EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.7.2023

COM(2023) 436 final

2023/0285(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

Eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Neuvoston toukokuussa 2021 hyväksymissä päätelmissä, joiden otsikko on Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta 3 , todetaan, että Euroopan tasolla tarvitaan koordinoidumpia toimia, jotta voidaan ratkaista tutkijoiden tällä hetkellä kohtaamat haasteet, tarjota heille riittävän tasokkaita ja kestäviä tutkimusalan työuria, edistää tasapainoisempaa osaamiskiertoa ja tehdä Euroopasta houkutteleva kohde tutkijoille. Päätelmässä ehdotetaan siirtymistä yhteen yhdennettyyn, kokonaisvaltaiseen kehykseen, jolla vastataan kaikkiin tutkijanuraan liittyviin haasteisiin kaikilla mahdollisilla aloilla, joille tutkijat voivat työllistyä.

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Vuonna 2011 käyttöön otettuja tutkijoiden R1–R4-profiileja 21 päivitetään ja täydennetään esimerkkiammateilla kullakin tasolla ja eri aloilla, jotta tutkijanuria olisi helpompi vertailla keskenään ja ne olisi helpompi sovittaa eri työllisyyssektoreille ja eri maiden kontekstiin. 22  

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

–Komission 1. heinäkuuta 2020 antama tiedonanto Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi 23 , jossa korostetaan, että tutkijat ovat tieteen ja innovaatioiden etulinjassa ja että heillä on oltava tietynlaisia taitoja, jotta he voivat luoda uraa niin tiedemaailmassa kuin sen ulkopuolella. Osaamisohjelman tavoitteena on muun muassa määritellä tutkijoiden taitojen luokitusjärjestelmä, kehittää tutkijoille eurooppalainen osaamiskehys sekä tukea tutkijoiden osaamisen kehittämistä, jotta heillä olisi alojen väliseen liikkuvuuteen tarvittavat taidot. Osaamisohjelman ensimmäisellä lippulaivatoimella, Euroopan osaamissopimuksella, tuetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joka on tarkoitus toteuttaa alojen toimijoiden, koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten yhteistyöllä laajan mittakaavan kumppanuuksina.

–Komission 18. tammikuuta 2022 antama tiedonanto eurooppalaisesta yliopistostrategiasta 24 , jossa esitetään eurooppalaisen tutkijanurakehyksen luomista synergiassa eurooppalaisen houkuttelevien ja kestävien korkeakoulusektorin urien kehyksen kanssa.

–Komission 5. heinäkuuta 2022 antama tiedonanto Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma 25 , jossa todetaan, että innovointi edellyttää lahjakkaiden yksilöiden menestyksekästä tukemista, houkuttelemista ja pysyvyyden varmistamista sekä monia erilaisia taitoja, sekä korostetaan alojen välisen liikkuvuuden merkitystä.

–Tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista 2. joulukuuta 2022 annettu neuvoston suositus 26 , jonka tavoitteena on hyväksyä yhteisessä linjassa toimintapoliittisia periaatteita ja toimenpiteitä, joiden avulla kansalliset, alueelliset ja paikalliset päätöksentekijät voivat maksimoida tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntämisen yhteiskunnan eduksi. Ohjaavilla periaatteilla pyritään luomaan kehys, jolla tuetaan muun muassa taitojen ja valmiuksien, kannustinjärjestelmän sekä mittareiden, seurannan ja arvioinnin kehittämistä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

–Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 julistama Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jossa esitetään oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kannalta keskeiset periaatteet ja oikeudet 2000-luvulla, sekä muut työoloihin ja sosiaaliseen suojeluun liittyvät unionin säännökset, kuten komission 26. huhtikuuta 2017 antama tiedonanto Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite 27 , avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa annettu direktiivi 28 , vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta 20. kesäkuuta 2019 annettu direktiivi 29 sekä sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta 8. marraskuuta 2019 annettu neuvoston suositus 30 . Sosiaalisen suojelun saatavuudesta annetulla neuvoston suosituksella pyritään varmistamaan, että sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla on vastaavin ehdoin oikeus kuulua sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, kerryttää tai hyödyntää tarvitsemiaan etuuksia, siirtää sosiaaliturvaoikeudet toiseen järjestelmään helposti työpaikkaa vaihtaessaan sekä saada läpinäkyvää tietoa sosiaaliturvaoikeuksistaan ja ‑velvoitteistaan.

–Komission 27. huhtikuuta 2022 antama tiedonanto Osaajien houkutteleminen EU:hun 31 , jossa todetaan, että EU:sta on tehtävä vetovoimaisempi lahjakkuuksien houkuttelemiseksi eri puolilta maailmaa. Tätä tavoitetta edistävät opiskelijoita ja tutkijoita koskeva direktiivi 32 sekä EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin 33 viimeaikainen tarkistus. Ne helpottavat tutkijoiden ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden pääsyä EU:hun, tekevät EU:sta houkuttelevamman sekä edistävät tietämyksen ja osaamisen liikkumista jäsenvaltioiden välillä parantamalla EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevia oikeuksia.

–Komission 17. tammikuuta 2023 antama tiedonanto Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla 34 , jossa keskitytään osaamiskehitysloukkuun liittyviin haasteisiin EU:n alueilla. Haasteita aiheuttavat väestön väheneminen, korkea-asteen opiskelijoiden vähäisenä pysyvä määrä ja nuorten laajamittainen poismuutto.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu komission teettämissä tutkimuksissa kerättyyn näyttöön ja niiden yhteydessä saatuihin kannanottoihin. Tutkimusten yhteydessä oltiin kattavasti vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

Joulukuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa ”Taking stock, evaluating the achievements and identifying the way forward for the ERA priority 3 policy measures” 36 tarkasteltiin tähänastisia politiikkatoimia, joita on toteutettu eurooppalaisen tutkimusalueen aiemman painopisteen ”Tutkijoiden avoimet työmarkkinat” edistämiseksi. Niitä ovat erityisesti eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö, tutkimusalan henkilöstöstrategia (HRS4R) sekä EURAXESS-palveluverkosto. Tutkimuksessa arvioitiin näillä toimilla aikaansaatuja tuloksia, määriteltiin tarpeita ja suositeltiin uusia politiikkatoimia, joilla edistettäisiin uutta eurooppalaista tutkimusaluetta henkilöstöasioiden osalta, tai nykyisten toimien tarkistamista. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin useita kuulemisia, muun muassa kolme verkkotyöpajaa (huhti-, touko- ja heinäkuussa 2021) sidosryhmien ja tutkimuslaitosten (kuten yliopistojen ja muiden tutkimusta harjoittavien organisaatioiden, tutkijaorganisaatioiden, Eurooppalaiset yliopistot ‑yhteenliittymän, tutkimuksen rahoittajien, EURAXESS-verkoston ja jäsenvaltioiden) kanssa sekä kaksi kyselytutkimusta, joista toinen oli suunnattu HRS4R-prosessiin osallistuneille organisaatioille ja toinen EURAXESS-palveluverkostolle.

Tutkimuksen yhteydessä toteutetun sidosryhmien kuulemisen tärkeimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

–Tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö on otettu laajasti käyttöön tutkimuslaitoksissa EU:ssa ja sen ulkopuolella, mutta niitä on päivitettävä vastaamaan nykytilannetta (avoimen tieteen, tutkimusetiikan, sukupuolten tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden, tiimipohjaisen tieteen, toimi- ja tieteidenalojen välisen liikkuvuuden ja tutkimuksen arvioinnin osalta) ja niiden käyttöönottoa myös akateemisen alan ulkopuolella olisi edistettävä.

–HRS4R-prosessi ja siihen liittyvä tunnus ovat auttaneet saamaan aikaan myönteisiä muutoksia tutkimusta tekevien organisaatioiden henkilöstökäytännöissä, vaikka jotkin organisaatiot ovatkin sitä mieltä, että tunnuksen saaminen vaatii liikaa työtä.

–Kansallinen toimintaympäristö ja kansalliset politiikat vaikuttavat voimakkaasti tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön ja HRS4R-strategian käyttöönottoon sekä niillä saavutettaviin tuloksiin.

–EURAXESS on saavuttanut tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osalta kriittisen massan EU:ssa ja sen ulkopuolella, minkä myötä palvelujen käyttö on lisääntynyt ja tihentynyt tasaisesti. EURAXESS-järjestelmästä on ollut tutkijoille monenlaista hyötyä, erityisesti siksi, että se on tukenut kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimusorganisaatioita se on auttanut löytämään tutkimusalan osaajia. EURAXESS-palvelujen tarjontaa on kuitenkin tarpeen laajentaa, jotta se tukisi tutkimusosaamisen kehittämistä laajemmin, ja nykyistä hallintomallia olisi vahvistettava vastaavasti.

–Tutkijoiden työmarkkinoilla kohtaamat haasteet viittaavat siihen, että tutkijanurien tukemiseksi tarvitaan uusia, erilaisia tukimuotoja, jotta uuden eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi uuden eurooppalaisen tutkimusalueen tutkijanuriin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi kaikki nykyiset välineet olisi yhdistettävä kokonaisvaltaiseksi kehykseksi.

Näiden seikkojen perusteella laadituista suosituksista tärkeimmät koskivat tarvetta

–luoda yhtenäinen tutkijanuria koskeva politiikkakehys, joka sisältää kokonaisvaltaisen lähestymistavan kaikkiin haasteisiin puuttumiseksi ja jossa otetaan huomioon yhteiskunnan kaikki alat, joilla toimii tutkijoita

–päivittää tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö, jotta niissä otetaan huomioon nykyiset haasteet ja mahdollisuudet, joita tutkijat kohtaavat työmarkkinoilla, sekä tarvetta edistää peruskirjan ja säännöstön laajempaa käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa, myös yksityisellä sektorilla, keskeisenä osana eurooppalaisen tutkimusalueen kokonaisuutta

–kehittää EURAXESS-järjestelmästä eurooppalaisen tutkimusalueen osaamisfoorumi, joka tarjoaisi kokonaisvaltaisempaa tukea tutkijoille ja perustuisi parannettuun hallintomalliin

–puuttua tutkijoiden työmarkkinoilla kohtaamiin ongelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvaan ja eläkeoikeuksiin

–tukea tutkijanuriin liittyvää keskinäistä oppimista ja kokemusten vaihtoa.

Myös korkeakoulualaa kuultiin, sillä tarkoituksena on myös luoda kehys korkeakoulujen tutkimus- ja innovointitehtävän vahvistamiseksi synergiassa niiden koulutustehtävän kanssa. Tämän kuulemisen perusteella laadittiin suositus Euroopan korkeakoulujen tulevaisuuden visioksi (Towards a 2030 vision on the future of universities in Europe 37 , lokakuu 2020), jossa pyritään muun muassa edistämään inhimillistä pääomaa ja urakehitystä. Tältä osin tärkeimmät havaitut tarpeet olivat seuraavat:

–Korkeakoulujen urakehitys-, koulutus-, arviointi-, tunnustamis- ja kannustinjärjestelmiä ja ‑rakenteita olisi uudistettava, ja niiden pohjalta olisi kehitettävä kokonaisvaltaisempi, enemmän laatuun ja vähemmän määrään keskittyvä arviointimalli.

–Tutkijoiden urien arviointia olisi uudistettava kehittämällä tasapainoinen järjestelmä, jossa arvioidaan tutkijan koko osaamista ottaen huomioon hänen uransa vaihe, hakemansa työtehtävä ja muut kussakin tapauksessa merkitykselliset tekijät välttäen lähestymistapaa, jossa kaikkia tutkijoita arvioidaan samojen vaatimusten perusteella. Arvioinnissa olisi otettava huomioon tutkimukseen liittyvät tuotokset, tutkimusprosessi, palveleminen ja johtaminen, tutkimuksen vaikutus, opettaminen ja ohjaaminen sekä muut ammatilliset kokemukset.

–Tutkijoiden koulutukseen olisi sisällytettävä osaamisen kehittämistä ja ammatilliseen kehitykseen liittyviä toimia kaikilla tasoilla, mikä edellyttää investointeja tutkijoiden koulutukseen ja urakehitykseen kaikilla tasoilla (R1–R4). Erityisesti olisi keskityttävä R1- ja R2-tason tutkijoihin (tohtorintutkinto-opiskelijat ja tohtorintutkinnon suorittaneet), joista valtaosa ei työllisty vakituiseen työpaikkaan akateemisella sektorilla.

–Kaikentasoisille (R1–R4) tutkijoille olisi annettava avoimeen tieteeseen liittyvää koulutusta.

–Maantieteellisen liikkuvuuden käsitettä olisi laajennettava kattamaan myös virtuaalinen liikkuvuus.

–Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö olisi päivitettävä vastaamaan EU:n muuttunutta tutkimus- ja innovointiympäristöä ottaen huomioon korkeakoulumaailmassa tällä hetkellä käytävä keskustelu. Tässä yhteydessä olisi myös otettava nimenomaisesti huomioon avoin tiede, avoimet, vastuulliset innovointikäytännöt, monimuotoisuus, tutkimusetiikka, kansalaistiede ja liikkuvuuden neljä muotoa (kansainvälinen, toimialojen välinen, tieteidenalojen välinen ja virtuaalinen liikkuvuus) urakehityksessä.

–Akateemisen alan ja muiden alojen välistä vuorovaikutusta olisi tiivistettävä yliopistojen roolin vahvistamiseksi keskeisinä toimijoina innovointiekosysteemien ytimessä.

Vuonna 2022 päättyneessä tutkimuksessa ”Knowledge Ecosystems in the new ERA” 38 , jossa käsiteltiin tiedon ekosysteemejä uudella eurooppalaisella tutkimusalueella, analysoitiin tutkijanuriin liittyviä näkökohtia, erityisesti osaamista, työllisyyttä ja työoloja sekä aivovuotoon ja osaamiskiertoon liittyviä ilmiöitä 39 . Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin menetelmän kehittämiseen tutkijanurien seurantakeskusta varten. Tutkimuksessa kartoitettiin ja mallinnettiin alojen välistä liikkuvuutta koskevia toimenpiteitä koko Euroopan laajuisesti käyttäen lähtökohtana komission aiempaa tutkimusta ”Fostering industrial talents in research at European level” 40 (tammikuu 2018), jossa käsiteltiin teollisuusalan tutkimusosaamisen edistämistä Euroopan tasolla. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin useita kuulemistoimia, kuten

–tutkijoille suunnattu verkkokysely (huhti-toukokuu 2021), jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa tutkimusalan työpaikkoihin liittyvästä osaamisesta sekä sosiaaliturvasta ja työoloista näillä työpaikoilla ja jota seurasi toukokuussa 2021 kolme työryhmätapaamista haastattelujen tulosten validoimiseksi ja tarkentamiseksi

–verkkokysely (touko-kesäkuu 2021), jonka avulla vahvistettiin, mitkä taidot ovat tutkijoille keskeisiä akateemisen alan ja yksityisen sektorin työpaikoissa

–eri vaiheissa uraansa olevien, niin akateemisella alalla kuin muilla aloilla työskentelevien tutkijoiden haastatteluja (vuoden 2021 toinen neljännes), joissa keskityttiin osaamiseen, osaamisen kehittämismahdollisuuksiin ja alojen väliseen liikkuvuuteen

–korkeakoulutuksen kattojärjestöjen, tutkimusorganisaatioiden yhdistysten sekä jäsenvaltioiden ja yritysten edustajien haastatteluja (vuoden 2021 toinen neljännes), joissa keskityttiin eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksen (ESCO) päivittämiseen, tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen kehittämiseen, tutkijoiden virkaurien tulevaisuuteen ja tutkijanurien monipuolistamiseen

–tutkimuksen parissa toimivien EU:n kattojärjestöjen (muun muassa yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden), toimialajärjestöjen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjien kanssa muodostettu fokusryhmä (syyskuu 2021), jonka tarkoituksena oli hyväksyä tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen luonnokseen liittyvä työ

–työpaja (lokakuu 2021), johon osallistui yli 450 sidosryhmää eri aloilta ja jossa käsiteltiin tutkijanuriin, erityisesti osaamiseen, liittyviä haasteita

–työpaja (maaliskuu 2022), johon osallistui monipuolisesti eri sidosryhmiä kaikilta aloilta ja jossa käsiteltiin tutkijoiden taitoja ja työoloja, kansainvälisesti liikkuvien tutkijoiden sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä sekä tutkijanurien seurantakeskusta koskevaa suunnitelmaa

–lopullinen työpaja (syyskuu 2022), jossa käsiteltiin osaamista, lahjakkuuksien tasapainoista liikkuvuutta sekä alojen välistä liikkuvuutta.

Näiden kuulemistoimien keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

–Tutkijat ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan tutkimus- ja innovointijärjestelmän kannalta, ja on tärkeää vahvistaa heidän uriaan ja tehdä tutkijanurista houkuttelevampia ja kestävämpiä. Aivan ensimmäisenä on tarkasteltava Euroopan tason yhteistä tutkijan määritelmää.

–Akateemisella alalla tutkijoiden rekrytoinnissa käytetään yleisesti vuonna 2011 käyttöön otettuja R1–R4-profiilikuvauksia ja niihin viitataan usein. Kuvausten käyttöön tarvitaan kuitenkin lisää selkeyttä, jotta edistettäisiin niiden käyttöä tiedeyhteisön ulkopuolella ja helpotettaisiin sekä tutkijoiden roolien sovittamista eri aloille ja eri jäsenvaltioiden kontekstiin että kuvausten vertailua.

–Tutkijat pitävät monialaisia taitoja työllistymisen ja urakehityksen kannalta tärkeinä, mutta vain pieni osa EU:n tohtorikoulutettavista on sitä mieltä, että heidän tohtorikoulutuksensa sisältää riittävästi monialaisten taitojen opetusta. Sidosryhmät odottavat kovasti tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen käyttöönottoa. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla sitova, ja käyttäjille olisi sallittava joustavuus kehyksen täytäntöönpanossa.

–Taidot ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa tutkijoiden alojen välisen liikkuvuuden kannalta. Tutkijoille olisikin tarjottava todennettavissa olevaa virallista ja myös epämuodollista koulutusta esimerkiksi koordinoiden sitä yhteistyössä liike-elämän ja muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa, jotta tutkijoiden kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Yhtä tärkeää on tarjota tutkijoille tukea ja ohjausta akateemisen alan ulkopuoliselle uralle esimerkiksi mentorointi- ja urakehityspalvelujen kautta.

–Tutkimusalan inhimillisen pääoman optimaalista kehitystä haittaavat avoimen, läpinäkyvän ja ansioihin perustuvan rekrytoinnin puuttuminen, mikä on yleinen ongelma, sekä epävarmat työolot ja urapolkujen epävakaus. Ongelmien korjaamiseksi tarvitaan aloitteita. Olisi muun muassa harkittava EU:n tason virkaurajärjestelmämallia tai muunlaista läpinäkyvää järjestelmää urapolulle pääsemiseksi ja sillä etenemiseksi.

–Olisi kartoitettava tärkeimmät järjestelmän tason sekä tutkimusympäristöön, rekrytointiin, työoloihin ja tutkimuksen huippuosaamiseen liittyvät aivovuodon syyt, joiden perusteella saataisiin osviittaa tasapainoisemman liikkuvuuden edellytyksistä. Kartoituksen yhteydessä olisi määriteltävä sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla tapoja varmistaa lahjakkuuksien tasapainoisempi liikkuvuus. Jäsenvaltioiden tasolla tässä olisi hyödynnettävä jäsenvaltioiden tai tutkimusorganisaatioiden nykyisiä tai suunnitteilla olevia käytäntöjä, ja EU:n tasolla ohjaavina periaatteina olisi oltava yhteensovittaminen, innostaminen ja tukeminen.

–Olisi laadittava malleja, parhaita käytäntöjä ja suosituksia alojen välisen liikkuvuuden edistämiseksi kolmella tavalla: i) vahvistamalla korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä, ii) osaajien täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla, jotta voidaan vastata yritysten kysyntään ja kehittää valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi, sekä iii) yrittäjyyden ja yritysten perustamisen kautta.

–Sosiaaliturva ja sen siirrettävyyteen liittyvät seikat voivat estää kansainvälisten tutkijoiden liikkuvuuden tai hankaloittaa sitä. Liikkuvuus voi pirstaloittaa sosiaaliturvaa monin eri tavoin, ja sosiaaliturvan aukkokohdat vaikuttavat eniten juuri liikkuviin tutkijoihin. Ensimmäinen yleinen sosiaaliturvan aukkokohta liittyy erilaisiin työsuhteisiin ja siihen, miten työsuhteen tyyppi vaikuttaa sosiaaliturvaan. Työsuhteen tyypin vaihtuminen muutettaessa maasta toiseen voi muuttaa oikeutta sosiaaliturvaan. Esimerkiksi väitöskirjatutkijalla voi olla vain rajallinen oikeus tai ei lainkaan oikeutta sosiaaliturvaan, mikäli hänet luokitellaan opiskelijaksi eikä työntekijäksi. Lisäksi liikkuvien tutkijoiden saatavilla olevat tiedot ovat usein rajallisia ja heikkolaatuisia. Kuhunkin sosiaaliturvaetuuteen liittyy omanlaisiaan puutteita. Eläkkeet, erityisesti lisäeläkkeet, ovat kiistatta suurin huolenaihe, koska liikkuvat tutkijat, joiden työsopimukset ovat usein lyhytkestoisia, eivät välttämättä täytä lisäeläkejärjestelmissä määriteltyjä odotusaikoja koskevia edellytyksiä. Työttömyyden osalta työttömyysetuuksien myöntäminen ja määrä perustuvat aiempaan työhistoriaan – maasta riippumatta.

–Olisi kehitettävä menetelmä ja indikaattoreita tutkijanurien seuraamiseksi olemassa olevien tietojen perusteella, joita täydennetään keräämällä kyselyillä tietoa seuraavalta neljältä osa-alueelta: työpaikat, työolot, taidot ja liikkuvuus (tutkijanurien seurantakeskukseen liittyvä valmistelutyö).

Lisää kuulemistoimia 41 toteutettiin jäsenvaltioiden, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneiden maiden ja sidosryhmien kanssa valmisteltaessa komission ehdotusta Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimusta koskevaksi neuvoston suositukseksi sekä ERAn toimintapoliittisen ohjelman ja erityisesti siihen kuuluvan toimen 4 (”Edistetään houkuttelevia ja kestäviä tutkijanuria, lahjakkuuksien tasapainoista liikkuvuutta sekä kansainvälistä, tieteidenvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta koko eurooppalaisella tutkimusalueella”) yhteydessä.

2023/0285 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

Eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 182 artiklan 5 kohdan ja 292 artiklan ensimmäisen ja toisen virkkeen,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 179 artiklassa todetaan, että unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti. SEUT-sopimuksen 180 artiklassa todetaan tältä osin, että unioni toteuttaa useita jäsenvaltioissa harjoitettua toimintaa täydentäviä toimia, kuten edistää unionin tutkijoiden koulutusta ja liikkumista sekä levittää tietoa unionin tutkimukseen liittyvän toiminnan tuloksista ja käyttää tuloksia hyväkseen.

(2)Komission suosituksella 2005/251/EY 42 on ollut tärkeä rooli tutkijoiden ja tutkijanurien tukemisessa unionissa. Tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä, jäljempänä ’tutkijoiden peruskirja ja säännöstö’, on tullut tutkijoiden ja työnantajien tai tutkijoiden rahoittajien viitekehys, joka on osaltaan vahvistanut eurooppalaista tutkimusaluetta ja auttanut luomaan Eurooppaan houkuttelevammat, avoimemmat ja kestävämmät työmarkkinat tutkijoille. Lisäksi vuodesta 2008 käytössä ollut tutkimusalan henkilöstöstrategia (HRS4R) sisältää eurooppalaisen menettelyn, jolla voidaan sertifioida laitosten sitoutuminen tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön periaatteiden täytäntöönpanoon ja niiden edistyminen siinä.

(3)Komission 1. heinäkuuta 2020 antamassa tiedonannossa Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi 43 korostetaan, että tutkijat ovat tieteen ja innovaatioiden etulinjassa ja että heillä on oltava tietynlaisia taitoja, jotta he voivat luoda uraa niin tiedemaailmassa kuin sen ulkopuolella. Siinä asetetaan tavoitteeksi tutkijoiden taitojen luokitusjärjestelmän määrittely muun muassa osaamiskierron tilastollisen seurannan mahdollistamiseksi, tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen kehittäminen sekä tuen antaminen tutkijoiden osaamisen kehittämiseksi, jotta nämä saisivat alojen väliseen liikkuvuuteen tarvittavat taidot. Osaamisohjelman ensimmäisellä lippulaivatoimella, Euroopan osaamissopimuksella, tuetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joka on tarkoitus toteuttaa alojen toimijoiden, koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten yhteistyöllä laajan mittakaavan kumppanuuksina.

(4)Komission 30. syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten 44 todetaan, että globaalissa kilpailussa osaajista urakehitykseen tarvitaan edellytykset, joilla voidaan houkutella parhaat tutkijat Eurooppaan ja pitää heidät täällä, ja että työsuhteiden epävarmuuteen ei ole tullut viime vuosien aikana riittäviä parannuksia, etenkään uraansa aloittelevien tutkijoiden osalta. Kyseisessä tiedonannossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tutkijoiden taidot ja toisaalta yhteiskunnan ja talouden – erityisesti teollisuuden ja yritysten – tarpeet poikkeavat usein toisistaan ja että on tärkeää antaa tutkijoille kannustimia jatkaa uraansa yliopistomaailman ulkopuolella. Tiedonannossa todetaan, että tutkijanurien vahvistamiseksi Euroopassa tarvitaan toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan tutkijoiden osaamisen tunnustaminen, kehitetään tutkijoiden osaamiskehys, parannetaan yliopistomaailman ja elinkeinoelämän välistä liikkuvuutta ja vaihtoja, tarjotaan kohdennettuja koulutusmahdollisuuksia ja luodaan keskitetyn palvelupisteen sisältävä portaali, josta tutkijat voivat saada useita erilaisia tukipalveluja. Lisäksi tiedonannossa esitetään tutkimuksen arviointijärjestelmän parantamista.

(5)Uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta 1. joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä 45 painotetaan, että uuden eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisiä tekijöitä ovat houkuttelevien ja turvallisten työolojen luominen ja tutkijanurien houkuttelevuuden lisääminen ottaen huomioon avoin tiede, sukupuolten tasa-arvo, digitaaliset taidot, tutkimuksen arviointi, tutkijanurien monipuolistaminen ja useat urapolut; kaikki nämä tekijät auttavat houkuttelemaan huippututkijoita ja pitämään heistä kiinni.

(6)Neuvoston 28. toukokuuta 2021 hyväksymissä päätelmissä, joiden otsikko on ”Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta” 46 , todetaan, että tutkijat ovat eurooppalaisen tutkimus- ja innovointijärjestelmän ytimessä ja että Euroopan tasolla tarvitaan koordinoidumpia toimia, jotta voidaan ratkaista tutkijoiden tällä hetkellä kohtaamat haasteet ja tarjota heille riittävän tasokkaita ja kestäviä tutkimusalan työuria, edistää tasapainoisempaa osaamiskiertoa ja tehdä Euroopasta houkutteleva kohde tutkijoille. Päätelmissä ehdotetaan sen analysoimista, miten tutkijoiden peruskirjaa ja säännöstöä voitaisiin kehittää niin, että luotaisiin yksi, kokonaisvaltainen kehys, jossa otettaisiin arvojen ja periaatteiden lisäksi huomioon kaikki tutkijanuriin liittyvät haasteet ja kiinnitettäisiin huomiota kaikkiin mahdollisiin aloihin, joille tutkijat voivat työllistyä. Päätelmissä pyydetään komissiota esittämään vuonna 2022 ehdotus, joka koskisi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: rekrytointi, uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille tarjottavat kannustimet, uran monipuolistaminen ja uralla eteneminen, yhteentoimivuus teollisuuden ja kaikkien muiden yhteiskunnan alojen kanssa, tutkijoiden arviointi, sukupuolten tasa-arvo, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä EURAXESS-aloitteen hallinnon ja palvelujen parantaminen.

(7)Euroopan tutkimus- ja innovointisopimuksesta annetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2021/2122 47 mainitaan tutkijanurat ja tutkijoiden liikkuvuus sekä tutkimuksen, tutkijoiden ja laitosten arviointi tärkeinä toiminta-aloina, joilla unionin ja jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti toteutettava yhteisiä toimia eurooppalaisen tutkimusalueen tukemiseksi. Lisäksi siinä määritellään joukko yhteisiä periaatteita ja arvoja eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin perustaksi. Suosituksessa myös korostetaan, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tutkijanuran alku- ja keskivaiheisiin, myös erityisesti naisten kyseisissä vaiheissa kohtaamiin esteisiin.

(8)Neuvoston 26. marraskuuta 2021 antamien päätelmien ”Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tuleva hallinnointi” 48 liitteenä olevassa ERAn toimintapoliittisessa ohjelmassa esitetään erityistoimia, joilla pyritään edistymään ”tutkimuksen, tutkijoiden ja laitosten arviointijärjestelmän uudistamisessa niiden laadun, suorituskyvyn ja vaikutusten parantamiseksi” sekä edistämään ”houkuttelevia ja kestäviä tutkijanuria, lahjakkuuksien tasapainoista liikkuvuutta sekä kansainvälistä, tieteidenvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta koko eurooppalaisella tutkimusalueella”. Viimeksi mainitun toimen tavoitteisiin kuuluvat tutkijanuraa koskevien eurooppalaisten puitteiden kehittäminen sekä nykyisten välineiden ja aloitteiden parantaminen ja uusien luominen. Tähän kuuluvat tutkijanurien seurantakeskuksen perustaminen, tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön tarkistaminen, ERAn osaamisfoorumin (ERA Talent Platform) perustaminen keskitetyksi verkkoväyläksi EURAXESS-palveluihin, verkostoon ja portaaleihin, mukaan lukien HRS4R ja RESAVER, ERA4You-aloitteen käynnistäminen lahjakkuuksien liikkuvuuden edistämiseksi eri alojen välillä kaikkialla EU:ssa, tutkimus- ja innovointijärjestelmiin liittyvien hyvien käytäntöjen vaihto tasapainoisen osaamiskierron tukemiseksi sekä tutkimusuran eurooppalaista kehystä koskevan pilottitutkimuksen toteuttaminen Eurooppalaiset yliopistot ‑yhteenliittymän kanssa.

(9)Komission 18. tammikuuta 2022 antamassa tiedonannossa eurooppalaisesta yliopistostrategiasta 49 esitetään eurooppalaisen tutkijanurakehyksen luomista synergiassa eurooppalaisen houkuttelevien ja kestävien korkeakoulusektorin urien kehyksen kanssa, jota koskeva ehdotus on määrä esittää vuonna 2023.

(10)Komission 5. heinäkuuta 2022 antamassa tiedonannossa Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma 50 todetaan, että innovointi edellyttää lahjakkaiden yksilöiden menestyksekästä tukemista, houkuttelemista ja pysyvyyden varmistamista sekä monia erilaisia taitoja, ja lisäksi siinä korostetaan alojen välisen liikkuvuuden merkitystä.

(11)Neuvoston suosituksessa (EU) 2022/2415 51 korostetaan, että on tärkeää investoida tutkijoiden ja muiden tutkimuksen ja innovoinnin parissa toimivien, myös välittäjien, yrittäjyyskulttuurin, ‑käytäntöjen ja ‑taitojen kehittämiseen. Näiden toimijoiden jatkuva ammatillistaminen on keskeisessä roolissa, jotta tutkimuksen ja innovoinnin tulokset saadaan muutettua mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa hyödyttäviksi ratkaisuiksi. Suosituksen täytäntöönpanoa tuetaan toimialojen ja tiedeyhteisön yhteistyötä koskevilla käytännesäännöillä.

(12)Tutkijat ovat yhteiskunnan keskeinen voimavara. He tekevät tutkimusta, edistävät innovointia, auttavat löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin (esimerkiksi digitaaliseen ja vihreään siirtymään) ja edistävät siten komission yleisiä painopisteitä ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Tutkijat ovat korkean osaamistason asiantuntijoita, joilla on hyvät mahdollisuudet vastata työmarkkinoiden kysyntään, ja siten he edistävät myös toista yleistä painopistettä, ”Ihmisten hyväksi toimivaa taloutta”. On äärimmäisen tärkeää parantaa tutkijoiden yleistä työympäristöä vahvistamalla tutkijanuria, lisäämällä niiden vaikuttavuutta ja varmistamalla, että ne voidaan sovittaa eri aloille.

(13)Tutkimusurien houkuttelevuuden lisääminen ja vakauden parantaminen kaikkialla unionissa on keskeinen osa eurooppalaista tutkimusaluetta. Sen vuoksi on selvästi tarpeen tehdä tutkijanurasta houkuttelevampi koulunsa päättäville, luoda taustaedellytykset lahjakkaiden tutkijoiden pitämiseksi unionissa sekä tehdä unionista houkutteleva ja kilpailukykyinen kohde kansainvälisille tutkijoille.

(14)Osaaminen on innovoinnin perusedellytys. Sen vuoksi on välttämätöntä luoda tarvittavat edellytykset ja saada aikaan jatkuva virta korkeasti koulutettuja, sietokykyisiä osaajia, jotka pystyvät edistämään Euroopan elpymistä ja kilpailuetua. Tämä edellyttää vahvempia yhteyksiä tiedeyhteisön ja alojen toimijoiden välillä sekä yrittäjyyttä ja innovointia tukevaa kulttuuria, jossa osaajat saavat kehittämänsä ideat markkinoille.

(15)Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla (MSCA) on osana tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmia tuettu yli 25 vuoden ajan eri puolilta maailmaa tulevia tutkijoita kaikissa uran vaiheissa keskittyen koulutukseen, osaamiseen ja urakehitykseen. MSCA-ohjelmalla on myös ollut jäsentävä vaikutus organisaatioihin (kuten yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin ja yrityksiin), sillä ohjelman avulla on levitetty hyviä käytäntöjä ja se on lisännyt organisaatioiden houkuttelevuutta ja näkyvyyttä kansainvälisesti erityisesti edesauttamalla erinomaisten tohtoriohjelmien kehittämistä. MSCA-toimet ovat esimerkki hyvästä käytännöstä, jolla edistetään toimi- ja tieteidenalojen välistä ja maantieteellistä liikkuvuutta, kehitetään tutkijoiden osaamista, korjataan sukupuolijakauman epätasapainoa, pidetään lahjakkaat tutkijat Euroopassa ja houkutellaan Eurooppaan uusia lahjakkuuksia. MSCA-toimiin kuuluu myös ammatillisia tohtoriohjelmia, joissa akateeminen laitos ja ei-akateeminen organisaatio vastaavat tasapuolisesti väitöskirjatutkijan tutkimuskokemuksesta, tutkimuksen toteuttamispaikasta ja ohjauksesta. Nämä tohtoriohjelmat ovat tärkeä esimerkki ekosysteemin toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Ne edistävät monialaisia taitoja ja alojen liikkuvuutta sekä auttavat toimialoja saamaan niiden tarvitsemia korkeasti koulutettuja osaajia.

(16)Eurostatin tietojen mukaan tutkijoiden määrä Euroopassa on kasvussa. Vuonna 2021 jäsenvaltioissa työskenteli kaksi miljoonaa tutkijaa (kokoaikavastaavaksi muutettuna), mikä on 627 000 enemmän kuin vuonna 2011. Suurin osa tutkijoista työskentelee yrityssektorilla (56 %), korkeakouluissa (32 %) ja julkishallinnon palveluksessa (11 %). On tärkeää ylläpitää tätä kasvavaa suuntausta investoimalla riittävästi, huolehtimalla asianmukaisesta infrastruktuurista ja laatimalla asianmukaisia politiikkoja kansallisella ja unionin tasolla, millä ylläpidetään tutkimusurien houkuttelevuutta myös moninaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon osalta. Samaten on tärkeää edistää tasa-arvon kulttuuria ja huolehtia tutkijoiden palkitsemisesta kaikilla yhteiskunnan aloilla.

(17)Euroopan tasolla tarvitaan selkeä, yhteinen ’tutkijan’ määritelmä, jollainen voisi olla esimerkiksi laajalti käytetyssä julkaisussa ”Frascati Manual” esitetty määritelmä, ja tutkimusalan ammateista olisi pyrittävä luomaan yhteinen käsitys. Tutkimusalan ammatilla olisi tarkoitettava ammatteja, joissa tutkijat voivat toimia kaikilla aloilla, muun muassa korkeakoulumaailmassa (yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa), yrityksissä (esimerkiksi teollisuuslaboratorioissa, startup- tai spin-off-yrityksissä tai pienissä ja keskisuurissa yrityksissä), julkishallinnon elimissä (kuten julkisissa laboratorioissa tai terveydenhuollossa) ja kolmannella sektorilla. Tarvitaan toimia, joilla varmistetaan, että tutkimusalan ammatti tunnustetaan täysin, ja olisi pyrittävä siihen, että tutkimusalan ammatteja voidaan vertailla jäsenvaltioiden ja alojen välillä, muun muassa päivittämällä vuonna 2011 käyttöön otettuja R1–R4-tutkijaprofiileja ja edistämällä niiden käyttöä avointen tutkijan työpaikkojen yhteydessä.

(18)Korkean tason tutkimus ja innovointi edellyttävät useiden erilaisissa tutkimusalan hallinnoinnin tehtävissä toimivien tutkijoiden ja muiden ammattilaisten tukea. Nämä erittäin arvokkaat ammatit ansaitsevat asianmukaisen tunnustamisen. Tämä tarkoittaa muun muassa niiden entistä tarkempaa analysointia ja yhdenmukaistamista unionin tasolla, jotta voidaan vahvistaa ammattilaisten valmiuksia, kehittää ammatteihin liittyvää koulutusta ja parantaa niiden vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaa se, että ammattilaiset voivat johtaa ja tukea tutkimusta ja innovointia tehokkaasti.

(19)Eurooppalaista taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitusta (ESCO) päivitettiin vuonna 2022 parantamalla siihen sisältyvää tutkijoiden taitojen ja ammattien luokitusta. Tällä tavoin täsmennettiin tutkijoiden kannalta merkityksellisiä ammatteja eri työmarkkinasektoreilla sekä monialaisia taitoja, joita tutkijat tarvitsevat menestyäkseen. ESCO-luokituksen käyttöönotto Europass-ansioluettelossa ja Euroopan työnvälitysverkostossa (EURES) helpottaa tämän parannetun terminologian omaksumista työmarkkinoilla. Komission on tärkeää käydä keskustelua Kansainvälisen työjärjestön kanssa luokan ”tutkija” sisällyttämiseksi ESCO-luokituksen perustana olevan kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO) tuleviin tarkistuksiin.

(20)Kuten todetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklassa, 20. lokakuuta 2020 annetussa Bonnin julkilausumassa tieteellisen tutkimuksen vapaudesta, 19. marraskuuta 2020 annetussa Euroopan korkeakoulutusaluetta koskevassa Rooman julkilausumassa ja neuvoston suosituksessa (EU) 2021/2122, akateeminen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus on turvattava, sillä ne ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että tutkijat voivat edistää tutkimusta ja innovointia. Komissio julkaisi tältä osin tammikuussa 2021 komission yksiköiden valmisteluasiakirjan siitä, miten ulkomaista sekaantumista tutkimukseen ja innovointiin voidaan vähentää. Julkaisussa esitetään parhaita käytäntöjä, joiden avulla korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia voidaan tukea niiden perusarvojen, kuten akateemisen vapauden, lahjomattomuuden ja institutionaalisen riippumattomuuden, turvaamisessa sekä niiden henkilöstön, opiskelijoiden, tutkimustulosten ja resurssien suojelemisessa.

(21)Naiset ovat edelleen aliedustettuina tutkijoiden keskuudessa – kaikista unionin tutkijoista vain 33 prosenttia on naisia. Tiedot osoittavat myös, että naistutkijoita työskentelee miestutkijoita enemmän korkeakoulusektorilla, kun taas valtionhallinnossa ja elinkeinoelämässä naisten osuus on pienempi. Unionissa naistutkijat työskentelevät miestutkijoita useammin osa-aikaisesti ja epävarmoissa työsuhteissa korkeakouluissa (naistutkijoista 11 % ja miestutkijoista 7 % työskentelee tällaisissa työsuhteissa). Akateemisen alan huipputehtävissä (professorina tai vastaavassa tutkijatehtävässä) naisten osuus on vain 26 prosenttia. Tutkijanuriin vaikuttavat edelleen sukupuolten epätasa-arvoon liittyvät ongelmat, joita aiheuttavat muun muassa sukupuolten palkkaerot, sukupuolten eriarvoistaminen arvioinnissa, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen liittyvät kysymykset sekä sukupuoleen perustuva väkivalta, jotka kaikki vaikuttavat osallistumiseen ja uralla etenemiseen. Näihin ongelmiin on tärkeää puuttua tehokkaasti institutionaalisilla muutoksilla, muun muassa osallistavilla sukupuolten tasa-arvoa koskevilla suunnitelmilla. Lisäksi tarvitaan erityistoimia, joilla puututaan naisten aliedustukseen luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla (ns. STEM-ala) sekä korkeakoulusektorilla. Esimerkiksi eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotetaan sukupuolineutraalia STE(A)M ‑koulutusta koskevaa manifestia STE(A)M-painotteisilta yliopistoilta.

(22)Jotta tutkijoiden, erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien, täysipainoista henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä tuettaisiin unionissa, on keskeisen tärkeää pyrkiä ratkaisemaan olemassa olevia haasteita, joilla on kielteisiä vaikutuksia unionin yleiseen tutkimus- ja innovointijärjestelmään ja tutkimuksen sisämarkkinoihin. Tällaisia haasteita aiheuttavat muun muassa työllisyyteen ja työoloihin liittyvät näkökohdat: Väitöskirjatutkijat määritellään toisissa jäsenvaltioissa opiskelijoiksi, toisissa taas työntekijöiksi. Työhönottomenettelyt eivät useinkaan ole avoimia, läpinäkyviä eivätkä ansioihin perustuvia. Lyhytaikaisiin hankepohjaisiin sopimuksiin liittyy epävarmuutta. Yhtäläiset mahdollisuudet eivät aina toteudu. Työ- ja yksityiselämän tasapaino ja hyvinvointi aiheuttavat ongelmia. Lisäksi sosiaalisen suojelun välineisiin liittyy heikkouksia, esimerkiksi etuuksien siirrettävyydessä eri alojen ja jäsenvaltioiden välillä on vaikeuksia.

(23)Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden työllistettävyyttä ja urakehitystä voitaisiin edistää erityisillä työhönoton kannustimilla, kuten taloudelliseen ja sosiaaliseen suojeluun liittyvillä kannustimilla, muun muassa luomalla mahdollisuuksia pysyviin tai toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY 52 tavoitteen mukaisesti. Tältä osin hankerahoituksen rinnalla voitaisiin edistää perusrahoituksen tai tutkimuksen elinkaarirahoituksen laajempaa käyttöä. Perusrahoituksessa yliopistolle tai tutkimuskeskukselle taataan tietty rahoitus vastineena tiettyjen tuotosten ja laatuvaatimusten saavuttamisesta. Elinkaarirahoituksessa puolestaan rahoituksesta kilpaillaan alkuvaiheessa ja rahoitusta jatketaan, jos rahoituksen saaja arvioidaan seurantaprosessissa myönteisesti. Tällä tavoin tutkimusorganisaatiot voivat kehittää pidemmän aikavälin tutkimusstrategioita ja tehdä kestäviä sitoumuksia työntekijöitään kohtaan samalla, kun ne hyödyntävät hankerahoitusta jatkaakseen uusien väylien tutkimista.

(24)Kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 22 artiklassa todetaan, jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä vapaus nauttia ihmisarvolleen ja yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. SEUT-sopimuksen 9 artiklassa puolestaan todetaan, että unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja toteuttamisessa on otettava huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 15 mukaan eläkkeelle jääneillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus eläkkeeseen, joka on oikeassa suhteessa heidän sosiaalivakuutusmaksuihinsa ja varmistaa kohtuullisen toimeentulon. Liikkuvilla tutkijoilla on kuitenkin vaikeuksia kerryttää riittävästi lisäeläkkeitä odotusaikojen, korkeiden siirtomaksujen, heikon finanssiosaamisen ja eläköitymiseen liittyvän hallinnollisen taakan vuoksi. Sen vuoksi tutkijoiden osalta olisi varmistettava sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen 53 mukaiset suojatoimet.

(25)RESAVER on komission tukema yleiseurooppalainen järjestelmä, joka koskee tutkimusta tekevissä organisaatioissa työskentelevien ammatillisia lisäeläkkeitä ja kuuluu osana tulevaan ERAn osaamisfoorumiin. RESAVER-järjestelmällä on mahdollista ratkaista kaikki liikkuvien tutkijoiden sosiaaliturvakysymykset, mutta sen käyttöönotto takeltelee vähäisen tietoisuuden ja huomattavien hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden vuoksi. Liikkuvien tutkijoiden työeläkeoikeuksien turvaamiseksi olisi tarjottava tietoa siitä, miten mahdollinen liikkuvuus voi vaikuttaa eläkeoikeuksiin. Lisäksi tutkimusta tekevien organisaatioiden osallistumista RESAVER-järjestelmään olisi edistettävä.

(26)Toimi- ja tieteenalojen välinen ja maantieteellisesti tasapainoinen liikkuvuus on olennaisen tärkeää pyrittäessä tekemään unionin tutkijanurista tuloksellisempia, kestävämpiä ja houkuttelevampia. Se lisää koko tutkimus- ja innovointijärjestelmän kilpailukykyä sekä edistää tiedon tuottamista, levittämistä ja käyttöä. Tällaisia liikkuvuuden muotoja olisi edistettävä, niitä varten olisi luotava kannustimia ja ne olisi sisällytettävä asianmukaisesti osaksi tutkijoiden ammatillista kehitystä. Kaikenlaiset nykyiset liikkuvuuden esteet, joita aiheuttaa esimerkiksi avustusten rajoitettu siirrettävyys, olisi pyrittävä poistamaan.

(27)Tiedeyhteisö ja tutkijat tarvitsevat uudenlaista lähestymistapaa, jossa tutkijanurat nähtäisiin täysin yhteentoimivina ja voitaisiin sovittaa eri aloille, palkitsemisjärjestelmässä annettaisiin yhtäläinen arvo kaikilla aloilla tehdyille työurille eikä maantieteellisestä, tieteen- tai toimialojen välisestä liikkuvuudesta tai urakatkoista – kuten sapatti- tai vanhempainvapaista – rangaistaisi eivätkä tutkijat tekisi eroa tiedeyhteisön ja muiden alojen välillä urapolkuaan valitessaan.

(28)Joissakin tapauksissa tohtorikoulutuksen päätarkoituksena on edelleen tuleva akateeminen ura, eikä siinä oteta riittävästi huomioon tutkijoille mahdollisten ammattien laajempaa valikoimaa eri aloilla eikä kiinnitetä huomiota tutkijoiden yrittäjyyden edistämisen tärkeyteen. Sen lisäksi, että tutkijoilla on oltava vankat tutkimustaidot, on erittäin tärkeää kehittää heidän monialaisia taitojaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen avulla. Näin voidaan parantaa tutkijoiden uramahdollisuuksia, edistää alojen välistä liikkuvuutta ja innovointia ja lisätä tutkijanurien houkuttelevuutta unionissa. Olisi myös tärkeää, että tutkijoilla olisi selkeä käsitys yhteiskunnallisesta vastuustaan ja tutkimuksensa yhteiskunnallisesta vaikutuksesta – myös kestävyyteen liittyvien näkökohtien osalta.

(29)Tutkijoiden eurooppalainen osaamiskehys (ResearchComp), jonka komissio on kehittänyt jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuullen, on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan, että tutkijoilla on laajasti erilaisia monialaisia taitoja, sekä kavennettaessa tiedeyhteisön ja muiden alojen välistä osaamiskuilua. Tohtorikoulutusta ja kohdennettuja koulutusmahdollisuuksia olisi kehitettävä osaamiskehyksessä kuvattujen taitojen mukaisesti, muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihdon pohjalta, tutkijoiden koulutuksen täydentämiseksi ja heidän uudelleenkouluttamisekseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen. Olisi myös varmistettava, että käytössä on asianmukaiset mekanismit virallisten ja epävirallisten koulutusmahdollisuuksien tunnustamiseksi ja todentamiseksi, kuten työssäoppiminen.

(30)Jotta varmistetaan, että tutkijoiden koulutusta kehitetään todellisten osaamistarpeiden pohjalta, on tärkeää edistää tiedeyhteisön, elinkeinoelämän, julkishallinnon, kolmannen sektorin ja kaikkien muiden ekosysteemin toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä myös esimerkiksi harjoittelun ja työn varjostamisen kautta.

(31)On ratkaisevan tärkeää edistää tutkijoiden yrittäjyysajattelua ja siihen liittyviä taitoja, kuten sijoittajien ja pääoman hankintataitoja, jotta voidaan parantaa tietämyksen hyödyntämistä ja saada innovatiiviset ideat muutettua uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joilla on paremmat mahdollisuudet päästä markkinoille ja jotka todennäköisemmin edistävät kestävää kasvua ja innovointia ja tuottavat hyötyä yhteiskunnalle. Menestyksekkään yrittäjyyspolun varmistamiseksi aineettomat hyödykkeet, kuten julkaisut, tieto, taitotieto ja henkinen omaisuus, olisi ymmärrettävä oikein ja niitä olisi hallinnoitava tuloksellisesti komission suosituksessa 2008/416/EY 54 tarkoitetulla tavalla.

(32)Alojen välinen lahjakkuuksien kierto, tutkimus- ja innovointityöpaikkojen yhteentoimivuuden parantaminen eri alojen välillä sekä tiedeyhteisön ja yritysten välisen yhteistyön vahvistaminen tietämyksen ja lahjakkuuksien siirtämiseksi edellyttävät erilaisten, toisiaan täydentävien toimenpiteiden toteuttamista kansallisella ja unionin tasolla, muun muassa koko järjestelmän uudistamista. Omaksumalla politiikassa lähestymistapa, jossa edistetään vastavuoroista oppimista onnistuneiden alojen välisten liikkuvuusjärjestelmien pohjalta, voidaan i) vahvistaa tiedemaailman ja muiden alojen yhteistyötä ja innovaatioekosysteemejä, ii) parantaa tutkijoiden, innovoijien ja muiden tutkimus- ja innovointiosaajien koulutusta ja elinikäistä oppimista, mukaan lukien täydennyskoulutus tukivalmiuksien kehittämiseksi, sekä iii) edistää tutkijoiden yrittäjyystaitojen kehittämistä.

(33)Tutkijoille olisi kerrottava poliittisen päätöksenteon ja politiikkatoimien ratkaisevasta merkityksestä tutkimusalalle sekä niiden mahdollisista vaikutuksista tutkijanuriin yleisesti ja koko tutkimus- ja innovointijärjestelmään. Nämä tiedot olisi tärkeää sisällyttää tohtorikoulutukseen ja varmistaa, että koulutettavat ymmärtävät ne, jotta varmistettaisiin tutkijoiden tiiviimpi osallistuminen tutkimusalaa koskevaan poliittiseen päätöksentekoon.

(34)Tutkijoille olisi erityisesti uran alkuvaiheessa annettava tietoa muiden alojen tarjoamista näkymistä ja näiden mahdollisuuksien hyödyntämisestä tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen laajentamiseksi. Tutkijoiden tarpeisiin räätälöidyillä uraneuvonta- ja tukipalveluilla on tärkeä rooli, sillä ne edistävät toimialojen ja tieteenalojen välistä, maantieteellistä ja virtuaalista liikkuvuutta ja tukevat yritystoiminnan kehittämistä. Eri laitosten välistä liikkuvuutta, erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten eri profiilien välillä sekä erilaisia joustavia akateemisia polkuja pitkin, olisi edistettävä muun muassa puuttumalla esteisiin, jotka liittyvät edellisessä laitoksessa hankittuihin ja toisaalta uudessa laitoksessa vaadittuihin taitoihin.

(35)Tutkimuksen arvioinnin olisi mahdollistettava tutkijoiden tulosten ja tutkimuksen arviointi mahdollisimman korkean laadun ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Tulosten asianmukainen arviointi edellyttää yhä monimuotoisempien tutkimustulosten, -toimien ja -käytäntöjen huomioon ottamista, yhteistyö ja tuotosten avoin jakaminen mukaan lukien, sekä tiukkojen tutkimusetiikkaa koskevien vaatimusten noudattamista, kuten todetaan Paris Call on Research Assessment -julkilausumassa vuodelta 2022, komission vuonna 2021 julkaisemassa tutkimuksen arviointijärjestelmän uudistamista koskevassa tarkastelukertomuksessa ”Towards a reform of the research assessment system”, joka perustuu laajaan sidosryhmien kuulemiseen, neuvoston 10. kesäkuuta 2022 antamissa päätelmissä avoimen tieteen tutkimusta ja täytäntöönpanoa koskevasta arvioinnista 55 sekä heinäkuussa 2022 julkaistussa tutkimuksen uudistamista koskevassa sopimuksessa. Tutkijoiden arvioinnissa olisikin siirryttävä tasapainoisempaan lähestymistapaan, jossa tutkimuksen määrällinen ja laadullinen arviointi ovat paremmin tasapainossa, suosimalla laadullista arviointia ja vertaisarviointia, joiden tukena käytettäisiin vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita.

(36)Tutkijoiden arvioinnissa olisi pyrittävä tutkijanurien yhdenvertaiseen tunnustamiseen ja tutkijoiden yhdenvertaiseen palkitsemiseen työskentely- tai toiminta-alasta riippumatta. Arvioinnin olisi perustuttava osaamiseen ja oltava puolueetonta. Useita uria yhdistävät urapolut, joihin sisältyy maantieteellistä ja alojen ja organisaatioiden välistä liikkuvuutta, sekä erilaisten urapolkujen yhdistelmät, joissa on yhdistetty samanaikaisesti eri aloja, ansaitsevat tulla täysin tunnustetuiksi, ja niitä olisi pidettävä samanarvoisina kuin lineaarisia urapolkuja.

(37)Akateemisten urien vahvistamiseksi aina huipputehtäviin asti tarvitaan avoin, jäsennelty, osallistava ja sukupuolen suhteen tasa-arvoinen järjestelmä uralle pääsemiseksi ja sillä etenemiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden ja tutkimusta tekevien organisaatioiden tasolla voitaisiin harkita virkaurajärjestelmän kaltaisia järjestelyjä, joiden tarkoituksena olisi tehdä määräaikainen sopimus ja joissa myönteisesti arvioidut henkilöt voisivat myöhemmin edetä vakituiseen asemaan.

(38)Unionin sekä kansallisen ja alueellisen tason toimista huolimatta osaamisvuoto unionin vähemmän kehittyneiltä alueilta jatkuu edelleen, kuten todetaan komission tiedonannossa Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla 56 , ja tutkijoiden maantieteellisen liikkuvuuden tasapainottamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Komission vuosina 2021 ja 2022 tekemät analyysit lahjakkuuksien kierrosta osoittavat, että unionin nykyiset toimet ovat edistäneet lahjakkuuksien tasapainoisempaa kiertoa, mutta samalla analyyseissa tuli esille myös edelleen jatkuvia haasteita. Niissä myös esitetään keinoja aivotuonnin vahvistamiseksi. Erinomaiset tutkimusympäristöt, houkuttelevat työolot sekä ammatillista pätevyyttä ja harjoitettua toimintaa vastaava korvaus ovat erittäin tärkeitä tässä yhteydessä, mutta ne myös edellyttävät usein kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistamista. Tätä varten olisi laadittava politiikkoja, joilla tuetaan tällaisia järjestelmän muutoksia ja tarjotaan kannustimia niiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä vastavuoroista oppimista ottaen mallia onnistuneista tavoista tasapainottaa lahjakkuuksien kiertoa jäsenvaltioissa.

(39)EURAXESS on ainutlaatuinen yleiseurooppalainen aloite, jossa tarjotaan maksuttomia tieto- ja tukipalveluja tutkijoille ja heidän perheilleen. Aloitteen päätavoitteena on tutkijoiden liikkuvuuden ja urakehityksen tukeminen. Samalla varmistetaan kestävä osaamisjatkumo tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä tehostetaan tieteellistä yhteistyötä unionin ja muun maailman välillä. Tämän tavoitteen edistämiseksi entisestään tutkijoille sekä korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille suunnattuja EURAXESS-tieto- ja tukipalveluja olisi laajennettava, palvelujen ja hallinnon rakenne olisi optimoitava, digitaalista ja käyttäjäkokemusta olisi parannettava ja aloitteen olisi oltava yhteentoimiva muiden unionin aloitteiden, kuten Europass- ja EURES-aloitteiden, kanssa. EURAXESS-tietoportaalien ja ‑palvelujen vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä voitaisiin parantaa vahvistamalla kansallisten sillanpääorganisaatioiden taloudellisia ja henkilöresursseja, erityisesti kun on kyse aloitteiden täytäntöönpanosta unionin tai kansallisella tasolla, asiantuntemuksen hyödyntämisestä, tehtävien jakamisesta EURAXESS-yksiköiden kesken kansallisella tasolla sekä tuloksellisuuden seurannasta ja tulosten mittaamisesta.

(40)Pysyäkseen maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä EU:sta on tultava houkuttelevampi kaikkialta maailmasta tuleville osaajille. Kuten myös komission 27. huhtikuuta 2022 antamassa tiedonannossa Osaajien houkutteleminen EU:hun 57 painotetaan, EU:sta on tehtävä maailmanlaajuisesti vetovoimaisempi lahjakkuuksille erityisesti edistämällä innovointia ja yrittäjyyttä EU:ssa sekä tutkimalla lähemmin mahdollisia uusia EU:hun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen väyliä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/1883 58 tarkistaminen oli tärkeä askel EU:n houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tarkistuksen myötä korkeasti koulutetut muuttajat saivat paremmat oikeudet ja voivat hyötyä nopeutetuista, virtaviivaistetuista menettelyistä. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801 59 edistää näitä tavoitteita helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsyä EU:hun, tekemällä siitä houkuttelevampaa ja edistämällä samalla tietämyksen ja osaamiseen liikkuvuutta parantamalla EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevia oikeuksia.

(41)Tutkijoiden peruskirjaa ja säännöstöä on tarpeen tarkistaa, jotta ne olisivat nykytilanteen tasalla ja jotta niillä voidaan vastata tutkijoiden ja laitosten tämänhetkisiin haasteisiin muun muassa ottamalla paremmin huomioon sukupuolten tasa-arvo, osallistavuus ja avoimen tieteen käytännöt. Uutta versiota olisi yksinkertaistettava, jotta sen täytäntöönpano olisi helpompaa, ja sen käyttöönottoa myös korkeakoulujen ja tutkimusalan ulkopuolella olisi edistettävä. Tarkistus ei saisi vaikuttaa laitoksiin, jotka soveltavat tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön nykyisiä periaatteita, vaan näiden laitosten olisi katsottava siirtyvän soveltamaan peruskirjan ja säännöstön uusia versioita. Tätä olisi sovellettava erityisesti laitoksiin, jotka ovat aloittaneet HRS4R-prosessin, jonka ensimmäinen vaihe on tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön käyttöönotto.

(42)Tutkijanurien vahvistamista koskevien toimenpiteiden ja järjestelmäuudistusten täytäntöönpanon seurantaa varten tarvitaan tutkijanurien seurantakeskus, jonka avulla parhaat unionissa tähän asti kerätyt tiedot voidaan koota yhteen paikkaan. Tutkijanurien seurantakeskuksen olisi tarjottava jäsenvaltioille ja tutkimusta tekeville organisaatioille tietoa, jota ne tarvitsevat tutkijanuria koskevien politiikkojen mukauttamiseksi ja kehittämiseksi. Seurantakeskuksen olisi myös autettava tutkijoita ymmärtämään paremmin haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuotava esiin eurooppalaisia tutkimusorganisaatioita houkuttelevina kohteina parhaille osaajille. Tässä yhteydessä olisi myös pohdittava yhteyksiä eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotettuun eurooppalaiseen korkeakoulusektorin seurantakeskukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 60 mukaisesti kerättyjä tietoja voitaisiin mukauttaa vastaamaan tutkijanurien seurantakeskuksen käyttäjien tarpeita.

(43)Jotta eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa voi tuottaa tulosta, jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien on sitouduttava siihen. Erityisesti korkeakoulujen yhteenliittymiä, kuten Eurooppalaiset yliopistot ‑aloitteella perustettuja ja Erasmus+ ‑ohjelmasta ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta tuettuja yhteenliittymiä, sekä korkeakoulusektoria laajemmin ja kaikkia sidosryhmiä voitaisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen kannustaa osallistumaan vapaaehtoisesti kehyksen laajaan täytäntöönpanoon toteuttamalla kehystä edistäviä pilottitoimia,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN: 

Eurooppalaisella tutkimusalueella käytettävä tutkijoiden ja tutkimusalan ammattien määritelmä

1.Tässä suosituksessa

’tutkijoilla’ tarkoitetaan ammattilaisia, jotka kehittävät tai luovat uutta tietämystä. He tekevät tutkimusta ja parantavat tai kehittävät käsitteitä, teorioita, malleja, tekniikoita, välineitä, ohjelmistoja tai toimintamenetelmiä. Tutkijat voivat harjoittaa erityyppistä toimintaa (esimerkiksi perus- tai soveltava tutkimus, kehitystoiminta, tutkimuslaitteiden käyttö tai projektinhallinta) koko- tai osa-aikaisesti millä tahansa talouden tai yhteiskunnan alalla. Tutkijat kartoittavat uusia tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaihtoehtoja ja suunnittelevat ja hallinnoivat niitä hyödyntämällä korkean tason osaamista ja tietämystä, jota he ovat hankkineet virallisen koulutuksen tai käytännön tutkimuskokemuksen kautta.

2.Tutkimusalan ammatteja voidaan harjoittaa samanarvoisina kaikilla tutkimusta ja innovointia tuottavilla aloilla, muun muassa tiedemaailmassa, elinkeinoelämässä, valtion laboratorioissa ja julkishallinnossa, sekä kolmannella sektorilla, joilla tutkijoiden osaaminen, tietämys ja asenteet voivat olla hyödyksi eurooppalaiselle yhteiskunnalle, tutkimus- ja innovointijärjestelmälle ja taloudelle.

3.Tutkimusalan ammatteihin kuuluvat myös tutkimuksen hallinnoinnin tehtävät eli tutkimus- ja innovointitoiminnan hallinnointi- ja tukitoiminnot, joista vastaavat henkilöt voivat olla tutkijoita tai muita ammattilaisia. Tutkimuksen hallinnointi voi sisältää muun muassa seuraavia tehtäviä:

(a)tutkimuksen ja innovoinnin suunnittelun, kehittämisen ja hallinnoinnin, niihin liittyvän hallinnollisen työn ja viestinnän sekä tutkimuksen ja innovoinnin hyödyntämisen sujuvoittaminen tai edistäminen;

(b)politiikan tavoitteiden, rahoitusohjelmien vaatimusten, varainhoitosääntöjen ja oikeudellisten määräysten noudattamisen varmistaminen;

(c)tutkimus- ja innovointihankkeiden tai ‑järjestelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen;

(d)tutkimuksen ja innovoinnin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen.

4.Kaikki tutkimustoimintaa harjoittavat tutkijat, riippumatta heidän tosiasiallisesta asemastaan ja toimialastaan, olisi luokiteltava johonkin seuraavista profiileista:

(a)R1 – Aloitteleva tutkija: Tutkija, joka tekee tutkimusta valvotusti eikä ole vielä suorittanut tohtorintutkintoa eikä saavuttanut vastaavaa pätevyys- eikä kokemustasoa.

(b)R2 – Tunnustettu tutkija: Tohtorintutkinnon suorittanut tai vastaavan osaamis- ja kokemustason saavuttanut tutkija, joka ei vielä kykene tekemään omaa tutkimusta, hankkimaan rahoitusta tai johtamaan tutkimusryhmää täysin itsenäisesti.

(c)R3 – Vakiintunut tutkija: Tohtorintutkinnon suorittanut tai vastaavan osaamis- ja kokemustason saavuttanut tutkija, joka kykenee tekemään omaa tutkimusta, hankkimaan rahoitusta tai johtamaan tutkimusryhmää itsenäisesti.

(d)R4 – Johtava tutkija: Tohtorintutkinnon suorittanut tai vastaavan osaamis- ja kokemustason saavuttanut tutkija, joka kuuluu vertaistensa tunnustamiin oman tutkimusalansa johtajiin.

5.Tässä suosituksessa R1- ja R2-profiilit luokitellaan uransa alkuvaiheessa oleviksi tutkijoiksi ja R3- ja R4-profiilit kokeneiksi tutkijoiksi.

Jäsenvaltioita suositellaan kannustamaan työpaikkailmoitusten julkaisijoita viittamaan kaikissa nimenomaan tutkijoille suunnatuissa työpaikkailmoituksissa näihin profiileihin.

Aloittelevan tutkijan profiilia lukuun ottamatta näitä profiileja ei pitäisi välttämättä pitää urapolun lineaarisesti etenevinä vaiheina.

Liitteessä I esitetään ei-tyhjentävä luettelo esimerkkejä.

Tutkimusalan ammattien tunnustaminen ja tutkijanurien yhteentoimivuus ja vertailtavuus

6.Jäsenvaltioita suositellaan varmistamaan, että tutkimusalan ammatit tunnustetaan kaikilta osin, edistämään erilaisten tutkijanurien yhtäläistä arvostusta ja palkitsemista toimialasta tai toiminnasta riippumatta sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan tutkijanurien täysi yhteentoimivuus ja vertailukelpoisuus eri jäsenvaltioiden, alojen ja laitosten välillä.

7.Tutkimuksen hallinnointiin liittyvät ammatit olisi määriteltävä ja tunnustettava asianmukaisesti unionin tasolla niiden valmiuksien vahvistamiseksi, niihin liittyvän koulutuksen kehittämiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi.

8.Jäsenvaltioiden olisi kannustettava tutkijoita ei-lineaarisille, useita uria yhdistäville urapoluille, joihin sisältyy maantieteellistä ja alojen ja organisaatioiden välistä liikkuvuutta, ja useita aloja samanaikaisesti yhdisteleville hybridiurille, sekä tuettava niitä. Tällaiset urapolut voivat johtaa monenlaisiin ammatillisiin lopputuloksiin, ja ne olisi tunnustettava samanarvoisina lineaaristen urapolkujen kanssa. Myös palkitsemisjärjestelmää olisi mukautettava vastaavasti.

9.Jäsenvaltioita suositellaan ottamaan käyttöön eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksen uudet, päivitetyt versiot erityisesti tutkijoiden ammattien ja taitojen osalta.

10.Jäsenvaltioita suositellaan kannustamaan henkilöstöosastoja kartoittamaan kaikilla aloilla tutkijoiden urarakenne tämän suosituksen 4 kohdassa tarkoitettujen profiilien perusteella.

Työhönotto ja työolot

11.Jäsenvaltioita suositellaan edistämään ja tukemaan avointa, läpinäkyvää ja ansioihin perustuvaa hakijoiden valintaa ja rekrytointia, joissa hakijoita ei rangaista urakatkoksista eikä alojen välisestä liikkuvuudesta.

12.Jäsenvaltioita suositellaan varmistamaan, että työehtosopimuksia noudatetaan ja työmarkkinaosapuolet käyvät tehokasta vuoropuhelua, sekä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta tutkijoiden työnantajat ja/tai rahoittajat takaisivat houkuttelevat, kilpailukykyiset tutkimusolosuhteet ja työolot, joissa tutkijoita arvostetaan, kannustetaan ja tuetaan uran kaikissa vaiheissa riippumatta työsopimuksen luonteesta (vakituinen/määräaikainen). Tässä yhteydessä olisi muun muassa

(a)taattava oikeasuhteinen palkkaus, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja työn joustavuus henkilökohtaisen elämän, perheen, lasten ja uran sekä yleisen hyvinvoinnin yhdistämiseksi ilman, että tämä vaikuttaa työuraan;

(b)varmistettava sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja osallistavuus kaikenlaisista taustoista tulevien, myös aliedustettuihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien, tutkijoiden osalta sekä edistettävä institutionaaliseen muutokseen tähtäävien välineiden (esimerkiksi osallistavien sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien, joissa otetaan huomioon sukupuolen ja muiden yhteiskunnallisten ryhmien välinen vuorovaikutus) käyttöä tutkimusta tekevien ja rahoittavien organisaatioiden keskuudessa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen kehyksen ja eurooppalaisen yliopistostrategian mukaisesti;

(c)turvattava tieteellisen tutkimuksen vapaus mahdollisilta rajoituksilta tai sekaantumiselta, myös ulkomaisten toimijoiden vaikuttamiselta;

(d)tarjottava tutkijoille institutionaalisella tasolla tukea hallinnollisten tehtävien hoitamiseen;

(e)toteutettava määrätietoisia toimia työsuhteisiin liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi sekä työsuhdeturvan ja työpaikkojen vakauden tukemiseksi muun muassa määrittämällä määräaikaisille nimityksille enimmäiskesto ja tarjoamalla kannustimia sen varmistamiseksi, että yksittäisen työnantajan tutkimushenkilöstöstä enintään kolmasosa työskentelee määräaikaisella sopimuksella; työnantajia, jotka jo alittavat kyseisen kynnyksen tämän suosituksen antamishetkellä, suositellaan alentamaan tätä kynnystä entisestään; aina kun haetaan henkilöstöä pysyvään, pitkäaikaiseen tai erittäin usein toistuvaan tutkimustehtävään, oikea valinta on pysyvä tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus;

(f)edistettävä hankerahoituksen rinnalla perusrahoituksen tai tutkimuksen elinkaarirahoituksen laajempaa käyttöä, jotta tutkimusorganisaatiot voivat kehittää pidemmän aikavälin tutkimusstrategioita ja tehdä kestäviä sitoumuksia työntekijöitä kohtaan;

(g)taattava riittävä sosiaalinen suojelu työsuhteen laadusta (esimerkiksi pysyvä, toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen tai avustusperusteinen sopimus) riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet; näiden toimenpiteiden olisi koskettava seuraavia sosiaalietuuksia siltä osin kuin ne ovat käytössä jäsenvaltiossa:

(1)työttömyysetuudet;

(2)sairaus- ja terveydenhuoltoetuudet;

(3)äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ja niihin liittyvät etuudet;

(4)työkyvyttömyysetuudet;

(5)vanhuus- ja perhe-eläke-etuudet;

(6)työtapaturma- ja ammattitautietuudet.

13.Jäsenvaltioita suositellaan varmistamaan, että tutkijoiden saatavilla on ajantasaista, kattavaa, käyttäjäystävällistä ja selkeästi ymmärrettävää tietoa heidän sosiaaliturvaan liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja että oikeudet – riippumatta siitä, onko ne hankittu pakollisten vai vapaaehtoisten järjestelmien kautta – säilyvät, kertyvät ja voidaan siirtää kaikentyyppisissä työnteon ja itsenäisen ammatinharjoittamisen muodoissa yli maantieteellisten rajojen ja kaikilla talouden aloilla henkilön koko työuran ajan ja eri järjestelmien välillä tietyllä sosiaalisen suojelun alalla.

14.Jäsenvaltioita, jotka pyrkivät lisäämään säästämistä maksuperusteisiin täydentäviin järjestelmiin, suositellaan edistämään RESAVER-eläkerahaston tarjoamien ratkaisujen käyttöä. RESAVER-rahastossa taataan, ettei etuuksien käyttöönottoon sovelleta odotusaikaa eikä varojen siirrosta peritä maksuja.

15.Jäsenvaltioita suositellaan takaamaan, että uransa alkuvaiheessa olevia (eli tämän suosituksen 4 kohdassa tarkoitettuihin R1- ja R2-profiileihin kuuluvia) tutkijoita tuetaan erityistoimenpiteillä. Erityistoimenpiteenä voidaan esimerkiksi

(a)tarjota väitöskirjatutkijoille muissa uravaiheissa oleviin tutkijoihin sovellettavat työolot, tulot ja sosiaaliturvaan liittyvät oikeudet;

(b)edistää ja tukea uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille tarkoitettujen kannustinten käyttöä taloudelliset ja sosiaalisen suojelun kannustimet mukaan lukien;

(c)edistää ja tukea sellaisten kannustinten käyttöä, joilla kaikkien alojen työnantajia kannustetaan palkkaamaan uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita erityisesti pysyviin tai toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin;

(d)edistää ja arvostaa organisaatioiden, toimi- ja tieteenalojen välistä sekä maantieteellistä liikkuvuutta, virtuaalinen liikkuvuus mukaan lukien;

(e)edistää korkeakoulujen, tutkimuksen rahoittajien ja muiden ekosysteemin toimijoiden, erityisesti teollisuuden ja muiden yritysten, välistä osaamistarpeisiin ja ‑tarjontaan liittyvää yhteistyötä ja siten täsmäkoulutettujen ja erittäin korkeasti koulutettujen tutkijoiden työllistymistä kyseisille aloille.

Monialaisten ja monitieteellisten tutkijanurien edellyttämät taidot ja tutkijoiden yrittäjyys- ja innovointiosaaminen

16.Jäsenvaltioita suositellaan toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla kannustetaan tohtorikoulutuksen mukauttamista siten, että se mahdollistaa työurien yhteentoimivuuden kaikilla merkityksellisillä aloilla sekä avoimen tieteen harjoittamisen, muun muassa hyödyntämällä tutkijoiden eurooppalaista osaamiskehystä (ResearchComp), innovatiivista tohtorikoulutusta koskevia periaatteita ja komission muita mahdollisia tulevia aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden monialaisia taitoja.

17.Komissiota suositellaan toteuttamaan toimia ResearchCompin käytön tukemiseksi ja helpottamiseksi, edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa ja harkitsemaan tarvittaessa osaamiskehyksen tarkistamista tutkimus- ja innovointijärjestelmän ja työmarkkinoiden kehityksen perusteella.

18.Jäsenvaltioita suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota järjestelmiin, joilla pyritään vahvistamaan niitä tutkijoiden taitoja, joita he tarvitsevat uransa alusta alkaen tietämyksen hyödyntämiseen liittyvään toimintaan osallistumiseen. Tällaisiin järjestelmiin olisi sisällyttävä tietoisuuden lisäämistä ja koulutusta asiaan liittyvistä aiheista, kuten henkisen omaisuuden hallinnoinnista, standardoinnista, yritysten ja tiedeyhteisön yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta.

19.Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan kannustamaan tiedemaailmaa, elinkeinoelämää, julkishallintoa, kolmatta sektoria ja kaikkia muita olennaisia ekosysteemin toimijoita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, myös kumppanuuksien muodostamiseen, sekä varmistamaan, että tohtorikoulutusta ja kohdennettua koulutusta kehitetään tai yhteiskehitetään asianomaisten osapuolten todellisten osaamistarpeiden pohjalta muun muassa hyödyntämällä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita on pantu täytäntöön nykyisissä ohjelmissa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

Tällaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä olisi tuettava erityisesti aloilla, joilla uusimman tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurin käyttäminen edellyttää erityistaitoja.

20.Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan toteuttamaan toimia tutkijoiden innovointi- ja yrittäjyyslähtöisen ajattelutavan edistämiseksi, mukaan lukien investointien hakemiseen tarvittavat taidot, jotta yrittäjiksi ryhtyvillä on paitsi valmiudet tuottaa tietoa myös kyky hyödyntää tietämystään. Siten he voivat muuttaa innovatiiviset ideat liiketoiminnaksi ja viedä innovointia ja kehitystä eteenpäin.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisten yrittäjyyden ja innovoinnin edistämiseen sekä naisvetoisten yliopistolähtöisten yritysten luomiseen.

Jäsenvaltioiden olisi harkittava toimenpiteitä lieventääkseen yrittäjäuralle ryhtyvien tutkijoiden kannettaviksi tulevia riskejä muun muassa mahdollistamalla heille paluu aikaisemmalle uralle.

21.Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan toteuttamaan toimia kohdennetun koulutuksen kehittämiseksi ja tarjoamiseksi, mukaan lukien pienten osaamiskokonaisuuksien 61 muodossa toteutettava, mahdollisilla henkilökohtaisilla oppimistileillä 62 tuettava koulutus. Näin varmistetaan tutkijoille mahdollisuus täydennys- ja uudelleenkoulutukseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen sekä edistetään toimi- ja tieteenalojen välistä liikkuvuutta. Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan myös toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että virallisten ja epävirallisten koulutusmahdollisuuksien, myös työssäoppimisen, todentamismenettely on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä ja perustuu yhdenmukaistettuihin vaatimuksiin.

22.Komissiota suositellaan toteuttamaan seuraavat toimet kehittäessään aloitteita, joilla edistetään lahjakkuuksien alojen välistä kiertoa:

(a)tukemaan jäsenvaltioiden vastavuoroista oppimista komission perustamien, alojen välistä liikkuvuutta edistävien järjestelmien mallien pohjalta seuraavalla kolmella keskeisellä osa-alueella:

(1)tiedeyhteisön ja muiden alojen yhteistyön vahvistaminen;

(2)tutkijoiden, innovoijien ja muiden tutkimus- ja innovointiosaajien koulutuksen ja elinikäisen oppimisen parantaminen;

(3)tutkijoiden yrittäjyyden edistäminen;

(b)vahvistamaan tutkijoiden liikkuvuutta koskeviin nykyisiin välineisiin sisältyviä, alojen väliseen liikkuvuuteen liittyviä osia sekä täydentämään niitä tarvittaessa uusilla välineillä;

(c)lisäämään tietoisuutta alojen välistä liikkuvuutta edistävistä järjestelmistä tämän suosituksen 32 kohdassa tarkoitetun ERAn osaamisfoorumin osion kautta.

23.Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan alojen välistä liikkuvuutta edistävien kansallisten järjestelmien perustamista edistääkseen yhtä tai useampaa tämän suosituksen 22 kohdassa tarkoitetuista kolmesta keskeisestä osa-alueesta.

24.Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sellaisten tämänhetkisten rakenteellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi, jotka voivat haitata tai vaikeuttaa alojen välistä liikkuvuutta, muun muassa tukemalla urien yhteentoimivuutta eri alojen välillä ja helpottamalla väliaikaista tai pysyvää liikkuvuutta.

Urakehitys ja uralla eteneminen

25.Jäsenvaltioita suositellaan tukemaan maantieteellisen, alojen välisen, laitosten sisäisen, tieteenalojen sisäisen ja välisen sekä virtuaalisen liikkuvuuden arvon tunnustamista tärkeinä tapoina lisätä tieteellistä osaamista ja edistää ammatillista kehitystä tutkijanuran kaikissa vaiheissa.

26.Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään toimenpiteitä, joilla lisätään – erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien – tutkijoiden tietoisuutta muiden alojen tarjoamista mahdollisuuksista sekä monipuolisia uria tukevaa kulttuuria tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen laajentamiseksi. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission olisi tuettava uraneuvonta- ja tukipalvelujen tarjoamista toimi- ja tieteenalojen välisen ja maantieteellisen liikkuvuuden edistämiseksi sekä yritystoiminnan luomiseksi ja kehittämiseksi.

27.Jäsenvaltioita suositellaan edistämään ja tukemaan tutkijoiden arviointi- ja palkkiojärjestelmiä

(a)jotka perustuvat laadulliseen vertaisarviointiin, jonka tukena käytetään vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita;

(b)joissa palkitaan laadusta ja tutkimuksen monista mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan, tieteeseen ja innovointiin;

(c)joissa otetaan huomioon erilaiset tuotokset (kuten julkaisut, tietoaineistot, ohjelmistot, menetelmät, menettelyt ja patentit), toimet (esimerkiksi mentorointi, tutkimuksen valvonta, johtotehtävät, yrittäjyys, datanhallinta, vertaisarviointi, opettaminen, tietämyksen hyödyntäminen, toimialojen ja tiedeyhteisön välinen yhteistyö, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukeminen ja yhteiskunnallinen toiminta), käytännöt (kuten varhaisvaiheen tietämyksen ja tiedon jakaminen ja avoin yhteistyö) sekä kaikki kokemus tämän suosituksen 25 kohdassa tarkoitetuista liikkuvuuden muodoista;

(d)joissa varmistetaan, että tutkijoiden ammatillinen toiminta täyttää korkeat eettiset ja lahjomattomuutta koskevat vaatimukset, palkitaan asianmukaisesta tutkimustavasta ja arvostetaan hyviä käytäntöjä, erityisesti tutkimustulosten ja -menetelmien avoimia jakamiskäytäntöjä, aina kun sellaiset ovat mahdollisia;

(e)joissa käytettävissä arviointiperusteissa ja -prosesseissa otetaan huomioon tutkimusalojen ja kansallisten olosuhteiden moninaisuus;

(f)jotka tukevat tutkijoiden profiilien ja urapolkujen moninaisuutta ja joissa arvostetaan yksilöllisiä panoksia mutta myös tiimien roolia, yhteistyötä ja poikkitieteellisyyttä;

(g)joissa varmistetaan sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ja osallistavuus.

Näiden suositusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioita suositellaan edistämään arviointi- ja palkitsemismenettelyyn osallistuvien toimijoiden jatkuvaa koulutusta.

28.Jäsenvaltioita suositellaan kannustamaan organisaatioita liittymään yhteenliittymiin tai aloitteisiin, joiden tarkoituksena on kehittää tämän suosituksen 27 kohdassa lueteltujen suositusten mukaisia arviointijärjestelmiä. Jäsenvaltioita myös kannustetaan puuttumaan kansallisiin esteisiin, jotka estävät tutkimuksen arvioinnin kehittämisen kyseisten suositusten mukaiseksi, sekä ennaltaehkäisemään osaltaan mahdollisia ristiriitoja, joita voi ilmetä sovellettaessa tämän suosituksen 27 kohdassa lueteltuja suosituksia tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimuslaitosten arviointiin.

29.Jäsenvaltioita suositellaan toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan oikeudenmukainen, tasa-arvoinen, osallistava, läpinäkyvä, jäsennelty ja tasa-arvoinen järjestelmä akateemisten tutkijoiden urakehitystä varten aina huipputason tehtäviin saakka. Tätä varten jäsenvaltioita suositellaan harkitsemaan virkaurajärjestelmän kaltaisia järjestelyjä, joissa tarkoituksena on tehdä määräaikainen sopimus ja joissa myönteisesti arvioidut henkilöt voivat myöhemmin edetä vakituiseen asemaan.

Lahjakkuuksien tasapainoinen kierto ja unionin houkuttelevuus

30.Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan määrätietoisia toimia tutkimus- ja innovointitoiminnalle suotuisten, tällaista toimintaa houkuttelevien ja kilpailukykyisten olosuhteiden luomiseksi sekä ulkomailla toimivien tutkijoiden houkuttelemiseksi takaisin kotimaahansa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa seuraavat:

(a)kannustimet, joilla lisätään tutkimustoiminnan houkuttelevuutta, ottaen huomioon tarve kilpailla osaajista oikeudenmukaisesti;

(b)tutkijoita koskevien lakisääteisten ja hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistaminen;

(c)tutkimus- ja innovointijärjestelmään tehtävät investoinnit, mukaan lukien verkostoitumisen tukeminen unionissa ja sen ulkopuolella, kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien yhdistämiseksi ja liittämiseksi eurooppalaisiin tutkimusverkostoihin sekä kansallisten valmiuksien ja korkean tason infrastruktuurin näkyvyyden lisäämiseksi;

(d)parhaiden käytäntöjen vaihto houkuttelevan, kilpailukykyisen tutkimus- ja innovointiympäristön luomiseksi, mukaan lukien palkkojen, työolojen ja palvelujen parantaminen sekä ulkomaalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kohtaamien hallinnollisten ja kielellisten esteiden purkaminen;

(e)paluuavustukset ja houkuttelevien työpaikkojen tarjoaminen palaaville tutkijoille;

(f)mahdollisuus saada kaksoisasema eri jäsenvaltioihin sijoittautuneissa laitoksissa, mikä edistäisi tietämyksen siirtoa ja yhteistyötä ja ehkäisisi aivovientiä.

Komissiota suositellaan tukemaan jäsenvaltioita näiden pyrkimyksissä muun muassa edistämällä unionin ohjelmien sekä unionin ja kansallisten ohjelmien välisiä synergioita.

31.Komissiota suositellaan toteuttamaan seuraavat toimet lahjakkuuksien tasapainoisemman kierron edistämiseksi:

(a)tukemaan jäsenvaltioiden vastavuoroista oppimista niiden tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistamiseksi muun muassa julkaisemalla kiinnostuksenilmaisupyyntöjä sellaisen toimijayhteisön luomiseksi, jonka kautta jäsenvaltioille voidaan antaa koulutusta ja ohjausta ottaen mallia onnistuneista tavoista ja ratkaisuista lahjakkuuksien tasapainoisemman kierron saavuttamiseksi jäsenvaltioissa;

(b)seuraamaan liikkuvuusvirtoja tämän suosituksen 39 kohdassa tarkoitetun tutkijanurien seurantakeskuksen ylläpitämän, lahjakkuuksien kierron seurantaan tarkoitetun vuorovaikutteisen kartan avulla;

(c)edistämään valtioiden välisiä yhteyksiä maahanmuuttajien tieteellisiin yhteisöihin ja helpottamaan lahjakkuuksien houkuttelemista tai paluuta tämän suosituksen 32 kohdassa tarkoitetun ERAn osaamisfoorumin erityisen haaran avulla;

(d)edistämään uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tasapainoista kiertoa uusilla unionin tason välineillä, joilla vahvistetaan inhimillistä pääomaa osallistumispohjaa laajentavissa maissa lisäämällä niissä yrittäjähenkisten, johtamistaitoisten ja paremmin koulutettujen tutkijoiden ja innovoijien määrää.

Tutkijanurien tukeminen

32.Komissiota ja jäsenvaltioita suositellaan toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet EURAXESS-portaalien ja -palvelujen ja kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamiseksi sekä ERAn osaamisfoorumin kehittämiseksi, jotta foorumi palvelisi tulevaisuudessa kaikkien alojen tutkijoita ja laitoksia verkossa toimivana keskitettynä yhteyspisteenä, jonka uuteen hallintokehykseen sisältyy sitovia sitoumuksia ja jossa palvelujen tarjoamiseen osallistuville kansallisille elimille ja laitoksille osoitetaan koordinoiva rooli. 

ERAn osaamisfoorumin kautta

(a)tutkijoiden olisi voitava hallinnoida oppimis- ja koulutusmahdollisuuksiaan ja hallitsemaan uraansa;

(b)tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden, työnantajien ja rahoittajien olisi voitava hoitaa verkostoitumistoimia, hallinnoida kykyreservejään paremmin, tehdä yhteistyötä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä; samalla foorumin olisi helpotettava osaajien houkuttelemista ja heidän pitämistään Euroopassa sekä tuotettava parempaa tietoa, jotta liikkuvuuteen liittyviä suuntauksia Euroopassa ja sen ulkopuolella voitaisiin ymmärtää paremmin.

Palveluja olisi laajennettava käsittämään osaamisen kehittämiseen ja uranhallintaan liittyviä palveluja keskittyen paitsi tiedeyhteisön myös muiden yhteiskunnan alojen tutkijoihin.

33.Komissiota suositellaan varmistamaan ERAn osaamisfoorumin ja muiden unionin ja kansallisten aloitteiden, kuten Europassin, ESCOn ja Eures-verkoston, väliset yhteydet ja yhteentoimivuus, panemaan täytäntöön EU Login ‑tunnistusjärjestelmä sekä parantamaan foorumin ja sen taustalla olevan palvelukeskusten verkoston hallintomallia, jotta tutkijoiden ja tutkimusta tekevien organisaatioiden tarpeisiin voidaan vastata paremmin.

34.Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan tunnustamaan tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön sekä tämän suosituksen 35 kohdassa tarkoitetun tutkijoiden peruskirjan käyttöönoton ja täytäntöönpanon merkitys.

35.Tämän suosituksen liitteessä II esitetyn uuden tutkijoiden peruskirjan olisi korvattava suosituksen 2005/251/EY liitteessä oleva tutkijoiden peruskirja ja säännöstö. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan kannustamaan tutkimuksen parissa toimivia työnantajia ja rahoittajia kaikilla aloilla ottamaan käyttöön uusi tutkijoiden peruskirja ja panemaan se täytäntöön muun muassa tarjoamalla erityisiä kannustimia, jotta siitä tulisi rakenteellinen väline tutkijoiden ja tutkijanurien tukemiseksi.

36.Komissiota suositellaan mukauttamaan tutkimusalan henkilöstöstrategia tai vastaavat tulevat täytäntöönpanomekanismit uuteen tutkijoiden peruskirjaan sekä varmistamaan jatkuvuus niissä laitoksissa, jotka ovat ottaneet käyttöön vanhan tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön periaatteet ja noudattaneet tutkimusalan henkilöstöstrategiaa, katsomalla, että kyseiset laitokset jatkavat tämän suosituksen liitteessä II esitetyn tutkijoiden peruskirjan käyttöä. Komissiota suositellaan soveltamaan samoja siirtymätoimenpiteitä laitoksiin, jotka ovat aloittaneet tutkimusalan henkilöstöstrategiaan liittyvän prosessin vanhan peruskirjan ja säännöstön mukaisesti.

37.Komissiota suositellaan tarkistamaan ja mukauttamaan kaikkia tutkijanuraa tukevia välineitä säännöllisesti tutkijoiden todellisten tarpeiden perusteella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa.

38.Komissiota ja jäsenvaltioita suositellaan kannustamaan korkeakoulujen yhteenliittymiä, kuten Eurooppalaiset yliopistot ‑yhteenliittymiä, Euroopan koko korkeakoulusektoria ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä toteuttamaan vapaaehtoisesti ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen tässä suosituksessa esitettyihin toimiin liittyviä pilottitoimia ja tukemaan niitä tässä.

Tutkijanurien seuranta

39.Eurooppalaisen tutkimusalueen yleisten seurantajärjestelmien lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita suositellaan seuraamaan tutkijanuria unionissa ja tämän suosituksen täytäntöönpanoa erityisen tutkijanurien seurantakeskuksen avulla, josta on hyötyä niin Euroopan kuin kansallisen tason poliittisille päättäjille, organisaatioille, julkishallinnolle ja tutkijoille. Tutkijanurien seurantakeskuksen olisi tarjottava jäsenvaltioille ja tutkimusta tekeville organisaatioille tietoa, jota ne tarvitsevat tutkijanuria koskevien politiikkojen mukauttamiseksi ja kehittämiseksi. Seurantakeskuksen olisi myös autettava tutkijoita ymmärtämään paremmin haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuotava esiin unionin tutkimusorganisaatioita houkuttelevina kohteina parhaille osaajille.

40.Jäsenvaltioita suositellaan tekemään yhteistyötä seurantakeskuksen täytäntöönpanoa varten tarvittavien tietojen keräämiseksi tehokkaasti ja kestävästi.

41.Komissiota suositellaan pohtimaan yhteyksiä eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotettuun eurooppalaiseen korkeakoulusektorin seurantakeskukseen ja lisäämään siten eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen välisiä synergioita.

42.Jäsenvaltioita ja komissiota suositellaan harkitsemaan asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti kerättyjen tietojen mukauttamista vastaamaan tämän suosituksen 39 kohdassa tarkoitetun seurantakeskuksen tarpeita.

Tehty Brysselissä

(1)    Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta (COM(2000) 6 lopullinen).

(2)    Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final).

(3)    Neuvoston asiakirja 9138/21.

(4)    Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta (EUVL L 431, 2.12.2021, s. 1).

(5)    Neuvoston asiakirja 14308/21.

(6)    https://euraxess.ec.europa.eu/jobs/hrs4r

(7)    https://euraxess.ec.europa.eu/jobs/charter

(8)    https://marie-sklodowska-curie-actions.ec.europa.eu/

(9)    https://euraxess.ec.europa.eu/

(10)    https://www.resaver.eu/

(11)    UNESCO (2021), ”UNESCO Science Report - The race against time for smarter development”, ISBN: 978-92-3-100450-6. Saatavilla osoitteessa: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000377433 (sivustolla käyty 31.3.2023).

(12)    Eurostatin mukaan vuonna 2021 suurin osa EU:n tutkijoista työskenteli yrityssektorilla (56 %), korkeakouluissa (32 %) ja julkishallinnon palveluksessa (11 %). Ks. https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/w/ddn-20221206-1

(13)    Osallistumispohjaa laajentavat maat ovat niitä, joiden osallistuminen aiempiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmiin on ollut vähäistä.

(14)    Ks. edellinen jakso.

(15)    Määritelmänä käytetään julkaisussa ”Frascati Manual” (https://www.oecd.org/sti/inno/frascati-manual.htm) esitettyä määritelmää, joka on laajasti käytössä.

(16)    Komission suositus 2005/251/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67).

(17)    Nykyisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön 40 periaatteen sijaan uusi peruskirja sisältää 20 periaatteen kokonaisuuden.

(18)    Ks. https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/8d536780-3025-11ed-975d-01aa75ed71a1/language-en

(19)    Neuvoston suositus 2022/C 243/02, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 10).

(20)    Maantieteellinen, laitosten tai alojen välinen ja virtuaalinen liikkuvuus.

(21)    https://cdn5.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/towards_a_european_framework_for_research_careers_final.pdf

(22)    EURAXESS-tietokannassa vuonna 2020 julkaistujen 79 285 avoimen työpaikan analyysi osoitti, että puoleen näistä työpaikoista ei etsitty missään tietyssä vaiheessa uraa olevaa henkilöä. Lisäksi analyysi osoitti, että jokainen työnantaja määrittelee työpaikat omalla tavallaan, mikä tuo esille tarpeen kehittää yhteinen kieli työpaikkojen määrittelemiseksi.

(23)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020) 274 final).

(24)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen yliopistostrategia (COM(2022) 16 final).

(25)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma (COM(2022) 332 final).

(26)    Neuvoston suositus (EU) 2022/2415, annettu 2 päivänä joulukuuta 2022, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 141).

(27)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite (COM(2017) 252 final).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79).

(30)    Neuvoston suositus 2019/C 387/01, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(31)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaajien houkutteleminen EU:hun (COM(2022) 657 final).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883, annettu 20 päivänä lokakuuta 2021, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta (EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1).

(34)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla (COM(2023) 32 final).

(35)    Komission suositus 2005/251/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67).

(36)    https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/40089aaa-57dc-11ec-91ac-01aa75ed71a1

(37)    https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/a3cde934-12a0-11eb-9a54-01aa75ed71a1/

(38)    https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/8d536780-3025-11ed-975d-01aa75ed71a1/language-en

(39)    https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/94a6a2ca-00c1-11ed-b94a-01aa75ed71a1/language-en and https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/ec09bd95-00c2-11ed-b94a-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-search

(40)    https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/a33eb97c-437d-11e8-a9f4-01aa75ed71a1

(41)    Lukuisissa tapahtumissa kerättiin useiden sidosryhmien näkemyksiä. Erityisesti ERAn muutosfoorumi (joka perustettiin komission epäviralliseksi asiantuntijaryhmäksi) antoi komissiolle neuvoja, ja sen avulla jäsenvaltioiden ja sidosryhmien näkemykset voitiin ottaa jäsennellysti huomioon. Sidosryhmiä ja kattojärjestöjä pyydettiin esittämään näkemyksensä (muun muassa 20. huhtikuuta ja 25. toukokuuta 2021 järjestetyissä työpajoissa). Lisäksi järjestettiin julkinen kuuleminen 15. huhtikuuta ja 13. toukokuuta 2021 välisenä aikana suuren yleisön näkemysten keräämiseksi.

(42)    Komission suositus 2005/251/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s 67).

(43)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020) 274 final).

(44)    Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final).

(45)    Neuvoston asiakirja 13567/20.

(46)    Neuvoston asiakirja 9138/21.

(47)    Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta (EUVL L 431, 2.12.2021, s. 1).

(48)    Neuvoston asiakirja 14308/21.

(49)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen yliopistostrategia (COM(2022) 16 final).

(50)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma (COM(2022) 332 final).

(51)    Neuvoston suositus (EU) 2022/2415, annettu 2 päivänä joulukuuta 2022, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 141).

(52)    Neuvoston direktiivi 1999/70/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta (EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43).

(53)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (2019/C 387/01) (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(54)    Komission suositus 2008/416/EY, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2008, henkisen omaisuuden hallinnoinnista tietämyksensiirtotoimissa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimusorganisaatioiden käytännesäännöistä (EUVL L 146, 5.6.2008, s. 19).

(55)    Neuvoston asiakirja 10126/22.

(56)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla (COM(2023) 32 final, 17.1.2023).

(57)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaajien houkutteleminen EU:hun (COM(2022) 657 final).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883, annettu 20 päivänä lokakuuta 2021, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta (EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1).

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261I, 14.10.2019, s. 1).

(61)    Neuvoston suositus 2022/C 243/02, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 10).

(62)    Neuvoston suositus 2022/C 243/03, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, henkilökohtaisista oppimistileistä (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 26).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.7.2023

COM(2023) 436 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI

Eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa

LIITE I

Esimerkkejä R1–R4-profiileja vastaavista tutkijoiden ammateista eri aloilla 1  

R1 – Aloitteleva tutkija	R2 – Tunnustettu tutkija
doctoral candidate junior academic junior consultant junior policy adviser/officer junior research analyst junior research engineer junior researcher/scientist junior scientific officer research apprentice/intern research assistant/technician	junior academic junior consultant junior policy adviser/officer junior lecturer junior research analyst junior research engineer junior researcher/scientist junior scientific officer postdoctoral researcher research assistant/technician
R3 – Vakiintunut tutkija	R4 – Johtava tutkija
accredited researcher assistant professor associate professor associate researcher principal consultant principal investigator principal researcher/scientist reader research fellow research specialist scientific councillor senior academic senior consultant senior lecturer senior policy adviser/officer senior research and development associate senior research engineer senior researcher/scientist senior scientific officer	chief scientific officer distinguished professor full professor principal consultant principal investigator principal researcher/scientist reader research fellow research professor research specialist scientific councillor senior academic senior consultant senior lecturer senior policy adviser/officer senior research and development associate senior research engineer senior researcher/scientist senior scientific officer

LIITE II

Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja

Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja koostuu joukosta periaatteita, joiden pohjalta pyritään kehittämään houkuttelevia tutkijanuria tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen tukemiseksi kaikkialla Euroopassa. Tutkijoiden peruskirjassa keskitytään tutkijoiden, työnantajien, rahoittajien ja poliittisten päättäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka on muotoiltu 20 periaatteeksi. Periaatteet on jaoteltu neljään pilariin, jotka ovat

(a)etiikka, lahjomattomuus, sukupuoli ja avoin tiede;

(b)tutkijoiden arviointi, palkkaaminen ja uralla eteneminen;

(c)työolot ja työskentelykäytännöt;

(d)tutkijanurat ja osaamisen kehittäminen.

Tutkijoiden peruskirja on suunnattu kaikille tutkijoille, tutkimusta tekeville aloille ja niitä vastaaville kattojärjestöille (sidosryhmille):

(a)eri aloilla (tiedeyhteisössä ja julkisissa ja yksityisissä tutkimusorganisaatioissa) toimiville tutkijoille

(b)tutkijoiden työnantajille julkisella ja yksityisellä sektorilla

(c)tutkimuksen ja tutkijoiden rahoittajille julkisella ja yksityisellä sektorilla

(d)perusoikeuskirjan kannalta merkityksellisiä politiikkoja laativille päättäjille.

Perusoikeuskirja kattaa kaikkien tieteenalojen, muun muassa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alojen), yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sekä taiteiden, tutkijat ja koskee kaikkea tutkimusta, niin tieteen eturintamassa olevaa kuin kohdennettua, strategista, sovellettua ja markkinoilla hyödynnettävää tutkimusta.

PILARI 1 – ETIIKKA, LAHJOMATTOMUUS, SUKUPUOLI JA AVOIN TIEDE

1.ETIIKKA JA TUTKIMUKSEN LAHJOMATTOMUUS 2.TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VAPAUS 3.AVOIN TIEDE 4.SUKUPUOLTEN TASA-ARVO 5.MONINAISUUDEN TUKEMINEN 6.TUTKIMUSALAN AMMATTI 7.TUTKIJOIDEN VAPAA KIERTO 8.TUTKIMUKSEN KESTÄVYYS

Tähän pilariin kiteytyvät tutkijoiden peruskirjan avainperiaatteet ja sen sisältämä sitoumus tutkimuksen huippuosaamisen tukemiseen, millä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että pyritään parhaisiin mahdollisiin tutkimusryhmiin ja ‑hankkeisiin ilman sukupuoleen tai muihin tekijöihin perustuvaa syrjintää. Tämän pilarin periaatteiden odotetaan muodostuvan osaksi vahvistettua eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan vision perustaa ja innostavan eurooppalaisia tutkijoita, tutkimusalan työnantajia, rahoittajia ja päätöksentekijöitä. Näiden arvojen monialaisen luonteen vuoksi tarkoitus on, että ne valtavirtaistetaan osaksi muiden periaatteiden soveltamista ja otetaan siinä huomioon.

(1)Etiikka ja tutkimuksen lahjomattomuus 2

Tutkijoiden olisi noudatettava tiukkoja eettisiä sääntöjä ja toimittava työtä tehdessään rehellisesti, luotettavasti, objektiivisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti, avoimen viestinnän periaatetta ja huolellisuusvelvollisuutta noudattaen, oikeudenmukaisesti sekä vastuullisesti tulevia tiedesukupolvia kohtaan. Tämä muodostaa perustan vastuulliselle, luotettavalle tutkimukselle, joka on vapaa aiheettomasta (myös ulkomaiden 3 ) puuttumisesta – mikä on edellytys huippuosaamisen saavuttamiselle – ja tukee tutkijoiden vastuuta siitä, että he pyrkivät välttämään ennakkoasenteita ja metodologisia oikoteitä.

Tutkijoiden olisi noudatettava tieteenalansa tunnustettuja eettisiä käytänteitä ja perusperiaatteita 4 sekä kansallisiin, alakohtaisiin tai organisaatiokohtaisiin säännöstöihin kirjattuja eettisiä normeja.

Päävastuu tutkimuksen etiikasta on tutkijoilla itsellään. Tutkijoiden tukena olisi oltava korkeaa tutkimusetiikkaa edistävä institutionaalinen kulttuuri, jossa laaditaan ja noudatetaan sääntöjä, menettelyjä ja ohjeita sekä tarjotaan koulutusta ja mentorointia parhaiden käytäntöjen vaihdon pohjalta.

Hyvien tutkimuskäytäntöjen ja tutkimusetiikan kulttuurin edistämiseksi kaikkien asianosaisten sidosryhmien on otettava huomioon useita eri ulottuvuuksia, kuten tutkimusetiikka tutkimusympäristöissä, tutkimusetiikkaa koskeva koulutus ja sitä koskevien valmiuksien kehittäminen, eettisiin vaatimuksiin pohjautuvat tutkimusprosessit ja -käytännöt sekä tietojen käyttöä, julkaisemista, levittämistä, tarkistamista, arviointia ja muokkaamista ohjaavat käytännöt. Lisäksi on otettava käyttöön mekanismeja tutkimukseen liittyvien väärinkäytösten tunnistamiseksi, niistä ilmoittamiseksi ja niiden käsittelemiseksi.

Tutkijoiden on vältettävä kaikenlaista plagiointia sekä kunnioitettava henkistä omaisuutta koskevia sääntöjä ja tiedon yhteisomistuksen periaatetta silloin, kun tutkimustyötä tehdään yhdessä ohjaajan ja/tai muiden tutkijoiden kanssa (tutkimusalan käytäntöjen mukaan). Tämä koskee tutkimusprosessin kaikkia vaiheita, mukaan lukien suunnittelu, rahoitushakemusten laatiminen, kehitystyö ja tulosten tuottaminen. Havaintojen validointia, joka suoritetaan osoittamalla, että tulokset ovat toistettavissa, ei tulisi pitää plagiointina, kunhan varmistettavana oleva tieto varustetaan aina selvin lähdeviittauksin.

(2)Tieteellisen tutkimuksen vapaus

Tieteellisen tutkimuksen vapaus 5 on eurooppalaisella tutkimusalueella ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön yhteinen perusarvo ja ‑periaate. Tutkijoiden olisi tutkimustyössään keskityttävä tuottamaan ihmiskunnalle hyvää ja laajentamaan inhimillisen tietämyksen rajoja. Tässä työssään heillä olisi oltava ajattelun, mielipiteen ja ilmaisun vapaus, vapaus määritellä tutkimuskysymykset ja ongelmanratkaisussa käytettävät menetelmät sekä vapaus valita käyttämänsä teoriat ja kehittää niitä, kyseenalaistaa vakiintunutta tietoa, esittää uusia ajatuksia sekä liittyä ammatillisiin tai edustaviin akateemisiin elimiin. Tutkijoilla olisi oltava oikeus levittää ja julkaista tutkimustuloksiaan muun muassa koulutuksessa ja opetuksessa. Tutkijoiden olisi kuitenkin tunnustettava tähän vapauteen kohdistuvat rajoitukset, joita saattaa aiheutua erityisistä tutkimusolosuhteista (mukaan lukien valvonta, ohjaus ja johtaminen) tai oikeudellisista tai toiminnallisista rajoitteista, kuten henkiseen omaisuuteen liittyvistä oikeuksista tai rahoitukseen tai tutkimusinfrastruktuuriin liittyvistä syistä.

(3)Avoin tiede

Tutkijoiden olisi edistettävä kaikin tavoin avointa tiedettä 6 , ja työnantajien ja rahoittajien olisi helpotettava tätä. Tutkijoiden olisi jaettava tuloksensa avoimesti esimerkiksi avoimena tai FAIR-datana, avoimen saatavuuden julkaisuina tai avoimina ohjelmistoina, malleina ja algoritmeina. Tutkijoiden olisi toteutettava toimia tutkimustulosten toistettavuuden varmistamiseksi. Heidän olisi pyrittävä käyttämään avoimen tieteen menetelmiä ja osallistumaan avoimeen vertaisarviointiin. Työnantajien ja rahoittajien olisi tuettava aidosti avointa tiedekulttuuria kaikkialla unionissa ja palkittava siitä, mukaan lukien tiedejulkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tieteellisten tulosten avoimen saatavuuden valtavirtaistaminen (eli noudatetaan periaatetta ”niin avoin kuin on mahdollista, niin suljettu kuin on tarpeen”) sekä avoimen tieteen periaatteiden ja käytäntöjen levittäminen ja käyttöönotto, samalla kun otetaan huomioon tieteenalojen ja kulttuurien väliset erot, mukaan lukien monikielisyys, tuetaan avoimen tieteen taitojen kehittämistä sekä kehitetään ja integroidaan perustana olevaa digitaalista infrastruktuuria ja palveluja.

Kansalaistiede

Tutkijoiden olisi harjoitettava hankkeissaan kansalaistiedettä mahdollisimman paljon, mikäli se on mahdollista. Tämä tarkoittaa kansalaisten osallistamista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan (STEAM-alojen) sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on ihanteellinen tapa demokratisoida tiedettä, rakentaa luottamusta tieteeseen sekä hyödyntää yhteiskunnan laajaa älykkyyttä ja valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin huipputason saavuttamiseksi.

(4)Sukupuolten tasa-arvo

Kaikkien sidosryhmien olisi edistettävä sukupuolten tasapuolista edustusta tutkimusryhmissä, johtoryhmissä, päätöksentekoelimissä sekä rekrytoinnista ja ylennyksistä vastaavissa ja neuvoa-antavissa ryhmissä. Tähän kuuluu myös se, että edistetään sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimukseen, opetukseen ja innovointiin liittyvissä sisällöissä, mikä parantaa tuotetun tiedon tieteellistä laatua, lisää sen yhteiskunnallista merkitystä ja edistää huippuosaamista. Sukupuolten tasa-arvon avulla pyritään myös torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Sukupuolten tasa-arvo on ymmärrettävä intersektionaalisesta näkökulmasta, jossa tarkastellaan sitä, miten erilaiset sukupuoli- ja muiden sosiaalisten ryhmien ja identiteettien väliset valtajärjestelmät risteävät ja vahvistavat toisiaan. Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä asianmukaisia mekanismeja ovat pysyvät institutionaaliset muutokset, jotka toteutetaan sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien 7 tai vastaavien avulla, mahdollistavat väärinkäytösten asianmukaisen ilmoittamisen sekä sisältävät seuranta- ja arviointijärjestelmiä.

(5)MONINAISUUDEN TUKEMINEN

Eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisenä periaatteena on ottaa huomioon monimuotoisuus laajemmassa merkityksessä, mukaan lukien muun muassa sukupuoli, rodullinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sosiaalinen monimuotoisuus, toimintarajoitteisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen. Työnantajien ja rahoittajien olisi tuettava tutkijoidensa moninaisuutta, sillä erilaiset elämänkokemukset tuovat arvokkaita näkökulmia tutkimushankkeisiin. Osallistujien moninaisuus voi myös parantaa tutkimustuloksia, jotka koskevat moninaisia yhteiskuntiamme, ja rikastuttaa niitä. Erityisesti tieteen alalla on myös tarpeen tiedostaa esimerkiksi palkkaamiseen, ylennyksiin ja tehtävien arviointiin vaikuttavat tiedostamattomat ennakkoluulot ja mahdollisuuksien mukaan kompensoida ne.

(6)TUTKIMUSALAN AMMATTI

Kaikki uuden tietämyksen kehittämiseen tai luomiseen osallistuvat tutkijat olisi tunnustettava ammattilaisiksi, ja heitä olisi kohdeltava sen mukaisesti. Tämä koskee tutkijan koko uraa sen alkuvaiheesta, eli perustutkinnon jälkeisestä ajasta, lähtien riippumatta sektorista ja tutkijan kansallisen tason luokittelusta (esimerkiksi tutkimustyöntekijä, jatko-opiskelija, väitöskirjantekijä, tohtorintutkinnon suorittanut tutkija tai viranhaltija).

Työnantajien ja rahoittajien olisi kannustettava ei-lineaarisille ja useita uria yhdistäville urapoluille, joihin sisältyy maantieteellistä, tieteen- ja toimialojen välistä ja organisaatioiden sisäistä liikkuvuutta (siirto muihin tehtäviin organisaation sisällä), sekä tuettava niitä. Lisäksi työnantajien ja rahoittajien olisi kannustettava toteuttamaan erilaisten urapolkujen yhdistelmiä, joissa on yhdistetty samanaikaisesti eri aloja ja joita olisi pidettävä samanarvoisina lineaaristen urapolkujen kanssa.

Ammatillinen asenne

Tutkijoiden olisi tunnettava tutkimusympäristöään ja rahoitusmekanismeja ohjaavat strategiset tavoitteet ja hankittava kaikki tarvittavat hyväksynnät ennen tutkimuksen aloittamista tai heille annettujen resurssien käyttöä. Tutkijoiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heidän tutkimuksellaan on merkitystä yhteiskunnan kannalta ja että se ei ole tarpeettomasti päällekkäistä muualla jo tehdyn tutkimuksen kanssa.

Tutkijoiden olisi viestittävä selkeästi työnantajalleen, rahoittajalleen tai ohjaajalleen, jos tutkimushanke viivästyy, määritellään uudelleen tai saadaan päätökseen tai jos se jostakin syystä joudutaan päättämään aiottua aiemmin tai keskeyttämään tilapäisesti.

Vastuu

Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että tutkija ottaa vastuun toiminnastaan tutkimusta tehdessään. Tutkijoiden on oltava tietoisia siitä, että he ovat vastuuvelvollisia työnantajalleen, rahoittajilleen tai muille asiaan liittyville julkisille tai yksityisille organisaatioille sekä eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnalle. Julkisista varoista rahoituksensa saavat tutkijat ovat lisäksi vastuuvelvollisia veronmaksajien rahojen tehokkaasta käytöstä. Näin ollen heidän olisi noudatettava moitteettoman, läpinäkyvän ja tehokkaan varainhoidon periaatteita sekä suhtauduttava rakentavasti kaikkiin luvallisiin tutkimustyönsä tarkastuksiin, joita voivat suorittaa esimerkiksi työnantaja, rahoittajat tai eettiset toimikunnat. Heidän odotetaan eettisellä käyttäytymisellään näyttävän esimerkkiä muille tutkijoille ja koko yhteiskunnalle.

Tiedon keruu- ja analysointimenetelmien, tulosten ja tarvittaessa tutkimustietoa koskevien yksityiskohtien olisi oltava tarpeen mukaan ja viranomaisten pyynnöstä avoimesti käytettävissä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia varten. Tämä on tärkeää myös tietojen avoimuuden ja tulosten toistettavuuden varmistamiseksi.

(7)Tutkijoiden vapaa kierto

Rahoittajien ja työnantajien olisi edistettävä tutkijoiden ja muiden tutkimusalan ammattilaisten, tieteellisen tietämyksen ja teknologian vapaata kiertoa, houkuteltava lahjakkuuksia ja ehkäistävä mahdollista aivovientiä. Työnantajien ja rahoittajien olisi tunnustettava maantieteellisen, laitosten sisäisen, alojen välisen, tieteenalojen sisäisen ja välisen sekä virtuaalisen liikkuvuuden 8 arvo tärkeinä tapoina lisätä tieteellistä osaamista ja edistää ammatillista kehitystä tutkijanuran kaikissa vaiheissa sekä tunnustettava kaikki liikkuvuuden kautta saadut kokemukset ja annettava niille arvoa urakehitys-/arviointijärjestelmässään. Tämä edellyttää myös tarvittavia hallinnollisia järjestelyjä, joilla mahdollistetaan sekä apurahojen että sosiaaliturvaetuuksien siirto kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(8)Tutkimuksen kestävyys

Tutkijoiden, työnantajien ja rahoittajien olisi edistettävä tutkimustoiminnan kestävää toteuttamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tutkijoiden tukena olisi oltava tutkimuksen kestävää hallinnointia edistävä institutionaalinen kulttuuri sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoon perustuvaa koulutusta ja mentorointia. Tutkijoiden olisi oltava eturintamassa hiilipäästöjen vähentämisessä näyttäen samalla myönteistä esimerkkiä muille tutkimusyhteisön jäsenille.

Lähtökohtana voidaan käyttää Marie Skłodowska-Curie ‑toimien yhteydessä laadittua Euroopan komission MSCA Green Charter ‑peruskirjaa 9 .

PILARI 2 – TUTKIJOIDEN ARVIOINTI, PALKKAAMINEN JA ETENEMINEN

1.TUTKIJOIDEN ARVIOINTI 2.REKRYTOINTI 3.VALINTA 4.URALLA ETENEMINEN

Tutkijoiden arvioinnissa olisi varmistettava tutkijanurien yhdenvertainen tunnustaminen ja tutkijoiden yhdenvertainen palkitseminen työskentely- tai toiminta-alasta riippumatta, ja arvioinnin olisi perustuttava osaamiseen ja oltava puolueetonta. Oikeudenmukaisten käytäntöjen noudattaminen tutkijoiden palkkaamisessa ja valinnassa on olennaisen tärkeää tutkijoiden avointen työmarkkinoiden toteuttamiseksi, ja se edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä.

(1)Tutkijoiden arviointi 10  

Tutkimuksen arvioinnin olisi mahdollistettava tutkijoiden tulosten ja tutkimuksen arviointi mahdollisimman korkean laadun ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Arvioinnissa on otettava huomioon yhä monimuotoisemmat tutkimustuotokset, -toimet ja -käytännöt, mukaan lukien yhteistyö ja tuotosten avoin jakaminen, sekä noudatettava tiukkoja tutkimusetiikkaa koskevia vaatimuksia. Arvioinnin olisikin perustuttava ensisijaisesti laadulliseen menetelmään, jossa vertaisarviointi on keskeisessä roolissa ja jonka tukena käytetään vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita. Arvioinnissa olisi myös käytettävä laajemmin erilaisia arviointiperusteita, joita voivat olla esimerkiksi opettaminen, hallinnointi ja johtaminen, ohjaus, mentorointi, tietämyksen hyödyntäminen, yrittäjyys ja yhteistyö toimialojen kanssa, tiimityö, yhteiskunnalle tuotetut palvelut, tiedeviestintä ja vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa sekä menetelmien vahvuus ja avoimen tieteen harjoittaminen. Erityisesti yritysmaailmasta tulevien hakijoiden kohdalla olisi otettava huomioon myös innovointiin liittyvät tulokset (keksinnöt ja kehitystulokset).

Työnantajien ja rahoittajien olisi tuettava sellaisia tutkijoiden arviointi- ja palkitsemisjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon tutkijoiden yhteiskunnallisten, tieteellisten ja innovointiin liittyvien vaikutusten yleinen laatu, harjoitetun toiminnan monipuolisuus, avoimen tieteen harjoittaminen sekä maantieteellisen ja tieteen- ja toimialojen välisen liikkuvuuden arvo. Tällaisten järjestelmien olisi täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)niiden olisi perustuttava laadulliseen vertaisarviointiin, jonka tukena käytetään vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita;

(b)niissä olisi palkittava laadusta ja tutkimuksen monista mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan, tieteeseen ja innovointiin;

(c)niissä olisi otettava huomioon erilaiset tuotokset (kuten julkaisut, tietoaineistot, ohjelmistot, menetelmät, menettelyt ja patentit), toimet (esimerkiksi mentorointi, tutkimuksen valvonta, johtotehtävät, yrittäjyys, datanhallinta, vertaisarviointi, opettaminen, tietämyksen hyödyntäminen, toimialojen ja tiedeyhteisön välinen yhteistyö, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukeminen ja yhteiskunnallinen toiminta), käytännöt (kuten varhaisvaiheen tietämyksen ja tiedon jakaminen ja avoin yhteistyö) sekä kaikki liikkuvuuden kautta saadut kokemukset;

(d)niissä olisi varmistettava, että tutkijoiden ammatillinen toiminta täyttää korkeat eettiset ja lahjomattomuutta koskevat vaatimukset, palkittava asianmukaisesta tutkimustavasta ja arvostettava hyviä käytäntöjä, erityisesti tutkimustulosten ja -menetelmien avoimia jakamiskäytäntöjä, aina kun sellaiset ovat mahdollisia;

(e)niissä käytettävissä arviointiperusteissa ja -prosesseissa olisi otettava huomioon tutkimusalojen ja kansallisten olosuhteiden moninaisuus;

(f)niiden olisi tuettava tutkijoiden profiilien ja urapolkujen moninaisuutta ja niissä olisi arvostettava yksilöllisiä panoksia mutta myös tiimien roolia, yhteistyötä ja poikkitieteellisyyttä;

(g)niissä olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ja osallistavuus.

Näiden periaatteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi työnantajien ja rahoittajien olisi edistettävä arviointi- ja palkitsemismenettelyyn osallistuvien toimijoiden jatkuvaa koulutusta.

(2)Rekrytointi

Työnantajien ja rahoittajien olisi noudatettava avoimia, läpinäkyviä ja ansioihin perustuvia valinta- ja rekrytointimenettelyjä 11 , joissa hakijoita ei rangaista urakatkoksista tai alojen välisestä liikkuvuudesta. Menettelyissä olisi keskityttävä huippuosaamiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen, ja ne olisi mukautettava kulloinkin täytettävään työtehtävään. Ilmoituksissa olisi oltava kattava kuvaus vaaditusta tietämyksestä ja vaadituista taidoista, kuvaus työoloista, eduista ja urakehitysnäkymistä sekä yleiskatsaus aikataulusta. Hakijoille olisi ennen valinnan suorittamista annettava tiedot rekrytointiprosessista ja valintaperusteista, täytettävien paikkojen määrästä ja urakehitysnäkymistä.

Poikkeamat ansioluettelossa

Urakatkoksista tai poikkeamista ansioluettelon kronologisessa järjestyksessä ei pitäisi rangaista, vaan ne olisi nähtävä osana urakehitystä ja sitä kautta mahdollisesti arvokkaana osatekijänä tutkijoiden ammatillisessa kehittymisessä kohti moniulotteista urarakennetta. Hakijoiden olisikin voitava toimittaa dokumentoituja ansioluetteloita, jotka kuvaavat kattavasti sellaista saavutusten ja pätevyyden yhdistelmää, joka soveltuu hakemuksen kohteena olevaan työtehtävään.

Asema ja työuran pituus

Vaadittava pätevyystaso olisi asetettava kyseisen tehtävän tarpeiden mukaan eikä esteeksi hakijoille. Pätevyyden arvioinnissa olisi keskityttävä henkilön saavutusten arviointiin eikä henkilön asemaan tai sen organisaation maineeseen, jossa pätevyys on hankittu. Koska ammatillisen pätevyyden voi hankkia jo pitkän uran alkuvaiheessa, myös pyrkimys elinikäiseen ammatilliseen kehittymiseen olisi otettava huomioon ja siihen olisi kannustettava.

(3)Valinta

Rekrytointiin kuuluvassa valintaprosessissa olisi otettava huomioon hakijan kokemus koko laajuudessaan. Vaikka pääasiassa keskitytäänkin hakijan kokonaispotentiaaliin tutkijana, myös hänen luovuutensa ja kykynsä itsenäiseen työskentelyyn olisi otettava huomioon. Valintalautakunnassa olisi oltava edustettuna monenlaista hakijoiden arvioinnin kannalta olennaista asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta, riittävästi kummankin sukupuolen edustajia sekä – silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista – edustajia eri sektoreilta (julkiselta ja yksityiseltä sektorilta) ja tieteenaloilta ja muista maista. Aina kun se on mahdollista, olisi käytettävä laajasti erilaisia valintamenetelmiä, kuten ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamia arviointeja sekä haastatteluja kasvokkain ja verkossa. Valintalautakunnan jäsenillä olisi oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, erityisesti jotta ehkäistään sukupuoleen liittyvien tai muiden mahdollisten tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutus. Kaikkien hakijoiden olisi saatava valintaprosessin jälkeen tietoa hakemuksensa vahvuuksista ja heikkouksista.

Syrjimättömyys

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi kohdeltava tutkijoita tasapuolisesti sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen taustaan, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, toimintarajoitteisuuteen, poliittisiin näkemyksiin taikka sosiaaliseen tai taloudelliseen elämäntilanteeseen katsomatta.

(4)Uralla eteneminen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi otettava käyttöön kaikkia, myös kokeneita tutkijoita, koskeva arviointijärjestelmä, jossa riippumaton (ja kokeneiden tutkijoiden tapauksessa mieluiten kansainvälinen) lautakunta arvioi säännöllisesti ja läpinäkyvästi heidän ammatillista suoriutumistaan. Useita uria yhdistävät urapolut, joihin sisältyy maantieteellistä, alojen välistä ja organisaatioiden sisäistä liikkuvuutta (siirto muihin tehtäviin organisaation sisällä), ja erilaisten urapolkujen yhdistelmät, joissa on yhdistetty samanaikaisesti eri aloja, ansaitsevat tulla täysin tunnustetuiksi, ja niitä olisi pidettävä samanarvoisina kuin lineaarisia urapolkuja.

Arviointimenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon arvioitavan tutkijan kokonaispotentiaali, hänen työnsä luovuus ja tutkimustuloksensa (kuten julkaisut, data, ohjelmistot, mallit, algoritmit, menetelmät ja menettelyt, patentit ja osallistuminen toimintapolitiikkojen laatimiseen), hänen harjoittamansa toiminta (esimerkiksi hallinnointi ja johtaminen, opetus/luennointi, vertaisarviointi, ohjaus, mentorointi, yrittäjyys, tietämyksen hyödyntäminen, yhteistyö kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, hallinnolliset tehtävät, yhteiskunnalle tuotetut palvelut, tiedeviestintä ja vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa), hänen toimintatapansa (esimerkiksi eettisyys ja lahjomattomuus, menetelmien vahvuus, varhaisvaiheen tiedon ja datan jakaminen ja avoin yhteistyö) sekä liikkuvuus, ja nämä tekijät olisi otettava huomioon urakehityksessä.

Tiedeyhteisön urien vahvistamiseksi aina huipputehtäviin asti tarvitaan läpinäkyvä, jäsennelty, osallistava ja sukupuolen suhteen tasa-arvoinen järjestelmä uralle pääsemiseksi ja sillä etenemiseksi. 12 Tätä varten jäsenvaltioiden ja tutkimusta tekevien organisaatioiden tasolla voitaisiin harkita virkaurajärjestelmän kaltaisia järjestelyjä, joissa tarkoituksena on tehdä määräaikainen sopimus ja joissa myönteisesti arvioidut henkilöt voivat myöhemmin edetä vakituiseen asemaan.

Yhteiskirjoittaminen

Organisaatioiden olisi henkilöstöään arvioidessaan suhtauduttava myönteisesti yhteiskirjoittamiseen ja katsottava se osoitukseksi rakentavasta asennoitumisesta tutkimustyöhön. Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi laadittava strategioita, käytänteitä ja menettelyjä, joilla tutkijoille, myös tutkimusuransa alkuvaiheessa oleville, voitaisiin luoda edellytykset saada tunnustusta ja tulla viitatuiksi ja/tai lainatuiksi tosiasiallisen panoksensa mukaan julkaisujen yhteiskirjoittajina, patenttien yhteishakijoina ym. tai julkaista omia tutkimustuloksiaan työnohjaajasta riippumattomasti.

Liikkuvuuden kautta saadun kokemuksen tunnustaminen

Kaikkea kokemusta, joka on saatu liikkuvuuden avulla, kuten oleskelemalla toisessa maassa, toisella alueella tai toisessa tutkimusympäristössä (julkisella tai yksityisellä sektorilla) tai siirtymällä tieteenalalta tai tutkimusalalta toiselle tutkijakoulutuksen aikana tai tutkijanuran myöhemmässä vaiheessa, tai virtuaalisesta liikkuvuudesta, olisi pidettävä arvokkaana osana tutkijan ammatillista kehitystä.

PILARI 3 – TYÖOLOT JA TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT

1.TYÖOLOT, RAHOITUS JA PALKAT 2.TYÖOLOJEN VAKAUS 3.SOPIMUSVELVOITTEET JA OIKEUDELLISET VELVOITTEET 4.TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN

Tutkijoiden työolojen parantamisen olisi oltava keskeisellä sijalla tutkijanuria koskevassa unionin poliittisessa kehyksessä. Tämän aiheen osalta ehdotetaan useita toimia, joiden tarkoituksena on edistää työpaikkojen vakautta, tutkijoiden työelämäoikeuksien ja -velvoitteiden määrittelyä sekä sitä, että työnantajat ja rahoittajat pyrkisivät rakentamaan tutkimuksen huippuosaamista tukevaa tutkimuskulttuuria ja edesauttamaan kukoistavan tutkijayhteisön kehittymistä.

(1)Työolot, rahoitus ja palkat

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden, myös toimintarajoitteisten tutkijoiden, työehdot ovat tarvittaessa tutkimustyön onnistumisen kannalta riittävän joustavat ja esteettömät ja että ne samalla vastaavat voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ja kansallista tai alakohtaista työehtosopimusta. Työnantajien ja rahoittajien olisi pyrittävä luomaan työolosuhteet, joissa kaikki tutkijat pystyvät sovittamaan yhteen henkilökohtaisen elämänsä ja työelämän. 13 Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa joustaviin työaikoihin, osa-aikatyöskentelyyn, etätyöskentelyyn ja sapattivapaisiin sekä näiden edellyttämiin taloudellisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin. Työnantajien olisi tarjottava tutkijoille mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävä työympäristö, mukaan lukien asianmukaiset menettelyt sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös seksuaalisen häirinnän, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Tutkimusympäristö

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkimustyölle tai tutkijakoulutukselle luodaan mahdollisimman otollinen ympäristö, jossa ovat käytettävissä tarvittavat laitteistot, tilat ja mahdollisuudet, myös etäyhteistyö tutkimusverkkojen välityksellä, ja jossa noudatetaan mahdollisimman tiukkoja unionin tason, kansallisia tai alakohtaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että sovittua työohjelmaa varten on käytettävissä riittävät resurssit. Erityisen tärkeää on taata, että käytössä on pätevää tukihenkilöstöä (esimerkiksi tutkimusjohtajat, hallintovirkamiehet ja muut ammattilaiset).

Muutoksenhaku/valitukset

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi luotava asiaan liittyviä kansallisia, unionin tai kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen järjestelmä (esimerkiksi riippumattoman asiamiehen kaltainen ratkaisu) käsittelemään tutkijoiden esittämiä valituksia ja muutoksenhakuja, mukaan lukien ohjaajan ja aloittelevan (R1) / tunnustetun (R2) tutkijan väliset kiistat. Tällaisen järjestelmän olisi tarjottava koko tutkimushenkilöstölle luottamuksellista ja epämuodollista apua työhön liittyvissä kiistoissa, erimielisyyksissä ja epäkohdissa tavoitteena edistää oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua organisaatiossa ja parantaa työympäristön kokonaislaatua.

Osallistuminen organisaation hallintoon

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi hyväksyttävä oikeutettuna ja itse asiassa toivottavana, että tutkijat ovat edustettuina työorganisaationsa tiedonvaihto-, kuulemis- ja päätöksentekoelimissä, jotta he voivat suojella ja edistää omia ja yhteisiä etujaan ammattilaisina ja vaikuttaa aktiivisesti organisaation toimintaan 14 .

Rahoitus ja palkat

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkijat saavat työsuhteen laadusta riippumatta oikeudenmukaisen, kohtuullisen korvauksen (tutkimusrahoitus ja/tai palkka), ja että heillä on riittävä, tasavertainen sosiaaliturva (mukaan lukien sairaus-, perhe-, eläke-, työttömyys- ja työkyvyttömyysetuudet sekä työtapaturma- ja ammattitautietuudet) voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansallisen tai alakohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti. Tämä vaatimus koskee tutkijoita kaikissa tutkijanuran vaiheissa, aloittelevat tutkijat (R1) mukaan lukien, heidän oikeudellisen asemansa, työsuoritustensa tuloksellisuuden ja pätevyytensä ja/tai vastuualueidensa mukaan. Tutkijoiden olisi oltava tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotta he ymmärtävät, miten heidän palkkojaan verotetaan, ja heille olisi annettava läpinäkyvää tietoa sosiaaliturvaoikeuksista, kuten kansallisista eläkeoikeuksista.

(2)Työolojen vakaus

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi toteutettava määrätietoisia toimia epävarmuuden vähentämiseksi ja työsuhdeturvan ja työpaikkojen vakauden edistämiseksi, mukaan lukien määräaikaisten nimitysten enimmäiskeston rajoittaminen ja suositus, jonka mukaan enintään kolmasosa yksittäisen työnantajan tutkijoiden henkilöresursseista saisi olla määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä. Aina kun haetaan henkilöstöä pysyvään, pitkäaikaiseen tai erittäin usein toistuvaan tutkimustehtävään, oikea valinta olisi pysyvä tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Tohtorintutkinnon suorittaneiden asema (R2)

Työpaikkojen epävarmuus on erityinen ongelma tiedeyhteisöissä. Sen torjumiseksi ja työsuhdeturvan ja työpaikkojen vakauden tukemiseksi tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita (R2) nimittävien organisaatioiden olisi laadittava selkeät säännöt ja ohjeet tutkijatohtorien työhönottoa ja nimittämistä varten, mukaan lukien nimityksen enimmäiskesto ja tavoitteet. Ohjeissa olisi otettava huomioon hakijan aiemmat tutkijatohtorinimitykset muissa organisaatioissa sekä se, että tutkijatohtorivaiheen olisi oltava tilapäinen ja että sen päätarkoituksena on tarjota vakituisen sopimuksen tai viran kautta uusia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tutkijanuralla osana pitkän aikavälin uranäkymiä.

(3)Sopimusvelvoitteet ja oikeudelliset velvoitteet

Kaikilla tasoilla toimivien tutkijoiden on tunnettava kansalliset, alakohtaiset ja organisaatiokohtaiset säännökset ja määräykset, jotka koskevat koulutusta ja/tai työolosuhteita. Tähän sisältyvät työsopimuksen luonteesta riippumatta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset sekä rahoittajien asettamat vaatimukset ja ehdot. Työnantajien ja rahoittajien olisi toimitettava jäljennökset näistä asiakirjoista englanniksi. Tutkijoiden olisi noudatettava näitä säännöksiä ja vaatimuksia tuottamalla vaaditut tulokset (esimerkiksi väitöskirja, julkaisu, patentti, raportti tai uusi tuoteparannus) sopimuksessa tai vastaavassa asiakirjassa asetetuin ehdoin.

Tutkijoiden olisi noudatettava poikkeuksetta aiheeseen liittyvän kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisia turvallisia työskentelytapoja, toteutettava tarvittavat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät varotoimenpiteet sekä varauduttava kyberhyökkäyksiin ja tietoteknisiin ongelmiin esimerkiksi laatimalla asianmukaiset varmuuskopiointimenettelyt. Tutkijoiden olisi lisäksi tunnettava voimassa olevat kansalliset ja unionin tietosuojaa ja luottamuksellisuuden suojaa koskevat säännökset ja määräykset sekä toteutettava kaikissa vaiheissa tarvittavat toimenpiteet niiden noudattamiseksi.

(4)Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

Kaikkien tutkijoiden olisi sopimusjärjestelyjään noudattaen harjoitettava avointa tiedettä varmistaakseen siten, että heidän tutkimuksensa tuloksia levitetään ja hyödynnetään ja ne asetetaan julkisesti saataville. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuloksista tiedottamista, niiden siirtämistä toisiin tutkimusympäristöihin ja mahdollisuuksien mukaan kaupallistamista. Kokeneempien tutkijoiden oletetaan ottavan asiakseen varmistaa, että tutkimus on hedelmällistä ja että tuloksia joko hyödynnetään kaupallisesti tai ne saatetaan yleisön saataville (tai molempia) aina, kun se on mahdollista.

Työnantajien ja rahoittajien olisi helpotettava tätä tarjoamalla tutkijoille koulutusta sekä tarvittava rahoitus, infrastruktuuri ja tuki. Työnantajien ja rahoittajien olisi tunnustettava tutkijoiden avoimeen tieteeseen liittyvä toiminta sekä kannustettava siihen ja palkittava siitä rekrytoinnin, uralla etenemisen ja rahoitusohjelmien arvioinnin yhteydessä.

Henkinen omaisuus, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijat saavat uransa kaikissa vaiheissa riittävän korvauksen tutkimus- ja innovointitoimintansa tulosten mahdollisesta käytöstä, tarvittaessa takaamalla henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien, kuten tekijänoikeuden, yhteisomistuksen. Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi käsiteltävä tätä nimenomaisesti henkisen omaisuuden hallinnointia koskevissa strategioissaan, jotka olisi asetettava julkisesti saataville. Henkisen omaisuuden hallinnointia koskevan strategian olisi katettava kaikentyyppisen henkisen omaisuuden (data, taitotieto ja standardit mukaan lukien) luominen, hallinnointi, omistajuus ja käyttö, ja sen olisi tuettava avointa tiedettä.

Strategiassa olisi nimenomaisesti käsiteltävä omistajuutta ja määritettävä tutkijoille ja/tai soveltuvin osin heidän työnantajilleen tai muille osapuolille, teollisuusalan kumppanit mukaan lukien, kuuluvat käyttöoikeudet, joista voidaan määrätä erityisissä yhteistyösopimuksissa tai muun tyyppisissä sopimuksissa. 15  

Yleisötiedotus

Tutkijoiden olisi varmistettava, että tutkimustoiminnasta tiedotetaan suurelle yleisölle myös maallikoiden ymmärtämällä tavalla, jotta tiedettä voidaan tehdä paremmin tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin yleisön näkemyksiä tutkimuksen painopisteistä ja kansalaisten huolenaiheita sekä hyödyntämään tarvittaessa mahdollisuuksia yhteissuunnitteluun ja ‑kehittämiseen yhteiskunnan kanssa.

PILARI 4 – TUTKIJANURAT JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

1.MONIPUOLISTEN TUTKIJANURIEN ARVOSTAMINEN 2.URAKEHITYS JA NEUVONTA 3.JATKUVA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN 4.OHJAUS JA MENTOROINTI

Tutkimusyhteisöön kuuluu monipuolisesti erilaisia lahjakkuuksia, taitoja, pätevyyksiä, valmiuksia ja rooleja. Mitä enemmän taitoja vaalitaan ja kehitetään, sitä paremman laatuista tutkimus on ja sitä suurempi merkitys tuotetulla tiedolla on yhteiskunnalle. Jotta osaamista ylläpidetään ja tutkijoille olisi tarjolla monipuolisia uramahdollisuuksia julkisella ja yksityisellä sektorilla, on edistettävä jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja osaamisen kehittämistä.

(1)Monipuolisten tutkijanurien arvostaminen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi tunnustettava tutkijoiden hyvinkin erilaiset työurat niin tutkimuksen kuin muun toiminnan parissa. Monipuolisuuteen liittyy tyypillisesti liikkuvuutta sen eri muodoissa: kansainvälistä, kansallisen tason, alojen välistä, laitosten sisäistä, tieteenalojen sisäistä ja välistä sekä virtuaalista liikkuvuutta. Tämä edellyttää selkeämmin osaamiseen perustuvaa, monimuotoisuuden huomioon ottavaa laadunarviointia, jossa pyritään mittareiden vastuulliseen käyttöön ja otetaan huomioon muun muassa erilaiset panokset ja niiden mahdolliset vaikutukset sekä monenlainen toiminta, kuten opettaminen ja osaaminen, vertaisarviointi, tutkimuksen hallinnointi ja johtaminen, ohjaus, mentorointi, tietämyksen hyödyntäminen, yrittäjyys ja yhteistyö toimialojen kanssa, yhteiskunnalle tuotetut palvelut, tiedeviestintä ja vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa, menetelmien vahvuus ja avoimen tieteen harjoittaminen, tiimitiede ja liikkuvuus.

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että (erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat) ovat tietoisia muiden alojen tarjoamista mahdollisuuksista, ja edistetään monipuolisia uria tukevaa kulttuuria tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen laajentamiseksi. Tämä edellyttää uraneuvonta- ja tukipalveluja, joilla edistetään toimi- ja tieteenalojen välistä ja maantieteellistä liikkuvuutta sekä yritystoiminnan luomista ja kehittämistä.

(2)Urakehitys ja neuvonta

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi – mieluiten osana henkilöstöhallintoaan – laadittava erityinen tutkijoiden urakehityssuunnitelma kaikille uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille riippumatta tutkijan sopimustilanteesta; tämä koskee myös määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä tutkijoita. Tässä yhteydessä tutkijoita olisi tuettava yksilöllisen urasuunnitelman laatimisessa, jotta he voivat kartoittaa, millaista koulutusta ja tutkimusta heidän uratavoitteidensa saavuttaminen edellyttää. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä myös mentorien käyttö tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi ja ohjaamiseksi, tutkijoiden motivoimiseksi ja jatkouraan liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi. Kaikkien tutkijoiden olisi oltava tietoisia tällaisista säännöistä ja järjestelyistä sekä otettava ennakoivasti vastuuta urakehityksestään.

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava saavutettavan, ajantasaisen uraneuvonnan ja työmarkkinoille sijoittautumista koskevan neuvonnan tarjoamisesta joko organisaation sisällä tai yhteistyössä jonkin muun organisaation kanssa. Neuvonnan kautta olisi annettava tietoa, ohjausta ja tukea uran kehittämiseksi niin asianomaisessa organisaatiossa kuin muualla. Neuvontaa olisi oltava tarjolla tutkijoille kaikissa uran vaiheissa heidän työsopimustilanteestaan riippumatta.

(3)Jatkuva ammatillinen kehittyminen

Tutkijoiden olisi kaikissa uransa vaiheissa pyrittävä kehittämään itseään jatkuvasti ja ennakoivasti päivittämällä ja laajentamalla taitojaan ja osaamistaan säännöllisesti, ja työnantajien/rahoittajien olisi tarjottava heille mahdollisuuksia tähän. Tässä voidaan hyödyntää monia eri tapoja, kuten muodollista koulutusta, työpajoja, konferensseja, verkko-opiskelua tai tiimissä ja tutkijan verkostoissa tehtävää yhteistyötä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä aloittelevien tutkijoiden koulutukseen. 16 Suurin osa näistä R1-tason tutkijoista on uransa alussa olevia väitöskirjatutkijoita.

Mahdollisuus koulutukseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoilla on työsopimustilanteestaan riippumatta uransa kaikissa vaiheissa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja työllistyvyytensä parantamiseen taitojen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen avulla. Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava toimia tukeakseen kohdennetun koulutuksen kehittämistä ja tarjoamista, mukaan lukien pienten osaamiskokonaisuuksien muodossa toteutettava koulutus. Näin varmistetaan tutkijoille mahdollisuus täydennys- ja uudelleenkoulutukseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen sekä edistetään toimi- ja tieteenalojen välistä liikkuvuutta. Jatkuvaan kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi arvioitava säännöllisesti niiden hyödyntämismahdollisuuksien, suosion ja vaikuttavuuden kannalta sekä sen suhteen, miten hyvin ne lisäävät osaamista, taitoja ja työllistyvyyttä.

Työnantajien ja rahoittajien olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota tarpeeseen edistää tutkijoiden yrittäjyysosaamista, jotta yrittäjiksi ryhtyvillä olisi paitsi valmiudet tuottaa tietoa myös kyky hyödyntää tietämystään ja jotta he voivat siten muuttaa innovatiiviset ideat liiketoiminnaksi ja viedä innovointia ja kehitystä eteenpäin.

Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava toimia varmistaakseen, että tohtorikoulutusta mukautetaan siten, että se mahdollistaa työurien yhteentoimivuuden kaikilla aloilla sekä avoimen tieteen harjoittamisen, muun muassa hyödyntämällä tutkijoiden eurooppalaista osaamiskehystä (ResearchComp) ja komission muita mahdollisia tulevia aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden monialaisia taitoja.

Osaamisen todentaminen

Osana tutkijoiden osaamisen laajentamista työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava virallisen ja epävirallisen koulutuksen asianmukaisesta arvioinnista, työssäoppiminen ja sen kautta hankittu osaaminen mukaan lukien, erityisesti kansainvälisen ja ammatillisen liikkuvuuden yhteydessä. Arvioinnin olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin arviointiperusteisiin ja oltava oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Lisäksi se olisi tehtävä kohtuullisessa ajassa.

Opetustyö

Opettaminen on keskeinen tapa jäsentää ja jakaa tietämystä, ja se on arvokas vaihtoehto rakentaa tutkijan uraa. Opetuksessa olisi hyödynnettävä tieteellistä tietoa, ja sen olisi pyrittävä lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Tutkijoiden osallistuminen opetustyöhön voi vaihdella uran eri vaiheissa. Sitä olisi tuettava ja se olisi tunnustettava täysin. Uransa alkuvaiheessa oleviin tutkijoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan, että heitä tuetaan oikein ja että opettamiseen liittyvät vastuut (esimerkiksi luennointi, tutorointi, ohjaus ja mentorointi) sopivat yhteen heidän tutkimustoimintansa tai tutkijakoulutuksensa kanssa.

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että opetustehtävistä maksetaan riittävä korvaus ja että ne otetaan huomioon arviointijärjestelmissä tutkijan uran alusta lähtien. Lisäksi olisi varmistettava, että aika, jonka kokeneemmat tutkijat käyttävät aloittelevien ja tunnustettujen tutkijoiden (R1 ja R2) kouluttamiseen ja mentorointiin, lasketaan osaksi heidän opetusvelvollisuuttaan. Tutkijoiden alkuvaiheen koulutukseen ja ammatilliseen kehittämiseen olisi kuuluttava myös opetus- ja valmennustaitojen koulutusta.

(4)Ohjaus ja mentorointi

Asianmukainen yksilöiden ja tiimien johtaminen on tutkimusalan työympäristöissä ratkaisevan tärkeää, sillä tiede on lähtökohtaisesti yhteistoimintaa. Kokeneille ja johtaville tutkijoille olisi tarjottava tarvittava koulutus sekä tarvittavat välineet ja arviointimekanismit sen varmistamiseksi, että he kykenevät johtamaan henkilöstöään ja tiimejään oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi, ilman sukupuoleen tai muihin tekijöihin perustuvia ennakkoluuloja, ja luomaan hedelmällisen, yhteistyöhön perustuvan työskentelysuhteen vertaisiinsa. Tämän pitäisi auttaa luomaan terveitä, oikeudenmukaisia ja luovia työympäristöjä, joissa jokaista yksilöä kunnioitetaan ja motivoidaan asianmukaisesti, joissa he saavat tunnustusta ja jotka edistävät heidän yleistä hyvinvointiaan.

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että aloitteleville ja tunnustetuille tutkijoille (R1 ja R2) nimetään ja osoitetaan selvästi yksi tai useampi henkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä työtehtäviensä suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tällaisissa järjestelyissä olisi määriteltävä selvästi, että ohjaajan on oltava riittävän pätevä tutkimuksen ohjaamiseen ja että hänellä on oltava riittävästi aikaa ja halua sitoutua, jotta hän pystyisi tarjoamaan tutkimusharjoittelijalle asianmukaista tukea. Samoin on määriteltävä tarvittavat menettelyt edistymisen seurantaa ja arviointia sekä palautteen antamista varten.

Marie Skłodowska-Curie (MSCA) ‑toimien ohjaajille tarkoitetut suuntaviivat 17 sisältävät erityissäännöksiä, jotka koskevat tutkijoiden integrointia, tukemista tutkimuksessa, urakehitystä, mentorointia ja hyvinvointia, viestintää ja konfliktien ratkaisemista sekä ohjaajien koulutusta ja ammatillista kehitystä. MSCA-toimien ohjaajille tarkoitetut suuntaviivat koostuvat joukosta suosituksia, jotka on osoitettu MSCA-rahoitusta saaville henkilöille ja laitoksille. Niillä edistetään tuloksellista ohjausta, mentorointia ja asianmukaista uraohjausta.

Suhteet työnohjaajaan

Kouluttautumisvaiheessa olevien tutkijoiden olisi luotava ohjaajaansa ja tiedekunnan/laitoksen edustajiin jäsennelty, säännöllinen vuorovaikutussuhde, jotta he saisivat yhteistyöstä mahdollisimman paljon hyötyä. Ohjaajien olisi myös aktiivisesti tuettava erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita järjestämällä heidän kanssaan tapaamisia palautteen antamista varten ja edistämällä heidän työhönsä liittyvää koulutustoimintaa.

Tähän kuuluvat työn edistymisen ja kaikkien tutkimustulosten kirjaaminen, ohjaajien raporttien perusteella ja seminaarien yhteydessä antama palaute, palautteen hyödyntäminen sekä työskentely sovittujen määräaikojen, välitavoitteiden ja tavoitteina olevien suoritteiden ja/tai tutkimustulosten edellyttämällä tavalla.

Kokeneet tutkijat

Kokeneiden tutkijoiden (R3 ja R4) olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitahoiseen asemaansa ohjaajina ja mentoreina, uraneuvojina, johtajina, hankekoordinaattoreina, päällikköinä tai tiedeviestijöinä. Heidän olisi hoidettava näitä tehtäviä korkeatasoisimpia ammatillisia normeja noudattaen, ja heille olisi tarjottava asianmukaista koulutusta tätä varten. Toimiessaan toisten tutkijoiden ohjaajina tai mentoreina kokeneiden tutkijoiden olisi luotava aloittelevien (R1) ja tunnustettujen (R2) tutkijoiden kanssa rakentava, myönteinen vuorovaikutussuhde ja aikaansaatava näin mahdollisimman suotuisat olosuhteet tehokkaalle tietämyksen siirrolle ja tutkijoiden uran menestyksekkäälle jatkokehitykselle. Ohjaajilla on erittäin vastuullinen rooli R1- ja R2-tason tutkijoiden urakehityksen tukemisessa heidän välittäessään eteenpäin kokemuksiaan ja arvojaan luottamukseen perustuvassa, luottamuksellisessa ympäristössä.

(1)    Esimerkkiluetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan se antaa käsityksen tutkijoiden erilaisista R1–R4-profiileihin kuuluvista ammattinimikkeistä eri aloilla. Jotkin tutkijan ammatit voivat kuulua useampaan kuin yhteen profiiliin (R1–R4), jolloin profiili määräytyy tapauskohtaisesti tutkijan itsenäisyyden, kokemuksen ja tunnustamisen mukaan. Jotkin esimerkit (kuten consultant ja policy adviser/officer) on sisällytetty luetteloon sen olettamuksen pohjalta, että ammattiin sisältyy varsinaista tutkimustoimintaa.R1–R4-profiilit koskevat ainoastaan tutkijoita, eivätkä ne ole merkityksellisiä tutkimuksen hallinnoinnin kannalta. Samantyyppisten profiilien laatimista voidaan harkita myös tutkimuksen hallinnointia varten, kun kyseinen luokka on ensin rajattu asianmukaisesti.

(2)

   Neuvoston päätelmät tutkimustoiminnan integriteetistä, 14853/15 (2015): https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14853-2015-INIT/fi/pdf

(3)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: ”Tackling R&I Foreign Interference”, Euroopan komissio, 2022, doi:10.2777/513746.

(4)    Esimerkiksi tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännesäännöt (All European Academies, 2017): https://allea.org/code-of-conduct/

(5)    Ks. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artikla ja eurooppalaista tutkimusaluetta käsittelevässä ministerikokouksessa Bonnissa Saksassa 20.10.2020 hyväksytty Bonnin julkilausuma tieteellisen tutkimuksen vapaudesta: https://www.bmbf.de/bmbf/shareddocs/downloads/files/_drp-efr-bonner_erklaerung_en_with-signatures_maerz_2021.pdf?__blob=publicationFile&v=1

(6)    Neuvoston päätelmät – Siirtyminen avoimen tieteen järjestelmään, 9526/16 (27.5.2016).

(7)    Ks. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/policies/justice-and-fundamental-rights/gender-equality/gender-equality-strategy_fi ja   https://eige.europa.eu/gender-mainstreaming/toolkits/gear/what-gender-equality-plan-gep

(8)    Etäyhteistyö tiedonsiirtoverkkojen ja ‑infrastruktuurin välityksellä.

(9)    Marie Sklodowska Curie Actions Green Charter: https://marie-sklodowska-curie-actions.ec.europa.eu/about-msca/msca-green-charter

(10)    Tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta tehty sopimus (2022): https://coara.eu/app/uploads/2022/09/2022_07_19_rra_agreement_final.pdf

(11)    Tässä olisi käytettävä kaikkia mahdollisia välineitä ja kansainvälisiä tai yleisesti saatavilla olevia verkkolähteitä, kuten EURAXESS-portaalia (https://euraxess.ec.europa.eu).

(12)    Ks. MORE 4 -tutkimus (2021): https://cdn5.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/more4_final_report.pdf.

(13)

   Ks. SEC(2005) 260, Naiset ja tiede: huippuosaamista ja innovaatioita – sukupuolten tasa-arvo tieteessä.

(14)    Ks. tässä yhteydessä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29). 

(15)    Lisää suosituksia esitetään henkisen omaisuuden hallinnointia koskevista käytännesäännöistä annetussa komission suosituksessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32008H0416

(16)    Ks. esimerkiksi innovatiivista tohtorikoulutusta koskevat periaatteet, 2011 (https://euraxess.ec.europa.eu/sites/default/files/policy_library/principles_for_innovative_doctoral_training.pdf), Salzburgin periaatteet, 2016 (https://www.eua-cde.org/downloads/publications/2016_euacde_doctoral-salzburg-implementation-new-challenges.pdf) ja Hannoverin periaatteet, 2022 (https://www.uclpress.co.uk/products/176626?_pos=1&_sid=d5bf44607&_ss=r).

(17)    https://marie-sklodowska-curie-actions.ec.europa.eu/about-msca/msca-guidelines-on-supervision