EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 27.2.2024
COM(2024) 88 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE
koordinoitua kaasun kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen (EU) 2022/1369, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2023/706, toimivuuden uudelleentarkastelusta
I.Johdanto
Venäjän Ukrainaan tekemän provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen Venäjän kaasutoimituksissa EU:hun on ollut jatkuvia häiriöitä. Vastauksena Venäjän yrityksiin käyttää energiaa poliittisena aseena komissio hyväksyi REPowerEU-suunnitelman, jolla pyritään säästämään energiaa, nopeuttamaan puhtaaseen energiaan siirtymistä ja monipuolistamaan energiatoimituksia, jotta EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista voitaisiin asteittain poistaa mahdollisimman pian. Vuonna 2021 EU:n kaasutoimituksista 45 prosenttia tuli Venäjältä, mutta helmikuusta 2022 lähtien Venäjän kaasutoimitukset ovat vähentyneet jatkuvasti, ja vuonna 2023 niiden osuus EU:n kaasun kokonaistuonnista oli 15 prosenttia.
Lieventääkseen vuonna 2022 toteutuneita vakavia toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuivat siitä, että Venäjä vähensi edelleen kaasutoimituksiaan, EU antoi elokuussa 2022 asetuksen (EU) 2022/1369, jäljempänä ’kysynnän vähentämistä koskeva asetus’, kaasun kysynnän vapaaehtoiseksi vähentämiseksi koordinoidusti 15 prosentilla. Tästä tavoitteesta tulee pakollinen unionin hälytystilanteessa. Koska riskit ovat yhä olemassa ja kaasun kysyntää on edelleen tarpeen vähentää koordinoidusti, EU jatkoi maaliskuussa 2023 kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen soveltamisaikaa yhdellä vuodella antamalla asetuksen (EU) 2023/706.
Kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen, jonka voimassaoloaikaa on jatkettu, 9 artiklassa säädetään: ”Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen 1 päivään lokakuuta 2024 mennessä ottaen huomioon unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten yleisen tilanteen ja esittää neuvostolle kertomuksen kyseisen tarkastelun tärkeimmistä tuloksista. Komissio voi kyseisen kertomuksen perusteella erityisesti ehdottaa tämän asetuksen soveltamisajan pidentämistä.”
II.Toimitusvarmuuden nykytilanne
Venäjän putkikaasun tuonti väheni merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kun kaasua tuotiin ennen kriisiä 150 miljardia kuutiometriä, vuonna 2023 tuonti oli 25 miljardia kuutiometriä. Tämä tuonnin väheneminen on kompensoitu pääasiassa vähentämällä kysyntää noin 65 miljardia kuutiometriä. Myös nesteytetyn maakaasun tuonnin (noin 50 miljardia kuutiometriä) ja vaihtoehtoisen putkikaasutuonnin (noin 10 miljardia kuutiometriä) avulla saavutettu tuonnin lisääntyminen on edistänyt irtautumista Venäjän kaasusta.
Kaavio 1 - Venäjältä tuotavasta putkikaasusta irtautumisen tilanne vuonna 2023 ja ennen kriisiä
Lähde: Energian pääosaston B4 -yksikkö ja Yhteinen tutkimuskeskus, Kaasu-ENTSOn tietojen perusteella.
Tilanne globaaleilla kaasumarkkinoilla on edelleen kireä, ja sen odotetaan pysyvän sellaisena vielä jonkin aikaa, sillä suunnitelmien mukaan uutta nesteytetyn maakaasun nesteytyskapasiteettia otetaan käyttöön rajallisesti vain vähän ennen vuotta 2026. 1 Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuva toimitusten häiriintyminen johti korkeisiin ja epävakaisiin kaasun ja sähkön hintoihin vuosina 2022 ja 2023. Huippu saavutettiin kesällä 2022, jolloin hinnat nousivat yli 300 euroon megawattitunnilta. Kesällä ja syksyllä 2023 esiintyi yhä useita huomattavia epävakausjaksoja, joiden aikana hinnat nousivat yli 50 prosenttia muutamassa viikossa. 2 Kaasun hinnat vaihtelevat edelleen herkästi ja ne ovat korkeampia kuin ennen kriisiä, millä on väistämättömiä seurauksia kansalaisille ja teollisuuden kilpailukyvylle.
Jäljellä on muita todennäköisyydeltään vaihtelevia riskejä, jotka toteutuessaan voivat osaltaan kiristää saavutettua herkkää tarjonnan ja kysynnän tasapainoa. Näitä riskejä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentäisi kaasun saatavuutta kaasun maailmanmarkkinoilla, lopputalven kylmä jakso, joka voisi lisätä kaasun kysyntää, äärimmäiset sääolosuhteet, jotka saattavat haitata vesivoiman varastointia, tai ydinvoiman vähäinen tuotanto, joka edellyttäisi kaasukäyttöisen sähköntuotannon lisäämistä, sekä kaasun toimitushäiriöt, kuten kaasun tuonnin täydellinen pysähtyminen Venäjältä tai kaasualan nykyisen kriittisen infrastruktuurin häiriöt.
Tällaisten nykyisen kriittisen infrastruktuurin häiriöiden todennäköisyyttä on vaikea arvioida, mutta sitä voidaan havainnollistaa kahdella äskettäisellä esimerkillä, jotka ovat tapahtuneet ensimmäisen kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen (EU) 2022/1369 antamisen jälkeen. Syyskuussa 2022 NordStream 1 -kaasuputkea vahingoitettiin tahallisesti siinä määrin, ettei siinä voida lähitulevaisuudessa siirtää kaasua. Lokakuussa 2023 Suomen Viroon yhdistävä tärkeä Balticconnector-kaasuputki, jonka kapasiteetti on noin 7 miljoonaa kuutiometriä päivässä, vioittui. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkinnassa selvitetään, syntyikö vahinko ulkoa päin ja aiheuttiko sen aluksen ankkuri. Tämän seurauksena Suomi ei edelleenkään pysty täyttämään N-1-kriteeriä osana asetuksen (EU) 2017/1938 5 artiklassa määriteltyä infrastruktuurinormia, ja se julisti toiseksi korkeimman kriisitason asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan mukaisesti. Suomi käyttää nyt kaasun toimituksissaan yksinomaan nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia eli pääasiassa Inkoon nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaalia, jonka kapasiteetti on noin 13 miljoonaa kuutiometriä päivässä. Päivittäinen huippukysyntä taas on noin 9–12 miljoonaa kuutiometriä päivässä. Balticconnector-kaasuputken odotetaan olevan taas toiminnallinen vasta talven 2023/2024 jälkeen.
Lisäksi geopoliittinen toimintaympäristö on edellisen kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen uudelleentarkastelua koskevan kertomuksen 3 hyväksymisen jälkeen heikentynyt entisestään. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lisäksi useilla toimitus- ja kauttakulkualueilla, kuten Lähi-idässä ja Punaisellamerellä, on syntynyt vakavia aseellisia konflikteja.
Myös Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on korostanut kaasun toimitusvarmuuteen liittyviä uhkia joulukuussa 2022 julkaistussa raportissa 4 , jossa varoitettiin suhtautumasta uhkiin välinpitämättömästi sen vuoksi, että tilanne on parantunut verrattuna kriisin huippuun kesällä 2022. Myöhemmin IEA totesi kaasumarkkinoita koskevassa raportissaan 5 vuoden 2024 ensimmäiseltä neljännekseltä, että maailmanlaajuisten kaasutoimitusten tilanne on edelleen kireä, koska koko maailman nesteytyskapasiteetin kasvu (+13 miljardia kuutiometriä) ei riittänyt kattamaan Venäjältä EU:hun suuntautuvan putkikaasun tuonnin vähenemistä 38 miljardilla kuutiometrillä. EU:n korkeista varastointitasoista huolimatta kireillä markkinoilla vallitsee IEA:n mukaan edelleen riskejä, jotka liittyvät lopputalven kylmiin jaksoihin ja odottamattomiin toimitusrajoituksiin. Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (Kaasu-ENTSO) julkaisi kauden 2023–2024 talvitoimitusten riittävyysnäkymän, joka sisälsi myös kesää koskevan katsauksen 6 . Verkosto totesi kysynnän vähentämisen olevan tärkeää varastojen täyttämisen ja EU:n toimitusvarmuuden kannalta, vaikka yleinen toimitusvarmuustilanne on EU:ssa parantunut merkittävästi.
Tässä yhteydessä maakaasun kysynnän merkittävä väheneminen (18 prosenttia elokuun 2022 ja elokuun 2023 välisenä aikana) on ollut tärkeä tekijä herkän kaasutaseen vakaana säilyttämiseksi EU:ssa. Erityisesti kaasun kysynnän jatkuva väheneminen koko injektointikauden ajan vuonna 2023 oli pääasiallinen tekijä siinä, että 1. marraskuuta 2023 mennessä saavutettiin ennätyksellisen korkea varastojen täyttöaste (99 %). Tämä kysynnän väheneminen on myös vaikuttanut merkittävästi varastojen järkevään hallintaan koko talvikauden 2023/2024 alkupuolella, sillä varastojen täyttöaste oli 1. helmikuuta edelleen noin 70 prosenttia.
III.Jäsenvaltioiden toteuttamat vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet
Kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen, jonka voimassaoloa jatkettiin 30. maaliskuuta 2023 annetulla asetuksella (EU) 2023/706, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden oli päivitettävä asetuksen (EU) 2017/1938 8 artiklassa vahvistetut kansalliset hätäsuunnitelmansa siten, että niissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden toteuttamat vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet. Komissio esitteli jo edellisessä kysynnän vähentämistä koskevaa asetusta käsittelevässä kertomuksessa 7 jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ja raportoi kertomuksen laatimishetkellä toteutetuista toimenpiteistä. Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa seuraavat:
1.tiedotuskampanjat kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi
2.julkisten rakennusten lämmitystä ja jäähdytystä koskevat rajoitukset
3.toimenpiteet polttoaineen vaihtamiseksi ja energiatehokkuustoimenpiteiden vauhdittaminen.
Vuonna 2023 julkaistun kysynnän vähentämistä koskevan kertomuksen jälkeen useat äskettäin toimitetut kansalliset hätäsuunnitelmat ovat sisältäneet pitkälti samankaltaisia toimenpiteitä kuin ne, jotka esitettiin aiemmin toimitetuissa kansallisissa hätäsuunnitelmissa ja jotka esiteltiin kertomuksessa COM(2023) 173. Suunnitelmissa on esitetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
·tiedotuskampanja kaasunkulutuksen vähentämiseksi kuluttajien keskuudessa
·energiatehokkuustoimenpiteille, teollisuudelle, kaukolämmölle ja kotitalouksille myönnettävä lisärahoitus
·uusiutuvien energialähteiden rahoituksen ja niitä koskevien huutokauppojen laajentaminen sekä lämpöpumppujen käyttöönottoon myönnettävän taloudellisen tuen lisääminen
·alennus kaasu- ja sähkölaskuista, jos kulutus vähenee, ja/tai korkeampien hintojen periminen niiltä, joiden kulutus on kasvanut merkittävästi
·voimalaitosten uudelleen käyttöön ottamisen helpottaminen tai niiden käyttöiän pidentäminen kaasuvoimaloiden kaasunkulutuksen vähentämiseksi ja korvaamiseksi joko palauttamalla reservissä olevat voimalaitokset markkinoille tai suljettavaksi aiotut voimalaitokset reserviin
·suurjännitesähköverkkojen käyttö tilapäisesti suuremmalla kapasiteetilla, jotta helpotetaan tiettyjen voimalaitosten osallistumista verkkoreserviin
·ympäristönormien lieventäminen polttoaineen vaihtamisen helpottamiseksi
·julkisten rakennusten sähkönkulutuksen pakollinen vähentäminen
·palkkiot biometaanin syöttämisestä verkkoon maakaasun korvaamiseksi.
IV.Kysynnän vähentäminen – alakohtainen analyysi
Elokuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana (17 kuukautta) EU:n jäsenvaltiot vähensivät kaasun kokonaiskulutusta 18 prosenttia (noin 101 miljardia kuutiometriä). Kaaviossa 2 esitetään maakaasun kulutuksen muutos koordinoiduista kysynnän vähentämistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 täytäntöönpanon jälkeen. Kaikkiaan 21 jäsenvaltiota saavutti 15 prosentin vapaaehtoisen vähennystavoitteen.
Kaavio 2 - Maakaasun kysynnän muutos elokuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana (17 kuukautta) verrattuna samaa ajanjaksoa koskevaan viiden vuoden keskiarvoon jäsenvaltioittain
Lähde: Energian pääosaston pääekonomisti, Eurostatin tietojen perusteella (sarja nrg_cb_gasm).
Vuoden 2022 energiataseiden mukaan 36 prosenttia maakaasusta käytettiin kotitalouksissa ja palveluissa, 32 prosenttia sähkön ja lämmön tuotannossa ja 23 prosenttia teollisuudessa (vain energiankulutus). Kaasun kysynnän alakohtainen erittely teollisuus-, asumis- ja sähkösektorin mukaan on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saada käsitys kysynnän vähentämistoimenpiteiden vaikutuksesta EU:n sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Sen avulla jäsenvaltiot ja Euroopan komissio voivat ymmärtää paremmin vähentämistoimenpiteiden luonnetta ja tunnistaa mahdollisia haasteita. Koska Eurostatille ei ole tätä analyysia varten toimitettu riittäviä ja usein raportoituja virallisia tilastotietoja, Yhteinen tutkimuskeskus arvioi kaasunkysynnän vähentämisen sektorikohtaisen jakauman vuosina 2022–2023 käyttäen perustana yhdeksää EU:n jäsenvaltiota eli 80 prosenttia EU:n maakaasun kulutuksesta. 8 Näiden arvioiden mukaan asumissektorin osuus oli 43 prosenttia ja teollisuussektorin 47 prosenttia kysynnän kokonaisvähennyksistä. Sähköntuotannon osuus oli 10 prosenttia (katso kaavio 3) .
Kaavio 3 - Eri sektorien panos kaasun kysynnän vähentämiseen (EU9-maat) elokuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana
Huomautus: Analyysi kattaa yhdeksän jäsenvaltiota eli 80 prosenttia EU:n kaasun kysynnästä. Kyseiset jäsenvaltiot ovat BE, DE, EL, ES, FR, HR, IT, HU ja NL.
Lähde: Yhteinen tutkimuskeskus Eurostatin tietojen ja ENaGaD-tietokannan perusteella.
Asuminen / lämpötila
Asumissektorin kaasunkulutus korreloi voimakkaasti ulkolämpötilan kanssa. Yhteisen tutkimuskeskuksen toimittamien tietojen mukaan talvikaudella 2022/2023 lämmitystarveluku laski seitsemän prosenttia viiden vuoden keskiarvoon verrattuna, mikä viittaa siihen, että talvi oli hieman leudompi. 9 Myös talvikauden 2023 kahtena ensimmäisenä kuukautena lämmitystarveluku oli yhdeksän prosenttia viiden vuoden keskiarvoa pienempi. Samaan aikaan kaasun kysyntä väheni 19 prosenttia (talvikausi 2022/2023) ja 22 prosenttia (talvikauden 2023/2024 kaksi ensimmäistä kuukautta), mikä osoittaa, että kaasun kysyntä väheni sääolojen vaihtelua enemmän osittain edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi.
Sähköntuotanto
Kaasuvoimaloiden ajo pysyi koko vuoden 2022 ajan suhteellisen vakaana, mikä kertoo vakaasta tuotannosta kaasun hinnannoususta huolimatta. Ydinvoimakapasiteetin rajallinen saatavuus ja vesivoiman panoksen väheneminen pahensivat kaasuun perustuvan sähköntuotannon vähentämisen haasteita. Vuonna 2022 asennetulla uudella tuulivoima- ja aurinkosähkökapasiteetilla oli tasapainottava vaikutus. Se muodosti osan sähköntuotannon lisääntymisestä 65 terawattitunnilla (Sähkö-ENTSOn mukaan) ja esti näin kaasunkulutusta kasvamasta entisestään.
Vuonna 2023 sähköpaletti muuttui edelliseen vuoteen verrattuna ydinvoimakapasiteetin asteittaisen käyttöön palauttamisen, vesivoimatuotannon korkean tason ja uusiutuvan energian lisääntyvän käyttöönoton vuoksi. Kaavio 4 kuvaa sähköntuotannon muutosta tuotantotyypeittäin vuonna 2023 verrattuna viiden vuoden keskiarvoon ja vuoteen 2022. Ydinenergian tuotanto EU:ssa kasvoi 7 terawattituntia verrattuna vuoteen 2022, ja Ranskan ydinvoimaloiden verkkoon syöttämän energian määrä vastasi lähes viiden vuoden keskiarvoa syyskuussa 2023. Vesivoiman tuotanto lisääntyi 41 terawattituntia, kun vesivarastojen tasot nousivat vuoteen 2022 verrattuna. Aurinkosähkön tuotanto kasvoi 28 TWh ja tuulivoimaan perustuva sähköntuotanto 35 TWh. Vuonna 2022 aurinkosähkökapasiteettia oli asennettu jo 41,5 gigawattia ja tuulivoimakapasiteettia 15,5 gigawattia. Vuonna 2023 käyttöönotto lisääntyi entisestään, ja EU:n sähköjärjestelmään lisättiin 53,5 gigawattia aurinkosähkö- ja 16,0 gigawattia tuulivoimakapasiteettia.
Kaavio 4 - Sähköntuotannon muutos tuotantotyypeittäin vuonna 2023 (tammikuusta marraskuuhun)
Huomautus: Joulukuun sähköntuotantotietoja ei ole vielä saatavilla.
Huomautus 2: Aurinkosähkön tuotannossa ei ole otettu huomioon mittarin takana tapahtuvaa sähköntuotantoa.
Lähde: Energian pääosaston pääekonomisti Sähkö-ENTSOn avoimuusfoorumin perusteella.
Ydin- ja vesivoiman tuotannon asteittainen palauttaminen vuonna 2023 sekä uusiutuvien energialähteiden jatkuva käyttöönotto loivat painetta maakaasun käytön vähentämiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Lisäksi sähkön kysyntä väheni samalla ajanjaksolla kuusi prosenttia, mikä vähensi kaasun kulutuksen tarvetta sähköntuotannossa.
Näin ollen sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävän kaasun kysyntä väheni elokuusta 2022 lähtien 10 noin yhdeksän prosenttia (9 miljardia kuutiometriä) viiden vuoden viitekauteen verrattuna.
Teollisuus
Teollisuuden vuotuisesta kaasun kulutuksesta 77 prosenttia käytettiin viidellä energiaintensiivisellä alasektorilla 11 : kemikaalit, ei-metalliset mineraalit, elintarvikkeet, perusmetallit ja paperituotteet. Kaasun käyttö liittyy läheisesti teollisuustuotannon tasoon. Kaavio 5 kuvaa teollisuuden kokonaistuotannon ja energiaintensiivisten alasektoreiden tuotannon muutosta elokuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana verrattuna viiden vuoden keskiarvoon.
Kaavio 5 - Teollisuuden kokonaistuotannon ja energiaintensiivisten alasektoreiden tuotannon muutos elokuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana verrattuna viiden vuoden keskiarvoon
Lähde: Energian pääosaston pääekonomisti Eurostatin tietojen perusteella (sarja sts_inpr_m).
Energiaintensiivisen teollisuustuotannon väheneminen johti kaasun käytön vähenemiseen pääasiassa kyseisillä viidellä energiaintensiivisellä alasektorilla. Kaavio 6 kuvaa kaasun kulutusta kuukausittain viidellä energiaintensiivisellä alasektorilla indeksoituna suhteessa viiden vuoden viitejaksoon. Kaaviosta voidaan havaita, että kemikaalien ja perusmetallien alasektorit vähensivät kaasun kulutustaan kriisin alkuvaiheessa, kun taas paperituotteiden ja ei-metallisten mineraalien alasektoreilla kulutus väheni vasta myöhempinä kuukausina. Maakaasun kysyntä on viime kuukausina vähentynyt useimmilla energiaintensiivisillä teollisuuden alasektoreilla, mikä on todennäköisesti osoitus teollisuustoiminnan rakenteellisemmasta vähenemisestä kemikaalien, ei-metallisten mineraalien, perusmetallien ja paperituotteiden tuotannossa. Koska vapaaehtoinen kysynnän kokonaisvähennys ylittää 15 prosenttia, vapaaehtoinen tavoite jätti teollisuuden kysynnälle tilaa elpyä, mutta tämä ei ole toistaiseksi toteutunut.
On tärkeää huomata, että teollisen toiminnan supistumisesta johtuvaa kaasun kulutuksen vähenemistä on edistetty entisestään energiatehokkuustoimenpiteiden vauhdittamisella ja/tai energiakriisistä johtuvalla polttoaineiden vaihtamisella. Koska kaasun hinta on kuitenkin alhaisempi, teollisuusyritysten, joilla on valmiudet käyttää kahta polttoainetta ja jotka vaihtoivat polttoainetta vuonna 2022 tai 2023, odotetaan palaavan käyttämään kaasua sen alhaisemman hinnan vuoksi.
Kaavio 6 - Arvioitu kuukausittainen kaasunkulutus energiaintensiivisillä alasektoreilla EU27-maissa
Lähde: Energian pääosaston pääekonomisti Eurostatin tietojen perusteella.
V.Toimitusvarmuutta koskevat näkymät vuosiksi 2024–2025
Elokuusta 2022 ja kaasun kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen voimaantulosta joulukuuhun 2023 kaasun kysyntä EU:ssa laski 18 prosenttia (noin 101 miljardia kuutiometriä) kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna. Kaikista tekijöistä Venäjän kaasutoimituksia korvasi eniten kaasun kysynnän vähentäminen, kuten 2 ja 4 jaksossa esitetään (ks. kaavio 1).
Venäjän tuonnin väheneminen edelleen tai sen täydellinen lopettaminen osana EU:n pyrkimyksiä poistaa asteittain riippuvuus Venäjästä taikka Venäjän mahdollinen yksipuolinen toimitusten vähentäminen, kuten vuosina 2022–2023 tapahtui, on merkittävä skenaario, jota on analysoitava tarkasteltaessa EU:n kaasun toimitusvarmuutta. Venäjän toimitushäiriöt ovat erityisesti tarkastelunarvoinen skenaario (kuten kuvassa 7 on simuloitu), koska nykyinen sopimus kauttakulusta Ukrainan kautta päättyy 31. joulukuuta 2024 mennessä (kyseessä on toinen kahdesta jäljellä olevasta toimituskäytävästä Venäjältä – noin 15 miljardia kuutiometriä vuodessa). Geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen voi sen jälkeen aiheuttaa vielä suurempia riskejä siitä, että Venäjä vähentää kaasuntoimituksiaan entisestään. Vaikka muutkin skenaariot, kuten pelkästään Ukrainan kauttakulkureitin häiriö, ovat mahdollisia, todennäköisyys siitä, että Venäjän toimitukset katkeavat täysin, kasvoi katkeamisen syyhyn katsomatta merkittävästi viime vuoteen verrattuna. EU:n toimitusvarmuuden kannalta on olennaisen tärkeää ottaa tämä huomioon.
Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa huomioon kaasun kysynnän herkkyys varauduttaessa tuleviin talviin. Tänä vuonna Kaasu-ENTSOn talvitoimitusten riittävyysnäkymiä 2023–2024 12 on täydennetty kesää koskevalla katsauksella ja siinä todetaan, että jos Venäjän putkikaasun tuonti keskeytyy kokonaan, varastojen täyttöasteen olisi oltava 46 prosenttia injektiokauden alussa ja lisäksi tarvitaan kysynnän vähentämistä 15 prosentilla, maakaasun vahvoja toimituksia ja nesteytetyn maakaasun kapasiteettia, jotta saavutetaan tarvittava 90 prosenttia kaasutalven alussa vuoden 2024 syyskuun 2024 lopussa. Kaaviossa 7 esitetään varastojen täyttöennusteet kysynnän jatkuvan vähentämisen eri skenaarioissa ottamatta huomioon markkina- tai politiikkakeinoja, joita voidaan käyttää tämän vähennyksen saavuttamiseen, käyttäen perusteena käytettävissä olevia markkinaseurantatietoja ja oletuksena Venäjän putkikaasun tuonnin keskeytymistä kokonaan. 13 Näiden skenaarioiden perusteella varastointitason olisi oltava 49 prosenttia talven lopussa (31. maaliskuuta 2024), kun otetaan huomioon 16. joulukuuta 2022 ilmoitetut korkeat varastointitasot ja vuoden 2023 kokemukset (EU:n keskiarvo oli 56 prosenttia 1. huhtikuuta 2023). Keskimääräinen varastointitaso 1. päivänä huhtikuuta oli viitekaudella 14 kuitenkin 33 prosenttia. On myös huomattava, että useiden julkaisujen 15 mukaan maailmanlaajuinen kaasuntuotanto ja nesteytyskapasiteetti eivät kasva merkittävästi ennen vuotta 2026, mikä tarkoittaa, että maakaasun saatavuus on todennäköisesti rajallista talveen 2026–2027 asti.
Kaavio 7: Kuukausittaiset varastointitasot sen mukaan, miten kysynnän vähentämistä jatketaan
Huomautus: Kaaviossa esitetään varastointitasot kunkin kuukauden lopussa.
Lähde: Energian pääosaston pääekonomisti Eurostatin, AGSIn ja kaasuvirtoja koskevien markkinaseurantatietojen perusteella.
Kaaviossa 7 tarkastellaan kolmea skenaariota:
·Skenaario, jossa kysynnän vähentämistä ei jatketa: Venäjän putkikaasun tuonti häiriintyy eikä kaasun kysynnän vähentämistä jatketa 31. maaliskuuta 2024 jälkeen. Tämä johtaisi varastointitason alenemiseen 64 prosenttiin eli selvästi alle 90 prosentin tavoitteen 1. marraskuuta 2024 mennessä, ja varastot ehtyisivät kokonaan helmikuuhun 2025 mennessä.
·Skenaario, jossa kysynnän vähentämistä jatketaan marraskuuhun 2024: Venäjän putkikaasun tuonti häiriintyy ja kaasun kysynnän vähentämistä jatketaan marraskuuhun 2024 asti. Tässä skenaariossa saavutetaan asetettu marraskuun varastointitavoite, mutta varastot hupenevat sen jälkeen nopeasti ja niiden täyttötasot ovat maaliskuun 2025 loppuun mennessä vain noin 10 prosenttia. Tämä vaarantaisi EU:n kaasun toimitusvarmuuden seuraavana talvena 2025–2026.
·Skenaario, jossa kysynnän vähentämistä jatketaan maaliskuuhun 2025: Skenaariossa, jossa Venäjän putkikaasun tuonti häiriintyy ja kysynnän vähentämistä 15 prosentilla jatketaan, varastointitasot saavuttavat marraskuun varastointitavoitteen. Varastointitasot voisivat lisäksi olla noin 36 prosenttia maaliskuun 2025 lopussa. Tätä voidaan pitää riittävänä tasona ennen vuoden 2025 injektointikautta.
Näissä skenaarioissa otetaan huomioon kaasun toimitusvarmuuden keskeiset osatekijät, kuten varastointitasojen kehitys talvella sekä Venäjältä ja muualta maailmasta tulevien kaasutoimitusten kehitys. Edellä mainittujen riskien lisäksi on otettava huomioon myös muut EU:n toimitusvarmuuteen mahdollisesti kohdistuvat negatiiviset riskit, kuten nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen kysynnän mahdollinen kasvu ja teollisuuden kaasun kysynnän jonkinasteinen elpyminen. Erityisen merkittävä epävarmuustekijä on sää, sillä keskimääräistä kylmempi talvi kaudella 2023–2024 tai 2024–2025 vaikuttaisi merkittävästi EU:n kaasun toimitusvarmuuteen. Jos oletetaan, että kysyntä vähenee 15 prosenttia, ja otetaan huomioon kunkin kuukauden suurin kysyntä vuosina 2014–2021, vuotuinen kysyntä voisi kasvaa 28 miljardia kuutiometriä. Kaasu-ENTSOn talvitoimitusten riittävyysnäkymässä vahvistetaan, että jos talvi on kylmä, kysyntää on vähennettävä 15 prosenttia, jotta kaasuverkko pystyy täyttämään kysynnän ja saavuttamaan vähintään 30 prosentin varastointitason.
Vaikka EU:lla on rajallisesti vaikutusmahdollisuuksia kaasun maailmanlaajuisen tarjonnan lisäämiseksi, varastojen hallinta (jota tuetaan kaasun varastointia koskevalla asetuksella 16 kaasun toimitusvarmuutta koskevaan asetukseen tehdyillä muutoksilla ja varastointisuunnitelmilla) sekä kysynnän vähentäminen ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi turvata EU:n kaasutoimitukset kriisin alusta lähtien. Ne ovat edelleen tärkeitä välineitä, jos varastointitasot laskevat liian alhaisiksi lopputalven 2023–2024 aikana tai jos negatiiviset riskit toteutuvat. Markkinat kuitenkin reagoivat hinnankorotuksiin, mikä saattaa helpottaa kysynnän riittävää vähentämistä siinä tapauksessa, että negatiiviset riskit toteutuvat.
Lisäksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER katsoo lausunnossaan 17 Kaasu-ENTSOn talvitoimitusten riittävyysnäkymästä 2023–2024, että riskitekijöiden toteutuminen voi johtaa kaasun tarjonnan niukkuuteen. Seuraavana toimenpiteenä kaasun kysyntää vähennettäisiin pakkokeinoin. Muiden kuin välttämättömien kaasun kuluttajien kysynnän pakkoon perustuva rajoittaminen olisi viimeinen keino hätätoimenpiteenä. ACER kehottaa myös seuraamaan edelleen valppaasti kaasutoimitusten tilannetta sekä kaasun kysynnän vähentämistä EU:ssa koskevan asetuksen täytäntöönpanoa.
VI.Päätelmät
Toimitusvarmuuteen vuonna 2022 kohdistuneiden vakavien riskien lieventämiseksi EU hyväksyi REPowerEU-suunnitelman yhteydessä asetuksen (EU) 2022/1369 kaasun kysynnän vähentämiseksi 15 prosentilla. Maaliskuussa 2023 EU päätti jatkaa tätä vähentämistä asetuksella (EU) 2023/706 muun muassa siksi, että varastot oli täytettävä pikaisesti uudelleen ja tilanne markkinoilla oli edelleen kireä vesi- ja ydinvoiman huonon saatavuuden vuoksi.
Tässä kertomuksessa todetaan, että vaikka toimitusvarmuustilanne on parantunut kohdennettujen investointien ja useiden toimenpiteiden ansiosta, mukaan lukien kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen vähennystavoite, jonka jäsenvaltiot ovat ylittäneet, tilanne on yhä herkkä. Tämä johtuu osittain siitä, että globaalien kaasumarkkinoiden tilanne on edelleen kireä ja sen odotetaan pysyvän sellaisena vuoteen 2026 asti, jolloin uusi nesteytyskapasiteetti otetaan käyttöön. Jäljellä on muita riskejä, jotka voivat toteutuessaan entisestään kiristää tarjonnan ja kysynnän tasapainoa. Näitä ovat muun muassa mahdolliset uudet kaasun toimitushäiriöt, kuten Venäjältä tulevan kaasun tuonnin pysähtyminen tai kaasualan nykyisen kriittisen infrastruktuurin häiriöt, nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, kylmä talvi ja vesivoiman vähäinen varastointi. Lisäksi laajempi geopoliittinen toimintaympäristö on heikentynyt entisestään, koska useilla muilla toimitus- ja kauttakulkualueilla, kuten Lähi-idässä ja Punaisellamerellä, on puhjennut vakavia aseellisia konflikteja.
Kysynnän vähentäminen on ollut merkittävä tekijä siinä, että Venäjän kaasun käyttö väheni 65 miljardia kuutiometriä vuonna 2023. Tämä vähennys saavutettiin pääasiassa kotitalouksissa ja teollisuudessa. Jotta taataan hyvä varautuminen talveen ja varmistetaan, että jäsenvaltiot saavuttavat varastojen 90 prosentin täyttötavoitteen 1. marraskuuta 2024, EU:n varastojen on pysyttävä riittävän korkealla tasolla koko talven ajan. Kysynnän vähentäminen oli vuonna 2023, kuten myös vuonna 2022, ratkaisevan tärkeää, jotta varastointitasot olivat talven päättyessä riittävät ja jotta kesällä voitiin tarjota tarvittavaa joustavuutta 90 prosentin varastointitavoitteen saavuttamiseksi siten, että pidetään hinnat samalla alhaisina ja estetään hintaheilahteluja. Kysynnän vähentäminen auttoi myös saavuttamaan varastointitavoitteen elokuussa eli hyvissä ajoin ennen marraskuuta. Tämä johti myös siihen, että EU:n markkinatoimijat varastoivat kaasua Ukrainaan kesän 2023 lopussa, mikä vahvisti vastavuoroisesti sekä EU:n että Ukrainan kaasun toimitusvarmuutta.
Lisäksi on olennaisen tärkeää tarkastella kysynnän vähentämistä koskevaa asetusta yhdessä kaasun varastointia koskevan asetuksen vaikutusten kanssa. Molemmat elementit ovat EU:n toimitusvarmuuden arkkitehtuurin osia ja vahvistavat toisiaan. Kaasun kysynnän vähentäminen antoi jäsenvaltioille ja markkinaosapuolille tarvittavaa joustavuutta varastointitavoitteiden saavuttamiseksi ilman, että lisätään jo ennestään kireisiin maailmanlaajuisiin kaasumarkkinoihin kohdistuvaa painetta.
Jos toimitusten tilanne pysyy kireänä tai huononee entisestään ja vaarantaa marraskuuksi 2024 asetetun 90 prosentin varastointitavoitteen, kysynnän vähentäminen on edelleen keskeinen tekijä kaasumarkkinoiden vakauttamisessa vuonna 2024 ja sen jälkeen.
IEA:n maailman energiakatsauksen 2023 mukaan käyttöön saataneen nesteytyskapasiteettia 250 miljardia kuutiometriä vuodessa ennen vuotta 2030, ja tästä suurin osa vasta vuosina 2025-2027.
Merkittävää hintojen epävakautta esiintyi esimerkiksi syyskuussa sen jälkeen, kun Australian nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksissa ilmoitettiin lakoista, sekä lokakuussa Balticconnector-kaasuputken katkoksen ja Hamasin tekemän hyökkäyksen jälkeen.
Kertomus COM(2023) 173 ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2023) 63 asetuksen (EU) 2022/1369 uudelleentarkastelusta.
How to Avoid Gas Shortages in the European Union in 2023 – Analysis – IEA .
https://www.entsog.eu/outlooks-reviews#winter-outlooks-and-reviews
Kertomus COM(2023) 173.
Nämä EU:n yhdeksän jäsenvaltiota ovat Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Unkari ja Alankomaat. Analyysi perustuu vain näiden jäsenvaltioiden kansallisten siirtoverkonhaltijoiden ilmoittamiin julkisiin tietoihin, joiden avulla voidaan arvioida teollisuus- ja asumissektorin kaasunkuluttajia. Analyysiä on täydennetty sähköntuotannon kaasunkulutusta koskevilla Eurostatin tiedoilla.
ENER/CET-laskelmat, jotka perustuvat Eurostatin sarjaan NRC_CHDD_M. On syytä huomata, että Eurostat laskee EU:n yhteenlasketun lämmitystarveluvun yksittäisten jäsenvaltioiden tietojen maantieteellisesti painotettuna keskiarvona. Tässä analyysissä tällainen painotus ei ole sopiva Tästä syystä EU:n yhteenlaskettu lämmitystarveluku on laskettu uudelleen yksittäisten jäsenvaltioiden keskiarvona painotettuna niiden väkiluvulla (demo_gind).
Kaasunkulutuksen raportointi sähkösektorilla on jäljessä kaasun kokonaiskulutusta koskevasta raportoinnista. Tästä syystä tarkastelu kattaa ainoastaan ajanjakson elokuusta 2022 lokakuuhun 2023.
Vuoden 2021 energiataseet.
https://www.entsog.eu/outlooks-reviews#winter-outlooks-and-reviews
Oletukset:
·Varastointitasot ovat samat kuin 8. joulukuuta 2023 (91,3 %).
·Putkikaasutoimitukset (muualta kuin Venäjältä) vastaavat tammikuun 2022 ja lokakuun 2023 välistä keskiarvoa.
·Simulaation alussa Venäjältä ei saada putkikaasua.
·Nesteytetyn maakaasun toimitukset vastaavat niiden korkeinta tasoa vuonna 2023.
·Kysyntä vastaa viitekauden keskimääräistä kaasun kysyntää EU27-maissa, joihin sovelletaan edellä ilmoitettuja prosenttimääräisiä vähennyksiä.
·Vienti Sveitsiin, Ukrainaan ja Moldovaan perustuu vuosien 2022–2023 virtoihin.
Viitekauden muodostavat vuodet 2016–2021.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta.
ACER_Opinion_11-2023_on_ENTSOG_Winter_Supply_Outlook_2023-2024.pdf (europa.eu) .