EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.6.2023
COM(2023) 356 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Ensimmäinen kaksivuotiskertomus tutkimusta ja innovointia koskevan globaalin lähestymistavan täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.6.2023
COM(2023) 356 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Ensimmäinen kaksivuotiskertomus tutkimusta ja innovointia koskevan globaalin lähestymistavan täytäntöönpanosta
1.Johdanto
Tässä globaalissa tilanteessa, jolle ovat ominaisia geopoliittisten jännitteiden voimistuminen ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen pirstoutuminen, Euroopan unionin haasteena on monipuolistaa ja korvata kriittisten raaka-aineiden ja puhtaan energian toimituslähteitä. Lisäksi sen on vahvistettava omaa teknologista riippumattomuuttaan läheisissä suhteissa luotettaviin kumppaneihin ja varmistettava näin avoin strateginen riippumattomuutensa.
Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa 1 tunnustetaan tarve lisätä merkittävästi nettonollateknologian ja -energiantuotannon kehittämistä, valmistusta ja käyttöönottoa tulevalla vuosikymmenellä. Eurooppa on johtava innovointitoimija, ja Euroopassa on maailman johtavia tieteen ammattilaisia ja tutkijoita. Näiden vahvuuksien pohjalta komissio työskentelee kumppaneiden kanssa kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön nettonollateknologioita avoimen mutta määrätietoisen lähestymistavan mukaisesti.
Komissio esitteli tiedonannossaan Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa 2 strategian, jolla pyritään syventämään kansainvälistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä, joka perustuu avoimuuteen ja perusoikeuksien ja -arvojen kunnioittamiseen. Neuvosto vahvisti, että unioni on sitoutunut toimimaan jatkossakin avoimesti kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä, samalla kun pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja tasapainoista vastavuoroista avoimuutta 3 , ja Euroopan parlamentti korosti tarvetta kehittää sääntöihin perustuvaa monenvälistä yhteistyötä, jossa tutkimuksen ja innovoinnin olisi oltava keskeisessä asemassa 4 .
Globaalia lähestymistapaa koskeva tiedonanto pannaan täytäntöön mukauttamalla kahdenvälistä yhteistyötä yksittäisten maiden kanssa ja pyrkimällä luomaan vastavuoroista avoimuutta ja tasapuoliset toimintaedellytykset. Tiedonannolla tuetaan samalla monenvälisiä kumppanuuksia, jotta voidaan tarjota uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja parantaa EU:n selviytymiskykyä. Se on olennaisen tärkeä EU:n Global Gateway -strategialle 5 , jolla pyritään maailmanlaajuisesti edistämään investointeja digitalisaatioon, ilmastoon ja energiaan, liikenteeseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tutkimukseen.
Tämä on ensimmäinen kaksivuotiskertomus, jossa tarkastellaan globaalia lähestymistapaa koskevan tiedonannon tavoitteiden edistymistä. Se tarjoaa tilannekatsauksen EU:n asemasta kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä ja sen eri aihealueilla. Siinä pohditaan myös tiedediplomatiaa tutkimusta ja innovointia koskevan globaalin lähestymistavan sisällyttämiseksi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 6
2.Vahvistetaan EU:n sitoutumista kansainväliseen avoimuuteen ja perusarvoihin tutkimuksessa ja innovoinnissa
|
EU laati tutkimuksen ja innovoinnin yhteiset periaatteet ja arvot ja käynnisti monenvälisen vuoropuhelun kumppanimaiden ja kansainvälisten foorumien kanssa kansainvälisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön arvoista ja periaatteista. EU vahvisti sitoumuksensa näyttää esimerkkiä avoimuuden säilyttämiseksi kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä ja toteuttaa tarvittaessa rajoittavia toimenpiteitä. Se pani onnistuneesti täytäntöön uusia säännöksiä kolmansien maiden assosioitumisesta Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaan. |
2.1 Kansainvälisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön arvot ja periaatteet
Globaalia lähestymistapaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että kansainvälisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön perustana olevista arvoista ja periaatteista olisi keskusteltava kansainvälisten kumppanien kanssa käymällä monenvälistä vuoropuhelua. Neuvosto on tukenut tätä lähestymistapaa tutkimusta ja innovointia koskevissa päätelmissään 7 kolmesti samoin kuin Marseillen julkilausumassa 8 kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komissio isännöi 8. heinäkuuta 2022 virtuaalisesti järjestettyä monenvälisen vuoropuhelun avajaiskokousta, johon osallistui edustajia 46 maasta 9 ja useista kansainvälisistä järjestöistä ja eurooppalaisista sidosryhmäorganisaatioista.
Vuoropuhelua toteutetaan tutkimuksen ja innovoinnin alan kansainvälisen yhteistyön arvoihin ja ‑periaatteisiin 10 keskittyvissä työpajoissa, joissa pyritään keskustelemaan yhteisestä terminologiasta, jakamaan kokemuksia käytännön täytäntöönpanosta ja tunnistamaan hyviä käytäntöjä. Keskusteluissa kartoitetaan ja kehitetään Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimusta 11 ja työskennellään kansainvälisillä foorumeilla, kuten G7- ja G20-ryhmissä, maailmanlaajuisessa tutkimusneuvostossa (Global Research Council), OECD:ssä ja Unescossa. Työpajojen tuotokset kootaan yhteen vuoden 2023 aikana järjestettävissä tilannekartoituskokouksissa ja vuonna 2024 järjestettävässä ministerikokouksessa, johon osallistuu monenväliseen vuoropuheluun osallistuvien maiden ja organisaatioiden edustajia.
EU on myös erityisesti puolustanut akateemista vapautta erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman Marie Skłodowska-Curie ‐toimilla rahoitetun Inspireurope+ ‐hankkeen avulla. Hankkeella pyritään helpottamaan valtioiden välistä yhteistyötä vahvistamalla ja levittämällä hyviä käytäntöjä sellaisten tutkijoiden tukemisessa, jotka ovat vaarassa esimerkiksi covid‑19-pandemian seurausten tai tosiasiallista valtaa Afganistanissa käyttävän Taleban-hallinnon vallankaappauksen vuoksi tai koska he ovat vastustaneet Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäyssotaa ja ovat siksi joutuneet Venäjän sisäisten sortotoimien kohteeksi tai ovat pakotettuja poistumaan maasta. 12
EU on edelläkävijä avoimen tieteen käytäntöjen edistämisessä ja omaksumisessa kansainvälisten yhteistyöaloitteiden, kuten eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen, avulla. Eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja koskevaan aloitteeseen liittyy myös kahden alueen välistä ja kahdenvälistä yhteistyötä, kuten aloitteen ja Afrikan avoimen tieteen foorumin välisten mahdollisten yhteyksien tutkimista. EU edistää myös avoimen tieteen kansainvälistä yhteensovittamista ja yhteistyötä toimimalla yhtenä asiaa käsittelevän G7-työryhmän puheenjohtajista. Tieteellisen tiedon ja tutkimusaineistojen avoimen jakamisen sekä tutkimuksen arviointiin tehtäviä muutoksia ohjaavien periaatteiden osalta tarvitaan edelleen toimintapolitiikkojen, sääntöjen ja toimien kansainvälistä yhteensovittamista, esimerkiksi tutkimuksen edistämistä koskevan koalition (CoARA) puitteissa.
Tiedediplomatian 13 merkitys on nykyään yhä suurempi muun muassa seuraavista syistä: globaalien haasteiden monimutkaistuminen, maailmanlaajuisiin julkishyödykkeisiin kohdistuvat paineet, kehittyvien teknologioiden vaikutus, maailmanlaajuinen turvallisuustilanne, erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota, sekä pyrkimys EU:n avoimeen strategiseen riippumattomuuteen ja teknologiseen riippumattomuuteen. EU:n tiedediplomatiatoimet ovat edelleen pitkälti koordinoimattomia, eikä niissä hyödynnetä synergiaetuja tai EU:n laajuista lähestymistapaa 14 .. Tällaiset puutteet luovat haavoittuvuuksia nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa, tieteellisessä ja teknologisessa ympäristössä, jossa muut kansainväliset toimijat käyttävät tiedediplomatiaa paljon kohdennetummin.
Neuvosto kehotti lisäksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tulevaa hallinnointia koskevissa päätelmissään komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa laatimaan eurooppalaisen tiedediplomatiaohjelman. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa käsittelevässä ERA-foorumin alaryhmässä käytyjen keskustelujen ja yhdessä eri sidosryhmien kanssa syntyi neljä tiedediplomatian pilaria 15 , joiden pohjalta keskusteluja jatketaan sekä EU:n toimielimissä että asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.
2.2. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kansainvälinen ulottuvuus ja assosiaatiopolitiikka
Kansainvälinen tutkimus- ja innovointiyhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa osaamisen ja tietämyksen saatavuus ja pääsy infrastruktuuriin ja markkinoille maailmanlaajuisesti. Näin voidaan vastata tehokkaasti maailmanlaajuisiin haasteisiin ja täyttää maailmanlaajuiset sitoumukset. EU on merkittävä tutkimus- ja innovointitoiminnan kansainvälistymisen vauhdittaja: Horisontti Eurooppa eli EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma houkuttelee huippututkijoita, innovoijia ja osaamisintensiivisiä yrityksiä. 16
Avoimuus maailmalle on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavaramerkki. Yhteistyöprojekteissa voi olla mukana kumppaneita eri puolilta maailmaa. Tiettyjä tapauksia lukuun ottamatta alhaisen ja keskitulotason maista olevat kumppanit voivat automaattisesti saada EU:n rahoitusta, kun taas teollisuusmaiden odotetaan yleensä tuovan oman rahoituksensa hankkeisiin.
Kahdessa ensimmäisessä kaksivuotisessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelmassa (2021–22 ja 2023–24) noin 21 prosentissa kaikista tutkimusyhteistyöaiheista rohkaistiin aktiivisesti tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi käynnistettiin erityisiä aloitteita, jotka liittyivät yhteistyöhön Afrikan ja eteläisten Välimeren maiden kanssa. Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA) ovat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kansainvälisin osa 17 , ja ne ovat olennaisen tärkeitä tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden välisten kansainvälisten kumppanuuksien luomisessa. MSCA:n alaisten tohtorintutkinnon jälkeisten apurahojen saajiksi valituista yksittäisistä tutkijoista 38 prosenttia on EU:n ulkopuolelta. 18 Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman tavoitteilla on muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen vahva kansainvälinen ulottuvuus 19 (ks. 4 kohta).
EU on edelleen rahoittanut Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta kolmansista maista tulevien käyttäjien rajatylittävää pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin, myös komission yhteisen tutkimuskeskuksen 20 ylläpitämiin infrastruktuureihin. EU edistää globaaleja tutkimusinfrastruktuureja käsittelevien johtavien virkamiesten G7-ryhmässä kansainvälisiä pääsyohjelmia 21 . Komissio ja jäsenvaltiot kannattivat vuonna 2022 Brnon julkilausumaa 22 , jolla pyritään edistämään tutkimusinfrastruktuurien maailmanlaajuista ekosysteemiä.
Aikaisemmat puiteohjelmat ovat olleet avoimia Euroopan unionin naapurimaiden assosioitumiselle, mutta Horisontti Eurooppa -puiteohjelma tarjoaa ensimmäistä kertaa assosioitumismahdollisuuden missä tahansa sijaitseville kolmansille maille, joilla on hyvät valmiudet tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla 23 ja jotka jakavat yhteiset arvot EU:n kanssa. Uusi-Seelanti on ensimmäinen muualla kuin EU:n välittömässä läheisyydessä sijaitseva maa, jonka kanssa assosioitumisneuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2022. Neuvottelut Kanadan kanssa ovat käynnissä ja toukokuussa 2023 pidetyssä EU:n ja Korean välisessä huippukokouksessa ilmoitettiin neuvottelujen aloittamisesta Korean tasavallan kanssa. Neuvottelujen käynnistämistä harkitaan myös Japanin kanssa.
EU:n lähialueiden osalta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa vahvistetaan assosioitumismahdollisuudet sellaisille Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluville kolmansille maille, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille sekä Euroopan naapuruuspolitiikan maille. Tähän mennessä ohjelmaan on jo assosioitunut 16 maata: Albania, Armenia, Bosnia ja Hertsegovina, Färsaaret, Georgia, Islanti, Israel, Kosovo*, Moldovan tasavalta, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia, Tunisia, Turkki ja Ukraina 24 . EU jatkaa assosioitumisprosessin saattamista päätökseen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, ja Marokon kanssa käydään parhaillaan virallisia neuvotteluja.
3.EU:n tutkimuksen ja innovoinnin globaalin lähestymistavan tasapainottaminen: kohti tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja vastavuoroisuutta
|
EU laati yhteiset sitoumukset priorisoitujen kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin, Intian, eteläisten Välimeren maiden ja Afrikan unionin, kanssa pannakseen täytäntöön puite-edellytykset, joiden tarkoituksena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistää yhteisiä arvoja (ks. lisätietoja jäljempänä 5 kohdassa). Komissio pani täytäntöön Horisontti Eurooppa ‐asetuksen 25 22 artiklan 5 ja 6 kohdan EU:n strategisten voimavarojen, etujen, autonomian tai turvallisuuden turvaamiseksi. Se laati ulkomaiden sekaantumista koskevat suuntaviivat, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavat periaatteet, aineettoman omaisuuden hallinnointia koskevat käytännesäännöt ja standardointia koskevat käytännesäännöt 26 . |
Covid-19-pandemia ja nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne ovat paljastaneet EU:n riippuvuuteen liittyvät vakavat riskit useilla strategisilla aloilla 27 . Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten teknologiset valmiudet jakautuvat suurille talouden toimijoille 28 . Teknologinen riippumattomuus edellyttää sekä tieteellisen tietämyksen hankkimista kriittisten teknologioiden rakentamiseksi, hyödyntämiseksi ja ymmärtämiseksi että sellaisten komponenttien ja materiaalien saatavuutta, joita tarvitaan teknologian siirtämiseksi laboratoriosta markkinoille. 29
Horisontti Eurooppa ‐asetuksen 22 artiklan 5 kohdan mukaan osallistuminen voidaan EU:n strategisten voimavarojen, etujen, autonomian tai turvallisuuden turvaamiseksi rajoittaa työohjelman mukaisesti oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin. Rajoituksia voidaan soveltaa myös sellaisiin maihin sijoittautuneisiin oikeussubjekteihin, jotka täyttävät kelpoisuusperusteet mutta jotka ovat muun kuin kelpoisuusperusteet täyttävän maan tai sellaiseen sijoittautuneen oikeussubjektin suorassa tai välillisessä määräysvallassa. Vuosien 2021–2022 työohjelmassa osallistumista rajoitettiin 22 artiklan 5 kohdan nojalla 49 aiheen osalta ja vuosien 2023–2024 työohjelmassa 31 aiheen osalta. Niiden osuus työohjelmien talousarvioista oli 4 prosenttia ja 3,5 prosenttia. 30 Asetuksen 22 artiklan 5 kohdan säännöksiä käytettiin kvanttitutkimukseen, avaruuteen ja kriittisiin raaka-aineisiin liittyvissä kysymyksissä. Asetuksen 22 artiklan 5 kohdan käyttö on poikkeuksellista ja asianmukaisesti perusteltua.
Horisontti Eurooppa ‐asetuksen 22 artiklan 6 kohdassa sallitaan aiheellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa täydentävien kelpoisuusperusteiden lisääminen toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden huomioon ottamiseksi. Komissio on käyttänyt tätä artiklaa kolmansien maiden osalta silloin, kun on katsottu, että puite-edellytykset tutkimus- ja innovointiyhteistyön tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi eivät ole olleet kunnossa.
Sen varmistamiseksi, että Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman toimet ovat sovellettavien turvallisuussääntöjen mukaisia Horisontti Eurooppa ‐asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, komissio otti käyttöön turvallisuustarkastelun hankkeille, joihin liittyy arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja taikka tietoja tai materiaaleja, joihin sovelletaan kansallisia turvallisuusrajoituksia. Nykyinen geopoliittinen tilanne on johtanut siihen, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hankkeiden turvallisuustarkastelulle on yhä enemmän kysyntää.
Komissio julkaisi suuntaviivat tutkimukseen ja innovointiin liittyvän ulkomaiden sekaantumisen torjumisesta 31 . Tässä asiakirjassa esitetään parhaat käytännöt, joilla tuetaan EU:n korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita niiden akateemisen vapauden, koskemattomuuden ja institutionaalisen riippumattomuuden sekä niiden tutkimustulosten ja -resurssien turvaamisessa. Komissio kehitti yhdessä samanmielisten kumppanien kanssa G7-ryhmän SIGRE-työryhmässä 32 yhteiset tutkimusturvallisuuden periaatteet.
Tiedosta saatavan arvon lisäämiseksi neuvosto antoi suosituksen tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista 33 . Tiedeyhteisön tietoisuutta aineettoman omaisuuden hallinnoinnista, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, tarvitaan, jotta voidaan edistää tietämyksen tehokasta hyödyntämistä ja käyttöönottoa sekä helpottaa teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatun omaisuuden saatavuutta ja jakamista. Globaaleja standardeja koskevan yhteistyön tehostamiseksi komissio voi lisätä koordinointia samanmielisten kumppaneiden kanssa hyödyntäen komission suosituksia aineettoman omaisuuden hallinnointia koskevista käytännesäännöistä ja standardointia koskevista käytännesäännöistä. 34
4.Globaalien toimien yhdistäminen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä
4.1.Globaalien toimien edelläkävijä matkalla kohti oikeudenmukaista vihreää siirtymää
|
EU oli mukana edistämässä vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen hyväksymistä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa konferenssissa (COP 15) 18. joulukuuta 2022 ja YK:n aavan meren sopimusta merten biologista monimuotoisuutta kansallisten lainkäyttöalueiden ulkopuolella käsittelevässä hallitustenvälisessä konferenssissa 4. maaliskuuta 2023. Se allekirjoitti Atlantin valtameren tutkimusyhteenliittymän julkilausuman valtameren tutkimusyhteistyön edistämisestä Atlantilla ja kolmannen arktisen tieteen ministerikokouksen julkilausuman arktisen alueen tutkimuksen tukemiseksi. Se myös vahvisti osallistumistaan Mission Innovation -aloitteeseen; ja edisti edelleen johtavaa asemaansa monenvälisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön tukemisessa tieteeseen perustuvien ratkaisujen toteuttamiseksi kestäviä maan, merten ja maaperän hallintakäytäntöjä, maatalous- ja elintarvikejärjestelmiä, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta, biotaloutta, ilmastoa, metsätaloutta ja biologista monimuotoisuutta koskevia politiikkoja sekä maapallon havainnointia varten. Komissio perusti myös kansainvälisen tietämyksenhallintafoorumin jakaakseen tietoa standardeista, ohjeista ja rahoitusmahdollisuuksista Uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen puitteissa. |
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi uudet tieteelliset edistysaskeleet ovat ratkaisevan tärkeitä luonnonpääoman suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, talouden ja teollisuuden hiilestä irtautumiseksi sellaisten kemikaalien ja materiaalien avulla, jotka ovat lähtökohtaisesti turvallisia ja kestäviä, pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, infrastruktuurin nykyaikaistamiseksi ja sen häiriönsietokyvyn parantamiseksi, kansanterveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi sekä kestävien elintarvike- ja vesijärjestelmien suunnittelemiseksi. Osana ponnistelujaan oikeudenmukaisen, vihreän ja osallistavan siirtymän edistämiseksi ja Global Gateway -strategian 35 ja muiden kansainvälisten sitoumusten noudattamiseksi EU tuki myös kumppanimaitaan ympäristöä koskevien tietojen saatavuudessa sekä edistymisen seurannassa ja raportoinnissa aloitteilla, joilla pyritään vahvistamaan tietämystä ja valmiuksia ja kehittämään tiedepolitiikan rajapintaa.
Kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevassa yhteisessä tiedonannossa 36 korostettiin tarvetta kehittää valtameriä koskevaa tietämystä valtamerten suojelemiseksi ja niiden kestävän hallinnan varmistamiseksi. Tätä tavoitetta silmällä pitäen komissio allekirjoitti EU:n puolesta poliittisen julistuksen 37 uuden Atlantin valtameren tutkimusyhteenliittymän perustamisesta Argentiinan, Brasilian, Kanadan, Kap Verden, Marokon, Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen kanssa. Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä -mission kansainvälistä soveltamisalaa ajatellen kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan mission Atlantic-Arctic Lighthouse- ja Mediterranean Lighthouse -tapahtumien puitteissa sekä Mustanmeren kumppanimaiden kanssa.
Mission Innovation -aloitteen 38 puitteissa komissio edisti puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Puhdas vety -missiota johtamalla komissio aikoo lisätä puhtaan vedyn kustannuskilpailukykyä vähentämällä sen kokonaiskustannuksia ja kehittämällä maailmanlaajuisesti vähintään 100 vetylaaksoa vuoteen 2030 mennessä. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit ‑operaation tuella komissio on mukana johtamassa yhdessä kaupunkisiirtymiä koskevaa operaatiota, jossa tehdään maailmanlaajuista yhteistyötä 300 kaupungin kanssa niiden nettonollavisioiden vahvistamiseksi, toimien mittakaavan kasvattamiseksi ja täytäntöönpanon nopeuttamiseksi.
Monenvälisellä tasolla komissio antoi näyttöön perustuvaa tukea päätöksentekoon, muokkasi asialistoja ja osallistui useiden organisaatioiden työhön. Näitä olivat esimerkiksi maapallon tilan seurantaa käsittelevä ryhmä – Euroopan maanseurantaan liittyvien resurssien (kuten Copernicuksen) hyödyntäminen paremmin; kansainvälinen biotalousfoorumi ja muut monenväliset yhteistyöfoorumit – biotalous hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli – ilmastotiede; biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi sekä biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus 39 – biologinen monimuotoisuus; kansainvälinen luonnonvarapaneeli ja maailmanlaajuinen kiertotalous- ja resurssitehokkuusallianssi 40 ; YK:n elintarvikejärjestelmiä käsittelevä aloite ja YK:n maailmanlaajuinen maaperäkumppanuus Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman Euroopan maaperäsopimuksen kautta.
Komissio perusti Uuden eurooppalaisen Bauhausin (NEB) puitteissa kansainvälisen tietämyksenhallintafoorumin, jonka tehtävänä on jakaa tietoa standardeista, ohjeista ja rahoitusmahdollisuuksista kestävyyden, osallisuuden sekä esteettisyyden ja laadun kokemuksen ulottuvuuksien integroimiseksi rakennusten ja julkisten tilojen suunnitteluun. Tietyt aloitteet ovat avoimia kolmansista maista tuleville toimijoille, mutta osallistumisehdot vaihtelevat. Tällaisia ovat Uusi eurooppalainen Bauhaus -yhteisö, NEB Lab, Uusi eurooppalainen Bauhaus -kilpailu ja Uuden eurooppalaisen Bauhausin rahoitusmahdollisuudet eri EU-ohjelmista 41 .
4.2.Digitaalisen siirtymän edistäminen
|
EU vahvisti yhteisiä tutkimustoimia erityisesti keskeisten digitaaliteknologioiden ja älykkäiden verkkojen ja palveluiden aloilla muun muassa hyväksymällä perussäädöksen Horisontti Eurooppa ‐ohjelman yhteisyritysten perustamisesta 42 . EU kehitti kansainvälisiä digitaalisia kumppanuuksia Latinalaisen Amerikan, Japanin, Korean tasavallan ja Singaporen kanssa vuoden 2030 digitaalista kompassia koskevan tiedonannon mukaisesti 43 (ks. myös 5 kohta). |
EU:ssa on teollisen tutkimuksen ja kehityksen vahvaa osaamista erityisesti auto-, tieto- ja viestintäteknologian sekä terveydenhuollon aloilla, ja sillä on vankat perinteet kvanttitutkimuksessa ja robotiikassa. Vaikka EU on vahva kehittyneessä valmistuksessa ja kehittyneissä materiaaleissa, on tarpeen vähentää strategisia riippuvuuksia keskeisillä teknologisilla aloilla ja arvoketjuissa, joita ovat esimerkiksi tekoäly, massadata, pilvipalvelut, kyberturvallisuus, turvallinen viestintä, robotiikka ja mikroelektroniikka. Digitaaliteknologian sääntely, hallinnointi ja standardointi ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä digitaalisten mahdollisuuksien maksimoimisessa ja samalla niiden aiheuttamien haasteiden tai uhkien vähentämisessä 44 .
EU tukee kehittyviä maita kiinnittäen erityistä huomiota Afrikkaan ja edistää digitaalista liitettävyyttä Team Europe -aloitteista 45 rahoitettavien digitaalitalouden pakettien avulla. Nämä paketit on suunniteltu edistämään ihmiskeskeistä digitaalisen kehityksen mallia. EU on myös lisännyt tukeaan laajakaistan käyttöönottoa ja liitettävyyttä koskeville hankkeille ja perustanut alueellisia datakeskuksia avaruuspalvelujen tarjoamiseksi Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella sekä Aasiassa Global Gateway -strategian mukaisesti 46 . Edistystä saavutettiin myös kehitystä edistävän digitalisoinnin D4D Hubin 47 alueellisten osastojen perustamisessa erityisesti Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella sekä Aasian ja Tyynenmeren alueilla. Kun Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden kanssa luotiin vuonna 2023 digitaalinen yhteenliittymä, EU vahvisti kahden alueen välistä digitaalista kumppanuutta digitaalisen kuilun kaventamiseksi ja osallistavan digitaalisen muutoksen aikaansaamiseksi alueella.
Perustamalla kumppanuuksia ja yhteenliittymiä samanmielisten maiden kanssa EU voi olla mukana luomassa eettisiä, turvallisia ja osallistavia kansainvälisiä teknologiastandardeja 48 . EU on ollut globaali edelläkävijä kansainvälisissä keskusteluissa tietosuojasta (yleinen tietosuoja-asetus, datanhallinta-asetus), alustataloudesta (digipalvelusäädös, digimarkkinasäädös), ihmiskeskeisestä luotettavasta tekoälystä (tekoälysäädös) ja oikeuksista ja vapauksista verkossa (mediavapaussäädös, julistus internetin tulevaisuudesta, eurooppalainen julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista). Se on neuvotellut monenvälisissä elimissä 49 digitaalitalouden toiminnan parantamiseksi maailmanlaajuisesti ja EU:n arvojen edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Se edistää globaalia, avointa, vakaata ja turvallista kybertilaa, joka perustuu kansainvälisen oikeuden sekä valtioiden vastuulliseen toimintatapaan liittyvien ei-sitovien normien, sääntöjen ja periaatteiden kunnioittamiseen.
4.3.Maailmanlaajuista terveyttä koskevan yhteistyön vahvistaminen
|
Komissio hyväksyi EU:n maailmanlaajuisen terveysstrategian ja ensimmäisen terveydenhuollon valmiustasoa koskevan kertomuksen, joilla edistetään terveysturvallisuutta ja -valmiutta koskevaa keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintaohjelmaa ja vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmää. Komissio edisti EU:n rahoittamien eurooppalaisten alustakokeilujen kansainvälistä koordinointia lääketutkimusten koordinointilautakunnan kautta. Se jatkoi yhteistyötä ACT Accelerator -yhteistyökehyksen (ACT-A) kanssa, rahoitti covid-19-tautia ja muita tartuntatauteja koskevaa tutkimusta ja tuki epidemioiden torjuntaa edistävää kansainvälistä yhteenliittymää (CEPI). EU perusti Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisiä tutkimuksia koskevan kumppanuuden (EDCTP) kolmannen ohjelman Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvana yhteisyrityksenä tarttuvien tautien ja kansanterveydellisten hätätilanteiden torjumiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. |
EU:n maailmanlaajuisessa terveysstrategiassa 50 tutkimusta ja innovointia pidetään keskeisinä tekijöinä, jotka edistävät terveyden parantamista yhdessä digitalisaation ja ammattitaitoisen työvoiman kanssa. Strategiaan liittyi ensimmäinen terveydenhuollon valmiustasoa koskeva kertomus 51 , jossa korostetaan torjuntavalmiuksien ja -toimien alalla, myös kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä, covid-19-pandemian alusta lähtien saavutettua edistystä keskittyen erityisesti lääketieteellisiin vastatoimiin.
Komissio jatkoi yhteistyötään ACT Accelerator -yhteistyökehyksen (ACT-A) 52 ja samanmielisten kansainvälisten terveysalan tutkimus- ja innovointirahoitusorganisaatioiden kanssa Euroopassa ja sen ulkopuolella eurooppalaisten kumppanuuksien ja kansainvälisten yhteenliittymien kautta 53 . Komissio tehosti uusien eurooppalaisten kumppanuuksien valmistelua kansainvälisten kumppanien 54 kanssa ja tuki edelleen kansainvälisiä sitoumuksia alueellisella tasolla, kuten EU:n ja Afrikan maiden välistä PerMed-aloitetta 55 .
Globaali terveys EDCTP3 on Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisiä tutkimuksia koskevan kumppanuuden kolmas ohjelma, ja se on perustettu Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisyritykseksi 56 . Yhteisyrityksen jäsenmäärä (tällä hetkellä 15 Euroopan maata ja 25 Afrikan maata) kasvaa, ja sen tavoitteena on nopeuttaa uusien tai parannettujen terveysteknologiatuotteiden kliinistä kehittämistä köyhyyteen liittyvien ja vähälle huomiolle jääneiden tartuntatautien, myös uudelleen ilmenevien ja uusien tautien, havaitsemiseksi, hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaikissa Globaali terveys EDCTP3 -avustuksissa edellytetään, että edunsaajat varmistavat, että kliinisten tutkimusten avulla kehitetyt tuotteet tai palvelut ovat kohtuuhintaisia ja yleisesti saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.
4.4.Innovoinnin edistäminen
Globaalia lähestymistapaa koskevassa tiedonannossa tunnustetaan kansainvälisen innovointiyhteistyön merkitys ja edistetään kaikkia osapuolia hyödyttäviä kansainvälisiä innovaatiokumppanuuksia sellaisten maiden ja alueiden kanssa, jotka tarjoavat vastavuoroista avoimuutta yrittäjyydelle ja investoinneille, esimerkiksi Yhdysvaltojen (Silicon Valley) ja Afrikan sidosryhmien kanssa (AU–EU-innovaatio-ohjelma).
Uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman 57 kansainvälisellä ulottuvuudella edistetään osaamista, pyritään houkuttelemaan uusia osaajia ja säilyttämään osaamista eri puolilla maailmaa sekä otetaan keskeiset kansainväliset kumppanit mukaan asiaankuuluvien aloitteiden täytäntöönpanoon. Tämä edellyttää parempia puitteita ulkomaisten yrittäjien houkuttelemiseksi, mukaan lukien oman pääoman suotuisampi kohtelu, yksinkertaistetut listautumismenettelyt, yhteisösijoittajilta saatavan pääoman lisääminen ja naisten mahdollisuuksien lisääminen yrityssijoittamisessa.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimet vahvistavat entisestään EU:n maailmanlaajuista ulottuvuutta innovointiin. Innovaatio- ja teknologiainstituutti on hiljattain päivittänyt strategista kehystään 58 , jotta se vastaisi globaalia lähestymistapaa koskevaa tiedonantoa. Euroopan innovaationeuvosto (EIC) taas edistää ulkomaisten messujen ohjelmaansa, joka auttaa EIC:n edunsaajia edistämään kaupallistamisstrategiaansa ulkomaisilla markkinoilla ja hyödyntämään suosituimpien kansainvälisten messujen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.
5.Yhteistyön mukauttaminen ensisijaisten maiden ja alueiden kanssa
|
Yli 20 prosenttia Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman aiheista kohdennettiin erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön, jolla edistettiin synergioita muiden EU:n ohjelmien, erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI), kanssa. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten vuoksi komissio keskittyi Ukrainaa koskeviin erityisiin tukitoimenpiteisiin ja helpotti maan osallistumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euratomiin muun muassa perustamalla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimiston Kiovaan. EU:n ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus uusittiin vuonna 2022, ja se tuli voimaan 8. marraskuuta 2019 ja on voimassa viisi vuotta. Ensimmäistä kertaa kaikki Länsi-Balkanin kumppanit ovat assosioituneet Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. Työ keskittyy Länsi-Balkanin innovointia, tutkimusta, kulttuuria, koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoon 59 . EU:n ja Kiinan tiede-, teknologia- ja innovointiyhteistyötä koskevasta yhteisestä etenemissuunnitelmasta parhaillaan käytävien keskustelujen perusteella maat tekevät yhteistyötä kahdessa yhteistä etua koskevassa tutkimuksen lippulaivahankkeessa samalla kun innovointitoimiin sovelletaan rajoitetumpaa lähestymistapaa. EU on laatinut yhdessä Afrikan unionin (AU) kanssa luonnoksen Afrikan unionin ja EU:n yhteiseksi innovaatio-ohjelmaksi ja hyväksynyt Välimeren unionin ministerien julkilausuman. Se käynnisti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa erityisen Afrikka-aloitteen ja Välimeri-aloitteen, joista kumpaankin se on investoinut noin 300 miljoonaa euroa. EU on tehostanut kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston kautta, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin ja Korean tasavaltaan erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyvillä assosioitumisneuvotteluilla, Japaniin muun muassa Japanin G7-puheenjohtajuuskauden yhteydessä vuonna 2023 ja Intiaan EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvoston käynnistämisen yhteydessä. Komissio on jatkanut EU:n ja CELACin 60 tieteen, teknologian ja innovoinnin alan strategisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa vuosiksi 2021–2023 ja keskustelee tulevasta yhteistyöstä vuoden 2023 jälkipuoliskolla. EU on myös hyväksynyt vuosien 2023–2027 toimintasuunnitelman ASEAN-maiden ja EU:n strategisen kumppanuuden täytäntöönpanemiseksi ja sitoutunut edistämään yhteistyötä indopasifisella alueella, myös Australian, Korean tasavallan, Uuden-Seelannin ja Singaporen kanssa. |
5.1.Yhteistyön vahvistaminen EU:n ulkopuolisten teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kanssa
Yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa on vahvistettu merkittävästi globaalia lähestymistapaa koskevassa tiedonannossa ja kansainvälistä muutosta koskevasta uudesta EU:n ja Yhdysvaltojen toimintaohjelmasta annetussa yhteisessä tiedonannossa asetetun tavoitteen mukaisesti 61 . EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa kesäkuussa 2021 käynnistettiin virallisesti EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto, joka on johtanut uusiin ja aktiivisiin toimintalinjoihin standardoinnin, kvantti- ja tekoälytutkimuksen sekä ilmastoon ja puhtaaseen teknologiaan liittyvän tutkimuksen alalla. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston ilmastoa ja puhdasta energiaa käsittelevän työryhmän alaisessa aktiivisessa sähköistä liikkuvuutta ja yhteentoimivuutta älykkäiden verkkojen kanssa käsittelevässä toimintalinjassa valmisteltiin suosituksia julkisesta sähköistä liikkuvuutta koskevasta latausinfrastruktuurista.
Yhteisessä tiedonannossa Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin 62 esitetyn monipuolisen lähestymistavan mukaisesti komissio on lisännyt ponnistelujaan tutkimus- ja innovointiyhteistyön uudelleen kalibroimiseksi Kiinan kanssa. Keskustelut ovat parhaillaan meneillään yhteisestä etenemissuunnitelmasta EU:n ja Kiinan tiede-, teknologia- ja innovointiyhteistyön tulevaisuutta varten ja myös tietyistä puite-edellytyksistä. EU:n ja Kiinan tutkimus- ja innovointiyhteistyön laajuus heijastaa systeemisen kilpailun kasvua ja sitä, että etenemissuunnitelmaa koskevien keskustelujen tulokset ovat olleet myönteisiä tutkimukseen liittyvien puite-edellytysten 63 osalta, mutta innovointiin liittyvissä puite-edellytyksissä ei ole edistytty 64 . Näin ollen vuosien 2023–2024 Horisontti Eurooppa ‑työohjelmassa EU:n ja Kiinan tutkimus- ja innovointiyhteistyötä jatketaan kahdella tutkimuksen lippulaivahankkeella, joista toinen koskee elintarvikkeita, maataloutta ja bioteknologiaa ja toinen ilmastonmuutosta ja biologista monimuotoisuutta. Koska Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa syntyneen aineettoman omaisuuden käyttöön liittyy merkittäviä huolenaiheita, Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 6 kohtaa on kuitenkin sovellettu, jotta kiinalaiset oikeussubjektit eivät osallistuisi innovointitoimiin 65 .
Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa yhteistyötä jatkettiin yhteisen edun mukaisilla aloilla, kuten terveydenhuoltoalalla sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän aloilla. Indopasifisen alueen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan EU:n strategian mukaisesti komissio on solminut kansainvälisiä digitaalisia kumppanuuksia 66 Japanin, Korean tasavallan ja Singaporen kanssa. Yhteistyö Intian kanssa on vauhdittunut käynnistämällä EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvosto 67 , joka keskittyy digitaalisiin, vihreisiin ja puhtaisiin energiateknologioihin sekä kauppaan ja häiriönsietokykyisiin arvoketjuihin. Intia on myös sopinut yhteisrahoitusmekanismin perustamisesta tiettyjä aiheita varten Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.
EU:n ja Brasilian tutkimus- ja innovointiyhteistyön osalta uusittiin viideksi vuodeksi kahdenvälinen tiede- ja teknologiasopimus ja allekirjoitettiin kolmen brasilialaisen tutkimusrahoitusorganisaation kanssa hallinnollinen sopimus, jolla perustettiin yhteisrahoitusväline brasilialaisille oikeussubjekteille, jotka osallistuvat Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. EU:n ja Meksikon kahdenvälisen yhteistyön ansiosta voitiin käynnistää Puerta Horizonte Europa-Mexico, joka tarjoaa tukea ja yhteisrahoitusta meksikolaisten toimijoiden osallistumiseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan. Copernicusta koskeva hallinnollinen järjestely Argentiinan kanssa on tarkoitus allekirjoittaa vuonna 2023. EU:n ja Chilen kahdenvälinen tiede- ja teknologiayhteistyösopimusta jatkettiin ilman eri toimenpiteitä vuoteen 2027 saakka.
5.2.Yhteistyön integrointi EU:n naapurialueella
Länsi-Balkanin innovointia, tutkimusta, kulttuuria, koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan toimintaohjelman täytäntöönpano edistyi hyvin. Toimintaohjelmalla pyritään edistämään tieteellistä huippuosaamista ja uudistamaan alueen koulutusjärjestelmiä, luomaan nuorille uusia mahdollisuuksia ja torjumaan aivovuotoa. Ensimmäistä kertaa kaikki Länsi-Balkanin kumppanit ovat assosioituneet Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan.
Välimeren unionin ensimmäisessä tutkimusta ja innovointia käsittelevässä ministerikokouksessa hyväksyttiin kolme tutkimusta ja innovointia koskevaa etenemissuunnitelmaa, jotka koskevat terveydenhuoltoa, ilmastonmuutosta ja uusiutuvaa energiaa 68 . Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa käynnistettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvaa energiaa koskeva Välimeri-aloite ja kannustettiin eteläisen Välimeren maihin sijoittautuneita toimijoita osallistumaan siihen. Tutkimus- ja innovointiyhteistyötä jatketaan Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä -operaatioon kuuluvan Välimeren majakka -tapahtuman, BlueMed-aloitteen, kestävän sinisen talouden kumppanuuden ja Välimeren alueen tutkimusta ja innovointia koskevan kumppanuuden (PRIMA) kautta 69 .
Itäisen kumppanuuden alueellinen tutkimus- ja innovointiyhteistyö osoittautui Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan vuoksi entistä tärkeämmäksi keinoksi edistää tutkimuksen ja innovoinnin arvoja ja periaatteita kyseisellä alueella. Itäisen kumppanuuden tutkimus- ja innovointiulottuvuuden tavoitteena on parantaa kumppanimaiden innovointivalmiuksia integroimalla ne paremmin EU:n tutkimus- ja innovointijärjestelmiin Georgian, Moldovan ja Ukrainan jäsenyysnäkymiä ajatellen.
Tutkimus- ja innovointiyhteistyö Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa jatkuu. Jälkimmäisessä tapauksessa yhteistyömahdollisuuksia parannetaan edelleen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman assosioitumisprosessin päätyttyä.
5.3.EU:n kumppanuuksien syventäminen Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sekä Kaakkois-Aasian kanssa
Komissio on sitoutunut lisäämään tukea tutkimus- ja innovointiyhteistyölle Afrikan kanssa laatimalla luonnoksen Afrikan unionin ja EU:n yhteiseksi innovaatio-ohjelmaksi yhdessä Afrikan unionin komission ja jäsenvaltioiden kanssa. Ohjelma tunnustettiin helmikuussa 2022 pidetyn EU:n ja AU:n kuudennen valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksen lopullisessa julkilausumassa, siitä keskusteltiin sidosryhmien vuoropuhelussa marraskuussa 2022, ja se hyväksyttiin johtavien virkamiesten kokouksessa 4. toukokuuta 2023. Vuosien 2021–2022 Horisontti Eurooppa ‐työohjelman onnistuneen Afrikka-aloitteen jälkeen komissio on hyväksynyt uuden Afrikka-aloitteen II vuosien 2023–2024 Horisontti Eurooppa ‐työohjelmaan 70 . Lisäksi komissio perusti Afrikan tietofoorumin 71 , joka on väylä saada Afrikan sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä koskevia tietoja ja jolla pyritään tukemaan yhdennettyä analyysia päätöksentekoa varten.
Edellä mainitussa EU:n ja AU:n kuudennessa huippukokouksessa ilmoitetulla Global Gateway Africa–Europe -investointipaketilla tuetaan AU:n ja EU:n innovointiohjelmaa, Saharan eteläpuolisen Afrikan vihreän siirtymän alueellisia osaamiskeskuksia, maapallon havainnointi- ja avaruusteknologiaa sekä investointeja koulutukseen ja digitaalisiin yhteyksiin 72 . Lippulaiva-aloitteita kehitetään NDICI:n 73 painopisteiden mukaisesti, kuten EU:n ja AU:n datalippulaivahanke, Afrikan ja Euroopan digitaali-innovaatiosilta, EurAfrica Gateway Afrikan rannikoiden yhdistämiseksi ja tuleva valokuitukaapeliverkosto alueellisten digitaalisten infrastruktuurien parantamiseksi Länsi-, Itä- ja Etelä-Afrikassa. Muita esimerkkejä ovat Team Europe -aloitteet lääkkeiden, rokotteiden ja terveysteknologian valmistuksesta ja saatavuudesta; seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; terveysturvallisuudesta ja yhteinen terveys -periaatteesta ja digitaalisesta hyvinvoinnista ja kansanterveyslaitoksista.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) osalta painopisteenä on ollut tiedettä, teknologiaa ja innovointia koskevan EU:n ja CELACin strategisen etenemissuunnitelman täytäntöönpano vuosiksi 2021–2023 74 . EU:n ja CELACin ensimmäinen valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokous kahdeksaan vuoteen pidetään 17.–18. heinäkuuta 2023, ja sitä seuraa EU:n ja CELACin yhteistä tutkimusta ja innovointia koskevaa aloitetta käsittelevä johtavien virkamiesten kokous vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mikä tasoittaa tietä tutkimusta ja innovointia koskevalle ministerikokoukselle.
EU:n ja ASEANin 14. joulukuuta 2022 järjestetyn huippukokouksen julkilausumassa 75 kehotettiin syventämään yhteistyötä koulutuksen, tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla. Lisäksi siinä hyväksyttiin vuosien 2023–2027 toimintasuunnitelma ASEANin ja EU:n strategisten kumppanuuksien täytäntöönpanemiseksi 76 . Suunnitelmassa korostetaan vihreää teknologiaa sekä avaruus- ja merialueita tutkimus- ja innovointiyhteistyön painopisteinä. EU on ilmoittanut perustavansa ASEANin alueelle 10 miljardin euron investointipaketin Global Gateway -strategian alaisuudessa toimivan Team Europe -aloitteen, jolla edistetään EU:n tavoitteita indopasifisella alueella.
5.4.Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen seuraukset
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan rikkoo kansainvälistä oikeutta ja heikentää sekä eurooppalaista että maailmanlaajuista turvallisuutta ja vakautta. EU päätti olla jatkamatta tutkimus- ja innovointiyhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa. Venäjän julkisyhteisöjen osallistuminen meneillään oleviin tai tuleviin hankkeisiin keskeytettiin. 77 Seuraamukset ja toimenpiteet sulkevat kaikki Venäjälle, Valko-Venäjälle tai Ukrainan muille kuin hallituksen valvonnassa oleville alueille sijoittautuneet oikeussubjektit kaikilla tavoin ohjelman ulkopuolelle. Venäjälle, Valko-Venäjälle tai Ukrainan muille kuin hallituksen valvonnassa oleville alueille sijoittautuneet luonnolliset henkilöt voivat kuitenkin edelleen osallistua Marie Skłodowska-Curie -toimiin, jotka mahdollistavat ihmisten välisten yhteyksien ylläpitämisen Venäjän ja Valko-Venäjän tiedeyhteisöön. Tässä yhteydessä tunnustetaan sotaa tai hallintoa vastustavien venäläisten ja valkovenäläisten tiedemiesten vaikea tilanne kesäkuussa 2022 annetun G7-ryhmän tiedeministerien tiedonannon mukaisesti 78 .
Komissio keskittyi erityisten tukitoimenpiteiden perustamiseen Ukrainalle 79 ja helpotti Ukrainan osallistumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euratomin ehdotuspyyntöihin. Erityinen apurahajärjestelmä MSCA4Ukraine tukee tutkijoita, jotka joutuvat siirtymään pois Ukrainasta ja tarjoaa heille mahdollisuuden jatkaa tutkimustoimintaansa EU:ssa. EU:n ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus uusittiin vuonna 2022 viideksi vuodeksi takautuvasti 8. marraskuuta 2019 alkaen. Komissio jatkaa poliittisen tilanteen kehittymisen mukaan koordinointia jäsenvaltioiden kanssa ja pitää tutkimuksen ja innovoinnin roolia tärkeänä Ukrainan elpymiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvissä poliittisissa ja toiminnallisissa puitteissa. Tätä korostettiin myös toukokuussa 2023 annetussa G7-maiden tiede- ja teknologiaministerien tiedonannossa 80 .
6.Päätelmät
Tämä ensimmäinen kaksivuotiskertomus, jossa tarkastellaan globaalia lähestymistapaa koskevan tiedonannon mukaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa, osoittaa, että EU on edistynyt merkittävästi tiedonannossa yksilöityjen toimien täytäntöönpanossa ja Euroopan globaalin aseman vahvistamisessa. EU säilytti avoimuuden kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä ja edisti monenvälistä vuoropuhelua arvoista ja periaatteista. Se pani onnistuneesti täytäntöön uudet säännökset, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten maiden assosioitumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. EU laati kansainvälisten kumppanien kanssa yhteisiä sitoumuksia, jotka auttoivat muokkaamaan globaalia hallintotapaa. Se turvasi määrätietoisesti strategiset voimavaransa, etunsa, riippumattomuutensa ja turvallisuutensa ja paransi samalla avointa strategista riippumattomuuttaan. EU hyödynsi johtavaa rooliaan monenvälisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön edistämisessä voidakseen tarjota tieteeseen perustuvia ratkaisuja, joilla edistetään oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää sekä terveysturvallisuutta, kriisivalmiuksia ja -toimia. Lisäksi se kehitti kansainvälisiä kumppanuuksia strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi keskeisillä teknologisilla aloilla ja arvoketjuissa. Se perusti kansainvälisiä innovaatiokumppanuuksia sellaisten maiden ja alueiden kanssa, jotka tarjoavat vastavuoroista avoimuutta yrittäjyydelle ja investoinneille.
Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan heikentämän monitahoisen ja jatkuvasti muuttuvan geopoliittisen ympäristön taustaa vasten tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa osoittautui tehokkaaksi ja merkitykselliseksi, ja se on edelleen asianmukainen strateginen kehys kansainväliselle tutkimus- ja innovointiyhteistyölle. Tiede ja teknologia ovat ulkopolitiikassa yhä tärkeämmässä asemassa. EU:n ulkoisen toiminnan ja erityisesti Global Gateway -strategian osalta on pyrittävä lisäämään synergioita. Lisäksi olisi pohdittava, miten Euroopassa voitaisiin edistää tiedediplomatiaa. Komissio jatkaa globaalia lähestymistapaa koskevan tiedonannon täytäntöönpanon seurantaa ja raportoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille toisessa kaksivuotiskertomuksessa, joka on määrä antaa vuonna 2025.
COM(2023) 62 final.
COM(2021) 252 final.
Tutkimusta ja innovointia koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa – Neuvoston päätelmät, 28.9.2021, asiakirja 12301/21.
Päätöslauselma kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta tutkimukseen ja innovointiin, 6.4.2022, 2021/3001(RSP).
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Global Gateway, JOIN(2021) 30 final.
Ks. Tutkimusta ja innovointia koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa – Neuvoston päätelmät, 34 kohta.
Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa – Neuvoston päätelmät, 28.9.2021, asiakirja 12301/21; Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) hallinnointi – Neuvoston päätelmät, 26.11.2021, asiakirja 14308/21; Tutkimuksen ja innovoinnin kansainvälisen yhteistyön arvot ja periaatteet – Neuvoston päätelmät, 10.6.2022, asiakirja 10125/22.
Kokonaisvaltaista lähestymistapaa tutkimukseen ja innovointiin koskeva Marseillen konferenssi järjestettiin Ranskan puheenjohtajakaudella 8. maaliskuuta 2021. Sen tuloksena hyväksyttiin puheenjohtajavaltio Ranskan julkilausuma kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimuksen ja innovoinnin alalla, ”Marseille declaration on international cooperation in research and innovation (R&I)” .
Mukana on EU:n jäsenvaltioita, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneita maita ja maita, joilla on tiede- ja teknologiayhteistyösopimus EU:n kanssa.
Nämä arvot ja periaatteet on vahvistettu 10. kesäkuuta 2022 annetuissa neuvoston päätelmissä, asiakirja 10125/22. Työpajat suunnitellaan ja järjestetään yhdessä jäsenvaltioiden ja/tai kansainvälisten kumppaneiden ja sidosryhmäorganisaatioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumin globaalia lähestymistapaa käsittelevän alaryhmän kanssa.
Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta.
Lisätietoja: Inspireurope+ .
Tiedediplomatialla tarkoitetaan tässä tieteen, tieteellisen näytön ja tieteellisen yhteistyön suoraa tai välillistä hyödyntämistä diplomaattisten tavoitteiden edistämiseksi. Termi kattaa luonnontieteet, teknologian ja tekniikan alat ja matematiikan sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.
Tools for an EU Science Diplomacy, Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017.
Tiedediplomatian hyödyntäminen geopoliittisten haasteiden ratkaisemiseksi hajanaisessa ja moninapaisessa maailmassa; eurooppalaisen diplomatian kehittäminen strategisemmaksi, tehokkaammaksi ja kestävämmäksi tieteellisen näytön ja ennakoinnin avulla; tiedediplomatian vahvistaminen EU:n ja jäsenvaltioiden edustustoissa ja suurlähetystöissä sekä maailmanlaajuisen tiedediplomatian edistäminen; eurooppalaisen tiedediplomatian valmiuksien kehittäminen.
Euroopan komissio, vaikutustenarviointi, joka liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä, SWD(2018) 307.
Marie Skłodowska-Curie -toimet muodostavat noin 50 prosenttia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden organisaatioiden kokonaisosuuksista. Monissa maissa yli 50 prosenttia niiden kokonaisosuuksista Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman hankkeisiin toteutetaan MSCA:n kautta: Yhdysvallat (77,5 %); Argentiina (76,5 %), Indonesia, Singapore, Uusi-Seelanti (75 %); Japani (66,7 %); Australia (62,2 %); Chile (57,1 %); Kanada (54,1 %).
Tämä perustuu Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ensimmäisiin tietoihin. Lisäksi komissio on käynnistänyt erityisen toimen kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi MSCA:n yhteydessä( MSCAdvocacy ) . Siinä arvioidaan esimerkiksi tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta koskevan yhteistyön puitteita sellaisten maiden kanssa, joilla on voimassa oleva kahdenvälinen tiede- ja teknologiayhteistyösopimus EU:n kanssa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta. (– tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta), ks. asetuksen 8 artikla.
Ks. Open access to JRC Research Infrastructures (europa.eu) .
GSO – Group of Senior Officials (GSO) on global Research Infrastructures (gsogri.org) .
Brno Declaration on Fostering a Global Ecosystem of Research Infrastructures (icri2022.cz) .
Tässä viitataan kolmansiin maihin, jotka täyttävät puiteohjelman ”Euroopan horisontti” perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2021 annetun asetuksen (EU) 2021/695, 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritetyt ehdot.
* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
Ukraina on jo assosioitunut Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan.
Puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” 28 päivänä huhtikuuta 2021 annettu asetus (EU) 2021/695.
Standardointia eurooppalaisella tutkimusalueella koskevista käytännesäännöistä 1 päivänä maaliskuuta 2023 annettu komission suositus (EU) 2023/498 ja aineettoman omaisuuden hallinnointia koskevista käytännesäännöistä tietämyksen hyödyntämiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella 1 päivänä maaliskuuta 2023 annettu komission suositus (EU) 2023/499.
Ks. esim.: EU research and innovation and the invasion of Ukraine: Main channels of impact (europa.eu) .
Crespi, F., Caravella, S., Menghini, M., & Salvatori, C. (2021). European Technological Sovereignty: An emerging framework for policy strategy. Intereconomics, 56(6), 348–354.
Edler, J., Blind, K., & Frietsch, R. (2020). Technological Sovereignty: From Demand to Concept. Saatavilla osoitteessa https://www.isi.fraunhofer.de/en/presse/2020/presseinfo-11-Technologiesouveraenitaet.html
Lisäksi 22 artiklan 5 kohtaa hyödynnettiin eurooppalaisen suurteholaskennan (EuroHPC) yhteisyrityksen yhdessä vuoden 2023 työohjelman toimessa, yhdessä vuoden 2022 työohjelman toimessa ja kahdessa vuoden 2021 työohjelman toimessa.
Euroopan komissio, Ulkomaiden sekaantumisen torjuminen tutkimuksessa ja innovoinnissa, 14.1.2022. Tätä käsitellään myös Kiinaa koskevan EU:n osaamisverkoston työssä.
G7-ryhmän SIGRE-työryhmä (Maailmanlaajuisen tutkimusekosysteemin turvallisuus ja riippumattomuus), ”Common values and principles on research security and research integrity”, kesäkuu 2022.
Neuvoston suositus (EU) 2022/2415, annettu 2 päivänä joulukuuta 2022, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista.
Esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö rakennustekniikan eurokoodien kehittämisessä mahdollistaa sääntelyvalmiuksien ja infrastruktuurin laadun parantamisen.
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Global Gateway, JOIN(2021) 30 final.
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle – Yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta, JOIN(2022) 28 final.
Mission Innovation -aloite on keskeinen kansainvälinen foorumi, jossa ovat mukana maat, joiden vastuulla on 90 prosenttia julkisesta energiainnovaatiorahoituksesta.
Komissio tukee myös maailmanlaajuisen tietämyksen tukipalvelun perustamista.
YK:n viidennessä ympäristökokouksessa hyväksyttiin merkittävä päätöslauselma, jolla valmistellaan tietä muovisaastetta koskevalle oikeudellisesti sitovalle maailmanlaajuiselle sopimukselle.
New European Bauhaus: beautiful, sustainable, together. (europa.eu) .
Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten, COM(2021) 118 final.
Cagnin, C., Muench, S., Scapolo, F., Störmer, E., Vesnic-Alujevic, L. Shaping and securing the EU’s open strategic autonomy by 2040 and beyond. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.
Team Europe -aloitteessa yhdistyvät EU:n, jäsenvaltioiden, rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin resurssit.
Selkeitä esimerkkejä tästä ovat BELLAn (Building the Europe Links with Latin America) laajentaminen ja Copernicus-keskusten perustaminen Latinalaiseen Amerikkaan ja Filippiineille.
EU:n digitaalista diplomatiaa koskevat neuvoston päätelmät, asiakirja 11406/22.
Esim. G7-ryhmä, G20-ryhmä, OECD, Kansainvälinen televiestintäliitto, Kansainvälinen standardisoimisjärjestö, Sähköalan kansainvälinen standardisointijärjestö ja Kansainvälinen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestö.
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7153
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7154
https://www.who.int/publications/m/item/act-accelerator-outcomes-report--2020-22
Erityisesti kansainvälisten terveysalan tutkimusorganisaatioiden johtajien epävirallinen verkosto, maailmanlaajuinen tarttuviin tauteihin varautumista koskeva tutkimusyhteistyöaloite, maailmanlaajuinen pitkäaikaissairauksia koskeva yhteenliittymä, kansainvälinen harvinaisten sairauksien tutkimusyhteenliittymä ja kansainvälinen yksilöllisen lääketieteen yhteenliittymä. Komissio tuki myös Epidemic Intelligence from Open Sources -aloitetta (EIOS).
Näitä ovat mikrobilääkeresistenssiä koskeva yhteinen ohjelma-aloite, tuleva mikrobilääkeresistenssiä koskeva eurooppalainen kumppanuus, hermoston rappeutumissairauksia koskeva yhteinen ohjelma-aloite, harvinaisia sairauksia koskeva yhteinen eurooppalainen ohjelma ja tuleva harvinaisia sairauksia koskeva eurooppalainen kumppanuus.
EU:n ja Afrikan PerMed-hankkeen tavoitteena on luoda Euroopan ja Afrikan välille yhteyksiä yksilöllistetyn lääketieteen alalla.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma (COM(2022) 332 final).
20190605-gb57-17-strategic_framework_for_eit_community_global_outreach_activities.pdf (europa.eu) .
CELAC on Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö.
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle, Uusi EU:n ja Yhdysvaltojen toimintasuunnitelma kansainvälisen muutoksen aikaansaamiseksi, JOIN(2020)22 final.
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin, JOIN(2019) 5 final.
Muun muassa avoin tiede, tutkimusetiikka ja rehellisyys, tutkijoiden liikkuvuus ja sukupuolten tasa-arvo tutkimuksen ja innovoinnin alalla.
Muun muassa teollis- ja tekijänoikeudet, esinormatiivinen tutkimus, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja standardointi, osallistumismahdollisuudet julkisiin hankintoihin sekä oikeudenmukaiset ja avoimet sääntelykehykset.
Innovointitoimet ovat toimia, jotka ovat teknologisesti erittäin kehittyneitä ja lähempänä markkinoita.
Kunkin kumppanuuden alaan kuuluvia keskeisiä aiheita olivat muun muassa seuraavat: puolijohteiden toimitusketjun häiriönsietokyky; 5G/6G; kyberturvallisuus; alustat, data- ja tekoälysääntely; digitaalinen kaupankäynti; digitaalinen identiteetti ja digitaaliset allekirjoitukset; digitaalisiin taitoihin ja tietoyhteiskuntaan osallistumiseen liittyvän kuilun umpeenkurominen.
EU ja Intia: uusi kauppa- ja teknologianeuvosto (europa.eu) .
UfM-Ministerial-Declaration-RI-EN-270622.pdf (ufmsecretariat.org) .
Ks.: http://www.bluemed-initiative.eu/ , https://bluepartnership.eu/ ja PRIMA: Partnership for Research & Innovation in the Mediterranean area (prima-med.org) .
Komissio esimerkiksi jatkoi EU:n ja Afrikan unionin yhteistä uusiutuvan energian pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiokumppanuutta ja laajensi sitä kattamaan uusiutuvan vedyn.
Digitaalisiin yhteyksiin liittyvä hanke keskittyy merenalaisten kaapeleiden kautta muodostettaviin Euroopan ja Afrikan välisiin yhteyksiin, kuitukaapelirunkoverkkojen kautta muodostettaviin Afrikan alueellisiin yhteyksiin ja satelliittiviestinnän kautta muodostettaviin syrjäisten alueiden yhteyksiin sekä alueen digitaalisten innovaatioekosysteemien tukemiseen.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta.
Plan of Action to Implement the ASEAN-EU Strategic Partnership (2023-2027).pdf (europa.eu) .
Kaikkiaan 117 venäläisen toimijan (julkisyhteisön tai sellaiseen liittyvän) osallistuminen keskeytettiin pääasiassa viidennen pakotepaketin perusteella. Ks. rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 5 l artikla (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1). Artiklassa säädetään muutamista poikkeuksista esimerkiksi avaruus- ja ydinalan yhteistyön alalla. Vuonna 2022 keskeytettiin 37 valkovenäläisen toimijan osallistuminen Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaan perusteena Neuvoston asetus (EU) 2021/1986, annettu 15 päivänä marraskuuta 2021, Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta .
G7-maiden tiedeministerien julkilausuma 20220613 (bundesregierung.de) .
ERA4Ukraine tarjoaa yleiskatsauksen kaikista nykyisistä toimista Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla, mukaan lukien MSCA4Ukraine , ERC:n työtarjoukset ja JRC-EUI (yliopistollinen Eurooppa-instituutti) apurahajärjestelmä .
https://www8.cao.go.jp/cstp/kokusaiteki/g7_2023/230513_g7_communique.pdf