—

ottaa huomioon Beata Kempan koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, jonka toimitti 13. joulukuuta 2022 Warsawa-Mokotówin piirioikeuden XIV rikosasioiden jaosto yksityishenkilön haastehakemuksen johdosta vireille tulleessa rikosasiassa ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. helmikuuta 2023,

—

on kuullut Beata Kempaa työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011, 17. tammikuuta 2013 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot (1),

—

ottaa huomioon Puolan tasavallan perustuslain 105 §:n 2 momentin ja 108 §:n sekä Puolan parlamentin alahuoneen tai senaatin jäsenen tehtävien hoitamisesta 9. toukokuuta 1996 annetun lain 7 b §:n 1 momentin ja 7 c §:n 1 momentin,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0346/2023),

A.

ottaa huomioon, että Warsawa-Mokotówin piirioikeuden XIV rikosasioiden jaoston tuomari toimitti 13. joulukuuta 2022 Puolasta valitun Euroopan parlamentin jäsenen Beata Kempan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, jonka yksityishenkilö oli esittänyt piirioikeudelle pontimenaan Laki ja oikeus -puolueen Twitter-tilin julkaisu, jonka väitettiin sisältävän vihaan kansallisuuden, etnisen alkuperän, rodun tai uskonnon perusteella yllyttävää sisältöä; ottaa huomioon, että kyseisen toissijaista syyteoikeuttaan käyttävän henkilön valtuuttama avustaja toimitti Warsawa-Mokotówin piirioikeudelle haastehakemuksen 17. marraskuuta 2021; ottaa huomioon, että valtuutettu avustaja pyysi lisäksi tuomioistuinta välittämään Euroopan parlamentille päämiehensä pyynnön luvan saamiseksi rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen Beata Kempaa vastaan;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 12 kohdan mukaisesti kyseisen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön toimitti oikeusviranomainen; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan vaatimukseen, että koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön esittää ”jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen”, sillä nämä kaksi käsitettä eivät ole identtisiä; toteaa, että ilmaisun ”jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” merkitys määräytyy sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella ja että Puolan tapauksessa on tarkasteltava Puolan parlamentin alahuoneen tai senaatin jäsenen tehtävien hoitamisesta 9. toukokuuta 1996 annetun lain 7 b §:n 1 momentin säännöksiä, joiden mukaan pyyntö luvan saamiseksi rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen parlamentin alahuoneen tai senaatin jäsentä vastaan virallisen syytteen alaisesta rikoksesta on esitettävä valtakunnansyyttäjän välityksellä, sekä että käsillä olevassa tapauksessa pyyntö osoitettiin valtakunnansyyttäjälle, joka kuitenkin palautti sen esittäjälle sillä perusteella, että ”yksityinen syyteoikeus” kattaa myös ”toissijaisen syyteoikeuden” ja että toimivalta esittää parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö on asiaa käsittelevällä tuomioistuimella;

C.

ottaa huomioon, että toissijaista syyteoikeuttaan käyttävän henkilön valtuuttama avustaja haki tuomioistuimelta lupaa aloittaa rikosoikeudellinen menettely muun muassa Beata Kempaa vastaan Puolan rikoslain 256 §:n 2 momentissa tarkoitetun teon johdosta;

D.

ottaa huomioon, että sosiaalisessa mediassa Laki ja oikeus -puolueen Twitter-tilillä julkaistiin 17. lokakuuta 2018 vaalimainosfilmi ”Bezpieczny samorząd” (Turvallista kunnallishallintoa) Puolassa 21. lokakuuta 2018 pidettyjen kuntavaalien yhteydessä; ottaa huomioon, että sen levittämiseen osallistui muun muassa Beata Kempa; ottaa huomioon, että julkaisun väitetään yllyttäneen vihaan muslimimaahanmuuttajia kohtaan;

E.

ottaa huomioon, että Beata Kempa on yksi samankaltaisessa tilanteessa olevista henkilöistä, joita syytetään kyseisen epäillyn rikkomuksen vuoksi, ja että ainoana erona on se, että hän nauttii tällä hetkellä koskemattomuutta Euroopan parlamentin jäsenenä; toteaa, että on siis muistettava, että Beata Kempa ei ole ainoa henkilö, joka voidaan asettaa syytteeseen kyseisessä asiassa;

F.

ottaa huomioon, että Beata Kempa valittiin Euroopan parlamenttiin 26. toukokuuta 2019 pidetyissä vaaleissa;

G.

toteaa, että epäilty rikos ei liity Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuihin, Beata Mazurekin Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiin mielipiteisiin tai äänestyksiin; toteaa, että tässä tapauksessa koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö koskee seikkoja, jotka liittyvät paikalliseen toimintaan ennen kuin hän sai Euroopan parlamentin jäsenen aseman ja siten koskemattomuuden;

H.

ottaa huomioon, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeudenkäynneiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

I.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

J.

ottaa huomioon, että 2. huhtikuuta 1997 annetun Puolan tasavallan perustuslain 105 §:n 2 momentin ja 108 §:n sekä Puolan parlamentin alahuoneen tai senaatin jäsenen tehtävien hoitamisesta 9. toukokuuta 1996 annetun lain (2) 7 §:n 1, 2 ja 4 momentin, 7 b §:n 1 momentin ja 7 c §:n 1 momentin mukaan jäsentä ei voida kuulla epäiltynä eikä häntä voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ilman Euroopan parlamentin lupaa;

K.

ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä ”syytettynä” (3);

L.

ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että oikeusmenettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa ja siten Euroopan parlamenttia;