EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.5.2023
COM(2023) 262 final
2023/0158(CNS)
Tulliuudistus
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta maahantuotujen tavaroiden etämyynnin mahdollistavia verovelvollisia koskevien arvonlisäverosääntöjen sekä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevan erityisjärjestelmän ja tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevien erityisjärjestelyjen soveltamisen osalta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Tämä aloite sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin tullikoodeksista, Euroopan unionin tullidatakeskuksen ja Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja asetuksen (EU) 952/2013 kumoamisesta (unionin tullikoodeksin tarkistus) ja ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 ja tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta ovat osa tulliliiton laajaa ja kattavaa uudistusta.
Arvonlisävero (alv) on keskeinen valtion tulojen lähde kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 1 . Vuonna 2020 sen osuus kaikista verotuloista vaihteli 20 prosentista 50 prosenttiin eri jäsenvaltioissa ja sen osuus oli noin 26 prosenttia julkisyhteisöjen vuotuisista verotuloista EU27:ssä. Se on myös EU:n talousarvion keskeinen rahoituslähde, koska 0,3 prosenttia kansallisella tasolla kannetusta arvonlisäverosta siirretään EU:lle omina varoina. Tämän rahoituksen osuus EU:n koko talousarviosta on 12 prosenttia.
Tulonmenetys, jota kutsutaan arvonlisäverovajeeksi, kuvaa ongelmia, jotka johtuvat siitä, että arvonlisäveron kantaminen ja valvonta eivät toimi optimaalisesti. Vuonna 2020 tulonmenetysten kokonaismääräksi arvioitiin 93 miljardia euroa, josta merkittävä osa johtuu yhteisön sisäisistä missing trader ‑petoksista (MTIC-petokset). Arvonlisäverovaje käsittää myös tulonmenetykset, jotka johtuvat kotimaisista arvonlisäveropetoksista ja ‑vilpistä, arvonlisäveron kiertämisestä, konkursseista ja maksukyvyttömyydestä sekä laskuvirheistä ja hallinnollisista virheistä. Arvonlisäverojärjestelmä on altis petoksille, mutta sen lisäksi siitä on tullut yrityksille yhä monimutkaisempi ja raskaampi.
Vastauksena sähköisen kaupankäynnin räjähtävään kasvuun ja sähköisessä kaupankäynnissä tapahtuvien toimitusten arvonlisäveron kantamiseen sovellettavaan hajanaiseen sääntelykehykseen otettiin sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosäännöksiä koskevalla paketilla (sähköisen kaupankäynnin paketti) 1. heinäkuuta 2021 käyttöön useita arvonlisävero- ja tulliuudistuksia sähköisen kaupankäynnin veronkannon nykyaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Sähköisen kaupankäynnin paketin täytäntöönpano on osoittautunut suureksi menestykseksi, kuten kuutta ensimmäistä soveltamiskuukautta koskevan arvioinnin tulokset osoittavat. Jäsenvaltiot vahvistivat tämän maaliskuussa 2022 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä 2 .
Tuonnin osalta yksi sähköisen kaupankäynnin paketin päätavoitteista oli luoda tasapuoliset toimintaedellytykset EU:hun sijoittautuneille tavaroiden luovuttajille puuttumalla vääristäviin sääntöihin, jotka johtivat kilpailuongelmiin sähköisen kaupankäynnin markkinoilla. Arvoltaan enintään 22 euron lähetysten maahantuonnin vapautus arvonlisäverosta poistettiin. Näin ollen arvonlisäveroa on nyt maksettava kolmansista maista tai kolmansilta alueilta Eurooppaan tuoduista kaikista kaupallisista tavaroista niiden arvosta riippumatta.
Kun 22 euron raja-arvo poistettiin, sähköisen kaupankäynnin paketissa otettiin käyttöön useita yksinkertaistuksia, joilla kevennetään maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä EU:hun harjoittaville kauppiaille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta. Nämä yksinkertaistukset rajoitettiin kuitenkin koskemaan tuontia, jonka todellinen arvo on enintään 150 euroa.
Yksi tällainen yksinkertaistus on tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmä (IOSS-järjestelmä), joka on kuitenkin käytettävissä ainoastaan sellaisten maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin, joiden todellinen arvo on enintään 150 euroa (koska sähköisen kaupankäynnin paketissa ei poistettu 150 euron raja-arvoa tulleista vapautukselle). Kauppiaiden, jotka valitsevat käyttävänsä IOSS-järjestelmää, ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa niiden suorittamat, edellytykset täyttävät maahantuotujen tavaroiden luovutukset kuluttajille tapahtuvat. Kun IOSS-järjestelmää käytetään, tällaisista luovutuksista maksettava arvonlisävero kannetaan etukäteen luovutushetkellä, joten arvonlisäveroa ei tarvitse kantaa maahantuontihetkellä. Järjestelmä on kuitenkin erilainen arvoltaan yli 150 euron tavaroille, koska maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin sovelletaan tuonnin arvonlisäveroa tuontihetkellä (arvonlisäveroa ei kanneta etukäteen).
Tullikehyksen uudistamista koskevalla ehdotuksella 3 luodaan selkeät perusteet poistaa 150 euron raja-arvo, joka tällä hetkellä rajoittaa IOSS-järjestelmän soveltamisen sellaisten maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin, joiden arvo on enintään 150 euroa. Kyseisessä ehdotuksessa otetaan käyttöön käsite ”oletettu tuoja”, jolla tarkoitetaan kaikkia kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyyntiin osallistuvia henkilöitä, joilla on lupa käyttää IOSS-järjestelmää. Tällaisille henkilöille syntyy tullivelka, kun maksu etämyynnistä hyväksytään, ja ne voivat asianmukaista tullausarvoa määrittäessään soveltaa ”yksinkertaistettua tullikohtelua etämyynnissä”.
Yksinkertaistetussa tullikohtelussa oletettu tuoja voi soveltaa tullausarvoon jotakin ”korin” tulleista. Näin ollen oletetulla tuojalla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot, kuten tuonnin perusteella kannettavat tullit, jotta se voi laskea asianmukaisesti veron perusteen, johon arvonlisäveroa on sovellettava. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa neuvoston direktiiviä 2006/112/EY poistamalla IOSS-järjestelmään sovellettava 150 euron raja-arvo.
IOSS-järjestelmän 150 euron raja-arvon poistaminen on itsessään perusteltua, koska sillä tuetaan tavoitetta yhteisestä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä unionissa, kun IOSS-järjestelmään rekisteröidyt kauppiaat voivat ilmoittaa ja tilittää arvonlisäveron kaikista IOSS-järjestelmän piiriin kuuluvien tavaroiden luovutuksistaan tavaroiden arvosta riippumatta. Vaikka IOSS-järjestelmässä sovelletun raja-arvon poistaminen ei riipu tulliuudistusten täytäntöönpanosta, sillä tuetaan kuitenkin tullikehyksen uudistusta, koska raja-arvon poistamisella maksimoidaan tullialalla toteutettavien yksinkertaistusten tuomat hyödyt maahantuotujen tavaroiden etämyynnissä kannettavan arvonlisäveron laskemiseksi. IOSS-järjestelmään rekisteröidyllä kauppiaalla on oletettuna tuojana käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi laskea arvonlisäveron oikean määrän kaikesta maahantuotujen tavaroiden edellytykset täyttävästä etämyynnistä. Sen vuoksi tällä toimenpiteellä myös estetään maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin liittyvä aliarvostus, koska oikea arvonlisäveron määrä kannetaan luovutushetkellä eli silloin, kun maksu sähköisestä liiketoimesta hyväksytään.
Lisäksi tällä ehdotuksella pyritään vähentämään edelleen säännösten noudattamisesta maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittaville kauppiaille aiheutuvaa rasitusta laajentamalla myös ”erityisjärjestelyiksi” kutsuttua yksinkertaistamista.
Kun tietyt edellytykset täyttyvät, erityisjärjestelyt mahdollistavat sen, että postitoiminnan harjoittajat, pikarahtiyritykset, tulliasioitsijat ja muut toimijat, jotka täyttävät tullin tuonti-ilmoitukset asiakkaan puolesta, voivat ilmoittaa ja tilittää kyseisestä tuonnista kannetun arvonlisäveron kuukausittain. Erityisjärjestelyissä on kyse vapaaehtoisesta yksinkertaistuksesta, ja niitä sovelletaan tietyin edellytyksin todelliselta arvoltaan enintään 150 euron tavaroiden tuontiin, valmisteveron alaisia tavaroita lukuun ottamatta. Tässä ehdotuksessa poistetaan myös 150 euron raja-arvo, jota tällä hetkellä sovelletaan erityisjärjestelyihin. Tällä aloitteella helpotetaan säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta ja pienennetään kustannuksia, jotka liittyvät arvoltaan yli 150 euron tavaroiden tuontiin.
IOSS-järjestelmän yksinkertaistamisen ja erityisjärjestelyjen lisäksi sähköisen kaupankäynnin paketissa säädettiin myös markkinapaikkojen ja alustojen vastuusta, jos ne mahdollistavat sellaisten EU:hun tuotujen tavaroiden etämyyntiä, joiden todellinen arvo on enintään 150 euroa. ”Oletetun luovuttajan” järjestelmä on keskeinen uudistus, jonka tarkoituksena on vähentää arvonlisäveron maksamatta jättämisen riskiä. Kun tätä järjestelmää sovelletaan, yksittäisten markkinapaikoilla toimivien myyjien ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi sellaisten luovutusten osalta, joihin sovelletaan oletettua luovuttajaa koskevaa sääntöä. Tällä erityisellä toimenpiteellä poistetaan markkinapaikkojen kautta toimivilta myyjiltä säännösten noudattamisesta aiheutuva rasitus. Toimenpiteellä myös parannetaan säännösten noudattamista, koska sillä järkeistetään tuhansien taustalla toimivien myyjien arvonlisäverovelvoitteita siten, että markkinapaikkaa pidetään henkilönä, joka on velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan kyseisistä luovutuksista maksettavaksi tulevan arvonlisäveron. Tässä aloitteessa ehdotetaan 150 euron raja-arvon poistamista, jotta oletetun luovuttajan järjestelmän soveltamisala laajennettaisiin koskemaan kaikkea maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä EU:hun tavaroiden arvosta riippumatta. Näin ollen tällä ehdotuksella pyritään myös vähentämään säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta verovelvollisilta, jotka harjoittavat maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä EU:hun markkinapaikkojen kautta, mikä on yhdenmukaista alv digiaikana ‑ehdotuksen keskeisten tavoitteiden kanssa.
Sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverouudistusten ajankohdan pohjalta komissio hyväksyi joulukuussa 2022 alv digiaikana ‑ehdotuksen, kuten elpymisstrategian tueksi laaditussa oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevassa vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin 4 .
Tällä nykyisellä ehdotuksella pyritään mukauttamaan edelleen EU:n arvonlisäverokehystä laajentamalla IOSS-järjestelmän, erityisjärjestelyjen ja oletetun luovuttajan järjestelmän kattamien luovutusten valikoimaa. Ehdotuksen mukaan IOSS-järjestelmää voitaisiin käyttää arvonlisäveron ilmoittamiseen ja tilittämiseen kaikesta maahantuotujen tavaroiden etämyynnistä EU:hun tavaroiden arvosta riippumatta. Järjestelmän ulkopuolelle jätetään kuitenkin valmisteveron alaiset tuotteet. Samoin sekä erikoisjärjestelyjä että oletetun luovuttajan järjestelmää laajennetaan poistamalla 150 euron raja-arvo, joka tällä hetkellä rajoittaa niiden soveltamista ja vaikuttavuutta. Tällä aloitteella vahvistetaan entisestään EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitettä. Näin ollen tämä ehdotus on johdonmukainen alv digiaikana ‑ehdotuksen ja sen tavoitteen kanssa, joka on vähentää verovelvollisille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta, koska sillä poistetaan moninkertaista rekisteröintiä koskevat velvoitteet, joita arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavat henkilöt voivat muutoin kohdata.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämä aloite on yhdenmukainen alv digiaikana ‑ehdotuksen 5 kanssa, jonka komissio hyväksyi 8. joulukuuta 2022 ja josta keskustellaan parhaillaan neuvostossa. Alv digiaikana ‑ehdotuksen tavoitteena on nykyaikaistaa ja mukauttaa EU:n arvonlisäverojärjestelmä digiaikaan. Alv digiaikana ‑ehdotus on itse asiassa laaja ja monitahoinen uudistuspaketti, jolla on kolme päätavoitetta. Yksi niistä on EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitteen edistäminen.
Yksi alv digiaikana ‑ehdotuksen päätavoitteista on rajoittaa moninkertaisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin tarvetta EU:ssa. Alv digiaikana ‑ehdotuksessa pyritään saavuttamaan tämä tavoite laajentamalla tavaroiden etämyynnistä kannettavan arvonlisäveron ilmoittamiseen ja tilittämiseen käytettävien yksinkertaistamisvälineiden soveltamisalaa 6 . Alv digiaikana ‑uudistuksilla edistetään EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitettä laajentamalla unionin laajennettuun arvonlisäveron erityisjärjestelmään (OSS-järjestelmä) liittyvän yksinkertaistuksen piiriin kuuluvia luovutuksia ja suorituksia. Tämä yksinkertaistus on osa OSS-järjestelmän yksinkertaistusten kokonaisuutta. Tällä ehdotuksella pyritään vähentämään edelleen tilanteita, joissa maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavan verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Tämä toteutetaan laajentamalla oletettua luovuttajaa koskevaa sääntöä sekä laajentamalla IOSS-järjestelmää ja erityisjärjestelyjä siten, että ne kattavat maahantuodut tavarat, joiden arvo on yli 150 euroa. Sen vuoksi sekä tällä aloitteella että alv digiaikana ‑ehdotuksella tuetaan tavoitetta EU:n laajuisesta yhteisestä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä.
Alv digiaikana ‑ehdotuksessa säädetään myös IOSS-järjestelmän pakollisesta käytöstä alustojen tapauksessa. Alv digiaikana ‑ehdotuksen mukaan IOSS-järjestelmä on pakollinen markkinapaikoille, jotka toimivat oletettuina luovuttajina tietyissä maahantuotujen tavaroiden etämyyntitapauksissa. Tämän ehdotuksen mukaan markkinapaikat, jotka mahdollistavat arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyynnin, katsotaan vastedes oletetuiksi luovuttajiksi kyseisten luovutusten osalta, ja markkinapaikkojen on näin ollen ilmoitettava ja tilitettävä tällaisista luovutuksista kannettava arvonlisävero IOSS-järjestelmän kautta. Tällä uudistuksella suojellaan paremmin EU:n arvonlisäverojärjestelmää ja tehostetaan arvonlisäveropetosten torjuntaa, sillä säännösten noudattamiseen tähtäävissä toimissa keskitytään nyt pienempään joukkoon markkinapaikkoja (verovelvollisia), jotka ovat hyvin perillä arvonlisäverosäännöksistä ja jotka tullin näkökulmasta katsotaan myös oletetuiksi tuojiksi kaikkien sellaisten maahantuotujen tavaroiden luovutusten osalta, joiden myynnin ne mahdollistavat alustansa kautta. Lisäksi tällä toimenpiteellä pienennetään aliarvostuksen riskiä maahantuotujen tavaroiden etämyynnissä. Oletettuna tuojana markkinapaikalla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot, jotka ovat tarpeen tällaisista luovutuksista maksettavan arvonlisäveron oikean määrän laskemiseksi. Aliarvostus ei ole enää mahdollista, koska markkinapaikka veloittaa arvonlisäveron etukäteen tavaroiden ilmoitetusta myyntihinnasta. Määritettäessä veron perustetta, josta arvonlisäveroa kannetaan, IOSS-järjestelmään rekisteröity markkinapaikka, joka toimii sekä oletettuna luovuttajana että oletettuna tuojana, ottaa huomioon kaikki tekijät, kuten tuonnin perusteella kannettavat verot, tullit ja maksut sekä muut liitännäiskulut, kuten kuljetus- ja vakuutuskustannukset, jotka ovat tarpeen arvonlisäveron perusteen laskemiseksi asianmukaisesti. Näin ollen arvonlisäveron oikea määrä veloitetaan ja tilitetään toimivaltaisille veroviranomaisille. Koska arvonlisävero kannetaan etukäteen IOSS-järjestelmän kattamien tavaroiden myyntihetkellä, myös tuontiprosessia helpotetaan, koska näiden tavaroiden myöhemmin tapahtuva tuonti on vapautettu tuonnin arvonlisäverosta.
Aloitteella tuetaan EU:n kestävän kasvun strategiaa 7 , jolla pyritään parantamaan veronkantoa, vähentämään veropetoksia, veronkiertoa ja verovilppiä sekä vähentämään yrityksille, yksityishenkilöille ja verohallinnoille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Verotusjärjestelmien parantaminen kestävämmän ja oikeudenmukaisemman taloudellisen toiminnan edistämiseksi on myös osa EU:n kilpailukykyisen kestävyyden ohjelmaa.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä aloite on yhdenmukainen myös EU:n tullitoimintasuunnitelman 8 kanssa. Sähköisen kaupankäynnin hallinta on yksi tullitoimintasuunnitelman neljästä keskeisestä toiminta-alasta. Tämä ehdotus IOSS-järjestelmän laajentamisesta poistamalla 150 euron raja-arvo tehdään osana tulliuudistusta.
Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa 9 kansalaiset kehottavat yhdenmukaistamaan ja koordinoimaan veropolitiikkaa EU:n jäsenvaltioissa, jotta voidaan estää verovilppi ja veron kiertäminen. Lisäksi he kehottavat edistämään yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä sen varmistamiseksi, että kaikki yritykset EU:ssa maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista. Tämä ehdotus on näiden tavoitteiden mukainen.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tällä direktiivillä muutetaan arvonlisäverodirektiiviä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla. Kyseisen artiklan mukaan neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan säännökset jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamisesta välillisen verotuksen alalla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tämä aloite on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Koska arvonlisäverodirektiiviä on tarpeen muuttaa, jäsenvaltiot eivät voi itse saavuttaa tämän aloitteen tavoitteita. Siksi komission, jonka vastuulla on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja edistää EU:n yleistä etua, on ehdotettava toimia tilanteen parantamiseksi.
Lisäksi tällä ehdotuksella pyritään parantamaan IOSS-järjestelmän toimintaa. IOSS-järjestelmä on arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskeva yksinkertaistamisväline, joka on yhteinen kaikille jäsenvaltioille. Näin ollen koordinoimattomat ja hajanaiset kansalliset toimet voisivat vääristää kauppaa. Kohdennetussa kuulemisessa 10 yritykset ilmoittivat tältä osin kannattavansa sitä, että EU:n tasolla sovellettaisiin yhdenmukaisia arvonlisäverosääntöjä sen sijaan, että yritysten olisi noudatettava useita erilaisia kansallisen tason raportointi- ja rekisteröintivelvoitteita. Arvonlisäveron kantamisen ja valvonnan osalta arvonlisäverovajeen suuruus ja sen jatkuminen osoittavat selvästi, että kansalliset välineet eivät riitä arvonlisäveropetosten torjuntaan.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden, erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan saavuttamiseksi.
Oikeasuhtaisuuden takaa se, että tällä aloitteella edistetään vaikuttavampaa ja vankempaa periaatetta yhteisestä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä, mikä ei vaikuta kansallisiin arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskeviin menettelyihin. Sen sijaan aloitteessa keskitytään laajentamaan IOSS-järjestelmää ja oletetun luovuttajan järjestelmää niin, että vähennetään entisestää tilanteita, joissa kauppias, joka harjoittaa maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä markkinapaikan kautta tai itsenäisesti, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi muissa jäsenvaltioissa, joihin se ei ole sijoittautunut, mutta joissa se suorittaa tällaisia maahantuotujen tavaroiden luovutuksia.
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä koskeva EU:n laajuinen kehys on oikeasuhtainen, koska se tekee sisämarkkinoiden toiminnasta kestävämpää. Moninkertaisen rekisteröitymisen tarpeen poistaminen EU:ssa voidaan sen luonteen vuoksi saavuttaa vain arvonlisäverodirektiivin muuttamista koskevalla ehdotuksella.
•Toimintatavan valinta
Ehdotus edellyttää yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi), muuttamista.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Sähköisen kaupankäynnin pakettia alettiin soveltaa 1. heinäkuuta 2021, ja siinä tehtiin erinäisiä muutoksia arvonlisäverosääntöihin, joita sovelletaan yritysten ja kuluttajien väliseen rajatylittävään sähköiseen kaupankäyntiin EU:ssa.
Komissio teki jälkiarvioinnin sähköisen kaupankäynnin paketin soveltamisen kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta. Alustavat tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja osoittavat, että uudet toimenpiteet ovat olleet onnistuneita. Tuonnin osalta alustavista tuloksista ilmenee, että kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kerättiin noin 2 miljardia euroa arvonlisäveroa erityisesti sellaisista arvoltaan vähäisistä tavaralähetyksistä, joiden todellinen arvo tuonnin yhteydessä oli enintään 150 euroa. Tämä vastaa noin 4:ää miljardia euroa vuositasolla. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana arvoltaan vähäisten tavaroiden tuonnista kerätystä 2 miljardin euron arvonlisäverosta lähes 1,1 miljardia euroa kerättiin IOSS-järjestelmän kautta. Nämä luvut osoittavat, että IOSS-järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä yksinkertaistamisvälineenä maahantuotujen tavaroiden etämyynnin arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa.
Lainsäädäntöpaketin täytäntöönpano on myös auttanut torjumaan arvonlisäveropetoksia. Tullitietojen analyysi osoittaa, että kahdeksan suurimman IOSS-järjestelmään rekisteröityneen kauppiaan osuus kaikista IOSS-järjestelmän kautta ilmoitetuista liiketoimista oli noin 91 prosenttia. Tämä on erittäin rohkaiseva tilastotieto, koska se osoittaa, miten markkinapaikkoja koskeva uusi ”olettamasäännös” on vaikuttanut säännösten noudattamiseen, koska tämän hyvin rajallisen verovelvollisten määrän seuranta ja tarkastus riittävät varmistamaan arvonlisäveron kantamisen tämäntyyppisistä liiketoimista.
Tämä ehdotus tukeutuu onnistuneeseen sähköisen kaupankäynnin pakettiin ja alv digiaikana ‑ehdotuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin, sillä siinä kaavaillaan oletetun luovuttajan järjestelmän laajentamista koskemaan kaikkea kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä niiden arvosta riippumatta. Tämän seurauksena säännösten noudattamiseen tähtäävissä toimissa keskitytään vielä enemmän huomattavasti pienempään määrään markkinoiden suuria toimijoita, joiden osuus maahantuotujen tavaroiden etämyynnistä EU:hun on suurin.
Tällä aloitteella myös tuetaan periaatetta EU:n laajuisesta yhteisestä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä, koska sillä vähennetään tilanteita, joissa verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisiksi. IOSS-järjestelmään liittyvän yksinkertaistuksen ulottaminen koskemaan kaikkea maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä niiden arvosta riippumatta sekä erityisjärjestelyjen ulottaminen koskemaan tiettyjen arvoltaan yli 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden tuontia vähentävät entisestään verovelvollisten tarvetta rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Lisäksi oletetun luovuttajan järjestelmän laajentamisen seurauksena verovelvollisten, jotka harjoittavat maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä EU:hun markkinapaikkojen kautta, ei enää tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi sellaisista luovutuksista, joiden lähetyksen todellinen arvo on yli 150 euroa. Sen sijaan markkinapaikka, joka toimii oletettuna luovuttajana, ilmoittaa ja tilittää kyseisistä luovutuksista kannettavan arvonlisäveron laajennetun IOSS-järjestelmän kautta, mistä tulee nyt pakollista markkinapaikoille alv digiaikana ‑ehdotuksen nojalla.
•Sidosryhmien kuuleminen
Komissio käynnisti 22. tammikuuta 2022 avoimen julkisen kuulemisen, joka oli avoinna 5. toukokuuta 2022 saakka. Tämä julkinen kuuleminen käynnistettiin yhdessä kannanottopyynnön kanssa. Julkisessa kuulemisessa käytettiin tätä asiaa varten laadittua 71 kysymystä sisältävää kyselylomaketta. Osana kuulemisprosessia suurta yleisöä ja kaikkia keskeisiä sidosryhmiä, myös yrityksiä, pyydettiin esittämään näkemyksensä alv digiaikana ‑aloitteessa käsitellyistä kolmesta keskeisestä osa-alueesta, jotka ovat i) digitaalista raportointia koskevat vaatimukset ja sähköinen laskutus, ii) alustatalouden arvonlisäverokohtelu ja iii) yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käyttö. Vastauksia saatiin yhteensä 193: niitä tuli 22 jäsenvaltiosta ja viidestä EU:n ulkopuolisesta maasta. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus ladata kuulemisportaaliin kannanottoja.
Useat julkiseen kuulemiseen vastanneet olivat sitä mieltä, että IOSS-järjestelmän soveltamisalaa olisi laajennettava poistamalla 150 euron raja-arvo, millä yksinkertaistettaisiin kyseisen arvon ylittävien maahantuotujen tavaroiden etämyynnin arvonlisäveron ilmoittamista ja tilittämistä. Poistamalla 150 euron raja-arvo vähennetään puolestaan tarvetta rekisteröityä eri jäsenvaltioissa, mikä selvästi auttaa yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), selviytymään helpommin arvonlisäverovelvoitteistaan sekä laajentamaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa kaikkialla EU:ssa.
Yli 80 prosenttia avoimeen julkiseen kuulemiseen vastanneista katsoi, että petosten ja sääntöjen noudattamatta jättämisen suuri määrä johtuu osaltaan siitä, että arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskevia vaatimuksia on vaikea noudattaa. Lisäksi ne katsoivat, että verovelvolliset eivät toimi tietyillä markkinoilla tai ryhdy tiettyihin liiketoimiin, koska ne haluavat välttää moninkertaisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin eri jäsenvaltioissa.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Komissio hyödynsi analyysiä, jonka ulkopuolinen toimeksisaaja teki tutkimuksesta ”VAT in the Digital Age” (arvonlisävero digiaikakaudella) 11 .
Kyseisen tutkimuksen tavoitteena oli ensinnäkin arvioida nykytilannetta digitaalista raportointia koskevien vaatimusten, alustatalouden arvonlisäverokohtelun, yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin ja IOSS-järjestelmän osalta. Toiseksi tavoitteena oli arvioida useiden mahdollisten toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksia näillä osa-alueilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti mahdollisuutta poistaa IOSS-järjestelmään sovellettava 150 euron raja-arvo. Siinä todettiin, että arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyynti ja valmisteveron alaisten tavaroiden etämyynti ovat liiketoimia, jotka ovat yleisiä erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä. Kohdennetun kuulemisen perusteella todettiin, että arvoltaan yli 150 euron tavaroiden etämyynti kolmansista maista tai kolmansilta alueilta ja näistä maista tai näiltä alueilta tuodut valmisteveron alaiset tavarat muodostavat noin 10–20 prosenttia EU:hun suuntautuvan sähköisen kaupankäynnin etämyynnin kokonaisarvosta.
Lisäksi komissio käytti analyysiä, jonka toinen ulkopuolinen toimeksisaaja oli tehnyt tutkimuksen ”An integrated and innovative overhaul of EU rules governing e-commerce transactions from third countries from a customs and taxation perspective” (kolmansista maista tulevia sähköisen kaupankäynnin liiketoimia sääntelevien EU:n sääntöjen integroitu ja innovatiivinen tarkastelu tulli- ja verotustoimien kannalta) 12 . Tutkimus on jatkoa tullitoimintasuunnitelman toimelle 9, jossa komissio pyrkii tarkastelemaan sähköisen kaupankäynnin vaikutuksia tullien kantamiseen ja EU:n toimijoiden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mukaan lukien mahdolliset tullien kantamista koskevat järjestelyt IOSS-järjestelmässä käyttöön otetun uuden, arvonlisäveron kantamista koskevan lähestymistavan mukaisesti. Tutkimuksessa arvioitiin verottomuudelle asetetun 150 euron raja-arvon muuttamisen mahdollisia vaikutuksia ja todettiin, että tällaisen raja-arvon poistaminen kasvattaisi tuloja eniten ja loisi mahdollisimman tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisten myyjien ja kotimaan markkinoiden välillä. Sillä myös poistuisivat lähetysten jakamisesta osalähetyksiin johtuvat veropetokset tai veron kiertäminen ja se vähentäisi houkutusta aliarvostukseen.
•Vaikutustenarviointi
Sääntelyntarkastelulautakunta käsitteli alv digiaikana ‑ehdotukseen liittyvää vaikutustenarviointia 22. kesäkuuta 2022 ja antoi siitä myönteisen lausunnon. Lautakunta suositteli, että arviointiin lisättäisiin yksityiskohtaisempia tietoja, jotta mallinnuksessa käytetyt menetelmät kuvattaisiin paremmin ja eri vaihtoehdot selvitettäisiin tarkemmin. Vaikutustenarviointia muutettiin tämän mukaisesti siten, että siihen sisällytettiin alustataloutta koskevia jäsenvaltio- ja alakohtaisia näkökulmia, kattava kuvaus mallintamisessa käytetyistä ekonometrisesta analyysista ja ekonometrisistä tekniikoista sekä tiedot eri vaihtoehtoihin liittyvien digitaalista raportointia koskevien vaatimusten rakenteesta.
Alv digiaikana ‑ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa analysoitiin useita eri toimenpidevaihtoehtoja: Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin osalta vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea toimintavaihtoehtoa, myös alavaihtoehtoja, jotka liittyvät erityisesti IOSS-järjestelmän käyttöön ja soveltamisalaan. IOSS-järjestelmään liittyvissä kolmessa toimintavaihtoehdossa keskityttiin vallitsevan tilanteen säilyttämiseen, IOSS-järjestelmän tekemiseen pakolliseksi eri luovuttajille (tietyin rajoituksin tai ilman sitä) ja IOSS-järjestelmän käyttöä koskevan 150 euron raja-arvon poistamiseen. Nämä kolme IOSS-järjestelmään liittyvää vaihtoehtoa ryhmiteltiin laajemmiksi toimintapolitiikoiksi yhdessä muiden toimintavaihtoehtojen kanssa, jotka koskivat digitaalista raportointia koskevia vaatimuksia, alustataloutta ja muita aloitteita moninkertaisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin minimoimiseksi EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin yleistavoitteen mukaisesti. Vaikutustenarviointiin sisältyi yhteensä viisi laajempaa toimintatapaa, joista kaksi sisälsi muutoksia IOSS-järjestelmään, eli ”tehostettu toimintatapa” ja ”maksimaalinen toimintatapa”. Tehostettuun toimintatapaan sisältyi vaihtoehto, jossa IOSS-järjestelmästä tehtäisiin pakollinen, kun taas maksimaaliseen toimintatapaan sisältyi sekä mahdollisuus tehdä IOSS-järjestelmästä pakollinen että mahdollisuus poistaa IOSS-järjestelmän käyttöä koskeva 150 euron raja-arvo.
Vaikutustenarvioinnissa korostettiin, että on tärkeää käsitellä arvonlisäverokehystä maahantuotujen tavaroiden etämyynnin arvonlisäveron hallinnointia ja kantamista varten. Vuonna 2020 EU-27:ssä maahantuotujen tavaroiden etämyynnin arvioitiin olleen 29 miljardia euroa. Lisäksi sidosryhmät totesivat, että merkittävä osuus maahantuotujen tavaroiden etämyynnistä – suuntaa-antavasti 10–20 prosenttia – oli arvoltaan yli 150 euroa, minkä vuoksi IOSS-järjestelmää ei voida hyödyntää nykyisellään. Vaihtoehto, jossa 150 euron raja-arvo poistettaisiin, mahdollistaisi IOSS-järjestelmän käytön arvokkaampiin tavaroihin, mikä tekisi siitä käyttökelpoisemman sellaisten maahantuotujen tavaroiden etämyyjille, joilla ainakin osa maahantuotujen tavaroiden etämyynnistä ylittää arvoltaan nykyisen kynnysarvon. Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että 150 euron raja-arvon poistaminen vähentäisi yritysten arvolisäverovelvolliseksi rekisteröintiin liittyvää hallinnollista rasitusta ja hallinnollisia kustannuksia, koska joidenkin yritysten ei enää tarvitsisi rekisteröityä määräjäsenvaltiossa.
Sekä maksimaalisella että tehostetulla toimintatavalla katsottiin olevan laaja kattavuus, joten ne tuottaisivat suurimmat mahdolliset hyödyt. Esimerkiksi kun kyseessä on arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti, jonka osalta keskitytään enemmän korkeisiin hallinnollisiin ja säännösten noudattamisesta johtuviin kustannuksiin, OSS- ja IOSS-järjestelmien alavaihtoehdot eroavat toisistaan pääasiassa niissä tilanteissa, joissa tällä hetkellä syntyy velvollisuus moninkertaiselle arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnille, mihin on tarpeen puuttua.
Vaikutustenarviointiin sisältyvä analyysi osoitti, että toimintavaihtoehtojen vaikuttavuuden, oikeasuhtaisuuden ja toissijaisuuden kannalta paras tasapaino saavutettaisiin soveltamalla ”tehostettua toimintatapaa”. Tehostetussa toimintatavassa otetaan käyttöön digitaalista raportointia koskevat vaatimukset EU:n tasolla, säädetään ”oletettua luovuttajaa/suorittajaa” koskevasta säännöksestä, jota sovelletaan lyhytaikaisen vuokrausmajoituksen ja matkustajaliikenteen aloilla, sekä toteutetaan kattavampi OSS-järjestelmän laajentaminen, otetaan käyttöön käännetty verovelvollisuus ja tehdään IOSS-järjestelmän käytöstä pakollista alustoille.
Maksimaalisessa toimintatavassa ehdotettiin 150 euron raja-arvon poistamista, mutta koska se liittyy vahvasti tullin laskentaan, sitä ei pidetty vaikuttavimpana vaihtoehtona alv digiaikana ‑ehdotuksen yhteydessä. Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että IOSS-järjestelmän laajentaminen arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin on parannus, jota yritykset tukevat. Sen vuoksi 150 euron raja-arvon poistamista käsitellään tässä ehdotuksessa yhdessä asiaa koskevien tullisääntöjen kattavan tarkistuksen kanssa.
Vuosina 2023–2032 arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskevien velvoitteiden poistamisesta odotetaan saatavan 8,7 miljardin euron säästöt. Lisäksi odotetaan saatavan hyötyjä, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoiminnan automatisointiin sekä sisämarkkinoiden toimintaan (tasapuolisemmat toimintaedellytykset) ja verovalvonnan tehokkuuteen.
Vaikutustenarviointi ja sen liitteet, vaikutustenarvioinnin tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto vaikutustenarvioinnista ovat saatavilla kuulemisen sivulla ”Kerro mielipiteesi” ‑portaalissa osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13186-Alv-digiaikana_fi .
Tulliliiton uudistusta koskevassa vaikutustenarvioinnissa todettiin myös, että aliarvostus on ongelma. Aliarvostetut tavarat ilmoitetaan alle niiden oikean tullausarvon, ja näin ollen tullien ja arvonlisäveron soveltamisperuste on alhaisempi. Aliarvostusta pidetään merkityksellisempänä niissä tavaraluokissa, joihin tulleja sovelletaan. Copenhagen Economics ‑konsulttiyrityksen vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin, että noin 65 prosenttia sähköisen kaupankäynnin lähetyksistä aliarvostetaan arvonlisäverotuksessa tullittomuudesta riippumatta 13 . On myös ilmennyt tapauksia, joissa tietyt tavaraluokat on järjestelmällisesti aliarvostettu, mikä on johtanut huomattaviin tullitulojen menetyksiin 14 .
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Tämä ehdotus tukeutuu alv digiaikana ‑ehdotukseen, joka on REFIT-aloite, jolla nykyaikaistetaan nykyisiä arvonlisäverosääntöjä ja jossa otetaan huomioon digitaaliteknologian tarjoamat mahdollisuudet 15 . Ehdotuksen odotetaan tehostavan sisämarkkinoita ja parantavan veronkantoa maahantuotujen tavaroiden etämyynnistä. Näin ollen tällä ehdotuksella varmistetaan kestävät tulot covid-19-pandemiasta elpymisen aikana.
Maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavien yritysten odotetaan hyötyvät ehdotuksen täytäntöönpanosta. Kaiken kaikkiaan tällä ehdotuksella vahvistetaan lisää yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitettä, jolla tuetaan yksi yhdestä ‑periaatetta tai jolla jopa mennään sitä pidemmälle, kun otetaan huomioon, että arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyynti voi edellyttää moninkertaista rekisteröitymistä.
Tämä ehdotus perustuu periaatteeseen EU:n laajuisesta yhteisestä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä, ja sen odotetaan vähentävän entisestään moninkertaisen rekisteröitymisen tarvetta muissa jäsenvaltioissa. Näin ollen sillä vähennetään hallinnollista rasitusta ja siihen liittyviä kustannuksia yrityksille, jotka harjoittavat arvoltaan yli 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä.
Fit for Future ‑foorumi sisällytti Alv digiaikana ‑aloitteen vuoden 2022 työohjelmaansa ja totesi, että sillä voidaan vähentää hallinnollista rasitusta kyseisen politiikan alalla 16 . Tämä ehdotus perustuu myös alv digiaikana ‑aloitteen keskeisiin tavoitteisiin vähentämällä edelleen arvonlisäverosäännösten noudattamiseen liittyviä hallinnollista rasitusta ja hallinnollisia kustannuksia.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Tämän ehdotuksen odotetaan lisäävän jäsenvaltioiden arvonlisäverotuloja, koska sillä parannetaan arvonlisäveron kantamista kohdistamalla säännösten noudattamista koskevat toimet pienempään määrään säännöksiä pitkälti noudattavia verovelvollisia. IOSS-järjestelmän laajentaminen koskemaan kaikkea maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä, lukuun ottamatta valmisteveron alaisia tuotteita, vähentää osaltaan arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin myöntämiseen ja valvontaan liittyviä hallinnollista rasitusta ja hallinnollisia kustannuksia. Kun oletettua luovuttajaa koskevaa sääntöä, IOSS-järjestelmää ja erityisjärjestelyjä laajennetaan, verohallintojen käsiteltäväksi tulee vastaavasti pienempi määrä sijoittautumattomien verovelvollisten tekemiä rekisteröintipyyntöjä. Sen vuoksi tällä ehdotuksella vähennetään jäsenvaltioiden hallinnollisia kustannuksia, jotka liittyvät sellaisten kauppiaiden rekisteröintiin, jotka harjoittavat EU:hun tuotavien, arvoltaan yli 150 euron tavaroiden etämyyntiä, koska nämä kauppiaat voivat nyt ilmoittaa ja tilittää kyseisistä luovutuksista kannettavan arvonlisäveron IOSS-järjestelmän kautta eikä niiden tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi näitä luovutuksia varten useissa jäsenvaltioissa.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Arvonlisäverokomitea on arvonlisäveroasioita käsittelevä neuvoa-antava komitea, johon osallistuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajia ja jonka puheenjohtajana toimii verotuksen ja tulliliiton pääosaston (PO TAXUD) virkamiehiä. Komitea käsittelee ja selventää mahdollisia jäsenvaltioiden välisiä tulkintakiistoja uudesta lainsäädännöstä.
Hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea käsittelee kaikkia mahdollisia jäsenvaltioiden väliseen hallinnolliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä, jotka johtuvat tämän ehdotuksen uusista säännöksistä.
Lisäksi komissio seuraa ja arvioi, toimiiko tämä aloite asianmukaisesti sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Tämä ehdotus sisältää kolme pääosaa. Ensinnäkin ehdotetaan, että oletettua luovuttajaa koskevan säännön soveltaminen, joka tällä hetkellä rajoittuu arvoltaan enintään 150 euron maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin, ulotetaan koskemaan kaikkea kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyyntiä. Oletettua luovuttajaa koskevan säännön laajentaminen saavutetaan poistamalla viittaus 150 euron raja-arvoon neuvoston direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklan 1 kohdassa. Näin ollen oletettua luovuttajaa koskevaa sääntöä sovellettaisiin laajennettuna kaikkeen sähköisen rajapinnan mahdollistamaan maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin EU:hun lähetyksen todellisesta arvosta riippumatta.
Toiseksi ehdotetaan, että IOSS-järjestelmä, joka tällä hetkellä rajoittuu todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin, laajennetaan koskemaan kaikkea maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä niiden arvosta riippumatta. Valmisteveron alaiset tuotteet jäisivät kuitenkin järjestelmän ulkopuolelle. IOSS-järjestelmän laajentamisella edistettäisiin EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitettä vähentämällä entisestään tilanteita, joissa verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa jäsenvaltiossa. IOSS-järjestelmän soveltamisen laajentaminen saavutetaan poistamalla viittaus 150 euron raja-arvoon neuvoston direktiivin 2006/112/EY 369 l artiklan ensimmäisessä kohdassa.
Kolmanneksi ehdotuksella laajennettaisiin neuvoston direktiivin 2006/112/EY XII osaston 7 luvussa säädettyjen erityisjärjestelyjen soveltaminen koskemaan kaikkia edellytykset täyttäviä maahantuotuja tavaroita, kun nykyään soveltaminen rajoittuu edellytykset täyttäviin, todelliselta arvoltaan enintään 150 euron maahantuotuihin tavaroihin. Valmisteveron alaiset tuotteet jäisivät kuitenkin näiden järjestelyjen ulkopuolelle. Erityisjärjestelyjen laajentamisella edistettäisiin EU:n laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitettä vähentämällä entisestään tilanteita, joissa verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi neuvoston direktiivin 2006/112/EY 369 y artiklaa muutetaan siten, että siitä poistetaan viittaus 150 euron raja-arvoon.
2023/0158 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta maahantuotujen tavaroiden etämyynnin mahdollistavia verovelvollisia koskevien arvonlisäverosääntöjen sekä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevan erityisjärjestelmän ja tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevien erityisjärjestelyjen soveltamisen osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 17 ,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvoston direktiivin 2006/112/EY 19 14 a artiklan 1 kohdassa säädetään ”oletetun luovuttajan” järjestelmästä. Mainitussa artiklassa säädetään, että jos verovelvollinen mahdollistaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin sähköisen rajapinnan kautta, kyseistä verovelvollista on pidettävä näiden tavaroiden luovuttajana.
(2)”Oletetun luovuttajan” järjestelmän soveltaminen rajoittuu tällä hetkellä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen, todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden etämyyntiin. Jotta voidaan vähentää sähköisten rajapintojen, kuten markkinapaikkojen, kautta myyntiä harjoittaville kauppiaille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta ja tukea unionin laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käyttöönottoa, 150 euron raja-arvo olisi poistettava. Näin ollen oletetun luovuttajan järjestelmän olisi katettava kaikki kolmansilta alueilta tai kolmansista maista unioniin tuotujen tavaroiden etämyynti niiden arvosta riippumatta.
(3)Direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 4 jaksossa vahvistetaan kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskeva erityisjärjestelmä, joka tunnetaan nimellä tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmä (IOSS). Verovelvollisten, jotka valitsevat rekisteröitymisen IOSS-järjestelmään, ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa niiden suorittamat edellytykset täyttävät tavaroiden luovutukset kuluttajille tapahtuvat. Sen sijaan näistä luovutuksista maksettavan arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa yhdessä jäsenvaltiossa IOSS-järjestelmän kautta. IOSS-erityisjärjestelmä rajoittuu kuitenkin todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien maahantuotujen tavaroiden etämyyntiin. Jotta unionin laajuista yhteistä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä voitaisiin tukea, olisi poistettava 150 euron raja-arvo, jotta verovelvollisilla, jotka harjoittavat kolmansilta alueilta tai kolmansista maista unioniin tuotujen, arvoltaan yli 150 euron tavaroiden etämyyntiä, ei ole velvollisuutta rekisteröityä tuonnin arvonlisäveroa varten tavaroiden määräjäsenvaltiossa.
(4)Direktiivin 2006/112/EY XII osaston 7 luvussa vahvistetaan tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat erityisjärjestelyt. Kun tietyt edellytykset täyttyvät, erityisjärjestelyt mahdollistavat sen, että postitoiminnan harjoittajat, pikarahtiyritykset, tulliasioitsijat ja muut toimijat, jotka täyttävät tullin tuonti-ilmoitukset asiakkaan puolesta, voivat ilmoittaa ja tilittää tietystä tuonnista kannetun arvonlisäveron kuukausittain. Erityisjärjestelyt rajoittuvat todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyviin maahantuotuihin tavaroihin, lukuun ottamatta valmisteveron alaisia tuotteita. Jotta voidaan vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta ja kustannuksia, jotka liittyvät todelliselta arvoltaan yli 150 euron lähetyksiin sisältyviin maahantuotuihin tavaroihin, 150 euron raja-arvo olisi poistettava.
(5)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 20 mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin tapauksessa lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.
(6)Koska tämän direktiivin tavoite, joka on unionin laajuisen yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnin käsitteen edistäminen, voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
(7)Sen vuoksi direktiiviä 2006/112/EY olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 2006/112/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:
1)Korvataan 14 a artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Kun verovelvollinen mahdollistaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, verovelvollisen on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat.”
2)Korvataan 369 l artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Tätä jaksoa sovellettaessa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynti ei kata valmisteveron alaisia tuotteita.”
3)Korvataan 369 y artikla seuraavasti:
”369 y artikla
Jos tavaroiden, valmisteveron alaisia tuotteita lukuun ottamatta, tuonnissa ei käytetä 6 luvun 4 jaksossa tarkoitettua erityisjärjestelmää, tuontijäsenvaltion on sallittava, että tavarat tullille sen henkilön puolesta, jolle ne on yhteisön alueella tarkoitettu, esittävä henkilö käyttää tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia erityisjärjestelyjä sellaisten tavaroiden osalta, joiden lähetys tai kuljetus päättyy kyseiseen jäsenvaltioon.
2 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä maaliskuuta 2028.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja