EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.7.2023
COM(2023) 415 final
2023/0228(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/2031 ja 2017/625 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/105/EY kumoamisesta (metsänviljelyaineistoa koskeva asetus)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SEC(2023) 414 final} - {SWD(2023) 410 final} - {SWD(2023) 414 final} - {SWD(2023) 415 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
• Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Neuvoston direktiivissä 1999/105/EY vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt. Kyseisellä direktiivillä säännellään metsätalouden kannalta tärkeää metsänviljelyaineistoa.
Sen hyväksymisen jälkeisinä vuosina on tapahtunut merkittävää kehitystä, josta tärkeimpiä esimerkkejä ovat:
–Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, johon sisältyvät eurooppalainen ilmastolaki, uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uusi EU:n metsästrategia 2030 ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, hyväksyminen sekä
–metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan OECD:n sertifiointijärjestelmän, jäljempänä ’metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä’, sääntöjen ja määräysten päivittäminen.
Kun otetaan huomioon tämä kehitys, EU:n uudet kestävyyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät poliittiset painopisteet sekä direktiivin 1999/105/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset, on aiheellista tarkistaa metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaa EU:n lainsäädäntöä tältä osin.
Metsänviljelyaineistolla tarkoitetaan siemeniä, kasvinosia ja kasveja, joita käytetään uusien metsien luomiseen, jäljempänä ’metsittäminen’, puustoisten alueiden uudelleenistuttamiseen, jäljempänä ’uudelleenmetsittäminen’, ja muuntyyppiseen puiden istutukseen erilaisia tarkoituksia varten: i) puun ja biomateriaalien tuotanto, ii) luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, iii) metsäekosysteemien ennallistaminen, iv) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, v) ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vi) metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö.
Viljelykasvien siemenet tuotetaan, sertifioidaan ja korjataan yhden vuoden sykleissä, kun taas metsänviljelyaineiston osalta saattaa kestää 50–100 vuotta ennen kuin siemenet ja metsäkasvit voidaan kerätä perusaineistosta. Pitkien tuotantosyklien vuoksi on olennaisen tärkeää tuottaa korkealaatuista metsänviljelyaineistoa ja varmistaa jäljitettävyys i) alkuperäisiin vanhempiin, joista kyseinen metsänviljelyaineisto on kerätty, ja ii) ilmasto- ja ekologisiin olosuhteisiin, joissa kyseiset vanhemmat on kasvatettu. Seuraavaksi kuvataan prosessia, joka johtaa metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen.
Metsänviljelyaineisto kerätään vanhemmista (eli perusaineistosta). Perusaineiston valinta perustuu useisiin parhaiksi arvioituihin ominaisuuksiin (esim. morfologiset ominaisuudet, puun laatu, terveys ja vastustuskyky) ottaen huomioon metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksen. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat virallisen tarkastuksen kyseisen perusaineiston hyväksymiseksi. Perusaineisto rekisteröidään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä ja niin sanotulla hyväksymisyksiköllä, joka rajaa alueen, jolta metsänviljelyaineisto voidaan myöhemmin kerätä. Metsänviljelyaineiston keräämisen yhteydessä annetaan kantatodistus. Kantatodistuksen tarkoituksena on varmistaa metsänviljelyaineiston jäljitettävyys sen perusaineiston sijaintipaikkaan, josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Metsänviljelyaineiston on täytettävä tietyt laatuvaatimukset, jotta se voidaan sertifioida. Siementen laatuvaatimukset liittyvät siementen puhtauteen ja elinvoimaisten itävien siementen määrään (eli itävyysprosenttiin). Virallinen etiketti myönnetään toimivaltaisten viranomaisten tekemän virallisen tarkastuksen jälkeen, jolla varmistetaan, että metsänviljelyaineisto täyttää kyseiselle metsänviljelyaineiston luokalle vahvistetut laatuvaatimukset.
Metsänviljelyaineiston tuotantoa eri jäsenvaltioissa ohjataan niiden erityistarpeiden mukaisesti. Joissakin jäsenvaltioissa puu- ja selluteollisuus on tärkein elinkeino, joten puuntuotanto on metsänviljelyaineistoa koskevan toiminnan pääala. Näissä jäsenvaltioissa puun laatu on tärkein valintakriteeri valittaessa vanhempia (eli perusaineistoa), joista metsänviljelyaineistoa kerätään.
Toisissa jäsenvaltioissa metsänviljelyaineistoa tuotetaan useita tarkoituksia varten ja monitoiminnallisten ekosysteemien luomiseksi. Tietyt metsien osat ovat ihmisten ja eläinten käytettävissä ja niillä on sosiaalisia ja kulttuurisia tehtäviä, mutta pääsy metsän toisiin osiin estetään aitaamalla, jotta voidaan vaalia luonnon monimuotoisuutta ja suojella metsäpuiden geenivaroja. Tässä tapauksessa valitaan laaja kirjo vanhempia, joilla on erilaiset ominaisuudet (pieniä ja suuria puita, eri kokoiset oksat), jotta varmistetaan vanhempien suuri monimuotoisuus ja geneettinen vaihtelu. Näistä vanhemmista kerättävän metsänviljelyaineiston suuri geneettinen monimuotoisuus on erittäin tärkeää myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska tällaista metsänviljelyaineistoa voitaisiin istuttaa alueille, jotka ovat ilmastollisesti sopivia tai voivat tulevaisuudessa tulla ilmastollisesti sopiviksi kyseiselle metsänviljelyaineistolle. Tätä tarkoitetaan metsänviljelyaineiston soveltuvuudella nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto-olosuhteisiin.
Nykyisessä lainsäädännössä metsänviljelyaineisto määritellään suhteessa sen metsätaloudelliseen merkitykseen koko unionissa tai osassa unionia, mutta lainsäädäntö on edelleen epäselvä sen osalta, mitkä metsätaloustarkoitukset kuuluvat lainsäädännön soveltamisalaan. Lainsäädännön epäselvyys on joissakin tapauksissa johtanut heikkolaatuisen metsänviljelyaineiston istuttamiseen. Istutetut puut voivat aluksi kasvaa hyvin, mutta eivät tuota siemeniä 10–20 vuotta istutuksen jälkeen. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa taloudellisiin tappioihin puu- ja selluteollisuudessa. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa metsäekosysteemien tuhoutumiseen metsien ollessa alttiimpia kuivuudelle, tuhoojille ja muille häiriöille. Sen vuoksi asetusehdotuksessa on tarpeen selventää EU:n lainsäädännön soveltamisalaa luettelemalla tarkoitukset, joissa on tärkeää käyttää korkealaatuista metsänviljelyaineistoa.
Metsät tuottavat raaka-ainetta (puu ja muut kuin puutuotteet, kuten elintarvike- ja lääkekasvit) korvaamaan fossiilipohjaisia tai muuten haitallisia tuotteita biotalousalan kasvavissa arvoketjuissa. Ehdotetulla asetuksella tuetaan puun ja biomateriaalien tuotannon kautta metsiin perustuvia laajoja arvoketjuja, joissa työllistyy tällä hetkellä 4,5 miljoonaa henkilöä EU:ssa.
Kuten edellä jo mainittiin, olisi lisäksi varmistettava, että jäsenvaltiot voivat tuottaa metsänviljelyaineistoa tarkoituksiin, jotka ovat merkityksellisiä niiden alueella. Jäsenvaltioiden on näin ollen voitava päättää perusaineistoon sovellettavista valintaperusteista kyseisen metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksen perusteella. Lisäksi korkealaatuisen metsänviljelyaineiston istuttaminen alueelle, jolla vallitsevat suotuisat ilmasto- ja luonnonolosuhteet, edistää kyseisen metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksen saavuttamista.
Metsänviljelyaineisto voidaan esimerkiksi kerätä puuntuotantoa varten arvioidusta ja hyväksytystä perusaineistosta. Tällaisen metsänviljelyaineiston istuttaminen suotuisiin olosuhteisiin tuottaa suuremman määrän puuta kuin keskimäärin saataisiin metsänviljelyaineistosta, jota ei ole istutettu suotuisisiin olosuhteisiin. Metsänviljelyaineisto voidaan kerätä myös perusaineistosta, joka on valittu ja arvioitu sen perusteella, miten se soveltuu paikallisiin ja alueellisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin kyseisen alueen bioottisten ja abioottisten tekijöiden osalta. Tällaisen metsänviljelyaineiston istuttaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta suotuisiin olosuhteisiin edistää metsien kykyä sietää äärimmäisiä sääoloja ja sopeutua muuttuviin ilmasto-oloihin. Metsät ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä EU:n hiilinieluja, ja niillä on keskeinen rooli pyrittäessä saavuttamaan EU:n kunnianhimoinen tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Ehdotetulla asetuksella korvataan direktiivi 1999/105/EY, selvennetään sen soveltamisalaa ja saatetaan sen säännökset ajan tasalle.
Sen yleistavoitteet ovat seuraavat:
a)varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset toimijoille kaikkialla EU:ssa;
b)tukea EU:n metsänviljelyaineiston tuotannon innovointia ja kilpailukykyä;
c)edistää kestävään kehitykseen, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviin haasteisiin vastaamista.
Sen erityistavoitteet ovat seuraavat:
a)lisätä oikeudellisen kehyksen selkeyttä ja johdonmukaisuutta yksinkertaistamalla, selventämällä ja yhdenmukaistamalla perusperiaatteita koskevia perussääntöjä ja esittämällä ne nykyaikaisessa säädösmuodossa;
b)mahdollistaa tieteellisen ja teknisen kehityksen uusien sovellusten (erityisesti innovatiivisten tuotantoprosessien, biomolekulaaristen tekniikoiden ja digitaalisten ratkaisujen) käyttöönotto;
c)varmistaa tuleviin haasteisiin soveltuvan metsänviljelyaineiston saatavuus;
d)tukea metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä;
e)yhdenmukaistaa metsänviljelyaineiston virallisen valvonnan kehys;
f)parantaa metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuutta kasvinterveyslainsäädännön kanssa.
Ehdotettu asetus on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa.
• Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotetulla asetuksella on yhteyksiä EU:n politiikkaan, joka koskee kasvinterveyttä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031) ja virallista valvontaa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625).
Asetuksen (EU) 2016/2031 tuhoojia koskevia sääntöjä sovelletaan myös metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen. Metsänviljelyaineiston virallinen etiketti yhdistetään kyseisellä asetuksella perustettuun kasvipassiin.
Metsänviljelyaineistoa koskevat säännöt sisällytetään virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625 soveltamisalaan. Näin varmistetaan johdonmukaisuus kasvien tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien muiden EU:n säädösten (asetus (EU) 2016/2031 ja kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva asetusehdotus) kanssa, jotka ovat myös osa virallista valvontaa koskevaa EU:n oikeudellista järjestelmää.
• Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
EU:n metsäpolitiikassa arvostetaan metsien ja metsäekosysteemien keskeistä ja monitoiminnallista roolia ja tunnustetaan, että metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen seurauksena esiintyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä, tuhoojista ja taudeista. Häiriöiden tiheyden ja voimakkuuden kasvaminen esimerkiksi kaarnakuoriaiskantojen lisääntymisen vuoksi johtaa kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja taloudellisiin tappioihin. Häiriöt voivat myös lisätä äkillisiä pelastushakkuita, millä on suora vaikutus markkinoihin eri maissa.
Asetusehdotuksella edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja siihen liittyviä säädöksiä ja strategioita, joihin sisältyvät eurooppalainen ilmastolaki, uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uusi EU:n metsästrategia 2030 ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia.
Ehdotetulla asetuksella autetaan saavuttamaan eurooppalaisen ilmastolain ja EU:n sopeutumisstrategian tavoitteet helpottamalla oikeiden puiden istuttamista oikeisiin paikkoihin. Tämä hyödyttää merkittävästi metsänhoitajia, metsäbiotaloutta ja koko yhteiskuntaa.
Jäsenvaltioille asetetulla vaatimuksella laatia kansalliset valmiussuunnitelmat varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai minkä tahansa muun tapahtuman vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Valmiussuunnitelmia koskevassa politiikassa otetaan huomioon yleiset varautumistoimet, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa, mukaan lukien kansallisten riskinarviointien tekeminen.
Ehdotetulla asetuksella pyritään edistämään uuden EU:n metsästrategian tavoitteita metsien sopeuttamiseksi ilmastonmuutokseen ja metsien ennallistamiseksi ilmastotuhojen jälkeen ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään tuleviin ilmasto-olosuhteisiin soveltuvan metsänviljelyaineiston tuotantoa. Tämän asetuksen avulla varmistetaan kansallisten valmiussuunnitelmien laatiminen ja oikeiden puiden istuttaminen oikeisiin paikkoihin, jotta tulevatkin sukupolvet voivat nauttia metsien tarjoamista sosiaalisista ja kulttuurisista toiminnoista.
Ehdotetulla asetuksella autetaan suojelemaan metsäpuiden geenivaroja ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta helpottamalla metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tarkoitetun metsänviljelyaineiston saattamista markkinoille.
Lisäksi ehdotetulla asetuksella luodaan kehys digitaaliteknologioiden käyttöönotolle, jotta kaikki sertifiointitoimet voidaan kirjata verkkoalustalle Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
• Oikeusperusta
Ehdotuksella otetaan käyttöön säännöt, jotka ovat tarpeen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen alalla EU:ssa.
Tämän vuoksi on valittu seuraavat kaksi oikeusperustaa:
–Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 43 artiklan 2 kohta, joka muodostaa oikeusperustan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavien säännösten antamiselle.
• Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan maatalouden ja kalastuksen alalla, lukuun ottamatta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä.
Direktiivin 1999/105/EY antamisen jälkeen metsänviljelyaineiston kaikenlaista kaupan pitämistä on säännelty hyvin suurelta osin EU:n tasolla. Tämä on edistänyt merkittävästi metsänviljelyaineiston sisämarkkinoiden luomista. Vuosina 2013 ja 2023 tehdyt vaikutustenarvioinnit vahvistivat, että metsänviljelyaineiston kaupan pitämistä koskevat voimassa olevat EU:n säännöt ovat yleisesti ottaen vaikuttaneet myönteisesti metsänviljelyaineiston vapaaseen liikkuvuuteen, saatavuuteen ja laatuun EU:n markkinoilla ja siten helpottaneet kauppaa EU:ssa. Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaa yhdenmukaisempaa lähestymistapaa ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla alan monimutkaisuuden ja kansainvälisen luonteen vuoksi. Ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kestävyyteen liittyviin rajatylittäviin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin EU:n tasolla. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU voi näin ollen ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin soveltuvan korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan.
• Suhteellisuusperiaate
Kuten tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin 7.4 luvussa todetaan, ehdotetut toimenpiteet rajoittuvat toimiin, jotka on toteutettava EU:n tasolla, jotta ne olisivat vaikuttavia ja tehokkaita. Näiden tarpeiden täyttämiseksi direktiivi 1999/105/EY korvataan metsänviljelyaineistoa koskevalla asetuksella. Tämäntyyppistä välinettä pidetään sopivimpana, kun otetaan huomioon, että ehdotuksen keskeisenä osana on ottaa käyttöön yhdenmukaisempia toimenpiteitä jäsenvaltioissa.
Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset ovat ainoa keino i) varmistaa, että metsänviljelyaineiston laatu on käyttäjien kannalta korkea, että sisämarkkinat toimivat hyvin ja että toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, iii) varmistaa kestävä metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsäekosysteemien ennallistaminen ja iv) tukea puun ja biomateriaalien tuotantoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Teknisten vaatimusten mukauttamiseksi ilmasto- ja luonnonolosuhteisiinsa jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin vahvistaa tiukempia kansallisia vaatimuksia. Lisäksi perusaineiston rekisteröinnin ja metsänviljelyaineiston sertifioinnin osalta joustavuutta ja yhdenmukaistamista tasapainotetaan sen kanssa, että jäsenvaltioilla on joustovaraa panna kyseiset säännöt täytäntöön paikallisten ilmasto- ja luonnonolosuhteidensa mukaisesti. Lainsäädäntö sisältää myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja vastataan tarpeeseen sopeutua ilmastonmuutokseen.
• Toimintatavan valinta
Ehdotuksen muotona on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus. Muut keinot eivät olisi tarkoituksenmukaisia, koska tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaimmin koko EU:n kattavilla täysin yhdenmukaistetuilla vaatimuksilla, joilla varmistetaan metsänviljelyaineiston vapaa liikkuvuus.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
• Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Neuvosto pyysi vuonna 2019 komissiota esittämään tutkimuksen unionin vaihtoehdoista kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan voimassa olevan lainsäädännön päivittämiseksi, jäljempänä ’kasvien lisäysaineistoa koskeva tutkimus’. Tutkimuksen tukena oli ulkoinen tiedonkeruututkimus. Kasvien lisäysaineistoa koskevassa tutkimuksessa havaittiin viisi keskeistä ongelmaa voimassa olevassa lainsäädännössä.
Nämä ongelmat ovat:
1) lainsäädännön täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista, minkä vuoksi toimijoiden toimintaedellytykset eivät ole tasapuolisia;
2)monimutkaiset ja jäykät menettelyt tekevät päätöksentekoprosessista raskaan;
3) oikeudellisen kehyksen jäykkyys vaikeuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja siihen liittyvissä strategioissa määriteltyjen poliittisten kysymysten käsittelyä;
4) virallista valvontaa koskevan yhdenmukaistetun ja riskiperusteisen kehyksen puuttuminen johtaa virallisen valvonnan epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin;
5) oikeudellisessa kehyksessä ei ole säännöksiä tieteellisen ja teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi.
Neuvoston vuoden 2019 pyyntöön sisältyi tarkistuslauseke, jonka nojalla komissiolle annettiin valtuudet esittää lainsäädäntöehdotus, jos se olisi tarpeellista edellä mainitun tutkimuksen tulosten perusteella.
• Sidosryhmien kuuleminen
Metsänviljelyaineistoa koskevaan asetukseen liittyvään vaikutustenarviointiin sisältyi monenlaisia kuulemisia, jotka kohdistuivat kaikentyyppisiin sidosryhmiin. Niitä olivat alustava vaikutustenarviointi, julkinen kuuleminen, työryhmät toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa sekä kahdenväliset tapaamiset sidosryhmäorganisaatioiden kanssa.
● Alustavaa vaikutustenarviointia koskevaan kuulemiseen saatiin 66 vastausta 16 maasta ja julkiseen kuulemiseen 2449 vastausta 29 maasta.
● Alustavaan vaikutustenarviointiin vastanneista 39 ja julkiseen kuulemiseen vastanneista 181 toimitti kannanoton.
● Toimivaltaisilta viranomaisilta ja pk-yrityksiltä kerättiin kohdennetumpaa palautetta, minkä tuloksena saatiin 25 vastausta toimivaltaisilta viranomaisilta ja 251 vastausta pk-yrityksiltä.
● Komission vaikutustenarviointia täydentävään ulkopuolisen konsultin tekemään kohdennettuun kyselyyn saatiin 99 vastausta.
● Lisäksi konsultti teki 13 perusteellista haastattelua ja järjesti kohderyhmätapaamisen, jossa oli neljä osallistujaa.
Yleisesti kannatettiin sitä, että metsänviljelyaineistoa koskeva lainsäädäntö pidetään erillään muuta kasvien lisäysaineistoa koskevasta lainsäädännöstä. Kaikki vastaajat kehottivat säilyttämään nykyisin käytössä olevat perusaineiston rekisteröinnin ja metsänviljelyaineiston sertifioinnin. Suurin osa vastaajista korosti tarvetta säilyttää joustavuus, jotta jäsenvaltiot voivat päättää, mitkä metsänviljelyaineistot ovat sopeutuneet niiden paikallisiin ja alueellisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin.
Koska direktiivissä 1999/105/EY ei ole tarkasti määritelty, mitkä käyttötarkoitukset kuuluvat sen soveltamisalaan, jäsenvaltiot ovat tulkinneet ja ymmärtäneet eri tavoin, mitä direktiivin 1999/105/EY soveltamisalaan kuuluu. Joissakin jäsenvaltioissa katsotaan esimerkiksi peltometsätalouden kuuluvan direktiivin soveltamisalaan mutta toisissa ei. Sen vuoksi niissä jäsenvaltioissa, joissa peltometsätalouden katsotaan jäävän direktiivin 1999/105/EY soveltamisalan ulkopuolelle, säännellyistä lajeista peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa voidaan myydä peltometsätaloustarkoituksiin ilman perusaineiston hyväksyntää. Sidosryhmien kuulemisiin vastanneilla oli eriäviä näkemyksiä siitä, mitä tarkoituksia metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön soveltamisalaan olisi kuuluttava.
Useimmat toimijat olivat yhtä mieltä siitä, että virallista valvontaa koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen on toivottavaa. Useimmat sidosryhmät vastustivat metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön sisällyttämistä virallista valvontaa koskevan asetuksen soveltamisalaan alan virallisen valvonnan erityisluonteen vuoksi ja kehottivat pitämään virallisen valvonnan asiaankuuluvan toimivaltaisen metsäviranomaisen valvonnassa. On kuitenkin odotettavissa, että metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön sisällyttämisestä virallista valvontaa koskevan asetuksen soveltamisalaan koituvat hyödyt ovat haittoja suuremmat. Sidosryhmät olivat myös huolissaan hallinnollisen taakan mahdollisesta lisääntymisestä. Useimmat sidosryhmät kehottivat säilyttämään jonkinasteisen joustavuuden virallisen valvonnan järjestämisessä ja pitämään kustannukset mahdollisimman alhaisina.
Useimmat sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että biomolekyylitekniikoiden ja digitaalisten ratkaisujen käytöstä voisi olla hyötyä, ja kehottivat luomaan oikeudellisen kehyksen, joka mahdollistaa uusimpien teknologioiden soveltamisen, myös kansainvälisten standardien kehityksen mukaisesti.
Yksityiskohtaisia tietoja sidosryhmien kuulemisista on vaikutustenarvioinnin 5.2.5 luvussa ja liitteessä 2.
• Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Komissio palkkasi ulkopuolisen konsulttiyrityksen tekemään taustaselvityksen vaikutustenarvioinnin tueksi. Yritys ja sen asiantuntijat tekivät selvityksen kaikissa eri vaiheissa tiivistä yhteistyötä komission asiaan liittyvien yksiköiden kanssa.
Konsulttiyritys keräsi lisätietoja ja kommentteja asiakirjatutkimuksella, kohdennetulla kyselyllä, kohderyhmätapaamisella ja sidosryhmien perusteellisilla haastatteluilla. Taustaselvityksessä tarkasteltiin ongelman määrittelyä, EU:n toimien perusteita, politiikkatoimien tavoitteita ja perusskenaariota. Siinä arvioitiin komission ehdottamien kolmen vaihtoehdon, joihin kuhunkin sisältyy variaatioita enintään 19 erityistoimenpiteen osalta, mahdollisia vaikutuksia.
Taustaselvityksen avulla tarkennettiin toimintavaihtoehtoja ja valittiin niistä parhaaksi arvioitu.
• Vaikutustenarviointi
Ehdotus perustuu vaikutustenarviointiin, joka sai sääntelyntarkastelulautakunnalta 17. helmikuuta 2023 myönteisen lausunnon tietyin suosituksin.
Nykyisessä metsänviljelyaineistoa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä on havaittu kaksi keskeistä ongelmaa:
1.Sisämarkkinat eivät ole yhdenmukaiset, mikä käy ilmi erilaisten edellytysten soveltamisessa toimijoihin ja kaupan pidettyyn metsänviljelyaineistoon eri jäsenvaltioissa. Lainsäädännön eri osa-alueiden täytäntöönpano vaihtelee jäsenvaltioittain, koska i) lainsäädäntö jättää tulkinnanvaraa, ii) jäsenvaltiot ovat yrittäneet löytää käytännön ratkaisuja jäykkien säännösten ohittamiseksi ja iii) lainsäädäntö ei ole pysynyt ajan tasalla tieteen ja teknologian uuden kehityksen kanssa.
2.Lainsäädäntö ei ole yhdenmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvien strategioiden tavoitteiden kanssa. Siihen sisältyy rajoituksia metsänviljelyaineiston geneettisen monimuotoisuuden osalta, siitä puuttuvat kestävyysominaisuudet ja metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön soveltamisalassa on puutteita. Korkealaatuisen sertifioidun metsänviljelyaineiston tarjonta on riittämätöntä, koska metsänviljelyaineiston kysyntä kasvaa, kun pyritään saavuttamaan EU:n tavoite kolmen miljardin uuden puun istuttamisesta vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa vuosittain istutettujen puiden määrän kaksinkertaistamista, ja kun otetaan huomioon puun ja biomateriaalien tuotanto, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsäekosysteemien ennallistaminen. Äärimmäisten sääolojen ja katastrofien yleistyminen yhdessä alempiin luokkiin kuuluvan metsänviljelyaineiston kestävyysominaisuuksien riittämättömän arvioinnin kanssa on aiheuttanut paineita soveltuvan metsänviljelyaineiston tarjonnalle ja siten metsäekosysteemien häiriönsietokyvylle.
Tämän aloitteen yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikentyyppisten käyttäjien saatavilla on korkealaatuista ja monipuolista metsänviljelyaineistoa, joka on sopeutunut nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto-olosuhteisiin. Toisaalta aloitteella autetaan suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja ennallistamaan metsäekosysteemejä.
Vaikutustenarviointiin koottiin analysoitavaksi kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotka perustuivat i) EU:n vaihtoehdoista kasvien lisäysaineistoa koskevan lainsäädännön päivittämiseksi tehtyä komission tutkimusta tukevaan ulkoiseen tiedonkeruututkimukseen, ii) ulkopuolisen konsultin vaikutustenarvioinnin tueksi tekemään taustaselvitykseen ja iii) edellä mainittuihin sidosryhmien kuulemisiin.
Nämä erilaiset, monimutkaiset ja usein toisiinsa liittyvät toimenpiteet ryhmiteltiin kolmeen toimintavaihtoehtoon, joita kaikkia verrataan skenaarioon, jossa toimintapolitiikkaa ei muuteta. Arvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 tarjosi eniten joustavuutta, kun taas vaihtoehtoon 3 sisältyi eniten yhdenmukaistamista, jotta voitaisiin minimoida erot lainsäädännön täytäntöönpanossa. Vaihtoehdossa 2 tasapainotettiin joustavuuden tarvetta ja kattavampaa yhdenmukaistamista, jotta voitaisiin ratkaista tulkintaeroista johtuvia ongelmia.
Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyi yhteisiä elementtejä: i) yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt ja joustavampi päätöksentekoprosessi sekä ii) yhdenmukaistaminen kasvinterveyslainsäädännön kanssa.
1.Vaihtoehto 1 – Suurin joustavuus: Vaihtoehdossa 1 vahvistettaisiin metsänviljelyaineiston virallista valvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset yhdistämättä niitä virallista valvontaa koskevaan asetukseen. Siinä hyväksyttäisiin suuntaviivat innovatiivisten tuotantoprosessien, biomolekyylitekniikoiden ja digitaalisten ratkaisujen käytölle. Metsänviljelyaineistoa koskeva lainsäädäntö kattaisi ainoastaan metsätalouskäyttöön tarkoitetun tuotannon, jotta varmistettaisiin laadukkaan metsänviljelyaineiston saatavuus metsittämistä ja uudelleenmetsittämistä varten. Kestävyysvaatimukset ulotettaisiin alempiin luokkiin kuuluvaan metsänviljelyaineistoon. Sillä otettaisiin käyttöön suuntaviivat, jotka koskevat valmiussuunnitelmien laatimista äärimmäisten sääolojen ja katastrofien aiheuttamaan merkittävään metsänviljelyaineistopulaan varautumiseksi.
2.Vaihtoehto 2 – Joustavuuden ja yhdenmukaistamisen tasapainottaminen (parhaaksi arvioitu vaihtoehto): Vaihtoehdossa 2 metsänviljelyaineiston virallinen valvonta sisällytettäisiin virallista valvontaa koskevan asetuksen soveltamisalaan, mutta tuontivalvontaa yksinkertaistettaisiin asianmukaisissa paikoissa EU:ssa, jotta varmistettaisiin nykyisten sääntöjen kohdennetumpi ja tehokkaampi täytäntöönpano. Lainsäädäntöön sisällytettäisiin perusperiaatteet innovatiivisten tuotantoprosessien, biomolekyylitekniikoiden ja digitaalisten ratkaisujen käytölle. Metsänviljelyaineistoa koskeva lainsäädäntö kattaisi metsätalouskäyttöön ja muuhun kuin metsätalouskäyttöön tarkoitetun tuotannon, jotta varmistettaisiin metsänviljelyaineiston saatavuuden ja laadun parantaminen muitakin käyttötarkoituksia kuin metsittämistä ja uudelleenmetsittämistä varten. Kestävyysvaatimukset ulotettaisiin alempiin luokkiin kuuluvaan metsänviljelyaineistoon. Sillä otettaisiin käyttöön yleiset lakisääteiset vaatimukset, jotka koskevat valmiussuunnitelmien laatimista äärimmäisten sääolojen ja katastrofien aiheuttamaan merkittävään metsänviljelyaineistopulaan varautumiseksi.
