PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta säännellään unionissa neuvoston direktiivillä 2003/96/EY 1 , jäljempänä ’energiaverodirektiivi’ tai ’direktiivi’.

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ja erityisesti sen 5, 15 ja 17 artiklan säännösten nojalla neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön verotustasoa koskevia vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on myöntää Ruotsille lupa soveltaa edelleen tietyin rajoituksin alennettua valmisteverokantaa kotitalouksien ja palveluyritysten käyttämään sähköön eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla. Toimenpiteen tarkoituksena on kompensoida alueen erityisistä ilmasto-oloista johtuvia korkeampia lämmityskustannuksia.

Joulukuun 18 päivänä 2017 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2409 2 annetaan tällä hetkellä Ruotsille lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa päätöksen liitteessä luetelluissa kunnissa sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön. Veronalennusten on oltava oikeassa suhteessa pohjoisesta sijainnista aiheutuviin ylimääräisiin lämmityskustannuksiin verrattuna muuhun Ruotsiin, ja alennettu verokanta noudattaa direktiivissä 2003/96/EY säädettyjä vaatimuksia, erityisesti sen 10 artiklassa vahvistettuja vähimmäisverokantoja. Luvan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2023.

Ruotsin viranomaiset ilmoittivat komissiolle 11. huhtikuuta 2023 päivätyllä kirjeellä aikeestaan jatkaa tämän alennetun valmisteverokannan soveltamista. Alennus saa olla enintään 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta (tai 0,096 Ruotsin kruunua kilowattitunnilta), mikä vastaa noin 8,8 euroa megawattitunnilta (tai 0,0088 euroa kilowattitunnilta) 3 . Ruotsi on pyytänyt lupaa veronalennukselle neljäksi vuodeksi (eli 31. joulukuuta 2027 asti), joka on direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäisajan puitteissa.

Ruotsi toimitti lisätietoja ja selvennyksiä 10. lokakuuta 2023.

Ruotsi mainitsi, että tämän poikkeuspyynnön soveltamisala on identtinen edellisen pyynnön kanssa. Veronalennusta sovellettaisiin edelleen sähkövoimaan, jota kulutetaan muihin tarkoituksiin kuin i) teolliseen toimintaan, ii) ammattimaiseen maa- ja metsätaloustoimintaan, iii) ammattimaiseen vesiviljelytoimintaan, iv) maasähköön tai v) juna- tai muihin raideliikennevälineisiin taikka moottorien käyttämiseen tai lämmitykseen, joka liittyy välittömästi tällaiseen kulutukseen. Lukuun ottamatta maasähkön kulutuksen alennusta (johon sovelletaan direktiivin 19 artiklan perusteella myönnettyä alennusta), näiden toimintojen sähkönkulutukseen sovelletaan muita Ruotsin energiaverolaissa säädettyjä alennusmahdollisuuksia, minkä vuoksi niitä ei myönnetä direktiivin 19 artiklan perusteella.

Ruotsi perusteli pyyntöä ympäristöpoliittisilla sekä alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvillä tavoitteilla. Ruotsi korosti, että koska kansalliset sähkön valmisteverokannat ylittävät huomattavasti direktiivissä 2003/96/EY säädetyt vähimmäisverotasot, verotusjärjestelmä tarjoaa kansallisella tasolla huomattavasti voimakkaamman kannustimen energiatehokkuuteen kuin EU:n vähimmäistasoissa vaaditaan. Tätä korkeaa verotustasoa voidaan Ruotsin viranomaisten mukaan pitää yllä vain, jos pohjoisille alueille, jotka ilmasto-olosuhteiden vuoksi ovat kilpailullisesti heikommassa asemassa, myönnetään veronalennus. Samalla pyydetty toimenpide lieventäisi lämmityskustannusten eroja maan eri osien välillä ja tukisi näin EU:n alue- ja koheesiopolitiikan tavoitteita.

Ilmastoerojen aiheuttaman haitan luonteen osalta Ruotsin viranomaiset toistivat aiemmassa pyynnössä esitetyn näkemyksen, että lämmityskustannukset ovat pohjoisilla (sähkö)alueilla keskimäärin 30 prosenttia korkeammat 4 , koska lämmityskausi on näillä alueilla 5 pidempi.

Jäljempänä olevasta taulukosta A käy ilmi sähköön sovellettavan energiaverokannan kehitys.

Taulukko A – Sähkön energiaverokanta (2018–2023)

Vuosi	Normaali taso (äyriä/kWh)	Alennettu taso (äyriä/kWh)
2018	33,1	23,5
2019	34,7	25,1
2020	35,3	25,7
2021	35,6	26,0
2022	36,0	26,4
2023	39,2	29,6

Veronalennuksen vaikutuksen havainnollistamiseksi Ruotsin viranomaiset selittivät, että veronalennus vastaa kuutta prosenttia Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan sähkölämmityksellä toimivan keskivertotalon lasketuista vuotuisista kokonaiskustannuksista. Tämä merkitsee keskimäärin 210 euron vuotuista säästöä kotitaloutta kohti, kun sähkölasku on keskimäärin 3363 euroa. Alennusosuus kokonaiskustannuksista vaihtelee sähkön vähittäishinnan mukaan. Ruotsin viranomaiset mainitsivat myös, että koska vuonna 2022 hinnat olivat keskimäärin suhteellisen korkeat, veronalennuksen osuus sähkön kokonaiskustannuksista oli kyseisenä vuonna verrattain pieni.

Ruotsin viranomaiset lisäsivät myös, että Ruotsi ei sovella sähköön direktiivin 15 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja verovapautuksia tai veronalennuksia.

Ruotsi arvioi, että verotulot laskisivat veronalennuksen (96 Ruotsin kruunua/MWh) vuoksi vuositasolla arviolta 760 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 70 miljoonaa euroa pyydettynä ajanjaksona 2024–2027.

(1)Toimenpiteen toteutus

Toimenpide toteutetaan alennettuna sähkön valmisteverokantana. Tätä alennettua verokantaa sovelletaan suoraan veroa kannettaessa.

Ruotsi korosti tältä osin, että myös veronalennuksen jälkeen direktiivissä säädettyjä vähimmäisverokantoja noudatetaan, koska verorasitus on noin 70 kertaa suurempi kuin vähimmäisverokannat yrityskäytön osalta (direktiivin liitteessä I) ja noin 35 kertaa suurempi kuin direktiivin saman liitteen mukainen muuhun kuin yrityskäyttöön sovellettava vähimmäisverokanta.

(2)Soveltamisala

Sähkön valmistevero otettiin käyttöön Ruotsissa vuonna 1951. Kotitaloudet ja palveluyritykset maksavat tavallisesti sähköstä vakiomäärän, joka on 392 Ruotsin kruunua megawattitunnilta (lasketaan uudelleen vuosittain). Sähköstä, joka kulutetaan i) valmistusteollisuudessa ja kaupallisessa maataloudessa, ii) ammattimaisessa maatalous-, metsätalous- tai vesiviljelytoiminnassa, iii) maasähkönä tai iv) junissa tai muissa raideliikennevälineissä (tai moottorikäytössä tai lämmityksessä, joka liittyy välittömästi tällaiseen kulutukseen), verotetaan alemmalla verokannalla direktiivissä säädettyjen vähimmäisverokantojen mukaisesti.

Ruotsin viranomaiset ilmoittivat, että 1. heinäkuuta 1981 käyttöön otetun maantieteellisen jaottelun perustana käytettiin objektiivisia tietoja lämmityskauden aikaisista keskilämpötiloista. Tämän perusteella sähkön alennettu valmisteverokanta 6 koskee kaikkia kuntia Norrbottenin, Västerbottenin ja Jämtlandin lääneissä sekä seuraavia kuntia: Sollefteå, Ånge, Örnsköldsvik (Västernorrlandin läänissä), Ljusdal (Gävleborgin läänissä), Malung-Sälen, Mora, Orsa, Älvdalen (Taalainmaan läänissä) ja Torsby (Värmlandin läänissä). Toimenpide koskee ainoastaan kotitalouksia ja palveluyrityksiä, joihin sovellettaisiin yleistä sähkön valmisteverokantaa (yli 10 000 edunsaajaa).

Näin ollen toimenpiteellä mahdollistetaan näissä maan osissa oleville sähkön kuluttajaryhmille samat toimintaedellytykset kuin vastaaville kuluttajaryhmille Etelä-Ruotsissa.

(3)Ruotsin viranomaisten näkemykset toimenpiteen vaikutuksesta sisämarkkinoihin

Ruotsin viranomaiset katsovat, että toimenpide ei vaikuttaisi sisämarkkinoiden toimintaan. Ne katsovat, että vaikka toimenpide voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan alentamalla palveluyritysten kustannuksia eräillä alueilla Pohjois-Ruotsissa, tämä vaikutus olisi rajallinen, koska useimmat palveluyritykset toimivat yleensä rajatulla maantieteellisellä alueella.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Edellisissä artikloissa, erityisesti 5, 15 ja 17 artiklassa esitettyjen säännösten lisäksi neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.”

Ruotsin kaavailemassa toimenpiteessä on kyse alennetun tavanomaisen valmisteverokannan soveltamisesta kotitalouksien ja palveluyritysten käyttämään sähköön eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla.

Ruotsin viranomaiset korostavat kahta toimenpiteen tavoitetta.

Ensinnäkin ne esittävät, että alennetulla valmisteverokannalla on välillisiä myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska sen ansiosta Ruotsi voi soveltaa muualla maassa korkeampaa verokantaa, jota pitäisi muutoin alentaa Pohjois-Ruotsin erikoistapauksen vuoksi. Tältä osin tulisi huomioida, että ympäristönsuojeluvaatimukset ovat itsessään jo erottamaton osa direktiiviä 2003/96/EY 7 , eikä niitä näin ollen voi pitää erityisinä politiikkaan liittyvinä syinä. Direktiivi ei kuitenkaan yleisellä tasolla mahdollista ympäristöolosuhteiltaan hyvin poikkeuksellisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamista. Näin ollen sitä, että suhteellisen korkean verotustason ylläpitämistä pyritään edesauttamaan välttämällä muutoin kohtuuttomat rasitteet tällaiset olosuhteet omaavilla alueilla soveltamalla alennettua verokantaa, voidaan pitää erityisenä politiikkaan liittyvänä syynä.

Toiseksi Ruotsin viranomaiset katsovat, että alennus lähentää kuluttajien kokonaiskustannuksia eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla kuluttajien kustannuksiin maan muissa osissa ja tukee näin alue- ja koheesiopoliittisia tavoitteita. Tässäkin asiassa lupapyynnön voidaan vastaavasti katsoa perustuvan erityisiin politiikkaan liittyviin syihin.

Valtiontukisäännöt

Ruotsin viranomaisten suunnittelema väliaikainen veronalennus vastaa direktiivin 10 artiklassa säädettyjen kyseisten tuotteiden vähimmäisverotasoja.

Tämä ehdotus ei rajoita Ruotsia koskevasta toimenpiteestä valtiontukisääntöjen nojalla tehtävien arviointien soveltamista. Neuvoston täytäntöönpanopäätöstä koskeva ehdotus ei myöskään vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen varmistaa valtiontukisääntöjen noudattaminen.

• Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Komission on arvioitava jokainen pyyntö, jossa ehdotetaan energiaverodirektiivin 19 artiklan mukaista poikkeusta, ja otettava arvioinnissaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, terveen kilpailun varmistaminen sekä EU:n terveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikka.

Kotitalouksiin ja palveluyrityksiin sovellettava sähkön yleinen valmisteverokanta Ruotsissa on 392 Ruotsin kruunua megawattitunnilta 8 . Ehdotetun alennuksen myötä eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sovellettava verokanta olisi vähintään 296 Ruotsin kruunua/MWh. Koska sähkön verotustaso on reilusti vähimmäisverokantaa korkeampi sekä Pohjois-Ruotsissa että muualla maassa, voidaan olettaa, että kyseinen veronalennus voisi välillisesti auttaa saavuttamaan ympäristönsuojelun korkeamman kokonaistason Ruotsin viranomaisten kuvaamalla tavalla.

Tässä yhteydessä toimenpiteen tarkoituksena on osittain kompensoida korkeampia lämmityskustannuksia alueilla, joihin sovelletaan alennettua valmisteverokantaa. Ruotsin viranomaisten mukaan ilmasto-olosuhteet näillä alueilla johtavat korkeampaan sähkönkulutukseen kuin muualla maassa, pääasiassa pidemmän lämmityskauden johdosta.

Ruotsi katsoo, että toimenpide on unionin kansanterveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

Ruotsin mukaan asianomaiset olosuhteet huomioon ottaen toimenpide ei vaikuta myöskään haittaavan sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa ja tervettä kilpailua. Erityisesti sen soveltamisalaan kuuluvien alueiden syrjäisen luonteen vuoksi ja koska se rajoittuu kotitalouksiin ja palveluyrityksiin, Ruotsin viranomaiset eivät usko, että se johtaisi merkittäviin kilpailun vääristymiin tai muutoksiin jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.

Lopuksi Ruotsi muistutti, että kyseisiin alueisiin on sovellettu veronalennusta kolmenkymmenen vuoden ajan ilman, että tämä olisi komission tietojen mukaan aiheuttanut ongelmia sisämarkkinoiden toiminnan tai EU-politiikan muiden tavoitteiden kannalta.

(4)Toimenpiteen soveltamisaika ja EU:n energiaverotuksen kehittäminen

Komissio esittää, että soveltamisaika (neljä vuotta) on direktiivissä 2003/96/EY säädetyn määräajan mukainen. Soveltamisaika vaikuttaa asianmukaiselta, jotta asianomaiset kuluttajat saavat riittävän varmuuden.

Pyydetty toimenpide noudattaa myös RePowerEU-tiedonantoon perustuvia komission ohjeita 9 , joissa korostetaan, että samalla kun keskitytään haavoittuviin kotitalouksiin ja yrityksiin, jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään toimenpiteitä, joilla kannustetaan energiasäästöihin ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen. Kun otetaan huomioon poikkeuksen kesto sekä maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet, pyydetty poikkeus vaikuttaa asianmukaiselta ja oikeasuhteiselta. Toimenpiteessä otetaan huomioon myös tarve tasapainottaa energiaverodirektiivin 19 artiklassa lueteltuja erityisiä politiikkaan liittyviä tavoitteita ja erityisesti EU:n ympäristöpolitiikkaa sen kanssa, että energian kohtuuhintaisuus on voitava varmistaa yrityksille ja kotitalouksille Pohjois-Ruotsin alueella.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY 19 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan soveltamisalaan kuuluva välillinen verotus ei sinänsä kuulu kyseisen sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuun EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Neuvostolle on kuitenkin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa annettu yksinomainen toimivalta antaa johdetun oikeuden nojalla jäsenvaltiolle lupa ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi toimia neuvoston sijasta. Tästä syystä toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta nyt käsillä olevaan täytäntöönpanopäätökseen.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Veronalennus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Veronalennusta sovelletaan neljän vuoden ajan.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa on neuvoston täytäntöönpanopäätös.

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa säädetään ainoastaan tämäntyyppisestä toimenpiteestä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Toimenpide ei edellytä voimassa olevan lainsäädännön arviointia.

•Sidosryhmien kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu Ruotsin esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota. Sen vuoksi sidosryhmien kuulemista ei ole järjestetty.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotus koskee luvan antamista yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä, eikä se edellytä vaikutusten arviointia.

Ruotsin toimittamista tiedoista käy ilmi, että toimenpiteen vaikutus verotuloihin olisi rajallinen ja sähkön valmisteverokanta Pohjois-Ruotsissa ylittäisi silti direktiivillä 2003/96/EY verotukselle säädetyn EU:n vähimmäistason. Ruotsi ennustaa toimenpiteiden vaikuttavan positiivisesti sen sosiaali- ja koheesiopoliittisiin tavoitteisiin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Toimenpiteen tarkoituksena ei ole yksinkertaistaminen.

Se perustuu Ruotsin esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

•Perusoikeudet

Toimenpide ei vaikuta perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Toimenpiteestä ei aiheudu taloudellista tai hallinnollista rasitusta unionille.

Sen vuoksi ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Toteuttamissuunnitelma ei ole tarpeen. Tämä ehdotus koskee luvan antamista veronalennukseen yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä. Lupa annetaan rajoitetuksi neljän vuoden ajaksi.

Sovellettavat verokannat ylittävät energiaverodirektiivissä vahvistetut verotuksen vähimmäistasot (10 artikla).

Toimenpidettä voidaan arvioida, jos sen uusimista pyydetään voimassaoloajan päätyttyä.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ehdotus ei edellytä selittäviä asiakirjoja direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 artiklan mukaan Ruotsille myönnetään lupa jatkaa alennetun sähkön valmisteverokannan soveltamista eräillä pohjoisilla alueilla.

Verotaso ei alennuksen jälkeen voi olla alhaisempi kuin direktiivissä 2003/96/EY vahvistetut EU:n vähimmäisverotasot, ja alennukset koskisivat kaikkia sähkön kuluttajia, joihin sovelletaan yleistä valmisteverokantaa Pohjois-Ruotsissa.

Toimenpide auttaisi epäedullisessa asemassa olevia alueita alentamaan sähkökustannuksia, jotka ovat kylmän ilmaston vuoksi korkeampia.

Ehdotuksen 2 artiklan mukaan pyydetty lupa myönnetään Ruotsin pyynnön mukaisesti siten, että se on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen neljä vuotta, jolloin se on direktiivissä sallitun kuuden vuoden enimmäisajan mukainen.

2024/0015 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

luvan antamisesta Ruotsille soveltaa alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 10 ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/2409 11 annetaan Ruotsille direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukainen lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2023 saakka alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

(2)Ruotsi pyysi 11 päivänä huhtikuuta 2023 päivätyllä kirjeellä lupaa jatkaa alennetun valmisteverokannan soveltamista samojen edunsaajien kuluttamaan sähköön uuden nelivuotiskauden ajan eli 1 päivästä tammikuuta 2024 31 päivään joulukuuta 2027. Alennus saa olla enintään 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta. Ruotsi lähetti lisätietoja ja selvennyksiä 1 päivänä lokakuuta 2023 päivätyllä kirjeellä.

(3)Asianomaisilla alueilla lämmityskustannukset ovat keskimäärin korkeammat kuin muualla maassa pidemmän lämmityskauden vuoksi. Näillä alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten sähkökustannusten alentaminen kaventaa näin ollen kuluttajille aiheutuvien kokonaislämmityskustannusten eroa Pohjois-Ruotsin ja muun maan välillä. Toimenpide edistää siis alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Veronalennus ei saisi olla suurempi kuin mikä on tarpeen eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitseville kotitalouksille ja palveluyrityksille aiheutuvien ylimääräisten lämmityskustannusten korvaamiseksi.

(4)Alennetut verokannat ovat korkeammat kuin direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyt vähimmäisverokannat.

(5)Kun otetaan huomioon toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvien alueiden syrjäinen luonne ja se, että veronalennus rajoittuu kotitalouksiin ja palveluyrityksiin ylittämättä lämmityksestä aiheutuvia lisäkustannuksia Pohjois-Ruotsissa, toimenpiteen ei odoteta johtavan merkittäviin kilpailun vääristymiin tai muutoksiin jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.

(6)Toimenpiteen hyväksymistä voidaan näin ollen perustella sisämarkkinoiden moitteettomalla toiminnalla ja terveen kilpailun varmistamisella. Se on myös unionin kansanterveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

(7)Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin kyseisen säännöksen nojalla myönnettävän luvan on oltava ajallisesti rajattu. Jotta kyseiset kuluttajat saisivat riittävän varmuuden, lupa olisi myönnettävä pyynnön mukaisesti neljäksi vuodeksi.

(8)On tärkeää varmistaa, että päätöksen (EU) 2017/2409 nojalla annetun luvan voimassaolo jatkuu, jottei kyseisen päätöksen voimassaolo pääty ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

(9)Jotta ei estettäisi voimassa olevan säädöskehyksen yleistä kehitystä, on aiheellista säätää, että mikäli neuvosto ottaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan tai sen jonkin muun asiaa koskevan määräyksen nojalla tämän päätöksessä vahvistetun luvan myöntämisen ajanjakson aikana käyttöön muutetun energiatuotteita ja sähköä koskevan yleisen verojärjestelmän, johon tämä lupa ei soveltuisi, luvan voimassaolon olisi päätyttävä sinä päivänä, jona kyseisten yleisten sääntöjen soveltaminen alkaa.

(10)Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Ruotsille annetaan lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa liitteessä luetelluissa kunnissa sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

Kansallisesti sovellettavasta sähkön yleisestä valmisteverokannasta myönnettävä alennus ei saa olla suurempi kuin mikä on tarpeen pohjoisen sijainnin aiheuttamien ja Ruotsin muita osia korkeampien lämmityskustannusten korvaamiseksi, eikä se saa olla enemmän kuin 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta.

2.Alennettujen verokantojen on oltava direktiivissä 2003/96/EY säädettyjen vaatimusten ja erityisesti sen 10 artiklassa vahvistettujen vähimmäisverokantojen mukaiset.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024 31 päivään joulukuuta 2027.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(2) EUVL L 342, 21.12.2017, s. 10.

(3) Perustuu 3. lokakuuta 2022 voimassa olleeseen Ruotsin kruunun ja euron valuuttakurssiin (10.8743 Ruotsin kruunua = 1 euro). Ks. vastaavasti direktiivin 2003/96/EY 13 artiklan 1 kohta ja EUVL C 331, 3.10.2017, s. 3.

(4) Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen (etelästä pohjoiseen): Malmö (SE4), Tukholma (SE3), Sundsvall (SE2) ja Luleå (SE1).

(5) Sähköalueet SE1 ja SE2.

(6) Ks. energiaverolaki (1994:1776), 11 luku, 4, 9 ja 17 jaksot.

(7) Vrt. erityisesti johdanto-osan 6 ja 7 kappale.

(8) Direktiivin 2003/96/EY 5 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat soveltaa eri verokantoja riippuen siitä, onko kyseessä yrityskäyttö vai muu käyttö. Direktiivin 2003/96/EY 11 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat rajoittaa yrityskäyttöön sovellettavan alennetun verotason soveltamisalaa. Ruotsin toimittamien tietojen mukaan se on rajoittanut yrityskäyttöön sovellettavan sähkön verokannan koskemaan valmistusteollisuutta. Sen vuoksi muun kuin yrityskäytön verokantaa sovelletaan sekä kotitalouksiin että palveluyrityksiin. EU:n vähimmäisverokanta muussa kuin yrityskäytössä on 1 euro/MWh.

(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”, (COM(2022) 108 final, 8.3.2022).

(10) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

(11) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2409, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, luvan antamisesta Ruotsille soveltaa alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti (EUVL L 342, 21.12.2017, s. 10, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2017/2409/oj).

Alueet	Kunnat
Norrbottenin lääni	Kaikki kunnat
Västerbottenin lääni	Kaikki kunnat
Jämtlandin lääni	Kaikki kunnat
Västernorrlandin lääni	Sollefteå, Ånge, Örnsköldsvik
Gävleborgin lääni	Ljusdal
Taalainmaan lääni	Malung, Mora, Orsa, Älvdalen
Värmlannin lääni	Torsby