PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:ssa on 42 286 kilometriä sisävesiväyliä, ja ne ovat keskeinen keino yhdistää merisatamat, kaupungit ja teollisuuskeskukset. 1 Yhteenliitetty 13 000 kilometrin pituinen vesiväyläverkko kattaa 13 jäsenvaltiota 2 ja palvelee yli 250:tä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, jäljempänä ’TEN-T-verkko’, kuuluvaa sisävesisatamaa. Sisävesiliikenteellä on EU:n tasolla kuljetusmäärien osalta merkittävä asema Euroopan koko liikennejärjestelmässä, vaikka sisävesiliikenne on suhteellisen vähäistä. Vuonna 2020 sisävesien kautta kuljetettiin 131,7 miljardia tonnikilometriä rahtia, mikä on 4,1 prosenttia rahtiliikenteen liikennemuotojakaumasta (maanteiden osuus on 54,9 %, meriliikenteen 29,1 % ja rautatieliikenteen 11,9 %). 3 Kuivalastin (muun muassa maataloustuotteet, malmi, metallit, rakennusmateriaalit ja hiili) osuus sisävesiliikenteen rahdista vuonna 2020 oli 59,8 prosenttia, nestemäisen lastin (kemikaalit ja öljytuotteet) osuus 28,1 prosenttia ja konttien osuus 12,1 prosenttia. 4

Sisävesiliikenteen osuus EU:n kokonaistuonnin ja -viennin painosta on 0,9 prosenttia. Sisävesiliikenne on luonteeltaan maantieteellisesti rajattu ja keskitetty verkko, mutta se tarjoaa tärkeän vaihtoehdon maantie- ja rautatieliikenteelle sisävesiä lähinnä olevilla Euroopan sisämaan alueilla. Sisävesiliikenne kilpailee siis pääasiassa maaliikennemuotojen kanssa ja luokitellaan usein niiden rinnalle 5 . Se kattaa ainoastaan 6 prosenttia maaliikenteen rahtiliikenteestä ja 0,01 prosenttia maaliikenteen matkustajaliikenteestä. Sisävesiliikenteen kehittyminen on hyvin riippuvaista i) maantieteestä (jokien sijainti), ii) kuljetettavista tai kuljetettavissa olevista tavaratyypeistä, iii) tuotanto- ja kulutuspaikkojen sijainnista suhteessa sisävesiväyläverkkoon sekä iv) uudelleenlastausinfrastruktuurin saatavuudesta.

Jokitiedotuspalvelut (RIS) ovat kehittyneitä palveluja ja toimintoja, jotka liittyvät ensisijaisesti joko liikenteeseen tai kuljetukseen. Liikenteeseen liittyviä palveluja ovat väylätiedotuspalvelut, liikennetiedot, liikenteen hallinta sekä liikenteen seuranta ja pelastuspalvelu, kun taas kuljetukseen liittyviä palveluja ovat matkasuunnittelu, satamien ja terminaalien hallinta, lastin ja kaluston hallinta, tilastot ja väylämaksut.

Jokitiedotuspalvelut tukevat liikenteen ja kuljetusten hallintaa sisävesiliikenteessä. Niiden tavoitteena on edistää i) turvallista ja tehokasta kuljetusprosessia ja ii) sisävesiväylien täysimittaista käyttöä. Lainsäädäntöprosessi jokitiedotuspalvelujen sääntelemiseksi EU:n tasolla alkoi vuonna 2005, kun RIS-direktiivi (direktiivi 2005/44/EY) annettiin. Direktiivissä vahvistetaan puitteet yhdenmukaistettujen, yhteentoimivien ja avointen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle, jotta voidaan lisätä EU:n sisävesiliikenteen turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Direktiivillä pyritään edistämään sisävesiliikenteen ja muiden liikennemuotojen välisiä rajapintoja (eli multimodaaliliikennettä). EU:n kehyksessä direktiivillä vahvistetaan i) yleiset vaatimukset siitä, miten jäsenvaltioiden olisi perustettava jokitiedotuspalvelut, ii) alat, joilla on kehitettävä standardeja, ja iii) noudatettavat periaatteet. Komissio laatii varsinaiset tekniset ohjeet ja eritelmät, jotka hyväksytään johdetun oikeuden perusteella.

Komissio teki direktiivistä jälkiarvioinnin 6 , jonka mukaan direktiivillä on ollut myönteinen vaikutus jokitiedotuspalvelujen yhdenmukaistamiseen. Arvioinnissa todettiin kuitenkin myös, että direktiiviä voidaan vielä parantaa. Tämä johtuu siitä, että kun tarkastellaan direktiivin täytäntöönpanoa, i) kaikki RIS-teknologiat eivät ole saavuttaneet samaa täytäntöönpano- ja kypsyystasoa ja ii) kaikkia RIS-teknologioita ei ole käytetty täysimittaisesti ja samassa määrin kaikissa maissa ja kaikilla jokikäytävillä. Lisäksi standardien hidas päivittäminen on vaikuttanut merkittävästi jokitiedotuspalvelujen hitaaseen kehitykseen. Tämä johtuu siitä, että nykyisessä tilanteessa standardien kehittäminen perustuu jäsenvaltioiden asiantuntijoiden panokseen löyhästi koordinoidulla tavalla, joten vie paljon aikaa, ennen kuin uusi versio on valmis hyväksyttäväksi täytäntöönpanosäädöksellä. Kokemus on osoittanut, että standardien valmistelu ja käyttöönotto alalla kestää 5–12 vuotta. Tämä puolestaan vähentää sisävesiliikenteen harjoittajien tehokkuutta, sillä ne päätyvät käyttämään vanhoja standardeja ja teknologiaa. DINA:n raportissa (2017) tarkasteltiin digitalisaatioon liittyviä tekijöitä ja niiden vaikutusta alan kilpailukykyyn verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja siinä todettiin, että jokitiedotuspalveluilla voi olla merkittävä asema sisävesiliikenteessä. Näin ollen jos jokitiedotuspalveluja ei oteta asianmukaisesti käyttöön, ne voivat haitata sisävesiliikenteen kilpailukykyä.

Lisäksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa edellytetään, että kaikki liikennemuodot, myös sisävesiliikenne, myötävaikuttavat EU:n tavoitteeseen tulla ilmastoneutraaliksi taloudeksi ja suojella ympäristöä. Sisävesiliikenteen osalta tämä tarkoittaa myös eri liikennemuotojen parempaa yhdistämistä saumattomaksi, intermodaaliseksi logistiikkaketjuksi. Muissa liikennemuodoissa on jo tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi rahtiin liittyviä digitaalisia välineitä koskevat oikeudelliset säännökset otettiin käyttöön vuonna 2019 EMSWe-ympäristön osalta ja vuonna 2020 eFTI-tietojen osalta. RIS-direktiivissä on kuitenkin toistaiseksi keskitytty liikennöinnin turvallisuuteen, eikä siinä ole mahdollistettu sisävesiliikenteen integroimista multimodaalisiin toimitusketjuihin. Lisäksi tehokas rajatylittävä tietojenvaihto viranomaisten välillä on tärkeää tehokkaan liikennejärjestelmän kannalta. Vaikka jäsenvaltioiden yhteistyö on ajan mittaan parantunut, kaikkia sisävesiliikenteessä käytettäviä ilmoituksia ei ole digitalisoitu. Digitalisoitujen ilmoitusten osalta taas jäsenvaltiot käyttävät erilaisia raportointisovelluksia, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tämä tarkoittaa sitä, että alusten elektronisten ilmoitusten uudelleentoimittaminen rajoilla ei ole merkittävästi vähentynyt viime vuosina. RIS-direktiivissä ei myöskään nykyisin säädetä velvollisuudesta vaihtaa henkilötietoja jokitiedotuspalvelujen kautta. Jotkin sidosryhmät, erityisesti alusten liikenteenharjoittajat, ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa alusten sijaintia koskevien tietojen luottamuksellisuudesta, minkä vuoksi jäsenvaltiot ovat olleet haluttomia jakamaan RIS-tietoja. Tämä esimerkki viittaa siihen, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät eivät tiedä, missä määrin ja mihin tarkoituksiin henkilötietoja vaihdetaan tai voitaisiin lainmukaisesti vaihtaa jokitiedotuspalvelujen kautta. Arvioinnissa (johon osittain vaikutti käytettävissä olevien tietojen puutteellisuus) ei myöskään pystytty osoittamaan, että jokitiedotuspalveluilla olisi ollut vaikutusta alan kestävyyteen tai liikennemuotosiirtymään.

Näin ollen suurin ongelma on jokitiedotuspalvelujen hidas ja hajanainen käyttöönotto, mikä haittaa alan kilpailukykyä ja turvallisuutta ja hidastaa sen osallistumista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Koska sisävesiliikenteessä keskitytään liikennöintikelpoisiin vesiväyliin, edellisissä kohdissa esitetyt ongelmat ilmenevät ainoastaan niillä vesiväylillä, joilla jokitiedotuspalveluja otetaan käyttöön ja sovelletaan. Ongelmat ovat siis maantieteellisesti hyvin keskittyneitä ja erityislaatuisia. Alan koko huomioon ottaen ongelmien laajuus on väistämättä rajallinen, kun niitä verrataan muuhun liikennealaan.

Tätä varten aloitteella pyritään puuttumaan havaittuihin ongelmiin. Direktiivin muuttamisen yleisenä tavoitteena on luoda tehokkaat puitteet jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle. Erityistavoitteena on

–varmistaa RIS-tietojen saatavuus ja yhdenmukaistetut standardit;

–helpottaa sisävesiliikenteen sisällyttämistä multimodaaliseen ketjuun;

–varmistaa digitaalisten ratkaisujen laajempi käyttöönotto ja yhteentoimivuus sekä käsitellä tietosuojaan liittyviä huolenaiheita.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

RIS-direktiivin tarkistamisen perusteet liittyvät EU:n nykyisen politiikan keskeisiin tavoitteisiin, jotka on esitetty Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 7 . Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa asetetaan välitavoitteeksi sisävesikuljetusten ja lyhyen matkan meriliikenteen lisääminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, ja Euroopan komissio esitti kesäkuussa 2021 35-kohtaisen NAIADES III -toimintasuunnitelman, jolla pyritään parantamaan sisävesiliikenteen asemaa EU:n liikkumis- ja logistiikkajärjestelmissä. Keskeisenä tavoitteena on i) kuljettaa enemmän rahtia Euroopan jokien ja kanavien kautta ja ii) helpottaa siirtymistä päästöttömiin proomuihin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on sopusoinnussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa, sillä sen mukaan huomattava osa nykyisin maanteitse kuljetettavasta sisämaan tavaraliikenteestä olisi siirrettävä rautateillä ja sisävesiväylillä kuljetettavaksi. NAIADES III -tiedonannossa todetaan, että jokitiedotuspalveluilla olisi oltava tärkeä asema tässä toimintapolitiikassa tulevan eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tietolähteenä, mikä helpottaisi sisävesiliikenteen sisällyttämistä multimodaalisiin liikkumis- ja logistiikkaketjuihin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen sisävesiliikennettä koskevien olemassa olevien säädösten ja yleisesti liikennettä koskevien säädösten kanssa ja täydentää niitä. Strategisella tasolla se on yhdenmukainen TEN-T-asetuksen 8 kanssa, jonka painopisteiden joukossa ovat muun muassa i) tieto- ja viestintäteknologia (kuten tietoteknisten sovellusten, mukaan lukien RIS-sovellukset, toteuttaminen) ja ii) multimodaaliset näkökohdat, kuten sisävesisatamainfrastruktuurin liittäminen rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin ja maantieliikenneinfrastruktuuriin. Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineen TEN-T-osiosta myönnetään rahoitusta jokitiedotuspalvelujen kehittämiseen. Kaikissa toimintavaihtoehdoissa käytetään tässä suhteessa lähestymistapaa, jonka mukaan liikennemuotojen ja -toimintojen digitaalisia välineitä ei toisteta eikä kehitetä päällekkäin, vaan mahdollistetaan ja parannetaan yhteyksiä olemassa oleviin välineisiin (asianmukaisten tietojen vaihtamisen avulla), jolloin olemassa olevia järjestelmiä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Sähköisiä kuljetustietoja (eFTI-tiedot) koskevassa asetuksessa, jäljempänä ’eFTI-asetus’ 9 , säädetään oikeudellisesta kehyksestä, jonka avulla yritykset voivat jakaa täytäntöönpanoviranomaisten kanssa sähköisessä muodossa olevia tietoja (tavaroiden maantie-, rautatie-, sisävesi- ja ilmakuljetuksista Euroopan unionissa). Toiminnanharjoittajilla ei ole velvollisuutta asettaa lakisääteisiä tietoja sähköisesti toimivaltaisen viranomaisen saataville. Jos ne kuitenkin päättävät asettaa nämä tiedot saataville sähköisesti, niiden on noudatettava eFTI-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Tällä hetkellä jokitiedotuspalvelujen ja eFTI-tietojen välinen vuorovaikutus on vähäistä, vaikka mahdollisia synergiaetuja voitaisiin saavuttaa käyttämällä eFTI-alustoja jokitiedotuspalvelujen tarvitsemien lastitietojen vaihtoon.

Uudessa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa, jäljempänä ’AFIR-asetus’ 10 , otetaan käyttöön maasähkön syöttöä sisävesisatamissa koskevat tavoitteet. Lisäksi siinä edellytetään, että jäsenvaltiot laativat kansalliset toimintakehykset, jotka sisältävät suunniteltuja aloitteita vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn ja sähkön, infrastruktuurin käyttöönottamiseksi sisävesiliikenteessä. Jokitiedotuspalvelut voivat täydentää AFIR-asetusta helpottamalla tietojenvaihtoa i) sisävesialusten ja tällaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä varten varustettujen satamien välillä ja erityisesti ii) infrastruktuurin reaaliaikaisesta saatavuudesta. Tämä puolestaan voi tukea näiden polttoaineiden käyttöönottoa sisävesiliikenteessä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan 1 kohta toimii oikeusperustana annettaessa yhteiseen liikennepolitiikkaan liittyvää EU:n lainsäädäntöä. Tässä oikeudellisessa kehyksessä EU säätää sisävesiliikenteen tieto- ja viestintätekniikan koordinoidusta ja yhdenmukaistetusta käyttöönotosta sisävesiväylillä, mikä auttaa lisäämään sisävesiliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta sen sijaan, että luotettaisiin ainoastaan yksittäisten jäsenvaltioiden koordinoimattomiin toimiin.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n tason toimien tarve tunnustettiin jo RIS-direktiiviä annettaessa, kun jokitiedotuspalveluja kehitettiin eri tahtiin ja eri teknologioita ja sovelluksia käytettiin eri puolilla Eurooppaa, mikä aiheutti esteitä rajatylittäville matkoille. Näin ollen ilman EU:n toimia jäsenvaltioiden välillä olisi todennäköisesti eroja jokitiedotuspalvelujen tarjonnan tasossa ja luonteessa tai alue- tai jokitason aloitteiden lähestymistavoissa (esimerkiksi jokikomissioiden tasolla). Tämä puolestaan johtaisi todennäköisesti alueelliseen pirstaloitumiseen sen vuoksi, että kukin jokikomissio keskittyisi omien ratkaisujensa soveltamiseen, mikä aiheuttaisi esteitä sisämarkkinoille ja merkitsisi askelta taaksepäin käytävätason yhdenmukaistamisessa.

Välittömät vaikutukset kohdistuvat direktiivin soveltamisalaan kuuluviin jäsenvaltioihin ja erityisesti niihin jäsenvaltioihin, joilla on TEN-T-verkon kannalta tärkeitä liikennöitäviä vesiväyliä.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on laadittu jäljempänä mainitun arvioinnin tulosten perusteella. Lisäksi komissio on tehnyt vaikutustenarvioinnin, jossa se on määrittänyt, tarkastellut ja arvioinut vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa samat tavoitteet.

Ehdotuksen tavoitteena on ajantasaistaa jokitiedotuspalvelujen tarjoamista koskevat puitteet. Tämä saavutetaan i) parantamalla teknisten eritelmien yhdenmukaistamista ja käyttöönottoa, ii) helpottamalla ja laajentamalla RIS-tietojen vaihtoa käyttäjien välillä ja iii) keskittämällä direktiivin soveltamisala TEN-T-verkon kannalta tärkeisiin vesiväyliin. Yrityksille ei aiheudu kustannuksia, ja kansallisille viranomaisille aiheutuvat lisäkustannukset vaikuttavat vähäisiltä, varsinkin kun niitä verrataan hyötyihin, joita saadaan alusten liikenteenharjoittajille aiheutuvan taakan kevenemisestä ja liikennemuotosiirtymän odotetuista myönteisistä vaikutuksista.

•Toimintatavan valinta

Koska ehdotuksessa edellytetään ainoastaan muutamien muutosten tekemistä direktiiviin 2004/44/EY, muutosdirektiivi on sopivin oikeudellinen väline.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio toteutti yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista unionin sisävesillä annetun direktiivin 2005/44/EY jälkiarvioinnin viisitoista vuotta sen antamisen jälkeen. Jälkiarvioinnin tarkoituksena oli tukea tämän politiikanalan lainsäädäntökehyksen kehittämiseen liittyviä jatkopäätöksiä, mukaan lukien nykyisen direktiivin mahdollinen tarkistaminen. Arvioinnin tärkeimmät havainnot liittyivät yhdenmukaistamisen asteeseen, joka vaihtelee RIS-teknologioiden välillä, sillä niitä ei käytetä samassa määrin kaikissa maissa ja kaikilla jokikäytävillä. Arvioinnissa todettiin myös, että ei ollut viitteitä siitä, että RIS-direktiivin vuoksi olisi siirrytty sisävesiliikenteeseen. Lisäksi arviointi osoitti, että RIS-direktiivi ja sen täytäntöönpanosäädökset olivat edelleen merkityksellisiä mutta että direktiivin ensisijainen merenkulun turvallisuutta koskeva painopiste ei enää vastannut riittävästi alan tarpeita. Arvioinnissa todettiin erityisesti, että RIS-direktiivissä ei käsitellä tarvetta parantaa sisävesiliikenteen tehokkuutta ja sen sisällyttämistä multimodaalisiin toimitusketjuihin. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että RIS-direktiivissä ei oteta riittävästi huomioon uusia teknologisia haasteita ja alan digitalisoitumista. Kaikki nämä havainnot otettiin huomioon ja käsiteltiin vaikutustenarviointiprosessissa.

•Sidosryhmien kuuleminen

Vaikutustenarviointia varten sidosryhmien kannanottoja kerättiin eri keinoin, kuten alustavalla vaikutustenarvioinnilla, avoimella julkisella kuulemisella ja ulkopuolisen toimeksisaajan toteuttamilla kohdennetuilla kuulemisilla, joissa käytettiin verkkokyselytutkimuksia, kohdennettuja kyselyitä, haastatteluja, kokouksia ja työpajoja. Tässä yhteydessä pyrittiin saamaan sekä laadullisia tietoja (näkemykset, mielipiteet ja ehdotukset) että määrällisiä tietoja (data ja tilastotiedot).

Sidosryhmiin kuuluivat kansallisten viranomaisten edustajat, RIS-käyttäjät, RIS-laitevalmistajat, pk-yritykset, kansainväliset järjestöt, alakohtaiset järjestöt, Euroopan tason ammatilliset yhdistykset, jäsenvaltioiden viranomaiset ja laivurit (eli kaikki asiaankuuluvat ryhmät, joilla on etuyhteys jokitiedotuspalveluihin).

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio teki arviointitutkimuksen (yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista unionin sisävesillä annetun direktiivin 2005/44/EY jälkiarviointi), jolla tuettiin arviointia ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 11 laatimista. Työ alkoi tammikuussa 2019 ja päättyi tammikuussa 2020.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotus perustuu vaikutustenarvioinnin tuloksiin. Vaikutustenarvioinnin pohjana on taustaselvitys, jonka on tehnyt asiaa koskevaa erityisasiantuntemusta omaava ulkopuolinen konsultti.

Vaikutustenarvioinnissa havaittujen ongelmien ja ongelmatekijöiden korjaamiseksi on suunniteltu ja arvioitu kolme toimintavaihtoehtoa. Kaikkiin kolmeen toimintavaihtoehtoon sisältyy erilaisia toimenpiteitä, jotka auttavat saavuttamaan aloitteen tavoitteet, mutta ne eroavat toisistaan tehokkuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan.

Toimintavaihtoehdossa A direktiiviä päivitetään rajoitetusti muuttamatta sen soveltamisalaa ja pyrkimällä korjaamaan direktiivin keskeiset havaitut puutteet. Jokitiedotuspalvelujen yleinen perusrakenne säilyisi tässä vaihtoehdossa pääosin ennallaan sekä teknologiaelementtien että sidosryhmien välisen tietojenvaihtotavan osalta. Standardeja ja niiden soveltamista jäsenvaltioissa koskevilla tulkintaohjeilla on keskeinen asema tässä toimintavaihtoehdossa muuna kuin sääntelytoimenpiteenä, jolla pyritään parantamaan yhdenmukaistamista. Tärkeä uusi tekijä tässä vaihtoehdossa on päätös antaa sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavalle eurooppalaiselle komitealle, jäljempänä ’CESNI’, tehtävä standardien kehittämisessä. RIS-perustietojen laadun parantamiseksi jäsenvaltioiden on lisättävä päivitystiheyttä, jolla ne toimittavat päivityksiä eurooppalaiseen vertailutietojen hallintajärjestelmään, jäljempänä ’ERDMS’. Jäsenvaltioiden on myös perustettava valitusten käsittelymekanismi, jonka avulla RIS-käyttäjät voivat ilmoittaa jokitiedotuspalvelujen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista (jäsenvaltioiden on puolestaan raportoitava tästä mekanismista komissiolle vuosittain). Lisäksi jäsenvaltioiden on arvioitava, missä määrin kyse on henkilötiedoista, ja varmistettava, että näitä tietoja käsitellään asianmukaisella tavalla.

Vaihtoehtoon B sisältyy useita toimintavaihtoehdon A toimenpiteitä, kuten valitusten käsittelymekanismi, vaatimus päivittää ERDMS-tietoja, CESNI:n osallistuminen ja henkilötietoja koskeva selvennys. Toimintavaihtoehdossa B mennään kuitenkin pidemmälle jokitiedotuspalvelujen kehittämisen tukemisessa. Siinä tehtäisiin merkittävä muutos jokitiedotuspalvelujen arkkitehtuuriin, sillä tämä toimintavaihtoehto edellyttäisi keskitetyn solmupisteen (RIS-alusta) perustamista tietojenvaihtoa ja palvelujen tarjoamista varten. Näin ollen tietoja ei enää vaihdettaisi eri käyttäjien (kuten aluksen liikenteenharjoittajan ja sisävesisatamien) välillä suoraan, vaan RIS-alustan alustojen ja toimintojen kautta. Tässä vaihtoehdossa otettaisiin käyttöön uusia liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevia standardeja, joita ei tällä hetkellä ole ja jotka antaisivat lisätietoa alusten liikenteenharjoittajille. Tietojenvaihto olisi myös keskeisemmässä asemassa tässä vaihtoehdossa. Tässä vaihtoehdossa lastitietojen ilmoittaminen eFTI-tietoina olisi nyt pakollista alusten liikenteenharjoittajille, joilla olisi myös mahdollisuus vaihtaa operatiivisia tietoja sähköisesti sisävesisatamien kanssa. Lisäksi olisi mahdollista vaihtaa operatiivisia tietoja muiden liikennemuotojen kanssa. Jokitiedotuspalveluissa keskityttäisiin myös tärkeimpiin vesiväyliin, sillä niiden soveltamisala vastaisi TEN-T-vesiväylien soveltamisalaa.

Vaihtoehto C on kunnianhimoisin, sillä siinä laajennettaisiin edellistä vaihtoehtoa kahdella pakollisella toimenpiteellä, jotka ovat i) alusten liikenteenharjoittajia koskeva vaatimus ilmoittaa matkasuunnitelmansa sähköisesti ja ii) vaatimus vaihtaa tietoja sisävesisatamien kanssa, jolloin otettaisiin käyttöön uudet puitteet liikenteenhallinnalle ja tekniselle kehitykselle, kuten digitalisoinnille ja automaatiolle.

Toimintavaihtoehto B on parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto, sillä se tarjoaa parhaan mahdollisen tasapainon saavutettavien tavoitteiden, toimenpiteen suhteellisuuden, aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen sekä täytäntöönpanon helppouden välillä. Vaikka toimintavaihtoehto C tuottaa suurimmat nettohyödyt, se aiheuttaa samalla suurimmat kustannukset. Vaihtoehdon C kokonaiskustannukset ovat 434 prosenttia suuremmat kuin vaihtoehdon B kustannukset, kun taas vaihtoehdon C kokonaishyödyt ovat vain 107 prosenttia suuremmat kuin vaihtoehdon B hyödyt. Lisäksi vaihtoehdolla B varmistetaan, että erityiset tavoitteet saavutetaan asteittaisemmalla ja tehokkaammalla tavalla, jolloin kustannus-hyötysuhde on parempi (4,8) kuin vaihtoehdossa B (1,9) ja siirtyminen on sujuvampaa viranomaisille ja toimijoille (koska pakollisia toimenpiteitä on vähemmän).

Parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon kokonaishyödyt ovat arviolta 450,4 miljoonaa euroa nykyarvona koko kaudella 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna. Lisäksi sen odotetaan tuottavan yhteiskunnalle välillisiä hyötyjä ulkoisten kustannusten säästöinä, joiden arvioidaan olevan 311 miljoonaa euroa nykyarvona ilmaistuna vuosina 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna. Nämä hyödyt johtuvat sisävesiliikenteen käytön lisääntymisestä ja siirtymisestä pois tieliikenteestä. Kustannusten osalta parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon nettohyötyjen arvioidaan olevan 356,7 miljoonaa euroa nykyarvona vuosina 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna.

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointiraportti 12 , jonka luonnos toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle elokuussa 2023. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon, ja vaikutustenarviointiraporttia tarkistettiin lautakunnan suositusten mukaisesti. Sääntelyntarkastelulautakunnan huomautuksia käsitellään tämän lainsäädäntöehdotuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä aloite on osa komission vuoden 2023 työohjelmaa, ja se sisältyy liitteeseen II (REFIT-aloitteet) otsikolla ”Euroopan digitaalinen valmius”. Aloitteella on REFIT-ulottuvuus sen vuoksi, että sillä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan tietojenvaihtoa jokitiedotuspalvelujen avulla. Aloite pienentää alusten liikenteenharjoittajien hallinnollista taakkaa vähentämällä tarvetta rekisteröidä lastitiedot uudelleen ja tarvetta ilmoittaa lastitiedot satamiin. Arvioiden mukaan parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto tuo RIS-tietojen yhdenmukaistamisen ja niiden vaihdon helpottamisen myötä alusten liikenteenharjoittajille 28,5 miljoonan euron hallinnolliset kustannussäästöt nykyarvona ilmaistuna koko kaudella 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna. Lisäksi koska alusten liikenteenharjoittajilta matkasuunnittelua ja liikennöintiä varten tarvittavien tietojen hankkimiseen vaadittava työmäärä pienenee, alusten liikenteenharjoittajien mukautuskustannusten odotetaan laskevan 72,1 miljoonalla eurolla nykyarvona ilmaistuna koko kaudella 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna. Lisäksi RIS-ohjelmistopalvelujen tarjoajat hyötyisivät siitä, että niillä olisi käytettävissään enemmän tietoja ja että tiedot olisivat laadukkaampia, ja saisivat näin arviolta 8,1 miljoonan euron mukautuskustannussäästöt nykyarvona vuosina 2025–2050 perusskenaarioon verrattuna.

•Perusoikeudet

Toimintavaihtoehtoja arvioitiin sen määrittämiseksi, vaikuttaisivatko ne EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja/tai yhdenvertaiseen kohteluun. Perusoikeuksien arvioinnin lähtökohtana on Euroopan unionin perusoikeuskirja 13 . Kaikkia toimintavaihtoehtoja arvioitiin asianomaisen EU:n säädöksen kannalta, ja pääteltiin, että kaikissa kolmessa vaihtoehdossa kunnioitetaan täysimittaisesti ihmis- ja perusoikeuksia ja että millään vaihtoehdolla ei olisi niihin kielteisiä vaikutuksia. Tämä on täysin sovellettavan lainsäädännön mukaista, mikä lisää oikeudellista selkeyttä RIS-käyttäjille.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Asianmukaiset seuranta- ja raportointijärjestelyt on määritetty. Jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otettava valitusmekanismi mahdollistaa direktiivin soveltamiseen liittyvien mahdollisten haasteiden tunnistamisen ”alhaalta ylös” ja varhaisessa vaiheessa. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus, jossa annetaan tietoja valituksista ja oikaisutoimenpiteistä. Lisäksi RIS-alusta, joka on digitaalinen väline RIS-tietojen vaihtoa varten, mahdollistaa tilastojen keräämisen, mikä puolestaan mahdollistaa jokitiedotuspalvelujen käytön seurannan. Seurattavia erityisiä indikaattoreita kehitetään yhdessä alustan teknisten eritelmien jatkokehittelyn kanssa. Lisäksi jo julkisesti saatavilla olevista lähteistä (Eurostat) tai tapauskohtaisista kyselyistä ja alan asiantuntijoiden kuulemisista saadaan tietoa direktiivin toiminnallisista vaikutuksista ja markkinavaikutuksista.

Koska aloite on riippuvainen johdetun oikeuden (tekniset standardit) soveltamisesta, on tärkeää varata riittävästi aikaa tämän johdetun oikeuden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Sen vuoksi komission olisi seitsemän vuoden kuluttua lainsäädännön täytäntöönpanopäivän päättymisestä toteutettava arviointi sen tarkistamiseksi, missä määrin aloitteen tavoitteet on saavutettu.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Selittäviä asiakirjoja ei vaadita, sillä ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään nykyistä järjestelmää.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Muutosdirektiivin 1 artikla muodostaa direktiivin pääosan ja sisältää muutoksia useisiin direktiivin 2005/44/EY säännöksiin.

Direktiivin sisällölliset muutokset esitetään jäljempänä.

Kohde ja soveltamisala

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa korvataan 1 artikla vanhentuneiden viittausten poistamiseksi. Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa muutetaan 2 artiklan 1 kohtaa direktiivin soveltamisalan mukauttamiseksi siten, että siinä keskitytään TEN-T-verkkoon kuuluviin jäsenvaltioiden sisävesiväyliin.

Määritelmät

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa esitetään määritelmät, joissa otetaan huomioon tämän direktiivin myötä käyttöön otettuja uusia tekijöitä ja jotka liittyvät erityisesti liikennealalla käytettäviin sähköisiin järjestelmiin ja alustoihin.

Jokitiedotuspalvelujen (RIS) perustaminen sekä tekniset ohjeet ja eritelmät

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 4 kohdalla korvataan 4 artikla päivittämällä sekä tapa, jolla jokitiedotuspalveluja tarjotaan, että tarjottavien palvelujen tyyppi. Kyseisen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan ja tarkennetaan jäsenvaltioille asetettua vaatimusta toimittaa liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevia tietoja ja otetaan käyttöön uusi vaatimus tietojen toimittamisesta ERDMS-järjestelmään, jotta voidaan parantaa RIS-käyttäjille toimitettavien tietojen yleistä laatua ja ajantasaisuutta. Lisäksi tietojenvaihdon ja sisävesiliikenteen multimodaalisuuden parantamiseksi otetaan käyttöön vaatimuksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa muiden liikennealalla käytettävien järjestelmien ja alustojen kanssa (mukaan lukien EMSWe-ympäristö, eFTI-alustat, satamayhteisöjärjestelmät ja älykkäät sisävesiliikenteen infrastruktuurijärjestelmät).

Lisäksi 6 kohdassa vahvistetaan jokitiedotuspalvelujen digitaalisen arkkitehtuurin rakenne säätämällä keskitetystä digitaalisesta alustasta (RIS-alusta) jokitiedotuspalvelujen tarjonnan pääasiallisena digitaalisena runkona, jonka kautta kaikkia jokitiedotuspalveluja olisi kehitettävä ja tarjottava. Komissiolla on toimivalta päättää RIS-alustan toiminnallisista ja teknisistä eritelmistä täytäntöönpanosäädöksillä.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 5 kohdalla korvataan 5 artikla, josta poistetaan vanhentuneet osat ja jossa otetaan lisäksi käyttöön uusia teknisiä eritelmiä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava varmistaakseen 4 artiklassa edellytettyjen palvelujen tarjoaminen.

Toimivaltaiset viranomaiset ja valitusten käsittely

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 6 kohdalla korvataan 8 artikla, jossa säädetään niistä toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat RIS-alustan toiminnasta ja valitusten käsittelystä. Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 7 kohdassa lisätään uusi 8 a artikla, jossa kuvataan valitusten käsittelyssä noudatettavan menettelyn tehtävät ja keskeiset osatekijät. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän menettelyn kehittämisestä ja soveltamisesta, ja niiden on raportoitava säännöllisesti sen toimivuudesta komissiolle. Näin voitaisiin parantaa seurantaa ja nopeuttaa direktiivin täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien käsittelyä.

Tietosuojaa, tietoturvaa ja tietojen uudelleenkäyttöä koskevat säännöt

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 8 kohdalla korvataan 9 artikla, ja siinä päivitetään yksityisyyttä, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä koskevat vaatimukset. Lisäksi 8 kohdassa poistetaan vanhentuneita säännöksiä.

Muutosmenettely ja siirretyn säädösvallan käyttäminen

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 9 kohdalla korvataan muutosmenettelyä koskeva 10 artikla. Uuden artiklan 1 kohdassa säädetään delegoidusta säädöksestä liitteessä I olevien vähimmäistietovaatimusten päivittämiseksi. Mainitun 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että komissio voi muuttaa liitettä III delegoidulla säädöksellä siten, että ES-RIS-standardin uusin versio otetaan käyttöön tietyin edellytyksin, sillä jokitiedotuspalveluja varten tarvittavista standardeista on nyt tullut erottamaton – mutta ei olennainen – osa direktiiviä. Mainitun artiklan 3 kohdassa siirretään komissiolle valta muuttaa liitettä III delegoidulla säädöksellä, jos tietyt edellytykset eivät täyty.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 10 ja 11 kohdalla korvataan 10 a artiklan 2 ja 6 kohta vanhentuneiden osien päivittämiseksi.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 12 kohdalla korvataan 11 artikla siten, että poistetaan vanhentuneet säännökset ja nimetään sisävesiliikennekomitea asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetuksi asianomaiseksi komiteaksi.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 13 kohdassa kumotaan 12 artiklan 2 ja 3 kohta sen vuoksi, että niiden sisältämät erityiset säännökset direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ovat vanhentuneita, koska jokitiedotuspalvelujen täytäntöönpanosta on riittävästi kokemusta ja koska muutosdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat nyt tärkeimmät vesiväylät.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 14 kohdalla lisätään 12 a artikla, jossa säädetään direktiivin täytäntöönpanon seurannasta.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 15 kohdassa korvataan direktiivin 2005/44/EY liite I, mukaan lukien vähimmäistietovaatimusten päivitykset.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 16 kohdassa korvataan direktiivin 2005/44/EY liite II, jolla päivitetään ja yksinkertaistetaan jokitiedotuspalveluja koskevien teknisten eritelmien periaatteita.

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 17 kohdassa lisätään uusi liite III, joka sisältää viittauksen ES-RIS-standardiin.

Muut säännökset

Ehdotetun direktiivin 2 artiklassa säädetään velvollisuudesta saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotetun direktiivin 3 artiklassa säädetään tämän direktiivin voimaantulosta.

Ehdotetun direktiivin 4 artiklassa säädetään siitä, mille jäsenvaltioille direktiivi on osoitettu.

Liitteet

Liitteessä I vahvistetaan liikennöintiä ja matkasuunnittelua varten toimitettavia tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset. Liitteessä II esitetään periaatteet jokitiedotuspalvelujen teknisten eritelmien kehittämiseksi. Liitteessä III vahvistetaan jokitiedotuspalveluihin sovellettavat tekniset eritelmät.

2024/0011 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun direktiivin 2005/44/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 14 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 15 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY 16 vahvistetaan puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen (RIS) käyttöönotolle ja käytölle unionissa. Jokitiedotuspalvelujen käyttöönotto sisävesiväylillä tukee sisävesiliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta ja viime kädessä sen kestävyyttä tehostamalla sisävesiliikenteen toimintaa.

(2)Direktiivin 2005/44/EY voimaantulon jälkeen sisävesiliikenteen alalle on tarjottu yhdenmukaistettuja jokitiedotuspalveluja. Yhdenmukaistamisen taso vaihtelee kuitenkin jäsenvaltioiden välillä, ja tarvittavien eritelmien käyttöönottoprosessi on osoittautunut pitkäksi. Samaan aikaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 17 kehotetaan kehittämään edelleen automatisoitua ja verkottunutta multimodaaliliikennettä, ja jokitiedotuspalveluja olisi mukautettava näihin uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Lisäksi kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa 18 ehdotetaan muun muassa direktiivin 2005/44/EY tarkistamista, jotta saavutettaisiin tavoite edistää aidosti älykkään liikennejärjestelmän aikaansaamista, tehokasta kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä ja liikenteen hallintaa. NAIADES III -toimintasuunnitelmassa 19 todetaan, että tavoitteen, jonka mukaan sisävesiväylät olisivat osa saumatonta yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen järjestelmää vuoteen 2030 mennessä, tukemiseksi jokitiedotuspalveluja koskevan lainsäädäntökehyksen tarkistuksilla pyrittäisiin korjaamaan nykyisiä puutteita, jotka koskevat yhdenmukaisuutta ja yhteentoimivuutta muiden liikennemuotojen kanssa, sekä parantamaan tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä ja digitaalisten järjestelmien yhteentoimivuutta Euroopan datastrategian 20 mukaisesti. Nämä muutokset ja kehitys sekä direktiivin 2005/44/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset olisi otettava huomioon jokitiedotuspalvelujen mukauttamisessa.

(3)Julkisen palvelualan yhteentoimivuutta koskevan johdonmukaisen lähestymistavan omaksumiseksi olisi RIS-alustaa ja muita tämän säädöksen soveltamisalaan kuuluvia ratkaisuja toteutettaessa noudatettava periaatteita, jotka on vahvistettu viimeisimmissä eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIR) 21 , kuten toimenpiteitä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös) 22 6 artiklassa edellytetään.

(4)Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 23 vahvistetaan vaatimukset Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä ’TEN-T-verkko’ 24 , kehittämiseksi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja sen tavoitteena on varmistaa, että verkon varrella on saatavilla yhtä laadukkaita palveluja, jotka ovat yhteensopivia muiden liikennemuotojen järjestelmien kanssa.

(5)Koska suurin osa sisävesialusten matkoista on luonteeltaan kansainvälisiä, jokitiedotuspalveluissa olisi keskityttävä niihin sisävesiväyliin, jotka kuuluvat TEN-T-verkkoon ja joilla on siten suuri merkitys unionille, eikä ainoastaan niihin, jotka kuuluvat yhteenliitettyyn verkkoon. Jäsenvaltioiden olisi kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi voitava edelleen vapaaehtoisesti laajentaa jokitiedotuspalveluja koskevat vaatimukset koskemaan myös muita kuin TEN-T-verkkoon kuuluvia sisävesiväyläverkkonsa osia.

(6)Direktiivin 2005/44/EY soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tärkeää vahvistaa teknisiä eritelmiä, jotka koskevat liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevien tietojen toimittamista, jotta voidaan parantaa RIS-käyttäjille toimitettavien tietojen laatua ja ajantasaisuutta. Komission perustama ja ylläpitämä eurooppalainen vertailutietojen hallintajärjestelmä, jäljempänä ’ERDMS’, sisältää tarvittavat tiedot jokitiedotuspalvelujen moitteettoman toiminnan kannalta. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi tuettava ERDMS-järjestelmän toimintaa toimittamalla kaikki vaaditut tiedot ajoissa ja tarkistamalla ja päivittämällä niitä tarpeen mukaan vähintään vuosittain.

(7)Kun RIS-käyttäjillä on liikennöinnin aikana käytettävissään ajantasaista ja tarkkaa tietoa väylän ja erityisten kohteiden, kuten siltojen, sulkujen ja sisävesisatamien, kunnosta, sisävesiliikenteen yleisen tehokkuuden pitäisi parantua. Jokitiedotuspalveluihin olisi sen vuoksi sisällytettävä ajantasainen tietojenvaihto infrastruktuurijärjestelmien puoli- ja täysautomaattisen hallinnan sekä sisävesisatamien satamayhteisöjärjestelmien kanssa.

(8)Jotta jokitiedotuspalvelut voidaan liittää yhteen logistiikkaketjun kanssa, on tärkeää, että tietoa jaetaan sisävesiliikenteen käyttäjien lisäksi myös muiden liikennemuotojen järjestelmien ja sovellusten kanssa. Eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyssä palveluympäristössä 25 , jäljempänä ’EMSWe’, olevien merenkulkualan kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden olisi mahdollistettava alusten yhdenmukainen ilmoittautuminen koko unionissa. Liikenteeseen liittyvien tietojen, kuten saapumis- ja lähtöaikojen, vaihtamisella varmistettaisiin yhteentoimivuus, multimodaalisuus ja sisävesiliikenteen sujuva sisällyttäminen koko logistiikkaketjuun. Sähköisten kuljetustietojen, jäljempänä ’eFTI-tiedot’, olisi tarvittaessa muodostettava perusta RIS-käyttäjien väliselle lastitietojen vaihdolle. Tarvittaessa jokitiedotuspalvelujen olisi luotava yhteyksiä ja vaihdettava tietoja muiden liikennemuotojen järjestelmien ja alustojen kanssa.

(9)Sisävesialusten ja sisävesisatamien välinen tietojenvaihto esimerkiksi satamalaitteistojen saatavuudesta, toiminta-ajoista tai alus- ja lastitiedoista ei ole aina optimaalista, mikä vaikuttaa sisävesiliikenteen toiminnan tehokkuuteen. Tieto vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin saatavuudesta satamissa on erityisen tärkeää alan ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Tällaisten tietojen vaihdon yksinkertaistamiseksi ja sujuvoittamiseksi sekä alan yleisen tehokkuuden parantamiseksi on tärkeää, että tietojenvaihdosta tulee osa jokitiedotuspalveluja ja että laaditaan tarvittavat tekniset eritelmät.

(10)Keskitetyn digitaalisen alustan käyttö jokitiedotuspalveluissa yksinkertaistaa jokitiedotuspalvelujen tarjoamista, tehostaa sisävesiliikenteen toimintaa ja vähentää jokitiedotuspalvelujen tarjoajien ja käyttäjien taakkaa. Kyseisen alustan, jäljempänä ’RIS-alusta’, olisi tuettava asiaankuuluvia palveluja, toimittava keskuksena RIS-tietojen vaihdolle sisävesiliikenteessä ja muiden liikennemuotojen kanssa ja siitä olisi näin ollen tultava pääasiallinen digitaalinen runko jokitiedotuspalvelujen tarjoamiselle unionissa. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi tai useampi RIS-alustan käytöstä vastaava toimivaltainen viranomainen. Nämä viranomaiset ovat rekisterinpitäjiä RIS-alustan käytön osalta.

(11)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset RIS-alustan käyttöönotolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta alustan kehittämisen ja toiminnan puitteiden vahvistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 26 mukaisesti.

(12)Direktiivin 2005/44/EY asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että valitusten käsittelyä varten on käytössä tehokas menettely. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä käsitellessään valituksia, joihin liittyy rajatylittäviä tekijöitä (esimerkiksi alusten tietojen ilmoittamista koskevien vaatimusten yhteensopimattomuus), sillä sisävesiliikenteestä 75 prosenttia on kansainvälisiä matkoja. Analysoimalla valitusten aiheita, niiden esiintymistiheyttä sekä niiden ratkaisutapaa ja -aikaa voidaan selvittää, missä määrin direktiivin säännöksiä noudatetaan, ja siten tukea täytäntöönpanon seurantaa osoittamalla, missä täytäntöönpanoa voidaan parantaa. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot keräävät nämä tiedot ja raportoivat niistä komissiolle vuosittain. Tämän direktiivin mukainen valitusten käsittely ei saisi rajoittaa valvontaviranomaisten unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, mukaan lukien asetus (EU) 2016/679 27 ja asetus (EU) 2018/1725 28 , perustuvaa toimivaltaa.

(13)Teknisten eritelmien kehittämisessä olisi noudatettava tiettyjä periaatteita (erityisesti liitteessä II esitettyjä periaatteita), jotta varmistetaan direktiivin 2005/44/EY säännösten asianmukainen ja yhdenmukainen täytäntöönpano. Näissä periaatteissa olisi esitettävä keskeiset osatekijät, joiden olisi sisällyttävä kuhunkin RIS-komponenttiin.

(14)Jokitiedotuspalveluja koskevilla vaatimuksilla ja teknisillä eritelmillä olisi erityisesti varmistettava, että kaikkia RIS-tietoja voidaan käsitellä ainoastaan sellaisen kattavan, oikeuksiin perustuvan pääsynvalvontajärjestelmän mukaisesti, joka tarjoaa määritellyt toiminnot, että kaikilla toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy kyseisiin tietoihin sääntelyvaltuuksiensa mukaisesti, että toteutetaan asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötietojen sähköinen käsittely voidaan toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 29 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 30 mukaisesti, mukaan lukien suojautuminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksilta, ja että arkaluonteisten kaupallisten tietojen käsittely voidaan toteuttaa siten, että kyseisten tietojen luottamuksellisuutta kunnioitetaan.

(15)Jotta voidaan varmistaa alusten turvallinen ja optimaalinen liikennöinti sisävesillä, jäsenvaltioiden olisi oltava tietoisia kaikkien sisävesialusten sijainnista muun muassa automaattisten tunnistusjärjestelmien (AIS) tietojen avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös vaihdettava RIS-tietoja jokitiedotuspalvelujen tehokkuuden lisäämiseksi ja raportointivaatimusten vähentämiseksi. Jos jokitiedotuspalveluihin liittyvien tietojen toimittaminen ja vaihtaminen näitä tarkoituksia varten ei ole mahdollista ilman henkilötietojen käsittelyä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava kyseisten henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(16)Sen varmistamiseksi, että RIS-käyttäjille toimitetaan tarvittavat liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevat tiedot, ja ottaen huomioon tieteellinen ja tekninen kehitys komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti direktiivin 2005/44/EY liitteessä I vahvistettujen tietoja koskevien vähimmäisvaatimusten muuttamiseksi.

(17)Jos se on asianmukaisesti perusteltua tarkoituksenmukaisen analyysin perusteella ja jos vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi ei ole olemassa asianmukaisia ja ajantasaisia kansainvälisiä standardeja tai jos sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavan eurooppalaisen komitean, jäljempänä ’CESNI’, päätöksentekoprosessin muutokset tai tulokset vaarantaisivat unionin edut, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti direktiivin 2005/44/EY liitteen III muuttamiseksi, jotta voidaan laatia asianmukaiset tekniset eritelmät jokitiedotuspalveluja varten direktiivin 2005/44/EY liitteessä II vahvistettujen periaatteiden mukaisesti unionin etujen turvaamiseksi.

(18)Direktiivin 2005/44/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että teknisten eritelmien käyttöönotto ja päivittäminen on kestänyt kauan, mikä on vaikuttanut alan tehokkuuteen. Siksi on tärkeää muuttaa teknisten eritelmien käyttöönottoprosessia.

(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/1629 31 otettiin käyttöön tällainen prosessi, joka perustuu CESNI:n kehittämiin teknisiin eritelmiin. Reinin navigaation keskuskomission, jäljempänä ’RNKK’, alaisuudessa toimiva CESNI 32 , joka on avoin kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoille, vastaa sisävesiliikenteen teknisten standardien laatimisesta. Kokemus on osoittanut, että CESNI on kehittänyt ja päivittänyt sisävesialusten teknisiä vaatimuksia järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti. Kun otetaan huomioon CESNI:n asiantuntemus ja direktiivin (EU) 2016/1629 täytäntöönpanosta saadut kokemukset, samanlaista lähestymistapaa olisi sovellettava direktiiviin 2005/44/EY.

(20)Jotta voidaan varmistaa sisävesiliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden korkea taso, varmistaa jokitiedotuspalvelujen tarjonta sekä ottaa huomioon tieteen ja tekniikan kehitys ja alan muu kehitys, viittauksen jokitiedotuspalveluihin sovellettaviin teknisiin eritelmiin eli jokitiedotuspalveluja koskevaan eurooppalaiseen standardiin, jäljempänä ’ES-RIS-standardi’, edellyttäen, että se on liitteessä II esitettyjen periaatteiden mukainen, olisi oltava erottamaton mutta ei olennainen osa direktiiviä 2005/44/EY ja tämä viittaus olisi pidettävä ajan tasalla. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2005/44/EY liitettä III viittauksen saattamiseksi ajan tasalle ES-RIS-standardin uusimpaan versioon ja sen soveltamispäivän vahvistamiseksi.

(21)Delegoituja säädöksiä annettaessa on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 33 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(22)Direktiivin 2005/44/EY 11 artiklassa tarkoitettu sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjä pätevyyskirjoja käsittelevä komitea on lakkautettu. Sen sijaan komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 34 tarkoitetulla tavalla jokitiedotuspalvelujen osalta sisävesiliikennekomitea, jolla on asiantuntemusta sisävesiliikenteen standardeista ja teknisistä eritelmistä. Lisäksi tällä direktiivillä tehdään direktiivin 2005/44/EY 5 ja 12 artiklaan komiteamenettelyyn liittyviä muutoksia, jotka on otettava huomioon päivitetyssä artiklassa. Sen vuoksi direktiivin 2005/44/EY 11 artiklaa olisi muutettava näiden muutosten huomioon ottamiseksi.

(23)Sääntelyn parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi direktiivissä 2005/44/EY pitäisi olla mahdollista viitata kansainvälisiin standardeihin ilman, että unionin oikeudellisiin puitteisiin luodaan päällekkäisyyksiä.

(24)RIS-direktiivi on otettu käyttöön unionissa vuonna 2005, ja jäsenvaltioille on kertynyt paljon kokemusta sen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta. Lisäksi jokitiedotuspalvelujen toiminnan edellyttämät tekniset eritelmät sisältyvät direktiivin 2005/44/EY liitteeseen III. Tältä osin direktiivin 2005/44/EY 12 artiklan 2 kohta olisi kumottava. Lisäksi muuttamalla direktiivin 2005/44/EY soveltamisalaa siten, että siinä keskitytään TEN-T-verkkoon, vaatimus jokitiedotuspalvelujen toteuttamisesta saadaan koskemaan tärkeimpiä vesiväyliä, mikä luo luotettavan liikenneverkon. Näin ollen direktiivin 2005/44/EY 12 artiklan 3 kohta olisi kumottava.

(25)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt jokitiedotuspalvelujen perustamisesta, toiminnasta ja teknisistä eritelmistä, jotta voidaan saavuttaa perustavoite, joka on puitteiden luominen jokitiedotuspalvelujen tarjoamiselle unionissa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(26)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 35 [XX päivänä XXkuuta 2024].

(27)Sen vuoksi direktiiviä 2005/44/EY olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2005/44/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2005/44/EY seuraavasti:

1)Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

1.Tässä direktiivissä luodaan puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle unionissa, jotta voidaan tukea sisävesiliikennettä parantamalla sen turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja helpottaa sen yhdistämistä muihin liikennemuotoihin.

2.Tässä direktiivissä luodaan puitteet teknisten vaatimusten, eritelmien ja edellytysten laatimiselle ja kehittämiselle, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset, yhteentoimivat ja avoimet jokitiedotuspalvelut unionin sisävesiväylillä ja varmistaa johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalveluiden, erityisesti meriliikenteen hallinnan ja tiedotuspalvelujen, kanssa.”

2)Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.Tätä direktiiviä sovelletaan jokitiedotuspalvelujen toteuttamiseen ja toimintaan jäsenvaltioiden Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvilla sisävesillä ja siihen kuuluvissa sisävesisatamissa, jotka on määritelty ja lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 36 liitteissä I ja II.”

3)Lisätään 3 artiklaan ha–hi alakohta seuraavasti:

”ha)”Euroopan laajuisella liikenneverkolla” tai ”TEN-T-verkolla” asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä I määriteltyjä sisävesiväyliä;

hb)”sähköisillä kuljetustiedoilla” tai ”eFTI-tiedoilla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056 37 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä sähköisiä kuljetustietoja;

hc)”eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyllä palveluympäristöllä” tai ”EMSWe-ympäristöllä” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1239 38 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista merenkulkualan yhdennettyä palveluympäristöä;

hd)”merenkulkualan kansallisella keskitetyllä palvelupisteellä” asetuksen (EU) 2019/1239 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä merenkulkualan kansallista keskitettyä palvelupistettä;

he)”eurooppalaisella vertailutietojen hallintajärjestelmällä” tai ”ERDMS-järjestelmällä” komission hallinnoimaa keskitettynä yhteyspisteenä toimivaa tietokantaa (kirjastoa), joka sisältää sisävesiliikenteen tietoteknisissä sovelluksissa käytettävät vertailutiedot ja koodiluettelot;

hf) ”satamayhteisöjärjestelmällä” sähköistä alustaa julkisten ja yksityisten sidosryhmien väliselle tietojenvaihdolle, jolla varmistetaan sujuvat satama- ja logistiikkaprosessit;

hg) ”älykkäällä sisävesiväyläinfrastruktuurijärjestelmällä” sähköistä alustaa, jolla tuetaan TEN-T-verkossa sijaitsevien sulkujen ja avattavien siltojen sisävesiliikenneinfrastruktuurin puoli- ja täysautomaattista hallinnointia ja jota ylläpitävät vesiväylien hallintoviranomaiset;

hh) ”RIS-alustalla” sähköistä, keskitettynä yhteyspisteenä toimivaa alustaa, jonka lähteenä ovat kansalliset RIS-tiedot ja joka tarjoaa RIS-käyttäjille väylä-, infrastruktuuri-, liikenne- ja kuljetustietopalveluja, mukaan lukien reitti- ja kuljetussuunnittelu, ja joka tukee sähköistä ilmoittamista yhden kerran periaatteen mukaisesti;

hi) ”sisävesisatamilla” asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II lueteltuja ja luokiteltuja TEN-T-verkon ydinverkkoon tai kattavaan verkkoon kuuluvia sisävesisatamia.”

4)Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Jokitiedotuspalvelujen (RIS) perustaminen

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sisävesiväylien ja sisävesisatamien jokitiedotuspalvelujen (RIS) toteuttamiseksi.

2.Jäsenvaltioiden on kehitettävä jokitiedotuspalvelut siten, että RIS-sovellus on tehokas, laajennuskelpoinen ja yhteentoimiva muiden RIS-sovellusten ja muiden liikennemuotojen järjestelmien kanssa ja se voidaan liittää liikenteen hallintajärjestelmiin ja kaupallisiin toimiin.

3.Jokitiedotuspalvelujen perustamiseksi jäsenvaltioiden on

a)varmistettava, että RIS-käyttäjille toimitetaan kaikki sisävesiväylien liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevat olennaiset tiedot. Näiden liitteessä I määriteltyjen tietojen on oltava ajantasaisia, ja ne on toimitettava ainakin helppokäyttöisessä ja yleisessä elektronisessa muodossa;

b)varmistettava, että niiden kaikilla TEN-T-verkkoon kuuluvilla sisävesiväylillä RIS-käyttäjien saatavilla on a alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat;

c)varmistettava, että jos kansallisissa tai kansainvälisissä säännöissä edellytetään alusten ilmoittautumista, toimivaltaiset viranomaiset saavat elektroniset ilmoitukset aluksilta vaadittavista tiedoista. Rajatylittävässä liikenteessä nämä tiedot on toimitettava naapurivaltion toimivaltaisille viranomaisille ja tiedon pitää olla toimitettu ennen kuin alus saapuu rajalle;

d)varmistettava, että laivureille toimitettavat ilmoitukset, mukaan luettuina jäsenvaltioiden sisävesiväylien veden korkeutta (tai suurinta sallittua syväystä) ja jäätilannetta koskevat ilmoitukset, toimitetaan vakiomuotoisina, koodattuina ja verkosta noudettavina viesteinä. Vakiomuotoisen viestin on sisällettävä ainakin turvalliseen liikennöintiin tarvittavat tiedot. Laivureille tarkoitettujen ilmoitusten on oltava ajantasaisia, ja ne on toimitettava ainakin helppokäyttöisessä ja yleisessä elektronisessa muodossa;

e)varmistettava, että ERDMS-järjestelmä pidetään ajan tasalla toimittamalla kaikki tarvittavat tiedot viipymättä ja tarkistamalla ne vähintään kerran vuodessa;

f)varmistettava, että ainakin liikenteeseen liittyviä tietoja vaihdetaan jokitiedotuspalvelujen ja unionin lainsäädännöllä perustettujen ja muissa liikennemuodoissa käytettävien sähköisten tietojenvaihtoympäristöjen välillä, myös merenkulkualan kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden kautta EMSWe-ympäristössä;

g)varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY 39 liitteessä III olevassa III.1 jaksossa tarkoitettujen vaarallisten aineiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista Genevessä 26 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADN-sopimus) liitteenä olevien määräysten 5 osan 5.4 luvussa edellytetyt vaarallisiin aineisiin liittyvät tiedot asetetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville eFTI-alustalla asetuksen (EU) 2020/1056 9 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun yksilöllisen sähköisen tunnistuslinkin välityksellä;

h)varmistettava, että jokitiedotuspalvelujen ja sisävesisatamien satamayhteisöjärjestelmien välillä vaihdetaan tietoja, mukaan lukien muun muassa ajantasaiset tiedot kiinnityspaikkojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin saatavuudesta ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 40 10 artiklan mukaisesti vaadittavista laitteistoista;

i)varmistettava, että jokitiedotuspalvelujen ja muiden älykkäiden sisävesiliikenteen infrastruktuurijärjestelmien välillä vaihdetaan tietoja jokiliikenteen hallintaa varten.

Tässä kohdassa tarkoitetut velvoitteet on täytettävä noudattaen liitteissä I ja II määritettyjä vaatimuksia ja periaatteita.

4.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perustettava RIS-keskuksia alueellisten tarpeiden mukaisesti.

5.Jäsenvaltioiden on luotava väylä-, infrastruktuuri-, liikenne- ja kuljetustietoja tarjoava keskitetty RIS-alusta ja käytettävä ja ylläpidettävä sitä. RIS-alustan on oltava kaikkien RIS-käyttäjien käytettävissä, ja sen on oltava tärkein alusta jokitiedotuspalveluihin liittyvien tietojen vaihtoa varten. Sen on sisällettävä rajapinnat yhteyksiä varten muiden liikennemuotojen ja sisävesisatamien järjestelmiin. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi RIS-alustan käytöstä vastaava toimivaltainen viranomainen.

6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan RIS-alustan toiminnalliset ominaisuudet, tehtävät ja menettelyt sekä yksilöidään sen toimintayksikkö liitteessä II olevassa 7 kohdassa vahvistettujen jokitiedotuspalveluja koskevien teknisten eritelmien periaatteiden mukaisesti, jotta varmistetaan niiden yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Alusten automaattisissa tunnistusjärjestelmissä (AIS) sovelletaan Baselissa 6 päivänä huhtikuuta 2000 Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännön puitteissa sovittua, sisävesien radiopuhelinpalvelua koskevaa alueellista järjestelyä.

8.Jäsenvaltioiden on tarpeen vaatiessa yhteistyössä unionin kanssa edistettävä sitä, että niiden sisävesiväylillä liikennöivien alusten päälliköt, liikenteenharjoittajat, asiamiehet tai omistajat sekä tällaisilla aluksilla kuljetettavan lastin rahtaajat tai omistajat hyödyntävät täysin tämän direktiivin mukaisesti saatavilla olevia palveluita.

9.Komissio varmistaa asianmukaisin toimin jokitiedotuspalveluiden yhteensopivuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden.”

5)Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tekniset eritelmät

1.Jokitiedotuspalvelujen tukemiseksi ja näiden palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovelletaan liitteessä II esitettyjen periaatteiden mukaisia liitteessä III tarkoitettuja teknisiä eritelmiä, ja niiden on katettava erityisesti seuraavat seikat:

a)sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä (sisävesien ECDIS-järjestelmä);

b)elektroniset alusten ilmoittautumisjärjestelmät;

c)laivureille tarkoitetut ilmoitukset;

d)alusten paikannus- ja seurantajärjestelmät;

e)jokitiedotuspalvelujen käyttöön tarvittavien laitteiden yhteensopivuus;

f)RIS-alustan toiminta;

g)yhteenliittäminen ja tietojenvaihto unionin tietokantojen (ERDMS-järjestelmä) kanssa;

h)yhteenliittäminen ja tietojenvaihto muiden liikennemuotojen tietoteknisten alustojen kanssa, mukaan lukien ainakin eFTI-alustat ja EMSWe-ympäristö;

i)tietojen yhteenliittäminen ja vaihto satamanhallintajärjestelmien ja älykkäiden sisävesiliikenteen infrastruktuurijärjestelmien kanssa;

j)liikennöintiä ja matkasuunnittelua koskevat määräykset.”

6)Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset RIS-sovellusta, kansainvälistä tietojenvaihtoa, RIS-alustan toimintaa ja RIS-käyttäjien valitusten käsittelyä varten. Komissiolle on annettavat tiedot näistä viranomaisista viimeistään ... [yhden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä].”

7)Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Valitusten käsittely

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että käytössä on tehokas menettely tämän direktiivin soveltamisesta johtuvien valitusten käsittelyä varten.

2.Valituksia käsiteltäessä on vältettävä eturistiriitoja, ja käsittelyn on oltava toiminnallisesti riippumaton RIS-sovelluksen, kansainvälisen tietojenvaihdon ja RIS-alustan toiminnan kannalta toimivaltaisista viranomaisista. Valitusten käsittelyn on oltava puolueetonta ja läpinäkyvää, ja siinä on asianmukaisesti kunnioitettava oikeutta harjoittaa liiketoimintaa vapaasti.

3.Valitukset on tehtävä siinä jäsenvaltiossa, jonka vesiväylillä tai sisävesisatamissa valituksen syy on syntynyt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että RIS-käyttäjille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille ilmoitetaan, missä ja miten valitus tehdään sekä mitkä viranomaiset ovat vastuussa valitusten käsittelystä.

4.Valitusten käsittelystä vastaavien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä rajatylittävien valitusten osalta.

5.Valitusten käsittelystä vastaavilla viranomaisilla on oltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivalta vaatia RIS-sovelluksesta ja kansainvälisestä tietojenvaihdosta vastaavia toimivaltaisia viranomaisia, RIS-palvelujen tarjoajia, infrastruktuurin haltijoita ja sisävesisatamia toimittamaan niille valituksen kannalta merkitykselliset tiedot.

6.Valitusten käsittelystä vastaavilla viranomaisilla on oltava kansallisen oikeuden mukaisesti toimivalta tehdä päätöksiä, joilla on sitova vaikutus ja joihin voidaan tarvittaessa kohdistaa oikeudellista valvontaa.

7.Jäsenvaltioiden on annettava valitustenkäsittelymenettely komissiolle tiedoksi viimeistään ... [yhden vuoden kuluttua voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen kaikki näiden tietojen muutokset. Komissio julkaisee tiedot verkkosivuillaan ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle.

8.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain tiedot valitusten käsittelystä vastaavien viranomaisten vastaanottamien valitusten määrästä ja tyypistä, toteutettujen korjaavien toimien määrästä ja valitusten ratkaisemiseen kuluneesta ajasta.”

8)Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Yksityisyyttä ja tietoturvallisuutta koskevat säännöt

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti suojatakseen RIS-tiedot ja -rekisterit epäsuotuisilta tapahtumilta tai väärinkäytöksiltä, mukaan lukien asiaton pääsy tietoihin, tietojen muuttaminen tai häviäminen, ja varmistaakseen tämän direktiivin mukaisesti vaihdettujen kaupallisten ja muiden arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden.”

9)Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Muutosmenettely

1.Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I ajantasaistamalla ja tarkistamalla tietoja koskevia vähimmäisvaatimuksia ottaen huomioon tämän direktiivin soveltamisesta saadut kokemukset sekä RIS-teknologioiden ja -sovellusten kehittämisessä tapahtunut tekninen kehitys.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III saattamalla ajan tasalle viittaus ES-RIS-standardin viimeisimpään versioon ja vahvistamalla sen soveltamispäivä, jos se on 3 kohdassa määriteltyjen perusteiden kannalta asianmukaista ja liitteessä II esitettyjen periaatteiden mukaista.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III siten, että siinä vahvistetaan asianmukaiset tekniset eritelmät, jotka perustuvat liitteessä II vahvistettuihin periaatteisiin, jos asiaankuuluvia ja ajantasaisia teknisiä eritelmiä ei ole, jos CESNI:n kehittämät tekniset eritelmät eivät ole liitteessä II vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukaisia tai jos CESNI:n päätöksentekoprosessin tai standardin muiden osatekijöiden muutokset vaarantaisivat unionin edut ja jos se on asianmukaisesti perusteltua asianmukaisen analyysin perusteella.”

10)Korvataan 10 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Siirretään komissiolle [voimaantulopäivästä] viiden vuoden ajaksi 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”

11)Korvataan 10 a artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.Tämän artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille, ilmaissut vastustavansa sitä.”

12)Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa sisävesiliikennekomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 41 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”

13)Kumotaan 12 artiklan 2 ja 3 kohta.

14)Lisätään 12 a artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Seuranta

Komissio seuraa jokitiedotuspalvelujen käyttöönottoa unionissa ja laatii kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään ... [viiden vuoden kuluttua voimaantulosta].”

15)Korvataan direktiivin 2005/44/EY liite I tämän direktiivin liitteessä I olevalla tekstillä.

16)Korvataan direktiivin 2005/44/EY liite II tämän direktiivin liitteessä II olevalla tekstillä.

17)Lisätään tämän direktiivin liitteessä III oleva teksti liitteeksi III.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... [yhden vuoden kuluttua voimaantulosta]. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

2.Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, joilla on direktiivin 2005/44/EY 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvia sisävesiväyliä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Lähde: Statistical pocketbook 2022 (europa.eu).

(2) Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Ranska, Kroatia, Unkari, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Romania ja Slovakia.

(3) Lähde: EU transport in figures, saatavilla osoitteessa https://transport.ec.europa.eu/facts-funding/studies-data/eu-transport-figures-statistical-pocketbook/statistical-pocketbook-2022_en

(4) RNKK (2022). Thematic report an assessment of new market opportunities for inland waterway transport, saatavilla osoitteessa https://inland-navigation-market.org/wp-content/uploads/2022/03/Thematic-report_20212022_EN_BD.pdf

(5)

Euroopan komissio (2016), yksiköiden valmisteluasiakirja ”Refit Ex-Post Evaluation of Combined Transport Directive 92/106/EEC – Final Report”, SWD(2016) 140 final.

(6) SWD(2021) 50 final.

(7) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1588580774040&uri=CELEX%3A52019DC0640

(8) Asetus (EU) N:o 1315/2013.

(9) Asetus (EU) 2020/1056.

(10) Asetus (EU) 2020/1056.

(11) 090166e5d9dfde69.pdf

(12) SWD[…] 2023.

(13) EUVL C 326, 26.10.2012, s. 2.

(14) EUVL C , , s. .

(15) EUVL C , , s. .

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/44/oj).

(17) COM(2019) 640 final.

(18) COM(2020) 789 final.

(19) COM(2021) 324 final.

(20) COM(2020) 66 final.

(21) COM(2017) 134 final.

(22) COM(2022) 720 final.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1315/oj).

(24) EU:n TEN-T-verkkoa koskeva politiikka on keskeinen väline johdonmukaisen, tehokkaan, multimodaalisen ja laadukkaan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi kaikkialla EU:ssa. Se kattaa rautatiet, sisävesiväylät, lähimerenkulkureitit ja maantiet, ja yhdistää toisiinsa kaupunkisolmukohdat, meri- ja sisävesisatamat, lentoasemat ja terminaalit.

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1239, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1239/oj).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(27) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(28) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1629/oj).

(32) CESNI on perustettu RNKK:n päätöslauselmalla 2015-i-3.

(33) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(35) EUVL C […], […], s. […].

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1315/oj).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/1056/oj).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1239, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1239/oj).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/68/oj).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (EUVL L 234, 22.9.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1804/oj).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).