3.Vaihtoehto 3 – Suurin yhdenmukaistaminen: Vaihtoehdossa 3 metsänviljelyaineiston virallinen valvonta sisällytettäisiin virallista valvontaa koskevan asetuksen soveltamisalaan ja rajatarkastusasemilla tehtäisiin tiukemmat tuontitarkastukset, mikä edellyttäisi erityisiä tuontiasiakirjoja täytäntöönpanon vahvistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi kokonaisuudessaan. Lainsäädäntöön sisällytettäisiin yksityiskohtaiset ja sitovat säännöt innovatiivisten tuotantoprosessien, biomolekyylitekniikoiden ja digitaalisten ratkaisujen käytölle. Metsänviljelyaineistoa koskeva lainsäädäntö kattaisi metsätalouskäyttöön ja muuhun kuin metsätalouskäyttöön tarkoitetun tuotannon, jotta varmistettaisiin metsänviljelyaineiston saatavuuden ja laadun parantaminen muitakin käyttötarkoituksia kuin metsittämistä ja uudelleenmetsittämistä varten. Kestävyysvaatimukset ulotettaisiin alempiin luokkiin kuuluvaan metsänviljelyaineistoon ja niihin sovellettaisiin yhdenmukaistettuja sääntöjä. Sillä otettaisiin käyttöön yhteiset säännöt, jotka koskevat valmiussuunnitelmien laatimista äärimmäisten sääolojen ja katastrofien aiheuttamaan merkittävään metsänviljelyaineistopulaan varautumiseksi.
Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella komissio päätteli, että vaihtoehto 2 on paras vaihtoehto, jotta voidaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti saavuttaa kaikki metsänviljelyaineistoa koskevan lainsäädännön tarkistamisen tavoitteet.
Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon myötä toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset saavat useita tehokkuushyötyjä: i) toimijat voivat tulostaa virallisen etiketin virallisessa valvonnassa, ii) yhdenmukaistaminen kasvinterveyslainsäädännön kanssa, iii) riskiperusteisen virallisen valvonnan käyttöönotto ja mahdollisuus käyttää biomolekyylitekniikoita sekä iv) digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen rekisteröinti- ja sertifiointijärjestelmissä. Kestävyysominaisuuksiltaan parannettu metsänviljelyaineisto auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen jo nyt näkyviin vaikutuksiin metsissä ja lieventämään niitä ja tuottaa siten merkittäviä ympäristöhyötyjä. Kansallisilla valmiussuunnitelmilla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien tai muiden katastrofien vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Näin pienennetään riskiä siitä, että istutettaisiin heikkolaatuista metsänviljelyaineistoa. Erityisen poikkeuksen odotetaan lisäksi edistävän metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä.
Ehdotetussa asetuksessa selvennetään, että metsänviljelyaineistoa käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen eri käyttötarkoituksia varten. Asetuksen soveltamisalan osalta katsottiin asianmukaisimmaksi, että se kattaa nimenomaisesti tarkoitukset, joihin on katsottu olevan tärkeää käyttää korkealaatuista metsänviljelyaineistoa. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että ainoastaan soveltuvinta metsänviljelyaineistoa käytetään näihin tarkoituksiin, ja jotta vältetään huonolaatuisen metsänviljelyaineiston käytöstä aiheutuvat taloudelliset tappiot ja ympäristövahingot.
• Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotuksella otetaan käyttöön yksinkertaisempi ja kevyempi sääntelyjärjestelmä metsänviljelyaineistolle, jonka tarkoituksena on geenivarojen suojelu ja niiden kestävän käytön edistäminen, korvaamalla tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymismenettely ilmoitusmenettelyllä.
Sen ansiosta ammattimaiset toimijat voivat halutessaan tulostaa virallisen etiketin toimivaltaisten viranomaisten virallisessa valvonnassa sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että metsänviljelyaineisto on sertifioitu. Useita prosesseja yksinkertaistetaan. Nämä yksinkertaistamistoimenpiteet hyödyttävät sekä pk- että mikroyrityksiä. Lisäksi ehdotuksessa otetaan käyttöön metsänviljelyaineistoalan digitalisointiin liittyviä uusia ominaisuuksia.
• Perusoikeudet
Ehdotetussa asetuksessa noudatetaan kaikkia Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksiä erityisesti vahvistamalla säännöt, joilla pyritään elinkeinovapauteen, syrjinnän välttämiseen, kuluttajansuojaan ja ympäristönsuojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
• Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomus geenivarojen suojeluun, maatalousluonnon monimuotoisuuteen ja pientuottajia koskeviin yksinkertaistettuihin menettelyihin tähtäävien poikkeusten ja toimien käyttöön liittyvistä useista näkökohdista. Tämä on tarpeen, jotta voidaan arvioida näiden uusien toimien tehokkuutta ja selvittää, tarvitaanko parannuksia. Raportointi koskisi erityisesti seuraavia seikkoja:
●sertifioidun metsänviljelyaineiston vuotuinen määrä;
●hyväksytyt kansalliset valmiussuunnitelmat;
●käyttäjien saatavilla olevat tiedot metsänviljelyaineiston parhaista istutuspaikoista verkkosivustoilla ja/tai metsänviljelijän oppaissa;
●niiden metsänviljelyaineistoa koskevien rekisterimerkintöjen määrä, jotka sisältävät tietoja metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin;
●metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitettua metsänviljelyaineistoa koskevien ilmoitusten lukumäärä;
●maahantuodun metsänviljelyaineiston määrä;
●määrätyt seuraamukset.
• Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
i)Soveltamisala
Ehdotettua asetusta sovelletaan lajien ja keinotekoisten risteymien metsänviljelyaineistoon, jota käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen, puun ja biomateriaalien tuotantoon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, metsäekosysteemien ennallistamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön.
ii)Perusaineisto ja luokat
Ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymästä perusaineistosta saa tuottaa metsänviljelyaineistoa ja pitää sitä kaupan. Samasta syystä ainoastaan tällaisesta perusaineistosta tuotettua metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille.
Direktiivissä 1999/105/EY mainitut kuusi perusaineistotyyppiä, joista metsänviljelyaineistoa voidaan kerätä, pidetään ennallaan: siemenlähde, metsikkö, siemenviljelys, perheen vanhemmat, klooni ja kloonisekoitus.
Toimivaltaiset viranomaiset arvioivat perusaineiston kestävyysominaisuudet perusaineiston hyväksymismenettelyn aikana. Ominaisuudet koskevat perusaineiston sopeutumista paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä puiden vapautta tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireista.
Perusaineiston hyväksymismenettelyyn sisältyy biomolekyylitekniikoiden käyttö täydentävänä menetelmänä ja metsänviljelyaineiston innovatiiviset kloonituotantotekniikat.
Toimivaltaiset viranomaiset antavat kantatodistuksen kaikelle hyväksytystä perusaineistosta tuotetulle metsänviljelyaineistolle aineiston keruun jälkeen. Tällä todistuksella varmistetaan metsänviljelyaineiston olevan tunnistettavissa, ja siihen sisältyvät tiedot sen perusaineiston alkuperästä, josta metsänviljelyaineisto on kerätty, ja siitä käy ilmi tarkoituksenmukaisimmat tiedot metsänviljelyaineiston käyttäjille ja aineiston virallisesta valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Kantatodistus voidaan antaa myös sähköisessä muodossa.
Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksynnän yhteydessä sertifioitava metsänviljelyaineisto johonkin luokista ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”, ja sitä on pidettävä kaupan viitaten kyseisiin luokkiin, jotta noudatetaan metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän vastaavia vaatimuksia. Kullekin luokalle vahvistetaan perusaineiston hyväksymistä koskevat erityissäännöt, jotka ovat suurelta osin samat kuin direktiivissä 1999/105/EY vahvistetut säännöt.
Kun kyseessä on luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto, jäsenvaltiot rajaavat lähtöisyysalueet asianomaisten lajien osalta, jotta voidaan määrittää alue tai alueryhmät, joiden luonnonolosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset ja joissa esiintyy perusaineistoa, jolla on samantyyppiset fenotyyppiset tai geneettiset ominaisuudet.
Tämä on tarpeen, koska kyseisiin lähtöisyysalueisiin viitataan pidettäessä kaupan kyseisestä perusaineistosta tuotettua metsänviljelyaineistoa.
iii)Ammattimaiset toimijat
Toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattimaisille toimijoille luvan tulostaa virallisessa valvonnassa virallisen etiketin tietyille lajeille ja metsänviljelyaineiston luokille. Vahvistetaan luvan peruuttamista tai muuttamista koskevat säännöt sen varmistamiseksi, että järjestelmä toimii tehokkaasti.
Toimijat rekisteröidään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti. Tämä on tarpeen tehokkuuden varmistamiseksi ja kaksinkertaisen rekisteröinnin välttämiseksi, koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ammattimaiset toimijat ovat suurelta osin samoja kuin asetuksen (EU) 2016/2031 soveltamisalaan kuuluvat toimijat.
Ennen metsänviljelyaineiston ostamista ammattimaiset toimijat antavat metsänviljelyaineiston mahdollisten ostajien saataville kaikki tarvittavat tiedot sen soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin.
iv)Metsänviljelyaineiston rekisterit ja valmiussuunnitelmat
Kukin jäsenvaltio perustaa ja asettaa julkisesti saataville sähköisen i) kansallisen rekisterin alueellaan hyväksytystä eri lajien ja keinotekoisten risteymien perusaineistosta ja ii) kansallisen luettelon, joka olisi esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pitää niitä ajan tasalla. Kansallinen luettelo olisi laadittava yhtenäiseen muotoon kustakin hyväksymisyksiköstä. Se sisältää tiedot kasvitieteellisestä nimestä, metsänviljelyaineiston luokasta, käyttötarkoituksesta, perusaineistosta, rekisteriviitteestä, sijaintipaikasta, korkeudesta tai korkeusvyöhykkeestä, alueesta, alkuperästä ja ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta tiedot siitä, onko se geneettisesti muunnettu tai onko se tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla.
Samasta syystä komission olisi julkaistava sähköisessä muodossa unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoa varten hyväksytystä perusaineistosta kunkin jäsenvaltion toimittamien kansallisten luetteloiden perusteella. Kyseistä unionin luetteloa kutsutaan komission metsänviljelyaineistoa koskevaksi tietojärjestelmäksi, jäljempänä ’FOREMATIS-järjestelmä’.
Jokaisen jäsenvaltion on laadittava ja pidettävä ajan tasalla valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien tai muiden katastrofien vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi.
v)Käsittelyvaatimukset ja digitalisaatio
Metsänviljelyaineisto pidetään erillään hyväksymisyksikköjen perusteella, ja se tuotetaan ja pidetään kaupan erissä.
Siemeniä pidetään kaupan ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Niihin liitetään etiketti ja niitä pidetään kaupan ainoastaan suljetuissa pakkauksissa.
Ehdotettu asetus täyttää EU:n digitaalistrategian tavoitteen valjastaa digitaalinen siirtymä palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä. Sen vuoksi siihen olisi sisällytettävä valtuutus vahvistaa säännöt, jotka koskevat i) kaikkien kantatodistuksen ja virallisen etiketin myöntämiseksi toteutettujen toimien digitaalista tallentamista ja ii) sellaisen keskitetyn alustan perustamista, joka helpottaa kyseisten tietueiden käsittelyä, niihin pääsyä ja niiden käyttöä. Tässä yhteydessä olisi sallittava myös sähköisten etikettien käyttö.
vi)Poikkeukset ja suojelutarkoitukset
Kausina, joina tiettyjen lajien metsänviljelyaineiston hankinta on tilapäisesti vaikeutunut, lievennetyt vaatimukset täyttävä perusaineisto hyväksytään väliaikaisesti kyseiseen lajiin kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon.
EU:n tasolla toteutetaan väliaikaisia koejärjestelyjä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen säännöksille.
Metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tarkoitettua perusaineistoa koskevat vaatimukset poikkeavat vaatimuksista, jotka koskevat luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseksi tarkoitettua perusaineistoa. Tavoitteena on auttaa lisäämään monimuotoisuutta yksittäisen puulajin sisällä ja vastata luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
vii)Tuonti
Metsänviljelyaineistoa tuodaan kolmansista maista vain, jos sen voidaan osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat EU:ssa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että tuotu metsänviljelyaineisto on laadultaan samantasoista kuin EU:ssa tuotettu metsänviljelyaineisto.
Ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen siementen, taimien ja muiden kasvinosien tuonnista asetuksen (EU) 2017/625 nojalla perustetun virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta. Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on oltava alkuperämaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai virallinen todistus sekä kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan antamat tiedot kyseisestä aineistosta. Kyseiseen metsänviljelyaineistoon liitetään virallinen etiketti.
Ehdotetun asetuksen nojalla asetuksen (EU) 2016/2031 tuhoojia koskevia sääntöjä sovelletaan myös metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen. Ehdotettuun asetukseen sisältyy asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen siten, että otetaan käyttöön mahdollisuus yhdistää metsänviljelyaineiston virallinen etiketti ja kasvipassi yhtenäisessä muodossa.
Lisäksi sillä muutetaan asetusta (EU) 2017/625 siten, että metsänviljelyaineistoa koskevat säännöt sisällytetään virallista valvontaa koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisalaan. Virallisen valvonnan perussääntöjä ja -periaatteita sovelletaan myös metsänviljelyaineiston tuotantoon ja pitämiseen kaupan, mukaan lukien viranomaisten toimivaltaa, tehtävien siirtoa ja sertifiointia koskevat säännöt ja periaatteet. Komissiolle annetaan tarvittaessa valtuudet antaa erityissääntöjä metsänviljelyaineiston kaupan pitämisen ja ammattimaisten toimijoiden virallista valvontaa varten. Tuontiin sovelletaan yleisiä sääntöjä riskiperusteisesti.
Ehdotettua asetusta aletaan soveltaa kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla ja ammattimaisilla toimijoilla olisi riittävästi aikaa mukautua uusiin sääntöihin. Näin annetaan myös komissiolle aikaa hyväksyä tarvittavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset.
2023/0228 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/2031 ja 2017/625 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/105/EY kumoamisesta (metsänviljelyaineistoa koskeva asetus)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
[ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,]
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Neuvoston direktiivissä 1999/105/EY vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt.
(2)Metsät kattavat noin 45 prosenttia unionin maa-alasta, ja niillä on monitoiminnallinen rooli niin yhteiskunnan, talouden, ympäristön, ekologian kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Niiden ikiaikainen tehtävä hiilinieluna on osa ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikkaa. Korkealaatuinen, ilmastoon sopeutunut ja monimuotoinen metsänviljelyaineisto on olennaisen tärkeää näiden tehtävien täyttämiseksi.
(3)Kun otetaan huomioon uusi tekninen ja tieteellinen kehitys, metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan OECD:n sertifiointijärjestelmän jäljempänä ’metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä’, sääntöjen ja määräysten päivittäminen, kestävyyttä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta koskevat unionin uudet poliittiset painopisteet ja erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sekä direktiivin 1999/105/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset, mainittu direktiivi olisi korvattava uudella säädöksellä. Uusien sääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi kaikkialla unionissa, kyseisen säädöksen olisi oltava asetus.
(4)Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän tavoitteena on edistää sellaisten siementen, kasvinosien ja kasvien tuotantoa ja käyttöä, jotka on kerätty ja tuotettu ja joita pidetään kaupan tavalla, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston korkea laatu ja saatavuus. Metsän elinkaaren pituuden sekä istutusten ja pitkän aikavälin metsäinvestointien kustannusten vuoksi on olennaisen tärkeää, että metsänhoitajat saavat täysin luotettavaa tietoa istuttamansa metsänviljelyaineiston alkuperästä ja geneettisistä ominaisuuksista. Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä vastaa tähän tarpeeseen sertifioinnin ja jäljitettävyyden avulla. Sillä on merkittävä rooli sopeutettaessa maailman metsiä muuttuviin ilmasto-oloihin. Painopiste on lajimonimuotoisuuden säilyttämisessä ja lajien ja siemenerien suuren geneettisen monimuotoisuuden varmistamisessa, millä parannetaan metsänviljelyaineiston sopeutumispotentiaalia puustoisen alueen tulevaa uudelleenistutusta varten, jäljempänä ’uudelleenmetsittäminen’, ja uusien metsien luomiseksi, jäljempänä ’metsittäminen’. Uudelleenmetsittämistä voidaan tarvita, jos osa olemassa olevasta metsästä on vaurioitunut äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien tai muiden katastrofien johdosta.
(5)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa komissio vahvistaa sitoutumisensa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Sen tavoitteena on muuttaa unionin taloutta kestävän tulevaisuuden luomiseksi. Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien unionin sääntöjen on oltava puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kolmen täytäntöönpanostrategian, eli uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uuden EU:n metsästrategian 2030 ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, mukaisia.
(6)Asetuksessa (EU) 2021/1119 edellytetään, että asiaankuuluvat unionin toimielimet ja jäsenvaltiot varmistavat jatkuvan edistymisen toimissa, joilla parannetaan sopeutumiskykyä, vahvistetaan ilmastokestävyyttä ja vähennetään haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Yksi uuden EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteista onkin nopeuttaa unionin sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen muun muassa muuttamalla metsänviljelyaineistoa koskevia sääntöjä. Unionin lainsäädännöllä olisi edistettävä unionin laajuista metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan. Tätä varten olisi poistettava direktiivissä 1999/105/EY säädetty jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa tietyn perusaineiston hyväksymistä ja kieltää tietyn metsänviljelyaineiston kaupan pitäminen loppukäyttäjille.
(7)EU:n uuden metsästrategian 2030 keskeisinä tavoitteina on tehokas metsittäminen sekä unionin metsien säilyttäminen ja ennallistaminen, jotta voidaan lisätä hiilinieluja, vähentää metsäpaloja ja rajoittaa niiden leviämistä sekä edistää biotaloutta noudattaen kaikkia luonnon monimuotoisuudelle suotuisia ekologisia periaatteita. Metsien ennallistamisen varmistaminen ja metsien kestävän hoidon tehostaminen ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja metsien selviytymis- ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi EU:n uudessa metsästrategiassa todetaan tältä osin, että metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen ja metsien ennallistamiseen ilmastotuhojen jälkeen tarvitaan suuria määriä soveltuvaa metsänviljelyaineistoa. Tämä edellyttää toimia, joilla turvataan ja käytetään kestävällä tavalla metsäpuiden sellaisia geenivaroja, joista ilmastokestävä metsätalous on riippuvainen. On myös tarpeen toteuttaa toimia, joilla lisätään tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja saatavuutta, tarjotaan parempaa tietoa sen soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä tehostetaan sen yhteistä tuotantoa ja siirtoa kansallisten rajojen yli unionin sisällä. Ammattimaisia toimijoita olisi sen vuoksi vaadittava antamaan etukäteen tietoa käyttäjille metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin.
(8)Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saattaa unionin luonnon monimuotoisuus elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tämän strategian puitteissa unionin lainsäädännössä on painotettava lajimonimuotoisuuden säilyttämistä ja varmistettava lajien ja siemenerien suuri sisäinen geneettinen monimuotoisuus. Tavoitteena on edistää korkealaatuisen ja geneettisesti monimuotoisen ja nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvan metsänviljelyaineiston tarjontaa. Metsien monimuotoisuuden, myös puiden geneettisen monimuotoisuuden, suojelu ja parantaminen on olennaisen tärkeää kestävän metsänhoidon ja metsien ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisen kannalta. Tämän asetuksen mukaisten puulajien ja keinotekoisten risteymien olisi sovelluttava geneettisesti paikallisiin olosuhteisiin ja oltava korkealaatuisia.
(9)Asiaan liittyy pitkällä aikavälillä rajatylittävä ulottuvuus sen vuoksi, että jo havaitun kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisen pohjoisemmaksi odotetaan kiihtyvän merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Näin ollen tässä asetuksessa säädetty vaatimus, jonka mukaan on annettava tietoja alueista, joille siemeniä voidaan kylvää tai joiden paikallisiin olosuhteisiin metsänviljelyaineisto on sopeutunut, hyödyttäisi metsänhoitajia suuresti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi nimettävä vyöhykkeitä ja täsmennettävä, että siemenet soveltuvat näiden vyöhykkeiden paikallisiin olosuhteisiin ja että ne voidaan kylvää sinne, jäljempänä ’siementen siirtovyöhykkeet’. Niiden olisi myös nimettävä alueita ja täsmennettävä, että metsänviljelyaineisto on sopeutunut näiden alueiden paikallisiin olosuhteisiin, jäljempänä ’käyttöalueet’.
(10)Direktiivissä 1999/105/EY metsänviljelyaineisto määritellään suhteessa sen tärkeyteen metsätalouden tarkoituksiin koko unionissa tai osassa unionia, mutta siinä ei selkeästi määritellä näitä metsätalouden tarkoituksia. Selkeyden vuoksi tässä asetuksessa luetellaan soveltamisalaan kuuluvat tarkoitukset, joihin on tärkeää käyttää korkealaatuista metsänviljelyaineistoa.
(11)Metsänviljelyaineistoa voidaan tuottaa käytettäväksi metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen sekä moniin muihin tarkoituksiin, kuten puun ja biomateriaalien tuotantoon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, metsäekosysteemien ennallistamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön.
(12)Tutkimukset ovat osoittaneet, että perusaineiston arviointi ja hyväksyminen suhteessa siihen erityistarkoitukseen, johon metsänviljelyaineistoa käytetään, on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi korkealaatuisen metsänviljelyaineiston istuttaminen oikeaan paikkaan vaikuttaa myönteisesti siihen tarkoitukseen, johon kyseistä metsänviljelyaineistoa käytetään. Oikealla paikalla tarkoitetaan sitä, että metsänviljelyaineisto soveltuu geneettisesti ja fenotyypillisesti kasvupaikkaansa, myös paikkaa koskevien ilmastoennusteiden perusteella.
(13)Jotta voidaan varmistaa metsänviljelyaineiston riittävä tarjonta kysynnän kasvaessa, on tarpeen poistaa kaikki tosiasialliset tai mahdolliset kaupan esteet, jotka voivat haitata metsänviljelyaineiston vapaata liikkuvuutta unionissa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos metsänviljelyaineistoa koskevissa unionin säännöissä asetetaan mahdollisimman tiukat vaatimukset.
(14)Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevissa unionin säännöissä olisi otettava huomioon käytännön tarpeet, ja niitä olisi sovellettava ainoastaan tiettyihin lajeihin ja keinotekoisiin risteymiin, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä I. Nämä lajit ja keinotekoiset risteymät ovat merkittäviä tuotettaessa metsänviljelyaineistoa, jota käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen puun ja biomateriaalien tuotantoa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, metsäekosysteemien ennallistamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä varten.
(15)Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan. Häiriönsietokykyisten metsien luomisen edistämiseksi ja metsäekosysteemien ennallistamiseksi käyttäjille olisi tiedotettava ennen metsänviljelyaineiston ostamista kyseisen metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta sen alueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jossa sitä on tarkoitus käyttää.
(16)Sen varmistamiseksi, että sertifioitu metsänviljelyaineisto soveltuu istutusalueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava perusaineiston kestävyysominaisuudet kyseisen perusaineiston hyväksymismenettelyn aikana. Kestävyysominaisuuksien olisi koskettava perusaineiston sopeutumista paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä puiden vapautta tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireista.
(17)Metsänviljelyaineistoa olisi kerättävä ainoastaan perusaineistosta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet ja hyväksyneet, jotta voidaan varmistaa kyseisen metsänviljelyaineiston mahdollisimman korkea laatu. Hyväksytty perusaineisto olisi rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä ja hyväksymisyksikön viitteellä.
(18)Jotta voidaan mukautua kansainvälisten standardien tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen, biomolekyylitekniikoiden käyttö olisi sisällytettävä täydentävänä menetelmänä perusaineiston hyväksymismenettelyyn. Biomolekyylitekniikoilla olisi voitava arvioida perusaineiston alkuperää tai seuloa tautiresistenssiominaisuuksien esiintymistä perusaineistossa molekyylimerkkiaineiden avulla.
(19)Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava kantatodistus kaikelle hyväksytystä perusaineistosta saadulle (eli kerätylle) metsänviljelyaineistolle. Tällaisella kantatodistuksella varmistetaan metsänviljelyaineiston tunnistaminen, se sisältää tietoja aineiston alkuperästä ja siitä käy ilmi tarkoituksenmukaisimmat tiedot käyttäjille ja virallisesta valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Kantatodistus olisi voitava antaa sähköisessä muodossa.
(20)Ainoastaan hyväksytystä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa olisi voitava sertifioida ja saattaa markkinoille. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sertifioitava metsänviljelyaineisto johonkin luokista ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”, ja sitä olisi pidettävä kaupan viitaten kyseisiin luokkiin. Näistä luokista käy ilmi, mitkä perusaineiston ominaisuudet on arvioitu, ja ne osoittavat metsänviljelyaineiston laadun. Kun kyseessä on heikompilaatuinen metsänviljelyaineisto (”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu”), perusaineisto tarkastetaan perusominaisuuksien osalta. Kun kyseessä on korkealaatuinen metsänviljelyaineisto (”alustavasti testattu” ja ”testattu”) vanhemmat valitaan merkittävien ominaisuuksien ja valikoitujen risteytyssuunnitelmien perusteella. Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta metsänviljelyaineiston paremmuus arvioidaan vanhempien ominaisuuksien perusteella. Luokan ”testattu” osalta on osoitettava kyseisen metsänviljelyaineiston paremmuus joko perusaineistoon, josta kyseinen metsänviljelyaineisto on kerätty, tai vertailupopulaatioon nähden. Metsänviljelyaineiston luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” olisi sovellettava yhdenmukaisia tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia avoimuuden, tasapuolisten kilpailuedellytysten ja sisämarkkinoiden eheyden varmistamiseksi.
(21)Sertifiointisääntöjä olisi selkeytettävä sellaisen metsänviljelyaineiston osalta, joka on tuotettu innovatiivisilla tuotantoprosesseilla ja erityisesti metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoilla, joilla tuotetaan tietyntyyppistä metsänviljelyaineistoa, eli klooneja. Koska kloonien tuotantopaikka voi olla eri kuin alkuperäisen puun (eli perusaineiston), josta kloonit on saatu, sijaintipaikka, sääntöjä olisi muutettava jäljitettävyyden varmistamiseksi.
(22)Metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tarkoitettua perusaineistoa koskevat vaatimukset eroavat kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston vaatimuksista, koska näihin kahteen perusaineistotyyppiin sovelletaan erilaisia valintaperusteita. Metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön tarkoituksessa kaikki tietystä metsiköstä peräisin olevat puut olisi säilytettävä. Tämä on tarpeen yksittäisen puulajin geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Toisaalta olisi valittava ainoastaan sellaisia puita, joilla on paremmat ominaisuudet, kun kyseessä on kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi voitava poiketa sovellettavista säännöistä, jotka koskevat perusaineiston hyväksymistä, ja ilmoittaa tästä metsäpuiden geenivarojen säilyttämiseen tarkoitetusta perusaineistosta toimivaltaiselle viranomaiselle.
(23)Kuuluminen luokkaan ”siemenlähde tunnettu” on vähimmäisvaatimus metsänviljelyaineiston pitämiselle kaupan, koska tähän luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston valinnassa on käytetty vain vähän tai ei lainkaan fenotyyppistä valintaa. Jäljitettävyyden varmistamiseksi ammattimaisen toimijan olisi kirjattava sen perusaineiston sijainti (eli lähtöisyysalue), josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Perusaineiston alkuperä olisi ilmoitettava, jos se on tiedossa. Tämä on metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän sekä direktiivistä 1999/105/EY saatujen kokemusten mukaista.
(24)Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja direktiivin 1999/105/EY mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava luokkaan ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto kyseisen perusaineiston ominaisuuksia koskevien havaintojen perusteella ottaen huomioon erityistarkoitus, johon kyseisestä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa on tarkoitus käyttää. Kyseisen luokan yleinen laatu olisi varmistettava. Koska populaation olisi oltava hyvin tasalaatuinen, siitä olisi poistettava huonolaatuiset puut, esimerkiksi pienempikokoiset verrattuna koko populaation keskimääräiseen puukokoon.
(25)Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseksi ammattimaisen toimijan olisi valittava risteytyssuunnitelmassa käytettävät perusaineiston yksilöt perustuen niiden merkittäviin ominaisuuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sopeutumiseen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi hyväksyttävä kyseisten yksilöiden koostumus ja ehdotettu risteytyssuunnitelma sekä koejärjestely, alueen rajaus ja kyseisen perusaineiston sijaintipaikka. Tämä on tärkeää, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset.
(26)Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettuun perusaineistoon olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia. Metsänviljelyaineiston paremmuus olisi määritettävä vertaamalla sitä yhteen tai mielellään useampaan hyväksyttyyn tai ennalta valittuun verrokkiin. Ammattimainen toimija valitsee verrokit sen tarkoituksen perusteella, johon ”testattu”-luokan metsänviljelyaineistoa käytetään. Jos metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vertailussa käytetään sellaisia verrokkeja, jotka ovat osoittautuneet sopeutuvan hyvin paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin (esim. ne ovat käytännössä vapaita tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireita). Perusaineiston yksilöiden valinnan jälkeen ammattimaisen toimijan olisi osoitettava metsänviljelyaineiston paremmuus vertailukokeilla tai arvioitava sen paremmuus laskemalla arvio kyseisen perusaineiston yksilöiden jalostusarvosta. Toimivaltaisen viranomaisen olisi osallistuttava prosessin jokaiseen vaiheeseen. Sen olisi hyväksyttävä koeasetelma ja perusaineiston hyväksymistä koskevat testit, tarkistettava ammattimaisen toimijan toimittamat asiakirjat ja hyväksyttävä joko metsänviljelyaineiston paremmuustestien tulokset tai jalostusarvon arviointi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset.
(27)Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston arviointi kestää keskimäärin kymmenen vuotta. Jotta voidaan varmistaa ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston nopeampi pääsy markkinoille perusaineiston arvioinnin ollessa kesken, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus hyväksyä tällainen perusaineisto väliaikaisesti enintään kymmenen vuoden ajaksi koko alueellaan tai osassa aluettaan. Hyväksyntä olisi myönnettävä vain, jos jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavat tulokset osoittavat, että kyseinen perusaineisto täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kun kokeet on saatu päätökseen. Tätä varhaista arviointia olisi tarkasteltava uudelleen enintään kymmenen vuoden välein.
(28)Luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa koskevien vaatimusten täyttyminen olisi vahvistettava toimivaltaisten viranomaisten suorittamilla tarkastuksilla kunkin luokan osalta, jäljempänä ’virallinen sertifiointi’, ja se olisi osoitettava virallisella etiketillä.
(29)Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se on turvallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja se on hyväksytty viljelyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”. Tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotettua metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se täyttää asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU)] vaatimukset ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”.
(30)Virallisen etiketin olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla.
(31)Ammattimaisten toimijoiden on saatava toimivaltaisilta viranomaisilta lupa tulostaa virallisessa valvonnassa virallinen etiketti tietyille lajeille ja metsänviljelyaineiston luokille. Näin lisätään joustavuutta ammattimaisten toimijoiden kyseisen metsänviljelyaineiston myöhemmän kaupan pitämisen osalta. Ammattimaiset toimijat voivat kuitenkin aloittaa etiketin tulostamisen vasta, kun toimivaltainen viranomainen on sertifioinut kyseisen metsänviljelyaineiston. Lupa on tarpeen virallisen etiketin virallisen luonteen vuoksi ja jotta voidaan taata mahdollisimman korkealaatuinen metsänviljelyaineisto käyttäjille. Kyseisen luvan peruuttamista tai muuttamista koskevat säännöt olisi vahvistettava.
(32)Jäsenvaltioiden olisi saatava asettaa omalla alueellaan tuotetun perusaineiston hyväksymiselle lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia komission luvalla. Tämä mahdollistaisi sellaisten metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen täytäntöönpanon, joilla pyritään parantamaan tietyn metsänviljelyaineiston laatua, suojelemaan ympäristöä tai edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja metsäekosysteemien ennallistamista.
(33)Metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen avoimuuden ja tehokkaamman valvonnan varmistamiseksi ammattimaiset toimijat olisi rekisteröitävä jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 nojalla perustamiin rekistereihin. Tällainen rekisteröinti vähentää kyseisten ammattimaisten toimijoiden hallinnollista taakkaa. Se on tarpeen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin tehokkuuden vuoksi ja kaksinkertaisen rekisteröinnin välttämiseksi. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ammattimaiset toimijat kuuluvat suurelta osin asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin soveltamisalaan.
(34)Ennen metsänviljelyaineiston ostamista ammattimaisten toimijoiden olisi asetettava metsänviljelyaineiston mahdollisten ostajien saataville kaikki tarvittavat tiedot sen soveltuvuudesta tiettyihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jotta ostajat voivat valita alueelleen sopivimman metsänviljelyaineiston.
(35)Kun kyseessä on luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto, jäsenvaltioiden on rajattava lähtöisyysalueet asianomaisten lajien osalta, jotta voidaan määrittää alue tai alueryhmät, joiden luonnonolosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset ja joissa esiintyy perusaineistoa, jolla on samantyyppiset fenotyyppiset tai geneettiset ominaisuudet. Tämä on tarpeen, koska kyseisiin lähtöisyysalueisiin on viitattava pidettäessä kaupan kyseisestä perusaineistosta tuotettua metsänviljelyaineistoa.
(36)Jotta kaikkialla unionissa tuotettavasta ja kaupan pidettävästä metsänviljelyaineistosta saataisiin kattava yleiskuva ja varmistettaisiin avoimuus, kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri alueellaan hyväksytystä eri lajien ja keinotekoisten risteymien perusaineistosta ja kansallinen luettelo, joka olisi esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä niitä ajan tasalla
(37)Samasta syystä komission olisi julkaistava sähköisessä muodossa unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoa varten hyväksytystä perusaineistosta kunkin jäsenvaltion toimittamien kansallisten luetteloiden perusteella. Unionin luettelon olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla.
(38)Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava ja pidettävä ajan tasalla valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai muiden tapahtumien vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Suunnitelman sisältöä koskevat säännöt olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa ennakoivat riskinhallintatoimet ja tehokkaat torjuntatoimet, jos riskejä ilmenee. Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa suunnitelmansa sisältö alueidensa erityisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. Tällä suunnitelmalla täytettäisiin vaatimus yleisistä valmiustoimista, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava vapaaehtoisuuteen perustuen unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa.
(39)Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään hyväksymisyksikköjen perusteella. Kyseiset hyväksymisyksiköt olisi tuotettava ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi. Siemenerät ja kasvierät olisi erotettava toisistaan, jotta voidaan tunnistaa metsänviljelyaineiston tyyppi ja varmistaa jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Tämä takaa kyseisen metsänviljelyaineiston tunnistettavuuden ja laadun säilymisen.
(40)Siemeniä voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Niihin on liitettävä etiketti ja niitä on pidettävä kaupan ainoastaan sinetöidyissä pakkauksissa asianmukaisen tunnistamisen, laadun ja jäljitettävyyden mahdollistamiseksi ja petosten välttämiseksi.
(41)Jotta voidaan täyttää EU:n digitaalistrategian tavoite valjastaa digitaalinen siirtymä palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat kaikkien kantatodistuksen ja virallisen etiketin myöntämiseksi toteutettujen toimien digitaalista kirjaamista koskevia sääntöjä sekä sellaisen keskitetyn alustan perustamiseksi, jolla helpotetaan kyseisten tietueiden käsittelyä, saatavuutta ja käyttöä.
(42)Sellaisina kausina, jolloin on tilapäisiä vaikeuksia kerätä tietyistä lajeista peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa, olisi tietyin edellytyksin väliaikaisesti hyväksyttävä lievennettyjen vaatimusten mukainen perusaineisto. Näiden lievennettyjen vaatimusten olisi koskettava metsänviljelyaineiston eri luokkien tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä. Tämä on tarpeen joustavuuden varmistamiseksi vaikeissa olosuhteissa ja häiriöiden välttämiseksi metsänviljelyaineiston sisämarkkinoilla.
(43)Metsänviljelyaineistoa olisi tuotava kolmansista maista vain, jos sen voidaan osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että tuotu metsänviljelyaineisto on laadultaan samantasoista kuin unionissa tuotettu metsänviljelyaineisto.
(44)Jos metsänviljelyaineistoa tuodaan unioniin kolmannesta maasta, asianomaisen ammattimaisen toimijan olisi ilmoitettava etukäteen asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle metsänviljelyaineiston tuonnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 nojalla perustetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta. Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on lisäksi oltava alkuperämaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai virallinen todistus sekä kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan antamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta. Kyseiseen metsänviljelyaineistoon olisi liitettävä virallinen etiketti, jotta käyttäjät voivat tehdä valintansa kyseisen metsänviljelyaineiston käyttämisestä oikean tiedon perusteella ja jotta helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa.
(45)Jotta voidaan seurata tämän asetuksen vaikutuksia ja jotta komissio voi arvioida käyttöön otettuja toimenpiteitä, jäsenvaltioiden olisi raportoitava viiden vuoden välein sertifioidun metsänviljelyaineiston vuotuisista määristä, hyväksytyistä kansallisista valmiussuunnitelmista, käyttäjille verkkosivustojen ja/tai metsänviljelijän oppaiden kautta saatavilla olevasta tiedosta siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa, maahantuodun metsänviljelyaineiston määristä ja määrätyistä seuraamuksista.
(46)Jotta voidaan mukautua ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutoksiin sekä muuhun teknisen tai tieteellisen tietämyksen, myös ilmastonmuutosta koskevan tiedon, kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien luettelon muuttamista.
(47)Jotta voidaan mukautua tieteellisen ja teknisen tietämyksen sekä metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan i) vaatimuksia, jotka koskevat perusaineistoa, joka on tarkoitettu luokkiin ”siemenlähde tunnistettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja ii) luokkia, joissa erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan.
(48)Jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa joustavampaa lähestymistapaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset pitää väliaikaisesti kaupan metsänviljelyaineistoa, joka ei täytä kaikkia asianomaisen luokan vaatimuksia.
(49)Jotta voidaan mukautua tekniikan ja tieteen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien hedelmä- ja siemeneriin sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosiin sovellettavat vaatimukset, oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiseen laatuun sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien tai keinotekoisten risteymien taimiin sovellettavat vaatimukset ja alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäviin taimiin sovellettavat vaatimukset.
(50)Jotta voidaan mukautua EU:n digitaalistrategiaan ja palvelujen digitoinnin tekniseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kaikkien ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistusten myöntämiseksi toteuttamien toimien digitaalista tallentamista ja jäsenvaltioiden ja komission yhteisen keskitetyn alustan perustamista.
(51)On erityisen tärkeää, että komissio näitä delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(52)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa perusaineistoa koskevan ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset.
(53)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja helpottaa kantatodistusten tunnistettavuutta ja käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston, siemenviljelyksistä tai perheen (perheiden) vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston sekä klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisältö ja malli.
(54)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja yhdenmukainen kehys metsänviljelyaineiston etikettejä ja sitä koskevien tietojen antamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee virallisen etiketin sisällön, siemeniä ja pieniä siemenmääriä koskevien lisätietojen, metsänviljelyaineiston tiettyjen luokkien tai muuntyyppisen metsänviljelyaineiston etiketin värin sekä tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavien lisätietojen vahvistamista.
(55)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja mukautua metsänviljelyaineistoalan digitalisaation kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sähköisten kantatodistusten myöntämistä koskevien teknisten järjestelyjen vahvistamiseksi.
(56)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja puuttua metsänviljelyaineiston toimitukseen liittyviin kiireellisiin ongelmiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston väliaikainen kaupan pitäminen, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin tässä asetuksessa säädetyt perusaineiston hyväksymistä koskevat vaatimukset.
(57)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen vaatimuksille, jotka koskevat perusaineiston arviointia ja hyväksymistä sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan.
(58)Jotta metsänviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisuutta unionin kasvinterveyslainsäädännön kanssa parannettaisiin, metsänviljelyaineiston tuotantoon ja pitämiseen kaupan olisi tämän asetuksen nojalla sovellettava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 49, 53 ja 54 artiklaa. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EU) 2016/2031 kasvipasseja koskevien sääntöjen kanssa, olisi sallittava metsänviljelyaineiston virallisen etiketin ja kasvipassin yhdistäminen.
(59)Asetusta (EU) 2017/625 olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään metsänviljelyaineiston virallista valvontaa koskevat säännöt. Näin varmistetaan metsänviljelyaineiston yhdenmukaisempi virallinen valvonta ja metsäviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisempi täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa sekä yhdenmukaisuus kasvien virallista valvontaa koskevien muiden unionin säädösten, erityisesti asetuksen (EU) 2016/2031 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... kanssa.
(60)Asetuksia (EU) 2016/2031 ja (EU) 2017/625 olisi näin ollen muutettava.
(61)Direktiivi 1999/105/EY olisi kumottava oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden vuoksi.
(62)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi asetuksella otetaan tarvittaessa käyttöön poikkeuksia tai erityisvaatimuksia tietyntyyppiselle metsänviljelyaineistolle ja ammattimaisille toimijoille.
(63)Koska toimivaltaiset viranomaiset ja asianomaiset ammattimaiset toimijat tarvitsevat aikaa ja resursseja mukautua tässä asetuksessa säädettyihin uusiin vaatimuksiin, tätä asetusta olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä],
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt ja erityisesti vaatimukset, jotka koskevat metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä, kyseisen perusaineiston alkuperää ja jäljitettävyyttä, metsänviljelyaineiston luokkia, metsänviljelyaineiston tunnistettavuutta ja laatua, sertifiointia, etikettejä, pakkaamista, tuontia, ammattimaisia toimijoita, perusaineiston rekisteröintiä ja kansallisia valmiussuunnitelmia.
2 artikla
Soveltamisala
1.Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien metsänviljelyaineistoon.
2.Tämän asetuksen tavoitteena on
a)varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan unionissa sekä metsänviljelyaineiston sisämarkkinoiden toiminta;
b)auttaa luomaan selviytymiskykyisiä metsiä, säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja ennallistamaan metsäekosysteemejä;
c)tukea puun ja biomateriaalien tuotantoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä.
3.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa luetteloa 3 kohdan mukaisesti ottaen huomioon
a)kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutokset ilmastonmuutoksen seurauksena;
b)teknisen tai tieteellisen tietämyksen kehitys.
Kyseisillä delegoiduilla säädöksillä lisätään liitteessä I olevaan luetteloon lajeja ja keinotekoisia risteymiä, jos näillä lajeilla ja keinotekoisilla risteymillä on vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista:
a)niiden tuotantoalue ja metsänviljelyaineiston tuotannon arvo on merkittävä unionissa;
b)niitä pidetään kaupan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;
c)niitä pidetään tärkeinä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta; ja
d)niitä pidetään tärkeinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä poistetaan liitteessä I olevasta luettelosta lajit ja keinotekoiset risteymät, jos niillä ei enää ole yhtäkään ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä ominaisuuksista.
4.Tätä asetusta ei sovelleta
a)asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viittaus kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaan asetukseen] 2 artiklassa tarkoitettuun kasvien lisäysaineistoon;
b)direktiivin 98/56/EY 2 artiklassa määriteltyyn koristekasvien lisäysaineistoon;
c)kolmansiin maihin vietäväksi tuotettuun metsänviljelyaineistoon;
d)virallisiin kokeisiin, tieteellisiin tarkoituksiin tai valintatyöhön tarkoitettuun metsänviljelyaineistoon.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)’metsänviljelyaineistolla’ käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä, jotka on tarkoitettu tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien taimien tuottamiseen ja joita käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen tai muuhun puiden istutukseen johonkin seuraavista tarkoituksista:
a)puun ja biomateriaalien tuotanto;
b)luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen;
c)metsäekosysteemien ennallistaminen;
d)ilmastonmuutokseen sopeutuminen;
e)ilmastonmuutoksen hillintä;
f)metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö.
2)’metsittämisellä’ metsän perustamista istuttamalla ja/tai kylvämällä maalle, jota on siihen asti käytetty johonkin toiseen tarkoitukseen, mikä edellyttää maankäytön muuttamista muusta kuin metsästä metsäksi;
3)’uudelleenmetsittämisellä’ metsän perustamista uudelleen istuttamalla ja/tai kylvämällä maalle, joka on luokiteltu metsäksi;
4)’siemenyksiköllä’ taimien tuottamiseen tarkoitettuja käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä;
5)’taimella’ kasvia tai kasvinosaa, jota käytetään kasvien lisäämiseen ja joka käsittää siemenyksiköistä, kasvien osista tai luonnontaimista kasvatetut kasvit;
6)’kasvinosilla’ taimien tuottamiseen tarkoitettuja runkopistokkaita, lehtipistokkaita ja juuripistokkaita, mikrolisäykseen tarkoitettuja kasvin lisäysosia tai kasviaiheita, silmuja, taivukkaita, juuria, varttamisoksia, oksa- tai runkopistokkaita ja kaikkia muita taimien tuottamiseen tarkoitettuja kasvinosia;
7)’tuotannolla’ kaikkia siementen ja kasvien tuottamisen vaiheita, muuntamista siemenyksiköstä siemeneksi ja kasvien kasvattamista taimista asianomaisen metsänviljelyaineiston pitämiseksi kaupan;
8)’siemenlähteellä’ puita sillä alueella, jolta siemenet on kerätty;
9)’metsiköllä’ rajattua puupopulaatiota, jonka koostumus on riittävän yhdenmukainen;
10)’siemenviljelyksellä’ valikoitujen puiden viljelmää, jossa kukin puu tunnistetaan kloonin, perheen tai lähtöisyysalueen perusteella, joka on eristetty tai hoidettu siten, että ulkopuolista pölytystä voidaan välttää tai rajoittaa, ja jota on hoidettu tavoitteena tuottaa usein valmistuvia, runsaita ja helposti kerättäviä siemensatoja;
11)’perheen vanhemmilla’ puita, joita on käytetty vanhempina jälkeläisten tuottamiseen valvotun tai vapaan pölytyksen avulla niin, että yhtä tunnistettua vanhempaa on käytetty emiyksilönä (emopuu) ja se on pölytetty yhden isäpuun (täyssisar) tai useamman tunnistetun tai tunnistamattoman isäpuun (puolisisar) siitepölyn avulla;
12)’kloonilla’ alun perin yhdestä yksilöstä (kantayksilöstä) kasvullisen lisäyksen, kuten pistokkaiden, mikrolisäyksen, vartteiden tai taivukkaiden taikka kasvin jakamisen, avulla saatu yksilöiden ryhmä;
13)’kloonisekoituksella’ tunnistettujen kloonien sekoitusta määritellyissä suhteissa;
14)’perusaineistolla’ mitä tahansa seuraavista: siemenlähde, metsikkö, siemenviljelys, perheen vanhemmat, klooni tai kloonisekoitus;
15)’hyväksymisyksiköllä’ toimivaltaisten viranomaisten hyväksymää metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta;
16)’ilmoitusyksiköllä’ toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetun metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön edistämiseen tarkoitetun metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta;
17)’siemenerällä’ siemeniä, jotka on kerätty hyväksytystä perusaineistosta ja käsitelty yhdenmukaisesti;
18)’kasvierällä’ yhdestä siemenerästä kasvatettuja taimia tai kasvullisesti lisättyjä taimia, jotka on kasvatettu rajatulla alueella ja joita on käsitelty yhdenmukaisesti;
19)’eränumerolla’ siemen- tai kasvierän tunnistenumeroa;
20)’lähtöisyydellä’ paikkaa, jossa metsikkö kasvaa;
21)’alalajilla’ lajiin kuuluvaa ryhmää, josta on tullut fenotyypiltään ja geneettisesti havaittavasti erilainen kuin muu ryhmä;
22)’lähtöisyysalueella’ lajien tai alalajien osalta aluetta tai alueita, joilla on riittävän yhdenmukaiset luonnonolot ja joiden metsikkö tai siemenlähteet ovat fenotyyppisiltä tai geneettisiltä ominaisuuksiltaan riittävän samanlaisia, ottaen tarvittaessa huomioon korkeuden asettamat rajat;
23)’alkuperäisellä metsiköllä’ kotoperäisten puulajien metsikköä, jota on jatkuvasti uudistettu joko luontaisesti tai keinollisesti samasta metsiköstä tai lähistöllä olevasta kotoperäisten puulajien metsiköstä kerätyllä metsänviljelyaineistolla;
24)’luontaisella metsiköllä’ alkuperäistä metsikköä tai metsikköä, joka on keinollisesti kasvatettu siemenistä, joiden alkuperä on samalla lähtöisyysalueella;
25)’alkuperällä’
a)alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, jossa puut kasvavat;
b)muun kuin alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, josta siemenet tai taimet on alun perin saatu;
c)siemenviljelyksen osalta paikkoja, joissa sen yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot;
d)perheen vanhempien osalta paikkoja, joissa niiden yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot;
e)kloonin osalta paikkaa, jossa kantayksilö sijaitsee tai alun perin sijaitsi tai josta se valittiin;
e)kloonisekoituksen osalta paikkoja, joissa kantayksilöt sijaitsevat tai alun perin sijaitsivat tai joista ne valittiin;
26)’perusaineiston sijaintipaikalla’ maantieteellistä aluetta tai maantieteellistä sijaintia (sijainteja) sen mukaan, mihin metsänviljelyaineiston luokkaan sitä käytetään;
27)’kloonien tai kloonisekoitusten tai perheen vanhempien tuotantopaikalla’ paikkaa tai täsmällistä maantieteellistä sijaintia, jossa metsänviljelyaineisto on tuotettu;
28)’lähtöaineistolla’ kasvia, kasviryhmää, metsänviljelyaineistoa, DNA-näytekokoelmaa tai kloonin, tai kloonisekoituksen tapauksessa kloonien, geneettistä tietoa, jota käytetään vertailumateriaalina kloonin tai kloonien tunnistamisessa;
29)’runkopistokkaalla’ pistokasta, jossa ei ole juuria;
30)’pitämisellä kaupan’ seuraavia ammattimaisen toimijan toteuttamia toimia: metsänviljelyaineiston myynti, hallussapito tai tarjoaminen myyntiä varten tai mikä tahansa muu tapa siirtämiseen, jakeluun unionin sisällä tai unioniin tuontiin, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan;
31)’ammattimaisella toimijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka toimii ammattimaisesti yhdessä tai useammassa seuraavassa toiminnassa:
a)metsänviljelyaineiston tuotanto, mukaan lukien kasvatus, lisäys ja ylläpito;
b)metsänviljelyaineiston pitäminen kaupan;
c)metsänviljelyaineiston varastointi, kerääminen, lähettäminen ja käsittely;
32)’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskus- tai alueviranomaista tai tapauksen mukaan kolmannen maan vastaavaa viranomaista, joka vastaa virallisen valvonnan järjestämisestä, perusaineiston rekisteröinnistä, metsänviljelyaineiston sertifioinnista ja muista metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvistä virallisista toimista, tai mitä tahansa muuta viranomaista, jolle kyseinen vastuu on siirretty unionin oikeuden mukaisesti;
33)luokalla ’siemenlähde tunnettu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköstä;
34)luokalla ’valikoitu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta metsiköstä, joka koostuu fenotyypin perusteella valitusta populaatiosta;
35)luokalla ’alustavasti testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yksilöiden fenotyypin perusteella valituista siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista;
36)luokalla ’testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset ja muodostuu metsiköistä, siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista;
37)’virallisella sertifioinnilla’ metsänviljelyaineiston sertifiointia luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, jos toimivaltainen viranomainen on suorittanut kaikki asiaankuuluvat tarkastukset ja tarvittaessa näytteenoton sekä metsänviljelyaineistoa koskevat kokeet ja jos on todettu, että metsänviljelyaineisto täyttää tämän asetuksen asiaa koskevat vaatimukset;
38)’luokalla’ luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” hyväksyttyä metsänviljelyaineistoa;
39)’muuntogeenisellä organismilla’ geneettisesti muunnettua organismia sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2001/18/EY 2 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta organismeja, jotka on saatu direktiivin 2001/18/EY liitteessä I B luetelluilla geenimuuntelun tekniikoilla;
40)’NGT-kasvilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen ] 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä uusilla genomitekniikoilla tuotettua kasvia;
41)’siementen siirtovyöhykkeillä’ alueita ja/tai korkeusvyöhykkeitä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet sellaisen metsänviljelyaineiston siirtämiseen, joka kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu”, ottaen tarvittaessa huomioon metsänviljelyaineiston alkuperän ja lähtöisyysalueen, lähtöisyyskokeet, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet;
42)’siemenviljelysten käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon siemenviljelysten ja niiden yksilöiden sijainti, jälkeläistestauksen ja lähtöisyyskokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet;
43)’kloonien ja kloonisekoitusten käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon kloonien alkuperän tai lähtöisyysalueen, jälkeläistestauksen ja lähtöisyyskokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet;
44)’FOREMATIS-järjestelmällä’ metsänviljelyaineistoa koskevaa komission tietojärjestelmää;
45)’luontaisella uudistamisella’ metsän uudistamista puilla, jotka ovat kehittyneet paikan päällä pudonneista ja itäneistä siemenistä;
46)’laatua heikentävillä tuhoojilla’ tuhoojia, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
a)ne eivät ole asetuksessa (EU) 2016/2031 tarkoitettuja unionikaranteenituhoojia, suoja-aluekaranteenituhoojia tai säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia eivätkä tuhoojia, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä;
b)niitä esiintyy metsänviljelyaineiston tuotannon ja varastoinnin aikana; ja
c)niiden esiintymisellä on metsänviljelyaineiston laatua heikentäviä vaikutuksia, joita ei voida hyväksyä, ja ne aiheuttavat kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia kyseisen metsänviljelyaineiston käytölle unionissa;
47)ilmauksella ’lähes vailla tuhoojia’ sitä, että metsänviljelyaineistossa ei esiinny lainkaan tuhoojia tai siinä esiintyy laatua heikentäviä tuhoojia niin vähäisessä määrin, että kyseiset tuhoojat eivät vaikuta haitallisesti kyseisen metsänviljelyaineiston laatuun.
II LUKU
PERUSAINEISTO JA SIITÄ SAATAVA METSÄNVILJELYAINEISTO
4 artikla
Metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen
1.Metsänviljelyaineistoa saa tuottaa ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymästä perusaineistosta.
2.Luokkaan ”siemenlähde tunnettu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset.
Luokkaan ”valikoitu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset.
Luokkaan ”alustavasti testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.
Luokkaan ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset.
Liitteissä II–V vahvistettujen perusaineiston hyväksyntää koskevien vaatimusten arviointiin voi sisältyä silmämääräisten tarkastusten lisäksi asiakirjatarkastuksia, kokeita ja analyysejä tai muita täydentäviä menetelmiä, myös biomolekyylitekniikoiden käyttöä, jos niitä pidetään asianmukaisempina kyseisen hyväksynnän kannalta.
Kaikkien luokkien perusaineiston kestävyysominaisuudet on arvioitava liitteiden II–V mukaisesti ilmasto- ja luonnonolosuhteiden huomioon ottamiseksi.
Perusaineiston hyväksyntä on tehtävä viittauksella hyväksymisyksikköön.
Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V siltä osin kuin on kyse perusaineiston hyväksymistä koskevista vaatimuksista, kun se on tarkoitettu
a)”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat perusaineiston tyyppiä, puuston kokoa, alkuperää ja lähtöisyysaluetta sekä kestävyysominaisuuksia;
b)”valikoitu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat alkuperää, alueen rajausta, puuston kokoa, ikää ja kehitysvaihetta, tasalaatuisuutta, kestävyysominaisuuksia, puuntuottokykyä, puun laatua sekä muotoa tai kasvutapaa;
c)”alustavasti testattu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat siemenviljelyksiä, perheen vanhempia, klooneja ja kloonisekoituksia;
d)”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat tutkittavia ominaisuuksia, asiakirjoja, koejärjestelyjä, tulosten analysointia ja oikeellisuutta, perusaineistoon kuuluvien yksilöiden geneettistä arviointia, metsänviljelyaineiston vertailukokeita, väliaikaista hyväksyntää ja varhaiskokeita;
e)metsänviljelyaineiston tuottamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 vaatimusten mukaisesti.
Näillä muutoksilla mukautetaan perusaineiston hyväksymistä koskevat säännöt tieteellisen ja teknisen tietämyksen, metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen.
3.Ainoastaan hyväksytty perusaineisto voidaan sisällyttää hyväksymisyksikkönä 12 artiklan mukaiseen kansalliseen rekisteriin. Jokainen hyväksymisyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä.
4.Perusaineiston hyväksyminen peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset eivät enää täyty.
5.Hyväksymisen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat säännöllisesti uudelleen perusaineiston, joka on tarkoitettu ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” -luokkiin kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen.
6.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tietämyksen, erityisesti biomolekyylitekniikoiden käytön, sekä asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitykseen.
5 artikla
Hyväksytystä perusaineistosta saadun metsänviljelyaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset
1.Hyväksytystä perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa on pidettävä kaupan seuraavien sääntöjen mukaisesti:
a)metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää tapauksen mukaan liitteissä II, III, IV ja V esitetyt vaatimukset;
b)metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset;
c)metsänviljelyaineistoa kasvullisesti lisätyistä liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos
i)se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”; ja
ii)se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää tapauksen mukaan liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset;
iii)luokkaan ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan ainoastaan, jos se on joukkolisätty siemenistä;
d) muuntogeenisiä organismeja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos
i)se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja
ii)se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja
iii)sen viljelylle unionissa on annettu lupa direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tai tapauksen mukaan asianomaisessa jäsenvaltiossa direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklan mukaisesti;
e)asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ryhmään 1 kuuluvia NGT-kasveja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos
i)se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja
ii)se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja
iii)kasvin asema ryhmän 1 NGT-kasvina on varmennettu asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 6 tai 7 artiklan mukaisesti tai se on tällaisen kasvin jälkeläinen;
f)metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos sen mukana on viittaus sen kantatodistusnumeroon tai -numeroihin;
g)sen on oltava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 42, 49, 53 ja 54 artiklan mukaista unionikaranteenituhoojien, suoja-aluekaranteenituhoojien, säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien ja tuhoojien, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan mukaisia toimenpiteitä, osalta;
h)siemenistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos a–g alakohdan noudattamisen lisäksi on saatavilla tietoja seuraavista:
i)puhtaus;
ii)puhtaan siemenen itävyysprosentti;
iii)puhtaan siemenen 1000 jyvän paino;
iv)itävien siementen määrä kilogrammassa siemeninä kaupan pidettävää tuotetta tai, jos itävien siementen määrää on mahdotonta tai käytännössä vaikeaa arvioida, elinvoimaisten siementen määrä kilogrammaa kohden.
2.Liitteessä VI olevassa taulukossa esitetään luokat, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan.
3.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä VI olevaa taulukkoa luokista, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan.
Muutoksella mukautetaan näitä luokkia tieteellisen ja teknisen tietämyksen ja asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehitykseen.
6 artikla
Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetusta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa koskevat vaatimukset
Jotta perusaineistosta, johon sovelletaan 18 artiklan mukaista poikkeusta, saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:
a) metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu”;
b)metsänviljelyaineisto on sellaista alkuperää, joka on luonnostaan sopeutunut paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin; ja
c)metsänviljelyaineisto on kerättävä jokaisesta ilmoitusyksikköön kuuluvan perusaineiston yksilöstä.
7 artikla
Väliaikainen lupa pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu perusaineistosta, joka ei täytä tietyn luokan vaatimuksia
1.Toimivaltaiset viranomaiset voivat 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen jälkeen myöntää väliaikaisen luvan pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu hyväksytystä perusaineistosta, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asianmukaista luokkaa koskevia vaatimuksia.
Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kyseisistä väliaikaisista luvista ja niiden myöntämisen perusteista.
2.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla edellytykset, joiden puitteissa asianomainen jäsenvaltio voi myöntää väliaikaisen luvan.
Näihin edellytyksiin on sisällyttävä:
a)perustelut luvan myöntämiselle tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi;
b)luvan enimmäiskesto;
c)kyseistä lupaa hakevien ammattimaisten toimijoiden virallista valvontaa koskevat velvoitteet;
d)edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten sisältö ja muoto.
8 artikla
Metsänviljelyaineiston tiettyjä lajeja, luokkia ja tyyppejä koskevat erityisvaatimukset
Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarvittaessa täydennetään tätä asetusta säätämällä metsänviljelyaineiston kunkin tyypin, lajin tai luokan osalta vaatimuksista
a)liitteessä I lueteltujen lajien hedelmä- ja siemenerien lajipuhtaudelle;
b)liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden ja koon perusteella;
c)oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiselle laadulle niissä esiintyvien vikojen ja oksa- ja runkopistokkaiden vähimmäismittojen perusteella;
d)liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien taimien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden, elinkelpoisuuden ja fysiologisen laadun perusteella;
e) alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäville taimille kasvien vikojen, koon ja iän sekä tarvittaessa paakun koon osalta.
Delegoidun säädöksen on perustuttava kokemukseen, jota on saatu kunkin metsänviljelyaineiston tyypin, lajin tai luokan vaatimusten soveltamisesta tarkastuksia, näytteenottoa ja kokeita sekä eristysetäisyyksiä koskevien säännösten osalta. Siinä on mukautettava näitä vaatimuksia asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehityksen, teknisen ja tieteellisen kehityksen tai ilmaston ja luonnon muuttumisen perusteella.
9 artikla
Valmiussuunnitelma ja kansallinen rekisteri
1.Kunkin jäsenvaltion on laadittava päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituissa kansallisissa riskinarvioinneissa tunnistettuihin riskeihin perustuva yksi tai useampi valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai minkä tahansa muun tapahtuman vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi.
Valmiussuunnitelma on laadittava liitteessä I luetelluille puulajeille ja niiden keinotekoisille risteymille, joiden katsotaan soveltuvan asianomaisen jäsenvaltion nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin.
Valmiussuunnitelmassa on otettava huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys asianomaista jäsenvaltiota koskevien kansallisten ja/tai alueellisten ilmastomallisimulaatioiden perusteella.
2.Jäsenvaltioiden on soveltuvassa vaiheessa kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä valmiussuunnitelmien laatimista ja ajan tasalla pitämistä varten.
3.Kunkin valmiussuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:
a)valmiussuunnitelman toteuttamiseen osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut minkä tahansa sellaisen tapahtuman sattuessa, joka aiheuttaa merkittävän metsänviljelyaineistopulan, sekä komentoketju ja menettelyt toimivaltaisten viranomaisten, muiden viranomaisten, asianosaisten toimeksiannon saaneiden elinten tai luonnollisten henkilöiden, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden toteuttamien toimien koordinointia varten sekä tapauksen mukaan koordinointi naapurijäsenvaltioiden ja naapureina olevien kolmansien maiden kanssa;
b)toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää metsänviljelyaineiston varastoja, joita on ylläpidetty valmiussuunnittelua varten, sekä ammattimaisten toimijoiden, erityisesti metsätaimitarhojen ja metsänviljelyaineistoa tuottavien laboratorioiden, tiloja ja ottaa yhteyttä muihin asiaankuuluviin toimijoihin ja luonnollisiin henkilöihin;
c)toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää tarvittaessa laitteita, henkilöstöä, ulkopuolista asiantuntemusta ja tarvittavia resursseja, jotta valmiussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja tehokkaasti;
d)toimenpiteet, jotka koskevat tiedottamista komissiolle, muille jäsenvaltioille, asianomaisille ammattimaisille toimijoille ja yleisölle merkittävästä metsänviljelyaineistopulasta, sekä toimenpiteet joilla pyritään torjumaan virallisesti vahvistettua tai epäiltyä merkittävää metsänviljelyaineistopulaa;
e)järjestelyt merkittävää metsänviljelyaineistopulaa koskevien löydösten kirjaamiseksi;
f)jäsenvaltion käytössä olevat arvioinnit, jotka koskevat merkittävän metsänviljelyaineistopulan riskiä sen alueella ja sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä ympäristöön;
g)niiden alueiden maantieteellisen rajaamisen periaatteet, joilla on koettu merkittävää metsänviljelyaineistopulaa;
h)toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa a alakohdassa tarkoitettujen elinten, viranomaisten, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden henkilöstön ja muiden henkilöiden koulutusta koskevat periaatteet.
Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkistettava valmiussuunnitelmiaan ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle, jotta niissä otetaan huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ilmastomallisimulaatioissa, jotka koskevat asianomaisten puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitua levinneisyyttä.
4.Jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen rekisteri,
a)joka sisältää liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä ne, jotka ovat merkityksellisiä asianomaisen jäsenvaltion nykyisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden kannalta;
b)jossa otetaan huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys.
Neljän vuoden kuluessa kansallisten rekisteriensä perustamisesta jäsenvaltioiden on laadittava valmiussuunnitelmat rekistereissään oleville lajeille ja keinotekoisille risteymille.
5.Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa valmiussuunnitelmien laatimiseksi kyseisten suunnitelmien laatimisesta saatujen parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon pohjalta.
6.Jäsenvaltioiden on asetettava valmiussuunnitelmansa komission, muiden jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien ammattimaisten toimijoiden saataville julkaisemalla ne FOREMATIS-järjestelmässä.
III LUKU
AMMATTIMAISTEN TOIMIJOIDEN JA PERUSAINEISTON REKISTERÖINTI SEKÄ
LÄHTÖISYYSALUEIDEN RAJAAMINEN
10 artikla
Ammattimaisten toimijoiden velvollisuudet
1.Ammattimaiset toimijat on rekisteröitävä asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklassa säädettyyn rekisteriin kyseisen asetuksen 66 artiklan mukaisesti.
Ammattimaisen toimijan on oltava sijoittautunut unioniin.
2.Ammattimaisten toimijoiden on asetettava metsänviljelyaineiston käyttäjien saataville kaikki tarvittavat tiedot sen soveltuvuudesta nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. Nämä tiedot on ennen asianomaisen metsänviljelyaineiston siirtoa toimitettava mahdolliselle ostajalle verkkosivustojen, metsänviljelijän oppaiden ja muiden asianmukaisten keinojen avulla.
11 artikla
Lähtöisyysalueiden rajaaminen tiettyjen luokkien osalta
Luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston osalta jäsenvaltioiden on asiaa koskevien lajien osalta rajattava lähtöisyysalueet.
Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ja julkaistava verkkosivustollaan kartat, joihin lähtöisyysalueiden rajat on merkitty. Kartat asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville FOREMATIS-järjestelmän kautta.
12 artikla
Kansallinen rekisteri ja kansalliset luettelot perusaineistosta
1.Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri eri lajien perusaineistosta, joka on hyväksytty sen alueella 4 ja 19 artiklan mukaisesti ja josta on ilmoitettu 18 artiklan mukaisesti, ja pidettävä sitä ajan tasalla.
Rekisterissä on oltava täydelliset tiedot kustakin perusaineiston hyväksymisyksiköstä sekä sen yksilöllinen rekisteriviite.
Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi kirjattava kansallisiin rekistereihinsä perusaineisto, joka sisältyy direktiivin 1999/105/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin rekistereihin ennen ... päivää ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen päivämäärä], soveltamatta kyseisessä artiklassa säädettyä rekisteröintimenettelyä.
2.Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville perusaineistoa koskeva kansallinen luettelo, joka on esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä sitä ajan tasalla. Luettelo asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta.
3.Kansallisessa luettelossa on esitettävä kukin perusaineiston hyväksymisyksikkö yhtenäisessä muodossa. Luokista ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” se voi sisältää ainoastaan perusaineiston tiivistelmän lähtöisyysalueiden perusteella.
Kansallisen luettelon on sisällettävä erityisesti seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
a)kasvitieteellinen nimi;
b)luokka;
c)perusaineisto;
d)rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;
e)perusaineiston sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi ja seuraavat tiedot:
i)luokasta ”siemenlähde tunnettu”: lähtöisyysalue sekä pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke;
ii)luokasta ”valikoitu”: lähtöisyysalue sekä pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen tai pituus-, leveys- ja korkeusvyöhykkeen mukaan määritelty maantieteellinen sijainti;
iii)luokasta ”alustavasti testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit;
iv)luokasta ”testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit;
f)alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden, metsikön tai metsikköjen taikka siemenviljelyksen tai siemenviljelysten koko;
g)alkuperä:
i)ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon;
ii)muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa;
h)metsänviljelyaineiston käyttötarkoitus;
i)luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ilmoitetaan, onko se
i)muuntogeenistä; tai
ii)NGT-kasvi;
j)luokasta ”alustavasti testattu” ja ”testattu” tarvittaessa tiedot kloonin tai kloonien tai kloonisekoituksen tai -sekoitusten tuotantopaikasta.
13 artikla
Unionin luettelo hyväksytystä perusaineistosta
1.Jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti toimittamien kansallisten luetteloiden pohjalta komissio julkaisee luettelon nimeltään ”Unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoon hyväksytystä perusaineistosta”.
Luettelo asetetaan saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta.
2.Luettelossa esitetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansallisissa luetteloissa annettavat yksityiskohtaiset tiedot ja käyttöalue.
IV LUKU
KANTATODISTUS, ETIKETTI JA PAKKAUKSET
14 artikla
Kantatodistus
1.Toimivaltaisten viranomaisten on ammattimaisen toimijan hakemuksesta annettava kaikelle hyväksytystä perusaineistosta kerätylle metsänviljelyaineistolle kantatodistus, johon on merkitty perusaineiston yksilöllinen rekisteriviite.
Kantatodistuksella osoitetaan, että 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksia on noudatettu.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisällön ja seuraavat mallit:
a)siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli;
b)siemenviljelyksistä tai perheen vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli; ja
c)klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli.
Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteitä, jotka koskevat myöhemmin tehtävää kasvullista lisäystä, on annettava uusi kantatodistus.
3.Jos sekoittamista suoritetaan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sekoituksen ainesosien rekisteriviitteet ovat tunnistettavissa ja että annetaan uusi kantatodistus tai muu asiakirja, jolla sekoitus yksilöidään.
4.Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erä jaetaan pienempiin eriin, joita ei käsitellä yhdenmukaisesti ja jotka on myöhemmin lisätty kasvullisesti, on annettava uusi kantatodistus ja viitattava aiempaan kantatodistuksen numeroon.
5.Kantatodistus voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen kantatodistus’.
Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten kantatodistusten antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä kantatodistuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt
a)ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistuksen antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle;
b)kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi.
15 artikla
Erät
1.Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään perusaineiston hyväksymisyksikköjen perusteella, jotta varmistetaan metsänviljelyaineiston jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta se on kerätty. Metsänviljelyaineisto on kerättävä näistä hyväksymisyksiköistä ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia, ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi.
Metsänviljelyaineiston erät yksilöidään seuraavasti:
a)eränumero;
b)kantatodistuskoodi ja -numero;
c)kasvitieteellinen nimi;
d)metsänviljelyaineiston luokka;
e)perusaineisto;
f)rekisteriviite tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;
g)lähtöisyysalue luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ja tarvittaessa muun metsänviljelyaineiston osalta;
h)tarvittaessa tieto siitä, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaiselta levinneisyysalueeltaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulta kuin luontaiselta levinneisyysalueeltaan, taikka onko alkuperä tuntematon;
i)siemenyksikköjen osalta siementen tuleentumisvuosi;
j)siemen- tai pistokastaimien ikä ja tyyppi niin leikattujen, koulittujen kuin paakkutaimien osalta;
k)luokan ”testattu” osalta ilmoitetaan, onko se
i)muuntogeenistä;
ii)NGT-kasvi.
2.Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on pidettävä erillään metsänviljelyaineisto, jota myöhemmin lisätään kasvullisesti, ja nimettävä se erillisenä. Tällaisen metsänviljelyaineiston pitää olla kerätty yhdestä hyväksymisyksiköstä, joka kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”. Tuotetun metsänviljelyaineiston on tällaisissa tapauksissa katsottava kuuluvan samaan luokkaan kuin alkuperäinen metsänviljelyaineisto.
3.Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista metsänviljelyaineiston sekoittamisen on tapauksen mukaan täytettävä seuraavat edellytykset:
a)luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa voi sekoittaa kahdesta tai useammasta hyväksymisyksiköstä samalta lähtöisyysalueelta saatuun metsänviljelyaineistoon;
b)kun sekoitetaan luokkaan ”siemenlähde tunnettu” kuuluvista siemenlähteistä tai metsiköistä peräisin olevaa, yhdeltä lähtöisyysalueelta saatua metsänviljelyaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”siemenlähteestä saaduksi metsänviljelyaineistoksi”;
c)kun sekoitetaan muusta kuin alkuperäisestä tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevasta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa ja tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa perusaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”alkuperältään tuntemattomaksi”;
d)kun sekoitetaan yhdestä hyväksymisyksiköstä eri tuleentumisvuosina saatua metsänviljelyaineistoa, on merkittävä tosiasialliset tuleentumisvuodet ja kunkin vuoden metsänviljelyaineiston osuus.
Ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti tapahtuvan sekoittamisen osalta lähtöisyysalueen tunnistekoodi voidaan korvata 1 kohdan f alakohdan mukaisella rekisteriviitteellä.
16 artikla
Virallinen etiketti
1.Toimivaltaisen viranomaisen on annettava jokaiselle metsänviljelyaineiston erälle virallinen etiketti, jossa todistetaan, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset.
2.Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ammattimaiselle toimijalle lupa tulostaa virallinen etiketti sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Ammattimainen toimija saa tulostaa kyseisen etiketin, jos toimivaltainen viranomainen on tarkastuksessa todennut, että toimijalla on infrastruktuuri ja resurssit virallisen etiketin tulostamista varten.
3.Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia tarkistaakseen, täyttääkö ammattimainen toimija 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.
Jos toimivaltainen viranomainen toteaa 2 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisen jälkeen, että ammattimainen toimija ei täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, sen on viipymättä peruutettava lupa tai tapauksen mukaan muutettava sitä.
4.Edellä 15 artiklan 1 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi virallisessa etiketissä on oltava kaikki seuraavat tiedot:
a)edellä 14 artiklan mukaisesti annetun kantatodistuksen numero tai numerot tai viittaus 14 artiklan 3 kohdan mukaiseen muuhun asiakirjaan, jolla sekoitus yksilöidään;
b)ammattimaisen toimijan nimi;
c)toimituksen määrä;
d)sellaisen luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta, jonka perusaineisto on hyväksytty 4 artiklan mukaisesti, ilmaisu ”hyväksytty väliaikaisesti”;
e)maininta siitä, onko metsänviljelyaineisto lisätty kasvullisesti.
5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä seuraavat virallista etikettiä koskevat seikat:
a)virallisen etiketin sisältämät tiedot;
b)siemenien ja pienten siemenmäärien osalta annettavat lisätiedot;
c)etiketin väri tietyille luokille tai muuntyyppiselle metsänviljelyaineistolle;
d)tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavat lisätiedot.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6.Virallinen etiketti voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen virallinen etiketti’.
Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten virallisten etikettien antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä virallisia etikettejä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
7.Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt
a)ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten virallisen etiketin antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle;
b)kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi.
17 artikla
Siemenyksiköiden pakkaukset
Siemenyksiköitä saa pitää kaupan ainoastaan suljetuissa pakkauksissa, joita ei pakkauksen avaamisen jälkeen voi sulkea uudelleen.
V LUKU
POIKKEUKSET 4 ARTIKLASTA
18 artikla
Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitettua perusaineistoa koskeva poikkeus hyväksymisvelvoitteesta
1.Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetun perusaineiston rekisteröinti kansalliseen rekisteriin ei edellytä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää.
2.Kaikkien ammattimaisten toimijoiden, jotka rekisteröivät metsäpuiden geenivarojen suojeluun metsätaloudessa tarkoitettua perusaineistoa, on ilmoitettava kyseinen perusaineisto asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu perusaineisto on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille FOREMATIS-järjestelmässä käytettävässä muodossa.
Perusaineiston ilmoitus on tehtävä viittauksella ilmoitusyksikköön.
Jokainen ilmoitusyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä.
Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:
a)kasvitieteellinen nimi;
b)luokka;
c)perusaineisto;
d)rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;
e)sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi sekä lähtöisyysalue, pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke;
f)alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden taikka metsikön tai metsikköjen koko;
g)alkuperä: ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon. Muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa;
h)käyttötarkoitus: metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö.
4.Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä otetaan huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys ja ne hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
19 artikla
Ammattimaisten toimijoiden suorittama ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen
Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa ammattimaisille toimijoille luvan hyväksyä tiettyjen lajien ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettua perusaineistoa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)perusaineisto sijaitsee lähtöisyysalueella, joka on alttiina äärimmäisille sääoloille;
b)nämä sääolot vaikuttavat perusaineiston lisääntymissykliin ja harventavat metsänviljelyaineiston keruutiheyttä kyseisestä perusaineistosta.
Tällainen lupa edellyttää komission hyväksyntää.
20 artikla
Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston väliaikainen hyväksyntä
Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden koko alueella tai osassa aluetta hyväksytään enintään kymmenen vuoden ajaksi ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto, jos liitteessä V tarkoitetun jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavien tulosten perusteella voidaan olettaa, että perusaineisto täyttää kokeiden päätyttyä tämän asetuksen mukaiset hyväksymisvaatimukset.
21 artikla
Väliaikaiset toimitusvaikeudet
1.Jotta selvittäisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa esiintyvistä metsänviljelyaineiston väliaikaisista toimitusvaikeuksista, komissio voi vähintään yhden asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä antaa täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltioille väliaikaisesti luvan hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston pitämisen kaupan, joka on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.
2.Jos komissio toimii 1 kohdan mukaisesti, 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetussa virallisessa etiketissä on mainittava, että asianomainen metsänviljelyaineisto on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.
3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
22 artikla
Väliaikaiset kokeilut, joilla pyritään löytämään parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen säännöksille
1.Poiketen siitä, mitä 1, 4 ja 5 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen säännöksille, jotka koskevat asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja tai keinotekoisia risteymiä, perusaineiston hyväksymistä koskevia vaatimuksia sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä.
Nämä kokeilut voivat olla teknisiä tai tieteellisiä kokeita, joissa tutkitaan uusien vaatimusten toteutettavuutta ja asianmukaisuutta verrattuna tämän asetuksen 1, 4 ja 5 artiklassa säädettyihin vaatimuksiin.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen ja niissä on täsmennettävä yksi tai useampi seuraavista seikoista:
a)mitä lajeja tai keinotekoisia risteymiä koe koskee;
b)kunkin lajin tai keinotekoisen risteymän osalta kokeilujen olosuhteet;
c)kokeilun kesto;
d)osallistuvien jäsenvaltioiden seuranta- ja raportointivelvoitteet.
Näissä säädöksissä on otettava huomioon seuraavien menetelmien kehitys:
a)perusaineiston alkuperän määrittämismenetelmät, mukaan lukien biomolekyylitekniikoiden käyttö;
b)metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevat menetelmät ottaen huomioon sovellettavat kansainväliset standardit;
c)lisäämis- ja tuotantomenetelmät, mukaan lukien innovatiivisten tuotantoprosessien käyttö;
d)perusaineiston osien risteytyssuunnitelmien suunnittelumenetelmät;
e)perusaineiston ja metsänviljelyaineiston ominaisuuksien arviointimenetelmät;
f)tietyn metsänviljelyaineiston tarkastusmenetelmät.
Kyseiset säädökset on mukautettava asianomaisen metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoiden kehitykseen, ja niiden on perustuttava jäsenvaltioiden suorittamiin vertailukokeisiin ja muihin kokeisiin.
3.Komissio tarkastelee näiden kokeilujen tuloksia ja laatii niistä yhteenvedon kertomuksessa, jossa tarvittaessa todetaan, että 1, 4 tai 5 artiklaa on tarpeen muuttaa.
23 artikla
Lupa ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia
1.Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä antaa jäsenvaltioille luvan vahvistaa perusaineiston hyväksymistä ja metsänviljelyaineiston tuotantoa koskevia tiukempia tuotantovaatimuksia kuin kyseisessä artiklassa tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osassa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyyntö, jossa esitetään
a)luonnokset säännöksistä, joihin ehdotetut vaatimukset sisältyvät;
b)perustelut tällaisten vaatimusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.
3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)pyydetyillä toimenpiteillä varmistetaan ainakin yksi seuraavista edellytyksistä:
i)asianomaisen metsänviljelyaineiston laadun parantuminen;
ii)ympäristönsuojelu: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai metsäekosysteemien ennallistaminen;
b)pyydetyt toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia a alakohdassa asetetun tavoitteen mukaisesti; ja
c)toimenpiteet ovat perusteltuja asianomaisen jäsenvaltion erityisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden vuoksi.
4.Jos jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia direktiivin 1999/105/EY 7 artiklan nojalla, asianomaisten jäsenvaltioiden on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] tarkasteltava kyseisiä toimenpiteitä ja kumottava kyseiset toimenpiteet tai muutettava ne tämän asetuksen mukaisiksi.
Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
VI LUKU
METSÄNVILJELYAINEISTON TUONTI
24 artikla
Vaatimusten vastaavuuteen perustuva tuonti unioniin
1.Metsänviljelyaineistoa saa tuoda kolmansista maista unioniin vain, jos sen voidaan 2 kohdan mukaisesti osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia.
2.Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää, täyttääkö tiettyjen sukujen, lajien tai luokkien kolmannessa maassa tuotettu metsänviljelyaineisto vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia, kaikkien seuraavien seikkojen perusteella:
a)kyseisen kolmannen maan toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu;
b)komission kyseisessä kolmannessa maassa suorittaman tarkastuksen tyydyttävä tulos, jos komissio katsoo tarkastuksen tarpeelliseksi; ja
c)kyseinen kolmas maa osallistuu OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevaan sertifiointijärjestelmään.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.Tehdessään 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä komissio tarkastelee, antavatko asianomaisessa kolmannessa maassa sovelletut perusaineiston ja siitä peräisin olevan metsänviljelyaineiston myöhemmän tuotannon hyväksymis- ja rekisteröintijärjestelmät samat takeet kuin 4 ja 5 artiklassa ja tapauksen mukaan 11 artiklassa säädetyt takeet luokkien ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” osalta.
25 artikla
Tuotua metsänviljelyaineistoa koskevat ilmoitukset ja todistukset
1.Metsänviljelyaineistoa unioniin tuovien ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava tuonnista etukäteen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta.
2.Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on oltava kaikki seuraavat:
a)lähtömaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai muu virallinen todistus;
b)virallinen etiketti; ja
c)kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan toimittamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta.
3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuonnin jälkeen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen korvaa
a)edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kantatodistuksen tai virallisen todistuksen uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla kantatodistuksella; ja
a)edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun virallisen etiketin uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla virallisella etiketillä.
VII LUKU
MENETTELYSÄÄNNÖKSET
26 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi ... päivästä ...kuuta .... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.Edellä 2 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 2 ja 6 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 6 kohdan ja 16 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
27 artikla
Komiteamenettely
1.Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002
58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011
tarkoitettu komitea.
2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.
3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.
VIII LUKU
KERTOMUKSET, SEURAAMUKSET JA ASETUSTEN (EU) 2016/2031 JA (EU) 2017/625 MUUTTAMINEN
28 artikla
Kertomukset
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomus, joka sisältää seuraavat tiedot:
a)vuosittain hyväksytyn metsänviljelyaineiston määrä;
b)metsänviljelyaineiston toimitusvaikeuksien varalta hyväksyttyjen kansallisten valmiussuunnitelmien lukumäärä ja valmiussuunnitelmien käyttöönottoon tarvittava aika;
c)niiden verkkosivustojen ja/tai kansallisten metsänviljelijän oppaiden lukumäärä, joissa on tietoa siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa;
d)kolmansista maista unionivastaavuuden perusteella tuodun metsänviljelyaineiston määrä suvuittain ja lajeittain;
e)29 artiklan nojalla määrätyt seuraamukset.
Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn kertomuksen teknisen muodon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
29 artikla
Seuraamukset
1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että ne pannaan täytäntöön. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.
2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen rikkomiseen, joka tehdään petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla, sovellettavissa taloudellisissa seuraamuksissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään joko ammattimaiselle toimijalle koituva taloudellinen hyöty tai tapauksen mukaan prosenttiosuus ammattimaisen toimijan liikevaihdosta.
30 artikla
Asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2016/2031 seuraavasti:
1)Korvataan 37 artiklan 4 kohta seuraavasti:
”4.Komissio vahvistaa tapauksen mukaan täytäntöönpanosäädöksellä tämän asetuksen 36 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen estämiseksi asianomaisissa istutettaviksi tarkoitetuissa kasveissa. Toimenpiteiden on tapauksen mukaan koskettava kyseisten kasvien tuomista unioniin ja siirtämistä siellä.”;
2)Lisätään 83 artiklaan kohta seuraavasti:
”5 a.Kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) .../...*+ tarkoitetut istutettaviksi tarkoitetut kasvit, jotka on tuotettu tai joita pidetään kaupan luokissa ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, kyseisen asetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti valmistettuun viralliseen etikettiin on sisällytettävä erillinen kasvipassi.
Jos tätä kohtaa sovelletaan,
a)unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä VII olevassa E ja F osassa esitetyt tiedot;
b)suoja-alueelle tuomista ja suoja-alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä VII olevassa H osassa vahvistetut tiedot.”;
______________________
*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;
+julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.
3)Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.
31 artikla
Asetuksen (EU) 2017/625 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2017/625 seuraavasti:
1)Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”l)metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan.”;
2)Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:
”52)’metsänviljelyaineistolla’ aineistoa sellaisena kuin se on määritelty ...*+ annetun asetuksen (EU) .../... 3 artiklan 1 alakohdassa;
______________________
*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;
+julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.
3)Lisätään 22 a artiklan jälkeen artikla seuraavasti:
”22 b artikla
Erityiset säännöt, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimintaa metsänviljelyaineiston osalta
1.Viralliseen valvontaan 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen todentamiseksi on sisällytettävä virallinen valvonta metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta sekä kyseisten sääntöjen alaisten toimijoiden osalta.
2.Siirretään komissiolle valta antaa 144 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla sääntöjä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista metsänviljelyaineiston osalta tällaisiin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan suorittamisen seurauksena toteuttamaa toimintaa.
Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraavia:
a)erityisvaatimukset tällaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi sellaisen tietyn metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta unionissa, johon sovelletaan 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä, jotta voidaan reagoida unionin sääntöjen noudattamatta jättämiseen tiettyä alkuperää tai tietyltä lähtöisyysalueelta peräisin olevan metsänviljelyaineiston osalta;
b)erityisvaatimukset tällaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi ammattimaisten toimijoiden sellaisen toiminnan osalta, joka liittyy sellaisen tietyn metsänviljelyaineiston tuotantoon, johon sovelletaan 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä, jotta voidaan reagoida unionin sääntöjen noudattamatta jättämiseen tiettyä alkuperää tai tietyltä lähtöisyysalueelta peräisin olevan metsänviljelyaineiston osalta; ja
c)tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista.
3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista kasvien lisäysaineiston osalta näihin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan seurauksena toteuttamaa toimintaa seuraavilta osin:
a)tällaisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida tiettyä alkuperää olevaa tai tietyltä lähtöisyysalueelta peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuviin tunnistettuihin yhdenmukaisiin riskeihin;
b)toimivaltaisten viranomaisten niiden toimijoiden osalta suorittaman virallisen valvonnan tiheys, joilla on lupa antaa virallisia etikettejä virallisessa valvonnassa asetuksen (EU) .../...*+ 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
______________________
*
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;
+
julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.
IX LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
32 artikla
Direktiivin 1999/105/EY kumoaminen
Kumotaan direktiivi 1999/105/EY.
Viittauksia kumottuun säädökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
33 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].
Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja