EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.3.2023

COM(2023) 174 final

2023/0087(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2022/1369 muuttamisesta kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteille vahvistetun vähentämiskauden pidentämiseksi ja niiden täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Venäjän EU:hun suuntautuvissa kaasutoimituksissa on kuluneen vuoden aikana esiintynyt häiriöitä, joiden tarkoituksellisena pyrkimyksenä on käyttää energiaa poliittisena aseena. Venäjä on ollut jo vuosia EU:n tärkein kaasuntoimittaja. Aikaisemmin yli 40 prosenttia EU:n kaasutoimituksista tuli Venäjältä. Kaasutoimitukset ovat jatkuvasti vähentyneet helmikuusta 2022 alkaen. Venäjältä tulevien putkikaasuvirtojen osuus EU:n kaasuntuonnista oli tammikuussa 2023 alle kymmenen prosenttia. Kaksitoista jäsenvaltiota on aktivoinut ensimmäisen tai toisen kriisitason EU:n yhteisen luokituksen mukaisesti, josta säädetään kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa (EU) 2017/1938. Toimitushäiriöillä on jo ollut merkittäviä vaikutuksia sähkön ja kaasun hintatasoon ja hintojen vaihteluun, inflaatioon, EU:n yleiseen taloudelliseen ja makrotaloudelliseen vakauteen sekä väestöön.

Tällä välin EU on aktiivisesti monipuolistanut toimituslähteitä kompensoidakseen Venäjältä tuodun kaasun voimakasta vähenemistä, sillä on olemassa realistinen mahdollisuus, että Venäjän kaasutoimitukset EU:hun loppuvat milloin tahansa kokonaan ja pitkäksi aikaa. EU:n on valmistauduttava tähän ja toteutettava ennaltaehkäiseviä toimia mahdollisten merkittävien toimitushäiriöiden vaikutusten lieventämiseksi. Valtaosa EU:n kansalaisista (84 prosenttia) on samaa mieltä siitä, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan venäläisistä energialähteistä mahdollisimman pian. Lisäksi 81 prosenttia ilmoittaa ryhtyneensä toimiin oman energiankulutuksensa vähentämiseksi ( 1 ).

Tästä syystä komissio ehdotti 20. heinäkuuta 2022 koordinoituja kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteitä koskevaa neuvoston asetusta, jonka neuvosto hyväksyi lopulta 5. elokuuta 2022 asetuksena (EU) 2022/1369. Jäsenvaltiot ovat viime kuukausina työskennelleet uutterasti ja toteuttaneet toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kaasun kysyntää 15 prosentilla edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Tämän tuloksena kysyntä on tosiasiallisesti vähentynyt koko EU:ssa 19 prosenttia elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.

Vaikka kysyntä on vähentynyt ja tarjonta monipuolistunut, energian saatavuuteen liittyy edelleen merkittäviä hankaluuksia, jotka voivat vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn ja yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Riskejä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun kysynnän mahdollinen lisääntyminen Aasiassa, mikä voi vähentää kaasun saatavuutta maailmanmarkkinoilla, sekä sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon ja edellyttävät kaasuvoiman tuotannon lisäämistä. Lisäksi voi esiintyä muita kaasuntoimitushäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa maanalaisten kaasuvarastojen täyttämiseen talven 2023–2024 varalle. Vuoden 2023 täyttökausi poikkeaa edellisestä täyttökaudesta myös siinä, että Venäjältä tulevan putkikaasun varaan ei voida enää laskea kuten vuonna 2022, jolloin kaasua tuotiin Venäjältä EU:hun vielä 60 miljardia kuutiometriä.

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi 12. joulukuuta 2022 antamassaan raportissa, että vuonna 2023 saattaa syntyä kaasupulaa, ellei unionissa jo toteutettuja toimenpiteitä täydennetä kaasua korvaavilla tai säästävillä lisätoimilla. Lisäksi komissio on laatinut asetuksen (EU) 2022/1369 9 artiklan mukaisesti asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä kertomuksen, jossa analysoidaan saavutettua kaasun kysynnän vähenemistä, siihen liittyviä riskejä sekä kaasun toimituksen ja toimituspulan mahdollisia skenaarioita seuraavan talven loppuun ulottuvalla kaudella. 2 Kertomuksen havainnot osoittivat, että kaasun kysyntää on vähennettävä vielä 15 prosentilla maaliskuun 2024 loppuun saakka, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot voivat noudattaa asetuksessa (EU) 2022/1032 asetettua 90 prosentin varastointitavoitetta, ja saada kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan talvella 2023–24, mikä on välttämätöntä kaasun toimitusvarmuuden kannalta. Ilman jatkuvaa kysynnän vähentämistä kaasuvarastot ehtyvät talven 2023–2024 lopussa, mikä voi johtaa kaasupulaan ja häiriöihin.

Lisäksi 9 artiklaan perustuvasta kertomuksesta käy ilmi, että ainoastaan 12 kuukauden pidennyksellä varmistetaan varastojen riittävä täyttö kesän aikana. Skenaarioissa, joissa kysynnän vähentämiskaudet ovat lyhyempiä, toimitusvarmuutta ei pystytä turvaamaan talven 2023–2024 lopussa. Vähentämiskauden pidentäminen elokuusta maaliskuuhun jättäisi puolestaan liian vähän aikaa varastojen täyttämiseen sopivalle 90 prosentin tasolle ja aiheuttaisi vakavia toimitusvarmuusongelmia seuraavan talven loppupuolella. Pelkästään kylmä sää ehdyttäisi varastot lähes kokonaan 31. maaliskuuta 2024 mennessä. Vaihtoehtoisesti vähentämiskauden pidentäminen huhtikuusta lokakuuhun merkitsisi varastojen ehtymistä lähes kokonaan 31. maaliskuuta 2024 mennessä, jopa ilman kylmiä lämpötiloja ja muita mahdollisia heikkenemisen riskejä, joita analysoidaan tarkemmin liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Toisin sanoen alle 12 kuukauden pidennykset voisivat johtaa paniikkiostoihin, eurooppalaisten toimijoiden keskinäiseen kilpailuun, korkeisiin hintoihin ja mahdollisiin puutteisiin.

Pidempi 12 kuukauden ajanjakso, joka alkaisi 1. huhtikuuta 2023 ja päättyisi 31. maaliskuuta 2024, vähentäisi hintapiikkien mahdollisuutta ja siten myös jäsenvaltioiden vastaavan suuruisten kaasuostojen kustannuksia. Lisäksi vähentämiskauden pidentäminen 12 kuukaudella tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia ottaa jäsenvaltioiden erilaiset ominaispiirteet joustavasti huomioon. Joidenkin jäsenvaltioiden on helpompi vähentää kysyntää kesällä (etupainotteisesti), kun taas toisten mielestä kysyntää on helpompi vähentää talvella (takapainotteisesti). Lyhyempi vähentämiskausi ei mahdollistaisi tätä joustavuutta. Kahdentoista kuukauden vähentämiskausi sen sijaan mahdollistaisi myös eri alojen välisen joustavuuden: koska kotitalouksien kaasunkysyntä on kesällä vähäistä, vähentämiskauden pidentäminen huhtikuusta lokakuuhun rasittaisi kohtuuttomasti teollisuutta ja vähemmän joustavaa sähköntuotantoalaa, joka on riippuvainen vaihtoehtoisten voimanlähteiden saatavuudesta.

Tästä syystä, kun otetaan huomioon Venäjältä tuleviin kaasuntoimituksiin, sääoloihin ja maailman kaasumarkkinoiden kehitykseen vuonna 2023 liittyvät riskit, kysyntää on vähennettävä edelleen samassa määrin asetuksessa (EU) 2022/1369 säädetyn kauden päätyttyä. Vähentämistoimenpiteitä on pidennettävä ennen täyttökauden alkua, ja niitä on jatkettava 12 kuukauden ajan 31. maaliskuuta 2024 saakka.

Toimitusvarmuuden turvaamisen lisäksi kysynnän vähentäminen helpottaisi taloudellisia vaikeuksia rajoittamalla hintavaihteluja sekä keventäisi tilannetta kireillä kaasumarkkinoilla. Vaikka pahimmilta taloudellisilta vaikutuksilta vältyttiin vuonna 2022, maailmanlaajuiset kaasumarkkinat ovat edelleen hyvin kireät vuonna 2023. Kaasun hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle vuonna 2022: enimmäishinta oli yli 320 euroa/MWh 26. elokuuta, ja nyt hinnat ovat alle 45 euroa/MWh. Kaasun hinnat ovat kuitenkin edelleen kaksi kertaa pitkän aikavälin yleistä tasoa korkeammat.

Asetuksen (EU) 2022/1369 hyväksymisessä ja soveltamisessa vallinnutta yhteisvastuun henkeä olisi pidettävä yllä. Asetuksella (EU) 2017/1938 vahvistettu kaasun toimitusvarmuuden oikeudellinen kehys ei ole edelleenkään riittävä, jotta sen avulla voitaisiin puuttua pitkäaikaisiin häiriöihin, jotka voivat johtaa jäsenvaltioissa sellaisiin koordinoimattomiin toimiin, jotka voisivat vaarantaa toimitusvarmuuden naapurijäsenvaltioissa ja aiheuttaa lisärasitetta unionin teollisuudelle, kuluttajille ja sisämarkkinoiden toiminnalle. Vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat alttiimpia häiriöille kuin toiset, kaasun toimitusvaikeudet tai kaasupula aiheuttaisivat vahinkoa kaikkien jäsenvaltioiden talouksille. Kuten 20. heinäkuuta 2022 annetussa tiedonannossa ”Kaasua säästöön talven varalle” todetaan, kaikkien jäsenvaltioiden kotitalouksien ja teollisuuden on yhteisvastuun hengessä halvempaa jatkaa kysynnän vähentämistä oikeasuhteisella ja todistettavasti hallittavissa olevalla tavalla sen sijaan, että ne joutuisivat myöhemmin turvautumaan koordinoimattomiin rajoituksiin. Vähentäminen olisi jatkoa nykyiselle vähentämiselle eikä olisi kumulatiivinen sen kanssa. Kysyntää vähennettäisiin vielä 15 prosenttia 1. huhtikuuta 2023 ja 31. maaliskuuta 2024 välisenä aikana verrattuna 1. huhtikuuta 2017 ja 31. maaliskuuta 2022 väliseen viitekauteen, joten vähennys olisi yhtä suuri kuin nykyisessä asetuksessa säädetty vähennys ja oikeassa suhteessa siihen. Määrällisesti kysyntä vähenisi 60 miljardia kuutiometriä, joita ei siis käytettäisi 1. huhtikuuta 2023 ja 31. maaliskuuta 2024 välisenä aikana.

EU:n energiaministerit keskustelivat 27. helmikuuta 2023 pidetyssä epävirallisessa energianeuvoston kokouksessa seuraavaa talvea ja sen jälkeistä aikaa koskevista valmisteluista. Keskustelussa korostui laaja yksimielisyys siitä, että Venäjään ja nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisiin markkinoihin liittyy edelleen merkittäviä kaasuntoimitusriskejä ja että Aasian talouden elpyminen covid-19-kriisin jälkeen saattaa vähentää saatavilla olevan kaasun määrää. EU:n toimitusten kannalta kriittisiin kaasuinfrastruktuureihin kohdistuvia uhkia ei myöskään voida jättää huomiotta.

Sen vuoksi ehdotetulla asetuksella jatketaan asetuksen (EU) 2022/1369 voimassaoloa 31. maaliskuuta 2024 saakka ja säädetään pidennetystä vähentämiskaudesta, joka alkaa 1. huhtikuuta 2023 ja jatkuu 31. maaliskuuta 2024 asti. Tavoitteena on varmistaa, että kysynnän väheneminen jatkuu varastojen täyttökaudella kesällä 2023 ja talvella 2023–2024. Kysynnän vähentämiskautta ja viitekautta sekä 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjä päivämääriä, jotka koskevat ylimääräistä varastojen täyttöä ja 9 artiklan uudelleentarkastelupäivää, mukautetaan vastaavasti. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus pidennetyn kauden kanssa.

Asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä kaasun kulutuksen seuranta- ja raportointivelvoitetta, joka antaa mahdollisuuden arvioida kysynnän vähenemistä, on muutettu lyhentämällä raportointiväliä kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Ajantasaiset luvut ovat tarpeen, jotta voidaan päättää tehokkaasti unionin hälytystilanteen julistamisesta. Lisäksi ehdotetaan, että kaasun kulutuksen jakautuminen eritellään raporteissa aloittain, koska EU:n tasolla ei ole saatavilla riittävän yksityiskohtaisia tietoja, joiden avulla voitaisiin määrittää, miten kysyntää on onnistuttu vähentämään. Erittelyn avulla saadaan parempi käsitys kysynnän vähenemisen luonteesta eli siitä, onko kysyntää vähennetty säästämällä vai korvaamalla vai poistamalla itse kysyntää. Tämän ansiosta voitaisiin antaa kohdennetumpia suosituksia EU:n teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

 •Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetussa säädöksessä esitetään väliaikaisia, oikeasuhteisia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä. Se täydentää voimassa olevia EU:n aloitteita ja säädöksiä, joilla varmistetaan, että kuluttajat voivat hyötyä varmoista kaasutoimituksista ja asiakkaita suojellaan suurilta toimitushäiriöiltä.

Ehdotus on looginen jatko nykyisille aloitteille, kuten REPowerEU-aloitteelle, ehdotetulle vedyn ja hiilettömän kaasun markkinoiden lainsäädäntöpaketille ja ”Kaasua säästöön talven varalle” -aloitteelle. Ehdotettu aloite täydentää kaikilta osin kaasun toimitusvarmuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä, jossa on jo vahvistettu kattavat säännöt kuluttajien ja yritysten suojelemiseksi paremmin toimituskatkoksilta. Asetuksella (EU) 2017/1938 on muun muassa otettu käyttöön hätäsuunnitelmat, joissa jäsenvaltioiden edellytetään valmistautuvan erilaisiin kriisitasoihin ja suunnittelevan toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa kansallisen hälytystilanteen yhteydessä. Sillä myös täydennetään neuvoston asetusta (EU) 2022/2576 yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla. Käytössä on yhteisvastuumekanismeja, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot tekevät rajatylittävää yhteistyötä sen varmistamiseksi, että toimitushäiriöiden sattuessa tietyllä alueella energiaa toimitetaan niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen jälkeen EU laati REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tämän saavuttamiseksi REPowerEU-suunnitelmassa esitetään energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ja ehdotetaan puhtaan energian käyttöönoton nopeuttamista fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi kotitalouksissa, teollisuudessa ja sähköntuotannossa. Ehdotettu aloite perustuu näin ollen välineisiin, joita EU:lla on jo käytössään, ja se on täysin yhdenmukainen REPowerEU-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

Asetuksella (EU) 2022/1032 on otettu käyttöön varastointivelvoitteita vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen. Asetuksessa otetaan huomioon, että toimitusvaikeudet ja hintapiikit voivat johtua infrastruktuurin häiriöiden tai äärimmäisten sääolojen lisäksi myös geopoliittisista muutoksista, jotka johtavat pidempiaikaisiin tai äkillisiin toimitushäiriöihin. Asetuksessa (EU) 2022/1032 asetetuilla varastojen täyttövelvoitteilla edistetään kaasun toimitusvarmuuden turvaamista talvella 2022–2023 ja sitä seuraavina talvikausina.

Heinäkuun 20. päivänä 2022 annetussa tiedonannossa ”Kaasua säästöön talven varalle” esitetään välineet, joita EU voi jo käyttää vähentääkseen koordinoidusti kysyntää. Tiedonannossa kuvataan myös muita toimia, joita EU:n on toteutettava varautuakseen toimitusten täydelliseen tai osittaiseen loppumiseen. Ehdotetulla aloitteella vastataan Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä sodasta aiheutuviin kasvaneisiin riskeihin, ja se on täysin yhdenmukainen nykyisten toimitusvarmuussääntöjen kanssa. Sillä jatketaan koordinoituja kysynnän vähentämistoimenpiteitä koskevien asetuksen (EU) 2022/1369 sääntöjen sekä unionin hälytystilannetta koskevien säännösten voimassaoloa. Vaikka komissiolla on jo mahdollisuus julistaa hätätila unionin tasolla, olisi jatkettava myös mahdollisuutta julistaa hälytys unionin tasolla. Nykytilanne osoittaa, että tällaisesta hälytyksestä voi olla hyötyä sen varmistamisessa, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet energiahätätilanteen välttämiseksi.

Näin ollen voidaan todeta, että tämä asetuksen (EU) 2022/1369 voimassaolon jatkamista koskeva ehdotus, jolla mahdollistetaan koordinoitu kriiseihin varautuminen ottamalla käyttöön paremmat koordinointisäännöt kysynnän vähentämiseksi ja luomalla mahdollisuus ottaa käyttöön unionin laajuisia pakollisia kaasun kysynnän vähennyksiä, täydentää nykyisiä säännöksiä sekä energiasektorilla hiljattain tehtyjä aloitteita turvaamalla kaasun toimitusvarmuuden ja varmistamalla kysynnän vähentämistoimenpiteiden koordinoinnin koko EU:ssa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän säädöksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohta.

Nykyinen kaasuntoimitusten puute merkitsee SEUT-sopimuksen 122 artiklassa tarkoitettua vakavaa vaikeutta energiatuotteen saatavuudessa. EU ei ole vielä täysin korvannut Venäjän kaasutoimituksia, ja nykytilanteessa alle kymmenen prosenttia putkikaasun tuonnista on yhä peräisin Venäjältä. Tuonnin lopettaminen kokonaan johtaisi riittämättömiin varastoihin marraskuussa ja EU:n varastojen täydelliseen ehtymiseen talvikaudella, mikä olisi vakava uhka EU:n toimitusvarmuudelle. Lisäksi nykyiset poikkeuksellisen korkeat hinnat, jotka ovat kaksi kertaa pitkän aikavälin yleistä hintatasoa korkeammat, osoittavat olevan tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimia, jotta kaasun hinnat laskisivat edelleen Euroopassa ja jotta EU:n talouden maailmanlaajuinen kilpailukyky voitaisiin säilyttää. Tästä syystä EU-johtajat ja komissio ovat todenneet, että toimia on kiireellisesti jatkettava koordinoidumpien ja välittömämpien toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta voidaan valmistautua paremmin mahdollisiin uusiin kaasuhäiriöihin kuluvan vuoden aikana. Säädöksen mukaiset toimenpiteet, joita on määrä jatkaa rajoitetun ajan, antavat kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden valmistautua koordinoidulla tavalla mahdollisiin uusiin toimitusvaikeuksiin yhteisvastuun hengessä. Asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla toteutettujen toimenpiteiden määräaikainen jatkaminen ja kohdennetut muutokset antavat myös EU:lle ja jäsenvaltioille mahdollisuuden arvioida näiden toimenpiteiden vaikutusta sekä ehdottaa ja hyväksyä pysyviä muutoksia asetuksessa (EU) 2017/1938 vahvistettuun kaasun toimitusvarmuuden oikeudelliseen kehykseen. Sen vuoksi on aiheellista perustaa ehdotettu säädös SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tämän aloitteen nojalla jatkettavaksi suunnitellut toimenpiteet ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Venäjän kaasutoimitusten uusien leikkausten laajuuden ja merkittävän vaikutuksen vuoksi tarvitaan EU:n tason toimia. Jatkuva koordinoitu lähestymistapa, jossa kysyntää vähennetään unionin laajuisesti yhteisvastuun hengessä, on tarpeen, jotta voidaan minimoida mahdollisten merkittävien häiriöiden riski talvikuukausina, jolloin kaasun kulutus on suurempaa ja jäsenvaltioiden on osittain turvauduttava injektointikauden aikana varastoituun kaasuun.

Kun otetaan huomioon kaasuntoimituskriisin ennennäkemätön luonne ja sen rajatylittävät vaikutukset sekä EU:n energian sisämarkkinoiden yhdentymisaste, unionin tason toimet ovat edelleen perusteltuja, koska jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä ja koordinoidulla tavalla torjua hintojen noususta tai merkittävistä toimitushäiriöistä aiheutuvaa vakavien taloudellisten vaikeuksien riskiä. Ainoastaan jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteisvastuuseen perustuvilla jatkuvilla EU:n toimilla voidaan varmistaa, että toimitushäiriöt eivät aiheuta pysyvää haittaa väestölle ja taloudelle.

Koska toimenpide voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

•Suhteellisuusperiaate

Aloite on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Se kuuluu SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Politiikkatoimet ovat oikeassa suhteessa määriteltyjen ongelmien laajuuteen ja luonteeseen sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun otetaan huomioon ennennäkemätön geopoliittinen tilanne sekä väestöön ja EU:n talouteen kohdistuva merkittävä uhka, jatkuvien koordinoitujen toimien tarve on selvä. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tässä välineessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkettavaksi ehdotettujen toimenpiteiden katsotaan olevan oikeasuhteisia, ja ne perustuvat mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten olemassa oleviin kriisitasoihin ja asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti laadittuihin hätäsuunnitelmiin.

Tässä ehdotuksessa esitetään lopullinen tulos, joka on saavutettava siten, että jäsenvaltioille asetetaan oikeudellisesti sitova energiankulutuksen vähentämisvelvoite ja niille annetaan samalla täysi vapaus valita tehokkaimmat keinot tämän velvoitteen täyttämiseksi kansallisten erityispiirteidensä ja kansallisissa hätäsuunnitelmissa jo esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti.

•Toimintatavan valinta

Kun otetaan huomioon energiakriisin ulottuvuus ja sen sosiaalisten, taloudellisten ja rahoituksellisten vaikutusten laajuus, komissio katsoo aiheelliseksi antaa asetuksen, joka on soveltamisalaltaan yleinen ja jota sovelletaan suoraan ja välittömästi. Tämä johtaisi nopeaan, yhdenmukaiseen ja unionin laajuiseen yhteistyömekanismiin.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.YHTEENVETO TEHDYISTÄ MUUTOKSISTA

Asetuksen 9 artiklan mukaisen kertomuksen havaintojen perusteella ehdotetut muutokset ovat kohdennettuja ja rajoittuvat kysynnän vähentämisen jatkamiseen asetuksen (EU) 2022/1369 voimassaolon päättymisen jälkeen seuraavan talven loppuun saakka:

Asetuksen (EU) 2022/1369 2 artiklan mukaista 1. elokuuta 2017 ja 31. maaliskuuta 2022 välistä viitekautta, jonka perusteella vähentämistä mitataan, ehdotetaan muutettavaksi siten, että se alkaa 1. huhtikuuta 2017 ja päättyy 31. maaliskuuta 2022.

Asetuksen 3 artiklan mukainen 1. elokuuta 2022 ja 31. maaliskuuta 2023 välinen kausi, jonka aikana jäsenvaltiot voivat vähentää kaasunkulutustaan vapaaehtoisesti, korvataan 1. huhtikuuta 2023 alkavalla ja 31. maaliskuuta 2024 päättyvällä kaudella.

Asetuksen 5 artiklan mukainen 1. elokuuta 2022 ja 31 maaliskuuta 2023 välinen ajanjakso, jonka aikana jäsenvaltioiden on pakollista vähentää kaasunkulutustaan neuvoston komission ehdotuksesta julistaman unionin hälytystilanteen jatkuessa, korvataan 1. huhtikuuta 2023 ja 31. maaliskuuta 2024 päättyvällä kaudella.

Asetuksen 8 artiklassa tihennetään raportointia saavutetusta kysynnän vähentämisestä kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen ja edellytetään raportoinnin eriyttämistä sähkön ja lämmön tuotantoon, teollisuuteen sekä kotitalouksiin ja palveluihin voimassa olevien Eurostatin määritelmien ja käytäntöjen mukaisesti.

Asetuksen 9 ja 10 artiklan mukaista komission suorittaman uudelleentarkastelun päivämäärää mukautetaan siten, että asetuksen soveltamisaikaa jatketaan 31. maaliskuuta 2024 asti. Voimassa olevia 5 artiklan säännöksiä, joissa otetaan huomioon kansalliset erityisolosuhteet silloin, kun kysynnän vähentäminen on pakollista unionin hälytystilanteessa, sovelletaan edelleen. Tämä koskee erityisesti sellaisille jäsenvaltioille myönnettyjä vapautuksia, joita ei ole kytketty suoraan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon, eli kyse on mahdollisuudesta ottaa huomioon viitekaudella raaka-aineena kulutettu kaasu ja supistaa vähentämistä, jos vientikapasiteetti on jo maksimaalisessa käytössä, sekä sähkökriisin riskiä myös silloin, kun synkronointi kolmannen maan järjestelmän kanssa lakkaa toimimasta.

2023/0087 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2022/1369 muuttamisesta kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteille vahvistetun vähentämiskauden pidentämiseksi ja niiden täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 3 tavoitteena on vapaaehtoisesti ja tarvittaessa pakollisesti vähentää kaasun kysyntää unionissa, helpottaa varastojen täyttämistä ja varmistaa parempi varautuminen mahdollisiin uusiin toimitushäiriöihin. Asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 122 artiklan nojalla ottaen huomioon Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttama välitön kaasuntoimituskriisi sekä unioni tarve reagoida siihen väliaikaisilla toimenpiteillä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

(2)Asetuksen (EU) 2022/1369 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 15 prosentilla elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Siltä varalta, että kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet osoittautuisivat riittämättömäksi keinoksi torjua vakavan toimituspulan riski, neuvosto valtuutettiin asetuksen (EU) 2022/1369 4 artiklan nojalla julistamaan komission ehdotuksesta unionin hälytystilanne, joka käynnistäisi kysynnän pakollisen vähentämisvelvoitteen. Jäsenvaltiot ovat viime kuukausina työskennelleet uutterasti ja toteuttaneet toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää niiden kaasun kysyntää 15 prosentilla yhteisvastuun hengessä. Tämän tuloksena tosiasiallinen kysyntä on vähentynyt koko unionissa 15 prosenttia elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.

(3)Energian toimitusvarmuuteen liittyy kuitenkin yhä vakavia vaikeuksia. Kaasumarkkinoiden maailmanlaajuinen tilanne ei ole parantunut helmikuun 2022 jälkeen, ja unioni käyttää edelleen tiettyjä määriä venäläistä kaasua täyttääkseen kaasun kokonaiskysyntänsä asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla saavutetusta kysynnän vähentämisestä huolimatta. Unionin väestön energiankysynnän rajoittamiselta on kuluneen vuoden aikana vältytty varastojen täyttämiseen ja kysynnän vähentämiseen liittyvien tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta. Yksitoista jäsenvaltiota pitää kuitenkin edelleen yllä ennakkovaroitustasoa ja yksi jäsenvaltio hälytystasoa asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti. Koska kaasun hinnat ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla eikä maailmanlaajuinen tarjonta ole parantunut elokuun 2022 jälkeen, jolloin asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin, kriisin hillitsemistä helpottaneita toimenpiteitä, erityisesti kysynnän jatkuvaa vähentämistä, on jatkettava kiireellisesti. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden pysäyttäminen muuttaisi EU:n tähän mennessä saavuttamaa hauraan vakaata tilannetta ja heikentäisi kykyä selviytyä todennäköisestä tulevasta kehityksestä, kuten Venäjän tuonnin lakkaamisesta kokonaan. Sen vuoksi on kiireellisesti estettävä unionin altistuminen kaasupulalle ja suurille hintavaihteluille.

(4)Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unionin kapasiteetti täyttää varastoja uudelleen on nykyisellään huomattavasti pienempi kuin aiemmin, myös kesän 2022 tilanteeseen verrattuna. Vaikka energiakriisi alkoi jo viime vuonna, unioni pystyi vuonna 2022 tuomaan Venäjältä noin 60 miljardia kuutiometriä kaasua varastojen täyttämiseksi, mukaan lukien kaasun siirto NordStream 1 -kaasuputken kautta. Kesällä 2022 Venäjä kuitenkin keskeytti ja lopulta katkaisi kokonaan kaasutoimitukset kyseisen putken kautta, joka vahingoittui syyskuussa 2022 tehdyssä sabotaasissa siinä määrin, ettei kaasua voida enää kuljettaa sen kautta lainkaan nyt eikä lähitulevaisuudessa. Putkikaasun nykyisellä tuontitasolla unioni saa Venäjältä enintään 20 miljardia kuutiometriä, jollei tämä epäluotettava tuonti katkea kokonaan. Sen vuoksi suurena vaarana on, että unionissa esiintyy tulevana talvena 2023–2024 kaasupulaa.

(5)Näitä vakavia ongelmia pahentavat vielä monet lisäriskit ja uudet tekijät, kuten i) nesteytetyn maakaasun kysynnän kasvu Aasiassa, mikä vähentää kaasun saatavuutta maailman kaasumarkkinoilla, ii) sääolosuhteet, jotka ovat viime aikoina heikentyneet entisestään, mikä vaikuttaa vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon alhaisen vedenkorkeuden vuoksi, iii) uusi tekninen kehitys, joka lisää nykyisen ydintuotannon saatavuuteen liittyviä epävarmuusriskejä ja edellyttää kaasuvoiman tuotannon lisäämistä, ja iv) mahdolliset muut kaasuntoimitushäiriöt, mukaan lukien kaasuntuonnin loppuminen kokonaan Venäjältä.

(6)Nämä jatkuvat ja uudet vakavat ongelmat vaikuttavat siihen, voidaanko unionin kaasun kysyntään vastata ja voidaanko erityisesti täyttää maanalaiset varastot ajoissa ja tehokkaasti talveksi 2023–2024 ja saadaanko kysyntä ja tarjonta vastaamaan tulevana talvena toisiaan.

(7)Komissio on asetuksen (EU) 2022/1369 9 artiklan mukaisesti tarkastellut kyseistä asetusta uudelleen ja esittänyt uudelleentarkastelun tuloksista yhteenvedon neuvostolle antamassaan kertomuksessa. Kertomuksessa analysoidaan erilaisia skenaarioita, joihin sisältyy asetuksen mukaisten kysynnän vähentämistoimenpiteiden pidentäminen ja pidentämättä jättäminen, mukaan lukien seitsemän kuukauden pidennys huhtikuusta lokakuuhun 2023, kahdeksan kuukauden pidennys elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024 ja yhden vuoden pidennys huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024. Kertomuksessa todetaan, että ilman jatkuvaa kysynnän vähentämistä varastoinnissa saavutettaisiin 69 miljardin kuutiometrin taso vasta lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä olisi huomattavasti alle asetuksessa (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/1032, 1 päiväksi marraskuuta asetetun 90 prosentin (89,4 miljardin kuutiometrin) tavoitteen, ja että varastot ehtyisivät kokonaan helmikuuhun 2024 mennessä.

(8)Kertomuksessa arvioiduista eri skenaarioista voidaan todeta, että jos toimenpiteitä pidennettäisiin seitsemällä kuukaudella huhtikuusta lokakuuhun 2023, varastot täyttyisivät riittävästi kesän 2023 loppuun mennessä (95 miljardia kuutiometriä lokakuun 2023 loppuun mennessä, jolloin saavutettaisiin 90 prosentin tavoite). Koska kaasun kysyntä on kuitenkin jopa normaalina talvena kaksi kertaa niin suurta kuin kesällä, varastot ehtyisivät lähes kokonaan seuraavan talven loppuun mennessä (9 miljardia kuutiometriä maaliskuun 2024 loppuun mennessä). Tämä merkitsee erittäin vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia sekä hyvin suuria vaikeuksia täyttää varastot riittävässä määrin seuraavaa talvea varten. Jos toimenpiteitä pidennettäisiin elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastot täyttyisivät liian hitaasti ja saavuttaisivat ainoastaan 80 miljardin kuutiometrin tason lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä alittaisi selvästi tavoitteen, ja varastointitasot putoaisivat alle 30 prosenttiin tulevan talven loppuun mennessä (alle 28 miljardia kuutiometriä), mikä aiheuttaisi vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia ja vaikeuttaisi varastojen täyttämistä riittävälle tasolle seuraavaa talvea varten. Vain siinä tapauksessa, että toimenpiteitä jatketaan yhdellä vuodella ja kysyntä vähennetään edelleen 15 prosenttia huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastoinnissa voitaisiin päästä 1 päiväksi marraskuuta asetettuun 90 prosentin tavoitteeseen ja saavuttaa 89,4 miljardin kuutiometrin taso 1 päivään marraskuuta 2023 mennessä. Jäsenvaltioiden 1 päiväksi toukokuuta asetetun tavoitteen saavuttaminen saattaisi edistyä hyvin, kun kaasua saadaan varastoitua 43 miljardia kuutiometriä EU:n tasolla maaliskuun 2024 loppuun mennessä.

(9)Tämän perusteella kertomuksessa todetaan, että kysynnän jatkuva vähentäminen 15 prosentilla 12 kuukauden aikana maaliskuun 2024 loppuun saakka on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat noudattaa asetuksessa (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/1032, asetettua 90 prosentin varastointitavoitetta, joka on välttämätön kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja mahdollisten toimituskatkosten estämiseksi ensi talvena.

(10)Vaikka jäsenvaltiot voivat päättää, mitkä toimenpiteet soveltuvat parhaiten varastointitavoitteiden saavuttamiseen, tavoitteisiin ei päästä ilman kysynnän vähentämistoimenpiteitä. Kertomuksessa todetaankin, ettei markkinoilla ole riittävän suuria kaasumääriä velvoitteen täyttämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä merkitsee sitä, että kaikki jäsenvaltiot eivät pysty fyysisesti täyttämään varastoja riittävälle tasolle, mikä aiheuttaa vakavia toimitusvarmuusvaikeuksia talven 2023–2024 lopussa.

(11)Kertomuksessa todetaan myös, että kaasunkulutusta on vähennettävä suhteessa asetuksessa (EU) 2022/1369 säädettyyn vähennykseen 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana. Tarvittava kulutuksen pidennetty vähentäminen tarkoittaisi 15 prosentin vähennystä 1 päivän huhtikuuta 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana verrattuna 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 väliseen viitekauteen. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden jatkaminen ja vähentämiskauden pidentäminen antaisivat myös markkinoille joustovaraa kaasun hintavaihtelujen hillitsemiseksi ja vuonna 2022 havaittujen kaltaisten hintapiikkien ehkäisemiseksi.

(12)Kun kysynnän ja tarjonnan tasapaino on niin tiukka kuin nykyään, jopa kohtalaisella häiriöllä voi olla dramaattinen vaikutus kaasumarkkinoihin. Kaasuvarastojen täyttövelvoitetta sovelletaan, jollei ole julistettu unionin tason hätätilannetta tai alueellista hätätilannetta asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti. Näin ollen, jos kymmenen prosenttia putkikaasun tuonnista unioniin häiriintyisi äkillisesti, jäsenvaltioiden olisi toteutettava rajuja yksittäisiä toimenpiteitä täyttääkseen varastojen täyttövelvoitteensa tai olisi julistettava unionin tason hätätilanne tai alueellinen hätätilanne, paitsi jos vapaaehtoinen koordinoitu kysynnän vähentäminen jatkuu. On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat tällaista pidennettyä koordinoitua kysynnän vähentämistä yhteisvastuun hengessä, jotta varastointikapasiteetit voidaan täyttää tehokkaasti mahdollisimman vähäisin markkinahäiriöin, mikä on kaasun toimitusvarmuuden kannalta välttämätöntä ennen talvea 2023–2024.

(13)Pidennys on hätätoimenpide vastauksena jatkuviin ja uusiin vakaviin energiantoimitusvaikeuksiin, joihin liittyy välittömän kriisin riski ja jotka edellyttävät, että kaasun kysynnän vähentämiskautta mukautetaan sekä kysynnän vähentämisen jatkamiseksi että sen varmistamiseksi, että voidaan julistaa unionin hälytystilanne ja ottaa käyttöön vastaava kaasun kysynnän pakollinen vähentämisvelvoite maaliskuun 2023 jälkeen.

(14)Nykyinen kriisi altistaa koko unionin energiapulalle ja korkeille energian hinnoille. Koska unioni muodostaa sisämarkkinat, yhdessä jäsenvaltiossa esiintyvällä kaasupulalla olisi vakavia seurauksia kaikissa muissa jäsenvaltioissa kaasun fyysisen tarjonnan puutteen, hintavaihtelujen tai teollisuusketjujen häiriintymisen vuoksi, kun tiettyihin teollisuudenaloihin saattaisi kohdistua rajoituksia jossakin jäsenvaltiossa. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot voivat yhteisvastuun hengessä auttaa vähentämään energiapulan riskiä ja hillitsemään kaasun hintavaihteluja vähentämällä kysyntäänsä. Tämän yhteisvastuun hengen mahdollinen myönteinen vaikutus on jopa kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana, kun on kehitetty uutta yhteenliitäntäkapasiteettia itään päin ja lisätty nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat liittyä paremmin nesteytetyn maakaasun höyrystyslaitoksiin joko fyysisesti tai virtuaalisesti.

(15)Toimia tarvitaan kiireellisesti, sillä varastojen täyttökausi alkaa huhtikuussa 2023. Ottaen huomioon edellä kuvatut jatkuvat ja uudet vakavat vaikeudet voidaan todeta, että jos koordinoitua kysynnän vähentämistä ei pidennetä ajoissa ennen varastojen täyttämistä, tämä vaikuttaa välittömästi varastojen täyttöpolkuihin ja/tai markkinaolosuhteisiin, jotka vaikuttavat toimitusvarmuuteen ja hintavaihteluihin.

(16)SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla. Edellä esitetyn perusteella energiatuotteen eli kaasun toimitusten nykyinen kriisi muodostaa tällaisen tilanteen. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla toteutettuja toimenpiteitä tilapäisesti sekä toteuttaa kohdennettuja muutoksia, jotta voidaan reagoida käynnissä olevaan tilanteeseen jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä. Näin ollen on aiheellista perustaa ehdotettu säädös SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

(17)Asetuksen (EU) 2022/1369 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava saavutetusta kysynnän vähentämisestä komissiolle kahden kuukauden välein ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä Eurostatin välityksellä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei kahden kuukauden raportointikausi riitä tuottamaan ajantasaisia lukuja, joiden perusteella voitaisiin päättää tehokkaasti unionin hälytystilanteen julistamisesta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi raportoitava kaasunkulutuksestaan, jotta kaasun kysynnän vähentämistä voidaan arvioida kuukausittain. Jotta kysyntää vähentävät toimenpiteet voitaisiin kohdentaa paremmin, kaasunkulutuksen seurannan jäsenvaltioiden ja unionin tasolla sekä tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi perustuttava raportointiin, jossa kaasunkulutus eritellään sähkön- ja lämmöntuotannon, kotitalouksien ja palvelujen osalta energiatilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 vahvistettujen määritelmien ja käytäntöjen mukaisesti.

(18)Komissio suorittaa asetuksen (EU) 2022/1369 9 artiklan mukaisesti uudelleentarkastelun, jonka tulosten perusteella sillä on oikeus ehdottaa tämän asetuksen soveltamisajan pidentämistä. Jotta voidaan ottaa huomioon nyt ehdotettu asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisen pidentäminen, uudeksi uudelleentarkastelupäiväksi olisi vahvistettava 1 päivä maaliskuuta 2024.

(19)Laajennettujen ja muutettujen kysynnän vähentämistoimenpiteiden olisi oltava tilapäisiä ja pysyttävä voimassa seuraavan talvikauden loppuun saakka. Komission olisi tarvittaessa voitava ehdottaa niiden soveltamisajan pidentämistä 1 päivään maaliskuuta 2024 mennessä toteutettavan uuden uudelleentarkastelun perusteella.

(20)Näin ollen asetusta (EU) 2022/1369 olisi sovellettava 31 päivään maaliskuuta 2024 saakka. Asetukseen (EU) 2022/1369 tehtyjen muutosten olisi tultava voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023, koska on tarpeen varmistaa, että kysyntä vähenee edelleen 15 prosenttia 12 kuukauden aikana huhtikuusta 2023 maaliskuun 2024 loppuun, ja koska talouden toimijoilla, jäsenvaltioilla ja komissiolla on oltava mahdollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)Sen vuoksi asetusta (EU) 2022/1369 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2022/1369 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2022/1369 seuraavasti:

1)Korvataan 2 artiklan 5 ja 6 alakohta seuraavasti:

a)”5) ’kaasun viitekulutuksella’ jäsenvaltion keskimääräistä kaasunkulutusta viitekaudella; jäsenvaltioissa, joissa kaasunkulutus on kasvanut vähintään kahdeksan prosenttia 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella viitekauden keskimääräiseen kaasunkulutukseen verrattuna, ’kaasun viitekulutuksella’ tarkoitetaan ainoastaan kaasunkulutuksen määrää 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella;”

b)”6) ’viitekaudella’ 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välistä kautta;”.

2)Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen

Jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana vähintään 15 prosentilla verrattuna keskimääräiseen kaasunkulutukseensa 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, jäljempänä ’kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen’. Kyseisiin kysynnän vapaaehtoisiin vähentämistoimenpiteisiin sovelletaan 6, 7 ja 8 artiklaa.”

3)Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Niin kauan kuin unionin hälytystilanne on voimassa, kaasunkulutusta on kysynnän pakollisen vähentämisen toteuttamiseksi vähennettävä kussakin jäsenvaltiossa 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana, jäljempänä ’vähentämiskausi’, 15 prosentilla verrattuna sen kaasun viitekulutukseen. Kaikki kysynnän vähentämiset, jotka jäsenvaltiot ovat saavuttaneet unionin hälytystilanteen julistamista edeltäneen kauden aikana, on otettava kysynnän pakollisessa vähentämisessä huomioon.”

4)Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on seurattava kysynnän vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa alueellaan. Jäsenvaltioiden on raportoitava kaasunkulutuksesta (terajouleina, TJ) komissiolle kuukausittain ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä raportointiinsa alakohtainen erittely kaasun kysynnän vähentämisestä, mukaan lukien kaasun kysyntä seuraavilla aloilla:

a)    käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa;

b)    energian loppukulutus teollisuudessa;

c)    energian loppukulutus kotitalouksissa ja palveluissa.

Sovellettaessa tätä kohtaa sovelletaan energiatilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 vahvistettuja määritelmiä ja sopimuksia.

Kaasualan koordinointiryhmä avustaa komissiota kysynnän vapaaehtoisen ja pakollisen vähentämisen seurannassa.”

5)Korvataan 9 artiklassa ilmaisu ”1 päivänä toukokuuta 2023” ilmaisulla ”1 päivänä maaliskuuta 2024”.

6)Korvataan 10 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2024”.

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Sitä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2024.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2872

(2)    Komission kertomus neuvostolle asetuksen (EU) 2022/1369 uudelleentarkastelusta (COM(2023) 173) ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD (2023) 63).

(3)    Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).