EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.6.2023
COM(2023) 340 final
2023/0193(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Saksalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
PERUSTELUT
Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY 1 , jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan 1 kohdan nojalla antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi.
Saksan liittotasavalta pyysi 10. marraskuuta 2022 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa poiketa alv-direktiivin 218 ja 232 artiklasta voidakseen määrätä pakollisesta sähköisestä laskutuksesta Saksaan sijoittautuneiden verovelvollisten välisten liiketoimien (yritysten välisten liiketoimien eli B2B-liiketoimien) osalta.
Tämän jälkeen Saksan liittotasavalta täsmensi 8. helmikuuta 2023 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että pyydetty erityistoimenpiteen voimaantulopäivä olisi 1. tammikuuta 2025.
Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Saksan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 22. helmikuuta 2023 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Saksalle 23. helmikuuta 2023 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointiin tarvittavat tiedot.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Saksa pyysi alv-direktiivin 395 artiklan perusteella lupaa poikkeukselle, jotta se voisi ottaa käyttöön velvoitteen laatia sähköinen lasku Saksaan sijoittautuneiden verovelvollisten välisistä liiketoimista. Tämä velvoite olisi ensimmäinen vaihe otettaessa käyttöön sähköinen ilmoitusjärjestelmä, jolla verovelvolliset siirtävät liiketoimikohtaisia tietoja kotimaisista B2B-liiketoimista veroviranomaisille. Saksan mukaan tällainen ilmoitusjärjestelmä olisi tärkeä väline veropetosten ja -vilpin torjunnassa ja parantaisi veronkantoa.
Ilmoitusjärjestelmillä, joilla siirretään liikevaihtoa koskevia liiketoimikohtaisia tietoja verohallinnolle, voidaan tehostaa alv-petosten torjuntaa. Saksa katsoo, että ottamalla käyttöön tällainen järjestelmä voidaan tunnistaa liiketoimien petosketjut ja niihin osallistuvat toimijat varhemmin. Liiketoimista annettuja tietoja voidaan lisäksi vertailla alv-ilmoitusten tietoihin ja mahdolliset eroavuudet voidaan havaita ja tarkastaa oikea-aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan Saksa odottaa, että kun laskutiedot ovat saatavilla oikea-aikaisesti vältetään ylimääräistä byrokratiaa aiheuttavat laskuja koskevat pyynnöt verohallinnolta, mikä nopeuttaa ja helpottaa petosten torjuntaa.
Saksa on viime vuosina toteuttanut muita toimenpiteitä alv-petosten torjumiseksi. Saksa otti 1. tammikuuta 2019 käyttöön sääntöjä, jotka koskevat sähköisten markkinapaikkojen ylläpitäjien vastuuta arvonlisäverosta ja näiden ylläpitäjien erityisiä kirjanpitovelvoitteita. Sääntöjen voimaantulo lisäsi tällaisia liiketoimia markkinapaikkojen kautta tarjoavien yritysten arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisten määrää merkittävästi.
Lisäksi 1. tammikuuta 2020 lähtien on unionin tuomioistuimen alalla antaman oikeuskäytännön mukaisesti evätty tuotantopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron vähentämisoikeus sekä yhteisöluovutuksia ja -suorituksia koskeva verovapautus, jos toimija tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää osallistuvansa alv-petos- tai -vilppiketjuun. Myös yhteisön sisäisissä tavaroiden luovutuksissa ja palvelujen suorituksissa käytetyn arvonlisäverotunnisteen voimassaoloa on voitu rajoittaa 1. tammikuuta 2021 lähtien, jos on viitteitä siitä, että tunnistetta käytetään petostarkoituksiin. Tätä toimenpidettä sovelletaan myös silloin, jos väärinkäyttö aiheuttaa vahinkoa toisen EU:n jäsenvaltion alv-tuloille.
Saksa on hyödyntänyt alv-direktiivin 199 a artiklan 1 kohdan tarjoamia mahdollisuuksia soveltaa käännettyä verovelvollisuutta alv-petosten torjumiseksi. Viimeksi sitä on sovellettu kaasua ja sähköä koskevien todistusten sekä tiettyjen televiestintäpalvelujen siirtoihin. Polttoaineiden päästöoikeuksien kaupasta annetun lain mukaisten päästöoikeuksien siirtojen osalta käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2023 neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1778 2 perusteella.
Lisäksi Saksassa on otettu käyttöön kansallisia tarkistuslistoja toimijoiden arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen aikana antamien tietojen todentamiseksi. Pelkästään petostarkoituksessa tehtävät rekisteröitymiset voidaan siten estää. Lisäksi on mahdollista suorittaa tapauskohtaisesti lisätarkastuksia toimijoiden luotettavuuden todentamiseksi ja tarvittaessa voidaan käynnistää lisätarkastuksia.
Saksa katsoo, että digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää verovilpin ja veron kiertämisen torjunnassa täysin vain, jos tietojen käsittely on jatkuvaa. Saksan käsityksen mukaan pakollinen rakenteisessa sähköisessä muodossa olevien laskujen käyttö on looginen ja tarpeellinen vaihe edettäessä kohti liiketoimikohtaista ilmoitusjärjestelmää, jolla voidaan tehostaa petosten torjuntaa analysoimalla ja käyttämällä kerättyjä tietoja.
Saksan mukaan sähköisten laskujen käyttö on jo yleinen käytäntö monilla talouden aloilla. Julkisten hankintojen osalta Saksa on saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöä sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/55/EU 3 , jolla asetettiin viranomaisille velvoite ottaa vastaan toimittajiensa lähettämiä sähköisiä laskuja. Sähköisten laskujen laatiminen on ollut Saksassa pakollista julkisissa hankinnoissa marraskuusta 2020 lähtien.
Näin ollen Saksa esittää, ettei pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotto arvonlisäverotusta varten aiheuta merkittävää taloudellista taakkaa monelle yritykselle. Paperimuotoisten laskujen poistumisella saadaan pitkällä aikavälillä säästöjä, jotka johtuvat erityisesti paperimuotoisten laskujen laatimisen, lähettämisen ja säilyttämisen kustannusten välttämisestä. Lisäksi vastaanottajapuolella vältetään paperimuotoisten laskujen käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Sähköisen laskutuksen ansiosta sekä toimittaja että laskun vastaanottaja voivat optimoida kirjanpitoprosessinsa. Euroopan unionissa käytettävien sähköisen laskutuksen järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi Saksa aikoo hyväksyä vain sellaisten laskujen laatimisen, jotka noudattavat sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia ja syntaksien luetteloa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/55/EU 4 mukaisesti.
Alv-direktiivin 218 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta hyväksyä laskuksi kaikki paperimuodossa tai sähköisessä muodossa olevat tositteet tai ilmoitukset. Saksa haluaa sen vuoksi saada luvan poiketa alv-direktiivin mainitun artiklan vaatimuksista siten, että Saksan verohallinto saa katsoa laskuksi vain sähköisessä muodossa olevat tositteet.
Alv-direktiivin 232 artiklan mukaan sähköisen laskun käyttö edellyttää vastaanottajan suostumusta. Sähköistä laskutusta koskevan velvoitteen käyttöönotto Saksassa edellyttää sen vuoksi poikkeamista mainitun artiklan vaatimuksista siten, että laskun laatija ei enää tarvitse vastaanottajan suostumusta laskun lähettämiseen paperittomassa muodossa.
Poikkeukset myönnetään yleensä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko erityistoimenpide asianmukainen ja tehokas ja jotta jäsenvaltioilla olisi aikaa toteuttaa muita tavanomaisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi ennen poikkeustoimenpiteen voimassaolon päättymistä.
Kun toimenpide on otettu käyttöön ja kun otetaan huomioon poikkeuksen laaja soveltamisala, on tärkeää arvioida toimenpiteen vaikutuksia verovelvollisiin ja erityisesti sitä, onko toimenpide edistänyt alv-veropetosten ja ‑vilpin torjuntaa. Jos Saksa haluaa jatkaa poikkeuksen soveltamista, sitä pyydetään esittämään poikkeuksen jatkamista koskevan pyynnön yhteydessä kertomus toimenpiteen toiminnasta. Kertomuksessa olisi arvioitava toimenpiteen tehokkuutta arvonlisäveropetosten ja -vilpin torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa. Siinä olisi lisäksi arvioitava toimenpiteen vaikutusta verovelvollisiin erityisesti sen kannalta, lisääkö toimenpide näiden hallinnollista taakkaa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Poikkeusta koskevaa lupaa pyydetään 1. tammikuuta 2025 alkaen 31. joulukuuta 2027 saakka tai siihen päivään saakka, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava niitä kansallisia säännöksiä, joita niiden edellytetään hyväksyvän siinä tapauksessa, että annetaan direktiivi, jolla muutetaan direktiiviä 2006/112/EY arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan, erityisesti mainitun direktiivin 218 ja 232 artiklaa, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Alv-direktiivin 218 artiklassa asetetaan paperimuodossa ja sähköisessä muodossa olevat laskut samanarvoiseen asemaan, sillä siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä laskuksi paperimuodossa tai sähköisessä muodossa olevat tositteet tai ilmoitukset. Alv-direktiivin 232 artiklan mukaan sähköisen laskun käyttö edellyttää vastaanottajan suostumusta. Saksan kaavailema sähköisen laskutuksen velvoite poikkeaisi näistä kahdesta säännöksestä.
Poikkeus voidaan myöntää alv-direktiivin 395 artiklan perusteella arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi. Pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotto B2B-liiketoimissa on Saksassa ensimmäinen vaihe pantaessa täytäntöön liiketoimikohtainen ilmoitusjärjestelmä, jolla voitaisiin tehostaa alv-petosten ja -vilpin torjuntaa. Saksan antamien tietojen perusteella poikkeus on yhdenmukainen muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa.
Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/2251 5 myönnettiin Italialle, neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/133 6 Ranskalle ja neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/1003 7 Puolalle vastaava lupa poiketa alv-direktiivin 218 ja 232 artiklan vaatimuksista pakollisen sähköisen laskutuksen täytäntöönpanemiseksi.
Komissio hyväksyi vuonna 2020 tiedonannon Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi 8 . Yksi tässä toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on komission hyväksymä lainsäädäntöehdotus alv-ilmoitusvelvollisuuksien nykyaikaistamiseksi. Kuten toimintasuunnitelmassa todetaan, ehdotuksen pitäisi muun muassa auttaa sujuvoittamaan kotimaisiin liiketoimiin sovellettavia raportointimekanismeja. Tässä yhteydessä selvitetään myös tarvetta laajentaa entisestään sähköistä laskutusta.
Toimintasuunnitelman mukaisesti komissio hyväksyi 8. joulukuuta 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan 9 (Alv digiaikana -aloite). Ehdotusta käsitellään parhaillaan neuvostossa. Direktiivillä muutetaan alv-direktiivin 218 artiklaa ja poistetaan alv-direktiivin 232 artikla. Kun uudistus on hyväksytty, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön pakollisen sähköisen laskutuksen, jolloin niiden ei enää tarvitse pyytää lupaa poiketa alv-direktiivistä tällaisten järjestelmien käyttöönottamiseksi. Kun jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiiviehdotuksen osaksi kansallista lainsäädäntöä, tällä neuvoston päätöksellä ei siksi olisi enää mitään tehokasta vaikutusta.
Pyynnössään Saksa toteaa, että liittovaltion hallituksen näkemyksen mukaan erityistoimenpiteen tavoitteet ovat eurooppalaista ilmoitusjärjestelmää koskevien Euroopan komission suunnitelmien mukaisia. Jotta vältetään päällekkäisyyksiä ilmoitusjärjestelmän käyttöönotossa ja myöhemmässä hallinnossa sekä talouden toimijoiden että veroviranomaisten keskuudessa, Saksa aikoo lisäksi ottaa huomioon Alv digiaikana -aloitteen suunnitellessaan kansallisen ilmoitusjärjestelmän täytäntöönpanoa. Saksa pyrkii synkronisoimaan molempien järjestelmien rakenteita mahdollisimman paljon.
Näin ollen Saksan liittotasavallan pyytämä poikkeus on linjassa komission toimintasuunnitelmassa ja direktiivin 2006/112/EY muuttamista arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan koskevassa neuvoston direktiiviehdotuksessa esittämien tavoitteiden kanssa.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Alv-direktiivin 395 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Koska ehdotuksen perustana on alv-direktiivin säännös, toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:
Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity mitään velvoitetta.
Yrityksille ja verohallinnolle aiheutuvan taakan vähentämiseksi Saksa etenee asteittain ottamalla ensin käyttöön velvollisuuden laatia sähköisiä laskuja, jotta myöhemmin voidaan toteuttaa tähän perustuva ilmoitusjärjestelmä. Päällekkäisten kustannusten ja tarpeettomien toimien välttämiseksi Saksa ottaa huomioon Alv digiaikana -aloitteen suunnitellessaan kansallista ilmoitusjärjestelmäänsä ja yhdenmukaistaa sen edellä mainitun aloitteen kanssa. Rajat ylittäviä liiketoimia koskevat EU:n lainsäädännön tulevat vaatimukset koordinoidaan tältä osin kansallisten liiketoimien ilmoitusjärjestelmän kanssa sen varmistamiseksi, että verovelvolliset käsittelevät molemmantyyppisiä liiketoimia mahdollisimman yhdenmukaisesti, mikä vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.
On huomattava, että sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/55/EU täytäntöönpanon johdosta Saksassa on jo pakollista käyttää sähköistä laskutusta yritysten ja viranomaisten välisissä suhteissa (B2G-suhteissa).
Suunnitellun kansallisen järjestelmän keskeisiä osia ovat laskutietojen oikea-aikainen siirtäminen keskitettyyn ilmoitusjärjestelmään. Aluksi tämä koskisi vain B2B-liiketoimia. Saksa aikoo järjestelmien yhteentoimivuuden helpottamiseksi hyväksyä rakenteisessa muodossa olevien laskujen sellaisten tietojen siirtämisen, jotka vastaavat CEN-standardiin EN 16931 perustuvaa tietomuotoa. Suunnitteilla ei ole koko laskujen siirtämistä, sillä verovelvollisten on ilmoitettava vain verotusta varten tarvittavat tiedot. Verovelvollisten välistä laskujen vaihtoa ei myöskään hoideta verohallinnon palvelimien välityksellä, eikä laskuihin sovelleta viranomaisten toteuttamaa hyväksyntämenettelyä.
Velvoitetta käyttää sähköisiä laskuja sovelletaan vain Saksaan sijoittautuneiden verovelvollisten välisiin liiketoimiin. Laskutietoja koskevista yhdenmukaisista säännöistä ei poiketa. Toimenpide ei vaikuta yrityksiin, jotka eivät ole sijoittautuneet Saksaan, eikä oikeuteen saada paperimuotoisia laskuja yhteisöliiketoimissa.
Poikkeuksen kesto on myös rajattu, ja toimenpiteen toimivuudesta ja tehokkuudesta on laadittava kertomus, jos Saksa haluaa jatkaa poikkeuksen voimassaoloa.
Näin ollen erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen eli siihen nähden, että tarkoituksena on estää veropetoksia ja -vilppiä.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston täytäntöönpanopäätös.
Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Vaikutustenarviointi
Pakollinen sähköinen laskutus vaikuttaa sekä verohallintoon että verovelvollisiin.
Sähköiseen laskutukseen perustuvan ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto täydentää edellä mainittuja toimenpiteitä, jotka Saksa on hiljattain toteuttanut alv-petosten ja -vilpin torjumiseksi, kuten rekisteröitymisprosessien parantamista. Saksan mukaan Saksan alv-vajetta koskevat vuotuiset luvut osoittavat kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden alv-petosten torjunnassa ja veronkannon varmistamisessa.
Pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotto ei ole yritysten kannalta hyvin raskasta, koska pakollinen sähköinen laskutus on jo yleinen käytäntö monilla talouden aloilla ja sähköinen laskutus on pakollista julkisissa hankinnoissa. Lisäksi yritykset hyötyvät prosessien automatisoinnista, esimerkiksi kirjanpidossa, ja saavat pitkällä aikavälillä säästöjä paperimuotoisten laskujen poistumisesta, kun vältetään paperimuotoisten laskujen laatimisesta, lähettämisestä, käsittelystä ja säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset.
Lisäksi järjestelmä on mahdollisuuksien mukaan piirteiltään samanlainen kuin Alv digiaikana -aloitteeseen sisältyvä järjestelmä, eli kotimaisten liiketoimien ilmoittaminen yhdenmukaistetaan tulevan yhteisöliiketoimien ilmoitusjärjestelmän kanssa. Näin vältetään verovelvollisten ja verohallinnon kustannusten päällekkäisyyttä, kun molempien liiketoimityyppien ilmoittamista koskevia vaatimuksia voidaan noudattaa samalla tavalla.
Pienten yritysten erityistarpeet otetaan huomioon kansallisten säännösten suunnittelussa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi määrittelemällä yrityskoot tai laskun vähimmäismäärä, joiden alapuolella sähköisten laskujen käyttö on edelleen vapaaehtoista määriteltävän ajanjakson ajan.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia alv:sta saataviin unionin omiin varoihin.
2023/0193 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Saksalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 10 ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Saksa pyysi 10 päivänä marraskuuta 2022 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jäljempänä ’erityistoimenpide’, jolla otetaan käyttöön pakollinen sähköinen laskutus kaikissa Saksan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten välillä tehtävissä liiketoimissa.
(2)Saksa täsmensi 8 päivänä helmikuuta 2023 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että pyydetty erityistoimenpiteen voimaantulopäivä on 1 päivä tammikuuta 2025.
(3)Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti 22 päivänä helmikuuta 2023 päivätyillä kirjeillä Saksan pyynnön muille jäsenvaltioille ja ilmoitti 23 päivänä helmikuuta 2023 päivätyllä kirjeellä Saksalle saaneensa kaikki pyynnön arviointiin tarvittavat tiedot.
(4)Saksa aikoo ottaa käyttöön pakollisen sähköisen laskutuksen Saksaan sijoittautuneiden verovelvollisten välisissä liiketoimissa liiketoimikohtaisen ilmoitusjärjestelmän täytäntöönpanon ensimmäisenä vaiheena. Saksan mukaan tällaisesta ilmoitusjärjestelmästä olisi hyötyä arvonlisäveropetosten ja -vilpin torjunnassa. Järjestelmän avulla verohallinto voisi tunnistaa arvonlisäveropetosketjut varhemmin ja pystyisi myös tarkistamaan ilmoitetun arvonlisäveron ja maksettavan arvonlisäveron välisen yhdenmukaisuuden oikea-aikaisesti ja automaattisesti. Järjestelmän avulla pystyttäisiin havaitsemaan ja tarkastamaan mahdolliset eroavuudet varhain. Lisäksi Saksa odottaa, että laskutietojen oikea-aikainen saanti tekisi verohallinnon byrokraattisemmat laskuja koskevat pyynnöt tarpeettomiksi, mikä nopeuttaisi ja helpottaisi arvonlisäveropetosten torjuntaa.
(5)Saksa katsoo, että pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotto ei olisi yritysten kannalta hyvin raskasta, koska pakollinen sähköinen laskutus on Saksassa jo yleinen käytäntö monilla talouden aloilla ja sähköinen laskutus on pakollista julkisissa hankinnoissa. Lisäksi siitä olisi hyötyä talouden toimijoille prosessien digitalisaation sekä hallinnollisen taakan vähenemisen ansiosta. Sähköisten laskujen käytöllä saataisiin pitkällä aikavälillä säästöjä paperimuotoisten laskujen poistumisen vuoksi, kun laskujen laatimisen, lähettämisen, käsittelyn ja säilyttämisen kustannukset vähenevät.
(6)Komissio hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan 11 . Direktiivin 2006/112/EY muuttamista koskevassa direktiivissä esitetyillä ehdotetuilla muutoksilla muutettaisiin direktiivin 2006/112/EY 218 artiklaa ja poistettaisiin mainitun direktiivin 232 artikla siten, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön pakollisen sähköisen laskutuksen, jolloin niiden ei enää tarvitse pyytää lupaa poiketa direktiivistä 2006/112/EY tällaisten järjestelmien käyttöönottamiseksi. Näin ollen siitä päivästä alkaen, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava niitä kansallisia säännöksiä, joita niiden edellytetään hyväksyvän siinä tapauksessa, että kyseinen direktiivi annetaan, tällä päätöksellä ei enää olisi mitään tehokasta vaikutusta.
(7)Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen laaja soveltamisala ja uutuus, on tärkeää arvioida sen vaikutusta arvonlisäveropetosten ja -vilpin torjuntaan sekä arvonlisäveroverovelvollisiin. Jos Saksa katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaolon jatkaminen on tarpeen, sen olisi tämän vuoksi toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskevan pyynnön yhteydessä kertomus, johon sisältyy arvio erityistoimenpiteen tehokkuudesta arvonlisäveropetosten ja -vilpin torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa.
(8)Erityistoimenpide ei saisi vaikuttaa asiakkaan oikeuteen saada paperimuotoisia laskuja yhteisöliiketoimissa.
(9)Erityistoimenpiteen kestoa olisi rajoitettava, jotta voidaan tehdä arviointi siitä, onko se asianmukainen ja toimiva tavoitteisiinsa nähden.
(10)Erityistoimenpide on asetettuihin tavoitteisiin nähden oikeasuhteinen, koska sen kestoa ja soveltamisalaa on rajoitettu. Erityistoimenpide ei myöskään aiheuta sellaista vaaraa, että veropetokset siirtyisivät muille aloille tai muihin jäsenvaltioihin.
(11)Erityistoimenpide ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä se vaikuta haitallisesti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 218 artiklassa säädetään, Saksalle annetaan lupa hyväksyä Saksan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten laatimia tositteiden tai ilmoitusten muodossa olevia laskuja vain, jos kyseiset tositteet tai ilmoitukset toimitetaan sähköisessä muodossa.
2 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 232 artiklassa säädetään, Saksalle annetaan lupa säätää, että Saksan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten laatimien sähköisten laskujen käyttöön ei sovelleta vaatimusta, jonka mukaan sähköisten laskujen käyttö edellyttää Saksan alueelle sijoittautuneen vastaanottajan suostumusta.
3 artikla
Saksan on ilmoitettava komissiolle kansalliset toimenpiteet, joilla 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin liittyvä erityistoimenpide pannaan täytäntöön.
4 artikla
1. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen seuraavista päivämääristä aikaisimpaan saakka:
a) 31 päivä joulukuuta 2027,
b) se päivä, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava niitä kansallisia säännöksiä, joita niiden edellytetään hyväksyvän siinä tapauksessa, että annetaan direktiivi, jolla muutetaan direktiiviä 2006/112/EY arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan, erityisesti mainitun direktiivin 218 ja 232 artiklaa.
2. Jos Saksa katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaolon jatkaminen on tarpeen, Saksan on toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö sekä kertomus, jossa arvioidaan sitä, miten tehokkaasti 3 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla toimenpiteillä on torjuttu arvonlisäveropetoksia ja -vilppiä sekä yksinkertaistettu veronkantoa. Kyseisessä kertomuksessa on lisäksi arvioitava kyseisten toimenpiteiden vaikutusta verovelvollisiin ja erityisesti sen kannalta, lisäävätkö kyseiset toimenpiteet näiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja