KOMISSION KERTOMUS

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

1.Johdanto

1 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 126 artiklassa määrätään liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä. Menettelystä säädetään yksityiskohtaisemmin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7. heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta.

Tässä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessa tarkastellaan, miten jäsenvaltiot täyttävät perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerit.

Tärkeimmät tämän kertomuksen perustana olevat tiedot

Alijäämäkriteerin täyttymistä arvioidessaan komissio ottaa huomioon vuonna 2022 toteutuneen alijäämäsuhteen ja vuoden 2023 ennakoidun alijäämäsuhteen. Perussopimuksen 126 artiklan mukaista alijäämäkriteeriä noudatetaan, jos julkisen talouden alijäämä edellisenä vuonna (2022) ja ennakoitu alijäämä kuluvana vuonna (2023) eivät ylitä kolmea prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos jompikumpi alijäämä ylittää viitearvon, komissio selvittää, onko alijäämäsuhde supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut viitearvoa lähellä olevan tason. Komissio selvittää myös, onko viitearvon ylittäminen poikkeuksellista ja väliaikaista ja pysyykö alijäämä lähellä viitearvoa (2 jakso). Merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, jos joko i) julkinen velka suhteessa BKT:hen ei ylitä 60:tä prosenttia tai ii) velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosenttia mutta alijäämä suhteessa BKT:hen on lähellä kolmea prosenttia ja viitearvon ylittäminen on väliaikaista (4 jakso).

2 Velkakriteeriä noudatetaan, jos julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen ei ole ylittänyt 60:tä prosenttia edellisen vuoden (2022) lopussa. Jos se ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, komissio selvittää, pieneneekö velkasuhde riittävästi ja lähestyykö se riittävän nopeasti viitearvoa siten, että noudatetaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa (3 jakso). Tässä kertomuksessa ei käsitellä jäsenvaltioita, jotka noudattavat kyseistä vertailuarvoa ja alijäämäkriteeriä. Merkitykselliset tekijät otetaan aina huomioon arvioitaessa velkakriteerin noudattamista (4 jakso).

3 Tässä kertomuksessa myös verrataan julkisen talouden alijäämää julkisiin investointimenoihin ja otetaan huomioon kaikki muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin taloudelliset tilanteet ja talousarviotilanteet mukaan luettuina.

Tässä kertomuksessa käsitellään alijäämä- ja velkakriteerin noudattamista 16 jäsenvaltiossa: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi. Käsittelyn syyt ovat seuraavat (ks. myös taulukko 1):

-Eurostatin 21. huhtikuuta 2023 vahvistamien tietojen 4 mukaan vuoden 2022 julkisen talouden alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen seuraavissa kymmenessä jäsenvaltiossa: Belgia, Tšekki, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta ja Puola. 5 Vuonna 2022 toteutuneet alijäämät, jotka olivat yli kolme prosenttia suhteessa BKT:hen, antavat alustavaa näyttöä siitä, että kyseisissä jäsenvaltioissa on liiallinen alijäämä. 6

-Lisäksi vuoden 2023 vakaus- tai lähentymisohjelmien 7 perusteella Bulgarian, Saksan, Viron, Slovenian ja Slovakian julkisen talouden alijäämän ennakoidaan ylittävän kolme prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Nämä kyseisissä ohjelmissa vuodeksi 2023 ennakoidut alijäämät antavat alustavaa näyttöä siitä, että näissä viidessä jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä.

-Julkisen talouden bruttovelka ylitti vuoden 2022 lopussa 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Unkarissa, Itävallassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Suomessa. Ranskassa, Italiassa ja Suomessa ei noudatettu velan supistamista koskevaa vertailuarvoa julkisen talouden bruttovelan osalta. Tämä antaa alustavaa näyttöä siitä, että näissä kolmessa jäsenvaltiossa on velkakriteerin perusteella liiallinen alijäämä.

Toimintasuositusten antaminen jatkuvasti erittäin epävarmassa tilanteessa

Neuvoston hyväksymät finanssipoliittiset suositukset ovat kehittyneet viime vuosina muuttuvan taloudellisen tilanteen mukaan. EU:n ja kansallisen tason koordinoidut politiikkatoimet ovat lieventäneet covid-19-pandemian vaikutusta jäsenvaltioiden talouksiin ja avanneet tietä vahvalle elpymiselle. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan luomassa uudessa ympäristössä EU:n talous on onnistunut rajoittamaan sodan haitallista vaikutusta ja selviytymään energiakriisistä energialähteiden nopean monipuolistamisen ja kaasunkulutuksen huomattavan vähentämisen ansiosta.

Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen 8 käyttöönotto maaliskuussa 2020 mahdollisti laajamittaisen finanssipoliittisen tuen kaikissa jäsenvaltioissa koronaviruspandemian vastatoimena. Se antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa asianmukaisia kriisitoimia ja poiketa joistakin julkisen talouden vaatimuksista, joita EU:n finanssipoliittisen kehyksen puitteissa tavallisesti sovelletaan. Koordinoidut politiikkatoimet lievensivät onnistuneesti covid-19-pandemian makrotaloudellista vaikutusta vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2022 finanssipolitiikan avulla lievennettiin myös energian hintojen äkillisen nousun sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja mahdollistettiin humanitaarisen avun tarjoaminen Ukrainasta paenneille. Komissio on katsonut, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen voimassa pitämiselle vuonna 2023 ja sen käytöstä poistamiselle vuoden 2023 lopusta alkaen täyttyivät. 9

10 Neuvosto suositti 20. heinäkuuta 2020, että jäsenvaltiot toteuttaisivat vuosina 2020 ja 2021 kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Jäsenvaltioille suositettiin myös, että ne harjoittaisivat taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja.

11 12 Vuotta myöhemmin, 18. kesäkuuta 2021, neuvosto antoi vuotta 2022 koskevissa suosituksissa eriytettyä finanssipoliittista ohjausta. Jäsenvaltioita, joilla oli alhainen tai keskisuuri velkataso suhteessa BKT:hen, kehotettiin jatkamaan tai ylläpitämään elvyttävää finanssipolitiikan viritystä, kun taas niitä jäsenvaltioita, joilla oli paljon velkaa, kehotettiin käyttämään elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen elpymisen tukemiseksi ja harjoittamaan samalla maltillista finanssipolitiikkaa. Kaikille jäsenvaltioille suositeltiin kansallisesti rahoitettujen investointien jatkamista. Vastaavasti neuvoston 5. huhtikuuta 2022 euroalueen talouspolitiikasta antamassa suosituksessa kehotettiin ylläpitämään maltillisesti elvyttävää finanssipolitiikan viritystä koko euroalueella vuonna 2022, kun otetaan huomioon sekä kansalliset talousarviot että elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetty rahoitus. Finanssipolitiikkaa suositeltiin eriytettäväksi siten, että otetaan huomioon elpymisen vahvuus sekä tarve varmistaa julkisen talouden kestävyys ja lisätä investointeja. Samalla olisi kuitenkin pidettävä mielessä tarve vähentää eroja jäsenvaltioiden välillä.

Taulukko 1: Jäsenvaltioiden tilanne suhteessa alijäämää ja velkaa koskeviin perussopimuksen viitearvoihin
	Toteutunut alijäämä enintään (✓) / suurempi kuin (✗) 3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2022	Suunniteltu alijäämä enintään (✓) / suurempi kuin (✗) 3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023	Velkasuhde enintään (✓✓) 60 % suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa/ suurempi kuin 60 % suhteessa BKT:hen mutta noudattaa velan supistamista koskevaa vertailuarvoa (✓) / ei noudata velan supistamista koskevaa vertailuarvoa (✗)
Belgia	✗	✗	✓
Bulgaria	✓	✗	✓✓
Tšekki	✗	✗	✓✓
Saksa	✓	✗	✓
Viro	✓	✗	✓✓
Espanja	✗	✗	✓
Ranska	✗	✗	✗
Italia	✗	✗	✗
Latvia	✗	✗	✓✓
Unkari	✗	✗	✓
Malta	✗	✗	✓✓
Itävalta	✗	✗	✓
Puola	✗	✗	✓✓
Slovenia	✓	✗	✓
Slovakia	✓	✗	✓✓
Suomi	✓	✓	✗
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	✓	✓	✓✓
Irlanti	✓	✓	✓✓
Kreikka	✓	✓	✓
Kroatia	✓	✓	✓
Kypros	✓	✓	✓
Liettua	✓	✓	✓✓
Luxemburg	✓	✓	✓✓
Alankomaat	✓	✓	✓✓
Portugali	✓	✓	✓
Ruotsi	✓	✓	✓✓
Romania*	✗	✗	✓✓
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat, komission kevään 2023 talousennuste ja vuoden 2023 vakaus- ja lähentymisohjelmat.

13 Neuvosto antoi 12. heinäkuuta 2022 jälleen eriytettyä finanssipoliittista ohjausta vuodelle 2023. Jäsenvaltioita, joilla oli alhainen tai keskisuuri velkataso suhteessa BKT:hen, kehotettiin varmistamaan, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvu on linjassa yleisesti ottaen neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Korkean velkatason jäsenvaltioille suositettiin, että ne varmistavat maltillisen finanssipolitiikan rajoittamalla kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvua niin, että se on vähäisempää kuin keskipitkän aikavälin potentiaalinen tuotannon kasvu. Vuoden 2023 jälkeen viimeksi mainittuja kehotettiin varmistamaan uskottava ja asteittainen velan vähentäminen asteittaisen vakauttamisen, investointien ja uudistusten avulla. Kaikille jäsenvaltioille suositeltiin, että niiden olisi oltava valmiita mukauttamaan juoksevia menoja muuttuvaan tilanteeseen, laajentamaan julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja energiaturvallisuuteen sekä saavuttamaan maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman vuoden 2023 jälkeen.

14 Neuvosto kehotti 16. toukokuuta 2023 euroalueen talouspolitiikasta antamassaan suosituksessa jäsenvaltioita pidättäytymään myöntämästä laaja-alaista tukea kokonaiskysynnän kasvattamiseksi ja kohdentamaan paremmin finanssipoliittisia toimenpiteitä, joilla puututaan energian korkeiden hintojen vaikutukseen haavoittuviin kotitalouksiin ja elinkelpoisiin yrityksiin. Jäsenvaltioita kehotettiin säilyttämään velkakestävyys ja helpottamaan rahapolitiikan tehtävää sen varmistamisessa, että EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan kahden prosentin inflaatioon palataan oikea-aikaisesti. Suosituksessa kehotettiin määrittämään asianmukaisesti eriytetyt keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset strategiat asteittaisen ja kestävän vakauttamisen sekä investointien ja uudistusten avulla, jotta saavutetaan maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä talouksiensa kasvupotentiaalia, pidettävä yllä merkittäviä julkisia investointeja ja edistettävä yksityisiä investointeja, joita tarvitaan taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn parantamiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi.

Komissio ilmoitti jo vuoden 2024 finanssipoliittisesta ohjauksesta 8. maaliskuuta 2023 antamassaan tiedonannossa 15 , ettei se ehdottaisi uusien liiallisia alijämiä koskevien menettelyjen avaamista keväällä 2023, koska makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta.

Komissio aikoo ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella.

2.Alijäämäkriteeri

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia ja Slovakia ylittivät alijäämän viitearvon vuonna 2022 tai ennakoivat ylittävänsä sen vuonna 2023.

Kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden osalta viitearvon ylittävät toteutuneet alijäämät vuonna 2022 tai ennakoidut ylitykset vuonna 2023 ovat poikkeuksellisia. Vuonna 2022 jäsenvaltioissa toteutetut toimenpiteet energian hintojen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi ja humanitaarisen avun antamiseksi Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta paenneille kasvattivat alijäämiä. Energian hintojen nousu ja humanitaarinen apu ovat epätavallisia tapahtumia, joihin jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa ja joilla on merkittävää vaikutusta julkisyhteisöjen rahoitusasemaan. Vaikka covid-19:ään liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden kustannukset pienenivät vuonna 2022, tällaisten toimenpiteiden kustannukset olivat edelleen merkittäviä monissa jäsenvaltioissa. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen vaikutus näkyi edelleen useimpien jäsenvaltioiden julkisessa taloudessa.

Julkisen talouden alijäämät ylittivät viitearvon eivätkä olleet lähellä sitä vuonna 2022 Belgiassa, Tšekissä, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Unkarissa, Maltassa ja Puolassa (ks. taulukko 2).

Itävallassa julkisen talouden alijäämä ylitti viitearvon mutta oli lähellä sitä vuonna 2022, ja vakausohjelman mukaan se ylittää viitearvon mutta on lähellä sitä myös vuonna 2023. Komission ennusteen mukaan alijäämä jopa alittaa kolme prosenttia suhteessa BKT:hen.

Bulgarian, Saksan, Viron, Slovenian ja Slovakian julkisen talouden alijäämät olivat vuonna 2022 alle perussopimuksessa asetetun viitearvon, mutta niiden ennakoidut alijäämät ovat vuonna 2023 yli kolme prosenttia suhteessa BKT:hen eivätkä ole lähellä sitä. Komission ennuste vahvistaa tämän Bulgarian, Slovenian ja Slovakian osalta. Saksan alijäämä on komission ennusteessa alle kolme prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, kun taas Viron osalta komissio ennustaa alijäämän olevan yli viitearvon mutta lähellä sitä.

Komission ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä ei ylitä kolmea prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024 Tšekissä, Saksassa, Virossa, Latviassa, Itävallassa ja Sloveniassa. Näin ollen viitearvon ylittävien alijäämien oletetaan olevan väliaikaisia. Nämä vuotta 2024 koskevat alijäämäennusteet perustuvat sille olettamalle, että politiikkaa ei muuteta.

Yhteenvetona voidaan todeta tämän analyysin viittaavan siihen, että seuraavat 14 jäsenvaltiota eivät noudata alijäämäkriteeriä ennen kuin merkitykselliset tekijät on otettu huomioon: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia. Sen sijaan Itävalta noudattaa alijäämäkriteeriä, koska viitearvon ylittäminen on poikkeuksellista ja väliaikaista ja alijäämä pysyy lähellä viitearvoa.

Taulukko 2: Julkisen talouden rahoitusasema
% suhteessa BKT:hen
	2019	2020	2021	2022	2023 SCP	2023	2024
Belgia	–2,0	–9,0	–5,5	–3,9	–5,1	–5,0	–4,7
Bulgaria	2,1	–3,8	–3,9	–2,8	–6,1	–4,8	–4,8
Tšekki	0,3	–5,8	–5,1	–3,6	–3,5	–3,6	–3,0
Saksa	1,5	–4,3	–3,7	–2,6	–4 ¼	–2,3	–1,2
Viro	0,1	–5,5	–2,4	–0,9	–4,3	–3,1	–2,7
Espanja	–3,1	–10,1	–6,9	–4,8	–3,9	–4,1	–3,3
Ranska	–3,1	–9,0	–6,5	–4,7	–4,9	–4,7	–4,3
Italia	–1,5	–9,7	–9,0	–8,0	–4,5	–4,5	–3,7
Latvia	–0,6	–4,4	–7,1	–4,4	–4,0	–3,8	–2,7
Unkari	–2,0	–7,5	–7,1	–6,2	–3,9	–4,0	–4,4
Malta	0,5	–9,7	–7,8	–5,8	–5,0	–5,1	–4,5
Itävalta	0,6	–8,0	–5,8	–3,2	–3,2	–2,4	–1,3
Puola	–0,7	–6,9	–1,8	–3,7	–4,7	–5,0	–3,7
Slovenia	0,7	–7,7	–4,6	–3,0	–4,1	–3,7	–2,9
Slovakia	–1,2	–5,4	–5,4	–2,0	–6,3	–6,1	–4,8
Suomi	–0,9	–5,6	–2,8	–0,9	–2,6	–2,6	–2,6
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	4,1	0,2	3,6	3,3	–	2,3	1,3
Irlanti	0,5	–5,0	–1,6	1,6	1,8	1,7	2,2
Kreikka	0,9	–9,7	–7,1	–2,3	–1,8	–1,3	–0,6
Kroatia	0,2	–7,3	–2,5	0,4	–0,7	–0,5	–1,3
Kypros	1,3	–5,8	–2,0	2,1	2,0	1,8	2,1
Liettua	0,5	–6,5	–1,2	–0,6	–2,2	–1,7	–1,4
Luxemburg	2,2	–3,4	0,7	0,2	–1,5	–1,7	–1,5
Alankomaat	1,8	–3,7	–2,4	0,0	–3,0	–2,1	–1,7
Portugali	0,1	–5,8	–2,9	–0,4	–0,4	–0,1	–0,1
Ruotsi	0,6	–2,8	0,0	0,7	–0,4	–0,9	–0,5
Romania*	–4,3	–9,2	–7,1	–6,2	–4,4	–4,7	–4,4
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat, jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmat (2023 SCP) ja komission kevään 2023 ennuste.

3.Velkakriteeri

Tässä kertomuksessa käsitellyistä maista julkinen bruttovelka oli vuoden 2022 lopussa yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen yhdeksässä jäsenvaltiossa: Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Itävallassa, Sloveniassa ja Suomessa (ks. taulukko 3). 16 Edellisvuoteen verrattuna julkisen talouden velkasuhde pieneni kaikissa näissä jäsenvaltioissa Suomea lukuun ottamatta.

Taulukko 3: Julkisen talouden velka
% suhteessa BKT:hen
	2019	2020	2021	2022	2023	2024
Belgia	97,6	112,0	109,1	105,1	106,0	107,3
Bulgaria	20,0	24,5	23,9	22,9	25,0	28,1
Tšekki	30,0	37,7	42,0	44,1	42,9	43,1
Saksa	59,6	68,7	69,3	66,3	65,2	64,1
Viro	8,5	18,5	17,6	18,4	19,5	21,3
Espanja	98,2	120,4	118,3	113,2	110,6	109,1
Ranska	97,4	114,6	112,9	111,6	109,6	109,5
Italia	134,1	154,9	149,9	144,4	140,4	140,3
Latvia	36,5	42,0	43,7	40,8	39,8	40,5
Unkari	65,3	79,3	76,6	73,3	70,7	71,1
Malta	40,3	52,9	55,1	53,4	54,8	56,1
Itävalta	70,6	82,9	82,3	78,4	75,4	72,7
Puola	45,7	57,2	53,6	49,1	50,5	53,0
Slovenia	65,4	79,6	74,5	69,9	69,1	66,6
Slovakia	48,0	58,9	61,0	57,8	58,3	58,7
Suomi	64,9	74,7	72,6	73,0	73,9	76,2
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	33,7	42,2	36,7	30,1	30,1	28,8
Irlanti	57,0	58,4	55,4	44,7	40,4	38,3
Kreikka	180,6	206,3	194,6	171,3	160,2	154,4
Kroatia	71,0	87,0	78,4	68,4	63,0	61,8
Kypros	90,8	113,8	101,2	86,5	80,4	72,5
Liettua	35,8	46,3	43,7	38,4	37,1	36,6
Luxemburg	22,4	24,5	24,5	24,6	25,9	27,0
Alankomaat	48,5	54,7	52,5	51,0	49,3	48,8
Portugali	116,6	134,9	125,4	113,9	106,2	103,1
Ruotsi	35,5	39,8	36,5	33,0	31,4	30,7
Romania*	35,1	46,9	48,6	47,3	45,6	46,1
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat ja komission kevään 2023 talousennuste.

Tiedot osoittavat, että vuonna 2022 velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettiin Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Unkarissa, Itävallassa ja Sloveniassa (ks. taulukko 4). Sitä ei noudatettu Ranskassa, Italiassa eikä Suomessa. Merkityksellisiä tekijöitä arvioidessaan komissio katsoo 2. maaliskuuta 2022 antamansa tiedonannon ja viime vuonna perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen mukaisesti, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen voisi merkitä liian vaativia etupainotteisia julkisen talouden toimia, jotka voisivat mahdollisesti vaarantaa talouskasvun. Sen vuoksi komissio katsoo, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen ei ole tämänhetkisessä taloustilanteessa perusteltua.

Yhteenvetona voidaan todeta tämän analyysin perusteella, että tässä kertomuksessa huomioon otetuista jäsenvaltioista velkakriteeriä noudattavat Belgia, Saksa, Espanja, Unkari, Itävalta ja Slovenia. Sen sijaan Ranska, Italia ja Suomi eivät noudata sitä ennen kuin merkitykselliset tekijät on otettu huomioon.

Taulukko 4: Ero velan supistamista koskevaan vertailuarvoon*
Negatiivinen ero tarkoittaa velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista
% suhteessa BKT:hen
	2021	2022	2023e	2024e
Belgia	2,0	–0,7	2,0	5,1
Saksa	–2,0	–2,1	–2,0	–2,1
Espanja	ei merkityksellinen	–6,2	–1,1	0,4
Ranska	1,7	1,4	1,7	3,2
Italia	–0,5	1,8	–0,5	3,8
Unkari	–4,0	–3,3	–4,0	–2,5
Itävalta	–3,7	–4,1	–3,7	–4,1
Slovenia	–3,9	–3,4	–3,9	–3,4
Suomi	1,8	0,4	1,4	1,4
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Kreikka	–17,3	–10,4	–17,3	–9,3
Kroatia	–12,9	–8,7	–12,9	–6,9
Kypros	–15,8	–13,8	–15,8	–13,8
Portugali	–11,9	–11,4	–11,9	–6,4
Lähde: Komission kevään 2023 talousennuste ja komission laskelmat. e: ennuste
* Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaan julkisen velan katsotaan pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden, joilta tiedot ovat saatavissa, aikana keskimäärin kahdeskymmenesosan vuosittain. Vaatimuksen katsotaan täyttyneen myös, jos komission talousarvioennusteet osoittavat, että vaadittu eron pieneneminen tapahtuu kolmen vuoden jakson aikana, johon sisältyvät sitä viimeistä vuotta seuraavat kaksi vuotta, jolta tiedot ovat saatavilla. Velan sopeuttamista koskevan vertailuarvon täytäntöönpanossa otetaan huomioon myös suhdannekierron vaikutus velan supistamisvauhtiin. Niiden jäsenvaltioiden velan supistamista koskeva vertailuarvo, joiden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, lasketaan kolmen vuoden aikajänteellä eri vaihtoehtojen mukaisesti: takautuvasti, ennakoivasti ja suhdannekorjattuna (ks. vakaus- ja kasvusopimusta koskeva käsikirja – vuoden 2019 painos, European Economy-Institutional Papers, 101) . Taulukossa esitetään (toteutuneen ja suhdannekorjatun) julkisen talouden velkasuhteen ja (takautuvan ja ennakoivan) velan vertailuarvon välinen vähimmäisero. Jos arvo on negatiivinen, velkasuhde noudattaa velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Tällöin ero vertailuarvoon pienenee (ennakoivalla tai takautuvalla) kolmen vuoden aikajänteellä keskimäärin vähintään yhden kahdeskymmenesosan.

4.Merkitykselliset tekijät arvioitaessa, miten jäsenvaltiot noudattavat alijäämä- ja velkakriteereitä

Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaan tässä kertomuksessa ”otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina”. Näitä tekijöitä kuvataan tarkemmin asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on otettava myös ”muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle”. Kyseisen artiklan mukaan myös keskipitkän aikavälin velka-asemaa voidaan pitää merkityksellisenä tekijänä.

Näin ollen huomioon otetaan kaikkia maita koskevien merkityksellisten tekijöiden (4.1 jakso) lisäksi maakohtaisia merkityksellisiä tekijöitä (4.2 jakso). Viimeksi mainittuja ovat keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne, julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema (julkiset investoinnit mukaan lukien), keskipitkän aikavälin velka-asema, jäsenvaltion mahdollinen makrotalouden epätasapaino tai liiallinen makrotalouden epätasapaino 17 ja muut jäsenvaltioiden esittämät tekijät.

Kuten jo 1 kohdassa todettiin ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa täsmennetään alijäämäkriteerin noudattamisen osalta, merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella vain, jos

a)julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä 60 prosentin viitearvoa tai

b)jos näin on, molemmat seuraavat edellytykset täyttyvät: alijäämä pysyy lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittyminen on väliaikaista.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ylittivät alijäämän viitearvon vuonna 2022 tai ennakoivat ylittävänsä sen vuonna 2023, velkasuhde ei ylittänyt 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen seitsemässä jäsenvaltiossa: Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Latviassa, Maltassa, Puolassa ja Slovakiassa. Merkitykselliset tekijät voidaan siis ottaa huomioon näiden seitsemän jäsenvaltion kohdalla.

Niistä muista kahdeksasta jäsenvaltiosta, joissa alijäämän kolmen prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylittyy tai jotka ennakoivat ylittävänsä sen – Belgia, Saksa 18 , Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Itävalta ja Slovenia – merkityksellisten tekijöiden huomioon ottamiseksi vaadittavat molemmat edellytykset (viitearvon lähellä pysyminen ja ylityksen väliaikaisuus) täyttyvät ainoastaan Itävallassa, joten merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon myös Itävallan osalta.

Kuten 1 kohdassa jo todettiin ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa täsmennetään, merkitykselliset tekijät otetaan aina huomioon arvioitaessa velkakriteerin noudattamista.

Tässä kertomuksessa käsitellään merkityksellisiä tekijöitä niidenkin maiden osalta, joiden kohdalla niitä ei voida ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella.

4.1.Kaikkia maita koskevat merkitykselliset tekijät

EU on kokenut viime vuosina useita häiriöitä. Keskeinen tekijä, joka on otettava huomioon kaikkien tässä kertomuksessa käsiteltävien jäsenvaltioiden kohdalla, on energian hintojen nousun ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen makrotaloudellinen vaikutus. Sota on johtanut vuosina 2022 ja 2023 poikkeukselliseen taloudelliseen epävarmuuteen. EU:n talous on yksi eniten sodan vaikutuksille altistuvista talouksista, koska se on maantieteellisesti lähellä sotaa ja tukeutunut voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden tuontiin. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys nosti myös muiden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja ja lisäsi toimitushäiriöitä. Vuonna 2022 vaihtosuhteen häiriö 19 läpäisi koko talouden ja johti muun muassa kotitalouksien ostovoiman jyrkkään heikkenemiseen, mikä on muuttanut kuluttajien luottamusta dramaattisesti. Jäsenvaltiot hyväksyivät useita finanssipoliittisia toimenpiteitä lieventääkseen energian hintojen nousun taloudellista ja sosiaalista vaikutusta, millä oli merkittävä vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan. Koska toimintapoliittisia ratkaisuja tarvittiin nopeasti, monet näistä toimenpiteistä eivät olleet kohdennettuja eikä niillä säilytetty hintasignaalia. Näistä toimenpiteistä julkiselle taloudelle aiheutuneiden nettokustannusten arvioidaan olleen 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja saman verran vuonna 2023. 20 Julkisen talouden rahoitusasemaan ovat vaikuttaneet myös Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun kustannukset, joiden arvioidaan olleen 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja saman verran vuonna 2023. Kaikki nämä tekijät yhdessä aiheuttavat paineita julkiselle taloudelle.

Huomioon on otettava myös se, että nämä häiriöt tapahtuivat, kun unionin talous oli vielä toipumassa covid-19-pandemian vaikutuksista talouteen, ja että julkisen talouden velkasuhde oli kasvanut huomattavasti pandemian takia.

Toinen huomioon otettava tekijä on korkea inflaatio, joka voi viime kädessä rasittaa julkista taloutta keskipitkällä aikavälillä. Energian ja muiden hyödykkeiden hintojen nousu vuonna 2022 kiihdytti korkeaa inflaatiota, joka on ajan myötä levinnyt koko talouteen. Inflaation odotetaan pysyvän korkeana vuonna 2023. Lyhyellä aikavälillä korkea inflaatio voi parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa lisäämällä verotuloja ja supistamalla velkaa suhteessa BKT:hen. Tällainen parannus saattaa kuitenkin olla lyhytaikainen, sillä verokertymän kasvu hiipuu vähitellen, korkeampi hintataso vaikuttaa menoeriin viipeellä ja korkojen nousu kasvattaa velkataakkaa vauhdilla, joka riippuu velan keskimääräisestä erääntymisajasta. Lisäksi koska inflaatiota ovat kiihdyttäneet suurelta osin tarjontapuolen tekijät, korvaavia toimenpiteitä koskeviin pyyntöihin suostutaan helpommin. Jos näitä toimenpiteitä ei kohdenneta haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, ne voivat johtaa laaja-alaiseen finanssipoliittiseen tukeen ja kohtuuttoman elvyttävään finanssipolitiikan viritykseen. Tällöin keskuspankin olisi vaikeampaa hidastaa inflaatiota, ja tilanne johtaisi lopulta rahapolitiikan kiristämiseen ja korkojen pysymiseen korkeina pidempään.

Sota on muuttanut tilannetta dramaattisesti, sillä se on aiheuttanut uusia häiriöitä maailmanlaajuiseen tarjontaan, lisännyt hyödykkeisiin kohdistuvia hintapaineita ja kasvattanut epävarmuutta. Komission ennusteen mukaan EU:n reaalisen BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2022 arvioidusta 3,5 prosentista 1 prosenttiin vuonna 2023 ja elpyvän sitten 1,7 prosenttiin vuonna 2024. Laajentuvista hintapaineista huolimatta inflaation ennustetaan hidastuvan 9,2 prosentista (vuonna 2022) 6,7 prosenttiin vuonna 2023 ja 3,1 prosenttiin vuonna 2024.

Kaiken kaikkiaan EU:n finanssipolitiikka on siirtymässä elvyttävästä hieman kiristävään finanssipolitiikan viritykseen. Finanssipolitiikan virityksen 21 – mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineestä 22 ja muista EU:n varoista rahoitetut julkiset menot – arvioidaan koko EU:ssa edistäneen elpymistä 1,9 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2022, ja sen ennustetaan kääntyvän hieman kiristäväksi eli 0,4 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2022 koko EU:n julkisen talouden alijäämä supistui 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja euroalueen 3,6 prosenttiin (kummassakin tapauksessa noin 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Sen ennustetaan jatkavan supistumista 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 koko EU:ssa ja 3,2 prosenttiin euroalueella. 23 Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan edelleen vuonna 2024 eli 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Alijäämän supistuminen vuonna 2022 johtui pääasiassa talouden elpymisestä ja siitä, että suuri osa covid-19-pandemiakriisin vaikutusten torjumiseksi käyttöön otetusta päätösperäisestä tuesta purettiin. Lisäksi tulojen kehitys oli suotuisaa vuonna 2022. Vuonna 2023 alijäämän kehityksessä tulee olemaan suurempia eroja tässä kertomuksessa huomioon otettujen jäsenvaltioiden välillä, sillä alijäämäsuhteen ennustetaan kasvavan suhteessa BKT:hen Belgiassa, Bulgariassa, Virossa, Puolassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Suomessa, pysyvän vakaana Tšekissä ja Ranskassa ja supistuvan Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Unkarissa, Maltassa ja Itävallassa.

Alijäämää supistavan suuntauksen ja talouden elpymisen myötä julkisen velan odotetaan supistuvan ennustejaksolla koko EU:ssa ja euroalueella. Velkasuhde laski EU:ssa 89,5 prosentista (vuonna 2021) 85,3 prosenttiin vuonna 2022 (euroalueella 97,3 %:sta 93,2 %:iin), ja sen ennustetaan supistuvan edelleen 83,4 prosenttiin vuonna 2023 ja 82,6 prosenttiin vuonna 2024 (euroalueella 90,8 %:iin vuonna 2023 ja 89,9 %:iin vuonna 2024). Tässä kertomuksessa tarkastelluista jäsenvaltioista julkisen talouden velkasuhde ei pienentynyt vuonna 2022 Virossa, Tšekissä eikä Suomessa.

4.2.Maakohtaiset merkitykselliset tekijät

Tässä jaksossa arvioidaan maakohtaisia merkityksellisiä tekijöitä. Niitä ovat muun muassa keskipitkän aikavälin makrotalouden näkymät, julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema (julkiset investoinnit mukaan lukien; ks. taulukko 5), keskipitkän aikavälin velka-asema, jäsenvaltion mahdollinen makrotalouden epätasapaino tai makrotalouden liiallinen epätasapaino ja muut jäsenvaltioiden esittämät merkitykselliset tekijät.

Taulukko 5: Julkiset investoinnit
% suhteessa BKT:hen
	2019	2020	2021	2022	2023	2024
Belgia	2,6	2,7	2,7	2,7	2,9	3,1
Bulgaria	3,3	3,3	2,6	3,0	3,8	3,0
Tšekki	4,4	4,8	4,7	4,6	4,7	4,3
Saksa	2,4	2,7	2,6	2,6	2,7	2,9
Viro	5,0	5,7	5,6	5,2	5,0	4,8
Espanja	2,2	2,6	2,7	2,8	2,9	2,9
Ranska	3,7	3,7	3,6	3,7	3,7	3,8
Italia	2,3	2,6	2,9	2,7	3,1	3,5
Latvia	5,1	5,7	5,2	3,8	5,5	6,1
Unkari	6,3	6,5	6,3	5,3	5,3	5,1
Malta	3,8	4,2	3,8	3,3	3,8	3,1
Itävalta	3,1	3,3	3,6	3,3	3,4	3,3
Puola	4,3	4,5	4,1	4,0	4,1	4,2
Slovenia	3,8	4,1	4,7	5,2	6,1	5,0
Slovakia	3,6	3,4	3,1	3,3	4,9	4,1
Suomi	4,4	4,8	4,2	4,1	4,5	4,4
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	3,2	3,6	3,4	3,1	3,3	3,2
Irlanti	2,3	2,3	2,0	2,0	2,0	2,0
Kreikka	2,5	3,1	3,6	3,5	3,9	4,6
Kroatia	4,3	5,5	4,7	3,8	4,7	4,6
Kypros	2,5	2,8	2,7	2,6	3,0	2,8
Liettua	3,1	4,4	3,1	3,0	3,6	3,6
Luxemburg	4,1	4,7	4,1	4,1	4,3	4,3
Alankomaat	3,4	3,7	3,4	3,2	3,3	3,3
Portugali	1,8	2,3	2,6	2,5	3,1	3,2
Ruotsi	4,9	5,0	4,8	4,9	4,9	4,8
Romania*	3,5	4,6	4,2	4,2	5,2	4,4
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat ja komission kevään 2023 talousennuste.

Maakohtaisissa jaksoissa on keskeisiä tietoja makrotalouden keskipitkän aikavälin tilanteesta, esimerkiksi vaikutuksesta kasvuun ja keskipitkän aikavälin julkisen talouden rahoitusasemaan ja velka-asemaan. Tarkempaa tietoa makrotalouden kehityksestä ja julkisen talouden näkymistä on komission kevään 2023 ennusteessa. Lisätietoja kunkin jäsenvaltion kohdalla jäljempänä käsitellyistä julkisen talouden toimenpiteistä, finanssipolitiikan virityksestä 24 ja velkakestävyysanalyysista sisällytetään komission suosituksiin neuvoston suosituksiksi, joissa annetaan lausunnot vuoden 2023 vakaus- tai lähentymisohjelmista, ja niihin liittyviin julkisen talouden tilastotaulukoihin sekä vuoden 2023 maaraportteihin. 25

4.2.1.Belgia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 5,4 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 6,3 prosenttia vuonna 2021 ja 3,2 prosenttia vuonna 2022. Talouden odotetaan kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 9 prosentista (vuonna 2020) 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3,9 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 4,7 prosenttiin vuonna 2024. Julkiset investoinnit kasvoivat 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 mutta pysyivät vakaina vuonna 2021 ja vuonna 2022. Vuonna 2023 niiden ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 elvyttävä eli –2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Belgia jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavat investoinnit vaikuttivat finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti. Näin ollen Belgia on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 1,9 prosenttiyksikön vaikutus. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen merkittävä elvyttävä vaikutus johtui vain osittain finanssipoliittisista toimenpiteistä, joilla puututtiin energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, ja Ukrainasta paenneille tarjotun tilapäisen suojelun kustannuksista. Näin ollen Belgia ei rajoittanut riittävästi kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–1,1 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden pienentyneet kustannukset, jotka olivat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvu, joka ylittää keskipitkän aikavälin potentiaalisen tuotannon kasvun, ei siis johdu kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu myös julkisen sektorin palkkojen ja sosiaalietuuksien pysyvistä korotuksista (jotka johtuvat julkisen sektorin palkkojen ja sosiaalietuuksien indeksoinnista), väestön ikääntymisen seurauksena rakenteellisesti kasvavista juoksevista menoista, asuntojen energiasopimusten verotusuudistuksesta sekä yritysten sosiaaliturvamaksujen väliaikaisesta alentamisesta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 97,6 prosentista 112 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 105,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 106 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 107,3 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde kasvaa jatkuvasti noin 126 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2033 mennessä. Perusskenaarion mukainen velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskejä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun, lyhytaikaisen velan osuuteen, suuriin bruttorahoitustarpeisiin, ulkomaisten tahojen hallussa olevan julkisen velan suureen osuuteen sekä julkisen talouden koordinoinnin puutteeseen eri hallintotasojen välillä tilanteessa, jossa liittovaltion useilla eri osilla on erityisiä haavoittuvuuksia. Toisaalta riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina, mikä mahdollistaa korkojen nousun siirtymisen vähittäin osaksi velkataakkaa sen jälkeen, kun maa on hyötynyt pitkään historiallisen alhaisista lainakustannuksista, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on monipuolinen ja laaja sijoittajapohja) sekä kokonaisuudessaan euromääräinen julkinen velka. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Belgia esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Niitä ovat hallituksen hanke vero- ja etuusjärjestelmän uudistamiseksi, tarkoituksena edistää työllisyyttä ja taloudellista toimintaa, mikä puolestaan tukisi julkisen talouden kestävyyttä, eläkeuudistus (elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti) eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden parantamiseksi, useat aloitteet, joilla edistetään työmarkkinoille osallistumista, menojen uudelleenarviointien toteuttaminen sekä sitoumus julkisten investointien lisäämisestä vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi (muun muassa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon avulla).

4.2.2.Bulgaria

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 7,6 prosenttia vuonna 2021 ja 3,4 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2023 ja 2,4 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus palasi vuoden 2019 tasolle vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi 3,8 prosentista (vuonna 2020) 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ennen kuin se laski 2,8 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2023 että vuonna 2024. Ennusteessa otetaan huomioon Bulgarian vuoden 2023 alustava talousarvio ja keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia. Niihin kuuluu perustalousarviosuunnitelma, jossa oletuksena on, että politiikkaa ei muuteta, ja joka perustuu edellisinä vuosina säädettyihin toimenpiteisiin, kuten palkkojen ja eläkkeiden korotuksiin ja joidenkin verojen pienentämiseen. Parlamentti ei ole vielä hyväksynyt näitä asiakirjoja. Julkiset investoinnit vähenivät 3,3 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2020) 2,6 prosenttiin vuonna 2021, ennen kuin ne lisääntyivät 3 prosenttiin vuonna 2022, jolloin ne olivat vuoden 2022 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Bulgaria jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muilla EU:n varoilla rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,9 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,5 prosenttiyksikköä. Näin ollen Bulgaria on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 0,8 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän elvyttävään vaikutukseen sisältyi niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 0,9 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Bulgaria on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–3,1 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Bulgarian ennustetaan rahoittavan lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muilla EU:n varoilla ja jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 20 prosentista 24,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 22,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 28,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Bulgarian 11. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät. Bulgarian viranomaiset ilmoittivat myös, että osana meneillään olevia vuoden 2023 alustavaa talousarviota koskevia keskusteluja parlamentissa edustettuina olevat johtavat puolueet ovat julkisesti sitoutuneet supistamaan alijäämän kolmeen prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

4.2.3.Tšekki

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 5,5 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2021 ja 2,5 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja 2,6 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 5,8 prosentista (vuonna 2020) 5,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3,6 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 3 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 4,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 4,6 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan vuonna 2023 kasvavan 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan vuosien 2022 ja 2023 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti pitkälti neutraali eli –0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Tšekki jatkoi elpymisen tukemista muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavat investoinnit vaikuttivat finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä, 0,3 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Tšekki on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+1,4 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden pienentyneet kustannukset, jotka olivat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siihen sisältyvät myös pienemmät kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,5 prosenttiyksikköä. Tšekki aikoo rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, eikä sen ennusteta jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 30 prosentista 37,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 44,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 42,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 43,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Tšekin makrotaloudessa ei ole epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät hintakilpailukykyyn ja asuntojen hintoihin, mutta ne näyttävät jatkossa vähäisiltä, sillä kotitalouksien velka on kurissa ja inflaation odotetaan hidastuvan merkittävästi EU:n keskiarvoa nopeammin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Tšekin 9. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.4.Saksa

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 3,7 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 1,8 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 4,3 prosentista (vuonna 2020) 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 1,2 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2021 että vuonna 2022. Vuonna 2023 niiden ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan vuoden 2023 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Saksa jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavat investoinnit vaikuttivat finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti. Näin ollen Saksa on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 2,4 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyi niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,2 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Samalla tuloverotuksen vähennykset pienensivät julkisia tuloja ja lisäsivät myös nettomääräisten juoksevien perusmenojen kasvua (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen merkittävä elvyttävä vaikutus johtui vain osittain toimenpiteistä, joilla puututtiin energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, ja Ukrainasta paenneille tarjotun tilapäisen suojelun kustannuksista. Näin ollen Saksa ei ole pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvua riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+0,5 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden kasvaneet kustannukset, jotka olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen neutraali vaikutus. Saksa aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 59,6 prosentista 69,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2021 loppuun mennessä. Se oli 66,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 65,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 64,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Saksan makrotaloudessa on edelleen epätasapainoja. Jatkuva suuri vaihtotaseen ylijäämä, joka johtuu myös investointien vähäisyydestä suhteessa säästöihin ja jolla on rajat ylittävää merkitystä, on supistunut vähitellen, viimeksi energiakriisin keskellä, mutta sen odotetaan kasvavan huomattavasti.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Saksan 9. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät. Saksa myös vahvisti, että tämänhetkisen alempien energianhintojen suuntauksen perusteella vuoden 2023 alijäämä saattaa olla pienempi kuin vakausohjelmassa ennustettiin.

4.2.5.Viro

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 0,6 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 8 prosenttia vuonna 2021 ja supistui 1,3 prosenttia vuonna 2022. Sen odotetaan supistuvan edelleen 0,4 prosenttia vuonna 2023 ja palaavan 3,1 prosentin kasvuun vuonna 2024. Varastojen ja nettoviennin odotetaan kasvavan vuonna 2023. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 5,5 prosentista (vuonna 2020) 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 0,9 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 2,7 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 5,2 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan vuonna 2023 supistuvan edelleen 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja pysyvän vuosien 2022 ja 2023 julkista alijäämää suurempina.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 kiristävä eli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä oli asianmukaista tilanteessa, jossa inflaatio oli korkea. Neuvoston suosituksen mukaisesti Viro jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,6 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen väheneminen vuonna 2022 johtui rakentamisen kustannusten nopeasta ja odottamattomasta noususta. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 0,6 prosenttiyksikköä. Viro ei siis jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja, mikä ei ole neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä, 0,8 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Viro rajoitti riittävästi kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–0,8 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden pienentyneet kustannukset, jotka olivat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siihen sisältyvät myös kasvaneet kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu lähinnä sosiaalimenoista, julkisen sektorin palkoista sekä koulutus- ja puolustusmenoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä. Viro aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, eikä sen ennusteta jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 8,5 prosentista 18,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 18,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 19,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 21,3 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Viron makrotaloudessa ei ole epätasapainoja. Kilpailukykyyn ja asuntojen hintakehitykseen liittyvät haavoittuvuudet ovat viime aikoina lisääntyneet mutta näyttävät tällä hetkellä olevan hallinnassa.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Viron 5. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.6.Espanja

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 11,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 5,5 prosenttia sekä vuonna 2021 että vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2023 ja 2,0 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja vähemmässä määrin yksityisiin investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2023.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 10,1 prosentista (vuonna 2020) 6,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 4,8 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 3,3 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit kasvoivat edelleen 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2022. Niiden odotetaan kasvavan 2,9 prosenttiin vuonna 2023.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 elvyttävä eli –2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Espanja jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,3 prosenttiyksikköä. Näin ollen Espanja on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 2,7 prosenttiyksikön vaikutus. Tämä merkittävä elvyttävä vaikutus sisälsi energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutuksen (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,5 % suhteessa BKT:hen). Samalla myös välituotekäyttöön ja luontoismuotoisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin kohdistuvat suuremmat menot edistivät nettomääräisten juoksevien perusmenojen kasvua. Näin ollen Espanja ei rajoittanut riittävästi kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua.

Komission kevään 2023 talousennusteessa arvioidaan, että vuoden 2023 finanssipolitiikan viritys on elvyttävä (–0,3 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 pitkälti neutraali vaikutus, joka on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennustettu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennustettu pitkälti neutraali vaikutus johtuu lähinnä energian hintojen nousun takia toteutettujen kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen (kohdennettujen ja kohdentamattomien) tukitoimenpiteiden pienentyneistä nettokustannuksista (1,0 % suhteessa BKT:hen). Tärkeimmät kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvuun (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) vaikuttavat seikat ovat sosiaalisten tulonsiirtojen lisääntyminen, joka johtuu eläkkeiden kytkemisestä uudelleen aiempaan inflaatioon, ja välituotekäyttöön liittyvät suuremmat menot. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä. Espanja aikoo rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 98,2 prosentista 120,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 113,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 110,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 109,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde supistuu hieman, ennen kuin se kasvaa taas noin 106 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2033 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskiä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun ja ulkomaisen ja yksityisen velan suureen määrään, joka saattaa lisätä rahoitustilanteen kiristymisen haitallista vaikutusta kotitalouksien ja yritysten rahoitusasemaan. Toisaalta riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina, mikä mahdollistaa korkojen nousun siirtymisen vähittäin osaksi velkataakkaa sen jälkeen, kun maa on hyötynyt pitkään historiallisen alhaisista lainakustannuksista, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on hyvin monipuolinen ja laaja sijoittajapohja) sekä velan valuutta. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Espanjan makrotaloudessa on edelleen epätasapainoja. Suureen yksityiseen, julkiseen ja ulkomaiseen velkaan liittyvät haavoittuvuudet, joilla on valtioiden rajat ylittävää merkitystä, ovat vähentymässä, mutta niitä on edelleen.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Espanja esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Ne liittyvät Espanjan talouden rakennemuutokseen, joka tuottaa tulosta parantaen pysyvästi työllisyysastetta (sosiaaliturvajärjestelmään kuuluminen on korkeimmalla tasollaan), ulkomaista nettovarallisuusasemaa (ja koko vientialaa vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen kymmenettä vuotta peräkkäin) sekä julkista taloutta (julkisten tulojen kasvettua huomattavasti talouden toimijoiden käyttäytymisen merkittävien muutosten ja toteutettujen toimenpiteiden tukemana).

4.2.7.Ranska

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 7,8 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 6,8 prosenttia vuonna 2021 ja 2,6 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja julkiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 9 prosentista (vuonna 2020) 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 4,7 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 4,3 prosenttia vuonna 2024. Julkiset investoinnit pysyivät 3,7 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2020 mutta supistuivat 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 palatakseen takaisin 3,7 prosenttiin vuonna 2022. Niiden odotetaan pysyvän vakaina vuonna 2023.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 elvyttävä eli –2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Ranska jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen marginaalinen väheneminen vuonna 2022 johtui suunnitelman etupainotteisesta täytäntöönpanosta sen ensimmäisten kahden vuoden aikana. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,1 prosenttiyksikköä. Näin ollen Ranska on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 1,7 prosenttiyksikön vaikutus. Tämä merkittävä elvyttävä vaikutus sisälsi energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutuksen (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 0,8 % suhteessa BKT:hen). Samalla myös eläkkeiden, sosiaalietuuksien ja julkisen sektorin palkkojen indeksointi edisti nettomääräisten juoksevien perusmenojen kasvua (0,4 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Ranska ei rajoittanut riittävästi kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+0,5 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden kasvaneet kustannukset, jotka olivat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen neutraali vaikutus. Ranska aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 97,4 prosentista 114,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 111,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 109,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 109,5 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saavuttaa noin 125,6 prosenttia vuoteen 2033 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskejä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun, bruttorahoitustarpeiden odotettuun kasvuun keskipitkällä aikavälillä ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyjen valtiontakausten mahdolliseen realisoitumiseen. Toisaalta riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina, mikä mahdollistaa korkojen nousun siirtymisen vähittäin osaksi velkataakkaa sen jälkeen, kun maa on hyötynyt pitkään historiallisen alhaisista lainakustannuksista, ja suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on monipuolinen ja laaja sijoittajapohja). Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Ranskan makrotaloudessa on edelleen epätasapainoja. Suureen julkiseen velkaan sekä kilpailukykyyn ja heikkoon tuottavuuden kasvuun liittyvät haavoittuvuudet, joilla on rajat ylittävää merkitystä, ovat edelleen olemassa mutta ovat osoittaneet merkkejä vähenemisestä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Ranska esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Niitä ovat vuodesta 2021 alkaen vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi toteutetut investointitoimet elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten lisäksi sekä tuotantoverojen vähentäminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

4.2.8.Italia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 9 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 7 prosenttia vuonna 2021 ja 3,7 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,1 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 9,7 prosentista (vuonna 2020) 9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 8 prosenttiin vuonna 2022. Sekä vuoden 2021 että vuoden 2022 lukuihin sisältyy eräiden asuntojen peruskorjaukseen kohdistuvien verohyvitysten uuden tilastollisen käsittelytavan alijäämää kasvattava vaikutus. Nämä hyvitykset kirjataan nyt pääomansiirtoina, ja ne ovat kertyneet lähinnä vuosille 2021 ja 2022. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 3,7 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit kasvoivat edelleen 2,9 prosenttiin vuonna 2021, ennen kuin ne supistuivat 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Niiden odotetaan kasvavan 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 elvyttävä eli –3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Italia jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,4 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavat investoinnit vaikuttivat finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti. Näin ollen Italia on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 2,4 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyi niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 2,2 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Italia on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+2,6 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kiristävä vaikutus johtuu lähinnä energian hintojen nousun takia toteutettujen kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen (kohdennettujen ja kohdentamattomien) tukitoimenpiteiden pienentyneistä kustannuksista (1,5 % suhteessa BKT:hen). Tärkeimmät kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvuun (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) vaikuttavat tekijät ovat eläkemenojen kasvu, joka johtuu indeksoinnista edellisen vuoden inflaatioon, ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien verokiilaan hiljattain hyväksytyt lisäleikkaukset. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä. Italia aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 134,1 prosentista 154,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 144,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 140,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 140,3 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde kasvaa jatkuvasti ja on noin 156,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2033 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on erittäin todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskiä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun, lyhytaikaisen valtionvelan osuuteen ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten covid-19-kriisiin liittyvien valtiontakausten mahdolliseen realisoitumiseen. Toisaalta riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina, mikä mahdollistaa korkojen nousun siirtymisen vähittäin osaksi velkataakkaa sen jälkeen, kun maa on hyötynyt pitkään historiallisen alhaisista lainakustannuksista, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on monipuolinen ja laaja sijoittajapohja) sekä positiivinen ulkomainen nettovarallisuusasema. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Italiassa on edelleen liiallisia epätasapainoja. Vaikka parannusta on tapahtunut, suureen julkiseen velkaan ja heikkoon tuottavuuden kasvuun yhdistettynä työmarkkinoilla ja rahoitussektorilla ilmeneviin heikkouksiin, joilla on rajat ylittävää merkitystä, liittyvät haavoittuvuudet ovat edelleen olemassa.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Italian 11. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.9.Latvia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 2,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,3 prosenttia vuonna 2021 ja 2,8 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2023 ja 2,8 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi 4,4 prosentista (vuonna 2020) 7,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, minkä jälkeen se putosi 4,4 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 2,7 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3,8 prosenttiin vuonna 2022. Vuonna 2023 niiden ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neutraali, mikä oli asianmukaista tilanteessa, jossa inflaatio oli korkea. Neuvoston suosituksen mukaisesti Latvia jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kapasiteetin rajallisuuden ja rakentamisen kustannusten nousun takia jotkin elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla vuonna 2022 rahoitetut investoinnit viivästyivät, mikä johti menojen vähäiseen pienenemiseen. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 1,2 prosenttiyksikköä. Latvia ei siis jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja, mikä ei ole neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä, 0,3 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Latvia on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–0,9 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden pienentyneet kustannukset, jotka olivat 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siihen sisältyvät myös kasvaneet kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu vuoden 2023 talousarviopakettiin kuuluvista menopuolen toimenpiteistä, kuten hallinnon ja terveydenhuollon työntekijöiden palkankorotuksista, juoksevista lisämenoista, joilla rahoitetaan onkologiaa, tiedettä ja tutkimusta, kansallisten viranomaisten muista päätösperäisistä juoksevista menoista sekä eläkkeisiin ja etuuksiin liittyvistä suuremmista menoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 1,0 prosenttiyksikköä. Latvia aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 36,5 prosentista 42,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 40,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 39,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 40,5 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Latvian makrotaloudessa ei ole epätasapainoja. Ulkomailta otettuihin lainoihin ja asumiseen liittyvät haavoittuvuudet ovat edelleen vähäisiä. Kilpailukykyyn liittyvät riskit ovat olennaisia mutta näyttävät lähitulevaisuudessa kaiken kaikkiaan pysyvän hallinnassa.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Latvian 8. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.10.Unkari

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,5 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 7,2 prosenttia vuonna 2021 ja 4,6 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 2,8 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 7,5 prosentista (vuonna 2020) 7,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 6,2 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 4,4 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 5,3 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan olevan 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen myös vuonna 2023, eli suuremmat kuin julkisen talouden alijäämä.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Unkari jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (2,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen väheneminen vuonna 2022 johtui Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varojen alhaisemmasta käyttöasteesta. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä. Unkari ei siis jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja, mikä ei ole neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä, 0,6 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Unkari on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+4,2 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttiyksikköä. Unkari aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, vaikka sen ei ennusteta jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 65,3 prosentista 79,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 73,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 70,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 71,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde vakiintuu yleisesti ottaen seuraavan viiden vuoden aikana. Velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa vuodesta 2027 lähtien ja saavuttaa 72,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2033 mennessä. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on erittäin todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskiä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun, Unkarin negatiiviseen ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan, lyhytaikaisen ja ulkomaisen velan kasvavaan osuuteen ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten covid-19-kriisiin liittyvien valtiontakausten mahdolliseen realisoitumiseen. Toisaalta riskiä pienentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina ja suhteellisen vakaat rahoituslähteet. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla toimenpiteillä voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Unkarissa on epätasapainoja. Erittäin voimakkaisiin hintapaineisiin ja ulkoisen ja julkisen rahoituksen tarpeisiin liittyvät haavoittuvuudet ovat lisääntyneet ja ovat merkittäviä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Unkari esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Unkari totesi riskipreemioidensa kasvavan pääomamarkkinoilla, koska on epävarmaa, täyttääkö Unkari EU:n varojen täysimittaiseen käyttämiseen tarvittavat edellytykset.

4.2.11.Malta

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 8,6 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 11,8 prosenttia vuonna 2021 ja 6,9 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 3,9 prosenttia vuonna 2023 ja 4,1 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 9,7 prosentista (vuonna 2020) 7,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 5,8 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 4,5 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3,3 prosenttiin vuonna 2022. Niiden odotetaan olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti pitkälti neutraali eli –0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Malta jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen väheneminen vuonna 2022 johtui muiden EU:n varojen alhaisemmasta käyttöasteesta. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä. Malta ei siis jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja, mikä ei ollut neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 0,9 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy kuitenkin niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,9 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Malta on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+0,4 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot ovat 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla on finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä. Malta aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, mutta sen ei ennusteta jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 40,3 prosentista 52,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 53,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 54,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 56,1 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Malta esitti 5. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä, nimittäin vuonna 2022 aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät kansallisen lentoyhtiön rakenneuudistukseen ja sen työntekijöiden varhaiseläkkeisiin.

4.2.12.Itävalta

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 6,5 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,6 prosenttia vuonna 2021 ja 5 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,4 prosenttia vuonna 2023 ja 1,6 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 8 prosentista (vuonna 2020) 5,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3,2 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit kasvoivat edelleen 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ennen kuin ne supistuivat 3,3 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan vuonna 2023 kasvavan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan sekä vuoden 2022 että vuoden 2023 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Itävalta jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 0,1 prosenttiyksikköä. Itävalta ei siis jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja, mikä ei ole neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 1,8 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän elvyttävään vaikutukseen sisältyivät niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,5 % suhteessa BKT:hen), sekä kustannukset, jotka johtuivat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Itävalta on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+1,0 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan vuonna 2023 olevan finanssipolitiikan kokonaisviritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden kasvaneet kustannukset, jotka olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä. Itävalta aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 70,6 prosentista 82,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 78,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 75,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 72,7 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Itävallan 8. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.13.Puola

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 2 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2021 ja 5,1 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2023 ja 2,7 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 6,9 prosentista (vuonna 2020) 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ennen kuin se kasvoi 3,7 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 3,7 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 4 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan vuonna 2023 kasvavan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan vuosien 2021 ja 2022 mutta ei vuoden 2023 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Puola jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä. Näin ollen Puola on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 2,3 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän elvyttävään vaikutukseen sisältyi niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,9 % suhteessa BKT:hen), ja se sisälsi myös kustannukset, jotka johtuivat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,5 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Puola on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–0,8 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden kasvaneet kustannukset, jotka olivat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siihen sisältyvät myös pienemmät kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen elvyttävä kasvu johtuu kohdentamattomista energiatoimenpiteistä, suuremmista puolustus- ja terveydenhuoltomenoista sekä julkisen sektorin palkkojen ja sosiaalietuuksien pysyvistä korotuksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä. Puola aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, eikä sen ennusteta jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 45,7 prosentista 57,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 49,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 50,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 53 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Puola esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Se totesi lisänneensä merkittävästi puolustusvoimien modernisointiin kohdennettuja menoja Ukrainan sodan takia sekä paikallishallinnon julkisia investointeja. Kotimaan puolustusta koskeva 11. maaliskuuta 2022 annettu laki on lisännyt kansallisia puolustusmenoja suunnitelluista 2,2 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2022) 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2023). Puolustusmenojen ja paikallishallinnon julkisten investointien kasvun (noin 21 % vuositasolla nimellisin luvuin) takia julkisten investointien dynamiikka lisääntyi vuonna 2022 (14,3 % vuositasolla nimellisin luvuin) ja oli 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Investointien odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2023 noin 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

4.2.14.Slovenia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 8,2 prosenttia vuonna 2021 ja 5,4 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2023 ja 2,2 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 7,7 prosentista (vuonna 2020) 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 3 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 2,9 prosenttia vuonna 2024. Kasvettuaan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit kasvoivat edelleen 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 5,2 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan kasvavan 6,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja olevan vuodesta 2021 alkaen kolme vuotta peräkkäin julkisen talouden alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä eli –1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Slovenia jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,8 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,7 prosenttiyksikköä. Näin ollen Slovenia on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä, 0,4 prosenttiyksikön vaikutus. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyi niiden finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus, joilla lievennetään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (nettolisäkustannukset julkiselle taloudelle 1,0 % suhteessa BKT:hen), ja se sisälsi myös kustannukset, jotka johtuivat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Slovenia on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–1,2 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden kustannukset pienentyvät 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu suuremmista tuista ja julkisen sektorin palkkamenojen kasvusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot ovat 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla on finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä. Slovenia aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja sen ennustetaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 65,4 prosentista 79,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 69,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 69,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 66,6 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Slovenia esitti 8. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Se totesi toteuttaneensa vuonna 2023 eläkkeiden ja sosiaalisten tulonsiirtojen lakisääteisen tarkistuksen vuonna 2022 tapahtuneeseen palkkojen kasvuun ja inflaatioon nähden.

4.2.15.Slovakia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 3,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2023 ja 2,1 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja julkiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 5,4 prosentista (vuosina 2020 ja 2021) 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja 4,8 prosenttia vuonna 2024. Julkiset investoinnit supistuivat 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,1 prosenttiin vuonna 2021, ennen kuin ne kasvoivat 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Vuonna 2023 niiden ennustetaan kasvavan 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja olevan vuoden 2022 mutta ei vuoden 2023 julkista alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 kiristävä eli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä oli asianmukaista tilanteessa, jossa inflaatio oli korkea. Neuvoston suosituksen mukaisesti Slovakia jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen väheneminen vuonna 2022 johtui EU:n rakennerahastojen varojen alhaisesta käyttöasteesta ja elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla rahoitettujen menojen toteuttamisen lykkäämisestä. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä. Näin ollen Slovakia on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä, 1,3 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Slovakia on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–6,2 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tähän sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden pienentyneet kustannukset, jotka olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siihen sisältyvät myös pienemmät kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus ei näin ollen ole seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu kohdentamattomista energiatoimenpiteistä, terveydenhuollon ammattilaisten pysyvistä palkankorotuksista sekä elintarvike- ja vapaa-ajan sektoreihin sovellettavien arvonlisäverokantojen alentamisesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennustetaan olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennustetaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä. Slovakia aikoo rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja se aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 48 prosentista 61 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2021 loppuun mennessä. Se oli 57,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 58,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 58,7 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde kasvaa jatkuvasti seuraavina vuosina ja on 84,7 prosenttia vuoteen 2033 mennessä. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2022.

Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Yhtäältä riskiä lisäävät tekijät liittyvät korkojen viimeaikaiseen nousuun, Slovakian negatiiviseen ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan, ulkomaisten tahojen hallussa olevan lyhytaikaisen julkisen velan osuuteen ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten covid-19-kriisiin liittyvien valtiontakausten mahdolliseen realisoitumiseen. Toisaalta riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan maturiteetin pidentyminen viime vuosina, mikä mahdollistaa korkojen nousun siirtymisen vähittäin osaksi velkataakkaa sen jälkeen, kun maa on hyötynyt pitkään historiallisen alhaisista lainakustannuksista, ja suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on monipuolinen ja laaja sijoittajapohja). Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Makrotalouden epätasapainoja koskevaan menettelyyn perustuva arviointi: Slovakian makrotaloudessa ei ole epätasapainoja. Kilpailukykyyn, asumiseen, kotitalouksien velkaan ja ulkoiseen tasapainoon liittyvät haavoittuvuudet ovat lisääntyneet mutta näyttävät yleisesti ottaen pysyvän hallinnassa lähitulevaisuudessa, ja niiden odotetaan helpottuvan taloudellisen tilanteen normalisoituessa.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Slovakian 9. toukokuuta 2023 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.16.Suomi

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 2,4 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 3 prosenttia vuonna 2021 ja 2,1 prosenttia vuonna 2022. Sen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja julkiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui 5,6 prosentista (vuonna 2020) 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 0,9 prosenttiin vuonna 2022. Sen ennustetaan olevan 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2023 että vuonna 2024. Kasvettuaan 4,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 julkiset investoinnit supistuivat 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 4,1 prosenttiin vuonna 2022. Niiden ennustetaan kasvavan 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja olevan vuodesta 2021 alkaen kolme vuotta peräkkäin julkisen talouden alijäämää suuremmat.

Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti pitkälti neutraali eli –0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Suomi jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen neutraali vaikutus, joka oli 0,0 prosenttiyksikköä. Näin ollen Suomi on neuvoston suosituksen mukaisesti jatkanut kansallisesti rahoitettavia investointeja. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen pitkälti neutraali, 0,1 prosenttiyksikön vaikutus. Näin ollen Suomi on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.

Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–1,0 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 elvyttävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusmenojen kasvuun sisältyvät energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille suunnattujen kohdennettujen tukitoimenpiteiden jokseenkin vakaina pysyvät kustannukset. Siihen sisältyvät myös kasvaneet kustannukset tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien nettoperusmenojen elvyttävä vaikutus on näin ollen ainoastaan osittain seurausta kohdennetusta tuesta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta paenneille ihmisille. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) elvyttävä kasvu johtuu myös sosiaalietuuksien indeksoinnista, valtion rahoituksesta paikallisviranomaisille sekä puolustusmenojen ja T&K-investointien kasvusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu ei ole neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot ovat 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla on finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,4 prosenttiyksikköä. Suomi aikoo näin ollen rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja sen ennakoidaan myös jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 64,9 prosentista 74,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 73 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 73,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa ja 76,2 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Yleisesti ottaen velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. Lisäksi NextGenerationEU-välineen tai elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavilla rakenneuudistuksilla voisi olla myönteinen lisävaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja ne voisivat siten auttaa vähentämään velkakestävyyteen liittyviä haasteita.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Suomi esitti 9. toukokuuta 2023 merkityksellisiä lisätekijöitä, joita ei ole mainittu edellä. Suomessa 2. huhtikuuta 2023 pidettyjen eduskuntavaalien takia 23. maaliskuuta 2023 toimitettiin vakausohjelma, joka perustuu olettamaan siitä, että politiikkaa ei muuteta. Suomen uusi hallitus esittelee julkista taloutta koskevat tavoitteensa syksyllä toimitettavassa vakausohjelmassa. Ohjelma toimitetaan yhdessä alustavan talousarviosuunnitelman kanssa osana julkisen talouden suunnitelmaa.

5.Päätelmät

Jäsenvaltioista 15 ylitti alijäämän viitearvon vuonna 2022 tai ennakoi ylittävänsä sen vuonna 2023: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia ja Slovakia.

Itävallassa alijäämäsuhde vuonna 2022 ja ennakoitu alijäämäsuhde vuonna 2023 ylittävät kolme prosenttia suhteessa BKT:hen mutta ovat lähellä sitä. Muiden tässä kertomuksessa tarkasteltujen 14 jäsenvaltion osalta, jotka ylittivät perussopimuksessa asetetun alijäämän viitearvon vuonna 2022 tai ennakoivat ylittävänsä sen vuonna 2023, alijäämä ylitti tai sen ennakoidaan ylittävän kolme prosenttia suhteessa BKT:hen eikä se ole tai sen ei ennakoida olevan lähellä viitearvoa.

Perussopimuksessa määrätyn viitearvon ylitys oli kaikissa 15 jäsenvaltiossa perussopimuksessa määritellyllä tavalla poikkeuksellinen. Belgian, Bulgarian, Espanjan, Ranskan, Italian, Unkarin, Maltan, Puolan ja Slovakian osalta viitearvon ylityksen ei kuitenkaan odoteta olevan väliaikaista.

Kun otetaan kaikki merkitykselliset tekijät asianmukaisesti huomioon, tässä kertomuksessa esitetty analyysi viittaa yleisesti ottaen siihen, että Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia eivät noudata perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä.

Yhdeksän jäsenvaltion julkinen bruttovelka ylitti vuoden 2022 lopussa 60 prosenttia suhteessa BKT:hen: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Itävalta, Slovenia ja Suomi. Näistä jäsenvaltioista velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettiin Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Unkarissa, Itävallassa ja Sloveniassa, mutta sitä ei noudatettu Ranskassa, Italiassa eikä Suomessa.

Kun kaikki merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, tässä kertomuksessa esitetty analyysi viittaa yleisesti ottaen siihen, että Ranska, Italia ja Suomi eivät noudata perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä velkakriteeriä. Komissio katsoo kuitenkin kaikkien merkityksellisten tekijöiden arvioinnissaan, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen voisi merkitä liian vaativia etupainotteisia julkisen talouden toimia, jotka uhkaisivat vaarantaa kasvun. Sen vuoksi komissio katsoo, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen ei ole tämänhetkisessä taloustilanteessa perusteltua.

Koska makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta, komissio ilmoitti jo maaliskuussa 2023, ettei se ehdottaisi uusien liiallisia alijämiä koskevien menettelyjen avaamista keväällä 2023. Samalla kuitenkin jatketaan alijäämän ja velan kehityksen seurantaa, ja komissio aikoo ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella.

(1) EUVL L 209, 2.8.1997, s. 6, sellaisena kuin se on muutettuna.

(2) Velan supistamista koskevasta vertailuarvosta säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1a kohdassa, jonka mukaan julkisen velan katsotaan pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden, joilta tiedot ovat saatavissa, aikana keskimäärin vähintään kahdeskymmenesosan vuosittain. Vaatimuksen katsotaan täyttyneen myös, jos komission talousarvioennusteet osoittavat, että vaadittu eron pieneneminen tapahtuu kolmen vuoden jakson aikana, johon sisältyvät sitä viimeistä vuotta seuraavat kaksi vuotta, jolta tiedot ovat saatavilla.

(3) Ellei toisin mainita, tässä kertomuksessa esitettyjen lukujen lähde on komission kevään 2023 talousennuste (European Economy-Institutional Papers 173).

(4) Eurostat, Euro Indicators 47/2023, 21. huhtikuuta 2023. Eurostat esittää varauman Ranskan vuodelta 2022 toimittamien tietojen laadusta. Eurostat selventää tiiviissä yhteistyössä Ranskan tilastoviranomaisten kanssa valtion toteuttamaa julkisen energiayhtiön EDF:n (Électricité de France) pääoman korotusta koskevaa kirjausta sekä superosinkojen testauksen soveltamista joidenkin julkisten yhtiöiden Ranskan valtiolle maksamiin osinkoihin. On mahdollista, että vuoden 2022 alijäämä on aliarvioitu enintään 0,2 prosenttiyksikön verran suhteessa BKT:hen.

(5) Myös Romanian julkisen talouden alijäämä ylitti kolme prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Romaniaa ei kuitenkaan käsitellä tässä kertomuksessa, koska neuvosto päätti liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa 3. huhtikuuta 2020.

(6) Kaikissa näissä tapauksissa myös vuoden 2023 alijäämän ennakoidaan olevan yli kolme prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7) Ks. jäsenvaltioiden keväällä 2023 toimittamat vakaus- tai lähentymisohjelmat: https://commission.europa.eu/content/2023-european-semester-national-reform-programmes-and-stabilityconvergence-programmes_en

(8) Lauseke, josta säädetään julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (EUVL L 209, 2.8.1997, s. 1) 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Se ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Sen käyttöönotto on kuitenkin antanut jäsenvaltioille finanssipoliittista joustovaraa kriisin hoitamiseen, sillä se mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kunkin jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(9) COM(2022) 600 final (23.5.2022) ja COM(2023) 141 final (8.3.2023).

(10) Neuvoston suositukset, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020 (2020/C 282/01 – 2020/C 282/27), EUVL C 282, 26.8.2020, s. 1.

(11) Neuvoston suositukset, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2021 (2021/C 304/01 – 2021/C 304/28), EUVL C 304, 29.7.2021, s. 1. Romanian osalta neuvosto hyväksyi samana päivänä päivitetyn suosituksen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi (2021/C 304/24), EUVL C 304, 29.7.2021, s. 111.

(12) Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, euroalueen talouspolitiikasta, EUVL C 153, 7.4.2022, s. 1.

(13) Neuvoston suositukset, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2022 (2022/C 334/01 – 2022/C 334/27), EUVL C 334, 1.9.2022, s. 1.

(14) https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/ecofin/2023/05/16/

(15) COM(2023) 141 final.

(16) Myös Kreikassa, Kroatiassa, Kyproksessa ja Portugalissa julkisen talouden bruttovelka ylitti 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022, mutta näitä jäsenvaltioita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa, koska ne noudattavat alijäämäkriteeriä ja velan supistamista koskevaa vertailuarvoa.

(17) Täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16 päivänä marraskuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1174/2011 säädetyn makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä tarkoitettu liiallinen epätasapaino (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8).

(18) Saksan vakausohjelmassa alijäämän ennakoidaan ylittävän kolme prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Komission ennusteessa, joka laadittiin myöhemmin, alijäämän ennakoidaan alittavan kolme prosenttia vuonna 2023. Ennusteessa otetaan huomioon tuoreemmat oletukset energian hintojen kehityksestä.

(19) Tämä tarkoittaa muutoksia viennin ja tuonnin suhteellisissa hinnoissa.

(20) Ks. COM(2023) 600 final, 24.5.2023.

(21) Neuvoston 18. kesäkuuta 2021 antamassa suosituksessa esitetyn lähestymistavan mukaisesti finanssipolitiikan viritystä mitataan tällä hetkellä parhaiten perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) muutoksena suhteessa keskipitkän aikavälin potentiaaliseen kasvuun, lukuun ottamatta covid-19-kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä mutta mukaan lukien menot, jotka on rahoitettu elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista saaduilla tuilla (avustuksilla), joita ei makseta takaisin.

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(23) Tätä vuonna 2023 tapahtunutta kehitystä edisti Italian julkisen talouden alijäämän jyrkkä väheneminen verohyvitysten tilastollisen käsittelyn tuloksena (ks. 4.2.8 jakso).

(24) Finanssipolitiikan viritystä mitataan erona, joka muodostuu seuraavien välille: i) keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvu ja ii) perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) muutos. Perusmenoista on jätetty pois covid-19-kriisiin liittyvät väliaikaiset hätätoimenpiteet, mutta niihin on sisällytetty elpymis- ja palautumistukivälineen tuella, jota ei makseta takaisin (avustukset), ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot. Indikaattorin negatiivinen (positiivinen) merkki viittaa elvyttävään (kiristävään) finanssipolitiikkaan.

(25) Velkakestävyysanalyysia on päivitetty julkisen talouden kestävyyttä koskevaan vuoden 2021 kertomukseen (European Economy-Institutional Papers 171) verrattuna ottamalla huomioon komission ennuste. Ks. tiedonanto talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2023 kevätpaketista (COM (2023) 600 final, 24.5.2023) ja komission suositukset neuvoston suosituksiksi (COM(2023) 601–626). Komission viimeisimmästä arviosta jäsenvaltioista, joiden talous on epätasapainossa tai liiallisessa epätasapainossa, ks. vastaavat perusteelliset tarkastelut (SWD(2023) 628–643). Velkakestävyysriskien arvioinnista kaikissa tässä kertomuksessa huomioon otetuissa jäsenvaltioissa ks. maakohtaisten raporttien liitteet velkakestävyysanalyysista (SWD(2023) 601–626).