1.Johdanto

EU on kokenut viime vuosina perusteellisia muutoksia ja muokannut poliittisia painopisteitään uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Yhteisten toimien avulla EU:ssa onkin selviydytty monista kriiseistä, ja jäsenvaltioiden häiriönsietokyky on parantunut. Talouden toimeliaisuuden odotetaan vähitellen piristyvän, kun työllisyys pysyy ennätyksellisen korkeissa lukemissa ja ostovoima paranee inflaation palatessa tavoitetasolle. Kestävän vaurauden jatkuminen EU:ssa edellyttää kuitenkin, että kasvun ja kilpailukyvyn esteisiin puututaan ensi tilassa. Tätä varten tarvitaan johdonmukainen ja kunnianhimoinen politiikkaohjelma.

EU pyrkii määrätietoisesti varmistamaan kestävän vaurautensa ja kilpailukykynsä lujittamalla sosiaalista markkinatalouttaan ja turvaamalla suvereniteettinsa, taloudellisen turvallisuutensa ja vaikutusvaltansa maailmassa, kuten EU-johtajien antamassa Budapestin julistuksessa ja puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa 1 todetaan. Enrico Lettan laatimassa selvityksessä Much more than a market 2 ja Mario Draghin raportissa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta 3 tuodaan esiin rakenteellisia esteitä, jotka jarruttavat EU:n talouskasvua ja tuottavuutta ja vaarantavat tulevan vaurautemme. Yksi uuden komission ensimmäisistä tärkeistä aloitteista on tammikuussa julkaistava kilpailukykykompassi. Se perustuu Draghin raportin kolmeen pilariin, jotka ovat i) innovaatiokuilun umpeen kurominen Yhdysvaltoihin ja Kiinaan nähden, ii) yhteinen suunnitelma, joka koskee hiilestä irtautumista ja kilpailukykyä, jotta voidaan nopeuttaa siirtymää ja alentaa energiakustannuksia, ja iii) turvallisuuden lisääminen ja riippuvuuksien vähentäminen. Edistyminen näiden tavoitteiden saavuttamisessa riippuu myös monialaisista ja toisiinsa liittyvistä kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun mahdollistajista – sisämarkkinoiden syventämisestä, sääntelyn yksinkertaistamisesta, osaamisen kehittämisestä ja laadukkaiden työpaikkojen luomisesta, investointien rahoittamisesta ja koordinoinnin parantamisesta.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso on keskeinen mekanismi jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen koordinoimiseksi. Se tarjoaa puitteet tarvittavien investointien ja uudistusten edistämiselle. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa kartoitetaan edelleen sosioekonomisia haasteita ja annetaan ohjeita niiden ratkaisemiseksi tarvittavista politiikkatoimista. Tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä, kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

2. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2025

Vuoden 2025 talouspolitiikan EU-ohjausjakso käynnistyi syksyllä julkaistulla paketilla. Komissio julkaisi 26. marraskuuta paketin ensimmäisen osan, ja siitä käynnistyi ensimmäinen uudistetun järjestelmän mukainen talouden ohjausjakso. Tuossa vaiheessa esitettiin arviot 21 jäsenvaltion keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisista suunnitelmista, komission lausunto euroalueen 17 jäsenvaltion alustavista talousarviosuunnitelmista vuodeksi 2025 sekä liiallista alijäämää koskevien menettelyjen täytäntöönpanoon liittyvät toimet kahdeksan jäsenvaltion osalta. Kun neuvosto on hyväksynyt keskipitkän aikavälin suunnitelmia koskevat suositukset, ne muodostavat johdonmukaisen politiikan kiinnekohdan jäsenvaltioiden talous- ja finanssipoliittisille toimille tulevina vuosina. Tämä auttaa parantamaan EU:n kilpailukykyä ja valmistautumaan paremmin tuleviin haasteisiin tukemalla etenemistä kohti vihreää, digitaalista, osallistavaa ja resilienttiä taloutta. Keskipitkän aikavälin suunnitelmien täytäntöönpanoa seurataan talouspolitiikan EU-ohjausjakson avulla. Seuranta alkaa jo keväällä 2025, jolloin jäsenvaltioiden on määrä toimittaa ensimmäiset vuotuiset edistymiskertomuksensa.

Tänään hyväksytyllä paketilla saatetaan päätökseen vuoden 2025 EU-ohjausjakson alkuvaihe. Pakettiin sisältyvät komission suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen varoitusmekanismia koskeva kertomus ja yhteinen työllisyysraportti.

Euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa kehotetaan euroalueen jäsenvaltioita parantamaan kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä yksittäin että yhdessä euroryhmän puitteissa. Tämä edellyttää innovoinnin vahvistamista, myös kriittisten teknologioiden alalla, sekä yritysten, myös pk-yritysten, rahoituksen saannin helpottamista, liiketoimintaympäristön kehittämistä vähentämällä hallinnollista taakkaa ja sääntelyn monimutkaisuutta, investointien esteiden poistamista, yhteisiin painopisteisiin, kuten vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja puolustusvoimavarojen kehittämiseen, suunnattavien julkisten ja yksityisten investointien tukemista sekä työvoiman osaamisen kehittämistä. Suosituksessa korostetaan myös tarvetta lisätä työmarkkinoille osallistumista, edistää laadukkaita työpaikkoja, vahvistaa työnteon kannustimia ja ehkäistä eroja kilpailukyvyssä. Euroalueen jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava uuden finanssipoliittisen kehyksen noudattaminen, jotta ne voivat parantaa velkakestävyyttä ja seurata makrotalouden vakauteen kohdistuvia riskejä. Suosituksen tukena on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa analysoidaan kilpailukykyyn, häiriönsietokykyyn ja makrotalouden vakauteen liittyviä taloudellisia haasteita.

Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa yksilöidään kymmenen jäsenvaltiota, joista olisi tehtävä perusteellinen tarkastelu sen arvioimiseksi, onko niissä epätasapainoja. Kertomus käynnistää makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn vuotuisen täytäntöönpanokierroksen. Menettelyn tarkoituksena on havaita, ehkäistä ja korjata epätasapainoja, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion tai koko EU:n talouden moitteettomaan toimintaan. Kertomuksessa yksilöidään jäsenvaltiot, joissa saattaa tulostaulun talouspoliittisten päätelmien perusteella olla epätasapainoja tai epätasapainon uhka ja joista tehdään keväällä perusteellinen tarkastelu. Tähän ryhmään kuuluvat 19. kesäkuuta 2024 havaittujen epätasapainojen tai liiallisten epätasapainojen 4 perusteella Kreikka, Kypros, Italia, Unkari, Slovakia, Romania, Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Viron osalta perusteellisessa tarkastelussa arvioidaan uusien epätasapainojen riskiä.

Yhteisessä työllisyysraportissa seurataan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Raportissa esitetään tilannekatsaus edistymisestä niiden vuodelle 2030 asetettujen EU:n yleistavoitteiden ja kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa, jotka koskevat i) työllisyyttä, ii) osaamisen vahvistamista ja iii) köyhyyden vähentämistä. Raportin mukaan EU on hyvää vauhtia saavuttamassa työllisyyttä koskevan yleistavoitteen, kun taas kahden muun tavoitteen osalta tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Raportissa analysoidaan entiseen tapaan myös ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvia mahdollisia riskejä sosiaalisen lähentymisen kehyksen periaatteiden pohjalta. 5 Joistakin parannuksista huolimatta EU:n tasolla on edelleen ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen liittyviä riskejä osaamisen kehittämisessä. Tämä voi pahentaa kilpailukykyyn, työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen liittyviä haasteita. Vaikka työmarkkinatilanne jatkuu vahvana, työllisyystaso on ennätyksellisen korkea ja työttömyys historiallisen alhainen, tiettyjen väestöryhmien osallistuminen työmarkkinoille laahaa edelleen jäljessä. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien osuus supistui hieman vuonna 2023 mutta pysyi kriisiä edeltäneen tason yläpuolella.

Talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla edistetään myös jatkossa EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan koordinointia ja varmistetaan johdonmukaisuus EU:n sekä kansallisten ja alueellisten toimien välillä. Jotta EU:n ensisijaiset talous- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja vastata kansallisiin haasteisiin, jäsenvaltioiden on toteutettava merkittäviä toimia kansallisella ja alueellisella tasolla. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissa annettavat maakohtaiset suositukset perustuvat maaraporteissa yksilöityihin tärkeimpiin maakohtaisiin haasteisiin. Jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, kuten paikallis- ja alueviranomaisten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sitoutumista suositusten toteuttamiseen pyritään vahvistamaan parantamalla niiden kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua. Keskusteluissa käsitellään aiemmin annettujen suositusten toteuttamista, nykyisiä tai tulevia politiikkatoimia, joilla pyritään vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin, sekä mahdollisuuksia vahvistaa talouskasvua ja sosiaalista edistystä. Tätä varten komission yksiköt tekevät EU-ohjausjaksoon liittyviä käyntejä prosessin varhaisessa vaiheessa ja jatkavat keskusteluja analyysiensa täydentämiseksi ennen maaraporttien viimeistelyä. Toimielinten välinen vuoropuhelu Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus, läpinäkyvyys ja yhteistyö koko talouspolitiikan EU-ohjausjakson ajan.

Vuoden 2025 maakohtaisissa suosituksissa annetaan kattavaa ja johdonmukaista politiikkaohjausta. Koska elpymis- ja palautumistukivälineen toiminta päättyy vuonna 2026, vuoden 2025 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa on tarkoitus asteittain siirtyä kattavampiin maakohtaisiin suosituksiin ja luopua lähestymistavasta, joka elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon varhaisvaiheissa omaksuttiin maakohtaisiin suosituksiin. Tällaisen kattavan politiikkaohjauksen asteittainen laatiminen kullekin jäsenvaltiolle auttaa saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet. Samalla ennakoidaan jo seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua ja voidaan ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. Vuoden 2025 EU-ohjausjakso toimii sillanrakentajana, sillä analysointia on jo parannettu, jotta sen avulla voidaan yksilöidä kunkin jäsenvaltion rakenteelliset haasteet ja antaa ohjausta uudistusten ja investointien painopisteistä.