EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 11.7.2023
COM(2023) 445 final
2023/0265(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta
{SEC(2023) 445 final} - {SWD(2023) 445 final} - {SWD(2023) 446 final} - {SWD(2023) 447 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Nämä perustelut liittyvät ehdotukseen direktiiviksi tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista 25 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY, jäljempänä ’painoja ja mittoja koskeva direktiivi’, muuttamisesta.
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Tieliikenneala on ratkaisevan tärkeä kaupan ja liikkumisen helpottamisen, eri puolilla EU:ta olevien yritysten ja asiakkaiden yhdistämisen sekä talouskasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Tarjoamalla keinot tavaroiden kuljettamiseen se tukee monia aloja, kuten teollisuutta, rakentamista ja vähittäiskauppaa. Se on välttämätön myös valmiustoiminnan kannalta. Ala on osoittanut olennaisen roolinsa perustarvikkeiden jakelun turvaamisessa ja humanitaarisen avun tarjoamisessa sekä henkilöiden liikkumisen varmistamisessa hätätilanteissa, kuten covid-19-pandemiassa ja Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.
Tieliikenteellä on keskeinen asema tavarankuljetusjärjestelmässä, sillä yli kolme neljäsosaa (77,4 %) EU:ssa kuljetetuista tavaroista kulkee maanteitse. Sillä on kuitenkin useita sosioekonomisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöt, ilman pilaantuminen ja meluhaitat, ruuhkat, liikenneturvallisuuden vaarantuminen sekä tieinfrastruktuurin kuluminen. Raskaat hyötyajoneuvot, kuten kuorma-autot ja linja-autot, aiheuttavat 28 prosenttia tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä (6 % EU:n kaikista päästöistä), ja ne ovat merkittävä typpioksidipäästöjen lähde (34 % tieliikenteen typpioksidipäästöistä vuonna 2020). Ne aiheuttavat myös muita ilman epäpuhtauksia, kuten hiukkaspäästöjä.
Direktiivissä 96/53/EY vahvistetaan suurimmat sallitut painot ja mitat raskaille hyötyajoneuvoille, jotka liikkuvat EU:n teillä ja kuljettavat tavaroita tai matkustajia. Alun perin direktiivillä pyrittiin varmistamaan tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tasapuolinen kilpailu sisämarkkinoilla, parantamaan liikenneturvallisuutta sekä ehkäisemään tieinfrastruktuurille aiheutuvia vahinkoja. Nämä alkuperäiset tavoitteet oli tarkoitus saavuttaa varmistamalla, että raskaat hyötyajoneuvot eivät ylitä sallittuja rajoja niin, että ne voivat vaarantaa liikenneturvallisuuden tai tieinfrastruktuurin, että vaatimustenmukaiset raskaat hyötyajoneuvot voivat liikkua vapaasti EU:n alueella ja että maantieliikenteen harjoittajat voivat kilpailla tasavertaisesti ajoneuvojensa kuormauskapasiteetilla. Direktiiviin vuosina 2015 ja 2019 hyväksytyillä viimeisimmillä muutoksilla siihen sisällytettiin ympäristönäkökohtia, joilla pyrittiin vähentämään energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistämään intermodaalikuljetuksia, joissa tavaroiden siirto tapahtuu standardoiduissa rahtiyksiköissä (kuten konteissa) eri liikennemuodoissa. Tämä toteutettiin ottamalla käyttöön sääntöjä, jotka mahdollistavat suuremmat painot ja/tai mitat energiatehokkaille ja vähemmän saastuttaville ajoneuvoille, jotta voidaan edistää vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien (myös päästöttömien) voimalaitteiden käyttöönottoa, parantaa ajoneuvojen aerodynamiikkaa ja varmistaa yhteentoimivuus muiden liikennemuotojen kanssa.
Vuonna 2022 tehty direktiivin arviointi osoitti, että vaikka direktiivi edistää tehokkaasti liikenneturvallisuutta, suojelee tieinfrastruktuuria ja helpottaa maantieajoneuvojen käyttöä konteissa olevan lastin intermodaalikuljetuksissa, siinä ei käsitellä riittävästi tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja hiilestä irtautumista koskevia näkökohtia.
Pidempien ja raskaampien ajoneuvojen markkinoiden hajanaisuuteen sekä tehottomaan ja epäjohdonmukaiseen täytäntöönpanon valvontaan liittyvät ongelmat johtuvat suurelta osin direktiivin puutteista. Direktiivin epäselvät ja puutteelliset säännökset ovat johtaneet moninaisiin kansallisiin sääntöihin ja vaatimuksiin sekä erilaisiin tulkintoihin ja valvontakäytäntöihin. Ne haittaavat raskaiden hyötyajoneuvojen vapaata liikkuvuutta EU:n alueella, vääristävät kilpailua sekä johtavat toiminta- ja energiatehokkuuden heikkenemiseen. Ne ovat tärkein syy siihen, että direktiivillä ei ole saavutettu riittävällä tavalla tavaroiden vapaan ja tehokkaan liikkuvuuden sekä tasapuolisen kilpailun varmistamista koskevia tavoitteita.
Hiilestä irtautumista koskevien näkökohtien osalta päästöttömien ajoneuvojen käyttöönotto raskaiden hyötyajoneuvojen kannassa on tällä hetkellä hyvin vähäistä. EU:n kuorma-autokannassa (yli 3,5 tonnin ajoneuvot) käytetään edelleen pääasiassa fossiilisia polttoaineita käyttäviä moottoreita. Kaikista EU:n kuorma-autoista 96,3 prosenttia toimii dieselillä ja vain 0,7 prosentissa kaikista kuorma-autoista on vaihtoehtoisilla polttoaineilla (maakaasu ja nestekaasu) toimiva polttomoottori. Sähkökäyttöisten kuorma-autojen, joihin kuuluvat sähkö- ja pistokehybridiajoneuvot, osuus on vain 0,2 prosenttia. Päästöttömien kuorma-autojen vuosittaiset rekisteröinnit kasvoivat 0,6 prosentista vuonna 2016 seitsemään prosenttiin vuonna 2020. Kehitys on menossa oikeaan suuntaan mutta ei tarpeeksi nopeasti, jotta se edistäisi merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteen saavuttamista eli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Eurooppalaisissa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmissa on tuettu vähäpäästöisiä ja päästöttömiä raskaita hyötyajoneuvoja, aerodynaamisia ominaisuuksia ja energiatehokkuuteen liittyviä seikkoja erityisillä kumppanuuksilla vuodesta 2007 alkaen seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevalla eurooppalaisella aloitteella, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevalla eurooppalaisella aloitteella ja tällä hetkellä käynnissä olevalla Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvalla päästötöntä maantieliikennettä koskevalla kumppanuudella. Erityishankkeet tuottivat joitakin innovaatioita, kuten moottorikäyttöiset päästöttömät perävaunut ja parannetun aerodynamiikan.
Päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen ja energiansäästöratkaisujen vähäisen käyttöönoton taustalla on useita syitä, ja direktiivin puutteilla on vain vähäinen vaikutus. Direktiivissä ei kuitenkaan tarjota alalle riittäviä kannustimia edistämään investointeja päästöttömiin teknologioihin. Olisi tarpeen esimerkiksi sallia poikkeamat painoista tai mitoista, jotta voidaan kompensoida päästöttömän teknologian painoa ja/tai kokoa ja varmistaa vähintään sama kuormauskapasiteetti kuin fossiilisilla polttoaineilla toimivissa tavanomaisissa raskaissa hyötyajoneuvoissa.
Tällä ehdotuksella pyritään ratkaisemaan kolme havaittua ongelmaa: i) päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen vähäinen käyttöönotto, ii) pidempien ja raskaampien ajoneuvojen markkinoiden hajanaisuus sekä iii) tehoton ja epäjohdonmukainen täytäntöönpanon valvonta. Ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina ovat esteiden poistaminen ja vahvempien kannustimien tarjoaminen päästöttömien teknologioiden ja energiansäästölaitteiden käyttöön ottamiseen raskaissa hyötyajoneuvoissa, intermodaalikuljetusten helpottaminen, pidempien ja/tai raskaampien ajoneuvojen käyttöä rajatylittävässä liikenteessä koskevien sääntöjen selkeyttäminen sekä täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen.
Komission tiedonannossa Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle todettiin, että painoja ja mittoja koskevan direktiivin tarkistaminen on yksi keskeisistä toimenpiteistä, joilla voidaan tehokkaasti lisätä päästöttömien ajoneuvojen kysyntää ja edistää liikennemuotojen välistä yhteistyötä. Tämä voi auttaa siirtymisessä saasteettomaan liikennejärjestelmään EU:ssa ja edistää alan innovaatioita.
Tämä ehdotus on tärkeä osa vihreän tieliikenteen edellyttämää toimenpidekokonaisuutta. Jotta päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoa voidaan edistää tehokkaasti, ehdotuksen on liityttävä läheisesti lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon, raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien tiukentamiseen, raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin perustuvien tiemaksujärjestelmien toteuttamiseen ja tieliikennealan sisällyttämiseen päästökauppajärjestelmiin. Direktiivin tehokkuus intermodaalisten tavarankuljetusten edistämisessä riippuu suurelta osin muiden liikennemuotojen saatavuudesta ja kapasiteetista. Tätä direktiiviä on sen vuoksi täydennettävä muilla yhtä liikennemuotoa tai useita eri liikennemuotoja koskevilla lainsäädäntöaloitteilla, jotka hyväksytään yhdessä osana tavaraliikenteen viherryttämispakettia, erityisesti kansainvälisen rautatieliikenteen parempaan hallintaan ja koordinointiin tähtäävillä toimenpiteillä sekä yritysten yhteistä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmää koskevalla aloitteella. Neuvoston direktiivin 92/106/ETY, jäljempänä ’yhdistettyjä kuljetuksia koskeva direktiivi’, suunniteltu tarkistaminen vahvistaa myös tämän ehdotuksen vaikutuksia intermodaalikuljetusten kasvun edistämiseen.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Painoja ja mittoja koskevan direktiivin tarkistaminen on yhdenmukainen muiden sellaisten lainsäädäntöaloitteiden kanssa, joilla pyritään vähentämään liikenteen päästöjä, parantamaan rajatylittävän toiminnan energia- ja toimintatehokkuutta sekä edistämään liikennemuotojen välistä yhteistyötä. Se tarjoaa synergiaetuja erityisesti kolmen muun komission aloitteen kanssa:
a)ehdotus neuvoston direktiivin 92/106/ETY, jäljempänä ’yhdistettyjä kuljetuksia koskeva direktiivi’, tarkistamisesta, jolla pyritään edistämään intermodaalikuljetusten käyttöä;
b)ehdotus asetukseksi tavara- ja matkustajaliikennepalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen yhdenmukaisista puitteista (niin kutsuttu CountEmissions EU -aloite), jolla pyritään vahvistamaan yhdenmukainen menetelmä ovelta ovelle -kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen, jotta kuljetusyritykset voivat seurata ja vertailla kuljetuspalvelujaan;
c)ehdotus asetukseksi rautatiekapasiteetin suunnittelusta ja hallinnoinnista, jolla pyritään parantamaan rautatieliikennepalvelujen luotettavuutta, täsmällisyyttä ja saatavuutta optimoimalla rautatieinfrastruktuurin käyttö sekä edistämään niiden multimodaalista integrointia.
Vaikka nämä aloitteet kattavat erilaisia maaliikenteen sääntelykehyksen liikennemuotokohtaisia ja liikennemuotojen välisiä näkökohtia, ne täydentävät toisiaan tehokkaamman ja kestävämmän maaliikennejärjestelmän luomisessa.
Lisäksi direktiivissä 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) käsitellään tarvetta sisällyttää tieliikenteen ulkoiset kustannukset hintoihin ja sovelletaan saastuttaja maksaa- ja käyttäjä maksaa -periaatteita. Tämä vahvistaa edelleen painoja ja mittoja koskevassa direktiivissä säädettyjä kannustimia, joilla – yhdessä tieliikenteen päästökauppaan sisällyttämisen kanssa – vauhditetaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoa ja edistetään energiatehokkaiden perävaunujen ja puoliperävaunujen käyttöä.
Ehdotus on myös yhdenmukainen unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen kanssa. Sen tavoitteena on muun muassa nykyaikaistaa tieverkkoa parantamalla laatutasoa, myös ottamalla käyttöön tieinfrastruktuuriin integroidut punnitusjärjestelmät. Punnitusjärjestelmiä tarvitaan, jotta painoja ja mittoja koskevassa direktiivissä vahvistettujen suurimpien sallittujen painorajojen noudattamista voidaan valvoa paremmin.
Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta olevat paino-, pituus-, leveys- ja korkeusrajoituksia koskevan datan muotoa ja käytettävyyttä koskevat säännöt ovat myös tämän aloitteen kannalta merkityksellisiä ja sen kanssa johdonmukaisia, kun otetaan huomioon pyrkimys sovittaa yhteen rahdin maantiekuljetuksiin tarkoitetun raskaan hyötyajoneuvon ominaisuudet ja tieinfrastruktuurin kunto ja kapasiteetti.
Lisäksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajatylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/413 (rajat ylittävää lainvalvontaa koskeva direktiivi) pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja varmistamaan tietyssä jäsenvaltiossa ja sen ulkopuolella asuvien rikkomuksiin syyllistyneiden kuljettajien tasapuolinen kohtelu. Maaliskuussa 2023 komissio hyväksyi lainsäädäntöehdotuksen rajatylittävää lainvalvontaa koskevan direktiivin muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi muihin liikenneturvallisuuteen liittyviin liikennerikkomuksiin. Yksi rikkomuksista on ylikuormitetun ajoneuvon käyttö. Direktiivissä säädettyä mekanismia voitaisiin näin ollen käyttää rikkomukseen syyllistyneiden tunnistamiseen ja helpottamaan heidän asettamistaan syytteeseen painoja ja mittoja koskevan direktiivin sääntöjen rikkomisesta.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Laajemmin ottaen tämä ehdotus vastaa EU:n talouden vihreän ja digitaalisen siirtymän ja erityisesti saasteettomuustoimintasuunnitelman yleisiä tavoitteita, sillä ehdotuksella helpotetaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoa. Ehdotus on johdonmukainen ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa asetettua pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä sekä eurooppalaisessa ilmastolaissa säädettyä EU:n sitoumusta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Suunniteltu tarkistus on siten yhdenmukainen myös 55-valmiuspaketin kanssa. Kyseiseen pakettiin sisältyy toimia, joilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisäämään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa. Energiatehokkuuden osalta ehdotus vastaa vuoden 2022 REPowerEU-suunnitelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi sekä nopeuttaa vihreää siirtymää, mukaan lukien siirtyminen päästöttömiin ajoneuvoihin, kuten ehdotuksessa esitetään.
Lisäksi tämän aloitteen ja asetuksen (EU) 2019/1242, jossa asetetaan hiilidioksidipäästönormit raskaille hyötyajoneuvoille, välillä on selkeitä synergioita. Kyseisessä asetuksessa asetetaan ajoneuvojen valmistajille polttoainetehokkaampia ja päästöttömiä raskaita hyötyajoneuvoja koskevia vaatimuksia. Komission 14 päivänä helmikuuta 2023 hyväksymässä ehdotuksessa asetuksen tarkistamiseksi laajennetaan soveltamisalaa lähes kaikkiin ensirekisteröityihin raskaisiin hyötyajoneuvoihin, joilla on sertifioidut hiilidioksidipäästöt, ja asetetaan uudet hiilidioksidipäästötavoitteet vuodesta 2030 alkaen. Jotta tavoitteet saavutettaisiin tehokkaasti ja viherryttämistavoitteet mahdollisimman nopeasti, raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja on täydennettävä mahdollistamalla kysyntäpuoleen kohdistuvat toimenpiteet, erityisesti painoja ja mittoja koskevan direktiivin tarkistaminen. Näin liikenteenharjoittajille asetetaan oikeat kannustimet investoida puhtaampiin raskaisiin hyötyajoneuvoihin.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotetun muutosdirektiivin oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohta. Tieliikenteen tehokkuuden ja ympäristötehokkuuden parantaminen niin, että samalla varmistetaan tieturvallisuus, on yhteisen liikennepolitiikan keskeinen tavoite.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohdan mukaan EU:lla on toimivalta antaa yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden väliseen tai yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta harjoitettavaan kansainväliseen liikenteeseen.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Painoja ja mittoja koskevan direktiivin nojalla EU:lla on jo toimivalta määrittää rajatylittävissä kuljetuksissa käytettävien raskaiden hyötyajoneuvojen mittojen ja painojen rajat. Samaan aikaan direktiivissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus sallia suurempien ja/tai raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen omilla alueillaan omien erityistarpeidensa ja olosuhteidensa perusteella.
Vaikka direktiivillä pyritään yhdenmukaistamaan tekniset standardit, siinä on puutteita, jotka johtavat vaihteleviin tulkintoihin ja epäjohdonmukaiseen täytäntöönpanon valvontaan jäsenvaltioissa. Tämä johtaa kansallisten vaatimusten hajanaisuuteen, mikä haittaa yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomista. EU:n toimet ovat välttämättömiä näiden esteiden poistamiseksi ja tehokkaiden, oikeudenmukaisten ja kestävien kuljetusten varmistamiseksi sisämarkkinoilla.
Direktiivi ei myöskään ole edistänyt tehokkaasti vaihtoehtoisten polttoaineiden, energiansäästöteknologioiden eikä intermodaalikuljetusten käyttöönottoa. Ottaen huomioon tarve irtautua hiilestä ja kehittää nousevaa teknologiaa tarvitaan EU:n lisätoimia, joilla kannustetaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoon ja nopeutetaan sitä, edistetään innovointia, parannetaan yhteensopivuutta muiden kuljetusmuotojen kanssa ja edistetään viherryttämistavoitteita.
Direktiivin tarkistus ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puuttua paikallisiin olosuhteisiin tai kansallisiin kuljetuksiin. Julkinen kuuleminen osoitti vahvan tuen EU:n toimille rajat ylittävän yhteistyön tehostamiseksi, sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja liikennealan ympäristötehokkuuden parantamiseksi.
Direktiivin arvioinnissa tunnustetaan sen lisäarvo raskaiden hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja rajat ylittävissä kuljetuksissa koskevien EU:n standardien vahvistamisessa. Arvioinnissa kuitenkin yksilöidään myös puutteita, kuten oikeudellisia porsaanreikiä ja vanhentuneita standardeja, jotka haittaavat teknologista edistymistä ja hiilestä irtautumista. Ilman koordinoituja EU:n toimia jäsenvaltioiden olisi toimittava erikseen, mikä johtaisi markkinoiden hajanaisuuteen, kilpailun vääristymiseen ja syrjiviin käytäntöihin. Lisäksi pelkästään kansalliset aloitteet eivät riitä ratkaisemaan EU:n laajuisia ongelmia tai saavuttamaan hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita.
EU:n toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti näihin ongelmiin, varmistaa sisämarkkinoiden yhdenmukainen toiminta, edistää ympäristötehokkuutta ja tarjota vakautta tieliikenteen harjoittajien ja raskaiden hyötyajoneuvojen valmistajien pitkän aikavälin suunnittelulle.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotuksessa saavutetaan oikea tasapaino yhdenmukaistamista, hiilestä irtautumista ja täytäntöönpanon valvontaa koskevien tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen ja sen varmistamisen välillä, että ehdotetuissa toimenpiteissä ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi tai politiikkatavoitteen saavuttamiseksi.
Ehdotus auttaa parantamaan rajatylittävien kuljetusten energiatehokkuutta ja toiminnallista tehokkuutta sekä tehostamaan täytäntöönpanon valvontaa. Se ei aiheuta merkittäviä kustannuksia liikenteenharjoittajille, ja siitä aiheutuu vain joitakin ennakkoinvestointikustannuksia jäsenvaltioille. Tämä edistyksellinen, tehokas tapa saavuttaa tavoitteet mahdollistaa viranomaisille ja liikenteenharjoittajille sujuvan vihreän siirtymän.
Siinä saavutetaan oikea tasapaino sen välillä, että vahvistetaan hiilestä irtautumista ja sovellettavien sääntöjen noudattamisen valvontaa koskevat EU:n tason vähimmäisnormit ja annetaan jäsenvaltioille joustavuutta määrittää kunnianhimoisemmat ratkaisut erityisesti täytäntöönpanon valvontavälineiden osalta.
Ehdotuksen oikeasuhteisuus perustuu kaikkien tämän ehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin yhteydessä analysoitujen toimintavaihtoehtojen huolelliseen arviointiin (ks. tarkemmin vaikutustenarvioinnin kohdat 7.4 ja 8.1).
•Toimintatavan valinta
Koska ehdotus koostuu useista muutoksista painoja ja mittoja koskevaan direktiiviin, tulevan oikeudellisen välineen olisi oltava direktiivi. Näin mahdollistetaan kohdennettu yhdenmukaistaminen ja tietty joustavuus, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon kansalliset erityispiirteensä.
Koska ehdotuksessa säilytetään direktiivin rakenne eikä vaikuteta sen sisältöön, uudelleenlaatimista ei tarvita.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Komissio käynnisti vuonna 2022 jälkiarvioinnin painoja ja mittoja koskevan direktiivin tuloksellisuuden arvioimiseksi sen vaikuttavuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja EU:n tason lisäarvon perusteella. Arviointi ja direktiivin tarkistamista koskeva vaikutustenarviointi toteutettiin samanaikaisesti yhtenä prosessina. Siinä noudatettiin komission parempaa sääntelyä koskevia periaatteita.
Arvioinnissa tarkasteltiin direktiivin vaikutuksia tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja tieturvallisuusriskien vähentämiseen. Siinä myös arvioitiin, mitkä säännöt toimivat hyvin ja mitkä eivät sekä miksi näin on. Arviointi kattoi syyskuun 1997 ja 31. joulukuuta 2021 välisen ajanjakson.
Arvioinnin tärkeimmät havainnot ovat seuraavat:
1.Epäyhtenäisiä kansallisia ja kahdenvälisiä poikkeuksia sekä raskaammilla ja/tai pidemmillä ajoneuvoilla suoritettavia kuljetuksia säänteleviä hallinnollisia, teknisiä ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia on otettu käyttöön huolimatta siitä, että direktiivin odotettiin parantavan sääntelyn yhdenmukaisuutta.
2.Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttö ja aerodynamiikan parantaminen tieliikennekuljetusten energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ei ole vielä tuottanut merkityksellisiä tuloksia.
3.Sääntöjen noudattamisen valvonta vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä tarkastusten määrän, rikkomusten havaitsemisen tehokkuuden, valvontavälineiden ja käytäntöjen osalta.
4.Raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen rajat ylittävää kuljetusta koskevia rajoituksia pidettiin keskeisimpänä toiminnallisen tehottomuuden ja energiatehottomuuden syynä, ja ne aiheuttivat tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia tieliikenteen harjoittajille.
5.Painoja ja mittoja koskevan direktiivin säännöissä on tiettyjä sisäisiä epäjohdonmukaisuuksia, jotka johtuvat pääasiassa siitä, että direktiivissä pyritään tasapainottamaan erilaisia tavoitteita ja samalla huomioimaan jäsenvaltioiden väliset erot infrastruktuuristandardeissa ja toimintaolosuhteissa.
6.EU:n tason lisäarvo tunnustettiin direktiivin hyväksymisen yhteydessä, ja tämän lisäarvon perustelut ovat edelleen vakuuttavia, koska direktiivi on antanut tieliikenneyrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset.
7.Direktiivin tavoitteet ovat edelleen merkityksellisiä. Sen tavoitteet – kuljetusten energia- ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen, intermodaalikuljetusten helpottaminen ja reilun kilpailun varmistaminen niin, että huolehditaan samalla tieturvallisuudesta ja infrastruktuurin suojelusta – vastaavat edelleen tämänhetkisiä ja tulevia tarpeita. Ne myös myötäilevät hyvin toimintapolitiikan yleisenä tavoitteena olevaa EU:n tasapuolisen, turvallisen, kestävän ja häiriönsietokykyisen liikennejärjestelmän kehittämistä.
Arvioinnin keskeisin johtopäätös on, että direktiivillä saavutettiin vain osittain sisämarkkinoiden vahvistamista, tieliikennekuljetusten energiatehokkuuden ja toiminnallisen tehokkuuden parantamista, tieturvallisuuden edistämistä ja tieinfrastruktuurin suojelua koskevat tavoitteet. Toisaalta raskaita hyötyajoneuvoja koskevat yhteiset tekniset standardit ovat mahdollistaneet entistä tehokkaammat, turvallisemmat ja oikeudenmukaisemmat rajat ylittävät kuljetukset EU:n sisämarkkinoilla. Jäsenvaltioiden direktiivin mukaisesti vahvistamien kansallisten poikkeusten ja vaatimusten suuri määrä on kuitenkin johtanut tiettyjen markkinasegmenttien hajanaisuuteen ja toiminnalliseen tehottomuuteen. Vaikka direktiivi on auttanut lisäämään kontissa olevan lastin intermodaalikuljetusten osuutta ja parantamaan kuljetusten energiatehokkuutta ja toiminnallista suorituskykyä jäsenvaltioissa, koska siinä sallitaan pidempien ja raskaampien ajoneuvojen käyttö, direktiivin kokonaisvaikutus tavarankuljetusten energiatehokkuuteen EU:ssa muun muassa aerodynaamisten laitteiden ja vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien voimalaitteiden (mukaan lukien päästöttömät laitteet) käyttöönoton avulla on ollut hyvin vähäinen. Direktiivin katsotaan edistävän tehokkaasti tieturvallisuutta ja vähentävän infrastruktuurin kulumista.
•Sidosryhmien kuuleminen
Sidosryhmien kuulemiset toteutettiin vuosina 2022 ja 2023 jälkiarvioinnin ja vaikutustenarvioinnin aikana parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti. Kuulemisessa käytettiin avoimia ja kohdennettuja kuulemismenetelmiä ja erilaisia kuulemisvälineitä.
Näiden toimien tavoitteena oli
1.kerätä tietoja ja sidosryhmien mielipiteitä direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä tärkeimmistä kysymyksistä, keskeisistä ongelmista ja niiden aiheuttajista sekä toivottavista muutoksista sääntelykehykseen;
2.kerätä erityisiä tietoja, dataa ja asiantuntijoiden näkemyksiä sääntelykehyksen tietyistä näkökohdista;
3.kerätä tietoja ja näkemyksiä eri politiikkatoimien mahdollisista vaikutuksista.
Vuonna 2022 toteutettiin seuraavat kuulemistoimet:
•
kannanottopyyntöä koskeva kuuleminen tammi-helmikuussa 2022
•
avoin julkinen kuuleminen huhti-heinäkuussa 2022
•
eri sidosryhmille suunnattu tutkimus syys-lokakuussa 2022
•
kaksi työpajaa, joista toinen oli suunnattu teollisuuden sidosryhmille ja toinen jäsenvaltioille, joulukuussa 2022.
Lisäksi järjestettiin useita kahden- ja monenvälisiä kokouksia eri sidosryhmien (tie- ja rautatiealan sekä yhdistettyjen kuljetusten alan, kuorma-autojen valmistajien, elinkeinoelämän järjestöjen, tieinfrastruktuuriviranomaisten ja kansallisten viranomaisten) kanssa ja vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä saatiin ja analysoitiin useita kannanottoja.
Kuultuihin sidosryhmiin sisältyi seuraavia: tieinfrastruktuuriviranomaisia, tieliikenneyrityksiä, elinkeinoelämän järjestöjä, laivaajia, huolitsijoita, jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, raskaiden hyötyajoneuvojen valmistajia ja alkuperäisten laitteiden valmistajia, muita asiaankuuluvia sidosryhmiä (kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja tiedemaailman edustajia) sekä kansalaisia.
Kolmessa ensimmäisessä sidosryhmien kuulemisessa tarkastellut keskeiset teemat seurasivat pitkälti arviointimatriisin eri osatekijöitä eli vaikuttavuutta tavoitteiden saavuttamisessa, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tason lisäarvoa.
Kannanottopyyntöön saadun palautteen yleisenä teemana oli jäsenvaltioiden välisiä rajat ylittäviä kuljetuksia koskevien sellaisten yhteisten EU:n sääntöjen puute, jotka mahdollistavat pidempien ja raskaampien ajoneuvojen käytön nykyisen painoja ja mittoja koskevan direktiivin mukaisesti. Avoimessa julkisessa kuulemisessa vastaajat totesivat myös, että direktiivissä ei puututa tehokkaasti tieliikenteen energiatehokkuuteen. Kaiken kaikkiaan sidosryhmät vahvistivat alun perin havaitut ongelmat ja niiden eurooppalaisen ulottuvuuden ja tukivat laajalti tarkistuksen tavoitteita, jotka koskevat hiilestä irtautumista, yhdenmukaistamista ja täytäntöönpanon valvontaa. Sidosryhmien kuulemisissa ehdotettiin myös mahdollisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.
Sidosryhmät tukivat suurelta osin hiilestä irtautumista koskevia toimenpiteitä, kuten raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäispainojen ja -mittojen nostamista päästöttömien teknologioiden koon ja painon kompensoimiseksi sekä raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen käytön sallimista rajat ylittävissä kuljetuksissa sellaisten naapurijäsenvaltioiden välillä, jotka sallivat alueellaan samat painot ja mitat. Muutamat jäsenvaltiot ja rautatie-/intermodaalikuljetusten sidosryhmät ilmaisivat kuitenkin olevansa haluttomia sallimaan raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen käytön rajatylittävissä kaukokuljetuksissa tieinfrastruktuuriin kohdistuvien vaikutusten ja mahdollisen rautatieliikenteestä maantieliikenteeseen tapahtuvan siirtymisen vuoksi. Kaikki sidosryhmät suhtautuivat myönteisesti viherryttämistä koskeviin lisäkannustimiin, kuten päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäispainon nostamiseen päästöttömän teknologian painosta riippumatta ottaen huomioon perävaunut ja puoliperävaunut intermodaalisina kuljetusyksikköinä.
Viranomaiset ja teollisuuden edustajat vaativat myös ajoneuvonkuljetusajoneuvojen kuormitetun pituuden yhdenmukaistamista ja vähimmäistason asettamista sellaisten raskaiden hyötyajoneuvojen tarkastuksille, joissa on ylikuormaa. Lisäksi sidosryhmät tukivat voimakkaasti jakamattomien kuormien kuljetuslupiin liittyvien hallinnollisten prosessien yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Komission omaa jälkiarviointi- ja vaikutustenarviointityötä tuettiin kahdella ulkoisella tutkimuksella, jotka toteutti riippumaton Transport & Mobility Leuvenin ja Ramboll Management Consultingin johtama yhteenliittymä. Konsortiossa olivat mukana myös Panteia, LNEC, Apollo Vehicle Safety ja yksittäisiä alihankittuja asiantuntijoita.
Komission laatimaa täytäntöönpanokertomusta varten kerättiin tärkeitä tietoja ulkoisen toimeksisaajan COWI:n teknisellä tuella.
Jälkiarvioinnin ja vaikutustenarvioinnin aikana kuultiin säännöllisesti komission yksiköiden välistä ohjausryhmää, joka koostuu asiantuntijoista asiaankuuluvilta EU:n politiikan aloilta (ympäristö, ilmasto, energia, sisämarkkinat, työllisyys).
Lisäksi kuultiin teollisuuden sidosryhmiä, kuten vihreän teknologian kehittäjiä, ajoneuvojen valmistajia, alakohtaisia järjestöjä (tie- ja rautatiealat), tieviranomaisia ja monia muita.
•Vaikutustenarviointi
Tähän ehdotukseen painoja ja mittoja koskevan direktiivin muuttamisesta on liitetty vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnin luonnos toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 26. huhtikuuta 2023, ja lautakunta antoi myönteisen lausuntonsa varauksin 26. toukokuuta 2023. Vaikutustenarviointia mukautettiin varaumien ja lautakunnan yksityiskohtaisempien huomautusten huomioon ottamiseksi. Vaikutustenarvioinnin 5 kohdassa selitetään yksityiskohtaisesti toimintavaihtoehdot ja 6 kohdassa esitetään kattava analyysi kaikkien vaihtoehtojen vaikutuksista.
Havaittujen ongelmien ja niiden aiheuttajien poistamiseksi suunniteltiin kolme toimintavaihtoehtoa, joissa keskitytään hiilestä irtautumista, yhdenmukaistamista ja täytäntöönpanon valvontaa koskeviin tavoitteisiin. Kaikki vaihtoehdot auttavat saavuttamaan aloitteen tavoitteet, mutta niiden vaikuttavuus ja tehokkuus on erilainen.
Toimintavaihtoehto A koostuu seitsemästä politiikkatoimesta, jotka ovat yhteisiä kaikille kolmelle vaihtoehdolle. Siinä keskitytään päästöttömien ajoneuvojen ja energiansäästöratkaisujen käyttöönoton esteiden poistamiseen myöntämällä lisäpainoa ja -pituutta koskevia oikeuksia tällaisten teknologioiden painon ja/tai koon kompensoimiseksi. Toimintavaihtoehdossa yhdenmukaistetaan ajoneuvonkuljetusajoneuvojen kuormitettu pituus ja selvennetään sääntöjä, joita sovelletaan raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen (eli 44 tonnia painavat raskaat hyötyajoneuvot ja eurooppalaiset moduulijärjestelmät) käyttöön rajat ylittävissä kuljetuksissa. Siinä tuetaan kaikentyyppisiä kuljetuksia, myös muussa kuin kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksia. Toimintavaihtoehto A kannustaa lisäämään kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksia sallimalla lisäkorkeuden, jotta ylikorkeita kontteja voidaan kuljettaa intermodaalikuljetusten tieosuuksilla. Siinä myös vahvistetaan täytäntöönpanon valvontaa vahvistamalla vähimmäistaso jäsenvaltioiden suorittamille tarkastuksille ja asetetaan vähimmäisvaatimukset jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita toteuttamaan älykkäitä pääsynohjausjärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa näiden järjestelmien yhdenmukaistaminen ja yhteentoimivuus kaikkialla EU:ssa.
Toimintavaihtoehdolla B on laajempi soveltamisala kuin toimintavaihtoehdolla A. Se sisältää seitsemän yhteistä politiikkatoimea sekä lisätoimia, joilla kannustetaan voimakkaammin päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoon nostamalla päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen painorajaa nykyisestä 42 tonnin enimmäispainosta (jota ei pidetä riittävänä kompensoimaan joidenkin nykyisten päästöttömien teknologioiden painoa) 44 tonniin päästöttömän teknologian painosta riippumatta. Tällä toimella mahdollistetaan se, että liikenteenharjoittajat voivat lisätä kuormauskapasiteettiaan, jos päästötön teknologia kevenee ja pienenee. Toimintavaihtoehdossa B helpotetaan edelleen intermodaalikuljetuksia luokittelemalla kuorma-autot, perävaunut ja puoliperävaunut intermodaalisiksi kuljetusyksiköiksi, joihin sovelletaan samaa neljän tonnin lisäpainoa koskevaa oikeutta kuin kontteja tai vaihtokoreja kuljettaviin tieajoneuvoihin. Toimintavaihtoehdossa B myös yhdenmukaistetaan paremmin hallinnollisia vaatimuksia, jotka liittyvät direktiivissä vahvistetut paino- ja mittarajat ylittävillä ajoneuvoilla suoritettavaa jakamattomien kuormien kuljettamista koskevien lupien myöntämiseen. Lisäksi siinä otetaan käyttöön toimia, joilla täytäntöönpanon valvonnasta saadaan entistä kohdennetumpaa ja tehokkaampaa tieinfrastruktuureihin asennettavien punnitusmekanismien avulla. Päästöttömiin kuljetuksiin siirtymisen tukemiseksi toimintavaihtoehdossa B asetetaan tavoitepäivä, jonka jälkeen raskaampien raskaiden hyötyajoneuvojen (44 tonnia painavat), joita toimintavaihtoehdon A mukaisesti saa käyttää rajat ylittävissä kuljetuksissa, on oltava päästöttömiä tai osa intermodaalikuljetuksia. Toimintavaihto B tarjoaa etuja liikenteenharjoittajille, mutta se edellyttää joitakin menoja ja sääntelymuutoksia jäsenvaltioilta.
Myös toimintavaihtoehto C sisältää seitsemän yhteistä politiikkatoimea ja lisätoimia, jotka koskevat yhdenmukaistamista, hiilestä irtautumista ja täytäntöönpanon valvontaa. Siinä laajennetaan eurooppalaisten moduulijärjestelmien toiminta-ala kattamaan koko EU:n alueen (eli toimintavaihtoehdosta B poiketen ei ainoastaan jäsenvaltioita, jotka sallivat eurooppalaiset moduulijärjestelmät kansallisissa kuljetuksissa), otetaan käyttöön korkeammat turvallisuusstandardit ja pätevyysvaatimukset eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnille, perustetaan käytäviä jakamattomien kuormien kuljettamista varten ja asetetaan jäsenvaltioille uusia täytäntöönpanon valvontavelvoitteita. Toimintavaihtoehto C mahdollistaa paremman toiminnallisen tehokkuuden, paremmat ympäristöhyödyt ja paremman sääntöjen noudattamisen valvonnan, mutta se edellyttää enemmän toimenpiteitä jäsenvaltioilta ja aiheuttaa niille korkeampia kustannuksia. Tämä liittyy tieinfrastruktuurin ylläpitoon ja vahvistamiseen sekä vaatimusten noudattamisesta liikenteenharjoittajille aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin.
Kaikilla toimintavaihtoehdoilla puututaan havaittuihin ongelmiin ja niiden aiheuttajiin ja autetaan saavuttamaan erityiset ja pääasialliset tavoitteet, vaikka vaihtoehtojen vaikuttavuus ja tehokkuus vaihtelevat.
Toimintavaihtoehtojen tehokkuutta koskeva analyysi viittaa siihen, että eri vaihtoehtojen kokonaishyödyt (20 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa A, 80,2 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa B ja 97 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa C) ylittävät kokonaiskustannukset (1,9 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa A, 6,5 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa B ja 15,1 miljardia euroa toimintavaihtoehdossa C).. Toimintavaihtoehdossa B on paras kustannus-hyötysuhde (12,3). Toimintavaihtoehdossa A kustannus-hyötysuhde on 10,7, toimintavaihtoehdossa C puolestaan 6,4.
Kolmen toimintavaihtoehdon vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden, toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ja oikeasuhteisuuden vertailun perusteella vaikutustenarvioinnin johtopäätös on se, että sopivin vaihtoehto on toimintavaihtoehto B. Se on toimintavaihtoehtoa A tehokkaampi kaikkien erityistavoitteiden saavuttamisessa, ja jäsenvaltioiden viranomaisille lyhyellä aikavälillä aiheutuvat kustannukset ovat vain hieman korkeammat. Toimintavaihtoehto B on hieman tehottomampi kuin toimintavaihtoehto C, erityisesti täytäntöönpanon valvonnan ja viherryttäviin pidempiin ja/tai raskaampiin ajoneuvoihin kannustamisen osalta. Toimintavaihtoehto B vaikuttaa kuitenkin olevan toteuttamiskelpoisempi ja helpompi panna täytäntöön kuin toimintavaihtoehto C pidempien ja/tai raskaampien ajoneuvojen liikennöintiä (mukaan lukien erikoiskuljetukset) ja valvontatoimenpiteitä koskevien toimintaolosuhteiden osalta. Toimintavaihtoehto B varmistaa tasapainon saavutettavien tavoitteiden ja toimien kustannusten ja oikeasuhteisuuden sekä täytäntöönpanon helppouden välillä.
Direktiivillä edistetään suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 13 (Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan), sillä vuonna 2030 säästetään 1 592,7 tuhatta tonnia ja vuonna 2050 taas 54,6 tuhatta tonnia hiilidioksidipäästöjä. Yhteensä ehdotus vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 27,8 miljoonalla tonnilla (1,2 % tavarankuljetusten hiilidioksidipäästöistä) vuosina 2025–2050. Hiilidioksidipäästöjen ulkoisten kustannusten (ilmaistuna nykyarvona vuosina 2025–2050 suhteessa perustasoon) arvioidaan laskevan 3,5 miljardilla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen johtuu päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käytön yleistymisestä, siirtymisestä intermodaalikuljetuksiin ja matkojen määrän vähenemisestä (joka johtuu suuremmasta hyötykuormasta). Direktiivillä edistetään myös kestävän kehityksen tavoitetta 3 (Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille), sillä vuonna 2030 säästetään 5,1 tuhatta tonnia typpioksidipäästöjä, vuonna 2050 säästetään 0,7 tuhatta tonnia typpioksidipäästöjä, vuonna 2030 säästetään tuhat tonnia hiukkaspäästöjä ja vuonna 2050 säästetään 0,4 tuhatta tonnia typpioksidipäästöjä. Lisäksi melupäästöjen ulkoiset kustannukset vähenevät 0,7 miljardilla eurolla (ilmaistuna nykyarvona vuosina 2025–2050 suhteessa perustasoon) ja ihmishenkiä säästyy yhteensä 411 vuosina 2025–2050 suhteessa perustasoon. Ihmishenkien säästyminen (eli onnettomuuksissa kuolleiden ihmisten määrän väheneminen) on seurausta siirtymisestä intermodaalikuljetuksiin ja matkojen määrän vähenemisestä (joka johtuu lisääntyneestä hyötykuormasta).
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Tämä ehdotus sisältyy komission vuoden 2022 työohjelman liitteessä II (REFIT-aloitteet) olevaan kohtaan ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle”. Ehdotuksella on tärkeä REFIT-ulottuvuus, joka liittyy sellaisten teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen, joita jäsenvaltiot soveltavat alueellaan liikennöiviin ja rajat ylittävissä kuljetuksissa käytettäviin pidempiin ja/tai raskaampiin ajoneuvoihin. Aloitteella vähennetään liikenteenharjoittajien hallinnollista rasitetta, joka liittyy erikoiskuorman tai jakamattoman kuorman kuljetusta koskevien lupien toisistaan poikkeaviin ja kalliisiin vaatimuksiin.
Nykyisestä painoja ja mittoja koskevasta direktiivistä johtuva merkittävä kustannusrasite koostuu sellaisiin liikenteenharjoittajiin kohdistuvista vaikutuksista, jotka eivät voi suorittaa rajat ylittäviä kuljetuksia pidemmillä ja/tai raskaammilla ajoneuvoilla, jotka ovat sallittuja kahdessa (tai useammassa) naapurijäsenvaltiossa. Direktiivin sääntöjen epäselvyys johtaa toisistaan poikkeaviin kansallisiin tulkintoihin kyseisillä ajoneuvoilla suoritettavien rajat ylittävien kuljetusten osalta sekä käytäntöjen hajanaisuuteen. Joissakin tapauksissa liikenteenharjoittajilla on velvollisuus osittain purkaa ajoneuvon kuorma ennen rajan ylittämistä, kun taas toisissa tapauksissa raja voidaan ylittää vapaasti kahden jäsenvaltion välisten kahdenvälisten järjestelyjen perusteella. Aloitteella poistetaan oikeudellista epävarmuutta pidemmillä ja/tai raskaammilla ajoneuvoilla (esimerkiksi ajoneuvonkuljetusajoneuvot, eurooppalaiset moduulijärjestelmät ja 44 tonnia painavat raskaat hyötyajoneuvot) suoritettavien rajat ylittävien kuljetusten osalta sekä siihen liittyvä hallinnollinen rasite. Lisäksi liikenteenharjoittajille, valmistajille ja viranomaisille luodaan lisää oikeusvarmuutta vahvistamalla rajatylittävien sääntöjen noudattamisen valvontaa koskevia yhteisiä standardeja.
Yhdenmukaistettujen sääntöjen ja ehtojen käyttöönotto tietyt painot ja mitat ylittävillä ajoneuvoilla suoritettaville rajat ylittäville kuljetuksille tarkoittaa, että aloitteella yksinkertaistetaan ja tehostetaan lainsäädäntöä yleisesti. Sillä vähennetään liikenteenharjoittajille aiheutuvaa sääntelyrasitetta ja edistetään tieliikennekuljetusten sisämarkkinoiden sujuvaa, oikeudenmukaista ja turvallista toimintaa.
•”Yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltaminen
Tämä periaate tarkoittaa, että ”komission ehdotuksista aiheutuvat uudet rasitteet kompensoidaan poistamalla vastaavasti saman politiikan alan nykyisiä rasitteita”.
Toimintavaihtoehdon B odotetaan johtavan hallinnollisten kustannusten säästöihin tieliikenteen harjoittajille, koska jakamattomien kuormien kuljetusta koskevien erityislupien myöntämiseen liittyvien pyyntöjen valmisteluun ja toimittamiseen tarvittava aika lyhenee (1,2 miljardia euroa ilmaistuna nykyarvona vuosina 2025–2050 suhteessa perustasoon) hakulomakkeiden ja -menettelyjen yhdenmukaistamisen ansiosta. ”Yksi sisään, yksi ulos” -periaatteessa hallinnollisten kustannusten vuotuiset säästöt ovat arviolta 71,8 miljoonaa euroa, koska jakamattomien kuormien kuljetusta koskevien erityislupien myöntämiseen liittyvien pyyntöjen valmisteluun ja toimittamiseen tarvittava aika lyhenee.
Perusoikeudet
Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Ehdotus edistää ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamista koskevaa tavoitetta kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, kuten perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetaan.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksen odotetaan johtavan mukauttamiskustannuksiin komissiolle. Ne liittyvät teknisten ja toiminnallisten standardien vahvistamiseen jakamattomien kuormien kuljetusta koskevaa tiedonvaihtoa varten sekä älykkään pääsynohjausjärjestelmän (IAP) standardien kehittämiseen.
Teknisten ja toiminnallisten standardien vahvistaminen jakamattomien kuormien kuljetusta koskevaa tiedonvaihtoa varten tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin tehdään tutkimus, jossa kootaan vaaditut elementit ja ehdotetaan useita vaihtoehtoja standardien laatimiseksi. Toisessa vaiheessa tutkimuksen tuloksia käytetään standardien laatimiseen asiantuntijaryhmän avulla. Alustavasta tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan 400 000 euroa. Tähän tarvitaan kaksi työpajaa, joissa ollaan läsnä henkilökohtaisesti. Komission järjestämän kahden päivän työpajan keskimääräiset kustannukset ovat arviolta 30 000 euroa. Näin ollen kertaluonteisten mukauttamiskustannusten arvioidaan olevan 460 000 euroa.
Myös älykkäiden pääsynohjausjärjestelmien standardien kehittäminen etenee kahdessa vaiheessa. Ensin tehdään tutkimus, minkä jälkeen järjestetään kaksi työpajaa ja laaditaan standardit asiantuntijaryhmän avulla. Tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan 400 000 euroa. Komission järjestämän kahden päivän työpajan keskimääräiset kustannukset ovat arviolta 30 000 euroa. Tällaisia työpajoja, joissa ollaan läsnä henkilökohtaisesti, tarvitaan kaksi. Kokouksiin osallistuville asiantuntijoille maksettava korvaus on arviolta 5 000 euroa kutakin kokousta kohden. Näin ollen kertaluonteisten mukauttamiskustannusten politiikkatoimen c7:n osalta arvioidaan olevan 470 000 euroa.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Komissio seuraa ja arvioi lainsäädännön todellista vaikutusta eri toimilla ja indikaattoreilla, joiden avulla se voi mitata edistymistä erityisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Seurantatoimiin sisältyy jäsenvaltioiden säännöllinen (kahden vuoden välein tapahtuva) raportointi suoritettujen vaatimustenmukaisuustarkastusten määrästä ja tyypistä (satunnainen, kohdennettu ja automaattinen) sekä havaittujen rikkomusten määrästä ja luokasta. Komissio laatii näiden kansallisten tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomukset raskaiden hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Se tekee johtopäätökset siitä, miten jäsenvaltiot noudattavat täytäntöönpanon valvontavelvoitteitaan ja miten liikenteenharjoittajat noudattavat raskaiden hyötyajoneuvojen painoja koskevia sääntöjä. Säännöllinen raportointi auttaa myös seuraamaan vaatimustenmukaisuustasojen ja täytäntöönpanon valvontatoimien ja -välineiden tehokkuuden kehityssuuntauksia. Komissio jatkaa yhteistyötä painoja ja mittoja käsittelevän asiantuntijaryhmän kanssa, mikä auttaa komissiota tunnistamaan painoja ja mittoja koskevien EU:n sääntöjen erilaisia tulkintoja ja erilaisia kansallisia vaatimuksia ja täytäntöönpanon valvontakäytäntöjä sekä keskustelemaan näistä asioista. Tavoitteena on luoda yhteisiä lähestymistapoja ja antaa tarvittaessa ohjausta. Lisäksi jäsenvaltioiden perustamat seuranta- ja tietojärjestelmät auttavat arvioimaan eurooppalaisten moduulijärjestelmien käytön kehitystä ja toiminta-aluetta, jakamattomien kuormien kuljetustasoa ja kansallisia toimintaolosuhteita.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksen 1 artiklalla muutetaan neuvoston direktiiviä 96/53/EY. Merkittävällä tavalla direktiiviä muuttavat tai uusia elementtejä lisäävät tärkeimmät säännöt ovat seuraavat:
1 artiklan 1 kohta
Direktiivin 1 artiklaa muutetaan siten, että viittaukset ajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa koskevaan lainsäädäntöön saatetaan ajan tasalle.
1 artiklan 2 kohta
Direktiivin 2 artiklaa muutetaan siten, että ’perävaunun’ ja ’puoliperävaunun’ määritelmät sekä menettelyt suurimpien sallittujen mittojen mittaamiseksi yhdenmukaistetaan ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön määritelmien ja menettelyjen kanssa sekä lisätään ’eurooppalaisen moduulijärjestelmän’ ja ’ajoneuvonkuljetusajoneuvon’ keskeiset määritelmät ja ’eFTI-alustan’ määritelmä asetuksen (EU) 1056/2020 mukaisesti.
Lisäksi liitteen I tarkistetussa versiossa olevaa intermodaalikuljetuksen määritelmää ja tarvittavia viittauksia tällaisiin kuljetuksiin muutetaan, jotta intermodaalikuljetuksissa käytettäville kuorma-autoille, perävaunuille ja puoliperävaunuille voidaan myöntää samoja lisäpainoa koskevia oikeuksia kuin tieliikenteen ajoneuvoille, joissa kuljetetaan kontteja tai vaihtokoreja ja joita käytetään kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksissa. Tämä kannustaa tieliikenteen harjoittajia osallistumaan myös muussa kuin kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksiin.
1 artiklan 3 kohta
Direktiivin 4 artiklaa muutetaan seuraavasti:
·Direktiivissä vahvistetut painot ja mitat ylittävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöintiä koskevan oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi 1 kohdan c alakohdassa vahvistetaan, että jos jäsenvaltiot käyttävät 2 kohdassa sallittuja kansallisia poikkeuksia, tämä ei automaattisesti oikeuta raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen käyttöön rajat ylittävissä kuljetuksissa.
·Artiklan 3 kohdassa viitataan siihen, että jakamattomien kuormien kuljettaminen voi johtaa myös paino- ja mittarajojen ylittämiseen. Lisäksi siinä edellytetään, että jäsenvaltiot yksinkertaistavat ja sujuvoittavat jakamattomien kuormien kuljettamista koskevien kansallisten lupien tai vastaavien ehtojen myöntämismenettelyjä, jotta voidaan minimoida liikenteenharjoittajiin kohdistuva hallinnollinen rasite ja välttää viivästyksiä. Sillä myös otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen yhteistyövelvoite ajoneuvojen merkinantoa tai merkintöjä koskevien vaatimusten osalta ja estetään kansallisista kielivaatimuksista johtuvat kohtuuttomat esteet.
·Uudessa 4 a kohdassa vahvistetaan edellytykset sellaisten eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnille, joita voidaan käyttää 5 kohdassa tarkoitetun koeajan ulkopuolella ja jotka eivät rajoitu ainoastaan niiden asemaan 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna takeena reilun kilpailun varmistamiseksi. Reilujen kilpailuedellytysten ja syrjimättömyyden varmistamiseksi tässä uudessa kohdassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus sallia eurooppalaiset moduulijärjestelmät kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät, mukaan lukien se, että tieliikenteen harjoittajille annetaan selkeällä, helposti saatavilla olevalla ja avoimella tavalla asiaankuuluvat tiedot näiden jäsenvaltioiden perustaman keskitetyn kansallisen tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta.
·Muutoksella 5 kohtaan mahdollistetaan sellaisten kokeiden maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen, joiden tarkoituksena on testata, arvioida ja ottaa asteittain käyttöön uusia teknologioita ja järjestelmiä (mukaan lukien eurooppalaiset moduulijärjestelmät), joita voitaisiin toteuttaa myös rajojen yli. Muutoksella vahvistetaan kokeiden väliaikaista luonnetta, ja siinä asetetaan viiden vuoden enimmäiskesto kyseisille kokeille eurooppalaisten moduulijärjestelmien osalta. Uudessa alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on perustettava seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan EU:n tasolla hyödyntää kokeissa testatusta teknologiasta saatuja kokemuksia ja varmistaa kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus, mukaan lukien eurooppalaisten moduulijärjestelmien vaikutus.
·Uudessa 5 a kohdassa komissiolle annetaan valtuudet määritellä sellaisten tietojen vähimmäistasot ja suoritusindikaattorit, jotka on saatava kansallisten seurantajärjestelmien kautta eurooppalaisten moduulijärjestelmien käytön ja kokeiden seurantaa varten.
1 artiklan 4 kohta
Direktiiviin lisätään uusi 4 a artikla, jonka mukaan jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen sähköinen tieto- ja viestintäjärjestelmä (ja hallinnoitava sitä), joka tarjoaa liikenteenharjoittajille keskitetyn yhteyspisteen, jonka kautta nämä voivat hankkia kaikki jakamattomien kuormien kuljettamiseen tarvittavat tiedot, käyttää eurooppalaisia moduulijärjestelmiä jäsenvaltioissa, joissa se on sallittua, ja toimittaa jakamattomien kuormien kuljetuslupahakemuksia. Hallinnollisten menettelyjen helpottamiseksi edelleen tässä säännössä säädetään myös, että komissio voi laatia jakamattomien kuormien kuljettajia varten yhteisen vakiohakemuslomakkeen ja yhdenmukaistaa edelleen lupien myöntämistä koskevia sääntöjä ja menettelyjä.
1 artiklan 5 kohta
Uudella 4 b artiklalla poistetaan raskaampien kuorma-autojen rajatylittävän liikkumisen keinotekoiset esteet, jotka estävät toiminnallisen tehokkuuden ja energia- ja ympäristötehokkuuden parantamisen tieliikennekuljetuksissa siirryttäessä päästöttömiin kuljetuksiin. Sillä sallitaan väliaikaisesti fossiilisilla polttoaineilla toimivien 44 tonnia painavien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttö ainoastaan kansainvälisissä tieliikennekuljetuksissa niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka sallivat tällaisten raskaampien ajoneuvojen käytön kansallisissa kuljetuksissa. Lisäksi sillä sallitaan väliaikaisesti niiden käyttö intermodaalikuljetuksissa, jolloin sallitaan lisäpaino. Siirtymäaika on sellainen, että sillä varmistetaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen riittävä saatavuus markkinoilla ja annetaan liikenteenharjoittajille riittävästi aikaa uudistaa nykyiset kalustonsa. Tämän väliaikaisen toimenpiteen voimassaolon päättymispäivä liittyy päästöttömien ajoneuvojen käyttöönoton odotettuun yleistymiseen. Päästöttömien ajoneuvojen osuuden odotetaan olevan noin 50 prosenttia uusista rekisteröidyistä ajoneuvoista asetuksen (EU) 2019/1242 muuttamista koskevan komission ehdotuksen (SWD(2023) 88 final) liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetyn analyysin mukaan.
1 artiklan 6 kohta
Muutoksella 6 artiklan 1 kohtaan saatetaan ajan tasalle viittaukset sovellettaviin EU:n sääntöihin, kun taas muutoksella 5 kohtaan yhdenmukaistetaan viittaus tietoihin, jotka on sisällytettävä todisteeseen liitteessä I vahvistettujen enimmäispainojen noudattamisesta.
Direktiivin 6 artiklan uudessa 7 kohdassa edellytetään, että intermodaalikuljetuksen järjestäjä asettaa asiaankuuluvat tavarankuljetuksia koskevat tiedot saataville sähköisten kuljetustietojen (eFTI) alustan kautta asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti ja että nämä tiedot ovat asianomaisten viranomaisten saatavilla.
1 artiklan 7 kohta
Muutoksella 8 b artiklaan saatetaan ajan tasalle viittaukset sovellettaviin tyyppihyväksyntälainsäädäntöä koskeviin EU:n sääntöihin.
1 artiklan 8 kohta
Ajoneuvonkuljetusajoneuvojen, joissa on avoimet korit, kuorman enimmäisylityspituus voidaan useimmissa jäsenvaltioissa ylittää, koska mahdollisuudet niiden energiatehokkuuden parantamiseen ovat rajalliset. Tämä lisää merkittävästi niiden kuormauskapasiteettia. Uudella 8 c artiklalla yhdenmukaistetaan näiden ajoneuvojen kuormien ylityspituuksia koskevat säännöt ja vahvistetaan niiden käytön laillisuus kansainvälisissä kuljetuksissa.
1 artiklan 9 kohta
Muutoksella 9 a artiklan 1 kohtaan selvennetään, että pidennetyille ohjaamoille säädetyn enimmäispituuden ylitys voi olla sellainen, että myös päästöttömiä teknologioita, kuten akkuja ja vetysäiliöitä, voidaan käyttää pidennetyillä ohjaamoilla varustetuissa ajoneuvoissa. Muutoksella saatetaan lisäksi ajan tasalle 2 kohdassa oleva viittaus sovellettaviin tyyppihyväksyntälainsäädäntöä koskeviin EU:n sääntöihin.
1 artiklan 10 kohta
Korvaamalla 10 b artiklan ja sisällyttämällä tarvittavat muutokset liitteen I tarkistettuun versioon ehdotuksessa säädetään sellaisista poikkeuksista päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäispainoihin ja -mittoihin, joilla kompensoidaan päästöttömien käyttövoimajärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden vaatimaa painoa ja tilaa. Lisäksi ehdotuksessa poistetaan liitteen I muutoksilla edellytys, jonka mukaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäislisäpaino rajoitetaan päästöttömän teknologian painoon.
1 artiklan 11 kohta
Direktiivin 10 c artiklaa muutetaan 10 b artiklaan lisätyn uuden kohdan takia, jotta voidaan selventää, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun enimmäispituuksien ylittämisen mahdollisuuteen sovelletaan soveltuvin osin myös 10 b artiklan 2 kohtaa.
1 artiklan 12 kohta
Direktiivin 10 d artiklassa otetaan huomioon Euroopan laajuisessa tieliikenneverkossa käytettävien liikkeessäpunnitusjärjestelmien käyttöönoton vähimmäistaso, joka esitetään komission ehdotuksessa asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Näin varmistetaan näiden kahden säädöksen välinen ulkoinen yhdenmukaisuus ja tuetaan tässä artiklassa säädettyjä täytäntöönpanon valvontaa koskevia vaatimuksia. Direktiivin 10 d artiklan 2 kohdassa säädetään myös jäsenvaltioiden suorittamien vaatimustenmukaisuustarkastusten vähimmäistasosta, mukaan lukien yöaikaan tehtävät tarkastukset.
1 artiklan 13 kohta
Uudessa 10 d a artiklassa vahvistetaan yhteiset vähimmäisedellytykset älykkäiden pääsynohjausjärjestelmien vapaaehtoiselle käyttöönotolle jäsenvaltioissa ja varmistetaan, että ne ovat yhdenmukaisia direktiivissä 2010/40/EU vahvistetun oikeudellisen kehyksen kanssa, erityisesti merkityksellisten tietojen tosiaikaisen vaihdon osalta. Lisäksi siinä selvennetään, että nämä järjestelmät on suunniteltu välineeksi, jolla voidaan valvoa paremmin liikennesääntöjen noudattamista, eikä niiden pitäisi johtaa syrjiviin tai kohtuuttomiin tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskeviin rajoituksiin, jotka haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.
1 artiklan 14 kohta
Muuttamalla 10 f artiklaa ja sisällyttämällä tarvittavat muutokset liitteeseen I nostetaan sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien enimmäiskorkeutta, joissa kuljetetaan kontteja, joiden ulkoinen standardikorkeus on 9 jalkaa ja 6 tuumaa (ylikorkeat kontit), jotta voidaan edelleen helpottaa intermodaalikuljetusten kehittämistä.
1 artiklan 15 kohta
Direktiivin 10 g artiklassa täsmennetään tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan arvioida direktiivin toimivuutta riittävällä ja säännöllisellä tavalla, arvioida sen vaikutusta koko liikennejärjestelmään sekä seurata jäsenvaltioissa toteutettuja kokeita ja järjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne hyödyttävät EU:ta aiheuttamatta jäsenvaltioille tarpeetonta tai perusteetonta rasitetta. Komissio ottaa käyttöön sähköisessä muodossa olevan vakiomuotoisen raportointilomakkeen, jolla helpotetaan jäsenvaltioiden raportointivelvoitteiden täyttämistä ja varmistetaan toimitettujen tietojen vertailtavuus.
1 artiklan 16 kohta
Direktiivin 10 h artiklan 2 kohdassa selvennetään, että komissiolle kyseisen säännöksen nojalla siirretty valta antaa delegoituja säädöksiä kattaa myös 4 artiklan 5 a kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset.
1 artiklan 17 kohta
Direktiivin 10 i artiklan uudessa 4 kohdassa viitataan menettelyyn, jota komission olisi noudatettava hyväksyessään välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka ovat riittäviä hätätilanteissa.
1 artiklan 18 kohta
Direktiivin 10 j artikla kumotaan, koska komissio on jo täyttänyt tämän artiklan mukaisen velvollisuutensa julkaisemalla kyseisen kertomuksen.
1 artiklan 19 kohta
Direktiivin 10 k artikla sisältää hätätilannesäännöksen, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat toimia joustavasti silloin, kun se on tarpeen kriisitilanteissa, myös EU:n ulkopuolisissa kriiseissä. Hätätilannelauseketta voidaan käyttää väliaikaisesti poikkeuksien myöntämiseen direktiivissä vahvistetuista säännöistä joko yksittäisten jäsenvaltioiden toimesta tai, jos tilanne vaikuttaa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, välittömästi sovellettavilla komission täytäntöönpanosäädöksillä.
1 artiklan 20 kohta
Liite I korvataan, jotta voidaan tehdä tarvittavat muutokset tietyntyyppisten raskaiden hyötyajoneuvojen tiettyihin arvoihin, myös edellä mainittuihin arvoihin, jotka koskevat 2 artiklaa, 10 b artiklaa ja 10 f artiklan 1 kohtaa, ja selkeyttää liitteessä vahvistettuja arvoja. Arvojen muutokset koskevat ylikorkeita kontteja kuljettavien ajoneuvojen lisäkorkeutta, viisiakselisten moottoriajoneuvojen enimmäispainoa sekä päästöttömien ajoneuvojen kiinteää lisäpainoa ja ylimääräistä akselipainoa.
1 artiklan 21 kohta
Liitettä III muutetaan siten, että viittaus sovellettaviin EU:n sääntöihin saatetaan ajan tasalle.
2 artikla
Asetuksen (EU) 2020/1056 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan lisätään uusi vi luetelmakohta kyseisen asetuksen soveltamiseksi direktiivin 96/53/EY 6 artiklan 6 kohdassa säädettyihin lakisääteisiin tietovaatimuksiin.
3 artikla
Ehdotuksen 3 artiklassa täsmennetään määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava muutettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.
4 artikla
Ehdotuksen 4 artiklan mukaan muutettu direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Ehdotuksen 5 artikla osoittaa muutetun direktiivin jäsenvaltioille.
2023/0265 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Neuvoston direktiivissä 96/53/EY vahvistetaan sellaisten raskaiden hyötyajoneuvojen suurimmat sallitut painot ja mitat, jotka voivat liikkua unionin teillä, tieturvallisuuden ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi sekä kuljetusten energiatehokkuuden ja toiminnallisen tehokkuuden edistämiseksi ja näistä kuljetuksista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Direktiivin 96/53/EY arviointi on osoittanut, että se on ollut vain osittain tehokas tieturvallisuus-, sisämarkkina- ja ympäristötavoitteidensa saavuttamisessa ja että sen säännöksiä on mukautettava vastaamaan teknologista kehitystä ja edistämään innovointia, vastaamaan muuttuviin liikennemarkkinoiden haasteisiin ja edistämään liikenteen hiilestä irtautumista koskevia unionin poliittisia painopisteitä.
(2)Komission tiedonannossa Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle tehdään selväksi, että jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, on tarpeen tehdä kaikista kuljetusmuodoista kestävämpiä, asettaa kestäviä vaihtoehtoja yleisesti saataville multimodaalisessa liikennejärjestelmässä ja ottaa käyttöön oikeita kannustimia, joilla ohjataan siirtymistä päästöttömään liikennejärjestelmään unionissa.
(3)Tieliikennekuljetuksissa käytettävien raskaiden hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja koskevia sääntöjä on tarpeen yksinkertaistaa ja selkeyttää, jotta voidaan parantaa rajat ylittävien kuljetusten energiatehokkuutta ja toiminnallista tehokkuutta, tarjota liikenteenharjoittajille vahvoja kannustimia päästöttömien teknologioiden käyttöönottoon niin, että samalla helpotetaan nykyisten energiansäästöratkaisujen käyttöä, sekä antaa lisätukea intermodaalisille tavarankuljetuksille. Hallinnollisten rasitteiden minimoimiseksi, kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi sekä tieturvallisuuteen ja tieinfrastruktuurin vaurioitumiseen liittyvien riskien vähentämiseksi olisi yhdenmukaistettava tiettyjä raskaampien ja pidempien ajoneuvojen käyttöä koskevia vaatimuksia ja vahvistettava voimassa olevien sääntöjen noudattamisen valvontaa.
(4)Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi löydettävä oikea tasapaino taloudellisen tehokkuuden, ympäristökestävyyden, tieinfrastruktuurin suojelun ja liikenneturvallisuuteen liittyvien näkökohtien välillä.
(5)Raskaiden hyötyajoneuvojen tyypit ja painoarvot on määritelty ajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa koskevan unionin lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/858 ja (EU) 2019/2144, mukaisesti. Sen vuoksi on suotavaa saattaa viittaukset kyseisiin säädöksiin ajan tasalle ja näin selkeyttää sovellettavaa lainsäädäntökehystä.
(6)Direktiivin 96/53/EU säännökset täydentävät neuvoston direktiiviä 92/106/ETY intermodaalikuljetusten yleistymisen edistämisen ja tukemisen osalta. Intermodaalikuljetuksen määritelmä olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava direktiivissä 92/106/ETY sovelletun terminologian kanssa, jotta intermodaalikuljetuksissa käytettäville kuorma-autoille, perävaunuille ja puoliperävaunuille voidaan myöntää samoja lisäpainoa koskevia oikeuksia kuin tieliikenteen ajoneuvoille, joissa kuljetetaan kontteja tai vaihtokoreja ja joita käytetään kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksissa. Tällaisella painokannustimella olisi kannustettava tieliikenteen harjoittajia osallistumaan myös muussa kuin kontissa olevan lastin intermodaalikuljetuksiin.
(7)Jotta voidaan varmistaa yhteinen käsitys tämän direktiivin säännöksistä ja niiden yhdenmukainen täytäntöönpano kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä, on tarpeen selventää, että kansallisia poikkeuksia tietyistä kansallisessa liikenteessä liikkuvien tietyntyyppisten ajoneuvojen suurimmista sallituista painoista ja mitoista ei automaattisesti sovelleta rajat ylittävissä kuljetuksissa käytettäviin ajoneuvoihin.
(8)Jakamattomien kuormien kuljetus on tärkeä markkinasegmentti, joka liittyy uusiutuvan energian, maa- ja vesirakentamisen ja infrastruktuurin, öljyn ja kaasun, raskaan teollisuuden ja sähköntuotannon strategisiin aloihin. Jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden hyväksymien erikoiskuljetuksia koskevien eurooppalaisten parhaiden käytäntöjen suuntaviivojen tunnustetusta arvosta huolimatta jakamattomien kuormien kuljetuslupien saamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisessa ja yhdenmukaistamisessa on edistytty hyvin vähän. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä näiden vaatimusten yhdenmukaistamiseksi mahdollisuuksien mukaan, jotta vältetään samaa tarkoitusta palvelevien toisistaan poikkeavien edellytysten moninkertaistuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta vahvistaa tarvittavat edellytykset jakamattomien kuormien turvallisen kuljetuksen varmistamiseksi alueellaan. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kansalliset vaatimukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, ja pidättäydyttävä asettamasta perusteettomia vaatimuksia, kuten jäsenvaltion kansallisen kielen sujuva taito. Liikenteenharjoittajiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi ja tehokkaiden, oikeudenmukaisten ja turvallisten kuljetusten varmistamiseksi on ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön läpinäkyvä, yhdenmukaistettu ja käyttäjäystävällinen järjestelmä lupien saamiseksi.
(9)Eurooppalaisia moduulijärjestelmiä on käytetty ja kokeiltu pitkään, ja ne ovat osoittautuneet mielenkiintoiseksi ratkaisuksi kuljetusten taloudellisen tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi niin, että samalla varmistetaan tieturvallisuus ja infrastruktuurin suojelu, koska kyseiset järjestelmät on rajattu riittäviin tieverkkojen osiin. Jäsenvaltioiden kansallisten erityispiirteiden, erilaisten taloudellisten intressien ja kuljetustarpeiden sekä erilaisten liikenneinfrastruktuurivalmiuksien vuoksi niillä itsellään on parhaat edellytykset arvioida eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöintiä alueellaan ja sallia se. Samalla eurooppalaisten moduulijärjestelmien käytöstä aiheutuvien myönteisten sosioekonomisten ja ympäristövaikutusten laajentamiseksi on ratkaisevan tärkeää poistaa tarpeettomat esteet kyseisten järjestelmien käytöltä rajat ylittävissä kuljetuksissa sellaisten naapurijäsenvaltioiden välillä, jotka sallivat tällaiset ajoneuvoyhdistelmät alueellaan, rajoittamatta ylitettävien rajojen määrää, kunhan ajoneuvot ovat jäsenvaltioiden alueellaan vahvistamien eurooppalaisten moduulijärjestelmien suurimpien sallittujen painojen ja mittojen mukaisia. Näin varmistetaan, että rajat ylittävissä kuljetuksissa käytettävät eurooppalaiset moduulijärjestelmät noudattavat kyseisissä jäsenvaltioissa sovellettavaa yhteistä alhaisinta paino- ja mittarajaa. Kuljetusten turvallisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudellisen selkeyden vuoksi olisi vahvistettava yhteiset edellytykset eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnille kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä, mukaan lukien selkeiden tietojen tarjoaminen eurooppalaisten moduulijärjestelmien paino- ja mittarajoista sekä tällaisten ajoneuvojen eritelmien kanssa yhteensopivista tieverkon osista. Tässä yhteydessä olisi myös seurattava eurooppalaisten moduulijärjestelmien käytön vaikutuksia tieturvallisuuteen, tieinfrastruktuuriin ja eri kuljetusmuotojen väliseen yhteistyöhön sekä näiden järjestelmien ympäristövaikutuksia liikennejärjestelmään, mukaan lukien vaikutukset kuljetusmuotojakaumaan.
(10)Jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava suorittaa kokeita väliaikaisesti. Uudet teknologiat, jotka mahdollistavat ajoneuvon sisäisen latauksen, kuten aurinkopaneelit, virroittimet ja sähkötiet, tai eurooppalaisten moduulijärjestelmien asteittainen käyttöönotto jäsenvaltioissa voivat vaatia enimmäispainojen ja -mittojen ylittämistä testausympäristössä, myös maiden rajat ylittävillä tieverkon osuuksilla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava suorittaa tällaisia kokeita ja testata uusien teknologioiden ja kuljetusjärjestelmien yhteensopivuutta yli rajojen. Kokeiden väliaikaista ja innovatiivista luonnetta on selvennettävä asettamalla niiden suorittamiselle enimmäisaika. Uusia teknologioita ja innovatiivisia järjestelmiä koskevien kokeiden määrää ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa, jotta ei haitata innovointia. Jäsenvaltioiden olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti uusien teknologioiden ja kuljetusjärjestelmien testaamisen tehokkuutta ja vaikutuksia tieturvallisuuteen, tieinfrastruktuuriin ja eri kuljetusmuotojen väliseen yhteistyöhön sekä ympäristövaikutuksia liikennejärjestelmään, mukaan lukien vaikutukset kuljetusmuotojakaumaan.
(11)Enimmäispainot tai -mitat ylittävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä suoritettavat jakamattomien kuormien kuljetukset sekä eurooppalaisten moduulijärjestelmien käyttö edellyttävät, että erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa asiaankuuluvien tietojen läpinäkyvyyteen, oikeusvarmuuteen ja lupaprosessien yhdenmukaistamiseen, kun otetaan huomioon lisäturvaominaisuuksien ja sopivan infrastruktuurin tarve. Sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot perustavat keskitetyn sähköisen tieto- ja viestintäjärjestelmän, joka sisältää selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa kaikki asiaankuuluvat tiedot jakamattomien kuormien kuljetuksen ja eurooppalaisten moduulijärjestelmien käytön toiminnallisista ja hallinnollisista edellytyksistä. Tämän kansallisen järjestelmän olisi myös mahdollistettava se, että liikenteenharjoittajat saavat tiedot ja toimittavat sähköisesti vakiomuotoisen hakemuksen, joka koskee jakamattomien kuormien kuljettamista kyseisessä jäsenvaltiossa koskevia erityislupia.
(12)Ensisijaisesti kaukoliikenteessä käytettävien raskaampien kuorma-autojen (kuten viisi- ja kuusiakselisten ajoneuvoyhdistelmien) rajatylittävän kuljettamisen keinotekoiset esteet olisi poistettava yhdenmukaisella tavalla, jotta voidaan hyödyntää lyhyellä aikavälillä toiminnallista tehokkuutta ja energia- ja ympäristötehokkuutta, jotka liittyvät jäsenvaltioiden myöntämään suurempaan kuormauskapasiteettiin, myös intermodaalikuljetuksissa. Päästöttömään liikkumiseen siirtymisen tehokkaaksi edistämiseksi on välttämätöntä luopua asteittain fossiilisilla polttoaineilla toimivien raskaampien kuorma-autojen käytöstä vuodesta 2035 alkaen, jolloin päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden ennustetaan kasvavan merkittävästi, jopa noin 50 prosenttiin uusista raskaiden hyötyajoneuvojen rekisteröinneistä. Kansallisessa liikenteessä olisi edelleen sallittava raskaammat kuorma-autot vaiheittaisen käytöstä poistamisen jälkeen, kun taas kansainvälisessä liikenteessä niiden olisi noudatettava direktiivin 96/53/EY liitteessä I vahvistettuja suurimpia sallittuja painoja. Kyseisessä direktiivissä lisäpainoa koskevat oikeudet rajoitetaan päästöttömiin ajoneuvoihin ja intermodaalikuljetuksissa käytettäviin ajoneuvoihin.
(13)Ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia yhdenmukaisia menettelyjä ja teknisiä eritelmiä koskevien unionin ajan tasalle saatettujen sääntöjen mukaisesti todisteeseen siitä, että ajoneuvot noudattavat direktiivissä 96/53/EY vahvistettuja arvoja, olisi sisällytettävä kattavat tiedot. Sen vuoksi viittaukset sovellettaviin unionin sääntöihin olisi saatettava ajan tasalle, jotta niihin voidaan sisällyttää erityinen viittaus komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/535. Tiedot, jotka olisi sisällytettävä vaatimustenmukaisuustodisteeseen, olisi lisäksi yhdenmukaistettava direktiivin 96/53/EY mukaisten suurimpien sallittujen painojen kanssa. Direktiivin 2 artiklassa määritellyn kuljetuksen intermodaalisen luonteen valvonta voi olla erityisen haastavaa muussa kuin kontissa olevan lastin kuljetuksissa. Sen varmistamiseksi, että intermodaalikuljetuksissa käytettäville raskaille hyötyajoneuvoille myönnettyä lisäpainoa koskevaa oikeutta käytetään asianmukaisesti, on välttämätöntä, että liikenteenharjoittajat esittävät todisteet kuljetuksen intermodaalisesta luonteesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1056/2020 nojalla perustetut digitaalisten kuljetustietojen alustat, jäljempänä ’eFTI-alustat’, ovat sopiva väline, koska ne on suunniteltu siten, että niihin sisältyvät direktiivin 92/106/EY 3 ja 7 artiklassa vahvistetut lakisääteiset tietovaatimukset. eFTI-alustan käytöstä olisi siten tehtävä pakollista, jotta rahdin kuljetukseen käytettäviä kuljetusmuotoja koskevat asiaankuuluvat kuljetustiedot voidaan kirjata ja asettaa saataville.
(14)Mahdollisuudet vähentää ajoneuvonkuljetusajoneuvojen, joissa on avoimet korit, energiankulutusta parantamalla aerodynamiikkaa ovat hyvin rajalliset. Toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt kuormien ylityspituuksista ajoneuvonkuljetusajoneuvoissa aiheuttavat kilpailun vääristymistä ja rajoittavat merkittävästi mahdollisuuksia parantaa niiden osalta toiminnallista tehokkuutta ja energiatehokkuutta kansainvälisessä liikenteessä. Sen vuoksi on välttämätöntä yhdenmukaistaa säännöt kuormien ylityspituuksista ajoneuvonkuljetusajoneuvoissa, joissa on avoimet korit, jotta varmistetaan näiden tavoitteiden asianmukainen saavuttaminen.
(15)Markkinoille on alkanut ilmestyä pidennetyillä ohjaamoilla varustettuja raskaita hyötyajoneuvoja, joissa on päästöttömät käyttövoimajärjestelmät. Päästöttömien käyttövoimajärjestelmien käyttö edellyttää teknologiasta riippuen ylimääräistä tilaa, jota ei tulisi ottaa huomioon ajoneuvon kuljetuskapasiteettia pienentävästi, jotta päästöttömille tiekuljetuksille ei aiheutuisi taloudellista haittaa. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että pidennetyille ohjaamoille säädettyjen enimmäispituuksien ylitys voi olla sellainen, että se mahdollistaa päästötöntä teknologiaa, kuten akkuja ja vetysäiliöitä, varten tarvittavan tilan edellyttäen, että aerodynaamisten ohjaamojen turvallisuus-, tehokkuus- ja mukavuusominaisuudet eivät vaarannu.
(16)Kuten on tilanne lisätilan osalta, nykyiset normit eivät myöskään sovellu kompensoimaan päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen lisäpainoa, etenkään kaukoliikenteessä. Lisäpainon ja ylimääräisen akselipainon salliminen on välttämätöntä päästöttömille ajoneuvoyhdistelmille sekä yleisimmille unionissa käytössä oleville henkilöautoille. Kevyemmät teknologiat ja parempi aerodynamiikka tekevät päästöttömien käyttövoimajärjestelmien käytöstä tehokkaampaa (esimerkiksi mahdollistamalla pidempien matkojen ajamisen ja pidemmän akun keston) vähentämällä niiden energiankulutusta. Jotta voidaan tarjota lisäkannustimia päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönotolle, edistää teknologista kehitystä ja varustaa ajoneuvoja paremmalla aerodynamiikalla, sallitut lisäpainot eivät saisi liittyä päästöttömän teknologian painoon.
(17)Sääntöjen noudattamisen tuloksellinen, tehokas ja johdonmukainen valvonta on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa liikenteenharjoittajien välinen vääristymätön kilpailu ja poistaa tieturvallisuuteen ja tieinfrastruktuuriin kohdistuvat riskit, jotka aiheutuvat sovellettavat painot tai mitat laittomasti ylittävien ajoneuvojen käytöstä. Jotta jäsenvaltiot voivat kohdentaa tienvarsitarkastukset paremmin ajoneuvoihin, joissa on ylikuormaa, ja jos ne päättävät käyttää automaattisia järjestelmiä tieinfrastruktuureissa, niiden olisi varmistettava tällaisten järjestelmien käyttöönotto vähintään Euroopan laajuisessa tieliikenneverkossa. Jotta täytäntöönpanon valvonta olisi luotettavaa ja yhdenmukaista kaikkialla unionissa, jäsenvaltioiden suorittamille tarkastuksille olisi lisäksi vahvistettava pakollinen vähimmäistaso suhteessa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen niiden alueella harjoittaman liikenteen määrään, mukaan lukien asianmukainen määrä tarkastuksia yöaikaan.
(18)Jotta voitaisiin edelleen tehostaa raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinnin valvontaa ja seurantaa unionin teillä, vähentää ruuhkia, parantaa tieturvallisuutta, vähentää infrastruktuurin vaurioitumisen riskejä ja edistää kestäviä kuljetuksia, jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan käyttöön älykkäitä pääsynohjausjärjestelmiä, joilla varmistetaan suurimpia sallittuja painoja ja mittoja koskevien sääntöjen noudattaminen. Tällaisia järjestelmiä perustaessaan jäsenvaltioiden olisi sovellettava yhteisiä vähimmäisvaatimuksia yhdenmukaisuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseksi kaikkialla EU:ssa, erityisesti vaihdettavien asiaankuuluvien tietojen saatavuuden ja muodon osalta. Järjestelmillä olisi autettava varmistamaan, että oikea ajoneuvo, jolla on oikea rahti, liikennöi oikealla tiellä ja oikeaan aikaan, jotta varmistetaan mahdollisimman vähäinen vaikutus ympäristöön, infrastruktuuriin, ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä yhteiskuntaan. Tällaisten järjestelmien perustamisessa olisi hyödynnettävä kehittyneitä älykkäitä liikennejärjestelmiä, kuten ajoneuvon ja infrastruktuurin välistä viestintää, ajoneuvon ja verkon välistä viestintää, tosiaikaista tietojen jakamista ja etävalvontaa, jotta voidaan varmistaa raskaiden hyötyajoneuvojen turvallinen ja sujuva liikenne. Nämä järjestelmät eivät saisi johtaa suhteettomiin tai syrjiviin liikennerajoituksiin.
(19)Multimodaalisen kuljetusjärjestelmän yleistymisen edistämiseksi kontissa olevan lastin kuljetuksia olisi edelleen helpotettava sallimalla ylikorkeita kontteja kuljettaville tieajoneuvoille suurempi korkeus.
(20)Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi tiedotettava säännöllisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamien sellaisten vaatimustenmukaisuustarkastusten tuloksista, jotka koskevat täytäntöönpanon valvontavälineiden ja seurantajärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä, erityisesti raskaampien ja/tai pidempien ajoneuvojen, myös modulaaristen ajoneuvoyhdistelmien, käytön toiminnallisten vaikutusten, turvallisuuteen liittyvien vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Näiden jäsenvaltioiden toimittamien tietojen avulla komission olisi voitava seurata markkinoiden kehitystä ja direktiivin 96/53/EY noudattamista. Jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi toimittaa tarvittavat tiedot komissiolle ja jotta voidaan varmistaa tietojen yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus, mikä mahdollistaa direktiivin 96/53/EY noudattamisen seurannan ja direktiivin yleisen tuloksellisuuden arvioinnin, on suotavaa, että komissio vahvistaa yhdenmukaisen käyttäjäystävällisen raportointimuodon.
(21)Jotta tieliikennealalla voitaisiin reagoida nopeasti mahdollisiin kriiseihin, kuten luonnonkatastrofeihin, pandemioihin, sotilaallisiin konflikteihin tai infrastruktuurin toimintahäiriöihin, direktiiviin 96/53/EY on tarpeen sisällyttää hätätilannelauseke, jolla mahdollistetaan tilapäisesti suurimmat sallitut painot ja/tai mitat ylittävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinti, jotta voidaan varmistaa välttämättömien tavaroiden ja palvelujen jatkuva toimitus. Tällaista poikkeuslauseketta olisi sovellettava vain silloin, kun yleinen etu sitä vaatii, ja edellyttäen, että tieturvallisuus ei vaarannu.
(22)Sen varmistamiseksi, että seurantajärjestelmät, jotka jäsenvaltiot perustavat eurooppalaisten moduulijärjestelmien vaikutusten arvioimiseksi ja kokeet, ovat yhdenmukaistettujen vähimmäisvaatimusten mukaisia, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä, joilla täydennetään direktiiviä 96/53/EY kyseisistä seurantajärjestelmistä toimitettavien tietojen ja/tai suorituskykyindikaattoreiden vähimmäistasojen määrittämisen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(23)Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa yhteinen vakiomuotoinen hakemuslomake ja yhdenmukaistaa säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kansallisten lupien tai vastaavien järjestelyjen myöntämiseen, jotka ylittävät enimmäispainot ja/tai -mitat ja jotka on tarkoitettu kuljettamaan jakamattomia kuormia, vahvistaa vakiomuotoinen raportointimalli jäsenvaltioille niiden raportointivelvollisuuksien noudattamiseksi sekä vahvistaa väliaikaisia poikkeuksia kriisistä kärsivien jäsenvaltioiden välisessä kansainvälisessä liikenteessä käytettyjen paino- ja mittarajojen soveltamisesta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(24)Kun otetaan huomioon direktiivin 96/53/EY liitteeseen I tehdyt monet muutokset, jotka liittyvät tarpeeseen tarjota lisäkannustimia päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoon, tarpeeseen yhdenmukaistaa viisiakselisten moottoriajoneuvojen enimmäispaino ja tarpeeseen edistää intermodaalikuljetuksia, on selkeyden vuoksi aiheellista korvata kyseinen liite.
(25)Jotta direktiivin 96/53/EY nojalla pyydetyt tiedot voidaan lisätä asetuksen (EU) 2020/1056 soveltamisalaan, kyseistä asetusta on muutettava.
(26)Unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat tieturvallisuuden varmistaminen, kestävien ja tehokkaiden kuljetusten edistäminen ja sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, mikä johtuu tieliikennekuljetusten rajat ylittävästä luonteesta ja ongelmista, joihin tällä direktiivillä pyritään puuttumaan. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.
(27)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.
(28)Direktiiviä 96/53/EY olisi sen vuoksi muutettava,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 96/53/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 96/53/EY seuraavasti:
1.Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
”a)
sellaisten M2- ja M3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden O-luokan perävaunujen sekä N2- ja N3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden O3- ja O4-luokan perävaunujen mittoihin, jotka on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858* 4 artiklassa;”
b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Kaikki liitteessä I mainitut painot koskevat ajoneuvojen käyttöä kuormattuina liikenteessä, eivätkä ne ole tuotantostandardeja, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2144**.”
_______
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1).”
2.Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a)korvataan toisessa luetelmakohdassa ’perävaunun’ määritelmä seuraavasti:
”–
’perävaunulla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2018/858 3 artiklan 17 alakohdassa määriteltyä ajoneuvoa,”
b)korvataan kolmannessa luetelmakohdassa ’puoliperävaunun’ määritelmä seuraavasti:
”–
’puoliperävaunulla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2018/858 3 artiklan 33 alakohdassa määriteltyä ajoneuvoa,”
c)lisätään ’ajoneuvoyhdistelmän’ määritelmän jälkeen määritelmä seuraavasti:
”–
’eurooppalaisella moduulijärjestelmällä’ tarkoitetaan yhteen tai useampaan perävaunuun tai puoliperävaunuun kytkettyä moottoriajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jossa koko yhdistelmä ylittää suurimman sallitun pituuden ja voi ylittää liitteessä I vahvistetut suurimmat sallitut painot ja jossa yksittäisen moottoriajoneuvon, perävaunu(je)n tai puoliperävaunu(je)n painot tai mitat eivät ylitä liitteessä I vahvistettuja painoja tai mittoja,”
d)lisätään ’lämpöeristetyn ajoneuvon’ määritelmän jälkeen määritelmä seuraavasti:
”–
’ajoneuvonkuljetusajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmää, joka on rakennettu tai pysyvästi mukautettu muiden ajoneuvojen kuljettamiseen,”
e)korvataan neljännessätoista luetelmakohdassa ’vaihtoehtoisella polttoaineella toimivan ajoneuvon’ määritelmä seuraavasti:
”–
’vaihtoehtoisella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, joka toimii kokonaan vaihtoehtoisella polttoaineella ja joka on hyväksytty asetuksella (EU) 2018/858 luotujen puitteiden mukaisesti,”
f)korvataan viidennessätoista luetelmakohdassa ’intermodaalikuljetuksen’ määritelmän a kohta seuraavasti:
”a) neuvoston direktiivin 92/106/ETY* 1 artiklassa määriteltyjä yhdistettyjä kuljetuksia; tai”;
________
* Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).”
g)lisätään ’rahdinantajan’ määritelmän jälkeen määritelmä seuraavasti:
”–
’eFTI-alustalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056* nojalla perustettua kuljetustietoalustaa,”
________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).”
h)korvataan toinen kohta seuraavasti:
”Kaikki liitteessä I eritellyt suurimmat sallitut mitat tarkastetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683* liitteen I mukaisesti laadittuun kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntään liitetyssä ilmoituslomakkeessa ilmoitettujen tiettyä ajoneuvoa koskevien arvojen perusteella ilman positiivisia toleransseja.”
________
* Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/683, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 panemisesta täytäntöön siltä osin kuin kyse on moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntään ja markkinavalvontaan sovellettavista hallinnollisista vaatimuksista (EUVL L 163, 26.5.2020, s. 1).”
3.Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
a)lisätään 1 kohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) sellaisilla tavaroiden tai matkustajien kansainvälisiin kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I mainittuja vaatimuksia.”
b)korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:
”3.
Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien, jotka ylittävät enimmäispainot ja/tai -mitat, voidaan sallia liikkuvan vain toimivaltaisen viranomaisen myöntämien erikoislupien nojalla tai näiden viranomaisten kanssa tapauskohtaisesti sovittujen vastaavien ehtojen mukaisesti, jos kyseiset ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät kuljettavat tai on tarkoitettu kuljettamaan jakamattomia kuormia.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että menettely lupien tai vastaavien ehtojen saamiseksi jakamattomien kuormien kuljetusta varten on sujuva, tehokas ja syrjimätön, minimoimalla hallinnolliset rasitteet ja välttämällä tarpeettomia viivästyksiä.
Jäsenvaltioiden on taattava, että jakamattomien kuormien kuljetukseen liittyvien lupien tai vastaavien ehtojen myöntämisedellytykset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä ajoneuvojen merkintöjen ja merkinannon moninaisuuden välttämiseksi ja kuvamerkkien käytön suosimiseksi tekstin sijasta. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa jakamattomien kuormien kuljetukseen liittyviä kielivaatimuksia.
4.
Jäsenvaltiot voivat sallia, että kuljetukseen käytetyt ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joita käytetään tiettyihin kansallisiin kuljetuksiin ja jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, liikkuvat jäsenvaltion alueella mitoilla, jotka poikkeavat liitteen I kohdissa 1.1, 1.2, 1.4–1.8, 4.2 ja 4.4 mainituista mitoista.
Kuljetusten ei katsota vaikuttavan merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy:
a) kuljetukset suoritetaan jäsenvaltion alueella erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä sellaisissa olosuhteissa, joissa kuljetuksia ei normaalisti suoriteta muista jäsenvaltioista lähtöisin olevilla ajoneuvoilla, esimerkiksi metsien hyväksikäyttöön ja metsäteollisuuteen liittyvät kuljetukset,
b) jäsenvaltio, joka sallii kuljetukset alueellaan ajoneuvoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joiden mitat poikkeavat liitteessä I säädetyistä mitoista, sallii myös eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnin 4 a kohdan mukaisesti siten, että voidaan saavuttaa vähintään kyseisessä jäsenvaltiossa sallittu kuormatilan pituus ja että jokainen liikennöitsijä voi hyödyntää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.”
c)lisätään 4 a kohta seuraavasti:
”4 a. Jäsenvaltiot voivat sallia eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnin alueellaan kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville esteettömällä ja avoimella tavalla tiedot, jotka liittyvät eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöintiin sovellettaviin enimmäispainoihin ja -mittoihin niiden alueella;
b) jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville esteettömällä ja avoimella tavalla tiedot siitä tieverkon osasta, jossa eurooppalaiset moduulijärjestelmät voivat liikennöidä;
c) jäsenvaltioiden on varmistettava yhteydet verkon osasta, jossa eurooppalaiset moduulijärjestelmät voivat liikennöidä niiden alueella, sellaisten naapurijäsenvaltioiden tieverkkoon, jotka myös sallivat eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnin, jotta voidaan mahdollistaa rajat ylittävä liikenne;
d) jäsenvaltioiden on perustettava seurantajärjestelmä ja arvioitava eurooppalaisten moduulijärjestelmien vaikutusta tieturvallisuuteen, tieinfrastruktuuriin ja eri kuljetusmuotojen väliseen yhteistyöhön sekä eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennejärjestelmään kohdistamia ympäristövaikutuksia, mukaan lukien vaikutukset kuljetusmuotojakaumaan.
Jos jäsenvaltio sallii tämän kohdan nojalla eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnin kansallisessa liikenteessä, se ei saa estää tai kieltää eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöimistä alueellaan kansainvälisessä liikenteessä, kunhan tällaiset järjestelmät eivät ylitä kansallisessa liikenteessä käytettäville eurooppalaisille moduulijärjestelmille vahvistettuja enimmäispainoja ja -mittoja.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne sallivat eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikennöinnin alueellaan.”;
d)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5.
Jäsenvaltiot voivat rajoitetun ajan sallia kokeita ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka sisältävät uutta teknologiaa tai uuden kuljetusjärjestelmän eivätkä voi täyttää tämän direktiivin vaatimuksia. Kyseisiä ajoneuvoja tai ajoneuvoyhdistelmiä voidaan käyttää tiettyihin kansallisiin tai kansainvälisiin kuljetustehtäviin koekauden ajan. Erityisesti kokeet eurooppalaisilla moduulijärjestelmillä sallitaan enintään viideksi vuodeksi. Kokeiden määrää ei rajoiteta. Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa tästä komissiolle.
Jäsenvaltioiden on perustettava seurantajärjestelmä ja arvioitava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kokeiden vaikutusta tieturvallisuuteen, tieinfrastruktuuriin ja eri kuljetusmuotojen väliseen yhteistyöhön sekä näiden kokeiden ympäristövaikutuksia liikennejärjestelmään, mukaan lukien vaikutukset kuljetusmuotojakaumaan.”;
e)lisätään 5 a kohta seuraavasti:
”5 a. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 h artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi määrittämällä vähimmäistiedot ja suorituskykyindikaattorit, jotka on toimitettava tämän artiklan 4 a kohdan d alakohdassa ja 5 kohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden perustamien seurantajärjestelmien avulla.”;
f)kumotaan 7 kohta;
4.Lisätään 4 a ja 4 b artikla seuraavasti:
”4 a artikla
1. Jäsenvaltioiden on perustettava sähköinen tieto- ja viestintäjärjestelmä, jossa on vähintään seuraavat keskitetyn palvelupisteen toiminnot, ja hallinnoitava kyseistä järjestelmää:
a) keskitetty kansallinen asiointipiste, jonka kautta hakijan on toimitettava 4 artiklan 3 kohdassa säädettyä erityislupaa tai vastaavia ehtoja koskeva hakemus vakiomuodossa;
b) keskitetty kansallinen yhteyspiste, jonka kautta hakijat voivat saada tiedot 4 artiklan 3 kohdassa säädetyistä erityislupien tai vastaavien ehtojen hakemista koskevista vaatimuksista sekä reittiensä suunnittelua varten tarvittavat tiedot selkeällä, helposti saatavilla olevalla ja avoimella tavalla;
c) keskitetty kansallinen yhteyspiste, jonka kautta eurooppalaisten moduulijärjestelmien liikenteenharjoittajat voivat tarvittaessa saada 4 artiklan 4 a kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.
2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteinen vakiohakemuslomake ja yhdenmukaistetaan säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten lupien tai vastaavien ehtojen myöntämiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 i artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
”4 b artikla
1. Jos jäsenvaltio sallii 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla alueellaan liikennöinnin ajoneuvoyhdistelmillä, joiden enimmäispaino ylittää liitteessä I olevassa 2.2.1 tai 2.2.2 kohdassa vahvistetut rajat, se ei saa estää tai kieltää alueellaan liikennöintiä sellaisilla kansainvälisessä liikenteessä käytettävillä ajoneuvoyhdistelmillä, jotka noudattavat kansallisille tavarankuljetuksille vahvistettuja painoarvoja, kunhan tällaisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu paino ei ylitä 44:ää tonnia.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa vahvistettu 44 tonnin painoraja voidaan ylittää, jos jäsenvaltio sallii tällaisille ajoneuvoyhdistelmille suuremmat painoarvot, kun niitä käytetään intermodaalikuljetuksessa.
3. Päästöttömien ajoneuvojen käyttöönoton odotetun yleistymisen vuoksi tätä artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2034 asti.”;
5.Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitetuissa ja tämän direktiivin mukaisissa ajoneuvoissa on yksi seuraavista todisteista:
a) seuraavien kahden kilven yhdistelmä:
–i) komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2021/535* mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty ”valmistajan lakisääteinen kilpi”,
–ii) tämän direktiivin liitteessä III vahvistettuja mittoja koskeva ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2021/535 liitteen II mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi;
b) yksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2021/535 liitteen II mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot;
c) sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön. Asiakirjassa on oltava samat otsikot ja tiedot kuin a alakohdassa tarkoitetuissa kilvissä. Asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa, ja se tulee suojata asianmukaisesti.”;
________
* Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/535, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2021, sääntöjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2144 soveltamiseksi siltä osin kuin on kyse ajoneuvojen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä niiden yleisten rakenteellisten ominaisuuksien ja turvallisuuden osalta sovellettavista yhtenäisistä menettelyistä ja teknisistä eritelmistä (EUVL L 117, 6.4.2021, s. 1).”;
b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Painoja koskevan vaatimustenmukaisuustodisteen keskimmäisessä sarakkeessa on tarvittaessa ilmoitettava kyseistä ajoneuvoa koskevat unionin painoja koskevat raja-arvot.
c)lisätään 7 kohta seuraavasti:
”7. Jotta kuljetus voidaan katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi intermodaalikuljetukseksi, rahdinantajan tai intermodaalikuljetuksen järjestävän yrityksen, jos se on eri kuin rahdinantaja, on varmistettava, että direktiivin 92/106/ETY 3 ja 7 artiklassa tarkoitetut asiakirjat kirjataan ja asetetaan saataville eFTI-alustalla asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti. Tällaisten tietojen on oltava toimivaltaisten viranomaisten saatavilla samalla eFTI-alustalla, jolle kuljetustiedot on kirjattu, asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti.”
6.Muutetaan 8 b artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, jotka niiden energiatehokkuuden parantamiseksi on varustettu aerodynaamisilla laitteilla ja jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa vahvistetut vaatimukset sekä ovat asetuksen (EU) 2018/858 mukaisia, saavat ylittää tämän direktiivin liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa asetetut enimmäispituudet, jotta tällaiset laitteet voidaan liittää ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien takaosaan. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, jotka on varustettu tällaisilla laitteilla, on oltava tämän direktiivin liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisia, eivätkä niiden enimmäispituuksien ylitykset saa johtaa kyseisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kuormatilan pituuden lisääntymiseen.
2. Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetut aerodynaamiset laitteet saatetaan markkinoille, ne on tyyppihyväksyttävä noudattaen asetuksella (EU) 2018/858 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/535 luotujen puitteiden mukaisia tyyppihyväksyntäsääntöjä.”;
b)kumotaan 5 kohta;
7.Lisätään 8 c artikla seuraavasti:
”8 c artikla
Ajoneuvonkuljetusajoneuvot, joissa on avoimet korit, voivat kuormattuina ylittää liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa vahvistetut enimmäispituudet yhteensä enintään 20,75 metriin asti käyttäen sallittuja kuormatasoja.
Ajoneuvonkuljetusajoneuvojen ylityspituus tai kuormataso ei saa työntyä ulos suhteessa kuormaan. Kuorma voi työntyä vetoauton eteen enintään 0,5 metriä edellyttäen, että kuljetettavan ajoneuvon ensimmäinen akseli on perävaunurakenteen päällä. Kuorma voi työntyä taakse enintään 1,5 metriä edellyttäen, että kuljetettavan ajoneuvon viimeinen akseli on perävaunurakenteen päällä.”
8.Muutetaan 9 a artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1.
Asetuksen (EU) 2018/858 mukaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien sallitaan ylittää tämän direktiivin liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa asetetut enimmäispituudet edellyttäen, että niiden ohjaamot parantavat aerodynamiikkaa, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Tämän artiklan nojalla sallittua enimmäispituuksien ylittymistä voidaan käyttää myös päästöttömän teknologian asentamiseen. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, jotka on varustettu tällaisilla ohjaamoilla, on oltava tämän direktiivin liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisia, eivätkä niiden enimmäispituuksien ylitykset saa johtaa kyseisten ajoneuvojen kuljetuskapasiteetin lisääntymiseen.
2.
Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot saatetaan markkinoille, ne on hyväksyttävä noudattaen asetuksella (EU) 2018/858 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/535 luotujen puitteiden mukaisia tyyppihyväksyntäsääntöjä.”;
b)kumotaan 3 kohta;
9.Korvataan 10 b artikla seuraavasti:
”10 b artikla
1. Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien tai päästöttömien ajoneuvojen suurimmat sallitut painot ja akselipainot ovat ne, jotka on vahvistettu liitteessä I olevissa 2.2, 2.3, 2.4, 3.4.2 ja 3.4.3 kohdassa.
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien muiden kuin päästöttömien ajoneuvojen edellyttämä lisäpaino on määriteltävä valmistajan toimittamien asiakirjojen pohjalta kyseisen ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä. Kyseinen lisäpaino ilmoitetaan 6 artiklan mukaisesti vaaditussa virallisessa todistuksessa.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 h artiklan mukaisesti tämä direktiivin täydentämiseksi päivittämällä niiden 2 artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden luetteloa, jotka edellyttävät lisäpainoa. On erityisen tärkeää, että ennen kuin komissio hyväksyy nämä delegoidut säädökset, se noudattaa tavanomaista käytäntöään ja kuulee asiantuntijoita, jäsenvaltioiden asiantuntijat mukaan lukien.
2.
Liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa vahvistetut enimmäispituudet voidaan päästöttömien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, joihin kuuluu päästöttömiä ajoneuvoja, osalta ylittää päästötöntä teknologiaa varten tarvittavalla enintään 90 cm:n lisäpituudella, jotta tällaisia laitteita voidaan lisätä ajoneuvoon. Tällaisten päästöttömien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien on oltava tämän direktiivin liitteessä I olevien 1.5 ja 1.5 a kohdan mukaisia eivätkä niiden enimmäispituuksien ylitykset saa johtaa kyseisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kuormatilan pituuden lisääntymiseen, jotta voidaan varmistaa perävaunujen ja puoliperävaunujen yhteensopivuus intermodaalikuljetuksia koskevien vaatimusten kanssa.
Päästöttömien ajoneuvojen edellyttämä lisäpituus on määriteltävä valmistajan toimittamien asiakirjojen pohjalta kyseisen ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä. Kyseinen lisäpituus ilmoitetaan 6 artiklan mukaisesti vaaditussa virallisessa todistuksessa.”;
10.Korvataan 10 c artikla seuraavasti:
11.”10 c artikla
12.Liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa, tapauksen mukaan 9 a artiklan 1 kohdan ja 10 b artiklan 2 kohdan edellytyksin, vahvistetut enimmäispituudet ja liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa vahvistetut enimmäisetäisyydet voidaan ylittää 15 cm:llä sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien osalta, joissa kuljetetaan pituudeltaan 45 jalan mittaisia kontteja tai pituudeltaan 45 jalan mittaisia vaihtokoreja, tyhjiä tai kuormattuja, edellyttäen, että kyseisen kontin tai vaihtokorin tieliikennekuljetus on osa intermodaalikuljetusta.”;
13.Muutetaan 10 d artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityistoimenpiteitä niiden liikenteessä olevien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien tunnistamiseksi, jotka todennäköisesti ovat ylittäneet suurimman sallitun painon ja jotka niiden toimivaltaisten viranomaisten näin ollen olisi tarkastettava sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia noudatetaan. Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa tieinfrastruktuureihin sijoitettujen automaattisten järjestelmien tai ajoneuvoon 4 kohdan mukaisesti asennettujen punnituslaitteiden avulla.
Jos jäsenvaltiot päättävät sijoittaa automaattisia järjestelmiä tieinfrastruktuureihin, niiden olisi varmistettava tällaisten järjestelmien käyttöönotto vähintään asetuksella (EU) 1315/2013* perustetussa Euroopan laajuisessa tieliikenneverkossa.
Jäsenvaltio ei saa vaatia ajoneuvoon asennettavien punnituslaitteiden asentamista toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityihin ajoneuvoihin tai ajoneuvoyhdistelmiin.
Rajoittamatta unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun automaattisia järjestelmiä käytetään tähän direktiiviin kohdistuvien rikkomusten toteamiseen ja seuraamusten määräämiseen, tällaisten automaattisten järjestelmien on oltava sertifioituja. Jos automaattisia järjestelmiä käytetään yksinomaan tunnistamistarkoituksiin, sertifiointia ei vaadita.
2.
Kunkin jäsenvaltion on joka kalenterivuosi suoritettava vähintään kuusi ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien painoa koskevaa tarkastusta miljoonaa sellaista ajoneuvokilometriä kohti, jotka on kuljettu jäsenvaltion alueella tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla tavarankuljetuksiin tarkoitetuilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, riippumatta siitä, missä maassa tällaiset ajoneuvot on rekisteröity tai otettu käyttöön. Vaatimustenmukaisuustarkastuksiin on sisällyttävä asianmukainen määrä yöaikaan tehtäviä tarkastuksia.”;
________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
b)korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
c)”5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset 4 kohdan mukaista yhteentoimivuutta ja yhteensopivuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaista täytäntöönpanoa varten.”;
14.lisätään 10 d a artikla seuraavasti:
”10 d a artikla
1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa alueellaan älykkäitä pääsynohjausjärjestelmiä säännelläkseen, valvoakseen ja helpottaakseen raskaiden hyötyajoneuvojen pääsyä tietyille teille tai alueille.
Tässä artiklassa ’älykkäällä pääsynohjausjärjestelmällä’ tarkoitetaan teknistä ja toiminnallista kehystä, jolla hallitaan raskaiden hyötyajoneuvojen pääsyä tieverkkoon käyttämällä telematiikkaa sen varmistamiseksi, että sovellettavia painoja ja mittoja koskevia sääntöjä noudatetaan.
2. Kun jäsenvaltio ottaa käyttöön älykkään pääsynohjausjärjestelmän 1 kohdan mukaisesti, sen on varmistettava, että sen älykkäät pääsynohjausjärjestelmät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU* mukaisia. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että älykkääseen pääsynohjausjärjestelmään liittyvät ja direktiivin 2010/40/EU soveltamisalaan kuuluvat tiedot, mukaan lukien paino-, pituus-, leveys- tai korkeusrajoitukset, ovat koneellisesti luettavassa digitaalisessa muodossa ja saatavilla delegoidulla asetuksella (EU) 2022/670** perustettujen kansallisten yhteyspisteiden kautta.
3. Kun jäsenvaltio ottaa käyttöön älykkään pääsynohjausjärjestelmän 1 kohdan mukaisesti, sen on:
a) määriteltävä perusteet, joilla raskaille hyötyajoneuvoille myönnetään pääsy, mukaan lukien ajoneuvon paino, pituus, tekniset eritelmät ja erityisten turvallisuusstandardien noudattaminen;
b) suosittava kehittyneiden älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöä turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ja ruuhkien vähentämiseksi tieliikenteessä, johon älykkäät pääsynohjausjärjestelmät vaikuttavat;
c) perustettava kattava tieto- ja viestintäjärjestelmä, jolla tiedotetaan raskaiden hyötyajoneuvojen liikenteenharjoittajille älykkään pääsynohjausjärjestelmän vaatimuksista, hakumenettelyistä ja järjestelmän mahdollisista päivityksistä tai muutoksista.
4. Älykkäiden pääsynohjausjärjestelmien käyttöön ottaminen jäsenvaltiossa ei saa aiheuttaa syrjiviä tai suhteettomia rajoituksia tavaroiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle eikä se saa kohtuuttomasti haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.
________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).
** Komission delegoitu asetus (EU) 2022/670, annettu 2 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä tosiaikaisia liikennetietoja koskevien EU:n laajuisten palvelujen tarjoamisen osalta (EUVL L 122, 25.4.2022, s. 1).”
15.Korvataan 10 f artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
”a) rahdinantajan on annettava liikenteenharjoittajalle, jonka tehtäväksi kontin tai vaihtokorin kuljetus annetaan, ilmoitus kuljetettavan kontin tai vaihtokorin painosta ja korkeudesta; ja”;
16.Korvataan 10 g artikla seuraavasti:
”10 g artikla
1. Jäsenvaltioiden on joka toinen vuosi ja viimeistään asianomaista kaksivuotiskautta seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta lähetettävä komissiolle tarvittavat tiedot seuraavista:
a) kahden edellisen kalenterivuoden aikana toteutettujen tarkastusten lukumäärä;
b) niiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien lukumäärä, joissa on havaittu ylikuormaa;
c) tieinfrastruktuureihin 10 d artiklan 1 kohdan mukaisesti sijoitettujen automaattisten järjestelmien lukumäärä ja sijainti sekä se, onko ne tarkoitettu yksinomaan tunnistamistarkoituksiin vai onko ne sertifioitu suoraa täytäntöönpanon valvontaa varten;
d) 10 d a artiklan mukaisesti perustettujen älykkäiden pääsynohjausjärjestelmien toteuttaminen ja tehokkuus;
e) erikoiskuljetuksille 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettyjen kansallisten lupien lukumäärä ja kesto (kertaluonteiset luvat tai pitkäaikaiset luvat);
f) 4 artiklan 4 a kohdan d alakohdan ja 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritettujen arviointien tulokset.
Nämä tiedot on eriteltävä vuosikohtaisesti.
2. Komissio laatii 1 kohdan nojalla saaduista tiedoista analyysin ja esittää saatujen tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 13 kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut tiedot kaikilta jäsenvaltioilta. Tähän kertomukseen on sisällyttävä tiedot merkityksellisestä kehityksestä kyseisillä aloilla.
3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä sähköisessä muodossa olevan vakiomuotoisen raportointilomakkeen, jota jäsenvaltiot käyttävät 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseen komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 i artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
17.Korvataan 10 h artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] alkaen viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 5 a kohdassa ja 10 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”;
18.Lisätään 10 i artiklaan 4 kohta seuraavasti:
”4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) 182/2011 8 artiklaa.”;
19.Kumotaan 10 j artikla;
20.Lisätään 10 k artikla seuraavasti:
”10 k artikla
Kriisitilanteessa, jossa yleinen etu sitä vaatii ja edellyttäen, ettei tieturvallisuus vaarannu, jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisessa liikenteessä käytettäville ajoneuvoille enintään kahden kuukauden ajaksi väliaikaisia poikkeuksia liitteessä I vahvistettujen paino- ja mittarajojen soveltamisesta.
Tällainen poikkeus on perusteltava asianmukaisesti, ja siitä on ilmoitettava viipymättä komissiolle. Komissio julkaisee viipymättä tiedot myönnetystä poikkeuksesta virallisella verkkosivustollaan.
Jos kriisitilanne vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen väliaikaisia poikkeuksia liitteessä I vahvistettujen paino- ja mittarajojen soveltamisesta ajoneuvoille, joita käytetään kansainvälisessä liikenteessä niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin kriisitilanne vaikuttaa. Poikkeus voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi, ja se voidaan uusia vain kriisitilanteen jatkuessa. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 10 i artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tässä artiklassa kriisitilanteella tarkoitetaan unionissa tai sen ulkopuolella tapahtuvaa poikkeuksellista, odottamatonta ja äkillistä, luonnollista tai ihmisen aiheuttamaa tapahtumaa, joka on luonteeltaan ja laajuudeltaan poikkeuksellinen ja jolla on merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia tieliikennealaan tai unionin kansalaisten talouteen tai hyvinvointiin niin, että yhteiskunnan tavanomainen toiminta häiriintyy merkittävästi ja yleinen etu vaatii kiireellisiä toimia.”;
21.Korvataan liite I tämän direktiivin liitteellä;
22.Korvataan liitteessä III ilmaisu ”direktiivissä 76/114/ETY” ilmaisulla ”komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/535 liitteessä II”.
2 artikla
Asetuksen (EU) 2020/1056 muuttaminen
Lisätään asetuksen (EU) 2020/1056 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan vi alakohta seuraavasti:
”vi) neuvoston direktiivin 96/53/EY* 6 artiklan 7 kohdassa;”
________
* Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).
3 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1.
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [hyväksymispäivä + 2 vuotta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t)
1.3.Ehdotus/aloite liittyy
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
1.4.4.Tulosindikaattorit
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta
1.2.
Toimintalohko(t)
1.3.
Ehdotus/aloite liittyy
☑ uuteen toimeen
◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen
◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen
◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.4.
Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.
Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Tämän aloitteen yleisinä tavoitteina on parantaa maantieliikenteen energiatehokkuutta ja toiminnallista tehokkuutta osana laajempaa kontekstia, johon kuuluvat EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet, joita korotetaan vuoteen 2030 mennessä, ja EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite, sekä varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tasapuolinen kilpailu tieliikenteen sisämarkkinoilla.
1.4.2.
Erityistavoite (Erityistavoitteet)
Erityistavoite
Aloitteella on kolme erityistavoitetta:
1.
Poistaa päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen ja energiaa säästävien laitteiden käyttöönoton esteet ja kannustaa intermodaalikuljetusten käyttöä.
2.
Yhdenmukaistaa raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäispainoa ja -mittoja rajatylittävissä operaatioissa koskevat säännöt.
3.
Parantaa rajatylittävien sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa, myös liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Nämä tavoitteet on saavutettava niin, että säilytetään tasapaino infrastruktuurin ylläpidon, liikenneturvallisuuden sekä liikennejärjestelmän kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämisen välillä.
1.4.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Ehdotuksella tarjotaan liikenteenharjoittajille kannustimia mahdollistamalla suuremmat lastauskapasiteetit päästöttömille raskaille hyötyajoneuvoille sekä kaikentyyppisille intermodaalikuljetuksissa käytettäville raskaille hyötyajoneuvoille ja nopeutetaan siten päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoa ja edistetään intermodaalikuljetusten määrän kasvua. Tämän seurauksena päästöttömien ajoneuvojen osuus kaikista raskaista hyötyajoneuvoista ja päästöttömillä raskailla hyötyajoneuvoilla toteutettavien kuljetusten määrä kasvaa ja on noin 90 prosenttia päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaistonnikilometreistä vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksella myös siirrytään pelkästään maanteitse tapahtuvasta kuljetuksesta intermodaalikuljetuksiin, joiden määrän arvioidaan olevan noin 21 miljardia tonnikilometriä vuonna 2030 ja 26 miljardia tonnikilometriä vuonna 2050 verrattuna perustasoon.
Ehdotuksella yhdenmukaistetaan sääntöjä, joita sovelletaan pidempien/raskaampien ajoneuvojen käyttöön rajatylittävässä toiminnassa, ja yksinkertaistetaan tarvittaessa lupien hakemiseen liittyviä menettelyjä. Tämä vähentää liikenteenharjoittajien hallinnollista taakkaa ja parantaa mainittujen ajoneuvojen käytön energiatehokkuutta ja toiminnallista tehokkuutta. Toiminnanharjoittajien nettokustannussäästöjen arvioidaan olevan 45 miljardia euroa nykyarvona ilmaistuna vuosina 2025–2050 verrattuna perustasoon.
Ehdotuksella parannetaan seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa ja estetään siten ylikuormattujen ja muiden vaatimustenvastaisten raskaiden hyötyajoneuvojen liikkuminen EU:n teillä ja poistetaan tällaisten ajoneuvojen aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit ja kilpailun vääristyminen.
Yhteensä ehdotus vähentää vuosina 2025–2050 hiilidioksidipäästöjä 27,8 miljoonalla tonnilla (1,2 % tavarankuljetusten hiilidioksidipäästöistä). Hiilidioksidipäästöjen ulkoisten kustannusten (ilmaistuna nykyarvona vuosina 2025–2050 suhteessa perustasoon) arvioidaan laskevan 3,5 miljardilla eurolla.
Ehdotuksen odotetaan vähentävän kuolemaan johtavien onnettomuuksien ulkoisia kustannuksia noin 0,9 miljardilla eurolla, koska vuosina 2025–2050 ihmishenkiä säästyy kumulatiivisesti 411 perustasoon verrattuna.
1.4.4.
Tulosindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.
Komissio seuraa ja arvioi direktiivin todellisia vaikutuksia eri toimilla ja indikaattoreilla, joiden avulla se voi mitata edistymistä erityisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Edistymistä sisämarkkinoiden esteiden poistamisessa mitataan poistettujen kansallisten vaatimusten määrällä ja seuraamalla hallinto- ja toimintakustannusten vähennyksiä, jotka liittyvät yksinkertaistettuihin lupamenettelyihin ja rajatylittävän toiminnan helpottamiseen. Asiaankuuluvat tiedot kerätään keskeisimmiltä sidosryhmiltä, kuten tavaraliikenteen harjoittajien järjestöiltä, erikoiskuljetusorganisaatioilta ja kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta.
Päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen ja energiaa säästävien laitteiden käyttöönoton edistämistä arvioidaan sen perusteella, miten päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen rekisteröintimäärä, myyntimäärät ja niiden osuus koko raskaiden hyötyajoneuvojen kannasta ovat lisääntyneet, ja miten esiasennetuilla energiaa säästävillä laitteilla varustettujen raskaiden hyötyajoneuvojen määrä on kasvanut. Asiaa koskevat tiedot kerätään jäsenvaltioiden, autonvalmistajien ja tavaranliikenteen harjoittajien yhdistysten tilastoista.
Intermodaalikuljetusten edistämistä seurataan analysoimalla intermodaalikuljetusten määrän kasvua, intermodaalikuljetuksiin osallistuvien tavaraliikenteen harjoittajien määrän kasvua ja ylikorkeiden konttien kuljetusmäärien kasvua. Tiedot kerätään alakohtaisilta organisaatioilta, liikennemuotokohtaisten kuljetusten määrää koskevista virallisista tilastoista ja tavaraliikennemuotojen osuuksien muutoksista. Asiaankuuluvat tiedot voidaan kerätä myös eFTI-alustoilta, jotka sisältävät tietoja tavarakuljetuksista.
Täytäntöönpanon tehokkuuden parantumista arvioidaan tarkastelemalla täytäntöönpanon valvontatoimenpiteitä. Tiedot tarkastusten lukumäärästä, havaituista rikkomuksista, havaitsemisasteesta, määrätyistä seuraamuksista ja vaatimustenmukaisuuden noudattamisasteesta sekä asennettujen WIM-järjestelmien määrästä ja tyypeistä kerättäisiin kansallisilta viranomaisilta, erityisesti lainvalvontaviranomaisilta. Sidosryhmät voivat myös antaa tietoja täytäntöönpanokäytäntöjen johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta.
1.5.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Ehdotetun direktiivin on määrä tulla voimaan vuonna 2025.
Yhdenmukaistamis- ja seurantatoimenpiteiden osalta siinä suunnitellaan muun muassa seuraavaa: i) hallinnollisten ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen jakamattomien kuormien kuljettamiselle ja ii) yhteisten periaatteiden vahvistaminen älykkään pääsynohjauksen vapaaehtoiselle toteuttamiselle. Näihin kahteen toimeen sisältyy valmistelutoimia, jotka toteutetaan vuosina 2025–2027. Kuhunkin toimeen kuuluu ulkopuolisen tutkimuksen tekeminen ja työpajojen järjestäminen alan asiantuntijoiden kanssa. Vuosina 2025–2027 tarvitaan rahoitusta kahdelle tutkimukselle ja neljälle asiantuntijatyöpajalle.
1.5.2.
EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Direktiivin jälkiarviointi vahvisti, että EU:n toimista saadaan lisäarvoa EU:n teillä liikkuvia raskaita hyötyajoneuvoja koskevien yhteisten standardien vahvistamisessa. Direktiivin puutteet, kuten oikeudelliset porsaanreiät ja vanhentuneet standardit, haittaavat kuitenkin hiilestä irtautumista koskevien teknologioiden laajaa käyttöönottoa ja toiminnan tehokkuuden parantamista rajatylittävässä liikenteessä. EU:n koordinoitujen toimien puuttuminen johtaisi markkinoiden pirstaloitumiseen, kilpailun vääristymiseen ja syrjiviin valvontakäytäntöihin. Tämä heikentäisi kannustimia päästöttömien ajoneuvojen ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttöönottoon. Kansallisen, paikallisen ja alakohtaisen tason aloitteet eivät riitä ratkaisemaan EU:n laajuisia ongelmia ja niiden taustalla olevia tekijöitä tai edistämään mielekkäällä tavalla hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista. EU:n toimet ovat näin ollen tarpeen, jotta saadaan oikeudellista selkeyttä sääntöihin, joita sovelletaan pidempien/raskaampien ajoneuvojen rajatylittävään toimintaan, luodaan vahvempia kannustimia päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönotolle ja intermodaalikuljetusten määrän kasvulle sekä varmistetaan voimassa olevien sääntöjen tehokkaampi ja johdonmukaisempi rajatylittävä valvonta.
1.5.3.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Vuonna 1996 annettua alkuperäistä direktiiviä on muutettu vuonna 2002 direktiivillä 2002/7/EY ja vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/719. Vuonna 2002 tehdyllä tarkistuksella yhdenmukaistettiin linja-autojen suurimmat sallitut mitat kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä, jotta mahdollistetaan saumaton maanteiden henkilöliikenne EU:ssa. Vuoden 2015 tarkistuksessa säädettiin tietyistä poikkeuksista ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpiin sallittuihin painoihin ja mittoihin, jotta kannustettaisiin vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien voimalaitteiden käyttöönottoon, parannettaisiin ajoneuvojen aerodynamiikkaa ja varmistettaisiin yhteentoimivuus muiden liikennemuotojen kanssa. Näiden poikkeusten pääasiallisena tarkoituksena oli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä liikenneturvallisuuden ja kuljettajien mukavuuden parantaminen kaupallisessa (tavara)liikenteessä.
Nykyisen direktiivin vuonna 2022 tehdyssä arvioinnissa todettiin kuitenkin, että vaikka direktiivi edistää tehokkaasti liikenneturvallisuutta, suojelee tehokkaasti tieinfrastruktuuria ja helpottaa maantieajoneuvojen käyttöä intermodaalisessa konttikuljetuksessa, se ei riitä varmistamaan reilua kilpailua eikä kannustamaan päästöttömien ja energiaa säästävien teknologioiden ja laitteiden käyttöön.
Arvioinnissa todettiin, että kannustimet maantiekuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olivat riittämättömiä eivätkä heijasta uusien päästöttömien teknologioiden käytön vaikutuksia. Tällaiset teknologiat voivat olla raskaampia ja viedä enemmän tilaa kuin polttomoottoriteknologiat. Kansalliset poikkeukset, joilla sallitaan pidempien ja/tai raskaampien ajoneuvojen liikkuminen, ovat myös johtaneet toisistaan poikkeavien sääntöjen käyttöön, haitanneet raskaiden hyötyajoneuvojen sujuvaa rajatylittävää liikennettä EU:ssa ja johtaneet toiminnallisen tehokkuuden ja energiatehokkuuden heikkenemiseen. Tämä yhdistelmä EU:n ja kansallisia vaatimuksia sekä kahdenväliset järjestelyt ja oikeudelliset epävarmuustekijät ovat myös johtaneet tehottomaan ja epäjohdonmukaiseen täytäntöönpanon valvontaan erityisesti rajatylittävässä liikenteessä.
Nämä havainnot vahvistivat, että on tarpeen poistaa sääntelyyn liittyviä ja teknisiä esteitä ja tarjota vahvempia kannustimia päästöttömien teknologioiden ja energiaa säästävien laitteiden käyttöönottoon raskaiden hyötyajoneuvojen alalla; helpottaa edelleen intermodaalikuljetuksia; yhdenmukaistaa ja selkeyttää pidempien ja/tai raskaampien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöä rajatylittävissä kuljetuksissa koskevia sääntöjä; ja tehdä täytäntöönpanon valvonnasta vaikuttavaa, tehokasta ja johdonmukaista kaikkialla EU:ssa.
1.5.4.
Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Ehdotus on monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. EU:n rahoitusta tarvitaan kattamaan menot toimista, joilla tuetaan sellaisten yhteisten standardien kehittämistä, jotka mahdollistavat erikoiskuljetukset, sekä älykkäiden liikennejärjestelmien yhdenmukaiseen käyttöönottoon kaikkialla EU:ssa.
1.5.5.
Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Tämän ehdotuksen talousarviovaikutukset ovat vähäiset. Ne koostuvat vakiomuotoisten ulkoisen tuen analyysien rahoittamisesta ja asiantuntijoiden kuulemisista, jotka ovat tarpeen sellaisten yhteisten teknisten vaatimusten vahvistamiseksi, joilla voidaan varmistaa raskaisiin hyötyajoneuvoihin sovellettavien sääntöjen johdonmukainen soveltaminen EU:ssa.
1.6.
Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
◻ kesto on rajattu
◻
toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
◻
maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.
☑ kestoa ei ole rajattu
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.
Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
◻ toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;
◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;
◻ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.
Huomautukset:
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Liikenteen ja liikkumisen pääosasto toteuttaa tehtävät suoraan vuotuisen suunnittelu- ja seurantasyklin mukaisesti, mukaan lukien tuloksista raportoiminen liikenteen ja liikkumisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.
Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Liikenteen ja liikkumisen pääosaston tieliikennepolitiikkaa käsittelevä yksikkö seuraa direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa. Menot toteutetaan suoralla hallinnoinnilla soveltaen kaikilta osin varainhoitoasetuksen säännöksiä ja kokouksiin kutsuttujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamisesta 5 päivänä joulukuuta 2007 tehtyä komission päätöstä C(2007)5858 sekä näihin sääntöihin mahdollisesti tehtyjä tarkistuksia. Rahoitusta myönnetään hankintamenettelyillä ja asiantuntijoiden kulukorvauksilla. Liikenteen ja liikkumisen pääosaston hankintojen ja avustusten valvontastrategiaan sisältyy menettelyihin ja sopimusten allekirjoittamiseen liittyviä oikeudellisia, toiminnallisia ja taloudellisia ennakkotarkastuksia. Lisäksi tavaroiden ja palvelujen hankinnasta aiheutuviin menoihin sovelletaan tarvittaessa varainhoidon jälkitarkastuksia.
2.2.2.
Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Puitesopimusten piirissä olevia potentiaalisia palveluntarjoajia pidetään vähäriskisinä toimeksisaajina. Mahdolliset riskit katettaisiin näin ollen varainhoitoasetuksen nykyisillä mekanismeilla, ja niitä lievennetään liikenteen ja liikkumisen pääosaston sisäisillä tarkastuksilla (järjestelmällinen oikeudellinen ja taloudellinen ennakkovalvonta, menojen jälkitarkastukset sellaisina kuin ne on määritelty vuotuisissa tarkastuksia koskevissa työsuunnitelmissa). Asiantuntijakulujen korvaamisen osalta maksupyyntöjen aitouteen ja oikeellisuuteen liittyviä riskejä vähennetään käyttämällä AGM-järjestelmää. Se on verkkotyökalu, jonka avulla voidaan suunnitella, organisoida ja käsitellä ulkopuolisten asiantuntijoiden tapaamisista aiheutuvien kulujen korvauksia. Lisäksi otetaan käyttöön asianmukaisia valvontatoimia, joilla vähennetään riskiä eturistiriidoista.
2.2.3.
Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Koska EU:n rahoituksen laajuus ja määrä ovat rajalliset ja koska EU:n varojen saajia pidetään vähäriskisinä, tämän aloitteen ei odoteta aiheuttavan valvontakustannuksia, jotka ylittävät liikenteen ja liikkumisen pääosaston nykyiset valvontakustannukset. Virheriski maksu- ja päättämishetkellä pysyy odotusten mukaan alle 2 prosentissa.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta
Komission tavanomaisia ennaltaehkäisy- ja suojelutoimenpiteitä sovellettaisiin erityisesti seuraaviin:
– Komission henkilöstö tarkastaa kaikista palveluista suoritettavat maksut ennen niiden maksamista ottaen huomioon mahdolliset sopimusvelvoitteet, taloudenpidon periaatteet sekä moitteettoman varainhoidon tai hallinnon periaatteet. Kaikkiin komission ja maksujen vastaanottajien välisiin avustussopimuksiin sisällytetään petosten torjuntaa koskevia määräyksiä (valvonta, selontekovaatimukset jne.).
– Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimuksista annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöksiä.
Lisäksi komissio pitää voimassa vankan petostentorjuntastrategian, jota tarkistetaan parhaillaan.
Liikenteen ja liikkumisen pääosasto hyväksyi tarkistetun petostentorjuntastrategian vuonna 2020. Liikenteen ja liikkumisen pääosaston petostentorjuntastrategia perustuu komission petostentorjuntastrategiaan ja sisäisesti tehtyyn erityiseen riskinarviointiin, jonka tarkoituksena on tunnistaa petoksille altteimmat alat, jo käytössä olevat valvontatoimet sekä tarvittavat toimet, joilla parannetaan liikenteen ja liikkumisen pääosaston valmiuksia ehkäistä, havaita ja korjata petoksia.
Julkisiin hankintoihin sovellettavilla sopimusmääräyksillä varmistetaan, että komission yksiköt, myös OLAF, voivat suorittaa tarkastuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia OLAFin suosittelemien vakiosäännösten mukaisesti.
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta
|
muilta kolmansilta mailta
|
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
|
|
1
|
02 20 04 01
|
JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
|
7
|
20 02 06 02
|
JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
3.2.
Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
☑
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
1
|
Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous
|
|
Pääosasto MOVE
|
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
|
• Toimintamäärärahat
|
|
|
|
|
|
Budjettikohta 02 20 04 01
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,400
|
0,400
|
|
0,800
|
|
|
Maksut
|
(2a)
|
0,200
|
0,400
|
0,200
|
0,800
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
|
|
|
|
|
|
Budjettikohta
|
|
(3)
|
|
|
|
|
|
MOVE-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1a+1b +3
|
0,400
|
0,400
|
|
0,800
|
|
|
Maksut
|
=2a+2b
+3
|
0,200
|
0,400
|
0,200
|
0,800
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
0,400
|
0,400
|
|
0,800
|
|
|
Maksut
|
(5)
|
0,200
|
0,400
|
0,200
|
0,800
|
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
0,400
|
0,400
|
|
0,800
|
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
0,200
|
0,400
|
0,200
|
0,800
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
7
|
”Hallintomenot”
|
Tämän osan täyttämisessä on käytettävä
rahoitusselvityksen liitteessä
(Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Pääosasto: MOVE
|
|
• Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Muut hallintomenot
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
|
PÄÄOSASTO MOVE YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
0,400
|
0,460
|
0,070
|
0,930
|
|
|
Maksut
|
0,200
|
0,460
|
0,270
|
0,930
|
3.2.2.
Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
|
ERITYISTAVOITE – Yhdenmukaistaa raskaiden hyötyajoneuvojen enimmäispainoa ja -mittoja rajatylittävissä operaatioissa koskevat säännöt.
|
|
|
– Tuotos
|
Tutkimuksen loppuraportti
|
0,400
|
1
|
0,400
|
1
|
0,400
|
|
|
2
|
0,800
|
|
– Tuotos
|
Työpajojen ja asiantuntijakokousten lukumäärä
|
0,0325
|
|
|
2
|
0,060
|
2
|
0,070
|
4
|
0,130
|
|
Välisumma, erityistavoite 1
|
0,4325
|
|
|
3
|
0,460
|
3
|
0,470
|
6
|
0,930
|
|
KAIKKI YHTEENSÄ
|
|
|
3
|
0,460
|
3
|
0,470
|
6
|
0,930
|
3.2.3.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
☑
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
0,060
|
0,070
|
|
|
|
|
0,130
|
Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.3.1.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
☑
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
◻
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
|
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 xx yy zz
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
3.2.4.
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
☑
voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.
Aloite ei edellytä merkittäviä rahoitussuunnitelman muutoksia. Aloite rahoitetaan liikennepolitiikan tukemista koskevasta budjettikohdasta (02 20 04 01) ja hallintomenojen budjettikohdasta (20 02 06 02).
◻
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.
◻
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.
Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotus/aloite
☑
rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja
◻
rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
☑
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
◻
vaikutukset omiin varoihin
◻
vaikutukset muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tulopuolen budjettikohta:
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
Momentti ….
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:
Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).