EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.11.2023

COM(2023) 732 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

innovaatiorahaston täytäntöönpanosta vuonna 2022

Sisältö

1    JOHDANTO    

2    INNOVAATIORAHASTON KESKEISET VÄLITAVOITTEET VUONNA 2022    

3    LAAJAMITTAISIA HANKKEITA KOSKEVA TOINEN EHDOTUSPYYNTÖ (LSC-2021)    

3.1    Hankkeiden osallistuminen ehdotuspyyntöön    

3.2    Ehdotuspyynnön budjetti ja pyydetty rahoitustuki    

3.3    Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet    

3.3.1    Alat    

3.3.2    Maantieteellinen jakautuminen    

3.3.3    Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali    

3.3.4    Valmiusaste    

3.3.5    Innovoinnin taso ja skaalautuvuuspotentiaali    

4    PIENIMUOTOISIA HANKKEITA KOSKEVA TOINEN EHDOTUSPYYNTÖ (SSC-2021)    

4.1    Ehdotuspyynnön budjetti ja pyydetty rahoitustuki    

4.2    Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet    

4.2.1    Alat    

4.2.2    Maantieteellinen jakautuminen    

4.2.3    Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali    

4.2.4    Valmiusaste    

4.2.5    Innovoinnin taso ja skaalautuvuuspotentiaali    

5    INNOVAATIORAHASTON KUMULATIIVISET TULOKSET VUODEN 2022 LOPPUUN MENNESSÄ    

5.1    Hankkeiden osallistuminen ehdotuspyyntöihin    

5.2    Ehdotuspyyntöjen budjetti ja pyydetty rahoitustuki    

5.3    Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet    

5.3.1    Kategoriat ja toimialat    

5.3.2    Maantieteellinen jakautuminen    

5.3.3    Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali    

5.3.4    Valmiusaste    

5.4    Tuetut innovatiiviset teknologiat    

5.5    Vaikutus EU:n muihin politiikkatavoitteisiin    

5.5.1    Synergia muiden rahoitusvälineiden kanssa    

5.5.2    Puhtaan teknologian ratkaisuja koskevan tietämyksen jakaminen    

6    HANKEKEHITYSTUKI VÄHEMMÄN KEHITTYNEILLE HANKKEILLE    

7    PÄÄTELMÄT JA SEURAAVAT VAIHEET    

1JOHDANTO

1.1Innovaatiorahaston konteksti ja tavoitteet

Innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden demonstroimiseksi. Se rahoitetaan Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä, ja sillä tuetaan Euroopan unionin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unioni (EU) on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vuonna 2021 hyväksytty eurooppalainen ilmastolaki 1 on yksi keskeisistä aloitteista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi. Siinä asetetaan vuodelle 2030 kunnianhimoisia tavoitteita, jotka koskevat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönottoa ja energiatehokkuutta. Asetuksella pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavia ponnisteluja, mukaan lukien sääntelytoimet ja julkisen sektorin tuki innovoinnin edistämiseksi sekä hiilettömien ja vähähiilisten ratkaisujen markkinoille tulon nopeuttamiseksi.

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan EU:n politiikan kulmakivi ja keskeinen väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Se perustettiin vuonna 2005 2 , ja se luo maailman ensimmäiset – ja nyt maailman suurimmat – hiilimarkkinat, jotka kattavat noin 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tarkistetulla päästökauppadirektiivillä perustettiin vuonna 2018 innovaatiorahasto, jossa käytetään 450 miljoonan päästöoikeuden huutokaupasta saatuja tuloja vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liittyvän innovoinnin tukemiseen EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla. Kun innovaatiorahastoa koskeva delegoitu asetus 3 hyväksyttiin vuonna 2019, rahasto aloitti virallisesti toimintansa, jossa myönnetään avustuksia ja rahoitusosuuksia rahoitusta yhdistäviin toimiin tukikelpoisten hankkeiden asiaankuuluvien kustannusten tukemiseksi.

Innovaatiorahasto on nyt yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista innovatiivisten hiilettömien ja vähähiilisten teknologioiden kaupallista demonstrointia varten. Rahaston tavoitteena on tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joilla vähennetään Euroopan hiilidioksidipäästöjä ja tuetaan siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta. Innovaatiorahastosta tarjotaan rahoitusta viidellä keskeisellä alalla: i) energiavaltaiset teollisuudenalat, ii) uusiutuvan energian teknologiat, iii) hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi, iv) energian varastointi ja v) nettopäästötön liikkuminen ja rakennukset.

Heinäkuussa 2021 Euroopan komissio hyväksyi EU:n päästökauppadirektiivin tarkistuksen 4  osana lainsäädäntötoimista koostuvaa 55-valmiuspakettia, jolla pannaan täytäntöön EU:n vuoteen 2030 ulottuvat kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet. Toimenpidepakettiin sisältyi innovaatiorahastoa koskevien säännösten muuttaminen, ja siinä oli kolme pääasiallista näkökohtaa, jotka esitetään jäljempänä olevissa luetelmakohdissa.

I)Innovaatiorahastoon myönnettiin lisää päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia: määrä nousi 450 miljoonasta noin 530 miljoonaan. Tämä tarkoittaa, että innovaatiorahastosta asetetaan saataville arviolta 40 miljardia euroa investointeja varten vuosina 2020–2030 5 .

II)Rahoituksen soveltamisalaa on laajennettu sekä alojen (joihin kuuluvat nyt myös meriliikenne, ilmailu, rakennukset ja tieliikenne) että innovaatiotason osalta (valmiusasteeltaan pidemmällä olevat teknologiat ovat nyt tukikelpoisia).

III)Käyttöön on otettu uusi tukimekanismi, jonka avulla hankkeet valitaan
tarjouskilpailumenettelyn (eli huutokaupan) perusteella. Näin voidaan ottaa käyttöön tukijärjestelmiä, kuten kiinteän preemion sopimuksia, hinnanerosopimuksia tai hiilen hinnanerosopimuksia, jotka kattavat jopa 100 prosenttia niiden asiaankuuluvista kustannuksista.

Kaavio1: Innovaatiorahaston keskeiset osat EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisen jälkeen

Komissio valmistelee innovaatiorahaston oikeudellisen kehyksen 6 muuttamista sen varmistamiseksi, että se i) on kaikilta osin yhdenmukainen päästökauppadirektiivin viimeisimpien muutosten kanssa ja ii) hyödyntää täytäntöönpanon ensimmäisinä vuosina saatuja kokemuksia. Delegoidun asetuksen lopullinen versio on tarkoitus hyväksyä vuoden 2023 loppuun mennessä.

EU:n päästökauppadirektiivin 7 mukaisesti komissio raportoi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen joka vuosi ilmastonmuutoskomitealle innovaatiorahaston täytäntöönpanosta.

1.2Yleiskatsaus innovaatiorahaston toiminnasta

Innovaatiorahastosta pyritään tukemaan innovatiivisia teknologioita, tekniikoita ja prosesseja i) joilla voidaan vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla; ii) jotka voidaan toistaa laajasti markkinoilla; ja iii) jotka ovat kustannustehokkaita. Innovaatiorahaston avulla rahoitusvajetta korjataan seuraavilla tavoilla: i) avustuksilla, jotka myönnetään ehdotuspyyntöjen tai huutokauppojen kautta; ii) muilla rahoitusjärjestelyillä, kuten rahoitusosuuksilla rahoitusta yhdistäviin toimiin; ja iii) hankekehitystukiohjelman kautta tarjottavalla teknisellä ja taloudellisella neuvontatuella.

Innovaatiorahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista tukea hankkeille, jotka demonstroivat erittäin innovatiivisia teknologioita, prosesseja tai tuotteita, joilla on merkittävät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä tukea myönnetään pääasiassa avustuksina, vaikka sitä voidaankin myöntää myös muissa muodoissa – kuten rahoitusosuuksina muiden EU:n investointitukivälineiden alaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin tai neuvontatukena hankekehitystukiohjelman kautta – jotka on määritelty innovaatiorahastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä. Innovaatiorahastosta myönnetyt avustukset voivat kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen asiaankuuluvista kustannuksista 8 , jos ne myönnetään säännöllisen ehdotuspyynnön kautta, tai jopa 100 prosenttia, jos ne myönnetään tarjouskilpailumekanismin kautta. Tällä suunnittelulla varmistetaan, että tuki kohdennetaan kustannustehokkaasti ja että liikkeelle saadaan myös yksityisiä investointeja.

Tämän vuoden 2022 kattavan kertomuksen raportointikauden loppuun mennessä innovaatiorahastosta oli myönnetty eniten rahoitusta avointen ehdotuspyyntöjen kautta. Nämä ehdotuspyynnöt käynnistettiin erikseen kahdelle eri hankeluokalle: toinen sisältää hankkeet, joiden arvioidut pääomamenot ovat alle 7,5 miljoonaa euroa (pienimuotoiset hankkeet), ja toinen hankkeet, joiden arvioidut pääomamenot ovat yli 7,5 miljoonaa euroa (laajamittaiset hankkeet). Riippumatta siitä, onko hanke laajamittainen vai pienimuotoinen, rahoitus myönnetään syrjimättä hankkeita niissä ehdotetun teknologian tyypin perusteella edellyttäen, että hanke toteutetaan jollakin innovaatiorahastosta tukikelpoisella alalla.

Ehdotukset arvioidaan viiden kriteerin perusteella: i) kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen, ii) innovatiivisuusaste, iii) tekninen, taloudellinen ja operatiivinen valmiusaste, iv) skaalautuvuuspotentiaali, ja v) kasvihuonekaasupäästöjen välttämisen kustannustehokkuus. Innovaatiorahastosta tuetaan erittäin innovatiivisia hankkeita, jotka helpottavat teollisten ekosysteemien kokonaisvaltaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Jotta hankkeita voitaisiin harkita rahoitettaviksi, niiden on osoitettava enemmän kuin vain vähäistä innovatiivisuutta EU:n parhaan tekniikan tasoon verrattuna. Valittujen hankkeiden arvioidaan tyypillisesti olevan joko erittäin vahvoja innovaatioita tai läpimurtoinnovaatioita. Näillä hankkeilla on myös erittäin korkea teknologinen valmiusaste ja merkittävä skaalautuvuuspotentiaali, eli ne i) mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennykset siirtämällä teknologian tai sen sovelluksen muihin paikkoihin ja muille aloille ja ii) sisältävät eri toimijoiden yhteistyötä alueellisessa ja Euroopan taloudessa. Innovaatiorahastosta tuetaan näin ollen erittäin innovatiivisia hankkeita, joilla autetaan Euroopan teollisia ekosysteemejä siirtymään kokonaisvaltaisesti ilmastoneutraaliuteen.

Innovaatiorahaston hankekehitystukiohjelman kautta tarjotaan lisäksi räätälöityä tukea avustusten ja teknisen avun muodossa lupaaville hankkeille, joita ei voitu valita ehdotuspyynnössä riittämättömän valmiusasteen vuoksi. Hankekehitystuen tavoitteena on auttaa näitä valitsematta jääneitä hankkeita nostamaan valmiusastettaan ja lisätä niiden onnistumismahdollisuuksia myöhemmissä innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä.

Innovaatiorahaston toiminnasta vastaa koordinoidusti neljä keskeistä toimijaa. Kunkin toimijan panosta käsitellään seuraavissa luetelmakohdissa.

·Euroopan komission ilmastotoimien pääosastolla (CLIMA) on kokonaisvastuu innovaatiorahaston täytäntöönpanosta, ja se tekee muun muassa päätökset rahoitustuen määrästä, politiikan painopisteistä ja kunkin ehdotuspyynnön keskeisistä osatekijöistä. Ilmastotoimien pääosastolla on myös kokonaisvastuu myöntämispäätösten tekemisestä.

·Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) on vastuussa i) ehdotuspyyntöjen käynnistämisestä, ii) ehdotuspyyntöjen arvioinnista, iii) avustussopimusten laatimisesta ja virallistamisesta, ja iv) seurannasta, valvonnasta ja maksuista hankkeiden täytäntöönpanon aikana.

·Euroopan investointipankki (EIP) vastaa hankekehitystuen tarjoamisesta valituille hankkeille.

·EU:n jäsenvaltioilla on keskeinen rooli yhteyden ottamisessa potentiaalisiin hakijoihin alueellaan ja niiden tukemisessa sekä hankkeita koskevien hakemusten tekemisessä (esim. jäsenvaltiotason tukijärjestelmien kautta) että hankkeiden täytäntöönpanossa (esim. helpottamalla lupamenettelyjä). Euroopan komissio kuulee jäsenvaltioita sekä i) rahoituspäätöksistä, joissa määritetään määräajoin järjestettävät innovaatiorahaston ehdotuspyynnöt, että ii) avustusten saajiksi valittujen hankkeiden luettelosta.

1.3Innovaatiorahaston panos EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen

Koska innovaatiorahaston tavoitteena on tukea eurooppalaisten nettonollateknologioiden ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa, se edistää useiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Jäljempänä olevissa luetelmakohdissa esitetään seitsemän keskeistä tavoitetta, joiden saavuttamista innovaatiorahasto edistää.

·Se edistää EU:n ilmastolain 9 tavoitteita, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

·Se edistää useissa aloitteissa asetettuja tavoitteita, jotka koskevat uusituvan vedyn käytön kehittämistä Euroopassa, kuten i) REPowerEU-aloitteessa 10 asetettua tavoitetta saada Euroopassa käyttöön 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä EU:n sisäisestä tuotannosta ja 10 miljoonaa tonnia kansainvälisestä tuonnista vuoteen 2030 mennessä; ii) EU:n vetystrategian 11 tavoitetta varmistaa, että Euroopassa on asennettuna vuoteen 2050 mennessä 40 gigawatin edestä elektrolyysilaitteita, jotka tuottavat yhteensä 40 miljoonaa tonnia vetyä; ja iii) uusiutuvan energian direktiivin 12 tavoitetta varmistaa, että teollisuudessa käytetystä vedystä 42 prosenttia on uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

·Se edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämistä koskevia EU:n tavoitteita, kuten REfuelEU Aviation -aloitteessa 13 asetettuja tavoitteita, joiden mukaan EU:n lentoasemilla saataville asetetusta polttoaineesta 2 prosenttia on kestävää lentopolttoainetta vuoteen 2025 mennessä (ja 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035 ja 70 % vuonna 2050). Se edistää myös biometaania koskevan toimintasuunnitelman tavoitetta nostaa biometaanin tuotanto EU:ssa 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä.

·Se edistää uusiutuvan energian direktiivin 14 ja REPowerEU-suunnitelman tavoitteita lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energialähteiden yhdistelmästä 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (tavoitteilla, joilla pyritään muun muassa kaksinkertaistamaan aurinkoenergian tuotanto vuoteen 2025 mennessä, asentamaan 600 gigawattia aurinkoenergiakapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, kaksinkertaistamaan lämpöpumppujen käyttöönottoaste ja edistämään kaukolämmitysjärjestelmien yhdistämistä geotermisen energian ja aurinkoenergian lähteisiin). Se edistää myös tavoitteita, jotka on asetettu merellä tuotettavaa energiaa koskevassa strategiassa 15 , jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä merituulivoiman asennetun kapasiteetin olisi oltava 300 gigawattia ja valtamerienergian asennetun kapasiteetin 40 gigawattia.

·Se edistää akkuasetuksen 16 tavoitteita vahvistaa EU:n sisäisten akkumarkkinoiden toimintaa (muun muassa itse tuotteiden, tuotanto- ja hävittämisprosessien, jäteakkujen ja kierrätettyjen materiaalien osalta) kiertotalouden edistämiseksi. Se edistää myös akkuasetuksen tavoitetta vähentää ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

·Sillä edistetään nettonollateollisuutta koskevan säädöksen  17 yleisiä tavoitteita, joiden tarkoituksena on innovoida ja laajentaa nettonollateknologioiden valmistuskapasiteettia siten, että EU:n yritykset pystyvät kattamaan vähintään 40 prosenttia näiden teknologioiden käyttöönottotarpeista EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Se edistää myös tavoitetta, jonka mukaan hiilidioksidin varastointikapasiteetin olisi oltava 50 Mt/vuosi vuoteen 2030 mennessä.

·Vuodesta 2023 alkaen innovaatiorahasto osallistuu aktiivisesti myös Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineeseen (STEP) 18 , jonka tavoitteena on panna täytäntöön ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia EU:n rahoitusvälineitä, jotta saadaan nopeasti käyttöön rahoitustukea yritysten strategisiin teknologioihin tekemien investointien edistämiseksi. Komissio ehdottaa 19 , että innovaatiorahastoa vahvistetaan viidellä miljardilla eurolla STEP-ohjelmasta ja että nämä varat korvamerkitään sellaisissa jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden tukemiseen, joiden asukaskohtainen BKT on alle EU:n keskiarvon. Väline myös lisää hankkeisiin ”suvereniteettimerkin” valintaprosessin aikana. Tämä on uusi merkki, jonka tarkoituksena on auttaa hankkeiden toteuttajia houkuttelemaan julkisia ja yksityisiä investointeja sertifioimalla hankkeen panos STEP-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen riippumatta siitä, onko hanke saanut EU:n rahoitusta.

Tuetut hankkeet tuovat myös sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Ne muun muassa luovat laadukkaita työpaikkoja vihreän siirtymän aloille, tukevat paikallisia talouksia ja lisäävät eri toimialojen välistä yhteistyötä innovoinnin ja kestävyyden edistämiseksi. Uusien teknologioiden, kuten elektrolyysilaitteiden ja akkujen, eurooppalaisen valmistuskapasiteetin tukeminen vahvistaa Euroopan teollista perustaa ja luo mittakaavaetuja, jotka parantavat näiden teknologioiden kilpailukykyä kansainvälisellä tasolla. Lisäksi innovaatiorahastolla voidaan auttaa käsittelemään oikeudenmukaisen vihreän siirtymän sosiaalisia ja työmarkkinoihin liittyviä näkökohtia tukemalla teollisen toiminnan muuttamista vähähiilisiksi vaihtoehdoiksi ja hyödyntämällä olemassa olevaa asiantuntemusta uudessa vihreässä taloudessa.

1.4Synergia EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa

Innovaatiorahastolla pyritään luomaan synergioita muiden investointitukivälineiden kanssa ja täydentämään niitä. Tällaisia välineitä ovat muun muassa i) InvestEU; ii) EIP:n lainaohjelmat; ja iii) muut EU:n rahoitusohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline. Lisätietoja näiden välineiden kanssa tähän mennessä saavutetusta synergiasta ja täydentävyydestä on tämän kertomuksen kohdassa 5.5.1.

1.5Puhtaan teknologian ratkaisuja koskevan tietämyksen jakaminen

Tietämyksen jakaminen on olennainen osa innovaatiorahastoa, koska se tukee innovaatiorahastosta tuettujen teknologioiden ja ratkaisujen toistamista ja nopeuttaa niiden yleistymistä markkinoilla.

Innovaatiorahastoa koskevassa delegoidussa asetuksessa edellytetään, että kaikkiin innovaatiorahastosta tukea hakeviin ehdotuksiin sisällytetään tietämyksenjakosuunnitelma sen varmistamiseksi, että ne i) levittävät aktiivisesti hankittua tietämystä; ii) kannustavat laajentamaan toimintaa kaupallisen valmiuden saavuttamiseksi; ja iii) nopeuttavat ehdotettujen teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista. Innovaatiorahastosta tukea saavien hankkeiden olisi asetettava hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskevat tiedot julkisesti saataville verkkosivustoillaan ja myös tuotava esiin hankkeen EU:lta saamat varat. Erityisen tärkeää on myös, että hankkeet keräävät saamiaan kokemuksia maksuedellytysten täyttymiseen 20 ja käyttöönottoon liittyvistä haasteista. Näiden tietojen odotetaan edistävän demonstroitujen teknologioiden yleistymistä markkinoilla ja pienentävän riskejä siirryttäessä vähähiilisten tuotteiden laajamittaiseen tuotantoon ja käyttöön.

Komissio käyttää hankkeista kerättyjä tietoja myöhemmän päätöksenteon tukena. Näitä tietoja käytetään myös muiden innovaatiorahaston hankkeiden, teollisuuden sidosryhmien ja tulevien hakijoiden tukemiseen. CINEA ja tietämyksenjakokehys varmistavat, että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot pysyvät luottamuksellisina. Tietämyksenjakokehykseen kuuluvat muun muassa seuraavat toimet: i) suljettujen ovien tapahtumat innovaatiorahaston hankkeiden välillä; ii) avointen ovien tapahtumat, joissa jaetaan tietämystä, vahvistetaan synergioita muiden EU:n rahoittamien hankkeiden ja jäsenvaltioiden kanssa ja autetaan levittämään tuotettua tietämystä; ja iii) tiedot innovaatiorahastosta tuetun hankkeen salkusta. Lisätietoja tietämyksenjaon parissa tähän mennessä tehdystä työstä on tämän kertomuksen kohdassa 5.1.2.

1.6Kertomuksen tarkoitus

Tässä kertomuksessa tehdään selkoa innovaatiorahaston täytäntöönpanon tilanteesta 31. joulukuuta 2022 ja esitetään i) vuonna 2022 toteutettujen ehdotuspyyntöjen ja hankekehitystuen tulokset; ii) innovaatiorahaston kumulatiiviset tulokset; ja iii) päätelmät ja odotetut jatkotoimet.

EU:n päästökauppadirektiivin 21 mukaisesti komissio raportoi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen joka vuosi ilmastonmuutoskomitealle innovaatiorahaston täytäntöönpanosta. Kertomuksessa olisi esitettävä toimiala- ja jäsenvaltiokohtainen analyysi hankkeista, joille on myönnetty rahoitusta, sekä siitä, miten kyseisten hankkeiden odotetaan edistävän ilmastoneutraaliuden saavuttamista EU:ssa vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista.

Tämän kertomuksen tarkoituksena on täyttää kyseinen vaatimus ja raportoida innovaatiorahaston täytäntöönpanosta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka. Siihen sisältyvät seuraavat tiedot:

I.yleiskatsaus innovaatiorahaston täytäntöönpanossa vuonna 2022 saavutetuista merkityksellisimmistä välitavoitteista;

II.tiedot vuonna 2022 toteutettujen innovaatiorahastoon liittyvien ehdotuspyyntöjen täytäntöönpanosta ja tuloksista;

III. innovaatiorahaston kumulatiiviset tulokset sen perustamisesta vuoden 2022 loppuun asti;

IV. tiedot hankekehitystuen täytäntöönpanon tilasta vuoden 2022 loppuun asti;

V.yleiskatsaus vuodelle 2023 suunnitelluista tärkeimmistä seuraavista vaiheista.

2INNOVAATIORAHASTON KESKEISET VÄLITAVOITTEET VUONNA 2022

Vuonna 2022 saavutetut innovaatiorahaston kuusi keskeistä välitavoitetta esitetään jäljempänä olevissa kohdissa.

1.Avustusten myöntäminen laajamittaisia hankkeita koskevassa toisessa ehdotuspyynnössä (LSC-2021). Ehdotuspyynnön kokonaisbudjetti oli 1,5 miljardia euroa hankkeille, joiden arvioidut pääomamenot ovat yli 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Ehdotuspyyntö käynnistettiin 26. lokakuuta 2021, ja avustukset myönnettiin 11. heinäkuuta 2022.

2.Pienimuotoisia hankkeita koskevan toisen ehdotuspyynnön (SSC-2021) käynnistäminen ja siihen liittyvien avustusten myöntäminen. Ehdotuspyynnön budjetti oli 100 miljoonaa euroa hankkeille, joiden arvioidut pääomamenot ovat alle 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Se käynnistettiin 31. maaliskuuta 2022, ja avustukset myönnettiin 12. joulukuuta 2022.

3.Laajamittaisia hankkeita koskevan kolmannen ehdotuspyynnön (LSC-2022) käynnistäminen. Ehdotuspyynnön budjetti oli 3 miljardia, ja se oli tarkoitettu hankkeille, joiden arvioidut pääomamenot olivat yli 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Se käynnistettiin 3. marraskuuta 2022. Ehdotuspyynnön tulokset julkistettiin 13. heinäkuuta 2023 22 . Lopputuloksena oli, että 41 hanketta valittiin avustussopimuksen valmisteluun.

4.Kuhunkin ehdotuspyyntöön liittyvien viestintä- ja osallistamistoimien toteuttaminen. Komissio ja CINEA järjestivät kuhunkin ehdotuspyyntöön liittyviä verkkoseminaareja 23 ja tiedotuspäiviä, joiden aikana i) ehdotuspyynnön tekstit selitettiin yksityiskohtaisesti potentiaalisille hakijoille, ii) potentiaalisten hakijoiden kysymyksiin vastattiin ja iii) potentiaalisille hakijoille jaettiin lisää hakemiseen liittyvää ohjemateriaalia. Samanaikaisesti otettiin käyttöön erityinen neuvontapuhelinlinja, jonka kautta vastattiin vuoden 2022 aikana yli 1 100 kysymykseen (joista 778 koski laajamittaisia hankkeita koskevaa ehdotuspyyntöä ja 334 pienimuotoisia hankkeita koskevaa ehdotuspyyntöä).

5.Ensimmäisen hankekehitystuen täytäntöönpano ja uusien potentiaalisten edunsaajien valinta. Vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 40:lle laajamittaisia hankkeita koskevien ehdotuspyyntöjen hankkeelle oli tarjottu tukea hankekehitystukiohjelmasta. Kyseiseen ajankohtaan mennessä EIP oli saattanut päätökseen hankekehitystuen täytäntöönpanon 19 hankkeen osalta, kun taas kolme hanketta sai edelleen hankekehitystukea ja 15 hanketta neuvotteli tuen saamisesta. Kolme hanketta oli kieltäytynyt hankekehitystuesta.

6.Innovaatiorahaston alaisten tarjouskilpailumekanismien kehittämisen aloittaminen. Vuonna 2022 aloitettiin myös uuden, innovaatiorahaston alaisen tarjouskilpailumenettelyn (eli huutokauppojen) valmistelu. Tarjouskilpailumenettelyn mahdollisesta taloudellisesta suunnittelusta ja hinnoittelumekanismeista tehtiin tutkimuksia. Ensimmäinen pilottihuutokauppa käynnistetään vuonna 2023, ja sitä koskevat tiedot sisällytetään innovaatiorahaston vuoden 2023 vuosikertomukseen. Tarjouskilpailumenettelyyn sisältyy myös ”huutokauppa palveluna” -mekanismi, jonka avulla Euroopan talousalueeseen kuuluvat maat voivat myöntää kansallisista talousarviovaroistaan tukea alueellaan sijaitseville hankkeille käyttäen samalla EU:n laajuista huutokauppamekanismia kilpailukykyisimpien hankkeiden yksilöimiseksi.

3LAAJAMITTAISIA HANKKEITA KOSKEVA TOINEN EHDOTUSPYYNTÖ (LSC-2021)

LSC-2021 kohdistettiin hankkeille, joiden pääomamenot olivat yli 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Siinä valittiin 16 hanketta, jotka pyysivät yhteensä 1,78 miljardia euroa (keskimääräinen avustus oli 111 miljoonaa euroa hanketta kohti). Ehdotuspyyntö LSC-2021 houkutteli monia erinomaisia hankkeita, ja siinä pystyttiin myöntämään ainoastaan 36 prosenttia arvioinnin paremmuusjärjestykseen asettamisen kynnysvaatimukset täyttävien tai ylittävien hankkeiden yhteensä pyytämistä avustuksista. LSC-2021:stä eniten tukea saanut ala oli ”sementti ja kalkki”, jossa neljä hanketta sai yhteensä 653 miljoonaa euroa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisujen käyttöönottoon. Valittujen hankkeiden odotetaan tukevan yhteensä 132 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin välttämistä kymmenen vuoden aikana.

3.1Hankkeiden osallistuminen ehdotuspyyntöön

Ehdotuspyyntöön LSC-2021 liittyvien ehdotusten alkuperäinen budjetti oli 1,5 miljardia euroa ja niillä pyrittiin tukemaan millä tahansa innovaatiorahastosta tukikelpoisella alalla toteutettavia hankkeita, joiden arvioidut pääomamenot olivat yli 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Ehdotuspyyntöä edeltävässä rahoituspäätöksessä kokonaisbudjetille vahvistettiin myös enintään 20 prosentin joustovaraus siltä varalta, että budjetti ei riittäisi kattamaan vastaanotettuja ehdotuksia, jotka ylittävät vähimmäisvaatimukset. Ehdotuspyyntö käynnistettiin 26. lokakuuta 2021, ja ehdotusten vastaanottamisen viimeinen päivä oli 3. maaliskuuta 2022. Arvioinnin tuloksista ilmoitettiin 11. heinäkuuta 2022.

Ehdotuspyyntöön saatiin 139 ehdotusta, joista 121 (87 %) katsottiin hyväksyttäviksi ja arviointikelpoisiksi (ks. kaavio 2). Ehdotukset olivat laadukkaita, ja 48 ehdotusta täytti tai ylitti arvioinnin vähimmäisvaatimukset, jotka hankkeen on täytettävä voidakseen saada tukea. Kun ehdotukset oli asetettu paremmuusjärjestykseen sovellettavien myöntämisperusteiden mukaisesti niiden arvioinnissa saamien pisteiden perusteella ja kun otettiin huomioon käytettävissä oleva rajallinen budjetti, 16 hanketta valittiin ja kutsuttiin avustusten valmisteluvaiheeseen ja 5 hanketta sijoitettiin varallaololuetteloon.

Kaavio2: Ehdotuspyynnön LSC-2021 arviointitulokset

Kaksi avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen valittua ehdotusta 24 jätti prosessin kesken. Tämän seurauksena varallaololuettelossa ensimmäisenä oleva ehdotus 25 kutsuttiin avustusneuvotteluihin. Vuoden 2022 loppuun mennessä 15 hanketta oli allekirjoittanut CINEAn kanssa innovaatiorahaston tukea koskevan avustussopimuksen, kun taas varallaololuettelosta nostettu keskeneräinen hanke oli vielä avustussopimuksen valmisteluvaiheessa.

Kaikista ehdotuspyyntöön LSC-2021 saaduista ehdotuksista 59:ää ehdotusta (45 % kaikista vastaanotetuista ehdotuksista) oli jo ehdotettu edellisessä ehdotuspyynnössä LSC-2020, mukaan lukien kolme ehdotusta, jotka olivat saaneet hankekehitystukea ehdotuspyynnön LSC-2020 puitteissa. Ehdotuspyynnössä LSC-2021 lopulta valituista 16 ehdotuksesta yhdeksän oli tällaisia uudelleentoimitettuja ehdotuksia. Tämä osoittaa, missä määrin hankkeet voivat hyötyä hakemisesta saamistaan kokemuksista ja parantaa myöhemmin kilpailukykyään erityisesti korjaamalla hankkeiden tekniseen, taloudelliseen ja operatiiviseen valmiusasteeseen liittyvät puutteet. Kokemus korostaa myös hankekehitystukiohjelman merkitystä autettaessa hankkeita parantamaan valmiusastettaan. Ehdotuspyynnön LSC-2021 jälkeen 18:lle niistä 32 hankkeesta, joita ei valittu käytettävissä olevan budjetin rajallisuuden vuoksi, tarjottiin EIP:n hankekehitystukea.

3.2Ehdotuspyynnön budjetti ja pyydetty rahoitustuki

Kaikkien laajamittaisia hankkeita koskevaan toiseen ehdotuspyyntöön (LSC-2021) osallistuneiden hankkeiden pyytämän avustustuen määrä oli yhteensä 11,2 miljardia euroa. Vähimmäisvaatimukset täyttäviksi tai ylittäviksi arvioitujen hankkeiden pyytämien avustusten yhteenlaskettu määrä oli 4,97 miljardia euroa. Tämä määrä oli huomattavasti suurempi kuin käytettävissä oleva 1,5 miljardin euron budjetti. Tästä syystä komissio käytti 20 prosentin joustosääntöä maksimoidakseen ehdotuspyynnön vaikutuksen. Joustosääntö, sellaisena kuin se on määritelty kussakin innovaatiorahastoon liittyvässä rahoituspäätöksessä, mahdollistaa käytettävissä olevan budjetin muuttamisen useissa tilanteissa. Yksi tällaisista tilanteista on se, että ehdotuspyynnön tulokset ovat sellaiset, että monien hankkeiden arvioidaan täyttävän tai ylittävän vähimmäisvaatimukset, mutta niitä kaikkia ei voida pyytää valmistelemaan avustussopimusta ehdotuspyynnön budjettirajoitteen vuoksi. Joustosäännön soveltamisesta huolimatta avustussopimusta valmistelemaan pyydettyjen ehdotusten hakemien avustusten osuus oli vain 36 prosenttia (1,78 miljardia euroa) arvioinnin vähimmäisvaatimukset täyttäneiden tai ylittäneiden ehdotusten pyytämästä kokonaismäärästä.

Ehdotuspyynnössä LSC-2021 lopulta valittujen hankkeiden yhteenlasketut pääomamenot olivat 8,47 miljardia euroa, kun taas innovaatiorahastosta kyseisille hankkeille myönnetty avustustuki oli enintään 1,78 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että innovaatiorahasto hyödynsi omaan panokseensa verrattuna lähes nelinkertaisen määrän muita investointeja. Keskimääräiset pääomamenot hanketta kohti ovat olleet 530 miljoonaa euroa ja pyydetty avustusmäärä oli keskimäärin noin 111 miljoonaa euroa hanketta kohti.

LSC-2021 on osoittanut, että sellaisten hankkeiden kehittäjät, joille haetaan yli 7,5 miljoonan euron rahoitusta, ovat entistä kiinnostuneempia innovaatiorahastosta. Näin ollen tämäntyyppisiin ehdotuspyyntöihin käytettävissä oleva budjetti on osoittautunut riittämättömäksi. Ehdotuspyynnössä LSC-2021 valitsemista koskevat vähimmäisvaatimukset täyttäneet tai ylittäneet hankkeet pyysivät yhteensä 4,97 miljardia euroa rahoitusta, mutta ehdotuspyynnön jälkeen 3,2 miljardin euron arvosta hankkeita ei voitu valita riittämättömän budjetin vuoksi. Samaan aikaan LSC-2021 on osoittanut, että ehdotuspyyntöjen kilpailullinen luonne on tehokas tapa saada liikkeelle yksityistä rahoitusta, ottaen huomioon että innovaatiorahastosta myönnettyjen avustusten osuus hankkeiden pääomamenoista on keskimäärin 23 prosenttia.

3.3Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet

3.3.1Alat

Avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen lopulta valitut 16 hanketta jakautuivat kahdeksalle toimialalle (ks. kaavio 3). Eniten hankkeita (4 hanketta eli 25 prosenttia kaikista valituista hankkeista) oli sementti- ja kalkkialalla. Nämä neljä hanketta saivat 37 prosenttia avustustuen kokonaismäärästä (ks. kaavio 4). Valitut hankkeet osoittavat, että innovaatiorahasto on merkityksellinen tuettaessa sellaisia laajamittaisia hankkeita, joilla pyritään vähähiilistämään sementintuotannon sekä kemian ja petrokemian prosessien kaltaista teollista toimintaa, sekä tuettaessa vedyn käyttöä vaihtoehtoisena puhtaana polttoaineena. Sementtiteollisuus on ollut erityisen kilpailukykyinen, ja se on esittänyt uskottavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden avulla.

Kaavio3: Hankkeiden määrä aloittain ehdotuspyynnössä LSC 2021

Kaavio4: Avustusten määrä (euroa) valituille hankkeille ehdotuspyynnössä LSC 2021

3.3.2Maantieteellinen jakautuminen

Valitut ja rahoitusta saaneet hankkeet jakautuivat yhdeksään jäsenvaltioon sekä Norjaan ja Islantiin. Eniten valittuja ja rahoitusta saaneita hankkeita oli Alankomaissa ja Saksassa (kummassakin 3 hanketta). Eniten rahoitusta myönnettiin Alankomaissa, Saksassa ja Puolassa sijaitseville hankkeille. Kuhunkin näistä maista myönnetyn rahoituksen osuus myönnetystä kokonaisrahoituksesta oli noin 17 prosenttia eli noin 302 miljoonaa euroa (ks. kaaviot 5 ja 6). Länsi- ja Pohjois-Euroopassa sijaitsevat hankkeet menestyivät edelleen paremmin tähän laajamittaisia hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön liittyvässä arvioinnissa. Kelpoisuusaste oli alhaisempi Keski- ja Itä-Euroopassa.

Kaavio5: Tukikelpoisten, kynnysarvon ylittävien ja valittujen hankkeiden määrä maittain – LSC 2021

Kaavio6: Valittujen avustusten määrä (euroa) maittain ehdotuspyynnössä LSC-2021

 

3.3.3Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali

Ehdotuspyynnössä LSC-2021 valittujen ja rahoitusta saaneiden hankkeiden ansiosta vältetään 10 vuoden aikana yhteensä arviolta 132 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä. Keskimääräinen osuus hanketta kohti on 8,2 miljoonaa vältettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suurimmat osuudet tulevat sementti- ja kalkkialan (28 %), päivänsisäinen sähkön varastoinnin (26 %) ja kemikaalialan (11 %) hankkeista. Suurin kustannustehokkuus avustuksen määrän ja vältettyjen absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen välillä saavutettiin päivänsisäisen sähkön varastoinnin hankkeissa, joissa päästöjä vältettiin keskimäärin 458 hiilidioksidiekvivalenttikilogrammaa yhtä avustuseuroa kohden. Tämä osoittaa näiden teknologioiden merkityksen autettaessa integroimaan uusiutuvia energialähteitä verkkoon.

3.3.4Valmiusaste

Kaikkien ehdotuspyynnössä LSC-2021 valittujen hankkeiden oli tarkoitus täyttää maksuedellytykset viimeistään vuoden 2025 toisella neljänneksellä ja aloittaa käyttöönotto viimeistään vuoden 2028 toisella neljänneksellä, kuten kaavioissa 7 ja 8 esitetään. Maksuedellytysten täyttyminen saavutetaan keskimäärin 22 kuukaudessa, ja käyttöönoton aloittamiseen kuluu keskimäärin 58 kuukautta. Kun otetaan huomioon, että innovaatiorahastoon osallistuvien hankkeiden tekninen valmiusaste on yleensä alhainen, se, että toiminnan aloittaminen kestää keskimäärin lähes viisi vuotta, sopii hyvin yhteen tuettujen teknologioiden innovatiivisen luonteen kanssa. Yksi hanke (NorthStorPlus) täytti maksuedellytykset jo vuoden 2022 lopussa.

Kaavio7: Maksuedellytysten täyttymisen odotettu ajankohta ehdotuspyynnössä LSC 2021

Kaavio8: Käyttöönoton odotettu ajankohta ehdotuspyynnössä LSC 2021

3.3.5Innovoinnin taso ja skaalautuvuuspotentiaali

Valittujen ehdotusten innovatiivisuusaste on ollut erittäin hyvä, ja lähes kaikki ehdotukset saivat arvioinnissa tämän kriteerin osalta vähintään pistemäärän 4 (korkein mahdollinen pistemäärä oli 5) saaden hyvät pisteet sekä tekniikan nykytasoa että EU:n politiikan edistämistä koskevissa alakriteereissä.

Innovaatiorahaston tarkoituksena on valita hankkeita, joilla on tekninen potentiaali ja markkinamahdollisuudet i) laajamittainen käyttöön tai toistamiseen, tai ii) kustannusten säästämiseen tulevaisuudessa. Näin ollen arvioinnissa tarkastellaan seuraavia seikkoja: i) ovatko ehdotukset skaalautuvia hankkeen ja alueellisen talouden tasolla; ii) ovatko ehdotukset skaalautuvia alan ja koko talouden tasolla; ja iii) tietämyksenjakosuunnitelman laatua ja laajuutta. Skaalautuvuuspotentiaalin osalta kaikki ehdotuspyynnössä LSC-2021 valitut ehdotukset saivat pistemääräksi 3,5/5 – 5/5, ja lähes kaikki saivat vähintään 4 pistettä.

Ehdotuspyynnössä LSC-2021 tuettaviksi valitut hankkeet kattavat monia teknologisia innovaatioita, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouden hiilestä irtautumisen kannalta tulevina vuosina. Keskeisiä teknologioita ovat muun muassa seuraavat: i) vetyä tuottaviin elektrolyysilaitteisiin yhdistetyn merituulivoiman laajentaminen; ii) innovatiivisten materiaalien (kuten korkean nikkelipitoisuuden omaavien litiumioniakkujen) valmistus, käyttöönotto ja kierrätys sähköverkoissa tapahtuvaa sähkökemiallista energian varastointia varten; iii) uusien kemiallisten prosessien kehittäminen muovijätevirtojen laajamittaista kierrätystä varten; ja iv) hiilidioksidin talteenotto ja varastointitekniikoiden sisällyttäminen sementtiä tuottaviin teollisuusprosesseihin.

4PIENIMUOTOISIA HANKKEITA KOSKEVA TOINEN EHDOTUSPYYNTÖ (SSC-2021)

SSC-2021 kohdistettiin hankkeille, joiden pääomamenot ovat alle 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Siinä valittiin 17 hanketta, jotka saivat yhteensä 61,8 miljoonaa euroa (keskimääräinen avustus oli 3,6 miljoonaa euroa hanketta kohti). Ehdotuksia jätettiin 66 kappaletta, mutta vain 17 ehdotuksen arvioitiin täyttävän tai ylittävän arvioinnin vähimmäisvaatimukset. Näin ollen ehdotuspyynnön budjetista jäi käyttämättä 38 prosenttia. Ehdotuspyynnössä eniten tukea saanut ala oli ”lasi, keramiikka ja rakennusmateriaalit”, jossa viisi hanketta sai yhteensä noin 19 miljoonaa euroa ottaakseen teollisissa prosesseissaan käyttöön vähähiilistämisratkaisuja, kuten uunien sähköistäminen tai hukkalämmön takaisinkierrätys. Valittujen hankkeiden odotetaan yhdessä auttavan välttämään 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kymmenen vuoden aikana.

Toisen pienimuotoisia ehdotuksia koskevan innovaatiorahaston ehdotuspyynnön SSC-2021 budjetti oli 100 miljoonan euroa, ja se suunnattiin millä tahansa EU:n päästökauppajärjestelmän kattamalla alalla toteutettaville hankkeille, joiden arvioidut pääomamenot ovat alle 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohti. Ehdotuspyyntö käynnistettiin 31. maaliskuuta 2022, ja ehdotusten vastaanottamisen viimeinen päivä oli 31. elokuuta 2022. Arvioinnin tuloksista ilmoitettiin 12. joulukuuta 2022.

Ehdotuspyyntöön toimitettiin 66 ehdotusta, joista 53 (80 %) katsottiin hyväksyttäviksi ja arviointikelpoisiksi. Näistä 53 ehdotuksesta 17 täytti tai ylitti arvioinnin vähimmäisvaatimukset, jotka hankkeiden on täytettävä, jotta niille voidaan harkita avustuksen myöntämistä. Koska käytettävissä oleva budjetti ylitti ehdotuksiin pyydetyn tuen yhteenlasketun määrän, kaikki 17 ehdotusta valittiin avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen (ks. kaavio 9).

Kaavio9: Ehdotuspyyntöön SSC-2021 osallistuvien hankkeiden määrä

4.1Ehdotuspyynnön budjetti ja pyydetty rahoitustuki

Ehdotuspyynnössä SSC-2021 rahoitusta hakevat hankkeet pyysivät yhteensä 302,8 miljoonaa euroa. Vähimmäisvaatimukset täyttäviksi tai ylittäviksi arvioidut hankkeet – joista kaikki valittiin avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen – pyysivät yhteensä 61,8 miljoonaa euroa avustustukea ja keskimäärin 3,64 miljoonaa euroa hanketta kohti. Ehdotuspyynnössä SSC-2021 lopulta rahoitusta saaneiden hankkeiden pääomamenot olivat yhteensä 115 miljoonaa euroa ja keskimäärin 6,7 miljoonaa euroa hanketta kohti.

4.2Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet

4.2.1Alat

Avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen lopulta valitut 17 hanketta jakautuivat 12 toimialalle. Näistä 17 hankkeesta 29 prosenttia (5 hanketta) liittyi lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaalialaan, ja ne saivat 31 prosenttia jaetuista avustusvaroista, kuten kaavioissa 10 ja 11 esitetään. Tämän ehdotuspyynnön aikana innovaatiorahasto osoittautui keskeiseksi välineeksi tuettaessa teollisuuden hiilestä irtautumista pienessä mittakaavassa edistämällä huomattavan kilpailukykyisiä hankkeita, joissa pyritään parantamaan lasiteollisuudessa käytettäviä uuneja esimerkiksi sähköistämisen tai hukkalämmön takaisinkierrätyksen kaltaisilla ratkaisuilla.

Kaavio10: Hankkeiden määrä aloittain ehdotuspyynnössä SSC-2021

Kaavio11: Avustusten määrä aloittain ehdotuspyynnössä SSC-2021

4.2.2Maantieteellinen jakautuminen

Valitut hankkeet jakautuivat 12 jäsenvaltioon. Eniten hankkeita oli Espanjassa (3 hanketta), joka myös sai suurimman osuuden jaetuista varoista (17 % eli 10,7 miljoonaa euroa). Yksi hanke, joka koski uusiutuvan energian komponenttien valmistusta, sijaitsi kolmessa eri maassa (Tšekissä, Ranskassa ja Espanjassa). Tässä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä lähes 53 prosenttia valituista ehdotuksista sijaitsi Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa, kun taas Pohjois-Euroopassa sijaitsi vain yksi ehdotus (Suomessa). Tämä poikkeaa laajamittaisia hankkeita koskevasta ehdotuspyynnöstä (jossa suurin osa hankkeista oli Pohjois- ja Länsi-Euroopasta) ja edistää siten rahoituksen tasapainoista maantieteellistä jakautumista.

Kaavio12: Hankkeiden määrä maittain ehdotuspyynnössä SSC-2021

Kaavio13: Avustusten määrä (euroa) maittain ehdotuspyynnössä SSC-2021

4.2.3Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali

Ehdotuspyynnössä SSC-2021 valituilla ja rahoitusta saaneilla hankkeilla voidaan välttää 10 vuoden aikana yhteensä arviolta 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Keskimääräinen osuus hanketta kohti on 79 121 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suurin osuus tulee lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaalialan hankkeista (34 %) sekä sementti- ja kalkkialan hankkeista (30 %). Suurin kustannustehokkuus avustuksen määrän ja kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttisten vähentämisen välillä saavutettiin sementti- ja kalkkialan hankkeissa, joissa keskimääräinen vähennys on 92 hiilidioksidiekvivalenttikilogrammaa yhtä avustuseuroa kohden. Nämä tehokkuushyödyt syntyivät erityisesti sementtiuuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta.

4.2.4Valmiusaste

Kaikkien ehdotuspyynnössä SSC-2021 valittujen hankkeiden on tarkoitus täyttää maksuedellytykset viimeistään vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ja aloittaa käyttöönotto vuoden 2028 alkuun mennessä. Lisäksi 88 prosenttia täyttää maksuedellytykset vuoden 2024 loppuun mennessä ja 76 prosenttia aloittaa toimintansa vuoden 2025 loppuun mennessä, eli nopeammin kuin laajamittaiset hankkeet, koska pienemmät hankkeet on helpompi toteuttaa.

Kaavio14: Maksuedellytysten täyttymisen suunniteltu ajankohta ehdotuspyynnössä SSC-2021 valituissa hankkeissa

Kaavio15: Ehdotuspyynnössä SSC-2021 valittujen hankkeiden käyttöönoton odotettu ajankohta

4.2.5Innovoinnin taso ja skaalautuvuuspotentiaali

Ehdotuspyynnössä SSC-2021 valittujen ehdotusten innovatiivisuusaste on ollut erittäin hyvä, ja yli 50 prosenttia ehdotuksista sai tämän kriteerin osalta vähintään pistemäärän 12 (korkein mahdollinen pistemäärä oli 15).

Skaalautuvuuspotentiaalin osalta yli 70 prosenttia ehdotuspyynnössä SSC-2021 valituista ehdotuksista sai yli 12 pistettä (15:stä). Tämä ehdotuspyyntö johti moniin erilaisiin hankkeisiin, joilla tuetaan muun muassa intensiivisen teollisuuden hiilestä irtautumista, energianvarastointiratkaisujen parantamista tai uusiutuvan energian käytön laajentamista. Innovaatiorahastosta tuetaan esimerkiksi hankkeita, joissa i) yhdistetään aurinkoenergian tuotanto ja maataloustoiminta, ii) edistetään vetypolttoaineeseen tai tuuleen perustuvia liikkuvuusratkaisuja merenkulun alalla, ja iii) kehitetään geotermistä energiaa hyödyntäviä kaukolämpölaitoksia. Teollisuustoimialan osalta tämän ehdotuspyynnön hankkeissa kehitetään muun muassa seuraavan kaltaisia ratkaisuja: i) lasinvalmistusteollisuudessa käytettävät sähköuunit, ii) hiiltä poistavat rakennuselementit, ja iii) vaihtoehtoisten polttoaineiden (esim. uusiutuvan vedyn tai biopolttoaineiden) ja lämpöpumppujen sisällyttäminen erilaisiin teollisiin prosesseihin. Energianvarastointiratkaisujen osalta ehdotuspyynnön SSC-2021 hankkeissa kehitetään muun muassa parannettuja ”energia palveluna” -järjestelmiä ja uusia sähköajoneuvojen akku-jäähdytinteknologioita, jotka vähentävät energianvarastointijärjestelmien painoa.

5INNOVAATIORAHASTON KUMULATIIVISET TULOKSET VUODEN 2022 LOPPUUN MENNESSÄ

Innovaatiorahaston puitteissa oli vuoden 2022 loppuun mennessä käynnistetty ja myönnetty rahoitusta neljästä ehdotuspyynnöstä: kaksi pienimuotoisia hankkeita varten ja kaksi laajamittaisia hankkeita varten. Näissä ehdotuspyynnöissä on valittu yhteensä 70 hanketta, joille myönnetään avustuksina yhteensä 3,1 miljardia euroa rahoitusta. Hankkeiden kehittäjien kiinnostus on pysynyt suurena erityisesti laajamittaisia hankkeita koskevia ehdotuspyyntöjä kohtaan. Tähän mennessä eniten tukea on osoitettu hankkeisiin, joilla pyritään vähähiilistämään energiaintensiivisiä toimialoja, ja painopiste on ollut erityisesti sementti- ja kalkkialassa. Maantieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna Itä-Euroopassa sijaitsevat hankkeet ovat edelleen aliedustettuina. Tällä hetkellä valituilla hankkeilla on tarkoitus välttää 10 vuoden aikana 215 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä. Näin ollen innovaatiorahasto edistää merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Innovaatiorahaston ensimmäinen ehdotuspyyntö käynnistettiin 3. heinäkuuta 2020 (laajamittaisia hankkeita koskeva ensimmäinen ehdotuspyyntö) ja toinen 1. joulukuuta 2020 (pienimuotoisia hankkeita koskeva ensimmäinen ehdotuspyyntö). Vuoden 2022 loppuun mennessä oli käynnistetty vielä kolme ehdotuspyyntöä lisää: pienimuotoisia hankkeita koskeva toinen ehdotuspyyntö (31. maaliskuuta 2022), laajamittaisia hankkeita koskeva toinen ehdotuspyyntö (26. lokakuuta 2022) ja laajamittaisia hankkeita koskeva kolmas ehdotuspyyntö (3. marraskuuta 2022).

5.1Hankkeiden osallistuminen ehdotuspyyntöihin

Innovaatiorahaston käynnistämisen ja vuoden 2022 lopun välisenä aikana ehdotuspyyntöihin oli saatu laajamittaisten ja pienimuotoisia hankkeiden osalta yhteensä 748 hanke-ehdotusta. Näistä 70 esivalittiin tekemään avustussopimus. Kuten kaaviosta 16 käy ilmi, osallistuminen pienimuotoisia hankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin on poikennut laajamittaisia hankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin osallistumisesta. Pienimuotoisia hankkeita koskevat ehdotuspyynnöt herättivät aluksi paljon kiinnostusta, mutta sen jälkeen osallistuminen väheni 70 prosenttia ensimmäisen ja toisen ehdotuspyynnön välillä. Yksi syy siihen tähän kiinnostuksen vähenemiseen voi olla se, että pääomamenojen enimmäisraja on vain 7,5 miljoonaa euroa. Tämän kokoisilla hankkeilla on usein mahdollisuus saada kansallista rahoitusta, josta on vähemmän kilpailua ja johon liittyvät hakumenettelyt ovat helpommat. Laajamittaisia hankkeita koskevat ehdotuspyynnöt noudattivat samanlaista kaavaa: myös ne herättivät aluksi suurta kiinnostusta. Ehdotusten määrä kuitenkin väheni vain 55 prosenttia 26 ensimmäisen ja toisen laajamittaisia hankkeita koskevan ehdotuspyynnön välillä. Tässä tapauksessa ehdotusten väheneminen voi johtua siitä, että vuonna 2020 toteutettuun ensimmäiseen laajamittaisia hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön (LSC-2020) kohdistui suurta ylikysyntää ja siihen jätettyjen ehdotusten hyväksymisaste oli hyvin alhainen, mikä on saattanut saada hakijat jättämään osallistumatta seuraavana vuonna. On myös huomattava, että ensimmäisessä laajamittaisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä vuonna 2020 noudatettiin kaksivaiheista valintaprosessia: ensimmäisenä oli kiinnostuksenilmaisuvaihe, jota seurasi täysimääräinen ehdotuspyyntövaihe. Ensimmäisen vaiheen jälkeen 117 ehdotuksen katsottiin täyttävän tai ylittävän vähimmäiskriteerit, ja 70 näistä ehdotuksista pyydettiin toiseen vaiheeseen ehdotuspyynnön säännösten mukaisesti. Toisessa vaiheessa vähimmäiskriteerit ylitti 48 ehdotusta, joista 7 pyydettiin lopulta valmistelemaan avustussopimusta. Tämä järjestelmä oli innovaatiorahastoa koskevan delegoidun säädöksen 12 artiklan mukainen. Kaksivaiheinen lähestymistapa kuitenkin aiheutti huomattavaa hallinnollista rasitusta ja pidensi tarpeettomasti arviointijaksoa. Se saattoi myös vähentää hakijoiden halukkuutta osallistua seuraavana vuonna. Ehdotuspyynnön LSC-2021 yksivaiheinen menettely osoittautui sujuvammaksi.

Pienimuotoisia hankkeita koskevissa ehdotuspyynnöissä arviointiin hyväksyttäviksi arvioiduista ehdotuksista vain 25 prosenttia pyydettiin lopulta avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen. Näiden ehdotusten osuus niistä ehdotuksista, joiden arvioitiin ylittävän arvioinnin vähimmäisvaatimukset, oli kuitenkin 89 prosenttia.

Laajamittaisia hankkeita koskevissa ehdotuspyynnöissä avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen lopulta pyydettyjen ehdotusten osuus oli keskimäärin 15 prosenttia arviointiin hyväksyttäviksi arvioiduista ehdotuksista ja 46 prosenttia niistä ehdotuksista, joiden arvioitiin ylittävän vähimmäisvaatimukset, jotka hankkeiden on täytettävä, jotta niille voidaan harkita avustuksen myöntämistä.

Kaavio16: Innovaatiorahaston ehdotuspyyntöihin osallistuneiden hankkeiden määrä (joulukuu 2022)

5.2Ehdotuspyyntöjen budjetti ja pyydetty rahoitustuki

Innovaatiorahaston neljässä ehdotuspyynnössä valittujen hankkeiden odotetut pääomamenot olivat yhteensä 13,5 miljardia euroa. Innovaatiorahastosta valituille hankkeille avustuksina myönnetyn tuen enimmäismäärä oli yhteensä 3,1 miljardia euroa, mikä vastaa keskimäärin 23 prosentin avustustukea kaikkien hankkeiden pääomamenoihin. 27 Tämä tarkoitti myös sitä, että innovaatiorahasto auttaa tällä hetkellä saamaan käyttöön 10,4 miljardia euroa muista investointilähteistä, ja tämä luku on kasvanut kunkin ehdotuspyynnön myötä, kuten kaaviosta 18 käy ilmi.

Joulukuun 2022 loppuun mennessä päättyneiden neljän ehdotuspyynnön käytössä oleva kokonaisbudjetti oli 2,7 miljardia euroa. Koska erityisesti laajamittaisia hankkeita koskevissa ehdotuspyynnöissä oli ylikysyntää, rahoituspäätöksissä 28 vahvistettua joustosääntöä sovellettiin kolmeen ehdotuspyyntöön (SSC-2020, LSC-2020 ja LSC-2021). Joustosäännön soveltamisen seurauksena alkuperäinen budjetti kasvoi keskimäärin 16 prosenttia ja yhteenlaskettu budjetti nousi 3,14 miljardiin euroon, kuten kaaviosta 17 käy ilmi. Vaikka kolmen ehdotuspyynnön budjettia kasvatettiin, yhdessä ehdotuspyynnössä (SSC-2021) valittujen hankkeiden budjetti oli 37 prosenttia pienempi kuin ehdotuspyynnön kokonaisbudjetti.

Kaavio17: Innovaatiorahastosta tuettaviksi valittujen hankkeiden käytettävissä olevan budjetin ja pyydettyjen avustusten vertailu

Kaavio18: Innovaatiorahastosta tuettaviksi valittujen hankkeiden pääomamenojen ja pyydetyn avustuksen enimmäismäärän vertailu

5.3Rahoitusta saaneiden hankkeiden ominaisuudet

5.3.1Kategoriat ja toimialat

Innovaatiorahaston neljä ensimmäistä ehdotuspyyntöä järjestettiin ”teknologianeutraalisti” (eli niissä ei suosittu mitään tiettyä teknologiaa) innovaatiorahastosta tukikelpoisille kategorioille: i) uusiutuva energia; ii) energian varastointi; iii) energiavaltaiset teollisuudenalat; ja iv) hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi ja/tai hyödyntäminen.

Kaikissa neljässä ehdotuspyynnössä eniten ehdotuksia valittiin energiavaltaisten teollisuudenalojen kategoriasta (38 ehdotusta) ja uusiutuvan energian kategoriasta (14 ehdotusta). Vaikka ensiksi mainitun kategorian osuus myönnettyjen avustusten kokonaismäärästä oli myös suurin (48 % eli 1,5 miljardia euroa kuten kaaviosta 20 käy ilmi), suurin ehdotuskohtainen budjetti-intensiivisyys oli hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kategoriassa, jossa vain 6 ehdotusta käytti 35 prosenttia budjetista.

Kaavio19: Valittujen hankkeiden määrä aloittain innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä

Kaavio20: Valittujen hankkeiden määrä maittain innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä

Kun tarkastellaan toimialoja, eniten valittuja hankkeita on ollut vedyn alalla (10 hanketta) sekä lasin, keramiikan ja muiden rakennusmateriaalien alalla (7 hanketta), kuten kaaviosta 21 käy ilmi). Kun kuitenkin tarkastellaan joulukuun 2022 loppuun mennessä kumuloitunutta jaettua rahoitusavustustukea (ks. kaavio 22), eniten tukea on saanut sementti- ja kalkkiala (810,7 miljoonaa euroa) ja vetyala (411,1 miljoonaa euroa). Tämä johtuu pääasiassa siitä, että suurin osa sementti- ja kalkkiteollisuuden päästöistä on peräisin uunin sisällä tapahtuvasta kemiallisesta reaktiosta, ja yleisin teknologinen keino näiden päästöjen vähentämiseksi on investointi-intensiivinen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisu, joka vaatii edelleen huomattavia investointeja.

 Kaavio 21: Valittujen hankkeiden määrä aloittain innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä

Kaavio22: Valittujen hankkeiden määrä maittain innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä

5.3.2Maantieteellinen jakautuminen

Innovaatiorahastossa pyritään saavuttamaan maantieteellinen ja alakohtainen tasapaino. Tätä kertomusta laadittaessa valitut hankkeet sijaitsivat 20:ssä 30 tukikelpoisesta maasta (EU:n jäsenvaltiot ja ETA-maat). 29 Itä- ja Keski-Euroopasta osallistuu kuitenkin suhteellisesti vähemmän hankkeita.

Eniten innovaatiorahastosta tuettaviksi valittuja hankkeita oli vuoden 2022 loppuun mennessä Espanjassa (11 hanketta), Ranskassa (10 hanketta) ja Ruotsissa (7 hanketta). Kun tarkastellaan innovaatiorahaston avustusbudjetista rahaston perustamisesta lähtien myönnettyä kumulatiivista rahoitusta, tilanne näyttää erilaiselta: eniten rahoitusta on saanut Ruotsi (511 miljoonaa euroa), jonka jälkeen tulevat Ranska (368,8 miljoonaa euroa) ja Belgia (361,3 miljoonaa euroa).

Kaavio23: Valittujen hankkeiden määrä maittain innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä

Kaavio24: Innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä valittujen hankkeiden saamien avustusten määrä (euroa)

Innovaatiorahastosta valituille hankkeille myönnetyn rahoituksen maantieteellistä tasapainoa voidaan arvioida myös tarkastelemalla kunkin maan osuutta Euroopan talousalueen bruttokansantuotteesta. Näin nähdään, että vuoden 2022 loppuun mennessä esimerkiksi Saksa, Ranska, Italia ja Espanja olivat edelleen merkittävästi aliedustettuina huolimatta näihin maihin myönnettyjen avustusten absoluuttisesta määrästä, kuten kaaviosta 25 käy ilmi. Toisaalta Ruotsi, Belgia, Bulgaria, Alankomaat ja Suomi ovat kaikki yliedustettuina, kun niiden bruttokansantuotetta verrataan rahamäärään, jonka ne ovat saaneet innovaatiorahaston avustuksina.

Kaavio25: Maantieteellinen jakauma – osuus bruttokansantuotteesta (ETA) verrattuna osuuteen innovaatiorahaston rahoituksesta (vuoden 2021 tiedot)

5.3.3Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali 

Innovaatiorahastosta tuetaan hankkeita, joilla on merkittävät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää EU:n ilmastoneutraaliutta. Kaikkien 70 valitun hankkeen suunnitellut kasvihuonekaasupäästövähennykset joulukuun 2022 loppuun mennessä olivat yhteensä noin 215 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia 10 vuoden aikana. Tämä on noin 7 prosenttia kaikista Euroopan unionissa vuonna 2022 syntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä. Hankekohtainen suunniteltu päästövähennys on laajamittaisissa hankkeissa keskimäärin 9,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja pienimuotoisissa hankkeissa keskimäärin 115 312 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä voidaan ilmaista rahallisesti seuraavalla tavalla: jokaista innovaatiorahastosta myönnettyä tukieuroa kohden vältetään keskimäärin 70:ää kilogrammaa vastaava hiilidioksidimäärä keskimäärin kymmenen vuoden aikana. Ensimmäiset tosiasialliset vältetyt päästöt raportoidaan vuoden 2023 aikana vuoden 2022 lopussa käyttöönotettujen ehdotuspyynnön SSC-2020 ensimmäisten hankkeiden osalta.

Kaavio26: Kumulatiiviset kasvihuonekaasupäästöt, jotka on määrä välttää valituilla hankkeilla kymmenvuotisen toteutusjakson aikana

Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta kustannustehokkaimmat hankkeet ovat päivänsisäisen energianvarastoinnin alalla toteutettavat hankkeet, joissa keskimääräinen päästövähennys on 100:aa kilogrammaa vastaava hiilidioksidimäärä pääomamenoeuroa kohden ja 147:ää kilogrammaa vastaava hiilidioksidimäärä innovaatiorahastosta saatua avustuseuroa kohden. Nämä tehokkuustasot saavutetaan teknologisilla ratkaisuilla, kuten NorthStorePlus-hankkeessa käytetty ratkaisu, jossa valmistetaan (rakentamalla kaksi erillistä tehdasta, yksi Ruotsiin ja yksi Puolaan) 6 gigawatin edestä litiumioniakkuja, jotka tarjoavat palveluja sähköverkolle. Hankkeessa kehitetään nikkelipohjainen kennoakku, joka on alun perin suunniteltu autoteollisuuteen, vaikkakin suuremmalla energiatiheydellä.

5.3.4Valmiusaste

Innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä tuetaan puhtaan teknologian hankkeita, joilla on korkea taloudellinen ja liiketoiminnallinen valmiusaste, mikä osoittaa uskottavasti, että nämä hankkeet voidaan ottaa käyttöön lyhyellä aikavälillä. Hankkeita arvioidaan sen perusteella, miten todennäköisesti niissä saavutetaan kaksi keskeistä välitavoitetta: i) maksuedellytysten täyttyminen enintään neljän vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta ja ii) käyttöönotto.

Vuoteen 2022 mennessä valittujen hankkeiden maksuedellytysten täyttyminen on saavutettu laajamittaisissa hankkeissa keskimäärin 23 kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta ja pienimuotoisissa hankkeissa 16 kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta, kun taas käyttöönottoon tarvittava aika on ollut laajamittaisissa hankkeissa 53 kuukautta ja pienimuotoisissa hankkeissa 31 kuukautta, kuten kaavioista 26 ja 27 käy ilmi. Laajamittaisiin hankkeisiin tarvittava pidempi aika johtuu siitä, että laajemmat hankkeet ovat monimutkaisempia.

Tämän kertomuksen laatimisajankohtana i) 77 prosentissa hankkeista maksuedellytysten täyttyminen oli määrä saavuttaa vuoden 2024 toiseen neljännekseen mennessä; ii) 84 prosentissa käyttöönoton oli määrä tapahtua vuoden 2027 alkuun mennessä; ja iii) kaikkien hankkeiden käyttöönoton odotettiin tapahtuvan ennen vuoden 2028 loppua. Tämä varmistaa, että päästövähennykset toteutuvat ennen vuosikymmenen loppua, ja osoittaa, että monet hiilestä irtautumisen teknologiat voivat tukea Euroopan talouden energia- ja teollisuusalojen siirtymää.

Kaavio27: Maksuedellytysten täyttymisen suunniteltu ajankohta valituissa hankkeissa

Kaavio28: Käyttöönoton suunniteltu ajankohta valituissa hankkeissa

Innovaatiorahaston tuki yksinään voi tietyissä tapauksissa riittää mahdollistamaan hankkeiden oikea-aikaisen toteutumisen. Näin on erityisesti silloin, kun hankkeiden odotetaan i) tuottavan riittävät tulot (myös asiaankuuluvien kustannusten laskentaa varten tarkastellun ajanjakson jälkeen); ii) luovan synergioita hankekoordinaattoreiden muiden toimien kanssa; tai iii) houkuttelevan ulkopuolista yksityistä rahoitusta. Joissakin tapauksissa hankkeisiin on ehkä hankittava muutakin julkista rahoitusta, kuten valtiontukea tai muiden EU:n rahoitusohjelmien tukea, joka ei ole valtiontukea (joita pidetään yhteisesti ”julkisena tukena”). Innovaatiorahaston säännöllisissä ehdotuspyynnöissä saatua rahoitusta on mahdollista kasata yhteen valtiontuen kanssa. Ehdotuspyynnöissä LSC-2020 ja LSC-2021valituista hankkeista yhteensä 13 päätti hyödyntää tätä lisärahoituksen lähdettä.

5.4Tuetut innovatiiviset teknologiat

Innovaatiorahastosta tuettaviksi valitut hankkeet kattavat monenlaisia teknologisia innovaatioita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouden hiilestä irtautumisen kannalta tulevina vuosina. Kuten edellä selitettiin, tuetut hankkeet luokitellaan neljään kategoriaan ja 19 alaan. Osa asiaankuuluvista tuetuista teknologioista esitetään seuraavissa luetelmakohdissa.

·Uusiutuva energia: innovaatiorahastosta tuetaan aktiivisesti aurinko- ja tuulienergian sekä geotermisen energian alalla toteutettavia hankkeita. Vaikka aurinkosähkön tuotantoa voidaan jo pitää kypsänä teknologiana, sen valmistusprosesseista on edelleen tehtävä tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä Euroopassa. Esimerkiksi TANGO-hankkeessa kehitetään yksi Euroopan suurimmista aurinkopaneelien valmistuslaitoksista tuottamaan vuosittain 3 gigawatin edestä kaksipuolisia paneeleja. Nämä paneelit valmistetaan käyttäen heteroliitosteknologiaa, joka parantaa tehokkuutta ja kestävyyttä perinteisempiin teknologioihin verrattuna. Toisessa projektissa (HELEXIO) kehitetään prosesseja, joilla voitaisiin valmistaa kevyempiä aurinkopaneelimalleja, joissa on pidemmät moduulit, jotta paneelit olisi helpompi asentaa useammille erilaisille rakennusten katoille. Tuulienergian osalta yhdessä innovaatiorahastosta tuetuista hankkeista (N2OWF) kehitetään seuraavan sukupolven merituuliturbiineja. Tällä hankkeella voidaan vähentää tarvittavien tuuligeneraattoreiden määrää 40 prosenttia tavanomaisiin teknologioihin verrattuna. Innovaatiorahastosta rahoitetaan myös geotermiseen energiaan liittyviä hankkeita. Se on suhteellisen hyödyntämätön resurssi, jota voidaan käyttää lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Geotermisen energian potentiaalia voidaan lisätä hyödyntämällä geotermiseen väliaineeseen liuenneiden paineistettujen kaasujen tarjoamia mahdollisuuksia (kuten tehdään innovaatiorahastosta rahoitetussa CCGeo-hankkeessa) tai kehittämällä syviä suljettuja kiertoja, jotka poistavat suuren osan tämän teknologian maantieteellisistä rajoituksista (kuten tehdään innovaatiorahastosta rahoitetussa EavorLoop-hankkeessa). Innovaatiorahastosta tuetaan myös lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehittämistä, kuten DMC-hankkeessa, jossa rakennetaan aurinkolämpöön perustuva lämmityslaitos, lämpöpumppuja ja varasto uusiutuvan lämmön tuottamiseksi mallastuotannon energiaintensiivisiä prosesseja varten.

·Energiavaltaiset teollisuudenalat: hankkeissa kehitetään hiilestä irtautumisen strategioita, jotka perustuvat pääasiassa i) fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutuvilla polttoaineilla tai sähköistämisellä ja ii) hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden integrointiin tuotantoprosesseihin. Esimerkiksi CLYNGAS-hankkeessa sisällytetään sementintuotantoteollisuuteen jätteistä valmistettua synteettistä polttoainetta, kun taas C2B-hankkeessa demonstroidaan mahdollisuutta ottaa talteen sementintuotannon päästöjä käytettäväksi raaka-aineena muussa tuotantotoiminnassa. Innovaatiorahastosta tuetaan myös uusien kestävien materiaalien ja kierrätysprosessien kehittämistä. Tästä on esimerkkinä TLP-hanke, jossa demonstroidaan ligniinistä tuotettua biohajoavaa biomateriaalia, jota voidaan käyttää biokomposiiteissa pakkauskalvojen tuottamiseen ja joka voi siten korvata perinteisiä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia muoveja. Toinen innovaatiorahastosta tuettu hanke tällä alalla on PULSE, jossa otetaan käyttöön parannettuja teknologioita muovikemikaalien kierrättämiseksi.

·Energian varastointi: energian varastoiminen erityisesti sähkökemiallisten teknologioiden avulla auttaa integroimaan uusiutuvan energiantuotannon teknologiat sähköverkkoihin ja tuo samalla järjestelmään joustavuutta. Innovaatiorahastosta tuetaan paranneltujen materiaalien valmistusta ja käyttöönottoa energianvarastointilaitoksissa, kuten korkean nikkelipitoisuuden omaavat litiumioniakut, joita kehitetään NorthStorePlus-hankkeessa. Innovaatiorahastolla edistetään myös akkujen kiertotaloutta tukemalla muun muassa CarBatteryReFactory-hanketta, jossa käsitellään ratkaisuja sähköajoneuvoakkujen uusiokäytön helpottamiseksi.

·Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi: innovaatiorahastosta tuetaan laajamittaisia hankkeita hiilidioksidin varastoimiseksi. Esimerkiksi KAIROS-AT-C-hanke on ensimmäinen eurooppalainen hanke, jossa yhdistetään eri teollisista lähteistä peräisin olevan hiilidioksidin kryogeeninen talteenotto hiilidioksidin nesteytykseen, laivaamiseen ja pysyvään merenalaiseen varastointiin. Muissa hankkeissa (esim. GO4ECOPANET ja CALCC) demonstroidaan myös sementin- ja kalkintuotannon kaltaisten teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen laajamittaista talteenottoa ja geologista varastoimista merialueille.

5.5Vaikutus EU:n muihin politiikkatavoitteisiin

Innovaatiorahasto on jo edistänyt tiettyjen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman politiikkatavoitteiden saavuttamista tukemalla monia erilaisia hankkeita, joista osa esitetään seuraavissa luetelmakohdissa.

·Vuoden 2022 loppuun mennessä jo valittujen innovaatiorahaston hankkeiden odotetaan välttävän 215 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä ensimmäisten kymmenen toimintavuotensa aikana. Tämä edistää ilmastolaissa 30 asetettujen kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden saavuttamista.

·Innovaatiorahastosta on myönnetty 411 miljoonaa euroa rahoitusta 10 hankkeelle, jotka liittyvät vedyn tuotantoon ja käyttöön. Tämä edistää uusiutuvan vedyn käyttöönottoa koskevia EU:n tavoitteita, jotka on asetettu esimerkiksi REPowerEU-suunnitelmassa, EU:n vetystrategiassa ja uusiutuvan energian direktiivissä.

·Innovaatiorahastosta on myönnetty 10,8 miljoonaa euroa avustusrahoituksena kolmelle biopolttoaineisiin ja biojalostamoihin liittyvälle hankkeelle, mikä edistää ReFuelEU-aloitteessa ja biometaania koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

·Innovaatiorahastosta on myönnetty yhteensä 330 miljoonaa euroa kymmenelle hankkeelle, jotka liittyvät suoraan aurinko-, tuuli- ja maalämpöenergiaan. Tämän tuen avulla innovaatiorahasto edistää suoraan uusiutuvan energian direktiivin ja REPowerEU-suunnitelman tavoitteita, jotka koskevat uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja EU:n merienergiastrategian 31 kehittämistä.

·Innovaatiorahastosta on myönnetty 89 miljoonaa euroa avustusrahoituksena viidelle päivänsisäiseen sähkön varastointiin liittyvälle hankkeelle, mikä edistää akkuasetuksen tavoitteita, jotka koskevat EU:n sisäisen akkujen kiertotalouden edistämistä.

·Innovaatiorahastosta on myönnetty 71 miljoonaa euroa rahoitusta kahdelle hankkeelle, jotka liittyvät uusiutuvan energian tuottamiseen tai energian varastointiin käytettävien komponenttien valmistamiseen. Lisäksi siitä on myönnetty 1,08 miljardia euroa kuudelle hankkeelle, jotka liittyvät hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, ja sijoitettu 1,45 miljardia euroa 38 hankkeeseen, jotka liittyvät energiavaltaisiin teollisuudenaloihin. Näin innovaatiorahastolla edistetään jo nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja siihen liittyvän tiedonannon 32 yleisiä tavoitteita.

5.5.1Synergia muiden rahoitusvälineiden kanssa

Kuten tämän kertomuksen alussa mainittiin, innovaatiorahaston tavoitteena on luoda synergioita muiden investointitukivälineiden kanssa ja täydentää niitä. Vuoden 2022 loppuun mennessä innovaatiorahasto oli toteuttanut erityisiä toimia synergioiden edistämiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan investointipankin kanssa.

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien (eli Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa) ja innovaatiorahaston välillä on mahdollisia synergioita. Näiden synergioiden saavuttamiseksi on toteutettu useita toimia. Esimerkiksi joihinkin Horisontti Eurooppa ‐ puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelman asiaankuuluviin aihealueisiin (erityisesti klustereissa 4 ja 5) sisältyi vakiolause, jolla kannustettiin hakijoita sisällyttämään ehdotuksiinsa liiketoimintamallistrategia ja toteutettavuustutkimus, jotka voisivat myöhemmin tasoittaa tietä rahoituksen hakemiselle innovaatiorahastosta. Saman työohjelman klusteriin 5 a sisältyi myös erityinen koordinointi- ja tukitoimi, jonka tavoitteena on edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa neljän Horisontti 2020 ‐ ohjelman edunsaajista koostuvan konsortion välillä ja auttaa näitä konsortioita tuottamaan laadukkaita hakemuksia innovaatiorahastoon. Lisäksi innovaatiorahasto järjesti vuonna 2022 erityisen virtuaalisen työpajan, jossa i) tiedotettiin pitkälle kehitettyjen Horisontti 2020 -hankkeiden osallistujille innovaatiorahaston kattamista aihealueista sekä sen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja ii) tarjottiin hankkeille tilaisuus jakaa innovaatiorahaston hakuprosessista saatuja kokemuksia mahdollisten tulevien hakijoiden kanssa ja kertoa mahdollisista esteistä, joita ne ovat kohdanneet ottaessaan käyttöön teknologisia ratkaisujaan.

Innovaatiorahasto ja Horisontti Eurooppa -ohjelmat tekevät yhteistyötä myös Euroopan investointipankin kanssa osana EU-Catalyst-kumppanuutta sekarahoitusvälineiden kautta. Kumppanuuteen osallistuvat Euroopan komissio, Euroopan investointipankki ja Breakthrough Energy Catalyst (BEC). EU-Catalyst-kumppanuus käynnistettiin vuonna 2021 Glasgow’ssa järjestetyn COP26-konferenssin yhteydessä, ja sen tavoitteena on saada Euroopassa liikkeelle 820 miljoonaa euroa investointeja kriittisiin ilmastoteknologioihin vuosina 2022–2026. Kumppanuuden puitteissa toteutettavissa toimissa keskitytään puhtaaseen vetyyn, kestäviin lentopolttoaineisiin, hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmasta, pitkäkestoiseen energianvarastointiin ja teollisuuden hiilestä irtautumiseen. Innovaatiorahasto osallistuu kumppanuuteen yhteensä enintään 220 miljoonalla eurolla ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelma enintään 200 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 alussa BEC käynnisti ensimmäisen ehdotuspyynnön osana yhteistyötään Euroopan unionin kanssa. Tämä ensimmäinen ehdotuspyyntö ei onnistunut herättämään riittävästi kiinnostusta hankkeiden kehittäjien keskuudessa. Alusta käynnistettiin uudelleen vuoden 2023 alussa, jolloin se tarjosi joustavampia rahoitusjärjestelyjä edistyneessä vaiheessa oleville teknologioille (demonstrointi ja laatuaan ensimmäiset teknologiat) ja toi kumppanuuden piiriin lisää toimialoja.

5.5.2Puhtaan teknologian ratkaisuja koskevan tietämyksen jakaminen

Tietämyksen jakaminen on olennainen osa innovaatiorahastoa, koska se tukee innovaatiorahastosta tuettujen teknologioiden ja ratkaisujen toistamista ja nopeuttaa niiden yleistymistä markkinoilla.

Tuetut hankkeet toimittivat ensimmäiset tietämyksenjakoraporttinsa vuonna 2022. Samaan aikaan Euroopan komissio on toteuttanut yhdessä CINEAn kanssa merkittäviä toimia välittääkseen tietoa ja levittääkseen tietämystä, jota hankkeissa on kerätty vuoden 2022 aikana. Innovaatiorahasto järjesti vuonna 2022 yhden suljettujen ovien tapahtuman aiheesta ”maksuedellytysten täyttämisen suurimmat haasteet ja keinot niiden ratkaisemiseksi” (syyskuu 2022). Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa rahoituksen varmistamiseen liittyvistä haasteista, sääntelykehysten ja lupaprosessien vaikutuksista sekä markkinoiden epävarmuudesta.

Komissio järjesti myös säännöllisesti pitkin vuotta 2022 innovaatiorahastoa käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksia, joissa keskusteltiin jäsenvaltioiden ja teollisuuden edustajien kanssa innovaatiorahaston täytäntöönpanosta ja tulevista suuntaviivoista. Lisäksi ilmastotoimien pääosasto ja/tai CINEA osallistuivat yli 50:een kolmansien osapuolten järjestämään tapahtumaan lisätäkseen tietoa ja tietoisuutta innovaatiorahastosta. Innovaatiorahaston hankkeiden kanssa järjestetyn tapahtuman aikana toteutetun kyselytutkimuksen mukaan merkittävimmät hankkeiden maksuedellytysten täyttymisen määräävät tekijät ovat laskevassa tärkeysjärjestyksessä seuraavat: i) haasteet, jotka liittyvät sopimusten tekemiseen tavarantoimittajien ja ostajien kanssa; ii) pääomamenojen odottamaton kasvu; iii) viiveet laitteiden, raaka-aineiden tai syöttöaineiden toimituksissa; ja iv) lupamenettelyt ja viranomaishyväksynnät.

6HANKEKEHITYSTUKI VÄHEMMÄN KEHITTYNEILLE HANKKEILLE

Hankekehitystukiohjelmasta on tähän mennessä annettu tukea 22 hankkeelle. Näistä 22 hankkeesta 19 oli jo saattanut tukiohjelmansa päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä, kun taas kolme hanketta saa edelleen tukea. Lisäksi Euroopan investointipankki neuvottelee hankekehitystuen antamisesta 15 hankkeelle. Tämä tuki on auttanut ratkaisevasti parantamaan hankkeiden valmiusastetta ja siten myös parantamaan niiden hakemuksia innovaatiorahaston ehdotuspyyntöihin. Ohjelmalla on onnistuttu auttamaan joitakin edellisenä vuotena valitsematta jääneitä hankkeita tekemään uusi hakemus ehdotuspyyntöihin. Ehdotuspyynnöissä LSC-2021 ja SSC-2021 uudelleen ehdotetuista hankkeista 40 prosenttia valittiin avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen.

Hankekehitystukiohjelma 33 on osa innovaatiorahastoa, ja sen tarkoituksena on parantaa joidenkin valikoitujen hankkeiden valmiusastetta Euroopan investointipankin 34 (EIP) tarjoaman laadukkaan teknisen ja taloudellisen neuvonnan avulla. Tuki räätälöidään kunkin hankkeen tarpeisiin, jotta ne olisivat valmiusasteeltaan kilpailukykyisempiä innovaatiorahaston tulevissa ehdotuspyynnöissä. Hankekehitystuki voi myös auttaa innovaatiorahastoa täyttämään sitoumuksensa innovaatiorahaston tuen jakautumisen maantieteellisen tasapainon parantamiseen.

Hankekehitystukea voivat saada sekä laajamittaiset että pienimuotoiset hankkeet, ja tavoitteena on tarjota tällaista tukea 20:lle valitsematta jääneelle ehdotukselle ehdotuspyyntöä kohti. Ensimmäisen ehdotuspyynnön (LSC-2020) jälkeen hankekehitystukiohjelmasta tarjottiin tukea 22 hankkeelle, joista 19 lopulta sai tällaista tukea. Ehdotuspyynnön LSC-2021 jälkeen tukea tarjottiin 18 hankkeelle. Vuoden 2022 loppuun mennessä EIP:n toteuttamasta hankekehitystukiohjelmasta oli tarjottu yhteensä 2,5 miljoonan euron arvosta konsulttipalveluja yhteensä 22 hankkeelle. Näistä 19:n osalta hankekehitystuki on jo kokonaan päättynyt. Tukea saa vielä kolme hanketta. Tätä kertomusta laadittaessa EIP neuvotteli edelleen hankekehitystukisopimuksesta 15 hankkeen kanssa (ks. kaaviot 29 ja 30). Niistä 19 hankkeesta, joiden osalta hankekehitystuki oli saatettu kokonaan päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä, 18 on jo jättänyt uuden ehdotuksen johonkin vuonna 2022 käynnistetyistä innovaatiorahaston ehdotuspyynnöistä. Näistä hankkeista kaksi on jo kutsuttu allekirjoittamaan avustussopimus vuoden 2022 aikana. Koska suurin osa hankekehitystukea saavista hankkeista päätti jättää uuden hakemuksen ehdotuspyyntöön LSC-2022, tulosten arviointi tehdään innovaatiorahastoa koskevassa vuoden 2023 kertomuksessa.

Kaavio29: Hankekehitystukea saavien hankkeiden määrä toimialoittain joulukuuhun 2022 mennessä

Kaavio30: Hankekehitystukea saavien hankkeiden määrä maittain joulukuuhun 2022 mennessä

7PÄÄTELMÄT JA SEURAAVAT VAIHEET

Innovaatiorahastosta on tullut keskeinen väline ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä, koska sillä tuetaan nettonollatavoitteita ja innovatiivisia teknologioita. Vuoden 2022 loppuun mennessä innovaatiorahastosta tuettaviksi valitut 70 hanketta kattoivat 19 alaa energiavaltaisten teollisuudenalojen, energian varastoinnin, uusiutuvan energian sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kategorioissa. Näillä hankkeilla on määrä välttää yhteensä 215 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä kymmenen toimintavuoden aikana. Tämä vastaa noin 7:ää prosenttia kaikista Euroopan unionissa vuonna 2022 syntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä.

Ehdotuspyyntö LSC-2021 oli merkittävässä määrin ylikysytty, sillä siihen käytössä olevalla budjetilla voitiin kattaa vain 36 prosenttia vähimmäisvaatimukset täyttävien ehdotusten yhteensä pyytämästä avustusmäärästä. Kiinnostus pienimuotoisia hankkeita koskevaa ehdotuspyyntöä kohtaan näyttää kuitenkin vähentyneen huomattavasti: ehdotuspyyntöön SSC-2021 saatiin 66 ehdotusta, kun ehdotuspyyntöön SSC-2020 oli saatu 232 ehdotusta. Tämä tarkoitti, että kaikkia ehdotuspyynnön SSC-2021 paremmuusjärjestykseen asettamisen vähimmäisvaatimukset täyttäviä tai ylittäviä tukikelpoisia ehdotuksia (joita oli 17) pyydettiin avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen ja että 38 prosenttia ehdotuspyyntöön käytettävissä olevasta budjetista jäi käyttämättä. Yksi syy kiinnostuksen vähenemiseen pienimuotoisia hankkeita koskevia ehdotuspyyntöjä kohtaan voi olla pääomamenoille asetettu liian alhainen raja (7,5 miljoonaa euroa). On osoittautunut, että tämä ei ole riittävän houkuttelevaa, koska tämän suuruista tukea on saatavilla lukuisista kansallisista rahoitusohjelmista.

Hankekehitystukiohjelman toiminta alkoi vuonna 2021, ja vuoden 2022 loppuun mennessä 19 hanketta oli saanut EIP:n toteuttaman hankekehitystuen ohjelman kokonaan päätökseen. Näistä tuetuista hankkeista 18 (joista kaikki olivat jääneet valitsematta aiemmissa ehdotuspyynnöissä) teki uuden hakemuksen vuonna 2022 käynnistettyihin ehdotuspyyntöihin, ja näistä 18 hankkeesta kaksi on jo kutusuttu allekirjoittamaan avustussopimus ehdotuspyynnössä SSC-2021 (suurin osa muista hankkeista teki uuden hakemuksen ehdotuspyyntöön LSC-2022, jonka tuloksia arvioidaan ensi vuoden kertomuksessa).

Tämän kertomuksen julkaisuhetkellä innovaatiorahasto oli jo toteuttanut joitakin seuraavia vaiheita, joista raportoidaan tarkemmin innovaatiorahaston vuosikertomuksessa 2023:

·Kolmas laajamittaisia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö (LSC-2022) käynnistettiin 3. marraskuuta 2022 ja päättyi maaliskuussa 2023. Ehdotuspyyntöön saatiin 239 ehdotusta, joista 41 on kutsuttu avustussopimuksen valmisteluvaiheeseen. Tässä ehdotuspyynnössä avustuksiin on käytettävissä yhteensä yli 3,6 miljardia euroa, ja siinä tuetaan hankkeita, joilla pyritään tuomaan markkinoille innovatiivisia teknologioita energiavaltaisten teollisuudenalojen, vedyn, uusiutuvan energian sekä energian varastointiin ja uusiutuvaan energiaan liittyvien komponenttien valmistuksen aloilla. Kolmannen pienimuotoisia hankkeita koskevan ehdotuspyynnön myöntämispäätökset on määrä tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisätietoja näistä ehdotuspyynnöistä annetaan innovaatiorahaston vuosikertomuksessa 2023. Lisäksi vuoden 2023 alkuun mennessä kolmelle ehdotuspyyntöön SSC-2021 osallistuvalle hankkeelle tarjottiin hankekehitystukea.

·Vuonna 2023 hankkeiden valintaa varten otetaan käyttöön uusi tarjouskilpailumenettelyyn perustuva mekanismi. Ensimmäinen innovaatiorahaston alainen pilottihuutokauppa järjestetään Euroopan vetypankin yhteydessä, ja se on suunnattu uusiutuvan vedyn tuotantoon EU:ssa. Tarjouskilpailumenettelyyn sisältyy myös ”huutokauppa palveluna” -mekanismi, jonka avulla ETA-maat voivat myöntää kansallisista talousarvioistaan tukea alueellaan sijaitseville hankkeille käyttäen samalla EU:n laajuista huutokauppamekanismia kilpailukykyisimpien hankkeiden yksilöimiseksi.

·Ennen vuoden 2023 loppua käynnistetään ehdotuspyyntö, jossa yhdistetään pienimuotoisille, keskisuurille ja laajamittaisille hankkeille tarkoitetut ikkunat sekä valmistusta ja pilotteja varten tarkoitetut erityisikkunat. Ehdotuspyyntöön liittyvä rahoitus myönnetään vuoden 2024 aikana.

·Innovaatiorahastoa koskeva tarkistettu delegoitu säädös on annettu innovaatiorahaston toiminnan mukauttamiseksi tarkistettuun päästökauppadirektiiviin, jolla innovaatiorahaston tuen soveltamisalaa laajennettiin kattamaan uusia aloja (merenkulku, ilmailu, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointi sekä maaliikenne).

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R1119

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta, saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32003L0087  

(3)

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/856, annettu 26 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta, saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32019R0856  

(4)

COM(2021) 551.

(5)

Määrää laskettaessa on käytetty arvioitua hiilen hintaa, joka on 75 euroa / tonni ja joka voi vaihdella markkinoiden muutosten mukaan.

(6)

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/856.

(7)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohta sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2023.

(8)

Asiaankuuluvat kustannukset: asiaankuuluvat kustannukset saadaan laskemalla paras arvio pääomamenoista ja toimintamenojen ja toiminnan tuottojen nettonykyarvosta kymmenen vuoden ajalta hankkeen käyttöönoton jälkeen ja vähentämällä kyseisestä arviosta saman laskelman tulos, joka on laskettu sellaiselle tavanomaiselle tuotannolle, jossa lopputuote tosiasiallisesti tuotetaan samalla kapasiteetilla.

(9)

Asetus 2021/1110.

(10)

Asetus 2023/435.

(11)

COM(2020) 301.

(12)

COM(2021) 148.

(13)

COM(2021) 561.

(14)

2018/2001/EU.

(15)

COM(2020) 741.

(16)

COM(2020) 798.

(17)

COM(2023) 161.

(18)

COM(2023) 335.

(19)

COM(2023) 335 final.

(20)

Hankkeen kehityssyklin ajankohta, jona kaikki hanke- ja rahoitussopimukset on allekirjoitettu ja kaikki niihin sisältyvät edellytykset on täytetty.

(21)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohta sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2023.

(22)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_3787  

(23)

  Laajamittaisia hankkeita koskeva verkkoseminaari (europa.eu) ja pienimuotoisia hankkeita koskeva verkkoseminaari (europa.eu) .

(24)

Hankkeet: i) RISE (hakijan pyynnöstä) ja ii) IONFibre (CINEAn pyynnöstä, koska hakija ehdotti muutoksia, jotka olisivat kyseenalaistaneet arvioinnin tuloksen).

(25)

EAVORLOOP-hanke.

(26)

LSC-2020 järjestettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa otettiin vastaan kiinnostuksenilmaisuja ja 70 paremmuusjärjestyksessä korkeimmalle sijoitettua ehdotusta pyydettiin osallistumaan toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe koostui täydellisen hakemuksen jättämisestä ja arviointiprosessista. Ehdotuspyynnön LSC-2020 ensimmäisessä vaiheessa saaduista 311 ehdotuksesta yhteensä 117 katsottiin toiseen vaiheeseen kelpaaviksi. Ehdotuspyynnön tekstin säännösten mukaisesti 70 ehdotusta pyydettiin jättämään hakemus toisessa vaiheessa. Toisessa vaiheessa vastaanotettiin ja arvioitiin 66 ehdotusta.

(27)

Innovaatiorahaston avustus kattaa sekä pääoma- että toimintamenot, joten nämä luvut ovat vain viitteellisiä.

(28)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/innovfund/wp-call/wp_innovfund-2020_en.pdf

(29)

Seuraavat kaksi hanketta sijaitsevat useassa maassa: NorthFlex Puolassa ja Ruotsissa sekä Listlawelbattcool Tšekissä, Ranskassa ja Espanjassa.

(30)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R1119

(31)

COM(2020) 741.

(32)

COM(2023) 62.

(33)

  https://ec.europa.eu/clima/eu-action/funding-climate-action/innovation-fund/project-development-assistance_en  

(34)

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki allekirjoittivat huhtikuussa 2021 hankekehitystuen antamista koskevan rahoitusosuussopimuksen.