EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 12.12.2023

COM(2023) 630 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Demokratian puolustaminen

1.JOHDANTO

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat Euroopan unionin perusarvoja 1 . Ne muodostavat pohjan kaikille EU:n saavutuksille, jotka liittyvät rauhan, vaurauden, talouden kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vakauden ylläpitämiseen niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. 2 Demokratian perusperiaatteisiin kuuluu kansalaisten vapaus ilmaista näkemyksensä ja osallistua demokraattiseen toimintaan, valita poliittiset edustajansa ja vaikuttaa tulevaisuuteensa. Kansalaisten olisi voitava muodostaa omat mielipiteensä julkisessa tilassa, jossa heillä on oikeus ilmaista erilaisia näkemyksiä ja jossa hallitus vaihtuu vaaleilla, ilman kotimaista tai ulkopuolista häirintää. Demokratian juuret ovat EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa maailmanlaajuisen vertailun perusteella erityisen syvällä, mistä on osoituksena se, että vaaleja järjestetään tiheään niin paikallisella ja alueellisella kuin kansallisella ja unionin tasolla. Eurooppalainen demokratia ja siihen liittyvät oikeudet ja vapaudet muodostavat avoimien ja läpinäkyvien yhteiskuntiemme ytimen.

Demokratialla on kuitenkin myös omat haasteensa ja vihollisensa. Itsevaltaiset hallinnot pitävät demokratiaa uhkana sekä omalla alueellaan että sen ulkopuolella. Tämän seurauksena jotkin tällaiset hallinnot pyrkivät tietoisesti heikentämään EU:n demokraattista prosessia. Niiden tavoitteena on murentaa luottamusta demokraattisiin instituutioihin, painostaa tiedotusvälineitä ja kaventaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Saavuttaakseen tavoitteensa ne pyrkivät hyödyntämään yhteiskunnallisia jakolinjoja kylvämällä epäluottamusta ja ruokkimalla pettymystä vakiintuneisiin instituutioihin. Ne pyrkivät vaimentamaan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan demokraattisen äänen 3 , manipuloimaan tietoa ja levittämään disinformaatiota sekä toteuttamaan suoranaista vaalihäirintää. 4 Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, kuinka nopeasti ne, jotka haluavat lietsoa vihaa yhteiskunnassamme, pystyvät tarttumaan uusiin tilaisuuksiin. Siksi EU:n on oltava eturintamassa torjumassa tällaisia tuhoisia voimia. 5  

Demokraattisen prosessin häirintä EU:n ulkopuolelta, myös välikäsien kautta, on saanut yhä enemmän poliittista huomiota sekä kansallisella tasolla että EU:n toimielimissä. Komissio on Euroopan parlamentin kanssa samaa mieltä monista sen esiin nostamista huolenaiheista 6 ja katsoo myös, että olisi laadittava koordinoitu EU:n strategia ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi. 7 Vapaat ja rehelliset vaalit ovat demokratian kulmakivi, ja riippumattomat ja läpinäkyvät vaaliprosessit ovat ratkaisevan tärkeitä kilpailuun perustuvan vaaliympäristön turvaamiseksi, jotta voidaan varmistaa kansalaisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja niiden tulosten luotettavuuteen. Esiin tulee yhä enemmän näyttöä esimerkiksi lainsäätäjien hakkeroinnista ennen vaaleja, välikäsien toteuttamasta peitellystä lobbauksesta, ihmisoikeustilanteen kaunistelemisesta valheellisilla tutkimustuloksilla ja verkkosivustoista, jotka väittävät olevansa riippumattomia media-alustoja, mutta jotka todellisuudessa edistävät peiteltyä poliittista sekaantumista koskevia kampanjoita. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on myös sota demokratiaa ja kaikkia EU:n arvoja vastaan, ja se on entisestään lisännyt ulkopuolisen sekaantumisen riskiä. Äskettäin tehdyn Eurobarometri-kyselyn vastaajista 81 prosenttia katsoi, että ulkomainen sekaantuminen EU:n demokraattisiin järjestelmiin on vakava ongelma, johon täytyy puuttua. 8

EU on enenevässä määrin tunnustanut tarpeen toimia ennakoivasti demokratian turvaamisessa, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojelussa. Komission vuonna 2020 Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa 9 esittämien toimenpiteiden hyväksyminen on edennyt jo pitkälle. Tämä auttaa vahvistamaan demokratian häiriönsietokykyä, kun edistetään vaalien luotettavuutta, suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä vahvistetaan disinformaation, ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaa. Tässä tiedonannossa esitetään, miten komissio on tiiviissä yhteistyössä korkean edustajan kanssa pyrkinyt edistämään näitä kysymyksiä hyväksymällä keskeisiä säädöksiä ja muita poliittisia aloitteita, joilla vahvistetaan yhteiskunnan sisäistä häiriönsietokykyä ja kansalaisten suoraa osallistumista. 10

Samalla EU on pyrkinyt ottamaan erilaiset ulkomaisen sekaantumisen riskit huomioon monin tavoin. Se on muun muassa puuttunut taloudelliseen turvallisuuteen vaikuttaviin riskeihin, jotka johtuvat sellaisesta kolmansien maiden kanssa assosioituneiden toimijoiden osallistumisesta sisämarkkinoihin, joka ei ensisijaisesti perustu markkinatalousajatteluun. EU:n toimiin sisältyvät esimerkiksi ehdotus uudeksi välineeksi, jolla torjutaan kolmansien maiden harjoittamaa taloudellista pakottamista 11 , säännöt ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta tilanteissa, joissa turvallisuus tai yleinen järjestys saattaa olla uhattuna 12 , sekä toimenpiteet kyberturvallisuuden 13 , tutkimusturvallisuuden 14 ja hybridiuhkien torjunnan 15 alalla. Erityisen vakavissa olosuhteissa EU on vastannut unionin perustavanlaatuisiin etuihin tai yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin kohdistuviin uhkiin tai niiden riskiin asettamalla rajoittavia toimenpiteitä pakotejärjestelmiensä 16 puitteissa.

Tässä tiedonannossa esitellään demokratian puolustamista koskeva paketti, josta ilmoitettiin  unionin tilaa koskevassa vuoden 2022 puheessa . Paketin keskiössä on lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä ja demokraattista vastuuvelvollisuutta tekemällä peitellystä ulkomaisesta vaikutustoiminnasta näkyvämpää, ja parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa asettamalla kolmansien maiden puolesta toteutettaville edunvalvontatoimille yhteiset normit. Ehdotus perustuu laajaan julkiseen ja sidosryhmien kuulemiseen sekä kattavaan vaikutustenarviointiin.

Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa koetellaan demokraattisten prosessien häiriönsietokykyä tositilanteessa. Demokratiapakettiin sisältyy kohdennettu suositus vapaiden, rehellisten ja häiriönsietokykyisten vaalien edistämisestä ja niiden suojelemisesta kyberhyökkäyksiltä ja muilta pyrkimyksiltä vääristää tai manipuloida demokraattista toimintaympäristöämme ja vaaliolosuhteita.

Komissio tekee myös yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen ja suojellakseen kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä, jossa aktiiviselle ja riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille tarjotaan edellytykset ja välineet osallistua aktiivisemmin julkiseen elämään. Tämä voi osaltaan parantaa demokratioiden häiriönsietokykyä. Yhteistyössä hyödynnetään jo tehtyjä investointeja ja niitä uusia osallistumisväyliä, joiden käyttöönottoa Euroopan tulevaisuuskonferenssi ja sen jatkotoimet 17 ovat vauhdittaneet. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikuttavan osallistumisen edistämistä julkisen päätöksenteon prosesseissa käsitellään erillisessä suosituksessa.

Demokratian puolustuspaketti kuuluu aloitteisiin, jotka edustavat ennakoivaa lähestymistapaa EU:n arvojen vaalimiseen. Komissio on vuodesta 2020 lähtien tarkastellut jäsenvaltioiden tilannetta vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissaan. Vuoden 2023 alussa esitetyillä korruptionvastaisilla 18 ja eettisiä periaatteita 19 koskevilla aloitteilla pyritään lisäksi suojelemaan demokratiaa myös ulkomaisiin toimijoihin liittyvän korruption syövyttävältä vaikutukselta. Äskettäin annetulla vihan torjumista koskevalla yhteisellä tiedonannolla 20 pyritään tehostamaan vihan vastaisia EU:n toimia ja edistämään osallistavaa, monimuotoista ja demokraattista Eurooppaa. Komissio on toteuttanut syrjinnänvastaisia strategioita, joilla edistetään myös yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistavaan osallistumiseen ja yhteisöihin sitoutumiseen. 21 EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa vuoden 2022 vuosikertomuksessa 22 tarkastellaan erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja sen roolia näiden oikeuksien suojelussa ja edistämisessä. Ihmisten ja heidän oikeuksiensa asettaminen digitalisaation keskiöön on niin ikään keskeinen periaate digitalisaatiota ja teknologista kehitystä koskevassa EU:n lähestymistavassa. 23  Tämä lähestymistapa on myös merkittävä osa EU:n laajentumispolitiikkaa, ja se ohjaa EU:n maailmanlaajuista työtä demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen yleismaailmallisten arvojen tukemisessa ja edistämisessä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2020–2024) 24 mukaisesti. Unioni sitoutuu tekemään kaikessa toiminnassaan yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kunnioittavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja unionin arvoja ja perusoikeuksia.

2.    ULKOMAISEN EDUNVALVONTATOIMINNAN LÄPINÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN EU:n demokraattisessa toimintaympäristössä yhdenmukaisten avoimuusvaatimusten nojalla

EU on avoin maailmalle ja tekee aktiivisesti yhteistyötä kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa. Läpinäkyvä ja avoin näkemysten vaihto maiden ja kulttuurien välillä sekä tiedon saatavuus ovat osa identiteettiämme ja hyödyttävät molempia osapuolia kaikilla tasoilla. EU:n ulkopuolisten maiden hallituksilla, viranomaisilla ja poliittisilla toimijoilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja yrittää siten vaikuttaa demokraattiseen keskusteluun ja eri kysymyksiä koskevien toimintapolitiikkojen muotoiluun. Kun tämä tapahtuu niiden etuja ajavien yhteisöjen kautta, tällaisten edunvalvontapalvelujen legitimiteetti edellyttää toiminnalta läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta.

EU:ssa on kuitenkin herännyt kasvava huoli siitä, että yhteiskuntiemme avoimuutta voidaan käyttää väärin: ulkomaisten hallitusten vaikuttamistoiminta, jonka tarkoituksena on manipuloida yleistä mielipidettä ja vääristää demokraattista keskustelua, on uhka EU:n demokratioille. 25 Tämä riski on kasvanut dynaamisen uhkaympäristön vuoksi, ja kolmansien maiden hallitukset voivat toteuttaa julkisin varoin laajoja ja jatkuvia vaikuttamiskampanjoita 26 , joskus peitellysti, edistääkseen omia poliittisia ja geopoliittisia etujaan ja heikentääkseen unionin etuja. Vertailukelpoisia tietoja tämän ilmiön esiintyvyydestä EU:ssa on niukasti, mikä rajoittaa myös vastuuvelvollisuutta ja valvontaa. Läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen ulkomaisten etujen edustamisessa on paras keino suojella demokraattisen tilan koskemattomuutta unionissa ja ehkäistä ulkomaista sekaantumista. 27  Yleensäkin paras tae korruptiota vastaan on lahjomattomuuteen, avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen perustuva poliittis-institutionaalinen järjestelmä 28 , ja julkisten elinten olisi pyrittävä noudattamaan mahdollisimman tiukkoja avoimuusvaatimuksia, sillä ne ovat tärkeä osa laajempia korruptiontorjuntatoimia.

EU:n ulkopuolisten maiden hallitukset käyttävät poliittisten tavoitteidensa edistämiseen yhä enemmän edunvalvontapalveluja virallisten diplomaattisten kanavien ja prosessien 29 rinnalla. Edunvalvontatoimintaa koskevia avoimuus- ja raportointivaatimuksia säännellään nykyisin eri jäsenvaltioissa eri tavoin ja vaihtelevassa määrin. Joissakin kansallisissa laeissa edunvalvontapalvelujen tarjoajien rekisteröityminen on säädetty pakolliseksi, kun taas toisissa luotetaan alan itsesääntelyyn. Myös sääntöjen sisältö vaihtelee esimerkiksi sen suhteen, mitkä toiminnot ja yhteisöt kuuluvat velvoitteiden piiriin. Koska edunvalvonta on yhä enenevässä määrin rajatylittävää toimintaa, EU:n toimet ovat tarpeen, jotta voidaan estää uusien esteiden syntyminen sisämarkkinoilla ja välttää riski sääntely-ympäristön hajanaisuudesta. Hajanaisuus aiheuttaa lisäkustannuksia ja luo oikeudellista epävarmuutta, kun palveluntarjoajien on investoitava erillisiin vaatimustenmukaisuustoimiin ja mukauduttava EU:n eri lainkäyttöalueiden erilaisiin vaatimuksiin. Ilman EU:n toimia jäsenvaltiot puuttuvat havaittuihin demokratiaan kohdistuviin riskeihin ja uhkiin yksipuolisesti 30 , mikä heikentää sisämarkkinoita ja helpottaa EU:n ulkopuolisten maiden pyrkimyksiä käyttää toisistaan poikkeavia sääntöjä omaksi edukseen, kun ne pyrkivät vaikuttamaan demokraattiseen prosessiin.

Sen vuoksi komissio esittää ehdotuksen yhdenmukaistetusta lähestymistavasta, jolla poistetaan sisämarkkinoiden esteitä ja annetaan EU:lle avoimuusvälineitä, joiden avulla se voi puolustaa demokratiaa, pysyä avoimena yhteiskuntana ja suojella perusoikeuksia, erityisesti sananvapautta ja tiedonsaantia. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että palveluna tarjottaviin edunvalvontakampanjoihin sekä vastaavanlaisiin toimiin, joita yhteisöt toteuttavat EU:n ulkopuolisen maan hallituksen puolesta ja joilla pyritään vaikuttamaan julkisen politiikan tai lainsäädännön tai julkisten päätöksentekoprosessien laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon, sovelletaan kaikkialla EU:ssa yhteisiä korkeatasoisia avoimuusvaatimuksia ja demokraattista vastuuvelvollisuutta. Ehdotuksen avulla voidaan myös saada keskipitkällä aikavälillä parempi käsitys tällaisen toiminnan laajuudesta ja siihen liittyvistä suuntauksista ja toimijoista sekä lisätä yleistä tietoisuutta niistä. Näin EU:n kansalaiset ja viranomaiset voisivat ymmärtää toiminnan taustalla olevat motiivit ja nähdä, mitkä EU:n ulkopuoliset maat pyrkivät vaikuttamaan demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoprosesseihin EU:ssa.

Komission ehdotus parantaisi julkisen keskustelun rehellisyyttä ja avoimuutta varmistamalla, että silloin kun EU:n ulkopuoliset maat pyrkivät vaikuttamaan EU:n demokraattisiin prosesseihin välikäsien kautta, se tapahtuu läpinäkyvästi. Sananvapaus ja yhdistymisvapaus sekä akateeminen vapaus ja tieteellisen tutkimuksen vapaus ovat demokraattisen keskustelun kannalta ensiarvoisen tärkeitä, eikä suunniteltujen rajallisten ja oikeasuhteisten avoimuusvaatimusten odoteta vaikuttavan niihin merkittävästi. Palveluntarjoajat voivat itse päättää, mitä palveluja ne haluavat tarjota. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tai muiden tahojen EU:n ulkopuolisen maan hallitukselta saama muu rahoitus, joka ei liity edunvalvontatoimintaan, ei kuuluisi vaatimusten piiriin. Ehdotukseen sisältyy myös kattavia suojatoimia sen varmistamiseksi, että avoimuusvaatimusten piiriin kuuluvat yhteisöt eivät joudu leimatuksi ja että niille ei aiheudu seurauksia pelkän rekisteröitymisen vuoksi. 31  

Ehdotetussa direktiivissä 32 keskitytään edunvalvontatoimintaan eli EU:n ulkopuolisten maiden puolesta toteutettaviin taloudellisiin toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan demokraattisiin prosesseihin. Direktiivi kattaisi kaikki yhteisöt, jotka harjoittavat toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa jonkin toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisen päätöksenteon prosesseihin EU:ssa. Tällaisia yhteisöjä voisivat olla lobbaus- ja suhdetoimintayritykset, ajatushautomot, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityiset tutkimuslaitokset ja tutkimuspalveluja tarjoavat julkiset tutkimuslaitokset sekä konsultit ja yritysten omat edunvalvontayksiköt, jotka toteuttavat EU:n ulkopuolisten maiden puolesta toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa julkiseen elämään ja demokraattiseen prosessiin EU:ssa. 33 Tällaisen toiminnan yhteydessä on tuotava läpinäkyvästi esiin se, että toiminnan takana on ulkomainen hallitus. Ehdotuksessa suljetaan nimenomaisesti pois muun muassa diplomaattiedustus tai oikeudellinen edustus oikeudenkäynnissä. 34  

Direktiiviä sovellettaisiin oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi siten, että hallinnolliset muodollisuudet ovat mahdollisimman vähäisiä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluville yhteisöille asetettaisiin pakolliset mutta rajoitetut ja oikeasuhteiset rekisteröintivaatimukset. Jäsenvaltioita kehotettaisiin perustamaan kansallisia rekistereitä tai mukauttamaan nykyisiä rekistereitään edunvalvontatoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Tällaisissa rekistereissä olisi oltava yksinkertaiset ja selkeät saatavuutta koskevat vaatimukset, jotta voidaan helpottaa rekisteröitymistä ja velvoitteiden noudattamisen valvontaa. Hallinnollisen taakan rajoittamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että rekisteröitymisvelvolliset tahot voivat mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen muissa kansallisissa rekistereissä jo olevia tietoja (”vain kerran” -periaate). Direktiivissä säädettyjä rekisteröintivelvoitteita ja -muodollisuuksia koskevien tietojen olisi oltava saatavilla yhteisessä digitaalisessa palveluväylässä 35 , jolla perustettu keskitetty palvelupiste antaa yrityksille ja kansalaisille tietoa sisämarkkinoiden säännöistä ja menettelyistä. 36 Rekisteröityjen tietojen keskeiset osat olisivat julkisesti saatavilla, mikä mahdollistaisi läpinäkyvyyden ja tehostetun julkisen valvonnan EU:n tietosuojasääntöjen mukaisesti. 37

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön 38 ja Euroopan neuvoston Venetsian komission 39 suuntaviivojen mukaisesti direktiivi sisältäisi myös suojatoimia, joilla vältetään rekisteröintivaatimusten väärinkäyttö, jonka tarkoituksena on perusoikeuksien ja -vapauksien, kuten sananvapauden tai yhdistymisvapauden tai akateemisen tai taiteellisen vapauden, rajoittaminen tai kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien perusteeton kaventaminen. Ensinnäkin riippumattomille valvontaviranomaisille annettaisiin valtuudet pyytää rajoitettuja tietoja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja oikeasuhteisesti. Valvontaviranomaisella olisi oltava selkeästi määritellyt ja rajatut valtuudet, ja sillä olisi oltava valtuudet toteuttaa seurantaan ja täytäntöönpanon valvontaan liittyviä toimia, myös sen varmistamiseksi, että rekisteröitymisestä ei aiheudu kielteisiä seurauksia. Toiseksi säännösten noudattamatta jättämisestä olisi voitava määrätä oikeasuhteisia hallinnollisia sakkoja, joihin sovelletaan tuomioistuinvalvontaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja, niin että vältetään mahdolliset tukahduttavat vaikutukset. Ehdotuksella luotaisiin myös yhteistyökehys valvontaviranomaisten väliselle tietojenvaihdolle.

Täydellinen yhdenmukaistaminen ehdotetun direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa estäisi jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai hyväksymästä lisävaatimuksia yhdenmukaistettujen sääntöjen puitteissa. Se myös rajoittaisi entisestään toisistaan poikkeavien ja mahdollisesti suhteettomien ja tukahduttavien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen riskiä. 40 Toisaalta jäsenvaltiot voisivat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti edelleen vahvistaa uusia sääntöjä aloilla, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, esimerkiksi sääntöjä virkamiesten ja edunvalvojien välisestä yhteydenpidosta.

Ehdotettu direktiivi olisi merkittävä ensimmäinen askel ulkomaisen häirinnän torjunnassa sellaisen kehyksen pohjalta, jolla yhdenmukaistetaan avoimuusvaatimukset sisämarkkinoilla ja jonka avulla voidaan saada yleiskuva EU:ssa edustettuina olevista EU:n ulkopuolisten maiden eduista. Ehdotus on kohdennettu ja oikeasuhteinen vastaus nykyisiin huolenaiheisiin. Ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa ja erityisesti sen sääntöjen vaikuttavuutta ja oikeasuhteisuutta olisi tarkasteltava jatkuvasti, ja hyvissä ajoin olisi arvioitava, tarvitaanko lisätoimia tai olisiko esimerkiksi toiminta-alaa tarkistettava 41 . Olisi myös harkittava mahdollisuutta perustaa kansalliset rekisterit yhdistävä unionin tason portaali. Samalla komissio seuraa ja tukee edelleen jäsenvaltioissa toteutettavia uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa lobbauksen avoimuus. Oikeusvaltiokertomuksissa todetaan, että kyseessä on keskeinen tekijä lahjomattomuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden edistämisessä julkisessa elämässä. 42 Komissio aikoo myös järjestää säännöllisesti sidosryhmien kokouksia, joissa käsitellään sääntöjen soveltamista.

EU:n tasolla EU:n avoimuusrekisteri  43 kattaa edunvalvojien toiminnan, jonka tavoitteena on vaikuttaa politiikan tai lainsäädännön muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai EU:n toimielinten päätöksentekoprosesseihin. Kansalaiset ja eturyhmät voivat tarkastella rekisterin avulla edunvalvojien mahdollista vaikutusta päätöksentekijöihin ja edistää siten eettistä ja avointa edunvalvontaa. Avoimuusrekisteriä on täydennetty käytännesäännöillä sekä EU:n toimielinten sisäisillä avoimuustoimenpiteillä, jotka koskevat kokouksia ja muuta vuorovaikutusta edunvalvojien kanssa. 44 Vaikka EU:n avoimuusrekisterillä on eri soveltamisala kuin ehdotetulla direktiivillä 45 , se kattaa jo nyt ulkomaisen vaikutustoiminnan silloin, kun sitä toteuttavat ulkomaiset yhteisöt, joilla ei ole diplomaattiasemaa, sekä kaikki yhteisöt, jotka harjoittavat lobbausta EU:n toimielimissä EU:n ulkopuolisten maiden puolesta. 46 Kun direktiiviehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä käytyjen keskustelujen tulokset ovat selvillä, komissio pohtii, miten voidaan parhaiten puuttua esimerkiksi kaksinkertaiseen rekisteröintiin, sekä mahdollisten yhteyksien luomista direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kansallisten rekisterien ja avoimuusrekisterin välille.

Ehdotetulla direktiivillä täydennettäisiin sääntöjä, joita sovelletaan digitaalisiin palveluihin digipalvelusäädöksen nojalla ja mainontapalvelujen tarjoajiin ja julkaisijoihin poliittista mainontaa koskevan ehdotuksen mukaisesti. Molemmilla on eri soveltamisala kuin tällä ehdotuksella. 47 Muita täydentäviä toimenpiteitä ovat eurooppalaisella tutkimusalueella ehdotetut konkreettiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla lisätään tietoisuutta ulkomaisesta häirinnästä ja parannetaan häiriönsietokykyä koko alalla tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvan häirinnän torjuntaa koskevan välineistön 48 avulla. Tämä on linjassa myös kansainvälisten normien kanssa. 49 Komissio tukee myös muita toimia, kuten kansalaistiedotukseen liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa, häiriönsietokyvyn kehittämistä ja aktiivista osallistumista Euroopan demokraattiseen toimintaan kohdistuvan häirinnän torjuntaan, muun muassa koulutusta, medialukutaitoa, tietoisuuden lisäämistä ja kriittistä ajattelua edistämällä. Komissio on myös ottanut käyttöön joukon toimia 50 , joilla tuetaan jäsenvaltioiden hallintoja uudistusten valmistelussa, tulevien kehityssuuntausten ennakoinnissa ja demokraattisia rakenteita tukevan hallinnollisen yhteistyön vahvistamisessa. Tukea annetaan myös kansallisen tason pyrkimyksille jatkaa uudistuksia, joilla vahvistetaan demokraattisia rakenteita ja prosesseja. 51

Komissio pyrkii tällä ehdotuksella edistämään normien asettamista paitsi EU:ssa myös maailmanlaajuisesti sille, miten peiteltyyn ulkomaiseen vaikutustoimintaan voidaan puuttua johdonmukaisesti, tasapuolisesti ja oikeasuhteisesti samalla perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen. Korostamalla avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta ja ottamalla käyttöön kohdennettuja sääntöjä, joihin liittyy vahvoja suojatoimia, pyritään tasapainoon perusoikeuksien käytön ja yleisen edun välillä.

Ulkomaisen häirinnän ymmärtäminen ja sen myötä tämän ilmiön torjunta ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Joillakin EU:n ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla – kuten Australiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – on otettu käyttöön tai valmistellaan puitteita, joilla säännellään ulkomaisten hallitusten vaikutustoiminnan läpinäkyvyyttä asettamalla erityisiä julkistamis- ja rekisteröintivaatimuksia, joita sovelletaan ulkomaisten hallitusten puolesta toteutettavaan lobbaukseen.

Muilla lainkäyttöalueilla on hyväksytty nk. ulkomaisia agentteja koskevia lakeja, jotka menevät avoimuusvaatimuksia pidemmälle ja joiden on todettu rikkovan perusoikeuksia ja -vapauksia. Tällaisten lakien tavoitteena on ollut rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia leimaamalla ja pelottelemalla tiettyjä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka usein tukeutuvat ulkomailta, muun muassa EU:sta, saatavaan rahoitukseen, ja rajoittamalla niiden toimintaa. Esimerkiksi Venäjällä ”ulkomaisia agentteja” koskeva laki antaa viranomaisille valtuudet vaikeuttaa riippumattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työtä toteuttamalla yksityisyyttä loukkaavia tarkastuksia ja ohjelmien ja tapahtumien suoraa valvontaa sekä uhkaamalla niitä lakkauttamisella ja rikosoikeudellisten menettelyjen aloittamisella lakia rikkovia järjestöjä ja niiden jäseniä vastaan, vaikka ulkomainen tuki olisi täysin läpinäkyvää. Tällaisten lakien perusteella annettu ”ulkomaisen agentin” leima heikentää organisaation rahoitusvakautta, koska lain rikkomisesta määrätään ankaria sakkoja. Leimaaminen vahingoittaa myös organisaation uskottavuutta, sillä siihen liittyy vihjaus vakoilutoiminnasta, mikä puolestaan voi yllyttää väkivaltaan kohteena olevien kansalaisjärjestöjen jäseniä vastaan sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tällaiset ”ulkomaisia agentteja” koskevat lait ovat täysin epädemokraattisia, ja ne on todettu kansainvälisten lakien ja normien vastaisiksi. 52

Ulkomaista sekaantumista koskevat riskit voivat liittyä myös muihin kuin valtiollisiin toimijoihin. Myös valtiosta riippumattomat toimijat voivat käyttää samantapaisia keinoja selvästi EU:n arvojen vastaisiin toimiin, joiden tavoitteena on kärjistää vastakkainasettelua ja yllyttää vihaan. Tätä tapahtuu erityisesti verkossa, kuten väkivaltaisia ääriliikkeitä edustavan, vihamielisen ja eripuraa lietsovan sisällön räjähdysmäinen lisääntyminen viime aikoina osoittaa.

Komissio kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita pysymään valppaina ja jakamaan keskenään ja EU:n tasolla tietoja tällaisista valtiosta riippumattomista toimijoista, vaikka ne eivät olisikaan sidoksissa ulkomaiseen hallitukseen tai riippuvaisia siitä. Tätä varten komission ehdotukseen varainhoitoasetuksen uudelleenlaadinnasta on lisätty EU:n rahoituksen ulkopuolelle jättämisen uudeksi perusteeksi ”yllyttäminen syrjintään, vihaan tai väkivaltaan”. Tätä perustetta voitaisiin soveltaa sekä suoran että välillisen hallinnoinnin kautta toteutettaviin varoihin ja myös ilman kansallisella tasolla annettua tuomiota. Lisäksi komissio toteuttaa sisäisiä tiedotustoimia ja kehittää sisäisiä työmenetelmiä varmistaakseen, että hankkeiden valintaa valvotaan paremmin. 53

3 EUROOPAN DEMOKRATIATOIMINTASUUNNITELMAN EDISTÄMINEN

Joulukuussa 2020 hyväksytyllä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmalla pyritään vahvistamaan EU:n demokratioiden kykyä selviytyä haasteista ja yksilöimään keskeisiä toimia puutteiden korjaamiseksi aloilla, joilla EU:n järjestelmät ja kansalaiset ovat kaikkein haavoittuvimpia. Toimilla pyritään suojelemaan paremmin vaalien luotettavuutta, turvaamaan tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus sekä torjumaan disinformaatiota 54 . Toimintasuunnitelmassa todetaan myös, että terve demokratia perustuu mielekkääseen ja osallistavaan kansalaisten osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan myös muulloin kuin vaalien aikana, ja että aktiiviset, valistuneet ja vaikutusmahdollisuutensa tuntevat kansalaiset ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan taata demokratioidemme häiriönsietokyky, mukaan lukien kyky sietää ulkomaista sekaantumista.

Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman 55 mukaisten toimien täytäntöönpanotilannetta ja tuodaan esiin seikkoja, joiden osalta EU voi toimia ennakoivasti nykyisten ja muuttuvien haasteiden edessä.

3.1    Vaalien luotettavuuden suojeleminen ja demokraattisen osallistumisen edistäminen ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja ja niiden jälkeen

Vapaat ja rehelliset vaalit ovat eurooppalaisen demokratian ytimessä. Jos vaaliprosessiin kohdistuviin riskeihin ei puututa, vaarana on paitsi varsinaisen prosessin vääristyminen myös se, että kansalaisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja luotettavuuteen murenee.

Komissio esittää samaan aikaan tämän tiedonannon kanssa suosituksen osallistavista ja kestävistä vaaliprosesseista unionissa sekä Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta 56 . Suositus on osoitettu jäsenvaltioille, kansallisille ja Euroopan tason poliittisille puolueille, poliittisille säätiöille ja kampanjaorganisaatioille unionissa järjestettävien vaalien ja erityisesti tulevien Euroopan parlamentin vaalien valmistelua silmällä pitäen. Sen tavoitteena on edistää tiukkoja demokraattisia normeja EU:n vaaleissa, tukea vilkasta äänestysaktiivisuutta, osallistavaa osallistumista, vaalioikeuksien helppoa ja tasavertaista käyttöä sekä kestäviä vaaliprosesseja. Tätä varten se sisältää suosituksia, joilla tuetaan erityisesti äänestysaktiivisuutta ja osallistavaa osallistumista. Keskeisiä painopisteitä ovat sukupuolten tasa-arvo ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen. 57

Vaaliteknologian kyberturvallisuutta on jatkuvasti parannettava. Suosituksessa esitetään ehdotuksia vaalien ja vaaleihin liittyvien toimijoiden ja infrastruktuurin turvallisuuden, luotettavuuden ja häiriönsietokyvyn varmistamiseksi niiden vaatimusten mukaisesti, jotka on vahvistettu tarkistetussa verkko- ja tietoturvadirektiivissä (NIS2-direktiivi) 58 ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa direktiivissä 59 . Vuonna 2019 saatujen ensimmäisten kokemusten 60 pohjalta järjestettiin 21. marraskuuta 2023 uusi EU:n suunnitteluharjoitus, johon osallistuivat komissio, Euroopan parlamentti, EU:n kyberturvallisuusvirasto ja jäsenvaltiot. Verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmän on lisäksi määrä jatkaa vaaliteknologian kyberturvallisuutta koskevan ohjeiston (Compendium on Cybersecurity of Election Technology) tarkistamista, jotta se pysyy ajan tasalla uhkaympäristön muuttuessa.

Vaali-infrastruktuuriin kohdistuvan suoran riskin lisäksi demokratiaa ja turvallisuutta uhkaa myös ulkomaisten valtiollisten toimijoiden toteuttama tietoympäristön tahallinen ja koordinoitu manipulointi. On olemassa lukuisia raportteja laajamittaisista koordinoiduista toimista, joiden avulla pyritään vaikuttamaan äänestäjiin ja manipuloimaan vaalien tuloksia. Toimissa hyödynnetään erilaisia taktiikoita, tekniikoita ja menettelyjä, kuten sosiaalisen median valetilit, joiden kautta jaetaan ”tykkäyksiä”, kommentteja tai tietoa näkyvyyden parantamiseksi keinotekoisesti, sekä disinformaation levittäminen muun muassa manipuloidun audiovisuaalisen sisällön, esimerkiksi syväväärennösten 61 , avulla tai käyttämällä läpinäkymättömiä kohdentamistekniikoita. Tietoja voidaan manipuloida myös muun toiminnan, kuten kyberuhkiin luokiteltavien hakkerointi- ja vuototoimien, yhteydessä. Tätä varten suosituksessa esitetään Eurobarometri-kyselyn tietojen pohjalta joukko toimenpiteitä vaaleihin liittyvien tietojen suojaamiseksi manipuloinnilta ja disinformaatiolta 62 .

Vapaa ja tasapuolinen demokraattinen keskustelu perustuu laillisuuteen ja reilun pelin henkeen. Viranomaiset voivat tietyin edellytyksin käyttää valvontavälineitä kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, mutta vakoiluohjelmien käyttö poliittisen edun saamiseksi on eri asia. Suosituksessa korostetaan, että valvontavälineitä ei pitäisi koskaan käyttää demokraattiseen keskusteluun puuttumiseksi ja että tällaisten välineiden käyttö poliittisia toimijoita ja toimittajia vastaan poliittisen hyödyn saamiseksi ei ole hyväksyttävää. Komissio on aina tehnyt selväksi, että kansallisen turvallisuuden käsitettä olisi tulkittava EU:n oikeuskäytännössä vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisissa luvuissa tätä kysymystä käsitellään hallitusjärjestelmän osien keskinäisen valvonnan yhteydessä. Myös eurooppalaista medianvapaussäädöstä koskevassa ehdotuksessa 63 on vahvat suojatoimet, joilla estetään vakoiluohjelmien käyttö tiedotusvälineitä, toimittajia ja heidän perheitään vastaan. Euroopan parlamentti on käynnistänyt vakoiluohjelmien torjumiseksi tärkeän työn perustamalla Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä selvittävän tutkintavaliokunnan (PEGA). Kesäkuussa 2023 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti tuomitsi jyrkästi vakoiluohjelmien laittoman käytön ja kehotti toteuttamaan toimia sekä kansallisella että EU:n tasolla. 64 Komissio valmistelee parhaillaan ei-lainsäädännöllistä aloitetta 65 , jolla selkeytetään EU:n lainsäädännön, erityisesti tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan säännöstön, ja kansallisen turvallisuuden rajoja ja vuorovaikutusta.

Lisäksi on annettu suosituksia muun muassa kampanjalupausten ja käytännesääntöjen käytöstä puolueissa vaalien luotettavuuden ja rehellisen kampanjoinnin edistämiseksi; poliittisen mainonnan läpinäkyvyyden varmistamisesta sekä vaalitarkkailun edistämisestä tehokkaana keinona kannustaa kansalaisia osallistumaan aktiivisesti vaaliprosessiin ja parantaa kansalaisten luottamusta vaaleihin. Suosituksessa käsitellään myös poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta, jotta voidaan rajoittaa ulkomaisen peitellyn vaikuttamisen riskiä, johon voi liittyä myös salaisia lahjoituksia ja jonka tarkoituksena on vääristää tasapuolisia toimintaedellytyksiä vaaliprosessissa.

Suositus perustuu komission vuodesta 2020 lähtien toteuttamiin määrätietoisiin toimiin, joilla pyritään tukkimaan havaittuja porsaanreikiä ja varmistamaan, että kansalaiset voivat muodostaa oman mielipiteensä ja tehdä äänestyspäätöksensä julkisessa tilassa, jossa on mahdollista ilmaista erilaisia näkemyksiä ilman sisäistä tai ulkoista häirintää.

Digitaalialan osalta digipalvelusäädöksen 66 säännöissä vahvistetaan verkkoalustojen ja hakukoneiden velvollisuus puuttua kansalaiskeskusteluun ja vaaliprosesseihin liittyviin riskeihin, jos riskit johtuvat niiden tarjoamien palvelujen toiminnasta, suunnittelusta tai käytöstä, myös disinformaation, epäaidon käytön tai keinotekoisesti tuotettuun sisältöön liittyvien taktiikkojen seurauksena. Säännöillä myös lisätään läpinäkyvyyttä ja autetaan ihmisiä tekemään verkossa näkemistään väitteistä tietoon perustuvia päätelmiä. Lisäksi asetus poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta 67 mahdollistaa poliittisen mainonnan palvelujen paremman julkisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden, myös poliittisten verkkomainosten eurooppalaisen rekisterin kautta. Asetuksessa otetaan myös käyttöön tiukemmat ehdot henkilötietojen käytölle poliittisen mainonnan kohdentamisessa ja toimittamisessa. Ulkomaisen sekaantumisen riskin torjumiseksi asetuksessa kielletään myös EU:n ulkopuolisten toimijoiden harjoittama poliittisen mainonnan rahoittaminen kolme kuukautta ennen vaaleja tai kansanäänestyksiä. Asetuksessa tunnustetaan myös Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten ryhmien rooli Euroopan parlamentin vaaleissa. Komissio myös ehdotti vuonna 2021 Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussääntöä ja rahoitusta koskevien sääntöjen tarkistamista 68 . Ehdotuksen tavoitteena on antaa Euroopan tason poliittisille puolueille paremmat mahdollisuudet täyttää tehtävänsä aidosti eurooppalaisen poliittisen toimintaympäristön rakentamisessa ja vaalimisessa samalla kun suojellaan niiden toimintaa ulkomaiselta sekaantumiselta. Näiden sääntöjen noudattamisen valvonta on yksi komission ensisijaisista painopisteistä. Digipalvelusäädöksen osalta komissio valvoo, että erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet noudattavat sääntöjä.

Vaikka kansallisten vaalien järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, se perustuu kansainvälisiin normeihin, ja sitä säännellään tällä laajemmalla EU:n lainsäädäntökehyksellä. Jäsenvaltioiden keskinäinen tuki ja yhteistyö ovat nyt vakiintuneet entistä vahvempina, ja siinä hyödynnetään Euroopan vaaliyhteistyöverkoston kaltaisten elinten työtä sekä EU:n rakenteita tietoturvan edistämiseksi ja disinformaation torjumiseksi. Osana Euroopan parlamentin vaalien valmistelua komissio järjesti lokakuussa 2023 korkean tason tapahtuman, jossa jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö esittivät ideoita äänestysaktiivisuuden, vaalijärjestelmien häiriönsietokyvyn sekä rehellisten ja osallistavien vaalien tukemisesta kaikkialla unionissa.

Tammikuussa 2022 otettiin käyttöön yhteinen mekanismi vaalien häiriönsietokykyä varten. Tarkoituksena on asiantuntijavaihdon avulla kehittää jäsenvaltioiden valmiuksia puuttua vaaleihin kohdistuviin riskeihin, erityisesti disinformaatioon ja kyberuhkiin. Mekanismin avulla on myös tuettu sähköistä äänestämistä ja muita tieto- ja viestintäteknisiä käytäntöjä koskevan koosteen 69 laatimista ja vaihdettu näkemyksiä siitä, miten vaalien aikana voidaan varmistaa tasavertainen kohtelu ja tasapuolinen näkyvyys tiedotusvälineissä. Myös kansallisten parlamenttien välinen vaihto voisi olla hyödyllinen tapa jakaa kokemuksia, ja komissio aikookin tukea tällaisia järjestelyjä.

EU on viime vuosina tarkentanut ulkoista vaalitarkkailumenetelmäänsä muun muassa kansainvälisiin normeihin perustuvilla yhteisillä suuntaviivoilla, joilla vahvistetaan EU:n valmiuksia käsitellä uusien teknologioiden käyttöä vaaliprosessissa. Hyvistä käytännöistä keskustellaan säännöllisesti eurooppalaisessa vaaliyhteistyöverkostossa ja kansainvälistä vaalitarkkailua koskevan YK:n periaatejulistuksen yhteydessä.

EU ei toimi yksinään. Komissio on jatkanut Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman puitteissa pyrkimyksiään auttaa parantamaan häiriönsietokykyä EU:n ulkopuolisissa maissa, jotta yhteiskunnilla ja viranomaisilla olisi paremmat valmiudet vastata demokraattisiin prosesseihin kohdistuviin yhteisiin ulkoisiin uhkiin. Tällaiset toimet ovat EU:n laajentumispolitiikan 70 ensisijaisia painopisteitä. EU helpottaa myös vaaliasioihin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä EU:n verkostojen, kumppanimaiden ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, Unescon ja Etyjin, välillä. 71 Euroopan ulkosuhdehallinto hoitaa vaalitarkkailutehtäviä tiiviissä yhteistyössä muiden kansainvälisten ja alueellisten tarkkailujärjestöjen kanssa. Se täydentää näitä toimia antamalla hallituksille, kansalaisyhteiskunnalle ja riippumattomille tiedotusvälineille kohdennettua tukea, jotta voidaan parantaa niiden selviytymiskykyä ja kykyä ehkäistä ja estää ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää ja reagoida siihen, muun muassa esittämällä katsauksia siitä, miten ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää on käytetty vaalien yhteydessä. EU:n toimiin kuuluvat myös osallistuminen kahteen demokratiaa käsittelevään huippukokoukseen 72 sekä taloudellinen tuki valmiuksien kehittämiselle ja vaaliuudistuksille, myös EU:n lähinaapurustossa. 73

3.2Tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden vahvistaminen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on myös tuonut dramaattisella tavalla esiin toimittajien keskeisen roolin kansalaisille suunnatussa tiedottamisessa paikan päällä vallitsevasta todellisuudesta. Venäjän viranomaiset ovat aloittaneet riippumattomien tiedotusvälineiden järjestelmällisen tukahduttamisen ja sensuurin, koska niillä on olennainen merkitys propagandan torjumisessa.

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman mukaiset toimet, joilla EU pyrkii suojelemaan tiedotusvälineiden vapautta ja torjumaan disinformaatiota, ovat saman kolikon kaksi puolta. Osana tätä visiota komissio on esittänyt keskeisiä uusia aloitteita toimittajien turvallisuuden parantamiseksi 74 sekä toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja muiden toimijoiden suojelemiseksi perusteettomilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta (SLAPP-kanteet) 75 . SLAPP-kanteiden vastaisella direktiivillä otetaan käyttöön rajatylittäviä SLAPP-kanteita koskevien tehokkaiden menettelytakeiden järjestelmä, joka antaa tuomioistuimille välineet käsitellä perusteettomia riita-asioita ja estää mahdollisia uusia SLAPP-kanteita. Direktiivin säännöt mahdollistavat tällaisten tapausten hylkäämisen varhaisessa vaiheessa ja tarjoavat SLAPP-kanteiden uhreille tehokkaita oikeussuojakeinoja. Direktiivi muodostaa yhdessä asiaa koskevan suosituksen kanssa vahvan toimenpidepaketin, jolla torjutaan SLAPP-kanteita ja suojellaan yleisön osallistumista ja sananvapautta EU:ssa. Komissio on myös ehdottanut eurooppalaisen medianvapaussäädöksen mukaisten mediapalveluihin liittyvien kansallisten sääntöjen tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamista. Ehdotuksella pyritään puuttumaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta koskevien kansallisten sääntelytapojen hajanaisuuteen ja varmistamaan mediapalvelujen vapaa tarjonta sisämarkkinoilla. Ehdotuksessa korostetaan julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja vakaan rahoituksen merkitystä sekä tiedotusvälineiden omistussuhteiden ja valtion tiedotustoiminnan jakamisen läpinäkyvyyttä, jotka ovat Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman kaksi keskeistä tavoitetta. Uusien säännösten mukaan jäsenvaltioiden olisi myös tarkasteltava kansallisten toimenpiteiden ja tiedotusvälineiden keskittymisen vaikutusta tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen. Siltä osin kuin kyse on mediasisällön levittämisestä verkkoympäristössä, ehdotus eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä perustuu digipalvelusäädöksellä perustettuun horisontaaliseen kehykseen.

Komissio tarkastelee vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessaan myös tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta. Kertomuksessa käsitellään yksityiskohtaisesti jäsenvaltioissa tapahtunutta kehitystä, joka liittyy muun muassa tiedotusvälineiden kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuteen, tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyteen, valtion mainonnan jakamisen oikeudenmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen, julkisen palvelun tiedotusvälineiden hallintoon ja toimittajien turvallisuuden varmistamiseksi käytössä oleviin kehyksiin. Oikeusvaltioprosessi perustuu jatkuvaan vuoropuheluun jäsenvaltioiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, ja sen tuloksena on käynnistetty useita uudistuksia kansallisella tasolla. 76

Tiedotusvälineiden taloudellinen kestävyys on keskeinen toimituksellisen integriteetin ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden tae. 77 Komissio on lisännyt tukeaan tiedotusvälineiden häiriönsietokyvylle sen jälkeen, kun media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2020 78 , erityisesti toimenpiteillä, joilla lisätään yksityisiä investointeja uutismediaan. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan kokoamaan yhteen uutismedia-alan toimet ja tuet parantamalla lainansaantia, tehostamalla mediayhteistyötä ja ehdottamalla tiedotusvälineille tarkoitetun data-avaruuden perustamista ja toteuttamista.

Komissio on myös lisännyt uutismediaorganisaatioille myönnettävää rahoitusta. Luova Eurooppa ‑ohjelmasta 2021–2027 on osoitettu noin 75 miljoonaa euroa hankkeisiin ja aloitteisiin, joilla tuetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, journalismia ja medialukutaitoa. Toimiin kuuluvat tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seuranta sekä medianeuvostojen, tiedotusvälineiden vapauden nopean toiminnan mekanismin ja tiettyjen osa-alueiden, kuten tutkivan journalismin tai paikallisraportoinnin, tukeminen. Koska rahoituksen kysyntä ylittää Luova Eurooppa ‑ohjelmassa käytettävissä olevat varat, komissio pyrkii edelleen löytämään keinoja tämän tuen jatkamiseksi. 79

EU vahvistaa tiedotusvälineiden vapauden tukemista ja suojelua paitsi EU:ssa myös ulkomailla kiinnittäen erityistä huomiota naapurialueisiin. 80 Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä EU on myöntänyt 30 miljoonaa euroa toimittajien ja tiedotusvälineiden tukemiseen Ukrainassa. Myös tukea Venäjän riippumattomille tiedotusvälineille on lisätty, ja sitä on jatkettava pitkällä aikavälillä. 81

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotetusta SLAPP-kanteiden vastaisesta direktiivistä. Lainsäätäjien odotetaan myös pääsevän piakkoin yhteisymmärrykseen eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. Keskeisiä seuraavia vaiheita ovat uusien sääntöjen täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta. Jäsenvaltioiden olisi myös jatkettava työtä toimittajien turvallisuutta koskevan suosituksen ja SLAPP-kanteiden vastaisen suosituksen panemiseksi täytäntöön kaikilta osin. Useat EU:n ulkopuolisten maiden käynnistämät tai niiden puolesta nostetut perusteettomat kanteet korostavat niin ikään vahvojen EU:n laajuisten sääntöjen merkitystä SLAPP-kanteiden hillitsemisessä ja demokraattisen toimintaympäristön suojelemisessa.

3.3Disinformaation ja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuminen

Euroopan demokratioiden suojeleminen erityisesti ulkomaisista lähteistä kumpuavan disinformaation, tiedonmanipuloinnin ja häirinnän uhkilta ja haitallisilta vaikutuksilta on ollut viime vuosina EU:n strateginen painopiste. 82

Manipuloivilla vaikutustoimilla ja disinformaatiokampanjoilla pyritään heikentämään demokraattista keskustelua ja syventämään yhteiskunnan jakolinjoja. Tällaiset operaatiot ovat usein hyvin rahoitettuja, valtion tukemia ja vihamielisten toimijoiden toteuttamia, minkä vuoksi ne muodostavat turvallisuusuhan EU:n demokratioille. 83 Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on korostanut ja lisännyt eurooppalaiseen tietoympäristöön kohdistuvaa riskiä. Kreml on toteuttanut disinformaatiokampanjoita ja häirintäoperaatioita enenevässä määrin ja käyttänyt niitä strategisena ja koordinoituna välineenä turvallisuuden ja demokratian uhkaamiseen ja hyökkäyssotansa tukemiseen. 84 Hamasin Israelissa toteuttamia terrori-iskuja seurannut Lähi-idän konflikti on niin ikään johtanut laajalle levinneisiin disinformaatio- ja vihakampanjoihin. 85 Tilannetta pahentavat entisestään digitalisaatio, kuten verkkoalustojen ominaisuudet, jotka mahdollistavat disinformaation levittämisen ennennäkemättömän nopeasti ja tehokkaasti, sekä uudet tekoälyyn perustuvat välineet, jotka soveltuvat myös vihamielisten toimijoiden käyttöön.

Kun äskettäin tehdyn Eurobarometri-kyselyn vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he uskoivat olevansa alttiina disinformaatiolle, 35 prosenttia vastasi ”usein” tai ”hyvin usein” ja 33 prosenttia vastasi ”joskus”. Vastaajien mielestä ensisijaisia kanavia, joiden kautta heihin pyritään vaikuttamaan, ovat verkkoyhteisöt (64 %), televisio (36 %), verkkosanomalehdet ja -uutislehdet (22 %) ja videonjakosivustot (21 %). 86

EU on Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman puitteissa tehostanut toimiaan parantaakseen valmiuksiaan reagoida tähän uuteen ja muuttuvaan uhkaympäristöön sekä unionin sisällä että kansainvälisesti. Jo käynnissä olevaa yhteistyötä on lujitettu komissiossa, EU:n toimielinten ja yksiköiden välillä ja niiden ulkopuolella, ja siihen on osallistunut kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin sidosryhmiä sekä kansainvälisiä kumppaneita. EU on tehostanut myös disinformaation torjuntaa koskevaa strategista viestintäänsä komission disinformaation torjuntaverkoston kautta. EU:n ulkosuhdehallinnon hallinnoiman nopean hälytysjärjestelmän kautta on saatu yhteistä tilannetietoisuutta ja jaettu menettelytapoja, joiden avulla ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän 87 uhkaan voidaan vaikuttaa jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja kansainvälisten kumppanien yhteistyöllä. Toteutettuja aloitteita ovat olleet muun muassa virheellisten väitteiden havaitseminen, aktiivinen ennakointi ja kumoaminen ja covid-19-pandemiaa koskevat kohdennetut kampanjat sekä kattava ja jatkuva reagointi Venäjän valtion tukemaan disinformaatioon sen Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa. 88 Aloitteet ovat olleet onnistuneita, mistä on osoituksena kyky vastata haasteisiin aiempaa nopeammin ja koordinoidummin. Tämä on myös vahvistanut demokratian häiriönsietokykyä laajemmin.

Kansainvälistä yhteistyötä on vahvistettu tukemalla G7-maiden nopean toiminnan mekanismia 89 , ja tiivistä yhteistyötä NATOn kanssa on jatkettu. Ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä on määritetty yhdeksi EU:n ja NATOn yhteistyöhön kohdistuvista keskeisistä turvallisuusuhkista. 90 EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto ja EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen lokakuussa 2023 antama julkilausuma ovat antaneet lisäpontta tiiviille transatlanttiselle yhteistyölle tämän uhan torjumiseksi. Tavoitteena on erityisesti edistää strategista yhteistyötä ja parantaa ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaa koskevien lähestymistapojen yhteentoimivuutta. 91 EU on myös hyödyntänyt tuloksellisesti diplomaattisia välineitään ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi, erityisesti hyväksymällä rajoittavia toimenpiteitä sellaisia henkilöitä ja tiedotusvälineitä vastaan, jotka ovat osallistuneet tiedonmanipulointiin ja häirintään Ukrainaa vastaan käydyn hyökkäyssodan aikana. Toimia on täydennetty laatimalla vahvistettu EU:n välineistö ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi 92 . Välineistö tarjoaa yhteisen analyysikehyksen ja menetelmän, jolla kerätään systemaattista näyttöä ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä, jotta siinä käytettäviä taktiikoita, tekniikoita ja menettelyjä voidaan ymmärtää paremmin. 93 Näillä toimilla täydennetään Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) StratCom-työryhmien työtä, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kehittää valmiuksia, tukea EU:n edustustoja ja lujittaa suhteita kansalaisyhteiskuntaan. Tavoitteena on vaikeuttaa Venäjän ja Kiinan kaltaisten toimijoiden tiedonmanipulointia ja häirintää, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan EU:n ja sen lähialueiden tietoympäristöihin. 94  

Keskeinen osa komission toimintatapaa disinformaation torjunnassa on ollut sen työ verkkoalustojen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Eurooppalaisista 52 prosenttia katsoo, että verkkoalustojen olisi pyrittävä tehokkaammin estämään väärien ja harhaanjohtavien tietojen leviäminen. 95  Digipalvelusäädöksessä velvoitetaan erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat arvioimaan säännöllisesti järjestelmäriskejä, joita niiden palveluista voi aiheutua yhteiskunnalle, esimerkiksi sananvapaudelle, tai riskiä siitä, että niiden palveluja käytetään disinformaatiokampanjoiden välineenä. Tavoitteena on suojella erityisesti vaaliprosesseja. 96 Niitä pyydetään myös osallistumaan vapaaehtoisten käytännesääntöjen ja kriisiprotokollien laatimiseen, sillä ne ovat keskeisiä keinoja lieventää tällaisia riskejä. 97 Esimerkkinä voidaan mainita kunnianhimoiset uudet disinformaatiota koskevat käytännesäännöt, jotka monet eri ryhmiin kuuluvat allekirjoittajat allekirjoittivat kesäkuussa 2022. 98 Käytännesääntöihin sisältyy myös vankka seurantakehys ja avoimuuskeskus avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Käytännesääntöjen allekirjoittajat, myös verkkoalustat, raportoivat tammi- ja syyskuussa 2023 edistymisestään ja antoivat ennennäkemättömän paljon tietoa siitä, miten ne panevat täytäntöön disinformaation torjuntaa koskevat sitoumuksensa.

Komissio tukee valmistautumista vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin edistämällä vaaleja edeltäviä vuoropuheluja ja yhteistyötä verkkoalustojen ja muiden käytännesääntöjen allekirjoittajien kanssa. Käytännesääntöjen puitteissa tehtävässä työssä pyritään myös puuttumaan sellaisten uusien tekoälypohjaisten välineiden mahdollisiin haittavaikutuksiin, joita voitaisiin käyttää disinformaation levittämiseen ja ulkomaiseen häirintään tähtäävissä kampanjoissa. Tässä yhteydessä on ensisijaisen tärkeää saattaa päätökseen neuvottelut tekoälysäädöstä koskevasta ehdotuksesta, koska sillä on tarkoitus ottaa käyttöön tarvittavat suojatoimet ja läpinäkyvyys tekoälyn käytössä. 99

Komissio tukee EU:n eri ohjelmien puitteissa monenlaisia innovatiivisia hankkeita, joiden avulla torjutaan disinformaatiota erityisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja oppilaitosten toimesta tai toimittajien myötävaikutuksella, jotta kansalaiset voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Tavoitteena on edistää medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa ja auttaa kansalaisia tunnistamaan disinformaatiota sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. 100 Komissio on julkaissut osana digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (2021–2027) Ohjeet opettajille ja kasvattajille disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä koulutuksen avulla 101 . Lisäksi sekä Erasmus+ ‑ohjelman että Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoista on myönnetty rahoitusta medialukutaitoa edistäville ruohonjuuritason hankkeille. 102

Samaan aikaan EU on tukenut yhteisölähtöisiä aloitteita disinformaation torjumiseksi tehostamalla faktantarkistusta mm. eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin (EDMO) 103 ja riippumattomia faktantarkistusorganisaatioita koskevien eurooppalaisten standardien 104 laatimisen avulla. Tämä on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi Ukrainaa vastaan käytyyn hyökkäyssotaan liittyvän disinformaation torjunnassa. 105 Osana laajempaa disinformaation torjuntaa koskevaa tehtäväänsä EDMO on perustanut erityisen EU-vaaleja käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä on tarkkailla merkkejä mahdollisesti vaarallisista disinformaatiokampanjoista, jotka voivat levitä kaikkialla EU:ssa, ja koordinoida asiaan liittyviä medialukutaitotoimia. Työryhmä 106 tarjoaa asiantuntemustaan myös EU:n toimielimille Euroopan parlamentin vaalien valmistelun yhteydessä.

Samaan aikaan EU:n korkea edustaja edistää työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa tietojen jakamisessa ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevan tiedon jakamis- ja analysointikeskuksen muodossa. Kyseessä on olennainen osa ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntavälineistöä, jonka avulla voidaan vahvistaa yhteistä tilannetietoisuutta ja kehittää edelleen yhteistä menetelmää systemaattisen näytön keräämiseksi tästä ilmiöstä. Se on myös luotettava kehys, jonka puitteissa sidosryhmät voivat vaihtaa keskenään tietoja ja joka tuo puolustajayhteisön yhteen keräämään ja jakamaan järjestelmällisesti tietoa ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevista tapauksista. Keskuksen perustaminen on myös jatkoa turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa esitetylle ehdotukselle ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevan data-avaruuden luomisesta. Komissio aikoo myös vahvistaa edelleen omia valmiuksiaan havaita, seurata, analysoida ja torjua disinformaatiotoimia, joita toteutetaan sekä EU:n että kansallisella tasolla. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa demokratiaa koskevaan tutkimukseen myönnetystä yli 300 miljoonan euron tuesta yli kolmannes on kohdennettu sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen, jonka avulla voidaan paremmin havaita ja ymmärtää ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää sekä muuta sopimatonta vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon. 107 Tulevaisuudessa olisi tärkeää säilyttää tämä tavoitetaso ja hyödyntää saatuja kokemuksia.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat eturintamassa disinformaation torjunnassa ja ulkomaisen häirinnän paljastamisessa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa ruohonjuuritason aloitteet sekä asiantuntijayhteisö, joka työskentelee ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän sekä disinformaation analysoinnin ja torjunnan parissa. Kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta jatkuvasti kehittyvää uhkaympäristöä, toimijoita ja välineitä voidaan arvioida nopeasti ja tehokkaasti. Komissio tukee edelleen EDMO-keskusten riippumattoman yhteisön työtä. Tutkimuksessa ja tietoisuuden lisäämisessä painopisteenä on ollut disinformaatio ja ulkomainen häirintä EU:n sisällä. Työssä on hyödynnetty erityisesti disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tuottamaa dataa ja niiden sääntöjä, jotka koskevat läpinäkyvyyttä ja pääsyä dataan. Tukeakseen faktantarkistustyötä käytännesääntöjen täytäntöönpanossa ja varmistaakseen faktantarkistajia koskevat korkeat ammatilliset vaatimukset ja heidän riippumattomuutensa komissio myös rahoittaa edelleen koulutustoimia, joilla tuetaan Euroopan faktantarkistusstandardien verkoston (EFCSN) ammatillista luotettavuutta koskevia sääntöjä.

3.4Osallistava kansalaisvaikuttaminen ja osallistuminen Euroopan demokratian häiriönsietokyvyn edistämiseksi

Kansalaisten ja heitä palvelevien ja edustavien demokraattisten instituutioiden välisten yhteyksien vahvistaminen on demokratian häiriönsietokyvyn perusta. Vahva, turvallinen ja suotuisa kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö sekä aktiiviset ja valistuneet kansalaiset ovat demokratioidemme häiriönsietokyvyn keskeinen tae sekä vaalien aikana että niiden välillä. 108 Äskettäin tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta (87 %) katsoi, että kansalaisyhteiskunnalla (yhdistyksillä, kansalaisjärjestöillä) on tärkeä tehtävä demokratian ja yhteisten arvojen edistämisessä ja suojelemisessa sekä tietoon perustuvan ja moniarvoisen demokraattisen keskustelun edistämisessä. Kyselyn tulosten mukaan yli puolet vastaajista on myös sitä mieltä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista päätöksentekoprosessiin on lisättävä sekä kansallisella tasolla (56 %) että Euroopan tasolla (54 %). Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kannattaa kansalaisten laajempaa osallistumista päätöksentekoprosessiin kansallisella (68 %) ja Euroopan tasolla (66 %). 109

Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja asianmukaisten välineiden tarjoaminen kansalaisvaikuttamiseen ovat monialaisia painopisteitä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman eri pilareiden sekä perusoikeuskirjan ja oikeusvaltiokertomusten yhteydessä. Kansalaisten osallistumisen, kansalaisvaikuttamisen ja demokratiaan kohdistuvan luottamuksen lisäämiseksi EU:n ohjelmissa on myös tarjolla monenlaisia rahoitusmahdollisuuksia, erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, Luova Eurooppa -ohjelmassa, Erasmus+ -ohjelmassa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Lisäksi jäsenvaltioille on annettu hallintouudistuksen toteuttamista varten teknisen tuen välineestä 110 teknistä apua, jotta ne voivat kehittää julkishallinnon ja viranomaisten valmiuksia toteuttaa osallistavia käytäntöjä. Kansalaisten osallistumisen sisällyttäminen politiikkatoimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon on ollut myös EU:n koheesiopolitiikan kumppanuusperiaatteen 111 mukainen painopiste. Euroopan tulevaisuuskonferenssin myötä saatiin arvokasta kokemusta siitä, miten kansalaisten osallistumista päätöksentekoon voidaan vahvistaa keskusteluprosessien avulla. Se myös paransi demokratian häiriönsietokykyä ja johti uuteen vaiheeseen kansalaisten osallistumisessa, kun eurooppalaiset kansalaispaneelit sisällytettiin Euroopan komission päätöksentekoprosessiin.

Samaan aikaan EU:n ohjelmista on osoitettu enemmän tukea ja rahoitusta myös digitaalisen ja medialukutaidon edistämiseen, jotta kaikenikäisillä ihmisillä olisi nykypäivän tieto- ja mediaympäristössä välineet erityyppisten tiedotusvälineiden, myös sosiaalisten verkostojen, ja niiden toimintatapojen tunnistamiseen ja niiden kriittiseen ymmärtämiseen. Näin he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Sitä mukaa kun mahdollisuudet osallistua verkossa yleistyvät, verkossa esiintyvä vihapuhe voi estää ihmisiä ilmaisemasta näkemyksiään ja osallistumasta verkkokeskusteluihin. Ensisijaisena tavoitteena onkin edistää kunnioittavaa ja turvallisempaa ympäristöä, jossa ihmiset uskaltavat ilmaista mielipiteensä. Tätä varten komissio on ehdottanut vihapuheen ja viharikosten lisäämistä EU-rikosten luetteloon. 112 Tarkoituksena on näin täydentää sääntelykehystä, jonka muodostavat digipalvelusäädös, rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehty puitepäätös 113 sekä laittoman vihapuheen torjuntaa koskeviin käytännesääntöihin 114 perustuvat toimet.

Edustuksellisia demokratioita voidaan vahvistaa uusilla merkityksellisillä menetelmillä, joilla edistetään eri sukupolviin kuuluvien kansalaisten osallistumista, keskustelua ja sitoutumista. Tällaiset osallistumismuodot tarjoavat kansalaisille uusia tapoja osallistua aktiivisesti demokraattiseen keskusteluun ja antaa panoksensa päätöksentekoon kunkin jäsenvaltion valtiosääntöperinteet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Osallistavasta ja keskustelevasta demokratiasta sekä paikallisella, kansallisella että yleiseurooppalaisella tasolla saadut kokemukset osoittavat, että tällaiset käytännöt voivat auttaa kuromaan umpeen kuilua kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä ja koota yhteen erilaisia ihmisryhmiä laatimaan yhteisiä suosituksia. Euroopan tulevaisuuskonferenssin pohjalta on luotu uusia tapoja varmistaa, että kansalaisille annetaan tämä läheisempi rooli EU:n päätöksenteossa. 115 Tällaiset osallistumismuodot täydentävät vakiintuneita käytäntöjä, joiden avulla kansalaiset voivat osallistua EU:n tason päätöksentekoprosesseihin. Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi julkiset ja sidosryhmien kuulemiset, säännölliset vuoropuhelut sidosryhmien kanssa tai avoimuutta ja tiedonsaantia koskevat säännöt. Vahvistaakseen sidosryhmien osallistumista päätöksentekoprosessien eri vaiheisiin komissio on hyväksynyt paremman sääntelyn suuntaviivat, joissa esitettyjä periaatteita se noudattaa laatiessaan uusia aloitteita ja ehdotuksia sekä arvioidessaan ja seuratessaan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa. 116

Koulutuksella on merkittävä rooli pyrittäessä lisäämään kansalaisten kiinnostusta osallistumiseen ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sitoutumista demokraattisiin arvoihin. Eurooppalaisten demokraattisten arvojen edistäminen ja suojelu on keskeinen osa vuonna 2022 hyväksyttyä eurooppalaista yliopistostrategiaa, sillä korkeakoulut edistävät aktiivista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta, avoimuutta ja kriittistä ajattelua. Erasmus+ ‑ohjelmalla (2021–2027) edistetään kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista Euroopan demokraattiseen toimintaan useiden eri rahoitusvirtojen kautta EU:n jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella. Osallistavan demokratian edistäminen on myös yksi EU:n nuorisostrategian (2019–2027) 117 johtavista periaatteista. Vuoden 2023 kansalaisuuspaketissa tunnustetaan kansalaiskasvatuksen, mukaan lukien tietoisuus unionin kansalaisten oikeuksista 118 , ja äänestäjien koulutuksen merkitys poliittisen osallistumisen edistämisessä sekä disinformaation sietokyvyn parantamisessa kansalaisten keskuudessa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat yksi toimivan demokratian peruspilareista. Ne valvovat demokraattisten säätiöiden ja instituutioiden toimintaa. Ne vaativat hallituksilta vastuullisuutta ja auttavat suojelemaan ja edistämään perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, kun ne avustavat yksittäisiä ihmisiä ja yhteisöjä näiden etujen edistämisessä. Lisäksi ne antavat yksilöille mahdollisuuden osallistua yleistä etua koskeviin asioihin ja auttavat yleisesti lisäämään kansalaisten merkityksellistä osallistumista.

Komissio tekee kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa yhteistyötä päätöksenteossa monilla rintamilla. Kuuleminen ja vuoropuhelu antavat kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja ihmisoikeuksien puolustajille mahdollisuuden esittää näkemyksiään EU:n lainsäädännöstä ja politiikasta. ”Kerro mielipiteesi” ‑portaalin 119 kautta kaikki kiinnostuneet voivat tutustua eri aloitteisiin ja antaa niihin panoksensa joko ennen niiden hyväksymistä tai sen jälkeen. 120 Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat osa alue- ja paikallisviranomaisten sekä talouden toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa toteutettavaa kumppanuutta, minkä ansiosta ne voivat osallistua EU:n rahoittamien koheesiopolitiikan ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

Komissio on myös käynnistänyt eri politiikanaloilla säännöllisiä vuoropuheluja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, mikä parantaa viestinnän tuloksia ja osallistumista päätöksentekoon. Jäsenneltyä kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua käydään esimerkiksi foorumeilla, joilla käsitellään monenlaisia politiikanaloja. 121 Komission edustustot jäsenvaltioissa ovat kansalaisten osallistumisen kannalta tärkeitä paikallisia toimijoita. Ne ovat järjestäneet tuhansia tapahtumia kansalaisvuoropuheluista yksittäisiin osallistaviin tapahtumiin, erityisesti Euroopan tulevaisuuskonferenssin aikana; tuolloin jäsenvaltioissa järjestettiin yli 6 000 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä yli 700 000 osanottajaa. Tätä toimintaa voidaan laajentaa ja täydentää muilla aloitteilla paikallistason yhteyksien luomiseksi. 122

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelu ja tukeminen ja niiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on keskeinen osa EU:n työtä sen varmistamiseksi, että kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa, kuten perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa vuoden 2022 kertomuksessa 123 korostetaan. Kertomuksen mukaan on tärkeää varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja ihmisoikeuksien puolustajat voivat toimia suotuisassa, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa muistutetaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden oikeus toimia ilman viranomaisten perusteetonta puuttumista perustuu EU:n oikeuskäytäntöön 124 ja eurooppalaisiin normeihin 125 . Kertomuksissa esitetään yhteenveto jäsenvaltioissa toteutetuista toimista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tilanteen parantamiseksi. Esimerkkejä toimista ovat rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avustamiseen tarkoitettujen rakenteiden luominen sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaa ja rahoituksen saantia koskevien sääntöjen tarkistaminen. Vuosien 2022 ja 2023 oikeusvaltiokertomuksissa annettiin useille jäsenvaltioille tähän liittyviä maakohtaisia suosituksia. Demokratiapaketin toimia täydennetään myös komission syyskuussa 2023 esittämällä ehdotuksella yhdistysten rajatylittävää toimintaa koskevasta lainsäädäntöaloitteesta 126 . Sen tarkoituksena on poistaa esteitä yhdistysten toiminnalta sisämarkkinoilla.

Jotta voidaan edelleen edistää kansalaisten osallistumista ja antaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja ihmisoikeuksien puolustajille mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, komissio antaa suosituksen kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikuttavan osallistumisen edistämisestä julkisen päätöksenteon prosesseissa 127 . Suositus täydentää muita EU:n tasolla toteutettuja toimia. Sen tarkoituksena on edistää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista julkiseen päätöksentekoon ja parantaa demokratian häiriönsietokykyä unionissa. Lisäksi tavoitteena on helpottaa kansalaisvaikuttamisen edistämistä, demokratioiden suojelua ja perusoikeuksien kunnioittamista jäsenvaltioissa. Suosituksella kannustetaan jäsenvaltioita varmistamaan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikuttava ja osallistava osallistuminen 128 päätöksentekoprosesseihin siten, että eri ryhmät ja tahot ovat laajasti edustettuina yhteiskunnassa, mikä vähentää syrjäytymistä ja syrjintää, sekä tukemaan kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja julkishallintojen valmiuksien kehittämistä sekä perinteisillä että kehittyvillä julkisilla foorumeilla. Suosituksessa hyödynnetään myös Euroopan tulevaisuuskonferenssista saatuja kokemuksia ja osallistavaa ja keskustelevaa demokratiaa käsittelevän osaamiskeskuksen käynnissä olevaa työtä yhteiskehittämistä ja keskustelevaa demokratiaa koskevien vakiintuneiden normien ja hyvien käytäntöjen mukaisesti. 129 Siinä tunnustetaan tarve varmistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteinen suojelun ja osallistumisen taso kaikkialla unionissa (ja sen ulkopuolella) ja kannustetaan jäsenvaltioita luomaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja ihmisoikeuksien puolustajille suotuisa toimintaympäristö, jotta ne voivat osallistua vaikuttavasti tällaisiin päätöksentekoprosesseihin. Suositukseen sisältyy myös luettelo toimenpiteistä, joita jäsenvaltioiden olisi toteutettava suojellakseen ja tukeakseen kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeuksien puolustajia ja turvatakseen kukoistavan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet.

Taloudellinen tuki on kukoistavalle kansalaisyhteiskunnalle elintärkeää. EU tarjoaa jo runsaasti rahoitusmahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan ja toteuttaa hankkeita, jotka auttavat edistämään EU:n arvoja. Yksi EU:n rahoituksen myöntämisen perusedellytyksistä on EU:n arvojen kunnioittaminen. EU:n arvojen kunnioittaminen mainitaan jo avustussopimuksessa, joka kaikkien EU:n rahoituksen saajien on allekirjoitettava. Lisäksi komissio on laatinut suuntaviivat, joissa esitetään entistä selkeämmin, mitä seurauksia edunsaajille aiheutuu EU:n arvojen rikkomisesta. Komissio on myös käynnistämässä pilottihankkeita, joiden tarkoituksena on vahvistaa talousarviosta rahoitettavien ohjelmien tarkastus- ja todentamismenettelyjä menoaloilla, joihin liittyy tavanomaista suurempi riski varojen väärinkäytöstä ja EU:n arvojen loukkaamisesta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita mekanismeja saman lähestymistavan soveltamiseksi EU:n varojen hallinnoinnissa. Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa keskitytään voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseen EU:n arvojen ja oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Komissio varmistaa jatkossakin, että rahoitusta myönnetään kohdennetusti Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman painopisteisiin, ja ottaa käyttöön kohdennettua rahoitusta useista käytettävissä olevista EU:n ohjelmista tukeakseen tämän paketin tavoitteita, jotka koskevat disinformaation torjuntaa sekä vaalien luotettavuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämistä. Helpottaakseen eri ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien soveltamista komissio aikoo edelleen parantaa ja edistää välinettä, jolla voi hakea käytettävissä olevaa rahoitusta. Siinä on yksinkertaiset hakutoiminnot, jotta demokratiaan liittyviä rahastoja koskevat tiedot ovat helposti ja nopeasti saatavilla. 130 Komissio ja EUH jatkavat aktiivista yhteydenpitoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa paikan päällä jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ja eri puolilla maailmaa sijaitsevien EU:n edustustojen kautta, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja parantaa tiedonvaihtoa EU:n eri ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Kaaviossa 5 esitellään lyhyesti EU:n ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Muita mahdollisuuksia on saatavilla EU:n rakennerahastoista ja teknisen tuen välineestä (esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan rahoittaminen ja valmiuksien ja institutionaalisten/hallinnollisten infrastruktuurien kehittäminen kansalaisvaikuttamista ja poliittista osallistumista varten).

4.    PÄÄTELMÄT

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaati heinäkuussa 2019 uutta panostusta eurooppalaiseen demokratiaan, lisää vaikutusvaltaa eurooppalaisille ja koko EU:lta suurempaa paneutumista demokratian vaalimiseen, suojelemiseen ja lujittamiseen. Tältä pohjalta hyväksyttiin joulukuussa 2020 Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma, jolla on edistetty merkittävästi disinformaation ja tiedonmanipuloinnin torjuntaa sekä rehellisten vaalien ja tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelua.

Tämän komission toimikauden alusta lähtien EU on joutunut kohtaamaan useita merkittäviä geopoliittisia, taloudellisia, ilmasto- ja terveyskriisejä. Se, miten EU:ssa on onnistuttu vastaamaan näihin kriiseihin, osoittaa, että se voi luottaa vahvaan liberaaliin demokratiaan ja instituutioihinsa sekä unionin yhteisten periaatteiden ja arvojen kunnioittamiseen. Kriisit ovat kuitenkin tuoneet esiin myös ulkomaisen häirinnän uhkaan ja erittäin epävakaaseen kansainväliseen tilanteeseen liittyvät riskit: jotkin toimijat ovat käyttäneet valtavasti resursseja heikentääkseen luottamusta demokratiaa ja instituutioitamme kohtaan.

Tämän paketin tarkoituksena on vahvistaa demokratian puolustamista, kun valmistaudumme Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä paketilla vastataan näihin haasteisiin kunnioittaen kaikilta osin unionin perusoikeuksia ja arvoja ja hyödyntäen myös Euroopan tulevaisuuskonferenssista saatuja kokemuksia. Komissio odottaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto edistävät määrätietoisesti demokratiaa koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittelyä ennen Euroopan parlamentin vaaleja, ja että ne monet eri kansalliset toimijat, niin julkiset kuin yksityisetkin, joita asia koskee, varmistavat Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman ja tämän uuden demokratian puolustuspaketin täytäntöönpanon.

(1)    SEU-sopimuksen 2 artikla.

(2)    SEU-sopimuksen 8 ja 21 artikla.

(3)    Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuvataan usein valtiosta riippumattomiksi, voittoa tavoittelemattomiksi, puolueettomiksi ja väkivallattomiksi rakenteiksi, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä tavoitteita ja ihanteita edistääkseen. Ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita.

(4)    Havaintojen mukaan keskeisiä suuntauksia ovat yritykset heikentää luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja edustukselliseen demokratiaan tai sitoutuneisuutta niihin, yritykset poistaa demokratiaan kuuluva hallitusjärjestelmän osien keskinäinen valvonta, vaalikampanjoiden horjuttaminen, vapaisiin tiedotusvälineisiin ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin kohdistuva painostus sekä vakoiluohjelmien laiton käyttö demokraattisia toimijoita vastaan.

(5)    COM(2023) 772 final.

(6)    Euroopan parlamentti hyväksyi 1. kesäkuuta 2023 päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta ( 2022/2075(INI) ).

(7)      Ks.: Commission response to European Parliament resolution on foreign interference in all democratic processes in the EU, including disinformation .

(8)       Flash-eurobarometri 528 (2023) ”Kansalaisuus ja demokratia”.

(9)    COM(2020) 790 final.

(10)    COM(2022) 404 final.

(11)    COM(2021) 775 final. Välineen tarkoituksena on estää EU:n ulkopuolisia maita rajoittamasta kauppaa tai investointeja tai uhkaamasta tällaisilla rajoituksilla vaikuttaakseen esimerkiksi ilmastonmuutosta, verotusta tai elintarviketurvallisuutta koskevaan EU:n politiikkaan.

(12)       Asetus (EU) 2019/452 , annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta.

(13)       Kyberturvallisuusstrategia | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa (europa.eu) .

(14)     EU:n toimet taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi *(europa.eu) .

(15)    JOIN(2016)018 final; JOIN/2018/16 final; EU:n turvallisuusunionistrategia 2020. Neuvoston päätelmät puitteista EU:n koordinoidulle hybridikampanjoihin reagoinnille (kesäkuu 2022).

(16)    Ks. esim. tiedotusvälineitä koskevat rajoitukset, joista säädetään 1. maaliskuuta 2022 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2022/350 rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta.

(17)    EU:n toimielinten johdolla toteutettu Euroopan tulevaisuuskonferenssi oli itsessään vaikuttava esimerkki keskustelevasta demokratiasta. Sen myötä toteutettiin kansalaisten laaja ja syvällinen ruohonjuuritason kuuleminen, johon kuuluivat muun muassa erittäin innovatiiviset, satunnaisotannan perusteella valitut eurooppalaiset kansalaispaneelit ja konferenssin täysistunto. Niissä vahvistettiin kansalaisten toivovan eurooppalaiselle kansalaisyhteiskunnalle aktiivisia toimintamahdollisuuksia, jotka voivat tuoda lisäarvoa edustukselliselle demokratiallemme ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia niin, että se voi osallistua aktiivisesti eurooppalaiseen demokratiaan. Ks. myös komission seurantatiedonanto: COM(2022) 404 final.

(18)    Tiedonanto korruption torjunnasta, JOIN(2023) 12 final, ja siihen liittyvät ehdotukset COM(2023) 234, HR(2023) 108 ja JOIN(2023) 13.

(19)    Tiedonanto: Toimielinten välistä eettistä elintä koskeva ehdotus, COM(2023) 311 final.

(20)      Tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Ei sijaa vihalle – Eurooppa yhdessä vihaa vastaan, COM(2023)772 final.

(21)    Sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys vuosiksi 2020–2030, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030.

(22)

   Kukoistava kansalaisyhteiskunta perusoikeuksien puolustamiseksi EU:ssa, COM(2022) 716 final.

(23)    Ks. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva eurooppalainen julistus .

(24)     Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2024 .

(25)      Demokratiaa koskevan Flash-eurobarometrin 522 (2023) mukaan 43 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että vakavimpia demokratiaan kohdistuvia uhkia ovat ei-demokraattisten ulkomaisten lähteiden levittämä propaganda ja/tai väärä tai harhaanjohtava tieto ja peitelty ulkomainen sekaantuminen heidän maansa politiikkaan ja talouteen.

(26)    On vaikea arvioida, minkä verran varoja EU:n ulkopuoliset maat todellisuudessa käyttävät eri jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa demokraattisten prosessien häiritsemiseen, koska tällainen toiminta tapahtuu lähtökohtaisesti salassa. Demokratiapakettiin kuuluvan direktiivin täytäntöönpanon myötä saadaan toivottavasti parempi käsitys siitä, kuinka paljon rahaa EU:n ulkopuoliset maat käyttävät edunvalvontatoimintaan EU:ssa.

(27)       Flash-eurobarometri 528 (2023) ”Kansalaisuus ja demokratia”.

(28)    COM(2023) 800 final.

(29)    OECD:n vuonna 2021 julkaisema raportti Lobbying in the 21st Century osoittaa, että kansallisten päätöksentekomenettelyjen ja kansainvälisten neuvottelujen käydessä yhä monimutkaisemmiksi lobbauksen ja diplomatian väliset rajat hämärtyvät.

(30)    Eräät jäsenvaltiot harkitsevat erityyppisten kansallisten sääntöjen käyttöönottoa. Ks. SWD(2023) 661.

(31)    Ehdotettu direktiivi kattaisi kaikenlaiset EU:n ulkopuolisten maiden puolesta toteutettavat edunvalvontatoimet riippumatta siitä, mikä yhteisö niihin osallistuu. Rekisteröitymisen ei näin ollen pitäisi tuoda yhteisöille kielteistä mainetta eikä johtaa niiden uskottavuuden tai legitiimiyden kyseenalaistamiseen, mikä vähentäisi merkittävästi leimautumisen riskiä.

(32)    COM(2023) 637 final.

(33)    Mediapalvelujen tarjoaminen sinänsä ei kuuluisi ehdotetun direktiivin soveltamisalaan, mutta direktiivi kattaisi edunvalvontatoimet, joita mediapalvelun tarjoajat toteuttavat EU:n ulkopuolisten maiden yhteisöjen puolesta.

(34)    Tämä ei vaikuta EU:n pakotejärjestelmän nojalla määrättyihin rajoittaviin toimenpiteisiin.

(35)    Perustettu asetuksella (EU) 2018/1724.

(36)    Hallinnollisen taakan keventämiseksi edelleen hallinnollinen yhteistyö ja tietojenvaihto kansallisten viranomaisten sekä valvontaviranomaisten ja komission välillä olisi toteutettava sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta. Järjestelmä on perustettu asetuksella (EU) N:o 1024/2012 sisämarkkinoihin liittyvillä politiikanaloilla tehtävää EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä varten. Kyseisen asetuksen kohdennettu tarkistaminen on niin ikään osa tätä pakettia.

(37)    Rekisteröidyt yhteisöt voivat pyytää, että kaikkia toimitettuja tietoja tai osaa niistä ei aseteta julkisesti saataville, jos on olemassa pakottavia syitä, jotka oikeuttavat julkaisemisesta pidättymisen. Tällaisia voivat olla muun muassa perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat, jos tietojen julkaiseminen esimerkiksi asettaisi yhteisön tai sen työntekijät tai kumppaniyhdistykset vaaraan.

(38)    Unionin tuomioistuimen tuomio 18.6.2020, komissio v. Unkari (Järjestöjen avoimuus), C-78/18, EU:C:2020:476.

(39)    Venetsian komission raportti Funding of Associations, CDL-AD(2019)002.

(40)    Jäsenvaltiot eivät saisi esimerkiksi vaatia, että aloitteen soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen pitäisi rekisteröityä ”ulkomailta tukea saaviksi organisaatioiksi” tai että niiden olisi ilmoitettava verkkosivuillaan sekä julkaisuissaan ja muussa lehdistömateriaalissaan saavansa tukea ulkomailta.

(41)    Direktiiviehdotuksen soveltamisalan laajentaminen kaikkeen edunvalvontaan, jota tehdään minkä tahansa yhteisön puolesta, vaikuttaisi arviolta 3,5 miljoonaan yhteisöön.

(42)    Komissio on antanut tähän liittyviä suosituksia useille jäsenvaltioille vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissaan vuosina 2022 ja 2023.

(43)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus pakollisesta avoimuusrekisteristä, tehty 20 päivänä toukokuuta 2021.

(44)       Avoimuusrekisteri (europa.eu) .

(45)    Avoimuusrekisteri on yleinen edunvalvontarekisteri, joka kattaa EU:n toimielimille suunnatun edunvalvontatoiminnan. Siinä ei käsitellä erikseen EU:n ulkopuolisten maiden puolesta tehtävää edunvalvontaa. Rekisteri ei kata jäsenvaltioiden viranomaisille suunnattua lobbaustoimintaa. Myös sen oikeudellinen rakenne on erilainen: toisin kuin direktiiviehdotuksessa esitetyt pakolliset kansalliset rekisterit, avoimuusrekisteri on pääsääntöisesti vapaaehtoinen, joskin EU:n toimielimet edellyttävät, että tietyntyyppinen toiminta on rekisteröitävä ennakkoon.

(46)    Tähän kuuluisivat lakiasiaintoimistot, ammattimaiset konsulttitoimistot ja itsenäiset lobbaajat, joita EU:n ulkopuolisten maiden hallitukset tai viranomaiset palkkaavat toteuttamaan edunvalvontaa unionin toimielimissä, sekä kaikki yhteisöt, kuten ulkomaiset virastot, sijoitusrahastot ja julkisen ja yksityisen sektorin rakenteet, joilla ei ole diplomaattiasemaa. Näiden toimijoiden olisi rekisteröidyttävä ja annettava määrättyjä tietoja toiminnastaan, ja välittäjien olisi ilmoitettava rekisteriin myös asiakkaansa ja tiedot toiminnasta vuosittain saaduista tuloista.

(47)    Ks. kohta 3.1 jäljempänä.

(48)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Tackling R&I foreign interference (SWD(2022)12).

(49)    Erityisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön esittämät avoimen ja rehellisen edunvalvonnan periaatteet (OECD, 2009) ja Euroopan neuvoston suositus edunvalvonnan oikeudellisesta sääntelystä julkisen päätöksenteon yhteydessä (CM/Rec(2017)2, 22.3.2017).

(50)    COM(2023)667 final, Eurooppalaisen hallinnollisen alueen parantaminen (ComPAct) .

(51)    Teknisen tuen väline / Uudistusten tuki (europa.eu) .

(52)    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi kesäkuussa 2022 tuomion asiassa Ecodefence ym. v. Venäjä , jossa se totesi, että laki loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattua kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Myös Venetsian komissio on antanut asiasta lausuntoja: https://www.venice.coe.int/webforms/events/?id=3271 . YK:n ihmisoikeusvaltuutettu ja ihmisoikeusneuvoston asiantuntijat ovat niin ikään useaan otteeseen ilmaisseet huolensa tällaisesta lainsäädännöstä ja kehottaneet Venäjää lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajien häirinnän, kriminalisoinnin ja vangitsemisen ja ihmisoikeusjärjestöjen lakkauttamisen sekä poistamaan tiukat sananvapauden ja rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoitukset. Myös EU ja sen edustustot ovat tuominneet tämän lain jyrkästi, ks. EU-27:n julkilausuma ulkomaisia agentteja koskevan lain käyttöönoton 10. vuosipäivästä , heinäkuu 2022.

(53)    Ks. viides edistymiskertomus EU:n turvallisuusunionistrategian täytäntöönpanosta (COM(2022) 745, 13.12.2022).

(54)    Tähän sisältyy myös ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä.

(55)    Ks. myös liitteessä oleva yksityiskohtainen katsaus ja lisätiedot.

(56)    C(2023) 8626.

(57)      Suosituksessa otetaan huomioon erityisryhmät, kuten vammaiset, nuoremmat äänestäjät ja unionissa muualla kuin kotimaassaan asuvat kansalaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat. Kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–2030 (COM(2021) 101, 3.3.2021) ilmoitettiin, komissio on lisäksi laatinut hyviä vaalikäytäntöjä koskevan oppaan, jossa käsitellään vammaisten kansalaisten osallistumista .

(58)    Direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa.

(59)    Direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä.

(60)    Ensimmäinen EU:n suunnitteluharjoitus järjestettiin huhtikuussa 2019. Siinä testattiin jäsenvaltioiden ja EU:n toimintakäytäntöjen ja kriisisuunnitelmien tehokkuutta sekä kartoitettiin keinoja ehkäistä ja havaita kyberhäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa Euroopan parlamentin vaaleihin, ja lieventää niiden vaikutuksia.

(61)    Syväväärennöksillä tarkoitetaan tekoälyjärjestelmien tuottamia tai manipuloimia kuvia ja ääni- tai videosisältöjä, jotka muistuttavat huomattavasti olemassa olevia henkilöitä, paikkoja tai tapahtumia ja vaikuttavat aidoilta. Tekoälysäädöstä koskevalla ehdotuksella (COM(2021) 206) on määrä varmistaa, että tekoälyn avulla luotu sisältö merkitään ja että sen alkuperä ilmoitetaan.

(62)

   Eurobarometri-kyselyssä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan vapaiden ja tasapuolisten vaalikampanjoiden tärkeimpiä ominaisuuksia, kärkisijoille nousivat i) keskustelut ja kampanjat, joissa vältetään vihapuhetta, manipulointia ja valheita; ii) ehdokkaiden ja puolueiden yhtäläiset mahdollisuudet saada näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja iii) äänestäjien tieto siitä, kuka ehdokkaita ja puolueita rahoittaa. Ks. Flash-eurobarometri 522 (2023) ”Demokratia” ja Flash-eurobarometri 528 (2023) ”Kansalaisuus ja demokratia”.

(63)    COM(2022) 457 final.

(64)     P9_TA(2023)0244 Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä koskeva tutkinta (suositus).

(65)      Ks.: Commission response to the European Parliament Recommendation following the investigation of alleged contraventions and maladministration in the application of Union law in relation to the use of Pegasus and equivalent surveillance spyware .

(66)       EUR-Lex – 32022R2065 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(67)    COM(2021) 731 final. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät asetusehdotuksesta alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen 6. marraskuuta 2023. Virallisen hyväksymisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2024 alussa. Kaikkien asetuksen säännösten soveltamisen on määrä alkaa 18 kuukauden kuluttua voimaantulosta, mutta esimerkiksi syrjimättömyyslausekkeen ja määritelmien soveltaminen alkaa välittömästi, jo ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

(68)    COM(2021) 734 final.

(69)       Compendium on e-Voting and other ICT Practices .

(70)    EU:n tarkistetussa laajentumismenetelmässä edistyminen perusarvojen, kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen, ylläpitämiseen liittyvissä uudistuksissa on keskeistä määritettäessä liittymisprosessin yleistä vauhtia.

(71)    EU on rahoittanut vaaliapuhankkeita kymmenen viime vuoden aikana yli 380 miljoonalla eurolla. Näitä maakohtaisia toimia tuetaan maailmanlaajuisilla demokratiaohjelmilla, kuten joulukuussa 2021 käynnistetyllä Team Europe Democracy Initiative ‑aloitteella (TED), jonka kautta koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden toimia. Naiset ja nuoret demokratiassa ‑ohjelmasta tuetaan kansalaisvaikuttamista ja poliittista osallistumista kaikkialla maailmassa, erityisesti vaalitarkkailun ja demokraattisten uudistusten kaltaisilla osa-alueilla.

(72)    EU:n osallistuminen vuosien 2021 ja 2023 demokratiahuippukokouksiin tarjosi tilaisuuden vahvistaa demokratialiittoutumia ja esitellä EU:n työtä demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti. Lisätietoja liitteessä.

(73)    Esimerkkeinä voidaan mainita vaaliuudistusta Länsi-Balkanilla tukeva hanke, joka jatkuu vuoden 2024 puoliväliin saakka (budjetti 1,715 miljoonaa euroa, toteuttajana demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ODIHR).

(74)    C(2021) 6650, 16.9.2021.

(75)    COM(2022) 177 final ja C(2022) 2428, 27.4.2022. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät SLAPP-kanteiden torjuntaa koskevasta direktiiviehdotuksesta alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen 30. marraskuuta 2023. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tukeakseen niitä SLAPP-kanteiden torjuntaa koskevan suosituksen täytäntöönpanossa.

(76)    Ks. COM(2023) 800 final.

(77)    Komission suositus (EU) 2022/1634, annettu 16 päivänä syyskuuta 2022, toimituksellista riippumattomuutta ja omistussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevista sisäisistä suojatoimista media-alalla (C/2022/6536). Ks. myös tiedonanto Euroopan media-alan näkymistä (COM(2020) 784 final).

(78)      COM(2020) 784 final.

(79)    Lisätietoja ja esimerkkejä rahoituksesta on liitteessä.

(80)    Globaali Eurooppa -välineen ihmisoikeus- ja demokratiaohjelman (2021–2027) puitteissa varataan arviolta 185 miljoonaa euroa riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen maailmanlaajuisesti. Lokakuussa 2023 käynnistettiin uusi riippumattomien tiedotusvälineiden suojelemista koskeva rahoituskumppanuuspuitesopimus. Sen tarkoituksena on tarjota kestävää tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka pyrkivät suojelemaan riippumattomia toimittajia ja torjumaan disinformaatiota kaikkialla maailmassa. Laajentumistoimien yhteydessä tuetaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta lukuisilla alueellisilla ohjelmilla, kuten Länsi-Balkanin mediaohjelmalla, jonka määrärahat ovat 40,5 miljoonaa euroa. Lisätietoja on liitteessä.

(81)    Komissio käynnisti vuonna 2023 ehdotuspyynnön pilottihankkeesta, jolla tuetaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä maanpakoon lähteneitä ja nyt jäsenvaltioissa työskenteleviä riippumattomia tiedotusvälineitä ja toimittajia. Näin tiedotusvälineet voivat edelleen tuottaa sisältöä ja jakaa sitä yleisölleen ilman että niiden toimituksellisiin päätöksiin puututaan.

(82)    Ks. Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma ja ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan työ sekä neuvoston päätelmät ulkoisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä (18.7.2022), täydentävistä pyrkimyksistä parantaa selviytymiskykyä ja torjua hybridiuhkia (10.12.2019) ja häiriönsietokyvyn vahvistamisesta ja hybridiuhkien, myös covid-19-pandemiaan liittyvän disinformaation, torjumisesta (15.12.2020).

(83)       https://www.eeas.europa.eu/countering-disinformation/tackling-disinformation-information-work-eeas-strategic-communication_en?s=2803

(84)    Väitteet, joiden mukaan EU:n pakotteet ovat syy elintarvikepulaan, ja yritykset käyttää YK:n turvallisuusneuvostoa tietojen manipuloinnissa ovat vain kaksi esimerkkiä siitä, miten tällainen toiminta voi kohdistua kansainväliseen yhteisöön ja kansainväliseen yhteistyöhön.

(85)    Komissio neuvottelee parhaillaan uusista käytännesäännöistä verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi, jotta ne voitaisiin vahvistaa digipalvelusäädöksen mukaisiksi käytännesäännöiksi vuoden 2024 alussa. Sääntöjen odotetaan auttavan ehkäisemään ja ennakoimaan vihapuheen kasvavaa uhkaa ennen kuin tällainen sisältö pääsee leviämään verkossa.

(86)       Flash-eurobarometri 522 (2023) ”Demokratia”.

(87)    Yleisesitys nopeasta hälytysjärjestelmästä, ks. Rapid Alert System | EEAS (europa.eu) . Yleisesitys disinformaation torjuntaverkostosta, ks. DG COMM Management Plan 2022 .

(88)      Tähän sisältyvät viestintä ja kampanjat sosiaalisessa mediassa pakotteita sekä elintarviketurvaa ja energiavarmuutta koskevan Venäjän disinformaation torjumiseksi. Julkaisut keräsivät vuonna 2022 yhteensä yli 10 miljoonaa näyttökertaa. Jäsenvaltioissa toimivat komission edustustot ovat räätälöineet ratkaisuja paikallisiin olosuhteisiin erilaisten lippulaivahankkeiden avulla. Esimerkkinä voidaan mainita Ranskassa toteutettava ”Décodeurs de l’Europe” -aloite, jonka puitteissa puhkotaan Euroopan unioniin liittyviä myyttejä ja virheellisiä käsityksiä. Sofian-edustusto perusti disinformaation torjuntaverkoston ja toteutti menestyksekkään kampanjan virheellisten väittämien oikaisemiseksi yhteistyössä bulgarialaisten faktantarkistajien kanssa. Vilnan-edustusto puolestaan toteutti yhdessä riippumattomien toimittajien kanssa inspiroivia videoita ukrainalaisista pakolaisista, jotka ovat kotoutumassa Liettuan yhteiskuntaan. Ks. myös: EUvsDisinfo .

(89)       http://www.g8.utoronto.ca/summit/2022elmau/2022-05-06-rrm-data.pdf  

(90)       https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/01/10/eu-nato-joint-declaration-10-january-2023  

(91)       US-EU-statement-final.pdf (europa.eu)

(92)    Tämä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa esitetty ehdotus perustui turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa hyväksyttyyn tehtävänantoon, ks. https://www.eeas.europa.eu/eeas/strategic-compass-security-and-defence-1_en

(93)       https://www.eeas.europa.eu/eeas/1st-eeas-report-foreign-information-manipulation-and-interference-threats_en

(94)    EUH laatii myös katsauksia siitä, miten ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä kohdistuu eri ryhmiin, ja korostaa sen haitallista vaikutusta yhteiskuntaan:  https://www.eeas.europa.eu/eeas/fimi-targeting-lgbtiq-people_en .

(95)       Flash-eurobarometri 522 (2023) ”Demokratia”.

(96)    Komissio on tehostanut toimia haitallisen ja laittoman verkkosisällön torjumiseksi erityisesti tämänhetkisten ennennäkemättömien konfliktien ja epävakauden aikana. Ks. 20. lokakuuta 2023 annettu komission suositus varsinkin laittoman sisällön levittämisestä aiheutuviin poikkeustilanteisiin reagoinnin koordinoinnista ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) täysimääräistä voimaantuloa.

(97)    Digipalvelusäädöksessä velvoitetaan palveluntarjoajat toteuttamaan kaikki tarvittavat riskinvähentämistoimenpiteet, minkä lisäksi niihin sovelletaan julkista valvontaa ja riippumattomia tarkastuksia.

(98)      Sen jälkeen kun komissio oli hyväksynyt Ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi (COM(2021) 262 final): https://disinfocode.eu/ . Tähän mennessä allekirjoittajia on yli 40.

(99)    Komissio aikoo laatia tekoälysopimuksen, jonka tavoitteena on, että alan toimijat sitoutuisivat vapaaehtoisesti valmistautumaan tekoälysäädökseen ja ryhtyisivät noudattamaan sen vaatimuksia jo ennen lakisääteistä määräaikaa, ks.  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/ai-pact

(100)    Katso lisätietoja liitteestä.

(101)     COM(2020)624 final.

(102)    Ks. myös kohta 3.4 ja lisätietoja ja esimerkkejä liitteestä.

(103)       https://edmo.eu/  

(104)     https://eufactcheckingproject.com/ , European Fact-checking Standards Network -verkosto (EFCSN).

(105)    EDMO perusti erityisen työryhmän edistämään alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Sen suorittamien faktantarkistusten avulla on tunnistettu yli 2 000 Ukrainan sotaan liittyvää disinformaatiotapausta, minkä lisäksi on julkaistu raportteja ja tutkimuksia uusista ja leviävistä narratiiveista.

(106)       EDMO Task Force on 2024 European Elections .

(107)     Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyynnössä ”Standing up for Democracy” (2023) on varattu 18 miljoonaa euroa enintään kuuden sellaisen hankkeen rahoittamiseen, joilla pyritään korjaamaan ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän tutkimusvajeita. Vuosina 2021–2024 Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa on mobilisoitu yli 100 miljoonaa euroa tutkimukseen, joka koskee ulkomaista häirintää tai siihen läheisesti liittyviä kysymyksiä, kuten sopimatonta vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon, disinformaatiota ja digitaalista lukutaitoa.

(108)    Äskettäin julkaistussa valmisteluasiakirjassa korostetaan, että paikallistason kansalaisvaikuttaminen voi edistää paitsi taloudellista ja sosiaalista kehitystä myös demokratian moitteetonta toimintaa, kun kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin paranee. Ks. alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (REGIO) valmisteluasiakirja ”The geography of EU discontent and the regional development trap in Europe.” Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta on myös tuettu edelleen tutkimusta, jonka avulla pyritään ymmärtämään paremmin ihmisten tyytymättömyyttä demokratiaan ja sitä, miten siihen voidaan puuttua demokraattisella innovoinnilla, esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen keinoin ja keskustelevaa demokratiaa edistävien aloitteiden avulla.

(109)       Flash-eurobarometri 528 (2023) ”Kansalaisuus ja demokratia”.

(110)    Tämän välineen kokonaismäärärahat ovat 864 miljoonaa euroa kaudella 2021–2027.

(111)    Kumppanuusperiaate tuo koheesiopolitiikan lähemmäs EU:n kansalaisia ja parantaa sen tunnettuutta. Kumppaneiden osallistuminen on olennaisen tärkeää julkisten investointien läpinäkyvyyden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Komission ja OECD:n toteuttamassa pilottihankkeessa tutkittiin, miten kansalaisten osallistumista koskevia innovatiivisia menetelmiä voitaisiin soveltaa koheesiopolitiikassa. Hankkeessa keskityttiin viiteen viranomaiseen eri puolilta Eurooppaa. Seurantahankkeet käynnistettiin heinäkuussa 2022 kuudessa jäsenvaltiossa. Lisätietoja toimista on liitteessä.

(112)    COM(2021) 777 final.

(113)    Neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2008, rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.

(114)     Käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi .

(115)      COM(2022) 404.

(116)     Paremman sääntelyn suuntaviivat .

(117)    Lisätietoja on liitteessä.

(118)    Tässä yhteydessä hyödyllinen väline on Opas EU:n kansalaisuuteen , jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta unionin kansalaisuudesta. Komissio esitti oppaan 6. joulukuuta 2023 osana kansalaisuuspakettia.

(119)   Kerro mielipiteesi (europa.eu) .

(120)    Antamalla yleistä palautetta tai jakamalla näkemyksiä tai tietoa avoimen julkisen kuulemisen tai kannanottopyynnön yhteydessä ”Kerro mielipiteesi” -portaalin kautta. Tätä voidaan täydentää kohdennetuilla kuulemisilla. Jos epäillään EU:n lainsäädännön rikkomista, on myös mahdollista tehdä komissiolle virallinen kantelu, ja Euroopan oikeusasiamies voi tutkia yksityishenkilöiden ja organisaatioiden kanteluja, jotka koskevat EU:n toimielinten, elinten ja virastojen hallinnossa esiin tulleita epäkohtia.

(121)    Esimerkkejä näistä ovat pysyvä rasismintorjunnan kansalaisyhteiskuntafoorumi, vammaisfoorumi ja Euroopan muuttoliikefoorumi. Uhrien oikeuksia käsittelevä foorumi taas perustettiin vuonna 2020 helpottamaan vuoropuhelua ja parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa jäsentensä välillä; kaksi kolmasosaa niistä on kansalaisyhteiskunnan edustajia. Ks. COM(2022) 716 final, s. 31.

(122)    Yksi esimerkki tästä on aloite ”Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa”: https://building-europe-with-local-councillors.europa.eu/index_en .

(123)    COM(2022) 716 final.

(124)    Unionin tuomioistuimen tuomio 18.6.2020, komissio v. Unkari, C‑78/18.

(125)    Ks. erityisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus Rec(2007)14 hallituksesta riippumattomien järjestöjen oikeudellisesta asemasta Euroopassa.

(126)

      Sisämarkkinat – Ehdotus yhdistysten rajatylittävää toimintaa koskevasta lainsäädäntöaloitteesta (europa.eu)  (COM(2023) 516 final).

(127)    C(2023) 8627.

(128)    Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuvataan usein valtiosta riippumattomiksi, voittoa tavoittelemattomiksi, puolueettomiksi ja väkivallattomiksi rakenteiksi, joiden kautta ihmiset pyrkivät edistämään yhteisiä tavoitteita ja ihanteita. EU:ssa vakiintuneen määritelmän mukaisesti ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita. Niihin kuuluvat myös ns. ihmisoikeuksien puolustajat.

(129)    Komissio laatii myös parhaillaan sisäisiä suuntaviivoja, joissa vahvistetaan periaatteet ja tarjotaan välineistö osallistavia ja keskustelevia osallistumismuotoja ja -käytäntöjä varten. Suuntaviivoihin sisältyy kansalaisten menestyksekästä osallistumista koskeva periaatekirja. Ks. myös: Osallistavan ja keskustelevan demokratian osaamiskeskus .

(130)     Rahoitus ja tarjouskilpailut (europa.eu) .

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 12.12.2023

COM(2023) 630 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Demokratian puolustaminen

Toimintasuunnitelman osa-alue	Tavoitteet ja toimet	Nykytilanne/Suoritteet
Vaalien luotettavuuden suojeleminen ja demokraattisen osallistumisen edistäminen	Ehdotetaan lainsäädäntöä sponsoroidun sisällön avoimuuden lisäämiseksi poliittisessa kontekstissa (”poliittinen mainonta”).	Ehdotus asetukseksi poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta hyväksyttiin 25. marraskuuta 2021. Ehdotusta koskevat toimielinten väliset neuvottelut saatiin päätökseen 6. marraskuuta 2023, ja lainsäädäntövallan käyttäjien odotetaan vahvistavan sovitun kannan virallisesti vuoden 2024 alussa. Hyväksytyssä kompromissitekstissä säädetään poliittisen mainonnan palvelujen yhteisestä korkeatasoisesta läpinäkyvyydestä kaikissa tiedotusvälineissä, jotta kansalaiset, kansalaisyhteiskunta ja vastuuviranomaiset voivat selkeästi tunnistaa tällaisen mainonnan lähteen ja tarkoituksen, mikä mahdollistaa paremman julkisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden. Ehdotetuilla toimenpiteillä myös vahvistetaan henkilötietojen suojaa sekä tiukennetaan poliittisen mainonnan kohdentamiseen ja jakeluun liittyviä ehtoja ja parannetaan sen läpinäkyvyyttä. Alustavan yhteisymmärryksen mukaan henkilötietojen käyttö poliittisen verkkomainonnan kohdentamiseen sallitaan vain, jos tiedot on kerätty rekisteröidyltä ja tämä on antanut siihen nimenomaisen suostumuksensa. Tähän liittyy kielto käyttää kohdentamisessa tiettyjä henkilötietoryhmiä (kuten uskontoa, etnistä alkuperää tai seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot). Uusia sääntöjä sovelletaan poliittiseen mainontaan, jonka toteuttamisesta maksetaan tavallisesti korvaus, sekä poliittiseen mainontaan, joka on laadittu organisaation sisällä tai osana poliittista mainoskampanjaa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimituksellisen sisällön ja henkilökohtaisten näkemysten suojaamiseen, sillä ne eivät kuulu säädöksen soveltamisalaan. Lisäksi poliittisessa yhteisymmärryksessä todetaan, että komissio perustaa eurooppalaisen poliittisia verkkomainoksia koskevan julkisen rekisterin. Ulkomaisen häirinnän riskin torjumiseksi asetuksessa myös kielletään EU:n ulkopuolisten toimijoiden rahoittama poliittinen mainonta kolme kuukautta ennen vaaleja. Lisäksi asetuksessa tunnustetaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten ryhmien rooli Euroopan parlamentin vaaleissa erityisen syrjimättömyyslausekkeen muodossa. Uusien säännösten soveltamisen on määrä alkaa 18 kuukauden kuluttua voimaantulosta, mutta syrjimättömyyslausekkeen ja määritelmien soveltaminen alkaa välittömästi, jo ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Hyödyllisiä linkkejä: Lainsäädäntöehdotus poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta   Technology and Democracy: Understanding the influence of online technologies on political behaviour and decision-making
	Hyväksytään puolueille ja jäsenvaltioille tarkoitettuja tukitoimia ja ohjeita sponsoroidun poliittisen sisällön läpinäkyvyydestä.	Komissio on edelleen helpottanut poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkostossa muun muassa antamalla poliittisille puolueille ja jäsenvaltioille tukea ja ohjausta.
	Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1141/2014 tarkistaminen	Ehdotus Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussääntöä ja rahoitusta koskevien sääntöjen tarkistamisesta hyväksyttiin 25. marraskuuta 2021. Ehdotetun asetuksen tavoitteena on antaa Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille enemmän mahdollisuuksia täyttää tehtävänsä aidosti eurooppalaisen poliittisen toimintaympäristön rakentamisessa ja vaalimisessa ja suojata samalla niiden toimintaa ulkomaiselta häirinnältä. Tämä auttaisi Euroopan tason poliittisia puolueita toimimaan vuorovaikutuksessa kansallisten jäsenpuolueidensa kanssa ja yli rajojen, lisäisi erityisesti poliittisen mainonnan ja lahjoitusten läpinäkyvyyttä, vähentäisi liiallista hallinnollista rasitusta ja parantaisi niiden taloudellista elinkelpoisuutta. Asiasta käydään parhaillaan toimielinten välisiä neuvotteluja. Hyödyllisiä linkkejä: Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussääntö ja rahoitus
	Perustetaan uusi yhteinen operatiivinen mekanismi ja muita tukitoimenpiteitä Euroopan vaaliyhteistyöverkoston (European Cooperation Network on Elections) työn pohjalta, jotta voidaan edistää häiriönsietokykyisiä vaaliprosesseja ja toteuttaa muita käytännön toimenpiteitä vaali-infrastruktuurin suojelemiseksi kyberhyökkäyksiltä ja muilta uhilta.	Komissio aloitti vaalien häiriönsietokykyä koskevan yhteisen mekanismin käyttöönoton tammikuussa 2022. Mekanismin avulla tuetaan yhteisten asiantuntijaryhmien lähettämistä ja asiantuntijavaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Kyseessä on valmiuksien kehittämiseen tähtäävä väline, jonka avulla pyritään tukemaan vaaliprosessien kykyä kestää erityyppisiä uhkia, erityisesti verkkorikostutkintaan, disinformaatioon ja vaalien kyberturvallisuuteen liittyvien toimien avulla. Tähän mennessä mekanismia ovat hyödyntäneet Romania, Liettua ja Ruotsi. Komissio järjesti mekanismin tuella yhdessä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja Euroopan parlamentin kanssa 21. marraskuuta 2023 suunnitteluharjoituksen vaaliprosessien kyberturvallisuuden tukemiseksi vuoden 2019 kokemusten pohjalta. Mekanismia on myös käytetty tukena komission ja jäsenvaltioiden työssä sähköistä äänestämistä koskevan koosteen ja vammaisten kansalaisten osallistumista vaaliprosessiin koskevien hyvien vaalikäytäntöjen oppaan valmistelussa. Hyödyllisiä linkkejä:  Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkosto Towards cybersecure EU elections 2019 EU:n kyberturvaharjoitus yhteistyön parantamiseksi ja vapaiden ja rehellisten EU-vaalien turvaamiseksi (europa.eu)
	Komissio järjestää korkean tason tapahtuman, joka kokoaa yhteen vaaleihin liittyviä eri viranomaisia ja jossa käsitellään tässä suunnitelmassa esitettyjä haasteita.	Komissio järjesti vaaleja käsittelevän korkean tason tapahtuman Brysselissä 23. ja 24. lokakuuta 2023. Siihen osallistui useita kansallisia viranomaisia ja sidosryhmiä, ja sen keskeisiä aiheita olivat demokraattinen osallistuminen ja vaalien luotettavuus. Tapahtuma tarjosi kansallisille päätöksentekijöille ja käytännön toimijoille tilaisuuden keskustella ja vaihtaa parhaita käytäntöjä siitä, miten voidaan tukea äänestysaktiivisuutta ja kannustaa kansalaisia osallistumaan vaaleihin osallistavalla tavalla, sekä muista toimenpiteistä, joilla varmistetaan vaalijärjestelmien häiriönsietokyky sekä vaalien rehellisyys ja läpinäkyvyys kaikkialla unionissa.
	Lujitetaan yhteistyötä, joka koskee tasapuolista kohtelua ja tasapuolista näkyvyyttä tiedotusvälineissä vaalien aikana.	Mediapolitiikasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja vaaliasioissa toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestettiin toukokuussa 2022 yhteinen kokous, johon osallistuivat audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA), nopea hälytysjärjestelmä ja Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkosto. Kokouksessa keskusteltiin tasapuolisesta kohtelusta ja näkyvyydestä tiedotusvälineissä vaalien aikana. Maaliskuussa 2023 järjestettiin samojen toimijoiden kesken seurantakokous, jossa keskusteltiin erityisesti parhaista tavoista torjua disinformaatiota sekä disinformaatiota koskevien tehostettujen käytännesääntöjen jatkotoimista valmistauduttaessa vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin. Hyödyllisiä linkkejä: Joint meeting – Summary of the Meeting of May 2022 Joint meeting – Summary of the Meeting of March 2023
	Laaditaan sähköisen äänestämisen käytäntöjä koskeva yhteenveto.	Komissio on julkaissut koosteen sähköisestä äänestämisestä ja muista tieto- ja viestintätekniikan käytännöistä. Se on laadittu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston (ECNE) puitteissa Euroopan neuvoston asiantuntemuksen pohjalta. Kooste perustuu sähköistä äänestämistä käsittelevän ECNEn epävirallisen asiantuntijaryhmän jäsenten työhön sekä kansalaisuutta käsittelevän akateemisten tutkijoiden verkoston laatimaan lyhyeen selvitykseen sähköisestä äänestämisestä ja vaaliprosesseissa käytettävistä tieto- ja viestintäteknisistä käytännöistä. Hyödyllisiä linkkejä: Democracy and electoral rights – Commission activities Compendium of e-voting and other ICT practices Study on E-Voting practices in the EU
	Helpotetaan EU:n verkostojen ja kumppanimaiden sekä kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä valmiuksien kehittämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi vaaliuhkien torjunnassa ja korkeiden kansainvälisten standardien edistämiseksi uuden teknologian käytössä.	Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ovat tehostaneet toimia helpottaakseen EU:n, kansainvälisten organisaatioiden ja kumppanimaiden välistä yhteistyötä, jonka avulla kehitetään valmiuksia ja vaihdetaan parhaita käytäntöjä vaaliuhkien torjumiseksi ja demokraattisten prosessien turvaamiseksi. Maailmanlaajuinen demokratiaa koskeva Team Europe -aloite käynnistettiin joulukuussa 2021. Tämä EU:n ja 14 jäsenvaltion välinen innovatiivinen koordinointimekanismi edistää osaltaan politiikkatoimien yhdenmukaisuutta tällä alalla. Siinä vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020–2024 asetettujen painopisteiden mukaiset yhteiset tavoitteet kolmella keskeisellä osa-alueella: ”vastuuvelvollisuus ja oikeusvaltioperiaate”, ”poliittinen osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen” sekä ”media ja digitaalitalous”. Siihen sisältyy myös kansalaisyhteiskunnalle ja alan kansainvälisille toimijoille avoin demokratiaverkosto, joka aloitti toimintansa kesäkuussa 2023. Tätä varten on laadittu useita demokratian tukemiseen liittyviä kehitysyhteistyöohjelmia. Esimerkkeinä voidaan mainita 42 miljoonan euron WYDE-ohjelma (Women and Youth in Democracy -aloite). Sen ensimmäinen osio, WYDE|Civic engagement, joka toteutettiin demokratiaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden avulla, alkoi vuonna 2022. Ohjelmalla tuetaan myös EU:n edustustoja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien maakohtaisten strategioiden täytäntöönpanossa rahoittamalla ruohonjuuritason nuorisojärjestöjä, jotka osallistuvat demokraattisten uudistusten edistämiseen, vastuuvelvollisuutta koskeviin toimiin ja vaalitarkkailuun kotimaassaan. WYDE|inter Pares -osiossa taas lisätään parlamenttien välistä yhteistyötä korostamalla erityisesti nuorten ja naisten osallistumista poliittiseen elämään. Tanska ja Euroopan komissio käynnistivät 28. maaliskuuta 2023 huippukokouksen oheistapahtumassa myös digitaalista demokratiaa koskevan aloitteen (DDI). Se on usean rahoittajan ohjelma, jolla vahvistetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa osallistavan demokratian suojelemiseksi ja edistämiseksi digitaalisella aikakaudella. Painopisteitä ovat digitaaliteknologian yhdenvertainen saatavuus, nuorten osallisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus ja tekoälyyn liittyvien riskien hallinta (EU:n rahoitusosuus 11 miljoonaa euroa). EU tukee myös tekoälyn etiikkaa koskevien UNESCOn suositusten sekä digitaalisten alustojen hallinnointia koskevien UNESCOn suuntaviivojen täytäntöönpanoa. Näiden kahden toimen tavoitteena on turvata ihmisoikeudet tekoälyn ja digitaalisten alustojen sääntelyprosessien kehittämisen yhteydessä kaikkialla maailmassa. EU:n laajentumista silmällä pitäen komissio on vuodesta 2017 rahoittanut demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kautta tukitoimia, joilla seurataan vaalisuositusten noudattamista ja tuetaan vaaliuudistusta Länsi-Balkanilla. Nykyinen täytäntöönpanovaihe jatkuu vuoden 2024 puoliväliin saakka (budjetti 1,7 miljoonaa euroa). Kahdenvälisellä tasolla rahoitetaan myös useita muita aloitteita, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista vaaliprosesseihin ja demokraattiseen keskusteluun. EU:n osallistuminen vuosina 2021 ja 2023 järjestettyihin ensimmäiseen ja toiseen demokratiahuippukokoukseen tarjosi tilaisuuden vahvistaa demokratialiittoutumia ja esitellä EU:n työtä demokratian tukemisessa maailmanlaajuisesti. EU osallistui toista huippukokousta edeltävään toimintavuoteen toimimalla useista sidosryhmistä muodostetuissa yhteenliittymissä, nk. ”demokratiakohorteissa”, joiden teemoja olivat ”nuorison poliittinen osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen” ja ”keskusteleva demokratia”. Hyödyllisiä linkkejä: Team Europe Democracy (TED) | Team Europe Initiative and Joint Programming tracker (europa.eu) Promoting inclusive democracy in the digital age: EU and Denmark launch the Digital Democracy Initiative (europa.eu) Summit for Democracy: EU launches milestone programmes to empower youth as key actors of democracy (europa.eu) Summary for Democracy: March 2023 Summit Support to Electoral Reforms in the Western Balkans | OSCE The Youth Democracy Cohort
	Vahvistetaan kolmansissa maissa toimivien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien valmiuksia tarkkailla ja arvioida verkossa toteutettavia vaalikampanjoita ja suositusten noudattamista.	EU lähetti vuosina 2021 ja 2022 eri kohteisiin yhteensä 35 vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, vaaliasiantuntijoiden valtuuskuntaa ja seurantavaltuuskuntaa. Kaikissa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnissa käytetään nyt johdonmukaisesti luotettavia sosiaalisen median seurantamenetelmiä ja niihin liittyviä välineitä valtuuskuntien antamien laajennettujen suositusten mukaisesti. Sosiaalisen median seuranta sisältyy nyt oletusarvoisesti jokaisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan ydinryhmän toimenkuvaan. Euroopan ulkosuhdehallinto johtaa työryhmää, jossa tarkastellaan tietosuojan vaikutusta vaalien luotettavuuteen, osana kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistuksen hyväksyneiden järjestöjen kanssa tehtävää työtä. Tavoitteena on määritellä ohjaavat periaatteet ja hyvät käytännöt, joita olisi noudatettava sen varmistamiseksi, että tietosuoja toteutuu vaaliprosessissa. Näin parannetaan vaalien luotettavuutta ja turvataan äänestäjien oikeus yksityisyyteen ja myös oikeus tutustua julkisiin asiakirjoihin. Jo aiemmin oli hyväksytty yhteiset (ei-sitovat) suuntaviivat verkkokampanjoiden seurannasta ja vaaleissa käytettävän tieto- ja viestintätekniikan perusperiaatteista kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistusta käsittelevässä täysistunnossa, jota Euroopan ulkosuhdehallinto ja Euroopan parlamentti isännöivät yhdessä Brysselissä joulukuussa 2022. Suuntaviivoja ollaan nyt ottamassa käyttöön. Hyödyllisiä linkkejä:  EU Election Observation Missions Declaration of Principles for International Election Observations   Guidelines for Observation of Election Campaigns on Social Networks
	Kannustetaan käyttämään EU:n rakennerahastoja kansalaisyhteiskunnan rahoittamiseen ja kehitetään valmiuksia ja institutionaalista/hallinnollista infrastruktuuria keskustelevaa kansalaisvaikuttamista ja poliittista osallistumista varten.	Komissio on koordinoinut useita tapahtumia ja hankkeita, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta ja kehittämään heidän valmiuksiaan osallistua koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä EU:n laajempaan strategiseen politiikkakontekstiin. Kumppanuusperiaate on EU:n koheesiopolitiikan ytimessä. Sidosryhmien – ja niiden kautta myös kansalaisten – kuunteleminen heitä suoraan koskevissa päätöksissä on tärkeää EU:n päätöksenteon legitiimiyden ja EU:n ja kansallisten viranomaisten investointien demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamisen kannalta. Kumppanuutta koskevilla käytännesäännöillä varmistetaan, että alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta, ympäristöalan eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisjärjestöt otetaan mukaan investointihankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon paikan päällä. Komissio käynnisti vuonna 2022 kumppanuuteen keskittyvän eurooppalaisen käytäntöyhteisön (ECoPP), joka kokoaa yhteen 159 kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten sekä alue- ja paikallistason sidosryhmien edustajaa edistämään kumppanuutta EU:n varojen täytäntöönpanossa. Tämä verkosto on laatinut konkreettisia suuntaviivoja kumppanuuden toimintapoliittisesta kehyksestä sekä välineitä kumppanuuden vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa. Lisäksi koheesiopolitiikan tavoitteena on investoida 26,9 miljardia euroa toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa” antamalla paikallisviranomaisille mahdollisuus tehdä eri puolilla Eurooppaa integroituja paikkakohtaisia investointeja, joissa myös paikallisväestö ja muut sidosryhmät ovat tiiviisti mukana. Komissio ja OECD aloittivat heinäkuussa 2020 yhteistyön teknisen tuen tarjoamiseksi viranomaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille,jotka haluavat toteuttaa keskusteluprosesseja (esim. kansalaislautakunta, äänestys, budjetointi) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja koheesiorahastosta rahoitettavien investointien suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen jälkeen julkaistiin loppuraportti ” Engaging citizens in cohesion policy ”, ja toinen vaihe alkoi heinäkuussa 2022. Tällä hetkellä käynnissä tai valmisteilla on kahdeksan keskusteluprosessia Belgiassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa ja Espanjassa. Toinen esimerkki on vuonna 2022 toteutettu pilottihanke, joka koski kansalaisten osallistumista vihreään infrastruktuuriin kaupunkialueilla kymmenessä Euroopan kaupungissa. Tämä työ on saatavilla verkossa julkaistunAtlaksen muodossa. Siihen on koottu muun muassa perusteita ja ohjeita kansalaisten osallistamiseen kaupunkitasolla. Komissio laatii parhaillaan yhteiskehittämis- ja keskustelukäytäntöjä koskevaa koulutuspakettia, joka on suunnattu julkishallinnoille eri hallintotasoilla. Pakettiin sisältyy myös kouluttajien koulutus. Koko paketti on tarkoitus julkaista EU-akatemian kautta vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Komissio on myös laatimassa tutkimusta julkisten tilojen roolista demokraattisten käytäntöjen mahdollistamisessa. Tämä on osa laajempaa visiota, jossa pohditaan, olisiko demokraattiset infrastruktuurit määriteltävä uudelleen. Kansainvälisten asiantuntijoiden panokseen perustuva Science for Policy -raportti on tarkoitus julkaista alkusyksystä 2024. Komissio perusti syyskuussa 2021 osallistavan ja keskustelevan demokratian osaamiskeskuksen, jonka tarkoituksena on kehittää valmiuksia ja parhaita käytäntöjä toteuttaa osallistavia ja keskustelevia kansalaisten osallistamista koskevia käytäntöjä eri hallintotasoilla. Osaamiskeskus tukee komission yksiköitä ja jäsenvaltioita osallistavan ja keskustelevan demokratian uusimman aineiston pohjalta. EU:n ulkopuolella tuetaan kansalaisyhteiskuntaa hallinnon toimijana Globaali Eurooppa -välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) kansalaisyhteiskuntaohjelman puitteissa (1,5 miljardia euroa), kun taas ihmisoikeuksien ja demokratian ohjelmaan (1,5 miljardia euroa) sisältyy kohdennettuja toimia ihmisoikeuksien ja demokratian sekä kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi. EU tukee esimerkiksi 30 miljoonan euron Protect.Defenders.eu -ohjelmaa, joka tarjoaa elintärkeää tukea ihmisoikeuksien puolustajille eri puolilla maailmaa. EU on myös rahoittanut kansalaisyhteiskunnan suotuisaa toimintaympäristöä koskevaa järjestelmää (System for an Enabling Environment for Civil Society (EU SEE, 50 miljoonaa euroa), jossa seurataan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä ja annetaan ennakkovaroituksia muutostilanteissa sekä kehitetään pitkän aikavälin valmiuksia ja myönnetään joustavaa taloudellista tukea. EU:n kehitysyhteistyökasvatus- ja valistusohjelman (DEAR) (186 miljoonaa euroa) puitteissa tehdään yhteistyötä eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallisviranomaisten kanssa, jotta EU:n kansalaiset saavat valmiuksia vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kriiseihin. Lisäksi edistetään eurooppalaisia arvoja, oikeutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa, yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä paikallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.  Komissio antaa merkittävää taloudellista tukea myös Länsi-Balkanin ja Turkin kansalaisyhteiskunnalle. EU myönsi liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II, 2014–2020) noin 333 miljoonaa euroa kyseisen alueen kansalaisyhteiskunnalle ja tiedotusvälineille kansalaisyhteiskuntaa tukevan naapuruuspolitiikan välineen ja Media-ohjelman kautta. Vuosiksi 2021–2023 on jo osoitettu 218,5 miljoonaa euroa, ja vastaavat määrärahat on varattu myös vuosiksi 2024–2027. Tukea annetaan useiden eri kanavien ja menettelyjen kautta, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatioille eri tarkoituksiin myönnettävät avustukset ja tekninen apu niiden valmiuksien kehittämiseksi. Muun muassa eurooppalaisen demokratiarahaston puitteissa toteutetaan demokratiaa edistävän tuen joustavaa uudelleenjakamisjärjestelmää nopeasti muuttuvissa ympäristöissä (esim. startup-yritysten rahoitus, perus- ja väliaikaisrahoitus, tuki pienimuotoisille aloitteille). Tukea kanavoidaan myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta EU:n rahoitusvälineestä. Hyödyllisiä linkkejä: Engaging citizens in cohesion policy: pilot project final report | en | OECD Competence Centre on Participatory and Deliberative Democracy Summit for Democracy: EU launches milestone programmes to empower youth as key actors of democracy (europa.eu) European Endowment for Democracy - home (democracyendowment.eu) DEAR: Development Education and Awareness Raising Programme (europa.eu)  The European Instrument for Democracy and Human Rights - EIDHR
	Käytetään EU:n nuorisostrategian, kansalaiskasvatuksen, Luova Eurooppa -ohjelman ja tasa-arvostrategian alaisia EU:n varoja ja mahdollisuuksia demokraattisen osallistumisen ja demokratiaan kohdistuvan luottamuksen edistämiseen.	Euroopan tulevaisuuskonferenssi toimi merkittävänä katalysaattorina kansalaisten osallistumisen ja keskusteluprosessien uusille muodoille. Se on johtanut kansalaisten osallistumisessa uuteen vaiheeseen, jossa eurooppalaiset kansalaispaneelit on otettu osaksi Euroopan komission päätöksentekoprosessia. Kehityksen tukemiseksi on valmisteilla uusi opas, jossa määritellään kansalaisten osallistumisen ja keskusteluprosessien periaatteet ja muodot. Tätä täydennetään uudella kansalaisten osallistumista koskevalla keskitetyllä verkkopalvelupisteellä, johon kootaan olemassa olevia välineitä, kuten julkisen kuulemisen portaali, eurooppalainen kansalaisaloite ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin innoittama uusi interaktiivinen tila. Lisäksi saatavilla on monenlaisia rahoitusmahdollisuuksia, joilla edistetään demokraattisia osallistumismahdollisuuksia, kansalaisvaikuttamista, luottamusta demokratiaan ja tähän liittyvien kysymysten tutkimusta erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman, Erasmus+ -ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä. Tämä on täysin linjassa asiaa koskevien EU:n politiikkaohjelmien kanssa erityisesti kulttuurin ja tiedotusvälineiden, nuorison, koulutuksen ja tutkimuksen alalla. Kulttuurin alalla komissio julkaisi kesäkuussa 2023 kertomuksen Culture and Democracy – the evidence. How citizens’ participation in cultural activities enhances civic engagement, democracy and social cohesion. Lessons from international research. Sen mukaan osallistuminen kulttuuritoimintaan edistää myös kansalaisten osallistumista vaikuttamistoimintaan ja demokratiaan ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EU:n kulttuurialan työsuunnitelmassa (2023–2026) keskitytään edelleen edistämään kulttuurista osallistumista ja kulttuurin asemaa yhteiskunnassa (yksi neljästä painopisteestä on ”Kulttuuri ja demokratian edistäminen: kohti kulttuurikansalaisuutta Euroopassa”). Kohdennettujen toimien tavoitteena on lujittaa demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista. Tässä yhteydessä komissio kerää kaksivuotisen kulttuuri- ja demokratiatutkimusta ja vertaisoppimista koskevan hankkeen avulla jäsenvaltioille ja sidosryhmille jaettavaksi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten koulujen ja kulttuurialan toimijoiden välillä voidaan luoda todellista synergiaa. Tarkoituksena on edistää oppilaiden osallistumista kansalaistoimintaan sekä demokraattista ajattelua ja häiriönsietokykyä. Luova Eurooppa -ohjelman puitteissa rahoitetaan erilaisia hankkeita, joissa käsitellään erityisesti demokraattisen osallistumisen eri osa-alueita, kuten demokratian tulevaisuutta, eriarvoisuuden vaikutuksia, kulttuurin roolia demokratian rakentamisessa, osallisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Vuosina 2023 ja 2024 on käynnistetty 10 miljoonan euron toimi, jolla tuetaan ensisijaisesti paikallisia ja alueellisia sekä tutkivia tiedotusvälineitä ja muita demokratian kannalta erityisen merkityksellisiä tiedotusvälineitä. Myös journalismikumppanuuksille annetaan jatkuvaa taloudellista tukea tiedotusvälineiden häiriönsietokyvyn ja siten markkinoiden monipuolisen tarjonnan tukemiseksi. Komissio tukee myös vastavuoroista oppimista mm. kansalaiskasvatukseen, EU:n arvoihin ja opetuksen eurooppalaiseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä tasa-arvoa ja arvoja koulutuksessa käsittelevässä työryhmässä, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden, sidosryhmäorganisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten nimeämiä koulutuksen asiantuntijoita. Työryhmä julkaisi vuonna 2023 kansalaiskasvatusta koskevan tausta-asiakirjan . Komissio on tukenut monin tavoin erityisesti nuorten osallistumista muun muassa Euroopan nuorison teemavuoden (2022), EU:n nuorisodialogin ja nuorten eurooppalaisten lähettiläiden ohjelman puitteissa. Erasmus+ -ohjelmalla (2021–2027) edistetään kansalaisten osallistumista Euroopan demokraattiseen toimintaan useiden rahoitusvirtojen avulla. Esimerkkinä voidaan mainita erityisesti nuorille suunnatut toimet, myös EU:n ulkopuolella (esimerkiksi Länsi-Balkanin tai eteläisen Välimeren alueen nuorisojärjestöjen tukeminen). Avustuksia on saatavilla myös kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta, erityisesti vuoden 2022 lopussa käynnistetystä kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevasta ehdotuspyynnöstä. Siinä keskitytään vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin ja toimiin, joilla pyritään edistämään kansalaisten osallistumista vaaleihin ja sitoutumista EU:n kansalaisuuteen. Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa rahoitetaan erilaisia tutkimushankkeita, joissa käsitellään erityisesti demokraattisen osallistumisen eri osa-alueita, kuten demokratian tulevaisuutta, eriarvoisuuden vaikutuksia, koulutuksen roolia sekä sosiaalisen median verkostojen ja uusmedian vaikutusta. Vuosien 2023–2024 työohjelmaan sisältyy kaksi demokratiaa ja hallintotapaa koskevaa vuosittaista ehdotuspyyntöä (kokonaismäärärahat 170 miljoonaa euroa). Niillä täydennetään vuosien 2021–2022 ohjelman 125 miljoonan euron rahoitusta, jolla tuetaan 47:ää käynnissä olevaa tutkimushanketta. Teknisen tuen välineestä jäsenvaltiot voivat saada tukea erilaisten koulutukseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen suojeluun, demokratiaan, oikeusvaltioon tai julkishallinnon laatuun liittyvien kysymysten käsittelyyn. Hyödyllisiä linkkejä: Tiedonanto ”Euroopan tulevaisuuskonferenssi – Visiosta konkreettisiin toimiin” EU:n talousarviosta ja NextGenerationEU-välineestä rahoitettavat EU:n ohjelmat ja rahastot Culture and democracy, the evidence. How citizens’ participation in cultural activities enhances civic engagement, democracy and social cohesion : lessons from international research Erasmus+ -hankeportaali EU:n tukea saavat eurooppalaiset mediafoorumit Horisontti Eurooppa: Work Programmes ja Research and innovation funding for democracy and governance (europa.eu) Teknisen tuen väline (europa.eu)
	Torjutaan vihapuhetta ja edistetään toisten mielipiteiden kunnioitusta julkisessa keskustelussa laajentamalla EU:n vahvistamaa rikosten luetteloa koskemaan viharikoksia ja vihapuhetta.	Komissio antoi vuonna 2021 tiedonannon Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset, jonka tarkoituksena on myös edistää kunnioittavaa, mahdollistavaa ja turvallisempaa ympäristöä julkiselle keskustelulle. Näin valmistellaan neuvoston päätöksen hyväksymistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun EU-rikosten luettelon laajentamisesta lisäämällä siihen viharikokset ja vihapuhe, myös verkossa esiintyvä vihapuhe. Päätöksen käsittely neuvostossa on edelleen kesken. Komissio rahoittaa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) ohjelmaa ”Reporting Diversity Network 2.0” (1 miljoona euroa, elokuusta 2020 elokuuhun 2024). jonka tarkoituksena on parantaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioista muodostuvan alueellisen verkoston yhteistyötä Länsi-Balkanilla. Tavoitteena on parantaa etnistä taustaa, uskontoa ja sukupuolta koskeviin näkemyksiin liittyvän mediaviestinnän laatua, sillä kyseiset teemat ovat merkityksellisiä kaikenlaisen ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden lisäämisessä. Hanke tarjoaa koko kansalaisyhteiskunnalle välineitä, resursseja ja näyttöä osallistavampien tiedotusvälineiden tukemiseksi ja suvaitsevaisuutta edistävän päätöksenteon tehostamiseksi. IPA II- ja IPA III -välineiden puitteissa komissio tukee Euroopan neuvoston työtä syrjinnän ja vihapuheen torjumiseksi Länsi-Balkanilla EU:n ja Euroopan neuvoston horisontaalisen toimintamahdollisuuksien asiaa koskevan osion kautta (12 miljoonaa euroa). Alueellisen ja maakohtaisen teknisen avun myötä tuetaan mukautumista eurooppalaisiin normeihin ja komission maaraportissa annettujen perusoikeuksia koskevien suositusten noudattamista. Hyödyllisiä linkkejä: Tiedonanto – Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa Reporting Diversity Network
Tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden vahvistaminen	Suositus toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa, ottaen huomioon erityisesti naistoimittajien kohtaamat uudet verkkouhat	Syyskuussa 2021 annetussa suosituksessa toimittajien turvallisuudesta ehdotettiin jäsenvaltioille toimia toimittajien turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpideluettelon suositukset koskevat muun muassa rikosten tehokasta ja puolueetonta tutkintaa ja syytteeseenpanoa, riippumattomia reagointi- ja tukimekanismeja, pääsyä tiloihin ja tiedonsaantia, turvallisuutta mielenosoitusten aikana, koulutusta sekä verkkoturvallisuutta ja digitaalista voimaannuttamista. Tehostettuja toimenpiteitä suositeltiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat erityisen alttiita uhkauksille ja hyökkäyksille, kuten naistoimittajat, vähemmistöryhmiin kuuluvat toimittajat ja tasa-arvokysymyksistä raportoivat toimittajat. Komissio käynnisti heinäkuussa 2023 riippumattoman ulkoisen tutkimuksen kerätäkseen tietoa toimista, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet suosituksen täytäntöönpanemiseksi. Tutkimuksen perusteella laaditaan maakohtaisia tietosivuja ja arvioidaan eri maiden käytäntöjä sekä laaditaan keskeisiä indikaattoreita ja seuranta- ja arviointimenetelmiä. Tätä menetelmää on tarkoitus käyttää myös tulevissa raportointitoimissa, ja sen odotetaan parantavan suosituksen mukaisen raportoinnin kattavuutta ja johdonmukaisuutta. Tutkimuksen alustavista havainnoista keskustellaan uutismediafoorumin neljännessä tapaamisessa, joka järjestetään Brysselissä 4. joulukuuta 2023. Komissio myös jatkaa sellaisten toimien rahoittamista, joissa keskitytään oikeudellisen ja käytännön avun antamiseen toimittajille EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komissio rahoittaa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III) Safejournalists-Network-ohjelmaa(1,44 miljoonaa euroa, huhtikuusta 2023 heinäkuuhun 2026), jonka toteuttamisesta vastaa Serbian riippumattomien toimittajien yhdistyksen johtama konsortio. Ohjelman tarkoituksena on luoda suotuisa toimintaympäristö tukemalla alueellista varhaisvaroitusjärjestelmää, jonka kautta raportoidaan toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja uhkista, sekä tiivistämällä suhteita lainvalvonta- ja oikeusviranomaisiin ja varmistamalla, että tällaisissa tapauksissa toteutetaan viipymättä tarvittavia jatkotoimia. Länsi-Balkanilla tuetaan Euroopan neuvoston kanssa toteutettavan horisontaalisen välineen puitteissa sekä alueellisten että maakohtaisten määrärahojen avulla media-alan toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista eurooppalaisten normien mukaisesti ja oikeudellisen kehyksen parantamista (4 miljoonaa euroa, tammikuusta 2023 joulukuuhun 2026). Hyödyllisiä linkkejä:  Suositus toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa   Home - SafeJournalists Promoting and protecting freedom of expression and media - Horizontal Facility (coe.int)
	Jäsennelty vuoropuhelu Euroopan uutismediafoorumissa jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa suosituksen valmistelua ja täytäntöönpanoa varten.	Euroopan uutismediafoorumin ensimmäisessä tapaamisessa (23.–25. maaliskuuta 2021) käytiin suosituksen valmistelua varten jäsenneltyä vuoropuhelua toimittajien turvallisuudesta. Foorumin osanottajat edustivat eri sidosryhmiä, kuten kansainvälisiä, kansallisia ja EU:n toimielimiä, toimittajien ja kustantajien etujärjestöjä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja verkkoalustoja. Foorumin toisessa ja kolmannessa tapaamisessa keskusteltiin median murroksesta ja innovoinnista, kun taas viimeisimmässä tapaamisessa Brysselissä 4. joulukuuta 2023 tarkasteltiin riippumattoman ulkoisen tutkimuksen alustavia havaintoja jäsenvaltioissa suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Hyödyllisiä linkkejä:  Jäsennelty vuoropuhelu toimittajien turvallisuudesta   Toimittajien turvallisuutta käsittelevä eurooppalainen uutismediafoorumi
	Kestävä rahoitus hankkeille, joissa keskitytään oikeudelliseen ja käytännön apuun journalisteille EU:ssa ja muualla, mukaan lukien turvallisuus- ja kyberturvallisuuskoulutus journalisteille ja diplomaattinen tuki.	Komissio rahoittaa hankkeita, jotka koskevat toimittajille annettavaa oikeudellista ja käytännön apua sekä jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolella. Toimissa keskitytään hätätilanteen tukeen ja nopeaan reagointiin silloin kun lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta loukataan sekä toimittajien valmiuksien ja ammattitaidon kehittämiseen. Tiedotusvälineiden vapautta tarkastelevan nopean reagoinnin hankkeen Media Freedom Rapid Response (MFRR-II) toisessa vaiheessa, joka päättyi lokakuussa 2023, dokumentoitiin 669 hälytystä, jotka liittyivät hyökkäyksiin 1 121 henkilöä tai yhteisöä vastaan. Hankkeessa myönnettiin taloudellista tukea 22 oikeudenkäyntiin 11 maassa. Asianosaisina on tiedotusvälineitä ja toimittajia, joihin kohdistuu oikeudellisia uhkia. Käytännön tukea varten perustettuun hätärahastoon tuli 457 käytännön tukea koskevaa pyyntöä, ja avustusta myönnettiin 44 tapauksessa keskimäärin 1 600 euroa tapausta kohti. Tiedotusvälineiden vapautta ja toimittajien turvallisuutta koskevan edunvalvonnan ja tietoisuuden lisäämisen osalta MFRR-hankkeessa julkaistiin 94 julkilausumaa ja avointa kirjettä, joissa käsiteltiin lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta koskevia keskeisiä kysymyksiä 27 maassa. MFRR-hankkeen neljäs vaihe on käynnissä marraskuusta 2023 lokakuun loppuun 2025. Heinäkuussa 2023 käynnistetyllä Free Media Hub EAST -hankkeella tuetaan EU:n alueella toimivia vakiintuneita riippumattomia venäläisiä ja valkovenäläisiä tiedotusvälineitä. Hankkeesta myönnetään avustuksina yli 2,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tarjotaan apua ja psykologista tukea, tehdään investointeja teknologisiin ratkaisuihin ja lujitetaan yhteistyötä niiden paikallisten keskusten välillä, joissa nämä maanpaossa olevat tiedotusvälineet toimivat EU:n alueella (lähinnä Tšekissä, Saksassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa). Rajat ylittävän tutkivan journalismin rahasto (IJ4EU) antoi lähes 300 toimittajalle eri puolilla EU:ta mahdollisuuden tehdä tutkimusyhteistyötä yleistä etua koskevien, valtioiden rajat ylittävien asioiden parissa. Rahastosta myönnettiin 43 hankkeelle 1 110 868,65 euroa. Kolmelle toimittajaryhmälle myönnettiin lisäksi 15 000 euroa IJ4EU Impact Award -palkinnon myötä. Lisäksi järjestettiin erikoiskoulutusta ja mentorointia freelancereille, annettiin käytännön apua sekä oikeudellista ja toimituksellista tukea kaikille avustuksen saajille ja neuvontapalveluja lehdistönvapauden loukkausten yhteydessä. Tutkivan journalismin tukemista jatketaan myös Collaborative Investigative Journalism Initiative -hankkeessa, jota toteutetaan heinäkuusta 2023 kesäkuuhun 2025. EU:n ulkopuolella edustustot toteuttavat edelleen toimenpiteitä toimittajien turvallisuutta koskevan käsikirjan mukaisesti. EU:n edustustoille on laadittu koulutus- ja tietomateriaalia toimittajiin kohdistuvien väärinkäytösten käsittelemiseksi. EU myös tukee toiminta-avustuksilla kansalaisyhteiskunnan ja media-alan organisaatioita oikeudellisen avun, valmiuksien kehittämisen, taloudellisen tuen sekä turvallisuus- ja kyberturvallisuuskoulutuksen tarjoamisessa. Lisäksi EU jatkaa taloudellisen ja teknisen tuen antamista ja tekee yhteistyötä media-alan kumppaneiden ja muiden luotettujen toimijoiden, kuten eurooppalaisen demokratiarahaston, kanssa. Useimmat EU:n edustustot ovat asettaneet sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden sekä toimittajien turvallisuuden keskeiseksi painopisteeksi maakohtaisissa ihmisoikeusstrategioissaan vuosiksi 2021–2024. Esimerkkeinä voidaan mainita NDICI – Ihmisoikeudet ja demokratia -ohjelma, josta tuetaan muun muassa hankkeita toimittajien, bloggaajien ja media-alan työntekijöiden ammatillisten taitojen, valmiuksien ja kykyjen parantamiseksi. Siitä tuetaan myös tiedotusvälineiden itsesääntely- ja standardointialoitteita. Tästä ohjelmasta EU myönsi vuosiksi 2022–2023 (EU:n edustustojen hallinnoimaa) maakohtaista rahoitusta, jonka avulla voidaan toteuttaa näitä tavoitteita tukevia paikallisia toimia. NDICI-ohjelmaan sisältyy myös maailmanlaajuinen toimi tiedotusvälineiden tukemiseksi ja uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Sen tavoitteena on edistää ja suojella demokratiaa, torjua demokratiaan ja vaaliprosesseihin kohdistuvia uhkia, turvata tiedotusvälineiden riippumattomuus ja vastata uusiin teknologioihin liittyviin haasteisiin. Komissio on saavuttanut liittymistä valmistelevan tukivälineen (kansalaisyhteiskuntaa tukeva naapuruuspolitiikan väline ja Media-ohjelma) puitteissa vakuuttavia tuloksia tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja moniarvoisuuden tukemisesta Länsi-Balkanilla ja Turkissa useiden kokonaisvaltaisten ja kohdennettujen alueellisten ohjelmien kautta, joiden arvo on yli 42 miljoonaa euroa (lokakuu 2023). Ohjelmissa keskitytään tiedotusvälineiden vapauden erilaisiin systeemisiin näkökohtiin, pääasiassa tiedotusvälineille suotuisan toimintaympäristön laajempiin ulottuvuuksiin (kuten toimittajien turvallisuus ja disinformaation torjunta), rahoituksen saantiin ja taloudelliseen kestävyyteen, tiedotusvälineiden ammatillisiin normeihin ja laadukkaaseen sisältöön. Tässä muutamia esimerkkejä: ·”Support to Media Freedom and Pluralism in the Western Balkans” (10 miljoonaa euroa, maaliskuu 2023 – elokuu 2025): tavoitteena on parantaa riippumattomien tiedotusvälineiden taloudellista kestävyyttä ja niiden valmiuksia laadukkaaseen raportointiin sekä helpottaa tiedotusvälineiden ja muiden mediamarkkinoiden toimijoiden välistä alueellista vaihtoa ja verkostoitumista. ·Kolme suoraa toiminta-avustusta eurooppalaiselle demokratiarahastolle tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kohdennettua tukea varten (37,6 miljoonaa euroa, josta noin puolet tiedotusvälineille) ja vuotuinen toiminta-avustus (2 miljoonaa euroa vuodessa): joustava uudelleenjakamisjärjestelmä demokratiaa edistävälle tuelle nopeasti muuttuvissa ympäristöissä. Viiden viime vuoden aikana EU on myös rahoittanut yli 120 miljoonalla eurolla hankkeita EU:n ulkopuolisissa maissa sananvapauden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseksi. Esimerkkejä toimintamuodoista ovat muun muassa seuraavat: ·Erityistuki toimittajille ja tiedotusvälineille Ukrainassa (30 miljoonaa euroa) ·Riippumattoman journalismin tukemiseen EU:n eteläisissä naapurimaissa myönnettiin 15 miljoonaa euroa vuonna 2021. Avustukset myönnettiin eurooppalaisen demokratiarahaston kautta. ·Helmikuussa 2022 tuli voimaan merkittävä ohjelma Venäjän riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseksi. Ohjelma tarjoaa hätäapua sekä pidemmän aikavälin valmiuksien kehittämistä ja muita tukitoimenpiteitä. ·Menettelyt, joilla valitaan organisaatiot toteuttamaan toimia riippumattomien tiedotusvälineiden suojelemiseksi ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien temaattisten kumppanuuksien puitteissa, ovat käynnissä. ·ProtectDefenders tehostaa työtään toimittajien suojelemiseksi kriisimaissa. Vuonna 2021 mekanismista myönnettiin tukea noin 550 toimittajalle eri puolilla maailmaa. ·Afganistanissa on sovittu UNESCOn ja Internewsin kanssa kahdesta ohjelmasta sekä maan sisällä että ulkomailta käsin työskentelevien tiedotusvälineiden hyväksi. ·Media Support ja Assises de Journalism. Globaali Eurooppa -välineen ihmisoikeus- ja demokratiaohjelman (2021–2027) puitteissa varataan arviolta 185 miljoonaa euroa riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen maailmanlaajuisesti. Riippumattomien tiedotusvälineiden suojelemiseksi tehty uusi rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus mahdollistaa strategisemman yhteistyön valikoitujen kansalaisjärjestöjen kanssa, joiden tavoitteena on suojella tiedotusvälineiden vapautta kaikkialla maailmassa. Sopimus on allekirjoitettu neljän vuoden ajaksi (2023–2027) kolmen johtavan konsortion kanssa. Käyttöön asetetaan jopa 20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa vaarassa olevien toimittajien ja tiedotusvälineiden häiriönsietokykyä, torjua vihapuhetta, ääriliikkeitä ja disinformaatiota, tarjota vaikeissa olosuhteissa toimiville nuorille toimittajille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja oppimiseen sekä luoda ja vakiinnuttaa tiedotusvälineiden kehittämisorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rajatylittäviä verkostoja. Hyödyllisiä linkkejä: Media Freedom and Rapid Response IJ4 EU – Investigative Journalism for Europe Handbook for Safety of Journalists International cooperation and development – Calls for proposals and tenders Home - SafeJournalists The European Endowment for Democracy (EED) (democracyendowment.eu) WB6 MEDIA | Support to Media Freedom and Pluralism in the Western Balkans
	Perustetaan SLAPP-kanteita käsittelevä asiantuntijaryhmä keräämään ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä toimittajien oikeudellisesta tuesta ja muista toimista	SLAPP-kanteita käsittelevä asiantuntijaryhmä (strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet) perustettiin vuonna 2021, ja se avusti komissiota SLAPP-kanteiden vastaisen paketin valmistelussa. Ryhmä koostuu oikeusalan ammattilaisista ja heitä edustavien järjestöjen edustajista, ja se on kokoontunut tähän mennessä kahdeksan kertaa. Ryhmä jatkaa jäsenvaltioiden tukemista suosituksen täytäntöönpanossa. Hyödyllisiä linkkejä: SLAPP-kanteita käsittelevä asiantuntijaryhmä
	Esitetään aloite journalistien ja kansalaisyhteiskunnan suojelemiseksi SLAPP-kanteita vastaan	Komissio esitti huhtikuussa 2022 SLAPP-kanteiden vastaisen toimenpidepaketin, jossa ehdotettiin lainsäädännöllisiä suojatoimia toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvien perusteettomien oikeudenkäyntien torjumiseksi sekä monenlaisia muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sellaisten kansallisen tason toimien tukemiseksi, joilla puututaan joihinkin SLAPP-kanteiden perimmäisiin syihin, kuten kunnianloukkausta koskeviin sääntöihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät SLAPP-kanteiden torjuntaa koskevasta direktiiviehdotuksesta alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen 30. marraskuuta 2023. Asiaa koskevan suosituksen mukaan jäsenvaltioiden olisi raportoitava kansallisella tasolla kerätyistä tiedoista komissiolle vuosittain vuoden 2023 lopusta alkaen, tietosuojavaatimuksia kaikilta osin noudattaen. Komissio julkaisee vuosittain yhteenvedon saaduista tiedoista. Hyödyllisiä linkkejä: Ehdotus direktiiviksi julkista osallistumista harjoittavien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”)
	Tuetaan kansallisten medianeuvostojen, muiden median itsesääntelyelinten, riippumattomien media-alan sääntelyviranomaisten ja journalistiverkostojen välistä yhteistyötä EU:n tasolla ja tuetaan aloitteita, joilla edistetään journalistisia kumppanuuksia ja normeja.	Komissio tukee yhteistyötä kansallisten medianeuvostojen, muiden tiedotusvälineiden itsesääntelyelinten, media-alan riippumattomien sääntelyviranomaisten ja toimittajaverkostojen välillä sekä aloitteita, joilla edistetään journalistisia kumppanuuksia ja normeja, erityisesti antamalla rahoitustukea eri ohjelmien (esim. Horisontti 2020, Horisontti Eurooppa ja Luova Eurooppa) puitteissa toteutettaville hankkeille. Yksi esimerkki on pilottihanke ”Digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden itsesääntelyelimet”, jossa painotetaan lehdistön ja medianeuvostojen merkitystä aikana, jolloin luottamus toimittajiin ja tiedotusvälineisiin on heikentynyt ja disinformaatio uusissa tiedotusvälineissä lisääntyy. Siinä tarkastellaan digitaalisia haasteita neljässä eri osiossa: akateemisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja analyyseja olemassa olevista lehdistöneuvostoista, tiedotuskampanjalla edistetään tiedotusvälineiden itsesääntelyä, medianeuvostojen työn näkyvyyttä ja vaihtoa kansainvälisellä näyttämöllä, minkä lisäksi vahvistetaan nykyisiä ja tuetaan tulevia organisaatiota. Tätä työtä jatketaan hankkeella ”Digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden itsesääntelyelimet 4”, jota toteutetaan heinäkuusta 2023 kesäkuuhun 2025. Muita hankkeita ovat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyyntöön ” Media 4 Democracy– democratic media” perustuvat hankkeet ja Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitettava ”European Excellence exchange for journalism”, joka tarjoaa toimittajille keskinäiseen luottamukseen ja yhteisiin sääntöihin perustuvan osaamiskeskuksen. Toinen esimerkki on ohjelma ”Strengthening Quality News and Independent Journalism in the Western Balkans and Turkey II” (2,2 miljoonaa euroa, tammikuusta 2023 joulukuuhun 2025). Sen tavoitteena on vahvistaa Länsi-Balkanilla ja Turkissa kansalaisten ja tiedotusvälineiden luottamukseen perustuvaa osallistumista, tarjota tiedotusvälineille ja toimittajille resurssit ja edellytykset laadukkaan sisällön tuottamiseen koulutuksen, mentoroinnin ja toimituksellisen tuen sekä teknisen ja rahoitusavun myötä sekä levittää tietoa erinomaisista saavutuksista laadukkaan ja tutkivan journalismin saralla. EU:n ja Euroopan neuvoston horisontaalisen välineen puitteissa pyritään Länsi-Balkanin alueellisilla ja maakohtaisilla määrärahoilla varmistamaan toimittajien, toimittajayhdistysten, itsesääntelyelinten ja muiden mediaorganisaatioiden oikeuksien kunnioittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjärjestelmän ja Euroopan neuvoston normien mukaisesti, muun muassa tekemällä yhteistyötä media-alan sääntelyviranomaisten ja oikeusalan toimijoiden kanssa (4 miljoonaa euroa, tammikuusta 2023 joulukuuhun 2026). Hyödyllisiä linkkejä: Media Councils in the Digital Age   Promoting and protecting freedom of expression and media - Horizontal Facility (coe.int) Liberaalin demokratian tulevaisuutta koskevat  Horisontti Eurooppa -hankkeet
	Toteutetaan tiedotusvälineiden omistuksen seurantaa koskeva hanke ja laaditaan tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevia lisäohjeita.	Tiedotusvälineiden omistuksen seurantavälinettä koskeva pilottihanke käynnistyi syyskuussa 2021, ja sen toinen vaihe päättyi syyskuussa 2023. Sen puitteissa perustettuun tietokantaan on koottu tietoa merkittävimpien uutismedioiden omistajuudesta ja määräysvallasta 27 jäsenvaltiossa. Hanke kattaa merkittävimmät tiedotusvälineet, jotka on valittu kysynnän (markkinaosuus) ja/tai asialistan perusteella (muiden uutispalvelujen sitaatit ja/tai suositukset). Otannat sisältävät sekä kansallisia että alueellisia tiedotusvälineitä. Kaikki tiedot kerättiin julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Komissio hyväksyi syyskuussa 2023 ehdotuksen eurooppalaiseksi medianvapaussäädökseksi ja siihen liittyvän suosituksen toimituksellista riippumattomuutta ja omistajuuden läpinäkyvyyttä koskevista sisäisistä suojatoimista media-alalla. Medianvapautta koskevassa asetuksessa velvoitetaan mediapalvelun tarjoajat ilmoittamaan mm seuraavat tiedot: virallinen nimi, yhteystiedot sekä suorien, välillisten ja tosiasiallisten edunsaajien nimet. Suosituksessa kannustetaan jäsenvaltioita antamaan sääntelyviranomaisille tehtäväksi kehittää ja ylläpitää erityistä verkkomedian omistussuhteiden tietokantaa, joka sisältää eriteltyjä tietoja erityyppisistä tiedotusvälineistä. Asiasta käydään parhaillaan toimielinten välisiä neuvotteluja. Hyödyllisiä linkkejä: Tiedotusvälineiden omistussuhteiden seurantaväline Eurooppalainen medianvapaussäädös Suositus toimituksellista riippumattomuutta ja omistussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevista sisäisistä suojatoimista media-alalla
	Edistetään valtion mainonnan avoimuutta ja oikeudenmukaista jakamista koskevia toimenpiteitä	Komissio hyväksyi syyskuussa 2022 eurooppalaista medianvapaussäädöstä koskevan ehdotuksen. Sillä on tarkoitus säännellä valtion mainonnan jakamista tiedotusvälineille, niin että mainonta jaetaan läpinäkyvin, puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein ja avointen, oikeasuhteisten ja syrjimättömien menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi julkistettava valtion mainontaan käytetty rahoitus ja edunsaajat. Ehdotusta koskevat toimielinten väliset neuvottelut ovat käynnissä. Hyödyllisiä linkkejä: Eurooppalainen medianvapaussäädös Suositus toimituksellista riippumattomuutta ja omistussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevista sisäisistä suojatoimista media-alalla
	Kartoitetaan lisävaihtoehtoja tiedotusvälineiden moninaisuuden tukemiseen ja edistetään yleiseen etuun liittyvien audiovisuaalisten mediapalvelujen asemaa koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa.	Riippumaton tutkimus tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja monimuotoisuudesta verkossa julkaistiin 16. syyskuuta 2022. Siinä kartoitetaan lainsäädäntötoimia ja alan käytäntöjä, jotka liittyvät yleisen edun mukaisten sisältöjen ja palvelujen näkyvyyteen ja löydettävyyteen, sekä arvioidaan tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tutkimuksessa todettiin, että parantamalla tällaisten sisältöjen ja palvelujen näkyvyyttä voidaan laajentaa käyttäjien tekemien valintojen monimuotoisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta. On kuitenkin haastavaa arvioida, mitä todellisia vaikutuksia alan nykyisillä sisällön priorisointia koskevilla toimenpiteillä voi olla tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja siihen, miten yleisö altistuu tiedotusvälineiden monimuotoisuudelle. Syyt tähän liittyvät algoritmeihin perustuvien sisältösuositusten käyttöön ja yksinkertaisesti siihen, että tällainen data ei ole saatavilla. Tutkimuksessa käsitellään myös toimintavaihtoehtoja ja suosituksia läpinäkyvien ja vastuullisten näkyvyysjärjestelmien kehittämiseksi. Vuoden 2021 aikana vaihdettiin parhaita käytäntöjä ja järjestettiin työpaja yleisen edun mukaisen sisällön näkyvyydestä audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmässä (ERGA). Toimista on laadittu raportti. Syyskuussa järjestettiin työpaja, jonka tuloksia hyödynnettiin lopullisessa tuotoksessa. ERGA-ryhmä jatkoi työtä vuonna 2022 antamalla lisäohjeita/analyysejä algoritmien ja suositusjärjestelmien vaikutuksesta yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen sekä eurooppalaisten teosten näkyvyyden varmistamisessa. Tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 7 a artiklassa tarkoitettu yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen asianmukainen korostaminen on yksi niistä aiheista, joista uusi eurooppalainen mediapalvelulautakunta antaa ohjeistusta tulevan eurooppalaisen medianvapaussäädöksen puitteissa. Komissio aikoo myös varata myös kokonaisen budjettikohdan (”Multimediatoimet”), josta tuetaan riippumattomien uutisten tuottamista EU-asioista. Tuensaajia ovat Euronews, radioverkot, datajournalismia koskevat aloitteet ja European Newsroom, joka kokoaa yhteen johtavia eurooppalaisia uutistoimistoja. Tätä täydennetään useilla tiedotusvälineiden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevilla pilottihankkeilla. Niitä ovat muun muassa tiedotusvälineiden eurooppalaiset foorumit, joilla pyritään parantamaan EU:n kansalaisten mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa, tai ehdotuspyyntö, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille uutisia merkityksellisistä aiheista eri puolilla Eurooppaa ja kannustaa siten heitä osallistumaan demokraattiseen toimintaan. Muita avustuksia on saatavilla pienimuotoisten verkkomedioiden tukemiseen tutkimus- ja medialukutaitotoimien toteuttamista varten, jotta voidaan torjua disinformaatiota sekä tukea uutismediaa ”uutiserämaiden” torjunnassa. Hyödyllisiä linkkejä: Study on media plurality and diversity online European media platforms ERGA – European Regulators Group for Audio-visual Media Services report Multimedia actions | Shaping Europe’s digital future (europa.eu)
Disinformaation ja tiedon manipuloinnin torjunta
	Tässä yhteydessä komission palvelut ja Euroopan ulkosuhdehallinto työskentelevät yhdessä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden kanssa laatiakseen yhteiset määritelmät ja menetelmät erilaisten disinformaation ja vaikutusyritysten luokkien käsittelemiseksi.	EU:n ulkosuhdehallinto on edistänyt yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden, kansainvälisten kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa työtä yhteisen näkemyksen ja terminologian muodostamiseksi näistä ilmiöistä. Kesäkuussa 2021 jaettiin epävirallinen asiakirja, joka sisälsi ehdotuksen ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän (FIMI) käsitteelliseksi määritelmäksi, joka kuvaa tarkemmin tietoympäristöön kohdistuvaa uhkaa. Tätä terminologiaa on sittemmin käytetty useissa asiakirjoissa sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella, kuten G7-maiden ulkoministerien julkilausumassa vuonna 2022 ja EU:n ja NATOn yhteistyötä koskevassa yhteisessä julkilausumassa vuonna 2023. Kansalaisyhteiskuntaa, tiedemaailmaa, alan toimijoita ja muita sidosryhmiä kuultiin vuosina 2021–2022 järjestetyissä asiantuntijakeskusteluissa ja yhteistyössä, jolla pyrittiin edistämään yhteistä näkemystä ja varmistamaan, että käytössä on ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevan määritelmän mukaiset analyysivalmiudet. Työtä jatketaan muun muassa kohdennettujen hankkeiden avulla, jotta voidaan edelleen parantaa ymmärrystä ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevan määritelmän eri osa-alueista. Määritelmä on pantu merkille myös kansalaisyhteiskunnan piirissä, mistä on osoituksena EU DisinfoLabin vuonna 2023 laatima raportti. Hyödyllisiä linkkejä: EU Strategic Compass on Security and Defense   Ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevat neuvoston päätelmät (heinäkuu 2022) EUvsDisinfo .  EEAS Stratcom Activity report 2021 ; EEAS Stratcom Activity report 2022 G7 Rapid Response Mechanism Annual Report 2021 G7 Foreign Ministers Statement 2022 Joint Declaration on EU-NATO cooperation EU DisinfoLab – FIMI : towards a European redefinition of foreign interference
	Kehitetään EU:n välineitä ulkomaisen puuttumisen ja vaikutusoperaatioiden torjumiseksi, mukaan lukien uudet välineet, joiden avulla voidaan määrätä maksuja rikollisille, ja vahvistetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisia viestintätoimia ja erityistyöryhmiä.	EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio esittivät huhtikuussa 2021 yhteisen konseptiasiakirjan ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevasta välineistöstä. Sen mukaan välineistön neljä osatekijää ovat tilannetietoisuus, häiriönsietokyvyn kehittäminen, häiriöt / sääntely sekä toimenpiteet, jotka liittyvät EU:n ulkoiseen toimintaan, mukaan lukien YUTP ja diplomaattiset toimet. Kullakin osa-alueella on käytössä erityyppisiä välineitä, joilla voidaan joko ehkäistä tai lieventää ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän vaikutusta, estää tällaisten toimien jatkaminen tai vastata niihin. Resilienssin parantamisen ja hybridiuhkien torjunnan horisontaalinen työryhmä (HWP ERCHT) pani maaliskuussa 2023 tyytyväisenä merkille ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaa koskevan päivitetyn konseptiasiakirjan ja välineistön olemassaolon. Neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2022 päätelmät ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä (FIMI). EU:n ulkosuhdehallinto ja komission yksiköt ovat jatkaneet jäsenvaltioiden kanssa keskustelua välineistä, joilla voidaan lisätä rikoksentekijöille aiheutuvia kustannuksia. Parhaillaan pyritään vahvistamaan EUH:n strategisten viestintä- ja -työryhmien sisäisiä valmiuksia ja kyvykkyyksiä. Ryhmiin kuuluu mm. 27:n strategisesta viestinnästä vastaavan virkamiehen verkosto, joka ohjaa strategista viestintää kentällä. EU on myös hyödyntänyt diplomaattisia välineitään käsitelläkseen valtiollisten toimijoiden harjoittamaa ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää. Näistä toimista on mainittava erityisesti EU:n maaliskuusta 2022 alkaen määräämät pakotteet Russia Todaylle (RT), Sputnikille ja muille tiedotusvälineille, joilla on ratkaiseva rooli Ukrainaa vastaan käytävään hyökkäyssotaan liittyvässä tiedonmanipuloinnissa ja häirinnässä (täydellinen luettelo asetuksen (EU) N:o 833/2014 liitteessä XV). Lisäksi EUvsDisinfon kaltaiset julkiset kanavat levittävät edelleen tietoa Kremliä myötäilevästä tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä ja sen koordinoidusta luonteesta. Vuonna 2022 EUvsDisinfo-hanke tavoitti yli 2,7 miljoonaa ihmistä verkkosivustollaan ja 19,3 miljoonaa ihmistä sosiaalisen median kanavien kautta. Hyödyllisiä linkkejä: Strateginen kompassi   Neuvoston päätelmät ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä (FIMI). (heinäkuu 2022)   EUvsDisinfo .  EEAS Stratcom Activity report 2021 ; EEAS Stratcom Activity report 2022 EU:n pakotekartta
	Otetaan käyttöön uusi protokolla, jolla vahvistetaan nykyisiä yhteistyörakenteita disinformaation torjumiseksi sekä EU:ssa että kansainvälisesti.	EU:n toimet, joilla vastataan vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa ilmeneviin ennennäkemättömiin ulkomaisen tiedonmanipuloinnin, häirinnän ja disinformaation aaltoihin, ovat osoittaneet, että yhteistyö EU:n toimielinten välillä toimii hyvin. Nykyiset yhteistyörakenteet ovat osoittautuneet joustaviksi, minkä ansiosta niiden avulla voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin ilman että tarvitsee ottaa käyttöön uusia virallisia järjestelyjä. Osallistuminen asianomaisiin verkostoihin, kuten nopeaan hälytysjärjestelmään ja disinformaation torjuntaverkostoon, on osoittautunut erittäin hyödylliseksi analyysien, näkemysten ja tuotteiden sekä viestintäsuunnitelmien ja -strategioiden oikea-aikaisen jakamisen varmistamisessa. EU:n ulkosuhdehallinto käsittelee ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää sekä disinformaatiota Stratcom-työryhmänsä ja hallinnoimansa nopean hälytysjärjestelmän (RAS) kautta, jotta voidaan helpottaa päivittäistä tietojenvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Komission yksiköt torjuvat disinformaatiota EU:ssa eri toiminta-aloilla (esim. vaalit, kyberturvallisuus, tiedotusvälineiden vapaus ja verkkoalustat). Komissio on vuodesta 2018 lähtien tehostanut sisäistä koordinointiaan disinformaation torjuntaverkoston (NaD) kautta. Verkosto koostuu komission yksiköistä ja jäsenvaltioissa toimivista EU-edustustoista. Euroopan ulkosuhdehallinto ja Euroopan parlamentti osallistuvat toimintaan tarkkailijoina. Verkoston kautta komissio kokoaa yhteen ja hyödyntää valmiuksiaan voidakseen reagoida disinformaatioon tehokkaasti koordinoidun toiminnan avulla. Heti Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen jälkeen komissio tiivisti yhteistyötä verkkoalustojen kanssa seuratakseen venäläisiin tiedotusvälineisiin kohdistettujen pakotteiden täytäntöönpanoa ja koordinoidakseen niiden toimia konfliktiin liittyvän disinformaation torjumiseksi. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä myös Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston puitteissa keskustelemalla tapauksista, joissa vaaliprosesseja on häiritty, ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä. Näiden kysymysten parissa toimivien verkostojen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Siksi nopea hälytysjärjestelmä järjesti joulukuussa 2023 yhteisen istunnon resilienssin parantamisen ja hybridiuhkien torjunnan horisontaalisen työryhmän sekä Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston kanssa. Ulkoisen toimintansa puitteissa EU on myös rahoittanut riippumattomia alueellisia organisaatioita, jotka edistävät Civic Tech for Demcocracy -teknologian käyttöä ja vaaliprosesseja koskevan luotettavan tiedon saatavuutta. Hyödyllisiä linkkejä: Toimintakertomus 2021   Toimintakertomus 2022 EEAS Stratcom Report on FIMI Threats Management Plan 2022 DG Communication
	Kehitetään yhteiset puitteet ja menetelmät järjestelmällisten todisteiden keräämiseksi ulkomaisesta puuttumisesta, ja käydään jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan, yksityisen teollisuuden toimijoiden ja muiden olennaisten sidosryhmien kanssa uhkatilanteen arvioimiseksi säännöllisesti.	EU:n ulkosuhdehallinto on ehdottanut yhteistä analyysikehystä ja menetelmää systemaattisen näytön keräämiseksi ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevasta toiminnasta. Menetelmällä tuetaan entistä tuloksellisempaa, yhteistyöhön perustuvaa tietojenvaihtoa ja analysointia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Helmikuussa 2023 julkaistiin ensimmäinen EU:n ulkosuhdehallinnon raportti ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevista uhkista. Sen tarkoituksena on muodostaa konsepti yhteiselle kehykselle, joka mahdollistaa monimutkaisten tietojen keskinäisen jakamisen oikea-aikaisesti, yhteentoimivasti ja suuressa mittakaavassa. EU:n ulkosuhdehallinto helpottaa yhteistä lähestymistapaa tietojenvaihtoon myös tietojen yhteiskäyttö- ja analysointikeskuksen (ISAC) muodossa. Sen tarkoituksena on helpottaa tietojen keräämistä ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään liittyvistä tapauksista ja jakaa niitä luotettavien kumppanien kesken. EU:n ja Yhdysvaltojen niiden keskinäisessä kauppa- ja teknologianeuvostossa (TTC) antamaan sitoumukseen sisältyy yhteinen normi niiden välistä jäsenneltyä uhkakuvatietojen vaihtoa varten sekä yhteinen menetelmä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän tunnistamista, analysointia ja torjuntaa varten. Euroopan unioni ja Yhdysvallat aikovat tukea tämän normin käyttöä eri puolilla maailmaa toimivien sidosryhmien keskuudessa. EU ja Yhdysvallat sopivat lokakuussa 2023 pidetyssä huippukokouksessa laajentavansa yhteistyötä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi yhteisten periaatteiden, kuten asiaa koskevien strategioiden, sisäisten organisaatiorakenteiden ja valmiuksien avulla kansalaisyhteiskunnan ja monenvälisen sitoutumisen pohjalta. Tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä tukemaan samanmielisiä kumppaneita ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjunnassa, myös Yhdysvaltojen ja EU:n koordinoitujen toimien avulla, samalla kun turvataan sananvapaus, yhdessä kumppanimaiden kanssa. Jatkuva vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan, yksityisten toimijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa on aloitettu. Asiantuntijatapaamisissa keskustellaan muun muassa uhkien arvioinnista, jotta ulkoisilta sidosryhmiltä voidaan saada näkemyksiä ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevasta tilannetietoisuudesta lähestymistapojen suunnittelua varten. EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitos (EUISS) on käynnistänyt uuden EU-hankkeen (3 miljoonaa euroa), jonka puitteissa kehitetään käytännön tukivälineitä tiedon, näkemysten ja näytön jakamisen helpottamiseksi eri toimijoiden välillä. Hyödyllisiä linkkejä: The 1st EEAS Report on FIMI Threats Ulkomaista häirintää koskeva ulkopolitiikan välineiden hallinnon (FPI) hanke
	Lisätään tukea kansallisten viranomaisten, riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistamiseen kolmansissa maissa disinformaation ja ulkomaisten vaikutusoperaatioiden tunnistamiseksi ja niihin reagoimiseksi.	EUvsDisinfo avasi lokakuussa 2022 maailmanlaajuisen media- ja informaatiolukutaitoviikon yhteydessä LEARN-verkkosivuston, jossa selitetään ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän sekä disinformaation takana olevia mekanismeja, taktiikoita, yhteisiä narratiiveja ja toimijoita. Länsi-Balkanin alueella EU on sitoutunut edistämään ennakoivaa ja tosiasioihin perustuvaa viestintää ja kehittämään instituutioiden valmiuksia käsitellä ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään liittyviä uhkia. Vuonna 2022 EU antoi tukea yli 250 toimittajalle, joiden kanssa keskusteltiin parhaista tavoista edistää ammatillista journalismia alueella. Vuonna 2021 tuettiin EU:n ja Länsi-Balkanin medialukutaitokonferenssin järjestämistä. Konferenssissa keskusteltiin disinformaatiosta, ammattimaisen journalismin haasteista, medialukutaidon merkityksestä uudessa mediaympäristössä ja häiriönsietokykyä koskevista strategioista. Tukea saivat myös seuraavat uudet tutkimukset: ”Evolution of Propaganda Narratives on Ukraine” (Ukrainaa koskevan propagandan kehitys) ja aloite mediayhteisön yhteyksien parantamiseksi disinformaation aikana ” Connecting media community in the age of disinformation ” (Sarajevo, 24.2.2023).  Myös Länsi-Balkanin ja Turkin kansalaisyhteiskuntaa tukevaan välineeseen ja mediaohjelmaan sisältyy useita toimia, joilla pyritään torjumaan disinformaatiota liittymistä valmistelevan IPA III -välineen tuensaajien keskuudessa. Esimerkkejä tästä ovat mm. seuraavat hankkeet: - ”Building Trust in Media in South East Europe: Support to Journalism as a Public Good” (3 miljoonaa euroa, heinäkuu 2023 – heinäkuu 2026), jonka tavoitteena on parantaa luottamusta tiedotusvälineisiin Kaakkois-Euroopassa.”Our Media: A civil society action to generate media literacy and activism, counter polarisation and promote dialogue” (1,3 miljoonaa euroa, helmikuu 2023 – tammikuu 2025), jonka tavoitteena on kehittää medialukutaitoa, torjua yhteiskunnan polarisoitumista ja edistää vuoropuhelua. - “Reporting Digital Rights and Freedoms” (1,3 miljoonaa euroa, tammikuu 2023 – joulukuu 2025), jonka tavoitteena on parantaa tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan tietämystä digitaalisten oikeuksien loukkauksista ja disinformaatiosta. -”SEECheck-verkosto – fighting disinformation and misinformation through a network of fact-checkers” (1,24 miljoonaa euroa, tammikuu 2023 – kesäkuu 2026), jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillisia verkostoja, riippumattomia tiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Itäisen kumppanuuden puitteissa vuonna 2020 hyväksyttyyn EU:n covid-19-solidaarisuusohjelmaan sisältyi 10 miljoonan euron osio, josta myönnettävän tuen avulla paikalliset kansalaisjärjestöt ovat voineet lieventää pandemian vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja niihin, joihin vaikutukset kohdistuvat suhteettomasti. Osio kattaa myös tuen paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valvonta- ja vaikuttamistoimille, jotka liittyvät covid-19-pandemiaa koskevan disinformaation torjuntaan, kansalaisvapauksia rajoittavien toimenpiteiden seurantaan ja niistä raportointiin ja niiden kumoamiseen. Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntavälineestä on tuettu vuonna 2019 digitaalista rikostutkintaa käsittelevän Etelä-Kaukasian alueellisen tutkimuslaboratorion perustamista. Tarkoituksena on rakentaa tutkimusasiantuntijoiden verkosto, jossa käsitellään erityisesti Kremliä myötäilevää disinformaatiota. Lisäksi 8 miljoonan euron EU4 Independent Media -ohjelmasta tuetaan riippumattomien tiedotusvälineiden välitöntä ja pitkän aikavälin taloudellista elinkelpoisuutta alueella. Kaiken kaikkiaan EU tukee riippumatonta mediaympäristöä itäisissä kumppanimaissa tällä hetkellä yli 30 miljoonalla eurolla. Tukea annettiin myös riippumattomille tiedotusvälineille ja kansalaisjärjestöille, jotka torjuvat ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää Ukrainassa ja Moldovassa. Itäisen kumppanuuden alueellisten EU4Independent-hankkeiden kautta alueen toimittajia pyydettiin lisäämään tietoisuutta EU:sta ja edistämään alueellisia yhteyksiä. Kesäkuussa 2022 Brysseliin kutsuttiin 80 faktantarkistajien, toimittajien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa itäisen naapuruston ja Keski-Aasian maista. EU on myös tukenut riippumattomia venäläisiä tiedotusvälineitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan Venäjän hallintoa, ja pyrkinyt torjumaan Kremlin toteuttamaa tiedonmanipulointia ja disinformaatiota. Eteläisessä naapurustossa Media package for the South on tarjonnut vuodesta 2021 kattavaa tukea (15 miljoonaa euroa, 2022–2026) riippumattomalle media-alalle sen varmistamiseksi, että se pysyy riippumattomana, moniarvoisena ja häiriönsietokykyisenä ja pystyy puolustautumaan nykyisiltä uhkilta ja edistämään kriittistä kansalaislähtöistä ajattelua. Lisäksi EU edistää tiedotusvälineiden tukiorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä ja koordinointia disinformaation torjumiseksi ja tekee yhteistyötä haavoittuvimpien ja riippumattomimpien tiedotusvälineiden kanssa tukemalla eurooppalaista demokratiarahastoa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (MENA-alueella) EU:n alueellisen mediavastaavan tehtävän perustaminen on tarjonnut EU:lle lisävälineen yhteydenpitoon arabiankielisten yleisöjen kanssa. Kansalaisyhteiskuntaa, tiedeyhteisöä ja tiedotusvälineitä edustavien paikallisten asiantuntijoiden kanssa on tehty yhteistyötä, jotta voidaan seurata ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevan monitahoisen uhan kehittymistä alueella ja lisätä tietoisuutta siitä. EU:n alueellinen mediavastaava on järjestänyt helmikuusta 2022 lähtien arabimaiden kanavien kanssa yli 150 haastattelua, joissa on käsitelty Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Kremlin johdolla toteutetun ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi.  Indopasifisella alueella pyritään tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja antamaan tukea riippumattomille tiedotusvälineille EU:n lähinaapuruston ulkopuolella. Saharan eteläpuolisen Afrikan erityistyöryhmä on perustettu vastauksena kiireelliseen tarpeeseen vahvistaa EU:n strategisen viestinnän valmiuksia Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi ja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän lisääntyessä alueella. Osana laajempia toimia, jotka liittyvät ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaan ja turvallisuutta ja puolustusta koskevan strategisen kompassin hyväksymiseen, on vuodesta 2022 lähtien myönnetty pilottitukea valikoiduille YTPP-operaatioille (sekä siviili- että sotilasoperaatioille), jotta voidaan parantaa sietokykyä ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää vastaan. Laajentumis- ja naapuruusmaita on tuettu aktiivisesti disinformaation torjunnassa myös teknisen avun TAIEX-ohjelman kautta. Länsi-Balkanilla järjestettiin vuonna 2022 alueellinen TAIEX-työpaja ja sen jälkeen maakohtaisia tapahtumia Montenegrossa, Albaniassa ja Kosovossa. Vuonna 2023 järjestettiin useita TAIEX-työpajoja, joissa käsiteltiin olemassa oleviin disinformaation levittämistä koskeviin seuraamusmekanismeihin liittyviä haasteita ja muutoksia , ja TAIEXin tutustumiskäynti , jonka yhteydessä käsiteltiin yhteistyömekanismien malleja disinformaation ja vihapuheen torjuntaa käsittelevän valvontaelimen perustamiseksi. EU:n naapurustossa järjestettiin helmikuussa 2023 kaksipäiväinen usean maan yhteinen TAIEX-työpaja disinformaation torjuntastrategioista. Työpaja tarjosi Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle tukea disinformaation havaitsemiseen ja analysointiin ja asianmukaisten vastatoimien suunnitteluun. Jatkotoimena on tarkoitus järjestää vuonna 2024 TAIEX-työpajoja Moldovan ja Ukrainan esittämien pyyntöjen pohjalta. Aiheita ovat vaalit ja ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä sekä disinformaation torjuntaan liittyvä yhteistyö afrikkalaisten kumppanien kanssa. Riippumattomien tiedotusvälineiden suojelemista koskevan uuden rahoituskumppanuuspuitesopimuksen tavoitteena on muun muassa kehittää media-alan toimijoiden valmiuksia torjua disinformaatiota. Sen perusteella myönnetään jopa 20 miljoonaa euroa tukea vuosina 2023–2027. NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa toteutetaan toimi, jolla parannetaan tietoisuutta disinformaatiosta ja kykyä sietää sitä tekoälyn aikakaudella. Toimeen kuuluu suhteiden kehittäminen eri toimijoiden välillä Euroopan ja tiettyjen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välillä sekä etelä–etelä-yhteistyön vahvistaminen. Hyödyllisiä linkkejä: Hiljattain rahoitetut Horisontti Eurooppa -hankkeet (vuosien 2021 ja 2022 ehdotuspyynnöt), jotka koskivat demokraattista politiikkaa ja oikeusvaltioperiaatetta EU:n naapurimaissa (idässä ja etelässä) ja EU:n ehdokasmaissa TAIEX-verkkotyöpaja disinformaation uusista geopoliittisista seurauksista Länsi-Balkanilla TAIEX Workshop on Challenges and changes to existing mechanisms aimed at sanctioning the spread of disinformation TAIEX Workshop on Challenges and changes to existing mechanisms aimed at sanctioning the spread of disinformation
	Julkaistaan ohjeistusta disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi.	Komissio julkaisi 26. toukokuuta 2021 ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi arvioituaan sääntöjen toimintaa vuonna 2018 tapahtuneesta käyttöönotosta alkaen. Hyödyllisiä linkkejä: Komission tiedonanto (COM(2021) 262 final)
	Kutsutaan käytännesääntöjen allekirjoittajat ja asianmukaiset sidosryhmät koolle ohjeen mukaisesti tehostamaan käytännesääntöjä.	Disinformaatiota koskevat tehostetut käytännesäännöt on allekirjoittanut ja esittänyt 16. kesäkuuta 2022 34 allekirjoittajaa, joihin kuuluu muun muassa suuria verkkoalustoja, verkkomainonta-alan toimijoita, pienempiä tai erikoistuneita alustoja, tutkimus- ja kansalaisjärjestöjä, faktantarkistajia ja disinformaation torjuntaan tarkoitettujen teknisten ratkaisujen tarjoajia. Uusilla käytännesäännöillä pyritään saavuttamaan toukokuussa 2021 esitettyjen komission ohjeiden tavoitteet asettamalla laajempi valikoima sitoumuksia ja toimenpiteitä disinformaation torjumiseksi verkossa. Näitä ovat muun muassa disinformaation rahoituksen tyrehdyttäminen, poliittisen mainonnan avoimuuden varmistaminen, käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja yhteistyön tehostaminen faktantarkistajien kanssa. Lisäksi olisi helpotettava tutkijoiden mahdollisuuksia saada tietoja ja varmistettava alustoilla tarjottavien palvelujen luotettavuus toteuttamalla suojatoimia sellaisia manipuloivia käyttäytymistapoja ja käytäntöjä vastaan, jotka on niiden palveluissa kielletty. Käytännesääntöihin sisältyy luettelo sellaisista manipuloivan käyttäytymisen muodoista, joilla voidaan levittää disinformaatiota, kuten valetilien tai bottiverkkojen luominen, vilpillisten manipuloitujen tietosisältöjen (kuten ”syväväärennösten” ja ”halpaväärennösten”) käyttö sekä sisällön luomisen tai leviämisen voimistamisen vilpillinen koordinointi, kuten yritykset harhauttaa tai manipuloida alustojen algoritmeja (esimerkiksi antamalla harhaanjohtava käsitys sisällön suosiosta). Käytännesääntöjen allekirjoittajat sitoutuvat ottamaan käyttöön, vahvistamaan ja panemaan täytäntöön selkeitä toimintapolitiikkoja, jotka kattavat säännöissä yksilöidyt käyttäytymistavat ja käytännöt. Koska vihamieliset toimijat pyrkivät jatkuvasti käyttämään uusia taktiikoita, tekniikoita ja menettelyjä, luetteloa tarkistetaan määräajoin. Komission yksiköt ja EUH ovat myös tehostaneet yhteistyötä verkkoalustojen kanssa koordinoidakseen toimia suuriin geopoliittisiin kriiseihin liittyvän ulkomaisen tiedonmanipuloinnin, häirinnän ja disinformaation torjumiseksi. Komissio on seurannut käytännesääntöjen puitteissa tiiviisti, miten alustat ovat panneet täytäntöön RT:tä, Sputnikia ja muita tiedotusvälineitä koskevat EU:n pakotteet. Käytännesääntöjen allekirjoittajat kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoja ja koordinoimaan toimiaan tiettyihin kriisitilanteisiin liittyvän disinformaation torjumiseksi pysyvän työryhmän ja sen kriisinhallintaa käsittelevän alaryhmän puitteissa. Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) on perustanut työryhmän, joka seuraa Ukrainan sotaan liittyviä disinformaatiokampanjoita. EDMO:n faktantarkistusverkosto on tehnyt 24. maaliskuuta 2022 alkaen lokakuuhun 2023 mennessä yli 2 500 sotaan liittyvää faktatarkistusta ja laatinut useita asiaan liittyviä tutkimuksia, raportteja ja määräaikaiskatsauksia. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää teknisen tuen välineestä tukea tarvittavien valmiuksien kehittämiseen voidakseen hallita disinformaatiota ja puuttua tehokkaasti ulkomaisiin häirintäkampanjoihin. Hyödyllisiä linkkejä: Disinformaatiota koskevat käytännesäännöt 2022 Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi   Ukrainan sotaa koskevaa disinformaatiota käsittelevä EDMO-työryhmä Teknisen tuen väline (europa.eu)
	Perustetaan pysyvä kehys sääntöjen seurantaa varten.	Disinformaatiota koskeviin vuoden 2022 käytännesääntöihin sisältyy vahvistettu seurantakehys, joka perustuu laadullisiin raportointitekijöihin ja niiden täytäntöönpanon tehokkuutta mittaaviin palvelutasoindikaattoreihin. Käytännesääntöjen allekirjoittajat ovat päättäneet perustaa avoimuuskeskuksen, joka antaa yleisölle selkeän yleiskuvan niiden antamien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi käyttöön otetuista toimintapolitiikoista. Keskuksen tietoja päivitetään säännöllisesti. Käytännesääntöjen allekirjoittajat toimittivat tammikuun 2023 lopussa ensimmäiset perustilaselvityksensä, joissa esitetään alustava tilannekatsaus sitoumusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista sekä ensimmäiset laadulliset ja määrälliset raportit, jotka kattavat ensimmäisen täytäntöönpanokuukauden. Digipalvelusäädöksessä määritellyiksi erittäin suuriksi verkkoalustoiksi nimetyt allekirjoittajat raportoivat käytännesääntöjen nojalla toteuttamistaan toimista puolivuosittain ja muut allekirjoittajat kerran vuodessa. Kaikki tärkeimmät käytännesääntöjen allekirjoittajat (Google, Meta, Microsoft ja TikTok) toimittivat syyskuussa 2023 toisen sarjan raportteja, jotka kattavat koko kuuden kuukauden jakson. Raportointiin sisältyy ensimmäistä kertaa myös alustavien rakenneindikaattoreiden julkaiseminen, jonka avulla saadaan tietoa alustojen palveluissa esiintyvästä disinformaatiosta. Kaikki raportit ovat julkisesti saatavilla helmikuussa 2023 perustetussa avoimuuskeskuksessa. Allekirjoittajat sopivat myös, että yhteistyön jatkamista varten perustetaan pysyvä työryhmä ja useita alaryhmiä, joille määritellään omat toiminta-alat ja tuotokset. Allekirjoittajat tapaavat myös jatkossa säännöllisesti varmistaakseen, että käytännesäännöt pysyvät tarkoituksenmukaisina, muun muassa Ukrainan sotaan liittyvän disinformaation vähentämiseksi. Hyödyllisiä linkkejä: Disinformaatiota koskevat käytännesäännöt 2022 ; https://disinfocode.eu/
	Tuetaan uusia innovatiivisia hankkeita disinformaation torjumiseksi erilaisten EU-ohjelmien kautta, erityisesti osallistamalla kansalaisjärjestöjä ja korkea-asteen oppilaitoksia sekä journalisteja.	EU myöntää vuosittain tukea hankkeille, joilla torjutaan ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää, mukaan lukien disinformaatio ja hybridiuhat, esimerkiksi unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman tai kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman, Erasmus+ -ohjelman sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) kautta. Erasmus+ -ohjelmasta on saatavilla tukea nuorten digitaalisten taitojen ja medialukutaidon kehittämiseen, jotta voidaan parantaa nuorten resilienssiä disinformaatiota, valeuutisia ja propagandaa vastaan. Vuoden 2021 eTwinning-toiminnan teemoja olivat medialukutaito ja disinformaatio, ja lokakuussa 2021 järjestettiin näitä aiheita käsittelevä konferenssi. Lisäksi laadittiin opettajille tarkoitettu disinformaation torjuntavälineistö otsikolla ”spot and fight disinformation” ja toteutettiin lukuisia eTwinning-yhteistyöhankkeita, kuten ”Lie Detectors”, ”Better Internet for Kids” ja ”Anne Frank House”. Komissio käynnisti maaliskuussa 2022 päivitetyn digitaalisten taitojen puitekehyksen (DigComp) 2.2, jossa ehdotetaan yhteistä määritelmää sille, mitä digiosaamisella tarkoitetaan 21 vuosisadalla, sekä viitataan erikseen tarpeeseen suhtautua kriittisesti verkossa olevaan tietoon, disinformaatioon, väärään tietoon ym. Tutkimushankkeita rahoitettiin edelleen myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta. Vuosien 2021–2022 työohjelman puitteissa käynnistettyjen tutkimushankkeiden aiheita ovat disinformaatio pandemian jälkeisessä maailmassa (9 miljoonaa euroa), verkkoyhteisöpalvelujen ja uusien tiedotusvälineiden vaikutus politiikkaan (9 miljoonaa euroa), disinformaation torjunta ja luottamuksen palauttaminen digitaaliseen maailmaan (8 miljoonaa euroa) sekä tekoälyyn perustuvan disinformaation torjuntavälineet media-alan ammattilaisille ja kansalaisille (18 miljoonaa euroa). Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmissa on varattu noin 30 miljoonan euron rahoitus tutkimustyöhön, jossa tarkastellaan ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää sekä tekoälypohjaisia ratkaisuja, jotta varmistetaan että niin media-alan ammattilaisten kuin kansalaistenkin on mahdollista saada moniarvoista ja merkityksellistä tietoa, laadukkaita sisältöjä ja luotettavaa verkkoviestintää. Lisäksi komissio julkaisi lokakuussa 2022 osana digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa opettajille ja opetushenkilökunnalle tarkoitettuja yleisiä ohjeita digitaalisen lukutaidon edistämisestä ja disinformaation torjunnasta koulutuksen avulla. Ohjeet on laadittu koulutusyhteisön, tiedeyhteisön, kansalaisjärjestöjen, lähetystoiminnan harjoittajien ja yksityisen sektorin tuella, ja ne ovat saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. EU on tukenut eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin (EDMO) kehittämistä. EDMO on vuodesta 2020 lähtien rakentanut tällä alalla yhteisön, joka toimii disinformaation jäljittämisen, paljastamisen ja torjunnan eturintamassa. EDMO koostuu keskitetystä digitaalisesta alustasta sekä kansallisista ja alueellisista keskuksista, jotka hyödyntävät paikallisten tietoympäristöjen tuntemustaan disinformaatiokampanjoiden havaitsemisessa, analysoinnissa ja paljastamisessa Euroopassa. EDMO-verkostossa on nyt 14 EDMO-keskusta, ja se kattaa kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota sekä ETA-maista Norjan. EDMO:n ja sen keskusten työ on ollut keskeisessä asemassa Ukrainan sodan ja Venäjän propagandan yhteydessä, sillä sen faktantarkistusten avulla on tunnistettu tuhansia sotaan liittyviä disinformaatiotapauksia ja laadittu raportteja ja tutkimuksia esiin nousevista ja leviävistä narratiiveista. Osana laajempaa disinformaation torjuntaa koskevaa tehtäväänsä EDMO on perustamassa erityistä EU-vaaleja käsittelevää työryhmää, jonka tehtävänä on havaita varhaiset merkit mahdollisesti vaarallisista disinformaatiokampanjoista, jotka voivat levitä ympäri EU:ta, ja koordinoida asiaan liittyviä medialukutaitotoimia. Työryhmä tarjoaa asiantuntemustaan myös EU:n toimielimille Euroopan parlamentin vaalien valmistelun yhteydessä. Komissio tuki myös 15. syyskuuta 2022 julkaistun eurooppalaisten faktantarkistajien lahjomattomuutta koskevan säännöstön 1 kehittämistä. Käytännesääntöjen normit koskevat muun muassa laadukasta tiedon hankintaa, puolueettomuutta ja rahoituksen läpinäkyvyyttä. Faktantarkistusorganisaatioiden on noudatettava näitä normeja, jotta ne voidaan ottaa jäseniksi European Fact-Checking Standards Network -verkostoon (EFCSN), joka on eettisesti ja yleisen edun mukaisesti toimivien riippumattomien faktantarkistusorganisaatioiden verkosto. Hyödyllisiä linkkejä: Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi Ohjeet opettajille ja kasvattajille disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä koulutuksen avulla - Euroopan unionin julkaisutoimisto (europa.eu) European Fact-Checking Standards Network (EFCSN) Hiljattain rahoitetut Horisontti Eurooppa -hankkeet (vuosien 2021 ja 2022 ehdotuspyynnöt) · Välineet tekoälyyn perustuvan disinformaation torjumiseksi sekä media-alan ammattilaisille että kansalaisille · AI-based solutions to ensure pluralistic access to meaningful information, quality content and trustworthy online interaction for media professionals and citizens Horisontti 2020 -puiteohjelman (jo päättyneitä) hankkeita, jotka koskevat valeuutisten paljastamista ja välineiden antamista journalisteille disinformaation ja väärän tiedon torjumiseksi, ovat muun muassa seuraavat: · FANDANGO - FAke News discovery and propagation from big Data ANalysis and artificial intelliGence Operations · WeVerify - WIDER AND ENHANCED VERIFICATION FOR YOU · TRUTHCHECK - Fake News Recognition applying Service-based Cross-Media Analytics · NEWTRAL - First real-time fact-checking tool to fight against the fake news and disinformation · Factmata - A SCORING SYSTEM FOR ONLINE CONTENT · DYNNET - Opinion Dynamics · GoodNews - Fake news detection in social networks using geometric deep learning · AI4Dignity - Collaborative AI Counters Hate Horisontti 2020 -hankkeita, jotka tarjoavat toimia kansalaisyhteiskunnan, mediateollisuuden ja muiden ammattilaisten valmiuksien parantamiseksi, ovat muun muassa seuraavat: · EU-HYBNET – Empowering a Pan-European Network to Counter Hybrid Threats (euhybnet.eu) , network funded by Horizon 2020 ·Horizon Europe: Detecting, analysing and countering foreign information manipulation and interference (europa.eu) (ATHENA, ADAC.io, SAUFEX) and · Developing a better understanding of information suppression by state authorities as an example of foreign information manipulation and interference (europa.eu) (RESONANT, ARM, DE-CONSPIRATOR)
	Lisätään tukea ja rahoitusta aiempaa monipuolisemmille aloitteille, myös kansalaisjärjestöjen aloitteille, medialukutaidon edistämiseksi ja kansalaisten auttamiseksi tunnistamaan disinformaatiota EU:ssa ja muualla.	Luova Eurooppa -ohjelmasta tuetaan medialukutaidon edistämistä pääasiassa monialaisen toimintalinjan puitteissa. Luova Eurooppa -ohjelman medialukutaito-ohjelman tavoitteena on antaa kansalaisille edellytykset ymmärtää ja käyttää tiedotusvälineitä kriittisesti. Tätä varten medialukutaitoa koskevilla toimilla kannustetaan jakamaan tietoa ja vaihtamaan kokemuksia medialukutaitoa koskevista toimintapolitiikoista ja -käytännöistä. Tuen tavoitteena on kehittää innovatiivisia rajatylittäviä medialukutaitoaloitteita ja -yhteisöjä kaikkialla Euroopassa jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa mediaympäristössä ja ottaen huomioon eri ikäryhmien nykyinen kulutuskäyttäytyminen. Samalla uutismedialle tarjotaan tukea alan rakenteellisten ja teknologisten muutosten mukauttamisessa. Komissio käynnisti 19. joulukuuta 2022 eurooppalaista journalismi- ja mediatiedotuslukutaitofestivaalia koskevan 990 500 euron suuruisen ehdotuspyynnön. Tavoitteena on vahvistaa toimittajien, tiedotusvälineiden, myös julkisten tiedotusvälineiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja medialukutaidon ammattilaisten välistä vuoropuhelua, yhteistyötä ja kumppanuutta EU:ssa. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin, mm. toimittajaopiskelijoihin, ja sosiaaliseen mediaan. Medialukutaitoa käsittelevä asiantuntijaryhmä jatkaa keskustelua ja tiedon levittämistä eri puolilla Eurooppaa toteutettavista medialukutaitoa koskevista aloitteista. Ryhmä kokoontuu virallisesti kaksi kertaa vuodessa. Rahoitusta on saatavilla myös Erasmus+ -ohjelmasta (vuonna 2021 rahoitusta myönnettiin 387 hankkeelle, joissa käsitellään medialukutaitoa ja disinformaation torjuntaa) ja Euroopan solidaarisuusjoukoista (46 hanketta medialukutaidon ja disinformaation torjumiseksi sekä 39 hanketta, jotka koskevat digitaalista turvallisuutta vuosina 2021–2022). AKT-maiden kulttuurialaa ja luovia toimialoja tukevalla AKT-EU-kulttuuriohjelmalla (40 miljoonaa euroa) pyritään muun muassa edistämään useita monialaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten visuaalista lukutaitoa ja kulttuurilähtöistä lähestymistapaa koulutukseen. Ohjelmasta tarjotaan porrastettuja apurahoja kentällä ja tuetaan siten nuorille tarkoitettua valistusta ja ohjataan nuoria kriittiseen ajatteluun ja toden ja valheen erottamiseen. Samalla edistetään kansalaisuuteen liittyviä arvoja ja kyseenalaistetaan stereotypioita ja muita syrjinnän muotoja. EU:n ja UNESCOn asiantuntijavälineestä tuetaan myös moniarvoisia tiedotusvälineitä (esim. alkuperäiskansojen esiintymistä Meksikon tiedotusvälineissä ja radiokanavilla). EU:n ja UNESCOn asiantuntijavälineen uusi rahoituskierros on alkuvaiheessa. Kansalaisyhteiskuntaa tukevaan välineeseen ja Media-ohjelmaan sisältyy joukko toimia, joilla pyritään lisäämään medialukutaitoa liittymistä valmistelevan tuen IPA III -välineen edunsaajien keskuudessa (ks. edellä mm. hanke ”Building Trust in Media in South East Europe”). Äskettäin käynnistetty hanke ”Our Media: A civil society action to generate media literacy and activism, counter polarisation and promote dialogue” (1,3 miljoonaa euroa, helmikuu 2023 – tammikuu 2025) edistää media- ja informaatiolukutaidon kehitystä kannustamalla media-alan ammattilaisia ja itsesääntelyelimiä sekä nuoria osallistumaan tiedotusvälineiden vapautta edistävään toimintaan. Eteläisessä naapurustossa Media package for the South on tarjonnut vuodesta 2021 kattavaa tukea (15 miljoonaa euroa, 2022–2026) riippumattomalle media-alalle sen varmistamiseksi, että se pysyy riippumattomana, moniarvoisena ja häiriönsietokykyisenä ja pystyy puolustautumaan nykyisiltä uhkilta ja edistämään kriittistä kansalaislähtöistä ajattelua. Komissio pyrkii edistämään journalismia ja medialukutaitoa koulutus- ja valistustoimien avulla myös alue- ja kaupunkipolitiikassaan. Tähän sisältyy 1) korkea-asteen journalismioppilaitoksille tarkoitettu avoin verkko-opetusmoduuli, jossa keskitytään EU:hun ja sen koheesiopolitiikkaan, 2) paikallis- ja aluetoimittajille tarkoitettu ” EUinmyregion Media Trips ”, jota on tähän mennessä seurannut noin 150 toimittajaa, 3) ohjelma, jossa tarjotaan koulutusta, mentorointia ja käytännön harjoittelua toimittajaopiskelijoille ja nuorille toimittajille (” Youth4Regions ”) sekä 4) EU:n koheesiopolitiikan tiedotustoimiin liittyvä 7 miljoonan euron budjettikohta, josta rahoitetaan 12 kuukauden mittaisia tiedotus- ja viestintätoimia EU:n koheesiopolitiikan kansalaisten elämään tuomasta lisäarvosta. Tähän mennessä yli 150 organisaatiota on saanut avustuksia, joiden avulla ne voivat tavoittaa 25 jäsenvaltiossa miljoonia ihmisiä lehdistön, television ja radion, tapahtumien ja verkkoalustojen kautta. NDICI:n nopean toiminnan pilarista on ohjattu yli 50 miljoonaa euroa kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden tukemiseen eri puolilla maailmaa, mm. Länsi-Balkanilla, itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa, Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Tavoitteena on vahvistaa tietoympäristön ja koko yhteiskuntien kykyä sietää disinformaatiota (muun muassa faktantarkistuskoulutuksen avulla ja tukemalla riippumatonta ja tutkivaa journalismia). Edelleen on käynnissä myös eräs edellisen monivuotisen rahoituskehyksen/vakautta edistävän välineen puitteissa perustettu menestyksekäs aloite. Yhdessä UNESCOn kanssa toteutettavassa Social Media for Peace -hankkeessa keskitytään kansallisiin sidosryhmiin innovatiivisena ratkaisuna sisällön moderointikysymysten ratkaisemiseen kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä sääntelyviranomaisten, alustojen ja kansalaisyhteiskuntien välisen kuilun umpeen kuromiseen.

(1)

   Käytännesäännöt on laadittu hankkeessa, johon osallistui faktantarkistusorganisaatioita yli 30 maasta eri puolilta Eurooppaa. Työhön osallistuneista 45 organisaatiosta 44 hyväksyi käytännesääntöjen lopullisen version.