Bryssel 30.5.2023

COM(2023) 297 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:n viisumivapausjärjestelmien valvonnasta


1.JOHDANTO

EU:lla on tällä hetkellä käytössä viisumivapausjärjestelmä 61 kolmannen maan kanssa 1 . Järjestelmän perusteella näiden maiden kansalaiset voivat matkustaa Schengen-alueelle ilman viisumia enintään 90 päivän lyhytaikaista oleskelua varten minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. EU:n viisumivapauspolitiikka perustuu viisumien vastavuoroisuuden periaatteeseen. Viisumivapaus tuo molempien osapuolten kansalaisille keskeisiä etuja ja vahvistaa EU:n ja sen kumppaneiden välisiä suhteita.

Niistä 60:stä EU:n ulkopuolisesta maasta, joiden kanssa EU:lla on käytössä viisumivapausjärjestelmä, 25 maalla 2 on viisumivapaussopimus EU:n kanssa ja kahdeksan maata on saanut viisumivapauden viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Georgia, Moldova ja Ukraina). Jäljelle jäävät maat ovat saaneet viisumivapauden EU:n sääntöjen ensimmäisen yhdenmukaistamisen mukaisesti (neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001) 3 . Lisäksi neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 19. huhtikuuta 2023 viisumivapauden myöntämisen Kosovolle 4 viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena. Viisumivapaus tulee voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2024 54.

Yleisesti ottaen viisumivapaus tuottaa edelleen merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä EU:n jäsenvaltioille ja kolmansille maille, ja se on tärkeä väline matkailun ja liiketoiminnan edistämisessä. OECD:n arvioiden mukaan pelkästään matkustus- ja matkailualan osuus maailmanlaajuisesta viennistä oli noin 7 prosenttia vuonna 2019 ja noin 4,4 prosenttia OECD-maiden BKT:stä 6 .

Lisäksi EU:n yhteinen viisumipolitiikka on olennainen osa Schengenin säännöstöä, ja yksi sen keskeisistä tavoitteista on torjua Schengen-alueeseen kohdistuvia turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä.

Komission suorittama EU:n viisumivapausjärjestelmien valvonta, johon kuuluvat muun muassa viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaiset komission kertomukset 7 , on kuitenkin osoittanut, että viisumivapaus voi aiheuttaa merkittäviä muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita.

Erityisesti riittämätön viisumisäännösten yhdenmukaistaminen EU:n viisumipolitiikan kanssa voi saada aikaan sen, että viisumivapaasta maasta muodostuu kauttakulkukeskus, jonka kautta saavutaan laittomasti EU:hun. Tämä koskee erityisesti EU:n välittömässä läheisyydessä sijaitsevia maita. Viisumivapaus voi myös lisätä laitonta muuttoliikettä, kun ilman viisumia matkustavat ylittävät sallitun oleskeluajan tai viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaiset tekevät runsaasti turvapaikkahakemuksia, joiden hyväksymisaste on alhainen (perusteettomat turvapaikkahakemukset).

Lisäksi viisumivapauden piiriin kuuluvien kolmansien maiden toteuttamat sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt voivat aiheuttaa riskejä tai uhkia EU:n turvallisuudelle, kuten järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumiseen, rahanpesuun, veronkiertoon ja korruptioon liittyviä riskejä 8 , ja mahdollistaa pääsyn EU:hun ilman viisumia sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaadittaisiin muussa tapauksessa viisumi.

Myös viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet voimakkaasti EU:n ja sen ulkorajojen turvallisuuteen ja osoittaneet, että tiettyjen ulkomaisten toimijoiden toimet voivat uhata vakavalla tavalla unionin turvallisuuteen liittyviä etuja. EU:n olisi oltava valmis reagoimaan nopeasti moniin mahdollisiin tuleviin turvallisuusriskeihin, myös hybridiuhkiin.

Jotta voidaan vastata näihin haasteisiin ja ehkäistä tehokkaasti näitä riskejä, olisi tarkistettava ja parannettava asetuksen (EU) 2018/1806, jäljempänä ’viisumiasetus’, 8 artiklaan sisältyviä nykyisiä sääntöjä, jotka koskevat kolmansien maiden kanssa käytössä olevien viisumivapausjärjestelmien toiminnan valvontaa ja viisumivapauden keskeyttämistä siinä tapauksessa, että laiton muuttoliike tai turvallisuusriskit kasvavat, jäljempänä ’viisumivapauden keskeyttämismekanismi’. Mekanismin käynnistämisen perusteiden on oltava aukottomia ja selkeitä, mutta kuitenkin riittävän joustavia, jotta niitä voidaan tarvittaessa soveltaa tehokkaasti ja nopeasti. Tämä auttaisi vastaamaan moniin viisumivapauteen liittyviin haasteisiin, jotka ovat seurausta jatkuvasti kehittyvästä geopoliittisesta tilanteesta.

Vuoden 2023 ensimmäisinä kuukausina oikeus- ja sisäasioiden neuvosto keskusteli puheenjohtajavaltio Ruotsin aloitteesta näiden sääntöjen ja erityisesti viisumivapauden keskeyttämismekanismin mahdollisesta tarkistamisesta. Jäsenvaltiot kannattivat sitä laajasti. Syynä tähän oli se, että EU:hun suuntautuneiden laittomien rajanylitysten havaittiin lisääntyneen Länsi-Balkanin reitin kautta, mikä liittyi osittain siihen, etteivät naapurimaat olleet yhdenmukaistaneet viisumipolitiikkaansa EU:n viisumipolitiikan kanssa (ks. jäljempänä 2 a jakso). Tämä käynnisti pohdinnan siitä, olisiko viisumivapauden keskeyttämismekanismia tarkistettava. Puheenjohtaja von der Leyen otti tämän keskustelun huomioon 20. maaliskuuta 2023 päivätyssä kirjeessään Eurooppa-neuvostolle ja totesi, että komissio aikoo seurata aiempaa tehokkaammin, miten viisumivapauden piiriin kuuluvat maat mukauttavat viisumipolitiikkaansa EU:n politiikkaan. Hän totesi EU:n esittävän kattavan kertomuksen, jolla osaltaan valmistellaan viisumivapauden keskeyttämismekanismin muuttamista koskevaa lainsäädäntöehdotusta.

Lainsäädäntöehdotuksen esittämiseksi syksyllä 2023 komissio aikoo kuulla Euroopan parlamenttia ja neuvostoa viisumivapausjärjestelmien toiminnassa havaittujen, laittomaan muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvien tärkeimpien haasteiden määrittämisestä sekä nykyisen viisumivapauden keskeyttämismekanismin suurimmista puutteista ja mahdollisista keinoista korjata ne erityisesti tarkistamalla viisumiasetuksen 8 artiklaa.

2.VIISUMIVAPAUSJÄRJESTELMIEN HAASTEET

a.Viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen

Frontex raportoi vuonna 2022 yhteensä 144 118 laittomasta EU:n ulkorajojen ylityksestä Länsi-Balkanin reitillä 9 , mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2021. Kasvu johtui osittain siitä, että kolmansien maiden kansalaiset saapuivat Länsi-Balkanin alueelle ilman viisumia ja jatkoivat matkaansa EU:hun 10 .

EU:n viisumipakon piiriin kuuluvien maiden kansalaisten viisumivapaa pääsy Länsi-Balkanille vaikutti laittomasti EU:hun tulleiden henkilöiden määrän kasvuun vuonna 2022. Tämä lisäsi tiettyjen jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa taakkaa samaan aikaan turvapaikkahakemusten määrän yleisen kasvun kanssa.

Komissio esitteli tähän liittyen 5. joulukuuta 2022 Länsi-Balkania koskevan EU:n toimintasuunnitelman, jonka yhtenä pääpilarina on viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen. Lisäksi komissio antoi 6. joulukuuta viidennen viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisen kertomuksen 11 , jossa se totesi jälleen, että kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden viisumipolitiikka on yhdenmukaistettava ensi tilassa EU:n viisumipolitiikan kanssa.

Tehokkaan muuttoliikkeen hallinnan ja rajaturvallisuuden varmistamisen todettiin viisumivapautta koskevissa vuoropuheluissa kuuluvan keskeisiin vaatimuksiin, mutta niissä ei kuitenkaan käsitelty erityisesti viisumipolitiikan yhdenmukaistamista, josta on sittemmin tullut keskeinen tekijä näiden viisumivapausjärjestelmien kestävän toiminnan kannalta.

Tämä viesti vahvistettiin korkeimmalla poliittisella tasolla helmikuussa 2023 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä 12 , joissa korostettiin, että naapurimaiden viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen EU:n viisumipolitiikan kanssa on kiireellistä ja ratkaisevan tärkeää muuttoliikkeen hallinnan sekä tarpeen mukaan viisumivapauden yleisen toimivuuden ja kestävyyden kannalta, ja kehotettiin tehostamaan naapurimaiden viisumipolitiikan valvontaa.

Viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen: Serbian tapaus

Vuonna 2022 havaittu Länsi-Balkanin reitin kautta EU:hun suuntautuvien laittomien rajanylitysten määrän kasvu johtui osittain siitä, että Serbia ei ole yhdenmukaistanut viisumipolitiikkaansa EU:n viisumipolitiikan kanssa. Tuolloin Serbialla oli viisumivapaussopimus 24 sellaisen kolmannen maan kanssa, joiden kansalaisilta vaadittiin viisumi EU:ssa. Joidenkin näiden maiden, erityisesti Burundin, Kuuban, Intian ja Tunisian, kansalaiset matkustivat Serbiaan ilman viisumia ja pyrkivät sen jälkeen laittomasti EU:hun.

Komissio ja Serbian viranomaiset käynnistivät välittömästi laajan yhteydenpidon tämän ongelman johdosta.

Tämän yhteistyön ja koordinoitujen toimien seurauksena Serbia ryhtyi ripeisiin toimiin lokakuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana, ja se on edistynyt merkittävästi viisumipolitiikkansa yhdenmukaistamisessa EU:n viisumipolitiikan kanssa, irtisanonut viisumivapaussopimuksensa Burundin, Tunisian, Guinea-Bissaun, Intian, Bolivian ja Kuuban 13 kanssa ja sitoutunut hyväksymään vuoden 2023 loppuun mennessä viisumipolitiikan yhdenmukaistamissuunnitelman sekä aikataulun viisumipolitiikan täydellistä yhdenmukaistamista varten.

Kaikki Länsi-Balkanin kumppanimaat ovat noudattaneet tähän asti sitoumuksiaan jatkaa viisumipolitiikkansa yhdenmukaistamista EU:n viisumipolitiikan kanssa. Komissio suhtautuu myönteisesti Serbian päätökseen palauttaa edellä mainitut viisumivaatimukset ja Montenegron päätökseen palauttaa viisumijärjestelmä Kuuban kanssa (tammikuusta 2023 alkaen) sekä ottaa uudelleen käyttöön viisumijärjestelmä Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten osalta (huhtikuusta 2023 alkaen). Komissio suhtautuu myönteisesti myös Albanian päätökseen olla uusimatta Egyptin, Intian ja Venäjän kansalaisia koskevaa kausiluonteista viisumivapautta sekä Pohjois-Makedonian päätökseen ottaa uudelleen käyttöön Botswanan, Kuuban ja Azerbaidžanin kansalaisia koskeva viisumipakko.

Nämä päätökset ovat tärkeitä ja myönteisiä askelia kohti tavoitetta vähentää EU:hun Länsi-Balkanin reitin kautta laittomasti tulevien henkilöiden määrää, vaikka merkittäviä haasteita on edelleen ratkaisematta.

Komissio odottaa, että kaikki viisumivapauden saaneet EU:n naapurimaat jatkavat pyrkimyksiään viisumipolitiikkansa yhdenmukaistamiseksi 14 edelleen EU:n viisumipolitiikan kanssa erityisesti siltä osin kuin on kyse kolmansista maista, joista kohdistuu EU:hun suuri muuttopaine tai turvallisuusriskejä. Komissio aikoo vahvistaa viisumipolitiikan yhdenmukaistamista koskevaa valvontaansa ja raportointiaan (ks. jäljempänä 3 jakso) ja harkitsee tulevien kuulemisten perusteella viisumipolitiikan puutteellisen yhdenmukaistamisen lisäämistä yksiselitteisenä keskeyttämisperusteena viisumiasetuksen 8 artiklaan.

b.Viisumivapaiden maiden kansalaisten tekemät turvapaikkahakemukset

Viisumivapauden hyötyjen mukana seuraa kolmansille maille myös velvollisuuksia ja vaatimus sitoutua varmistamaan viisumivapauden kestävyys. Osasyynä jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin syntyviin pullonkauloihin ovat perusteettomat turvapaikkahakemukset, ja ne voivat vaikuttaa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten turvapaikkaprosessiin, joilla on perusteltu syy hakea turvapaikkaa. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka voivat matkustaa viisumitta EU:hun, tekivät vuonna 2022 yhteensä 22 prosenttia (noin 215 000 hakemusta) kaikista noin 962 000 turvapaikkahakemuksesta. Näiden hakemusten hyväksymisaste on hyvin alhainen (noin viisi prosenttia). Tämä turvapaikkahakemusten määrä oli lähes ennätyksellisen suuri. Hakemuksia tehtiin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2021 ja 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Vuonna 2022 turvapaikkahakemuksia, joiden hyväksymisaste 15 oli 4–6 prosenttia, tekivät EU:ssa useiden eri viisumivapaiden maiden, kuten Kolumbian (43 020 hakijaa), Georgian (28 385 hakijaa), Albanian (13 100 hakijaa) ja Perun (12 845 hakijaa), kansalaiset. Venezuelan tapauksessa (50 730 hakijaa vuonna 2022) 72 prosenttia ensimmäisessä käsittelyssä tehdyistä päätöksistä johti kansallisen suojelun myöntämiseen.

  
Lähde: Eurostatin tiedot, 2022.

Kaiken kaikkiaan viisumivapauden saaneet EU:n naapurimaat ovat toteuttaneet merkittäviä toimia, jotta ne voivat tiedottaa omille kansalaisilleen paremmin oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät viisumivapaaseen matkustamiseen EU:n alueelle, ja torjua viisumivapauden väärinkäyttöä ja täyttää siten myös jatkossa viisumivapautta koskevat edellytykset ja viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisten kertomusten suositukset.

Toimet perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevan ongelman ratkaisemiseksi: Albania ja Georgia

Georgian ja Albanian viime vuosina toteuttamiin toimiin kuuluvat erityisesti ennen lähtöä tehtävät perusteelliset rajatarkastukset, tiedotuskampanjat viisumivapausjärjestelmän mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä toimet, joilla on puututtu turvapaikkahakemusten suuren määrän taustalla oleviin syihin. Georgia ja Albania ovat myös lisänneet yhteistyötä Europolin ja Frontexin kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi sekä kahdenvälistä lainvalvontayhteistyötä. Georgia ja Albania toteuttavat myös edelleen menestyksekkäästi takaisinottosopimuksia EU:n kanssa 16 . Lisäksi Albania on laatinut toimintasuunnitelmat ja jatkaa niiden toteuttamista niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin tämä ongelma vaikuttaa eniten.

c.Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt

Viisumivapailla mailla käytössä olevat sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt (tai sijoittajia koskevat kansalaisuusohjelmat, joita kutsutaan usein ”kultaisiksi passeiksi”) aiheuttavat EU:lle monia turvallisuusriskejä. EU:n viisumivapauden piiriin kuuluvien kolmansien maiden toteuttamien sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen avulla voidaan erityisesti ohittaa lyhytaikaista EU:ssa oleskelua koskeva viisumimenettely ja sen sisältämä yksilöllisten muuttoon ja turvallisuuteen liittyvien riskien perusteellinen arviointi ja myös mahdollisesti välttää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tähtäävät toimenpiteet. 17 Tämä on erityisen ongelmallista silloin, kun tällaisten järjestelyjen edunsaajille myönnettyjä passeja ei voida erottaa muista tavallisista passeista.  

Komissio on tehnyt yhteistyötä kaikkien niiden viisumivapaiden maiden kanssa, joilla on käytössä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä, jotta voidaan ehkäistä ja hillitä mahdollisia EU:lle aiheutuvia turvallisuusriskejä. Useita viisumivapaita kolmansia maita valvotaan tällä hetkellä tarkasti niiden toteuttamien sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen tai tällaisten järjestelyjen käyttöönottoa koskevien suunnitelmien mahdollisesti aiheuttamien riskien vuoksi. Niihin kuuluvat muun muassa Albania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia sekä Vanuatu ja eräät Karibian alueen maat.

Maita, jotka ovat saaneet viisumivapauden viisumivapautta koskevien vuoropuhelujen perusteella, valvotaan tarkasti viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisen raportoinnin sekä tarvittaessa laajentumiskertomusten puitteissa. Komissio antoi vuoden 2022 laajentumispaketissa 18 ja viidennessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa yksiselitteisiä suosituksia sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen vaiheittaisesta lopettamisesta tai niiden käyttöönotosta luopumisesta. Lisäksi tätä kysymystä käsitellään säännöllisen poliittisen vuoropuhelun yhteydessä sekä EU:n ja asianomaisten maiden välisten vakautus- ja assosiaatiosopimusten puitteissa järjestetyissä oikeus- ja sisäasioita sekä turvallisuutta käsittelevän alakomitean kokouksissa.

Komissio suhtautuu tältä osin myönteisesti Albanian päätökseen keskeyttää sijoittajien kansalaisuusjärjestelyn perustamiseen liittyvät aloitteet ja siihen, että Montenegro lopettaa vaiheittain sijoittajien kansalaisuusjärjestelynsä.

Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt – Vanuatun tapaus

Vanuatu oli ensimmäinen maa, jonka viisumivapaus keskeytettiin 19 sen sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen aiheuttamien turvallisuusriskien vuoksi.

Vanuatu käynnisti jatkuvasti laajentuvat sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt lähes samaan aikaan kuin se allekirjoitti vuonna 2015 EU:n kanssa viisumivapaussopimuksen, jota alettiin soveltaa tilapäisesti 20 , ja se on myöntänyt kansalaisuuden suurelle määrälle hakijoita. Komissio on seurannut tarkasti näitä järjestelyjä ja kerännyt tietoja niiden hallinnoinnista ja erityisesti hakuvaatimuksista, hakijoita koskevista turvallisuustutkinnoista, tietojenvaihdosta ja tilastoista, jotka koskevat hakemusten määrää, hakijoiden kansalaisuutta ja hylkäämisastetta.

Arvioituaan Vanuatun toteuttamiin sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin liittyvät turvallisuusriskit ja jäsenvaltioiden esiin tuomat huolenaiheet komissio totesi, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin Vanuatussa liittyy vakavia puutteita ja turvallisuusongelmia. Ne liittyivät erityisesti asuinpaikkaa tai fyysistä oleskelua koskevien vaatimusten puuttumiseen, hyvin lyhyisiin tutkintamenettelyihin, järjestelmällisen tietojenvaihdon puuttumiseen hakijoiden alkuperämaiden tai aiempien oleskelumaiden kanssa ja passien myöntämiseen hyvin suurelle määrälle kansalaisia, joilta edellytettäisiin muussa tapauksessa viisumia EU:hun matkustamista varten, myös suuren riskitason maiden kansalaisille. 

Komissio hyväksyi 12. tammikuuta 2022 ehdotuksen neuvoston päätökseksi viisumivapaussopimuksen keskeyttämisestä Vanuatun kanssa 21 . Tämä oli ensimmäinen ehdotus kolmannen maan kanssa tehdyn viisumivapaussopimuksen keskeyttämisestä. Neuvosto teki 3. maaliskuuta 2022 päätöksen viisumivapaudesta Vanuatun kanssa tehdyn sopimuksen osittaisesta keskeyttämisestä 22 . Koska viisumivapauden osittaiseen keskeyttämiseen johtaneita olosuhteita ei korjattu, komissio ehdotti 12. lokakuuta 2022 neuvoston päätöstä sopimuksen keskeyttämisestä kokonaan 4. helmikuuta 2023 alkaen 23 . Neuvosto teki tämän päätöksen 24 8. marraskuuta 2022.

Komissio on käynyt osittaisen keskeyttämisen voimaantulon jälkeen tehostettua vuoropuhelua Vanuatun toimivaltaisten viranomaisten kanssa 25 , jotta viisumivapauden keskeyttämiseen johtaneet olosuhteet korjattaisiin ja EU voisi jälleen jatkaa sopimuksen soveltamista.

Useilla Karibian alueen mailla on käytössä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä. Komission yksiköt ottivat kesäkuussa 2022 yhteyttä maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja pyysivät niitä toimittamaan asiaankuuluvia tietoja kyseisistä järjestelyistä.

Alustavan arvioinnin mukaan tällaisilla sijoittajien kansalaisuusjärjestelyillä on useissa tapauksissa monia yhtäläisyyksiä Vanuatun toteuttamien sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen kanssa. Niihin kuuluvat EU:n viisumipakon piiriin kuuluvien maiden kansalaisten osallistumiskelpoisuus; hakemuksen tekemistä paikan päällä tai oleskelua koskevien vaatimusten puuttuminen; lyhyet käsittelyajat, jotka eivät mahdollista hakijoiden huolellista tutkintaa; alhaiset hinnat (100 000–200 000 Yhdysvaltojen dollaria); ja hyväksyttyjen hakijoiden suuri määrä (asianomaiset maat ovat myöntäneet tähän mennessä vähintään 81 000 passia). Kaikkia näitä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä mainostetaan kaupallisesti keinona saada viisumivapaa pääsy EU:hun. Muut lainkäyttöalueet, kuten Yhdysvallat ja Kanada, eivät ole sopineet viisumivapausjärjestelmistä sellaisten Karibian maiden kanssa, joilla on käytössä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä.

EU kunnioittaa kolmansien maiden suvereenia oikeutta päättää kansalaistamismenettelyistään, mutta komissio katsoo, että viisumivapaan EU:hun pääsyn myyminen muutoin viisumipakon piiriin kuuluville kansalaisille ei ole voimassa olevien kahdenvälisten viisumivapaussopimusten hengen mukaista.

Samalla komissio on suhtautunut myönteisesti näiden Karibian maiden päätökseen keskeyttää Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten hakemusten käsittely Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi.

Kyseessä olevien maiden toteuttamien sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen arviointi on kesken, ja komissio on lähettänyt tältä osin asianomaisille maille seurantatietopyynnön helmikuussa 2023.

Komissio tekee arvioinnin valmistumisen jälkeen päätöksen asianmukaisista jatkotoimista viisumiasetuksen sääntöjen ja viisumivapaussopimusten 26 mukaisesti. Komissio tekee erityisesti tiivistä yhteistyötä näiden kolmansien maiden kanssa pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi. Tässä yhteydessä komissio harkitsee kutsuvansa koolle kahdenvälisillä viisumivapaussopimuksilla perustetun yhteisen asiantuntijakomitean, jonka tarkoituksena on seurata, sovitella ja ratkaista sopimusten täytäntöönpanoon liittyviä riitoja.

Komissio harkitsee yleisesti ottaen viisumiasetuksen 8 artiklan muuttamista siten, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin liittyvät turvallisuusriskit sisällytettäisiin siihen yksiselitteisenä viisumivapauden keskeyttämisperusteena (ks. jäljempänä 3 jakso).

3.VIISUMIVAPAUDEN HAASTEIDEN RATKAISEMINEN TEHOSTAMALLA VIISUMIVAPAUDEN KESKEYTTÄMISMEKANISMIA

Viisumivapauden keskeyttämismekanismi vahvistetaan viisumiasetuksen 8 artiklassa. Sen päätarkoituksena on mahdollistaa viisumivapauden tilapäinen keskeyttäminen, jos laiton muuttoliike tai turvallisuusriskit lisääntyvät äkillisesti ja merkittävästi.

Edellä esiteltyjen haasteiden perusteella ja neuvostossa käydyt keskustelut 27 huomioon ottaen komissio katsoo, että viisumivapauden keskeyttämismekanismi tarjoaa suojan viisumivapauksien väärinkäyttöä vastaan, mutta sitä voitaisiin kuitenkin parantaa edelleen erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

·keskeyttämisperusteet

·mekanismin käynnistämisen kynnysarvot

·keskeyttämismenettely

·valvontaa ja raportointia koskevat säännökset.

Komissio katsoo, että viisumivapauden keskeyttämismekanismia olisi parannettava siten, että sen avulla voidaan reagoida nopeasti ja päättäväisesti viisumivapauteen liittyviin uusiin haasteisiin. Lisäksi keskeyttämismekanismia olisi käytettävä jatkossakin viimeisenä keinona, eikä sitä tulisi automatisoida millään tavalla. Kaikissa keskeyttämismekanismiin liittyvissä päätöksissä olisi edelleen otettava asianmukaisesti huomioon EU:n ja näiden kolmansien maiden väliset yleiset suhteet sekä yleinen poliittinen tilanne. Seuraavissa jaksoissa esitellään viisumivapauden keskeyttämismekanismiin liittyvät näkökohdat, joista komissio kuulee tarkemmin Euroopan parlamenttia ja neuvostoa lainsäädäntöehdotuksen esittämistä varten.

a.Keskeyttämisperusteet

Tällä hetkellä (viisumiasetuksen 8 artiklan 2, 3 ja 4 kohta) viisumivapauden keskeyttämismekanismi voidaan käynnistää seuraavissa tapauksissa:

·Kyseessä olevan kolmannen maan kansalaisten, joilta on evätty maahantulo tai joiden todetaan oleskelevan ilman oikeutta jäsenvaltion alueella, lukumäärä kasvaa merkittävästi.

·Kyseessä olevan kolmannen maan kansalaisten tekemien turvapaikkahakemusten, joiden hyväksymisaste on alhainen, lukumäärä kasvaa merkittävästi.

·Kyseessä olevan kolmannen maan kanssa tehtävä takaisinottoa koskeva yhteistyö vähenee.

·Jäsenvaltioiden yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva riski tai välitön uhka kasvaa. Tähän sisältyy erityisesti kyseessä olevan kolmannen maan kansalaisiin liittyvien vakavien rikosten lukumäärän merkittävä kasvu.

·Kolmannet maat, jotka ovat saaneet viisumivapauden viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena, jättävät noudattamatta viisumivapauden asianmukaisuuden arvioimisessa käytettäviä vaatimuksia.

Edellä mainitut keskeyttämisperusteet ovat usean jäsenvaltion mukaan liian rajoittavia kattamaan monet erilaiset tilanteet, joissa viisumivapausjärjestelmää voidaan käyttää väärin ja/tai joissa se voi johtaa laittomaan muuttoliikkeeseen tai aiheuttaa turvallisuusriskejä EU:lle.

Laittoman muuttoliikkeen osalta viisumipolitiikan puutteellinen yhdenmukaistaminen EU:n politiikan kanssa ei ole tällä hetkellä keskeyttämisperuste. Tämä voi heikentää keskeyttämismekanismin tehokkuutta sellaisiin tilanteisiin puuttumisessa, joissa sääntöjenvastaisesti maahan tulleet henkilöt ovat kulkeneet viisumivapaiden naapurimaiden kautta, kuten on havaittu äskettäin Länsi-Balkanilla.

Komissio aikoo selvittää, voitaisiinko viisumipolitiikan puutteellinen yhdenmukaistaminen lisätä uudeksi keskeyttämisperusteeksi, jos se voi aiheuttaa EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen riskin. Tällainen uusi peruste mahdollistaisi keskeyttämismekanismin käynnistämisen silloin, kun viisumivapaan kolmannen maan viisumipolitiikan puutteellinen yhdenmukaistaminen EU:n viisumipolitiikan kanssa on mahdollistanut tai on vaarassa mahdollistaa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahantulon EU:hun, jotka oleskelevat viisumivapauden seurauksena laillisesti kyseisessä viisumivapaassa maassa.

Yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden osalta nykyinen keskeyttämisperuste (8 artiklan 2 kohdan d alakohta) mahdollistaa keskeyttämismekanismin käynnistämisen, jos viisumivapaan maan kansalaisiin liittyvä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva riski kasvaa. Siinä ei kuitenkaan oteta nimenomaisesti huomioon turvallisuusriskejä, jotka johtuvat viisumivapaiden maiden soveltamista sijoittajien kansalaisuusjärjestelyistä tai hybridiuhkista.

Komissio aikoo tutkia, voitaisiinko yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan nykyisen perusteen soveltamisalaa laajentaa, jotta se kattaisi viisumivapaista kolmansista maista johtuvat mahdolliset lisäuhat ja varsinkin ne, jotka liittyvät sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin ja hybridiuhkiin. 

Nykyisessä viisumivapauden keskeyttämismekanismissa ei myöskään oteta huomioon sen mahdollisuutta, että EU:n ja kolmansien maiden välisissä viisumivapaussopimuksissa voidaan määrätä viisumiasetukseen sisältymättömistä keskeyttämisperusteista esimerkiksi neuvotteluosapuolten välisten suhteiden erityisten seikkojen huomioon ottamiseksi. Jos EU päättää keskeyttää viisumivapaussopimuksen soveltamisen kolmannen maan kanssa (kansainvälisen oikeuden tasolla), keskeyttämisestä on voitava säätää myös unionin oikeuden tasolla.

Tämän mahdollisuuden varmistamiseksi ja viisumivapauden keskeyttämismekanismin ja EU:n viisumivapaussopimusten moitteettoman yhteensovittamisen varmistamiseksi komissio aikoo tutkia mahdollisuutta lisätä viittaus viisumivapaussopimuksissa määrättyjen täydentävien keskeyttämisperusteiden soveltamiseen.

b.Mekanismin käynnistämisen kynnysarvot

Keskeyttämismekanismi voidaan käynnistää, jos laittomien oleskelujen, sellaisten maiden kansalaisten tekemien turvapaikkahakemusten, joiden osalta hyväksymisaste on alhainen, ja vakavien rikosten lukumäärä kasvaa merkittävästi, tai jos takaisinottoa koskeva yhteistyö vähenee verrattuna aiempaan vuoteen tai viisumivapauden saamista edeltäneeseen vuoteen.

Tällä hetkellä ”merkittävä kasvu” tarkoittaa 50 prosenttia suurempaa 28 kasvua ja ”alhainen hyväksymisaste” noin 3:a tai 4:ää prosenttia hakemuksista. 29 Viimeaikaiset kokemukset viittaavat siihen, että nämä kynnysarvot eivät ole aina riittäviä, jotta niiden avulla voitaisiin puuttua jäsenvaltioihin kohdistuvaan laittomaan muuttoliikkeeseen, kuten asiasta käydyissä neuvoston keskusteluissa todettiin. Esimerkiksi erään jäsenvaltion komissiolle toukokuussa 2019 antama ilmoitus 30 osoitti, että kynnysarvoja keskeyttämismekanismin käynnistämiseksi ei saavutettu, vaikka kyseiseen jäsenvaltioon rekisteröityneiden viisumivapaan maan kansalaisten perusteettomien turvapaikkahakemusten ja vakavien rikosten lukumäärän raportoitiin kasvaneen. Useat jäsenvaltiot katsoivat neuvostossa käydyissä keskusteluissa, että näitä kynnysarvoja olisi alennettava.

Komissio tutkii, voitaisiinko viisumivapauden keskeyttämismekanismin käynnistämisen kynnysarvoja mukauttaa, jotta voitaisiin torjua paremmin viisumivapaudesta johtuvan laittoman muuttoliikkeen lisääntymisen riskiä. Tavoitteena olisi oltava suuremman pelotevaikutuksen luominen ja joustavuuden lisääminen mekanismin käynnistämisessä samalla kun kolmansille maille taataan edelleen oikeusvarmuus ja riittävä ennakoitavuus ja varmistetaan EU:n vastuuvelvollisuus.

c.Keskeyttämismenettely

Keskeyttämismenettely on kaksivaiheinen: soveltaminen keskeytetään ensin täytäntöönpanosäädöksellä 9 kuukauden ajaksi, ja keskeytystä voidaan jatkaa delegoidulla säädöksellä vielä 18 kuukauden ajan 31 . Tilapäisen keskeyttämisen aikana komission olisi käytävä tehostettua vuoropuhelua asianomaisen kolmannen maan kanssa, jotta voidaan löytää asianmukainen ratkaisu viisumivapauden keskeyttämiseen johtaneiden olosuhteiden korjaamiseksi. Menettelyä voitaisiin virtaviivaistaa siten, että asianomaiselle maalle annetaan paremmat mahdollisuudet ryhtyä tyydyttäviin korjaaviin toimiin, jotta vähennetään riskiä siitä, että menettely ajautuisi kolmanteen vaiheeseen eli viisumivapauden lopettamiseen ja kolmannen maan siirtämiseen viisumipakon piiriin kuuluvien maiden luetteloon. Lisäksi olisi voitava säätää keskeyttämismekanismin käynnistämistä koskevasta kiireellisestä menettelystä, jotta voidaan selviytyä hätätilanteista, joissa tarvitaan kiireellisiä toimia.

Jotta voidaan tehostaa keskeyttämismenettelyä ja antaa riittävästi aikaa keskeyttämiseen johtaneiden olosuhteiden korjaamiseen, komissio aikoo tutkia, voitaisiinko tilapäisen keskeyttämisen molempien vaiheiden kestoa pidentää esimerkiksi siten, että vaiheessa 1 keskeyttäminen kestäisi 12 kuukautta 9 kuukauden sijaan, ja vaiheessa 2 keskeyttäminen kestäisi 24 kuukautta 18 kuukauden sijaan. Kummassakin vaiheessa keskeyttäminen lopetettaisiin heti sen jälkeen, kun keskeyttämiseen johtaneet olosuhteet on korjattu.

Vaiheen 2 lopussa säilyisi mahdollisuus lopettaa viisumivapaus tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä lainsäädäntöehdotuksella, jos keskeyttämiseen johtaneita syitä ei ole korjattu.

Lisäksi komissio aikoo tutkia, voitaisiinko käyttöön ottaa kiireellinen menettely, jossa täytäntöönpanosäädökset olisivat sovellettavissa välittömästi 32 , jotta voidaan puuttua hätätilanteisiin, jotka johtuvat laittomien maahantulojen tai turvallisuusriskien äkillisestä lisääntymisestä. Komissio voisi tämän ansiosta keskeyttää viisumivapauden ennen toimivaltaisen komitean kuulemista 33 asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa. Kiireellisyysmenettelyn olisi oltava jatkossakin viimeinen keino, eikä sitä tulisi automatisoida millään tavalla, ja kaikissa siihen liittyvissä päätöksissä olisi edelleen otettava asianmukaisesti huomioon EU:n ja asianomaisten kolmansien maiden väliset yleiset suhteet sekä yleinen poliittinen tilanne 34 .

d.Valvonta- ja raportointivelvollisuudet

Keskeyttämismekanismin tehokkuus perustuu viisumivapaiden maiden toimivaan ja kohdennettuun valvontaan. Viisumiasetuksen nykyisissä säännöksissä edellytetään kuitenkin komissiolta valvontaa ja raportointia vain viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena viisumivapauden saaneiden maiden osalta seitsemän vuoden ajan kyseisen vuoropuhelun jälkeen 35 .

Komissio antaa puheenjohtaja von der Leyenin Eurooppa-neuvostolle 20. maaliskuuta 2023 lähettämän kirjeen mukaisesti vuodesta 2023 alkaen viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisen uuden strategisen ja kattavan kertomuksen. Näin se vastaa Eurooppa-neuvoston 9. helmikuuta 2023 esittämään pyyntöön viisumivapaiden maiden valvonnan tehostamisesta 36 .

Uudessa viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa arvioidaan edelleen täysipainoisesti, noudattavatko viisumivapautta koskevan vuoropuhelun alle seitsemän vuotta sitten suorittaneet maat jatkuvasti viisumivapauden vaatimuksia. Myös viisumivapautta koskevan vuoropuhelun yli seitsemän vuotta sitten suorittaneita maita koskevaa raportointia jatketaan laajentumispaketin maakohtaisten kertomusten mukaisesti, mutta se kohdistetaan tiettyihin haasteisiin ja painopisteisiin, kuten viisumipolitiikan yhdenmukaistamiseen, sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin ja perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin.

Lisäksi kertomuksessa käsitellään muita EU:n naapurialueiden ulkopuolisia maantieteellisiä alueita keskittymällä tiettyihin maihin, joissa ongelmia voi esiintyä ja joiden kanssa voidaan tarvita lisäyhteistyötä, jotta voidaan ratkaista erityisiä muuttoliikkeeseen ja/tai turvallisuuteen liittyviä haasteita, joita voidaan arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa.

Tätä lähestymistapaa sovelletaan seuraavassa viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa, jossa maantieteellinen ja aineellinen soveltamisala mukautetaan nykyisiin painopisteisiin ja tarpeisiin. Komissio aikoo myös tutkia, voitaisiinko tämä uusi lähestymistapa ottaa huomioon keskeyttämismekanismin valvontaa ja raportointia koskevissa säännöksissä.

4.PÄÄTELMÄT

EU:n viisumipolitiikka on keskeinen osa Schengenin säännöstöä ja yksi EU:n yhdentymisen tärkeimmistä saavutuksista. Viisumipolitiikka on – ja sen olisi vastaisuudessakin oltava – väline, jolla edistetään ihmisten välisiä yhteyksiä, matkailua ja liiketoimintaa ja samalla ehkäistään turvallisuusriskejä ja EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä. Samaan aikaan EU:n viisumipolitiikka kehittyy jatkuvasti, ja sen kehittämistä on jatkettava, jotta uusiin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti.

EU on kohdannut viime vuosina useita uusia ja kehittymässä olevia haasteita, jotka liittyvät sen viisumipolitiikan toimintaan. Niitä ovat esimerkiksi laittoman muuttoliikkeen lisääntyminen Länsi-Balkanin reitillä, useiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien viisumivapaiden maiden kansalaisten harjoittama turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö sekä viisumivapaiden kolmansien maiden toteuttamiin sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin liittyvät turvallisuusriskit.

Tämä ja muu kehitys ovat osoittaneet tarpeen käynnistää pohdinta mahdollisista tavoista vahvistaa viisumipolitiikan välineistöä tarkistamalla viisumivapauden keskeyttämismekanismia. Komissio odottaa kiinnostuneena keskusteluja Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa siitä, miten tämä tavoite saavutetaan parhaiten. Keskustelussa olisi käsiteltävä erityisesti seuraavia seikkoja:

·tarve lisätä uusia keskeyttämisperusteita, jotta voidaan puuttua uusiin tilanteisiin, joissa viisumivapausjärjestelmää saatetaan käyttää väärin ja/tai se voi johtaa laittomaan muuttoliikkeeseen tai aiheuttaa turvallisuusriskejä EU:lle;

·mahdollinen tarve ja parhaat tavat mukauttaa keskeyttämismekanismin käynnistämisen kynnysarvot jäsenvaltioiden raportoimiin muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin todellisiin riskeihin, millä luotaisiin suurempi pelotevaikutus, ja käsitellä nopeasti erilaisia viisumivapauteen liittyviä riskejä;

·keinot keskeyttämismenettelyn tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi;

·valvonta- ja raportointivelvollisuuksien vahvistaminen.

Komissio aikoo esittää Euroopan parlamentin ja neuvoston perusteellisen kuulemisen pohjalta syksyllä 2023 lainsäädäntöehdotuksen, jolla tarkistetaan viisumiasetuksen 8 artiklassa säädettyä viisumivapauden keskeyttämismekanismia.

(1)

     Mukaan lukien kaksi Kiinan erityishallintoaluetta (Hongkong ja Macao) ja yksi alueellinen viranomainen, jota vähintään yksi EU:n jäsenvaltio ei tunnusta valtioksi (Taiwan), sekä viimeistään 1. tammikuuta 2024 Kosovo*. Luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 14 päivänä marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä II olevan luettelon mukaisesti (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).

(2)

     Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Brasilia, Kolumbia, Dominica, Grenada, Kiribati, Marshallinsaaret, Mauritius, Mikronesia, Palau, Peru, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Samoa, Seychellit, Salomonsaaret, Itä-Timor, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tuvalu, Arabiemiirikunnat, Vanuatu.

(3)

     Andorra, Argentiina, Australia, Brunei, Kanada, Chile, Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Pyhä istuin / Vatikaanivaltio, Honduras, Israel, Japani, Malesia, Meksiko, Monaco, Uusi-Seelanti, Nicaragua, Panama, Paraguay, San Marino, Singapore, Etelä-Korea, Yhdysvallat, Uruguay, Venezuela. Yhdistynyt kuningaskunta lisättiin luetteloon vuonna 2019 sen erottua Euroopan unionista (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/592, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2019, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EU) 2018/1806 muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen osalta, EUVL L 103I, 12.4.2019, s. 1–4).

*    Nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)

4     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/850, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2023, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EU) 2018/1806 muuttamisesta (Kosovo (Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.)), EUVL L 110, 25.4.2023, s. 1–4.

(5)

5      Safe-and-seamless-travel-and-improved-traveller-experience-OECDReport-for-the-G20-TWG_merged.pdf

(6)

6     Asetuksen (EU) 2018/1806 8 artiklan 4 kohdassa edellytetään komission valvovan sitä, että ne kolmannet maat, joiden kansalaiset on unionin ja kyseisen kolmannen maan kesken käydyn viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena vapautettu viisumipakosta heidän matkustaessaan jäsenvaltioiden alueelle, noudattavat jatkuvasti 1 artiklaan perustuvia erityisiä vaatimuksia, joita on käytetty viisumivapauden asianmukaisuuden arvioimiseen. Tätä varten komissio on antanut vuodesta 2017 alkaen viisi viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaista kertomusta, jotka kattavat viisumivapauden saaneet Länsi-Balkanin kumppanimaat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia) ja itäisen kumppanuuden maat (Georgia, Moldova ja Ukraina). Lisäksi komissio valvoo säännöllisesti muiden kolmansien maiden kanssa sovittuja viisumivapausjärjestelmiä sen puitteissa, että se voi käynnistää keskeyttämismekanismin omasta aloitteestaan asetuksen (EU) 2018/1806 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(7)

7     Ks. myös komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt Euroopan unionissa, 23. tammikuuta 2019, COM(2019) 12 final.

(8)

8    Länsi-Balkanin reitillä tarkoitetaan laitonta saapumista EU:hun seuraavien maiden kautta: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

(9)

9     Kyse oli pääasiassa Serbian kautta saapuneista Tunisian, Kuuban ja Burundin kansalaisista, Serbian ja Albanian kautta saapuneista Intian kansalaisista sekä Albanian ja Montenegron kautta saapuneista kolmansien maiden kansalaisista, jotka asuvat Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, kuten todetaan Länsi-Balkania koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa ( https://home-affairs.ec.europa.eu/system/files/2022-12/Western%20Balkans_en.pdf )

(10)

10     Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Viides viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukainen kertomus, COM(2022) 715 final/2.

(11)

11      Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (9. helmikuuta 2023) – Päätelmät, https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-1-2023-INIT/fi/pdf  

(12)

12     Serbia ilmoitti 21. lokakuuta irtisanovansa Burundin ja Tunisian kanssa tekemänsä viisumivapaussopimukset, minkä seurauksena viisumipakko palautettiin 22. marraskuuta 2022. Tämän jälkeen Serbia irtisanoi Guinea-Bissaun kanssa tekemänsä viisumivapaussopimuksen 1. joulukuuta, ja viisumipakko palautettiin viisi päivää myöhemmin. Komissio antoi 6. joulukuuta 2022 viidennen viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisen kertomuksen, jossa Serbiaa pyydettiin jälleen mukauttamaan ensi tilassa viisumipolitiikkansa vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Serbia ilmoitti kolme päivää kertomuksen julkaisemisen jälkeen 9. joulukuuta irtisanovansa viisumivapaussopimuksen Intian kanssa 1. tammikuuta 2023 alkaen. Serbia irtisanoi 27. joulukuuta myös Bolivian ja Kuuban kanssa tekemänsä viisumivapaussopimukset. Ne päättyivät Bolivian osalta 10. helmikuuta 2023 ja Kuuban osalta 13. huhtikuuta 2023.

(13)

13     Ehdokasmaiden on varmistettava liittymisprosessin yhteydessä, että ne yhdenmukaistavat lainsäädäntönsä täysimääräisesti EU:n säännöstön kanssa, myös viisumipolitiikan osalta.

(14)

14     Hyväksymisaste sisältää EU:n sääntelemät suojelumuodot (pakolaisasema ja toissijainen suojelu). Siihen eivät sisälly kansalliset suojeluasemat (humanitaariset syyt). Se lasketaan jakamalla ensimmäisessä käsittelyssä tehtyjen myönteisten päätösten (pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun myöntäminen) määrä tehtyjen päätösten kokonaismäärällä.

(15)

     Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan sopimus ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinotosta – Julistukset, EUVL L 124, 17.5.2005, s. 22–40; Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta, EUVL L 52, 25.2.2011, s. 47–65.

(16)

     Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt Euroopan unionissa, 23. tammikuuta 2019, COM(2019) 12 final, s. 23.

(17)

      https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_6082  

(18)

     Neuvoston päätös (EU) 2022/366, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2022, lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä; neuvoston päätös (EU) 2022/2198, annettu 8 päivänä marraskuuta 2022, lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä kokonaan.

(19)

     Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta, EUVL L 173, 3.7.2015, s. 48–54.

(20)

     Ehdotus neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä, COM(2022) 6 final.

(21)

     Neuvoston päätös (EU) 2022/366, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2022, lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä.

(22)

     Ehdotus neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä, COM(2022) 531 final.

(23)

     Neuvoston päätös (EU) 2022/2198, annettu 8 päivänä marraskuuta 2022, lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä kokonaan.

(24)

     Asetuksen (EU) 2018/1806 8 artiklan 6 kohdan a alakohta.

(25)

     Ks. luettelo viisumivapaussopimuksista osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/visa-waiver-agreements.html#:~:text=The%20visa%20waiver%20agreements%20referred,during%20a%20180%2Dday%20period  

(26)

     Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 9.–10. maaliskuuta 2023,

      https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/jha/2023/03/09-10/  

(27)

     Kahden kuukauden aikana verrattuna edeltävän vuoden samaan ajanjaksoon tai viimeksi kuluneisiin kahteen kuukauteen ennen liitteessä II mainitun kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanoa.

(28)

     Nämä kynnysarvot vahvistetaan viisumiasetuksen johdanto-osan 23 ja 24 kappaleessa.

(29)

   Jäsenvaltio ilmoitti viisumivapaan kolmannen maan kansalaisiin liittyvästä maahantulon epäämisten, perusteettomien turvapaikkahakemusten ja rikosten lukumäärän kasvusta. Komission arvioinnissa todettiin, että mekanismin käynnistämisen edellytykset eivät täyttyneet tässä tilanteessa.

(30)

     Jos EU:lla on viisumivapaussopimus kyseessä olevan kolmannen maan kanssa, kyseisen sopimuksen soveltaminen olisi lisäksi keskeytettävä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(31)

     Yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklassa säädetyn mukaisesti.

(32)

     Tällaisissa tapauksissa säädös olisi toimitettava toimivaltaiselle viisumien vastavuoroisuutta ja viisumivapauden keskeyttämistä käsittelevälle komitealle lausuntoa varten viimeistään 14 päivää täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen.

(33)

     Kiireellisyysmenettelyssä olisi otettava huomioon tarvittaessa myös viisumivapaussopimusten keskeyttämismenettelyt.

(34)

     Komissio on antanut tämän vuonna 2017 säädetyn valvonta- ja raportointivelvollisuuden voimaantulon jälkeen viisi kertomusta: COM(2017) 815 final (ensimmäinen kertomus), COM(2018) 856 final (toinen kertomus), COM(2020) 325 final (kolmas kertomus), COM(2021) 602 final (neljäs kertomus) ja COM(2022) 715 final/2 (viiden kertomus).

(35)

     Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (9. helmikuuta 2023) – Päätelmät, https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-1-2023-INIT/fi/pdf