EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.6.2024
COM(2024) 267 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2022 osalta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.6.2024
COM(2024) 267 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2022 osalta
Kertomus Euroopan parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöslauselmissaan ja neuvoston vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan varainhoitovuoden 2022 osalta esittämien pyyntöjen seurannasta
1.Johdanto
Euroopan parlamentti päätti 11. huhtikuuta 2024 neuvoston suosituksen perusteella myöntää komissiolle vastuuvapauden EU:n talousarvion toteuttamisesta vuonna 2022. Tämä päätös vastuuvapauden myöntämisestä oli vaalikauden 2019–2024 viimeinen.
Viimeisten viiden vuoden aikana EU on edistynyt merkittävästi EU:n talousarvion toteuttamisessa:
-EU:n talousarviota käytettiin kriisien torjunnan välineenä sekä covid-19-pandemian että Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan aikana. Tämän mahdollisti erityisesti koheesiopolitiikan rahoituksen osalta lisätty joustavuus ja varojen uudelleenkohdentaminen.
-EU:n talousarviota vahvistettiin myös uudella elpymis- ja palautumistukivälineellä, jonka uudenlaisessa toteutusmallissa tuloksellisuus on talousarviovarojen käyttämisen keskiössä. Elpymis- ja palautumistukivälinettä rahoitetaan EU:n ennennäkemättömällä lainanotolla.
-Lainsäätäjät pääsivät komission ehdotuksen mukaisesti poliittiseen yhteisymmärrykseen varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta joulukuussa 2023. Tarkistetussa tekstissä i) lisätään avoimuutta EU:n varojen edunsaajien suhteen (komission keskitetyn verkkosivuston avulla), ii) laajennetaan varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä koskemaan yhteistyössä hallinnoitavia varoja, jotta EU:n talousarviota voidaan suojata paremmin petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta, iii) tarkennetaan eturistiriitoja koskevia sääntöjä ja iv) lisätään keinoja, joilla estetään EU:n varojen siirtäminen henkilöille tai yhteisöille, jotka eivät noudata EU:n arvoja.
-EU vahvisti merkittävästi välineistöään, jolla suojataan EU:n talousarviota petoksilta, erityisesti seuraavin keinoin: i) kesäkuusta 2021 lähtien toiminnassa olleen Euroopan syyttäjänviraston, jäljempänä ’EPPO’, perustaminen, ii) komission petostentorjuntastrategian hyväksyminen vuonna 2019 ja sen täytäntöönpano koko vaalikauden ajan, iii) korruptiontorjuntapaketti, johon sisältyy komission ehdotus direktiiviksi 1 korruption torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin sekä yhteinen tiedonanto 2 , jossa ehdotetaan EU:n ulkopuolella tehtyjen vakavien korruptiorikosten seuraamusjärjestelmää, sekä iv) hiljattain saavutettu yhteisymmärrys rahanpesun torjuntaa koskevasta asetuksesta ja direktiivistä.
-EU loi välineet EU:n talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltioperiaatteen rikkomisilta. Tämän vaalikauden merkittävin tapahtuma tältä osin on ehdollisuusasetuksen 3 voimaantulo tammikuussa 2021 ja siitä alkanut asetuksen soveltaminen.
-Komissio myös paransi merkittävästi talousarvionsa saavutusten seurantaa ja niistä raportointia. Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet osoittamaan vähintään 30 prosenttia kaikista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja NextGenerationEU-välineen varoista ilmastohaasteeseen vastaamiseen. Komissio on ottanut käyttöön vankat seurantamenetelmät sen varmistamiseksi, että EU pitää kiinni sitoumuksestaan.
Tämä myönteinen kehitys kuvastaa jatkuvaa ja rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, komission sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä.
Tämä kertomus vuoden 2022 vastuuvapausmenettelyn seurannasta on osa integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia. Kertomuksessa esitetään yhteenveto toimista, joita komissio on toteuttanut vastauksena i) pyyntöihin, jotka Euroopan parlamentti esitti vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöslauselmansa 4 poliittisia painopisteitä koskevassa osiossa, ja ii) tärkeimpiin pyyntöihin, jotka neuvosto esitti vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan 5 . Komissio toimittaa yksityiskohtaisempia ja ajantasaisempia tietoja vastauksena kaikkiin yksittäisiin suosituksiin, kun vuoden 2023 vastuuvapausmenettely alkaa myöhemmin tänä vuonna.
2.EU:n varojen käytön seuranta
Komissio pitää erittäin tärkeänä, että EU:n varojen käyttöä seurataan yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja täytäntöönpanokumppaneiden kanssa, ja se osoittaa tähän merkittäviä resursseja.
a.EU:n arvojen, myös oikeusvaltioperiaatteen, mukainen varojen käyttö
Komissio on samaa mieltä parlamentin kanssa siitä, että komission on hyödynnettävä ”käytettävissä olevia välineitä kattavasti puuttuakseen unionin arvojen vakavaa loukkausta koskevaan selvään riskiin ja soveltamaan viipymättä ehdollisuusasetusta, jos oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset vaikuttavat unionin taloudellisiin etuihin” 6 . Erityisesti on seurattava tilannetta kaikissa jäsenvaltioissa, jotta asetuksen soveltamisalaan kuuluvat oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Komissio aikoo toimia näin jatkossakin. Komissio julkaisi 12. tammikuuta 2024 kertomuksen ehdollisuusasetuksen soveltamisesta 7 .
Tähän mennessä ainoa ehdollisuusasetuksen nojalla käynnistetty menettely koskee Unkaria. Komissio arvioi Unkarin tilannetta uudelleen 13. joulukuuta 2023 ja havaitsi, että Unkari ei ollut toteuttanut uusia korjaavia toimenpiteitä, joilla jäljellä olevat ongelmat ratkaistaisiin asianmukaisesti. EU:n talousarvioon kohdistuva riski ei tämän vuoksi ollut muuttunut neuvoston joulukuussa 2022 tekemän talousarvion suojatoimenpiteitä koskevan päätöksen jälkeen. Näin ollen komissio totesi, että neuvoston toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Komission uudelleenarvioinnissa lueteltiin kaikki ongelmat, joiden osalta tarvitaan edelleen korjaavia toimenpiteitä. Näihin sisältyvät myös parannukset, jotka liittyvät Unkarin integriteettiviranomaisen toimeksiantoon ja yleishyödyllisten säätiöiden tilanteeseen.
Komissio panee merkille, että parlamentti vaatii vastuuvapauden myöntämistä koskevassa päätöslauselmassaan komissiota ”takaamaan yhtenäisen, kokonaisvaltaisen ja yhdennetyn lähestymistavan erilaisiin varoihin ja lainsäädäntövälineisiin ja välttämään teknokraattista ja ristiriitaista lähestymistapaa eri rahoitusvälineissä” 8 .
Kolme tärkeintä välinettä, joilla suojataan EU:n talousarviota oikeusvaltioperiaatteen loukkauksilta, ovat i) ehdollisuusasetus, ii) Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys, josta säädetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa 9 , sekä iii) kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevat välitavoitteet ja tavoitteet oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
Näillä välineillä on lainsäätäjien päätöksen mukaisesti erilaiset tavoitteet, soveltamisalat ja oikeudelliset kehykset. Esimerkiksi perusoikeuskirjaa koskevaa horisontaalista mahdollistavaa edellytystä 10 sovelletaan ainoastaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kahdeksaan EU:n rahastoon. Perusoikeuskirjaa koskeva ehto ei myöskään suojaa EU:n talousarviota samoilta väärinkäytöksiltä kuin ehdollisuusasetus, vaikka päällekkäisyyksiä onkin. Ehdollisuusasetusta voidaan kuitenkin käyttää vain silloin, jos komissio katsoo, että muut välineet eivät suojaa EU:n talousarviota tehokkaammin.
Unkarin tapauksessa komissio katsoi joulukuussa 2023, että Unkari oli toteuttanut tarvittavat oikeuslaitosta koskevat uudistukset. Näin ollen komissio totesi, että perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta oli täytetty. Unkari ei kuitenkaan edelleenkään täyttänyt muita perusoikeuskirjaa koskevan horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen osa-alueita, jotka liittyvät akateemiseen vapauteen, turvapaikkaoikeuteen ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksiin. Komissio on todennut myös, että Unkari ei edelleenkään täytä useita aihekohtaisia mahdollistavia edellytyksiä.
Kuten edellä mainittiin, komissio totesi ehdollisuusasetuksen perusteella, että neuvoston toimenpiteiden olisi pysyttävä voimassa, sillä Unkari ei ollut ratkaissut kaikkia jäljellä olevia ongelmia.
Unkari sitoutui elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan 27 keskeisimpään välitavoitteeseen EU:n taloudellisten etujen suojelemiseksi ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Näistä 27 keskeisimmästä välitavoitteesta neljä koskee oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Ne vastaavat toimenpiteitä, jotka komissio on pyytänyt Unkaria toteuttamaan perusoikeuskirjaa koskevan horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen mukaisesti. Lisäksi 21 keskeisintä välitavoitetta vastaa korjaavia toimenpiteitä, joihin Unkari on sitoutunut ehdollisuusasetuksen mukaisessa menettelyssä. Loput kaksi keskeisintä välitavoitetta liittyvät toimenpiteisiin, joilla parannetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tarkastuksia ja valvontaa. Yhtään maksupyyntöä ei voida täyttää ennen kuin nämä keskeisimmät välitavoitteet on saavutettu.
Komissio jatkaa käytössään olevien välineiden perusteellista soveltamista suojellakseen EU:n talousarviota oikeusvaltioperiaatteen loukkauksilta. Valmistellessaan EU:n seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota komissio hyödyntää nykyisten välineiden käytöstä saatuja kokemuksia.
b.Talousarvion suojaaminen petoksilta
Komissio panee merkille parlamentin kehotuksen vahvistaa ”edelleen EPPOn ja OLAFin valmiuksia sekä niiden välistä yhteistyötä ja määrittämään niiden toimivaltuudet paremmin” 11 .
-EPPOn ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valmiudet
Talousarvion otsakkeissa ”Palautumiskyky ja arvot” (EPPO) ja ”EU:n yleinen hallinto” (OLAF) asetetuista erittäin tiukoista talousarviorajoitteista huolimatta EPPO sai vuonna 2024 yhteensä 33 uutta virkaa, minkä jälkeen keskusvirastossa oli yhteensä 232 virkaa. Tähän sisältyvät resurssit, joita komissio ehdotti 9. huhtikuuta 2024 lisätalousarvioesityksessä nro 3/2024 seuraavien tapahtumien huomioimiseksi: i) Puolan osallistuminen EPPOon ja ii) Ruotsin odotettu osallistuminen tulevina kuukausina. Uusien virkojen myöntämisessä EPPOlle otettiin huomioon EPPOn operatiivisen toiminnan merkittävä lisääntyminen sen jälkeen, kun viraston toiminta alkoi kesäkuussa 2021. Vuoden 2023 loppuun mennessä käynnissä oli 1 927 tutkimusta.
OLAFin osalta vuoden 2024 talousarvioon sisältyy kaksi uutta ulkopuolista henkilöstön jäsentä, jotka siirretään komission muista osista seuraamaan Ukrainaan suuntautuvaa rahoitusta.
-EPPOn, OLAFin ja muiden petostentorjuntatoimijoiden välinen yhteistyö
EPPOn ja OLAFin yhteistyöllä varmistetaan, että niiden toimeksiannot täydentävät toisiaan, ja näin vältetään työn päällekkäisyydet. EPPO, OLAF ja muut petostentorjunnan toimijat 12 tekevät tiivistä yhteistyötä kymmenissä tapauksissa vuosittain. OLAF ilmoittaa yhdessä kansallisten viranomaisten ja muiden EU:n toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten kanssa EPPOlle, jos ne havaitsevat EPPOn toimivaltaan kuuluvan epäillyn rikoksen. Lisäksi OLAF täydentää EPPOn tutkimuksia ja edistää niiden operatiivista tehokkuutta monissa tapauksissa suorittamalla täydentäviä hallinnollisia tutkimuksia ja tukemalla EPPOa tarvittaessa.
Lähes kolme vuotta kestäneen yhteistyön aikana on syntynyt useita menestystarinoita:
·OLAF on käynnistänyt EPPOn tutkimusten käynnistämisen jälkeen niitä täydentäviä tutkimuksia 72 tapauksessa. Tämän johdosta rahoja on tähän mennessä suositeltu perittävän takaisin lähes 300 miljoonan euron arvosta.
·OLAF on tarjonnut EPPOlle operatiivista tukea 26 tapauksessa, mukaan lukien EPPOn hankkiman todistusaineiston rikostekninen analyysi, joka puolestaan on sisällytetty esitutkintapöytäkirjaan.
OLAFin ja EPPOn yhteistyön vahvistamiseksi entisestään 22.–23. huhtikuuta 2024 järjestettiin niiden operatiivisen kumppanuuden konferenssi. Konferenssissa EPPOn valtuutetut Euroopan syyttäjät ja OLAFin tutkijat keskustelivat kokemuksistaan ja siitä, miten he voisivat parantaa yhteistyötään tulevaisuudessa.
Lisäksi OLAFista annetun asetuksen 13 ja EPPOsta annetun asetuksen 14 mukaan molempien säädöskokonaisuuksien täytäntöönpanoa olisi arvioitava 1. kesäkuuta 2026 mennessä. EPPOn ja OLAFin välisen yhteistyön vaikuttavuus ja tehokkuus ovat tärkeä osa molempien asetusten käynnissä olevia arviointeja. Näin ollen nämä arvioinnit synkronoidaan sisällön ja aikataulun osalta niin hyvin kuin mahdollista, jotta varmistetaan synergiat ja vältetään päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet.
-Varainhoitoasetuksen tarkistaminen ja petostentorjunta
Varainhoitoasetuksen kohdennetulla tarkistuksella, josta päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa 2023, vahvistetaan EU:n talousarvion suojelua i) varmistamalla EU:n rahoituksen saajia ja niiden tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen standardoitu sähköinen kirjaaminen ja tallentaminen ja ii) tekemällä EU:n rahoituksen saajia ja niiden tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen louhintaan ja riskien pisteytykseen tarkoitetun integroidun tietoteknisen järjestelmän käytöstä pakollista kaikkien talousarvion hallinnointitapojen osalta vuoden 2027 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä alkaen.
c.Rahankäytön virheiden rajoittaminen
Komissio on samaa mieltä parlamentin kanssa siitä, että ”menoaloilla, joilla säännöt ja tukikelpoisuusperusteet ovat monimutkaisempia, virheriski on suurempi” 15 .
Suurin osa rahankäytön virheitä rajoittavista komission toimista, joihin usein sisältyy sääntöjen yksinkertaistamista, toteutetaan meno-ohjelmien tasolla, koska kaikki meno-ohjelmat eroavat toisistaan toteutusmallin ja valvontajärjestelmän suhteen.
Yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, osalta sekä komissio että tilintarkastustuomioistuin arvioivat, että viljelijöiden tulotukeen liittyvä rahankäytön virhetaso alittaa tällä hetkellä kahden prosentin kynnysarvon, jonka ylittyessä virhetasoa pidetään olennaisena. Näin ollen virhetason alentamistoimissa keskitytään maaseudun kehittämiseen ja markkinatoimenpiteisiin, joissa virhetaso on edelleen korkeampi. Lisäksi vuosien 2023–2027 YMP:n täytäntöönpanomallilla tuetaan sääntöjen yksinkertaistamista antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus räätälöidä toimet omien tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi uudella YMP:llä edistetään sellaisten uusien teknologioiden käyttöä, joiden avulla voidaan puuttua virheisiin.
Koheesiopolitiikan rahastojen osalta komissio tekee aktiivisesti yhteistyötä kaikkien ohjelmaviranomaisten kanssa parantaakseen niiden valmiuksia havaita ja käsitellä virheitä eri keinoin (ohjeet, kohdennettu tuki, jatkuva koulutus ja komission tarkastajien palaute kansallisille viranomaisille havaitsematta jääneistä virheistä ja niiden perimmäisistä syistä). Komissio edistää samanaikaisesti virheille vähemmän alttiita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ja rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.
Tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen osalta asioita yksinkertaistettiin jo Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Yksinkertaistamista jatketaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Tässä yhteydessä esimerkiksi lisätään yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen, kuten hankkeiden kertakorvausrahoituksen ja yksikkökustannusten, käyttöä, mikä vähentää merkittävästi edunsaajien hallinnollista taakkaa ja siksi myös odotettavasti virheiden määrää. Komissio on myös vahvistanut entisestään edunsaajille suunnattuja viestintäkampanjoitaan, joissa keskitytään henkilöstökustannusten ilmoittamiseen, sillä niiden laskemisessa syntyy helposti virheitä.
Lisäksi komissio tarkistaa parhaillaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tarkastus- ja valvontastrategiaansa. Yksi tämän tarkistuksen päätavoitteista on kehittää vankka ja kohdennettu riskiprofiilimenetelmä, jolla virheriskiä voidaan arvioida ja käsitellä paremmin.
d.Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon valvonta
Komissio panee merkille, että parlamentti pitää vastuuvapauden myöntämistä koskevassa päätöslauselmassaan ”valitettavana, että välitavoitteita ei ole määritelty paremmin, ja kehottaa komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot panevat asiaan liittyvät toimet täytäntöön hyväksyttyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti” 16 .
Komissio arvioi, että kaikki vuoden 2022 maksuihin liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu tyydyttävästi. Tilintarkastustuomioistuin oli samaa mieltä lähes kaikista komission yksittäisistä arvioinneista. Vain muutamissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin päätyi erilaiseen tulkintaan tai tulkitsi oikeusperustaa eri tavoin ja sen vuoksi katsoi, että välitavoitetta tai tavoitetta ei ollut saavutettu tyydyttävästi.
Kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia tarkistettaessa komissio pyrkii selventämään toimenpiteitä ja niihin liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita sekä säilyttämään samalla kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleiset tavoitteet, erityisesti maakohtaisia suosituksia koskevien uudistusten osalta.
Lisäksi komissio on toteuttanut toimia hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon virtaviivaistamiseksi. Samalla se on huolehtinut siitä, että EU:n taloudellisia etuja suojellaan asianmukaisesti ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta noudatetaan täysin. Komission uudistettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyviä ohjeita yksinkertaistettiin, jotta voitaisiin tukea suunnitelmien nopeaa täytäntöönpanoa ja selventää niihin tehtyjä muutoksia jäsenvaltioille. 17
Komissio panee myös merkille parlamentin huolen ”siitä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä arvioidessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita komission alustavissa arvioinneissa ja jälkitarkastuksissa ja totesi jäsenvaltioiden raportointi- ja valvontajärjestelmissä olevan yhä puutteita” 18 .
Komissio on käyttänyt elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönotosta lähtien dynaamista lähestymistapaa tarkastuksiin ja valvontaan. Komissio päivitti tarkastus- ja valvontastrategiansa ottaen huomioon komission sisäisen tarkastuksen toimialan, tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin havainnot ja suositukset.
Komissio vahvisti erityisesti jäsenvaltioiden sisäisille valvontajärjestelmille suorittamiaan tarkastuksia tarkistaakseen, miten järjestelmillä varmistetaan julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen noudattaminen. Nyt komission kaikkien tarkastusten ja tiedonhankintamatkojen yhteydessä tarkistetaan, että jäsenvaltiot valvovat säännöllisesti ja tehokkaasti julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen noudattamista.
Komissio päivitti myös menetelmänsä EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevien jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien tarkastamiseksi. Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönoton jälkeen komissio on tarkastanut kaikki 27 kansallista valvontajärjestelmää vähintään kerran. Näiden tarkastusten perusteella ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien tarkistuksen yhteydessä komissio ehdotti tarvittaessa uusia tarkastuksen ja valvonnan välitavoitteita, jotka on käsiteltävä ennen seuraavaa maksua. Komissio tekee aktiivisesti riskiperusteisia lisätarkastuksia sen varmistamiseksi, että riskejä seurataan ja käsitellään asianmukaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen koko voimassaolon ajan.
3.EU:n talousarvion tuloksellisuus
Komissio on parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että on erittäin ”tärkeää tehdä kriisiin reagoimiseksi luotujen rahoitusohjelmien jälki- ja väliarvioinnit, joissa käsitellään niiden merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tason lisäarvoa” 19 .
Komissio julkaisi 21. helmikuuta 2024 elpymis- ja palautumistukivälineen väliarvioinnin. Arvioinnissa käsitellään paremman sääntelyn viittä kriteeriä, jotka ovat tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus, merkityksellisyys ja unionin tason lisäarvo. Arvioinnin yhteydessä suoritettiin riippumaton ulkoinen arviointitutkimus. Arvioinnissa todetaan, että vaikka elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutuksia ei ole vielä mahdollista arvioida kokonaisvaltaisesti, on jo selvää, että se on keskeinen väline, jolla edistetään jäsenvaltioiden rakenneuudistusten toteutusta eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten mukaisesti. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että elpymis- ja palautumistukiväline ei toistaiseksi ole johtanut joidenkin jäsenvaltioiden toivomaan hallinnon yksinkertaistamiseen.
Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevista investointialoitteista (CRII ja CRII+) 20 covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi myönnetyn tuen alustavan arvioinnin mukaan tämä tuki on johtanut sekä Euroopan sosiaalirahaston että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston käyttämättä jääneiden varojen tehokkaaseen käyttöön. Sen seurauksena, että jäsenvaltiot saivat mukauttaa ohjelmiaan joustavasti, lähes 24 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta kohdennettiin uudelleen.
Komissio julkaisee vuoden 2025 alkuun mennessä arviointeja myös muista välineistä, jotka on otettu käyttöön koheesiopolitiikan rahoituksella viimeaikaisten kriisien ratkaisemiseksi 21 .
Lisäksi komissio keskittyy neuvoston pyynnön mukaisesti ”sellaisiin tulosperusteisiin suoritusindikaattoreihin, jotka voidaan suoraan yhdistää EU:n toimiin” 22 .
Komissio raportoi vuosien 2021–2027 keskeisistä tuloksellisuuden indikaattoreista 23 meno-ohjelmittain ohjelmien tuloksellisuutta koskevissa lausunnoissa , jotka ovat osa vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta. Näistä indikaattoreista 45 prosenttia on tulosperusteisia, mikä kertoo siitä, että tuloksilla on suuri painoarvo.
Lisäksi komissio julkaisi joulukuussa 2023 ensimmäisen NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevan vaikutusraportin 24 . Raportissa mitattiin näillä vihreillä joukkolainoilla rahoitettujen investointien konkreettisia ilmastovaikutuksia vältettyinä kasvihuonekaasupäästöinä.
Lisäksi komissio on parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että ”on tärkeää jatkaa – – sukupuolitietoista budjetointia koskevia toimia” 25 .
Komissio on sisällyttänyt EU:n talousarvioon monialaisia painopisteitä, myös sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan painopisteen. Komissio julkaisi vuonna 2022 menetelmän sukupuolten tasa-arvoa tukevien EU:n talousarviomenojen määrittämiseksi. Tätä menetelmää on sovellettu koko EU:n talousarvioon vuoden 2023 talousarvioesityksestä lähtien.
4.Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ja toimenpiteet EU:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi
Komissio panee merkille, että vastuuvapauden myöntämistä koskevassa päätöslauselmassa parlamentti toteaa olevansa ”huolissaan siitä, että useita unionin eri toimintapolitiikkoja, kuten koheesiopolitiikkaa, koskevien alakohtaisten asetusten hyväksyminen myöhäisessä vaiheessa viivästytti huomattavasti ohjelmakauden 2021–2027 täytäntöönpanoa”, ja että parlamentti ”kehottaa komissiota ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa tämän tilanteen ratkaisemiseksi” 26 .
Maksattamatta olevat sitoumukset (joista käytetään yleisesti nimitystä ”RAL”, ”reste à liquider”) ovat niiden sidottujen määrärahojen määriä, joita ei ole vielä maksettu. Vuoden 2023 lopussa maksattamatta olevia sitoumuksia oli yhteensä 543,0 miljardin euron edestä. NextGenerationEU-välineen osa, jota ei makseta takaisin, oli 238,6 miljardia euroa eli lähes 44 prosenttia kaikista maksattamatta olevista sitoumuksista 27 .
Komissio aikoo edelleen seurata maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän täytäntöönpanoa ja ehdottaa vuotuisten talousarviomenettelyjen yhteydessä maksumäärärahojen määriä, jotka täyttävät maksutarpeet riittävällä tavalla.
Joitakin pitkälle meneviä yksinkertaistuksia hyväksyttiin yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja osana YMP:n uutta lainsäädäntökehystä (erityisesti sen uuden täytäntöönpanomallin ansiosta).
Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline, jäljempänä ’STEP-kehysväline’ 28 , tarjoaa lisää joustavuutta niiden varojen käyttöön, jotka on kohdennettu johonkin sen kolmesta painopisteestä 11 EU-ohjelman puitteissa. Komissio alkoi tarjota jäsenvaltioille tukea ja ohjeita STEP-kehysvälineen toiminnasta kokousten, kirjallisten kysymysten vastausten sekä webinaarien avulla heti kehysvälinettä koskevan asetuksen 29 voimaantulon jälkeen, jotta välineen tarjoamia joustomahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Komissio antoi toukokuussa 2024 lainsäätäjien valtuuttamana ohjeet 30 tietyistä kehysvälinettä koskevan asetuksen säännöksistä. Ohjeissa muun muassa selvennettiin kehysvälineen tavoitteita ja soveltamisaloja ja annettiin tietoa edellytyksistä, joiden perusteella teknologiat voidaan katsoa välineen mukaisesti kriittisiksi.
Komissio panee merkille, että parlamentti ”kehottaa komissiota tekemään teknisen avun kaltaisia aloitteita käyttöasteen nostamiseksi pysyvästi jäsenvaltioissa”, ”seuraamaan tiivisti toteutumisen edistymistä jäsenvaltioissa” sekä ”toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle maa-analyysin, jossa määritetään toistuvat ongelmat ja toimenpiteet, joihin on ryhdytty tilanteen optimoimiseksi” 31 . Tämän osalta komissio korostaa, että käyttöaste vaihtelee merkittävästi eri hallinnointitapojen, ohjelmien ja jäsenvaltioiden välillä.
Kansallisten viranomaisten kanssa toteutettavien ohjelmien osalta komissio auttaa vahvistamaan viranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja poistamaan investointien pullonkauloja monin tavoin, esimerkiksi koheesiopolitiikan teknisen tuen, teknisen tuen välineen 32 tai elpymis- ja palautumistukivälineellä tuettujen toimenpiteiden avulla.
Lisäksi komissio on vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien hyväksymisestä lähtien osallistunut niiden seurantakomiteoiden työhön. Jos ilmenee ongelmia, jotka haittaavat sujuvaa täytäntöönpanoa, komissio neuvoo asianomaista jäsenvaltiota ja tekee yhteistyötä sen kanssa, kunnes ongelma on ratkaistu. Toimintasuunnitelmista voidaan sopia jäsenvaltioiden kanssa, jos ohjelmia tai joitakin niiden osia toteutetaan hitaasti.
Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien täytäntöönpanoa koskevat tiedot on toimitettava komissiolle useammin kuin edellisellä ohjelmakaudella. Tiedot on nyt toimitettava viisi kertaa vuodessa, mikä tarkoittaa, että komissiolle toimitetaan tietoa täytäntöönpanon edistymisestä lähes reaaliaikaisesti ja että komissio pystyy täten lisäämään tukeaan jäsenvaltioille viipymättä.
Yksityiskohtaiset maakohtaiset käyttötiedot julkaistaan meno-ohjelmittain. Suurimpien ohjelmien tiedot ovat i) elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulussa , ii) koheesiopolitiikan avoimella tietoalustalla 33 sekä iii) Horizon dashboard -sivustolla .
5.Tulevaisuuden näkymät
Aiemmista vastuuvapausmenettelyistä saaduista kokemuksista voi olla hyötyä EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion laadinnassa. Yksi tärkeimmistä opeista, jotka aiemmista menettelyistä on saatu, on se, että varojen maksamistapa vaikuttaa suoraan virheriskiin. Monimutkaiset säännöt ja liian jäykät toteutusmallit aiheuttavat sekä i) suuren osan rahankäytön virheistä että ii) paineita talousarvion toteuttajien ja edunsaajien hallinnollisille valmiuksille.
Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä laadittaessa voidaan tutkia keinoja yksinkertaistaa toteutusmekanismeja entisestään sekä vähentää talousarvion toteuttamisesta vastaavien EU:n ja kansallisten viranomaisten hallinnollista taakkaa ja edunsaajien hallinnollista taakkaa niin, että samalla keskitytään voimakkaasti moitteettomaan varainhoitoon ja EU:n talousarvion tuloksellisuuteen.
* * *
COM(2023) 234 final.
JOIN(2023)12 final.
Asetus (EU, Euratom) 2020/2092.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 11 kohta.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 soveltamisesta (COM(2024) 17). Tiedonannon oikaisu julkaistiin 23. helmikuuta 2024 (COM(2024) 17 final/2).
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 11 kohta.
Asetus (EU) 2021/1060.
Perusoikeuskirjaa koskevan horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen mukaan jäsenvaltioiden on pantava meno-ohjelmansa täytäntöön perusoikeuskirjan mukaisesti. Ks. asetuksen (EU) 2021/1060 liite III.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 12 kohta.
Europol, Eurojust, jäsenvaltioiden petostentorjunnan koordinointiyksiköt, komissio ja tilintarkastustuomioistuin.
Asetus (EU, Euratom) 883/2013.
Neuvoston asetus (EU) 2017/1939.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 17 kohta.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 4 kohta.
Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvät ohjeet, 31. toukokuuta 2024.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 8 kohta.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 7 kohta.
Preliminary evaluation of the support provided by ESF and FEAD under the Coronavirus Response Investment Initiatives (CRII and CRII+) (SWD(2023) 249).
Koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE-tukitoimi), CARE+, joustava apu alueille (FAST-CARE-tukitoimi) ja kohtuuhintaista energiaa tukevan välineen (SAFE) toimenpiteet.
Ks. neuvoston vastuuvapauden myöntämistä koskevan suosituksen (6179/24) 3 kohta.
Keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit on lueteltu kunkin meno-ohjelman perustana olevien asetusten liitteessä.
Euroopan komissio, budjettipääosasto, Green bonds – Impact and allocation report – NGEU report 2023, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 16 kohta.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 18 kohta.
Lisätietoa maksattamatta olevien sitoumusten määrästä on i) EU:n vuoden 2023 tilinpäätöksessä, ii) vuoden 2025 talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa V ja iii) vuosikertomuksessa, joka koskee EU:n vuosien 2025–2029 talousarvion tulevia sisään- ja ulosvirtauksia koskevaa pitkän aikavälin ennustetta. Komissio myös antaa asiaan liittyvää tietoa parlamentille ja neuvostolle aihetta käsittelevissä kokouksissa kolme kertaa vuodessa.
Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP-kehysväline) perustettiin maaliskuussa 2024 tukemaan Euroopan teollisuutta ja lisäämään investointeja Euroopan kriittisiin teknologioihin. STEP-kehysvälineen avulla kerätään ja ohjataan rahoitusta kolmeen investointialaan 11 EU-ohjelmassa: i) digitaaliset teknologiat ja syväteknologiset innovaatiot, ii) puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat ja iii) bioteknologiat.
Asetus (EU) 2024/795.
Ks. päätöksen 2023/2129(DEC) 19 kohta.
Väline on perustettu asetuksella (EU) 2017/825.
Alustan tiedot koskevat koheesiopolitiikan rahoitusta, vuosien 2014–2022 ja 2023–2027 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa sekä vuosien 2023–2027 Euroopan maatalouden tukirahastoa.