EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.7.2023

COM(2023) 461 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

komission täytäntöönpanopäätöksen C(2022)9700 12 artiklan mukainen puolivuotiskertomus lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien toteuttamisesta





1. tammikuuta 2023 – 30. kesäkuuta 2023

Sisällysluettelo

1.Johdanto

2.Lainanottotoimien toteuttaminen vuoden 2023 alkupuoliskolla

3.Varainhankintakustannukset ja likviditeettisaldot

4.Muut välitavoitteet vuoden 2023 alkupuoliskolla

5.Toimet EU:n joukkolainojen ekosysteemin kehittämiseksi edelleen

6.Liikkeeseenlaskunäkymät vuoden 2023 jälkipuoliskolla

7.Päätelmät

Liite: EU:n rahoitusstrategia – Tavoitteet, keinot ja täytäntöönpanon indikaattorit

1.Johdanto

Komissio on ottanut lainaa Euroopan unionin puolesta yli 40 vuoden ajan. Kolmen viime vuoden aikana EU:n läsnäolo Euroopan pääomamarkkinoilla ja niiden käyttö ovat muuttuneet perusteellisesti unionin toteuttaessa suuria ohjelmia, kuten SURE-välinettä 1 , NextGenerationEU-välinettä ja makrotaloudellista rahoitusapua (MFA+) Ukrainalle. EU:lla on liikkeeseen laskemiaan joukkovelkakirjoja liikkeessä tällä hetkellä hieman yli 400 miljardin euron arvosta, joista noin 370 miljardia euroa on laskettu liikkeeseen vuodesta 2020 lähtien.

Komissio tarvitsi täysin uudet suuntaviivat voidakseen menestyksekkäästi rahoittaa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuja tässä mittakaavassa. NextGenerationEU-välinettä perustettaessa se laati monipuolisen varainhankintastrategian, jota euroalueen suurimmat valtionlainan liikkeeseenlaskijat toteuttavat. Näiden liikkeeseenlaskijoiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti monipuolisessa varainhankintastrategiassa käytetään erilaisia rahoitusvälineitä (EU:n joukkolainat ja EU:n velkasitoumukset) ja rahoitustekniikoita (syndikaatioita ja huutokauppoja) pitkän ja lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kattamiseksi.

Monipuolisen varainhankintastrategian soveltamisalaa laajennettiin joulukuussa 2022, jotta komissio voisi laajentaa tämän joustavamman ja kustannustehokkaamman velanhoitostrategian hyödyt koskemaan myös Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välinettä ja muita mahdollisia tulevia lainanotto- ja lainananto-ohjelmia. Näin luotiin yhtenäinen varainhankintamalli kaikille EU:n lainanotto- ja lainananto-ohjelmille. Tässä yhtenäisessä rahoitusmallissa komissio toteuttaa liikkeeseenlaskut ”EU:n joukkolainojen” nimellä sen sijaan, että se toteuttaisi erikseen nimettyjä liikkeeseenlaskuja toimintalinjoittain, kuten se teki ennen.

Tässä puolivuotiskertomuksessa, joka on laadittu komission täytäntöönpanopäätöksen C(2022)9700 12 artiklan mukaisesti, tarkastellaan yhtenäisen rahoitusmallin täytäntöönpanon kuutta ensimmäistä kuukautta. Siinä ei arvioida, miten tuotot on käytetty (tämä koskee myös vihreitä menoja), koska niitä käsitellään kutakin välinettä koskevien asetusten mukaisissa erillisissä kertomuksissa. Siinä tarkastellaan myös toimia, joita komissio toteuttaa EU:n joukkolainojen ekosysteemin kehittämiseksi edelleen. Tavoitteena on lisätä EU:n joukkolainojen likviditeettiä ja helpottaa markkinakohtelua, joka heijastaa EU:n liikkeeseenlaskumääriä ja vahvaa luottoasemaa. Lisäksi siinä tarkastellaan EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskunäkymiä vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Tämän kertomuksen liitteessä esitetään myös yleinen velanhoitostrategia, joka ohjaa komission yhtenäisen rahoitusmallin täytäntöönpanoa. Komissio laati sen vastauksena Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, jossa kehotettiin laatimaan tällainen strategia ja määrittelemään indikaattorit, joita voidaan käyttää sen täytäntöönpanon seurannassa. Strategian tavoitteet ja keinot sekä indikaattorit, joita komissio aikoo käyttää strategian täytäntöönpanon seurannassa, esitetään liitteessä.

Puolivuotiskertomus on osa säännöllistä tiedonkulkua parlamentille ja neuvostolle, ja se tarjoaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta EU:n velanhoitotoimien täytäntöönpanossa. Koska monipuolisesta varainhankintastrategiasta on tullut keskeinen lähestymistapa EU:n lainanotto- ja lainanantotoimissa varainhoitoasetuksessa, tätä kertomusta ja kaikkea tulevaa raportointia valmistellaan varainhoitoasetuksen 220 a artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa edellytetään säännöllistä ja kattavaa raportointia kaikista EU:n lainanotto- ja velanhoitostrategian näkökohdista.

2.Lainanottotoimien toteuttaminen vuoden 2023 alkupuoliskolla

Vuoden 2023 alkupuoliskolla komissio pyrki edelleen tavoitteeseensa kerätä varoja markkinoilta vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla soveltamalla yhtenäistä rahoitusmalliaan. Näin tehdessään komissio pystyi markkinoiden epävakaudesta huolimatta täyttämään kaikki NextGenerationEU-välineen ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välineen mukaiset maksusitoumuksensa ajoissa. Samaan aikaan liikkeeseenlaskumäärät ja maturiteetit pysyivät ennalta asetettujen parametrien rajoissa, ja rahoitusehdot olivat linjassa EU:n kokoon ja suotuisaan luottoluokitukseen nähden. Seuraavissa jaksoissa esitellään joitakin komission vuoden 2023 alkupuoliskolla toteuttamien lainanotto- ja lainanantotoimien keskeisiä osatekijöitä. Lisätietoja komission rahoitusstrategian täytäntöönpanosta kyseisenä ajanjaksona on liitteessä.

Rahoitussuunnitelman toteuttaminen vuoden 2023 alkupuoliskolla

Komissio esitti joulukuussa 2022 rahoitussuunnitelmansa tammikuun ja kesäkuun 2023 lopun väliseksi ajaksi. Tämä oli ensimmäinen varainhankintasuunnitelma, joka kattoi NextGenerationEU-välineen lisäksi myös muut lainanotto- ja lainananto-ohjelmat, erityisesti Ukrainalle suunnatun makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑ohjelman.

Vuoden 2023 alkupuoliskolla komissio ilmoitti enimmillään 80 miljardin euron pitkäaikaisista rahoitustoimista ja laski loppujen lopuksi liikkeeseen 78 miljardin euron arvosta EU:n joukkolainoja, joiden keskimääräinen maturiteetti on noin 14 vuotta. Komissio käytti syndikaatioiden (60 %) ja huutokauppojen (40 %) yhdistelmää. Nämä 15 transaktiota jakautuivat koko kuuden kuukauden ajalle, jotta voitiin varmistaa säännöllinen läsnäolo markkinoilla. Vuoden 2023 alkupuoliskolla (H1 2023) toteutettiin enemmän transaktioita kuin vuoden 2022 jälkipuoliskolla, mikä johtuu H1 2023:n korkeammasta rahoitustavoitteesta (enimmillään 80 miljardia euroa H1 2023 ja 50 miljardia euroa H2 2022). Vuoden 2023 alkupuoliskon haastavien ja epävakaiden markkinaolosuhteiden vuoksi myös transaktioiden keskimääräinen koko oli pienempi.

Vuoden 2023 ensimmäisten kuuden kuukauden transaktiot ovat nostaneet EU:n joukkolainojen liikkeessä olevan määrän hiukan yli 400 miljardiin euroon, josta yli 44 miljardia euroa hankittiin laskemalla liikkeeseen NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja. Vuoden 2023 alkupuoliskolla komissio hankki 7,732 miljardia euroa hyödyntämällä kahta nykyistä vihreää joukkolainaa. Nämä kaksi transaktiota kasvattivat kyseisten kahden joukkolainan liikkeessä olevaa määrää ja auttoivat näin luomaan erittäin likvidin NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen käyrän maailman suurimmaksi tarkoitetussa vihreiden joukkolainojen ohjelmassa.

Komissio julkaisi vuoden 2023 alkupuoliskolla myös EU:n kolmen ja kuuden kuukauden velkasitoumuksia kahden kuukauden välein järjestettävissä huutokaupoissa lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden täyttämiseksi. Liikkeessä olevien EU:n velkasitoumusten määrä oli kesäkuun 2023 lopussa 18,7 miljardia euroa. Kahdessatoista huutokaupassa laskettiin liikkeeseen 24 EU:n velkasitoumusta, joista kukin oli kooltaan keskimäärin noin miljardi euroa.

Suoritetut maksut

Näiden toimien ansiosta EU on pystynyt jatkamaan jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien sujuvaa rahoittamista maksamalla varat oikea-aikaisesti. Komissio suoritti kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset maksut jäsenvaltioille niiden erääntyessä keskimäärin kuuden työpäivän kuluessa maksun hyväksymisestä. Viivästyksiä ei tapahtunut.

Vuoden 2023 alkupuoliskolla komissio maksoi jäsenvaltioille 14,7 miljardia euroa elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tästä 12,7 miljardia euroa oli tukea, jota ei makseta takaisin, ja 2,0 miljardia euroa lainoja. Lisäksi komissio siirsi vuoden 2023 alkupuoliskolla EU:n talousarvioon 6,9 miljardia euroa sellaisten ohjelmien rahoittamiseen kuin Horisontti Eurooppa, InvestEU-rahasto, ReactEU, EU:n pelastuspalvelumekanismi (RescEU), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Sen jälkeen kun NextGenerationEU-väline käynnistyi kesällä 2021, komissio on asettanut käyttöön 184,2 miljardia euroa: 153,4 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin, ja lainoja jäsenvaltioille (106,3 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin, ja 47,1 miljardia euroa lainoja) elpymis- ja palautumistukivälineestä ja 30,9 miljardia euroa muihin NextGenerationEU-välineestä rahoitettaviin meno-ohjelmiin.

Näiden NextGenerationEU-välineen maksujen lisäksi komissio maksoi vuoden 2023 alkupuoliskolla Ukrainalle 9 miljardia euroa makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑ohjelmasta. Se rahoitettiin laskemalla liikkeeseen joukkolainoja yhtenäisen rahoitusmallin mukaisesti. Komissio maksoi vuoden 2023 alkupuoliskolla NextGenerationEU-välineeseen ja Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus välineeseen yhteensä noin 30 miljardia euroa. NextGenerationEU-välineen maksuvauhtiin on vaikuttanut se, että jäsenvaltiot tarkistavat parhaillaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan. Oikeudellisen kehyksen mukaan jäsenvaltioiden on elokuuhun 2023 saakka aikaa pyytää lisälainoja, ja komission on tehtävä maksusitoumus lopuista 30 prosentista tuesta, jota ei makseta takaisin, ja lisälainoista vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla on otettava huomioon myös uudet REPowerEU-painopisteet ja niihin liittyvät lisäresurssit. Sen vuoksi kaikki jäsenvaltiot keskittävät toimensa suunnitelmiensa tarkistamiseen näiden lakisääteisten määräaikojen ja uusien painopisteiden noudattamiseksi.

Sijoittajakysyntä ja jälkimarkkinoiden likviditeetti

Tarkastelujakson aikana havaitusta korkojen heilahtelusta huolimatta transaktioilla oli edelleen vahva tuki markkinoilla, ja syndikoidut transaktiot olivat vuoden 2023 alkupuoliskolla 6–15-kertaisesti ylimerkittyjä. EU hyötyy tasapainoisesta ja hajautetusta sijoittajapohjasta, jossa erityyppiset sijoittajat kaikkialta maailmasta ovat hyvin edustettuina. 2

Tämä vahva tuki näkyy siinä, että sijoittajien vaatimat liikkeeseenlaskupreemiot 3 ovat jatkuvasti pieniä EU:n laskiessa joukkovelkakirjoja liikkeeseen syndikaatiolla. Liikkeeseenlaskupreemiot olivat hieman alhaisemmat kuin vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Tämän vuoden alkupuoliskon rahoitustoimissa uusien liikkeeseenlaskujen keskimääräinen preemio oli hieman alle 2 peruspistettä, alhaisin noin 1 peruspiste ja korkein noin 3 peruspistettä. Liikkeeseenlaskupreemioiden melko alhainen taso kuvastaa sitä, että EU oli koko tämän ajanjakson ajan edelleen säännöllinen ja ennustettavissa oleva liikkeeseenlaskija. Tämän ohella sijoittajien kysynnän jatkuminen vahvana on osoitus markkinoiden luottamuksesta, mikä osaltaan varmistaa, että EU voi laskea joukkolainojaan jatkossakin liikkeeseen tuloksellisesti.

EU:n joukkolainojen ja Euroopan valtioiden joukkolainojen neljännesvuosittainen vaihto jälkimarkkinoilla (% liikkeessä olevasta määrästä)

Lähde: Euroopan komissio Bloombergin datan pohjalta.

Huomautus: Euroopan valtioiden joukkolainojen (EGB) markkinat käsittävät tässä yhteydessä euroalueen valtionlainat, Euroopan rahoitusvakausrahaston (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM).

Näitä markkinoita koskevia tietoja ei ollut saatavilla vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä.

Myös EU:n joukkolainojen jälkimarkkinalikviditeetti pysyi samansuuruisena kuin Euroopan valtioiden joukkolainojen markkinalikviditeetti suhteessa liikkeessä oleviin määriin. Likviditeetti parani vuoden 2023 alkupuoliskolla, kun nykyisiä rahoituslinjoja hyödynnettiin laajasti ja 70 prosenttia rahoituksen määrästä otettiin käyttöön nykyisiä linjoja hyödyntämällä. Uusia rahoituslinjoja on myös otettu käyttöön uusien viitelinjojen saamiseksi markkinoille.

3.Varainhankintakustannukset ja likviditeettisaldot

Varainhankintakustannukset

Vuoden 2023 alkupuoliskolla korko- ja velanhoitokustannukset kasvoivat yleisten markkinaolosuhteiden mukaisesti. Tammi- ja kesäkuun 2023 välisenä ajanjaksona rahoituskustannusten 4 arvioidaan olleen lähes 3,2 prosenttia, kun ne edellisen puolivuotiskauden aikana olivat 2,6 prosenttia.

Vuoden 2022 alusta lähtien kaikkien liikkeeseenlaskijoiden, myös EU:n, korkojen nousuvauhti on ollut rahoitusmarkkinoiden nopeimpia viime vuosikymmeninä. EU:n 10 vuoden joukkolainojen korot olivat kesäkuussa 2021 käyttöön otetun 10 vuoden NextGenerationEU-joukkolainan käyttöönoton aikaan 0,09 prosenttia; toukokuussa 2022 ne olivat nousseet 1,53 prosenttiin, marraskuussa 2022 ne olivat 2,82 prosenttia ja viimeisimmässä liikkeeseenlaskussa kesäkuussa 2023 3,05 prosenttia. Vastaavia nousuja on nähty myös korkean luottoluokituksen saaneilla euromääräisten valtionlainojen liikkeeseenlaskijoilla. Esimerkiksi Saksan valtion 10 vuoden joukkolainojen korot nousivat kesäkuun 2021 noin -0,20 prosentista lähes 1,0 prosenttiin toukokuussa 2022, 2,56 prosenttiin joulukuun 2022 lopussa ja 2,39 prosenttiin kesäkuussa 2023. Lainakustannusten ennennäkemättömän jyrkän nousun vuoksi komissio ehdotti vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä, että perustetaan erityinen väline, jolla katetaan yksinomaan korkokustannusten ylittyminen. 5

EU:n joukkolainojen tuotot ovat jatkuvasti ylittäneet suurten valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden maksamat tuotot huolimatta EU:n joukkolainojen paremmasta likviditeetistä, hyvästä luottokelpoisuudesta ja vakaasta tarjonnasta. Erot EU:n joukkolainojen ja suurten valtionlainojen tuottojen välillä selittyvät suurelta osin markkinakäytännöllä, jossa EU:n joukkolainat hinnoitellaan swap-käyrällä. Bruegelin tuore analyysi 6 osoitti, että swap-hinnoittelu on suurin syy suurimpaan osaan EU:n ja muiden EU:n joukkolainojen kanssa vastaavasti hinnoiteltujen liikkeeseenlaskijoiden maksamasta preemiosta. On joitakin viitteitä siitä, että tämä tekijä muodostaa 90 prosenttia preemiosta.

Swap-käyrän muutokset suhteessa suurten valtionlainojen hintaan johtuvat useista teknisistä ja rakenteellisista tekijöistä, jotka eivät liity joukkolainojen laatuun tai EU:n liikkeeseenlaskuohjelman tehokkuuteen. Näistä näkökohdista tärkein on se, että sijoittajat suosivat vakiintuneita valtionlainoja, joita voidaan helposti ja edullisesti käyttää vakuutena, mikä korostuu markkinoiden stressiaikoina. Näillä tekijöillä oli suuri merkitys ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla, kun pankkialalla oli myllerrystä Yhdysvalloissa ja UBS otti Credit Suissen haltuunsa Euroopassa. 7 Kun rahoitusvakauteen liittyvät pelot hälvenivät, ero valtiotasoa alempien tai ylikansallisten joukkolainojen (SSA) ja Euroopan valtioiden joukkolainojen välillä palasi puolivuotiskauden alussa havaitulle tasolle. EU:n 10-vuotisten joukkolainojen ja Saksan 10-vuotisten Bund-lainojen ero kesäkuun 30. päivänä 2023 oli 62 peruspistettä eli puolivuotiskauden alun tasolla, kun se oli maaliskuussa 2023 ollut suurimmillaan 83 peruspistettä.

Jotta EU:n joukkolainojen hinnoittelu saataisiin vastaamaan ohjelman volyymejä, likviditeettiä ja luottokelpoisuutta, komissio toteuttaa toimia (ks. 5 jakso) luodakseen EU:n joukkolainoilla käytävälle kaupalle ja niiden hinnoittelulle samanlaiset olosuhteet kuin suurten likvidien valtionlainojen liikkeeseenlaskijoilla. Tämän tuloksen saavuttaminen riippuu myös siitä, miten markkinaosapuolet mukauttavat EU:n joukkolainoja koskevia käytäntöjään ja arvioitaan. Vaikka on rohkaisevia merkkejä siitä, että muutos on käynnissä, se saattaa viedä aikaa.

Likviditeetin hallinta

Komissio säilytti säännöllisen ja ennakoitavan läsnäolon rahoitusmarkkinoilla joulukuussa 2022 ilmoitetun rahoitussuunnitelman mukaisesti, ja huutokauppoja ja syndikaatioita varten on suunniteltu päivämäärät. Käteisvarojen ulosvirtaukset olivat kuitenkin alun perin suunniteltua hitaampia, mikä johti siihen, että vuoden 2023 alkupuoliskolla käteisvarat olivat keskimäärin 36,8 miljardia euroa, kun ne edellisen puoliskon aikana olivat 25,1 miljardia euroa. Komissio vähensi käteisvarojen tuloa velkasitoumusten liikkeeseenlaskulla varmistaakseen läsnäolon markkinoilla ja minimoidakseen samalla käteisvarojen kasvun.

Likviditeetin suurempi määrä ei aiheuttanut tuetuille ohjelmille olennaisia kustannuksia. Kustannukset olivat 23,3 miljoonaa euroa tammi- ja kesäkuun 2023 välisenä ajanjaksona. Nämä kustannukset jaetaan suhteellisesti EU:n talousarvion ja lainansaajien kesken vuoden 2023 lopussa.

4.Muut välitavoitteet vuoden 2023 alkupuoliskolla

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 12. kesäkuuta 2023 NextGenerationEU-välineen velanhoitotoimia koskevan erityiskertomuksensa havainnot. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomuksessaan, oliko komissio kehittänyt tehokkaita järjestelmiä NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi hankitun velan hallinnoimiseksi. Kertomuksessa tarkastellaan kattavasti EU:n tähänastisten rahoitustoimien perustamista ja hallinnointia sekä annetaan hyödyllisiä suosituksia tulevia toimia varten.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio kehitti nopeasti velanhoitojärjestelmän, jonka avulla Next Generation EU-välineeseen tarvittavat varat voitiin lainata oikea-aikaisesti ja että lainakustannukset vastasivat komission markkina-asemaa. Komissio täytti myös kaikki velkasalkkua ja riskienhallintaa koskevat keskeiset sääntelyvaatimukset.”

Kertomukseen sisältyi myös viisi suositusta komission velanhoidon parantamiseksi edelleen: i) erillisen middle-office-toiminnon perustaminen, ii) riskienhallintajohtajan aseman vahvistaminen, iii) työvoimastrategian täytäntöönpano, iv) selkeiden velanhoitotavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden määrittely ja v) sisäisen dokumentoinnin johdonmukaisuuden varmistaminen.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset ovat tervetulleita komission pyrkiessä parantamaan asemaansa pääomamarkkinoilla (ks. jäljempänä 5 jakso). Komissio on jo ryhtynyt toimiin suositusten panemiseksi täytäntöön oikea-aikaisesti.

Tämä kertomus on jo vastaus tilintarkastustuomioistuimen neljänteen suositukseen, jossa kehotetaan laatimaan kattava velanhoitostrategia, jonka avulla komissio voi hyödyntää yhtenäistä rahoitusmalliaan. Tämän kertomuksen liitteessä esitetään velanhoitostrategia, joka alkaa sitä ohjaavista ensisijaisista tavoitteista ja siitä, miten komission käytettävissä olevat keskeiset viputekijät pannaan täytäntöön. Strategian tukena on joukko indikaattoreita, joita käytetään strategian täytäntöönpanon seurannassa. Indikaattoreita päivitetään ja kommentoidaan tulevissa versioissa.

5.Toimet EU:n joukkolainojen ekosysteemin kehittämiseksi edelleen

Yhtenäisen rahoitusmallin käyttöönotto tammikuussa 2023 oli keskeinen virstanpylväs luotaessa vankkoja puitteita EU:n rahoitustarpeiden täyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tämän lähestymistavan avulla komissio voi suunnitella ja toteuttaa kaikki liikkeeseenlaskut ja tiedottaa niistä joustavasti ja johdonmukaisesti kaikkien lainanottotoimien yhteisen riskienhallinta-, hallinnointi- ja vaatimustenmukaisuuskehyksen pohjalta.

Vaikka EU:n asema liikkeeseenlaskijana muuttuu jatkuvasti ja EU:n joukkolainojen kohtelu muuttuu vähitellen 8 , markkinat kohtelevat ja hinnoittelevat edelleen EU:n joukkolainoja swap-käyrän perusteella. Tukeakseen siirtymistä hinnoittelumenetelmään, jossa otetaan paremmin huomioon EU:n liikkeeseenlaskujen perustekijät, komissio toteuttaa useita toimia tukeakseen EU:n joukkolainojen kehitystä ja likviditeettiä.

Helpottaakseen EU:n joukkolainojen kauppaa jälkimarkkinoilla komissio ottaa vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä käyttöön kehyksen, jolla sijoittajille annetaan EU:n arvopapereiden hintanoteeraukset. Kehys pannaan täytäntöön EU:n päämarkkinatakaajien kautta, jotka toimittavat hintanoteeraukset laajalti käytettyjen kauppapaikkojen kautta, mikä parantaa EU:n arvopapereiden hinnanmuodostusta ja vähentää välittäjien ja sijoittajien epävarmuutta kaupan toteuttamisesta. Tämän hintanoteerausjärjestelmän ansiosta sijoittajat voivat luottaa siihen, että EU:n arvopaperien markkinahinnat kauppapaikoilla ovat luotettavia ja että EU:n päämarkkinatakaajat tukevat niitä. Päämarkkinatakaajien verkoston perustamista koskevaa komission päätöstä on muutettu näiden uusien järjestelyjen perustamiseksi. Järjestelyt tulevat voimaan syksyllä, ja niitä käytetään osana järjestelmää, jolla valitaan ensi vuodesta alkaen päämarkkinatakaajat, joille myönnetään pääjärjestäjien ja järjestäjien valtuutukset.

Lisäksi komissio on alkanut valmistella takaisinostojärjestelyä, jolla tuetaan markkinaosapuolia sen joukkovelkakirjoilla käytävässä kaupassa. Takaisinostojärjestelyn kautta komissio asettaa arvopaperinsa väliaikaisesti saataville, mikä auttaa EU:n päämarkkinatakaajia tarjoamaan likviditeettiä EU:n joukkolainoissa. Komission on ensin hankittava ja kehitettävä valmiuksia, joita tarvitaan tällaisen takaisinostojärjestelyn toteuttamiseksi, ja sen on oltava toiminnassa vuoden 2024 puolivälissä.

Komissio jatkaa myös aktiivista yhteistyötään markkinaosapuolten kanssa löytääkseen tehokkaimman keinon parantaa edelleen EU:n joukkolainojen likviditeettiä ja mahdollistaa niille samankaltaisen kaupankäynnin ja hinnoittelun kuin Euroopan valtioiden joukkolainoille. Tätä varten komissio käynnisti kesäkuussa 2023 ensimmäisen sijoittajakyselynsä, jossa pyydettiin sijoittajien palautetta EGB-indeksien roolista vertailuarvoina sijoittajien sijoituspäätöksissä ja siitä, miten merkityksellisenä ne pitävät EU:n joukkolainojen sisällyttämistä tällaisiin indekseihin. Komissio tarkastelee myös edelleen keinoja parantaa EU:n joukkolainojen käyttöä vakuutena kahdenvälisissä vakuudellisissa transaktioissa.

Myös EU:n liikkeeseenlaskupalvelun (EIS) täytäntöönpanossa on edistytty. Palvelu otetaan käyttöön tammikuun alkupuolella 2024. Tämän palvelun myötä komissio siirtyy tuon ajankohdan jälkeen liikkeeseen laskettujen EU:n joukkolainojen osalta kaupallisista selvityspalvelujen tarjoajista koostuvan selvitysjärjestelmän käytöstä eurojärjestelmään perustuvaan maksuinfrastruktuuriin. EIS:n kautta selvitetyt EU:n joukkolainat hyötyvät siitä, että ne integroidaan eurojärjestelmän maksu- ja selvitysinfrastruktuuriin (Target/Target2S) – eurooppalaisina valtion joukkolainoina – mikä helpottaa niiden käyttöä vakuutena eurojärjestelmässä.

6.Liikkeeseenlaskunäkymät vuoden 2023 jälkipuoliskolla

Komissio esitti 28. kesäkuuta 2023 puolivuotisen varainhankintasuunnitelmansa heinäkuusta joulukuun 2023 loppuun. Vuoden 2023 jälkipuoliskolla komissio aikoo laskea liikkeeseen 40 miljardin euron arvosta EU:n joukkolainoja, joita täydennetään EU:n lyhyen aikavälin velkasitoumuksilla. Komissio käyttää nämä varat NextGenerationEU-välineen (mukaan lukien mahdolliset maksut REPowerEU-välineestä) ja Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välineen rahoittamiseen. Nykyisten makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien ja EVM:n ohjelmien puitteissa voidaan myös toteuttaa paljon pienempiä liikkeeseenlaskuja.

Uusi liikkeeseenlasku Ukrainan tukemiseksi Ukrainan rahoitusvälineen kautta sisältää lisäliikkeeseenlaskuja lisälainojen myöntämiseksi Ukrainalle, mutta tämä liikkeeseenlasku alkaa vasta vuonna 2024, kun lainajärjestelyn perustamista koskeva lainsäädäntö on hyväksytty.

Vuoden 2023 jälkipuoliskon rahoitustavoitteessa otetaan huomioon odotettu maksujen tarve eri tuensaajille, erityisesti EU:n jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineestä. Jäsenvaltiot tarkistavat parhaillaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan siten, että niissä otetaan huomioon tarkistetut tukimäärärahat, joita ei makseta takaisin, ja pyytävät halutessaan lisälainoja tai mukauttavat ohjelmia uusiin REPowerEU-välineen mukaisiin painopisteisiin ja lisärahoitusmahdollisuuksiin . Tätä taustaa vasten 40 miljardin euron joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku antaa EU:lle mahdollisuuden kerätä tarvittavat määrät ja säilyttää samalla säännöllinen markkinaläsnäolonsa koko toisen vuosipuoliskon ajan.

7.Päätelmät

Vuoden 2023 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana komissio pystyi yhtenäisen rahoitusmallin ansiosta keräämään lähes 80 miljardia euroa NextGenerationEU-välinettä ja Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välinettä varten markkina-asemansa mukaisesti. NextGenerationEU-välineen ja Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus ‑välineen rahoittamiseksi on 30. kesäkuuta 2023 mennessä kerätty lähes 250 miljardia euroa yhtenäisen rahoitusmallin mukaisesti. Vuoden jälkipuoliskolle tultaessa käytettävissä olevat suuret saldot sekä maksujen väliaikainen hidastuminen jäsenvaltioiden tarkistaessa elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan näkyvät siinä, että vuoden jälkipuoliskolla liikkeeseen laskettujen joukkolainojen määrä on pienempi (40 miljardia euroa).

Vuoden 2023 alkupuoliskolla korot nousivat hieman paitsi EU:lle myös kaikille (valtiollisille) liikkeeseenlaskijoille. Nousuvauhti on hitaampi kuin viime vuonna, ja korot ovat alkaneet vakautua, kun markkinat odottavat, että suuri osa inflaation hillitsemiseen tarvittavasta keskuspankkien koronnostoista on toteutettu. Korkojen nousun jatkumista koskevat muuttuvat markkinaodotukset ovat ilmentyneet huomattavana epävakautena tarkastelujakson aikana. EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskuun vastattiin tänä aikana voimakkaalla ja vakaalla sijoittajien kysynnällä markkinoiden epävakaudesta huolimatta.

Markkinakäytäntö, jossa EU hinnoitellaan swap-käyrään nähden, johtaa siihen, että EU:n maksama preemio ylittää Euroopan valtioiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden maksamat preemiot. Tämä on korostanut markkinakorkojen nousua. Uusi yhtenäinen lähestymistapa EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskuun on merkittävä edistysaskel EU:n markkinaläsnäolon vahvistamisessa. Komissio toteuttaa kuitenkin lisätoimia edistääkseen EU:n joukkolainojen samankaltaista hinnoittelua kuin erittäin korkean luokituksen saaneiden valtionlainojen liikkeeseenlaskijoilla alentaakseen liikkeeseenlaskusta maksettavaa preemiota. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat hintanoteerausjärjestelmä, joka otetaan käyttöön tänä syksynä, ja takaisinostojärjestelyn perustaminen (vuoden 2024 puolivälissä). Se kannustaa myös markkinoita parantamaan EU:n joukkolainojen käyttöä vakuutena ja tunnustamaan, että ne on syytä sisällyttää valtion joukkovelkakirjamarkkinoiden indekseihin.

NextGenerationEU-välineen velanhoitotoimia koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen suositukset ovat tervetulleita komission pyrkiessä parantamaan asemaansa europääomamarkkinoilla. Komissio on jo ryhtynyt toimiin suositusten panemiseksi täytäntöön oikea-aikaisesti, ja tämän kertomuksen liitteessä kuvatut tavoitteet ja indikaattorit ovat ensimmäinen askel.

Liite: EU:n rahoitusstrategia – Tavoitteet, keinot ja täytäntöönpanon indikaattorit

Tämän liitteen tarkoitus

Tässä liitteessä esitetään ensisijaiset tavoitteet, jotka ohjaavat komission monipuolista varainhankintastrategiaa kaikkien EU:n lainanotto- ja lainananto-ohjelmien rahoittamiseksi (eli yhtenäistä rahoitusmallia). Siinä esitetään joukko indikaattoreita strategian keskeisten osa-alueiden täytäntöönpanon seuraamiseksi. Näitä ovat joukkolainojen liikkeeseenlasku, velkasitoumusten liikkeeseenlasku, likviditeetin hallinta ja viestintä.

EU:n rahoituksen tavoitteet

EU:n oikeudellisessa kehyksessä komissiolle annetaan valtuudet ottaa lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta EU:n puolesta tiettyjen EU:n ohjelmien täytäntöönpanoa varten. Näiden ohjelmien perustamista koskevassa lainsäädännössä täsmennetään määrät ja määräajat, joiden kuluessa tietyt määrät olisi kerättävä, ja vahvistetaan tuottojen käyttöä koskevat säännöt. Komission kerätessä varoja tämän strategian mukaisesti, sillä on kaksi ensisijaista tavoitetta:

·Vaikuttavuus: Varmistetaan, että EU pystyy täyttämään asiaan liittyvien rahoitustukiohjelmien sitoumukset niiden erääntyessä.

·Tehokkuus: EU:n kannalta edullisimpien rahoitusehtojen saavuttaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä seuraavasti:

I.asianmukainen suunnittelu ja sujuva toteuttaminen,

II.parhaiden mahdollisten ehtojen hankkiminen vallitsevissa markkinaolosuhteissa,

III.pysyminen EU:n talousarvion riskinkantokyvyn rajoissa, sellaisena kuin se on vahvistettu erityisesti asiaankuuluville toimille käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen ja EU:n rahoitustoimien riskinhallintakehyksen rajoissa, kuten komission korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikassa 9 on vahvistettu. 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio otti vuonna 2021 käyttöön monipuolisen varainhankintastrategian NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi (komission täytäntöönpanopäätös C(2021)2502), kuten kertomuksessa kuvataan.

Yleisenä tavoitteena on luoda ja ylläpitää kattavaa ja erittäin likvidiä tuottokäyrää, joka kattaa kaikki viitematuriteetit ja tarjoaa sijoittajille helposti saatavilla olevan ja luotettavan omaisuuserän, johon sijoittaa ja jolla käydä kauppaa. Näin puolestaan varmistetaan EU:lle edullisimmat rahoitusehdot liikkeeseenlaskijana ja samalla asiaan liittyvien riskien asianmukainen hallinta.

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi

Toteuttaessaan rahoitusmalliaan komissio pyrkii hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia hallinnassaan olevia tekijöitä, jotta se voi saavuttaa ensisijaiset tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa. Nämä tekijät kattavat viisi pääulottuvuutta:

a)EU:n joukkolainaohjelma: Komissio järjestää joukkolainojen liikkeeseenlaskun käyttämällä kaikkia käyrän viitematuriteetteja (30 vuoteen saakka). Valitessaan liikkeeseenlaskuille sopivia erääntymisaikoja komission on varmistettava, että tulevat lunastustasot pysyvät EU:n talousarvion ylärajan ja EU:n luottoluokituksen suojaamiseksi tarvittavilla tasoilla. Samalla se kiinnittää erityistä huomiota sijoittajien mieltymyksiin ja liikkeessä olevien joukkolainojen profiiliin, koska se tarjoaa markkinoille säännöllisesti tasapainoisen maturiteettivalikoiman. Liikkeeseenlaskua järjestäessään komissio käyttää syndikoituja transaktioita ja huutokauppoja. Eri muodoissa on erilaiset ominaisuudet, mutta rahoitusohjelmien onnistuneeseen toteuttamiseen pyritään sopivalla yhdistelmällä. Kun liikkeeseenlaskuohjelma vakiintuu, huutokauppojen käyttöä joukkolainojen liikkeeseenlaskuissa olisi kehitettävä ja kasvatettava ajan mittaan tasolle, joka vastaa EU:n kanssa samankaltaisten valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden tilannetta ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon markkinaolosuhteet ja rahoitustarpeet.

b)EU:n velkasitoumusohjelma: Komissio toteuttaa EU:n velkasitoumuksia koskevan ohjelman, joka tarjoaa EU:lle pääsyn rahamarkkinoille (enintään vuoden maturiteetit huutokaupalla). Ohjelmaa käytetään olennaisena riskienhallintavälineenä, jonka avulla voidaan säilyttää käteisvarojen riittävä taso kaikkina aikoina ja selviytyä ennalta arvaamattomista rahoitusmarkkinoiden olosuhteista tai rahoitustarpeista.

c)Maksuvalmiuden hallinta: Komissio noudattaa kassavirtojen sisäisessä hallinnoinnissa varovaista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että kaikki maksusitoumukset täytetään ajoissa ja vältetään maksuvalmiuden vajeet. Se pyrkii myös hallitsemaan likviditeettisaldoja maksuennusteiden perusteella pitääkseen likviditeettisaldot tarpeiden tasalla ja rajoittaakseen saldoista mahdollisesti aiheutuvia todellisia kustannuksia tai vaihtoehtokustannuksia.

d)Päämarkkinatakaajien verkosto: Rahoitusstrategian onnistunut täytäntöönpano edellyttää tukea vahvalta päämarkkinatakaajien verkostolta, joka pystyy jakamaan liikkeeseenlaskut maailmanlaajuiselle sijoittajapohjalle ja hallitsemaan ja varastoimaan huutokauppoihin ja syndikaatioihin liittyvät taloudelliset riskit. Komissio pyrkii pitämään päämarkkinatakaajien verkostonsa avoimena, jotta monenlaiset rahoituslaitokset voivat osallistua siihen. Samalla sillä pyritään ylläpitämään kilpailua ja edistämään osaamista ryhmässä, jotta voidaan varmistaa rahoitusstrategian onnistunut täytäntöönpano ja kehittäminen, mukaan lukien EU:n liikkeeseenlaskujen jälkimarkkinoiden likviditeetin tukeminen.

e)Viestintä eri markkinasidosryhmien ja vastaavien liikkeeseenlaskijoiden kanssa: Komissio varmistaa säännöllisen, oikea-aikaisen ja avoimen viestinnän markkinaosapuolten kanssa, mikä on edellytys luotettavan ja luotetun liikkeeseenlaskijan aseman säilyttämiselle. Sen vuoksi komissio tiedottaa avoimesti rahoitussuunnitelmiinsa liittyvistä näkökohdista ja rahoitustoimien toteuttamisesta. Puolivuosittaiset rahoitussuunnitelmat muodostavat tämän viestinnän ytimen, ja niissä ilmoitetaan syndikaatioiden ja huutokauppojen tavoitemäärät ja päivämäärät seuraavien kuuden kuukauden ajalle. EU pyrkii sekä syventämään sijoittajapohjaansa että laajentamaan sitä (maantieteellisesti) johdonmukaisella ja tehokkaalla viestinnällä toiminnastaan säännöllisenä ja suurena liikkeeseenlaskijana. Ennakoivan sijoittajasuhteiden hallinnan avulla komissio rakentaa ja ylläpitää luottamusta sijoittajapohjaansa ja saa perusteellisen käsityksen sijoittajien tarpeista.

Edellä mainittujen toimien toteuttamista tuetaan valvontatoiminnalla, joka koostuu kahdesta organisatorisesti riippumattomasta ”puolustuslinjasta”. Niiden avulla transaktiot voidaan toteuttaa ja suorittaa tehokkaasti, ja ne auttavat määrittämään kaikkien ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvien osapuolten käyttäytymistä. Ennakko- ja jälkitarkastuksilla varmistetaan myös, että EU:n liikkeeseenlaskut toteutetaan hallintotavan mukaisesti ja vallitsevat markkinaolosuhteet huomioon ottaen.

Loppupäätelmät

Ohjelman keskeiset viputekijät antavat EU:lle mahdollisuuden hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla korkeaa luottoluokitustaan ja tarjota sijoittajille mittavia liikkeeseenlaskuja säännöllisesti ja ennakoitavasti. Tämä puolestaan luo EU:lle alustan, jolla voidaan houkutella vahvaa kysyntää sijoittajilta, joilla on alhainen riskinottohalu ja suuret sijoitustarpeet, sekä sijoittajilta, joilla on sääntelyyn perustuvia sijoitustarpeita (keskuspankit, pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastot, omaisuudenhoitajat, eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt).

Jäljempänä olevassa taulukossa 1 esitetään joitakin indikaattoreita, jotka voidaan ottaa huomioon seurattaessa, miten komissio on pannut täytäntöön EU:n rahoitusmallin viisi keskeistä osatekijää ja miten se on siten edistynyt yleisten vaikuttavuus- ja tehokkuustavoitteidensa saavuttamisessa. Komissio raportoi näistä indikaattoreista puolivuotiskertomuksessaan lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien toteuttamisesta komission täytäntöönpanopäätöksen C(2022)9700 12 artiklan mukaisesti ja esittää huomioita havaituista merkittävistä tapahtumista.

Toteuttamalla edellä mainitut toimet pätevästi komissio voi tuottaa kustannustehokkaimmat tulokset liikkeeseenlaskuistaan edunsaajien puolesta; näihin luetaan myös EU:n talousarvio, jolla katetaan kustannukset lainoilla rahoitettavasta tuesta, jota ei makseta takaisin. EU:n liikkeeseenlaskun rahoituskustannukset, jotka lasketaan EU:n rahoitustoimien painotetun keskiarvon perusteella, määräytyvät pääasiassa sellaisten tekijöiden perusteella, joihin EU ei voi vaikuttaa – näitä ovat lähinnä laajemmat hintaerot, mutta tällä hetkellä myös swap-käyrän muutokset suhteessa markkinakorkoon. EU:n toimien rahoituksen absoluuttisiin kustannuksiin vaikuttavat näin ollen pääasiassa muut tekijät kuin yhtenäisen rahoitusmallin tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Jatkuva ja tehokas täytäntöönpano on kuitenkin tärkeää EU:n markkina-aseman kannalta ja sen pyrkimyksille saattaa EU:n joukkolainojen kauppa ja hinnoittelu vähitellen yhdenmukaisemmiksi likvideihin Euroopan valtioiden joukkolainoihin sovellettavien prosessien kanssa. Tästä syystä kustannusmittaria ei pidetä asianmukaisena indikaattorina arvioitaessa, miten komissio käyttää hallinnassaan olevia keinoja saavuttaakseen tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevat ensisijaiset tavoitteet.

Vaikka ne eivät olekaan indikaattoreja, joihin komissio voi vaikuttaa rahoitusstrategian mukaisesti käytettävissään olevien viputekijöiden avulla, määriä ja kustannuksia koskevat tiedot ovat selvästi keskeistä rahoitusohjelman kehittymisen ymmärtämisessä. Sen vuoksi komissio sisällyttää puolivuotiskertomuksiinsa tiedot rahoituksen kokonaismääristä ja keskimääräisistä kustannuksista.

On syytä muistaa, että toteutettavien lainanotto- ja velanhoitotoimien ulottuvuudet vahvistetaan komission vuotuisessa lainanottopäätöksessä ja siihen liittyvissä puolivuosittaisissa rahoitussuunnitelmissa, joilla rajoitetaan EU:n talousarvioon ja lainansaajiin kohdistuvaa kokonaisriskiä. 10

Taulukko 1: Täytäntöönpanoindikaattorit, jotka koskevat komission tehokkuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamiseen tarkoitettujen keinojen käyttöä

Keino		Indikaattori	Arvo H1 2023 (jollei toisin ilmoiteta)	Täytäntöönpanoa koskevat huomautukset H1 2023
1)EU:n joukkolainaohjelman täytäntöönpano	a)Säännölliset liikkeeseenlaskut koko käyrällä Säännölliset EU:n joukkolainojen (ja NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen) liikkeeseenlaskut koko käyrän kaikissa maturiteeteissa (30 vuoteen saakka), jotta erityyppisille sijoittajille voidaan tarjota sijoitusmahdollisuuksia ja siten säilyttää sijoittajien vahva kysyntä ja näin ollen joustavuus määrittää liikkeeseenlaskun määrät ja maturiteetit yksittäisten transaktioiden osalta markkinaolosuhteiden perusteella.	I.Liikkeeseenlaskuohjelman maturiteettijakauma	1–4 vuotta: 22 % 4–8 vuotta: 15 % 8–12 vuotta: 17 % 12–17 vuotta: 11 % 17–23 vuotta: 16 % 23–31 vuotta: 19 %	Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla komissio pyrki tavoitteeseensa laskemalla säännöllisesti liikkeeseen joukkovelkakirjoja eri maturiteeteilla tarjotakseen EU:n käyrälle likviditeettiä kaikkiin segmentteihin. Rahoitustoimet jaettiin koko puolivuotiskaudelle, jotta voitiin varmistaa säännöllinen läsnäolo markkinoilla. Puolivuotiskauden aikana toteutettiin enemmän transaktioita kuin edellisellä vuosipuoliskolla, mikä johtui a) vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon rahoitustavoitteesta, joka oli enimmillään 80 miljardia euroa (50 miljardia euroa vuoden 2022 toisella puoliskolla), ja b) siitä, että vuoden 2023 alkupuoliskon varainhankintasuunnitelmaa laadittaessa oli otettu huomioon haastavat ja epävakaat markkinaolosuhteet. Samalla kun varmistettiin läsnäolo kaikissa viitematuriteetin alaluokissa, liikkeeseenlaskut suunnattiin keskimäärin hieman käyrän pitempään päähän (emissioiden keskimääräinen maturiteetti oli 13,5 vuotta), koska lunastukset on tarpeen jakaa eri ajanjaksoille ja lisäksi sijoittajien kysyntä kohdistuu enemmän EU:n pitkäaikaisiin joukkolainoihin. Myös vihreitä joukkolainoja laskettiin edelleen liikkeeseen, joskin vähemmän kuin edellisenä puolivuotiskautena, jäsenvaltioiden raportoimien kumulatiivisten vihreiden menojen mukaan, ja vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskut sovitettiin asianmukaisesti näihin menoihin.
		II.Liikkeeseenlaskujen ajallinen jakautuminen	7 syndikaatiota ja 8 joukkolainahuutokauppaa, joiden myötä liikkeeseenlaskuja oli 2–3 kuukaudessa.
		III.Vihreät liikkeeseenlaskut 11	Noin 8 miljardia euroa täydentämällä vuosina 2048 ja 2033 erääntyviä joukkolainoja uusin liikkeeseenlaskuin.
	b)Huutokauppojen ja syndikaatioiden asianmukaisen tasapainon saavuttaminen Käytetään erilaisia rahoitustekniikoita, joissa on asianmukainen tasapaino liikkeeseenlaskun kokonaismäärästä ja markkinaolosuhteista riippuen, jotta voidaan hallita toteuttamisriskejä, parantaa jälkimarkkinoiden likviditeettiä ja alentaa vieraan pääoman kustannuksia.	IV.Huutokauppojen/syndikaatioiden prosenttiosuudet	Noin 40 prosenttia joukkolainojen liikkeeseenlaskuista huutokaupalla.	Komissio kasvatti vuoden 2023 alkupuoliskolla huutokaupoissa liikkeeseen laskettujen joukkolainojen osuuden lähes 40 prosenttiin eli suuremmaksi kuin edellisillä rahoituskausilla. Se vastasi tavoitetta laajentaa tämän tekniikan käyttöä ottaen samalla huomioon markkinoiden erityispiirteet (esim. markkinoiden vastaanottokyky) ja liikkeeseenlaskutarpeet (esim. kyky hyödyntää olemassa olevia joukkolainoja huutokaupan kautta vs. tarve laskea liikkeeseen uusia linjoja syndikaatioiden avulla).
	c)Suurten ja likvidien viitejoukkolainojen perustaminen EU:n joukkolainojen hyödyntäminen, jotta eri linjojen liikkeessä oleva määrä saadaan tasolle, joka vastaa suuria ja likvidejä viitelinjoja.	I.Uusien joukkolainojen liikkeeseenlasku verrattuna volyymin kasvattamiseen liikkeessä olevia lainoja hyödyntämällä	·18 mrd. euroa uusilla joukkolainoilla ·60,2 miljardia euroa hyödyntämällä liikkeessä olevia	Komissio otti huomioon arvopaperiensa likviditeetin ja käytti näin transaktioitaan hyödyntääkseen olemassa olevia rahoituslinjoja; 70 prosenttia rahoituksen määrästä saatiin käyttöön tällä tavoin. Uusia rahoituslinjoja otettiin käyttöön, jotta markkinoille saataisiin uusia viitelinjoja sen mukaan kuin niitä tarvittiin käyrän eri kohdissa, sekä EU:n päämarkkinatakaajien suositusten perusteella. Puolivuotisjakson aikana otettiin käyttöön uusia 3-, 10- ja 15-vuotisia joukkolainoja. Tämän seurauksena keskimääräinen liikkeessä oleva määrä joukkolainaa kohti kasvoi noin 4 miljardilla eurolla yli 13 miljardiin euroon puolivuotiskauden loppuun mennessä, mikä auttoi parantamaan joukkolainojen likviditeettiä.
	d)	II.Uusien joukkolainojen hyödyntämisen nopeus 12	2 kuukautta
	e)	III.Liikkeessä olevien joukkolainojen keskimääräinen koko 13	13–14 miljardia
	f)	IV.Vaihto suhteessa liikkeeseenlaskun määrään	Noin 80 % vuoden 2022 toisen puoliskon aikana
	g)	V.Absoluuttinen vaihto	241 mrd. euroa H2 2022 ja 236 mrd. euroa H1 2022
	d)EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskujen maturiteettiprofiilin hallinta ottaen asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat: ·Väliaikainen lisäliikkumavara (NGEU-välineeseen liittyvä lainanotto) ja pysyvä liikkumavara (MFA+) EU:n talousarviossa ·Tulevien maksujen lunastus kunakin vuonna ·Vakaat tulevat siirtotarpeet ·Tarve suojata EU:n luottoluokitusta, jotta voidaan varmistaa alhaiset lainakustannukset pitkällä aikavälillä ja vahva kysyntä sijoittajien ydinjoukossa.	I.Liikkeeseenlaskun keskimääräinen maturiteetti	13–14 vuotta	Vuoden 2023 alkupuolella joukkolainojen liikkeeseenlaskujen keskimääräinen maturiteetti oli 13–14 vuotta. Tämä heijastaa komission tavoitetta jakaa lunastusprofiili ajallisesti ja samalla houkutella sijoittajia EU:n ensimarkkinoilla toteutettaviin transaktioihin. Keskimääräinen maturiteetti oli lyhyempi kuin vuotta 2023 koskevassa vuotuisessa lainanottopäätöksessä vahvistettu 17 vuoden keskimääräinen enimmäismaturiteetti. Liikkeessä olevan velan keskimääräinen erääntymisaika pysyi vakaana (noin 12 vuodessa), mikä johtui suurelta osin aiemmista liikkeeseenlaskuista. Myös jälleenrahoitus pysyi aiempien liikkeeseenlaskujen myötä vakaana ja suhteutettuna lunastusprofiiliin.
2)		II.Liikkeessä olevan velan keskimääräinen erääntymisaika	Noin 12 vuotta.
3)		III.Lyhytaikainen jälleenrahoitus eli seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvien joukkolainojen ja velkasitoumusten prosenttiosuus	Alle 10 prosenttia
4)		IV.Keskipitkän aikavälin jälleenrahoitus eli seuraavien 5 vuoden aikana erääntyvien joukkolainojen ja velkasitoumusten prosenttiosuus	Alle 30 prosenttia.
5)EU:n velkasitoumusohjelman täytäntöönpano	EU:n maturiteetiltaan enintään vuoden velkasitoumusten säännöllinen liikkeeseenlasku huutokaupalla uusien sijoittajien houkuttelemiseksi (tai nykyisten sijoittajien sijoitussalkkujen kasvattamiseksi) ja maksuvalmiuden hallinnan tukemiseksi.	I.EU:n velkasitoumusten liikkeessä oleva määrä	15–20 miljardia euroa	Komissio piti EU:n velkasitoumusohjelman mukaiset liikkeeseenlaskut vähimmäistasolla, koska likviditeettitarpeet olivat vähäisiä ja pitkän aikavälin rahoitus riittävää. Huutokauppoja järjestettiin kaksi kuukaudessa vain lunastusten kattamiseksi. EU:n velkasitoumusohjelman mukainen liikkeessä oleva velka pysyi näin ollen vakaana noin 15–20 miljardissa eurossa kauden aikana.
6)		II.EU:n velkasitoumushuutokauppojen lukumäärä	12
7)Likviditeetin hallinta	Likviditeettipoolin hallinnointi ottaen huomioon maksuvelvoitteet, maksutarpeet ja käteisvarojen hallussapidon kustannukset sekä ottaen asianmukaisesti huomioon vallitsevat markkinaolosuhteet.	I.Maksuvalmiuden puutteesta johtuvien maksuhäiriöiden lukumäärä	Ei ole	Komissio onnistui täyttämään maksutarpeet, eikä puolivuotiskauden aikana ollut maksuhäiriöitä.
8)Päämarkkinatakaajien verkosto	Houkutellaan monipuolisesti rahoituslaitoksia, jotka ovat vahvasti sitoutuneita tukemaan EU:n liikkeeseenlaskuja	I.Niiden laitosten lukumäärä, jotka ovat allekirjoittaneet transaktioita koskevia merkintäsitoumuksia viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana	19	Komissio sai edelleen tukea EU:n päämarkkinatakaajilta, ja syndikaatioiden rotaation ansiosta komissio pystyi hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia syndikaattiin soveltuvia pankkeja.
9)Viestintä eri markkinasidosryhmien ja vastaavien liikkeeseenlaskijoiden kanssa	Ylläpidetään ja rakennetaan luottamusta sijoittajapohjaan, markkinaosapuoliin ja vastaaviin liikkeeseenlaskijoihin, jotta voidaan tukea EU:n velan kysyntää ja parantaa EU:n ymmärrystä markkinadynamiikasta ja sijoittajien tarpeista	I.Poikkeamat ennalta ilmoitetuista rahoitussuunnitelmien julkaisuajoista	Ei ole	Komissio piti yllä säännöllistä ja ennakoitavaa viestintää markkinoihin nähden aiempien ilmoitusten mukaisesti. Puolivuotiskauden aikana ilmoitetusta alkuperäisestä rahoitustavoitteesta ei poikettu. Komissio julkaisi säännöllisesti sijoittajatilastoja, jotka pysyivät vakaina ja joiden mukaan sijoittajapohjan monipuolistuminen jatkui.
		II.Poikkeaminen rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuista määristä	Alle 2 miljardia euroa eli alle 2 prosenttia.
		III.Sijoittajien jakaumatilastot	Tyypeittäin: rahastonhoitajat 31,4 %, pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastot 30,3 %, keskuspankit /julkiset laitokset 16,4 %, vakuutus- ja eläkerahastot 14,7 %, pankit 5,2 %, hedgerahastot 2,0 % Maittain/alueittain: Yhdistynyt kuningaskunta 21,0 %, Saksa 12,9 %, Ranska 12,9 %, Benelux-maat 9,7 %, Pohjoismaat 8,7 %, Italia 8,4 %, Aasian ja Tyynenmeren alue 5,5 %, Espanja ja Portugali 9,6 %, muu EU 7,0 %, muu Eurooppa 2,2 %, Amerikka 0,4 %, Lähi-itä ja Afrikka 1,5 %

(1)  Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE).

(2) Tähän mennessä EU:n liikkeeseenlaskuihin on osallistunut yhteensä yli 1 600 sijoittajaa 70 maasta. Noin 65 prosenttia sijoittajista on sijoittautunut EU:hun, yli 20 prosenttia on Yhdistyneestä kuningaskunnasta käsin toimivia kansainvälisiä sijoittajia ja loput ovat muita kansainvälisiä sijoittajia, jotka ovat sijoittautuneet pääasiassa Aasiaan. Lähes 70 prosenttia liikkeeseen lasketuista EU:n joukkolainoista on suunnattu osta ja pidä ‑strategiaa noudattaville sijoittajille (eli rahastonhoitajille, vakuutusyhtiöille, eläkerahastoille ja keskuspankeille). Myös erilaisia maturiteetteja haluavat sijoittajat ovat hyvin edustettuina. Keskuspankkien sekä pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastojen (jotka yleensä sijoittavat mieluummin enintään 10 vuoden maturiteetteihin) osuus EU:n joukkolainoista ensimarkkinoilla on noin 45 prosenttia, kun taas eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden (jotka suosivat yli 10 vuoden maturiteetteja) osuus on lähes 15 prosenttia.

(3)    Liikkeeseenlaskupreemio (NIP) on preemio, jonka liikkeeseenlaskija maksaa saadakseen sijoittajat ostamaan velkakirjansa ensimarkkinoilta jälkimarkkinoiden sijaan.

(4)  Aiheutuneet korkokustannukset kohdennetaan talousarvioon ja lainoja saaville jäsenvaltioille komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/1095 ja sen seuraajassa (EU) 2022/9701 vahvistetun menetelmän mukaisesti. Menetelmässä erotetaan kolme kustannusluokkaa: i) puolivuosittaisten aikaosioiden osalta lasketut rahoituskustannukset tuesta, jota ei makseta takaisin, ja lainojen maksuista, ii) likviditeetin hallussapito- ja hallintakustannukset ja iii) hallintokustannukset.

(5)  Ks. lisätietoja: Asiakirjat (europa.eu)

(6)   EU borrowing costs: Drivers and dynamics in times of rising rates (europa.eu)

(7)  Riskien karttaminen johtaa yleensä voimakkaaseen siirtymään perinteisesti turvallisina pidettyihin omaisuuslajeihin, kuten valtion joukkovelkakirjalainoihin, mikä johtaa ylikansallisten joukkolainojen ja EU:n joukkolainojen eron kasvuun.

(8)    Esimerkiksi EU:n joukkolainojen uudelleenluokittelu I-luokkaan (samaan kuin valtion liikkeeseen laskemat velkainstrumentit) EKP:n luotto-operaatioiden riskienhallintakehyksessä 29. kesäkuuta 2023.

(9)   NextGenerationEU-välineen korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikka (europa.eu)  

(10)   C_2022_9702_F1_COMMISSION_IMPLEMENTING_DECISION_EN_V7_P1_2416109.PDF (europa.eu)

(11)    Lisätietoja NextGenerationEU-välineen vihreistä joukkolainoista on NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen tulostaulussa osoitteessa Dashboard (europa.eu)

(12)    Perustuu uuden liikkeeseenlaskun ja ensimmäisen sen jälkeisen hyödyntämisen väliseen keskimääräiseen kuukausimäärään, kun otetaan huomioon puolivuotiskauden aikana hyödynnetyt uudet linjat.

(13)    Liikkeessä olevat joukkolainat jaettuna joukkolainojen lukumäärällä puolivuotiskauden lopussa. Perustuu monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti liikkeeseen laskettuihin joukkolainoihin.