EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.5.2023
COM(2023) 618 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Maltan vuoden 2023 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Maltan vuoden 2023 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
{SWD(2023) 618 final}
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Maltan vuoden 2023 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Maltan vuoden 2023 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 2 , jolla perustettiin elpymis- ja palautumistukiväline, tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tarjotaan jäsenvaltioille rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen, eli kyse on EU:n rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti tukivälineellä edistetään talouden ja yhteiskunnan elpymistä ja kestävien uudistusten ja investointien toteuttamista. Tarkoituksena on erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän tukeminen sekä jäsenvaltioiden talouksien häiriönsietokyvyn vahvistaminen. Tukiväline auttaa myös vahvistamaan julkista taloutta ja vauhdittamaan kasvua ja työpaikkojen luomista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, parantamaan EU:n alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon jatkamista. Elpymis- ja palautumistukivälineen mukainen enimmäisrahoitusosuus jäsenvaltiota kohti päivitettiin 30 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
(2)Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2022 vuotuisen selvityksen kestävästä kasvusta 2023 3 . Tämä käynnisti vuoden 2023 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Selvityksessä määritetyt painopisteet, jotka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta 2023, rakentuvat kilpailukykyisen kestävyyden neljän ulottuvuuden ympärille. Komissio antoi 22 päivänä marraskuuta 2022 myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella laadittavan vuoden 2023 varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joissa saattaa olla epätasapainoja tai niiden uhka ja joista tarvitaan perusteellinen tarkastelu. Komissio antoi samana päivänä myös lausunnon Maltan vuoden 2023 alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Niin ikään komissio antoi suosituksen euroalueen talouspolitiikkaa koskevaksi neuvoston suositukseksi sekä ehdotuksen vuoden 2023 yhteiseksi työllisyysraportiksi, jossa analysoidaan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa. Neuvosto hyväksyi suosituksen 16 päivänä toukokuuta 2023 ja ehdotuksen 13 päivänä maaliskuuta 2023.
(3)EU:n talouksien häiriönsietokyky on osoittautunut erinomaiseksi, mutta geopoliittisen tilanteen vaikutus on edelleen negatiivinen. Samalla kun EU pysyy vakaasti Ukrainan rinnalla, EU:n talous- ja sosiaalipolitiikassa keskitytään lyhyellä aikavälillä vähentämään energiashokkien negatiivista vaikutusta haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin ja yrityksiin sekä keskipitkällä aikavälillä jatkamaan toimia vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi, kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseksi, makrotalouden vakauden turvaamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Lisäksi keskitytään vahvasti EU:n kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen.
(4)Komissio antoi 1 päivänä helmikuuta 2023 tiedonannon Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle 4 . Tarkoituksena on parantaa EU:n nettonollateollisuuden kilpailukykyä ja tukea nopeaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Suunnitelma täydentää käynnissä olevia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja REPowerEU-suunnitelmaan kuuluvia toimia. Sen tavoitteena on luoda suotuisampi ympäristö, jotta voidaan lisätä EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien hiilineutraalien teknologioiden ja tuotteiden tuotantokapasiteettia EU:ssa sekä varmistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus muun muassa monipuolistamalla hankintoja, hyödyntämällä jäsenvaltioiden geologisia luonnonvaroja asianmukaisesti ja maksimoimalla raaka-aineiden kierrätys. Suunnitelma rakentuu neljän pilarin varaan: ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö, rahoituksen saannin nopeuttaminen, osaamisen parantaminen ja avoin kauppa häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luomiseksi. Komissio antoi lisäksi 16 päivänä maaliskuuta 2023 tiedonannon EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen 5 . Tiedonannon perustana on yhdeksän toisiaan vahvistavaa tekijää, ja tavoitteena on pyrkiä luomaan kasvua edistävä sääntelykehys. Tiedonannossa määritetään politiikan painopisteitä, joilla pyritään aktiivisesti saamaan aikaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kilpailukykyä edistäviä rakenteellisia parannuksia, oikein kohdennettuja investointeja ja sääntelytoimia. Jäljempänä esitettävillä suosituksilla edesautetaan näihin painopisteisiin liittyviä toimia.
(5)Vuonna 2023 talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalainen ohjausjakso kehittyy edelleen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano kaikilta osin on edelleen olennaisen tärkeää politiikan painopistetavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska suunnitelmat kytkeytyvät kaikkiin viime vuosina annettuihin maakohtaisiin suosituksiin tai merkittävään osaan niistä. Vuosien 2019, 2020 ja 2022 maakohtaiset suositukset ovat yhtä lailla tärkeitä tarkistettaessa, päivitettäessä tai muutettaessa elpymis- ja palautumissuunnitelmia asetuksen (EU) 2021/241 14, 18 ja 21 artiklan mukaisesti.
(6)REPowerEU-asetuksella 6 , joka annettiin 27 päivänä helmikuuta 2023, pyritään nopeassa tahdissa poistamaan asteittain EU:n riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Tällä tavoin edistetään energiaturvallisuutta ja EU:n energiahuollon monipuolistamista sekä lisätään samalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, energian varastointikapasiteettia ja energiatehokkuutta. Asetuksessa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus lisätä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa uusi REPowerEU-luku, jotta ne voivat rahoittaa keskeisiä uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat saavuttamaan REPowerEU-tavoitteet. Näillä uudistuksilla ja investoinneilla edistetään myös EU:n nettonollateollisuuden kilpailukyvyn parantamista, kuten tiedonannossa Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle hahmotellaan, ja niiden energiaan liittyvien maakohtaisten suositusten noudattamista, joita jäsenvaltioille on annettu vuonna 2022 ja annetaan tarvittavilta osin myös vuonna 2023. REPowerEU-asetuksessa otetaan käyttöön uusi rahoitustuki, jota ei makseta takaisin. Tuki asetetaan jäsenvaltioiden saataville elpymis- ja palautumissuunnitelmiin kuuluvien uusien energiaan liittyvien uudistusten ja investointien rahoittamiseksi.
(7)Komissio antoi 8 päivänä maaliskuuta 2023 tiedonannon, jossa annetaan finanssipoliittista ohjausta vuodeksi 2024. Tiedonannolla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelua ja sitä kautta vahvistamaan politiikan koordinointia. 7 Komissio muistutti tiedonannossa, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta luovutaan vuoden 2023 lopussa. Vuosiksi 2023 ja 2024 komissio vaati finanssipolitiikkaa, jolla varmistetaan keskipitkän aikavälin velkakestävyys ja lisätään potentiaalista kasvua kestävällä tavalla. Jäsenvaltioita kehotettiin esittämään vuoden 2023 vakaus- ja lähentymisohjelmissaan, miten niiden finanssipoliittisilla suunnitelmilla varmistetaan, että alijäämälle asetettua kolmen prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen noudatetaan ja velkaa vähennetään uskottavasti ja jatkuvasti tai se pidetään maltillisella tasolla keskipitkällä aikavälillä. Komissio kehotti jäsenvaltioita luopumaan asteittain kansallisista finanssipoliittisista toimenpiteistä, joita on otettu käyttöön kotitalouksien ja yritysten suojelemiseksi energian hintashokilta, alkaen vähiten kohdennetuista toimenpiteistä. Se totesi, että jos tukitoimenpiteitä on tarpeen jatkaa energian hintojen uusien nousupaineiden vuoksi, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava toimenpiteensä haavoittuville kotitalouksille ja yrityksille paljon aiempaa paremmin. Komissio ehdotti, että julkista taloutta koskevat suositukset kvantifioitaisiin ja eriytettäisiin ja että ne laadittaisiin nettomääräisten perusmenojen pohjalta, kuten komission tiedonannossa linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 8 ehdotetaan. Komissio suositti, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi edelleen säilytettävä kansallisesti rahoitetut investoinnit ja varmistettava elpymis- ja palautumistukivälineestä käytettävissä olevien ja muiden EU:n varojen tuloksellinen käyttö, ottaen huomioon erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä selviytymiskykyyn liittyvät tavoitteet. Komissio totesi aikovansa ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella ja voimassa olevia säännöksiä noudattaen.
(8)Komissio esitti 26 päivänä huhtikuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksia, joilla EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevat säännöt uudistetaan kattavasti. Ehdotusten keskeisenä tavoitteena on vahvistaa julkisen velan kestävyyttä ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa uudistusten ja investointien avulla. Ehdotuksilla on tarkoitus antaa jäsenvaltioille enemmän valtaa keskipitkän aikavälin suunnitelmiensa laatimisessa ja samalla tiukentaa sääntöjen noudattamisen valvontaa sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissaan antamiaan sitoumuksia. Tavoitteena on saada lainsäädäntötyö päätökseen vuonna 2023.
(9)Malta toimitti 13 päivänä heinäkuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Komissio arvioi asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjä arviointia koskevia suuntaviivoja noudattaen. Neuvosto hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2021 päätöksen Maltan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 9 . Rahoituserien maksamisen ehtona on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehty komission päätös siitä, että Malta on tyydyttävästi saavuttanut neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä asetetut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että edeltävien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole peruuntunut.
(10)Malta toimitti vuoden 2023 kansallisen uudistusohjelmansa 25 päivänä huhtikuuta 2023 ja vakausohjelmansa 3 päivänä toukokuuta 2023 asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ohjelmat on arvioitu yhdessä, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklan mukaisesti vuoden 2023 kansallisessa uudistusohjelmassa otetaan huomioon myös Maltan puolivuosittainen raportointi edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa.
(11)Komissio julkaisi 24 päivänä toukokuuta 2023 Maltaa koskevan vuoden 2023 maaraportin 10 . Siinä arvioidaan Maltan edistymistä neuvoston vuosina 2019–2022 hyväksymien asianomaisten maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja selvitetään, miten Malta on pannut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöön. Tämän analyysin perusteella maaraportissa yksilöidään puutteita sellaisten haasteiden osalta, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelmalla ei vastata lainkaan tai joihin vastataan vain osittain, sekä tuodaan esiin uusia ja kehittymässä olevia haasteita. Maaraportissa arvioitiin myös Maltan edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa, työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n yleistavoitteiden saavuttamisessa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisessä.
(12)Eurostatin vahvistamien tietojen 11 perusteella Maltan julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2021 oli 7,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistui 5,8 prosenttiin vuonna 2022, ja julkinen velka, joka vuoden 2021 lopussa oli 55,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistui vuoden 2022 loppuun mennessä 53,4 prosenttiin. Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2023 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen 12 . Kertomuksessa käsitellään Maltan julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2022 sen julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. Maaliskuun 8 päivänä 2022 antamansa tiedonannon 13 mukaisesti komissio ei ehdottanut uusien liiallisen alijäämän menettelyjen aloittamista keväällä 2023. Sen sijaan komissio totesi aikovansa ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella. Maltan olisi otettava tämä huomioon toteuttaessaan vuoden 2023 talousarviotaan ja laatiessaan alustavaa talousarviosuunnitelmaa vuodeksi 2024.
(13)Julkisen talouden rahoitusasemaan ovat vaikuttaneet finanssipoliittiset toimenpiteet, joita on toteutettu energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Vuonna 2022 verokertymää vähentäviin toimenpiteisiin kuului muun muassa energiankulutuksen välillisten verojen keventäminen ja menoja lisääviin toimenpiteisiin energiantuotannon tukeminen tuontisähkön ja hiilipäästöjen hinnannousun kompensoimiseksi. Komissio arvioi, että näistä toimenpiteistä julkiselle taloudelle vuonna 2022 aiheutuneet nettokustannukset olivat 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden rahoitusasemaan ovat vaikuttaneet myös Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun kustannukset, joiden arvioidaan olleen 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Samaan aikaan covid-19-pandemiaan liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden arvioidut kustannukset laskivat 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022, kun ne vuonna 2021 olivat 3,2 prosenttia.
(14)Neuvosto suositti 18 päivänä kesäkuuta 2021, että Malta 14 varmistaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 edelleen kasvua tukeva, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama sysäys mukaan lukien, ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja.
(15)Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys 15 oli vuonna 2022 neuvoston suosituksen mukaisesti pitkälti neutraali eli –0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Malta jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot olivat 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (1,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista rahoitettavien menojen supistuminen vuonna 2022 johtui muiden EU:n varojen alhaisemmasta käyttöasteesta. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä 16 . Näin ollen Malta ei jatkanut kansallisesti rahoitettuja investointeja, mikä ei ole neuvoston suosituksen mukaista. Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä 0,9 prosenttiyksikön vaikutus. Tässä huomattavassa elvyttävässä vaikutuksessa oli mukana energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavien finanssipoliittisten toimenpiteiden lisävaikutus (ylimääräiset nettokustannukset julkiselle taloudelle 1,9 % suhteessa BKT:hen) sekä kustannukset, joita aiheutuu tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näin ollen Malta on pitänyt kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvun riittävästi kurissa.
(16)Vakausohjelmaan sisältyvien julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2023 ja sen jälkeen realistinen. Hallitus ennustaa reaalisen BKT:n kasvavan 4,1 prosenttia vuonna 2023 ja 4,5 prosenttia vuonna 2024. Komission kevään 2023 talousennusteessa puolestaan reaalinen BKT:n kasvu on heikompaa, 3,9 prosenttia vuonna 2023 ja 4,1 prosenttia vuonna 2024, mikä johtuu pääasiassa nettoviennin alhaisemmasta vaikutuksesta kasvuun.
(17)Vuoden 2023 vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu 5,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Supistuminen vuonna 2023 johtuu pääasiassa muiden tulojen kasvusta, mukaan lukien sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen tuotto, ja maksettavien tukien supistuminen muun muassa kansallisen lentoyhtiön rakenneuudistuskustannusten odotetusta asteittaisesta lopettamisesta johtuen, kompensoituu osittain välituotekäytön ja kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kasvun kautta. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka, joka oli vuoden 2022 lopussa 53,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvaa vuoden 2023 loppuun mennessä 54,5 prosenttiin. Komission kevään 2023 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2023 on 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä vastaa vakausohjelmassa ennakoitua alijäämää. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa on komission kevään 2023 talousennusteessa vastaava, 54,8 prosenttia.
(18)Finanssipoliittisten toimenpiteiden, joita on toteutettu energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi, odotetaan edelleen vaikuttavan julkisen talouden rahoitusasemaan vuonna 2023. Kyse on toimenpiteistä, joita on jatkettu vuodelta 2022, erityisesti energiankulutuksen välillisten verojen kevennyksistä ja energiantuotannon tuista, joilla kompensoidaan tuontisähkön ja hiilipäästöjen hinnannousua. Tukitoimenpiteiden nettokustannukset julkiselle taloudelle vuonna 2023 ovat komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen 17 . Vuoden 2023 toimenpiteet eivät vaikuta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille tai yrityksille kohdennetuilta eikä niillä täysin säilytetä energian kysynnän vähentämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen kannustavaa hintasignaalia. Näin ollen kohdennettujen tukitoimenpiteiden määrä, joka on otettava huomioon arvioitaessa vuoden 2023 suosituksen noudattamista, on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (vuonna 2022 0,1 % suhteessa BKT:hen). Odotettavissa on, että vuoden 2023 julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttaa edullisesti myös covid-19-pandemiaan liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden asteittainen poistaminen, jonka vaikutus on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen.
(19)Neuvosto suositti 18 12 päivänä heinäkuuta 2022 Maltalle, että se toteuttaisi toimia, joilla varmistetaan vuonna 2023, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvu on linjassa kaiken kaikkiaan neutraalin finanssipolitiikan virityksen 19 kanssa, kun otetaan huomioon jatkettu väliaikainen ja kohdennettu tuki energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta pakeneville ihmisille. Maltan olisi oltava valmiina mukauttamaan juoksevia menoja tilanteen muuttuessa. Maltalle suositettiin myös, että se lisäisi julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen, ottaen huomioon REPowerEU-aloite, muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin varojen avulla.
(20)Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan kiristävä (+0,4 % suhteessa BKT:hen) tilanteessa, jossa inflaatio on korkea. Vuonna 2022 finanssipolitiikan viritys on ollut pitkälti neutraali (–0,2 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 kiristävä vaikutus, joka on 0,8 prosenttiyksikköä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on neuvoston suosituksen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot ovat 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla on finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä. 20 Näin ollen Malta aikoo rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, mutta sen ei ennakoida jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja. Malta suunnittelee rahoittavansa julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen, erityisesti yksityisten ja julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden ja koulujen, perusparantamiseen, liikennesektorin sähköistämiseen sekä julkishallinnon ja yksityisen sektorin digitalisaatioon liittyviin hankkeisiin, jotka rahoitetaan osittain elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista.
(21)Vuonna 2024 julkisen talouden alijäämä supistuu vakausohjelman mukaan 4,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2024 supistuminen johtuu pääasiassa tukien vähentämisestä, mukaan lukien kansallisen lentoyhtiön varhaiseläkejärjestelmien asteittainen lakkauttaminen, ja palkkamenojen ja välituotekäyttömenojen hallitusta kasvusta, jota korkomenojen kasvu osittain kompensoi. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka kasvaa vuoden 2024 loppuun mennessä 55,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on ennusteen koontipäivänä tiedossa olevien politiikkatoimien perusteella komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 4,5 prosenttia vuonna 2024. Tämä vastaa vakausohjelmassa ennakoitua alijäämää. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuoden 2024 lopussa on komission kevään 2023 talousennusteessa vastaava, 56,1 prosenttia.
(22)Vakausohjelman mukaan joistakin energiatukitoimenpiteistä luovutaan asteittain vuonna 2024. Komissio arvioi tällä hetkellä, että energiatukitoimenpiteiden nettokustannukset ovat 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä perustuu oletukseen, jonka mukaan energian hinnat eivät nouse uudelleen. Useimmat energiatukitoimenpiteistä, joiden on tällä hetkellä määrä pysyä voimassa vuonna 2024, eivät vaikuta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille tai yrityksille kohdennetuilta. Niillä ei täysin säilytetä energian kysynnän vähentämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen kannustavaa hintasignaalia.
(23)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 kehotetaan parantamaan rakenteellista rahoitusasemaa vuosittain keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi käyttäen viitearvona 0,5:tä prosenttia suhteessa BKT:hen. 21 Kun otetaan huomioon julkisen talouden kestävyyteen liittyvät näkökohdat 22 ja tarve supistaa alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, rakenteellista rahoitusasemaa olisi asianmukaista parantaa vähintään 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Jotta tällainen parannus voidaan varmistaa, kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvu ei saisi vuonna 2024 olla enempää kuin 5,9 prosenttia, kuten nyt suositellaan.
Samaan aikaan olisi energiamarkkinoiden kehityksestä riippuen asteittain luovuttava jäljellä olevista energiatukitoimenpiteistä (komission tämänhetkisen arvion mukaan 1,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023) alkaen vähiten kohdennetuista toimenpiteistä, ja saatavat säästöt olisi käytettävä julkisen talouden alijäämän supistamiseen. Komission arvion mukaan tämä johtaisi siihen, että nettomääräiset perusmenot kasvaisivat vähemmän kuin vuodelle 2024 on suositeltu.
(24)Olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana, kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot kasvavat komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 3,3 prosenttia vuonna 2024. Tämä alittaa suositellun kasvuvauhdin. Komission ennusteessa ennakoitu sopeutus on pienempi kuin kaikista energiatukitoimenpiteistä asteittain luopumisesta aiheutuvat säästöt, mikä johtuu suurelta osin siitä, että suurin osa toimenpiteistä pysyy voimassa.
(25)Vakausohjelman mukaan julkiset investoinnit supistuvat vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 3,8 prosentista 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Investointien supistuminen johtuu kansallisesti rahoitettavien investointien ja muista EU:n varoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavien investointien vähenemisestä. Vakausohjelmassa mainitaan uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan edistävän julkisen talouden kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Näihin sisältyy muun muassa korkean lisäarvon investointeja ja rakenneuudistuksia, jotka liittyvät vihreään, digitaaliseen ja energiasiirtymään, terveydenhuolto ja julkishallinto mukaan lukien, jotka ovat myös osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
(26)Vakausohjelmassa esitetään julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysura vuoteen 2026 saakka. Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja 2,9 prosenttiin vuonna 2026. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan näin ollen olevan alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2026. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka kasvaa siten, että se on vuoden 2024 lopussa 55,7 prosenttia ja vuoden 2026 lopussa 56,1 prosenttia suhteessa BKT:hen.
(27)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti laajan joukon toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2026 mennessä. Maltan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano on käynnissä. Malta toimitti 8 päivänä maaliskuuta 2023 yhden maksupyynnön, joka vastaa 19:ää suunnitelman välitavoitetta ja tavoitetta ja jonka perusteella yhteenlasketut maksatusasteet ovat 52,3 miljoonaa euroa (avustuksina). Malta toimitti 26 päivänä huhtikuuta 2023 suunnitelmaansa muutoksen yhdessä REPowerEU-luvun kanssa. Ehdotetun REPowerEU-luvun odotetaan käsittelevän energiahuoltoon ja energian toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita sekä nopeuttavan siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi Malta ehdottaa joitakin muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan pienentyneiden kokonaismäärärahojen vuoksi ja objektiivisiin olosuhteisiin mukautumiseksi. Komissio arvioi parhaillaan näitä muutoksia, ja kun ne on hyväksytty, ne on hyväksyttävä neuvostossa. Uuden REPowerEU-luvun nopea sisällyttäminen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan antaa mahdollisuuden rahoittaa lisäuudistuksia ja -investointeja, jotka tukevat Maltan strategisia tavoitteita energian ja vihreän siirtymän osalta. Paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien järjestelmällinen ja tosiasiallinen osallistuminen on edelleen tärkeää, jotta elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sitä laajemman muun talous- ja työllisyyspolitiikan täytäntöönpano onnistuu ja jotta voidaan varmistaa laaja sitoutuminen politiikan yleiseen linjaan.
(28)Komissio hyväksyi kaikki Maltan koheesiopolitiikan ohjelma-asiakirjat vuonna 2022. Koheesiopolitiikan ohjelmien nopea täytäntöönpano, joka täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, REPowerEU-luku mukaan lukien, ja luo sen kanssa synergiaa, on keskeinen tekijä vihreän ja digitaalisen siirtymän aikaansaamisen, taloudellisen ja sosiaalisen häiriönsietokyvyn parantamisen sekä Maltan alueiden tasapainoisen kehittymisen kannalta.
(29)Niiden taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden lisäksi, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelmalla vastataan, Maltalla on useita haasteita, jotka liittyvät aggressiivista verosuunnittelua helpottaviin piirteisiin verojärjestelmässä, energiapolitiikkaan ja vihreään siirtymään.
(30)Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on edelleen keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kun otetaan huomioon aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään EU:n lainsäädäntöä. Malta on toteuttanut toimia puuttuakseen aggressiivisen verosuunnittelun käytäntöihin panemalla täytäntöön aiemmin sovittuja kansainvälisiä ja eurooppalaisia aloitteita. Malta sitoutuu lisäksi puuttumaan asiaan elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan. Sitoumukset siirtohinnoittelusääntöjen käyttöönottoon ja lähtevistä ja saapuvista (eli unionissa ja kolmansissa maissa asuvien henkilöiden välisistä) maksuista riippumattoman tutkimuksen teettämiseen sekä kyseisen tutkimuksen tulosten mukaisesti asetettava lainsäädäntö ovat oikeansuuntaisia toimia. Ennen kuin Malta ottaa käyttöön lähdeveron koroille, rojalteille ja osingoille, joita Maltaan sijoittautuneet yritykset maksavat verovapaille tai alhaisen veroasteen lainkäyttöalueille (joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan mitä tahansa lainkäyttöalueita, joiden lakisääteinen yhtiöveroaste alittaa EU:n matalimman lakisääteisen veroasteen, joka on 9 %), tai muita vastaavia suojatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yritykset eivät voi siirtää voittojaan ilman verotusta kolmansiin maihin, riski näiden tulojen kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen on kuitenkin edelleen korkea. Lisäksi Maltasta johdettujen, muualla kotipaikkaansa pitävien yritysten kohtelu aiheuttaa edelleen kaksinkertaisen verottamatta jäämisen riskin sekä yritysten että yksityishenkilöiden osalta. Asia voidaan ratkaista vain osittain noudattamalla EU:n vähimmäisverodirektiiviä, jota sovelletaan suuryrityksiin vasta, kun Malta on pannut sen täytäntöön
(31)Fossiilisten polttoaineiden asema Maltan taloudessa on edelleen merkittävä, minkä vuoksi Malta on erittäin riippuvainen energian tuonnista ja alttiina maailmanlaajuiselle hintakehitykselle, vaikka maa ei tuokaan öljyä tai kaasua suoraan Venäjältä. Vuonna 2021 suurin osa Maltan sähköntuotannosta perustui fossiilisiin polttoaineisiin ja uusiutuvien energialähteiden osuus oli vain 11,9 prosenttia. Maltalla on huomattavaa merituulivoima- ja aurinkoenergiapotentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä. Hallituksen sitoutuminen merienergiateknologioiden käyttöönottoon tulevaisuudessa ja EU:n merienergiatavoitteita koskevan ei-sitovan osuutensa ilmoittamiseen on myönteinen politiikan muutos, mutta konkreettisia hankkeita ei ole vielä yksilöity. Sähköverkon kapasiteetti ja joustavuus muodostavat pullonkaulan uusiutuvien energialähteiden integroinnille ja sähkönjakelun tehokkuuden, luotettavuuden ja varmuuden parantamiselle. Tämä edellyttää investointeja verkon nykyaikaistamiseen, myös Maltan REPowerEU-avustusbudjetista. Malta parantaa energiahuoltonsa toimitusvarmuutta rakentamalla toisen siirtoyhteyden Italian kanssa.
(32)Maltan osuus EU:n energiatehokkuustavoitteista vuodeksi 2030 on alhainen, ja asuinrakennusten energiankulutus kasvaa yhä. Malta voisi lisätä energiatehokkuustoimia ja vähentää energian kysyntää edistämällä aurinkopaneelien asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, varmistamalla soveltuvien aurinkoenergialaitosten käyttöönoton kaikissa uusissa julkisissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2, sekä poistamalla oikeudellisia esteitä ja tarjoamalla taloudellisia lisäkannustimia talonomistajille. Digitaaliteknologian käyttö, kuten energiankulutuksen seuranta ja säätely sovellusten avulla, voisi auttaa parantamaan energiatehokkuutta. Rakennusalaa koskevan uuden kansallisen sääntelykehyksen tehokas täytäntöönpano parantaisi rakennusten laatua (energiatehokkuus mukaan lukien) ja rakennusprosessin turvallisuutta. Maakaasun kulutus on lisääntynyt Maltassa 12,7 prosenttia elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana, kun sitä verrataan keskimääräiseen kaasunkulutukseen samalla ajanjaksolla edeltävien viiden vuoden aikana. Tämä on päinvastainen suuntaus kuin 15 prosentin vähennystavoite. Maltaa kannustetaan tehostamaan toimia kaasun kysynnän vähentämiseksi tilapäisesti 31 päivään maaliskuuta 2024 saakka sille myönnetystä poikkeuksesta huolimatta. 23
(33)Lisäksi Malta on edelleen riippuvainen yksityisautoilusta, ja tieliikenteen päästöt kasvavat yhä. Tieliikenne on Maltan suurin päästökauppajärjestelmän piiriin kuulumattomien kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Päästöttömien ajoneuvojen osuus on selvästi EU:n keskiarvoa alhaisempi ja kasvaa erittäin hitaasti. Päästöjen ja liikenneruuhkien vähentäminen edellyttäisi, että Malta kehittäisi julkista liikennejärjestelmää (täsmällisyys, matka-aikojen lyhentäminen), ottaisi käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä (liikennevirtojen ja turvallisuuden parantaminen, liikennesääntöjen noudattamisen valvonta) ja investoisi ympäristöystävällisen liikenteen infrastruktuuriin vaihtoehtona yksityisautoilulle (esimerkiksi turvalliset, erilliset ja toisiinsa yhteydessä olevat jalkakäytävät sekä pyörä- ja sähköpotkulautareitit).
(34)Vihreän siirtymän kannalta keskeisten alojen ja ammattien työvoimapula ja osaamisvaje, muun muassa valmistusteollisuudessa sekä nettonollateknologioiden käyttöönotossa ja ylläpidossa, aiheuttavat pullonkauloja nettonollatalouteen siirtymisessä. Korkealaatuiset koulutusjärjestelmät, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin, sekä kohdennetut täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteet ovat avainasemassa osaamisvajeen vähentämisessä ja työmarkkinoille pääsyn ja työvoiman uudelleenkohdentamisen edistämisessä. Hyödynnettävissä olevan työvoiman saamiseksi käyttöön näiden toimenpiteiden on oltava erityisesti sellaisten henkilöiden, alojen ja alueiden ulottuvilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten. Vuonna 2022 Maltassa raportoitiin työvoimapulasta kuudessa ammatissa, joissa tarvitaan vihreän siirtymän edellyttämää erityisosaamista tai -asiantuntemusta. Näitä olivat muun muassa valmistusteollisuus ja rakennusala.
(35)Neuvosto on tutkinut vuoden 2023 vakausohjelman komission tekemän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 24 ilmenee jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.
(36)Koska euroalueen jäsenvaltioiden taloudet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja koska ne myötävaikuttavat yhdessä talous- ja rahaliiton toimintaan, neuvosto on suosittanut, että euroalueen jäsenvaltiot ryhtyvät – myös elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta – toimiin, joiden avulla ne i) säilyttävät velkakestävyyden ja pidättäytyvät laaja-alaisesta kokonaiskysynnän tukemisesta vuonna 2023, kohdentavat korkeiden energian hintojen vaikutuksen lieventämiseksi toteutettavat finanssipoliittiset toimenpiteet paremmin ja selvittävät asianmukaisia tapoja lopettaa tuki energian hintapaineiden vähentyessä, ii) pitävät julkisten investointien määrän suurena ja edistävät yksityisiä investointeja, joilla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää, iii) tukevat palkkakehitystä, joka lieventää ostovoiman heikkenemistä, rajoittaen samalla kerrannaisvaikutuksia inflaatioon, parantavat edelleen aktiivista työvoimapolitiikkaa ja korjaavat osaamisvajeita, iv) parantavat liiketoimintaympäristöä ja varmistavat, että yrityksille annettava energiatuki on kustannustehokasta, väliaikaista ja suunnattu elinkelpoisille yrityksille ja että sillä ylläpidetään kannustimia vihreään siirtymään ja v) säilyttävät makrotalouden vakauden ja seuraavat riskejä sekä jatkavat samalla työtä pankkiunionin viimeistelemiseksi. Maltan osalta suosituksilla 1, 2, 3 ja 4 myötävaikutetaan ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen euroalueelle annetun suosituksen täytäntöönpanoon,
SUOSITTAA, että Malta toteuttaa vuosina 2023 ja 2024 toimia, joilla se
1.purkaa voimassa olevat energiatukitoimenpiteet vuoden 2023 loppuun mennessä ja käyttää saatavat säästöt julkisen talouden alijäämän supistamiseen; jos energian hintojen uusi kallistuminen edellyttää tukitoimenpiteitä, varmistaa, että toimenpiteet kohdennetaan haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja yritysten suojelemiseen, että julkisella taloudella on toimenpiteisiin varaa ja että kannustimet energiansäästöön säilyvät;
varmistaa finanssipolitiikan maltillisuuden erityisesti rajoittamalla kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen nimelliskasvun vuonna 2024 enintään 5,9 prosenttiin;
jatkaa kansallisesti rahoitettuja julkisia investointeja ja varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten ja muiden EU:n varojen tuloksellisen käytön erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi;
vuoden 2024 jälkeen noudattaa edelleen asteittaiseen ja kestävään vakauttamiseen tähtäävää julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiaa yhdistettynä investointeihin ja uudistuksiin, joilla edistetään voimakkaampaa kestävää kasvua, jotta saavutetaan maltillinen julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema;
2.jatkaa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa vakaata täytäntöönpanoa ja viimeistelee ripeästi lisäyksen, REPowerEU-luku mukaan lukien, jotta sen täytäntöönpano voidaan aloittaa nopeasti; jatkaa koheesiopolitiikan ohjelmien nopeaa täytäntöönpanoa, joka täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja luo sen kanssa synergiaa;
3.puuttuu tehokkaasti verojärjestelmän piirteisiin, jotka saattavat helpottaa yksityishenkilöiden ja monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua, muun muassa varmistamalla, että ulkomaille maksettavia korkoja, rojalteja ja osinkoja verotetaan riittävästi, ja muuttaa muualla kotipaikkaansa pitäviin yrityksiin sovellettavia sääntöjä;
4.vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden, merituulivoima ja aurinkoenergia mukaan lukien, käyttöönottoa sekä parantamalla ja laajentamalla sähköverkkojärjestelmän kapasiteettia, siirto, jakelu ja akkuvarastointi mukaan lukien; vähentää energian kysyntää parantamalla energiatehokkuutta erityisesti asuinrakennuksissa; vähentää tieliikenteen päästöjä puuttumalla liikenteen ruuhkautumiseen julkisen liikenteen palvelujen laatua parantamalla, älykkäillä liikennejärjestelmillä ja investoimalla ympäristöystävällisen liikenteen infrastruktuuriin; lisää panostusta politiikkatoimiin, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen tuottaminen ja hankkiminen.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja