	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Tehtävänmäärittelyn tavoitteen määrittely
M1C1–140	Investointi 1.4.1 – Kansalaisten kokemukset – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1
M1C1–141	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2
M1C1–142	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön T2 todistusten digitalisointi
M1C1–143	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtyminen infrastruktuurin avoimuuden (S.C.I.P.I.I.I.I.O.) T2
M1C2–19	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet
M1C2–30	Investointi 7. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologioille sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvylle ja häiriönsietokyvylle	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M1C2–31	Investointi 7 Tuki ekologisen siirtymän, nettonollateknologioiden sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn tuotantojärjestelmälle	Välitavoite	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen.
M1C3–27	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Kohde	Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutusaste oli keskimäärin 50 % Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)
M2C1–16as	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Sääntöjenvastaiset kaatopaikat
M2C1–16ter	Uudistus 1.2 Kansallisen jätehuolto-ohjelman investoinnit 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Alueelliset erot erilliskeräysasteissa
M2C1–25	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Välitavoite	Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän
M2C2–9	Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – Lisätään verkkokapasiteettia uusiutuvien energialähteiden jakelua varten
M2C2–34	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla	Kohde	Ostettujen päästöttömien vähälattiaisten linja-autojen lukumäärä T1
M2C2–34 Bis	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien lukumäärä T1
M2C2–38 a	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M2C2–39	Investointi 5.1.Uusiutuvat energialähteet ja akut	Välitavoite	Italian yritys- ja Madeministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalia S.p.A:lle.
M2C2–42 BIS	Investointi 5.4 – Tuki käynnistäville yrityksille ja riskipääomalle, jotka toimivat ekologisessa siirtymässä.	Välitavoite	Ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron CDP Venture Capital SGR:lle.
M2C2–44	Investointi 1.1 Maataloussähköjärjestelmien kehittäminen	Välitavoite	Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C4–22	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 uudelleentörmäyksessä
M2C4–31	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Toimet vedenjakeluverkoissa, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta
M2C4–34	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1
M2C4–35	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1
M3C1–15	Investointi 1.5 – suurkaupunkialueiden solmukohtien vahvistaminen ja keskeiset kansalliset yhteydet	Kohde	700 km kunnostettuja rataosuuksia, jotka perustuvat suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin
M3C1–19	Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (RFI-laitteiden hallinta; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat
M4C2–21as	Investointi 3.2 – start-up-yritysten rahoittaminen	Välitavoite	Ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron CDP Venture Capital SGR:lle.
M6C1–7	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)
M7–43	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M7–44	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Välitavoite	Italian yritys- ja Madeministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.
M2C4–20	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja kaupunkien lähialueiden T2 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 15715972025 EUROA

2.8.Kahdeksas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M5C2–16	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Laittomien asutusalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Kohde	Hanketoimet on saatettu päätökseen alueilla, jotka on määritetty paikallisissa suunnitelmissa laittomiksi asutusalueiksi.
M7–47	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
M7–48	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
M1C1–144	Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallisuus – Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen
M1C3–16	Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Kohde	Toteutetut toimet kulttuuri- tai matkailukohteiden parantamiseksi
M2C1–23	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M2C2–4	Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti	Kohde	Biometaanin lisätuotantokapasiteetti
M2C4–9	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto	Kohde	Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto hydrologisten riskien tunnistamiseksi
M2C4–11as	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Emilia-Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa toteutettavia toimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C4–26	Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	Kohde	Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu
M3C1–13	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Kohde	1 400 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja
M4C2–6	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä
M4C2–7	Investointi 1.1: Kansallisen edun kannalta merkittävät tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä
M4C2–8	Investointi 1.3: Korkeakoulut, tutkimuskeskukset, yritykset ja perustutkimushankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välisiin suunniteltuihin perustutkimuskumppanuuksiin palkattujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä
M4C2–22	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Kohde	Tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä
M2C4–37	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Kohde	Viemäri- ja puhdistustoimet T1
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11184566013 EUROA

2.9.Yhdeksäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–145	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) laajentaminen	Kohde	Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID, CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)
M1C3–17	Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Kohde	Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat tukitoimet päätökseen
M1C3–18	Investointi 2.3 Paikkojen identiteetin parantamiseen tähtäävät ohjelmat: puistot ja historialliset puutarhat	Kohde	Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä
M1C3–19	Investoinnit – 2.4 Harjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojamajoitus (Recovery Art)	Kohde	Maanjäristysturvallisuustoimet uskonnonharjoituspaikoissa, FEC-elokuvan (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojukset saatu päätökseen
M1C3–28	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä tuettujen matkailuyritysten lukumäärä;
M1C3–32	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien matkailuyritysten lukumäärä
M1C3–34	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Kohde	Kansallisen matkailurahaston matkailua varten kehittämien kiinteistöjen lukumäärä
M2C1–17	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Yhdyskuntajätteen kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa
M2C1–17as	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Pakkausjätteen kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
M2C1–17ter	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Puupakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
M2C1–17quater	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Rautametallipakkausten kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa
M2C1–17 quinquies	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Alumiinipakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
M2C1–17-sukupuoliset	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Lasipakkausten kierrätysasteet kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
M2C1–17 septies	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Paperin ja kartongin kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
M2C1–17 octies	Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Kohde	Muovipakkausten kierrätysasteet kiertotalouden toimintasuunnitelmassa
M2C1–17 nonies	Uudistus 1.1 Kansallinen kiertotalousohjelma; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Välitavoite	Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräyksen voimaantulo
M2C2–40	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut aurinkosähkö- tai tuuliteknologioiden ja akkujen energiantuotantokapasiteettia koskevat oikeudelliset sopimukset
M2C2–46	Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille	Välitavoite	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen energiayhteisöjä koskevien tukitoimien täytäntöönpanoa varten myönnettävien avustusten myöntämiseksi
M3C1–23	Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet	Kohde	Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet
M4C2–13	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Luotavien uusien keskusten lukumäärä
M6C1–9	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Etälääketieteen työkalujen avulla avustavien henkilöiden määrä (kolmas erä)
M6C2–8	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Sairaalat digitalisoidaan (DEA – hätätila- ja maahanpääsyosastot – tasot I ja II)
M6C2–11	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Yleislääkärit, jotka syöttävät sähköiseen terveysrekisteriin.
M1C3–33	Investointi 4.2 Matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät rahastot	Kohde	Niiden yritysten lukumäärä, joita tuetaan Fondo Rotative -ohjelmasta (ensimmäinen erä)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7118464154 EUROA

2.10.Kymmenes erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–146	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID, CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)
M2C3–6	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen korvaamalla rakennukset	Kohde	Vähintään 400000 neliömetriä uusia kouluja rakennetaan korvaamalla rakennukset.
M2C3–8	Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenpätevöittäminen ja kiinteistöomaisuuden vahvistaminen oikeudenkäytössä	Kohde	Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäytön kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittäminen ja vahvistaminen
M2C3–10	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmityksen edistäminen	Kohde	Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen
M2C4–23	Investointi 3.3 Po-alueen kunnostaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 uudelleen denaturoimiseksi
M2C4–25	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Kohde	Harvinaisten alueiden elvyttäminen
M2C4–29	Investointi 4.1. Investoinnit alkuvesi-infrastruktuureihin vedensaannin turvaamiseksi	Kohde	Investoinnit primäärivesi-infrastruktuuriin vedensaannin turvaamiseksi
M2C4–32	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Toimet vedenjakeluverkoissa, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta
M2C4–35as	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T2
M2C4–38	Investointi 4.4 Investoinnit viemäriin ja puhdistamiseen	Kohde	Viemäri- ja puhdistustoimet T2
M5C2–20	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Kohde	Tuettujen asumisyksiköiden lukumäärä (sekä rakentamisen että kunnostamisen osalta) ja tuettujen julkisten tilojen neliömetrit
M1C1–147	Investointi 1.2 – Paikallisen valmistelutoimen pilvipalvelujen mahdollistaminen	Kohde	Paikallisen julkishallinnon pilvipalvelujen mahdollistaminen T2
M1C1–148	Investointi 1.4.1 – Kansalaisten kokemukset – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2
M1C1–149	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen käyttöönotto T2
M1C1–150	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	IO-sovelluksen T2 käyttöönottolaajennus
M1C1–151	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönotto T2
M1C1–152	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit T2
M1C1–153	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitoidut oikeudelliset asiakirjat T2
M1C1–154	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Oikeusalan datajärven tietojärjestelmät T2
M1C1–155	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – täysin uudelleen suunnitellut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T2
M1C2–15	Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia	Kohde	Piikarbidisubstraattien tuotantokapasiteetti
M1C2–17	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Talon numerot, joilla on 1 Gbit/s:n yhteys
M1C2–18	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet
M1C2–20	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	5G-peittein varustetut kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät
M1C2–21	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra-Broadband ja 5G)	Kohde	5G-verkon peitossa olevat markkinahäiriöalueet
M1C2–23	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Maateleskoopit, operatiivinen SST-keskus, avaruustehdas ja nestemäisen käyttövoiman demonstratori käytössä
M1C2–24	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Käytössä olevien ryhmittymien konstellaukset tai niiden konseptin osoittaminen
M1C2–25	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Kohde	Julkishallinnolle tarjottavat palvelut
M1C2–32	Investointi 7. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologioille sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyvylle ja häiriönsietokyvylle	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M1C3–21	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Kohde	Niiden studioiden lukumäärä, joiden kunnostus-, nykyaikaistamis- ja rakennustyöt on saatu päätökseen
M1C3–36	Investoinnit – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumiin	Kohde	Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus on saatu päätökseen
M2C1–16	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Sääntöjenvastaiset kaatopaikat
M2C1–19	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Kohde	Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla
M2C1–21	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Kohde	Vihreiden yhteisöjen suunnitelmissa esitettyjen tukitoimien täytäntöönpano
M2C1–24	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) elintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarhojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M2C2–3	Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti	Kohde	Maataloustraktoreiden korvaaminen
M2C2–5	Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämistä koskevien kriteerien mukaisesti	Kohde	Biometaanin lisätuotanto
M2C2–10	Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – Lisätään verkkokapasiteettia uusiutuvien energialähteiden jakelua varten
M2C2–11	Investointi 2.1 Älykkäiden verkkojen vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen
M2C2–13	Investointi 2.2 Tukitoimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen
M2C2–15	Investointi 3.3 Vetytestaus maantieliikenteessä	Kohde	Vetyyn perustuvien latausasemien kehittäminen
M2C2–17	Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten	Kohde	Vetytankkausasemien lukumäärä
M2C2–19	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Kohde	Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä
M2C2–25 a	Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen	Kohde	Vähintään 5 toimenpidettä nopeiden massaliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi
M2C2–25ter	Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen	Kohde	Vähintään 85 liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkokuljetuksia varten
M2C2–26	Investointi 4.2 Nopeiden massaliikennejärjestelmien kehittäminen	Kohde	Julkisen liikenteen infrastruktuurin kilometrimäärä
M2C2–35	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä vähälattiabusseilla —	Kohde	Päästöttömien vähälattiaisten linja-autojen määrä tuli voimaan T2
M2C2–35 ter	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen puhtailla polttoaineilla varustetuilla ajoneuvoilla	Kohde	Nolla- ja vähäpäästöisten matalalattia-autojen latausasemien lukumäärä
M2C2–35 a	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelua varten
M2C2–36	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komennon uusimiskalusto	Kohde	Kansallisen palokunnan komennon uusimiseen tarkoitettujen puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä
M2C2–43	Investointi 5.4 – Tuki käynnistäville yrityksille ja riskipääomalle, jotka toimivat ekologisessa siirtymässä.	Kohde	Riskipääomarahastojen ja startup-yritysten kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M2C2–45	Investointi 1.1 Maataloussähköjärjestelmien kehittäminen	Kohde	Aurinkosähköpaneelien asentaminen maataloussähköjärjestelmiin
M2C2–47	Investointi 1.2 Uusiutuvan energian käytön edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille	Kohde	Uusiutuvan energian tuotanto energiayhteisöissä ja yhdessä toimivat itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat
M2C2–49	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Kohde	Vetytuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen
M2C2–51	Investointi 3.2 Vetykäyttö teollisuudessa, jota on vaikea vähentää	Kohde	Vedyn käyttöönotto teollisessa prosessissa
M2C2–53	Investointi 5.2 Vety	Kohde	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen elektrolyysilaitteiden valmistukseen tarkoitettujen teollisuuslaitosten valmistuksesta
M2C4–11ter	Investointi 2.1.a – Toscanan, Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen toimet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Välitavoite	Hankkeiden loppuun saattaminen
M2C4–13	Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Kohde	Tyypin D ja E tukitoimien loppuun saattaminen
M2C4–20as	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja kaupunkien lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kaupunki- ja kaupunkien lähialueiden T3 suojeluun ja hyödyntämiseen tarkoitetut kasvipuut
M2C4–34 a	Investointi 4.3 Investoinnit kastelujärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet kastelujärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi vesivarojen hoidon parantamiseksi T1
M3C1–6	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten	Kohde	Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania
M3C1–24	Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet	Kohde	Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet
M3C1–9	Investointi 1.2 – Pohjois-Euroopan suurnopeusradat, jotka yhdistävät muuhun Eurooppaan	Kohde	Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle Brescia-Verona-Vicenza-Padova-rata; Liguria-Alpi.
M3C1–11	Investointi 1.3 – Diagonaaliset yhteydet	Kohde	Suurnopeusrautatie sekä henkilö- että tavaraliikenteelle reitillä Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia
M3C1–14	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Kohde	2 785 km rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä
M3C1–16	Investointi 1.5 – suurkaupunkialueiden solmukohtien vahvistaminen ja keskeiset kansalliset yhteydet	Kohde	1 280 km kunnostettuja rataosuuksia, jotka perustuvat suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin
M3C1–17as	Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä	Kohde	650 km päätökseen saatetut työt, jotka liittyvät rautateiden parantamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietokykyyn etelässä, valmiina lupa- ja käyttövaiheisiin.
M3C1–18	Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI-hallinnointi)	Kohde	Päivitetyt alueradat, käyttövalmiit ja käyttövaiheet
M3C1–20	Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (RFI-laitteiden hallinta; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat
M4C1–30	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Kohde	Luodut opiskelijoiden yöpymistilat asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti
M4C2–9	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja ”kansallisten T & K-johtajien” perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Kohde	Kansalliset keskukset ovat toimintakykyisiä ja kansallisten keskusten toteuttamia toimia keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla.
M4C2–14	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Rahallinen arvo 307000000 euroa.
M4C2–15	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Kohde	Tuettujen pk-yritysten lukumäärä
M4C2–15 bis	Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussegmenteittäin	Välitavoite	EDIH:n ja TEF:n työpakettien loppuun saattaminen
M4C2–16 bis	Investointi 3.1: Integroidun tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurijärjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto	Kohde	Luotujen tai toimintansa päätökseen saattaneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä
M4C2–18 Bis	Lisäys1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”aluetason T & K-johtajat”	Kohde	Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet
M4C2–21	Investointi 3.2 – start-up-yritysten rahoittaminen.	Kohde	Startup-yritysten tai riskipääomarahastojen kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M5C1–19	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Asiaankuuluvassa investointipolitiikassa määritellyt yritykset ovat saaneet rahoitustukea
M5C2–12	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista tilan heikkenemistä	Kohde	Kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyvät hankkeet, jotka kattavat kunnat
M5C2–14	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Kohde	Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla
M5C2–18	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto-Of-Fund	Kohde	Temaattiseen rahastoon osoitetun rahoitusosuuden ja kaupunkihankkeiden tukemisen rahallinen arvo
M5C2–22	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus -hanke	Kohde	Urheilutiloja koskeviin sopimuksiin liittyvät toimet
M5C3–13	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Infrastruktuuriin liittyvien toimien loppuun saattaminen erityistalousalueilla.
M6C1–3	Investointi 1.1: Yhteisön terveystalot alueellisen terveydenhuollon avun parantamiseksi	Kohde	Käyttöön asetettavat ja teknisesti varustetut yhteisön terveyslaitokset (ensimmäinen erä)
M6C1–6	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Muut kotihoidossa hoidetut henkilöt (ensimmäinen erä)
M6C1–11	Investointi 1.3: Välillisen terveydenhuollon ja sen tilojen vahvistaminen (yhteisön sairaalat)	Kohde	Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknologisesti varustetut yhteisön sairaalat (ensimmäinen erä)
M6C2–6	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Suuret saniteettilaitteet toiminnassa
M6C2–9	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Kodinhoitoyksiköissä tarjottavat lisävuoteet ja aliintensiivinen hoito
M6C2–10	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa on saatu päätökseen
M6C2–10 bis	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen hankkeille varainhoitolain 67/88 20 §:n nojalla
M6C2–12	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Välitavoite	Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisen potilasrekisterin yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat täysin toimintavalmiita.
M6C2–13	Investointi 1.3: Teknologisen infrastruktuurin ja tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Kaikki alueet ovat ottaneet käyttöön sähköisen potilaskertomuksen ja käyttävät sitä
M6C2–16	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöille annettava johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus
M6C2–17	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten ja ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Rahoitettujen lääkintä- ja erikoiskoulutussopimusten lukumäärä
M7–37	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbiokaasuputki)	Välitavoite	Töiden loppuun saattaminen
M7–39	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasunvienti-infrastruktuuri	Välitavoite	Töiden loppuun saattaminen
M7–41	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen
M7–42	Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä	Kohde	0,4 Mtoe energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026
M7–45	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille omaan tuotantoon uusiutuvista energialähteistä	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa
M7–49	Investointi 17: Julkisten ja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjausten rahoitusväline	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M1C3–29	Investointi 4.2: Matkailuyritysten kilpailukykyä tukevat rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä
M3C2–9	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 19919595964 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti.

Kuten 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77, sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä helmikuuta 2023 annetulla asetuksella nro 13, säädetään, suunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa varten perustetaan useita koordinointirakenteita. Näitä ovat erityisesti: I) ministerineuvoston puheenjohtajavaltioon perustettu korkean tason ohjauskomitea (”cabina di regia”), jonka päätehtävänä on ohjata ja koordinoida suunnitelman täytäntöönpanoa; II) ministerineuvoston puheenjohtajavaltioon perustettu operaatiorakenne, jolla on valtuudet toimia suunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan keskitettynä koordinointirakenteena ainakin suunnitelman keston ajan; III) talous- ja valtiovarainministeriön tekninen rakenne, joka vastaa suunnitelman täytäntöönpanon operatiivisesta seurannasta, menettelyjen ja menojen sääntöjenmukaisuuden ja raportoinnin valvonnasta sekä täytäntöönpanovaiheen teknisestä ja operatiivisesta tuesta. Pääministerin kanslian yhteyteen perustettava tehtävärakenne toimii kansallisen tason keskitettynä yhteyspisteenä Euroopan komissioon päin. Talous- ja valtiovarainministeriö vastaa suunnitelman tulosten arvioinnista. Työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät osallistuvat tiettyihin ”Cabina di regian” kokouksiin, jotta voidaan varmistaa niiden osallistuminen suunnitelman täytäntöönpanoon. Lisäksi kunkin suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä vastaavan keskushallinnon tasolla määritellään koordinointirakenteet, joiden tehtävänä on asiaankuuluvien tukitoimien hallinnointi, seuranta, raportointi ja valvonta, mukaan lukien täytäntöönpanon valvonta sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen. Lisäksi suunnitellaan täytäntöönpanomekanismeja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä, muun muassa ottamalla käyttöön korvausvaltuudet suunnitelman toimenpiteistä vastaavien viranomaisten suhteen, jotta voidaan taata hankkeiden oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen, ja käyttöön otetaan ennakkomekanismeja konfliktien ratkaisemiseksi.

Hallinnollisten valvonta- ja täytäntöönpanovalmiuksien vahvistamiseksi suunnitellaan väliaikaisen henkilöstön palkkaamista, myös keskushallintoihin, jotka vastaavat suunnitelman toimista, sekä talous- ja valtiovarainministeriöön (mukaan lukien keskuskoordinointirakenne ja valtion kirjanpitohallinto), kuten 9 päivänä kesäkuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 80 säädetään, sekä Etelä-Italian hallintoelimiin. Tämän odotetaan lisäävän EU:n varojen suunnitteluun ja käyttöön liittyvää inhimillistä pääomaa, kuten erityisesti vuonna 2020 annetussa laissa nro 178 säädetään. Lisäksi resursseja osoitetaan pääministerin kanslian yhteyteen perustettuun tehtävärakenteeseen sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti. Lisäksi hankkeiden täytäntöönpanossa suunnitellaan teknistä ja operatiivista tukea keskus- ja paikallishallinnolle muun muassa käyttämällä julkisia pääomayhtiöitä, asiantuntijapoolia teknistä apua varten ja mahdollisuutta turvautua ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Näiden toimien ohella toteutetaan toimenpiteitä byrokratian vähentämiseksi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi 31 päivänä toukokuuta 2021 annetun asetuksen nro 77 ja 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti.

Järjestelyissä määrätään myös integroidun tietojärjestelmän (ReGiS) käytöstä. Talous- ja valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan, taloussuhteista Euroopan unioniin vastaavan nykyisen tarkastusyksikön (IGRUE) tehtävänä on koordinoida tarkastusjärjestelmiä ja suorittaa tarkastukset valtion aluetilinpitoviraston (RTS) tuella. Tehostetut järjestelyt Guardia di Finanzan ja asiaankuuluvien riippumattomien viranomaisten, kuten kansallisen korruptiontorjuntaviraston ANACin, kanssa, pysyvät voimassa, mikä vahvistaa Italian oikeusjärjestelmässä näille viranomaisille jo annettua roolia julkisen talouden, myös EU:lta saatujen varojen, suojaamisessa.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Jotta komissiolla olisi täydet oikeudet tutustua asiaankuuluviin taustatietoihin, Italialla on oltava käytössään seuraavat järjestelyt:

Talous- ja valtiovarainministeriö toimii teknisenä rakenteena seurantaa varten, mukaan lukien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, ja tarvittaessa valvonta- ja tarkastustoimien täytäntöönpanossa sekä raportoinnissa ja maksupyynnöissä. Se koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, asiaankuuluvia indikaattoreita mutta myös laadullisia taloudellisia tietoja ja muita tietoja, kuten tietoja lopullisista edunsaajista. Tietojen koodaus tapahtuu suunnitelman toimenpiteistä vastaavien keskushallintojen tasolla, ja keskushallinnot toimittavat vaaditut tiedot talous- ja valtiovarainministeriölle. Kun tämän liitteen 2.1 kohdassa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Italian on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamiseksi. Italian on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(2) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(3) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; josta esitetään näyttöä laitoksen tasolla

(4) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(5)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(6)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(8)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(9) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(10) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(11) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(12) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(13) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten.

(14) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(15) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(16) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(17) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(18) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(19) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(20)

20 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(21) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(22) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(23) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(24)

24 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(25) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(26) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(27) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(28)

(29) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(30) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(31) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(32) 32 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(33) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(34) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(35) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(36) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(37) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(38) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(39) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(40) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(41) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(42) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(43) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(44) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(45) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(46) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten. Ilmastorahoituksen laskemiseksi oman pääoman ehtoisen rahoituksen, oman pääoman luonteisen rahoituksen, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on perusteltava valitut tukitoimialat. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toiminnon täytäntöönpanosta.

(47) Suurkaupunkialueilla tarkoitetaan tässä toimenpiteessä toiminnallisia kaupunkialueita, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan komission ja OECD:n tietokannassa (Dijkstra, L., H. Poelman ja P. Veneri (2019), ”The EU-OECD definition of a functional urban area”, OECD Regional Development Working Papers, No. 2019/11, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/d58cb34d-en).

(48) Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan toiminta-alan 72 a mukaisesti sitä sovelletaan myös kahden moodin juniin.

(49) Tässä toimenpiteessä suurkaupunkialueilla tarkoitetaan Euroopan komission ja OECD:n tietokannassa määriteltyjä toiminnallisia kaupunkialueita (Dijkstra, L., H. Poelman ja P. Veneri (2019)).

(50) Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan toiminta-alan 72 a mukaisesti sitä sovelletaan myös kahden moodin juniin.

(51) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(52) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(53) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(54) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(55) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten. Ilmastorahoituksen laskemiseksi oman pääoman ehtoisen rahoituksen, oman pääoman luonteisen rahoituksen, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on perusteltava valitut tukitoimialat. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toiminnon täytäntöönpanosta.

(56) CDP Venture Capital SGR harjoittaa hoitotoimintaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisten riippumattomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden mukaisesti.

(57) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen edunsaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen edunsaajan bruttotuloihin, voittoihin tai asiakaskuntaan. Rajoitetun toimialan tai toiminnan bruttotulot eivät missään tapauksessa saa ylittää 50:tä prosenttia bruttotuloista.

(58)

Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(59)

Mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(60)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(61) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(62) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(63) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(64)

64 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(65) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(66) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(67) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(68)

(69) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(70) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(71) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(72) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(73) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(74) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa.

(75) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(76) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(77) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(78) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(79) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(80) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(81) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(82) OECD, Skills Studies on ”Supporting Entrepreneurship and Innovation in Higher Education in Italy”

(83) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(84) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(85) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(86) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(87) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(88) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(89) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(90) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(91) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(92) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(93) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(94) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(95) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(96) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(97)

(98) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(99) Työpaketti on hankkeen työn jaottelun osa, kuten: testataan ennen investointeja, taidot ja koulutus, projektinhallinta ja koordinointi. Se edustaa hanketyön ryhmää, jota kuvataan toiminnoissa ja tehtävissä. Tehtäväkokonaisuuksissa on oltava selkeä ja looginen yhteys hankkeen tavoitteisiin ja muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Kukin tehtäväkokonaisuus muodostaa hankkeen osan, joka on vaihe, joka johtaa hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen.

(100) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(101) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(102)

(103) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(104) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(105) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(106)

(107) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(108) CDP Venture Capital SGR harjoittaa hoitotoimintaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisten riippumattomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden mukaisesti.

(109) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen edunsaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen edunsaajan bruttotuloihin, voittoihin tai asiakaskuntaan. Rajoitetun toimialan tai toiminnan bruttotulot eivät missään tapauksessa saa ylittää 50:tä prosenttia bruttotuloista.

(110)

(111)

(112)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(113) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(114) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(115) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(116)

(117) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(118) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(119) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(120)

(121) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(122) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(123) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(124) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(125) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(126) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(127) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(128) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(129) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(130)

(131)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(132)

(133)

(134)

Lopullisten tuensaajien on toimitettava valitun tukitoimialan perustelut kunkin tuetun hankkeen osalta sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toiminnon täytäntöönpanosta.

(135) Järjestelmässä viitataan erityisesti 11.12.2016 annetun lain nro 232 liitteisiin A ja B.

(136) Vastaperustettujen yritysten energiansäästöt olisi mitattava suhteessa samalla alalla toimivan, ominaisuuksiltaan vastaavan (kokoisen) yrityksen vuotuiseen keskimääräiseen kulutukseen (ATECO-koodi).

(137) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen edunsaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen edunsaajan bruttotuloihin, voittoihin tai asiakaskuntaan. Rajoitetun toimialan tai toiminnan bruttotulot eivät missään tapauksessa saa ylittää 50:tä prosenttia bruttotuloista.

(138)

(139)

(140)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(141) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(142) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten.

(143) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten.

(144) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(145) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(146) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(147) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(148) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten.