EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.6.2023

COM(2023) 384 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2021 osalta

Kertomus Euroopan parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöslauselmissaan ja neuvoston vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan varainhoitovuoden 2021 osalta esittämien pyyntöjen seurannasta

1.Johdanto

Vuonna 2021 poistettiin covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset ja talous lähti elpymään kaikkialla EU:ssa. Talousarvion näkökulmasta tarkasteltuna kyse oli ensimmäisestä vuodesta EU:n väliaikaisen elpymisvälineen (ja sen keskeisen osan eli elpymis- ja palautumistukivälineen) täytäntöönpanossa ja uuden monivuotisen rahoituskehyksen aloitusvuodesta. Ohjelmia käynnistettiin, vaikka edellisen monivuotisen rahoituskehyksen meno-ohjelmat olivat edelleen käynnissä ja vastasivat edelleen EU:n monialaisia poliittisia painopisteitä.

Euroopan parlamentti päätti 10. toukokuuta 2023 neuvoston suosituksen perusteella myöntää komissiolle vastuuvapauden EU:n talousarvion toteuttamisesta vuonna 2021. Osana vuoden 2021 vastuuvapausmenettelyä Euroopan parlamentti esitti vastuuvapauden myöntämistä koskevassa päätöslauselmassaan ja neuvosto vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan komissiolle useita pyyntöjä. Komissio yhtyy näiden pyyntöjen sisältämiin päätavoitteisiin:

·EU:n talousarvion suojaaminen rahankäytön virheiltä, petoksilta ja haitalliselta vaikuttamiselta: komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet EU:n talousarvion suojaamiseksi (mukaan lukien tarvittaessa maksujen keskeyttäminen ja rahoitusoikaisut).

·Tuloksellisuuden asettaminen talousarvion toteuttamisen keskiöön: Varat olisi käytettävä EU:n painopisteiden mukaisesti ja niillä olisi päästävä odotettuihin tuloksiin sekä saatava siten aikaan konkreettisia tuloksia ja myönteisiä muutoksia suurelle yleisölle ja muille edunsaajille.

·Kaiken kaikkiaan oikean tasapainon löytäminen: Eri tavoitteiden välillä on löydettävä tasapaino. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi virheiden minimointi, vahva suoja varojen väärinkäyttöä vastaan, nopeat maksut, avoimuuden korkea taso, viranomaisten ja edunsaajien valvontakustannusten ja -taakan pitäminen kohtuullisella tasolla ja sen varmistaminen, että EU:n varainkäytöllä tuotetaan lisäarvoa.

Tässä vuoden 2021 vastuuvapausmenettelyn seurantaa koskevassa kertomuksessa esitetään osana integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia (IFAR) yhteenveto toimista, joita komissio on toteuttanut vastauksena pyyntöihin, jotka on esitetty vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöslauselman poliittisia painopisteitä koskevassa jaksossa. Komissio toimittaa yksityiskohtaisempia ja ajantasaisempia tietoja vastauksena kaikkiin yksittäisiin pyyntöihin, kun vuoden 2022 vastuuvapausmenettely alkaa myöhemmin tänä vuonna.

2.EU:n varojen valvontajärjestelmän parantaminen

a.Valvonnan ja tarkastusten digitalisointi

Varainhoitoasetuksen tarkistamista koskeva komission ehdotus, jota lainsäätäjät eli Euroopan parlamentti ja neuvosto parhaillaan käsittelevät, tarjoaa tilaisuuden suojata EU:n talousarviota entistä paremmin kaikissa hallintotavoissa sääntöjenvastaisuuksilta, petoksilta, korruptiolta ja eturistiriidoilta. Ehdotetut lainsäädännön muutokset ovat tarpeen uusien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Ehdotettujen sääntöjen mukaan komissio aikoo tehdä tietojen louhintaan ja riskien pisteytykseen tarkoitetun integroidun tietoteknisen järjestelmän käytöstä pakollista ja tehokkaampaa kaikissa jäsenvaltioissa. Järjestelmällä pystytään tunnistamaan sellaiset toimenpiteet, sopimukset ja edunsaajat, jotka ovat alttiita sääntöjenvastaisuuksille, petoksille, korruptiolle ja eturistiriidoille. Komissio on kehittänyt ja toimittanut tämän Arachne-nimisen tietoteknisen välineen jäsenvaltioille, jotka toteuttavat EU:n talousarviota yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia noudattaen ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa. Sitä käytetään jo laajalti koheesiopolitiikan alalla ja tietyssä määrin maatalousmenojen yhteydessä. Arachnen käyttäminen on tällä hetkellä vapaaehtoista, mutta sen käyttöön velvoittaminen olisi tärkeä edistysaskel. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös edelleen yhtenäistämään kaikkien EU:n varojen saajia koskevien tietojen kirjaamista ja tallentamista sekä järjestelmän yhteentoimivuutta muiden tietolähteiden kanssa.

Komissio on myös ehdottanut varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän soveltamisalan laajentamista ja tehostamista. Järjestelmä sisältää erilaisia toimenpiteitä vilpillisiltä ja epäluotettavilta talouden toimijoilta suojautumiseksi. Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän avulla tulojen ja menojen hyväksyjät voivat jatkossa EU:n talousarviosta rahoitettuja sopimuksia tehtäessä havaita, asettaa mustalle listalle ja mahdollisesti sulkea pois rajoitetuksi ajaksi kaikki talouden toimijat, joiden on todettu olevan epäluotettavia sen vuoksi, että ne ovat syyllistyneet väärinkäytöksiin, mukaan lukien sääntöjenvastaisuuksiin ja petoksiin, ja jotka näin ollen aiheuttavat riskin EU:n talousarvion koskemattomuudelle. Komissio on ehdottanut, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää sovellettaisiin laajemmin yhteistyössä hallinnoitavien varojen yhteydessä ja käytettäisiin kohdennetummin suoraan hallinnoitavien varojen yhteydessä myös silloin, kun varoja maksetaan jäsenvaltioille rahoitusosuuksina, esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa, jotta komissio voisi puuttua nopeasti vakavimpiin poissulkemisperusteiden rikkomisiin. Tavoitteena on myös tehdä pakolliseksi EU:n tasolla tehtyjen poissulkemispäätösten täytäntöönpano kansallisella tasolla yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin yhteydessä. Komissio on myös ehdottanut, että mahdollistettaisiin poissuljetun ensisijaisen yhteisön sidosyhteisöjen ja/tai edunsaajaomistajien sulkeminen julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle ja että niiltä viime kädessä voitaisiin evätä mahdollisuus saada EU:n varoja.

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä sekä Arachne ovat edelleen kaksi eri järjestelmää, mutta komissio tutkii parhaillaan, voidaanko varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan sisältyvät poissulkemiset sisällyttää Arachne-järjestelmään, jotta tiedot voitaisiin syöttää tiedonlouhintavälineeseen ja jotta voitaisiin tarjota yksi yhteyspiste.

b.Oikeusvaltioperiaate ja perusarvot

Komissio hyödyntää täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä varmistaakseen, että EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon ja EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavat oikeusvaltioperiaatteisiin kohdistuvat rikkomukset ja rikkomisen vaarat otetaan huomioon.

Tärkeä väline on ehdollisuusasetus, jota on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Komissio toimitti Unkarille ehdollisuusasetuksen mukaisen ensimmäisen ilmoituksen 27. huhtikuuta 2022. Tästä käynnistyi Unkarin kanssa käyty arviointi- ja tietojenvaihtomenettely, joka jatkui syyskuun puoliväliin ja johti siihen, että komissio esitti 18. syyskuuta 2022 ehdotuksen neuvoston päätökseksi.

Neuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2022 ehdollisuusasetuksen mukaisen täytäntöönpanopäätöksen, jolla keskeytettiin 55 prosenttia kolmen koheesio-ohjelman sitoumuksista (keskeytettyjen sitoumusten määrä on noin 6,3 miljardia euroa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä). Neuvosto kielsi myös kaikki uudet oikeudelliset sitoumukset yleishyödyllisten säätiöiden kanssa minkä tahansa komission suoraan tai välillisesti hallinnoiman ohjelman yhteydessä. Nämä yleishyödylliset säätiöt ovat yliopistojen kaltaisia organisaatioita, joilla on yleisen edun mukaisia tavoitteita ja joihin liittyy edelleen eturistiriitoja.

Nyt kun neuvosto on hyväksynyt talousarviotoimenpiteitä ehdollisuusasetuksen nojalla, Unkari voi esittää ja toteuttaa uusia korjaavia toimenpiteitä komission havaintojen käsittelemiseksi ja osoittaa komissiolle, että edellytykset talousarviotoimenpiteiden soveltamiselle eivät enää täyty. Ehdollisuusasetuksessa säädetään, että jos komissio katsoo, että ongelmat on korjattu osittain tai kokonaan, sen on annettava neuvostolle ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden mukauttamisesta tai kumoamisesta kirjallisella ilmoituksella. Unkari ei ole tätä kertomusta valmisteltaessa (15. kesäkuuta 2023) toimittanut tällaista kirjallista ilmoitusta.

Unkari on sitoutunut antamaan komissiolle kertomuksen kolmen kuukauden välein 31. joulukuuta 2028 saakka kaikkien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta, voimassa pitämisestä ja soveltamisesta. Järjestyksessä toinen tällainen kertomus oli määrä antaa 16. kesäkuuta 2023.

Komissio seuraa oikeusvaltioperiaatteen yleistä tilaa Unkarissa – eikä ainoastaan korjaavien toimenpiteiden kattamia ongelmia – aivan kuten kaikkien muidenkin jäsenvaltioiden tapauksessa.

Ehdollisuusasetuksen lisäksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevalla asetuksella voidaan sen soveltamisalan puitteissa auttaa puuttumaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin oikeusvaltioon liittyviin haasteisiin.

Jäsenvaltioiden on myös elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisesti toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi tukivälineen täytäntöönpanon aikana. Kuten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa edellytetään, komissio on arvioinut osana kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymismenettelyä, antoivatko jäsenvaltion valvontajärjestelmät riittävän varmuuden elpymis- ja palautumistukivälineen varojen suojaamiseksi.

Joissakin tapauksissa komissio vahvisti elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan noudattamisen varmistamiseksi toimenpiteitä, joista on sovittu jäsenvaltion kanssa ja joilla edistetään EU:n taloudellisten etujen suojaamista tukivälineen täytäntöönpanon osalta sellaisten välitavoitteiden muodossa, jotka olisi saavutettava tyydyttävästi ennen kuin maksuja voidaan suorittaa.

Komission ehdotusten perusteella Unkarin ja Puolan kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevissa neuvoston täytäntöönpanopäätöksissä vahvistetaan useita tällaisia välitavoitteita, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan oikeusvaltioon liittyviä ongelmia.

Jäsenvaltioiden on myös noudatettava vuosina 2021–2027 tiettyjä horisontaalisia tai aihekohtaisia mahdollistavia edellytyksiä. Nämä ovat ennakkoedellytyksiä, jotta yhteistyössä hallinnoitavien varojen erityistavoitteet voidaan saavuttaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Yksi horisontaalinen mahdollistava edellytys liittyy Euroopan unionin perusoikeuskirjan tehokkaaseen soveltamiseen ja täytäntöönpanoon. Jäsenvaltioiden toimittamissa ohjelmissa arvioitiin, onko valittuihin erityistavoitteisiin liittyvät mahdollistavat edellytykset täytetty. Komissio on tarkastellut näitä arviointeja ja todennut, että kaikki jäsenvaltiot Unkaria ja Puolaa lukuun ottamatta täyttivät perusoikeuskirjan horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen. 1 Komissio tekee parhaillaan yhteistyötä Unkarin ja Puolan kanssa jäljellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

c.Lahjomattomuutta koskevien toimien vahvistaminen

Komissiolla on sekä poliittinen sitoumus että oikeudellinen velvoite varmistaa, että EU:n rahoitustukea ei anneta organisaatioille ja hankkeille, jotka ovat mukana rikollisissa menettelyissä tai EU:n arvojen vastaisissa menettelyissä.

Qatargate-skandaaliin osallisen No Peace Without Justice -kansalaisjärjestön rahoituksen nopea keskeyttäminen joulukuussa 2022 osoitti konkreettisesti toimet, joihin komissio voi ryhtyä EU:n varainhoitoa koskevien säännösten nojalla.

Kaikkiin EU:n rahoitusta hakeviin yhteisöihin sovelletaan samoja sääntöjä niiden asemasta riippumatta. Varainhoitoasetuksessa säädetään useista toimenpiteistä, joihin komissio voi ryhtyä toteuttaessaan talousarviota suoraan. Näihin kuuluvat muun muassa objektiivisiin kriteereihin perustuvat tiukat valintamenettelyt, joilla varmistetaan, että rahoitus on EU:n arvojen mukaista. EU:n rahoituksen saajien on toimitettava täytäntöönpanon aikana kaikki komission pyytämät tiedot viipymättä, jotta komissio voi tarkistaa kulujen tai ilmoitettujen rahoitusosuuksien tukikelpoisuuden, toimen asianmukaisen toteuttamisen ja avustussopimuksen mukaisten muiden velvoitteiden noudattamisen (näihin voi sisältyä tietoja EU:n talousarvion ulkopuolisista rahoituslähteistä, jos tällainen on olennaista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen kannalta). Talousarvion välillisen hallinnoinnin osalta varainhoitoasetuksessa edellytetään, että EU:n talousarviota toteuttavat henkilöt ja yhteisöt noudattavat sovellettavaa EU:n lainsäädäntöä sekä sovittuja kansainvälisiä ja EU:n vaatimuksia eivätkä siten rahoita toimia, jotka ovat ristiriidassa EU:n arvojen kanssa.

Lisäksi komissio varmistaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän täytäntöönpanon avulla, että EU:n varat eivät hyödytä EU:n arvoja rikkovia organisaatioita. Hakijoita voidaan sulkea pois, jotta ne eivät voi osallistua myöntämismenettelyihin tai jotta niitä ei valita käyttämään EU:n varoja, muun muassa ammatin harjoittamiseen liittyvän vakavan virheen, terrorismin rahoituksen, petoksen ja korruption takia. Myöntämismenettelyjen ulkopuolelle voidaan sulkea tilanteissa, joissa itse organisaatio on poissulkemistilanteessa, ja myös tilanteissa, joissa kuka tahansa organisaation hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen (tai henkilö, jolla on valtuudet edustaa organisaatiota, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä) tai sen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat ovat tuomioistuimen lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä vahvistetussa poissulkemistilanteessa.

Komissio on sitoutunut parantamaan jatkuvasti järjestelmää EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tämän osana komissio on ehdottanut, että ”syrjintään, vihaan tai väkivaltaan yllyttäminen” lisätään uudeksi ja nimenomaiseksi poissulkemistilanteeksi ja että varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen sisällytetään kansalaisjärjestöjen määritelmä sekä siihen liittyvä velvoite, jonka mukaan avustusten hakijoiden on ilmoitettava, ovatko ne kansalaisjärjestöjä.

EU:n talousarvion suojaamista koskevan erityistavoitteen lisäksi komissio hyväksyi 3. toukokuuta 2023 myös korruptiontorjuntapaketin. Pakettiin sisältyy korruption torjuntaa koskeva direktiivi, jolla – jos lainsäätäjät sen hyväksyvät – yhdenmukaistetaan kansallisia säännöksiä korruption ja siihen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelemisestä sen varmistamiseksi, että käyttöön saadaan yhdenmukaisesti erittäin tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia välineitä, joilla voidaan torjua kaikkia korruptiorikoksia, ehkäistä korruptiota paremmin ja tehostaa täytäntöönpanoa. Pakettiin sisältyy myös ehdotus, jolla täydennetään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) välineistöä erityisellä pakotejärjestelmällä vakavan korruption torjumiseksi maailmanlaajuisesti.

Komissio hyväksyi 8. kesäkuuta 2023 myös ehdotuksen EU:n toimielinten jäsenet kattavan toimielinten välisen eettisen elimen perustamisesta 2 , kuten puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti toimikautensa alussa. Muita toimielimiä kuultiin epävirallisesti ennen ehdotuksen antamista. Eettisen elimen perustamisen myötä otetaan ensi kertaa käyttöön yhteiset EU:n toimielinten jäsenten eettistä käyttäytymistä koskevat normit sekä virallinen mekanismi, jonka avulla toimielinten kesken voidaan koordinoida eettisiä vaatimuksia ja vaihtaa niitä koskevia näkemyksiä.

Komission lisäksi Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) tekevät toimivaltansa puitteissa tarkastuksia ja tutkimuksia varmistaakseen, että EU:n talousarvio käytetään sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Tämänhetkinen monivuotinen rahoituskehys perustuu kaikkien toimielinten vakaaseen henkilöstömäärään, mutta OLAFin työmäärän kasvu sai lainsäätäjät komission ehdotusten perusteella lisäämään OLAFin henkilöstömäärää 13 kokoaikavastaavalla kahdessa edeltävässä talousarviossa (seitsemän kokoaikavastaavaa vuoden 2022 talousarviossa ja kuusi kokoaikavastaavaa vuoden 2023 talousarviossa). Komissio on ehdottanut OLAFin henkilöstömäärän lisäämistä kahdella kokoaikavastaavalla vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Lisäys kompensoidaan muualla komissiossa.

Vastaavasti EPPOn henkilöstö yli kolminkertaistui vuosien 2020 ja 2022 välillä, ja EPPOn saama EU:n rahoitus viisinkertaistui samalla ajanjaksolla, mikä kuvastaa sitä, että virasto aloitti toimintansa vuonna 2021 ja että sen tutkinta- ja syytetoimien määrä on sittemmin kasvanut. EPPO saa merkittävästi rahoitusta EU:n talousarviosta keskeisen petostentorjuntatehtävänsä mukaisesti. Tarkemmin sanottuna vuoden 2022 talousarviossa EPPOon lisättiin 118 uutta työntekijää ja EU:n rahoitusosuutta korotettiin 11,2 miljoonalla eurolla ylimääräisten palkkakustannusten kattamiseksi. EPPOn henkilöstötilanne on pysynyt vuonna 2023 muuttumattomana vuoteen 2022 verrattuna, mutta EPPOn pyynnöstä henkilöstörakennetta on muutettu niin, että 20 sopimussuhteisen toimihenkilön toimea on muutettu henkilöstötaulukkoon sisältyviksi viroiksi/toimiksi. Henkilöstörakenteen muutos ja vastaava palkkakustannusten nousu sisältyvät komission ehdotukseen EPPOn henkilöstöstä ja rahoituksesta vuoden 2024 talousarvioesityksessä. 

d.Elpymis- ja palautumistukivälineen valvontajärjestelmä

Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetaan tuloksellisuuteen perustuvaa rahoitustukea. Elpymis- ja palautumistukivälineen varoja maksetaan, kun jäsenvaltiot ovat saavuttaneet keskeisiä vaiheita (välitavoitteet ja tavoitteet) kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanossa. Komissio huolehtii kunkin maksupyynnön tapauksessa, että sillä on kohtuullinen varmuus siitä, että maksun perusteena olevat välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu tyydyttävästi.

Lisäksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset valvontajärjestelmät petosten, korruption, kaksinkertaisen rahoituksen ja eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä suunnitelman täytäntöönpanon tarkistamiseksi säännöllisesti kaiken asiaankuuluvan kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Jos kyseessä on yksittäinen vakava sääntöjenvastaisuus, asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava korjaavia toimia, ja jos niitä ei toteuteta, komission on perittävä varat takaisin jäsenvaltiolta. Komission arvio kansallisista suunnitelmista sisältää arvioinnin kyseisissä suunnitelmissa kuvatuista jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontakehyksistä. Myönteinen arvio on mahdollinen vain, jos näiden kehysten todetaan suojaavan EU:n taloudellisia etuja asianmukaisesti.

Komissio tekee täytäntöönpanon aikana ja tarkastusstrategiansa mukaisesti jäsenvaltioiden valvontajärjestelmiin kohdistuvia järjestelmätarkastuksia varmistaakseen, että järjestelmillä estetään ja havaitaan asianmukaisesti vakavat sääntöjenvastaisuudet tai rahoitussopimuksessa vahvistettujen velvoitteiden vakavat rikkomiset. Näiden järjestelmätarkastusten yhteydessä komissio tarkastaa myös, että jäsenvaltioiden järjestelmissä säädetään EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattamisesta ja noudattamisen tarkastamisesta erityisesti julkisten hankintamenettelyjen osalta. Komissio oli tarkastanut 23 kansallista järjestelmää huhtikuun 2023 loppuun mennessä, ja se aikoo tarkastaa kaikki loput järjestelmät vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi komissio on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten perusteella tarkastanut vuoden 2023 alusta lähtien säännöllisesti, että jäsenvaltiot tarkastavat julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen noudattamisen. Jos järjestelmässä ilmenee järjestelmällisiä puutteita, jotka merkitsevät vakavaa velvoitteiden rikkomista, komissio voi keskeyttää varojen myöntämisen ja periä takaisin 5–100 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle myönnetyistä varoista.

Komissio suorittaa myös riskiperusteisia tarkastuksia maksupyyntöihin sisältyvistä välitavoitteista ja tavoitteista. Näillä tarkastuksilla varmistetaan kyseisiin maksupyyntöihin sisältyvien tietojen täsmällisyys ja luotettavuus.

Komission valvontajärjestelyjä täydennetään komission sisäisen tarkastuksen toimialan, tilintarkastustuomioistuimen, EPPOn ja OLAFin tekemillä tarkastuksilla ja tutkimuksilla.

-Komission tiedonanto välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävän saavuttamisen arvioimisen puitteista ja maksujen keskeyttämisen määrittämisen menetelmistä

Komission tiedonannossa 3 , joka julkaistiin 21. helmikuuta 2023, selkeytetään ja tehdään läpinäkyvämmiksi menettelyjä, jotka komissio on ottanut käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa varten.

Puitteissa osoitetaan, että komission arvio välitavoitteista ja tavoitteista perustuu objektiiviseen ja todennettavissa olevaan näyttöön ja mahdollistaa myös kohtuullisen joustavuuden. Määriin, muodollisiin vaatimuksiin, ajoitukseen tai sisältöön liittyvät vähäiset poikkeamat voidaan hyväksyä tietyissä tapauksissa, ja ne vahvistetaan avoimesti, jotta talous- ja rahoituskomitea, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti voivat suorittaa ulkoisen valvonnan.

Maksujen keskeyttämismenetelmän avulla komissio voi määrittää keskeytettävän määrän, jos välitavoitetta tai tavoitetta ei saavuteta tyydyttävällä tavalla. Komissio noudattaa tässä kaikilta osin yhdenvertaisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatteita ja elpymis- ja palautumistukivälineen tulosperusteista luonnetta. Menetelmää sovellettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2023 Liettualle suoritettuun maksuun.

Komissio ja jäsenvaltiot tarjoavat jo nyt runsaasti tietoa EU:n varojen saajista (esim. varainhoidon avoimuuden järjestelmän 4 tai yhteisen maatalouspolitiikan avoimuutta koskevien kansallisten verkkosivustojen kautta). Jos lainsäätäjät hyväksyvät ehdotuksen varainhoitoasetuksen tarkistamisesta, komission raportointi tällä alalla tehostuisi entisestään, sillä silloin varmistettaisiin, että luettelo EU:n varojen saajista kaikissa hallinnointimuodoissa julkaistaan uuden ohjelmakauden alusta alkaen.

Varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa edellytettäisiin erityisesti, että i) jäsenvaltiot, jotka toteuttavat EU:n talousarviota yhteistyössä hallinnoiden tai jotka vastaanottavat ja käyttävät EU:n varoja suoraan hallinnoiden, ja ii) henkilöt ja yhteisöt, jotka toteuttavat EU:n talousarviota välillisesti hallinnoiden, toimittavat komissiolle vähintään kerran vuodessa julkaistavaksi tiedot EU:n rahoituksen saajista ja määristä. Komissio vastaisi EU:n rahoituksen saajia koskevien tietojen yhdistämisestä, keskittämisestä ja julkaisemisesta keskitetyllä verkkosivustolla ja tietokannassa, jotka kattaisivat kaikki hallinnointitavat.

Varojen saajiin liittyvien tietojen lisäksi komissio antaa hanke- ja ohjelmatasolla tietoa useista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen meno-ohjelmia varten (esim. koheesiopolitiikan avoimen tietoalustan ja Kohesio-verkkosivuston kautta, jotka molemmat liittyvät koheesiopolitiikan varojen käyttöön).

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävän rahoituksen osalta elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaan asetukseen tehtyjen REPowerEU-tarkistusten voimaantulo 1. maaliskuuta 2023 on lisännyt avoimuutta entisestään, sillä nyt edellytetään, että kansalliset viranomaiset julkaisevat tiedot sadasta lopullisesta tuensaajasta, jotka saavat eniten elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta jäsenvaltiota kohti. Ensimmäiset kansalliset portaalit otettiin käyttöön huhtikuussa 2023, ja ensimmäiset jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot julkaistiin elpymisen ja palautumisen tulostaulussa 23. toukokuuta 2023.

Lisäksi komissio julkaisi hiljattain vuorovaikutteisen EU:n kartan, jonka avulla on helppo saada tietoa elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetuista esimerkillisistä uudistuksista ja investoinneista. Kartan avulla on mahdollista nähdä investoinnit sijaintipaikan mukaan ja saada yksityiskohtaista tietoa niiden täytäntöönpanosta. Kartta ei sisällä tyhjentävää luetteloa kaikista uudistuksista ja investoinneista, mutta sitä ajantasaistetaan säännöllisesti (ottaen huomioon maksupyyntöjen arvioinnin yhteydessä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen määrän kasvun sekä tiedot sadasta lopullisesta tuensaajasta, jotka saavat eniten elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta jäsenvaltiota kohti).

Kansalliset portaalit ja interaktiivinen kartta täydentävät elpymisen ja palautumisen tulostaulua, jolla annetaan yleiskuva siitä, miten kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano etenee.

Komissio varmistaa myös ehdollisten velkojensa läpinäkyvyyden julkaisemalla asiaa koskevan vuosikertomuksen 5 , johon sisältyy yleiskatsaus elpymis- ja palautumistukivälineen lainoihin liittyvistä ehdollisista veloista.

4.EU:n talousarvion tuloksellisuus

Komissio pitää erittäin tärkeänä EU:n menojen tehokkuuden maksimointia.

Uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista tärkeimmistä meno-ohjelmista tehtiin vaikutustenarviointeja tai ennakkoarviointeja, joilla pyrittiin varmistamaan ohjelmien sisäänrakennettu tehokkuus asettamalla muun muassa selkeitä tavoitteita ja keskittymällä useisiin laadukkaisiin tulosindikaattoreihin. Komissio järjesti osana tätä menettelyä myös useita tärkeimmät menoalat kattavia julkisia kuulemisia kerätäkseen näkemyksiä kaikilta sidosryhmiltä. Sääntelyntarkastelulautakunta analysoi kaikki vaikutustenarviointiraportit, toimivuustarkastukset ja valitut arvioinnit ja vastaa tarkastamiensa raporttien laadunvarmistuksesta.

Komissio on sisällyttänyt monialaiset painopisteensä EU:n talousarvioon. Sen toimet tällä alalla vastaavat täysin lainsäätäjien joulukuussa 2020 tekemässä toimielinten välisessä sopimuksessa sovittua aikataulua ja välitavoitteita ja jopa ylittävät ne. Sopimuksessa määrätään, että EU:n talousarvioon on sisällytettävä erilaisia painopisteitä vaihtelevassa määrin poliittisten ja resursseihin liittyvien näkökohtien mukaisesti.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien menojen seurannan osalta komissio on julkaissut (toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettua aikataulua aikaisemmin) menetelmän, jota on sovellettu kokeiluluonteisesti koko EU:n talousarvioon (eikä vain valikoituihin keskitetysti hallinnoituihin ohjelmiin, kuten toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään).

Komissio myöntää, että vuosien 2014–2020 ilmastoseurantamenetelmässä oli puutteita, ja muistuttaa, että kyseinen menetelmä ja sen perustana olevat oletukset ja rajoitteet sitoivat sitä, kun se asetti ilmastotoimiin liittyviä kulutustavoitteitaan ja seurasi niiden saavuttamista. Komissio ilmoitti menetelmästään selkeästi ja avoimesti.

Uudella ohjelmakaudella 2021–2027 komissio on vahvistanut ilmastoseurantamenetelmänsä useita ulottuvuuksia. Yksittäisen toimenpiteen merkitystä ilmaston kannalta arvioidaan nyt sen odotetun vaikutuksen eikä aiotun tarkoituksen perusteella (eli arvioidaan, onko toimet suunniteltu nimenomaan ilmastotoimien edistämiseksi). Näin voidaan varmistaa, että eri meno-ohjelmien samankaltaiset toimet arvioidaan samalla tavalla (eli niihin sovelletaan samaa EU:n ilmastokerrointa). Lisäksi kaikissa EU:n meno-ohjelmissa otetaan huomioon vahingon välttämisen periaate ohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa, vaikkakin eri tavoin. Kokonaisuudessaan käyttöön on otettu ilmastoon liittyvä sopeuttamista koskeva mekanismi, joka antaa komissiolle valtuudet ehdottaa muutoksia yksittäisiin EU:n meno-ohjelmiin, jos koko EU:n talousarvion ilmastomenojen yhteenlaskettu vähimmäistavoite on vaarassa jäädä saavuttamatta.

Sen lisäksi, että komissio laskee tietyn painopisteen menojen osuuden, se toteuttaa myös kolme menettelyllistä kokeilua ilmaston, digitaalisen siirtymän ja työllisyyden aloilla. Näillä pilottihankkeilla mitataan EU:n talousarvion tasolla saavutettuja konkreettisia tuloksia. Komissio kehittää parhaillaan erityisesti menetelmää, jolla kvantifioidaan elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen ilmastoon liittyvien toimien kokonaisvaikutus vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen osalta ottaen huomioon tietoihin liittyvät rajoitteet ja rajoitukset. Tämä menetelmä tukee ensimmäistä vaikutustenarviointiraporttia NextGenerationEU-välineen vihreistä joukkolainoista, jotka komissio aikoo laskea liikkeeseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen komissio aikoo soveltaa tätä menetelmää koko EU:n talousarvioon.

5.Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ja toimenpiteet EU:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi

Maksattamatta olevat sitoumukset (joista käytetään yleisesti nimitystä ”RAL”, ”reste à liquider”) ovat niiden sidottujen määrärahojen määriä, joita ei ole vielä maksettu. Tällaisia sitoumuksia oli 452,2 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa (verrattuna 341,6 miljardiin euroon vuoden 2021 lopussa). Tärkein syy maksattamatta olevien sitoumusten määrän kasvuun vuonna 2022 oli NextGenerationEU-välineen sen osuuden täytäntöönpano, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Se lisäsi maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärää 189,1 miljardilla eurolla (42 prosenttia maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärästä) vuoden 2022 lopussa. NextGenerationEU-ohjelmien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kasvattavat maksattamatta olevia sitoumuksia odotetusti tulevina vuosina, koska sitoumuksia tehdään vuoden 2023 loppuun saakka ja maksut suoritetaan vuoteen 2026 mennessä. 6  

EU:n varojen käytön helpottamiseksi toteutettavat toimenpiteet:

6.Katse eteenpäin

Komissio on sitoutunut saavuttamaan tuloksia Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoden 2021 vastuuvapausmenettelyn päätteeksi korostamien painopisteiden suhteen.

Komissio käsitteli vuonna 2021 covid-19-pandemian aiheuttamia haasteita. Sen jälkeen EU on joutunut uudenlaisen tilanteeseen, johon kuuluvat Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota, energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu, uusi makrotaloudellinen ympäristö, korkojen ja inflaation jyrkkä nousu sekä monenlaiset humanitaariset kriisit ja ympäristökatastrofit.

Kriisit ja hätätilanteet, joiden käsittelyyn pyydettiin apua EU:n talousarviosta, sekä jatkuva tarve saavuttaa EU:n poliittiset painopisteet, mukaan lukien vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä, ovat aiheuttaneet huomattavaa painetta monivuotiselle rahoituskehykselle. Tämänhetkistä monivuotista rahoituskehystä varten vuonna 2020 sovitut budjettijoustot olivat hyvin rajalliset aivan alusta alkaen. Tämän vuoksi oli haastavaa ottaa käyttöön varoja uusien painopisteiden rahoittamiseen tai odottamattomiin haasteisiin vastaamiseen.

Tätä taustaa vasten ja sen varmistamiseksi, että EU voisi saavuttaa kaikkein kiireellisimmät tavoitteensa, komissio esitti kesäkuussa 2023 monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnin, jossa tarkastellaan tähänastista täytäntöönpanoa ja ehdotetaan ratkaisuja EU:n talousarvioon kohdistuviin haasteisiin.

* * *

(1)

 Kyproksen tapauksessa komissio katsoo, että perusoikeuskirjan horisontaalinen mahdollistava edellytys ei täyty turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) eikä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) osalta.

(2)

Komission tiedonanto (C(2023) 311 final) – Toimielinten välistä eettistä elintä koskeva ehdotus.

(3)

Komission tiedonanto COM(2023) 99 final, Elpymis- ja palautumistukiväline: ensimmäiset kaksi vuotta – Ainutlaatuinen väline EU:n vihreän ja digitaalisen muutoksen ytimessä .

(4)

Varainhoidon avoimuuden järjestelmässä annetaan yksityiskohtaista tietoa EU:n talousarviosta, jota Euroopan komissio toteuttaa suoraan tai jota toteuttamisesta vastaavat yhteisöt toteuttavat välillisesti.

(5)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rahoitusvälineistä, talousarviotakuista, rahoitusavusta ja ehdollisista veloista – Tilanne 31. joulukuuta 2021, COM(2022) 560 final.

(6)

Lisätietoja maksattamatta olevien sitoumusten määrästä annetaan i) EU:n vuoden 2022 tilinpäätöksessä, ii) vuoden 2024 talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa V ja iii) vuosikertomuksessa EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion tulevia sisään- ja ulosvirtauksia koskevasta pitkän aikavälin ennusteesta, joka on osa IFAR-raportointia. Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaankuuluvia tietoja maksuja käsittelevissä toimielinten välisissä kokouksissa, joita pidetään kolme kertaa vuodessa.