EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.6.2023
COM(2023) 331 final
2021/0430(CNS)
Muutettu ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
{SWD(2023) 331 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.6.2023
COM(2023) 331 final
2021/0430(CNS)
Muutettu ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
{SWD(2023) 331 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat vuonna 2020 uusien omien varojen käyttöönottoa koskevasta etenemissuunnitelmasta, jossa otetaan huomioon NextGenerationEU-väline. 1 Sopimuksen mukaan ”Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä. On myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia BKTL:oon perustuvien omien varojen lisäyksiä.” Näin ollen ”toimielimet pyrkivät siihen, että otetaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksuun liittyviä menoja vastaavan määrän kattamiseksi. Yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti tämä ei merkitsisi minkään tiettyjen omien varojen korvamerkitsemistä tai sitomista tietyn menolajin kattamiseksi.”
Komissio ehdotti joulukuussa 2021 2 EU:n talousarviota varten kolmea uutta tulolähdettä, eli rahoitusosuuksia päästökauppajärjestelmästä ja EU:n hiilirajamekanismista (CBAM) sekä sellaista osuutta suurimpien monikansallisten yritysten jäännösvoitoista, joka kohdennettaisiin EU:lle OECD:n/G20-maiden tekemän ensimmäistä pilaria koskevan sopimuksen nojalla. Tämä omien varojen kori oli linjassa aiemmin samana vuonna ehdotetun alakohtaisen lainsäädännön kanssa, joka koski sekä tarkistettua päästökauppadirektiiviä että hiilirajamekanismia.
Komissio sitoutui myös esittämään lisää uusia omia varoja koskevia ehdotuksia vuoden 2023 loppuun mennessä. Näihin sisältyy yrityssektoriin liittyvä rahoitusosuus. Paketin tavoitteena on tuottaa riittävästi tuloja, joilla tuetaan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti NextGenerationEU-välineen puitteissa otettujen lainojen takaisinmaksua tilanteessa, jossa rahoituskustannusten kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Sen vuoksi komissio ehdottaa uusia omia varoja, jotka perustuvat yritysten voittoja koskeviin tilastoihin.
2.MUUTOSEHDOTUKSEN TAUSTA
2.1.Päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat
Alakohtaisesta lainsäädännöstä aikaansaatu sopimus edellyttää joitakin mukautuksia omia varoja koskevaan ehdotukseen. Koska sosiaalinen ilmastorahasto on tarkoitus rahoittaa ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla vuodesta 2026 alkaen, komissio ehdottaa, että rakennuksia, tieliikennettä ja muita aloja koskevasta uudesta päästökauppajärjestelmästä saatavien omien varojen käyttöönottoa lykätään vuodelta 2027 vuodelle 2028. 3 Lisäksi jäsenvaltiot, jotka soveltavat kansallista hiiliveroa, voivat halutessaan jättää kyseiset päästöt uuden päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Asianomaisten jäsenvaltioiden on peruutettava kyseiset päästöoikeudet. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että tämä vaihtoehto sisällytetään arvonmääritysmekanismiin, joka mahdollistaa huutokaupan ulkopuolelle jäävien päästöoikeuksien arvostamisen.
Toisin kuin 55-valmiuspakettia koskevien ehdotusten antamisajankohtana oletettiin, päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien markkina-arvo on noussut merkittävästi ehdotusten esittämistä seuranneina kuukausina. Vuonna 2022 päästöoikeuksien hinta huutokaupoissa oli keskimäärin lähes 80 euroa, mikä ylitti selvästi komission vaikutustenarvioinnissa käyttämän 55 euron hinnan. Komissio ehdottaa, että päästökauppajärjestelmästä saataviin tuloihin sovelletaan suurempaa kerrointa. Tarkoituksena on ohjata 30 prosenttia kaikista EU:n päästökauppajärjestelmän tuloista EU:n talousarvioon. Tällainen kerroin varmistaisi, että sekä jäsenvaltioiden saamat tulot että EU:n talousarvioon otettavat tulot olisivat suuremmat kuin oli odotettavissa vuonna 2021, jolloin päästökauppajärjestelmän muuttamista koskeva ehdotus esitettiin.
2.2.Hiilirajamekanismiin perustuvat omat varat
Joulukuussa 2021 esitetty ehdotus pysyy suurelta osin ennallaan lukuun ottamatta vähäisiä mukautuksia, jotka johtuvat hiilirajamekanismia koskevan asetuksen äskettäisestä voimaantulosta.
2.3.Yritysten voittoihin perustuvat tilastopohjaiset omat varat
OECD:n/G20-maiden tekemän ensimmäistä pilaria koskevan sopimuksen täytäntöönpano on edelleen keskeinen painopiste yhtiöverotuksen alalla sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden kannalta. Lokakuussa 2021 saavutetun yhteisymmärryksen jälkeen on tapahtunut huomattavaa edistystä, ja komissio tukee edelleen pyrkimyksiä saada neuvottelut päätökseen. Monenvälistä yleissopimusta ei kuitenkaan ole vielä allekirjoitettu ja ratifioitu. Näin ollen se ei voi vielä tulla voimaan.
Kuten komission työohjelmassa 4 ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevaa kehystä (BEFIT) vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Ennen kuin otetaan mahdollisesti käyttöön yhtiöverotukseen perustuvat omat varat, komissio ehdottaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT) puitteissa laadittuihin kansantalouden tilinpitoa koskeviin tilastoihin perustuvia tilastopohjaisia omia varoja. Nämä omat varat lasketaan soveltamalla 0,5 prosentin kerrointa kansantalouden tilinpitojärjestelmässä määriteltyyn yritysten ja rahoituslaitosten sektorien bruttotoimintaylijäämän summaan. EKT on jo yhdenmukainen tilastokehys. Yritysten voittoihin perustuvat tilastopohjaiset omat varat auttavat osaltaan parantamaan edelleen tietojen vertailukelpoisuutta.
3.OIKEUSPERUSTA
3.1. Omia varoja koskeva päätös
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi Euroopan parlamenttia kuultuaan ”ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia tai poistaa olemassa olevan luokan”. Tämä määräys mahdollistaa nimenomaisesti omia varoja koskevan päätöksen muuttamisen lisäämällä siihen uusia omia varoja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan 3 kohdassa määrätyn erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti neuvosto hyväksyy tarkistetun päätöksen yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Päätös tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.
3.2.Täytäntöönpanolainsäädäntö
Neuvoston on muutettava omien varojen järjestelmää koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä mukauttamalla sääntöjä siten, että niissä otetaan huomioon hiilirajamekanismista äskettäin saavutettu yhteisymmärrys, sekä lisättävä säännöksiä, jotka koskevat tilastopohjaisia omia varoja. Lisäksi neuvoston on muutettava varojen käyttöön asettamista koskevia säännöksiä. Komissio esittää sen vuoksi kaksi erillistä ehdotusta.
2021/0430 (CNS)
Muutettu ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 311 artiklan kolmannen kohdan,
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 5 perustetulla väliaikaisella NextGenerationEU-elpymisvälineellä kerätään rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina, jotta voidaan varmistaa kestävä ja palautumista tukeva elpyminen kaikkialla unionissa ja helpottaa taloudellisen tuen täytäntöönpanoa covid-19:n aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa sekä edistää vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta.
(2)Kyseisten Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisiin menoihin käytettävien varojen pääoman takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tunnustivat 16 päivänä joulukuuta 2020 hyväksytyn toimielinten välisen sopimuksen 6 puitteissa Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvän viitekehyksen tärkeyden ja totesivat, että ”Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä”. Toimielinten välisen sopimuksen mukaan on myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia bruttokansantuloon perustuvien omien varojen lisäyksiä.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY 7 perustettu EU:n päästökauppajärjestelmä on keskeinen osa unionin ilmastopolitiikkaa. Kun otetaan huomioon päästökaupan läheinen yhteys unionin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, on asianmukaista osoittaa tietty osuus siihen liittyvistä tuloista unionin talousarvioon. Huutokauppatuloista 30 prosenttia olisi siirrettävä unionin talousarvioon.
(4)Päästökauppaan perustuvat omat varat sisältävät osuuden päästöoikeushuutokaupan tuloista kaikilla direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 8 mukaan jäsenvaltiot voivat päättää olla huutokauppaamatta osan direktiivissä 2003/87/EY määriteltyjen päästöoikeuksien kokonaismäärästä tai siirtää kyseisen osan päästöoikeuksista ja huutokaupata sen samalla direktiivillä perustettua modernisaatiorahastoa varten. Myös nämä päästöoikeudet olisi otettava huomioon laskettaessa päästökauppaan perustuvien omien varojen määrää.On asianmukaista jättää soveltamisalan ulkopuolelle RePowerEU-suunnitelmaa varten tarkoitetut päästöoikeudet, modernisaatiorahastoa varten tarkoitetut alkuperäiset päästöoikeudet sekä innovaatiorahastoa varten tarkoitetut päästöoikeudet. Sosiaalista ilmastorahastoa varten vuonna 2025 päästökaupattavat 50 miljoonaa päästöoikeutta eivät kuulu päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen soveltamisalaan.
(5)Jotta vältetään liialliset regressiiviset vaikutukset päästökauppaan perustuviin rahoitusosuuksiin, tietyt edellytykset täyttäville jäsenvaltioille olisi vahvistettava enimmäisrahoitusosuus. Vuosina 2023–2027 tällaisia jäsenvaltioita ovat sellaiset, joiden bruttokansantulo asukasta kohti ostovoimastandardilla mitattuna ja vuotta 2020 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Vuosien 2028–2030 osalta olisi käytettävä asukasta kohti laskettua bruttokansantuloa vuonna 2025. Enimmäisrahoitusosuus olisi vahvistettava vertaamalla jäsenvaltioiden osuuksia päästökauppaan perustuvien omien varojen kokonaismäärästä samojen jäsenvaltioiden osuuksiin unionin bruttokansantulosta. Olisi vahvistettava vähimmäisrahoitusosuus kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joiden osuus päästökauppaan perustuvien omien varojen kokonaismäärästä on vähemmän kuin 75 prosenttia niiden osuudesta unionin bruttokansantulosta.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/956 9 perustetaan hiilirajamekanismi, jolla täydennetään EU:n päästökauppajärjestelmää ja jolla varmistetaan unionin ilmastopolitiikan tehokkuus. Kun otetaan huomioon hiilirajamekanismin läheinen yhteys unionin ilmastopolitiikkaan, tietty osuus hiilirajamekanismin todistusten myynnistä saatavista tuloista olisi siirrettävä unionin talousarvioon omina varoina.
(7)Toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti olisi otettava käyttöön yritysten sektoriin liittyvä rahoitusosuus. Kunnes otetaan mahdollisesti käyttöön yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevaan kehykseen (BEFIT) liittyvät omat varat, olisi väliaikaisesti vahvistettava omat varat, jotka määritetään tiettynä osuutena tilastollisesta indikaattorista, jota voidaan käyttää yritysten voittojen likiarvona. Nämä omat varat olisi laskettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 10 mukaisesti Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010 (EKT 2010) puitteissa laadittujen kansantalouden tilinpitoa koskevien tilastojen pohjalta. Tätä tilastojärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Nämä omat varat olisi sen vuoksi laskettava soveltamalla tiettyä kerrointa asetuksessa (EU) N:o 549/2013 määriteltyjen yritysten ja rahoituslaitosten sektorien (EKT:n sektorit S12 ja S11) bruttotoimintaylijäämän summaan. 11
(87)Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja G20-maiden osallistavan kehyksen puitteissa päästiin lokakuussa 2021 sopimukseen siitä, että kehykseen osallistuville markkinoiden lainkäyttöalueille kohdennetaan 25 prosenttia sellaisten suurten monikansallisten yritysten jäännösvoitoista, jotka ylittävät 10 prosentin kannattavuuskynnyksen, jäljempänä ’OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen ensimmäistä pilaria koskeva sopimus’. Kyseiset omat varat olisi vahvistettava soveltamalla yhdenmukaista kerrointa jäsenvaltioille [verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin mukaisesti] kohdennettuun osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitoista.
(98)Säännöksiä, jotka koskevat nykyisen päästökauppajärjestelmän puitteissa päästöoikeuksien huutokaupasta sekä yritysten voittoja koskevien tilastojen perusteella saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 20232024. Sen jälkeen kun direktiiviä 2003/87/EY on muutettu, sSäännöksiä, jotka koskevat rakennukset, maantieliikenteen ja muita aloja kattavan uudentarkistetun päästökauppajärjestelmän puitteissa tapahtuvasta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028sen kauden viimeistä päivää seuraavasta ensimmäisestä päivästä, jonka aikana muutos on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Säännöksiä, jotka koskevat hiilirajamekanismista saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2026asetuksen soveltamispäivästä. [Säännökset, jotka koskevat OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen ensimmäistä pilaria koskevaa sopimusta, tulevat voimaan heti kun verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annettua direktiiviä sovelletaan ja monenvälinen yleissopimus on tullut voimaan,]
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttaminen
Muutetaan päätös (EU, Euratom) 2020/2053 seuraavasti:
1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a)Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:
”e) 30 prosentin yhdenmukaisen kertoimen soveltamisesta seuraaviin:
1)tulot, jotka saadaan jäsenvaltioiden päästöoikeuksien huutokaupasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 12 1 3 d, 10 ja 30 d artiklan mukaisesti;
2)määrä, joka on laskettu kertomalla niiden päästöoikeuksien vuotuinen määrä, joiden osalta asianomainen jäsenvaltio soveltaa jotakin seuraavista:
a)direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklassa tarkoitettu mahdollisuus saada siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia;
b)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 13 2 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rajoitettu mitätöintimahdollisuus;
c)direktiivin 2003/87/EY 10 d artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien käyttö saman direktiivin 10 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun huutokauppaan modernisaatiorahastoa varten;
jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan mukaisesti yhteisessä huutokauppapaikassa huutokauppaamienhuutokaupattavien päästöoikeuksien painotetulla keskihinnalla sinä vuonna, jona nämä päästöoikeudet olisi pitänyt huutokaupata;
3)määrä, joka on laskettu kertomalla direktiivin 2003/87/EY 30 e artiklan 3 kohdan mukaisesti mitätöityjen päästöoikeuksien määrä jäsenvaltioiden yhteisessä huutokauppapaikassa mainitun direktiivin 30 d artiklan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien painotetulla keskihinnalla sinä vuonna, jona nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattu.”
b)Lisätään 1 kohtaan f alakohta seuraavasti:
”f) sellaisen yhdenmukaisen kertoimen soveltamisesta, joka vastaa 75:tä prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [XXX] 143 perustetun hiilirajamekanismin todistusten myynnistä saatavista tuloista.”
c)Lisätään 1 kohtaan g alakohta seuraavasti:
”g) 15 prosentin yhdenmukaisen kertoimen soveltamisesta jäsenvaltioille [verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 154.] mukaisesti kohdennettuun osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitosta.”
d)Lisätään 1 kohtaan h alakohta seuraavasti:
”h) 0,5 prosentin yhdenmukaisen kertoimen soveltamisesta kunkin jäsenvaltion yritysten sektorin (S.11) ja rahoituslaitosten sektorin (S.12) bruttotoimintaylijäämän (B.2g) summaan, jonka komissio on laskenut asetuksella (EU) N:o 549/2013 perustetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010 (EKT 2010) määritelmien mukaisesti.”
ed)Lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan e alakohdassa säädetään, varainhoitovuoteen 2030 saakka sovelletaan seuraavaa:
a)Jos jäsenvaltion osuus 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta aiheutuvien tulojen kokonaismäärästä on vähemmän kuin 75 prosenttia jäsenvaltion osuudesta unionin bruttokansantulosta, jäsenvaltion on asetettava saataville määrä, joka vastaa 75:tä prosenttia sen bruttokansantulo-osuudesta kerrottuna 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta saatavien tulojen kokonaismäärällä.
b)Jäsenvaltion osuus 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta saatavien tulojen kokonaismäärästä saa olla enintään 150 prosenttia kyseisen jäsenvaltion osuudesta unionin bruttokansantulosta niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta mitattuna ostovoimastandardilla ja laskettuna vuosien 2023–2027 osalta vuotta 2020 koskevien lukujen perusteella ja vuosien 2028–2030 osalta vuotta 2025 koskevien lukujen perusteella.
16 Edellä olevassa a ja b alakohdassa tarkoitetulla bruttokansantulolla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/5165 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua markkinahintaista bruttokansantuloa.”
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Neuvoston pääsihteeri antaa tämän päätöksen tiedoksi jäsenvaltioille.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvoston pääsihteerille viipymättä tämän päätöksen hyväksymistä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Tämä päätös tulee voimaan viimeisen toisessa kohdassa tarkoitetun tiedonannon vastaanottamista seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 20241 päivästä tammikuuta 2023 direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan mukaisten tulojen osalta sekä 1 päivästä tammikuuta 2028sen kauden viimeistä päivää seuraavasta päivästä, jonka aikana direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) [XXX] 176 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiivin 2003/87/EY 30 d artiklassa tarkoitettujen tulojen osalta.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026hiilirajamekanismin perustamisesta annetun asetuksen (EU) [XXX] soveltamispäivästä.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan [verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin] ensimmäisestä soveltamispäivästä tai monenvälisen yleissopimuksen voimaantulopäivästä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja