EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.11.2024
COM(2024) 548 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Vuosikertomus 2024
Europan unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanosta vuonna 2023
{SWD(2024) 267 final}
Sisällysluettelo
MAAILMANLAAJUISET SITOUMUKSET
Johdanto
EU:n vastatoimet Venäjän hyökättyä Ukrainaan
EU vahvana maailmanlaajuisena toimijana
Kestävän kehityksen edistäminen
MAAILMANLAAJUISET PAINOPISTEET
Inhimillinen kehitys ja humanitaarinen apu
Vihreän kehityksen ohjelma
Digitalisaatio, tiede, teknologia ja innovointi
Kestävä kasvu ja työpaikat
Muuttoliike ja pakkomuutto
Hallinto, rauha, turvallisuus ja ihmisoikeudet
GLOBAALI ULOTTUVUUS
Saharan eteläpuolinen Afrikka
Aasia ja Tyynenmeren alue
Pohjois- ja Etelä-Amerikka ja Karibian alue
EU:n naapurialueet
Länsi-Balkan ja Turkki
Merentakaiset maat ja alueet
MAAILMANLAAJUISET SITOUMUKSET
Johdanto
Tässä kertomuksessa tuodaan esiin EU:n ulkopolitiikan avainkohtia vuonna 2023 ja keskitytään erityisesti tukeen, jota EU myönsi rahoitusvälineistään kansainvälisiin kumppanuuksiin, humanitaariseen apuun, turvallisuuteen ja puolustukseen sekä ulkopolitiikkaan ja laajentumiseen. Kertomuksessa esitetään EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 mukaiset toimet, erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä (NDICI – Globaali Eurooppa) sekä muilla välineillä, kuten liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA III) ja humanitaarisella avulla, rahoitetut toimet.
Vuonna 2023 EU:n ulkopolitiikkaa määritti pitkälti kaksi unionin liepeillä vallitsevaa tuhoisaa konfliktia: Venäjä jatkoi hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja palestiinalaisten humanitaarinen tilanne Gazassa heikkeni entisestään johtuen Hamasin 7. lokakuuta tekemästä massiivisesta terrori-iskusta Israelia vastaan ja siitä seuranneista vihamielisyyksien lisääntymisestä ja Israelin sotilasoperaatiosta. Molemmista konflikteista aiheutui EU:lle välittömiä turvallisuusriskejä tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet ovat lisääntymässä maailmanlaajuisesti.
Edellä kuvattu kehitys häiritsi vakavasti kansainvälistä yhteistyötä ajankohtana, jona sitä tarvittiin enemmän kuin koskaan, varsinkin voimistuviin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Niitä ovat muun muassa elintarviketurva, energiaturvallisuus, ilmastonmuutos, köyhyys ja eriarvoisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella ja sääntöjenvastainen muuttoliike. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen.
EU jatkoi vuonna 2023 tukeaan Ukrainalle ja Ukrainan kansalle antamalla ennennäkemätöntä poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, oikeudellista ja sotilaallista tukea. Lisäksi EU auttoi edelleen kumppanimaitaan ympäri maailmaa lievittämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan maailmanlaajuisia seurauksia.
EU jatkoi Global Gateway -strategiansa ja erityisesti kolmen talous- ja investointisuunnitelman toteutusta. Niiden avulla kavennetaan maailmanlaajuista investointivajetta ja tuetaan maailmantalouden elpymistä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää Euroopan ulkopuolella.
EU mukautti humanitaarisia toimiaan, myös Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksia, maailmanlaajuisten kriisien tilanteen muuttuessa ja keskittyi toimittamaan välitöntä apua jatkuvissa ja uusissa humanitaarisissa hätätiloissa.
Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2023 aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa, myöntää ehdokasmaan aseman Georgialle sillä edellytyksellä, että tietyt toimet toteutetaan, ja aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa heti, kun se täyttää jäsenyyskriteerit.
EU jatkoi demokratian ja ihmisoikeuksien tukemista ympäri maailmaa lähettämällä vaalitarkkailuvaltuuskunnan Nigeriaan, Zimbabween, Malediiveille, Guatemalaan, Paraguayhin, Liberiaan ja Sierra Leoneen sekä vaaliasiantuntijoiden valtuuskuntia ja tekemällä seurantakäyntejä.
EU:n sitoutuminen globaaliin turvallisuuteen ja puolustukseen näkyi myös uusina Armeniassa ja Moldovassa käynnistettyinä siviilioperaatioina ja Guineanlahdella käynnistettynä siviili- ja sotilasalan aloitteena sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioina, joita toteutettiin naapurimaissa, Afrikassa ja Punaisella merellä.
EU:n vastatoimet Venäjän hyökättyä Ukrainaan
EU antoi edelleen Ukrainalle ennennäkemätöntä poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, oikeudellista ja sotilaallista tukea ja pyrki pakotteita käyttämällä heikentämään Venäjän sotakoneistoa entisestään. EU-johtajat päättivät joulukuussa 2023 aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa.
Vuonna 2023 EU:n talousarviosta järjestettiin 19,5 miljardia euroa tukea Ukrainalle. Se käsitti uudenlaisen 18 miljardin euron tukipaketin, joka koostuu makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välineestä edullisin ehdoin myönnettävistä lainoista, ja osan nopeaa elpymistä edistävästä miljardin euron tuesta. Takuusopimusten avulla Ukrainan yksityiseltä sektorilta on mahdollista mobilisoida yli 800 miljoonan euron investoinnit maan talouden korjaamiseen ja uudelleen rakentamiseen. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot antoivat yli 28 miljardia euroa sotilaallista tukea, myös Euroopan rauhanrahaston kautta.
EU:n humanitaarisella ja pelastuspalveluavulla lievitettiin Ukrainan väestön kärsimystä ja voitiin kunnostaa elintärkeää fyysistä infrastruktuuria. EU antoi vuonna 2023 humanitaarista apua Ukrainalle 300 miljoonaa euroa ja Moldovalle 20 miljoonaa euroa. Lähes 11 miljoonaa ihmistä eri puolilla Ukrainaa on saanut humanitaarista apua EU:lta ja muilta avunantajilta. EU jatkoi historiansa suurinta, pitkäkestoisinta ja monimutkaisinta unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa toteutettavaa operaatiota ja pidensi tilapäistä suojelua koskevan direktiivin voimassaoloa maaliskuuhun 2025 asti auttaakseen sotaa pakenevia ihmisiä. EU on asettanut jäsenvaltioiden saataville 17 miljardia euroa pakolaisten vastaanottamiseen.
Komissio on myös ehdottanut, että perustetaan erityinen rahoitusväline – Ukrainan tukiväline – jolla EU voi antaa Ukrainalle jopa 50 miljardia euroa ennustettavaa ja joustavaa tukea vuosina 2024–2027. Tarkoituksena on tukea Ukrainan elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista maan matkalla kohti EU-jäsenyyttä.
Komissio johti Ukrainan avunantajien välisiä koordinointitoimia ja perusti tammikuussa 2023 G7-maiden Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumin. Sillä koordinoidaan Ukrainan hätäapuun ja jälleenrakentamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä annettavaa tukea.
Kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota ovat toimineet eristääkseen Venäjän poliittisesti ja taloudellisesti. EU hyväksyi vuonna 2023 kolme Venäjän vastaista lisäpakotepakettia ja tehosti pakotteiden kiertämisen torjuntaa. Vuoden loppuun mennessä EU oli hyväksynyt yhteensä 12 pakotepakettia. Niihin sisältyy myös yksittäisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat yli 1 950 henkilöön ja yhteisöön.
Lisäksi vuonna 2023 otettiin käyttöön yli 2 miljardia euroa, jotta voitiin laajentaa solidaarisuuskaistoja, joiden avulla Ukraina voi viedä viljaa ja muita maataloustuotteita ja tuoda tarvitsemiansa tavaroita. EU on myös varmistanut Ukrainan vientituotteiden tullittoman ja kiintiöttömän kohtelun yksipuolisten kauppatoimenpiteiden avulla, mikä tukee Ukrainan taloutta 2 miljardin euron arvosta lisäämällä maan vientituloja. Lisäksi EU on tukenut YK:n johtamia toimia ja Turkin toimia, joilla pyritään löytämään vaihtoehtoinen ratkaisu YK:n Mustanmeren viljasopimukselle (josta Venäjä vetäytyi heinäkuussa 2023). Team Europe -lähestymistapaa noudattaen EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoneet 18 miljardia euroa avustuksina kumppanimaiden elintarviketurvan tukemiseen vuosina 2021–2024. Tuesta on maksettu jo yli 13,5 miljardia euroa (7,5 miljardia euroa vuonna 2022 ja 6,1 miljardia euroa vuonna 2023).
Ukrainalle annettiin merkittävää tukea myös Erasmus+ -ohjelman kansainvälisten toimien yhteydessä. Vuonna 2023 ohjelman rahoituksella järjestettiin ulkoisen toiminnan välineiden avulla yli 3 500 liikkuvuusmahdollisuutta, joiden ansiosta ukrainalaisia korkeakouluopiskelijoita ja akateemista henkilöstöä pääsi EU:hun.
EU vahvana maailmanlaajuisena toimijana
EU toteutti Global Gateway -strategiaansaentistä laajemmin vuonna 2023, kaikissa maanosissa. Strategialla edistetään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali-, energia- ja liikennealalla ja vahvistetaan terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Sitä tuetaan Länsi-Balkanin sekä itäisen kumppanuuden ja eteläisen naapurialueen talous- ja investointisuunnitelmilla, joiden toteutusta jatkettiin.
Neuvosto hyväksyi 225 uutta Global Gateway -strategian lippulaivahanketta vuonna 2023. Lokakuussa järjestettiin ensimmäinen Global Gateway -foorumi. Siihen osallistui 20 valtioiden ja hallitusten päämiestä, yli 70 ministeriä sekä kansainvälisten organisaatioiden johtajia, johtavassa asemassa olevien yritysten toimitusjohtajia ja valtiosta riippumattomien elinten edustajia. Global Gatewayn hallintorakenne otettiin käyttöön liike-elämän neuvoa-antavan ryhmän sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten vuoropuhelufoorumin ensimmäisissä kokouksissa. Kumppanimaissa järjestettiin toistakymmentä Global Gateway -yritysfoorumia.
EU, sen jäsenvaltiot sekä kaikki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön 79 jäsentä allekirjoittivat 15. marraskuuta 2023 Samoan sopimuksen, joka korvaa Cotonoun sopimuksen. Allekirjoittaneilla mailla on uuden sopimuksen myötä paremmat valmiudet vastata yhdessä maailmanlaajuisiin haasteisiin, aina kestävästä kehityksestä ja talouskasvusta ihmisoikeuksiin, rauhaan ja turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja globaaliin terveyteen liittyviin kysymyksiin saakka.
EU:n ja Tunisian välinen yhteisymmärryspöytäkirja, joka allekirjoitettiin heinäkuussa 2023, ja sitoutuminen EU:n ja Egyptin strategista ja kokonaisvaltaista kumppanuutta koskevaan työhön antoivat uutta pontta EU:n ja näiden kumppaneiden väliselle yhteistyölle.
EU pyrki vuonna 2023 edelleen vahvistamaan asemaansa maailmassa edistämällä yhdennettyä lähestymistapaa, jonka mukaisesti tuetaan turvallisuusalan uudistusta, ja tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea koulutusta ja koko rikosoikeusketjun vahvistamista varten kumppanimaissa.
EU ja sen 27 jäsenvaltiota ovat yhdessä, Team Europe -hengessä, edelleen maailman suurin julkisen kehitysavun antaja. Vuonna 2023 ne antoivat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) alustavien tietojen mukaan julkista kehitysapua 95,9 miljardia euroa, mikä oli 42 prosenttia koko maailman julkisesta kehitysavusta (ja 0,57 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantulosta).
EU oli edelleen yksi tärkeimmistä maailmanlaajuisen humanitaarisen avun antajista. Humanitaarista apua toimitettiin 114 maahan. Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiudet toimitti apua 16 kriisiin 15 maassa ja osoitti 56 miljoonaa euroa valmiuksiensa ja palvelujensa kehittämiseen ja käyttöönottoon, myös humanitaarisen ilmasillan operaatioihin. Vuonna 2023 hätäapuvälineistöstä myönnettiin yhteensä 42,95 miljoonaa euroa rahoitusta humanitaaristen hätätilojen yhteydessä, jotta voitiin reagoida odottamattomiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa.
EU:n hätäavun koordinointikeskuksen toimintaa laajennettiin edelleen vuonna 2023. Siitä tuli ympärivuorokautinen operatiivisen kriisitoiminnan keskus, joka koordinoi EU:n toimia monialaisissa kriiseissä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.
Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia laajennettiin niin, että se kattaa myös Ukrainan ja Moldovan. Mekanismi aktivoitiin vuonna 2023 paitsi Ukrainaa varten myös 66 kertaa maailmanlaajuisesti reaktiona erilaisiin luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, kuten Turkissa ja Syyriassa helmikuussa 2023 tapahtuneisiin mittaviin maanjäristyksiin.
Joulukuussa EU järjesti yhdessä ihmisoikeuksia puolustavien järjestöjen verkoston kanssa EU:n ja valtioista riippumattomien järjestöjen (NGO) 25. ihmisoikeusfoorumin. Tapahtuma kokosi yhteen 300 osallistujaa keskustelemaan aiheesta ”Nuoret ihmisoikeuksia edistävinä muutostoimijoina”. Vuonna 2023 EU antoi tukea 7 618:lle ihmisoikeuksien puolustajalle ja heidän perheenjäsenilleen hätärahastonsa ja Protect Defenders-lippulaivaohjelman välityksellä.
Kestävän kehityksen edistäminen
Yleinen edistyminen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa on viime vuosina kangerrellut pahoin, muun muassa covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi. Syyskuussa 2023 järjestetty kestävän kehityksen tavoitteita käsitellyt huippukokous tarjosi maailman johtajille erinomaisen tilaisuuden sitoutua uudelleen Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaan ja vauhdittaa toimia. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat edelleen EU:n päätöksenteon keskiössä. Global Gateway -strategia on EU:n ulkoisen toiminnan tärkein väline, jolla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet ja torjumaan lisääntyvää eriarvoisuutta.
EU esitti YK:n vuonna 2023 pitämässä korkean tason poliittisessa foorumissa ensimmäisen vapaaehtoisen katsauksensa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta
. Kertomuksessa esitetään yksityiskohtaisesti, miten EU edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja miten kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus auttaa EU:ta toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita koskevaa EU:n strategiaa.
EU ja sen kumppanit allekirjoittivat Global Gateway -foorumissa monia uusia sopimuksia. Yksi niistä oli Euroopan investointipankin ja Bangladeshin välinen 395 miljoonan euron arvoinen, uusiutuvan energian hankkeita koskeva sopimus, jolla pyritään lisäämään energian tuotantokapasiteettia ja saantia.
MAAILMANLAAJUISET PAINOPISTEET
Inhimillinen kehitys ja humanitaarinen apu
Köyhyyden poistaminen on edelleen keskeisessä asemassa EU:n kansainvälisissä kumppanuuksissa. Se on kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen ensisijainen tavoite ja Global Gateway ‑investointien pitkän aikavälin tavoite. Kahdessa alueellisessa Team Europe -aloitteessa keskitytään köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. EU otti vuonna 2023 käyttöön Inequality Marker ‑eriarvoisuusindikaattorin. Se on uusi väline, jolla voidaan seurata eriarvoisuutta vähentäviä EU:n ulkoisen toiminnan vaikutuksia.
EU panosti koulutukseen tekemillään investoinneilla opettajiin ja oppimiseen, tasapuolisempiin ja osallistavampiin koulutusjärjestelmiin ja taitoihin, joiden avulla kumppanimaat pystyvät hyötymään oikeudenmukaisesta digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä parhaalla mahdollisella tavalla. EU ja sen jäsenvaltiot toteuttivat toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan EU:n koulutustukea noin 80 kumppanimaassa. Lisäksi hätätilanteissa järjestettävään koulutukseen myönnetty humanitaarinen tuki ylsi 162 miljoonaan euroon vuonna 2023. Siitä hyötyi lähes 1,8 miljoonaa kriiseistä kärsivää lasta, joille tarjottiin mahdollisuus turvalliseen ja laadukkaaseen oppimiseen. EU antoi joulukuussa 2023 maailmanlaajuisessa pakolaisfoorumissa kattavan koulutusta koskevan sitoumuksen.
Vuonna 2023 käynnistettiin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueellinen opettajankoulutusaloite yhtenä koulutusalan tärkeimmistä lippulaivahankkeista. Sillä pyritään parantamaan opettajien koulutusta ja varmistamaan, että kouluilla on riittävästi päteviä opettajia.
EU edisti edelleen vuonna 2023 matalan tulotason maiden mahdollisuuksia toteuttaa laadukkaita toimenpiteitä tautien ennaltaehkäisemiseksi ja niihin reagoimiseksi rokotteiden, hoitojen ja diagnostiikan avulla. Rahoituksen kanavointiin käytettiin maailmanlaajuisia terveysaloitteita, kuten Global Alliance for Vaccines and Immunisation -rokotehanketta. EU toteutti keskeisiä Global Gateway -ohjelmia, kuten Team Europe -aloitetta, jolla kehitetään rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden valmistusta ja saatavuutta Afrikassa (MAV+). Humanitaarisen avun osalta voidaan todeta, että EU:n terveydenhuoltoon antama humanitaarinen tuki haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille epävakaisissa tilanteissa oli 334 miljoonaa euroa vuonna 2023.
EU:n yhteisrahoittaman, uusimman elintarvikekriisejä koskevan Global Report on Food Crises ‑raportin mukaan akuutista nälästä kärsi vuonna 2023 yli neljännesmiljardi ihmistä 59 maassa. EU myönsi vuonna 2023 yli 670 miljoonaa euroa humanitaarista elintarvike- ja ravitsemusapua.
EU on edelleen yksi maailman suurimmista humanitaarisen avun antajista. Vuonna 2023 se antoi humanitaarista apua 114 maassa yhteensä yli 2,4 miljardin euron arvosta.
EU antoi kunnianhimoisia sitoumuksia vesitoimintaohjelmaa varten YK:n vuoden 2023 vesikonferenssissa. EU sitoutui muun muassa parantamaan pohjavesialueiden rajat ylittävää yhteistyötä, vahvistamaan alueellista integrointia, vähentämään maalta peräisin olevaa merten pilaantumista ja tekemään vedestä keskeisen tekijän, jolla edistetään kestävää kehitystä, vihreää siirtymää ja rauhaa.
Vuonna 2023 käynnistettiin kaksi rajatylittävää vesivarojen hallintaa koskevaa lippulaivahanketta Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Niissä myönnetään yli 1,1 miljardia euroa tukea hankkeille, jotka toteutetaan 47 maassa ja jotka kattavat 18 keskeistä rajatylittävää pohjavesialuetta.
Vihreän kehityksen ohjelma
EU edisti ilmastotoimia Pariisin sopimuksen ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen mukaisesti ja tuki edelleen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanoa. Se vei ilmasto- ja ympäristötavoitteet osaksi monien alojen politiikkaa. Ne otetaan huomioon muun muassa elintarvikejärjestelmissä, valtamerten hallinnoinnissa, kaupunkikehityksessä sekä energia- ja liikennealalla. Lisäksi EU pyrki yhdessä kumppaneidensa kanssa nopeuttamaan oikeudenmukaista vihreää siirtymää kaikkialla maailmassa. EU tehosti toimiaan, joilla pyritään puuttumaan luontokadon perimmäisiin syihin ja edistämään luonnonvarojen suojelua, ennallistamista ja kestävää käyttöä. Se laati etenemissuunnitelmia COP27-kokouksessa Mongolian, Guyanan, Ugandan, Kongon tasavallan ja Sambian kanssa solmittujen metsäkumppanuuksien toteuttamiseksi. Lisäksi solmittiin uusi metsäkumppanuus Hondurasin kanssa. Dubaissa pidetyssä COP28-kokouksessa käynnistettiin metsäkatoa aiheuttamattomia arvoketjuja koskeva Team Europe ‑aloite.
Valtameristä tuli vuonna 2023 yhä tärkeämpi osa EU:n diplomatiaa ja yhteistyötä sen kannalta, että EU on sitoutunut kaksinkertaistamaan vuosina 2021–2027 ulkoisen rahoituksensa, jolla tuetaan biologista monimuotoisuutta. EU hyväksyi kolme Länsi-Afrikassa ja eteläisessä Afrikassa toteutettavaa valtameriin liittyvää ohjelmaa, joiden kokonaisarvo on 115 miljoonaa euroa. Niillä pyritään kehittämään valtamerten hallinnointia, kestävää sinistä taloutta ja meriluonnonvarojen suojelua ja parantamaan merellistä turvallisuutta Afrikassa. Global Gateway -strategian puitteissa rahoitettiin satamainfrastruktuuria.
Italian ja Tunisian sähköverkkojen yhteenliitäntähanke (ELMED) perustettiin elokuussa 2023 hyväksytyn, Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetyn 307,6 miljoonan euron avustuksen avulla. Rahoitusta täydennettiin joulukuussa hyväksytyllä Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussasta (EKKR+) myönnetyllä järjestelyllä, jossa yhdistetään Euroopan komission avustus Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Kreditanstalt für Wiederaufbau -pankin (KfW) lainojen kanssa. Tavoitteena on kehittää infrastruktuuria ja uudistaa sähkömarkkinat.
COP28-kokouksessa EU ja 118 maata sopi kolminkertaistavansa uusiutuvan energian kapasiteetin ja kaksinkertaistavansa energiatehokkuusparannusten vuotuisen määrän vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä saavutus oli Afrikan ja EU:n vihreän energian aloitteen toteuttamisen aloittaminen. Aloitteella pyritään tuottamaan vähintään 50 gigawattia uusiutuvaa sähköä ja takaamaan sähkön saanti yli 100 miljoonalle uudelle asiakkaalle Afrikassa vuoteen 2030 mennessä.
Komissio on maksanut 90 prosenttia (450 miljoonaa euroa) budjettitukeen osoitetusta 500 miljoonan euron avusta, joka on osa Länsi-Balkanille suunnattua miljardin euron energiatukipakettia. Paketilla pyritään lievittämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan välittömiä vaikutuksia Länsi-Balkanilla.
Digitalisaatio, tiede, teknologia ja innovointi
Vuonna 2023 kaikkiaan 16 jäsenvaltiota oli jo liittynyt kehitystä tukevan digitalisaation keskukseen (Digital for Development Hub, D4D Hub) ja sen neljään alueelliseen foorumiin, jotka kattavat seuraavat alueet: Saharan eteläpuolinen Afrikka, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä EU:n naapurialueet. Kymmenen temaattista työryhmää edistää parhaillaan paremman koordinoinnin, vuoropuhelun ja yhteisten toimien avulla EU:n ihmiskeskeisen digitaalisen siirtymän mallia. Keskus on nyt keskeinen foorumi, jolla suunnitellaan ja tuetaan EU:n ja Afrikan digitaalisia kumppanuuksia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Se tarjoaa myös merkittäviä verkostoitumismahdollisuuksia alan toimijoille, kun pyritään luomaan synergioita kaikkien digitalisaatiota koskevien aloitteiden ja erityisesti Team Europe -aloitteiden välille. Lisäksi keskuksella on yhä merkittävämpi rooli kahdenvälisten kumppanuuksien ja diplomaattisten pyyntöjen laatimisessa tai tukemisessa.
Heinäkuussa 2023 EU ja Afrikan unioni hyväksyivät yhteisen innovaatio-ohjelman.
Yhteistyö digitaalisella alalla on edennyt kokonaisvaltaisesti, kun on kehitetty keskeistä digitaalista infrastruktuuria. Esimerkiksi vedenalaisella Medusa-kaapelilla taataan nopeat ja turvalliset yhteydet EU:n ja Pohjois-Afrikan välillä.
Euroopan komissio ja Finnfund allekirjoittivat Global Gateway -foorumissa lokakuussa merkittävän sopimuksen Africa Connected -ohjelmasta. Tavoitteena on saada liikkeelle yli miljardin euron arvosta kestäviä investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin ja digitaalisten palvelujen alustoihin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
EU4Digital-aloitteella tuettiin vuonna 2023 laajakaistayhteyksien käyttöönottoa maaseutualueilla. Aloitteeseen osallistuu yli 300 tutkimus- ja koulutuslaitosta ja siitä on iloa ja hyötyä 730 000 opiskelijalle, opettajalle ja tutkijalle itäisen kumppanuuden maissa.
Länsi-Balkanin investointikehyksen puitteissa tuettiin ”Go Digital in the Western Balkans” -ohjelmaa. Sen tavoitteena on tarjota yli 177 miljoonaa euroa rahoitusta edullisin ehdoin alueen mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille digitalisaation edistämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Kestävä kasvu ja työpaikat
EU solmi kriittisiä raaka-aineita koskevia kumppanuuksia, kehitti kestäviä alueellisia arvoketjuja yhdessä kumppanien kanssa ja lisäsi yksityissektorin kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kestävän rahoituksen lisäämistä matalan ja keskitulotason maissa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, joka on komission valtuuttama riippumaton neuvoa-antava elin, jatkoi työtään ja julkaisi kesäkuussa työhönsä perustuvat alustavat tulokset ja suositukset kertomuksessaan Preliminary Findings & Recommendations. Komissio hyödyntää korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksia tulevassa strategiassaan, jolla on tarkoitus lisätä kestävää rahoitusta EU:n kumppanimaissa. Suositukset eivät kuitenkaan sido komissiota eivätkä sulje pois mitään toimintapoliittisia ratkaisuja.
EU allekirjoitti vuonna 2023 rahoitussopimuksen, joka koskee peltometsätalouden teknistä ja ammatillista koulutusta Itä-Timorissa. Arvoltaan 7 miljoonan euron sopimuksella tuetaan vihreää ja kestävää talouden monipuolistamista ja häiriönsietokykyä ja autetaan nuoria löytämään työpaikka.
Muuttoliike ja pakkomuutto
EU kehitti vuonna 2023 edelleen strategista lähestymistapaansa, jota sovelletaan muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon. Komissio teki tiivistä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden sekä muiden keskeisten kumppanimaiden kanssa, jotta voitiin laatia räätälöidyt EU:n tukea koskevat toimintasuunnitelmat kaikkia neljää tärkeintä Eurooppaan suuntautuvaa muuttoreittiä varten. Komissio toimi aktiivisesti myös kansainvälisissä yhteyksissä, esimerkiksi marraskuussa käynnistetyssä ihmissalakuljetuksen vastaisessa maailmanlaajuisessa allianssissa ja joulukuussa kokoontuneessa maailmanlaajuisessa pakolaisfoorumissa, jossa EU lupasi antaa noin 9 miljardia euroa tukea.
Pohjois-Afrikassa muuttopaine kasvoi vuonna 2023 kaikilla reiteillä. Tämän vuoksi EU hyväksyi uusia toimia 318 miljoonan euron arvosta. Niillä pyritään parantamaan valmiuksia, jotka liittyvät suojeluun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, muuttoliikkeen hallintaan, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan, rajavalvonnan vahvistamiseen, vapaaehtoisen paluun helpottamiseen, uudelleenkotouttamiseen ja lailliseen muuttoliikkeeseen. Viimeksi mainitun osalta käynnistettiin osaamiskumppanuudet Marokon, Tunisian ja Egyptin kanssa.
Länsi-Balkanilla muuttopaine heikkeni 31 prosenttia vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisten toimien, kuten Länsi-Balkania koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, ansiosta. Täytäntöönpanoon sisältyi uusien asemaa koskevien sopimusten allekirjoittaminen Albanian ja Montenegron kanssa. Niiden mukaan Frontexin pysyvä joukko voi tukea maita rajavalvonnassa. Turkissa EU antoi vuosina 2021–2023 lisätukea 3 miljardia euroa pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille sekä muuttoliikkeen hallintaan.
EU tuki edelleen syyrialaispakolaisia naapurimaissa sekä maan sisäisiä pakolaisia Syyriassa. Se järjesti vuonna 2023 kaksi laajaa avunantajien konferenssia (maaliskuussa helmikuisten maanjäristysten jälkeen järjestettiin ”Together for the people in Türkiye and Syria” Turkin ja Syyrian väestön auttamiseksi ja kesäkuussa Brysselissä Syyrian ja sen lähialueen tulevaisuuden tukemista käsitellyt seitsemäs konferenssi). Niissä kerättiin kansainväliseltä yhteisöltä yhteensä yli 16,6 miljardia euroa, josta EU lupasi 5,3 miljardia euroa. Lisäksi EU tuki edelleen palestiinalaispakolaisia alueella.
Myös tuki ukrainalaisille pakolaisille jatkui, mukaan lukien humanitaarinen apu ja tuki kauttakulun, vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotoutumisen yhteydessä. Armenialle myönnetyllä EU:n tuella vastattiin yli 100 000:n Vuoristo-Karabahista Armeniaan paenneen armenialaisen kotouttamistarpeisiin Azerbaidžanin syyskuussa 2023 aloittaman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen.
Yli kuusi miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa Sudanin kriisin vuoksi niiden kolmen miljoonan ihmisen lisäksi, jotka olivat jo aiemmin joutuneet siirtymään Sudanin sisällä. Vuoden 2023 loppuun mennessä yli 1,5 miljoonaa ihmistä oli joutunut siirtymään naapurimaihin. Tšadin, Etelä-Sudanin ja Etiopian tukemiseksi aktivoitiin humanitaarista apua 30 miljoonan euron arvosta.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa EU vahvisti kumppanuuksiaan tärkeimpien lähtö-, kauttakulku- ja vastaanottajamaiden kanssa ja tuki niitä kaikissa muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvissä kysymyksissä.
EU käynnisti muuttoliikevuoropuhelun Bangladeshin ja Pakistanin kanssa, jotta voidaan edistää hallitustenvälisiä keskusteluja, parantaa valtioiden välistä vuoropuhelua muuttoliikepolitiikasta ja vahvistaa muuttoliikettä koskevaa kansainvälistä yhteistyötä. Vuoropuheluihin sisältyi myös osaamiskumppanuuksien käynnistäminen.
EU toimi edelleen johtoasemassa myös Venezuelan kriisiin liittyvissä maailmanlaajuisissa toimissa. Maaliskuussa EU oli mukana järjestämässä Venezuela Solidarity ‑konferenssia, jossa kerättiin 815 miljoonaa euroa rahoitusta.
Hallinto, rauha, turvallisuus ja ihmisoikeudet
EU jatkoi ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamista ja edistämistä käyttämällä monenvälisiä, alueellisia ja kahdenvälisiä välineitään ja tekemällä yhteistyötä valtiosta riippumattomien elinten kanssa.
EU edistyi sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelmansa toteuttamisessa. Suunnitelmalla parannetaan suojelua sukupuoleen perustuvalta väkivallalta, edistetään naisten osallistumista turvallisuutta ja rauhaa tukeviin toimiin sekä julkiseen elämään ja parannetaan naisten mahdollisuuksia päästä laadukkaan koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun piiriin.
Osana pyrkimystään vahvistaa humanitaarisen avun, kehityksen ja rauhan muodostamaa kokonaisuutta EU sovelsi entistä vahvempaa ja kohdennetumpaa lähestymistapaa konfliktisensitiivisyyteen. Muun muassa tehtiin aloitteita ja tuettiin useita erilaisia toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan terrorismia, väkivaltaisia ääriliikkeitä ja radikalisoitumista.
Euroopan unioni on erikseen ja yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa sitoutunut asettamaan humanitaarisessa, kehityspoliittisessa ja diplomaattisessa toiminnassaan sekä rauhaa ja turvallisuutta lujittavissa toimissaan etusijalle aseellisista selkkauksista kärsivien lasten suojelun ja hyvinvoinnin sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamisen ja ottamaan huomioon heidän erityistarpeensa ja haavoittuvuutensa ilman minkäänlaista syrjintää.
Vuonna 2023 EU toteutti yhteensä 14 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatiota Lähi-idässä, Afrikassa, Kaakkois- ja Itä-Euroopassa sekä Etelä-Kaukasiassa. EU tuki edelleen rauhaa ja turvallisuutta myös Sahelin alueella, Afrikan sarvessa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Persianlahden alueella, Länsi-Balkanilla ja Etelä-Kaukasiassa kymmenen erityisedustajansa työn sekä yhteistyöohjelmien välityksellä.
Maailmanlaajuisen demokratiaa koskevan Team Europe -aloitteen koordinointiverkosto aloitti toimintansa kesäkuussa 2023. Verkostoon kuuluu 14 jäsenvaltiota ja valtiosta riippumattomia elimiä. Lisäksi perustettiin maailmanlaajuinen rankaisemattomuutta koskeva aloite, jonka avulla pyritään parantamaan maailmanlaajuisia valmiuksia ja koordinointia kansainvälisten rikosten ja vakavimpien ihmisoikeusloukkausten seurannassa ja ilmiannossa ja niistä vastuuseen asettamisessa.
EU:n vaalitarkkailu on ratkaisevan tärkeää demokraattisten instituutioiden vahvistamisen ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen kannalta. Vuonna 2023 EU toteutti 15 vaalitarkkailuoperaatiota (lähettämällä vaalitarkkailuvaltuuskuntia, vaaliasiantuntijavaltuuskuntia ja vaalien jälkeisiä seurantavaltuuskuntia) ja tuki valtiosta riippumattomia elimiä, jotka seuraavat vaaliprosesseja.
Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi, jona toteutettiin EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvää nuorisotoimintasuunnitelmaa (2022–2027). Siinä nuoret asetetaan EU:n ulkoisen toiminnan keskiöön myönteistä muutosta edistävinä toimijoina. EU:n edustustot perustivat yli 30 nuorten palauteryhmää.
GLOBAALI ULOTTUVUUS
Saharan eteläpuolinen Afrikka
EU on Afrikan johtava kumppani monilla aloilla aina kaupasta, investoinneista ja turvallisuudesta vihreään ja digitaaliseen siirtymään saakka. EU tuki Afrikan unionin pyyntöä, joka koski G20-ryhmän pysyvää jäsenyyttä, ja auttoi siten Afrikan unionia integroitumaan täysin tähän monenväliseen foorumiin.
Keski-Afrikassa EU alkoi toteuttaa Afrikan suurten järvien aluetta koskevaa uutta strategiaansa, joka hyväksyttiin helmikuussa 2023, ja tuki edelleen vaikeaa siirtymäprosessia Tšadissa. EU lähetti vaaliasiantuntijavaltuuskunnan Kongon demokraattiseen tasavaltaan maan yleisvaalien aikana joulukuussa 2023.
Eteläisen Afrikan ja Intian valtameren alueella EU syvensi kumppanuuksiaan entisestään järjestämällä ministerikokouksia Etelä-Afrikan ja Angolan kanssa ja allekirjoittamalla Angolan kanssa maailman kaikkien aikojen ensimmäisen kestävien investointien helpottamista koskevan sopimuksen.
EU käynnisti myös Global Gateway -strategian puitteissa Lobiton käytävää koskevan hankkeen, jolla yhdistetään Angola, Sambia ja Kongon demokraattinen tasavalta. Tavoitteena on tukea infrastruktuuri-investointeja, toteuttaa kauppaa ja kauttakuljetusta helpottavia toimenpiteitä, edistää taloudellista kehitystä ja luoda paikallista lisäarvoa ja työpaikkoja.
Itä-Afrikassa EU toimii Afrikan sarvea koskevan aloitteen puitteissa. Se on alueellinen aloite, jota johtavat valtiovarainministerit ja jolla pyritään edistämään alueellista taloudellista yhdentymistä avunantajakumppanien tuella. EU rahoittaa aloitetta noin miljardilla eurolla. Tämän lisäksi EU allekirjoitti talouskumppanuussopimuksen Kenian kanssa taloudellisen, poliittisen ja ympäristöä koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.
Länsi-Afrikassa EU käynnisti turvallisuus- ja puolustusaloitteen, jolla autetaan Guineanlahdella sijaitsevia maita torjumaan Sahelin alueelta Länsi-Afrikan rannikkovaltioihin kohdistuvien ulkoisvaikutusten riskiä. Aloitteella saatetaan ennaltaehkäisyyn, vakauttamiseen, turvallisuuteen ja taloudelliseen kehitykseen myönnettävä tuki sekä humanitaarinen apu kumppanimaiden ilmaisemien tarpeiden mukaisiksi.
Aasia ja Tyynenmeren alue
EU:n ja ASEANin (Kaakkois-Aasian maiden liitto) strategisen kumppanuuden täytäntöönpanemiseksi laaditun toimintasuunnitelman (2023–2027) toteuttamisessa edistyttiin vuonna 2023. Saavutettua edistystä tarkasteltiin heinäkuussa EU:n ja ASEANin ministerikokouksen jatkokokouksessa Jakartassa. EU esitteli 22 Global Gateway -aloitetta ASEANin indopasifisen alueen foorumissa syyskuussa.
Indonesian kanssa käytäviä vapaakauppasopimusneuvotteluja joudutettiin ja vastaavia Thaimaan kanssa käytäviä neuvotteluja jatkettiin. Lisäksi aloitettiin neuvottelut digitaalista kaupankäyntiä koskevasta sopimuksesta Singaporen kanssa.
EU teki tiivistä yhteistyötä ASEANin puheenjohtajana toimineen Indonesian kanssa Myanmarin/Burman tilanteen ratkaisemiseksi ja tuki edelleen ASEANin viiden kohdan konsensusta kriisin ratkaisemiseksi.
Afganistanissa käynnistettiin perustarpeiden ja humanitaarisen avun arviointi ja laadittiin ohjeet soveltaen ”naiset naisten puolesta” -yleisperiaatetta, jonka ansiosta EU voi jatkaa Afganistanin väestöä tukevaa toimintaansa.
Kesäkuussa 2023 nimitettiin kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n erityisedustaja Persianlahden alueelle ja lokakuussa järjestettiin Masqatissa EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisneuvoston 27. tapaaminen, jonka tulokset olivat hyvin myönteisiä.
Syyskuussa 2023 EU myönsi tukea kahdelle Keski-Aasiassa toteutettavalle alueelliselle Team Europe ‑aloitteelle, joista toinen koskee digitaalisia yhteyksiä ja toinen vettä, energiaa ja ilmastonmuutosta. Kumpaakin tuettiin 20 miljoonalla eurolla.
Huhtikuussa 2023 EU käynnisti Filippiineillä Copernicus-ohjelman ja rahoitti digitaalisia yhteyksiä koskevaa Filippiinien Team Europe -aloitetta 10 miljoonalla eurolla.
Pohjois- ja Etelä-Amerikka ja Karibian alue
Kesäkuussa 2023 komissio ja korkea edustaja antoivat yhteisen tiedonannon Uusi toimintasuunnitelma EU:n suhteille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa. Siinä puolletaan EU:n poliittista yhteistyötä lisäämällä saavutettavaa entistä vahvempaa ja nykyaikaista kumppanuutta erityisesti Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) kanssa.
Brysselissä heinäkuussa pidetty EU:n ja CELACin huippukokous kokosi yhteen ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen molempien alueiden kaikkien maiden johtajia. He sitoutuivat uudistamaan ja nykyaikaistamaan näiden kahden alueen välistä kumppanuutta. Huippukokouksessa esitettiin EU:n ja CELACin vuosien 2023–2025 etenemissuunnitelma, ja huippukokouksen yhteydessä pidettiin EU:n ja Karibian johtajien kokous.
EU esitteli huippukokouksessa Team Europe -hengessä myös alueelle laaditun Global Gateway ‑investointiohjelman. Vuoteen 2027 jatkuva 45 miljardin euron arvoinen ohjelma kattaa useita eri aloja, kuten uusiutuvan energian, liikenteen, digitaalisen siirtymän ja lääkeinnovaatiot.
Lisäksi sovittiin kahdesta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Toinen koskee energia-alan yhteistyön syventämistä Uruguayn ja Argentiinan kanssa ja toinen kriittisiä raaka-aineita koskevaa yhteistyötä Argentiinan ja Chilen kanssa. EU:n ja Chilen laajennettu puitesopimus, joka on tähän mennessä nykyaikaisin ja kunnianhimoisin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maan kanssa tehty sopimus, allekirjoitettiin viisi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen joulukuussa.
Karibian alueella eniten EU:n apua saa Haiti. Vuonna 2023 vakavasta humanitaarisesta tilanteesta kärsi 5,2 miljoonaa haitilaista, joista 1,9 miljoonaa tarvitsi suojelua.
EU:n naapurialueet
EU:n itäisellä naapurialueella vuotta 2023 varjosti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. EU kuitenkin myös syvensi suhteitaan kumppanimaihin vuonna 2023. Kehitys kulminoitui joulukuussa tehtyyn päätökseen aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa (Moldovalle esitettiin myös tukipaketti, jolla pyritään lieventämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksia maahan ja lähentämään maata EU:hun) ja myöntää Georgialle ehdokasmaan asema.
Joulukuussa pidetyssä vuotuisessa EU:n ja itäisten kumppanimaiden ulkoministerikokouksessa vahvistettiin jälleen, että ”elpyminen, palautuminen ja uudistukset” -toimintaohjelma on edelleen tarkoituksenmukainen ja alueellisen yhteistyön kannalta tärkeä.
Itäistä kumppanuutta koskevan talous- ja investointisuunnitelman kautta oli vuoden 2023 lopussa joulukuussa saatu liikkeelle kaikkiaan 7,5 miljardin euron arvosta investointeja suunnitelman viidellä ensisijaisella alalla, jotka ovat talous ja yhteydet, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto, digitaalinen siirtymä sekä oikeudenmukaiset ja osallistavat yhteiskunnat.
Azerbaidžanin syyskuussa 2023 Vuoristo-Karabahissa suorittaman sotilasoperaation vuoksi 100 000 armenialaista joutui jättämään alueen ja heidät oli kotoutettava Armeniaan. Komissio antoi Armenialle hätäapua ja pitkän aikavälin tukea muun muassa rahoittamalla humanitaarisen avun paketteja, myöntämällä budjettitukea, tekemällä lisäinvestointeja talous- ja investointisuunnitelman kautta ja muuttamalla kahdenvälisten ja alueellisten ohjelmien käyttötarkoituksia.
Eteläisellä naapurialueella tilanne pysyi epävakaana. Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israelia vastaan tekemät terrori-iskut ja niiden jälkeiset tapahtumat ovat lisänneet alueen pitkittynyttä epävakautta. Haastavista oloista huolimatta EU osoitti edelleen olevansa sitoutunut tukemaan kumppaneitaan alueella.
Eteläisen naapurialueen talous- ja investointisuunnitelmalla oli saatu joulukuuhun 2023 mennessä liikkeelle 23,8 miljardin euron investoinnit kestävää energiaa, vesialaa ja infrastruktuuria koskevilla strategisilla painopistealueilla.
Alueellisella tasolla lykättiin 7. lokakuuta jälkeen vallinneen tilanteen vuoksi EU:n ja eteläisen naapurialueen vuotuista ministerikokousta, joka oli alun perin määrä pitää 27. marraskuuta 2023. Välimeren unionin kahdeksannessa alueellisessa foorumissa (Barcelona, 27. marraskuuta 2023) taas päädyttiin keskittymään Israelin ja Gazan tilanteeseen.
EU antoi Gazassa kiireellistä humanitaarista apua sitä eniten tarvitseville siviileille ja nelinkertaisti humanitaarisen apunsa määrän vuonna 2023 yli 100 miljoonaan euroon. Joulukuussa hyväksyttiin 118,4 miljoonan euron avustuspaketti, jolla tuetaan palestiinalaishallintoa.
EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä edelleen Syyrian suurin humanitaarisen avun antaja. Vuonna 2023 EU järjesti kaksi laajaa avunantajien konferenssia, joissa kerättiin yli 16,6 miljardia euroa rahoitusta.
Länsi-Balkan ja Turkki
IPA III -välineen varojen maksamisen tärkeimmän politiikkakehyksen muodostavat Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma ja vihreä toimintaohjelma.
Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmaa toteutetaan pääasiassa Länsi-Balkanin investointikehyksen (WBIF) puitteissa. Siinä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) varoja yhdistetään lainoihin, joilla tuetaan sosioekonomista lähentymistä EU:hun.
Joulukuuhun 2023 mennessä WBIF:n johtoryhmä oli hyväksynyt 59 investointisuunnitelman lippulaivainvestointia. Niiden kokonaisarvo on 8,9 miljardia euroa, johon sisältyy IPA-avustuksia 2,6 miljardin euron arvosta.
Euroopan komissio ehdotti marraskuussa 6 miljardin euron uudistus- ja kasvutukivälinettä sekä Länsi-Balkanin uutta kasvusuunnitelmaa, jolla pyritään nopeuttamaan Länsi-Balkanin kumppanimaiden yhdentymistä EU:hun tarjoamalla joitakin EU-jäsenyyden etuja etukäteen ennen liittymistä ja vauhdittamaan liittymisprosessin perusasioihin liittyviä uudistuksia.
Lisäksi EU jatkoi joulukuussa 2022 ilmoitetun miljardin euron energiatukipaketin käyttöönottoa. Paketilla pyritään lieventämään energiakriisin välittömiä vaikutuksia ja nopeuttamaan alueen energiasiirtymää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
EU ja Turkki jatkoivat vuonna 2023 jälleen yhteistyötään molemmille osapuolille tärkeillä aloilla. Marraskuussa 2023 komissio ja korkea edustaja antoivat EU:n ja Turkin poliittisten, taloudellisten ja kaupallisten suhteiden tilanteesta yhteisen tiedonannon, jossa ehdotetaan Eurooppa-neuvostolle tiettyjä toimia keskeisten yhteistyöalojen vauhdittamiseksi. Helmikuussa 2023 tapahtuneiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi järjestivät kansainvälisen avunantajien konferenssin, jossa annettiin rahoituslupauksia yhteensä 7 miljardin euron arvosta. Käyttämällä Turkin investointialustaa mahdollistettiin maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakennusta varten myönnetty puitelaina Euroopan komission myöntämän takauksen avulla. Euroopan investointipankin lainasopimuksella odotetaan saatavan liikkeelle noin 1,55 miljardin euron investoinnit maanjäristyksistä kärsineillä alueilla.
Merentakaiset maat ja alueet
Merentakaisilla mailla ja alueilla (MMA) on erityiset perustuslailliset kytkökset kolmeen jäsenvaltioon (Alankomaihin, Ranskaan ja Tanskaan). MMA:illa on EU:n kannalta entistä strategisempi rooli EU:n edustajina alueillaan. Lisäksi niillä on merkittäviä vahvuuksia, kuten valtavat talousvyöhykkeet ja strategista infrastruktuuria.
Grönlannissa tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuus julkisen sähköntuotannon kokonaismäärästä 90 prosenttiin tulevina vuosina. EU valmistautui vuonna 2023 myös yhteistyöhön Grönlannin kanssa puhtaaseen energiaan siirtymisen kannalta kriittisten raaka-aineiden alalla. EU ja Grönlanti allekirjoittivat marraskuussa 2023 yhteisymmärryspöytäkirjan kestäviä raaka-aineiden arvoketjuja koskevan kumppanuuden solmimiseksi.
EU on varannut MMA:ille 500 miljoonaa euroa rahoitustukea vuosiksi 2021–2027. Sillä edistetään niiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja autetaan niitä vastaamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin haasteisiin.
EU:n budjettitukitoimella ”Empowering youth to reinforce the sustainable development of the island” tuettiin vuonna 2023 kaikkiaan 421 nuoren koulutusta Saint-Pierre ja Miquelonissa, joka on Atlantin alueella sijaitseva Ranskan MMA. Lisäksi tällä nuorten voimaannuttamiseen saariryhmän kestävän kehityksen vahvistamiseksi tähtäävällä toimella edistettiin alueen nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä.