Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2023/C 49/11)

Tämä tiedonanto julkaistaan annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Grignan-les-Adhémar”

PDO-FR-A0929-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 11.11.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 3 alakohtaa ”Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue” on muutettu.

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta on tarkistettu poistamalla siitä kunnat, joissa ei enää harjoiteta viininviljelyä eikä valmisteta viinejä, ja samalla huolehditaan maantieteellisestä jatkuvuudesta ja rypäleiden tuotannon ja jalostuksen välisestä yhteydestä.

—	Poistetaan kolme kuntaa, joissa ei harjoiteta viininviljelyä (vuoristoalueen kunnat): Comps, Orcinas, Chaudebonne;

—	Poistetaan Morières-les-Avignonin kunta;

—	Lisätään Travaillanin kunta, jossa viininviljelyä harjoitetaan merkittävässä määrin ja joka sijaitsee välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen vieressä.

Nämä muutokset on siirretty yhtenäisen asiakirjan lisäedellytyksiä käsittelevään kohtaan.

2. Viiniköynnöslajikkeet

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun V kohtaa ”Viiniköynnöslajikkeet” ja IX kohtaa ”Jalostus, valmistus, kypsytys, pakkaus ja varastointi” on muutettu.

—	Roseeviinien osalta päärypälelajike on Cinsaut N, johon yhdistetään Syrah N- ja Grenache N -lajikkeita. Punaviinien osalta lajikkeet pysyvät ennallaan.

—	Valkoviinien osalta lajikkeet jaetaan pääasiallisiin lajikkeisiin (Viognier B, Grenache B, Marsanne B) ja toissijaisiin lajikkeisiin (Bourboulenc B, Clairette B).

Nämä muutokset rypälelajikkeiden jaottelussa viinin värin mukaan eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan eivätkä niiden rypälelajikkeiden luetteloon, joista voidaan tuottaa nimityksellä varustettuja viinejä.

—	Tuote-eritelmään on lisätty valkoisten lajikkeiden enimmäisosuus, joka on 10 prosenttia punaviinien valmistuksessa ja 20 prosenttia roseeviinien valmistuksessa.

—	Pääasiallisten lajikkeiden osuudeksi sekoituksissa on määritetty vähintään 70 prosenttia.

—	On lisätty määräys, jonka nojalla pientiloihin, joiden pinta-ala on alle 1,5 hehtaaria ja jotka eivät valmista sadostaan viiniä, ei sovelleta viiniköynnöslajikkeiden osuuksia tilalla koskevia sääntöjä.

—	On otettu käyttöön viiden vuoden poikkeus, jonka ansiosta viinitilat voivat tänä aikana mukautua rypälelajikkeiden osuutta koskeviin sääntöihin silloin, kun kyseessä on muu kuin vapaaehtoinen tilan rakenteen muutos (pakkolunastus, tilan periminen).

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Istutustiheys vähintään

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun kohtaa VI ”Viinitarhan hoito” on muutettu poistamalla poikkeus, jonka mukaan INAOn mainitsemien vanhojen lohkojen istutustiheys on 4 000 köynnöksen sijasta vähintään 3 300 köynnöstä hehtaaria kohti.

Lohkojen rakennetta on uudistettu, ja ne ovat nyt yleisten sääntöjen mukaisia.

Tämä poikkeus on poistettu myös yhtenäisen asiakirjan viininvalmistusmenetelmää koskevasta kohdasta.

4. Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun kohtaa VI ”Viinitarhan hoito” on muutettu leikkaamista koskevien sääntöjen muuttamiseksi.

Sallittu leikkausmenetelmä on matalaleikkaus (Royat- tai Goblet-leikkaus), jossa jätetään enintään 12 silmua köynnöstä kohti.

Royat-leikkauksen eri vaiheisiin kuluvan ajan huomioon ottamiseksi on otettu käyttöön määräys, joka sallii Guyot-leikkauksen tänä aikana. Guyot-leikkauksen käyttö laajennetaan kaikkiin Syrah- ja Viognier-lajikkeiden viljelylohkoihin niiden iästä riippumatta. Vain yksinkertainen Guyot-leikkaus on sallittu siten, että kuhunkin köynnökseen jätetään sama määrä silmuja kuin matalaleikkauksessa (enintään 12 silmua). Leikkauksen tarkoituksena on estää runkoja vahingoittumasta ja suojella hauraita runkoja sadonkorjuukoneen liikkuessa.

Nämä muutokset on sisällytetty viininvalmistusmenetelmiä käsittelevään yhtenäisen asiakirjan kohtaan.

5. Sidontaa koskevat säännöt

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun kohtaa VI ”Viinitarhan hoito” on muutettu sidontaa koskevien sääntöjen osalta sen selventämiseksi, että sidonta on pakollista Marsanne B-, Marselan N-, Roussanne B, Syrah N- ja Viognier B -lajikkeilla. Sidonta vähintään yhdestä tukilangasta ja yhdestä kohotuslangasta (”palissage plan relevé” eli pystysuuntainen sidontatapa).

Tämä määräys on sisällytetty viininvalmistusmenetelmiä käsittelevään yhtenäisen asiakirjan kohtaan.

Tuote-eritelmän XI kohtaan on sisällytetty siirtymätoimenpide sen täsmentämiseksi, että sidontaa koskevaa velvoitetta ei sovelleta ennen vuotta 2011 istutettuihin vanhoihin viiniköynnöksiin. Näillä lohkoilla tuotettavien viinien tuotosta on rajoitettu tiukemmin.

Samasta kohdasta on poistettu lehvistön korkeutta koskeva erityismääräys, jota sovelletaan INAO:n mainitsemiin vanhoihin lohkoihin. Lohkojen rakennetta on uudistettu yleisen säännön mukaisesti (ks. istutustiheyttä koskeva kohta).

Nämä määräykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Rypäleiden sokeripitoisuus ja luonnollinen alkoholipitoisuus vähintään tilavuusprosentteina

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun kohtaa VII ”Rypäleiden korjuu, kuljetus ja kypsyys” on muutettu.

Tämän eteläisen alueen kypsyysasteet huomioon ottaen ehdotetaan, että rypäleiden sokeripitoisuutta lisätään luonnollisen alkoholipitoisuuden nostamiseksi punaviinien osalta 12 prosenttiin ja rosee- ja valkoviinien osalta 11,5 prosenttiin (11 prosentin sijasta). Nämä muutokset on sisällytetty yhtenäisessä asiakirjassa olevaan viinien kuvaukseen.

Tämän seurauksena rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu tuote-eritelmässä. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Tuotos

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän I luvun kohtaa VIII ”Tuotokset” on muutettu.

Viinien enimmäistuotosta on pienennetty 60 hehtolitrasta 58 hehtolitraan hehtaarilta. Tämä muutos on sisällytetty yhtenäiseen asiakirjaan enimmäistuotoksia käsittelevään kohtaan.

Viinien vuotuinen perustuotos on nostettu punaviinien osalta 45 hehtolitrasta 48 hehtolitraan hehtaarilta ja roseeviinien osalta 45 hehtolitrasta 52 hehtolitraan hehtaarilta, jotta puna- ja roseeviinien tuotantoa voidaan lisätä suojatun alkuperänimityksen ominaisuuksia kunnioittaen. Valkoviinien perustuotos pysyy ennallaan 52 hehtolitrassa hehtaarilta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Ilmoitusvelvollisuudet ja tärkeimmät valvottavat kohdat

Nimitystä ”Grignan-les-Adhémar” koskevan tuote-eritelmän II ja III lukua on muutettu niiden yksinkertaistamiseksi ja niiden saattamiseksi yhdenmukaiseksi nimityksen valvontasuunnitelman, hakemusta koskevien ilmoitusmenettelyjen, pakkaamismenettelyjen sekä viinien tuotantoon liittyvien tärkeimpien tarkastettavien kohtien kanssa.

Tämä tuote-eritelmän ajan tasalle saattaminen ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Grignan-les-Adhémar

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

1. Analyyttinen kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Alkuperänimityksellä ”Grignan-les-Adhémar” varustetut viinit ovat hiilihapottomia puna-, rosee- tai valkoviinejä. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia punaviinien osalta ja 11,5 tilavuusprosenttia valko- ja roseeviinien osalta.

Viinien käymiskykyisten sokereiden (glukoosi + fruktoosi) enimmäispitoisuudet käymisen jälkeen:

—	valko- ja roseeviinit: 4 g/l

—	punaviinit, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on enintään 14 %: 3 g/l

—	punaviinit, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 14 %: 4 g/l

Pakkausvaiheessa viinien haihtuvien happojen pitoisuus on enintään

—	18,37 milliekvivalenttia litraa kohti, kun kyse on punaviineistä; – 14,28 milliekvivalenttia litraa kohti, kun kyse on valko- ja roseeviineistä;

—	pakkausvaiheessa punaviinien

polyfenolien kokonaismäärä (optinen tiheys 280 nm) on vähintään 40.

muuttunut väri-intensiteetti (optinen tiheys 420 nm + optinen tiheys 520 nm + optinen tiheys 620 nm) on suurempi kuin 5.

omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset kriteerit ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

2. Aistinvarainen kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kaikkien näiden tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet yhdistävät ne Rhônen laakson suureen viiniperheeseen, mikä johtuu maaperän ja köynnöslajikkeiden yhtäläisyyksistä.

Punaviinit ovat kuitenkin ainutlaatuisia. Se johtuu erityisesti Grenache N -lajikkeesta, jonka rypäleet korjataan juuri ennen kuin ne ovat täysin kypsiä ja joka antaa viineille hienostuneisuutta sekä eleganttia hedelmäisyyttä ja pyöreyttä. Sekoitusta täydennetään Syrah N -lajikkeella ja siten varmistetaan viinien tanniininen rakenne, värin intensiteetti sekä kasvien ja kukkien aromit. Punaviinejä voidaan juoda nuorina, ja niillä on hyvä säilyvyys, mikä johtuu siitä, että tässä Rhônen laakson eteläosassa tuotetussa viinissä Syrah N -rypälelajikkeen osuus on merkittävä.

Puristamalla tai saignée-tekniikalla valmistettavat roseeviinit ovat hedelmäisiä ja elegantteja, ja niiden väri vaihtelee hennon vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseen. Suutuntuma on raikas ja notkea, ja pääosassa ovat punaisten hedelmien aromit.

Valkoviinit valmistetaan eri lajikkeiden sekoituksesta, joka koostuu eteläisistä lajikkeista, kuten Bourboulenc B, Grenache B, Clairette B, ja pohjoisista lajikkeista, kuten Marsanne B, Roussanne B tai Viognier B. Tästä valikoimasta voidaan muodostaa monenlaisia yhdistelmiä ja valmistaa valkoviinejä, joiden aromit ovat erittäin monivivahteisia (kukkaisia, hedelmäisiä, mineraalisia) ja joiden hapokkuutta tasapainottaa niiden pyöreys.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Viljelykäytäntö

Istutustiheys

—	Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä.

– Köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 1 metri ja enintään 1,50 metriä.

Viiniköynnösten leikkaamista koskevat säännöt

Yleiset määräykset:

—	Köynnökset leikataan matalaleikkauksella (Goblet- tai Royat-leikkauksella) siten, että köynnökseen jätetään enintään 12 silmua.

—	Royat-leikkauksen eri vaiheisiin käytettävä aika on rajattu kahteen vuoteen, ja tänä aikana on sallittua käyttää Guyot-leikkausta.

—	Niiden viljelylohkojen osalta, jotka on istutettu 1. elokuuta 2022 alkaen, köynnöksen korkeus saa olla enintään 70 senttimetriä.

Erityismääräykset:

—	Viognier B- ja Syrah N -lajikkeet voidaan lisäksi leikata yksinkertaisella Guyot-leikkauksella siten, että satoversoon jätetään enintään 10 silmua ja kannusversoon enintään 2 silmua.

Sidontaa koskevat säännöt

Marsanne B-, Marselan N-, Roussanne B-, Syrah N- ja Viognier B -lajikkeet on ehdottomasti sidottava. Sidonta koostuu vähintään yhdestä tukilangasta ja yhdestä kohotuslangasta (”palissage plan relevé” eli pystysuuntainen sidontatapa).

Keinokastelu voidaan sallia.

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kun väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

—

Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistaja voi käyttää viininvalmistukseen tarkoitettua hiiltä yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina yksinomaan puristemehussa. Sitä saa käyttää enintään 20 prosentissa siitä viinin määrästä, jonka asianomainen toimija on kyseessä olevasta rypälesadosta valmistanut.

Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

5.2. Enimmäistuotokset

58 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä ja viinit on valmistettava seuraavien Drômen departementissa sijaitsevien kuntien alueella: Allan, La Baume-de-Transit, Chamaret, Chantemerle-lès-Grignan, Châteauneuf-du-Rhône, Clansayes, Colonselle, Donzère, Grignan, La Garde-Adhémar, Les Granges-Gontardes, Malataverne, Montségur-sur-Lauzon, Réauville, La Roche-Saint-Secret-Béconne, Roussas, Salles-sous-Bois, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Restitut, Solérieux ja Valaurie.

7. Viininvalmistuksessa käytettävä(t) rypälelajike (-lajikkeet)

Bourboulenc B – Doucillon Blanc

Carignan N

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Grenache N

Grenache Blanc B

Marsanne B

Marselan N

Mourvèdre N – Monastrell

Roussanne B

Syrah N – Shiraz

Viognier B

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät ja inhimilliset tekijät

Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Nimityksen ”Grignan-les-Adhémar” maantieteellinen alue sijaitsee Drôme Provençalen sydämessä. Se muodostaa siirtymävyöhykkeen ja risteyksen nykyisen Dauphinén ja Comtatin, Ranskan keskusylängön sekä Alppien alarinteiden välillä. Maantieteellinen alue sijaitsee Rhônen vasemmalla rannalla Montélimarin eteläpuolella ja Bollènen pohjoispuolella Drômen departementissa. Se kattaa 21 kuntaa alueella, joka rajoittuu lännessä Rhôneen ja idässä Enclave des Papesin alueeseen. Pinnanmuodostus vaihtelee tasaisesta kukkulaiseen, mutta korkeuserot ovat kohtalaisia, keskimäärin 200 metriä.

Koko maantieteellisen alueen kasvualusta koostuu pääasiassa mioseenikauden keskivaiheen muodostumista. Idässä (Grignanin ja Colonzellen kunnissa) ne ovat merkelihiekkaa ja merkelisavea molassipenkereissä, jotka tunnetaan nimellä ”Molasses de Grignan”. Keskiosassa nämä varhaismioseenikaudella muodostuneet maakerrokset (dépôts helvétiens) muuttuvat Valréasin kellertäväksi hiekaksi ja hiekkakiveksi (Saffres). Ne muodostavat kevyttä hiekkamaata, jonka syvyys vaihtelee ja jossa on vähän mineraaleja.

Etelässä on La Baume-de-Transitin kunnalle ominaisia Würm-kauden penkereitä, joissa on Ayguesjoen kuljettamaa savi- ja kalkkikivipitoista ja kivistä maata, kun taas lännessä on Rhônejoen jokipenkereitä.

Pohjoisessa vanhemmat jokipenkereet yhdistyvät Rhônen laakson sulkeviin kalkkipitoisiin kukkuloihin ja ovat osittain näiltä rinteiltä peräisin olevien vyörysoraikkojen peitossa. Näillä köyhillä ja niukkaravinteisilla alueilla kasvoi aiemmin garrigue-pensaikkoa (Bois des Mattes), ja viiniköynnöksiä alueelle on istutettu vasta melko hiljattain, vuosina 1960–1970.

Alue sijaitsee kahden eri ilmaston rajalla. Ilmasto on Välimeren ilmasto, joka hieman heikkenee mentäessä kohti alueen pohjoisosaa, joka on myös oliivin ja Grenache N -lajikkeen viljelyalueen pohjoinen raja.

Alueen sateet ovat epäsäännöllisiä, ja vuotuisten sademäärien keskiarvo on 700–1 000 mm.

Leutojen lämpötilojen vuotuinen keskiarvo on 13 °C, ja alue kylpee auringonvalossa 2 500 tuntia vuodessa. Runsas tuulisuus (erityisesti mistral-tuuli) lisää niiden rinteiden kuivuutta, joille viiniköynnöksiä on istutettu.

Oman lisänsä ilmastoon tuovat Rhônen laakson läpi kulkevista kukkuloista johtuvat mantereiset vaikutteet, joiden seurauksena talvet ovat kylmempiä.

Koska viinitarhat sijaitsevat ilmastorajalla, paikalliset olot voivat vaihdella selvästi korkeudesta johtuvien ja topografisten olosuhteiden mukaan.

Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Yksi monista roomalaiskauden löydöksistä, jotka ovat todisteena viinitarhojen ja viinien läsnäolosta tällä alueella, on vuonna 1983 löydetty merkittävä viininviljelytila Donzèren kunnassa. Se sijaitsee alueen keskellä ja on kiistatta tärkeä osa paikallisten viinitarhojen arvokasta historiaa.

Viinitarha on jatkanut kukoistamistaan siitä lähtien, kun se perustettiin kauan sitten. Vuonna 1850 viinitarhan pinta-ala oli 2 500 hehtaaria. Vuoden 1885 viinikirvaepidemia koetteli sitä ankarasti muiden Ranskan viinitarhojen tavoin. Vaikka viinitarhojen suosio laantui, alueen viininviljelyperinteille uskollisten dynaamisten viininviljelijöiden ydinryhmä keskittyi laadukkaiden viinien tuotantoon.

Tuotteiden alkuperää ja laatua valvovalle kansalliselle laitokselle (Institut national de l’origine et de la qualité) toimitettiin vuonna 1962 pyyntö, että alueen viineille annettaisiin VDQS-viinin (Vin Délimité de Qualité Supérieure) alkuperänimitys ”Coteaux du Tricastin”.

Pyyntö hyväksyttiin virallisesti 13. maaliskuuta 1964 annetulla määräyksellä, jossa vahvistetaan viinin tuotantoa koskevat edellytykset.

Kymmenen vuotta myöhemmin tuottajat jalostivat viiniköynnöslajikkeitaan viljelyolojen mukaisesti, mukauttivat ja paransivat tuotantomenetelmiään ja saivat 27. heinäkuuta 1973 viinilleen tarkistetun alkuperänimityksen.

Vuosina 1970–1980 viinitarhoja uudistettiin, ja vuosina 1976–1983 niiden tuotanto kasvoi nopeasti 53 000 hehtolitrasta 78 000 hehtolitraan.

Tuottajien jo kauan toivoma tarkistetun alkuperänimityksen ”Coteaux du Tricastin” muuttaminen nimitykseksi ”Grignan-les-Adhémar” virallistettiin 16. marraskuuta 2010 annetulla asetuksella.

Vuonna 2010 viinitarhan pinta-ala oli 2 600 hehtaaria, ja sen keskimääräinen tuotanto oli 55 000 hehtolitraa, joka jakautui noin 40 yksityiselle viininvalmistamolle ja 12 osuustoiminnalliselle viininvalmistamolle. Tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Grignan-les-Adhémar” varustetut viinit ovat puna-, valko- ja roseeviinejä. Valtaosa tuotetuista viineistä on kuitenkin punaviinejä, joiden osuus vuonna 2008 tuotetuista määristä oli noin 75 prosenttia.

Hiljattain perustetuilla viiniviljelmillä pyritään kehittämään vaiheittain kuivien valkoviinien tuotantoa. Vuonna 2008 niiden osuus tuotetuista määristä oli 7 prosenttia.

8.2. Syy- ja seuraussuhteet

Dauphinén ja Provencen välille Rhônen vasemmalle rannalle on perustettu viinitarha, joka hyötyy Drôme provençalen alueen välimerellisistä vaikutuksista. Viinitarha koostuu usein välimerellisistä köynnöslajikkeista, joita käytetään hieman ennen rypäleiden kypsymistä ja joiden erityinen luonne liittyy siihen, että tuottajat suosivat edelleen niiden istuttamista keskikorkeudella sijaitseville aurinkoisimmille rinteille.

Kun yksi antiikin ajan vanhimmista viinitiloista löydettiin alueelta, voitiin todeta, että viinitarhoja ja ennen kaikkea viiniyttämiseen liittyvää taitotietoa on ollut Galliassa jo esiroomalaisella aikakaudella.

Tämä taitotieto on levinnyt historian saatossa koko Tricastinsin alueelle, ja tuottajat monessa sukupolvessa ovat pystyneet säilyttämään viinitarhan vakavista uhkista huolimatta. Muun muassa viinikirvaepidemian seurauksena tuottajat perustivat ammattijärjestöjä ja opettelivat laatimaan yhteisiä sääntöjä laadukkaan tuotannon kehittämiseksi.

Yhteistyön edistyessä viinitarhalla tuotetuille viineille alettiin antaa toistuvasti ensin VDQS-viinin alkuperänimitys ja sen jälkeen tarkistettu alkuperänimitys ”Coteaux du Tricastin” aikana, jolloin kysynnän vaatimuksilla voitiin kuitenkin perustella ennemminkin tuotannon tehostamista kuin alkuperään liittyvää laadullista valintaa.

Kaikki viinit on valmistettu huolellisesti valituilta lohkoilta korjatuista rypäleistä ja useiden sellaisten lajikkeiden sekoituksista, jotka on istutettu viljelylohkoille, joiden maalajit ovat köyhiä sekä usein läpäiseviä ja lämpimiä. Nämä ominaisuudet antavat punaviineille niiden ominaispiirteet, joita ovat notkeus, hedelmäisyys ja silti täyteläisyys, sekä tyypillisesti välimerellisille kuiville valkoviineille niiden aromien laajan kirjon. Roseeviinit muistuttavat punaviinejä: ne ovat notkeita ja hedelmäisiä.

Viinien laatu ja maine ovat vakiintuneet jo kauan sitten, vaikka niiden identiteetti onkin vaihdellut ajan kuluessa sitä mukaa kuin niiden nimessä on korostettu vuoroin joko tietyn kunnan tai alueen nimeä.

Näin ollen, kuten tuottajat olivat toivoneet jo useiden vuosien ajan, tarkistetun alkuperänimityksen nimi muutettiin vuonna 2010 muotoon ”Grignan-les-Adhémar”. Samalla alueen maantieteellisen keskuksen ja viinien välinen yhteys keskitettiin jälleen Grignanin kuntaan, jonka historia liittyy Adhémar de Grignanin sukuun. François de Castellane Adhémar, Grignanin kreivi ja Provencen kuvernööri 1600-luvulla sekä vuodesta 1669 lähtien Madame de Sévignén tyttären aviomies, myötävaikutti siihen, että hänen sukunsa ja Grignanin kunnan nimet liitettiin erottamattomasti toisiinsa.

Teoksessa ”Dauphinén maakunnan luonnonhistoria” (”l’Histoire naturelle de la province de Dauphiné”), jonka Faujas de Saint-Fonds kirjoitti vuonna 1781, kerrotaan nimellä ”Vins de Donzère” tunnetuista maineikkaista viineistä, joita tuotetaan samannimisessä kunnassa, seuraavasti: ”Tunnetuimpia alueita ovat Roussettes, Suel, Figerasse ja Javalin, jotka muodostavat erilaisia kukkuloita, joiden ala on noin puoli peninkulmaa ja joiden maaperässä on runsaasti pyöreäksi hioutuneita kiviä.” Teoksessa todetaan, että myös Grèsin tasangolla [...] tuotetaan hyviä viinejä, samoin kuin Oppliliasin, Borillonin ja Lerminasin alueilla, joiden viiniä on laimennettava Grésin viinillä. Jäljempänä teoksessa kerrotaan, että nämä viinit ovat jo tunnettuja ja niitä arvostetaan maantieteellisen alueen ulkopuolella ja toisinaan myös laajemmalla alueella. Lisäksi todetaan, että Donzèren viinejä viedään Pariisiin, Lyoniin ja Grenobleen Velayn ja Vivarais’n alueilta ja että viinit eivät myöskään säikähdä merimatkaa, koska niitä on lähetetty Konstantinopoliin, ja se onnistui todella hyvin. Teoksen kirjoittaja katsoo, että tuolloin istutetuista lajikkeista (Clairette, Picardan, Rosani) saadaan hyvänmakuista valkoviiniä.

Vuonna 1896 Allanissa sijaitsevaa Château-Bizardin viinitarhaa koskevassa ilmoituksessa Allanin, Roussasin ja La Garde-Adhémarin kuntien viinit asetettiin samalle viivalle muiden niin sanottujen Côte du Rhônen viinien kanssa. Allanin kunnan viinit mainitaan myös Jullienin (1822) laatimassa ranskalaisten viinitarhojen topografiassa. Kirjoittaja luokittelee ne heti seuraaviksi Ermitagen ja Côte-Rôtien jälkeen. G. Foexin viininviljelyä koskevan tutkielman (1895) sivulla 811 kirjoittaja viittaa Allanin viinitarhaan ja luettelee sieltä peräisin olevan viinin ja Châteauneuf-du-Pape-tilan viinin samankaltaisuuksia.

Grignanin kunta, joka on tarkistetun alkuperänimityksen maantieteellinen keskus ja joka mainitaan hyvin usein tämän viinitarhan historiassa, on saavuttanut uudelleen maineensa viininviljelyalueena tuottajien laatua parantavien ponnistelujen ansiosta. Tästä ovat osoituksena muun muassa lukuisat kunnassa järjestettävät tapahtumat sekä Maison des vins -esittelytilan perustaminen Grignan-les-Adhémar-viineille.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja viinin valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista:

—	Ardèchen departementti: Alba-la-Romaine, Aubignas, Bidon, Bourg-Saint-Andéol, Gras, Larnas, Ruoms, Saint-Just, Saint-Marcel-d’Ardèche, Saint-Martin-d’Ardèche, Saint-Montan, Saint-Remèze, Saint-Thomé, Le Teil, Valvignières ja Viviers;

—

Drômen departementti: Aleyrac, Arpavon, Aubres, La Bégude-de-Mazenc, Bouchet, Châteauneuf-de-Bordette, Condorcet, Curnier, Dieulefit, Espeluche, Eyrolles, Eyzahut, Mirabel-aux-Baronnies, Montaulieu, Montboucher-sur-Jabron, Montbrison, Montélimar, Montjoux, Montjoyer, Nyons, Le Pègue, Piégon, Pierrelatte, Les Pilles, Le Poët-Laval, Pont-de-Barret, Portes-en-Valdaine, Puygiron, Rochebaudin, Rochefort-en-Valdaine, Rochegude, Rousset-les-Vignes, Salettes, Saint-Ferréol-Trente-Pas, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Sainte-Jalle, Souspierre, Suze-la-Rousse, Taulignan, Teyssières, La Touche, Tulette, Valouse, Venterol, Vesc ja Vinsobres;

—	Gardin departementti: Pont-Saint-Esprit ja Saint-Paulet-de-Caisson;

—

Vauclusen departementti: Bollène, Buisson, Cairanne, Entrechaux, Faucon, Gigondas, Grillon, Lagarde-Paréol, Lamotte-du-Rhône, Lapalud, Montdragon, Mornas, Puyméras, Rasteau, Richerenche, Roaix, Sablet, Séguret, Saint-Marcellin-lès-Vaison, Saint-Romain-en-Viennois, Saint-Roman-de-Malegarde, Sainte-Cécile-les-Vignes, Travaillan, Vacqueyras, Vaison-la-Romaine, Valréas, Villedieu, Violès ja Visan.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten eri edunvalvonta- ja hallintoelinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-f57bb70c-e0a8-44c0-bc75-3aeca81c658d

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.