EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.6.2024

COM(2024) 251 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma

{SWD(2024) 251 final}

Johdanto

Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa kaavailtu muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistus 1 on historiallinen läpimurto. Se tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joilla unioni voi tehostaa edelleen ulkorajojensa valvontaa ja luoda nopeita ja tehokkaita turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä, ja samalla sillä varmistetaan vahvat takeet. Sillä luodaan muuttoliikkeen yhteiseen hallintaan oikeudenmukainen ja toimiva yhteisvastuu- ja vastuunjakojärjestelmä, jossa yhtäkään jäsenvaltiota ei jätetä yksin paineen alle.

Uudistuksen hyväksyminen kertoo myös siitä, että EU ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat yhdessä löytämään lujittuneen keskinäisen luottamuksen avulla ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Sopimuksen myötä siirrytään uuteen vaiheeseen toteutettaessa kaksitahoista toimintamallia, jolla pyritään kestävään rakenteelliseen uudistukseen ja kohdennettuihin operatiivisiin toimiin muun muassa kattavilla kumppanuuksilla kumppanimaiden kanssa. Tämä toimintamalli on mahdollistanut sen, että EU on voinut jättää aiemmat näkemyserot taakseen ja vakiinnuttaa muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta koskevan yhteisen toimintamallin. 2

Tätä myönteistä muutosvoimaa on nyt hyödynnettävä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muuntamiseksi säädöksistä toimivaksi todellisuudeksi. Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavat säädökset tulivat voimaan 11. kesäkuuta 2024, ja niitä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua tästä eli vuoden 2026 puolivälissä. 3 Tällä yhteisellä täytäntöönpanosuunnitelmalla autetaan unionia ja sen jäsenvaltioita valmistautumaan tehokkaasti näiden säädösten täytäntöönpanoon. Sillä varmistetaan, että kahden vuoden siirtymäkausi käytetään tehokkaasti ja että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät toteuttavat tarvittavat hallinnolliset, operatiiviset ja oikeudelliset toimet.

Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa ja turvapaikkamenettelyasetuksessa edellytetään, että komissio esittää yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman. 4 Täytäntöönpanon merkityksen ja monimutkaisuuden vuoksi komissio on päättänyt aikaistaa täytäntöönpanosuunnitelman hyväksymistä syyskuusta kesäkuuhun 2024, jotta jäsenvaltioille jää mahdollisimman paljon aikaa laatia kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa 12. joulukuuta 2024 mennessä.

Yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman tavoite ja tarkoitus

Yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa noudatetaan käytännönläheistä lähestymistapaa ja keskitytään olennaisiin näkökohtiin, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon laatiessaan kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmiaan ja jotka on toteutettava unionin ja kansallisella tasolla sen varmistamiseksi, että uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltaa vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Se tarjoaa puitteet yhteiselle työohjelmalle seuraaviksi kahdeksi vuodeksi ja kattaa oikeudelliset ja toiminnalliset tuotokset, keskustelurakenteet sekä asiaankuuluvan operatiivisen ja taloudellisen tuen.

Yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman perusteluna on nimenomaan sen yhteinen luonne: se on yhteinen kaikille jäsenvaltioille, se kattaa kaikki uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen säädökset, jotka on pantava täytäntöön, ja sillä pyritään saavuttamaan siirtymäkauden loppuun mennessä hyvin varautunutta järjestelmää koskeva yhteinen tavoite.

Yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma on yhteinen ensinnäkin siksi, että se kokoaa yhteen kaikki jäsenvaltiot. Näin siinä otetaan huomioon, että 27 jäsenvaltion unionissa muuttoliike on yhteinen eurooppalainen haaste, joka edellyttää yhteistä eurooppalaista ratkaisua. Järjestelmän menestys edellyttää väistämättä kaikkien jäsenvaltioiden valmiutta, ja yhden jäsenvaltion toimet vaikuttavat kaikkiin jäsenvaltioihin. Yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman tarkoituksena on tehdä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanosta kaikkien kannalta hallittava ja hallita sitä yhdessä.

Suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien EU:n virastojen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti puheenjohtajavaltio Belgian 29.–30. huhtikuuta 2024 Gentissä järjestämässä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen käytännön soveltamista käsitelleessä ministerikokouksessa sekä useissa neuvoston maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioiden strategisen komitean (SCIFA) kokouksissa. Komissio kuuli myös kansalaisyhteiskuntaa, muun muassa maahanmuuttajien näkemyksiä maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasioissa käsittelevää komission asiantuntijaryhmää, sekä UNHCR:ää.

Toinen syy siihen, että yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma on yhteinen, on se, että se kattaa kaikki uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavat säädökset, jotka liittyvät toisiinsa eivätkä voi toimia tehokkaasti erikseen. Yhdessä sopimuksen säädökset muodostavat yhdennetyn järjestelmän, joka ilmentää kokonaisvaltaista ja tasapainoista eurooppalaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen ja jolla varmistetaan sekä yhteisvastuu että vastuullisuus sekä oikeuksien suojelu ja velvoitteiden noudattaminen. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on sisällytetty turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetukseen 5 . Näin ollen komission olisi otettava tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan keskeiset osatekijät huomioon yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa.

Kolmanneksi yhteisellä täytäntöönpanosuunnitelmalla pyritään yhteiseen tavoitteeseen eli saamaan hyvin varautunut järjestelmä käyttöön siirtymäkauden loppuun mennessä, mikä on olennaisen tärkeää uuden tasapainoisen lähestymistavan edellyttämän keskinäisen luottamuksen luomiseksi. Hyvä varautuminen on kriittinen konsepti, johon sopimuksen keskeiset velvoitteet perustuvat, sillä se on perustaso, jonka perusteella määritellään, onko jäsenvaltio muuttoliikepaineen alaisena tai kohtaako sitä merkittävä muuttoliiketilanne. Tämä konsepti antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hyötyä yhteisvastuusta tai yhteisvastuuvelvoitteista tehtävistä vähennyksistä. Juuri sen avulla varmistetaan, että sopimus toimii yhtenäisenä kokonaisuutena.

”Yhteinen” ei kuitenkaan tarkoita, että täytäntöönpanosuunnitelma olisi kaikille sama. Yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa annetaan jäsenvaltioille joustovaraa mukauttaa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaiset velvoitteet kansallisiin järjestelmiinsä. Kaikilla jäsenvaltioilla on erilaisia haasteita ratkaistavanaan ja ne ovat valmisteluissaan eri vaiheissa, mutta yksikään jäsenvaltio ei aloita tyhjästä. Monet sopimuksen innovaatiot perustuvat olemassa oleviin käytäntöihin tai niillä laajennetaan nykyisiä vaatimuksia. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään tietämystään ja kokemuksiaan sekä jakamaan parhaita käytäntöjä.

Lisäksi on otettava huomioon kolme tekijää, jotta siirtymäkauden aikana asetetaan oikea tavoitetaso.

Ensinnäkin vaikka unionilla ja jäsenvaltioilla on periaatteessa kaksi vuotta aikaa valmistautua uuden oikeudellisen kehyksen soveltamisen aloittamiseen, on tärkeää korostaa, että jotkin osatekijät on otettava käyttöön jo ennen vuoden 2026 puoliväliä. Esimerkiksi ensimmäinen vuotuinen yhteisvastuusykli alkaa kesäkuussa 2025, ja komission on ehdotettava lokakuussa 2025 ensimmäisiä komission päätöksiä, joilla määritetään jäsenvaltiot, jotka ovat muuttoliikepaineen tai muuttoliikepaineen riskin alaisena tai joita kohtaa merkittävä muuttoliiketilanne.

Toiseksi uuden järjestelmän kaikkien olennaisten osien käyttöönotto siirtymäkauden loppuun mennessä muodostaa välittömän tehtävän, mutta kaikkien uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimittainen toteuttaminen edellyttää työtä myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sopimuksen täytäntöönpano ei ole kertaluonteinen vaan dynaaminen prosessi. Kansallisten muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmien tehostamiseksi ja niiden integroimiseksi edelleen osaksi eurooppalaista muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa tarvitaan lisää keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia.

Strateginen ja tulevaisuuteen suuntautuva visio otetaan huomioon vuoden 2025 loppuun mennessä julkaistavassa ensimmäisessä viisivuotisessa eurooppalaisessa muuttoliike- ja turvapaikkastrategiassa. Se perustuu kattaviin kansallisiin muuttoliike- ja turvapaikkastrategioihin, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa komissiolle kesäkuuhun 2025 mennessä.

Lisäksi ratkaisevan tärkeässä asemassa on edelleen muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevan työn jatkaminen. Vaikka tällä alalla toteutettavat toimet eivät ole sidoksissa oikeudellisiin velvoitteisiin, unionin on erittäin tärkeää tehostaa edelleen yhteistyötään kumppanimaiden kanssa erityisesti kolmella keskeisellä alalla, jotka ovat muuttajien salakuljetuksen torjunta, tuloksellinen palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen sekä lailliset maahantuloväylät.

Kaavio 1: Keskeisten välitavoitteiden aikataulu kaksivuotisella täytäntöönpanokaudella

1Yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma ja kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat

Yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus sisältää kymmenen kattavaa säädöstä. Näiden monitahoisten tekstien ymmärtämisen ja täytäntöönpanon helpottamiseksi eri säädöksistä johtuvat erilaiset velvoitteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimet ryhmitellään yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa kymmeneksi rakenneosaksi. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa mahdollistaa resurssien keskittämisen uuden järjestelmän toimivuuden edellyttämiin perusasioihin.

Rakenneosista ei voi valita vain sopivimpia, vaan kaikki rakenneosat on pantava täytäntöön ja ne ovat toisistaan riippuvaisia. Esimerkiksi hyvä vastaanottojärjestelmä (rakenneosa 3) ylikuormittuu, jos toimenpiteitä ei suoriteta ripeästi (rakenneosa 4) tai jos kansainvälistä suojelua saavat henkilöt asuvat hakijoille tarkoitetuissa majoitustiloissa liian kauan (rakenneosa 10). Yhteisvastuu (rakenneosa 7) ja vastuunjako (rakenneosa 6) tai uusi järjestelmä muuttovirtojen hallitsemiseksi EU:n ulkorajoilla (rakenneosa 2) eivät toimi, ellei Eurodacia (rakenneosa 1) saada otettua ajoissa käyttöön. Takeiden ja oikeuksien (rakenneosa 9) kunnioittaminen on kaikkiin säädöksiin sisältyvä monialainen ulottuvuus ja näkökohta, joka on toteutettava kaikissa rakenneosissa. Vaikka eri rakenneosiin sisältyvät toimet olisi mahdollista asettaa tärkeysjärjestykseen, kaikkien rakenneosien täytäntöönpanon on tapahduttava samanaikaisesti.

Kaavio 2: Kymmenen rakenneosaa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen keskeisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi.

Kukin rakenneosa kattaa oikeudelliset velvoitteet ja niiden vaikutukset sääntelykehyksen toteuttamiseen, hallinnollisiin prosesseihin, organisaatioon sekä inhimillisiin ja infrastruktuuriin liittyviin valmiuksiin, jotka jäsenvaltioiden, komission ja EU:n virastojen on luotava.

Yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa täsmennetään myös, miten EU:n tasolla tehtävä työ tukee kansallisella tasolla tapahtuvaa täytäntöönpanoa edistämällä tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja ”twinning-toiminnalla” (muun muassa määrittämällä hyviä käytäntöjä ja aloja, joilla jäsenvaltiot voivat tukea toisiaan) sekä kehittämällä käytännön malleja, ohjeasiakirjoja ja yhteisiä tarkistuslistoja yhteisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kunkin rakenneosan tarkemmat osatekijät esitetään tähän asiakirjaan liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa olevassa tarkistuslistassa.

Kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat

Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen ja turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti kunkin jäsenvaltion on komission ja asiaan liittyvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen tuella laadittava tämän yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman perusteella viimeistään 12. joulukuuta 2024 kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma, jossa vahvistetaan toimet sekä niiden toteutusaikataulu.

Jokaisella jäsenvaltiolla on erilaisia haasteita ratkaistavanaan, ja kunkin jäsenvaltion lähtökohdat ovat erilaiset. Sen vuoksi kunkin jäsenvaltion kansallisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa olisi ensin kartoitettava nykytilanne, mukaan lukien jäsenvaltion olosuhteet, nykyinen lainsäädäntökehys ja hallintokäytännöt, organisaatio ja käytössä olevat rakenteet, nykyiset valmiudet sekä maantieteellisiin olosuhteisiin liittyvät haasteet.

Varmistaakseen, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön kutakin rakenneosaa varten hahmotellut perustekijät, jotka ovat välttämättömiä kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen ja vertailukelpoisen lähestymistavan aikaan saamiseksi, komissio on laatinut kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien mallin, joka noudattelee tähän tiedonantoon liitettyä rakenneosiin perustuvaa rakennetta.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kansallisella tasolla perustettavan ministeriöiden välisen ja monialaisen työryhmän pohjalta. Tehokas koordinointi on keskeinen edellytys, jotta uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen kaikki näkökohdat voidaan panna täytäntöön vuoden 2026 puoliväliin mennessä.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vankan kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman laatimiseksi seuraavat toimet kunkin rakenneosan osalta:

·Tarkastellaan uudelleen kansallisia lainsäädäntökehyksiä ja toteutetaan tarvittavat sääntely- ja hallintosääntöjen mukautukset. Kansalliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan olisi sisällyttävä aikataulu tällaisten toimenpiteiden esittämiselle ja hyväksymiselle kansallisella tasolla.

·Tarkastellaan uudelleen ja mukautetaan tarvittaessa nykyisiä organisaatiorakenteita, mukaan lukien yksiköiden sisäiset, eri yksiköiden ja ministeriöiden osastojen väliset sekä ministeriöiden väliset koordinointirakenteet, jotta varmistetaan, että ne ovat tarkoituksenmukaisia. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on määritettävä ja suunniteltava uusien rakenteiden perustaminen tai palvelujen uudelleenorganisointi tai harkittava yhdennettyjä asianhallintajärjestelmiä. Kansalliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan olisi sisällyttävä kuvaus nykyisistä rakenteista ja organisaatiosta (sekä kansallisen tason että alue- tai paikallisviranomaisille delegoitujen tehtävien osalta) ja tarvittavista muutoksista sekä niiden täytäntöönpanon aikataulu.

·Tarkastellaan uudelleen ja mukautetaan tarvittaessa hallinnollisia työnkulkuja, vakiotoimintamenettelyjä ja käytäntöjä. Tämän prosessin avulla on tarkoitus määrittää nykyiset saatavilla olevat tietovälineet sekä tarve kehittää uusia välineitä. Kansalliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan olisi sisällyttävä tärkeimmät tällä alalla tarvittavat tuotokset ja niiden täytäntöönpanon aikataulu.

·Tarkastellaan uudelleen nykyisiä valmiuksia henkilöresurssien osalta ja määritetään tarpeet, myös rekrytointi- ja koulutustarpeet. Kansallisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa olisi otettava huomioon nykyinen henkilöstömäärä ja sen mahdollisesti tarvittava lisäys eri tehtäväprofiilien osalta, ja siinä olisi suunniteltava selkeästi eri vaiheet uuden henkilöstön rekrytoinnin suorittamiseksi. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä myös koulutustarpeet sekä tällaisen koulutuksen suunnittelu ja sen toteutusaikataulu.

·Määritetään, mitä toimia sidosryhmät tai asiaankuuluvat organisaatiot (esimerkiksi asianajajayhdistykset, kansalaisjärjestöt ja yksityiset tahot) toteuttavat ja mitä kapasiteettitarpeita näillä toimilla katetaan. Suunnitelmassa olisi käsiteltävä myös tällaisen ulkoistamisen suunnittelua sekä mekanismeja, joilla varmistetaan näiden sidosryhmien tai organisaatioiden toteuttamien toimien seuranta ja laadunvalvonta.

·Tarkastellaan olemassa olevaa kapasiteettia uudelleen ja määritetään infrastruktuuriin ja laitteisiin liittyvät tarpeet sekä mahdolliset logistiikkavaatimukset. Tähän sisältyvät fyysisen vastaanotto- ja säilöönottoinfrastruktuurin kapasiteetti kyseisen valtion alueella ja rajoilla sekä tietotekniikkainfrastruktuuri, internetyhteydet ja turvallisuusympäristö. Kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman olisi sisällettävä näihin osatekijöihin liittyvän nykyisen kapasiteetin taso ja siihen tarvittava lisäys, ja siinä olisi esitettävä selkeä suunnitelma laitteiden ja rakennus- tai kunnostustöiden hankintojen eri vaiheista.

Jäsenvaltioiden on arvioitava kustannukset kaikkien rakenneosien osalta niin, että sovitetaan yhteen tarpeet ja resurssit, ottaen kaikilta osin huomioon kansalliset talousarviosyklit ja EU:n varojen saatavuus.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita pitämään yhteyttä työmarkkinaosapuoliin, paikallis- ja alueviranomaisiin ja muihin sidosryhmiin, erityisesti kansalaisjärjestöjen edustajiin, ja hyödyntämään niiden panosta säännöllisten keskustelujen ja kuulemisten avulla. Tämä auttaa tunnistamaan haasteita, parantamaan toimintapoliittisia ratkaisuja ja varmistamaan laajemman omistajuuden kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien valmistelun ja myöhemmin niiden täytäntöönpanon aikana, jolloin juuri näillä toimijoilla on usein ratkaisevan tärkeä rooli.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan suunnitelmaluonnoksensa lokakuuhun 2024 mennessä, jotta voidaan käydä vuoropuhelua tarpeista ja resursseista siten, että suunnitelmat saadaan valmiiksi ajoissa viimeistään 12. joulukuuta 2024.

Tärkeimmät ohjeelliset välitavoitteet, jotka jäsenvaltioiden tulee ottaa huomioon suunnittelussaan: –Jäsenvaltioiden olisi perustettava viimeistään 1. heinäkuuta 2024 kansalliset koordinointirakenteet ja nimettävä kansallinen koordinaattori (jos sitä ei ole jo tehty). –Jäsenvaltioiden olisi toimitettava luonnoksensa kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelmaksi komissiolle lokakuuhun 2024 mennessä. –Jäsenvaltioiden on toimitettava kansallinen täytäntöönpanosuunnitelmansa komissiolle viimeistään 12. joulukuuta 2024. –Komissio hyväksyy vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla AMIF-rahaston ja BMVI-tukivälineen väliarvioinnin yhteydessä päätöksen varojen jakamisesta kansallisten ohjelmien yhteydessä sellaisten päivitettyjen tilastojen perusteella, joissa otetaan huomioon vuosina 2021–2023 sovellettu jakoperuste. –Komissio kohdentaa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla osan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä myönnetystä rahoituksesta temaattisen välineen kautta jäsenvaltioille. –Jäsenvaltioiden olisi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla käynnistettävä hankintamenettelyt laitteiden ja rakennusurakoiden hankkimiseksi. –Jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä rekrytointiprosessi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. –Jäsenvaltioiden on oltava valmiita soveltamaan uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta vuoden 2026 puoliväliin mennessä.

2Kymmenen rakenneosaa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi

	RAKENNEOSA 1
	Yhteinen muuttoliike- ja turvapaikka-asioita koskeva tietojärjestelmä: Eurodac

Eurodac on laaja-alainen tietojärjestelmä, jolla muun muassa tuetaan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen toimintaa käytännössä erityisesti määrittämällä vastuu ja seuraamalla edelleen liikkumista.

Eurodac tallentaa ja käsittelee kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden, etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin tulleiden henkilöiden sekä ulkorajan laittoman ylityksen yhteydessä kiinni otettujen henkilöiden tai sellaisten henkilöiden, joiden on todettu oleskelevan laittomasti jäsenvaltion alueella, biometrisiä tietoja, henkilöllisyystietoja ja muita tietoja. Tällä tavoin järjestelmä auttaa vertaamaan uusia kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia tietokantaan jo rekisteröityihin hakemuksiin, jotta voidaan soveltaa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen mukaisia vastuuta koskevia sääntöjä sekä valvoa edelleen liikkumista ja varoittaa henkilöistä, jotka saattavat muodostaa uhan sisäiselle turvallisuudelle.

Uusi Eurodac on yksi uutta oikeudellista kehystä tukevista operatiivisista perustoista. Uudistetun Eurodac-järjestelmän oikea-aikainen kehittäminen ja käyttöönotto on ratkaiseva edellytys sopimuksen kaikkien muiden osien täytäntöönpanolle. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden panna täytäntöön uudet yhteisvastuuta koskevat säännöt niin sisäisten siirtojen kuin yhteisvastuukorvausten yhteydessä. Se on myös keskeisessä asemassa sovellettaessa uusia vastuuta koskevia sääntöjä, erityisesti vastuun siirtymistä ja lakkaamista koskevia uusia määräaikoja tai uutta vastuun lakkaamisperustetta rajamenettelyssä tehtyjen turvapaikkapäätösten yhteydessä.

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen myötä Eurodacista tulee osa yhteentoimivaa ja yhdennettyä muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden hallintajärjestelmää. Uuden järjestelmän vaatimukset edellyttävät huomattavasti enemmän kuin pelkkää nykyisen Eurodac-järjestelmän muuttamista. Koska tietokannasta tulee paljon laajempi ja sen toiminnot lisääntyvät merkittävästi, uusi järjestelmä on rakennettava kokonaan alusta. Tämä koskee sekä itse tietokantaa, jonka eu-LISA rakentaa, että kaikkia kansallisia komponentteja, jotka jäsenvaltioiden on rakennettava ja jotka on liitettävä tietokantaan. Kun toimivaltaiset viranomaiset Eurodac-asetusta soveltaessaan keräävät biometrisiä tietoja, niiden on kunnioitettava täysimääräisesti henkilön ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta. Jäsenvaltioiden olisi otettava tarkastelussaan ja suunnittelussaan huomioon mahdollinen vaikutus tietosuojaviranomaisten työmäärään.

Tässä yhteydessä kaikkien toimijoiden olisi toteutettava seuraavat toimet, jotta Eurodac-järjestelmän keskeiset toiminnot ovat käytettävissä siirtymäkauden loppuun mennessä ja jäsenvaltioiden järjestelmät ovat valmiita käyttämään niitä:

Jäsenvaltio

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja mukautettava niitä tarvittaessa, jotta varmistetaan kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, kuten turvapaikkaviranomaisten tai rajavartijoiden, laillinen ja operatiivinen pääsy järjestelmään EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle Eurodacin nimetyt ja tarkastavat viranomaiset kolmen kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

üUudessa Eurodacissa on monia uusia toimintoja, mutta kaikkia niitä (esimerkiksi uutta tilapäistä suojelua saavien henkilöiden luokkaa) ei voida pitää kriittisenä edellytyksenä sille, että uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muut osat voidaan panna täytäntöön vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Koska määräaika on haastava, jäsenvaltioiden, eu-LISAn ja komission olisi tästä syystä päästävä yhteisymmärrykseen siitä, mitkä Eurodacin toiminnot olisi asetettava etusijalle sopimuksen täytäntöönpanoa varten. Samoin olisi päästävä yhteisymmärrykseen käyttöön otettavien erilaisten teknisten ratkaisujen suhteellisesta painotuksesta (keskitetyt ratkaisut ja kansalliset järjestelmät, ks. jäljempänä).

üJäsenvaltioiden olisi tarkistettava sisäisiä työnkulkujaan ja vakiotoimintamenettelyjään varmistaakseen sujuvan tietojenvaihdon viranomaisten välillä ja tietojen asianmukaisen rekisteröinnin Eurodaciin ja kiinnitettävä tässä yhteydessä erityistä huomiota EU:n tietosuojavaatimuksiin.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on otettava käyttöön ja testattava Eurodacin keskeiset toiminnot kansallisella tasolla, jotta varmistetaan tietojen asianmukainen kerääminen ja levittäminen kansallisten yhteyspisteiden kautta. Haastavien määräaikojen vuoksi jäsenvaltioiden olisi harkittava kaikkia vaihtoehtoja, kuten käyttövalmiiden tuotteiden käyttämistä, joilla voitaisiin vähentää ja yksinkertaistaa toimintojen kansallisella tasolla tapahtuvaa kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Olisi myös harkittava jo varhaisessa vaiheessa, olisiko järjestelmää kehitettävä keskitetymmin eu-LISAssa vai lähinnä kansallisella tasolla. Sen lisäksi, että tämä yksinkertaistaa kehittämistä huomattavasti, se voisi nopeuttaa Eurodacin toteuttamista ja varmistaa joustavuuden siltä varalta, että on tarpeen tehdä viime hetken mukautuksia.

üJäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on Eurodac-tarkistusten suorittamista varten riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö, ja otettava rekrytointi ja koulutus huomioon suunnitteluaikatauluissaan.

üJäsenvaltioiden olisi myös annettava henkilöstölleen asianmukaiset laitteet, jotta se voi kerätä nopeasti vaaditut tiedot ja ladata ne Eurodac-järjestelmään (esimerkiksi Eurodac-laitteet ja kasvokuvien ottamisen mahdollistavat laitteet). Tämä saattaa edellyttää hankintojen käynnistämistä Eurodac-tietojen keruuta varten tarvittavien laitteiden ostamiseksi ja liitettävyysvaatimusten täyttämistä. Hankintojen aikataulut olisi ennakoitava ja otettava huomioon.

Komissio

Oikeudellinen velvoite

üKomissio kutsuu Eurodac-sääntelykomitean 6 koolle syyskuuhun 2024 mennessä voidakseen antaa Eurodac-asetuksessa säädetyn täytäntöönpanosäädöksen.

üKomissio päivittää yhdeksän yhteentoimivuusasetusten, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmästä (ETIAS) annetun asetuksen ja viisumitietojärjestelmästä (VIS) annetun asetuksen 7 nojalla annettua delegoitua säädöstä ja täytäntöönpanosäädöstä, jotta nämä järjestelmät voivat käyttää Eurodac-tietoja. Se antaa myös täytäntöönpanosäädöksen eri järjestelmistä tuotettavista tilastoista.

Käytännön tuki

üKomissio tekee tiivistä yhteistyötä eu-LISAn kanssa helpottaakseen keskeisiä päätöksiä, joita jäsenvaltioiden on tehtävä.

üKomissio täydentää eu-LISAn johtamaa teknistä työtä antamalla tarvittavaa tukea nykyisen Eurodacia käsittelevän asiantuntijaryhmän, jäljempänä ’Eurodac-yhteyskomitea’ 8 , välityksellä helpottaakseen asetuksen asianmukaista soveltamista (muun muassa selventämällä joidenkin säännösten merkitystä) ja määrittääkseen alat, joihin olisi siirtymäkaudella kiinnitettävä enemmän huomiota.

eu-LISA

Oikeudellinen velvoite

üVuoden 2024 loppuun mennessä eu-LISAn on hyväksyttävä keskitetyllä tasolla tarkistettu Eurodacin rajapinnan määrittelyasiakirja, jossa otetaan huomioon uudet toiminnot. Tätä varten kaikkien jäsenvaltioiden, komission ja eu-LISAn välillä olisi saavutettava varhaisessa vaiheessa yhteisymmärrys teknisestä ratkaisusta, jolla pannaan täytäntöön kansallisen täytäntöönpanon kannalta tärkeitä parametreja sisältävä Eurodacin rajapinnan määrittelyasiakirja ja sen toiminnot. Tässä yhteydessä komissio laatii yhdessä eu-LISAn kanssa jäsenvaltioiden kanssa käytäviä keskusteluja varten periaatemuistion sekä tietokannan teknisistä ratkaisuista että keskeisistä toiminnoista, jotka olisi otettava käyttöön 12. kesäkuuta 2026 mennessä.

Käytännön tuki

üeu-LISA päivittää käyttäjän käsikirjan ja järjestää Eurodacin käyttäjille koulutusta Eurodacin teknisestä käytöstä.

üeu-LISA määrittää ja ottaa huomioon yhteentoimivuusvaatimukset, jotka mahdollistaisivat Eurodacin integroinnin yhteentoimivuuskehykseen.

üeu-LISA tukee sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämistä, jotka mahdollistavat Frontex-ryhmien ja EUAA:n turvapaikka-asioiden tukiryhmien asiaan liittyvän tuen, jos jäsenvaltiot sitä pyytävät.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Jäsenvaltioiden, komission ja eu-LISAn olisi kesäkuun 2024 loppuun mennessä päästävä yhteisymmärrykseen Eurodacin keskeisistä toiminnoista sen varmistamiseksi, että nämä toiminnot otetaan käyttöön viimeistään 12. kesäkuuta 2026. –Kesäkuun 2024 loppuun mennessä jäsenvaltioiden, komission ja eu-LISAn olisi päästävä yhteisymmärrykseen toteutettavan teknisen ratkaisun tyypistä (keskitetty vai muu). –Komission olisi kutsuttava Eurodac-sääntelykomitea koolle syyskuuhun 2024 mennessä. –Jäsenvaltioiden olisi päästävä viimeistään 12. joulukuuta 2024 sopimukseen Eurodacin rajapinnan määrittelyasiakirjasta. –Komission olisi viimeistään 12. joulukuuta 2024 varmistettava, että Eurodac-järjestelmän keskeisten toimintojen kannalta tarvittavien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten vakaista teksteistä sovitaan. –Uudistettu Eurodac-järjestelmä otetaan käyttöön viimeistään 12. kesäkuuta 2026.

	RAKENNEOSA 2:
	Uusi järjestelmä muuttovirtojen hallitsemiseksi EU:n ulkorajoilla

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon myötä luodaan saumaton lähestymistapa, jolla tehostetaan entisestään Euroopan unionin ulkorajojen valvontaa. Se tarjoaa tarvittavat välineet, joilla voidaan hallita kolmansien maiden kansalaisten saapumista sekä luoda nopeat ja tehokkaat turvapaikka- ja palauttamismenettelyt, joissa on vahvat yksilöitä koskevat takeet. Seulonta-asetus, turvapaikkamenettelyasetus ja rajalla tapahtuvasta palauttamismenettelystä annettu asetus muodostavat yhdessä yhdenmukaisen lähestymistavan.

Kaikki laittomat muuttajat rekisteröidään, ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä koskee myös unionin alueella kiinni otettuja henkilöitä, joille ei ole vielä tehty seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia henkilöitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Seuraavassa vaiheessa sovelletaan pakollista rajamenettelyä niihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusriskin tai johtavat viranomaisia harhaan Seulonta-asetus ja turvapaikkamenettelyasetus sisältävät myös uusia säännöksiä kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamisen parantamiseksi.

Uusien velvoitteiden onnistunut täytäntöönpano edellyttää, että seulonta ja rajalla tapahtuvat turvapaikka- ja (tarvittaessa) palauttamismenettelyt toimivat saumattomasti yhdessä ja varmistavat perusteellisen päätöksenteon, jossa kunnioitetaan täysin kaikkia takeita ja henkilöiden oikeuksia.

Kullakin jäsenvaltiolla on oltava riittävä kapasiteetti seuloa kaikki laittomasti maahan tulleet henkilöt ja huolehtia tietystä määrästä kansainvälistä suojelua hakevia (ja palautettavia) henkilöitä asianmukaisissa olosuhteissa rajamenettelyn ajan. ”Riittäväksi kapasiteetiksi” 9 turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi ja palauttamisten toteuttamiseksi rajalla on vahvistettu 30 000 unionin tasolla, ja komissio laskee kunkin jäsenvaltion osuuden kyseisestä riittävästä kapasiteetista joka kolmas vuosi turvapaikkamenettelyasetuksessa säädetyn kaavan mukaisesti.

Nopeutettua menettelyä voidaan soveltaa heikentämättä päätöksenteon laatua tai hakijoiden oikeuksia. Vaikka henkilöillä ei ole seulonnan ja rajamenettelyn aikana oikeutta tulla EU:n alueelle, heillä on oikeus jäädä unionin alueelle. Jäsenvaltioiden on toteutettava nämä menettelyt uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen säädöksissä säädettyjen takeiden mukaisesti ja kunnioittaen täysimääräisesti EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, mukaan lukien palauttamiskiellon periaate ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin rajamenettelyssä tehtyjen päätösten osalta 10 .

Uusi rajajärjestelmä perustuu olemassa oleviin rakenteisiin ja tietämykseen. Monet jäsenvaltiot ottavat jo käyttöön seulontakäytäntöjä, jotka perustuvat suurelta osin uusiin oikeudellisiin velvoitteisiin. Lisäksi vähintään 14 jäsenvaltiota soveltaa jo rajalla tapahtuvaa turvapaikkamenettelyä tai joitakin hyviä rajalla sovellettavia käytäntöjä.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja mukautettava niitä uusiin säännöksiin ja varmistettava, että rajatarkastukset, seulonnat sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyt järjestetään saumattomasti uusien tiukkojen määräaikojen noudattamiseksi (7 päivää seulontaa varten, 12 viikkoa rajalla tapahtuvaa turvapaikkamenettelyä varten ja 12 viikkoa rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä varten).

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen hallinnollisia prosessejaan aloittaen työnkuluista ja vakiotoimintamenettelyistä samoin kuin välineitään, jotta varmistetaan asianmukainen tiedonkulku kussakin vaiheessa ja asianomaisten viranomaisten välillä ja noudatetaan uusia tiukkoja määräaikoja ja raportointivelvoitteita. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi harkittava yhdennettyjen asianhallintajärjestelmien perustamista, jotta asiaankuuluvat tiedot kerätään ja jaetaan tarvittaessa eri yksiköille.

üJäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että muuttajat ovat viranomaisten tavoitettavissa seulonnan ja rajamenettelyjen aikana (ja että heidän luvaton maahantulonsa estetään ja heidän luvatonta liikkumistaan rajoitetaan 11 ). Näihin toimiin voisivat sisältyä käytännöt, jotka kattavat pakenemisriskin rajoittamiseen tähtäävien toimenpiteiden arvioinnin, mukaan lukien säilöönoton vaihtoehdot (jotka olisi määriteltävä lainsäädännössä) erityisesti lapsiperheiden osalta, ja säilöönoton mahdollinen käyttö.

üJäsenvaltioiden olisi otettava seulonta huomioon yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevissa kansallisissa strategioissaan.

üJäsenvaltioiden on sisällytettävä alueellaan tapahtuvan seulonnan edellyttämät henkilöllisyys-, turvallisuus-, haavoittuvuus- ja terveystarkastukset jo olemassa oleviin kansallisiin kiinniotto-/palauttamiskäytäntöihin.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on määritettävä paikat, joissa seulonta ja rajamenettelyt suoritetaan. Tarvittaessa niiden on rakennettava tarvittava infrastruktuuri tai laajennettava sitä. Infrastruktuuriin olisi sisällyttävä laittomien muuttajien ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden seulontatilat, joiden on oltava (laittomien maahanmuuttajien kyseessä ollessa) palauttamisdirektiivin ja (kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden kyseessä ollessa) uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin vaatimusten mukaisia. Jäsenvaltion ”riittävää kapasiteettia” koskevien vaatimusten täyttämiseksi infrastruktuuriin olisi kuuluttava myös kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia (mukaan lukien riittävä säilöönottokapasiteetti), joiden on täytettävä uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin vaatimukset 12 myös lapsiperheitä koskevien erityisvaatimusten osalta 13 . Tämä edellyttää olemassa olevan kapasiteetin perusteellista arviointia ja infrastruktuurin rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelua heti sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut sen riittävän kapasiteetin, jotka kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että on riittävästi pätevää henkilöstöä 14 , jotta seulonta ja rajalla tapahtuvat turvapaikka- tai palauttamismenettelyt voidaan toteuttaa lainsäädännössä säädetyissä lyhyissä määräajoissa noudattaen asianmukaisesti kaikkia perusoikeudet turvaavia takeita. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että oikeuslaitoksen kapasiteetti on riittävä, jotta mahdollinen muutoksenhaku voidaan käsitellä rajamenettelyille asetetussa määräajassa.

üTarvittaessa jäsenvaltioiden on hankittava tarvittavat laitteet seulonnan ja rajamenettelyjen suorittamiseksi (esimerkiksi Eurodac-laitteet ja laitteet vilpillisten asiakirjojen tunnistamiseksi) ja varmistettava riittävät internetyhteydet eri tietokantoihin pääsyä varten.

üJäsenvaltioiden on myös varmistettava, että seulontaviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy EU:n ja Interpolin tietokantoihin sekä Europolin tietoihin.

üJäsenvaltioiden on kehitettävä tarvittavat tiedonkeruuvalmiudet raportointivelvoitteiden täyttämiseksi, jos ”riittävä kapasiteetti” tai hakemusten vuotuinen enimmäismäärä saavutetaan.

Komissio

Oikeudellinen velvoite

üKomissio hyväksyy elokuuhun 2024 mennessä (kaksi kuukautta turvapaikkamenettelyasetuksen voimaantulon jälkeen) täytäntöönpanosäädöksen, jossa lasketaan riittävä kapasiteetti, joka kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön kolmen vuoden ajaksi.

Käytännön tuki

üKomissio laatii yhdessä Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) kanssa malleja rajamenettelyä varten (mukaan lukien perusoikeuksia koskevat takeet). Lisäksi komissio tarkistaa tarvittaessa rajavartijan käsikirjaa. Varmistaakseen rajavartijoiden, turvapaikkaviranomaisten ja palauttamistapausten käsitelijöiden välisen yhteisymmärryksen komissio järjestää erityisiä näiden toimijoiden yhteisiä keskusteluja.

üKomissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, mukaan lukien 5 jaksossa esitetyn viisumisäännöstön 25 a artiklan mukaisen prosessin seurannan sekä EU:n palauttamisasioiden koordinaattorin työn yhteydessä toteutettavat ”kohdennetut palauttamistoimet” (ks. rakenneosa 5), varmistaakseen, että rajalla tapahtuva palauttamismenettely voi toimia tehokkaasti ottaen huomioon pakollisen rajamenettelyn piiriin kuuluvat kansallisuudet.

üKomissio sisällyttää seulonnan Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toimintapoliittiseen sykliin.

EU:n virastot

Oikeudellinen velvoite

üEUAA laatii ohjeita säilöönoton tehokkaista vaihtoehdoista.

üTulevilla EUAA:n säännöllisillä ”lähentymiskertomuksilla” on tarkoitus tukea jäsenvaltioita niiden kansallisuuksien määrittämisessä, jotka periaatteessa kuuluisivat rajamenettelyn piiriin, ja sellaisten tapausten tunnistamisessa, joiden osalta turvapaikkahakemusten 20 prosentin hyväksymisaste ensimmäisessä oikeusasteessa ei ole edustava ensimmäisen oikeusasteen ja lopullisten päätösten välisten merkittävien erojen vuoksi.

üEUAA:n on kiinnitettävä erityistä huomiota rajamenettelyn soveltamiseen jäsenvaltioissa. Jos EUAA:n seuranta osoittaa, että lasten majoittamista koskevat edellytykset eivät täyty, komissiolla on velvollisuus antaa julkinen suositus lapsiperheitä koskevien rajamenettelyjen keskeyttämisestä.

Käytännön tuki

üEUAA päivittää koulutusmoduuleja ja ohjeita. Tarvittavat päivitykset koskevat esimerkiksi seulonnan operatiivisia työnkulkuja, seulontaa/haavoittuvuutta koskevaa välineistöä tai hakijan kanssa ensimmäiseksi tekemisissä olevien viranomaisten käytännön työkalua.

üFrontex tarjoaa jäsenvaltioille seulontaa koskevaa operatiivista tukea ja järjestää erityisesti seulontaviranomaisten koulutusta.

üFrontexin hallintoneuvoston olisi sisällytettävä seulonta Schengen-alueen ulkorajavalvonnan uutena välineenä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan teknisen ja operatiivisen strategian liitteeseen.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Komissio hyväksyy viimeistään 12. elokuuta 2024 täytäntöönpanosäädöksen, jossa lasketaan kunkin jäsenvaltion riittävä kapasiteetti. –EUAA:n olisi viimeistään 12. joulukuuta 2024 hyväksyttävä ohjeet rajamenettelyn toteuttavaa henkilöstöä koskevista vaatimuksista sekä EUAA:n ohjeet säilöönoton vaihtoehtoja rajamenettelyn yhteydessä koskevista erilaisista käytännöistä. –Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 11. huhtikuuta 2026 (eli kaksi kuukautta ennen turvapaikkamenettelyasetuksen soveltamisen alkamispäivää) paikat, joissa rajamenettelyt toteutetaan. –Jäsenvaltioilla on oltava käytössään riittävä kapasiteetti viimeistään 12. kesäkuuta 2026.

	RAKENNEOSA 3
	Vastaanoton uudelleentarkastelu

Vastaanottokapasiteetti tarkoittaa kykyä tarjota kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille aineelliset vastaanotto-olosuhteet (majoitus, ruoka, vaatetus, henkilökohtaiset hygieniatuotteet ja päivittäisiin menoihin tarkoitettu etuus, johon olisi aina sisällyttävä tietty rahamäärä) ottaen huomioon heidän sukupuolensa ja ikänsä sekä heidän mahdolliset vastaanottoon liittyvät erityistarpeensa. Siihen sisältyy myös kapasiteetti tarjota fyysistä terveydenhuoltoa ja mielenterveyspalveluja, koulutusta alaikäisille sekä varhaista kotouttamista koskevia toimenpiteitä ja tietoa sekä suojella henkilöiden oikeuksia. 15

Lähentyminen kohti kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa koskevia asianmukaisia vaatimuksia, joilla luodaan vertailukelpoiset asumisolosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa, on olennaisen tärkeää, jotta eurooppalainen muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmä voi toimia moitteettomasti myös vastuuta koskevien sääntöjen mukaisten siirtojen yhteydessä. Asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden olemassaolo on keskeinen tekijä päätettäessä, onko jäsenvaltio varautunut hyvin. Ratkaiseva tekijä päätettäessä, voidaanko rajakapasiteettia pitää ”riittävänä”, on myös uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin vaatimusten mukaisen aineellisen vastaanoton tarjoaminen 16 .

Useimmilla jäsenvaltioilla on lukuisia vastaanottoon liittyviä haasteita. Uudelleenlaaditulla vastaanotto-olosuhteita koskevalla direktiivillä paitsi laajennetaan nykyistä järjestelmää myös tarjotaan mahdollisuus pohtia uudelleen sitä, miten vastaanottojärjestelmät järjestetään kansallisella tasolla. Se sisältää tärkeitä uusia vastaanoton hallinnan välineitä, jotka lisäävät joustavuutta ja tehokkuutta ja estävät edelleen liikkumisen. Uudelleenlaadittu vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden sijoittaa hakijoita eri majoitustiloihin ja eri maantieteellisille alueille, jolloin aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoaminen edellyttää, että hakijat tosiasiallisesti asuvat heille osoitetussa majoituspaikassa tai tietyllä alueella. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä mahdollisuuksia täysimääräisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on turvattava vain perustarpeet, mikäli hakijat eivät ole siinä jäsenvaltiossa, jossa heidän pitäisi olla.

Uudelleenlaaditulla vastaanotto-olosuhteita koskevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan edelleen vaatimuksia ja vahvistetaan kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevia takeita, mukaan lukien nopeampi pääsy työmarkkinoille (kuusi kuukautta yhdeksän kuukauden sijaan), fyysinen terveydenhuolto ja mielenterveyshuolto sekä perheiden, lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden suojelun lisääminen 17 .

Koska turvapaikanhakijoiden vastaanoton hallintaan osallistuu lukuisia toimijoita, monisidosryhmäiset kumppanuudet asiaankuuluvien toimijoiden kanssa ovat usein osoittautuneet ratkaisevan tärkeiksi vastaanottojärjestelmien asianmukaisen hallinnan kannalta joissakin jäsenvaltioissa. Tähän sisältyy paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen tai maahanmuuttajajärjestöjen osallistuminen.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja hyväksyttävä kaikki tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 12. kesäkuuta 2026 ja ilmoitettava nämä toimenpiteet komissiolle. Jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa uudelleenlaaditussa direktiivissä säädettyjä joustavia ratkaisuja, jotka koskevat esimerkiksi hakijoiden oleskelua ja sijoittamista tietyille alueille, nämä mahdollisuudet on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädännössä olisi säädettävä myös vaihtoehdoista säilöönotolle.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomaiset, jotka vastaavat uudelleenlaaditusta vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

üJäsenvaltioiden olisi harkittava kansallisten vastaanottojärjestelmien organisoinnin uudelleentarkastelua, jotta se voidaan optimoida. Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi yhdistää vastaanottokeskuksiin asumisyksiköitä, tukipalveluja ja käteisapua kansainvälistä suojelua hakevan henkilön profiilin eli sukupuolen, iän, perheen kokoonpanon, haavoittuvuuksien ja tarpeiden mukaan.

üUusi teknologia tarjoaa automatisoituja välineitä, joita monissa jäsenvaltioissa ei tällä hetkellä ole, vastaanottokapasiteetin tehokkaampaan hallintaan. Sen vuoksi jäsenvaltioita kannustetaan harkitsemaan yhdennetyn asianhallintajärjestelmän perustamista, jotta voidaan kerätä ja jakaa tehokkaasti määrällisiä ja laadullisia tietoja ja tietoja vastaanottokapasiteetin tasosta. Yhdennetty järjestelmä voisi helpottaa kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden pääsyä palveluihin ja auttaa myös pakenemisen havaitsemisessa.

üJäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet ja kehitettävä menettelyjä uudelleenlaaditun direktiivin mukaisten, edelleen liikkumisen ja väärinkäytösten hillitsemiseen tähtäävien uusien toimenpiteiden huomioon ottamiseksi (sen jälkeen, kun ne on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä). Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa velvoite huolehtia ainoastaan perustarpeista silloin, kun hakijat eivät ole jäsenvaltiossa, jossa heidän pitäisi olla, tai mahdollisuus sijoittaa hakijoita tiettyihin majoituspaikkoihin ja tietyille maantieteellisille alueille, jolloin aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoaminen edellyttää, että hakijat tosiasiallisesti asuvat heille osoitetussa majoituspaikassa tai tietyllä alueella 18 .

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on varmistettava riittävä vastaanottokapasiteetti muun muassa infrastruktuurin, majoituksen ja käteisavun osalta (myös sellaisten henkilöiden osalta, joilla on erityisiä vastaanottoon liittyviä tarpeita 19 ) ennakoitujen tarpeiden täyttämiseksi ja riittävän elintason takaamiseksi. Tähän kapasiteettiin olisi sisällyttävä ennakoidut sisäiset siirrot (jos jäsenvaltio valitsee tämän yhteisvastuutoimenpiteen), kapasiteetti varautumista varten 20 sekä kapasiteetti ottaa käyttöön tehokkaita vaihtoehtoja säilöönotolle. Tämä edellyttää olemassa olevan kapasiteetin perusteellista arviointia ja tarvittavien muutosten suunnittelua.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on kapasiteetti tarjota riittävää ja mukautettua fyysistä terveydenhuoltoa ja mielenterveydenhuoltoa sekä nopeampi ja tehokkaampi pääsy varhaista kotouttamista koskevien toimenpiteiden piiriin (esimerkiksi koulutus, kielikoulutus, pääsy työmarkkinoille kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen rekisteröinnistä, työllistymistuki). Jäsenvaltioiden on varmistettava, että on riittävästi henkilöstöä, joka on saanut riittävästi koulutusta vastaanotosta ja palvelujen saatavuudesta (kuten tulkkeja, kääntäjiä, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhuoltohenkilöstöä, myös mielenterveyshuollossa, ja lastensuojeluviranomaisia). Tämä edellyttää olemassa olevan kapasiteetin perusteellista arviointia ja henkilöstön tarvittavan rekrytoinnin ja koulutuksen suunnittelua. Koulutukseen on sisällytettävä EUAA:n kehittämän eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman asiaankuuluvat, vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät keskeiset osat sekä työkalu, jonka avulla tunnistetaan hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita. Jos uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin täytäntöönpanoon osallistuu paikallis- ja alueviranomaisia, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tai kansainvälisiä järjestöjä, jäsenvaltioiden on osoitettava niille tarvittavat resurssit.

Komissio

Käytännön tuki

üKomissio antaa tarvittavaa teknistä tukea vastaanottoa käsittelevän asiantuntijaryhmän, jäljempänä ’vastaanottoa käsittelevä yhteyskomitea’ 21 , kautta helpottaakseen uudelleenlaaditun direktiivin asianmukaista soveltamista muun muassa selventämällä joidenkin säännösten merkitystä, ja määrittää alat, joihin siirtymäkaudella olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, myös uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

EU:n virastot

Oikeudellinen velvoite

üEUAA laatii vakiotietojen mallin sekä säilöönoton vaihtoehtoja koskevat ohjeet.

Käytännön tuki

üEUAA antaa tukea vastaanottoverkostonsa kautta ja päivittää olemassa olevat ohjeasiakirjat, välineet ja koulutusmateriaalit sekä tarkistaa vastaanottoa ja haavoittuvuutta koskevat vaatimuksensa ja indikaattorinsa. Tämä koskee erityisesti vastaanottoa koskevista vaatimuksista ja indikaattoreista vuonna 2024 julkaistua ohjeasiakirjaa Guidance on Reception – Standards and Indicators.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –EUAA laatii vuoden 2025 loppuun mennessä vakiotietojen mallin. –Jäsenvaltioiden on saatettava uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 12. kesäkuuta 2026. –Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 12. kesäkuuta 2026 viranomaiset, jotka vastaavat vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin velvoitteiden täyttämisestä. Jäsenvaltioita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan viranomaiset vaadittua lakisääteistä määräaikaa aikaisemmin, jotta helpotetaan täytäntöönpanoon liittyvää yhteydenpitoa komission kanssa.

	RAKENNEOSA 4
	Oikeudenmukaiset, tehokkaat ja yhdenmukaiset turvapaikkamenettelyt

Turvapaikkajärjestelmän luotettavuuden säilyttämisen sekä edelleen liikkumisen vähentämisen ja väärinkäytösten ehkäisemisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa ovat nopeammat ja yhdenmukaisemmat menettelyt. Turvapaikkamenettelyasetuksella ja aseman määrittelyä koskevalla asetuksella virtaviivaistetaan ja yhdenmukaistetaan yksittäisten turvapaikkahakemusten arviointia ja päätöksentekoprosessia kaikkialla Euroopassa ja vahvistetaan kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden suojatoimia, oikeuksia ja takeita. Turvapaikkamenettelyasetus sisältää myös säännöksiä, joilla helpotetaan kansalaisuudettomuuden tunnistamista.

Turvapaikkamenettelyasetuksella virtaviivaistetaan turvapaikkamenettelyyn pääsyä ja yhdenmukaistetaan määräaikoja siten, että menettelyistä tulee lyhyempiä ja tehokkaampia. Asetuksessa vahvistetaan esimerkiksi selkeät määräajat turvapaikkamenettelyn kolmelle vaiheelle, jotka ovat seuraavat: hakija ilmaisee toiveensa saada kansainvälistä suojelua (’hakemuksen tekeminen’), jäsenvaltioiden viranomaiset ottavat hakemuksen vastaan ja rekisteröivät sen (’hakemuksen rekisteröinti’) ja hakija jättää hakemuksen (’hakemuksen jättäminen’). Asetuksessa selvennetään, mitä kukin kolmesta vaiheesta sisältää, mitä velvoitteita hakijalla ja viranomaisilla on ja mitkä ovat kunkin vaiheen määräajat (viisi päivää hakemuksen rekisteröinnille ja 21 päivää sen jättämiselle). Asetuksessa vahvistetaan myös hakemuksen tutkinnan määräajat (kuusi kuukautta tavanomaisessa menettelyssä tehtävän päätöksen osalta, kolme kuukautta nopeutetussa menettelyssä tehtävän päätöksen osalta ja kymmenestä päivästä kahteen kuukauteen tutkimatta jättämistä koskevissa tarkastuksissa).

Jäsenvaltioiden on myös sovellettava uusia sääntöjä, joista tulee pakollisia, kuten pakollisia nopeutettuja menettelyjä (jotka tähän asti ovat olleet vapaaehtoisia), sekä myöhempiin hakemuksiin sovellettavaa tiukempaa pakollista järjestelmää (mukaan lukien velvoite pitää toisessa jäsenvaltiossa hylätyn hakemuksen jälkeen tehtyjä hakemuksia myöhempinä hakemuksina). Niiden on myös tehtävä tarvittavat mukautukset voidakseen katsoa hakemuksen epäsuorasti peruutetuksi, jos hakija ei noudata tiettyjä velvoitteita, kuten vaatimusta biometristen tietojen antamisesta, tai voidakseen soveltaa uutta ”tehokkaan suojelun” käsitettä turvallisten kolmansien maiden nimeämiseksi ja ensimmäisen turvapaikkamaan käsitteen soveltamiseksi. Muutoksenhaulla ei lisäksi ole enää automaattista lykkäävää vaikutusta useimmissa perusteettomissa hakemuksissa ja myöhemmissä hakemuksissa. Se tarkoittaa, että jos hakemus on hylätty eikä tuomioistuin ole sallinut henkilön jäädä, viranomaiset voivat panna palauttamispäätöksen täytäntöön.

Jäsenvaltioiden on myös sovellettava aseman määrittelyä koskevassa asetuksessa säädettyjä uusia vaatimuksia, kuten velvoitetta arvioida, onko olemassa sisäisen suojelun vaihtoehto, ja velvoitetta poistaa kansainvälinen suojeluasema, jos henkilö on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin tai aiheuttaa muutoin turvallisuusuhan.

Turvapaikkamenettelyasetuksella tehdyt muutokset ja aseman määrittelyä koskevan asetuksen menettelylliset näkökohdat tarjoavat jäsenvaltioille mahdollisuuden vastata nykyisiin haasteisiin, jotka liittyvät pitkiin turvapaikkamenettelyihin ja kertyneeseen käsittelyruuhkaan. Kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden perusoikeuksien kunnioittaminen perusoikeuskirjan ja mainituissa kahdessa asetuksessa säädettyjen erityisoikeuksien mukaisesti on olennaisen tärkeää tämän rakenneosan asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta (ks. rakenneosa 9).

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja tehtävä tarvittavat mukautukset molempien asetusten tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Tässä mielessä on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa menettelyjen järjestämiseen (eli menettelyjen vaiheisiin, määräaikoihin ja niihin osallistuviin viranomaisiin), tietyntyyppisten päätösten ei-automaattiseen lykkäävään vaikutukseen ja lainvoimaisen päätöksen määrittelytapaan. Lainvoimaisen päätöksen osalta on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että määritelmä mahdollistaa myöhempiä hakemuksia koskevien sääntöjen sujuvan soveltamisen luomatta rinnakkaisia menettelyjä muutoksenhakuvaiheessa tehtävän ensimmäisen hakemuksen ja hallinnollisessa vaiheessa tehtävän toisen hakemuksen välillä.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on jaettava tehtävät, jotka on mukautettu uuteen kehykseen ja turvapaikkamenettelyn selvästi eriytettyihin vaiheisiin eli hakemusten tekemiseen/vastaanottamiseen, hakemusten rekisteröintiin ja hakemusten jättämiseen.

üJäsenvaltioiden olisi kehitettävä tehokkaita sisäisiä työnkulkuja eri yksiköiden välistä tietojenvaihtoa varten (esimerkiksi tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi silloin, kun hakemuksen vastaanottava viranomainen ei ole sama kuin sen rekisteröivä viranomainen) ja muiden jäsenvaltioiden kanssa (esimerkiksi kun hakemus on jo hylätty toisessa jäsenvaltiossa).

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja mukautettava tarvittaessa työskentelymenetelmiä ja tarvittaessa kehitettävä vakiotoimintamenettelyjä turvapaikkamenettelyn eri vaiheita varten noudattaen täysin uusia (tavanomaisten ja nopeutettujen menettelyjen sekä tutkimatta jättämistä koskevien tarkastusten) määräaikoja ja muun muassa muutoksenhakua koskevia velvoitteita ja huolehdittava samalla kaikista tarvittavista suojatoimista ja takeista. 22  

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen turvapaikkavirastojensa nykyistä organisointia ottaen huomioon käsittelyruuhkaan liittyvät nykyiset haasteet ja turvapaikkamenettelyn keskimääräinen kesto.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikkapäätökset annetaan ja niistä ilmoitetaan uusien vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös tarvittaessa sisällytettävä hallinnollisiin menettelyihinsä tarvittavat elementit turvallisen kolmannen maan ja ensimmäisen turvapaikkamaan käsitteiden ja erityisesti ”tehokkaan suojelun” käsitteen soveltamiseksi. Niiden on myös sisällytettävä menettelyihin velvoite katsoa hakemus epäsuorasti peruutetuksi asetuksessa säädetyissä tapauksissa (päätös on välitön eikä siihen liity keskeytysaikaa, jollei jäsenvaltio toisin säädä). Jäsenvaltioiden on myös sisällytettävä päätöksentekomenettelyihinsä velvoite arvioida, onko olemassa sisäisen suojelun vaihtoehto, ja velvoite poistaa kansainvälinen suojeluasema, jos henkilö on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin tai aiheuttaa muutoin turvallisuusuhan.

üJäsenvaltioiden olisi lisättävä tietoisuutta EUAA:n lähtömaatiedoista ja maakohtaisista ohjeista, ja niiden on varmistettava, että turvapaikkatapausten käsittelijät ottavat nämä tuotteet huomioon. Näin tuetaan muun muassa sisäisen suojelun vaihtoehdon pakollista perusteellista arviointia. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä tuomareiden tietoisuutta EUAA:n lähtömaatiedoista ja maakohtaisista ohjeista.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että on riittävästi pätevää henkilöstöä (kuten turvapaikkatapausten käsittelijöitä ja tulkkeja), ottaen huomioon nykyiset puutteet, käsittelyruuhkat ja turvapaikkamenettelyn keskimääräinen kesto sekä uudet velvoitteet. Niiden on varmistettava, että annettava koulutus sisältää eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman keskeiset osat.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikkavirastoilla on asianmukaiset laitteet (esimerkiksi Eurodac-laitteet), jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti uusia määräaikoja ja uusia velvoitteita noudattaen.

Komissio

Oikeudellinen velvoite

üKomissio tarkastelee uudelleen turvallisen kolmannen maan käsitettä viimeistään 12. kesäkuuta 2025 ja ehdottaa tarvittaessa kohdennettuja muutoksia.

Käytännön tuki

üKomissio järjestää turvapaikkamenettelyjä ja aseman märittelyä käsittelevien asiantuntijaryhmien, jäljempänä ’turvapaikkamenettelyjä käsittelevä yhteyskomitea’ ja ’aseman määrittelyä käsittelevä yhteyskomitea’ 23 , kokouksia. Niiden tarkoituksena on helpottaa oikeudellisen kehyksen asianmukaista soveltamista muun muassa selventämällä joidenkin säännösten merkitystä ja tunnistaa alat, joihin olisi kiinnitettävä lisähuomiota. Komissio pyrkii perustamaan yhteisiä yhteyskomiteoita, jotka kattavat kaikki sekä turvapaikkamenettelyasetuksen että aseman määrittelyä koskevan asetuksen mukaiset menettelylliset näkökohdat. Komissio auttaa myös koordinoimaan hyvien käytäntöjen määrittämistä ja levittämistä.

EU:n virastot

Käytännön tuki

üEUAA perustaa asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten yksiköiden verkoston ja päivittää kaikki tiedotus- ja koulutusmateriaalit sekä ohjeasiakirjat ja tarvittaessa indikaattorit, jotka olisi otettava huomioon koko päätöksentekoprosessin ajan (myös tuomioistuimissa).

üEUAA tarjoaa edelleen lähtömaatietoja ja maakohtaisia ohjeita kaikille kansallisille hallinto- ja oikeusviranomaisille ja mukauttaa olemassa olevat tietokannat, kuten varhaisvaroitus- ja valmiusjärjestelmän, uusiin kehyksiin.

üEUAA toimittaa komissiolle tämän pyynnöstä tietoja ja analyyseja tietyistä kolmansista maista, joiden määrittelemistä turvallisiksi kolmansiksi maiksi unionin tasolla voitaisiin harkita.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Komissio tarkastelee viimeistään 12. kesäkuuta 2025 uudelleen turvallisen kolmannen maan käsitettä ja ehdottaa tarvittaessa kohdennettuja muutoksia. –Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 12. kesäkuuta 2026 viranomaiset, jotka vastaavat hakemusten vastaanottamisesta, hakemusten rekisteröinnistä ja hakemusten jättämisestä turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti. –Jäsenvaltioiden on viimeistään 12. kesäkuuta 2026 nimettävä kansallinen yhteyspiste aseman määrittelyä koskevan asetuksen tarkoituksia varten ja ilmoitettava sen osoite komissiolle. Komissio toimittaa kyseiset tiedot muille jäsenvaltioille.

	RAKENNEOSA 5
	Tehokkaat ja oikeudenmukaiset palauttamismenettelyt

EU:n muuttoliikepolitiikka on kestävää vain siinä tapauksessa, että ne henkilöt, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, todella palautetaan. Tässä rakenneosassa luetellaan lisätoimia EU:n yhteisen palauttamisjärjestelmän luomiseksi. Järjestelmässä palautettavia henkilöitä kannustetaan tekemään yhteistyötä, pysymään tavoitettavissa koko prosessin ajan ja palaamaan mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisesti. Toimenpiteillä, joilla pyritään kannustamaan vapaaehtoiseen paluuseen, on tarkoitus täydentää uskottavia ja toimivia pakkotoimiin perustuvia palauttamisia. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava käytössään välineet ja menettelyt, jotka mahdollistavat tehokkaan sisäisen hallinnoinnin sekä tehostetun yhteistyön ja tietojenvaihdon muiden jäsenvaltioiden kanssa palauttamismenettelyn tehostamiseksi.

Turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välisten porsaanreikien tukkimiseksi turvapaikkamenettelyasetuksella velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että jokainen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija saa samanaikaisesti tai pian sen jälkeen palauttamispäätöksen. Molempiin päätöksiin on haettava muutosta yhteisesti samassa tuomioistuimessa, samassa oikeudellisessa menettelyssä ja samoissa määräajoissa, jos palauttamispäätös tehdään osana siihen liittyvää kielteistä turvapaikkapäätöstä. Jos palauttamispäätös annetaan erikseen, siihen voidaan hakea muutosta erikseen, mutta samoja määräaikoja noudattaen. 24  Niihin, jotka yrittävät lykätä menettelyjä muutoksenhauilla tai myöhemmillä turvapaikkahakemuksilla yksinomaan unionista palauttamisen estämiseksi, sovelletaan tiukennettuja sääntöjä.

Jotkin jäsenvaltiot ovat keskittäneet palauttamismenettelyyn osallistuvien toimijoiden hallinnoinnin yhdelle viranomaiselle, kun taas toiset jäsenvaltiot ovat luoneet eri toimijoiden ja viranomaisten välisiä työjärjestelyjä palauttamismenettelyn tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi.

Tällä hetkellä 19 jäsenvaltiota antaa jo kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yhdessä palauttamispäätösten kanssa. Jotkin niistä antavat ne yhtenä toimena, toiset taas kahtena erillisenä, mutta samanaikaisesti toteutettavana toimena. Viisi jäsenvaltiota on jo digitalisoinut palauttamistapausten hallinnan tietotekniset järjestelmät, ja 11 jäsenvaltiota on kehittämässä tällaista järjestelmää Frontexin kehittämän palauttamisasioiden hallintajärjestelmän mallin (RECAMAS) pohjalta. EU:n rahoittamat takaisinottotapausten hallintajärjestelmät, joihin useimmat jäsenvaltiot ovat liittyneet, helpottavat takaisinottomenettelyjä eräiden kolmansien maiden kanssa.

Lisäksi monet kansallisen tason toimijat ovat mukana palautusmenettelyissä, ja tehokkaan menettelyn kannalta on keskeisen tärkeää tehdä yhteistyötä. Meneillään olevassa palauttamiseen liittyvässä temaattisessa Schengen-arvioinnissa, joka koskee tehokkaan EU:n palauttamisjärjestelmän luomista, tarkastellaan erityisesti sitä, miten palauttamismenettelyn toimijoiden välisiä aukkoja voidaan paikata. Arvioinnin tuloksia (mukaan lukien parhaat käytännöt) olisi pidettävä merkityksellisinä pantaessa täytäntöön niitä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen osia, jotka liittyvät kaikkialla Euroopassa sovellettaviin tehokkaampiin ja oikeudenmukaisempiin palauttamismenettelyihin. 25

Vapaaehtoinen paluu, jota tuetaan uskottavalla pakkokeinoihin perustuvalla palauttamisella, on yhdessä uudelleenkotouttamisen kanssa kestävämpi, kustannustehokkaampi ja inhimillisempi/ihmisarvoisempi tapa suorittaa palautuksia, ja sitä olisi suosittava jatkossakin. On tärkeää vahvistaa vapaaehtoisen paluun kannustimia ja tarjota yhdenmukaista uudelleenkotouttamistukea muun muassa hyödyntämällä Frontexin johtamaa EU:n uudelleenkotouttamisohjelmaa. Tällä hetkellä 25 valtiota yhteensä 31 jäsenvaltiosta ja Schengenin säännöstöön osallistuvasta maasta osallistuu Frontexin johtamaan EU:n uudelleenkotouttamisohjelmaan ja käyttää sitä.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja mukautettava kansallisia sääntelykehyksiä tarpeen mukaan.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että palauttamispäätös annetaan osana kielteistä turvapaikkapäätöstä tai, jos se annetaan erillisenä toimena, että palauttamispäätös annetaan samanaikaisesti turvapaikkapäätöksen kanssa tai pian sen jälkeen.

üJäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja palauttamispäätöksiä koskevat muutoksenhaut käsitellään yhdessä tai turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisia määräaikoja noudattaen. Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi asettaa lainsäädännössä molemmille muutoksenhakutyypeille yhteiset määräajat.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen sisäisiä menettelyjään luodakseen selkeän prosessin ja työnkulun tapauksien hallintaa varten, jotta varmistetaan saumaton prosessi kielteisen turvapaikkapäätöksen antamisen ja palauttamispäätöksen välillä alkaen siitä, kun henkilön oikeus oleskella EU:ssa lakkaa, palauttamispäätökseen, kolmannelle maalle esitettyyn takaisinottopyyntöön ja sen jälkeen vapaaehtoiseen tai pakkoon perustuvaan paluuseen ja uudelleenkotouttamistuen antamiseen. Jäsenvaltioiden on myös perustettava rakenteita, joilla varmistetaan, että kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja palauttamispäätöksiä koskevat muutoksenhaut käsitellään yhdessä tai turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisia määräaikoja noudattaen.

üJäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan aktiivisia toimia sellaisen nykyaikaisen ja toimivan palauttamistapausten tietoteknisen hallintajärjestelmän perustamiseksi, joka mahdollistaa tietojen käsittelyn ja tarkastukset siten, että otetaan huomioon lainsäädännölliset ja hallinnolliset muutokset ja työnkulkua koskevat vaatimukset. Myös nykyisen palauttamistapausten hallintajärjestelmän ja uudelleenkotouttamistuen työvälineiden käyttöä olisi tuettava ja laajennettava.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen sekä infrastruktuurivaatimuksia että henkilöstökapasiteettia, jotta ne voivat toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, joilla varmistetaan palautettavan henkilön tavoitettavissa olo koko menettelyn ajan pakenemisriskin ehkäisemiseksi tarvittaessa myös soveltamalla säilöönoton vaihtoehtoja.

üJäsenvaltioiden olisi asetettava käyttöön kapasiteettia paluuneuvonnan tehostamiseksi, jotta varmistetaan, että palautettavat henkilöt saavat nopeasti tukea koko prosessin ajan.

üJäsenvaltioiden olisi vahvistettava vapaaehtoista paluuta edistäviä kannustimia ja virtaviivaistettava uudelleenkotouttamistukea tiiviissä yhteistyössä Frontexin kanssa.

Komissio

Käytännön tuki

üPalauttamisasioiden koordinaattorilla on keskeinen rooli erityisesti tunnistettujen palauttamista koskevien haasteiden seurannassa ja tehokkuushyötyjen, sisäisen johdonmukaisuuden ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä. Palauttamisasioiden koordinaattori toteuttaa tämän kohdennetuilla palauttamistoimilla, jotka perustuvat jo aloitettuun työhön lentojen ja tunnistamiskäyntien yhteisen suunnittelun parantamiseksi. Tarkoituksena on muun muassa optimoida Frontexin tuen käyttö ja vaihtaa käytäntöjä ja kokemuksia kielteisten turvapaikkapäätösten ja palauttamispäätösten samanaikaisesta antamisesta sekä turvallisuusuhan aiheuttavien palautettavien henkilöiden palauttamista koskevasta yhteistyöstä. Myös korkean tason palauttamisverkosto ja Frontex tukevat näitä toimia.

üKomissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tehostaakseen Team Europe -lähestymistavan täytäntöönpanoa käytännössä ja vahvistaakseen kolmansien maiden tuloksellista yhteistyötä takaisinoton alalla hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia vaikutuskeinoja ja kannustimia, kuten viisumisäännöstön 25 a artiklan mukaisen, viisumiasioissa ja takaisinoton alalla tehtävän yhteistyön yhdistävän mekanismin (ks. 5 jakso) seurantaa sekä kauppa-, viisumi-, kehitys- ja muita politiikkoja.

üKomissio laatii EU:n palauttamisjärjestelmän digitalisointia koskevia yleisiä suuntaviivoja soveltaen kokonaisvaltaista lähestymistapaa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon kaikkiin osatekijöihin.

EU:n virastot

Käytännön tuki

üFrontexilla on keskeinen rooli tämän rakenneosan täytäntöönpanossa, sillä se tukee tiiviissä yhteistyössä komission ja palauttamisasioiden koordinaattorin kanssa jäsenvaltioita palauttamismenettelyn kaikissa vaiheissa. Ratkaisevan tärkeässä asemassa on tunnistamiseen, palautusoperaatioihin ja kestävään uudelleenkotouttamiseen suunnatun Frontexin tuen lisääminen ja sen täysi hyödyntäminen.

üFrontexin sisäisen ennakoitavan koordinointijärjestelmän, joka perustuu jäsenvaltioiden yhteiseen suunnitteluun Frontexin tuen käytöstä, on tarkoitus mahdollistaa resurssien parempi yhdistäminen palauttamisen kaikissa vaiheissa. Järjestelmän olisi perustuttava kohdennettuja palauttamistoimia koskevaan työhön, ja siinä olisi keskityttävä johdonmukaisuuden vahvistamiseen, koordinointiin, tehokkuushyötyihin ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä palauttamisasioiden koordinaattorin ohjauksessa.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Kaikkien jäsenvaltioiden olisi vuoden 2024 loppuun mennessä käytettävä aktiivisesti Frontexin johtamaa EU:n uudelleenkotouttamisohjelmaa. –Frontex perustaa tammikuuhun 2025 mennessä tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa kattavan suunnittelujärjestelmän, jossa keskitytään keskeisiin ensisijaisiin kolmansiin maihin. –Palauttamisasioiden koordinaattori laatii kesäkuuhun 2025 mennessä ”kohdennettuna toimena” oppaan, jolla opastetaan jäsenvaltioissa palauttamiseen osallistuvia toimijoita luomaan yhteyksiä toisiinsa tehokkaan työnkulun avulla. –Komissio perustaa vuonna 2025 mekanismeja, joilla tuetaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä anna palauttamispäätöksiä kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä, kehittämään siihen tarvittavia valmiuksia. –Frontex auttaa tekemänsä puuteanalyysin perusteella jäsenvaltioita ottamaan vuoden 2026 puoliväliin mennessä käyttöön palauttamistapausten tietoteknisen hallintajärjestelmän.

	RAKENNEOSA 6
	Oikeudenmukainen ja tehokas järjestelmä: uudet vastuuta koskevat säännöt toimiviksi

Yksi uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen ensisijaisista tavoitteista ja olennainen osatekijä jäsenvaltioiden välisen luottamuksen lisäämiseksi on toimivan ja vakaan vastuunjaon luominen kaikkialle unioniin ja edelleen liikkumisen kannustimien vähentäminen.

Nykyisin Dublin III -asetuksessa 26 vahvistetaan perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritetään, mikä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä. Jos kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt eivät ole heidän hakemuksensa käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa, heidät on siirrettävä kyseiseen jäsenvaltioon. Dublin-asetuksen täytäntöönpanossa on ollut merkittäviä haasteita erityisesti siirtojen toteuttamisen suhteen.

Dublin-järjestelmää uudistetaan äskettäin hyväksytyllä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksella ottamalla käyttöön oikeudenmukaisemmat ja toimivammat vastuuta koskevat säännöt. Uusien sääntöjen asianmukainen soveltaminen on olennaisen tärkeää Euroopan turvapaikkajärjestelmän tehokkaan toiminnan kannalta ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun varmistamiseksi. Kun varmistetaan järjestelmälliset ja nopeat siirrot vastuussa olevaan jäsenvaltioon, voidaan torjua ”turvapaikkashoppailua” ja siten ehkäistä laitonta maahantuloa ja vähentää eräitä tekijöitä, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan jäsenvaltioiden välillä luvattomasti.

Tässä prosessissa on keskeistä, että nykyiset puutteet korjataan nopeasti. Uudet vastuunjakoa koskevat säännöt ovat merkittävä kehitysaskel nykyiseen järjestelmään verrattuna. Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksella otetaan esimerkiksi käyttöön uusi tutkinto- ja pätevyystodistuksiin perustuva vastuuperuste ja tehdään vastuusta pysyvämpi pidentämällä pääsääntöisesti vastuun lakkaamisen ja siirtymisen määräaikoja. Asetuksella vahvistetaan myös perheeseen liittyviä perusteita muun muassa ottamalla käyttöön uusi velvoite, jonka mukaan perheitä koskevat tapaukset on asetettava etusijalle.

Uudella asetuksella tehostetaan menettelyjä lyhentämällä määräaikoja ja muuttamalla takaisinottomenettely ilmoitukseksi. Asetus sisältää myös uusia hakijoiden velvollisuuksia, joilla on tarkoitus vähentää järjestelmän väärinkäyttöä (kuten velvoite tehdä hakemus siinä jäsenvaltiossa, johon hakija tulee ensimmäisenä), ja jäsenvaltiot velvoitetaan reagoimaan edelleen liikkumisen yhteydessä (esimerkiksi velvollisuus huolehtia vain hakijan perustarpeista, mikäli tämä pakenee) tai jos hakija aiheuttaa turvallisuusuhan. Nämä velvollisuudet tasapainotetaan hakijoille myönnettävillä uusilla takeilla. 27  

Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa The Dublin Roadmap in action – Enhancing the effectiveness of the Dublin III Regulation: identifying good practices in the Member States 28 yksilöidään käytäntöjä, jotka voivat auttaa jäsenvaltioita vastaamaan joihinkin nykyisen järjestelmän tämänhetkisiin haasteisiin siirryttäessä uuteen järjestelmään.

Jotta voidaan siirtyä Dublin III -järjestelmästä onnistuneesti turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen oikeudellisiin ja operatiivisiin vaatimuksiin, olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava kansallisia sääntelykehyksiään turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on muun muassa kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 29 , siihen, ettei henkilöllä ole oikeutta vastaanotto-olosuhteisiin, jos hän on paennut, sekä mukautumiseen eri menettelyjä koskeviin uusiin määräaikoihin.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava kansallisten Dublin-yksiköiden rakennetta ja toimintaa. Tähän sisältyy Dublin-yksiköiden työmenetelmien uudelleentarkastelu ja vakiotoimintamenettelyjen päivittäminen uusien menettelyjen (eli takaisinottoilmoitusten, sisäisten siirtojen ja vastuun korvaamisten sekä vastuun määrittämisen jatkaminen hakijan poissa ollessa) käyttöön ottamiseksi ja kaikkien menettelyjen lyhyempien määräaikojen noudattamiseksi.

üJäsenvaltioiden olisi kehitettävä Dublin-yksikköjensä ja muiden viranomaisten välisiä koordinointirakenteita ja työmenetelmiä uusien sääntöjen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Tähän sisältyy esimerkiksi erityisten yhteistyömenetelmien kehittäminen seulonta- ja lainvalvontaviranomaisten kanssa (esimerkiksi seulonnan yhteydessä tehdyn turvallisuustarkastuksen tulosten huomioon ottamiseksi tai turvallisuuden kannalta merkityksellisten tietojen vaihtamiseksi) ja vastaanottoviranomaisten kanssa (esimerkiksi majoituspaikassa läsnäolon valvomiseksi).

Tätä varten jäsenvaltioiden olisi harkittava nykyisen tietoteknisen asianhallintajärjestelmänsä kehittämistä tai päivittämistä, jotta uudistettu Dublin-menettely voidaan yhdentää muihin turvapaikka- ja vastaanottomenettelyihin. Yhdennetty asianhallintajärjestelmä helpottaa uusien velvoitteiden noudattamista ja tehostaa nykyisiä menettelyjä. Se antaa myös paremman yleiskuvan menettelyn eri vaiheista ja varmistaa tehokkaamman yhteistyön ja viestinnän toimivaltaisten kansallisten viranomaisten (esimerkiksi turvapaikka-, vastaanotto-, palauttamis-, maahanmuutto- ja rajavalvontaviranomaisten) välillä. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava menettelyn tiettyjen osien automatisointia, kuten sovellettavien määräaikojen automaattista laskentaa, automaattisia muistutuksia määräaikojen umpeutumisen lähestymisestä tai automaattisia ehdotuksia menettelyn seuraavista vaiheista.

üJäsenvaltioita kannustetaan laatimaan luettelo kansainvälisen koulutusluokituksen tason 2 tai sitä ylemmän tason tutkintotodistuksista ja muista pätevyystodistuksista, jotta helpotetaan tutkinto- ja pätevyystodistuksia koskevan uuden perusteen tehokasta soveltamista. Tähän luetteloon voisi sisältyä myös luettelo jäsenvaltioiden oppilaitoksista, joilla on oikeus myöntää tällaisia tutkinto- ja pätevyystodistuksia.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että perheisiin liittyvät tapaukset asetetaan etusijalle menettelyn kaikissa vaiheissa, esimerkiksi laatimalla erityisiä vakiotoimintamenettelyjä. Jäsenvaltioiden olisi harkittava yhteistyöjärjestelyjä perheenjäseniä jäljittävien järjestöjen kanssa.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat henkilöresurssit ja aineelliset ja taloudelliset resurssit turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisten Dublin-yksiköiden valmiuksia hoitaa kaikki tehtävänsä uusien lyhyempien määräaikojen puitteissa ja tarvittaessa parannettava niitä. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava riittävä kapasiteetti panna siirtopäätökset tehokkaasti täytäntöön esimerkiksi rajoittamalla pakenemista 30 , parantamalla jäsenvaltioiden välistä viestintää, lisäämällä vastuussa olevan jäsenvaltion joustovaraa ja tukemalla siirron toteuttavaa jäsenvaltiota 31 . Tämä edellyttää henkilöresursseja ja tarvittavaa logistiikkaa, esimerkiksi erityisiä tiloja Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja varten.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että DubliNet-viestintäverkkoa päivitetään kansallisella tasolla, jotta se pysyy toimintakykyisenä ja sen avulla voidaan vaihtaa kaikkia turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa edellytettyjä tietoja.

Komissio

Oikeudellinen velvoite

üKomissio kutsuu syyskuuhun 2024 mennessä koolle uuden turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen sääntelykomitean hyväksyäkseen asetuksessa edellytetyt täytäntöönpanosäädökset.

üKomissio hyväksyy turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen toiminnan edellyttämät täytäntöönpanosäännöt, jotka korvaavat komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 32 , jäljempänä ’Dublin-asetuksen täytäntöönpanosäännöt’.

Käytännön tuki

üKomissio järjestää yhteistyössä EUAA:n kanssa Dublin-asetusta käsittelevän asiantuntijaryhmän, jäljempänä ’Dublin-yhteyskomitea’, kokouksia helpottaakseen uusien säännösten asianmukaista soveltamista (muun muassa selventämällä joidenkin säännösten merkitystä), määrittääkseen alat, joihin olisi siirtymäkaudella kiinnitettävä enemmän huomiota, ja laatiakseen tarvittaessa ohjeita. Se pyrkii järjestämään nämä kokoukset EUAA:n Dublin-verkoston kokousten yhteydessä, joissa keskitytään enemmän operatiivisiin haasteisiin.

üKomissio suunnittelee päivittävänsä yhteistyössä eu-LISAn ja jäsenvaltioiden kanssa vaiheittain DubliNet-viestintäverkon sen mukauttamiseksi uuteen lainsäädäntökehykseen ja kansallisten Dublin-yksiköiden tarpeisiin.

üKomissio tukee tutkintotodistusten ja muiden pätevyystodistusten ja oppilaitosten luettelojen yhteistä rakennetta hyödyntäen olemassa olevia EU:n tietokantoja (esimerkiksi http://eter-project/com ) ja muuta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja Europassin 33 puitteissa tehtyä tutkintotietokantojen yhteentoimivuutta koskevaa työtä sekä tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten verkoston (ENIC-NARIC-verkosto) kanssa tehtyä työtä.

EU:n virastot

Oikeudellinen velvoite

üEUAA laatii huhtikuuhun 2025 mennessä (kymmenen kuukauden kuluessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen voimaantulosta) perheisiin liittyvien tapausten mallin ja perheenjäsenten jäljittämistä ja tunnistamista koskevat suuntaviivat.

üEUAA laatii jäsenvaltioiden tuella myös mukautettuja ja kattavia tietoesitteitä ja tiedotusmateriaaleja sekä antaa ohjeita videoyhteyden välityksellä tapahtuvasta henkilökohtaisten puhuttelujen suorittamisesta.

Käytännön tuki

üEUAA mukauttaa Dublin-yksikköjen verkostonsa toimintaa ja laajuutta vastaamaan uutta järjestelmää ja päivittää uusien vastuuta koskevien sääntöjen soveltamista tukevia ohjeita.

üeu-LISA vastaa DubliNetin teknisestä ja operatiivisesta päivittämisestä. Ensimmäinen vaihe (ensisijainen päivitys) toteutetaan vuoden 2024 puolivälin ja vuoden 2026 puolivälin välisenä aikana, ja sillä varmistetaan DubliNetin lomakkeiden asianmukaisuus. Tässä vaiheessa tehdään myös keskeisiä teknisiä ja turvallisuuspäivityksiä. Toisessa vaiheessa vuosina 2026–2028 jatketaan prosessien automatisointia ja niiden kattavaa integrointia kansallisiin järjestelmiin.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Komissio kutsuu turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen sääntelykomitean koolle syyskuuhun 2024 mennessä. –Komissio pyrkii hyväksymään täytäntöönpanosäädökset, joilla korvataan Dublin-asetuksen täytäntöönpanosäännöt, viimeistään 12. kesäkuuta 2025. –Komissio pyrkii antamaan viimeistään 12. kesäkuuta 2025 turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa edellytetyt delegoidut säädökset. –Komissio laatii syyskuuhun 2024 mennessä periaatemuistion DubliNetin vaiheittaisesta päivittämisestä. –EUAA laatii huhtikuuhun 2025 mennessä perheisiin liittyvien tapausten mallin ja perheenjäsenten jäljittämistä ja tunnistamista koskevat suuntaviivat. –Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle viimeistään 12. maaliskuuta 2026 turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Pian sen jälkeen komissio julkaisee kootun luettelon näistä viranomaisista.

	RAKENNEOSA 7
	Yhteisvastuu toimivaksi

Yhteisvastuu on SEUT-sopimuksen 80 artiklassa vahvistettu EU:n perusperiaate. Unioni ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön pysyvän, oikeudellisesti sitovan mutta joustavan yhteisvastuumekanismin, jolla varmistetaan, että yksikään jäsenvaltio, johon kohdistuu paineita, ei jää yksin. Se on vastapaino rakenneosissa 2 ja 6 kuvatuille lisääntynyttä vastuuta koskeville säännöille.

Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksella otetaan käyttöön yhteisvastuumekanismi, jonka vähimmäisrajat ovat 30 000 sisäistä siirtoa ja 600 miljoonaa euroa rahoitustukea unionin tasolla. Komission on noudatettava näitä vähimmäisrajoja laskiessaan vuoden aikana täytettäviä tarpeita. Kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava mekanismiin, mutta ne voivat valita, toteuttavatko ne yhteisvastuutoimenpiteensä sisäisinä siirtoina, rahoituksen muodossa tarjottavana yhteisvastuuna vai vaihtoehtoisina toimenpiteinä (henkilöstönä tai luontoissuorituksina annettavana tukena). Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa säädetään EU:n korkean tason yhteisvastuufoorumin perustamisesta. Sen puheenjohtajana toimii neuvoston puheenjohtajavaltiona toimiva jäsenvaltio, ja sitoumukset olisi annettava tässä foorumissa. Asetuksessa säädetään myös EU:n teknisen tason yhteisvastuufoorumin perustamisesta. Tämän foorumin puheenjohtajana toimii EU:n yhteisvastuukoordinaattori, ja se vastaa neuvoston vuotuisessa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun vuotuisen yhteisvastuureservin operatiivisesta toimeenpanosta.

Kaavio 3: Vuotuinen muuttoliikkeen hallintasykli

Monet vuotuisen yhteisvastuusyklin toteuttamiseksi tarvittavat toimet on toteutettava unionin tasolla. Komissio toteuttaa vastaavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ensimmäisen vuotuisen muuttoliikkeen hallintasyklin toteuttamiseksi, ja se toteuttaa kaikki tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset ja operatiiviset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuotuisen syklin jokainen vaihe toimii sujuvasti. Tähän sisältyy neuvoston vuoden 2025 lopussa hyväksymän ensimmäisen vuotuisen yhteisvastuureservin operatiivinen toimeenpano.

Myös kansallisella tasolla tarvitaan toimia. Kuten monissa edellä esitellyissä rakenneosissa, komissio ja jäsenvaltiot voivat hyödyntää olemassa olevia käytäntöjä tapauskohtaisista yhteisvastuumekanismeista tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta. Erityisesti vapaaehtoisen yhteisvastuumekanismin vuonna 2022 alkanut täytäntöönpano 34 antaa komissiolle ja jäsenvaltioille innoittavia esimerkkejä käytännöistä, käytännön kokemuksista ja opetuksista, joita on saatu yhteisvastuun periaatteen täytäntöönpanosta – sekä kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden sisäisten siirtojen että rahoituksen muodossa tarjottavan yhteisvastuun osalta. Nämä kokemukset ja investoinnit olisi otettava huomioon tämän rakenneosan operatiivisessa toimeenpanossa.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja tarvittaessa mukautettava niitä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on luotava tarvittavat päätöksentekomenettelyt ja -rakenteet vuotuiseen muuttoliikkeen hallintasykliin osallistumista varten esimerkiksi nimeämällä kansallinen koordinaattori ja perustamalla kansallinen koordinointimekanismi. Jäsenvaltioiden on erityisesti määriteltävä sisäinen prosessi, jolla päätetään, miten ne osallistuvat yhteisvastuuseen, ja varmistetaan, että ne antavat oikea-aikaisesti sitoumuksia EU:n korkean tason yhteisvastuufoorumissa. Kansallisella tasolla järjestettäviä kuulemisia hyödynnetään myös komission toteuttamassa kuulemisprosessissa, joka edeltää neuvoston täytäntöönpanosäädöstä koskevan komission ehdotuksen hyväksymistä.

üJäsenvaltiot tarvitsevat myös prosesseja, joilla Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot kerätään ja toimitetaan komissiolle asetuksessa säädetyissä määräajoissa (tiedot on toimitettava vuodesta 2025 alkaen viimeistään 1. kesäkuuta ja päivitetyt tiedot viimeistään 1. syyskuuta). Tätä varten jäsenvaltioiden olisi kehitettävä tarvittavat vakiotoimintamenettelyt ja koordinointirakenteet.

üJäsenvaltioiden, jotka valitsevat sisäisen siirron tai hyötyvät sitä, on noudatettava sisäisen siirron menettelyn päätökseen saattamiselle asetuksessa säädettyä puolentoista kuukauden määräaikaa (joka alkaa asiaankuuluvien tietojen toimittamisesta sisäisen siirron kohdejäsenvaltiolle). Tätä varten jäsenvaltioiden olisi vahvistettava vakiotoimintamenettelyt ja sisäiset työnkulut. Näiden työnkulkujen on katettava sisäisesti siirrettävien henkilöiden tunnistaminen tutkimalla kaikki merkitykselliset seikat, kuten asianomaisen henkilön ja sisäisen siirron kohdejäsenvaltion väliset merkitykselliset yhteydet, sekä tiedot menettelyistä, ja niillä on varmistettava lapsen etu ja siihen liittyvien takeiden noudattaminen. Menettelyjen on katettava myös turvallisuustarkastukset ja sisäisistä siirroista hyötyvien jäsenvaltioiden suorittama turvallisuustietojen siirtäminen ja tapauksen mukaan sisäisen siirron kohdejäsenvaltion suorittama turvallisuustarkastus.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden ja EU:n virastojen on varmistettava tarvittavat resurssit laadukkaiden ja oikea-aikaisten tietojen antamiseksi Euroopan vuotuista turvapaikka- ja muuttoliikekertomusta varten – tiedot on vuodesta 2025 alkaen toimitettava viimeistään 1. kesäkuuta ja päivitetyt tiedot viimeistään 1. syyskuuta – sekä suunnitelmaverkoston 35 heinä- ja syyskuussa järjestettäviin keskeisiin kokouksiin osallistumiseksi vuodesta 2025 alkaen.

üJäsenvaltioiden on kehitettävä tarvittavat valmiudet yhteisvastuutarpeidensa määrittämiseksi ja erityisiä toimia rahoitusosuuksina tai luontoissuorituksina annettavaa tukea varten, toimitettava ne EU:n teknisen tason yhteisvastuufoorumille ja sen jälkeen varmistettava tällaisten rahoitusosuuksien tai luontoissuoritusten tuloksellinen käyttö.

üSekä hyötyvien että osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava tarvittavat valmiudet sisäisten siirtojen toteuttamiseksi (ks. myös edellinen rakenneosa 6), jos ne valitsevat tämän toimenpiteen tai hyötyvät siitä. Tämä edellyttää tarvittavien resurssien sekä riittävän ja pätevän henkilöstön varmistamista myös Dublin-yksiköissä ja mahdollisia täydentäviä turvallisuustarkastuksia varten sekä tarvittavan infrastruktuurin rakentamista ja tarvittavien laitteiden hankkimista sisäisten siirtojen toteuttamiseksi vaaditussa määräajassa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kattavuus asianhallintajärjestelmän sekä kuljetus- ja vastaanottokapasiteetin, kuten siirtokeskusten ja (etänä suoritettaviin) puhutteluihin käytettävien tilojen, avulla.

Komissio

Oikeudellinen velvoite

üKomissio antaa ensimmäisen Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen viimeistään 15. lokakuuta 2025 jäsenvaltioiden ja unionin virastojen toimittamien määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella. Kertomus antaa tilannekuvan muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksistä ja toimii varhaisvaroitus- ja tilannetietoisuusvälineenä.

üKomissio hyväksyy viimeistään 15. lokakuuta 2025 myös ensimmäisen komission täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, mitkä jäsenvaltiot ovat muuttoliikepaineen tai muuttoliikepaineen riskin alaisena tai mitä jäsenvaltioita kohtaa merkittävä muuttoliiketilanne, sekä ensimmäisen komission ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanosäädökseksi vuotuisen yhteisvastuureservin muodostamisesta.

üKomissio nimittää ensimmäisen yhteisvastuukoordinaattorin, joka perustaa ja kutsuu koolle EU:n teknisen tason yhteisvastuufoorumin. Nykyinen solidaarisuusfoorumi (Solidarity Platform ”Pact”) muunnetaan teknisen tason yhteisvastuufoorumiksi.

üKomissio kutsuu koolle turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen sääntelykomitean (ks. rakenneosa 6) ja antaa kaksi yhteisvastuun toimintaan liittyvää täytäntöönpanosäädöstä. Ensimmäinen niistä koskee yhdenmukaisia edellytyksiä sisäisiin siirtoihin sekä niihin liittyviin turvallisuustarkastuksiin liittyvien tietojen ja asiakirjojen laatimiselle ja toimittamiselle. Toinen täytäntöönpanosäädös koskee rahoitusosuuksien toimintaa koskevia sääntöjä.

üKomissio tarjoaa yhteistyössä EUAA:n kanssa myös välineitä, joilla yksilöidään ja yhdytetään siirrettävät henkilöt osallistuvan jäsenvaltion kanssa, jotta voidaan varmistaa, että hyötyvä jäsenvaltio noudattaa velvoitetta ottaa huomioon asianomaisen henkilön ja sisäisen siirron kohdejäsenvaltion väliset merkitykselliset yhteydet sekä kyseisen jäsenvaltion ilmaisemat kohtuulliset toiveet.

Käytännön tuki

üKomissio suorittaa vuonna 2024 Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen testauksen (koekäytön) ennakoidakseen tiedoissa ja prosessissa mahdollisesti havaittavia puutteita ja korjatakseen ne. Vaadittujen tietojen erittäin tärkeän konsolidoinnin ja analyysien jakamisen varmistamiseksi komissio hyödyntää kaikin tavoin suunnitelmaverkostoa.

üKomissio järjestää yhteistyössä EUAA:n kanssa useita komission asiantuntijoiden kokouksia (laajennettu Dublin-yhteyskomitea) helpottaakseen uuden järjestelmän asianmukaista soveltamista (muun muassa selventämällä joidenkin säännösten merkitystä), määrittääkseen alat, joihin olisi siirtymäkaudella kiinnitettävä enemmän huomiota, ja koordinoidakseen hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä.

EU:n virastot

Oikeudellinen velvoite

üEUAA:n, Frontexin, Europolin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) on kerättävä asiaankuuluvia tietoja jäsenvaltioilta ja toimitettava ne komissiolle asetuksessa säädetyissä määräajoissa Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen laatimista varten.

Käytännön tuki

üEUAA laatii yhteisvastuusitoumusten ja -tarjouksien mallit ja niitä koskevat toimintamenettelyt.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Komissio saattaa viimeistään 30. lokakuuta 2024 päätökseen Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen testauksen ja esittää tulokset muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevalle EU:n mekanismille. –Komissio nimittää vuoden 2025 alkuun mennessä yhteisvastuukoordinaattorin ja antaa hänelle tehtävien tehokkaaseen hoitamiseen tarvittavat resurssit. –Komissio pyytää toukokuun 2025 alkuun mennessä jäsenvaltioilta ja EU:n virastoilta tarvittavat tiedot, jotta ensimmäinen vuotuinen muuttoliikkeen hallintasykli voidaan käynnistää 1. kesäkuuta 2025. –Komissio pyrkii hyväksymään viimeistään 12. kesäkuuta 2025 kaksi yhteisvastuuta koskevaa täytäntöönpanosäädöstä (jotka koskevat sisäisiä siirtoja ja rahoitusosuuksia).

	RAKENNEOSA 8
	Varautuminen, valmiussuunnittelu ja kriisitoiminta

Jotta uudella lainsäädäntökehyksellä voidaan vastata paremmin tuleviin haasteisiin, se sisältää useita uusia ja täydentäviä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan varautuminen, valmiussuunnittelu ja kriisitoiminta kaikkialla EU:ssa. Tämän on tarkoitus auttaa parantamaan kykyä selviytyä muuttoliiketapahtumista ja vähentää kriisitilanteiden riskejä.

Varautumisen ja valmiussuunnittelun taso on tärkeä tekijä, jotta jäsenvaltiota voidaan pitää ”hyvin varautuneena”. Varautuminen ja valmiussuunnittelu liittyvät tiiviisti asianmukaisten vastaanottojärjestelmien ylläpitämiseen kaikkialla EU:ssa (ks. rakenneosa 3) ja ovat siten olennaisen tärkeitä vastuuvelvoitteiden asianmukaisen toiminnan kannalta (ks. rakenneosa 6). Jäsenvaltiota ei voida pitää hyvin varautuneena, jos sillä ei ole valmiussuunnitelmia, ja tämä voi puolestaan vaikuttaa jäsenvaltion mahdollisuuteen hyötyä yhteisvastuusta tai yhteisvastuutarjouksista tehtävistä vähennyksistä (rakenneosa 7). Tästä syystä Euroopan vuotuisessa turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksessa on vuotuisen muuttoliikkeen hallintasyklin ensimmäisenä vaiheena annettava tietoja varautumisen tasosta unionissa ja jäsenvaltioissa. Varautumisella ja valmiussuunnittelulla tuetaan myös nopeita, tehokkaita ja koordinoituja toimia muuttoliikekriisin sattuessa ottaen huomioon maantieteelliset erityispiirteet ja myös raja-alueet.

Varautuminen edellyttää tarvittavien henkilöresurssien sekä aineellisten ja taloudellisten resurssien ja infrastruktuurin osoittamista turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmien toiminnan takaamiseksi sekä asiaankuuluvien viranomaisten välistä koordinointia kansallisella ja EU:n tasolla.

Vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukainen valmiussuunnittelu on osa varautumista. Tällä valmiussuunnittelulla pyritään rakentamaan ja ylläpitämään kaikkialla EU:ssa häiriönsietokykyisempiä vastaanottojärjestelmiä, jotka pystyvät toimimaan tehokkaasti myös kriisitilanteissa. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että nämä valmiussuunnitelmat kattavat myös turvapaikkamenettelyt (ks. rakenneosa 4). Jos turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevia varautumistoimenpiteitä ei ole, vastaanottojärjestelmiin kohdistuva kuormitus paine- tai kriisitilanteissa vain pahenisi. Turvapaikkamenettelyjen sisällyttäminen uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin edellyttämiin vastaanottoa koskeviin valmiussuunnitelmiin edistää myös eri toimijoiden välistä synergiaa ja varmistaa menettelyjen virtaviivaistamisen ja tarvittavien toimenpiteiden käyttöönoton. Näitä valmiussuunnitelmia on arvioitava ja tarkasteltava uudelleen säännöllisesti (enintään kolmen vuoden välein).

Vaikka turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen nojalla laadittavien kansallisten strategioiden soveltamisala on laajempi, niiden olisi katettava äskettäin käyttöön otetut valmiussuunnittelua koskevat velvoitteet johdonmukaisella ja voimassa olevia rajaturvallisuutta ja palauttamista koskevia velvoitteita täydentävällä tavalla (ks. rakenneosat 2 ja 5). 

Operatiivisesti muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskeva EU:n mekanismi (muuttoliikettä koskeva varautumis- ja kriisisuunnitelma) tarjoaa kahdessa vaiheessaan (seuranta ja varautuminen sekä kriisinhallinta) suunnitelmaverkoston avulla osallistavat puitteet muuttovirtojen ja muuttoliikkeeseen liittyvien tilanteiden seurannalle ja ennakoinnille, häiriönsietokyvyn kehittämiselle sekä koordinoidulle reagoinnille mahdolliseen muuttoliikekriisiin. Myös EU:n virastoilla on toimeksiantojensa mukaisesti keskeinen rooli kohdennetun tuen tarjoamisessa sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun seurannassa.

Tämän rakenneosan puitteissa tehtävällä työllä edistetään myös monialaisen ja kaikki vaarat ja koko yhteiskunnan kattavan varautumista ja kriisitoimintaa koskevan lähestymistavan kehittämistä EU:n tasolla Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2024 antamien päätelmien pohjalta.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot 

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja mukautettava niitä tarpeen mukaan. Jäsenvaltioiden on erityisesti saatettava valmiussuunnitteluun liittyvät vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on laadittava huhtikuuhun 2025 mennessä (kymmenen kuukauden kuluessa uuden vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin voimaantulosta) vastaanottoa (ja turvapaikka-asioita) koskevat kansalliset valmiussuunnitelmat käyttäen EUAA:n laatimaa uutta mallia.

üJäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joilla tuetaan muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevien kattavien valmiussuunnitelmien suunnittelua, hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja säännöllistä uudelleentarkastelua. Tähän voisi sisältyä sellaisten ministeriöiden välisten koordinointirakenteiden perustaminen, joilla yhdistetään eri oikeusperustoihin (rajat, vastaanotto, turvapaikka-asiat) perustuvat eri valmiussuunnitelmat kattavat toimintalohkot.

üJäsenvaltioiden on myös varmistettava, että asiaankuuluvia varautumista koskevia tietoja kerätään ja jaetaan tarpeen mukaan turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa säädetyissä määräajoissa Euroopan vuotuisen turvapaikka- ja muuttoliikekertomuksen laatimista varten (ks. rakenneosa 7).

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioita kehotetaan tekemään koko järjestelmää koskevia uudelleentarkasteluja operatiivisen varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemiseksi, jotta asiaankuuluvaa kapasiteettia voidaan tarvittaessa tehokkaasti lisätä ja vähentää. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava tarvittavia resursseja, esimerkiksi koulutettua henkilöstöä, tietotekniikkaa ja muita laitteita sekä vastaanottoa, logistiikkaa ja laajempia infrastruktuureja.

Komissio

Käytännön tuki

üKomissio ja EUAA tukevat jäsenvaltioita näiden pyynnöstä vastaanottoa ja turvapaikka-asioita koskevien kansallisten valmiussuunnitelmien laatimisessa ja tarkistamisessa ja helpottavat parhaiden käytäntöjen ja tietämyksen vaihtoa muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevan EU:n mekanismin avulla.

Oikeudellinen velvoite

üEUAA laatii vastaanottoa ja turvapaikka-asioita koskevien kansallisten valmiussuunnitelmien mallin. Mallin on tällä hetkellä tarkoitus valmistua vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, ja sillä tuetaan jäsenvaltioita niiden valmiussuunnitelmien laatimisessa ja tarkistamisessa, mikäli jäsenvaltiot sitä pyytävät.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –EUAA laatii valmiussuunnitelmien mallin vuoden 2024 loppuun mennessä. –Jäsenvaltioiden on viimeistään 12. huhtikuuta 2025 hyväksyttävä kansalliset valmiussuunnitelmansa ja ilmoitettava ne EUAA:lle.

	RAKENNEOSA 9
	Kansainvälistä suojelua hakevia ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat uudet takeet ja perusoikeuksien toteutumisen valvonnan tehostaminen

Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa vahvistetaan ja selvennetään edelleen tärkeitä suojatoimia ja takeita, jotka koskevat kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä ja henkilöitä, joilla on erityistarpeita, erityisesti alaikäisiä ja lapsiperheitä tai yksin eläviä naisia ja yksinhuoltajaäitejä. Kaikissa uusissa säädöksissä säädetään uusista ja laajemmista oikeuksista. Ne on koottu yhteen tähän monialaiseen rakenneosaan.

Näiden oikeuksien, suojatoimien ja takeiden täytäntöönpanolla suojellaan ihmisarvoa ja varmistetaan todellinen ja tehokas oikeus turvapaikkaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille sekä tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus. Näillä suojatoimilla ja takeilla suojellaan perusoikeuksia EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti. Samalla ne auttavat suojaamaan kaikissa rakenneosissa sovellettavien menettelyjen luotettavuutta.

Nämä oikeudet, suojatoimet ja takeet voidaan tiivistää seuraavasti: 

– Uudet ja vahvistetut tiedonsaantioikeudet kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille uusissa lainsäädäntötoimissa, jotta hakijat ymmärtävät oikeutensa, velvollisuutensa ja velvollisuuksiensa noudattamatta jättämisen seuraukset ajoissa. Tietojen antaminen on välttämätöntä, jotta voidaan soveltaa hakijoiden harjoittaman menettelyjen väärinkäytön torjuntaa koskevia sääntöjä. Tietoja annettaessa on otettava huomioon hakijan profiilin erityispiirteet.

– Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden uusi oikeus maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan menettelyn hallinnollisessa vaiheessa. Tämä koskee kaikkia hallinnollisia menettelyjä, myös rajamenettelyä sekä menettelyä, jolla määritetään jäsenvaltion vastuu kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. Kaikilla hakijoilla on edelleen oikeus asianajajan apuun ja edustukseen muutoksenhakuvaiheessa.

– Haavoittuvuuksien ja menettelyyn ja vastaanottoon liittyvien erityistarpeiden tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa, selkeämmät määräajat ensimmäisille ja yksilöllisille arvioinneille sekä kidutuksen ja väkivallan uhreja koskevat nopeat seurantatoimet.

– Vahvemmat takeet sen varmistamiseksi, että säilöönottoa käytetään vasta viimeisenä keinona yksilöllisen arvioinnin perusteella, ja suojatoimet, mikäli fyysinen terveys tai mielenterveys on vakavassa vaarassa (jos erityisiä vastaanottotarpeita omaavien hakijoiden säilöönotto vaarantaisi vakavasti fyysisen terveyden ja mielenterveyden, kyseisiä hakijoita ei voida ottaa säilöön).

– Alaikäisiä koskevat uudet takeet: Pannessaan uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta täytäntöön jäsenvaltioiden on aina varmistettava lastensuojelun keskeinen asema, ja erityisesti niiden on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu 36 .

Lisäksi sopimuksen välineillä luodaan alaikäisiä koskevia takeita, jotka esitellään jäljempänä.

Kaikille ilman huoltajaa oleville alaikäisille olisi nimitettävä nopeasti edustaja – jonka koulutusta koskevia vaatimuksia tiukennetaan – sen varmistamiseksi, että lapsen etua kunnioitetaan ja hänen hyvinvointinsa turvataan kaikilta osin (tilapäinen edustaja välittömästi muun muassa sormenjälkien ottamista varten 37 ja pysyvä edustaja 15 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä siten, että yksi edustaja on vastuussa 30:stä ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä). Jos ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä tulee kansainvälistä suojelua saava henkilö, sovelletaan edunvalvojia koskevia lisätakeita (edunvalvojia koskevat vaatimukset, kukin edunvalvoja saa edustaa kohtuullista ja rajattua määrää ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, mahdollisuus tehdä valituksia edunvalvojasta, edunvalvojien valvonta ja seuranta).

Uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen sisältyy myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevia vahvistettuja takeita rajamenettelyn osalta. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset jätetään automaattisesti rajamenettelyn ulkopuolelle, paitsi jos on perusteltu syy katsoa, että he ovat vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Tällöin on kuitenkin sovellettava kaikkia ilman huoltajaa olevien alaikäisten menettelyllisiä ja vastaanottoa koskevia oikeuksia, kuten muutoksenhaun automaattista lykkäävää vaikutusta, mikäli turvapaikkahakemus hylätään.

Kaikkien alaikäisten osalta annetaan uusia säännöksiä lasten katoamisen estämiseksi (sormenjälkien ottaminen kuusivuotiaista alkaen) ja vahvemmat takeet säilöönoton vaihtoehtojen varmistamiseksi (koska lapsia ei pääsääntöisesti pitäisi ottaa säilöön), lasten näkemyksen huomioon ottamiseksi ja lapsille ymmärrettävän tiedon tarjoamiseksi.

Otetaan käyttöön velvoite soveltaa monialaista lähestymistapaa iän arviointiin, jotta voidaan minimoida invasiiviset lääkärintarkastukset, joita tulee käyttää vain, jos ensimmäisen monialaisen arvioinnin tulos on epävarma. Kaikkien lasten pääsy koulutukseen on varmistettava mahdollisimman pian ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä ja heillä on oltava mahdollisuus saada terveydenhuoltoa samoin edellytyksin kuin alaikäisillä, jotka ovat jäsenvaltion omia kansalaisia.

Lisäksi silloin, kun lapsiperheisiin sovelletaan rajamenettelyä, alaikäisten ja heidän perheenjäsentensä hakemusten tutkinta on asetettava etusijalle ja alaikäisten ja heidän perheenjäsentensä vastaanottotilojen on vastattava heidän tarpeitaan täysin uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisesti.

– Oikeus jäädä maahan ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin: Menettelyn hallinnollisessa vaiheessa henkilöllä on oikeus jäädä jäsenvaltioon, jossa hakemusta käsitellään. Poikkeukset tästä oikeudesta on rajattu selkeästi. Jos päätös on kielteinen, henkilöllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (muutoksenhakuun), jotka sisältävät sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen ex nunc -tutkimisen kaikilta osin ainakin ensimmäisessä oikeusasteessa. Muutoksenhaulla voi olla automaattinen lykkäävä vaikutus, mikä tarkoittaa, että henkilöllä on oikeus jäädä maahan muutoksenhaun ajaksi selvästi määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksi tällainen poikkeus on rajamenettely, jossa muutoksenhaulla ei pääsääntöisesti ole automaattista lykkäävää vaikutusta, mutta henkilöllä on oikeus pyytää tuomioistuimelta oikeutta jäädä maahan muutoksenhaun ajaksi.

– Riippumaton mekanismi perusoikeuksien noudattamisen seuraamiseksi seulontavaiheen ja rajalla tapahtuvan turvapaikkamenettelyn aikana. Lisäksi jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaasta mekanismista, jolla tutkitaan väitteet perusoikeuksien noudattamatta jättämisestä, jotta uhreilla on mahdollisuus käyttää yksityis- tai rikosoikeudellisia oikeussuojakeinoja.

Kansallisella riippumattomalla seurantamekanismilla on seurattava unionin ja kansainvälisen oikeuden noudattamista turvapaikkamenettelyyn pääsyn, palauttamiskiellon periaatteen, lapsen edun ja säilöönottoa koskevien asiaankuuluvien sääntöjen osalta seulonnan ja rajalla tapahtuvan turvapaikkamenettelyn aikana. Sillä on varmistettava, että perustellut väitteet perusoikeuksien noudattamatta jättämisestä käsitellään tehokkaasti ja että tällaisista väitteistä suoritetaan tarvittaessa tutkinta.

Riippumattoman seurantamekanismin on hoidettava tehtävänsä paikan päällä suoritettavien tarkastusten ja satunnaisten ja ilmoittamattomien tarkastusten perusteella, ja sillä on oltava pääsy kaikkiin asiaankuuluviin paikkoihin, mukaan lukien vastaanotto- ja säilöönottotilat. Seurantamekanismiin voi osallistua asiaankuuluvia kansainvälisiä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, ja jos tällaisia järjestöjä ei ole mukana riippumattomassa seurantamekanismissa, sen on luotava tiiviit yhteydet niihin ja pidettävä yhteyksiä yllä. Seurantaelimillä on toimivalta antaa jäsenvaltioille vuosittaisia suosituksia, ja niiden havainnoilla voi olla merkitystä kansallisen ja EU:n tason menettelyjen kannalta. 38  

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja tarvittaessa mukautettava niitä uusien oikeuksien ja takeiden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden kansallisten sääntelykehysten uudelleentarkastelussa on harkittava mukautuksia sen varmistamiseksi, että hakijoiden uutta oikeutta maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan sovelletaan tehokkaasti kaikissa menettelyissä (turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen ja turvapaikkamenettelyasetuksen soveltamisalan ja edellytysten mukaisesti), mukaan lukien rajamenettely ja menettely turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. Jos jäsenvaltio jo tarjoaa maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustusta myös kaikkien menettelyjen hallinnollisessa vaiheessa, niiden järjestelmiä ei tarvitse mukauttaa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä säädetään vaihtoehdoista säilöönotolle, asiaankuuluvista lastensuojelutakeista, mukaan lukien säännökset, joilla varmistetaan uuden monialaisen iän arvioinnin tehokas soveltaminen, sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten edustusta ja edunvalvontaa koskevista tehostetuista takeista.

üJäsenvaltioiden on luotava oikeudellinen kehys riippumattomalle mekanismille, jolla seurataan perusoikeuksien toteutumista seulonnassa ja rajamenettelyssä ja joka täyttää seulonta-asetuksessa ja turvapaikkamenettelyasetuksessa säädetyt vaatimukset. Jos jäsenvaltioilla on jo käytössä perusoikeuksien seurantamekanismi, oikeudellisella kehyksellä on varmistettava sen riippumattomuus sekä sen seulonta-asetuksessa ja turvapaikkamenettelyasetuksessa säädetyt soveltamisala, tehtävät ja valtuudet. Lisäksi jäsenvaltioiden on annettava kansallisen lainsäädännön nojalla asiaankuuluvat säännökset sellaisten väitteiden tutkimisesta, joiden mukaan seulonnan yhteydessä ei ole kunnioitettu perusoikeuksia, ja varmistettava tarvittaessa asian siirtäminen siviili- tai rikosoikeudellisten menettelyjen käynnistämistä varten tapauksissa, joissa perusoikeuksia ei ole kunnioitettu tai toteutettu.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on laadittava tiedotusmateriaalia ja varmistettava, että hakijat voivat ymmärtää hyvissä ajoin oikeutensa ja velvollisuutensa kaikissa menettelyissä ja vastaanoton aikana. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen työnkulkuja ja menettelyjä tai tarvittaessa kehitettävä niitä, jotta tietoa annetaan asianmukaisesti. Tiedotus on mukautettava hakijan profiilin erityispiirteisiin, kuten haavoittuvuuksiin, sekä hänen menettelyyn liittyviin ja vastaanottotarpeisiinsa (esimerkiksi jos hakijalla on tietty vamma tai hän on lapsi tai ihmiskaupan tai väkivallan uhri), ja siinä on selitettävä selkeällä kielellä hakijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Työnkulkuihin olisi sisällyttävä vahvistus tietojen saamisesta.

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ja mukautettava nykyisiä käytäntöjä ja vakiotoimintamenettelyjä tarpeen mukaan, jotta tietyt menettelyyn liittyvät tai vastaanottotarpeet voidaan tunnistaa ja niitä voidaan seurata varhaisessa vaiheessa uusien määräaikojen noudattamiseksi (erityisten vastaanottotarpeiden ja erityisten menettelyyn liittyvien tarpeiden arviointi on saatettava päätökseen 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä).

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että käytössä on tarvittavat hallinnolliset menettelyt (esimerkiksi asiaankuuluvien viranomaisten välinen asianmukainen tiedonkulku), jotta rajamenettelyä ei sovelleta tai sen soveltaminen lopetetaan, jos hakijalla on sellaisia erityisiä menettelyyn liittyviä ja vastaanottotarpeita, joita ei voida ottaa huomioon rajamenettelyssä, tai jos se on perusteltua terveyteen liittyvistä syistä.

Lapsiperheiden osalta hallinnollisiin menettelyihin on sisällytettävä myös velvoite olla asettamatta lapsiperheitä etusijalle turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisissa tapauksissa (paitsi jos on perusteltu syy katsoa, että lapsiperhe on vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle).

üJäsenvaltioiden olisi laadittava erityisiä ohjeita tai käytäntöjä säilöönoton vaihtoehtojen arvioimiseksi varmistaakseen, että säilöönottoa ei käytetä automaattisesti. Tämä voidaan varmistaa myös suorittamalla asianmukaisesti yksilöllisiä arviointeja ja soveltamalla tehokkaita säilöönoton vaihtoehtoja. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat oikeudelliset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säilöönoton laillisuusvalvontaa koskevia uusia määräaikoja noudatetaan (laillisuusvalvonta on saatettava päätökseen viimeistään 15 päivän kuluttua tai poikkeuksellisissa tilanteissa viimeistään 21 päivän kuluttua säilöönoton alkamisesta).

Lasten osalta yleissääntönä on, ettei heitä tulisi ottaa säilöön. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on säilöönottoa koskevia erityisohjeita tai käytäntöjä laatiessaan varmistettava, että lapsia otetaan säilöön vain poikkeusolosuhteissa, jos se on ehdottoman välttämätöntä, viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhytaikaisesti sen jälkeen, kun on todettu, että muita, lievempiä vaihtoehtoisia toimenpiteitä ei voida soveltaa tehokkaasti, ja kun on arvioitu säilöönoton olevan lapsen edun mukaista.

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen nykyisiä menettelyjä tai kehitettävä uusia menettelyjä varmistaakseen, että maksutonta oikeudellista neuvontaa (mikäli jäsenvaltio ei jo tarjoa tällaista maksutonta oikeudellista neuvontaa) on saatavilla turvapaikkamenettelyasetuksessa ja turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Jos jäsenvaltio jo tarjoaa maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustusta kaikkien menettelyjen hallinnollisessa vaiheessa, niiden järjestelmiä ei tarvitse mukauttaa.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen työnkulkuja, käytäntöjä ja menettelyjä tai otettava ne käyttöön varmistaakseen, että lapsen etu arvioidaan ja asetetaan etusijalle menettelyn kaikissa vaiheissa ottaen huomioon komission suositus erityistoimenpiteistä maahantulijalasten suojelemiseksi 39 , varmistaakseen erityisesti yhdennetyn asianhallintajärjestelmän synergian kansallisten lastensuojelupalvelujen sekä kansainvälisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa varsinkin operatiivista tukea koskevissa ja seurantaprosesseissa sekä varmistaakseen, että kaikkia asiaankuuluvia menettelyjä ja vastaanottojärjestelmiä mukautetaan siten, että lasten ikä, tarpeet ja haavoittuvuudet voidaan ottaa huomioon ensisijaisina seikkoina.

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ja mukautettava iän arviointia koskevia vakiotoimintamenettelyjä uuden monialaisen iän arviointimenetelmän soveltamiseksi. EUAA:n käytännön opas iän arvioinnista 40 voi tarjota hyödyllistä tietoa tällaisten menettelyjen kehittämiseksi.

üJäsenvaltioiden on myös varmistettava, että käytössä on tarvittavat hallinnolliset menettelyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten jättämiseksi rajamenettelyn ulkopuolelle (paitsi jos on perusteltu syy katsoa, että he ovat vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle).

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ilman huoltajaa olevien alaikäisten edustajien nimittämisjärjestelmiään sekä työnkulkuja ja menettelyjä tällaisten alaikäisten tarpeiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ottaen huomioon edustajia koskevat uudet laatu- ja seurantavaatimukset sekä uudet määräajat. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen myös edunvalvojien nimittämisjärjestelmiään, jotta voidaan varmistaa, että aseman määrittelyä koskevan asetuksen uudet vaatimukset (tarvittava asiantuntemus, salassapitovelvollisuus, ei rikosrekisterimerkintöjä) ja uudet valvontaa ja seurantaa koskevat vaatimukset täyttyvät. Niiden on myös otettava käyttöön tarvittavat menettelyt ja hallinnolliset rakenteet (jos niitä ei jo ole otettu käyttöön) sen varmistamiseksi, että ilman huoltajaa olevat alaikäiset voivat tehdä valituksia nimitetystä edunvalvojastaan.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden on varmistettava riittävä kapasiteetti tunnistaa hakijoiden erityistarpeet ja pystyttävä täyttämään ne menettelyn kaikissa vaiheissa ja vastaanoton yhteydessä. Infrastruktuurin osalta tämä edellyttää, että jäsenvaltioilla on riittävästi hakijoiden erityistarpeisiin mukautettuja majoitustiloja. Tämä edellyttää myös riittävästi asianmukaisesti koulutettua henkilöstöä, kuten sosiaalityöntekijöitä, tulkkeja, terveydenhuoltohenkilöstöä ja lastensuojeluviranomaisia.

Jos lapsiperheisiin (tai ilman huoltajaa olevaan alaikäiseen) sovelletaan rajamenettelyä, jäsenvaltioiden on varmistettava lapsen edun arvioituaan, että vastaanottotilat vastaavat heidän tarpeitaan ja tarjoavat alaikäisen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävän elintason täysin uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin vaatimusten mukaisesti.

üJäsenvaltioilla olisi oltava riittävä kapasiteetti toteuttaa säilöönoton vaihtoehtoja ja maksimoida niiden tehokkuus.

üJäsenvaltioiden on luotava valmiudet tarjota maksutonta oikeudellista neuvontaa kaikissa menettelyissä joko suoraan tai pätevien kolmansien osapuolten kanssa tehtävien palvelujärjestelyjen avulla. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden tunnistaa ja korjata valmiuksissa mahdollisesti olevat puutteet, jotka liittyvät maksuttomaan oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen muutoksenhakuvaiheessa.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on riittävä kapasiteetti varmistaa kaikki lapsia, myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, koskevien takeiden noudattaminen. Koska takeet ovat lisääntyneet merkittävästi kaikissa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen välineissä, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava huolellisesti nykyisiä valmiuksiaan ja harkittava vakavasti kansallisten lastensuojelupalvelujensa vahvistamista. Koko menettelyn ajan on oltava käytettävissä riittävästi asianmukaisesti koulutettua henkilöstöä, jotta voidaan tehdä lapsen etua koskevia arviointeja ja toteuttaa jatkotoimia, joilla varmistetaan lastensuojelutakeiden noudattaminen ja monialainen tuki läpi koko menettelyn.

üJäsenvaltioilla on oltava riittävä kapasiteetti sen varmistamiseksi, että kaikki hakijoina olevat lapset saavat pääsyn koulutukseen kahden kuukauden kuluessa turvapaikkahakemuksen jättämisestä. Vastaanottotiloja ja infrastruktuuria on ehkä mukautettava tämän mukaisesti.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on riittävästi päteviä ammattilaisia (muun muassa lastenlääkäreitä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä) monialaista iän arviointia varten. Edellä mainittu EUAA:n käytännön opas iän arvioinnista voi tarjota hyödyllistä tietoa henkilöstöä koskevien vaatimusten määrittämiseksi.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman huoltajaa oleville alaikäisille voidaan nimittää riittävästi päteviä edustajia uusissa määräajoissa (mahdollisimman pian ja 15 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä) ja enimmäissuhdetta noudattaen (yksi edustaja 30:tä ilman huoltajaa olevaa alaikäistä kohti). 41 Jäsenvaltion on myös varmistettava, että ilman huoltajaa oleville alaikäisille, joista tulee kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, on riittävästi pitkäaikaisia edunvalvojia ja että näiden edunvalvojien edustamien ilman huoltajaa olevien alaikäisten lukumäärä on oikeasuhteinen ja rajallinen. Edustusta ja edunvalvontaa koskevien uusien velvoitteiden noudattamiseksi jäsenvaltioiden olisi arvioitava perusteellisesti nykyiset valmiudet ja puutteet. Käytössä on oltava täysi-ikäistyville ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettuja palveluja, jotta voidaan varmistaa jatkuva tuki ja palvelut, valmistella siirtymistä pois vastaanottojärjestelmästä ja auttaa varhaista kotouttamista koskevissa toimenpiteissä.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomalla perusoikeuksien seurantamekanismilla on riittävä kapasiteetti ja asianmukaiset taloudelliset resurssit tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien asiaan liittyvien kumppanuuksien, riittävän ja pätevän henkilöstön, hallinnollisten järjestelyjen ja toimintakustannusten kattamisen suunnittelu ja toteuttaminen. Niiden on varmistettava tässä jatkuvassa prosessissa myös tiiviit yhteydet kansainvälisiin ja kansalaisjärjestöihin.

Komissio

üKomissio tukee kaikilta osin (myös taloudellisesti) tämän rakenneosan täytäntöönpanoa muun muassa varmistamalla asianmukaisen tietojen vaihdon asiantuntijoidensa kokouksissa ja auttamalla koordinoimaan ja yksilöimään parhaita käytäntöjä asiaankuuluvissa verkostoissa, kuten EU:n lasten oikeuksien verkostossa, eurooppalaisten lapsitakuukoordinaattoreiden kokouksissa ja siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisessa verkostossa.

Komissio järjestää lasten asemaa muuttoliikkeessä käsittelevän asiantuntijaryhmän erityisen kokouksen, jossa eri kansallisten hallintojen edustajat keskustelevat lapsiin liittyvistä säännöksistä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen eri välineissä.

EU:n virastot

Oikeudellinen velvoite

üEUAA antaa ohjeita säilöönoton vaihtoehdoista ja tarjoaa mallin tietojen toimittamiseksi.

üEU:n perusoikeusvirasto (FRA) antaa perusoikeuksien seurantaa koskevia ohjeita. Tämä työ on jo aloitettu, ja se jaetaan jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2024.

Käytännön tuki 

üEUAA tarkistaa haavoittuvuutta koskevaa ohjeasiakirjaansa Guidance on Vulnerability – Standards and Indicators, jotta ohjeet vastaavat uutta lainsäädäntöä, ja päivittää haavoittuvuuteen ja alaikäisten suojeluun liittyvät koulutusmoduulit.

üEUAA antaa jäsenvaltioiden pyynnöstä operatiivista tukea oikeudellista neuvontaa varten.

üPerusoikeusvirasto päivittää alaikäisiä/edunvalvontaa koskevia ohjeitaan.

Keskeiset välitavoitteet –Perusoikeusvirasto hyväksyy viimeistään vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä perusoikeuksien toteutumisen seurantaa koskevat ohjeet. –EUAA laatii vuoden 2025 loppuun mennessä tietojen toimittamista koskevia malleja ja materiaaleja.

	RAKENNEOSA 10
	Uudelleensijoittaminen, osallisuus ja kotouttaminen

Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa vahvistetaan EU:n sitoumus lisätä turvallisia ja laillisia väyliä suojelua tarvitseville. Jotta voidaan tarjota toteuttamiskelpoinen vaihtoehto laittomille ja vaarallisille matkoille ja vahvistaa kumppanuuksia sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joissa on paljon pakolaisia, EU auttaa jatkossakin vastaamaan kasvaviin maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamistarpeisiin ja parantamaan uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien menettelyjen laatua.

Lisäksi muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan onnistumisen kannalta välttämättömiä ovat jäsenvaltioiden toimet maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja osallistamiseksi. Ne ovat myös investointi yhteiskuntiemme pitkän aikavälin yhteenkuuluvuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Kotoutumisen tukeminen on tehokkainta, kun se alkaa varhaisessa vaiheessa. Ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi pyrittäessä edistämään kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden työmarkkinoille integroitumista on usein osoittautunut yhteistyö työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten kanssa. Kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista helpottaisi tutkintojen tunnustamisen ja osaamisen validoinnin yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen jäsenvaltioissa, jota komissio suositteli marraskuussa 2023 42 .

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevasta unionin kehyksestä annettu asetus, jäljempänä ’uudelleensijoittamisasetus’, perustuu asiantuntemukseen, jota EU:n jäsenvaltiot ovat hankkineet kuuden EU:n rahoittaman tilapäisen uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan järjestelmän täytäntöönpanon aikana. Sillä luodaan pysyvämpi pohja EU:n työlle, jolla pyritään kehittämään turvallisia ja laillisia väyliä suojelun saamiseksi, kunnioittaen samalla täysin jäsenvaltioiden toimien vapaaehtoisuutta.

Uudelleensijoittamisasetuksessa säädetään yhdenmukaisesta lähestymistavasta suojelua tarvitsevien henkilöiden maahanpääsyyn, mukaan lukien yhteiset hyväksymis- ja epäämisperusteet, ja sillä pyritään edistämään suojeluasemaa koskevaa lähentymistä. Lisäksi uudessa uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevassa unionin suunnitelmassa esitetään yksityiskohtaiset tiedot niiden suojelua tarvitsevien henkilöiden määrästä, joille myönnetään maahanpääsy kahden vuoden aikana, sekä maahanpääsyä koskevista maantieteellisistä painopisteistä, mikä parantaa prosessin ennustettavuutta ja luotettavuutta.

Aseman määrittelyä koskevalla asetuksella yhdenmukaistetaan ja selvennetään edelleen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja annetaan näin jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia optimoida ja edistää kotoutumista. Mahdollisuus käyttää näitä oikeuksia tehokkaasti ja nopeasti on äärimmäisen tärkeää, jotta hakijoiden vastaanottojärjestelmät eivät ylikuormitu (ks. rakenneosa 3). On myös tärkeää, että vastuuta koskevat säännöt toimivat hyvin (ks. rakenneosa 6), jotta Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja voidaan toteuttaa.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden omavarainen toimeentulo jo varhaisessa vaiheessa on tärkeä tekijä näiden henkilöiden ja heidän asuinyhteisöjensä yleisten kotouttamistulosten parantamisessa ja vähentää jäsenvaltioille aiheutuvaa taloudellista rasitusta. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta mahdollisuutena tunnistaa ja korjata kotouttamisstrategioidensa mahdolliset puutteet ja varmistettava, että kansainvälistä suojelua saaville henkilöille myönnetään toimivat oikeudet, myös kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 esitettyjen tavoitteiden ja suositusten täytäntöönpanoa silmällä pitäen. Olennainen osa tätä on työmarkkinoille integroitumisen tukemisen lisäksi myös koulutuksen, kielenopetuksen, terveydenhuollon ja asuntojen saatavuuden varmistaminen.

Aseman määrittelyä koskeva asetus tarjoaa myös mahdollisuuksia torjua kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden luvatonta liikkumista jäsenvaltioiden välillä. Uusissa säännöissä säädetään, että jos kansainvälistä suojelua saava henkilö tavataan muusta kuin suojelua hänelle myöntäneestä jäsenvaltiosta, jossa hänellä ei ole oikeutta oleskella tai asua, pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman saamiseksi tarvittava viiden vuoden oleskelukausi alkaa alusta.

Tässä yhteydessä tämän rakenneosan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevasta unionin kehyksestä annetun asetuksen osalta:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen kansallisia sääntelykehyksiään ja tarvittaessa mukautettava niitä uudelleensijoittamisasetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan unionin suunnitelman täytäntöönpanoa varten.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja mukautettava kansallisia menettelyjä ja käytäntöjä ja mukautettava tai otettava käyttöön työnkulkuja, jotta voidaan noudattaa asetuksessa säädettyjä velvoitteita erityisesti maahanpääsymenettelyn sekä maahanpääsyn hyväksymis- ja epäämisperusteiden arvioinnin osalta.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üKunkin jäsenvaltion olisi huolehdittava siitä, että käytössä on riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä, jotta asetuksessa säädetyt velvoitteet, erityisesti maahanpääsymenettely, voidaan panna täytäntöön.

Komissio

Oikeudelliset velvoitteet

üKomissio kutsuu koolle uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä käsittelevä korkean tason komitean, joka keskustelee uudelleensijoittamisasetuksen täytäntöönpanosta ja neuvoo komissiota siinä. Korkean tason komitea tarjoaa myös strategista ohjausta niiden maantieteellisten painopistealueiden määrittämiseksi, joilta maahanpääsy todennäköisesti tapahtuu.

üKomissio ehdottaa kaksivuotista uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevaa unionin suunnitelmaa korkean tason komitean keskustelujen ja maailmanlaajuisia uudelleensijoittamistarpeita koskevien UNHCR:n ennusteiden perusteella. Suunnitelmaan sisältyy tietoja asetuksen mukaisista jäsenvaltioiden vapaaehtoisista rahoitusosuuksista sekä alueista, joilta maahanpääsy todennäköisesti tapahtuu. Neuvosto hyväksyy tämän unionin suunnitelman täytäntöönpanosäädöksellä.

Käytännön tuki

üKomission uudelleensijoittamista käsittelevä asiantuntijaryhmä ja uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeva EUAA:n verkosto tarjoavat mahdollisuuksia jakaa parhaita käytäntöjä, parantaa valmiuksien kehittämistä ja edistää operatiivista vaihtoa jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan, välillä.

EU:n virastot

üEUAA on keskeisessä asemassa tarjottaessa jäsenvaltioille operatiivista tukea uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan unionin kehyksen täytäntöönpanossa.

Aseman määrittelyä koskevan asetuksen osalta:

Jäsenvaltiot

Lainsäädäntö

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava sääntelykehyksiään sen varmistamiseksi, että aseman määrittelyä koskevaan asetukseen sisältyviä uusia elementtejä voidaan soveltaa tehokkaasti kansallisella tasolla. Nämä elementit liittyvät erityisesti oleskelulupiin ja matkustusasiakirjoihin, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden liikkumisvapauteen, täysi-ikäisten henkilöiden koulutukseen pääsyyn 43 , yhdenvertaiseen kohteluun työehdoissa, yhdistymis- ja liittymisvapauteen sekä aikuisille tarkoitettuun työllisyyskoulutukseen, taitojen validointiin, ”perusetuuksiin” ja siihen, että tosiasiallinen osallistuminen kotouttamistoimenpiteisiin asetetaan tiettyjen sosiaalihuollon muotojen piiriin pääsyn edellytykseksi.

Organisaatio ja hallintoprosessit

üJäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste aseman määrittelyä koskevan asetuksen täytäntöönpanoa varten.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava kansallisia menettelyjä erityisesti noudattaakseen velvoitetta myöntää oleskeluluvat ja matkustusasiakirjat uusien määräaikojen puitteissa (oleskeluluvat on myönnettävä 90 päivän kuluessa kansainvälisen suojelun myöntämispäätöksen tiedoksi antamisesta) sekä noudattaakseen EU:n yhtenäisiä malleja ja vaatimuksia 44 . Matkustusasiakirjojen on oltava voimassa pidempään kuin vuoden ajan. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava oleskelulupien myöntämisestä perittäviä maksuja, koska oleskeluluvat on myönnettävä maksutta tai sellaista maksua vastaan, joka ei ylitä kyseisen jäsenvaltion omilta kansalaisilta henkilökortin myöntämisestä perittävän maksun määrää. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet, jäljempänä ’väliaikaiset toimenpiteet’, varmistaakseen, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan, jos oleskelulupaa ei myönnetä 15 päivän kuluessa kansainvälisen suojelun myöntämispäätöksestä. Oleskelulupia myöntäessään jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet perheen yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava menettelyjä kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden luvattoman liikkumisen havaitsemiseksi, ja niiden on varmistettava, että pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman edellytyksenä olevan oleskeluajan kuluminen alkaa tällaisissa tapauksissa alusta.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen tai kehitettävä työnkulkuja, jotta kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt pääsevät nopeasti varhaista kotouttamista koskevien toimenpiteiden piiriin ja saavat siirtymävaiheen tukea, kun heille on myönnetty suojelu.

üJäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa päivitettävä tai otettava käyttöön menettelyjä, jotka ovat tarpeen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden pätevyyksien sekä aiempien oppimistulosten ja kokemuksen tunnustamisen (”taitojen validointi”) varmistamiseksi. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään täysimääräisesti kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamisesta annettuun komission suositukseen 45 sisältyviä toimia. Jos tiettyjen sosiaalihuollon muotojen piiriin pääsyn edellytyksenä on tosiasiallinen osallistuminen kotouttamistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kotouttamistoimenpiteet ovat helposti saavutettavia ja maksuttomia (ellei kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä ole riittäviä varoja).

üJäsenvaltioiden on annettava asetuksen liitteessä I mainitut tiedot.

Kapasiteetti (henkilöresurssit, infrastruktuuri ja laitteet)

üJäsenvaltioiden olisi varmistettava valmiudet laatia ja levittää kansainvälistä suojelua saaville henkilöille mukautettua viestintä- ja tiedotusmateriaalia heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan asetuksen liitteen 1 mukaisesti, myös tietoja velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seurauksista.

üJäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä henkilöstö ja riittävät laitteet, jotta oleskeluluvat ja matkustusasiakirjat voidaan toimittaa uusissa määräajoissa (oleskeluluvat 90 päivän kuluessa kansainvälisen suojelun myöntämispäätöksen tiedoksiantamisesta) ja uusien vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava riittävä kapasiteetti (henkilöstö ja laitteet) toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä (esimerkiksi myöntää tilapäisiä oleskelulupia), joilla varmistetaan mahdollisuus käyttää oikeuksia, jos oleskelulupia ei myönnetä 15 päivän kuluessa kansainvälisen suojelun myöntämispäätöksestä.

üJäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa mukautettava valmiuksia, jotta kansainvälistä suojelua saaville henkilöille voidaan tarjota tosiasiallinen mahdollisuus käyttää oikeuksia aseman määrittelyä koskevan asetuksen mukaisesti. Tässä mielessä jäsenvaltioilla on oltava riittävä kapasiteetti varmistaa tosiasiallinen pääsy työmarkkinoille, yhtäläinen kohtelu työehtojen suhteen, yhdistymis- ja liittymisvapaus sekä aikuisille tarkoitettu työllisyyskoulutus, sosiaaliturva ja sosiaaliavustukset (vähimmäistason ”perusetuudet” 46 ), terveydenhuolto, kotouttamistoimenpiteet, sekä lapsille että aikuisille tarjottava koulutus, pätevyyden tunnustaminen ja taitojen validointi sekä majoituksen saanti uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä toteutettujen toimien pohjalta.

Jäsenvaltioita kannustetaan noudattamaan useita sidosryhmiä käsittävää lähestymistapaa, johon kuuluu yhteistyö työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten, kansainvälisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, erityisesti maahanmuuttajajärjestöjen, sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

üJäsenvaltioiden on varmistettava, että aseman määrittelyä koskevaa asetusta soveltavat viranomaiset ja organisaatiot ovat saaneet tarvittavan koulutuksen ja että niitä sitoo tehtäviään suorittaessaan saamiensa henkilötietojen osalta luottamuksellisuuden periaate (josta on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä).

Komissio / EU:n virastot

üKomissio järjestää yhteistyössä EUAA:n kanssa useita komission asiantuntijaryhmien kokouksia uusien säännösten asianmukaisen soveltamisen helpottamiseksi (muun muassa selventämällä uusien säännösten merkitystä). Komissio pyrkii järjestämään aseman määrittelyä ja vastaanottoa käsittelevien yhteyskomiteoiden välisiä yhteisiä asiantuntijakokouksia edistääkseen synergioita uudelleenlaaditussa vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä säädettyjen varhaista kotouttamista koskevien toimenpiteiden ja aseman määrittelyä koskevaan asetukseen sisältyvien kotouttamistoimenpiteiden ja oikeuksien kanssa.

üEUAA laatii mukautettuja tietoesitteitä ja tiedotusmateriaaleja sekä uusien sääntöjen soveltamista tukevia ohjeita.

Keskeiset huomioon otettavat välitavoitteet: –Komissio kutsuu viimeistään vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä koolle uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä käsittelevän korkean tason komitean. –Komissio hyväksyy vuoteen 2025 mennessä ehdotuksen ensimmäiseksi uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevaksi unionin suunnitelmaksi (vuosiksi 2026–2027). –Jäsenvaltioiden on nimettävä viimeistään 12. kesäkuuta 2026 kansallinen yhteyspiste aseman määrittelyä koskevan asetuksen täytäntöönpanoa varten.

3Operatiivinen ja taloudellinen tuki uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen toteuttamiseksi

3.1Operatiivinen tuki

Jäsenvaltiot voivat turvautua komission ja EU:n virastojen tukeen kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmiensa laatimisessa ja täytäntöönpanossa.

Voidakseen antaa yksilöllistä tukea ja apua komissio on ollut kahdenvälisesti yhteydessä jokaisen jäsenvaltion kanssa. Komission yksiköt perustivat keväällä 2024 jokaiselle jäsenvaltiolle ja Schengenin säännöstöön osallistuvalle maalle monialaisen maakohtaisen ryhmän, joka tukee valtioiden kansallisia tarvearviointeja ja tekee yhteistyötä asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa. Kutakin ryhmää johtaa komission ylemmän johdon jäsen, jonka apuna on tekninen yhteyspiste ja kaikkien asiaankuuluvien politiikan alojen asiantuntijoita. Ryhmiin kuuluu myös asiaankuuluvien EU:n virastojen edustajia. Komissio on jo aloittanut tarvearvioinnin suorittamisen jokaisen jäsenvaltion osalta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien laatimista.

EU:n virastot tarjoavat ensisijaisesti horisontaalista tukea, kuten kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla olevaa koulutusta, välineitä ja ohjeita, ja sitä täydennetään jäsenvaltioille annettavalla suoralla operatiivisella tuella tilapäisten kapasiteettipuutteiden korjaamiseksi ja pidemmän aikavälin kansallisten valmiuksien kehittämiseksi.

EUAA antaa tällä hetkellä operatiivista tukea 12 jäsenvaltiolle. Se on myös saanut lisää henkilö- ja taloudellisia resursseja valmistautuakseen uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltamiseen.

Frontex avustaa seulontaan liittyvässä koulutuksessa ja asettaa jäsenvaltioiden saataville asiantuntijoita/tukiryhmiä seulontojen suorittamista varten. Lisäksi Frontex tarjoaa tärkeää tukea rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, palauttamiseen, tietojen keruuseen ja niiden analysointiin.

eu-LISA kehittää uuden Eurodac-tietokannan ja tukee jäsenvaltioita siihen liittymiseen tarvittavien kansallisten komponenttien rakentamisessa.

Jos jäsenvaltiot havaitsevat kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmiaan laatiessaan yhteisiä hankintatarpeita, olisi otettava huomioon myös mahdolliset hyödyt, joita voi syntyä esimerkiksi EUAA:n tai eu-LISAn kautta toteutettavista yhteisistä hankintamenettelyistä esimerkiksi ajoituksen tai mittakaavaetujen suhteen.

3.2Rahoitussuunnittelu ja -tuki

On olennaisen tärkeää laskea kansallisella tasolla syntyvät täytäntöönpanokustannukset, jotta kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat voidaan budjetoida asianmukaisesti, mikä jo itsessään on onnistuneen täytäntöönpanon edellytys.

Kansallisista talousarvioista saatavan rahoituksen lisäksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) 47 ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) 48 olemassa olevia ja äskettäin saataville asetettuja varoja sekä muita käytettävissä olevia EU:n varoja, kuten koheesiopolitiikan rahastoja, mahdollisina rahoituslähteinä määritettyjen kustannusten kattamiseksi.

AMIF- ja BMVI-asetusten mukainen kansallisten ohjelmien väliarviointi ja monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 tarkistaminen vapauttavat lisäresursseja vuosina 2025–2027.

Kansallisten ohjelmien väliarviointi tarjoaa tilaisuuden osoittaa yli miljardi euroa AMIF-rahastolle ja 600 miljoonaa euroa BMVI-tukivälineelle. Nämä määrärahat jaetaan lainsäädännössä vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen tuloksena muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen osoitettuja määrärahoja lisättiin yhteensä 2 miljardilla eurolla. Tästä määrästä 810 miljoonaa euroa osoitetaan AMIF-rahastolle, miljardi euroa BMVI-tukivälineelle ja 190 miljoonaa euroa EUAA:lle. Nämä AMIF-rahaston ja BMVI-tukivälineen lisävarat lisätään näiden rahastojen temaattiseen rahoitusvälineeseen, josta ne jaetaan eri jäsenvaltioiden tarpeiden perusteella.

Komissio tekee jo tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa luodakseen tehokkaita yhteyksiä rahoitussuunnitelmien tulevan muuttamisen ja yhteisten ja kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien laadintaprosessin välille, jotta havaitut puutteet voidaan korjata, sekä niiden ja kansallisten ohjelmien avulla aloitettujen asiaankuuluvien operatiivisten toimien välille. Lähivuosina seuraava monivuotinen rahoituskehys on keskeinen tekijä, jonka avulla voidaan varmistaa EU:n rahoituksen johdonmukainen ja tehokas käyttö EU:n painopisteisiin, mukaan lukien jäsenvaltioille annettava tuki turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla havaittujen puutteiden ja tarpeiden korjaamiseksi.

Ohjelmien väliarvioinnista ja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksesta saatavat lisäresurssit eivät kata kaikkia odotettavissa olevia tarpeita. Siksi on tarpeen priorisoida ja keskittää saatavilla oleva kansallinen ja EU:n rahoitus kiireellisimpiin ja eniten resursseja vaativiin tarpeisiin, kuten toimiin, joilla otetaan käyttöön riittävä kapasiteetti rajamenettelyn suorittamiseksi, oikeudellisen neuvonnan tarjoamiseksi ja jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien vahvistamiseksi 49 .

Lisäksi jäsenvaltiot voivat tukea uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa esimerkiksi koheesiopolitiikan rahastoilla, jotka olivat keskeisessä asemassa jo Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa pakenevien henkilöiden tilapäisen suojelun täytäntöönpanossa. Helmikuussa 2024 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä muistutettiinkin koheesiopolitiikan rahastojen mahdollisuuksista tukea muuttoliikkeeseen liittyviä tarpeita. 50  

Sen vuoksi olisi luotava synergioita saapumista ja vastaanottoa koskevia toimenpiteitä tukevan AMIF-rahaston sekä koheesiopolitiikan rahastojen eli Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) välille, joilla tuetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kotouttamista ja osallisuutta. Tätä täydentävyyttä kuvataan tarkemmin vuonna 2021 julkaistussa välineistössä EU:n varojen hyödyntämiseksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten kotouttamisessa ohjelmakaudella 2021–2027 51 .

Jäsenvaltiot voivat saada tukea myös teknisen tuen välineestä, jonka yhteydessä komissio käynnistää erityisen ehdotuspyynnön tukeakseen jäsenvaltioita niiden kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien laatimisessa. Lisäksi teknisen tuen välineessä on määritelty jäsenvaltioille uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa varten annettava tuki yhdeksi vuoden 2025 lippulaiva-aloitteeksi. Teknisen tuen välineestä annettava tuki voi olla strategista tai teknistä neuvontaa, selvityksiä, joissa arvioidaan uudistustarpeita tai -vaihtoehtoja tietyillä aloilla, koulutusta tai asiantuntijoiden maavierailuja. Sillä voitaisiin tukea kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien operatiivista toimeenpanoa ja uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen nojalla tarvittavia uudistuksia sekä helpottaa asiaankuuluvien EU:n varojen käyttöä.

Komission perustaman monialaisen maakohtaisen ryhmän ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien laadinnan yhteydessä käytävissä kahdenvälisissä keskusteluissa jäsenvaltioita kehotetaan pohtimaan parhaita tapoja yhdistää kansalliset ja unionin muut resurssit sopimuksen täytäntöönpanokustannusten kattamiseksi.

4Muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus

Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa sovelletaan koko hallinnon ja koko reitin kattavaa lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan ja pyritään varmistamaan unionin ja sen jäsenvaltioiden toteuttamien sisäisten ja ulkoisten toimien ja toimenpiteiden johdonmukaisuus ja tehokkuus.

EU on noudattanut kaksitahoista toimintamallia, jossa EU:n tason lainsäädäntötyöhön liittyy jäsenvaltioiden ja kumppanien kanssa toteutettavia operatiivisia toimia. Muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia toimia ei ole sidottu yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman yksittäisiin rakenneosiin. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen kestävyyden kannalta EU:n on kuitenkin tärkeää tehdä vahvaa yhteistyötä kumppaneina olevien kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, joista eräissä on suuria muuttaja- ja pakolaisyhteisöjä.

EU on laatinut neljä EU:n toimintasuunnitelmaa, joissa sovelletaan koko reitin kattavaa lähestymistapaa tärkeimpiin EU:hun suuntautuviin muuttoreitteihin (Länsi-Balkanin, keskisen Välimeren, Atlantin / läntisen Välimeren ja itäisen Välimeren reitit). Ne luovat pohjan yhteisille operatiivisille toimenpiteille, joilla lujitetaan yhteistyötä reittien varrella sijaitsevien kumppanimaiden kanssa ja parannetaan liikkeellä olevien ihmisten suojatoimia.

Koska työ on nyt hyvässä vauhdissa ja tuottaa vankkoja tuloksia, toimintasuunnitelmissa voidaan keskittyä EU:n ja jäsenvaltioiden toimiin, joilla täydennetään uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa, lisätään EU:n ja jäsenvaltioiden resurssien vaikutusta ja kohdennetaan tiedotusta kolmansiin maihin. Nämä toimintasuunnitelmat hyötyvät välineistöstä, jota ollaan jo ottamassa käyttöön muuttoliikettä koskevan yhteistyön kehittämiseksi kolmansien maiden kanssa.

4.1Muuttoliike osana kumppanimaihin sovellettavaa kokonaisvaltaista ja strategista lähestymistapaa

Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa Team Europe -lähestymistapaan perustuvaa yhteistyötä syventääkseen kattavia kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin intresseihin. Muuttoliike on usein yksi tällainen intressi. Räätälöidyt kumppanuudet, joissa otetaan huomioon yhteiset tavoitteet, kuten vakaus ja turvallisuus, talouskehitys ja uudistukset, investoinnit, kauppa ja työllisyys, energia, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä ihmisten väliset yhteydet, voivat syventää luottamusta ja yhteistä strategista visiota.

Tämän lähestymistavan avulla on myös voitu tehostaa kumppaneiden kanssa tehtävää operatiivista työtä, joka kattaa kaikenlaisen muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvän yhteistyön – niiden perimmäisiin syihin puuttumisen, pakolaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien suojelun ja siihen liittyvien haasteiden ratkaisemisen, rajaturvallisuuden lujittamisen, laittoman maasta poistumisen estämisen, ihmiskaupan ja muuttajien salakuljetuksen torjunnan, palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen tehostamisen sekä laillisten maahantuloväylien luomisen. Nyt pyritään selkeästi luomaan keskeisten kolmansien maiden kanssa syvempiä kumppanuuksia, joissa muuttoliikettä koskeva yhteistyö nostetaan muiden painopisteiden rinnalle. Tätä lähestymistapaa on sovellettu esimerkiksi Tunisian, Mauritanian ja Egyptin kanssa luoduissa kattavissa ja strategisissa kumppanuuksissa. EU painottaa johdonmukaisesti kaikissa kumppanuuksissaan perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen merkitystä. 52  

EU:n tason toimien täydentämiseksi ja tärkeän lisäulottuvuuden luomiseksi tällaisiin strategisiin ja kattaviin kumppanuuksiin jäsenvaltioita kannustetaan suunnittelemaan toimia, joilla voidaan tehostaa tätä Team Europe -lähestymistavan mukaista yhteistyötä keskeisten kolmansien maiden kanssa jäsenvaltioiden kokemusten ja erityissuhteiden pohjalta. Näissä toimissa voidaan keskittyä kaikkeen muuttoliikkeeseen liittyvään toimintaan, mukaan lukien valmiuksien kehittämisen ja laitteiden hankinnan tukeminen, ja tukea kumppaneita niiden omassa pakolaisten suojelua, turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevassa työssä. Näiden toimien yhdistämisellä erityisiksi muuttoliikettä koskeviksi Team Europe -aloitteiksi voi olla voimakas kollektiivinen vaikutus. Tässä toiminnassa on tärkeää jatkaa kansallisten toimenpiteiden koordinointia EU:n hallintorakenteiden avulla, muun muassa neuvostossa.

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen ulkoisen ulottuvuuden tukemiseen tähtäävä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline 53 (NDICI) ylittää tällä hetkellä kaudelle 2021–2027 asetetun muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyviä toimia koskevan ohjeellisen 10 prosentin menotavoitteen. Muuttoliikkeeseen liittyvän yhteistyön tukeminen on merkittävä osa-alue myös liittymistä valmistelevan välineen (IPA) työssä.

Jotta unioni voi tarjota tarvittavaa tukea poikkeuksellisten geopoliittisten jännitteiden leimaamassa tilanteessa, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” painopisteiden, kuten muuttoliikkeen ja ulkoisten haasteiden, rahoitusta on lisätty monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnin yhteydessä 7,6 miljardilla eurolla. Tällä rahoituksella autetaan ylläpitämään tehokasta muuttoliikeyhteistyötä kolmansien maiden kanssa, ja siihen sisältyy tuki syyrialaisille pakolaisille Turkissa (2 mrd. euroa) ja ympäröivällä laajemmalla alueella (1,6 mrd. euroa) sekä EU:n Afrikka-hätärahaston kautta aiemmin toteutettujen toimien jatkaminen. Sen avulla tuetaan myös Länsi-Balkania, eteläistä naapurustoa ja Afrikkaa muun muassa rahoittamalla kumppanuuksia ja muuttoliikereittejä.

Sosioekonomista kehitystä ja kestävien työpaikkojen luomista, jotka vähentävät laittoman muuttoliikkeen perimmäisten syiden aiheuttamaa painetta lähtö- ja kauttakulkumaissa, tuetaan esimerkiksi Global Gateway -strategian hankkeilla.

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteisvastuumekanismista rahoitettavat kolmansissa maissa toteutettavat tai niihin liittyvät toimet on toteutettava AMIF-rahaston kautta asiaa koskevaa lainsäädäntöä noudattaen, ja niiden on oltava yhdenmukaisia EU:n ulkopolitiikan kanssa.

4.2Toiminnan painopisteet

Kaikenlainen kolmansille maille annettava muuttoliikkeeseen liittyvä tuki voi auttaa täydentämään uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta. On kuitenkin kolme alaa, jotka ovat operatiivisesti erityisen merkittäviä: muuttajien salakuljetuksen torjunta, tuloksellinen palauttaminen ja takaisinotto sekä lailliset maahantuloväylät.

Muuttajien salakuljetuksen torjunta

Komission ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava yhteistyötä sellaisten innovatiivisten ja kestävien toimenpiteiden luomiseksi, joilla ehkäistään laitonta muuttoliikettä. Komissio käyttää toimiensa pohjana ihmissalakuljetuksen vastaista maailmanlaajuista allianssia ja sen toimintakehotusta.

Se järjestää asiantuntijakokouksia, käynnistää ehdotuspyyntöjä uusista hankkeista ja toteuttaa toimia, joilla tehdään yhteistyötä kumppanimaiden 54 ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNODC:n, kanssa, muun muassa muuttajien salakuljetuksen digitaalisen ulottuvuuden torjumiseksi. Poliittisen tason seurantaa on jo toteutettu Kööpenhaminassa toukokuussa 2024 järjestetyssä muuttoliikekumppanuuksia käsitelleessä konferenssissa. Seuraava maailmanlaajuista allianssia käsittelevä kansainvälinen konferenssi on tarkoitus järjestää marraskuussa 2024 Brysselissä.

Muuttajien salakuljetusta harjoittavien rikollisryhmien hajottaminen on keskeinen osa EU:n kumppanimaissa toteuttamia toimia. EU on antanut ja antaa jatkossakin merkittävää tukea kumppaneilleen Länsi-Balkanilla, Turkissa ja eteläisessä naapurustossaan. Yhteistyötä kumppanimaiden kanssa on jatkettava räätälöityjen ihmissalakuljetuksen vastaisten operatiivisten kumppanuuksien 55 toteuttamiseksi.

Keskeinen osa muuttajien salakuljetuksen torjuntaa on laittoman muuttoliikkeen ehkäiseminen tehostamalla rajavalvontatoimia ja vahvistamalla kumppanimaiden koulutus- ja kalustovalmiuksia, ja se sisältyy ihmissalakuljetuksen vastaisen maailmanlaajuisen allianssin toimintakehotukseen. Tähän sisältyvät EU:n rahoittamat ohjelmat sekä tiiviimpi yhteistyö Frontexin kanssa kumppanimaissa asemaa koskevien sopimusten ja työjärjestelyjen avulla.

Tällaisia operatiivisia toimia, joilla parannetaan EU:n valmiuksia torjua muuttajien salakuljetusta, olisi täydennettävä pyrkimällä nopeaan edistymiseen neuvotteluissa, jotka koskevat komission ehdotusta uudeksi muuttajien salakuljetuksen vastaiseksi direktiiviksi, jolla tiukennetaan ihmishenkiä taloudellisen hyödyn saamiseksi vaarantaville henkilöille määrättäviä seuraamuksia, ja ehdotusta asetukseksi poliisiyhteistyön tehostamisesta, jonka avulla Europolista voisi tulla todellinen muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan keskus muuttajien salakuljetusta tutkivan eurooppalaisen keskuksen kanssa.

Palauttaminen, takaisinotto ja kestävä uudelleenkotouttaminen

Jotta uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus saavuttaa täyden tehonsa, tarvitaan inhimillistä ja tehokasta palauttamis- ja takaisinottopolitiikkaa. On oltava selvää, että henkilöt, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, palautetaan lähtömaahansa turvallisella, kestävällä ja ihmisarvoisella tavalla.

Uudella lainsäädäntökehyksellä tukitaan joitakin turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välisiä porsaanreikiä. Tästä huolimatta myös tehokas yhteistyö kolmansien maiden kanssa on avainasemassa sen varmistamisessa, että kansainvälistä velvoitetta ottaa takaisin omat kansalaiset noudatetaan.

Strategisia kannustimia hyvälle takaisinottoyhteistyölle voivat osaltaan tarjota kaikkien asiaankuuluvien EU:n politiikkojen välineiden ja työkalujen, kuten diplomatian sekä kehitys- kauppa- ja viisumipolitiikan, hyödyntäminen sekä laillisen maahanmuuton mahdollisuudet.

Viisumipolitiikassa on luotu uusia välineitä viisumisäännöstön 25 a artiklalla. Komissio arvioi tämän lainsäädännön nojalla vuosittain kolmansien maiden takaisinottoyhteistyön tasoa. Tämä prosessi on osoittautunut neljän viime vuoden aikana keskeisen tärkeäksi pyrittäessä tunnistamaan ja ratkaisemaan kolmansien maiden kanssa ilmenneitä haasteita sekä vahvistamaan vuoropuhelua takaisinottoyhteistyön parantamiseksi. Esimerkkejä saavutetuista parannuksista on nähtävissä Gambian, Irakin ja Bangladeshin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Komissio antaa ennen kesää viidennen arviointikertomuksen sekä viisumitoimenpiteitä koskevia ehdotuksia.

Jotta uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen rajamenettely toimisi hyvin, olisi hyödynnettävä tämän mekanismin koko potentiaalia takaisinottoyhteistyön lisäämiseksi sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on enintään 20 prosenttia.

Komission, Frontexin ja jäsenvaltioiden olisi myös tehostettava edelleen kestävää uudelleenkotouttamista koskevia yhteisiä toimiaan, tarjottava räätälöityä paluuneuvontaa ja uudelleenkotouttamistukea sekä vapaaehtoisesti palaaville että pakosta palaamaan joutuville henkilöille (EU:n tai jäsenvaltioiden rahoituksella ja yhteistyössä YK:n järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa) sekä autettava kumppaneita valmiuksien kehittämisessä ja tehtävä yhteistyötä kohdentaakseen tuen sekä palautettaville henkilöille että vastaanottaville yhteisöille.

Parlamentin ja neuvoston olisi myös saatettava ripeästi päätökseen viisumivapauden keskeyttämismekanismin käynnissä oleva tarkistus, jolla pyritään lisäämään viisumivapaiden maiden valvontaa ja torjumaan paremmin viisumivapaan matkustamisen mahdollista väärinkäyttöä helpottamalla mekanismin käynnistämistä ja tehostamalla sen ehkäisevää vaikutusta.

Lailliset maahantuloväylät

Laillisella muuttoliikkeellä on keskeinen ja täydentävä rooli EU:n työmarkkinoiden tarpeiden tukemisessa 56 ja myös muuttoliikkeen hallinnan parantamisessa, lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämisessä ja viime kädessä laittoman muuttoliikkeen vähentämisessä. Työvoiman muuttoliikettä koskevan yhteistyön kehittäminen kolmansien maiden kumppaneiden kanssa muodostaa yhdessä EU:n yhteisten laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen ja kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vaihtoehtoisten väylien kanssa tasapainoisen muuttoliikettä koskevan toimintamallin.

Tästä koituu hyötyä paitsi vakaan muuttoliikkeen hallinnan muodossa myös rahalähetysvirtoina ja osaamisen ja tietämyksen siirtona kumppanimaihin. Aktiivisella politiikalla, jolla pyritään hyödyntämään työvoiman muuttoliikettä jäsenvaltioissa mahdollisimman tehokkaasti, on suuri merkitys työvoimapulan korjaamisessa. Olennaisia tekijöitä, joilla edistetään osaamista talouskasvun edistäjänä sekä EU:n että sen kumppaneiden hyödyksi, ovat työvoiman muuttoliikkeen hallinnan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien sekä pätevyyden ja taitojen tunnustamista koskevien yhteisten lähestymistapojen parantaminen.

EU tekee yhteistyötä kumppanimaiden kanssa Global Gateway -strategian puitteissa kehittääkseen työvoiman osaamista kolmansissa maissa ja erityisesti edistääkseen kumppanimaiden valmiuksia osallistua EU:n kanssa innovatiivisiin yhteistyöaloihin, kuten vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Osaamispohjan vahvistaminen tarjoaa kaikkia hyödyttävän mahdollisuuden saada aikaan taloudellista yhdentymistä ja vahvoja uusia kansainvälisiä kumppanuuksia.

Muuttoliikettä koskevan lähestymistavan kokonaisvaltaisuuden varmistamiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava osaamiskumppanuuksien kehittämistä koskevia toimiaan keskeisten kolmansien maiden kanssa työvoiman oikeudenmukaisen kansainvälisen liikkuvuuden tehostamiseksi ja vältettävä samalla aivovuodon kielteisiä vaikutuksia. Komissio on tähän mennessä käynnistänyt osaamiskumppanuudet Marokon, Tunisian, Egyptin, Pakistanin ja Bangladeshin kanssa. Näiden maiden kanssa järjestetyt pyöreän pöydän keskustelut, joihin kiinnostuneet jäsenvaltiot ovat osallistuneet, ovat mahdollistaneet yhteisten tavoitteiden yksilöimisen ja toimien kohdentamisen yhteisen edun mukaisiin aloihin ja ammatteihin. Jotta osaamiskumppanuudet onnistuisivat, jäsenvaltioiden olisi edelleen hyödynnettävä ja koordinoitava tarjoamiaan laillisen maahanmuuton mahdollisuuksia ja lisättävä aktiivista osallistumistaan osaamiskumppanuuksiin esimerkiksi sisällyttämällä niiden piiriin kahdenväliset sopimukset, mikä auttaisi vahvistamaan EU:n kollektiivista vipuvaikutusta. Komissio aikoo tutkia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta laajentaa osaamiskumppanuuksia kattamaan myös muita kumppanimaita.

Myös EU:n osaamisreservi edistää oikeudenmukaista työvoiman muuttoliikettä. Se on ensimmäinen EU:n laajuinen foorumi, jolla helpotetaan kansainvälistä rekrytointia ja joka sisältää sisäänrakennettuja suojatoimia hyväksikäytön ja epäoikeudenmukaisten käytäntöjen välttämiseksi. Osaamisreservillä tiedotetaan kolmansien maiden työnhakijoille mahdollisuuksista työskennellä EU:ssa työvoimapulasta kärsivissä ammateissa kaikilla osaamistasoilla. Tämän välineen nopea käyttöönotto edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät oikeudellisen kehyksen ripeästi.

Komissio toteuttaa myös marraskuussa 2023 hyväksytyssä osaajien liikkuvuutta koskevassa paketissa esitettyjä toimenpiteitä tukeakseen EU:n ulkopuolella hankitun osaamisen validointia ja tutkintojen tunnustamista, sillä tämä muodostaa edelleen esteen muuttajien rekrytoinnille ja työmarkkinoille integroitumiselle. Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa työvoiman muuttoliikettä käsittelevässä foorumissa, joka helpottaa monialaisia keskusteluja käytännön kysymyksistä.

Komissio edistää myös edelleen turvallisia ja laillisia väyliä suojelun saamiseksi ja tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa niiden vapaaehtoista uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien toimien tukemiseksi. EU:n tilapäisessä vuosien 2024–2025 uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevassa järjestelmässä jäsenvaltiot antoivat yhteensä yli 60 000 sitoumusta ja näyttivät näin sitoutuneensa kestävästi auttamaan maailmanlaajuisten uudelleensijoittamistarpeiden täyttämisessä. Komissio edistää jatkossakin suojelua tarvitsevien henkilöiden innovatiivisia täydentäviä maahantuloväyliä laittoman muuttoliikkeen vaihtoehtona.

5Hallinnointi ja seuranta

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen onnistuneen täytäntöönpanon kannalta olennaiset yhteiset toimet on otettava huomioon sen hallinnoinnissa. Tämä edistää täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, ja samalla sillä säilytetään jäsenvaltioiden tarvitsema joustavuus. Hallinnoinnilla olisi varmistettava, että kaikki sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämät oikeudelliset, hallinnolliset ja operatiiviset toimenpiteet toteutetaan ajallaan, johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Siinä olisi otettava huomioon erillisten toimintalohkojen toisiinsa liittyvä luonne ja mahdollistettava tehokas koordinointi myös sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavien eri toimijoiden ja toimielinten välillä EU:n ja kansallisella tasolla.

5.1Hallinnointi ja seuranta siirtymävaiheessa

Komissio seuraa yhteistä täytäntöönpanosuunnitelmaa ja kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia. Tätä varten komissio pitää säännöllisesti yhteyttä kuhunkin jäsenvaltioon muun muassa vierailujen, säännöllisten kahdenvälisten kokousten sekä olemassa olevien ryhmien ja verkostojen välityksellä välttäen kuitenkin tarpeetonta hallinnollista rasitusta.

Lisäksi komissio toimii täysin koordinoidusti neuvoston rakenteiden kanssa ja pitää sekä Euroopan parlamentin että neuvoston kaikilta osin ajan tasalla. Varmistaakseen asiaan liittyvien tietojen tehokkaan ja avoimen jakamisen kaikissa jäsenvaltioissa komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman ja kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien täytäntöönpanon tilanteesta. Komissiolla on velvollisuus tiedottaa täytäntöönpanotilanteesta kuuden kuukauden välein, mutta tietoja voidaan toimittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston pyynnöstä useamminkin.

Täytäntöönpanotyön johdonmukaisuuden ja koordinoinnin varmistamiseksi komissio ylläpitää (monialaista) muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen koordinointifoorumia, joka kutsutaan koolle tarpeen mukaan ja neuvoston kokouksia täydentäen. Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen koordinointifoorumi kokoaa yhteen komission yksiköt, sopimuksen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla vastaavat jäsenvaltioiden koordinaattorit ja EU:n virastot, jotta saadaan tarvittava säännöllinen yleiskuva ja tilannekatsaus toiminnan eri tasojen ja lohkojen täytäntöönpanosta. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen koordinointifoorumi ylläpitää yleiskuvaa kaikista toimista, mukaan lukien kokousaikataulu ja keskustelujen päättäminen, ja luo virtuaalisen portaalin asiaankuuluvia asiakirjoja varten. Komissio kutsuu foorumiin tarvittaessa mukaan myös Euroopan parlamentin ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät.

Suurin osa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvästä työstä tehdään olemassa olevissa ryhmissä ja verkostoissa. Komissio virtaviivaistaa kaikkien olemassa olevien ryhmien ja verkostojen työtä ja varmistaa, että kokoukset järjestetään tarveperusteisesti ja päällekkäisyyksiä välttäen.

Tällä hetkellä on jo kolme tasoa, joilla on tärkeä rooli sopimuksen oikea-aikaisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamisessa:

·Sääntelytaso, johon kuuluvat asiaankuuluvat sääntelykomiteat, joiden tehtävänä on avustaa komissiota sen käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa asiaankuuluvien asetusten mukaisesti. Ne koostuvat jäsenvaltioiden edustajista. Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen, Eurodac-asetuksen ja seulonta-asetuksen nojalla on perustettu kolme komiteaa, jotta kaikki näissä säädöksissä mainitut täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä tarkastelumenettelyssä. 57 Luettelo täytäntöönpanosäädöksistä, jotka komission on hyväksyttävä, on tähän asiakirjaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

·Tekninen asiantuntijataso, johon kuuluvat kaikki komission päätöksen C(2016) 3301 mukaisesti perustetut komission johtamat asiantuntijaryhmät 58 . Komissio hyödyntää näitä olemassa olevia asiantuntijaryhmiä mahdollisimman tehokkaasti lujittaakseen yhteisymmärrystä ja edistääkseen uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Näiden ryhmien työ voisi konkretisoitua käsikirjoiksi tai ohjeasiakirjoiksi tai nykyisten käsikirjojen tai ohjeasiakirjojen päivityksiksi. Jotta voidaan luoda synergioita eri asiantuntijaryhmien välille ja välttää jäsenvaltioille aiheutuva ylimääräinen rasitus, komissio järjestää tapauksen mukaan mahdollisimman paljon asiantuntijaryhmien yhteiskokouksia. Lisäksi komissio siirtää nykyisen solidaarisuusfoorumin teknisen tason yhteisvastuufoorumiin, jolla on tarkoitus varmistaa vuotuisen yhteisvastuureservin operatiivinen toimeenpano. Siirtymävaiheen aikana tämä ryhmä voi antaa neuvoja yhteisvastuuseen liittyvien täytäntöönpanosääntöjen laatimiseksi.

·Operatiivinen taso, joka sisältää operatiivisiin näkökohtiin, muun muassa ohjeasiakirjojen ja mallien laatimiseen, keskittyvät virastojen verkostot. Komissio koordinoi toimintaansa EU:n virastojen kanssa varmistaakseen sen täyden täydentävyyden komiteoiden ja asiantuntijaryhmien työn kanssa. Esimerkiksi vastaanottoverkosto täydentää vastaanottoa käsittelevän asiantuntijaryhmän työtä. Frontexiin kuuluvan palauttamista käsittelevän korkean tason pyöreän pöydän työ täydentää palauttamista käsittelevän asiantuntijaryhmän työtä.

Komissio pyrkii järjestämään komission asiantuntijaryhmien ja virastojen operatiivisten verkostojen kokoukset peräkkäin, jotta voidaan maksimoida täydentävyys uusien toimenpiteiden oikeudellisen tulkinnan ja operatiivisen soveltamisen välillä (esimerkiksi järjestämällä Dublin-verkoston kokous heti Dublin-yhteyskomitean kokouksen jälkeen) ja välttää hallinnollista rasitusta.

5.2Seuranta uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen voimaantulon jälkeen

Kun uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltaa, sen velvoitteiden osalta aloitetaan asiaankuuluvien mekanismien, kuten EUAA:n toteuttaman seurantamekanismin tai Schengenin arviointi- ja seurantamekanismin, puitteissa toteutettavat seurantatoimet. Näiden seurantatoimien avulla voidaan havaita oikeudellisen ja operatiivisen kehyksen virheellinen tai vain osittainen soveltaminen ja varmistaa tarvittavien korjaavien toimien toteuttaminen ajoissa. Komissio on valmis myös aloittamaan tarpeellisiksi ja perustelluiksi katsotuissa tapauksissa tarvittavat menettelyt, mukaan lukien rikkomusmenettelyt, jotta se voi hoitaa täysimääräisesti tehtävänsä perussopimusten valvojana.

EUAA käynnistää ohjelmansa Euroopan turvapaikkajärjestelmän operatiivisen ja teknisen soveltamisen seuraamiseksi vuoden 2026 puolivälissä. EUAA:sta annetun asetuksen mukaisesti kutakin jäsenvaltiota olisi seurattava vähintään kerran viidessä vuodessa. EUAA voi myös käynnistää tiettyjä näkökohtia koskevan temaattisen seurannan. Jos jonkin jäsenvaltion turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmän toimintaan liittyy vakavia huolenaiheita, EUAA käynnistää tapauskohtaisen seurannan omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä.

Schengenin arviointi- ja valvontamekanismi on merkityksellinen siltä osin kuin se kattaa seulonta-asetuksen ja rajalla tapahtuvasta palauttamismenettelystä annetun asetuksen, koska nämä sopimuksen säädökset ovat osa Schengenin säännöstöä. Kutakin jäsenvaltiota arvioidaan seitsemän vuoden välein. Mekanismin puitteissa voidaan tehdä myös temaattisia arviointeja ja yllätyskäyntejä. Schengenin arviointi- ja valvontamekanismia koskevassa asetuksessa säädetään vakavia puutteita havaittaessa sovellettavasta erityisestä menettelystä, jossa on lyhyemmät määräajat.

Päätelmät

Yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma on operatiivinen suunnitelma, jonka pohjalta komissio aikoo jatkaa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa yhdessä jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien EU:n virastojen kanssa. Se ohjaa työtä kohti yhteistä tavoitetta, joka on hyvin varautuneen järjestelmän saaminen käyttöön siirtymäkauden loppuun eli vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Seuraava tärkeä vaihe on se, että jäsenvaltiot laativat kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa 12. joulukuuta 2024 mennessä.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus saadaan toteutettua sitoutumalla siihen yhdessä ja koordinoidusti. Jäsenvaltiot voivat luottaa siihen, että ne saavat kaikissa vaiheissa komissiolta ja EU:n virastoilta apua, myös operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea.

(1)     https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/pact-migration-and-asylum/legislative-files-nutshell_fi

(2)    Komission tiedonanto Muuttoliike tasapainoon: oikeudenmukainen ja määrätietoinen toimintamalli, COM(2024) 126 final.

(3)    Lukuun ottamatta uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan unionin kehyksen käyttöönotosta ja asetuksen (EU) 2021/1147 muuttamisesta 14 päivänä toukokuuta 2024 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1350, jota alettiin soveltaa 11. kesäkuuta 2024.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1351, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta, 84 artikla (EUVL L 2024/1351, 22.5.2024); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1348, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta, 75 artikla (EUVL L, 2024/1348, 22.5.2024).

(5)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1351, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta sekä asetusten (EU) 2021/1147 ja (EU) 2021/1060 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 604/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1351, 22.5.2024).

(6)    Eurodac-asetuksessa säädetään, että kun komissio käyttää täytäntöönpanovaltaansa antaakseen täytäntöönpanosäädöksen asetuksen mukaisesti, sitä avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Ks. hallinnointia koskeva jakso.

(7)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 kehyksen vahvistamisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240 sekä viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja, pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta annettu asetus (EY) N:o 767/2008.

(8)    Eurodac-yhteyskomitea on olemassa oleva komission epävirallinen asiantuntijaryhmä, joka on perustettu komission päätöksen C(2016) 3301 mukaisesti. Kyseisen päätöksen mukaisesti asiantuntijaryhmä antaa neuvoja ja asiantuntija-apua unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta ja sitä koskevasta koordinoinnista ja yhteistyöstä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa sekä säädösehdotusten ja toimintapoliittisten aloitteiden ja delegoitujen säädösten valmistelusta. Se voi myös tarvittaessa antaa neuvoja ja asiantuntija-apua täytäntöönpanosäädösten valmistelutyön varhaisessa vaiheessa ennen niiden toimittamista sääntelykomitealle.

(9)    Jotta kapasiteettia voidaan pitää riittävänä, jäsenvaltioiden on luotava sellainen vastaanottokapasiteetti ja henkilöstöresurssit, mukaan lukien pätevä ja hyvin koulutettu henkilöstö, että sen turvin voidaan milloin tahansa käsitellä tietty määrä hakemuksia ja panna palauttamispäätökset täytäntöön. Kun jäsenvaltio saavuttaa riittävän kapasiteettinsa, kyseinen jäsenvaltio ei ole enää velvollinen sijoittamaan lisähenkilöitä rajamenettelyyn; sen sijaan jäsenvaltio voi ohjata hakijat nopeutettuun menettelyyn alueellaan. Vastaavasti jos jäsenvaltio on saavuttanut lainsäädännössä vahvistetun hakemusten vuotuisen enimmäismäärän (kaksi kertaa riittävä kapasiteetti vuonna 2026, kolme kertaa riittävä kapasiteetti vuonna 2027 ja neljä kertaa riittävä kapasiteetti vuonna 2028), jäsenvaltiolla ei ole enää velvollisuutta soveltaa rajamenettelyä ja se voi ohjata hakijat nopeutettuun menettelyyn alueellaan, vaikka kapasiteettia olisi käytettävissä rajamenettelyä varten. Hakijoihin, jotka saattavat olla vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle, on kuitenkin aina sovellettava rajamenettelyä.

(10)    Ks. rakenneosa 9.

(11)    Jäsenvaltioiden luvattoman maahantulon estämiseksi toteuttamien toimenpiteiden on oltava uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisia (ks. rakenneosa 3).

(12)    Ks. rakenneosa 3.

(13)    Ks. rakenneosa 9.

(14)    Esimerkiksi rajavartijoita, turvapaikkaviranomaisia, palauttamistapausten käsittelijöitä, tulkkeja, haavoittuvuustarkastuksiin erikoistuneita asiantuntijoita, terveystarkastuksiin erikoistunutta terveydenhuoltohenkilöstöä, iän arviointiin erikoistunutta henkilöstöä, oikeudellisia neuvonantajia ja lastensuojeluviranomaisia.

(15)    Haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita, myös lapsia, koskeviin uusiin vaatimuksiin liittyvistä velvoitteista ks. rakenneosa 9.

(16)    Ks. rakenneosa 2.

(17)    Ks. rakenneosa 9.

(18)    Ks. rakenneosa 9.

(19)    Ks. rakenneosa 9.

(20)    Ks. rakenneosa 8.

(21)    Tämä on olemassa oleva komission epävirallinen asiantuntijaryhmä, joka on perustettu komission päätöksen C(2016) 3301 mukaisesti.

(22)    Ks. rakenneosa 9.

(23)    Nämä ovat olemassa olevia komission epävirallisia asiantuntijaryhmiä, jotka on perustettu komission päätöksen C(2016) 3301 mukaisesti.

(24)    Jos palauttamispäätös annetaan erillisenä toimena, siihen voidaan hakea muutosta erillisessä oikeudellisessa menettelyssä, ja muutoksenhakua koskevan määräajan on oltava 5–10 päivää rajamenettelyn, nopeutetun menettelyn, tutkimatta jättämistä koskevien tarkastusten ja epäsuoran peruuttamisen osalta. Kaikissa muissa tapauksissa muutoksenhakua koskevan määräajan on oltava kahdesta viikosta yhteen kuukauteen.

(25)    Komissio antaa kertomuksen ja ehdotuksen neuvoston suosituksiksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu).

(27)    Ks. rakenneosa 9.

(28)      Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2024–2028), COM(2023) 390 final.

(29)    Ks. myös rakenneosa 9.

(30)    Esimerkiksi lisäämällä henkilöstöä, joka valvoo läsnäoloa vastaanottokeskuksissa, tai perustamalla vastaanottokeskuksia Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja varten. Lisää esimerkkejä annetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2023) 390 final.

(31)    Esimerkiksi suhtautumalla joustavasti siihen, kuinka monta siirtoa ne voivat hyväksyä päivässä/kuukaudessa, ja niihin vuorokaudenaikoihin, joina siirtoja voidaan toteuttaa, sekä antamalla enemmän vaihtoehtoisia päiviä siirtojen toteuttamiseen, jolloin Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja voidaan tehdä eri rajanylityspaikoilla. Lisää esimerkkejä annetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2023) 390 final.

(32)    Komission asetus (EY) N:o 1560/2003, annettu 2 päivänä syyskuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä.

(33)      https://europass.europa.eu/en

(34)    https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/migration-management/relocation-eu-solidarity-practice_en; Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Ranska, 22.6.2022. Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen asteittaisen täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe: vapaaehtoisen yhteisvastuumekanismin toimintatapa.

(35)    Komission suositus (EU) 2020/1366, annettu 23 päivänä syyskuuta 2020, muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevasta EU:n mekanismista (muuttoliikettä koskeva varautumis- ja kriisisuunnitelma).

(36)    Yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta lapsen edun mukaisesti annetun komission suosituksen C(2024) 2680 final mukaisesti.

(37)    Biometrisiä tietoja otettaessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen seurassa olisi oltava edunvalvoja tai, jos edunvalvojaa ei ole nimitetty, henkilö, joka on koulutettu suojelemaan lapsen etua ja yleistä hyvinvointia. Tällainen koulutettu henkilö ei saisi olla biometristen tietojen ottamisesta vastaava henkilö, hänen olisi toimittava riippumattomasti ja hän ei saisi olla biometristen tietojen ottamisesta vastaavan henkilön tai yksikön määräysvallassa.

(38)    Seulonta-asetuksen 10 artiklan 2 kohta.

(39)    C(2024) 2680 final.

(40)     Käytännön opas iän arvioinnista | Euroopan unionin turvapaikkavirasto (europa.eu) .

(41)    Osallistuminen Euroopan edunvalvontaverkoston toimintaan voi auttaa jakamaan asiantuntemusta ja yksilöimään hyviä käytäntöjä.

(42)    Komission suositus, annettu 15 päivänä marraskuuta 2023, kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamisesta (C(2023) 7700 final).

(43)    Jos jäsenvaltiot päättävät olla myöntämättä koulutukseen liittyviä avustuksia ja lainoja aikuisille, tämä on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöön.

(44)    Asetus (EY) N:o 1030/2002 oleskelulupien osalta ja asetus (EY) N:o 2252/2004 matkustusasiakirjojen osalta.

(45)    Komission suositus, annettu 15 päivänä marraskuuta 2023, kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamisesta (C(2023) 7700 final).

(46)    Toimeentulotuki, sairaus- tai raskausajan tuki, vanhempainavustus ja päivähoidon tuki sekä asumisetuudet, jos niitä myönnetään jäsenvaltioiden omille kansalaisille kansallisen lainsäädännön nojalla.

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2021/1147, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta (EUVL L 251, 15.7.2021. s. 1).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (EUVL L 251, 15.7.2021, s. 48).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1351, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, turvapaikka- ja muuttoliikkeen hallinnasta, johdanto-osan 72 kohta ja 21 artiklan 8 kohta (EUVL L 2024/1351, 22.5.2024); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1348, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta, johdanto-osan 11 kappale ja 16 artiklan 4 kohta (EUVL L, 2024/1348, 22.5.2024).

(50)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 1.2.2024, EUCO 2/24.

(51)    Toolkit on the use of EU funds for the integration of people with a migrant background, 2021–2027 programming period, Euroopan komissio, marraskuu 2021.

(52)    COM(2024) 126 final, IV luvun 1 jakso: ”Kattavaan kumppanuuteen perustuva uusi ajattelutapa”.

(53)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(54)     EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (europa.eu) on tällä hetkellä avoinna yhteisten operatiivisten kumppanuuksien hankkeita koskeva ehdotuspyyntö, jonka arvo on 12 miljoonaa euroa.

(55)    Ihmissalakuljetuksen vastaisia operatiivisia kumppanuuksia käynnistettiin vuonna 2022 Marokon, Nigerin (nyt keskeytetty) ja Länsi-Balkanin maiden kanssa ja vuonna 2023 Tunisian kanssa.

(56)    Ks. työvoimapulaa ja osaamisvajetta EU:ssa koskeva toimintasuunnitelma, COM(2024) 131 final.

(57)    Joidenkin täytäntöönpanosäädösten osalta asetuksissa säädetään, ettei komission apuna ole komiteaa. Tämä koskee esimerkiksi täytäntöönpanosäädöstä, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion riittävä kapasiteetti.

(58)    Näitä ovat Dublin-yhteyskomitea, aseman määrittelyä käsittelevä yhteyskomitea, Eurodac-yhteyskomitea, vastaanottoa käsittelevä yhteyskomitea, turvapaikkamenettelyjä käsittelevä yhteyskomitea, palauttamisdirektiiviä käsittelevä yhteysryhmä, takaisinottoa käsittelevä asiantuntijaryhmä, ulkorajojen valvontaa käsittelevä asiantuntijaryhmä, uudelleensijoittamista käsittelevä asiantuntijaryhmä ja eurooppalainen kotouttamisasioiden verkosto sekä muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskeva EU:n mekanismi. Näiden asiantuntijaryhmien tehtävänkuvauksia on ehkä tarkasteltava uudelleen ja mukautettava sen varmistamiseksi, että niissä viitataan tästä lähin uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen välineisiin (eikä vanhoihin välineisiin).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.6.2024

COM(2024) 251 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma

{SWD(2024) 251 final}

Kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien malli

I.Yleiskatsaus tilanteesta ja keskeisistä puutteista

(Yleinen kuvaus viime vuosien tilanteesta ja arvio siitä, mitkä ovat keskeiset ongelma-alat)

II.Rakenneosat

1.Eurodac

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

2.Rajamenettely/seulonta

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

3.Vastaanotto (ml. kotouttamista edeltävät toimenpiteet, säilöönotto / säilöönoton vaihtoehdot)

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

4.Turvapaikkamenettely

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

5.Palauttaminen

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

6.Vastuu

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

7.Yhteisvastuu

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

8.Varautuminen/kriisi

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

9.Horisontaaliset näkökohdat: Oikeudelliset takeet / oikeusapu / haavoittuvuuskysymykset / perusoikeuksien seuranta

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

10.Uudelleensijoittaminen, osallisuus ja kotouttaminen

·Tilannekatsaus: yleiskatsaus perustason valmiuksista, keskeiset hallinnolliset toimijat / toimivaltaiset viranomaiset.

·Tavoitteiden määrittely

·Vaatimukset: a) lainsäädäntö-/sääntelyjärjestelyt, b) organisaatio / hallinnolliset menettelyt, c) henkilöstö (rekrytointi ja koulutus), d) infrastruktuuri, e) tietotekniset tarpeet, f) kustannukset ja hankintatarpeet

·Välitavoitteet: 6 kuukautta, 12 kuukautta, 18 kuukautta

III.Koordinointi/hallinnointi

·Koordinointimekanismit

·Seuranta ja tiedonkeruu

IV.Päätelmät

Tiivistelmä vaatimuksista, mukaan lukien ohjeelliset rahoituslähteet (kansalliset ja EU:n varat), ja erityisesti niistä osatekijöistä, jotka on tarkoitus kattaa sisäasioiden rahastojen väliarvioinnissa ja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta saatavilla kohdennetuilla määrärahoilla.