PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio hyväksyi 6. syyskuuta 2023 ehdotuksen direktiiviksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta 1 .

Ehdotuksessa vahvistetaan vammaiskorttia ja vammaisten henkilöiden pysäköintilupaa koskevat puitteet, säännöt ja yhteiset ehdot, kun kortin tai luvan haltija matkustaa tai vierailee lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa. Siihen sisältyy yhteinen standardoitu malli eurooppalaiselle vammaiskortille, joka on todisteena tunnustetusta vammaisasemasta, ja eurooppalaiselle vammaisten henkilöiden pysäköintiluvalle, joka on todisteena siitä, että sen haltijalla on tunnustettu oikeus vammaisille henkilöille varattuihin pysäköintiehtoihin ja -järjestelyihin.

Edellä mainittujen kortin ja luvan vastavuoroisen tunnustamisen kaikissa jäsenvaltioissa pitäisi helpottaa vammaisten henkilöiden (tai heitä saattavien tai avustavien henkilöiden) mahdollisuuksia hyödyntää matkustaessaan tai vieraillessaan toisessa jäsenvaltiossa erityisehtoja ja/tai -kohtelua, joita yksityiset toimijat tai viranomaiset tarjoavat erilaisissa palveluissa, toiminnoissa ja järjestelyissä, myös silloin kun ne ovat maksuttomia. Näitä erityisehtoja ja -kohtelua tarjotaan monilla aloilla, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa, matkailussa, urheilussa, julkisessa ja yksityisessä liikenteessä sekä koulutuksessa. Lisäksi heillä olisi oltava yhtäläiset oikeudet hyödyntää vammaisille henkilöille tarkoitettuja pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä samoin ehdoin ja edellytyksin kuin kyseisessä valtiossa asuvat vammaiset henkilöt. Näin vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla EU:ssa täysipainoisesti ja tehokkaasti.

Kun otetaan huomioon aloitteen moninaiset toisiinsa liittyvät tavoitteet, edellä mainitussa direktiiviehdotuksessa pidettiin useiden oikeusperustojen eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan, 91 artiklan ja 21 artiklan 2 kohdan käyttöä riittävimpänä ja asianmukaisimpana.

Tällä oikeusperustalla varmistetaan palvelujen, toimintojen ja järjestelyjen mahdollisimman laaja kattavuus, myös silloin kun ne ovat maksuttomia, mutta se kattaa kuitenkin vain unionin kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä (riippumatta näiden kansalaisuudesta) heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionin sääntöjen mukaisesti.

Sen vuoksi ja jotta taattaisiin kolmansien maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, komission hyväksyessä ehdotuksen direktiiviksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta se ilmoitti aikovansa antaa erillisen säädöksen, jolla kyseisen ehdotuksen soveltamisalaa laajennetaan jäsenvaltion alueella laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät kuulu kyseisen direktiivin soveltamisalaan, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin. 2

Tämä uusi ehdotus on laadittu mainitun aikomuksen perusteella, ja sen tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevassa direktiiviehdotuksessa vahvistettuja puitteita sovelletaan vammaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, heidän matkustaessaan tai liikkuessaan lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa. Näin ollen sillä varmistetaan, että sen soveltamisala kattaa jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Laajentamalla eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaa jäsenvaltion alueella laillisesti oleskeleviin vammaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, ja heitä saattaviin tai avustaviin henkilöihin, varmistetaan, että heitä kohdellaan samalla tavalla kuin EU:n kansalaisia (ja heidän perheenjäseniään). Näin autetaan keventämään jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa ja samalla noudatetaan niiden alueella laillisesti oleskeleviin vammaisiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavia yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskevia kansallisia velvoitteita. Vammaisten kolmansien maiden kansalaisten vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa helpottaa heidän oikeuttaan liikkua tai matkustaa EU:ssa unionin oikeuden mukaisesti ja varmistaa tehokkaammat ja osallistavammat mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Näin ollen matkustaessaan tai liikkuessaan lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa heillä on 1) siinä jäsenvaltiossa, jossa he laillisesti oleskelevat, eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat samat oikeudet eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan kelpoisuusperusteiden ja myöntämisen suhteen kuin kyseisen jäsenvaltion vammaisilla kansalaisilla, ja heille myönnetään 2) oikeus hyödyntää pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä yhdenvertaisesti ja samoin ehdoin sekä 3) oikeus erityisehtoihin tai -kohteluun, joita yksityiset toimijat tai viranomaiset tarjoavat palveluissa, toiminnoissa ja järjestelyissä, myös silloin kun ne ovat maksuttomia.

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset voivat liikkua muiden jäsenvaltioiden alueella kyseisessä yleissopimuksessa säädetyin edellytyksin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämän aloitteen tavoitteena on helpottaa jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevien vammaisten kolmansien maiden kansalaisten, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, ja heitä saattavien tai avustavien henkilöiden mahdollisuutta hyödyntää matkustaessaan tai liikkuessaan lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa yhtäläisin ehdoin vammaisille henkilöille varattuja pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä tai saatavilla olevia erityisehtoja ja/tai -kohtelua palveluissa, toiminnoissa tai järjestelyissä, myös silloin kun ne ovat maksuttomia, samoin edellytyksin kuin kyseisessä maassa asuvat vammaiset henkilöt. Näin edistetään heidän oikeuttaan liikkua tai matkustaa EU:n alueella unionin oikeuden mukaisesti.

Koska oikeusperustan rajoitteiden vuoksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevaan direktiiviehdotukseen ei voitu jo sisällyttää eikä sillä voitu kattaa tällaisia kolmansien maiden kansalaisia, tällä aloitteella varmistetaan myös, että heidän matkustaessaan tai liikkuessaan lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa heille voidaan myöntää direktiiviehdotuksessa tarkoitetut samat oikeudet ja edut kuin EU:n kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen (riippumatta näiden kansalaisuudesta) samoin ehdoin ja edellytyksin siltä osin kuin kolmansien maiden kansalaisilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

Ehdotuksella tuetaan myös kotouttamista ja osallisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa 2021–2027 3 , jossa tunnustetaan, että vammaiset maahanmuuttajat voivat kohdata arkielämässään monenlaista syrjintää koulussa, asuinalueillaan ja työpaikoilla, ja korostetaan, että on tärkeää tarkastella heidän erityistarpeitaan.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan b alakohta muodostaa tarvittavan oikeusperustan eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan myöntämiselle jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskeleville vammaisille kolmansien maiden kansalaisille, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

Perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 21 mukaan Irlanti voi kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen tai aloitteen esittämisestä tai milloin tahansa sen hyväksymisen jälkeen ilmoittaa neuvostolle, että se haluaa osallistua asianomaisen toimenpiteen hyväksymiseen ja soveltamiseen. Perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti Tanska ei osallistu tähän artiklaan perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseen.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on täysin toissijaisuusperiaatteen mukainen. Sillä laajennetaan jo hyväksytyn eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaa koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, jotka oleskelevat laillisesti jonkin jäsenvaltion alueella ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin. Samoin kuin edellä mainitussa direktiiviehdotuksessa, jota tällä aloitteella täydennetään, havaitut ongelmat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, eivätkä jäsenvaltiot voi ratkaista niitä yksin, vaan tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Sen vuoksi tarvitaan EU:n tason toimia.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen osalta ehdotuksen muoto ja sisältö eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista sen erilaisten toisiinsa liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Yksilöidyn oikeusperustan, erityisesti SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan, mukaisesti ja ottaen huomioon, että aloitteella laajennetaan jo hyväksytyn eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaa, direktiiviä pidetään sopivana, oikeasuhteisena ja tehokkaana välineenä tämän aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuulemiset

Eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen valmistelussa kuultiin paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti monenlaisia kansainvälisiä, EU:n laajuisia ja kansallisia sidosryhmiä, eli i) sellaisia, joiden toimialaan asia kuuluu (esim. kansallisia viranomaisia, palveluntarjoajia, kansalaisjärjestöjä), ii) mahdollisia eurooppalaisen vammaiskortin tai eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan käyttäjiä (esim. vammaisia henkilöitä, henkilökohtaisia avustajia) ja iii) asiantuntijoita (esim. tutkijoita, konsultteja ja neuvonantajia, kansainvälisiä organisaatioita).

Sidosryhmien kuuleminen sisälsi a) julkisen kuulemisen, b) strategisia ja c) kohdennettuja haastatteluja, d) kohdennettuja verkkokyselyjä, e) kolme verkkotyöpajaa, f) kuusi kohderyhmähaastattelua, joihin osallistui palveluntarjoajia valituista jäsenvaltioista, ja g) kuusi tapaustutkimusta. Komissio julkaisi myös h) kannanottopyynnön, johon sidosryhmät saivat lähettää huomautuksia.

Tässä ehdotuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuulemisten yhteydessä kerätyt tiedot. 4

•Vaikutustenarviointi

Komissio ei tehnyt erillistä vaikutustenarviointia tästä ehdotuksesta. Tämä johtuu siitä, että eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevaan direktiiviehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa arvioitiin kaikkien lyhyiksi ajoiksi muihin jäsenvaltioihin matkustavien vammaisten henkilöiden tilannetta EU:ssa, myös kolmansien maiden kansalaisten. Näin ollen edellä mainitun ehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin analyysi ja tulokset pätevät myös tähän ehdotukseen ja ovat sen kannalta merkityksellisiä.

Eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevan direktiiviehdotuksen perustana olevien toimintavaihtoehtojen ympäristövaikutuksia pidettiin todennäköisesti merkityksettöminä, ja niillä olisi vain vähäisiä myönteisiä digitaalisia vaikutuksia. Parhaaksi arvioiduilla toimintavaihtoehdoilla ei myöskään odotettu olevan merkittävää vaikutusta kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin, ja yritysten odotetut hallinnolliset kustannukset arvioitiin marginaalisiksi. Nämä arvioinnit pätevät myös tähän aloitteeseen.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella odotetaan olevan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ja hyvin selkeitä myönteisiä vaikutuksia perusoikeuksien varmistamiseen EU:ssa (erityisesti vammaisten henkilöiden osallistumiseen yhteiskuntaelämään ja vammaisten kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksiin liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin unionin oikeuden mukaisesti).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole ylimääräisiä vaikutuksia unionin talousarvioon. Kuten eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevassa direktiiviehdotuksessa todetaan, ainoat toimintakustannukset liittyvät komiteoiden ja asiantuntijaryhmän kokousten järjestämiseen sekä kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden tarkastusten tukemiseen, eli toimintamäärärahat ovat 0,62 miljoonaa euroa voimassa olevan budjettikohdan mukaisesti ja hallinnolliset kustannukset noin 0,342 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä kustannukset edellyttävät varojen sisäistä uudelleenkohdentamista ilman määrärahojen lisäystä. Tällä ehdotuksella ei kasvateta mainittuja määriä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotus ei sisällä säännöksiä, jotka koskevat toteuttamissuunnitelmia tai seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyjä.

Jos/kun tämä ehdotus ja ehdotus direktiiviksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta hyväksytään, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle [kuuden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta] elin (tai elimet), joka on nimetty myöntämään, uusimaan ja peruuttamaan eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupa, sekä korttien ja lupien myöntämistä tai pätemättömyyden toteamista koskevat ehdot.

Jäsenvaltioiden on myös toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle säännöllisin väliajoin kertomuksensa direktiivin soveltamisesta. Tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen tällaisten tietojen olisi koskettava myös jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevia vammaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ehdotus ei edellytä selittäviä asiakirjoja sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen tavoite vahvistetaan 1 artiklassa.

Ehdotuksen 2 artiklassa säädetään, että ehdotuksella ei muuteta eikä myönnetä uusia kolmansien maiden kansalaisia koskevia liikkuvuusoikeuksia.

’Kolmannen maan kansalainen’ määritellään 3 artiklassa tämän ehdotuksen soveltamisen osalta.

Ehdotuksen 4 ja 5 artiklassa säädetään direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimaantulosta, ja 6 artiklassa säädetään, kenelle se on osoitettu.

2023/0393 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin [XXXX] laajentamisesta koskemaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 5 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 6 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jotta vammaisten henkilöiden olisi helpompi käyttää oikeuksiaan matkustaessaan tai vieraillessaan lyhyen aikaa toisessa jäsenvaltiossa, direktiivissä .../... 7 [direktiiviehdotus] vahvistetaan puitteet, säännöt ja yhteiset ehdot, mukaan lukien yhteinen standardoitu malli, eurooppalaiselle vammaiskortille, joka on todisteena tunnustetusta vammaisasemasta ja oikeudesta erityisehtoihin tai -kohteluun, joita yksityiset toimijat tai viranomaiset tarjoavat monenlaisissa palveluissa, toiminnoissa ja järjestelyissä, myös silloin kun ne ovat maksuttomia, sekä eurooppalaiselle vammaisten henkilöiden pysäköintiluvalle, joka on todisteena siitä, että sen haltijalla on tunnustettu oikeus vammaisille henkilöille varattuihin pysäköintiehtoihin ja -järjestelyihin. 8

(2) Jotta autetaan jäsenvaltioita noudattamaan kansallisia yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskevia velvoitteita sellaisten vammaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät kuulu direktiivin [XXXX] soveltamisalaan, taataan heidän vammaisasemansa tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa, mikä helpottaa heidän mahdollisuuksiaan käyttää unionin oikeuden mukaista oikeuttaan liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, ja varmistetaan vammaisten kolmansien maiden kansalaisten tehokkaampi osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan yhdenvertaisesti unionin kansalaisten kanssa, on välttämätöntä laajentaa direktiivissä .../... säädetyt säännöt, oikeudet ja velvollisuudet kattamaan laillisesti jonkin jäsenvaltion alueella oleskelevat vammaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

(3)Sen vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivissä .../... vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat eurooppalaisen vammaiskortin, jolla todistetaan vammaisasema, ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan, jolla todistetaan oikeus vammaisille henkilöille varattuihin pysäköintiehtoihin ja -järjestelyihin, kelpoisuusperusteita, myöntämistä, uusimista tai peruuttamista, vastavuoroista tunnustamista ja tietosuojaa, sekä kyseisen kortin ja luvan käyttäjien oikeuksia, mukaan lukien oikeus hyödyntää yhtäläisin ehdoin ja edellytyksin kaikkia vammaisille henkilöille tai heitä saattaville tai avustaville henkilöille, mukaan lukien henkilökohtaiset avustajat, tarjottavia erityisehtoja tai -kohtelua palveluissa, toiminnoissa tai järjestelyissä, myös silloin kun ne ovat maksuttomia, sekä pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä, sovelletaan myös unionissa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

(4)Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 9 4 luvun mukaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset voivat liikkua tai matkustaa vapaasti muiden jäsenvaltioiden alueella kyseisessä yleissopimuksessa määrätyin edellytyksin. Jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset voivat siten Schengenin säännöstön mukaisesti liikkua tai matkustaa vapaasti kaikkien muiden jäsenvaltioiden alueella 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana mainitun yleissopimuksen 21 artiklassa määrätyin edellytyksin.

(5)Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole vaikuttaa unionin sääntöihin, joita sovelletaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten, joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, liikkuvuuteen unionin alueella, vaan tällä direktiivillä pikemminkin helpotetaan heidän mahdollisuuksiaan käyttää jo olemassa olevaa oikeuttaan liikkuvuuteen.

(6)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1, 2 ja 4 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

[tai]

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1, 2 ja 4 artiklan mukaisesti Irlanti on [... päivätyllä kirjeellä] ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(7)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(8)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli helpottaa jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien vammaisten kolmansien maiden kansalaisten (tai heitä saattavien tai avustavien henkilöiden), joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, mahdollisuuksia liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin, vaan ne voidaan toiminnan eli sääntöjä ja yhteisiä edellytyksiä koskevien puitteiden vahvistamisen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että [direktiivissä (EU) XXXXX] vahvistettuja sääntöjä sovelletaan kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuulumattomiin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden vammaisaseman ja/tai oikeuden käyttää vammaisille henkilöille varattuja pysäköintiehtoja ja -järjestelyitä heidän asuinjäsenvaltionsa on tunnustanut, sekä heitä saattaviin tai avustaviin henkilöihin, mukaan lukien mainitun direktiivin 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetut henkilökohtaiset avustajat.

2 artikla

Tämä direktiivi ei vaikuta jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuteen unionin alueella sovellettaviin unionin sääntöihin.

3 artikla

Tässä direktiivissä ’kolmannen maan kansalaisella’ tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen eikä direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu ja kyseisen direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävä unionin kansalaisen perheenjäsen, ja joka oleskelee laillisesti jäsenvaltion alueella ja jolla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

4 artikla

1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, johon mennessä menettelyssä 2023/0311/COD hyväksytty direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, johon mennessä menettelyssä 2023/0311/COD hyväksytty direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisältö

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin [XXXX] laajentamisesta koskemaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia

1.2.Toimintalohko(t)

Vammaisten henkilöiden oikeudet

Palvelujen, henkilöliikennepalvelujen, toimintojen ja järjestelyjen saatavuus vammaisille henkilöille

Vammaisten henkilöiden vapaa liikkuvuus

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 10

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevassa direktiiviehdotuksessa vahvistettuja puitteita sovelletaan vammaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, kun he matkustavat toiseen jäsenvaltioon tai vierailevat siellä lyhyen aikaa. Sitä sovelletaan jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden vammaisaseman kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut ja joilla on unionin oikeuden mukaisesti oikeus liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite 1: Ehdotuksen tarkoituksena on tarjota eurooppalaisen vammaiskortin haltijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, heidän vieraillessaan tai matkustaessaan toisessa jäsenvaltiossa mahdollisuus hyödyntää yhtäläisin ehdoin vammaisille henkilöille tarjottuihin palveluihin, toimintoihin ja järjestelyihin liittyviä erityisehtoja tai -kohtelua.

Erityistavoite 2: Ehdotuksen tarkoituksena on tarjota eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan haltijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, heidän matkustaessaan tai vieraillessaan toisessa jäsenvaltiossa mahdollisuus hyödyntää yhtäläisin ehdoin vammaisille henkilöille tarjottavia tai varattuja pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Sellaisten jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien vammaisten kolmansien maiden kansalaisten määrän kasvu, jotka hyötyvät palveluihin, toimintoihin ja järjestelyihin liittyvistä vammaisille henkilöille tarjottavista erityisehdoista ja/tai erityiskohtelusta, kun he vierailevat tai matkustavat toisessa jäsenvaltiossa.

Sellaisten jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien vammaisten kolmansien maiden kansalaisten määrän kasvu, jotka hyötyvät vammaisille henkilöille tarjottavista tai heille varatuista pysäköintiehdoista ja -järjestelyistä, kun he vierailevat tai matkustavat toisessa jäsenvaltiossa.

Sellaisten jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien vammaisten kolmansien maiden kansalaisten määrän kasvu, jotka matkustavat tai vierailevat toisessa jäsenvaltiossa.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka ovat tähän mennessä saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään

Jäsenvaltioiden niissä laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille myöntämien eurooppalaisten vammaiskorttien lukumäärä

Jäsenvaltioiden niissä laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille myöntämien eurooppalaisten vammaisten henkilöiden pysäköintilupien lukumäärä

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tärkein lyhyellä aikavälillä täytettävä vaatimus on se, että lainsäätäjät pääsevät yhteisymmärrykseen eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamista koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta vuoden 2024 aikana, minkä jälkeen nyt käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta voidaan päästä yhteisymmärrykseen.

EU:n toimet ovat tarpeen ja perusteltuja, jotta voidaan helpottaa vammaisten kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksia liikkua muissa jäsenvaltioissa tai matkustaa niihin ja hyödyntää erityisehtoja ja/tai -kohtelua palvelujen, toimintojen ja järjestelyjen sekä pysäköintiehtojen ja -järjestelyjen osalta kaikissa jäsenvaltioissa yhdenvertaisesti kohdemaan asukkaiden kanssa ja näin parantaa EU:n tasolla sisämarkkinoiden toimintaa palvelujen, toimintojen ja järjestelyjen osalta.

Havaittu ongelma on luonteeltaan rajat ylittävä, eivätkä jäsenvaltiot voi ratkaista sitä yksin. Sen jälkeen, kun EU:n pysäköintilupa otettiin käyttöön vuonna 1998, jäsenvaltiot ovat tehneet sen malliin kansallisia lisäyksiä tai poikkeamia, mikä takia eri jäsenvaltioissa on käytössä toisistaan eroavia lupia. Lisäksi jäsenvaltioilla on ollut lupapetoksiin ja -väärennöksiin liittyviä ongelmia. Neuvoston suositusta ei myöskään ole päivitetty teknologisen ja digitalisaatiokehityksen huomioon ottamiseksi.

Vaikka EU:n vammaiskorttia koskeva pilottihanke toteutettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa, sillä ei ollut laajempaa EU:n tason vaikutusta, mikä aiheutti eri jäsenvaltioissa matkustaville ja vieraileville vammaisille henkilöille merkittävää epävarmuutta ja epätasa-arvoista kohtelua. Pilottihankkeessa käytetyn kortin ja sen mallin käyttäminen on vapaaehtoista, ja siksi onkin todennäköistä, että ajan mittaan sen käyttöön ilmaantuu samoja eroavuuksiin liittyviä ongelmia kuin pysäköintiluvan kohdalla.

EU:n toimien tarpeellisuus liittyy suoraan matkustamisen rajatylittävään luonteeseen ja siihen liittyviin haasteisiin, joita EU:ssa matkustavat vammaiset henkilöt kohtaavat. Näin ollen on varmistettava, että jäsenvaltioiden välillä noudatetaan riittävän koordinoitua lähestymistapaa, jolla helpotetaan sitä, että vammaiset henkilöt voivat hyödyntää palvelujen yhteydessä tarjottavia erityisehtoja yhdenvertaisesti kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kanssa. Jos EU ei puutu asiaan, nykyiset kansallisten vammaiskorttien erot kasvaisivat ja vammaisten henkilöiden erilainen kohtelu eri jäsenvaltioissa ja siihen liittyvä epävarmuus (myös oikeudellinen epävarmuus) jatkuisi edelleen.

EU:n toimista saadaan lisäarvoa, kun otetaan käyttöön vastavuoroisesti tunnustettava väline (eurooppalainen vammaiskortti), jolla helpotetaan vammaisten kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksia vierailla tai liikkua toisissa jäsenvaltioissa ja heidän yhdenvertaista kohteluaan eri jäsenvaltioissa palvelujen, toimintojen ja järjestelyjen hyödyntämisen osalta. EU:n vammaiskorttia koskevasta pilottihankkeesta tehty arviointitutkimus osoitti, että hankkeeseen osallistuneissa kahdeksassa jäsenvaltiossa EU:n toiminta on mahdollistanut vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen, mitä jäsenvaltiot eivät olisi saavuttaneet yksin toimimalla. Euroopan komission toimilla edistettiin siten Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 täytäntöönpanoa.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Eurooppalainen vammaiskortti perustuu kahteen jo käytössä olevaan välineeseen: EU:n pysäköintilupaan ja pilotoituun EU:n vammaiskorttiin. EU:n vammaisten pysäköintilupa luotiin neuvoston suosituksella 98/376/EY, jota muutettiin vuonna 2008. Suosituksessa esitetään EU:n pysäköintiluvan yhdenmukainen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa luvan vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja siten helpottaa vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta, kun he liikkuvat autolla. Vaikka EU:n pysäköintiluvalla on myönteisiä vaikutuksia, sen käytössä on myös vaikeuksia. Vuosina 2018–2022 SOLVIT-palveluun toimitettiin noin 260 EU:n pysäköintilupaa koskevaa tiedustelua. Valitukset koskivat pääasiassa epävarmuutta siitä, mitä oikeuksia lupa antaa vammaisille henkilöille heidän matkustaessaan muissa jäsenvaltioissa (noin 30 prosenttia tapauksista), EU:n mallin perusteella myönnettyjen kansallisten pysäköintilupien vastavuoroista tunnustamista (noin 25 prosenttia tapauksista) sekä EU:n pysäköintiluvan esittämisestä huolimatta saatujen sakkojen perusteltavuutta (noin 12 prosenttia tapauksista)

EU:n vammaiskorttia koskeva pilottihanke, jota testattiin vuoden 2013 katsauksen Euroopan unionin kansalaisuuteen jälkeen, toteutettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa (Belgia, Italia, Kypros, Malta, Romania, Slovenia, Suomi ja Viro) vuosina 2016–2018, ja toimia on jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen. Pilottihankkeessa luotiin osallistuvien kahdeksan jäsenvaltion kesken yhteinen malli kunkin jäsenvaltion kansallisten kelpoisuusperusteiden tai sääntöjen mukaisesti tunnustetun vammaisaseman vapaaehtoiselle vastavuoroiselle tunnustamiselle etujen ja palvelujen saamiseksi kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluissa ja joissakin maissa liikenteessä. Jos toimenpiteitä ei toteuteta, kansallisten vammaiskorttien ja todistusten tunnustaminen on edelleen vapaaehtoista ja rajallista, kun on kyse erityiskohtelusta palvelujen, toimintojen ja järjestelyjen käyttämiseksi.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on yhteensopiva Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa. Lisäksi se on vuosiksi 2021–2027 laaditun monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻ toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

X kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 11

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ehdotuksella ei ole ylimääräisiä vaikutuksia unionin talousarvioon.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komissio antaa [kolmen vuoden kuluessa] eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta annetun direktiivin soveltamispäivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen direktiivin soveltamisesta. Tässä ehdotuksessa ei esitetä uusia seuranta- ja raportointisääntöjä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ei sovelleta

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Valvonta on osa PO EMPL:n sisäistä valvontajärjestelmää. Näissä uusissa toimissa sovelletaan samaa lähestymistapaa riskien tunnistamiseen ja niiden lieventämiseen.

Valvonta on osa PO EMPL:n sisäistä valvontajärjestelmää. Nämä uudet toimet aiheuttavat vain vähäisiä lisäkustannuksia pääosastotason valvontaan.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Komissio varmistaa rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä virheellisesti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla. Komissiolla on tämän päätöksen nojalla oikeus suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 12

EFTA-mailta 13

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 14

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–X Ehdotus/aloite ei edellytä ylimääräisiä toimintamäärärahoja (ks. COM(2023) 512 ja siihen liittyvä rahoitusselvitys).

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: <…….>			Vuosi N 15	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta 16	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2 a)
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 17
Budjettikohta		(3)
Pääosaston <...> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3
	Maksut	=2a+2b +3

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> KUULUVAT määrärahat yhteensä	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
Pääosasto <…….>YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N 18	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset
	Maksut

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 19

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 20

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–X Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N 21

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 22
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–X Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 23
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 24	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–X voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 25	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 26
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa: