EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 14.3.2023
COM(2023) 148 final
2023/0077(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetusten (EU) 2019/943 ja (EU) 2019/942 sekä direktiivien (EU) 2018/2001 ja (EU) 2019/944 muuttamisesta unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2023) 58 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
1.1.Poliittinen tausta
Energian hinnat nousivat merkittävästi vuosina 2021 ja 2022. Tämä johtui kaasutoimitusten vähenemisestä erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan ja käytti energiaa aseena. Hintojen nousuun vaikuttivat myös vajeet vesi- ja ydinvoiman saatavuudessa sekä energian kysynnän kasvu, kun maailmantalous alkoi elpyä covid-19-pandemian jälkeen. Hintojen nousu tuntui nopeasti kotitalouksissa, teollisuudessa ja yrityksissä kaikkialla EU:ssa, ja hallitukset ryhtyivät välittömästi toimiin vaikutusten lieventämiseksi. Euroopan tasolla EU laati nopeasti energian hintavälineistön 1 . Se sisälsi toimenpiteitä, joilla korkeisiin hintoihin voidaan puuttua erityisesti heikossa asemassa olevien kuluttajien auttamiseksi (mukaan lukien tulotuki, verohelpotukset ja kaasun säästö- ja varastointitoimenpiteet). EU esitti myös REPowerEU-suunnitelman 2 , johon sisältyy lisätoimenpiteitä ja -rahoitusta energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, jotta voidaan vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista. Näiden jatkoksi luotiin väliaikainen valtiontukijärjestelmä 3 , jossa sallitaan tietyt toimenpiteet korkeiden hintojen vaikutusten lieventämiseksi, ja otettiin käyttöön vahva kaasun varastointijärjestelmä 4 , tehokkaita kaasun 5 ja sähkön 6 kysynnän vähentämistoimenpiteitä, uusiutuvaa energiaa ja verkkoja koskevat nopeammat lupamenettelyt 7 sekä hintarajoitusjärjestelmiä ansiottomien voittojen välttämiseksi niin kaasu- kuin sähkömarkkinoilla 8 .
Nämä lyhyen aikavälin toimenpiteet auttoivat jäsenvaltioita puuttumaan energiakriisin välittömiin seurauksiin. Kriisi osoitti kuitenkin myös, kuinka suojattomia kuluttajat ja teollisuudenalat ovat ja kuinka huonosti pystymme sietämään energian hintapiikkejä. Yritykset ja kansalaiset katsoivat, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalla tuotannolla on liian suuri vaikutus sähkön hintoihin, kun taas jäsenvaltioiden kyky lieventää lyhyen aikavälin hintamuutoksia pitempiaikaisilla sopimuksilla vaikutti riittämättömältä. Tästä syystä Euroopan komission puheenjohtaja ilmoitti unionin tilaa koskevassa vuoden 2022 puheessaan 9 , että sähkömarkkinoiden rakennetta on uudistettava perusteellisesti.
EU:n energian sisämarkkinat tuottavat valtavia hyötyjä ja kasvua kaikkialla Euroopassa, mutta viimeaikainen energiakriisi on osoittanut, että energiamarkkinoiden rakenne, jossa keskitytään lyhyen aikavälin toimintaan, voi viedä huomion pois laajemmista pitkän aikavälin tavoitteista. Lyhyen aikavälin hintojen vaikutus kuluttajien laskuihin johti hintasokkeihin, joissa monien kuluttajien energialaskut kolmin- tai nelinkertaistuivat, vaikka tuuli- ja aurinkoenergian kustannukset olivat laskussa. Äkillinen altistuminen epävakaille ja korkeille hinnoille aiheutti joidenkin toimittajien konkursseja, ja monet energiaintensiivisten alojen teollisuusyritykset joutuivat keskeyttämään toimintansa. Sen vuoksi ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan puskuri lyhyen aikavälin markkinoiden ja kuluttajien maksamien sähkölaskujen välille erityisesti kannustamalla pidempiaikaisten sopimusten tekemiseen. Lyhyen aikavälin markkinoiden toimintaa pyritään parantamaan, jotta uusiutuvat energialähteet voidaan integroida paremmin ja voidaan lisätä joustavuuden roolia. Lisäksi parannetaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja suojelua.
Hintojen viimeaikainen heilahtelu on myös tuonut esiin sähköverkon puutteellisen joustavuuden, sillä hinnat määräytyvät liian usein kaasupohjaisen tuotannon perusteella, ja vähähiilistä joustavaa tarjontaa, kulutusjoustoa ja energian varastointia on yleisesti liian vähän saatavilla. Kun järjestelmään tulee entistä enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaa, tarvitaan vähähiilisiä joustavia teknologioita, jotta vaihteleva tarjonta voidaan tasapainottaa vaihtelevan kysynnän kanssa. Samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa komissio antaa suosituksia varastointiin liittyvien innovaatioiden, teknologioiden ja valmiuksien edistämiseksi.
Yleisemmin ottaen sähkön hinnan herkkyys fossiilisten polttoaineiden hinnoille osoitti, että uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa on nopeutettava ja energiajärjestelmän joustavuutta on lisättävä, jotta fossiiliset polttoaineet voidaan korvata. REPowerEU-suunnitelma edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja sitä kautta talouskasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista. Se perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pyrkimykseen parantaa Euroopan kilpailukykyä innovoinnin ja ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen avulla, ja se on linjassa komission vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman kanssa. Tarvitaan perusteellista uudistusta, jotta voidaan helpottaa investointeja, jotka ovat välttämättömiä hintojen viimeaikaisen epävakauden, koordinoimattomien sääntelytoimien sekä verkkoon ja sääntelyyn liittyvien markkinoille tulon esteiden vuoksi. Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa kansalaiset pyysivät EU:n toimielimiä toteuttamaan toimenpiteitä Euroopan energiavarmuuden parantamiseksi ja EU:n energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi sekä EU:n riippuvuuden vähentämiseksi ulkomaisista toimijoista taloudellisesti strategisilla aloilla, kuten energia-alalla 10 .
1.2.Ehdotuksen tavoitteet
Ehdotuksella puututaan kuluttajien, teollisuuden ja sijoittajien huolenaiheisiin, jotka liittyvät altistumiseen epävakaille lyhyen aikavälin hinnoille, joiden taustalla ovat fossiilisten polttoaineiden korkeat hinnat. Sillä optimoidaan sähkömarkkinoiden rakenne täydentämällä lyhyen aikavälin markkinoita siten, että pidemmän aikavälin välineiden rooli kasvaa, antamalla kuluttajille mahdollisuus hyötyä kiinteähintaisista sopimuksista ja helpottamalla investointeja puhtaaseen teknologiaan. Viime kädessä tämä merkitsee sitä, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa tarvitaan vähemmän, ja johtaa uusiutuvan ja vähähiilisen energian alhaisten toimintakustannusten ansiosta alhaisempiin kuluttajahintoihin tulevien fossiilisia polttoaineita koskevien kriisein aikana.
Ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joilla suojellaan kuluttajia tällaisilta heilahteluilta, lisätään heidän valinnanmahdollisuuksiaan sopimusten suhteen ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan saada käyttöönsä uusiutuvaa ja vähähiilistä energiaa. Jotta voidaan parantaa yritysten investointiedellytyksiä erityisesti niiden yritysten osalta, jotka pyrkivät irtautumaan hiilestä, ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joilla rajoitetaan altistumista lyhytaikaisille hintapiikeille sähkönhankintasopimusten ja energiantoimittajien vakavaraisuusvelvoitteiden avulla. Siinä ehdotetaan myös toimenpiteitä, joilla parannetaan erilaisten uusiutuvien ja vähähiilisten energialähteiden integrointia lyhyen aikavälin markkinoille. Tähän sisältyy toimenpiteitä, joilla edistetään kulutusjouston ja varastoinnin käyttöä muiden fossiilittoman joustavuuden muotojen ohella. Ehdotuksella parannetaan ja selkeytetään myös hankkeiden kehittäjien mahdollisuuksia tehdä pidempiaikaisia sopimuksia (sekä valtion tukemia sopimuksia, kuten hinnanerosopimuksia, että yksityisiä sopimuksia, kuten sähkönhankintasopimuksia), jotta uusiutuvan ja vähähiilisen energian kehittäjille voidaan taata varmat ja vakaat tulot ja vähentää riskiä ja pääomakustannuksia, samalla kun vältetään satunnaiset voitot aikoina, jolloin hinnat ovat korkeat.
Nykyinen markkinarakenne on jo vuosikymmenten ajan tuottanut tehokkaat ja entistä yhdentyneemmät markkinat, mutta energiakriisi on tuonut esiin useita puutteita, jotka liittyvät seuraaviin tekijöihin: i) riittämättömät välineet kuluttajien, myös yritysten, suojelemiseksi korkeilta lyhyen aikavälin hinnoilta; ii) fossiilisten polttoaineiden hintojen liiallinen vaikutus sähkön hintoihin ja se, etteivät edulliset uusiutuvat energialähteet ja vähähiilinen energia näy paremmin sähkölaskuissa; iii) hintojen äärimmäisen volatiliteetin ja sääntelytoimien vaikutukset investointeihin; iv) puutteet fossiilittomassa joustavuudessa (kuten varastointi tai kulutusjousto), joka voisi vähentää riippuvuutta kaasupohjaisesta tuotannosta; v) toimittajien kanssa tehtävien sopimustyyppien rajallinen valikoima; vi) vaikeudet saada uusiutuvaa energiaa suoraan energian yhteiskäytön avulla; ja vii) tarve seurata energiamarkkinoita tehokkaasti, jotta markkinoiden väärinkäytöltä voidaan suojautua paremmin.
Kuluttajien suojelemiseksi hintojen vaihtelulta ehdotuksessa säädetään oikeudesta kiinteähintaisiin sopimuksiin ja dynaamisiin hintasopimuksiin, oikeudesta tehdä useita sopimuksia sekä oikeudesta saada parempia ja selkeämpiä tietoja sopimuksesta. Kuluttajille tarjotaan erilaisia sopimuksia, joista he voivat valita parhaiten olosuhteisiinsa sopivan. Tällä tavoin kuluttajat, myös pienyritykset, voivat sitoutua turvallisiin pitkän aikavälin hintoihin lieventääkseen äkillisten hintasokkien vaikutusta ja/tai päättää tehdä toimittajien kanssa dynaamisia hintasopimuksia, jos he haluavat hyödyntää hintojen vaihtelua käyttääkseen sähköä silloin, kun se on halvempaa (esim. sähköautojen lataaminen tai lämpöpumppujen käyttö). Tällaisen dynaamisen ja kiinteän hinnoittelun yhdistelmän avulla voidaan säilyttää kuluttajien markkinakannustimet mukauttaa sähkön kysyntäänsä ja antaa samalla enemmän varmuutta kustannusten vakaudesta niille, jotka haluavat investoida uusiutuviin energialähteisiin (esimerkiksi aurinkopaneeleihin). Energiaköyhiä ja heikossa asemassa olevia kuluttajia koskevan nykyisen suojelukehyksen lisäksi ehdotuksella myös tarjotaan kotitalouksille ja pk-yrityksille mahdollisuus saada toimituksia säännellyin vähittäishinnoin kriisitilanteessa ja vakautetaan toimitusalaa edellyttämällä, että toimittajat toteuttavat lisätoimia suojautuakseen korkeilta hintapiikeiltä hyödyntämällä laajemmin tuottajien kanssa tehtäviä termiinisopimuksia (joilla lukitaan tulevat hinnat), ja edellyttämällä, että jäsenvaltiot perustavat viimesijaisen toimittajan järjestelmän. Ehdotuksella lisätään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia luomalla oikeus jakaa uusiutuvaa energiaa suoraan ilman tarvetta luoda energiayhteisöjä. Energian yhteiskäytön lisääminen (esim. kattopaneeleilla tuotetun ylimääräisen aurinkoenergian jakaminen naapurin kanssa) voi kasvattaa edullisen uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa mahdollisuuksia käyttää suoraan uusiutuvaa energiaa sellaisille kuluttajien, joilla ei muuten olisi tällaista mahdollisuutta.
Jotta voidaan parantaa energiakustannusten vakautta ja ennustettavuutta ja siten EU:n talouden kilpailukykyä hintojen liiallisen epävakauden aikoina, ehdotuksella pyritään parantamaan pääsyä vakaampien pitkäaikaisten sopimusten markkinoille. Sähkönhankintasopimukset – tuottajan (yleensä uusiutuvan tai vähähiilisen) ja kuluttajan väliset pitkäaikaiset yksityiset sopimukset – voivat suojata hintojen heilahteluilta, mutta niitä on tällä hetkellä enimmäkseen vain suurten energiankuluttajien saatavilla hyvin harvoissa jäsenvaltioissa. Näiden markkinoiden kasvun esteenä on luottoriski eli se, että kuluttaja ei aina pysty ostamaan sähköä koko sopimusjakson ajan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi jäsenmaiden olisi varmistettava, että yritysten, joilla on esteitä sähkönhankintasopimusten markkinoille pääsyssä mutta jotka eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, saatavilla on markkinahintaisten takausjärjestelmien kaltaisia välineitä, joilla vähennetään ostajan maksulaiminlyönteihin liittyviä taloudellisia riskejä sähkönhankintasopimusten yhteydessä. Jotta tällaisten sopimusten markkinoiden kasvua voitaisiin tukea, uusiutuvaa ja vähähiilistä energiaa koskevien hankkeiden kehittäjien, jotka osallistuvat julkisen tuen tarjouskilpailuun, olisi voitava varata osa tuotannosta myytäväksi sähkönhankintasopimusten välityksellä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä soveltamaan joissakin näistä tarjouskilpailuista arviointikriteerejä, joilla kannustetaan sellaisten asiakkaiden pääsyä sähkönhankintasopimusten markkinoille, joilla on markkinoille pääsyn esteitä. Toimittajien velvollisuus suojautua asianmukaisesti voi myös lisätä sähkönhankintasopimusten kysyntää (keinona lukita tulevat hinnat).
Joillakin julkisen tuen muodoilla taataan energiantuottajalle valtion maksama vähimmäishinta, mutta tuottaja voi kuitenkin saada täyden markkinahinnan myös silloin, kun tämä markkinahinta on erittäin korkea. Viimeaikaisten korkeiden hintojen ansiosta suuri määrä julkisesti tuettua (halpaa) energiaa on saanut näitä korkeita markkinahintoja. Tämän ilmiön rajoittamiseksi ja hintojen vakauttamiseksi investointituki olisi järjestettävä ”kaksisuuntaisesti” (kaksisuuntainen hinnanerosopimus) asettamalla vähimmäishinnan lisäksi myös enimmäishinta, jolloin kaikki ylärajan ylittävät tulot maksetaan takaisin. Ehdotusta sovelletaan uusiin sähköntuotantoinvestointeihin, joihin kuuluvat investoinnit uusiin voimalaitoksiin, investoinnit olemassa olevien voimalaitosten päivittämiseen sekä investoinnit, joilla pyritään laajentamaan olemassa olevia voimalaitoksia tai pidentämään niiden käyttöikää. Lisäksi ehdotuksessa edellytetään, että korkeiden hintojen vaikutusten lieventämiseksi tällaiset ylimääräiset tulot kanavoidaan kaikkien sähkönkuluttajien tukemiseen suhteessa heidän kulutukseensa.
Toinen keino suojautua hintavaihteluilta on käyttää pitkäkestoisia sopimuksia, joissa tulevaisuudessa maksettava hinta lyödään lukkoon etukäteen (”termiinisopimukset”). Näiden markkinoiden likviditeetti on alhainen monissa jäsenvaltioissa, mutta niiden toimintaa voitaisiin tehostaa kaikkialla EU:ssa, jotta useammat toimittajat tai kuluttajat voisivat suojautua hintojen liialliselta vaihtelulta pidemmällä aikavälillä. Ehdotuksella luodaan alueellisten keskusten määrittämät viitehinnat hintojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Verkonhaltijat velvoitetaan sallimaan yli vuoden mittaiset siirto-oikeudet, jotta sähkönsiirto varmistetaan tapauksissa, joissa termiinisopimus tehdään eri alueilla tai eri maissa sijaitsevien osapuolten kesken.
Lisäksi sääntelyviranomaisten kykyä seurata energiamarkkinoiden eheyttä ja tarkasteltavuutta parannetaan, jotta voidaan varmistaa, että markkinat toimivat kilpailullisesti ja hinnat asetetaan läpinäkyvästi.
Kolmantena tavoitteena on lisätä uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja, jotta voidaan varmistaa, että sen käyttöönotto kolminkertaistuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä saavutetaan osittain parantamalla pitkäaikaisten sopimusten markkinoita. Sen lisäksi, että sähkönhankintasopimukset ja hinnanerosopimukset tarjoavat kuluttajille vakaat hinnat, ne takaavat luotettavat tulot uusiutuvan energian toimittajille. Tämä vähentää niiden taloudellista riskiä ja alentaa huomattavasti niiden pääomakustannuksia. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa vakaat tulot alentavat kustannuksia ja lisäävät uusiutuvan energian kysyntää.
Uusiutuva energia on myös parempi investointi, kun sen kykyä tuottaa sähköä ei ole rajoitettu järjestelmän teknisten rajoitteiden vuoksi. Mitä joustavampi järjestelmä on (tuotanto, joka voidaan kytkeä nopeasti päälle tai pois päältä, varastointi, joka voi ottaa sähköä talteen tai syöttää sitä järjestelmään, tai joustavat kuluttajat, jotka voivat lisätä tai vähentää sähkön kysyntäänsä), sitä vakaampia hinnat voivat olla ja sitä enemmän uusiutuvaa energiaa järjestelmä voi integroida. Tästä syystä ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeita ja asettavat tavoitteita näiden tarpeiden täyttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat suunnitella tai uudistaa kapasiteettimekanismeja vähähiilisen joustavuuden edistämiseksi. Lisäksi ehdotuksessa annetaan jäsenmaille mahdollisuus ottaa käyttöön uusia tukijärjestelmiä kulutusjouston ja varastoinnin kaltaista fossiilitonta joustavuutta varten.
Verkonhaltijoilla olisi myös oltava vahvempi rooli uusiutuvien energialähteiden liittämisessä verkkoon, muun muassa lisäämällä verkkoliitäntäkapasiteetin saatavuuteen liittyvää avoimuutta. Ensinnäkin tällaiset selkeämmät tiedot parantaisivat uusiutuvan energian kehittäjien kykyä kehittää uusiutuvia energialähteitä alueilla, joilla verkko on vähemmän ylikuormitettu. Toiseksi uusiutuvalla energialla voidaan käydä tehokkaammin kauppaa ja sitä voidaan tasapainottaa paremmin järjestelmässä, jos markkinaosapuolten väliset kaupat voidaan toteuttaa lähempänä reaaliaikaa. Jos sähköntoimitustarjoukset tehdään minuutteja ennen kulutusta tuntien sijaan, tuuli- ja aurinkovoiman tuottajien tarjoukset ovat tarkempia, tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan kuluttaa enemmän ja järjestelmän ”tasepoikkeamakustannukset” ovat pienemmät. Tästä syystä kaupankäynnin määräajat tuodaan lähemmäs reaaliaikaa.
Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotettu aloite liittyy vahvasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan paketin yhteydessä esitettyihin lainsäädäntöehdotuksiin ja täydentää niitä, ja sillä nopeutetaan REPowerEU-suunnitelmassa vahvistettujen hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Tämä koskee erityisesti uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RED II -direktiivin) tarkistamista koskevaa ehdotusta, sillä RED II -direktiivi on tärkein uusiutuvan energian edistämistä koskeva EU:n väline. Ehdotettu aloite täydentää näitä toimia, sillä sen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa. Ehdotuksella pyritään varmistamaan vakaammat pitkän aikavälin tulolähteet, jotta voidaan lisätä investointeja uusiutuvaan ja vähähiiliseen energiaan. Samalla pyritään parantamaan lyhyen aikavälin markkinoiden toimintaa, sillä ne ovat keskeisiä uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi sähköjärjestelmään. Lisäksi ehdotuksella pyritään mahdollistamaan energian yhteiskäyttö, jotta kuluttajat voivat osallistua markkinoille ja voidaan nopeuttaa energiasiirtymää.
Energiankulutuksen vähentäminen hintasignaalien, energiatehokkuustoimenpiteiden tai vapaaehtoisten toimien avulla voi usein olla halvin, turvallisin ja puhtain tapa vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, tukea toimitusvarmuutta ja pienentää energialaskuja. Ehdotuksella helpotetaan kuluttajien aktiivista osallistumista markkinoille ja heidän kulutusjoustonsa kehittämistä. Se mahdollistaa myös kulutusjouston ja varastoinnin kaltaisen fossiilittoman joustavuuden kilpailun tasapuolisin toimintaedellytyksin, jotta maakaasun roolia joustavuuden tarjoajana lyhyen aikavälin markkinoilla voidaan vähentää asteittain. Ehdotus on siten linjassa sen kanssa, että vuoden 2030 energiatehokkuustavoite on ehdotettu nostettavan 13 prosenttiin. Tätä esitetään uusiutuvaa energiaa, rakennusten energiatehokkuutta ja energiatehokkuutta koskeviin direktiiveihin ehdotetuissa muutoksissa 11 , jotka liittyvät REPowerEU-suunnitelmaan 12 .
Ehdotuksella on myös tärkeä yhteys rakennusten energiatehokkuutta koskevaan direktiiviin, joka on tärkein EU:n väline, jolla autetaan saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut rakentamista ja peruskorjausta koskevat tavoitteet. Ehdotus liittyy vahvasti erityisesti käyttäjäkohtaista mittausta ja kulutusjoustoa koskeviin säännöksiin. Se liittyy myös ehdotukseen, jonka komissio esitti EU:n aurinkoenergiastrategiasta antamassaan tiedonannossa osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevaa pakettia ja joka koskee aurinkosähkön asteittaista pakollista integrointia, jotta julkisista, kaupallisista ja asuinrakennuksista voitaisiin tehdä ilmastoneutraaleja.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotuksen tavoitteet, jotka koskevat kuluttajien suojelua ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, EU:n teollisuuden kilpailukyvyn parantamista sekä uusiutuvaan ja vähähiiliseen energiaan tehtävien investointien edistämistä, ovat täysin johdonmukaisia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteiden kanssa ja johdonmukaisia ja täydentäviä suhteessa nykyisiin aloitteisiin, kuten samaan aikaan hyväksyttävään ”nettonollateollisuussäädöstä” koskevaan lainsäädäntöehdotukseen. Sillä vastataan komission 1. helmikuuta 2023 antamassa tiedonannossa ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” 13 esiin tuotuihin kysymyksiin eli siihen, että energian korkeat hinnat ovat heikentäneet vakavasti monien yritysten kilpailukykyä ja että pitkän aikavälin hintasopimukset voisivat olla tärkeässä asemassa siinä, että sähkönkäyttäjät voivat hyötyä paremmin ennustettavista ja alhaisemmista uusiutuvan energian kustannuksista. Lisäksi lainsäädäntöehdotus täydentää meneillään olevaa rahoitusmarkkinasäädösten, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 14 , tarkistamista. Ehdotus perustuu myös oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annettuun neuvoston suositukseen, jossa jäsenmaita kehotetaan jatkamaan julkisen ja yksityisen rahoitustuen käyttöä, jotta voidaan tehdä investointeja uusiutuvaan energiaan, puuttua liikkumista koskeviin haasteisiin ja edistää kiertotalouteen liittyviä kustannussäästömahdollisuuksia 15 .
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 194 artiklan 2 kohtaan, joka muodostaa oikeusperustan sellaisten toimenpiteiden ehdottamiselle, joilla pyritään muun muassa varmistamaan energiamarkkinoiden toimivuus ja edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä 16 . EU:lla on energia-alalla jaettu toimivalta SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan i alakohdan nojalla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
EU:n toimien tarve
Energian hintakriisin ennennäkemätön luonne on tuonut EU:n sähkömarkkinat huomion keskipisteeksi. Vaikka edullisen uusiutuvan sähköntuotannon osuus kasvaa kaikkialla EU:ssa, fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön vaikutus energialaskuihin jatkuu. Kotitaloudet ja yritykset eri puolilla EU:ta ovat kokeneet energian hintojen jyrkän nousun kriisin aikana.
Ongelma on EU:n laajuinen, ja siihen voidaan puuttua vain EU:n tason toimilla. EU:n sähkömarkkinoiden kasvava yhdentyminen edellyttää tiiviimpää koordinointia kansallisten toimijoiden välillä, myös markkinoiden seurannan ja valvonnan yhteydessä. Sähköalan kansallisilla poliittisilla toimilla on suora vaikutus naapurijäsenvaltioihin keskinäisestä energiariippuvuudesta, verkkojen yhteenliittämisestä ja sähkömarkkinoiden jatkuvasta yhdentymisestä johtuen. Yhteistä lähestymistapaa tarvitaan, jotta voidaan säilyttää sähköjärjestelmän ja rajat ylittävän kaupan toimivuus ja investoinnit ja nopeuttaa koordinoidulla tavalla energiasiirtymää kohti yhdennetympää ja energiatehokkaampaa energiajärjestelmää, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin.
Ehdotetuissa tarkistuksissa pyritään löytämään tasapaino velvoitteiden ja jäsenvaltioille jätetyn joustavuuden välillä sen suhteen, miten voidaan saavuttaa päätavoitteet eli varmistaa, että uusiutuvan sähkön alhaisemmat kustannukset näkyvät kuluttajalaskuissa, ja edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa.
Lisäksi ehdotettujen toimenpiteiden tavoite voidaan saavuttaa vain EU:n eikä yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla, koska ehdotettu toimi edellyttää muutoksia sähkömarkkinoiden rakennetta koskevaan nykyiseen EU:n laajuiseen kehykseen, josta säädetään sähköasetuksessa (EU) 2019/943 ja sähködirektiivissä (EU) 2019/944, sekä nykyiseen REMIT-kehykseen.
•EU:n lisäarvo
EU:n toimet sähkömarkkinoiden nykyisen rakenteen puutteiden korjaamiseksi tuovat lisäarvoa, koska ne ovat tehokkaampia ja vaikuttavampia kuin yksittäisten jäsenvaltioiden toimet, jolloin vältetään hajanainen lähestymistapa. Havaittujen puutteiden korjaamiseksi ehdotetut toimenpiteet ovat kunnianhimoisempia ja kustannustehokkaampia, jos niiden taustalla on yhteinen oikeudellinen ja poliittinen kehys. Lisäksi jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisia vain sähköasetuksessa ja sähködirektiivissä sekä REMIT-asetuksessa säädetyn sähkömarkkinoiden rakennetta koskevan EU:n laajuisen kehyksen asettamissa rajoissa, eikä niillä voitaisi saavuttaa kehykseen tarvittavia muutoksia. Näin ollen tämän aloitteen tavoitteita ei voida saavuttaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimin, vaan EU:n tason toimet tuovat lisäarvoa.
•Suhteellisuusperiaate
Sähköasetukseen, sähködirektiiviin, REMIT-asetukseen ja ACER-asetukseen ehdotettuja muutoksia pidetään oikeasuhteisina.
Ehdotetut toimenpiteet, joilla kannustetaan pitkäaikaisten sopimusten, kuten sähkönhankintasopimusten ja kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten, käyttöön, voivat lisätä yritysten ja kansallisten viranomaisten hallinnollisia kustannuksia ja rasitetta. Ennakoidut taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin välttämättömiä ja oikeasuhteisia, jotta voidaan saavuttaa tavoite kannustaa tällaisten pitkäaikaisten sopimusten käyttöön ja varmistaa, että eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten energialaskut sekä fossiilittomista polttoaineteknologioista, joiden muuttuvat kustannukset ovat alhaiset, saatavat tulot ovat vähemmän riippuvaisia hintojen vaihtelusta lyhyen aikavälin markkinoilla ja siten vakaampia pidemmällä aikavälillä.
Markkinoiden likviditeetin ja integroinnin parantamiseksi suunnitellut toimet voivat nekin aiheuttaa joitain lyhytaikaisia vaikutuksia yrityksille, koska niiden olisi mukauduttava uusiin energiakauppajärjestelyihin. Niitä pidetään kuitenkin tarpeellisina, jotta voidaan saavuttaa suunnitellut tavoitteet eli uusiutuvan ja vähähiilisen energian parempi integrointi ja riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista joustavuuden lisäämiseksi sekä viime kädessä saavuttaa hiilineutraalius unionissa siten, että kuluttajille aiheutuvat kustannukset ovat alhaisemmat. Toimenpiteet ovat myös oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin nähden, sillä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset näyttävät olevan vähäisiä nykyiseen kehykseen verrattuna ja uudistuksen taloudelliset hyödyt olisivat huomattavasti mittavammat kuin mistään lyhyen tai pitkän aikavälin hallinnollisesta uudelleenorganisoinnista aiheutuva taakka.
Asetettujen tavoitteiden kannalta on myös oikeasuhteista, ettei sähköasetuksen ja sähködirektiivin nykyisiin säännöksiin suunnitella muutoksia silloin, kun olemassa oleviin säännöksiin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista korjaamalla niiden soveltamis- tai täytäntöönpanotapaa. Yksi esimerkki liittyy sähköasetuksen IV lukuun sisältyviin resurssien riittävyyttä koskeviin toimenpiteisiin ja erityisesti prosessiin, jolla jäsenvaltiot ottavat käyttöön kapasiteettimekanismeja. Prosessia voitaisiin yksinkertaistaa asiaa koskevia säännöksiä muuttamatta.
Toimenpiteillä, joilla pyritään vahvistamaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, oikeuksia ja suojaa, laajennetaan toimittajille ja verkonhaltijoille asetettuja tehtäviä ja velvollisuuksia. Lisärasitteet ovat kuitenkin välttämättömiä ja oikeasuhteisia, jotta voidaan saavuttaa tavoite eli varmistaa, että kuluttajat saavat parempaa tietoa ja monipuolisia tarjouksia, irrottaa heidän sähkölaskunsa energiamarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeistä ja tasapainottaa riskejä toimittajien ja kuluttajien välillä.
REMIT-kehyksen parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet voivat lisätä markkinaosapuolten raportointivelvoitteita REMIT-asetuksen laajemman soveltamisalan vuoksi. Nämä toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite lisätä läpinäkyvyyttä ja seurantavalmiuksia sekä varmistaa rajatylittävien tapausten tehokkaampi tutkinta ja täytäntöönpano EU:ssa, jotta kuluttajat ja markkinatoimijat voivat luottaa energiamarkkinoiden eheyteen, hinnat ilmentävät oikeudenmukaista ja kilpailuun perustuvaa vuorovaikutusta tarjonnan ja kysynnän välillä eikä markkinoiden väärinkäytöstä voi saada etua. Ne ovat myös oikeassa suhteessa tähän tavoitteeseen nähden, koska markkinoiden seurannan ja valvonnan laadun parantumisesta saatavat hyödyt ylittäisivät mahdolliset lyhyen tai pitkän aikavälin hallinnolliset kustannukset.
Ehdotettua toimenpidekokonaisuutta pidetään asianmukaisena, kun otetaan huomioon yleinen tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius mahdollisimman vähäisin kustannuksin kuluttajille samalla kun varmistetaan toimitusvarmuus.
•Toimintatavan valinta
Ehdotuksella muutetaan sähköasetusta, sähködirektiiviä, REMIT-asetusta, ACER-asetusta ja uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä. Koska ehdotuksella pyritään lisäämään rajoitettu määrä uusia säännöksiä näihin säädöksiin ja muuttamaan rajoitettua joukkoa niiden nykyisiä säännöksiä, muutossäädös on riittävä. Samasta syystä vaikuttaa myös asianmukaiselta käyttää muutosasetusta muutosten tekemiseksi sekä voimassa oleviin asetuksiin että voimassa oleviin direktiiveihin.
3.SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
•Sidosryhmien kuuleminen
Komissio järjesti tämän aloitteen valmistelemiseksi julkisen kuulemisen 23. tammikuuta 2023 ja 13. helmikuuta 2023 välisenä aikana. Kuulemiseen voi osallistua kuka tahansa.
Komissio sai tämän kuulemismenettelyn perusteella 1369 vastausta. Näistä yli 700 oli peräisin kansalaisilta, noin 450 yrityksiltä ja elinkeinoelämän järjestöiltä, noin 40 kansallisilta tai paikallisilta hallintoelimiltä tai kansallisilta sääntelyviranomaisilta ja noin 70 verkonhaltijoilta. Kuulemiseen osallistui lisäksi noin 20 energiayhteisöä, 15 ammattiliittoa ja 20 kuluttajajärjestöä. Vastauksia toimitti myös huomattava määrä kansalaisjärjestöjä, ajatushautomoita ja tutkimusorganisaatioita tai muita akateemisia organisaatioita. Yhteenveto sidosryhmien lausunnoista on tähän lainsäädäntöaloitteeseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
Lisäksi komissio järjesti 15. helmikuuta 2023 verkossa kohdennetun sidosryhmäkuulemisen, johon osallistui noin 70 markkinatoimijaa, kansalaisjärjestöä ja verkonhaltijaa sekä ACER ja kansallisia sääntelyviranomaisia, ajatushautomoita ja tutkijoita. Kuulemisessa kävi yleisesti ottaen ilmi, että sidosryhmät katsoivat seuraavaa:
–Lyhyen aikavälin markkinat ja marginaalihinnoitteluun perustuva hinnoittelumekanismi olisi säilytettävä, koska ne toimivat hyvin ja antavat oikeita hintasignaaleja. Lyhyen aikavälin (vuorokautiset ja päivänsisäiset) markkinat ovat hyvin kehittyneet, ja ne ovat tulosta vuosia kestäneestä EU:n energialainsäädännön täytäntöönpanosta.
–Lyhyen aikavälin markkinoita on täydennettävä välineillä, jotka kannustavat pidemmän aikavälin hintasignaaleihin, kuten komission kuulemismenettelyssä esiin tuomilla välineillä, erityisesti sähkönhankintasopimuksilla, hinnanerosopimuksilla ja tehostetuilla termiinimarkkinoilla. Eri välineiden välille olisi luotava oikea tasapaino. Järjestelmien ei kuitenkaan pitäisi olla pakollisia, ja vapaus valita sopivin sopimus olisi säilytettävä.
–Fossiilittomien joustoratkaisujen, kuten kulutusjouston ja varastoinnin, edut tunnustettiin erityisesti uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisen yhteydessä. Niiden osallistumista markkinoille olisi helpotettava.
–Tulevat sähkömarkkinat on mukautettava uusiutuvan energian suureen osuuteen. Lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota paikalliseen ulottuvuuteen ja verkon kehittämiseen. Näihin haasteisiin voitaisiin vastata julkisessa kuulemisessa esitetyillä ratkaisuilla.
–Kuluttajansuoja on olennaisen tärkeää, samoin kuin energian kohtuuhintaisuus, mutta yhtä tärkeää on säilyttää signaalit kulutusjoustoa varten. Kehitteillä olevat ratkaisut, kuten energiayhteisöt, itse tuotetun sähkön kulutus ja energian yhteiskäyttö, olisi mahdollistettava ja niitä olisi kannustettava.
•Komission yksiköiden valmisteluasiakirja
Aloitteen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarvioinnin sijasta on laadittu komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Tämän ehdotuksen pohjana olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selitetään ja perustellaan komission ehdotukset, jotka koskevat rakenteellista vastausta kotitalouksien ja yritysten kokemiin korkeisiin energian hintoihin ja joilla pyritään varmistamaan varma, puhdas ja kohtuuhintainen energia kotitalouksille ja yrityksille tulevaisuudessa. Siinä esitetään myös saatavilla oleva näyttö ehdotettujen toimenpiteiden merkityksellisyydestä.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, että ehdotetun uudistuspaketin odotetaan parantavan merkittävästi Euroopan sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaa. Se on uusi osatekijä, jonka avulla voidaan saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Siinä otetaan huomioon energiakriisin esiin tuomat puutteet ja pyritään korjaamaan ne.
Valmisteluasiakirja osoittaa, että uudistus edistää kuluttajien, jotka tällä hetkellä kärsivät korkeista ja epävakaista hinnoista, suojelua ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä luomalla puskurin kuluttajien ja lyhyen aikavälin markkinoiden välille. Tällä ehdotuksella katkaistaan sähkömarkkinoilla toimivien fossiilisia polttoaineita käyttävien teknologioiden korkeiden hintojen yhteys kuluttajien ja yritysten energialaskuihin. Kasvavat mahdollisuudet tehdä pidempiaikaisia sopimuksia sähkönhankintasopimusten tai hinnanerosopimusten muodossa tai termiinimarkkinoilla takaavat sen, että sitä sähkölaskun osaa, joka altistuu lyhyen aikavälin markkinoille, voidaan pienentää huomattavasti. Lisäksi toimittajien suojausvelvoite ja velvoite tarjota myös kiinteähintaisia sopimuksia lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia vähentää sähkölaskujen altistumista hintojen epävakaudelle. Kuluttajat saavat myös paremmin tietoa tarjouksista ennen allekirjoittamista, ja jäsenvaltioilla on velvollisuus nimetä viimesijaiset toimittajat. Lisäksi ne voivat sallia säännellyn vähittäishinnan soveltamisen kriisitilanteessa. Oikeus energian yhteiskäyttöön on uusi piirre, joka lisää kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja tukee uusiutuvan energian hajautettua käyttöönottoa, koska se antaa kuluttajille paremmat mahdollisuudet hallita energialaskujaan.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selitetään, miten uudistus parantaa myös EU:n teollisuuden kilpailukykyä tavalla, joka täydentää kaikilta osin nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkönhankintasopimusten markkinoiden kehittymiselle on olemassa oikeat edellytykset, jotta teollisuudella on mahdollisuus saada kohtuuhintaista ja puhdasta sähköä pitkällä aikavälillä. Termiinimarkkinoiden parannukset parantavat teollisuuden ja toimittajien mahdollisuuksia saada uusiutuvaa energiaa rajojen yli jopa kolme vuotta eteenpäin, mikä merkitsee huomattavaa parannusta nykyiseen verrattuna. Kaiken kaikkiaan uusiutuvan energian julkiset tukijärjestelmät lisäävät jäsenvaltioiden energiaomavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden yleistymistä järjestelmässä ja tukevat samalla paikallisia työpaikkoja ja osaamista.
Valmisteluasiakirja osoittaa, että uudistus nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja auttaa hyödyntämään kiinteän tuotantokapasiteetin ja joustoratkaisujen koko potentiaalin, jotta jäsenvaltiot voivat integroida koko ajan kasvavat uusiutuvan energian määrät. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeensa, ja sallii uusien tukijärjestelmien käyttöönoton kulutusjoustoa ja varastointia varten. Ehdotus tarjoaa myös lisämahdollisuuksia käydä kauppaa uusiutuvalla energialla lähempänä reaaliaikaa rajat ylittävällä ja kansallisella tasolla. Tällä tavoin markkinat voivat paremmin tukea uusiutuvien energialähteiden integrointia ja toimitusvarmuutta edistävien joustoratkaisujen liiketoimintaedellytyksiä.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kuvataan vielä, miten tällä ehdotuksella vastataan Eurooppa-neuvoston pyyntöön arvioida tapoja optimoida sähkömarkkinoiden toiminta energiakriisin yhteydessä. Ehdotuksen tavoitteena on suojella kuluttajia, luoda puskuri kuluttajien ja lyhyen aikavälin sähkömarkkinoiden välille pitkäaikaisten sopimusten avulla ja tehostaa näiden lyhyen aikavälin markkinoiden toimintaa uusiutuvien energialähteiden ja joustoratkaisujen osalta parantamalla viranomaisvalvontaa. Ehdotuksella varmistetaan, että markkinasäännöt ovat edelleen tarkoituksenmukaisia, jotta voidaan edistää sähköalan kustannustehokasta hiilestä irtautumista ja parantaa sen kykyä selviytyä energian hintojen epävakaudesta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Tämän lainsäädäntöehdotuksen ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan valmistelu perustuu laajaan aineistoon, johon viitataan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteissä, sekä julkisessa kuulemisessa saatuihin vastauksiin.
•Perusoikeudet
Nyt annettavalla ehdotuksella voi olla vaikutuksia moniin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, erityisesti elinkeinovapauteen (16 artikla) ja omistusoikeuteen (17 artikla). Kuten edellä on selitetty, siltä osin kuin ehdotetut toimenpiteet rajoittavat näiden oikeuksien käyttöä, näitä vaikutuksia pidetään välttämättöminä ja oikeasuhteisina ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi niitä voidaan pitää oikeutettuina rajoituksina perusoikeuskirjassa sallittuihin oikeuksiin.
Toisaalta ehdotuksella parannetaan perusoikeuksien suojaa, kuten yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista (7 artikla), oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla), syrjintäkieltoa (21 artikla), mahdollisuutta käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja (36 artikla), ympäristönsuojelun korkeaa tasoa (37 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (47 artikla), erityisesti useilla kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, oikeuksia ja suojelua koskevilla säännöksillä.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Sähködirektiiviin, sähköasetukseen, REMIT-asetukseen ja ACER-asetukseen ehdotetuissa muutoksissa keskitytään siihen, mikä katsotaan välttämättömäksi, jotta voidaan korjata sähkömarkkinoiden nykyisen rakenteen puutteet energiakriisin yhteydessä ja edistää unionin ilmastotavoitteita kustannustehokkaalla tavalla. Ne eivät merkitse näiden välineiden täydellistä tarkistamista.
Ehdotus voi lisätä kansallisiin viranomaisiin ja yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia vaatimuksia, joskin oikeasuhteisesti, kuten edellä on selitetty. Esimerkiksi ehdotetut toimenpiteet, joilla kannustetaan pitkäaikaisten sopimusten, kuten sähkönhankintasopimusten ja kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten, käyttöön, voivat lisätä yritysten ja kansallisten viranomaisten hallinnollisia kustannuksia ja rasitetta. Suunnitellut taloudelliset vaikutukset hyödyttävät kuitenkin yrityksiä ja kuluttajia.
Markkinoiden likviditeetin ja integroinnin parantamiseksi suunnitellut toimet voivat nekin aiheuttaa joitain lyhytaikaisia vaikutuksia yrityksille, koska niiden olisi mukauduttava uusiin energiakauppajärjestelyihin. Näitä vaikutuksia pidetään kuitenkin minimaalisina verrattuna nykyiseen kehykseen, koska uudistuksen taloudelliset hyödyt olisivat huomattavasti mittavammat kuin mistään lyhyen tai pitkän aikavälin hallinnollisesta uudelleenorganisoinnista aiheutuva taakka.
Suunnitelluilla toimenpiteillä, joilla vahvistetaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, oikeuksia ja suojaa, laajennetaan toimittajille ja verkonhaltijoille asetettuja tehtäviä ja velvollisuuksia. Tavoitteena on parantaa valinnanmahdollisuuksia, lisätä suojaa ja helpottaa kuluttajien, erityisesti kotitalouksien, aktiivista osallistumista markkinoille. Lisärasitteet ovat kuitenkin minimaaliset, koska näitä puitteita ollaan ottamassa käyttöön kaikkialla Euroopassa, minkä vuoksi sääntöjä on virtaviivaistettava.
REMIT-kehyksen parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet voivat lisätä tiettyjen markkinaosapuolten raportointivelvoitteita, joskin oikeasuhteisesti. Näitä vaikutuksia pidetään kuitenkin minimaalisina verrattuna nykyiseen kehykseen, koska markkinoiden seurannan ja valvonnan laadun parantumisesta saatavat hyödyt ylittäisivät mahdolliset lyhyen tai pitkän aikavälin hallinnolliset kustannukset.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
EU:n sähkömarkkinoiden rakenteen parantamista koskevaan ehdotukseen liittyvä talousarviovaikutus koskee Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja energian pääosaston resursseja, jotka kuvataan ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä. ACERin uudet tehtävät edellyttävät neljää uutta kokoaikavastaavaa työntekijää ACERille vuodesta 2025 alkaen sekä vastaavia taloudellisia resursseja. Energian pääosaston työmäärä kasvaa kolmella kokoaikavastaavalla työntekijällä.
REMIT-asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen liittyvä talousarviovaikutus koskee Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja energian pääosaston resursseja, jotka kuvataan ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä. ACERin uudet tehtävät, erityisesti laajennettujen tutkintavaltuuksien osalta, edellyttävät, että ACERissa palkataan vuodesta 2025 alkaen asteittain 25 uutta kokoaikavastaavaa työntekijää, sekä vastaavia taloudellisia resursseja, vaikka suurin osa lisähenkilöstöstä rahoitetaan maksuilla. Tätä varten on mukautettava 17. joulukuuta 2020 annettua komission päätöstä (EU) 2020/2152 ACERille REMIT-asetuksen mukaisista tehtävistä suoritettavista maksuista. Energian pääosaston työmäärä kasvaa kahdella kokoaikavastaavalla työntekijällä.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot ja muut toimijat panevat hyväksyttävät toimenpiteet täytäntöön ja noudattavat niitä, ja toteuttaa tarvittaessa täytäntöönpanotoimenpiteitä. Seurannassa ja täytäntöönpanossa komissiota tukee ACER, erityisesti REMIT-asetuksen osalta. Komissio pitää myös yhteyttä ACERiin ja kansallisiin sääntelyviranomaisiin sähköasetukseen ja sähködirektiiviin liittyen.
Täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio on lisäksi käytettävissä kahdenvälisiä kokouksia ja yhteydenottoja varten jäsenvaltioiden kanssa erityiskysymyksissä.
•Ehdotuksiin sisältyvien säännösten selitykset
Sähköasetusta koskevilla tarkistuksilla selkeytetään asetuksen soveltamisalaa ja kohdetta ja korostetaan vääristymättömien markkinasignaalien merkitystä joustavuuden lisäämisessä sekä pitkän aikavälin investointien roolia kuluttajien, mukaan lukien energiaintensiiviset teollisuudenalat, pk-yritykset ja kotitaloudet, sähkölaskuissa näkyvän lyhyen aikavälin markkinahintojen epävakauden lieventämisessä. Siinä selvennetään tiettyjä kaupankäynnin pääperiaatteita vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla. Siinä säädetään uusista säännöistä, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoiden huipuntasaustuotteen muodossa tekemää kulutusjouston hankintaa, sekä säännöistä, joiden nojalla siirto- ja jakeluverkonhaltijat voivat käyttää erillisistä mittauslaitteista saatuja tietoja. Siinä vahvistetaan uudet sähkön termiinimarkkinoita koskevat säännöt niiden likviditeetin parantamiseksi. Siihen sisältyy uusia sääntöjä, joilla pyritään selkeyttämään pitkäaikaisten sopimusten roolia ja kannustamaan niiden käyttöön sähkönhankintasopimusten ja kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa. Siinä vahvistetaan uudet säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden joustotarpeiden arviointia, niiden mahdollisuutta ottaa käyttöön joustavuuden tukijärjestelmiä ja tällaisten joustavuuden tukijärjestelmien suunnitteluperiaatteita. Siinä otetaan myös käyttöön siirtoverkonhaltijoiden uusia avoimuusvaatimuksia, jotka koskevat uusia verkkoliitäntöjä varten käytettävissä olevaa kapasiteettia.
Sähködirektiiviä koskevissa muutoksissa säädetään kuluttajien suojelua ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevista uusista säännöistä. Toimittajan vapaata valintaa koskevassa tarkistuksessa otetaan käyttöön uusia vaatimuksia, joilla varmistetaan, että asiakkailla voi olla tiloissaan useampi kuin yksi toimittaja. Tämä tapahtuu mahdollistamalla useiden mittareiden (ns. alamittareiden) käyttö yhdessä liitäntäpisteessä.
Muutoksilla, jotka koskevat kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja kuluttajansuojaa, varmistetaan, että asiakkaille tarjotaan erilaisia sopimuksia, jotka sopivat parhaiten heidän olosuhteisiinsa. Kaikkien asiakkaiden on saatava vähintään yksi määräaikainen kiinteähintainen tarjous. Lisäksi asiakkaille on annettava ennen sopimuksen tekoa selkeät tiedot näistä tarjouksista.
Kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille annetaan myös uusi oikeus osallistua energian yhteiskäyttöön eli sellaisen aktiivisten asiakkaiden itse tuottaman uusiutuvan energian omaan kulutukseen, joka on tuotettu tai varastoitu niiden sijaintipaikan ulkopuolella niiden kokonaan tai osittain omistamassa, liisaamassa tai vuokraamassa laitoksessa tai jota koskevat oikeudet toinen aktiivinen asiakas on siirtänyt niille.
Lisäksi otetaan käyttöön merkittäviä uusia asiakkaiden suojatoimia, joilla varmistetaan sähköntoimitusten jatkuminen, mukaan lukien vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä viimesijaiset toimittajat, jotka ottavat vastuun toimintansa lopettaneiden toimittajien asiakkaista, ja heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojaaminen sähköntoimitusten katkaisemiselta. Toimittajien on myös toteutettava riskinhallintatoimia, joilla rajoitetaan konkurssiriskiä, ottamalla käyttöön asianmukaisia suojausstrategioita. Kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat niitä.
Sähködirektiivin muutoksilla otetaan käyttöön jakeluverkonhaltijoiden uusia avoimuusvaatimuksia, jotka koskevat uusia verkkoliitäntöjä varten käytettävissä olevaa kapasiteettia. Siinä selvennetään sääntelyviranomaisten roolia suhteessa asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettuun keskitettyyn kauppapaikkaan.
REMIT-asetuksen muutoksilla asetuksen soveltamisala mukautetaan nykyisiin ja kehittyviin markkinaolosuhteisiin muun muassa laajentamalla tietojen raportoinnin soveltamisalaa uusiin sähkön tasehallintamarkkinoihin ja yhteenkytkettyihin markkinoihin sekä algoritmiseen kaupankäyntiin. Niillä varmistetaan vahvempi, vakaampi ja säännöllisempi yhteistyö energia- ja rahoitusalan sääntelyviranomaisten, kuten ACERin ja ESMAn, välillä tukkutason energiajohdannaistuotteiden osalta. Ne myös parantavat sisäpiiritiedon keruuprosessia ja markkinoiden läpinäkyvyyttä tehostamalla ACERin harjoittamaa valvontaa ja mukauttamalla sisäpiiritiedon määritelmää. REMIT-asetuksen muutoksilla tehostetaan raportoivien osapuolten, kuten rekisteröityjen raportointimekanismien ja liiketoimia ammattimaisesti järjestävien henkilöiden, valvontaa. Muutoksilla parannetaan mahdollisuuksia jakaa tietoja ACERin, asianomaisten kansallisten viranomaisten ja komission välillä. REMIT-asetuksen muutoksilla vahvistetaan ACERin roolia merkittävien rajat ylittävien tapausten tutkinnassa REMIT-asetuksen rikkomisten torjumiseksi. Niissä vahvistetaan myös puitteet sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla vahvistamien sakkojen yhdenmukaistamiselle.
ACER-asetuksen muutoksilla pyritään selkeyttämään ACERin roolia asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustetun keskitetyn kauppapaikan sekä sähköasetuksessa käyttöön otettujen termiinimarkkinoita ja joustavuuden tukijärjestelmiä koskevien uusien sääntöjen osalta. Siinä myös selvennetään ACERin roolia ja toimivaltaa REMIT-asetuksen muutosten mukaisesti. RED II -direktiivin muutoksella pyritään selventämään niiden sääntöjen soveltamisalaa, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden suoria hintatukijärjestelmiä, joita jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön.
2023/0077 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetusten (EU) 2019/943 ja (EU) 2019/942 sekä direktiivien (EU) 2018/2001 ja (EU) 2019/944 muuttamisesta unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Sähkömarkkinoilla on koettu erittäin korkeita hintoja ja heilahteluja syyskuusta 2021 lähtien. Kuten Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’ACER’, totesi huhtikuussa 2022 tekemässään arvioinnissa EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteesta 17 , tämä johtuu pääasiassa sähkön tuotantoon käytettävän kaasun korkeasta hinnasta.
(2)Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan, joka on energiayhteisön sopimuspuoli, ja siihen liittyvät kansainväliset pakotteet ovat häirinneet maailmanlaajuisia energiamarkkinoita ja pahentaneet korkeiden kaasunhintojen ongelmaa, millä on ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia sähkön hintoihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut epävarmuutta myös muiden voimalaitoksissa käytettyjen hyödykkeiden, kuten kivihiilen ja raakaöljyn, tarjonnasta. Tämä on entisestään lisännyt sähkön hintojen epävakautta.
(3)Vastauksena tähän tilanteeseen komission lokakuussa 2021 esittämään energian hintoja koskevaan tiedonantoon sisältyi valikoima toimenpiteitä, joita EU ja sen jäsenvaltiot voivat käyttää puuttuakseen korkeiden energianhintojen kotitalouksille ja yrityksille aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin (mukaan lukien tulotuki, verohelpotukset, kaasun säästö ja varastointitoimenpiteet) ja parantaakseen kykyä sietää tulevia hintasokkeja. Komissio hahmotteli 8 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” 18 lisätoimenpiteitä, joilla tätä välineistöä voidaan vahvistaa ja joilla nouseviin energianhintoihin voidaan vastata. Komissio otti 23 päivänä maaliskuuta 2022 käyttöön myös väliaikaisen valtiontukijärjestelmän, joka sallii tietyt tuet korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämiseksi 19 .
(4)Komissio esitteli 18 päivänä toukokuuta 2022 REPowerEU-suunnitelman 20 , jossa otettiin käyttöön energiansäästöön, energiatoimitusten monipuolistamiseen ja uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen keskittyviä lisätoimenpiteitä, joilla pyritään lopettamaan unionin riippuvuus venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Siihen sisältyi myös ehdotus uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevan unionin vuoden 2030 tavoitteen nostamisesta 45 prosenttiin. Myös energiamarkkinoiden lyhyen aikavälin interventioista ja sähkömarkkinoiden rakenteen pitkän aikavälin parannuksista annetussa tiedonannossa 21 esitetään lyhyen aikavälin lisätoimenpiteitä korkeisiin energiahintoihin puuttumiseksi. Tämän lisäksi siinä määriteltiin aloja, joilla sähkömarkkinoiden rakennetta voitaisiin parantaa, ja ilmoitettiin aikeesta arvioida näitä aloja lainsäädäntökehyksen muuttamiseksi.
(5)Vastatakseen kiireellisesti hintakriisiin ja turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin ja puuttuakseen kansalaisten kohtaamiin hinnankorotuksiin unioni hyväksyi komission ehdotusten pohjalta vahvan kaasun varastointijärjestelmän 22 , tehokkaita kaasun ja sähkön kysynnän vähentämistoimenpiteitä 23 , hintarajoitusjärjestelmiä ansiottomien voittojen välttämiseksi niin kaasu- kuin sähkömarkkinoilla 24 sekä toimenpiteitä uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen nopeuttamiseksi 25 .
(6)Vuosina 2018 ja 2019 hyväksyttyyn ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” ‑säädöspakettiin 26 perustuvien hyvin integroituneiden markkinoiden ansiosta unionin pitäisi voida hyötyä energian sisämarkkinoiden taloudellisista eduista tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, taata toimitusvarmuus ja jatkaa hiilestä irtautumista. Rajat ylittävä yhteenliitettävyys takaa myös sähköjärjestelmän turvallisemman, luotettavamman ja tehokkaamman toiminnan.
(7)Sähkömarkkinoiden nykyinen rakenne on myös edesauttanut sellaisten uusien ja innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja toimenpiteiden syntymistä sähkön vähittäismarkkinoilla, jotka tukevat energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa ja lisäävät valinnanmahdollisuuksia, jotta kuluttajien olisi helpompi pienentää energialaskujaan myös pienimuotoisten tuotantolaitosten ja kulutusjoustoa tarjoavien uusien palvelujen avulla. Energiajärjestelmän digitalisoinnin, kuten kuluttajien aktiivisen osallistumisen, tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja laajentamisen olisi oltava keskeinen osa tulevia sähkömarkkinoita ja ‑järjestelmiä. Samalla olisi kunnioitettava kuluttajien valintoja ja annettava heille mahdollisuus hyödyntää erilaisia sopimustarjouksia.
(8)Vallitsevan energiakriisin aikana sähkömarkkinoiden nykyisessä rakenteessa on kuitenkin paljastanut myös useita merkittäviä puutteita, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden korkeiden ja epävakaiden hintojen vaikutukseen lyhyen aikavälin sähkömarkkinoihin, mikä altistaa kotitaloudet ja yritykset merkittäville hintapiikeille, jotka vaikuttavat niiden sähkölaskuihin.
(9)Uusiutuvan energian ja puhtaiden joustavien teknologioiden nopeampi käyttöönotto on kestävin ja kustannustehokkain tapa vähentää rakenteellisesti fossiilisten polttoaineiden kysyntää sähköntuotannossa ja suorassa kulutuksessa sähköistämisen ja energiajärjestelmän integroinnin avulla. Alhaisten toimintakustannustensa ansiosta uusiutuvat energialähteet voivat vaikuttaa myönteisesti sähkön hintoihin kaikkialla unionissa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden suoraa kulutusta.
(10)Sähkömarkkinoiden rakenteeseen tehtävillä muutoksilla olisi varmistettava, että uusiutuvan energian lisääntyvästä käyttöönotosta ja energiasiirtymästä kokonaisuudessaan saatavat hyödyt välittyvät kuluttajille, myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, ja viime kädessä suojaavat heitä energiakriiseiltä ja estävät entistä useampia kotitalouksia joutumasta energiaköyhyyteen. Muutoksilla olisi vähennettävä fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kaasun, korkeiden hintojen vaikutusta sähkön hintoihin, jotta kotitaloudet ja yritykset voisivat hyödyntää kestävistä uusiutuvista ja vähähiilisistä lähteistä tuotettua kohtuuhintaista ja varmaa energiaa pidemmällä aikavälillä.
(11)Sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksen pitäisi hyödyttää kotitalouskuluttajien lisäksi myös unionin teollisuusyritysten kilpailukykyä helpottamalla niiden mahdollisuuksia tehdä investointeja puhtaaseen teknologiaan, jota ne tarvitsevat saavuttaakseen nollanettosiirtymän. Unionin energiasiirtymää on tuettava vahvalla puhtaan teknologian tuotantopohjalla. Uudistuksilla tuetaan teollisuuden kohtuuhintaista sähköistämistä ja unionin asemaa maailmanlaajuisena johtajana puhtaiden energiateknologioiden tutkimuksessa ja innovoinnissa.
(12)Hyvin toimivat ja tehokkaat lyhyen aikavälin markkinat ovat keskeinen väline uusiutuvan energian ja joustolähteiden integroimiseksi markkinoille ja helpottavat energiajärjestelmän integrointia kustannustehokkaalla tavalla.
(13)Päivänsisäiset markkinat ovat erityisen tärkeät erilaisten uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi sähköjärjestelmään mahdollisimman vähäisin kustannuksin, koska ne antavat markkinaosapuolille mahdollisuuden käydä kauppaa sähkövajeesta tai -ylijäämästä lähempänä toimitusajankohtaa. Koska vaihtelevan uusiutuvan energian tuottajat pystyvät arvioimaan tuotantoaan tarkasti vasta lähellä toimitusajankohtaa, on ratkaisevan tärkeää, että niillä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet käydä kauppaa likvideillä markkinoilla mahdollisimman lähellä sähkön toimitusajankohtaa.
(14)Sen vuoksi on tärkeää, että päivänsisäiset markkinat mukautuvat erilaisten uusiutuvan energian teknologioiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, osallistumiseen, samoin kuin kulutusjouston ja varastoinnin osallistumiseen. Päivänsisäisten markkinoiden likviditeettiä olisi parannettava siten, että markkinaoperaattorit jakavat tilauskirjat tarjousalueella, myös silloin, kun alueiden väliseksi kapasiteetiksi on määritetty nolla, tai päivänsisäisten markkinoiden sulkeutumisajankohdan jälkeen. Lisäksi päivänsisäisten markkinoiden sulkeutumisajankohta olisi asetettava lähemmäs toimitusajankohtaa, jotta voidaan maksimoida markkinaosapuolten mahdollisuudet käydä kauppaa sähkövajeilla ja -ylijäämällä ja edistää vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden parempaa integrointia sähköjärjestelmään.
(15)Lisäksi lyhyen aikavälin sähkömarkkinoilla olisi varmistettava myös pienten joustopalvelujen tarjoajien osallistumismahdollisuudet pienentämällä tarjousten vähimmäiskokoa.
(16)Jotta voidaan varmistaa vaihtelevista uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokas integrointi ja vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tarvetta aikoina, jolloin sähkön kysyntä on suurta ja sähköntuotanto vaihtelevista uusiutuvista energialähteistä on vähäistä, siirtoverkonhaltijoiden olisi voitava suunnitella kulutushuippuja tasaava tuote, joka mahdollistaa kulutusjouston käytön sähköjärjestelmän kulutushuippujen alentamiseen tiettyinä vuorokaudenaikoina. Huipuntasaustuotteen olisi osaltaan edistettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integroimista verkkoon siirtämällä sähkönkulutusta vuorokaudenaikoihin, joina uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä tuotetaan enemmän. Koska huipuntasaustuotteella pyritään vähentämään ja siirtämään sähkönkulutusta, tuotteen soveltamisala olisi rajattava kulutusjoustoon. Huipuntasaustuotteen hankinnan olisi tapahduttava siten, että se ei ole päällekkäinen sellaisten tasehallintatuotteiden aktivoinnin kanssa, joilla pyritään pitämään sähköjärjestelmän taajuus vakaana. Siirtoverkonhaltijan olisi käytettävä aktivoitujen kysynnänvähennysmäärien todentamiseen perustasoa, joka vastaa odotettua sähkönkulutusta ilman huipuntasaustuotteen aktivointia.
(17)Jotta kuluttajat voisivat osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja tarjota joustavuuttaan, kuluttajat varustetaan asteittain älykkäillä mittausjärjestelmillä. Monissa jäsenvaltioissa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin edelleen hidasta. Tapauksissa, joissa älykkäitä mittausjärjestelmiä ei ole vielä asennettu, sekä tapauksissa, joissa älykkäät mittausjärjestelmät eivät tarjoa riittävästi eriteltyjä tietoja, siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden olisi voitava käyttää erillisistä mittauslaitteista saatuja tietoja joustopalvelujen, kuten kulutusjouston ja energian varastoinnin, tarkkailua ja selvittämistä varten. Erillisistä mittauslaitteista saatavien tietojen käytön mahdollistamisen tarkkailua ja selvitystä varten pitäisi helpottaa kuluttajien aktiivista osallistumista markkinoille ja heidän kulutusjoustonsa kehittämistä. Näistä erillisistä mittauslaitteista saatavien tietojen käyttöön olisi liitettävä tietoja koskevat laatuvaatimukset.
(18)Tässä asetuksessa vahvistetaan oikeusperusta henkilötietojen käsittelylle yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikkia yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita ja velvoitteita noudatetaan, myös tietojen minimoinnin osalta. Jos tämän direktiivin tavoite voidaan saavuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä, palveluntarjoajien olisi käytettävä anonymisoituja ja yhdistettyjä tietoja.
(19)Kuluttajat ja toimittajat tarvitsevat toimivia ja tehokkaita termiinimarkkinoita suojautuakseen pitkän aikavälin hintavaihteluilta ja vähentääkseen riippuvuuttaan lyhyen aikavälin hinnoista. Sen varmistamiseksi, että energia-asiakkaat kaikkialla EU:ssa voivat hyötyä täysimääräisesti yhdentyneistä sähkömarkkinoista ja unionin laajuisesta kilpailusta, unionin sähkön termiinimarkkinoiden toimintaa olisi parannettava perustamalla virtuaalisia aluekeskuksia markkinoiden nykyisen hajanaisuuden ja monilla tarjousalueilla vallitsevan alhaisen likviditeetin korjaamiseksi. Virtuaalisten aluekeskusten olisi katettava useita tarjousalueita ja varmistettava riittävä hintakorrelaatio. Jotkin tarjousalueet voivat jäädä virtuaalisen keskuksen ulkopuolelle siltä osin, että ne eivät vaikuta keskuksen viitehintaan. Näiden tarjousalueiden markkinaosapuolten olisi kuitenkin edelleen voitava suojautua keskuksen kautta.
(20)Virtuaalisten keskusten olisi heijastettava useiden tarjousalueiden yhdistettyä hintaa ja tarjottava viitehinta, jota markkinaoperaattoreiden olisi käytettävä tarjotakseen pitkän aikavälin suojausinstrumentteja. Tässä mielessä virtuaalisia keskuksia ei pitäisi pitää yhteisöinä, jotka järjestävät tai toteuttavat liiketoimia. Muodostamalla viitehintaindeksin virtuaalisten aluekeskusten pitäisi mahdollistaa likviditeetin yhdistäminen ja tarjota markkinaosapuolille paremmat suojausmahdollisuudet.
(21)Jotta parannettaisiin markkinaosapuolten mahdollisuuksia suojautua, komission asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustetun keskitetyn kauppapaikan roolia olisi laajennettava. Keskitetyllä kauppapaikalla olisi käytävä kauppaa pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksilla eri tarjousalueiden ja virtuaalisten aluekeskusten välillä. Markkinaosapuolten toimittamat finanssisiirto-oikeuksia koskevat toimeksiannot on täsmäytettävä jakamalla samanaikaisesti alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti. Täsmäyttäminen ja jakaminen olisi toteutettava säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa riittävä likviditeetti ja siten tehokkaat suojautumismahdollisuudet markkinaosapuolille. Pitkän aikavälin siirto-oikeudet olisi myönnettävä lyhyin voimassaoloajoin (yhdestä kuukaudesta vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin), jotta ne vastaisivat markkinaosapuolten tyypillistä suojausaikahorisonttia. Keskitettyä kauppapaikkaa olisi seurattava ja valvottava sen varmistamiseksi, että se suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.
(22)Verkkotariffeilla olisi kannustettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoita joustopalvelujen käyttöön kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla optimoidaan nykyinen verkko ja hankitaan joustopalveluja, erityisesti kulutusjoustoa tai varastointia. Tätä varten verkkotariffit olisi suunniteltava siten, että niissä otetaan huomioon verkonhaltijoiden toiminta- ja pääomamenot tai molempien tehokas yhdistelmä, jotta ne voivat käyttää sähköjärjestelmää kustannustehokkaasti. Tämä edistäisi entisestään uusiutuvien energialähteiden integrointia sähköjärjestelmään mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja antaisi loppuasiakkaille mahdollisuuden arvottaa joustoratkaisujaan.
(23)Merellä tuotetulla uusiutuvalla energialla, kuten merituulivoimalla, valtamerienergialla ja kelluvilla aurinkosähkölaitoksilla, on keskeinen rooli pitkälti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköjärjestelmän rakentamisessa ja ilmastoneutraaliuden varmistamisessa vuoteen 2050 mennessä. Niiden laajemmalle ja tehokkaalle käyttöönotolle on kuitenkin merkittäviä esteitä, jotka haittaavat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa massiivista mittakaavan kasvattamista. Vastaavia esteitä voi syntyä tulevaisuudessa muille offshore-teknologioille. Näihin esteisiin kuuluvat investointiriskit, jotka liittyvät useampaan kuin yhteen markkinaan liitettyjen offshore-hybridihankkeiden ainutlaatuiseen topografiseen tilanteeseen. Jotta voidaan vähentää näiden offshore-hankkeiden kehittäjien investointiriskiä ja varmistaa, että offshore-tarjousalueella toteutettavilla hankkeilla on täysimääräinen pääsy ympäröiville markkinoille, siirtoverkonhaltijoiden olisi taattava offshore-hankkeen pääsy kyseisen hybridiyhdysjohdon kapasiteettiin kaikkien markkina-aikayksiköiden osalta. Jos käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia rajoitetaan siinä määrin, että koko sähköntuotantomäärää, jonka offshore-hanke olisi muutoin pystynyt viemään, ei voida toimittaa markkinoille, kapasiteetin rajoittamistarpeesta vastaavan siirtoverkonhaltijan tai -haltijoiden olisi tulevaisuudessa voitava maksaa offshore-hankkeen toteuttajalle oikeasuhteinen korvaus pullonkaulatuloja käyttäen. Tämän korvauksen olisi liityttävä ainoastaan markkinoiden käytettävissä olevaan tuotantokapasiteettiin, joka voi olla säästä riippuvaista ja jossa ei oteta huomioon offshore-hankkeen käyttökeskeytyksiä ja huoltotoimia. Yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien edellytykset, joiden täyttyessä toimenpiteen voimassaolo voi päättyä, on tarkoitus määritellä täytäntöönpanoasetuksessa.
(24)Vuorokausitukkumarkkinoilla verkkoon ajetaan ensin voimalaitokset, joilla on alhaisimmat marginaalikustannukset, mutta kaikkien markkinaosapuolten saama hinta määräytyy kysynnän kattamiseksi tarvittavan viimeisen laitoksen mukaan eli sen laitoksen mukaan, jonka marginaalikustannukset ovat korkeimmat, kun markkinat on selvitetty. Energiakriisi on tässä yhteydessä osoittanut, että kaasun ja kivihiilen hintojen jyrkkä nousu voi johtaa poikkeukselliseen ja pysyvään nousuun hinnoissa, joilla kaasu- ja hiilikäyttöiset voimalaitokset tekevät tarjouksia vuorokausitukkumarkkinoilla. Tämä puolestaan on johtanut poikkeuksellisen korkeisiin hintoihin vuorokausimarkkinoilla kaikkialla unionissa, sillä kaasu- ja hiilikäyttöiset voimalaitokset ovat usein sähkön kysynnän tyydyttämiseksi tarvittavia laitoksia, joilla on suurimmat marginaalikustannukset.
(25)Kun otetaan huomioon vuorokausimarkkinoiden hinnan merkitys hintojen viitearvona muilla sähkön tukkumarkkinoilla sekä se, että kaikki markkinaosapuolet saavat selvityshinnan, teknologiat, joiden marginaalikustannukset ovat huomattavasti muita alhaisemmat, ovat tuottaneet jatkuvasti korkeita tuloja.
(26)Jotta voidaan saavuttaa hiilestä irtautumista koskevat unionin tavoitteet ja REPowerEU-suunnitelmassa asetetut energiaomavaraisuuden lisäämistä koskevat tavoitteet, unionin on nopeutettava uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa merkittävästi. Kun otetaan huomioon näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investointitarpeet, markkinoiden olisi varmistettava, että vahvistetaan pitkän aikavälin hintasignaali.
(27)Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan oikeat markkinaolosuhteet pitkäaikaisille markkinapohjaisille välineille, kuten sähkönhankintasopimuksille. Sähkönhankintasopimukset ovat sähkön tuottajien ja ostajien kahdenvälisiä ostosopimuksia. Ne tarjoavat asiakkaalle pitkän aikavälin hintavakauden ja tuottajalle riittävän varmuuden investointipäätöksen tekemiseksi. Tästä huolimatta vain muutamalla jäsenvaltiolla on aktiiviset sähkönhankintasopimusten markkinat, ja ostajat rajoittuvat yleensä suuriin yrityksiin. Tämä johtuu etenkin siitä, että sähkönhankintasopimuksille on olemassa erilaisia esteitä, erityisesti vaikeus kattaa ostajan maksulaiminlyönnin riski näissä pitkäkestoisissa sopimuksissa. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tarve luoda dynaamiset sähkönhankintasopimusten markkinat, kun ne laativat politiikkoja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan asetettujen hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 15 artiklan 8 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on arvioitava pitkäaikaisten uusiutuvan sähkön ostosopimusten sääntelyllisiä ja hallinnollisia esteitä, poistettava perusteettomat esteet ja helpotettava tällaisten sopimusten käyttöönottoa. Lisäksi jäsenvaltioiden on kuvattava uusiutuvan sähkön ostosopimusten käyttöönottoa helpottavat politiikat ja toimenpiteet yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Rajoittamatta velvollisuutta raportoida sähkönhankintasopimusten markkinoihin vaikuttavasta sääntely-ympäristöstä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yritysten, joilla on esteitä sähkönhankintasopimusten markkinoille pääsyssä mutta jotka eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, saatavilla on välineitä, joilla voidaan vähentää taloudellisia riskejä tilanteessa, jossa ostaja laiminlyö sähkönhankintasopimuksiin liittyviä pitkän aikavälin maksuvelvoitteitaan. Jäsenvaltiot voivat päättää perustaa markkinahintaisen takuujärjestelmän. Jäsenvaltioiden olisi annettava säännöksiä, joilla vältetään sähkömarkkinoiden likviditeetin väheneminen, esimerkiksi käyttämällä taloudellisia sähkönhankintasopimuksia. Jäsenvaltioiden ei pitäisi tukea sähkönhankintasopimuksia, jotka koskevat fossiilisisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Vaikka oletusarvoisena lähestymistapana olisi oltava kuluttajien välinen syrjimättömyys, jäsenvaltiot voisivat päättää kohdistaa nämä välineet tiettyihin kuluttajaryhmiin puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita soveltaen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon unionin tasolla tarjottavien välineiden, esimerkiksi Euroopan investointipankin tarjoamien välineiden, mahdollinen rooli.
(29)Jäsenvaltioilla on käytössään useita välineitä, joilla ne voivat tukea sähkönhankintasopimusten markkinoiden kehittämistä suunnitellessaan ja myöntäessään julkista tukea. Sähkönhankintasopimusten markkinoiden syntymistä ja kasvua edistäisi se, että julkista tukea koskevaan tarjouskilpailuun osallistuville uusiutuvan energian hankkeiden kehittäjille annettaisiin mahdollisuus varata osa tuotannosta myytäväksi sähkönhankintasopimuksen välityksellä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä soveltamaan tällaisten tarjousten arvioinnissa kriteerejä, joilla kannustetaan sellaisten toimijoiden pääsyä sähkönhankintasopimusten markkinoille, joilla on markkinoille pääsyn esteitä, kuten pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja asetettava etusijalle tarjoajat, jotka esittävät yhden tai useamman sellaisen mahdollisen ostajan, joilla on vaikeuksia päästä sähkönhankintasopimusten markkinoille, sitoumuksen allekirjoittaa sähkönhankintasopimus osasta hankkeen tuotantoa.
(30)Jos jäsenvaltiot päättävät tukea julkisesti rahoitettuja uusia investointeja, jäljempänä ’suorat hintatukijärjestelmät’, vähähiiliseen, fossiilittomiin polttoaineisiin perustuvaan sähköntuotantoon unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, kyseiset järjestelmät olisi järjestettävä kaksisuuntaisina hinnanerosopimuksina, joihin sisältyy tulotakuun lisäksi yläraja kyseisen tuotanto-omaisuuden markkinatuloille. Uusiin sähköntuotantoinvestointeihin olisi kuuluttava investoinnit uusiin voimalaitoksiin, investoinnit olemassa olevien voimalaitosten päivittämiseen sekä investoinnit, joilla pyritään laajentamaan olemassa olevia voimalaitoksia tai pidentämään niiden käyttöikää.
(31)Kaksisuuntaisilla hinnanerosopimuksilla varmistettaisiin, että tuottajien sellaisista uusista sähköntuotantoinvestoinneista saamat tulot, joille on annettu julkista tukea, ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon epävakaista hinnoista, jotka yleensä määrittävät hinnan vuorokausimarkkinoilla.
(32)Siltä osin kuin rajoitus, jonka mukaan suorat hintatukijärjestelmät on vahvistettava kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa, rajoittaa niiden suorien hintatukijärjestelmien tyyppejä, joita jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön uusiutuvien energialähteiden osalta, rajoituksen olisi koskettava ainoastaan vähähiilisiä, fossiilittomin polttoaineisiin perustuvia teknologioita, joiden toimintakustannukset ovat alhaiset ja vakaat, sekä teknologioita, jotka eivät tyypillisesti tarjoa joustavuutta sähköjärjestelmälle, eikä sen pitäisi koskea teknologioita, jotka ovat vasta tulossa markkinoille. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että marginaalikustannuksiltaan korkeiden tuotantoteknologioiden taloudellista elinkelpoisuutta ei vaaranneta ja säilytetään kannustimet teknologioille, jotka voivat tarjota sähköjärjestelmälle joustavuutta, tehdä tarjouksia sähkömarkkinoilla vaihtoehtokustannustensa perusteella. Lisäksi rajoitusta, joka koskee suorien hintatukijärjestelmien vahvistamista kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa, ei pitäisi soveltaa kehittyviin teknologioihin, joiden käyttöönottoon voidaan kannustaa paremmin muuntyyppisillä suorilla hintatukijärjestelmillä. Rajoitus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/2001 4 artiklan 3 kohdan mukaisen pieniä laitoksia ja demonstraatiohankkeita koskevan mahdollisen vapautuksen soveltamiseen, ja siinä olisi otettava huomioon uusiutuvan energian yhteisöjen erityispiirteet mainitun direktiivin 22 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
(33)Kun otetaan huomioon tarve taata tuottajien sääntelyvarmuus, jäsenvaltioiden velvoitetta soveltaa sähköntuotantoon suoria hintatukijärjestelmiä kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa olisi sovellettava ainoastaan uusiin investointeihin, jotka koskevat sähköntuotantoa edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainituista lähteistä.
(34)Koska markkinatuloille asetetaan yläraja, kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa olevien suorien hintatukijärjestelmien pitäisi tarjota jäsenvaltioille lisätulolähde aikoina, joina energian hinnat ovat korkeat. Jotta voidaan edelleen lieventää korkeiden sähkönhintojen vaikutusta kuluttajien energialaskuihin, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tulot, jotka on kerätty tuottajilta, joihin sovelletaan kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa olevia suoria hintatukijärjestelmiä, välitetään kaikille sähkön loppuasiakkaille, mukaan lukien kotitaloudet, pk-yritykset ja teollisuuskuluttajat, niiden kulutuksen perusteella. Tulojen uudelleenjako olisi toteutettava siten, että varmistetaan, että kuluttajat altistuvat edelleen jossain määrin hintasignaalille, jotta he vähentävät kulutustaan, kun hinnat ovat korkeat, tai siirtävät sen aikoihin, joina hinnat ovat alhaisemmat (jotka ovat tyypillisesti ajanjaksoja, joina uusiutuvien energialähteiden osuus on suurempi). Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tulojen uudelleenjako sähkön loppukuluttajille ei vaikuta eri toimittajien tasapuolisiin toimintaedellytyksiin eikä niiden väliseen kilpailuun.
(35)Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että suorat hintatukijärjestelmät eivät niiden muodosta riippumatta heikennä sähkömarkkinoiden tehokasta, kilpailullista ja likvidiä toimintaa ja säilyttävät tuottajien kannustimet reagoida markkinasignaaleihin, mukaan lukien tuotannon keskeyttäminen, kun sähkön hinnat ovat niiden toimintakustannuksia alhaisemmat, ja loppukäyttäjien kannustimet vähentää kulutustaan, kun sähkön hinnat ovat korkeat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukijärjestelmät eivät muodosta estettä sähkönhankintasopimusten kaltaisten kaupallisten sopimusten kehittämiselle.
(36)Kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset ja sähkönhankintasopimukset täydentävät siten toisiaan edistettäessä energiasiirtymää ja tuotaessa uusiutuvien energialähteiden ja vähähiilisen energian hyötyjä kuluttajille. Jollei tässä asetuksessa säädetyistä vaatimuksista muuta johdu, jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää, mitä välineitä ne käyttävät hiilestä irtautumista koskevien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sähkönhankintasopimusten avulla yksityiset sijoittajat edistävät osaltaan uusiutuvan ja vähähiilisen energian käyttöönottoa samalla, kun sähkön hinnat pysyvät alhaisina ja vakaina pitkällä aikavälillä. Kaksisuuntaisilla hinnanerosopimuksilla sama tavoite saavutetaan julkisyhteisöjen toimesta kuluttajien puolesta. Molemmat välineet ovat tarpeen, jotta hiilestä irtautumista koskevat unionin tavoitteet voidaan saavuttaa uusiutuvan ja vähähiilisen energian käyttöönoton avulla ja samalla voidaan tuoda edullisen sähköntuotannon hyödyt kuluttajille.
(37)Uusiutuvien energialähteiden nopeutettu käyttöönotto edellyttää joustoratkaisujen kasvavaa saatavuutta, jotta varmistetaan näiden energialähteiden liittäminen verkkoon ja mahdollistetaan sähköjärjestelmän ja -verkon mukautuminen sähköntuotannon ja -kulutuksen vaihteluun eri aikaväleillä. Sääntelyviranomaisten olisi säännöllisesti arvioitava sähköjärjestelmän joustotarvetta siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden panoksen perusteella. Sähköjärjestelmän joustotarpeiden arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki nykyiset ja suunnitellut investoinnit joustolähteisiin (mukaan lukien olemassa olevat omaisuuserät, joita ei ole vielä liitetty verkkoon), kuten investoinnit joustavaan sähköntuotantoon, yhdysjohtoihin, kulutusjoustoon, energian varastointiin tai uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon, kun otetaan huomioon tarve irrottaa energiajärjestelmä hiilestä. Jäsenvaltioiden olisi tämän perusteella määriteltävä kansallinen tavoite fossiilittomalle joustavuudelle, kuten kulutusjoustolle ja varastoinnille. Tavoite olisi otettava huomioon myös niiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa.
(38)Jäsenvaltiot voivat fossiilitonta joustavuutta koskevan kansallisen tavoitteen, kuten kulutusjouston ja varastoinnin investointitarpeiden, toteuttamiseksi suunnitella tai uudistaa kapasiteettimekanismeja vihreän ja joustavan kapasiteettimekanismin luomiseksi. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat nykyisten sääntöjen mukaista kapasiteettimekanismia, olisi edistettävä fossiilittoman joustavuuden, kuten kulutusjouston ja varastoinnin, osallistumista sisällyttämällä suunnitteluun lisäkriteerejä tai -ominaisuuksia.
(39)Ympäristönsuojelutavoitteiden tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 22 artiklan 4 kohdassa säädettyä hiilidioksidipäästörajaa olisi pidettävä ylärajana. Sen vuoksi jäsenvaltiot voisivat asettaa teknisiä suorituskykystandardeja ja hiilidioksidipäästörajoja, jotka rajoittavat kapasiteettimekanismeihin osallistumisen joustaviin, fossiilittomiin teknologioihin. Niiden olisi noudatettava tässä täysin ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevia suuntaviivoja 27 , joilla kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ympäristöä säästäviä kriteerejä kapasiteettimekanismeissa.
(40)Lisäksi jos jäsenvaltiot eivät sovella kapasiteettimekanismia tai jos niiden kapasiteettimekanismin suunnittelussa sovelletut lisäkriteerit tai -ominaisuudet eivät riitä, jotta kulutusjoustoon ja varastointiin liittyviä investointitarpeita koskeva kansallinen tavoite voitaisiin saavuttaa, ne voisivat soveltaa joustavuuden tukijärjestelmiä, jotka koostuvat maksuista fossiilitonta joustavuutta, kuten kulutusjoustoa ja varastointia, varten saatavilla olevasta kapasiteetista.
(41)Uusien tuotanto- ja kulutuslaitosten, erityisesti uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten, liittäminen verkkoon viivästyy usein. Yksi syy tällaisiin viivästyksiin on käytettävissä olevan verkkokapasiteetin puute sijoittajan valitsemassa paikassa, mikä edellyttää verkon laajentamista tai vahvistamista laitosten liittämiseksi järjestelmään turvallisesti. Uusi vaatimus, jonka mukaan sähköverkonhaltijoiden on sekä siirto- että jakelutasolla julkaistava ja päivitettävä tiedot niiden toiminta-alueilla käytettävissä olevasta verkkokapasiteetista, parantaisi investoijien mahdollisuuksia tehdä päätöksiä järjestelmässä saatavilla olevaa verkkokapasiteettia koskevien tietojen perusteella ja edistäisi siten uusiutuvan energian käyttöönoton vaadittua nopeuttamista.
(42)Lisäksi siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden olisi verkkoon liittämistä koskevien pyyntöjen pitkiin vastausaikoihin liittyvän ongelman ratkaisemiseksi annettava verkonkäyttäjille selkeää ja läpinäkyvää tietoa heidän liitäntäpyyntöjensä tilasta ja käsittelystä. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden olisi pyrittävä toimittamaan tällaiset tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
(43)Kuluttajat ovat energiakriisin aikana altistuneet erittäin epävakaille energian tukkuhinnoille ja heillä on ollut rajalliset mahdollisuudet osallistua energiamarkkinoille. Monilla kotitalouksilla on ollut vaikeuksia laskujen maksamisessa. Eniten ovat kärsineet heikossa asemassa olevat kuluttajat ja energiaköyhät 28 , mutta myös keskituloiset kotitaloudet ovat joutuneet kärsimään tällaisista vaikeuksista. Siksi on tärkeää päivittää kuluttajien oikeuksia ja suojaa, jotta kuluttajat voivat hyötyä energiasiirtymästä, irrottaa sähkölaskunsa energiamarkkinoiden lyhyen aikavälin hintakehityksestä ja tasapainottaa riskiä toimittajien ja kuluttajien välillä.
(44)Kuluttajien saatavilla olisi oltava laaja valikoima tarjouksia, jotta he voivat valita tarpeitaan vastaavan sopimuksen. Toimittajat ovat kuitenkin vähentäneet tarjouksiaan, kiinteähintaiset sopimukset ovat käyneet harvinaisiksi ja tarjousten valinnanvara on kutistunut. Kuluttajilla olisi aina oltava mahdollisuus valita kohtuuhintainen kiinteähintainen ja määräaikainen sopimus, eivätkä toimittajat saisi yksipuolisesti muuttaa ehtoja ennen tällaisen sopimuksen voimassaolon päättymistä.
(45)Jos sähköntoimittajat eivät varmista, että niiden sähköntarjonta on suojattu riittävästi sähkön tukkuhintojen muutoksilta, ne voivat jättää itsensä alttiiksi taloudelliselle riskille ja maksukyvyttömyyden tapauksessa siirtää kustannukset kuluttajille ja muille verkonkäyttäjille. Sen vuoksi olisi varmistettava, että toimittajat ovat asianmukaisesti suojattuja, kun ne tarjoavat kiinteähintaisia sopimuksia. Asianmukaisessa suojausstrategiassa olisi otettava huomioon toimittajan mahdollisuudet hyödyntää omaa tuotantoaan ja sen pääomarakenne sekä sen altistuminen tukkumarkkinahintojen muutoksille.
(46)Kuluttajien olisi voitava valita toimittaja, joka tarjoaa heidän tarpeitaan parhaiten vastaavan hinnan ja palvelun. Kehittyvä mittaus- ja alamittaustekniikka yhdistettynä tieto- ja viestintätekniikkaan merkitsee sitä, että nyt on teknisesti mahdollista käyttää useita toimittajia yhdessä tilassa. Asiakkaiden olisi halutessaan voitava valita erillinen sähköntoimittaja sellaisten laitteiden, kuten lämpöpumppujen tai sähköajoneuvojen, käyttöä varten, joiden kulutus on erityisen suurta tai joiden sähkönkulutusta voidaan myös automaattisesti siirtää hintasignaalien perusteella. Kun käytössä on nopeasti reagoivia erillisiä mittauslaitteita, jotka on liitetty tai sisällytetty laitteisiin, joilla on joustava ja säädettävissä oleva kuormitus, loppuasiakkaat voivat lisäksi osallistua muihin kannustinperusteisiin kulutusjoustojärjestelmiin, jotka tarjoavat joustopalveluja sähkömarkkinoilla ja siirto- ja jakeluverkonhaltijoille. Yleisesti ottaen tällaisilla järjestelyillä olisi edistettävä kulutusjouston laajempaa käyttöönottoa ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, jotta kuluttajat voivat paremmin hallita energiankäyttöään ja laskujaan, ja samalla tarjottava sähköjärjestelmälle lisäjoustoa kysynnän ja tarjonnan vaihteluista selviämiseksi.
(47)Energiatarjousten monimutkaistumisen ja erilaisten markkinointikäytäntöjen vuoksi kuluttajilla on usein vaikeuksia ymmärtää täysin, mihin he sitoutuvat. Epäselvyyttä on erityisesti siitä, miten hinta muodostuu, mitkä ovat sopimuksen uusimisen ehdot, mitä seurauksia sopimuksen purkamisella on tai miksi toimittaja muuttaa ehtoja. Sen vuoksi aggregointia harjoittavien toimittajien tai markkinaosapuolten olisi ennen sopimuksen allekirjoittamista annettava kuluttajille keskeiset tiedot energiatarjouksista tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa.
(48)Jotta voidaan varmistaa toimitusten jatkuvuus kuluttajille, jos toimittaja ei pysty huolehtimaan velvollisuuksistaan, jäsenvaltiot olisi velvoitettava nimeämään viimesijaiset toimittajat, joita voidaan kohdella yleispalvelun tarjoajina. Tämä toimittaja voisi olla sellaisen vertikaalisesti integroituneen yrityksen myyntiosasto, joka harjoittaa myös jakelutoimintaa, edellyttäen, että se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 35 artiklan mukaiset toimintojen eriyttämisvaatimukset. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että jäsenvaltioilla olisi velvollisuus toimittaa sähköä tiettyyn kiinteään vähimmäishintaan.
(49)Energian yhteiskäyttö voi parantaa kykyä sietää korkeiden ja epävakaiden tukkumarkkinahintojen vaikutuksia kuluttajien energialaskuihin, tarjota vaikutusmahdollisuuksia laajemmalle ryhmälle kuluttajia, joilla ei muuten ole mahdollisuutta ryhtyä aktiivisiksi asiakkaiksi taloudellisten rajoitteiden tai tilanpuutteen vuoksi, kuten energiaköyhät ja heikossa asemassa olevat kuluttajat. Se johtaa myös uusiutuvan energian käytön lisääntymiseen saamalla liikkeelle lisää yksityisiä pääomainvestointeja ja monipuolistamalla palkitsemistapoja. Asianmukaisten hintasignaalien ja varastojen integroinnin myötä sähkön yhteiskäyttö voi auttaa luomaan perustan pienten kuluttajien joustomahdollisuuksien hyödyntämiselle.
(50)Aktiivisilla asiakkailla, jotka omistavat varastointi- tai tuotantolaitoksen tai liisaavat tai vuokraavat sellaista, olisi oltava oikeus jakaa ylimääräistä tuotantoa ja antaa muille kuluttajille mahdollisuus ryhtyä aktiivisiksi kuluttajiksi, tai jakaa yhteisesti liisattujen, vuokrattujen tai omistettujen laitosten tuottama tai varastoima uusiutuva energia joko suoraan tai välittäjän toimivan kolmannen osapuolen kautta. Energian yhteiskäyttöjärjestelyt perustuvat joko aktiivisten asiakkaiden väliseen yksityiseen sopimukseen tai ne on järjestetty oikeushenkilön kautta. Oikeushenkilö, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 määritellyt uusiutuvan energian yhteisöä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/944 määritellyt kansalaisten energiayhteisöä koskevat kriteerit, voi jakaa jäsentensä kanssa sähköä, joka on tuotettu niiden kokonaan omistamissa laitoksissa. Energian yhteiskäyttöön liittyvässä kuluttajien suojelua ja vaikutusmahdollisuuksia koskevassa kehyksessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota energiaköyhiin ja heikossa asemassa oleviin kuluttajiin.
(51)Energian yhteiskäytöllä toteutetaan käytännössä useamman kuin yhden yhdessä toimivan aktiivisen asiakkaan itse tuottaman tai varastoiman ja verkkoon syöttämän sähkön yhteinen kulutus. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukainen tietotekninen infrastruktuuri, joka mahdollistaa kulutuksen ja itse tuotetun tai varastoidun uusiutuvan energian hallinnollisen täsmäyttämisen tietyssä määräajassa energialaskun energiakomponentin laskemista varten. Näiden laitosten tuotos olisi jaettava kuluttajien yhdistettyjen kulutusprofiilien kesken sellaisten staattisten, muuttuvien tai dynaamisten laskentamenetelmien perusteella, jotka aktiiviset asiakkaat voivat määritellä tai joista ne voivat sopia etukäteen.
(52)Heikossa asemassa olevia asiakkaita olisi suojeltava asianmukaisesti sähkönjakelun katkaisemiselta, eikä heitä myöskään saisi saattaa tilanteeseen, joka pakottaa heidät kytkeytymään irti verkosta. Toimittajilla ja kaikilla asiaankuuluvilla kansallisilla viranomaisilla on edelleen olennaisen tärkeä rooli sellaisten sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettavien asianmukaisten toimenpiteiden määrittämisessä, jotka olisi asetettava heikossa asemassa olevien asiakkaiden saataville, jotta he voivat hallita energiankäyttöään ja kustannuksiaan. Tässä voidaan myös tehdä tiivistä yhteistyötä sosiaaliturvajärjestelmien kanssa.
(53)Sähköntoimitusten hinnoitteluun liittyvät julkiset toimet ovat periaatteessa markkinoita vääristävä toimenpide. Tällaiset toimenpiteet voidaan näin ollen toteuttaa ainoastaan julkisen palvelun velvoitteina, ja niihin on sovellettava erityisiä edellytyksiä. Tämän direktiivin nojalla säänneltyjä hintoja voidaan soveltaa energiaköyhiin ja heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin, myös kustannuksia alemmalla tasolla, sekä siirtymätoimenpiteenä kotitalouksiin ja mikroyrityksiin. Kriisiaikoina, jolloin sähkön tukku- ja vähittäishinnat nousevat merkittävästi, mikä vaikuttaa kielteisesti talouteen laajemmin, jäsenvaltioiden olisi voitava tilapäisesti ulottaa säänneltyjen hintojen soveltaminen koskemaan myös pk-yrityksiä. Sekä kotitalouksien että pk-yritysten osalta jäsenvaltioiden olisi voitava väliaikaisesti asettaa säännellyt hinnat, jotka alittavat kustannukset, edellyttäen, että tämä ei aiheuta vääristymiä toimittajien välillä ja toimittajat saavat korvauksen alihintaan tehdyistä toimituksista. Olisi kuitenkin varmistettava, että tällainen hintasääntely on kohdennettua eikä luo kannustimia kulutuksen lisäämiseen. Näin ollen tällainen hintasääntely olisi kotitalouksien osalta rajoitettava 80 prosenttiin mediaanikulutuksesta ja pk-yritysten osalta 70 prosenttiin edellisen vuoden kulutuksesta. Komission olisi määritettävä, milloin tällainen sähkön hintakriisi on olemassa ja milloin tätä mahdollisuutta voidaan siten soveltaa. Komission olisi myös täsmennettävä tämän määrityksen voimassaoloaika, jonka aikana säänneltyjen hintojen väliaikaista laajentamista sovelletaan. Tämä aika voi olla enintään yksi vuosi. Siltä osin kuin tässä asetuksessa suunnitellut toimenpiteet ovat valtiontukea, tällaisia toimenpiteitä koskevat säännökset eivät rajoita SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.
(54)Tässä asetuksessa suunnitellut toimenpiteet eivät myöskään rajoita direktiivin 2014/65/EU, asetuksen (EU) 2016/1011 ja asetuksen (EU) 648/2012 soveltamista.
(55)Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/942, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/943, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/944 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2018/2001 olisi muutettava.
(56)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Sähkön sisämarkkinoista 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2019/943 seuraavasti:
1) Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
a) korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) vahvistaa perusperiaatteet hyvin toimiville, yhdennetyille sähkömarkkinoille, jotka mahdollistavat kaikkien resurssien tarjoajien ja sähkön asiakkaiden syrjimättömän pääsyn markkinoille, mahdollistavat sähkön termiinimarkkinoiden kehittämisen, jotta toimittajat ja kuluttajat voivat suojautua sähkön hintojen tulevan epävakauden riskiltä, antavat vaikutusmahdollisuuksia kuluttajille, varmistavat kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, lisäävät joustavuutta kulutusjouston, energian varastoinnin ja muiden fossiilittomien joustoratkaisujen avulla, varmistavat energiatehokkuuden, helpottavat hajautetun kysynnän ja tarjonnan aggregointia ja mahdollistavat uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön integroinnin markkinoille ja alakohtaisen integroinnin ja siitä maksettavan markkinapohjaisen korvauksen;”
b) lisätään e alakohta seuraavasti:
”e) tukea pitkän aikavälin investointeja uusiutuvan energian tuotantoon ja antaa kuluttajille mahdollisuus vähentää energialaskujensa riippuvuutta sähkön lyhyen aikavälin markkinahintojen vaihteluista, erityisesti fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelusta, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.”
2) Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:
”72) ’huipputunnilla’ tuntia, jona sähkönkulutus on suurinta yhdistettynä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alhaiseen tasoon, ottaen huomioon alueiden väliset siirrot;
73) ’huipuntasauksella’ markkinaosapuolten kykyä vähentää sähkönkulutusta siirtoverkonhaltijan määrittäminä huipputunteina;
74) ’huipuntasaustuotteella’ markkinapohjaista tuotetta, jonka avulla markkinaosapuolet voivat tarjota huipuntasausta siirtoverkonhaltijoille;
75) ’virtuaalisella keskuksella’ ei-fyysistä aluetta, joka kattaa useamman kuin yhden tarjousalueen ja jolle vahvistetaan viitehinta tietyn menetelmän mukaisesti;
76) ’kaksisuuntaisella hinnanerosopimuksella’ voimalaitosoperaattorin ja vastapuolen, yleensä julkisyhteisön, välillä allekirjoitettua sopimusta, jossa määrätään sekä suojattu vähimmäiskorvaus että yläraja liialliselle korvaukselle; sopimuksen tarkoituksena on säilyttää voimalaitoksen kannustimet pysyä toiminnassa ja osallistua tehokkaasti sähkömarkkinoille, ja se on direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja kolmannessa alakohdassa säädettyjen periaatteiden mukainen;
77) ’sähkönhankintasopimuksella’ sopimusta, jolla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sopii ostavansa sähköä sähköntuottajalta markkinapohjaisesti;
78) ’markkinatuloilla’ realisoituneita tuloja, joita sähköntuottaja saa vastineeksi sähkön myynnistä ja toimittamisesta unionissa, riippumatta siitä, missä sopimusmuodossa tällainen vaihto tapahtuu, ja lukuun ottamatta jäsenvaltioiden myöntämää tukea;
79) ’erillisellä mittauslaitteella’ laitetta, joka on liitetty tai sisällytetty omaisuuserään, joka myy kulutusjoustoa tai joustopalveluja sähkömarkkinoilla tai siirto- ja jakeluverkonhaltijoille;
80) ’joustavuudella’ sähköjärjestelmän kykyä mukautua tuotanto- ja kulutusmallien ja verkon saatavuuden vaihteluun asiaankuuluvilla markkina-aikaväleillä.”
3) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
a) korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Siirtoverkonhaltijoiden ja nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden tai niiden nimeämän tahon on yhdessä järjestettävä asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti integroitujen vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden hallinnointi. Siirtoverkonhaltijoiden ja nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on tehtävä yhteistyötä unionin tasolla tai, jos se on tarkoituksenmukaisempaa, alueellisella tasolla, jotta unionin vuorokautinen ja päivänsisäinen sähkökauppa toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyövelvoite ei rajoita unionin kilpailuoikeuden soveltamista. Siirtoverkonhaltijoihin ja nimitettyihin sähkömarkkinaoperaattoreihin on niiden sähkökauppaan liittyvissä tehtävissä sovellettava sääntelyviranomaisten viranomaisvalvontaa direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan mukaisesti ja ACERin viranomaisvalvontaa asetuksen (EU) 2019/942 4 ja 8 artiklan mukaisesti.”
b) muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) korvataan c alakohta seuraavasti:
”c) niillä on maksimoitava kaikkien markkinaosapuolten mahdollisuudet osallistua alueiden väliseen ja alueiden sisäiseen kauppaan syrjimättömällä tavalla ja mahdollisimman lähellä reaaliaikaa kaikilla tarjousalueilla ja kaikkien tarjousalueiden välillä;”
ii) lisätään ca alakohta seuraavasti:
”ca) ne on järjestettävä siten, että varmistetaan likviditeetin jakaminen kaikkien nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden kesken sekä alueiden välisessä että alueiden sisäisessä kaupassa;”
4) Lisätään 7 a ja 7 b artikla seuraavasti:
”7 a artikla
Huipuntasaustuote
1.Siirtoverkonhaltijat voivat hankkia huipuntasaustuotteita vähentääkseen sähkön kysyntää huipputunteina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sähködirektiivin 40 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista.
2.Siirtoverkonhaltijoiden, jotka haluavat hankkia huipuntasaustuotteen, on toimitettava asianomaisen jäsenvaltion sääntelyviranomaiselle ehdotus, jossa esitetään huipuntasaustuotteen mitoitus ja hankintaehdot. Siirtoverkonhaltijan ehdotuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a)huipuntasaustuotteen mitoituksen on perustuttava analyysiin toimitusvarmuuden varmistamiseksi tarvittavan lisäpalvelun tarpeesta. Analyysissa on otettava huomioon sääntelyviranomaisen hyväksymä luotettavuusstandardi tai -tavoite ja objektiiviset ja läpinäkyvät verkon vakautta koskevat kriteerit. Mitoituksessa on otettava huomioon kysyntäennuste, uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä koskeva ennuste ja järjestelmän muita joustolähteitä koskeva ennuste. Huipuntasaustuotteen mitoitus on rajoitettava sen varmistamiseksi, että tuotteen odotetut hyödyt eivät ylitä ennakoituja kustannuksia;
b)huipuntasaustuotteen hankinnan on perustuttava objektiivisiin, läpinäkyviin ja syrjimättömiin kriteereihin, ja sen on rajoituttava kulutusjoustoon;
c)huipuntasaustuotteen hankinnassa on käytettävä tarjouskilpailumenettelyä, jossa valinta perustuu alhaisimpiin kustannuksiin, joita aiheutuu ennalta määriteltyjen teknisten ja ympäristökriteerien täyttämisestä;
d)huipuntasaustuotetta koskevat sopimukset on tehtävä viimeistään kaksi päivää ennen sen käyttöönottoa, ja sopimuksen kesto saa olla enintään yksi päivä;
e)huipuntasaustuotteen käyttöönotto ei saa vähentää alueiden välistä kapasiteettia;
f)huipuntasaustuotteen käyttöönoton on tapahduttava vuorokausimarkkinoiden sulkemisen jälkeen ja ennen tasehallintamarkkinoiden avautumista;
g)huipuntasaustuote ei saa merkitä mittauspisteen takana sijaitsevan tuotannon käynnistämistä.
3.Huipuntasaustuotteen käyttöönotosta johtuva kulutuksen todellinen väheneminen on mitattava suhteessa perustasoon, joka vastaa odotettua sähkönkulutusta ilman huipuntasaustuotteen käyttöönottoa. Siirtoverkonhaltijoiden on kehitettävä perustason määritysmenetelmä yhteistyössä markkinaosapuolten kanssa ja toimitettava se sääntelyviranomaiselle.
4.Sääntelyviranomaisten on hyväksyttävä siirtoverkonhaltijan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimittama, huipuntasaustuotteen hankintaa ja perustason määritysmenetelmää koskeva ehdotus tai pyydettävä siirtoverkonhaltijaa muuttamaan ehdotusta, jos se ei täytä mainituissa kohdissa asetettuja vaatimuksia.
7 b artikla
Erillinen mittauslaite
1.Jäsenvaltioiden on sallittava, että siirtoverkonhaltijat ja jakeluverkonhaltijat käyttävät erillisistä mittauslaitteista saatuja tietoja kulutusjouston ja joustopalvelujen, myös varastointijärjestelmien tarjoamien, tarkkailua ja selvitystä varten.
2.Jäsenvaltioiden on vahvistettava vaatimukset, jotka koskevat erillisen mittauslaitteen tietojen validointiprosessia, jotta voidaan tarkistaa ja varmistaa asianomaisten tietojen laatu.”
5) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
a) korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolten käydä sähkökauppaa mahdollisimman lähellä reaaliaikaa ja vähintään päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohtaan saakka. Päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohdan on 1 päivään tammikuuta 2028 mennessä oltava aikaisintaan 30 minuuttia ennen reaaliaikaa.”
b) korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on 100 kilowattia tai vähemmän, jotta mahdollistetaan kulutusjouston, energian varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden ja myös asiakkaiden suora osallistuminen.”
6) Korvataan 9 artikla seuraavasti:
”9 artikla
Termiinimarkkinat
1.Sähkö-ENTSOn on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (ESMA) kuultuaan ACERille viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2024 ehdotus virtuaalisten aluekeskusten perustamisesta termiinimarkkinoita varten. Ehdotuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a)siinä on määriteltävä termiinimarkkinoiden virtuaalisen keskuksen maantieteellinen laajuus, mukaan lukien tarjousalueet, joista keskus muodostuu, ja pyrittävä maksimoimaan viitehintojen ja virtuaalisen keskuksen muodostavien tarjousalueiden hintojen välinen korrelaatio;
b)siihen on sisällyttävä menetelmä termiinimarkkinoiden virtuaalisten keskusten viitehintojen laskemiseksi, ja siinä on pyrittävä maksimoimaan viitehintojen ja virtuaalisen keskuksen muodostavien tarjousalueiden hintojen välinen korrelaatio; menetelmää on sovellettava kaikkiin virtuaalisiin keskuksiin ja sen on perustuttava ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin;
c)siihen on sisällyttävä määritelmä pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksista tarjousalueilta termiinimarkkinoiden virtuaalisiin keskuksiin;
d)siinä on maksimoitava kaupankäyntimahdollisuudet sellaisilla suojaustuotteilla, joissa viitataan termiinimarkkinoiden virtuaalisiin keskuksiin sekä pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin tarjousalueilta virtuaalisiin keskuksiin.
2.ACER arvioi termiinimarkkinoiden alueellisten virtuaalikeskusten perustamista koskevan ehdotuksen kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta ja joko hyväksyy sen tai muuttaa sitä. Jos ACER ehdottaa muutoksia, se kuulee Sähkö-ENTSOa ennen muutosten hyväksymistä. Hyväksytty ehdotus julkaistaan ACERin verkkosivustolla.
3.Asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustetulla keskitetyllä kauppapaikalla on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 liitteessä II tarkoitettu oikeudellinen muoto.
4.Keskitetyllä kauppapaikalla on
a)käytävä kauppaa pitkän aikavälin siirto-oikeuksista kunkin tarjousalueen ja virtuaalisen keskuksen välillä; jos tarjousalue ei ole osa virtuaalista keskusta, se voi myöntää pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksia virtuaaliselle keskukselle tai muille tarjousalueille, jotka kuuluvat samaan kapasiteetin laskenta-alueeseen;
b)jaettava säännöllisesti alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti läpinäkyvällä, markkinapohjaisella ja syrjimättömällä tavalla; alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin jakamistiheyden on tuettava termiinimarkkinoiden tehokasta toimintaa;
c)käytävä kauppaa finanssisiirto-oikeuksilla, joiden avulla näiden finanssisiirto-oikeuksien haltijat voivat poistaa altistumisen positiivisille ja negatiivisille hintaeroille ja joiden erääntymisajat ovat enintään kolme vuotta eteenpäin.
5.Jos sääntelyviranomainen katsoo, että markkinaosapuolilla ei ole riittävästi suojausmahdollisuuksia, ja kuultuaan asianomaisten finanssimarkkinoiden toimivaltaisia viranomaisia, jos termiinimarkkinat koskevat 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyjä rahoitusvälineitä, se voi vaatia sähköpörssejä tai siirtoverkonhaltijoita toteuttamaan lisätoimenpiteitä, kuten markkinatakaustoimia, termiinimarkkinoiden likviditeetin parantamiseksi. Markkinaoperaattorit voivat unionin kilpailuoikeutta sekä direktiiviä 2014/65/EU ja asetuksia (EU) N:o 648/2012 ja 600/2014 noudattaen vapaasti kehittää termiinimarkkinoille suojausinstrumentteja, myös pitkän aikavälin suojausinstrumentteja, tarjotakseen markkinaosapuolille, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten omistajat, asianmukaiset mahdollisuudet suojautua hintojen vaihtelusta aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Jäsenvaltiot eivät saa edellyttää, että tällaiset suojaustoimet rajoittuvat jäsenvaltion tai tarjousalueen sisäisiin kauppoihin.”
7) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:
a) korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Tariffeihin sovellettavien menetelmien on vastattava siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden kiinteitä kustannuksia, ottaen huomioon sekä pääoma- että toimintakustannukset, ja tarjottava siirtoverkonhaltijoille ja jakeluverkonhaltijoille asianmukaisia kannustimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, mukaan lukien ennakoivat investoinnit, jotta parannetaan tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, edistetään markkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuutta, tuetaan joustopalvelujen käyttöä ja tehokkaita investointeja, mukaan lukien ratkaisut olemassa olevan verkon optimoimiseksi ja kulutusjouston helpottamiseksi ja niihin liittyvä tutkimustoiminta, ja helpotetaan kuluttajan edun mukaista innovointia esimerkiksi digitalisoinnin, joustopalvelujen ja yhteenliittämisen alalla.”
b) korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8. Siirto- ja jakelutariffeihin sovellettavien menetelmien on tarjottava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille kannustimia verkkojensa mahdollisimman kustannustehokkaaseen käyttöön ja kehittämiseen, myös palvelujen hankinnan kautta. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava asiaan liittyvät kustannukset hyväksyttäviksi, sisällytettävä kyseiset kustannukset siirto- ja jakelutariffeihin ja otettava käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta siirto- ja jakeluverkonhaltijoille tarjotaan kannustimia parantaa verkkojensa tehokkuutta, myös edistämällä energiatehokkuutta, joustopalveluiden käyttöä ja älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien kehittämistä.”
c) korvataan 9 kohdan f alakohta seuraavasti:
”f) menetelmät, joilla varmistetaan tariffien asettamisen ja niiden rakenteen avoimuus, mukaan lukien ennakoivat investoinnit;”
d) lisätään 9 kohtaan i alakohta seuraavasti:
”i) kannustimet verkkoihin tehtäviin tehokkaisiin investointeihin, mukaan lukien joustoresurssit ja joustavat liittymissopimukset.”
8) Muutetaan 19 artiklan 2 kohta seuraavasti:
a) korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) alueiden välisen kapasiteetin ylläpitäminen tai lisääminen optimoimalla nykyisten rajayhdysjohtojen käyttöä, soveltuvin osin koordinoiduin korjaavin toimenpitein, tai rajayhdysjohtojen siirtorajoituksen vähentämisen kannalta merkityksellisistä verkkoinvestoinneista aiheutuvien kustannusten kattaminen; tai”
b) lisätään c alakohta seuraavasti:
”c) offshore-tarjousalueella sijaitsevien offshore-tuotantolaitosten operaattoreille maksettava korvaus, jos pääsyä yhteenliitetyille markkinoille on rajoitettu siten, että yksi tai useampi siirtoverkonhaltija ei ole asettanut riittävästi kapasiteettia saataville rajayhdysjohdossa tai rajayhdysjohdon kapasiteettiin vaikuttavissa kriittisissä verkkoelementeissä, minkä vuoksi offshore-laitoksen operaattori ei pysty viemään sähköntuotantokapasiteettiaan markkinoille.”
9) Lisätään III a luku seuraavasti:
”III a LUKU
Erityiset investointikannustimet hiilestä irtautumista koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi
19 a artikla
Sähkönhankintasopimukset
1.Jäsenvaltioiden on helpotettava sähkönhankintasopimuksia, jotta voidaan saavuttaa niiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa asetetut tavoitteet asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a alakohdassa tarkoitetun hiilestä irtautumista koskevan ulottuvuuden osalta säilyttäen samalla kilpailukykyiset ja likvidit sähkömarkkinat.
2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on markkinahintaisten takausjärjestelmien kaltaisia välineitä, joilla vähennetään ostajan maksulaiminlyönteihin liittyviä taloudellisia riskejä sähkönhankintasopimusten yhteydessä, ja että välineet ovat sellaisten asiakkaiden saatavilla, joilla on esteitä sähkönhankintasopimusten markkinoille pääsyssä mutta jotka eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on otettava huomioon unionin tason välineet. Jäsenvaltioiden on syrjimättömiä perusteita soveltaen määritettävä, mihin asiakasryhmiin nämä välineet kohdistuvat.
3.Jäsenvaltioiden tukemien sähkönhankintasopimusten takuujärjestelmien on sisällettävä säännöksiä, joilla vältetään sähkömarkkinoiden likviditeetin heikkeneminen, eikä niillä saa tukea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon ostamista.
4.Jäsenvaltioiden on sallittava uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmien suunnittelussa sellaisten hankkeiden osallistuminen, joissa osa sähköstä varataan myytäväksi sähkönhankintasopimuksen tai muiden markkinapohjaisten järjestelyjen kautta, ja pyrittävä käyttämään arviointiperusteita, joilla kannustetaan sellaisten asiakkaiden pääsyä sähkönhankintasopimusten markkinoille, joilla on esteitä markkinoille pääsyssä. Tällaisissa arviointiperusteissa voidaan antaa etusija tarjoajille, jotka esittävät allekirjoitetun sähkönhankintasopimuksen tai sitoumuksen allekirjoittaa sähkönhankintasopimus osasta hankkeen tuotantoa yhdeltä tai useammalta mahdolliselta ostajalta, joilla on esteitä markkinoille pääsyssä.
5.Sähkönhankintasopimuksissa on määriteltävä tarjousalue, jossa toimitus tapahtuu, ja vastuu alueiden välisten siirto-oikeuksien hankkimisesta, jos tarjousalue muuttuu 14 artiklan mukaisesti.
6.Sähkönhankintasopimuksissa on täsmennettävä ehdot, joiden mukaisesti asiakkaat ja tuottajat voivat irtisanoutua sopimuksesta, kuten sovellettavat irtisanomismaksut ja -ajat, unionin kilpailulainsäädännön mukaisesti.
19 b artikla
Uusien tuotantoinvestointien suorat hintatukijärjestelmät
1.Suorat hintatukijärjestelmät, joita sovelletaan sähkön tuottamiseksi 2 kohdassa luetelluista lähteistä tehtäviin uusiin investointeihin, on toteutettava kaksisuuntaisen hinnanerosopimuksen muodossa. Uusiin sähköntuotantoinvestointeihin kuuluvat investoinnit uusiin voimalaitoksiin, investoinnit olemassa olevien voimalaitosten päivittämiseen sekä investoinnit, joilla pyritään laajentamaan olemassa olevia voimalaitoksia tai pidentämään niiden käyttöikää.
2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan uusiin investointeihin, jotka koskevat sähkön tuotantoa seuraavista lähteistä:
a)tuulivoima;
b)aurinkoenergia
c)geoterminen energia;
d)vesivoima ilman tekoallasta;
e)ydinvoima.
3.Kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa olevien suorien hintatukijärjestelmien on
a)oltava suunniteltuja siten, että tulot, jotka saadaan markkinahinnan ollessa rajahintaa korkeampi, jaetaan kaikille sähkön loppuasiakkaille niiden kulutusosuuden perusteella (sama kustannus/hyvitys kulutettua megawattituntia kohti);
b)varmistettava, että tulojen jakaminen sähkön loppuasiakkaille on suunniteltu siten, että ei poisteta kuluttajien kannustimia vähentää kulutustaan tai siirtää se aikoihin, joina sähkön hinnat ovat alhaiset, eikä heikennetä sähköntoimittajien välistä kilpailua.
19 c artikla
Joustotarpeiden arviointi
1.Kunkin jäsenvaltion sääntelyviranomaisen on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi arvioitava sähköjärjestelmän joustotarvetta vähintään viiden vuoden ajalta ja laadittava siitä kertomus ottaen huomioon tarve saavuttaa kustannustehokkaasti toimitusvarmuus ja energiajärjestelmän hiilestä irtautuminen sekä eri alojen integrointi. Kertomuksen on perustuttava kyseisen jäsenvaltion siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden 2 kohdan mukaisesti toimittamiin tietoihin ja analyyseihin, ja siinä on käytettävä 3 kohdan mukaista menetelmää.
2.Kertomukseen on sisällyttävä arvio joustotarpeesta uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön integroimiseksi sähköjärjestelmään, ja siinä on tarkasteltava erityisesti fossiilittoman joustavuuden, kuten kulutusjouston ja varastoinnin, tarjoamia mahdollisuuksia tämän tarpeen täyttämiseen sekä siirto- että jakelutasolla. Kertomuksessa on erotettava toisistaan kausittaiset, vuorokautiset ja tuntikohtaiset joustotarpeet.
3.Kunkin jäsenvaltion siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on toimitettava sääntelyviranomaiselle 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot ja analyysit.
4.Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen on koordinoitava siirto- ja jakeluverkonhaltijoita 2 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen ja analyysien osalta. Niiden on erityisesti
a)määriteltävä niiden tietojen tyyppi ja muoto, jotka siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on toimitettava sääntelyviranomaisille;
b)kehitettävä menetelmä, jonka avulla siirto- ja jakeluverkonhaltijat voivat analysoida joustotarpeita, ottaen huomioon ainakin kaikki olemassa olevat joustolähteet ja suunnitellut investoinnit yhteenliitäntä-, siirto- ja jakelutasolla sekä tarve irrottaa sähköjärjestelmä hiilestä.
5.Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen on tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden koordinoinnissa.
6.Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen on yhdessä toimitettava ACERille viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2024 ehdotus sääntelyviranomaisille toimitettavien tietojen tyypistä ja muodosta sekä 3 kohdassa tarkoitetusta menetelmästä. ACER joko hyväksyy ehdotuksen tai ehdottaa siihen muutoksia kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta. Jos ACER ehdottaa muutoksia, se kuulee Sähkö-ENTSOa ja EU DSO -elintä ennen muutosten hyväksymistä. Hyväksytty ehdotus julkaistaan ACERin verkkosivustolla.
7.Sääntelyviranomaisten on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset ACERille ja julkaistava ne. ACER antaa 12 kuukauden kuluessa kertomusten vastaanottamisesta kertomuksen, jossa analysoidaan niitä ja annetaan sääntelyviranomaisten havaintoja koskevia suosituksia kysymyksistä, joilla on rajat ylittävää merkitystä.
19 d artikla
Kulutusjoustoa ja varastointia koskeva ohjeellinen kansallinen tavoite
Kunkin jäsenvaltion on sääntelyviranomaisen 19 c artiklan 1 kohdan mukaisesti antaman kertomuksen perusteella määriteltävä ohjeellinen kansallinen tavoite kulutusjoustolle ja varastoinnille. Tämä ohjeellinen kansallinen tavoite on otettava huomioon myös jäsenvaltioiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa energian sisämarkkinoita koskevan ulottuvuuden osalta asetuksen (EU) 2018/1999 3, 4 ja 7 artiklan mukaisesti sekä niiden asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti joka toinen vuosi antamissa yhdennetyissä edistymisraporteissa.
19 e artikla
Joustavuuden tukijärjestelmät
1.Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 21 artiklan mukaista kapasiteettimekanismia, on harkittava keinoja edistää fossiilittoman joustavuuden, kuten kulutusjouston ja varastoinnin, osallistumista sisällyttämällä kapasiteettimekanismin suunnitteluun lisäkriteerejä tai -ominaisuuksia.
2.Jos 1 kohdan mukaisesti käyttöön otetut toimenpiteet, joilla edistetään fossiilittoman joustavuuden, kuten kulutusjouston ja varastoinnin, osallistumista kapasiteettimekanismeihin, eivät riitä 19 d kohdan mukaisesti määriteltyjen joustotarpeiden täyttämiseen, jäsenvaltiot voivat soveltaa joustavuuden tukijärjestelmiä, jotka koostuvat maksuista fossiilitonta joustavuutta, kuten kulutusjoustoa ja varastointia, varten saatavilla olevasta kapasiteetista.
3.Jäsenvaltiot, jotka eivät sovella kapasiteettimekanismia, voivat soveltaa joustavuuden tukijärjestelmiä, jotka koostuvat maksuista fossiilitonta joustavuutta, kuten kulutusjoustoa ja varastointia, varten saatavilla olevasta kapasiteetista.
19 f artikla
Joustavuuden tukijärjestelmien suunnitteluperiaatteet
Jäsenvaltioiden 19 e artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti soveltamien fossiilitonta joustavuutta, kuten kulutusjoustoa ja varastointia, koskevien tukijärjestelmien on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a)ne eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen todettujen joustotarpeiden täyttämiseksi kustannustehokkaasti;
b)ne rajoittuvat fossiilittomaan joustavuuteen, kuten kulutusjoustoon ja varastointiin, tehtäviin uusiin investointeihin;
c)ne eivät saa tarkoittaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon käynnistämistä mittauspisteen takana;
d)niissä on valittava kapasiteetin tarjoajat avoimessa, läpinäkyvässä, kilpailullisessa, syrjimättömässä ja kustannustehokkaassa menettelyssä;
e)niissä on estettävä sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan tarpeettomat vääristymät, muun muassa säilyttämällä tehokkaat toimintakannustimet ja hintasignaalit ja altistuminen hintojen vaihtelulle ja markkinariskille;
f)niiden on tarjottava kannustimia sähkömarkkinoille integroitumiseen markkinapohjaisella ja markkinoihin vastaavalla tavalla välttäen sähkömarkkinoiden tarpeettomat vääristymät ja ottaen huomioon mahdolliset järjestelmän integrointikustannukset ja verkon vakauden;
g)niissä on vahvistettava aktivoidun energian osalta markkinoille osallistumisen vähimmäistaso, jossa otetaan huomioon varastoinnin ja kulutusjouston tekniset erityispiirteet;
h)niissä on sovellettava asianmukaisia seuraamuksia sellaisiin kapasiteetin tarjoajiin, jotka eivät noudata g alakohdassa tarkoitettua markkinoille osallistumisen vähimmäistasoa tai jotka eivät noudata tehokkaita toimintakannustimia ja hintasignaaleja;
i)niihin on voitava osallistua yli rajojen.”
10) Korvataan 37 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
”a) koordinoitu kapasiteetin laskenta asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevien suuntaviivojen, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen ja tasesähköä koskevien suuntaviivojen nojalla kehitettyjen menetelmien mukaisesti;”
11) Muutetaan 50 artikla seuraavasti:
a) lisätään 4 a kohta seuraavasti:
”4 a. Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla tiedot uusia liitäntöjä varten käytettävissä olevasta kapasiteetista omilla toiminta-alueillaan, myös siirtorajoitusten alaisilla alueilla, jos joustavan energian varastoinnin liitäntöjä voidaan toteuttaa, ja päivitettävä nämä tiedot säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain.
Siirtoverkonhaltijoiden on myös annettava verkonkäyttäjille selkeät ja läpinäkyvät tiedot heidän liittymispyyntöjensä tilasta ja käsittelystä. Niiden on toimitettava nämä tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.”
12) Lisätään 57 artiklaan 3 kohta seuraavasti:
”3. Jakeluverkonhaltijoiden ja siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä keskenään yhteistyötä julkaistakseen johdonmukaisesti tietoja uusia liitäntöjä varten käytettävissä olevasta kapasiteetista omilla toiminta-alueillaan ja annettava uusien energiahankkeiden kehittäjille ja muille mahdollisille verkonkäyttäjille riittävän yksityiskohtaisia tietoja.”
13) Korvataan 59 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b) direktiivin (EU) 2019/944 6 artiklan ja tämän asetuksen 7–10, 13–17, 19 ja 35–37 artiklan mukaiset kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevat säännöt, mukaan lukien vuorokausimarkkinoiden, päivänsisäisten markkinoiden ja pitkän aikavälin kapasiteetin laskentamenetelmät ja -prosessit, verkkomallit, tarjousalueen konfiguraatio, ajojärjestyksen uudelleenmäärittely ja vastakaupankäynti, kaupankäynnin algoritmit, yhteenkytketyt vuorokausimarkkinat ja päivänsisäiset markkinat, mukaan lukien mahdollisuus, että niiden toiminnasta vastaa yksi taho, alueiden välisen jaetun kapasiteetin sitovuus, pullonkaulatulojen jakaminen, pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksien jakaminen keskitetyllä kauppapaikalla, suojautuminen alueiden väliseen siirtoon liittyviltä riskeiltä, nimeämismenettelyt sekä kapasiteetin jakamisen ja siirtorajoituksen hallinnan kustannusten kattaminen;”
14) Lisätään 69 a artikla seuraavasti:
”69 a artikla
Vuorovaikutus unionin rahoituslainsäädännön kanssa
Mikään tässä asetuksessa ei poikkea direktiivin 2014/65/EU, asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 säännöksistä, kun markkinaosapuolet tai markkinaoperaattorit harjoittavat erityisesti direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyihin rahoitusvälineisiin liittyvää toimintaa.”
15) Korvataan liitteessä I oleva 1.2 kohta seuraavasti:
”1.2 Koordinoitu kapasiteetin laskenta suoritetaan kaikilla kapasiteetin jakamisen aikaväleillä.”
2 artikla
Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 muuttaminen
Muutetaan sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 5 päivänä kesäkuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944 seuraavasti:
1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a) korvataan 8 ja 49 alakohta seuraavasti:
”8) ’aktiivisella asiakkaalla’ loppuasiakasta tai yhdessä toimivien loppuasiakkaiden ryhmää, joka kuluttaa tai varastoi omissa tiloissaan rajatulla alueella tuotettua sähköä tai samalla tarjousalueella sijaitsevissa muissa tiloissa itse tuottamaansa tai jakamaansa sähköä tai joka myy itse tuottamaansa sähköä tai osallistuu joustoa tai energiatehokkuutta koskeviin järjestelyihin, jos tällainen toiminta ei ole sen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaa;”
”49) ’taajuuteen vaikuttamattomalla lisäpalvelulla’ palvelua, jota siirtoverkonhaltija tai jakeluverkonhaltija käyttää pysyvän tilan jännitteen säätöön, nopeaan loisvirran syöttöön, inertiaan paikallisverkon vakautta varten, oikosulkuvirtaan, pimeäkäynnistysominaisuuteen, saarekekäyttöominaisuuteen ja huipuntasaukseen;”
b) lisätään alakohdat seuraavasti:
”15 a) ’määräaikaisella kiinteähintaisella sähköntoimitussopimuksella’ toimittajan ja loppuasiakkaan välistä sähköntoimitussopimusta, jolla taataan samat sopimusehdot, mukaan lukien hinta, mutta johon voi kiinteän hinnan sisällä sisältyä joustava elementti, jossa hinta vaihtelee esimerkiksi huippukuormitusaikoina ja niiden ulkopuolisina aikoina;
10 a) ’energian yhteiskäytöllä’ sellaisen aktiivisten asiakkaiden itse tuottaman uusiutuvan energian omaa kulutusta,
a)joka on tuotettu tai varastoitu niiden sijaintipaikan ulkopuolella tai niiden jakamilla paikoilla niiden kokonaan tai osittain omistamassa, liisaamassa tai vuokraamassa laitoksessa; tai
b)jota koskevat oikeudet toinen aktiivinen asiakas on siirtänyt niille joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan;
10 b) uusiutuvan energian ’vertaiskaupalla’ vertaiskauppaa siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 18 alakohdassa;
24 a) ’viimesijaisella toimittajalla’ toimittajaa, jonka jäsenvaltio on nimennyt ottamaan vastuun sähkön toimituksista sellaisen toimittajan asiakkaille, joka on lopettanut toimintansa;”
2) Korvataan 4 artikla seuraavasti:
”4 artikla
Vapaus valita toimittaja
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla asiakkailla on vapaus ostaa sähköä valitsemaltaan toimittajalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla asiakkailla on vapaus tehdä samanaikaisesti useampi kuin yksi sähköntoimitussopimus ja että tätä tarkoitusta varten asiakkailla on oikeus saada käyttöönsä useampi kuin yksi mittaus- ja laskutuspiste, jotka kattaa yksi niiden tiloihin tuleva liitäntäpiste.”
3) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
a) korvataan otsikko seuraavasti:
”Oikeus määräaikaiseen, kiinteähintaiseen ja dynaamiseen sähkön hintasopimukseen”
b) korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimittajat voivat kansallisen sääntelykehyksen perusteella tarjota määräaikaisia, kiinteähintaisia ja dynaamisia sähkön hintasopimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppuasiakkaat, joille on asennettu älymittari, voivat pyytää dynaamisen sähkön hintasopimuksen tekemistä, ja että kaikki loppuasiakkaat voivat pyytää vähintään yhden vuoden pituisen määräaikaisen kiinteähintaisen sähkön hintasopimuksen tekemistä vähintään yhdeltä toimittajalta ja jokaiselta toimittajalta, jolla on enemmän kuin 200 000 loppuasiakasta.”
c) lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Loppuasiakkaille on ennen sopimuksen tekemistä tai jatkamista annettava yhteenveto keskeisistä sopimusehdoista näkyvästi ja ytimekkäällä ja yksinkertaisella kielellä. Yhteenvedossa on oltava vähintään tiedot kokonaishinnasta, tarjouksista, lisäpalveluista ja alennuksista sekä 10 artiklan 3 kohdan a, b, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuista oikeuksista. Komissio antaa asiaa koskevia ohjeita.”
d) korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppuasiakkaat saavat toimittajilta täydelliset tiedot dynaamisen hinnan sähkösopimusten tarjoamista mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä, ja niiden on varmistettava, että toimittajien edellytetään antavan tämän mukaisesti tietoja loppuasiakkaille, muun muassa siitä, että asianmukaisen sähkömittarin on oltava asennettuna. Sääntelyviranomaisten on seurattava markkinoiden kehitystä ja arvioitava riskit, joita uusista tuotteista ja palveluista saattaa aiheutua, sekä puututtava väärinkäytöksiin.”
4) Lisätään artiklat seuraavasti:
”15 a artikla
Oikeus energian yhteiskäyttöön
1.Kaikilla kotitalouksilla, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ja julkisilla elimillä on oikeus osallistua energian yhteiskäyttöön aktiivisina asiakkaina.
a)Aktiivisilla asiakkailla on oikeus jakaa uusiutuvaa energiaa keskenään yksityisten sopimusten perusteella tai oikeushenkilön välityksellä.
b)Aktiiviset asiakkaat voivat käyttää energian yhteiskäytön helpottamiseen kolmatta osapuolta, joka omistaa varaston tai uusiutuvan energian tuotantolaitoksen tai hallinnoi sen asennusta ja toimintaa, mukaan lukien mittaus ja ylläpito, ilman, että kyseistä kolmatta osapuolta pidetään aktiivisena asiakkaana.
c)Jäsenvaltioiden on varmistettava energian yhteiskäyttöön osallistuvien aktiivisten asiakkaiden osalta seuraavat näkökohdat:
d)heillä on oikeus nettouttaa jaettu sähkö mitattuun kokonaiskulutukseensa aikavälillä, joka ei ole pidempi kuin taseselvitysjakso, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien verojen, maksujen ja verkkomaksujen soveltamista;
e)he hyötyvät kaikista tämän direktiivin mukaisista kuluttajien oikeuksista ja velvollisuuksista loppuasiakkaina, lukuun ottamatta tapauksia, joissa energiaa jaetaan sellaisten kotitalouksien kesken, joiden asennettu kapasiteetti on enintään 10,8 kW ja enintään 50 kW moniasuntoisissa rakennuksissa, joissa käytetään vertaiskauppasopimuksia;
f)heillä on mahdollisuus käyttää mallisopimuksia, joissa on oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät ehdot ja edellytykset, tehdessään kotitalouksien välisiä vertaiskauppasopimuksia sekä sopimuksia, jotka koskevat varastojen ja uusiutuvan energian tuotantolaitosten liisausta tai vuokraamista tai niihin investoimista energian yhteiskäyttöä varten; jos tällaisista sopimuksista syntyy riitoja, loppuasiakkailla on oltava mahdollisuus turvautua tuomioistuimen ulkopuoliseen riitojenratkaisuun 26 artiklan mukaisesti;
g)markkinaosapuolet tai niiden tasevastaavat eivät kohtele heitä epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi;
h)he saavat tiedon asetuksen (EU) 2019/943 14 artiklan mukaisista tarjousalueiden mahdollisista muutoksista sekä siitä, että oikeus energian yhteiskäyttöön rajoittuu yhteen ja samaan tarjousalueeseen.
i)Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset siirto- tai jakeluverkonhaltijat tai muut nimetyt elimet
j)seuraavat, keräävät, validoivat ja välittävät jaettuun sähköön liittyviä mittaustietoja asianomaisten loppuasiakkaiden ja markkinaosapuolten kanssa vähintään kerran kuukaudessa ja 23 artiklan mukaisesti;
k)tarjoavat asiaankuuluvan yhteyspisteen energian yhteiskäyttöjärjestelyjen rekisteröintiä varten, saavat tietoa asiaankuuluvista mittauspisteistä ja sijainnin ja osallistumisen muutoksista ja tarvittaessa validoivat laskentamenetelmät selkeällä, läpinäkyvällä ja oikea-aikaisella tavalla.
2.Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia ja syrjimättömiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että energiaköyhät ja heikossa asemassa olevat kotitaloudet voivat osallistua energian yhteiskäyttöjärjestelmiin. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä taloudellisia tukitoimenpiteitä tai tuotantokiintiöitä.”
”18 a artikla
Toimittajan riskien hallinta
1.Kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että toimittajilla on käytössä asianmukaiset suojausstrategiat, joilla rajoitetaan sähkön tukkutoimitusten muutoksista niiden asiakkaiden kanssa tekemien sopimusten taloudelliseen kannattavuuteen aiheutuvaa riskiä, samalla kun säilytetään lyhyen aikavälin markkinoiden likviditeetti ja hintasignaalit.
2.Toimittajien suojausstrategioihin voi sisältyä sähkönhankintasopimusten käyttö. Jos sähkönhankintasopimuksille on olemassa riittävän kehittyneet markkinat, jotka mahdollistavat tehokkaan kilpailun, jäsenvaltiot voivat vaatia, että osa sähkön tukkuhintojen muutoksista aiheutuvasta toimittajien riskistä katetaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä koskevilla sähkönhankintasopimuksilla, jotka vastaavat niiden riskille altistumisen kestoa kuluttajapuolella, edellyttäen, että noudatetaan unionin kilpailulainsäädäntöä.
3.Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että kansalaisten energiayhteisöillä ja uusiutuvan energian yhteisöillä on mahdollisuus käyttää suojaustuotteita.”
5) Lisätään artiklat seuraavasti:
”27 a artikla
Viimesijainen toimittaja
1.Jäsenvaltioiden on nimettävä viimesijainen toimittaja ainakin kotitalousasiakkaille. Viimesijaiset toimittajat on nimettävä oikeudenmukaisella, avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä.
2.Loppuasiakkaat, jotka siirretään viimesijaiselle toimittajalle, eivät saa menettää oikeuksiaan asiakkaina, eivät etenkään 4, 10, 11, 12, 14, 18 ja 26 artiklassa säädettyjä oikeuksia.
3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimesijaiset toimittajat ilmoittavat viipymättä ehdot ja edellytykset siirretyille asiakkaille ja varmistavat palvelujen saumattoman jatkuvuuden kyseisille asiakkaille vähintään kuuden kuukauden ajan.
4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppuasiakkaat saavat tietoa ja heitä kannustetaan siirtymään markkinapohjaiseen tarjontaan.
5.Jäsenvaltiot voivat vaatia viimesijaista toimittajaa toimittamaan sähköä kotitalousasiakkaille, jotka eivät saa markkinapohjaisia tarjouksia. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan 5 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia”.
”28 a artikla
Heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojaaminen irtikytkennältä
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että heikossa asemassa olevia asiakkaita suojellaan sähkönjakelun katkaisemiselta. Tämä suoja on annettava osana tämän direktiivin 28 artiklan 1 kohdan mukaista heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 11 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden soveltamista.”
6) Korvataan 27 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla kotitalousasiakkailla ja, jos jäsenvaltiot pitävät sitä asianmukaisena, pienillä yrityksillä on oikeus saada yleispalvelua eli määrätyn laatuisia sähköntoimituksia niiden alueella kilpailukykyisin, helposti ja selkeästi verrattavin, avoimin ja syrjimättömin hinnoin. Jäsenvaltioiden on yleispalvelun varmistamiseksi asetettava jakeluverkonhaltijoille velvoite liittää asiakkaat verkkoonsa sellaisin ehdoin ja tariffein, jotka on vahvistettu 59 artiklan 7 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita lujittamasta kotitalousasiakkaiden sekä pienten ja keskikokoisten muiden kuin kotitalousasiakkaiden markkina-asemaa edistämällä mainitun asiakasryhmän mahdollisuuksia kehittää vapaaehtoista yhteisedustusta.”
7) Korvataan 31 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3. Jakeluverkonhaltijan on annettava verkon käyttäjille tiedot, joita nämä tarvitsevat päästäkseen tehokkaasti verkkoon ja myös käyttääkseen sitä tehokkaasti. Jakeluverkonhaltijan on erityisesti julkaistava selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla tiedot uusia liitäntöjä varten käytettävissä olevasta kapasiteetista omalla toiminta-alueellaan, myös siirtorajoitusten alaisilla alueilla, jos joustavan energian varastoinnin liitäntöjä voidaan toteuttaa, ja päivitettävä nämä tiedot säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain.
Jakeluverkonhaltijoiden on myös annettava verkonkäyttäjille selkeät ja läpinäkyvät tiedot heidän liittymispyyntöjensä tilasta ja käsittelystä. Niiden on toimitettava nämä tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.”
8) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
a) lisätään 6 kohdan jälkeen uusi kohta seuraavasti:
”Edellä olevan 5 ja 6 kohdan vaatimuksia ei sovelleta asetuksen (EU) 2019/943 7 a artiklan mukaisesti hankittuun huipuntasaustuotteeseen.”
9) Muutetaan 59 artikla seuraavasti:
a) korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
”c) varmistaa tiiviissä yhteistyössä muiden sääntelyviranomaisten kanssa, että asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettu keskitetty kauppapaikka, Sähkö-ENTSO ja EU DSO -elin noudattavat tästä direktiivistä, asetuksesta (EU) 2019/943, asetuksen (EU) 2019/943 59, 60 ja 61 artiklan mukaisesti hyväksytyistä verkkosäännöistä ja suuntaviivoista ja muusta asiaa koskevasta unionin oikeudesta johtuvia velvoitteitaan, myös rajat ylittävien kysymysten osalta, sekä ACERin päätöksiä, ja määrittää yhdessä tapaukset, joissa keskitetty kauppapaikka, Sähkö-ENTSO ja EU DSO -elin eivät noudata velvoitteitaan; jos sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen neljän kuukauden kuluessa yhteydenpidon aloittamisesta määrittääkseen yhdessä velvoitteiden noudattamatta jättämisen, asia saatetaan ACERin päätettäväksi asetuksen (EU) 2019/942 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti;”
b) korvataan 1 kohdan z alakohta seuraavasti:
”z) Sääntelyviranomaisen tehtävänä on seurata itse tuotetun sähkön kulutukseen ja kansalaisten energiayhteisöihin kohdistuvien perusteettomien esteiden ja rajoitusten poistamista, mukaan lukien esteet ja rajoitukset, jotka liittyvät joustavan hajautetun energiantuotannon liittämiseen verkkoon kohtuullisen ajan kuluessa 58 artiklan d alakohdan mukaisesti.”
c) korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Siinä jäsenvaltiossa, jossa keskitetyn kauppapaikan, Sähkö-ENTSOn tai EU DSO -elimen toimipaikka sijaitsee, sijaitsevalla sääntelyviranomaisella on oltava toimivalta määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia näille elimille, jos ne eivät täytä velvoitteitaan, jotka johtuvat tästä direktiivistä, asetuksesta (EU) 2019/943 tai asiaan liittyvistä oikeudellisesti sitovista sääntelyviranomaisen tai ACERin päätöksistä, tai ehdottaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle, että tämä määräisi kyseisiä seuraamuksia.”
10) Lisätään 66 a artikla seuraavasti:
”66 a artikla
Kohtuuhintaisen energian saatavuus sähkön hintakriisin aikana
1.Komissio voi päätöksellään julistaa alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)sähkön tukkumarkkinoilla vallitsevat erittäin korkeat hinnat, jotka ovat vähintään kaksi ja puoli kertaa korkeammat kuin edellisten viiden vuoden keskihinta, ja tilanteen odotetaan jatkuvan vähintään kuusi kuukautta;
b)sähkön vähittäishinnat nousevat jyrkästi vähintään 70 prosenttia, ja tilanteen odotetaan jatkuvan vähintään kuusi kuukautta; ja
c)sähkön hinnannousu vaikuttaa kielteisesti talouteen laajemminkin.
2.Komissio tarkentaa päätöksessään, jossa se julistaa alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin, kyseisen päätöksen voimassaoloajan, joka voi olla enintään yksi vuosi.
3.Jos komissio on tehnyt 1 kohdan mukaisen päätöksen, jäsenvaltiot voivat kyseisen päätöksen voimassaoloaikana soveltaa kohdennettuja julkisia interventioita pienten ja keskisuurten yritysten sähköntoimitusten hinnoitteluun. Tällaisten julkisten toimien on
a)rajoituttava enintään 70 prosenttiin edunsaajan kulutuksesta edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona ja säilytettävä kannustin kysynnän vähentämiseen;
b)täytettävä 5 artiklan 4 ja 7 kohdassa säädetyt edellytykset;
c)tarvittaessa täytettävä 4 kohdassa säädetyt edellytykset.
4.Jos komissio on tehnyt 1 kohdan mukaisen päätöksen, jäsenvaltiot voivat kyseisen päätöksen voimassaoloaikana poiketen siitä, mitä 5 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetään, soveltaessaan kohdennettuja julkisia toimia sähköntoimitusten hinnoitteluun 5 artiklan 6 kohdan tai tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti asettaa sähköntoimitukselle kustannuksia alhaisemman hinnan edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)kotitalouksille asetettua hintaa sovelletaan enintään 80 prosenttiin kotitalouksien mediaanikulutuksesta, ja se säilyttää kannustimen kysynnän vähentämiseen;
b)toimittajien välillä ei esiinny syrjintää;
c)toimittajat saavat korvauksen siitä, että toimitukset alittavat kustannukset; ja
d)kaikilla sähköntoimittajilla on samoin perustein oikeus tehdä tarjouksia sähkön toimitushinnasta, joka on kustannuksia alhaisempi.”
11) Korvataan 71 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on saatettava 2 artiklan 8 ja 49 alakohdan, 3 ja 5 artiklan, 6 artiklan 2 ja 3 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan j ja l alakohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2–12 kohdan, 11 artiklan 3 ja 4 kohdan, 12–24 artiklan, 26, 28 ja 29 artiklan, 31 artiklan 1, 2 ja 4–10 kohdan, 32–34 artiklan, 36 artiklan, 38 artiklan 2 kohdan, 40 ja 42 artiklan, 46 artiklan 2 kohdan d alakohdan, 51 ja 54 artiklan, 57–58 artiklan, 59 artiklan 1 kohdan a, b ja d–y alakohdan, 59 artiklan 2 ja 3 kohdan, 59 artiklan 5–10 kohdan, 61–63 artiklan, 70 artiklan 1–3 alakohdan, 5 alakohdan b alakohdan ja 6 alakohdan sekä liitteiden I ja II noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on kuitenkin
a) saatettava 70 artiklan 5 alakohdan a alakohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019;
b) saatettava 70 artiklan 4 alakohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 25 päivänä lokakuuta 2020.
Jäsenvaltioiden on saatettava 2 artiklan 10 a, 10 b, 15 a ja 24 a alakohdan, 4 artiklan, 11 artiklan 1, 1 a ja 2 kohdan, 15 a artiklan, 18 a artiklan, 27 artiklan 1 kohdan, 27 a artiklan, 28 a artiklan, 31 artiklan 3 kohdan, 40 artiklan 7 kohdan, 59 artiklan 1 kohdan c ja z alakohdan, 59 artiklan 4 kohdan ja 66 a artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.”
3 artikla
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 muuttaminen
Muutetaan direktiivi (EU) 2018/2001 seuraavasti:
1) Muutetaan 4 artiklan 3 kohta seuraavasti:
a) korvataan toinen alakohta seuraavasti:
”Tätä varten tuki on suorissa hintatukijärjestelmissä annettava markkinapalkkiona, joka voisi olla muun muassa liukuva tai kiinteä. Edellistä virkettä ei sovelleta asetuksen (EU) 2019/944 19 b artiklan 2 kohdassa luetelluista uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön, johon sovelletaan mainitun asetuksen 19 b artiklan 1 kohtaa, tukemiseen.”
2) Korvataan 36 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 2–13, 15–31 ja 37 artiklan ja liitteiden II, III ja V–IX noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021. Jäsenvaltioiden on kuitenkin saatettava tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].
Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.”
4 artikla
Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2019/942 seuraavasti:
1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a) korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) antaa siirtoverkonhaltijoille, Sähkö-ENTSOlle, Kaasu-ENTSOlle, EU DSO -elimelle, asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustetulle keskitetylle kauppapaikalle, alueellisille koordinointikeskuksille ja nimetyille sähkömarkkinaoperaattoreille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia menetelmien ja ehtojen hyväksymisestä 4 artiklan 4 kohdan ja 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti; 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista tarjousalueiden arvioinneista; 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista teknisistä kysymyksistä; sääntelyviranomaisten välisestä välimiesmenettelystä 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti; 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin alueellisiin koordinointikeskuksiin liittyen; 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta menetelmien ja laskelmien sekä teknisten eritelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta; 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta menetelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta; 10 artiklassa tarkoitetuista vapautuksista; 11 artiklan d alakohdassa tarkoitetusta infrastruktuurista; sekä 12 artiklan nojalla tukkumarkkinoiden eheyteen ja tarkasteltavuuteen liittyvistä asioista;”
b) korvataan d alakohta seuraavasti:
d) tekee yksittäisiä päätöksiä tietojen antamisesta 3 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 8 artiklan c alakohdan mukaisesti; menetelmien ja ehtojen hyväksymisestä 4 artiklan 4 kohdan ja 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti; 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista tarjousalueiden arvioinneista; 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista teknisistä kysymyksistä; sääntelyviranomaisten välisestä välimiesmenettelystä 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti; 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin alueellisiin koordinointikeskuksiin liittyen; 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta menetelmien ja laskelmien sekä teknisten eritelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta; 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta menetelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta; 10 artiklassa tarkoitetuista vapautuksista; 11 artiklan d alakohdassa tarkoitetusta infrastruktuurista; 12 artiklan nojalla tukkumarkkinoiden eheyteen ja tarkasteltavuuteen liittyvistä asioista; 5 artiklan 9 kohdan nojalla virtuaalisia aluekeskuksia koskevien Sähkö-ENTSOn ehdotusten hyväksymisestä ja muuttamisesta; sekä 5 artiklan 10 kohdan nojalla sellaisten Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen ehdotusten hyväksymisestä ja muuttamisesta, jotka liittyvät joustotarpeista esitettäviä tietoja ja analyyseja koskeviin menetelmiin. ”
2) Lisätään 3 artiklan 2 kohtaan neljäs alakohta seuraavasti:
”Tätä kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettuun keskitettyyn kauppapaikkaan.”
3) Lisätään 4 artiklaan 9 kohta seuraavasti:
”9. ”Edellä olevaa 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettuun keskitettyyn kauppapaikkaan.”
4) Lisätään 5 artiklan 8 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:
”ACER seuraa asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettua keskitettyä kauppapaikkaa.”
5) Lisätään 5 artiklaan 9 kohta seuraavasti:
”9. ACER hyväksyy asetuksen (EU) 2019/943 9 artiklan 2 kohdan mukaisen Sähkö-ENTSOn ehdotuksen termiinimarkkinoiden virtuaalisten aluekeskusten perustamisesta ja tarvittaessa muuttaa sitä.”
6) Lisätään 5 artiklaan 10 kohta seuraavasti:
”10. ACER hyväksyy asetuksen (EU) 2019/943 19 e artiklan 5 kohdan mukaisen Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen yhteisen ehdotuksen, joka liittyy joustotarpeista esitettäviä tietoja ja analyyseja koskeviin menetelmiin, ja tarvittaessa muuttaa sitä.”
7) Lisätään 15 artiklaan 5 kohta seuraavasti:
”5. ACER antaa asetuksen (EU) 2019/943 19 e artiklan 6 kohdan mukaisesti kertomuksen, jossa analysoidaan joustotarpeita koskevia kansallisia arviointeja ja annetaan sääntelyviranomaisten havaintoja koskevia suosituksia kysymyksistä, joilla on rajat ylittävää merkitystä.”
5 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan [xxx] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – ’VIRASTOT’
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t)
1.3.Ehdotus/aloite liittyy
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
1.4.4.Tulosindikaattorit
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – ’VIRASTOT’
1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2019/943, direktiivin (EU) 2019/944, direktiivin (EU) 2018/2001 ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamiseksi.
1.2. Toimintalohko(t)
Toimintalohko: Energia
Toiminto: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
1.3. Ehdotus liittyy
X uuteen toimeen
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 29
X käynnissä olevan toimen jatkamiseen
yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.4. Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1. Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Ks. perusteluosa.
1.4.2. Erityistavoite (Erityistavoitteet)
Seuraavissa erityistavoitteissa keskitytään niihin, joita käsitellään säännöksillä, jotka edellyttävät lisäresursseja ACERilta ja energian pääosastolta.
Erityistavoite 1:
Termiinimarkkinoiden helpottaminen. Määritellään uudet termiinimarkkinoiden kaupankäynnin keskukset.
Erityistavoite 2:
Joustoratkaisujen, erityisesti kulutusjouston, helpottaminen
Erityistavoite 3:
Varmistetaan toimittajien suojautuminen ja viimesijaisia toimittajia koskevat oikeudenmukaiset säännöt. Annetaan asiakkaille oikeus energian yhteiskäyttöön.
1.4.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Lisäresurssit antavat ACERille ja energian pääosastolle mahdollisuuden hoitaa EU:n lainsäädännön mukaiset tehtävänsä tämän ehdotuksen vaatimusten mukaisesti.
1.4.4. Tulosindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.
Ks. perusteluosa aloitteen edistymisen ja saavutusten seurannan osalta.
a) Vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus: indikaattoreiden pitäisi mahdollistaa suoriutumisen seuranta tarjoamalla säännöllisesti tietoa edistymisestä ja saavutuksista ohjelmakauden aikana.
b) Tehokkuus: tietojen keruuta ja käsittelyä koskevat prosessit olisi optimoitava siten, että vältetään tarpeettomat tai päällekkäiset tietopyynnöt.
c) Indikaattorien merkityksellisyys ja tarve rajoittaa niihin liittyvää hallinnollista rasitusta.
d) Selkeys: indikaattorit olisi esitettävä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa niitä tukevine metatietoineen ja sellaisessa muodossa, joka helpottaa oikeaa tulkintaa ja tarkoituksenmukaista viestintää.
1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Seuraavassa arvioinnissa, siltä osin kuin se koskee ACERia, otetaan huomioon riippumattoman konsultin vuosina 2020–2021 tekemät arviot resurssien tarpeesta vastaavissa tehtävissä vuonna 2023.
Erityistavoite 1: Määritellään uudet termiinimarkkinoiden kaupankäynnin keskukset (9 artikla)
Asetukseen lisätään uusi säännös, jonka mukaan Sähkö-ENTSOn on toimitettava ACERille ehdotus termiinimarkkinoiden virtuaalisten keskusten perustamisesta. ACERin on joko hyväksyttävä se tai muutettava sitä kuuden kuukauden kuluessa. Tällaisten virtuaalisten keskusten perustamisen jälkeen voidaan odottaa, että ACERin on jatkettava niiden seurantaa. ACERin tehtävänä on myös valvoa, että keskitetty kauppapaikka noudattaa EU:n lainsäädäntöä.
ACER
Tällaisten keskusten suunnittelu on ratkaisevan tärkeää, jotta ne voivat parantaa termiinimarkkinoiden likviditeettiä ja korvata aluekohtaiset tuotteet. Alueesta keskukseen ‑malli merkitsee merkittävää ajattelutavan muutosta nykyiseen malliin verrattuna. Erityisesti on suoritettava seuraavat uudet tehtävät:
Termiinikaupan keskusten (ainakin Core ja Nordic, mahdollisesti muiden) hinnanmuodostuksen suunnittelu (mukaan lukien yksityiskohtaiset tutkimukset) sekä aiheeseen liittyvän uuden menetelmän hyväksyminen
Tarjottavien pitkän aikavälin siirto-oikeustuotteiden suunnittelu (mukaan lukien yksityiskohtaiset tutkimukset) (maantieteellinen kattavuus ja suunnittelu)
Mahdolliset suojautumismahdollisuuksia koskevat päätökset, jotka johtuvat kansallisten sääntelyviranomaisten toiminnan tehostumisesta seuraavista uusista vaatimuksista
Uuteen keskusmalliin liittyvät seurantatoimet (pitkän aikavälin siirto-oikeuksien volyymit, keskuksen likviditeetti, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien arvottaminen jne.)
Kun otetaan huomioon termiinimarkkinoiden kasvava merkitys, arvioidaan, että virtuaalisiin keskuksiin ja keskitettyyn kauppapaikkaan liittyvään työhön tarvitaan vähintään yksi kokoaikavastaava työntekijä.
Energian pääosasto
Kun otetaan huomioon, että termiinimarkkinoiden merkitys kasvaa ja ne täydentävät mutta eivät korvaa lyhyemmän aikavälin sähkömarkkinoita (vuorokautiset, päivänsisäiset, tasehallinta), uusien säännösten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamisen arvioidaan aiheuttavan energian pääosastolle yhtä kokoaikavastaavaa työntekijää vastaavan työmäärän.
Erityistavoite nro 2: Joustoratkaisujen, erityisesti kulutusjouston, helpottaminen
Kunkin jäsenvaltion sääntelyviranomaisen on joka toinen vuosi arvioitava sähköjärjestelmän joustotarvetta verkonhaltijoilta saatavien tietojen ja analyysien perusteella ja laadittava siitä raportti. Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen on koordinoitava verkonhaltijoita näiden tietojen ja analyysien osalta. Tätä varten Sähkö-ENTSOn ja EU DSO:n on ehdotettava menetelmää. ACERin on joko hyväksyttävä se tai muutettava sitä kuuden kuukauden kuluessa. Sääntelyviranomaisten on toimitettava kansalliset arviointinsa ACERille. ACERin on tämän jälkeen annettava kertomus 12 kuukauden kuluessa.
Jäsenvaltioiden on asetettava kulutusjoustoa koskevat kansalliset tavoitteet ja sisällytettävä ne kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa. Kapasiteettimekanismia soveltavien jäsenvaltioiden on otettava kulutusjousto huomioon kapasiteettimekanismin suunnittelussa. Muissa säännöksissä säädetään siitä, milloin joustavuuden tukijärjestelmille voidaan myöntää taloudellista tukea, ja tällaisten järjestelmien suunnitteluperiaatteista.
Tähän erityistavoitteeseen liittyy myös uusia säännöksiä, jotka koskevat ”huipuntasaustuotteita” ja mittauslaitteista saatavien tietojen käyttöä.
ACER
ACERin työmäärän, joka liittyy joustotarpeita koskevien tietojen ja analyysien osalta sovellettavien menetelmien hyväksymiseen tai muuttamiseen, voidaan odottaa vastaavan työmäärää, joka liittyy Sähkö-ENTSOn laatiman eurooppalaisten resurssien riittävyysarviointia koskevan menetelmäluonnoksen hyväksymiseen tai muuttamiseen, eli se edellyttää 0,75 kokoaikavastaavaa työntekijää. ACERin työmäärän, joka liittyy joustavuutta koskevan kertomuksen laatimiseen joka toinen vuosi, voidaan odottaa vastaavan työmäärää, joka liittyy siirto- ja jakelutariffeihin sovellettavien menetelmien parhaita käytäntöjä koskevan kertomuksen laatimiseen joka toinen vuosi asetuksen (EU) 2019/943 18 artiklan 9 kohdan mukaisesti, eli se edellyttää 0,5 kokoaikavastaavaa työntekijää. Lisätyömäärää voidaan odottaa joustoratkaisujen helpottamisesta resurssien riittävyyden arviointiin aiheutuvien vaikutusten johdosta: eurooppalaisten resurssien riittävyysarviointiin liittyvä ACERin työmäärä todennäköisesti kasvaa. Lisäksi jos Sähkö-ENTSO tai EU DSO -elin ei noudata EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, ACER voi joutua pyytämään tietoja 3 artiklan 2 kohdan mukaisella päätöksellä tai ACER voi yhdessä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa joutua toteuttamaan toimia asetuksen (EU) 2019/942 4 artiklan 6–8 kohdan nojalla. Sen vuoksi arvioidaan, että erityistavoitteen 2 täytäntöönpanoon tarvitaan yhteensä kaksi kokoaikavastaavaa työntekijää.
Energian pääosasto
Erityistavoite 2 tekee kapasiteettimekanismeja (sekä edeltävää täytäntöönpanosuunnitelmaa että valtiontukiprosessia) koskevasta komission arvioinnista monimutkaisemman. Lisäksi jäsenvaltiot raportoivat kulutusjoustoa koskevista kansallisista tavoitteistaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa yhteydessä. Komission on käsiteltävä nämä tiedot. Sen vuoksi arvioidaan, että tämä luo energian pääosastolle uuden työmäärään, joka vastaa yhtä kokoaikavastaavaa työntekijää.
Erityistavoite nro 3: Varmistetaan toimittajien suojautuminen ja viimesijaisia toimittajia koskevat oikeudenmukaiset säännöt. Annetaan asiakkaille oikeus energian yhteiskäyttöön.
ACER
Ei sovelleta
Energian pääosasto
Erityistavoitteeseen nro 3 sisältyy sähködirektiivin uusia sääntöjä, joiden asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa komission on seurattava. Lisäksi, koska se koskee suoraan kuluttajia, se voi johtaa lukuisiin valituksiin, kirjeisiin jne. Sen vuoksi arvioidaan, että tämä luo energian pääosastolle uuden työmäärään, joka vastaa yhtä kokoaikavastaavaa työntekijää.
Yleistehtävät
ACER
Edellä kuvattujen kokoaikaisiksi muutettujen lisätyöntekijöiden tehtäviin ei sisälly yleistehtäviä. Tarvitaan yksi kokoaikavastaava työntekijä, mieluiten AST, joka korvaa hallintopalveluosastossa työskentelevän väliaikaisen henkilöstön jäsenen.
Energian pääosasto
Ei sovelleta
1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Ks. perusteluosa.
1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset
Aiemmista lainsäädäntöehdotuksista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ACERin henkilöstötarpeet aliarvioidaan helposti. Vuoden 2009 kolmannen sisämarkkinapaketin yhteydessä henkilöstötarpeiden aliarviointi johti rakenteelliseen henkilöstövajeeseen (joka ratkaistiin kattavasti vasta EU:n vuoden 2022 talousarviosta alkaen). Jotta vältettäisiin tällaisten seurausten toistuminen, tämän ehdotuksen osalta henkilöstötarpeet arvioidaan usean vuoden ajaksi.
1.5.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Tämä aloite sisältyy komission vuoden 2023 työohjelmaan osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
1.5.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Kokoaikavastaavia tarvitaan lisätehtäviin, kun taas nykyiset tehtävät eivät vähene lähitulevaisuudessa.
1.6.
Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
kesto on rajattu
Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV
Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV.
X Kestoa ei ole rajattu
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7. Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 30
X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
toimeenpanovirastoja
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
X varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;
julkisoikeudellisille yhteisöille
sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;
sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;
elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
Huomautukset
2. HALLINNOINTI
2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Varainhoitoasetuksensa mukaan ACERin on toimitettava ohjelma-asiakirjansa yhteydessä vuotuinen työohjelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot sekä taloudellisista resursseista että henkilöresursseista kunkin toteutetun toimen osalta.
ACER raportoi kuukausittain energiapääosastolle talousarvion toteuttamisesta, myös sitoumuksista, ja maksuista talousarvion osastoittain sekä avointen virkojen määrästä henkilöstötyypeittäin.
Lisäksi energian pääosasto on suoraan edustettuna ACERin hallintoelimissä. Energian pääosasto saa johtokunnassa olevien edustajiensa kautta tiedon talousarvion käytöstä ja henkilöstötaulukosta jokaisessa sen vuoden aikana pidettävässä kokouksessa.
Lisäksi ACERiin sovelletaan varainhoitosääntöjen mukaisesti vuotuisia vaatimuksia raportoida toiminnasta ja resurssien käytöstä johtokunnan ja sen vuotuisen toimintakertomuksen kautta.
Energian pääosaston suoraan toteuttamat tehtävät seuraavat vuotuista suunnittelu- ja seurantajaksoa, jota komissio ja toimeenpanovirastot toteuttavat, mukaan lukien tulosten raportointi energian pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.
2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1. Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Vaikka ACERin on kehitettävä uutta asiantuntemusta, on kuitenkin kustannustehokkainta osoittaa tämän ehdotuksen mukaiset uudet tehtävät olemassa olevalle virastolle, joka jo hoitaa samanlaisia tehtäviä.
Energian pääosasto laati valvontastrategian, jonka avulla se hallinnoi suhteitaan ACERiin osana komission vuoden 2017 sisäisen valvonnan kehystä. ACER tarkisti ja hyväksyi oman sisäisen valvonnan kehyksensä joulukuussa 2018.
2.2.2. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Suurin riski on virheellinen arvio tämän ehdotuksen aiheuttamasta työmäärästä, kun otetaan huomioon, että ehdotus tuo mukanaan uusia tehtäviä. Tämä riski on hyväksyttävä, sillä kuten kokemus on osoittanut, jos alkuperäiseen ehdotukseen ei sisälly lisäresurssitarpeita, tilannetta on hyvin vaikea korjata myöhemmin.
Se, että ehdotukseen sisältyy useita uusia tehtäviä, vähentää tätä riskiä, sillä vaikka joidenkin tulevien tehtävien työmäärä voidaan aliarvioida, toiset voidaan yliarvioida, jolloin tehtäviä voidaan tarvittaessa järjestellä uudelleen.
2.2.3. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Lisätehtävien osoittamisen ACERin nykyiseen toimeksiantoon ei odoteta aiheuttavan erityistä lisävalvontaa ACERille, joten valvontakustannusten ja hallinnoitujen varojen arvon välinen suhde säilyy muuttumattomana.
Energian pääosastolle osoitetut tehtävät eivät myöskään aiheuta lisävalvontaa eivätkä muuta valvontakustannusten suhdetta.
2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta
ACER soveltaa EU:n erillisvirastojen petostentorjuntaperiaatteita komission lähestymistavan mukaisesti.
ACER hyväksyi maaliskuussa 2019 uuden petostentorjuntastrategian, jolla kumottiin ACERin johtokunnan päätös 13/2014. Uusi kolmivuotinen strategia perustuu seuraaviin tekijöihin: vuotuinen riskinarviointi, eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta, väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt, arkaluonteisten tehtävien hallintaa koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt sekä etiikkaan ja lahjomattomuuteen liittyvät toimenpiteet.
Energian pääosasto hyväksyi myös tarkistetun petostentorjuntastrategian vuonna 2020. Energian pääosaston petostentorjuntastrategia perustuu komission petostentorjuntastrategiaan ja sisäisesti tehtyyn erityiseen riskinarviointiin, jonka tarkoituksena on tunnistaa petoksille altteimmat alat, jo käytössä olevat valvontatoimet sekä tarvittavat toimet, joilla parannetaan energian pääosaston valmiuksia ehkäistä, havaita ja korjata petoksia.
Sekä ACER-asetuksella että julkisiin hankintoihin sovellettavilla sopimusmääräyksillä varmistetaan, että komission yksiköt, myös OLAF, voivat suorittaa tarkastuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia OLAFin suosittelemien vakiosäännösten mukaisesti.
3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Menolaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Numero
|
JM/EI-JM 31 |
EFTA-mailta 32 |
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 33 |
muilta kolmansilta mailta |
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
|
|
02 |
02 10 06 ja ITERiä koskeva budjettikohta |
JM/EI-JM |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Menolaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Numero
|
JM/EI-JM |
EFTA-mailta |
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta |
muilta kolmansilta mailta |
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
|
|
[XX.YY.YY.YY] |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
KYLLÄ/EI |
||
3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
01 |
Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous |
|
ACER |
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||
|
Osasto 1: |
Sitoumukset |
(1) |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
2,736 |
||||
|
Maksut |
(2) |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
2,736 |
|||||
|
Osasto 2: |
Sitoumukset |
(1a) |
|||||||||
|
Maksut |
(2a) |
||||||||||
|
Osasto 3: |
Sitoumukset |
(3a) |
|||||||||
|
Maksut |
(3b) |
||||||||||
|
ACERin määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
=1+1a +3a |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
2,736 |
||||
|
Maksut |
=2+2a +3b |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
2,736 |
|||||
|
|
7 |
”Hallintomenot” |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||
|
Energian pääosasto |
||||||||||
|
□ Henkilöresurssit |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
2,052 |
|||||
|
□ Muut hallintomenot |
||||||||||
|
Energian pääosasto YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
2,052 |
||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 34 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
2,052 |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
1,197 |
1,197 |
1,197 |
1,197 |
4,788 |
||||
|
Maksut |
1,197 |
1,197 |
1,197 |
1,197 |
4,788 |
|||||
3.2.2. Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset |
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||||||||||
|
TUOTOKSET |
|||||||||||||||||||
|
Tyyppi 35 |
Keskimäär. kustannukset |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lukumäärä yhteensä |
Kustannukset yhteensä |
||
|
ERITYISTAVOITE 1… 36 |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma, erityistavoite 1 |
|||||||||||||||||||
|
ERITYISTAVOITE 2... |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma, erityistavoite 2 |
|||||||||||||||||||
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|||||||||||||||||||
Tarvittaessa määrät vastaavat virastolle maksettavan unionin rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen (maksut ja palkkiot) summaa.
3.2.3. Arvioidut vaikutukset ACERin henkilöresursseihin
3.2.3.1. Tiivistelmä
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tarvittaessa määrät vastaavat virastolle maksettavan unionin rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen (maksut ja palkkiot) summaa.
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
YHTEENSÄ |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka) |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
0,513 |
2,052 |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat) |
0,171 |
0,171 |
0,171 |
0,171 |
0,684 |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST/SC-palkkaluokat) |
|||||
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt |
|||||
|
Kansalliset asiantuntijat |
|
YHTEENSÄ |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
0,684 |
2,736 |
Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
YHTEENSÄ |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka) |
3 |
3 |
3 |
3 |
3 |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat) |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST/SC-palkkaluokat) |
|||||
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt |
|||||
|
Kansalliset asiantuntijat |
|
YHTEENSÄ |
4 |
4 |
4 |
4 |
4 |
Kokoaikavastaavien suunniteltu palvelukseenottopäivä on 1. tammikuuta 2024.
3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuupääosastossa
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi 2026 |
Vuosi 2027 |
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
|||||
|
·Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||||||
|
20 01 02 01 ja 20 01 02 02 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
3 |
3 |
3 |
3 |
|||||
|
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot) |
|||||||||
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
□ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 37 |
|||||||||
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) |
|||||||||
|
Budjettikohdat (täsmennettävä) 38 |
– päätoimipaikassa
39
|
(1) |
|||||||
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
(2) |
||||||||
|
01 01 01 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
|||||||||
|
YHTEENSÄ |
3 |
3 |
3 |
3 |
|||||
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
Kolme uutta kokoaikavastaavaa (AD) tarvitaan seuraavia lisätehtäviä varten: ·Varmistaa uusien säännösten asianmukainen täytäntöönpano. ·Lisäksi jäsenvaltiot raportoivat kulutusjoustoa koskevista kansallisista tavoitteistaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa yhteydessä. Komission on käsiteltävä nämä tiedot. ·Seurata, että jäsenvaltiot saattavat sähködirektiivin uudet säännöt asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat ne täytäntöön. Koska aloite koskee suoraan kuluttajia, se voi johtaa lukuisiin valituksiin, kirjeisiin jne. |
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
Ei sovelleta |
3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
X Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Aloite on käynnistetty nykyisen energiakriisin vuoksi, eikä sitä siten otettu huomioon monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden laskennassa. Koska tämä erityisaloite on uusi, se edellyttää uudelleenjärjestelyjä sekä ACERin rahoitusosuutta koskevan kohdan osalta että sen budjettikohdan osalta, jolla tuetaan energian pääosaston lisätyötä. Tässä rahoitusselvityksessä kuvattu ACERiin kohdistuva talousarviovaikutus kompensoidaan tekemällä vastaava vähennys ITER-budjettikohdan suunniteltuihin menoihin.
Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 40 .
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
Yhteensä |
|||
|
Rahoitukseen osallistuva taho |
||||||||
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ |
||||||||
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutukset omiin varoihin
vaikutukset muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tulopuolen budjettikohta: |
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna |
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 41 |
||||||
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
||||
|
Momentti …. |
||||||||
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.