Tiivistelmä

Komissio antaa joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelyjen toiminnasta. Tässä kertomuksessa annetaan tietoja vuosina 2019–2021 toteutetuista tarkastustoimista.

Huolimatta ennennäkemättömistä haasteista, joita jäsenvaltiot ja komissio kohtasivat tänä aikana covid-19-pandemian vuoksi, komissio toteutti perinteisten omien varojen alalla merkittäviä toimia, joiden ansiosta EU:n talousarvioon ohjattiin 2,54 miljardia euroa lisävaroja.

Komissio keskitti toimintansa Kiinan kansantasavallasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja kaikkiin jäsenvaltioihin tuotujen petollisesti aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden torjumiseen. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan, ja unionin tuomioistuin ratkaisi asian lopulta komission hyväksi (asia C-213/19). Tämä merkittävä oikeustapaus tuo EU:n talousarvioon huomattavasti lisää perinteisiä omia varoja ja selkeyttää yleisesti perinteisten omien varojen keräämistä tulevaisuudessa. Jäsenvaltiot ovat lisäksi parantaneet huomattavasti valvontastrategioitaan tällä alalla. Perinteisten omien varojen mahdollisten menetysten huomioon ottamiseksi tältä osin 21 jäsenvaltiota oli 31. joulukuuta 2021 mennessä asettanut varauksin käyttöön 1,473 miljardin euron lisämäärät ennen unionin tuomioistuimen tuomiota.

Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1. tammikuuta 2021, ja Yhdistyneen kuningaskunnan perinteisten omien varojen jäljellä olevien määrien maksaminen on varmistettu erosopimuksen mukaisesti.

Komissio lisäsi kohdennettuja tapauskohtaisia toimiaan EU:n talousarvion suojaamiseksi esimerkiksi tekemällä asiakirjatarkastuksen, joka koski aurinkopaneelien ja -kennojen tuontia (alkuperämaaksi oli ilmoitettu Malesia tai Taiwan). Jäsenvaltiot olivat 31. joulukuuta 2021 mennessä asettaneet tähän liittyen käyttöön 647 miljoonaa euroa lisää perinteisiä omia varoja.

Lisäksi suunnitellut vuotuiset tarkastustoimet kohdistuivat A- ja B-kirjanpidon hallinnointiin, sitoviin tariffitietoihin, suuriin yrityksiin sekä polkumyynti- ja tasoitustulleihin.

Covid-19-pandemian vuoksi useat muutoin paikan päällä tehtävät tarkastukset oli tehtävä etänä jäsenvaltioiden erityistilanteesta riippuen. Tämä edellytti sekä komissiolta että jäsenvaltioilta paljon työtä, jotta pystyttiin säilyttämään tehokkuus ja tuloksellisuus. Tätä varten komissio mukautti yleistä tarkastusten suunnittelu- ja suorittamisstrategiaansa esimerkiksi lisäämällä asiakirjatarkastuksia ja tapauskohtaisia tarkastuksia sekä kohdentamalla joustavammin tarkastuksia nouseviin kehityssuuntauksiin ja riskeihin, jotka vaikuttavat perinteisiin omiin varoihin.

Kertomus sisältää myös seuraavia muita säännöllisiä toimia, jotka on suoritettu EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen alustaviin huomautuksiin liittyvät jatkotoimet; jäsenvaltioiden sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä; jäsenvaltioiden virheiden käsittely; petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvän tietokannan hallinta ja ehdokasmaiden avustaminen.

1. JOHDANTO

Vuosina 2019–2021 perinteisiä omia varoja 1 asetettiin käyttöön yli 60 miljardia euroa (netto). Määrä oli vuosittain keskimäärin noin 20 miljardia euroa.

Perinteisten omien varojen tarkastukset perustuvat 26 päivänä toukokuuta 2014 annettuun neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 608/2014 2 , joka on kumottu 30 päivänä huhtikuuta 2021 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2021/768 3 .

Komissio antaa joka kolmas vuosi 4 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelyjen toiminnasta.

Tässä kertomuksessa kuvataan ja analysoidaan perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelmän toimintaa ajanjaksolla 2019–2021 5 . Kertomuksessa selostetaan myös Euroopan komission tällä ajanjaksolla tekemiä perinteisten omien varojen tarkastuksia sekä seuraavia muita toimia, jotka on toteutettu EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi:

-komission jäsenvaltioissa tekemät tarkastukset ja asiakirjatarkastukset sekä niiden jatkotoimet;

-Euroopan tilintarkastustuomioistuimen alustaviin huomautuksiin liittyvät jatkotoimet;

-sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä;

-sellaisten jäsenvaltioiden virheiden käsittely, jotka johtivat perinteisten omien varojen menettämiseen;

-petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvän tietokannan (OWNRES) hallinta;

-ehdokasmaiden avustaminen;

-osallistuminen omien varojen käyttöön asettamista koskevan asetuksen 6 muuttamiseen.

Edellä mainituista toimista huolehtii pieni 15 henkilön työryhmä. Paikan päällä tehtävät tarkastukset ja maantieteellinen vastuu jäsenvaltioista jaetaan kuitenkin seitsemän johtavan tarkastajan kesken. Työryhmä varmistaa, että perinteiset omat varat kerätään oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti soveltamalla säännöksiä yhdenmukaisesti jäsenvaltioissa. Työryhmä tarjoaa myös neuvontaa tarkastuskäyntien yhteydessä ja mahdollisuuden keskustella tärkeistä asioista vähintään kahdesti vuodessa järjestettävissä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksissa.

2. PERINTEISEN OMIEN VAROJEN TARKASTUSTEN KEHYS JA MENETTELY

2.1. Perinteisten omien varojen sääntely- ja toimintakehys

Perinteisten omien varojen kerääminen on annettu EU:n lainsäädännössä jäsenvaltioiden tehtäväksi. Niiden on asetettava itsenäisesti kerätyt tullimaksut EU:n talousarvion käyttöön 7 ja pidätettävä kantokuluina kiinteä 25 prosentin osuus kaikista komission käyttöön asetettujen perinteisten omien varojen määristä 8 – todellisista kustannuksista riippumatta. Jäsenvaltioiden on tehtävä myös tullitarkastuksia ja annettava niistä selvityksiä komissiolle.

Komissiolla on kuitenkin edelleen merkittäviä tarkastusvaltuuksia tällä alalla. Paikan päällä ja etänä tehtävät tarkastukset ovat tärkeitä välineitä, jotta perinteisten omien varojen keruujärjestelmää voidaan valvoa useiden erityyppisten jäsenvaltioiden lainsäädännön ja asiakirjojen tarkastusten 9 avulla.

Komission on lisäksi toteutettava tarvittavat toimet niiden huomautusten perusteella, jotka tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomuksessaan, erityiskertomuksissaan tai alustavissa huomautuksissaan, sekä niiden huomautusten ja suositusten perusteella, jotka Euroopan parlamentti esittää talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Komissio varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat EU:n sääntöjä moitteettomasti, ja antaa tästä selvityksiä budjettivallan käyttäjälle.

Komission tarkastustoimilla on kolme päätavoitetta:

-Yhtäläisten kilpailuolosuhteiden säilyttäminen jäsenvaltioiden ja taloudellisten toimijoiden välillä siitä riippumatta, missä EU:n jäsenvaltiossa tavarat tulliselvitetään, jotta estetään kilpailun vääristyminen.

-Perinteisten omien varojen oikea-aikaisen vahvistamisen varmistaminen ja niiden keruun parantaminen. Komission on varmistauduttava siitä, että jäsenvaltiot täyttävät perinteisten omien varojen keruuta ja niiden käyttöön asettamista koskevat velvollisuutensa. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden perinteisten omien varojen keruun osalta toteuttamat toimet, myös tullivelasta ja tarvittavina pidetyistä pakkoperintämenettelyistä ajallaan ilmoittamisen.

-Tiedottaminen budjettivallan käyttäjälle ja siten myönteisen vastuuvapauden saaminen. Tarkastustulosten perusteella komissio pystyy arvioimaan, kuinka tehokkaasti ja moitteettomasti jäsenvaltiot hoitavat perinteisten omien varojen toteamisen, keruun ja käyttöön asettamisen. Se voi myös tarvittaessa pyytää toimenpiteisiin ryhtymistä puutteiden korjaamiseksi sekä antaa tietoja budjettivallan käyttäjälle.

Tämän lisäksi tarkastukset auttavat varmistamaan tulliliiton tehokkaan toiminnan, EU:n tuottajien suojelun ja EU:n sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen, jotta vältytään puutteilta, joita petostentekijät voivat hyödyntää tai joiden avulla ne voivat kiertää tullimaksuja.

Tarkastustulokset antavat tärkeää aineistoa budjettipääosaston tulopolitiikkaan nykyisten ja mahdollisten tulevien omien varojen sääntelykehyksen osalta. Nämä tulokset jaetaan myös muiden komission yksiköiden (verotuksen ja tulliliiton pääosasto sekä Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)) kanssa, jotta ne voivat helpommin puuttua havaittuihin puutteisiin toimintapolitiikan tasolla.

Uutta omista varoista tehtyä päätöstä 10 ja täytäntöönpanotoimenpiteistä annettua neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2021/768 on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen. Lisäksi jatkuva kaupan helpottaminen ja yksinkertaistaminen edellyttävät, että komission ja jäsenvaltioiden tekemiä perinteisiä omien varojen tarkastuksia mukautetaan säännöllisesti.

2.2. Perinteisten omien varojen paikan päällä ja etänä tehtävien tarkastusten tavoitteet ja menetelmät

Perinteisten omien varojen tarkastusten päätavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioissa käytössä olevat menetelmät täyttävät asiaa koskevat EU:n säännökset ja että EU:n taloudellisia etuja suojataan asianmukaisesti aina, kun tavaroita tulliselvitetään. Tarkastuksissa keskitytään vuosittain tiettyihin tulli- ja kirjanpitoaiheisiin. Tämä tukee jäsenvaltioissa käytössä olevien menettelyjen yhdenmukaistamista ja tehostamista, jotta EU:n taloudellisia etuja voidaan suojella yhdenmukaisella tavalla.

Komission paikan päällä tehtävät tarkastukset on suunniteltu osaksi vuotuista tarkastusohjelmaa, joka perustuu riskianalyysiin ja jossa nimetään yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tarkastettavat aiheet. Kaikki nämä tarkastukset tehdään vakiomenettelyillä, ja niissä käytetään räätälöityjä tarkastusvälineitä sen varmistamiseksi, että tarkastukset tehdään yhdenmukaisesti. Vuosina 2020 ja 2021 monet paikan päällä tehtäviksi suunnitelluista tarkastuksista olikin tehtävä covid-19-pandemian vuoksi etänä.

Sisäisten ehdotusten lisäksi tarkastusaiheita voivat ehdottaa myös jäsenvaltiot tai muut komission yksiköt (esimerkiksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto ja OLAF). Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa jatkuu tarkastusvälineitä kehitettäessä ja siten, että verotuksen ja tulliliiton pääosasto osallistuu aktiivisesti tarkastuskäynteihin. Lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosastoa, OLAFia ja oikeudellista yksikköä kuullaan ja ne toimittavat huomautuksia ennen tarkastuskertomusten esittämistä perinteisiä omia varoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Tällä lähestymistavalla varmistetaan yhdenmukaisuus komission yksiköiden välillä ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu.

Komissio on vuodesta 2020 alkaen tehnyt erityisiä riskejä havaittaessa tarvelähtöisesti tapauskohtaisia lisätarkastuksia ja asiakirjatarkastuksia. Nämä kohdennetut asiakirjatarkastukset tehdään pääosin etänä (esimerkiksi vuonna 2021 aloitettu aurinkopaneeleita koskeva asiakirjatarkastus).

3. KOMISSION VUOSINA 2019–2021 TEKEMÄT PERINTEISTEN OMIEN VAROJEN TARKASTUKSET

Komissio teki vuosina 2019–2021 neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 2 artiklan nojalla 56 tarkastusta, joissa tehtiin 168 havaintoa. Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus tarkastustoimista jäsenvaltioittain raportointikaudella.

Tehdyistä 168 havainnosta ainakin 118:lla (70,2 %) oli suoria taloudellisia vaikutuksia ja 43:lla (25,6 %) lainsäädännöllisiä vaikutuksia.

Tarkastuksissa arvioidaan kirjanpito ja tullimenettelyt.

Taulukko 1. Yleiskatsaus tarkastustoimista vuosina 2019–2021

Jäsenvaltio	A- ja B-kirjanpidon hallinnointi		Palauttamiset ja erilliset B-kirjanpitotapaukset	Sitovat tariffitiedot	Suuret yritykset	Tullausarvo	Aurinkopaneelit	Polkumyynti-/tasoitustullit
	2020	2021	2019–2021	2019	2019	2019–2021	2021	2021
AT		x	x			x	x
BE	x		x		X	x	x
BG	x		x			x	x
HR		x	x			x
CY		x	x			x
CZ	x		x			x	x
DK		x	x			x	x
EE		x	x			x	x
FI		x	x			x	x
FR	x		x	x		x	x	x
DE	x		x	x		x	Tarkastus v. 2018	x
EL	x		x			x	x	x
HU	x		x	x		x	x
IE		x	x			x	x
IT	x		x	x		x	x	x
LV		x	x			x	x
LT		x	x			x	x
LU		x	x			x	x
MT	x		x			x	x
NL	x		x		x	x	Tarkastus v. 2018	x
PL	x		x			x	x	x
PT	x		x	x		x	x
RO	x		x			x
SK	x		x			x
SI		x	x			x	x
ES	x		x			x	x	x
SE	x		x			x	x
UK	x		x	x		x	Tarkastus v. 2018
Yhteensä	28		28	6	2	28	21	7

3.1. Kirjanpito

Vuosina 2020–2021 kaikissa jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin tarkastuksia A- ja B-kirjanpidon 11 sekä niihin liittyvien katsausten luotettavuudesta. Johtopäätöksenä oli, että menettelyt näiden katsausten antamiseksi olivat EU:n lainsäädännön mukaisia ja että niillä varmistettiin EU:n taloudellisten etujen suojaaminen. Näiden tarkastusten perusteella ilmoitetut havainnot liittyivät muun muassa epäjohdonmukaisuuksiin näiden kahden kirjanpidon välillä, tullivelkojen myöhäiseen toteamiseen ja ilmoittamiseen, näiden kahden kirjanpidon virheellisiin kirjauksiin, katsausten ja niiden liitteiden virheelliseen täyttämiseen sekä myöhäisiin B-kirjanpidon poistoihin.

A- ja B-kirjanpidon hallinnointi tarkastettiin kaikissa jäsenvaltioissa toisena tarkastusaiheena varsinaisen tullimenettelyjä koskevan tarkastusaiheen lisäksi. Vuosina 2019–2021 tehdyt tarkastukset vahvistivat sen, että virheet olivat lähinnä kertaluonteisia ja järjestelmälliset virheet olivat poikkeuksellisia. Jäsenvaltiot ovat ottaneet vastatakseen todettujen havaintojen taloudellisista seurauksista.

Kokonaistilanne parani sen ansiosta, että komission tarkastuksissa kiinnitettiin näihin aiheisiin huomiota ja jäsenvaltioiden sähköiset kirjanpitojärjestelmät, joilla pienennetään manuaaliseen käsittelyyn liittyvien virheiden riskiä, ovat kehittyneet entisestään. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tehostettava edelleen ponnistelujaan A- ja B-kirjanpidon huolellisen hallinnoinnin varmistamiseksi ja tuotettava kaikki lainsäädännössä edellytetyt tiedot sen varmistamiseksi, että selvitykset ovat täydellisiä, selkeitä ja läpinäkyviä.

3.2. Tullimenettelyt vuosina 2019–2021

Tarkastuksia varten valitaan tullin tarkastusaiheet, joihin liittyy suurin unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva riski.

Tarkastuksissa keskityttiin näiden kolmen vuoden aikana seuraaviin asioihin:

-valvontastrategia tullausarvon alalla (2019, 2020, 2021);

-sitovat tariffitiedot (2019);

-suuria yrityksiä koskeva valvontastrategia (2019, 2021);

-polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia (2021).

Vuosina 2019, 2020 ja 2021 tullausarvoa koskeva valvontastrategia oli edelleen merkittävä jäsenvaltioiden talouteen ja EU:n talousarvioon kohdistuva riski, kuten on osoitettu perinteisten omien varojen aiemmissa tarkastuksissa ja OLAFin tutkimuksissa 12 . Kyseistä strategiaa arvioitiin perusteellisesti tai seurattiin 44 tarkastuksessa kaikissa jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden valvontastrategiat ovat parantuneet huomattavasti: on laadittu tullausarvoa koskevat asianmukaiset riskiprofiilit, epäselvissä tapauksissa otetaan vakuudet ennen tavaroiden luovutusta, minkä lisäksi on vahvistettu ennen luovutusta ja sen jälkeen tehtäviä tarkastuksia. Tämän seurauksena tekstiilien ja jalkineiden aliarvostetusta tuonnista Kiinan kansantasavallasta aiheutuvat kielteiset vaikutukset ovat vähentyneet merkittävästi koko EU:ssa.

Tuoreiden tuontitietojen analyysi vahvistaa tämän erittäin myönteisen suuntauksen.

Sen jälkeen kun OLAF toteutti maaliskuussa 2014 yhteisen tullioperaation Snake, joka kohdistui aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden tuontiin, tuontituotteiden määrä vähentyi jäsenvaltioissa mutta kasvoi edelleen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Suurin osa aliarvostetuista tuontituotteista tuotiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lokakuuhun 2017 mennessä. Tällöin Yhdistynyt kuningaskunta viimein alkoi toteuttaa pyydettyjä toimenpiteitä (operaatio Swift Arrow). Tämän jälkeen tuontituotteiden säännöllinen määrä pysyi vakaana, mutta aliarvostetut tuontituotteet käytännössä hävisivät Yhdistyneestä kuningaskunnasta (kaavio 1).

Tämä johti kuitenkin heijastusvaikutuksiin, koska mahdollisesti aliarvostetut tuontituotteet siirtyivät muihin jäsenvaltioihin vuonna 2018 (kaavio 2). Näin ollen vuosina 2018–2021 tehdyissä tarkastuksissa keskityttiin EU:n taloudellisten etujen suojaamisen lisäksi myös sellaisten jäsenvaltioille annettujen neuvojen ja ohjeiden painoarvon lisäämiseen, jotka auttavat jäsenvaltioita torjumaan aliarvostusta tehokkaasti ja välttämään mahdollisia tulevia heijastusvaikutuksia.

Kuten kaaviosta 2 käy ilmi, aliarvostusta koskevilla perinteisten omien varojen tarkastuksilla oli erittäin myönteinen vaikutus aliarvostettujen tuontituotteiden määrän vähentämiseen EU:ssa ja siten EU:n talousarvioon kohdistuvien perinteisten omien varojen menetysten tehokkaaseen vähentämiseen.

Kaavio 1. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan keskittynyt aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden tuonti

Kaavio 2. Mahdollisesti aliarvostettujen tuontituotteiden määrä (milj. kg)

Sitovat tariffitiedot (STT) tarkastettiin vuonna 2019 kuudessa jäsenvaltiossa. Tarkastuksilla pyrittiin varmistamaan, että STT-päätösten antamista ja käyttöä koskevia EU:n sääntöjä noudatetaan. Havaituista puutteista ei aiheutunut merkittäviä taloudellisia seurauksia EU:n talousarvioon. Puutteet liittyivät pääasiassa määrättyjen määräaikojen noudattamatta jättämiseen, virheellisen asemaa koskevan koodin käyttöön, mitätöityihin sitoviin tariffitietoihin liittyvien tullitarkastusten puuttumiseen, ennen tavaroiden luovutusta ja sen jälkeen tehtävien tarkastusten vähäisyyteen sitovien tariffitietojen osalta, yksikköjen välisen viestinnän riittämättömyyteen ja valvonnan laadun alueellisiin eroihin.

Suuria yrityksiä koskevaa valvontastrategiaa valvottiin vuosina 2019 ja 2021 kahdessa jäsenvaltiossa, ja tulokset joko olivat osittain tyydyttäviä tai eivät olleet tyydyttäviä. Vaikka tämäntyyppiset yritykset ovat tärkeitä jäsenvaltioiden talouksille ja niitä pidetään muita luotettavampina, tulliviranomaisten olisi tietyissä määrin valvottava tai seurattava myös niitä kaikissa jäsenvaltioissa. Puutteet liittyivät riskianalyysiin, hyvin vähäisiin tai olemattomiin tarkastuksiin ennen luovutusta ja sen jälkeen sekä sisäisen valvonnan puutteeseen kansallisessa tulliorganisaatiossa.

Polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia tarkastettiin vuonna 2021 kahdeksassa jäsenvaltiossa. Valvontajärjestelmiä pidetään osittain tyydyttävinä tai yleisesti ottaen tyydyttävinä. Suurimmat puutteet liittyivät riskiprofiilien täytäntöönpanon laiminlyöntiin tai myöhäiseen täytäntöönpanoon, epäjohdonmukaisiin tarkastuksiin, lopullisten polkumyyntitullien myöhäiseen vahvistamiseen ja käyttöön asettamiseen (mukaan lukien väliaikaisen muuttuminen lopulliseksi), polkumyynti-/tasoitustullien myöhäiseen vahvistamiseen tai vahvistamatta jättämiseen OLAFilta saatujen tietojen jälkeen sekä polkumyynti-/tasoitustullien väärän määrän soveltamiseen. Jäsenvaltiot toteuttavat parhaillaan tarkastuskertomuksissa pyydettyjä parannuksia valvontajärjestelmiinsä, ja tämä edistää entisestään EU:hun sijoittautuneiden yritysten suojelua.

3.3. Aliarvostettuja tuontituotteita koskeva täytäntöönpanostrategia

Komissio ilmoitti 21. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä kaikille jäsenvaltioille näkemyksestään, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tekstiilien ja jalkineiden osalta vahvistettujen ja EU:n talousarvion käyttöön asetettujen tullimaksujen määrät eivät ehkä olleet oikeita aliarvostuksen vuoksi. Tämän seurauksena komissio teki ei-kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan varauman liittyen perinteisten omien varojen arvioituihin menetyksiin vuonna 2018.

Kaikissa jäsenvaltioissa tehtyjen tullausarvoa koskevan valvontastrategian tarkastusten jälkeen komissio lähetti 7. toukokuuta 2021 kirjeet, joissa se ilmoitti kullekin jäsenvaltiolle alustavat arviot perinteisten omien varojen menetyksestä tältä osin.

Joulukuun 31. päivään 2021 mennessä, eli komission tiedotuskirjeen jälkeen mutta ennen tuomioistuimen asiassa C-213/19 antamaa tuomiota, 21 jäsenvaltiota on asettanut varauksin käyttöön lisämääriä perinteisiä omia varoja yhteensä yli 1,473 miljardia euroa.

Tilastollinen menetelmä, jota komissio halusi käyttää perinteisten omien varojen menetysten arvioimiseksi, riippui Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan käynnistetyn rikkomusmenettelyn lopputuloksesta. Tuomio asiassa annettiin 8. maaliskuuta 2022 (C-213/19, komissio vastaan Yhdistynyt kuningaskunta). Unionin tuomioistuin hyväksyi komission tilastollisen menetelmän.

Komissio on jatkanut ja jatkaa vuosina 2022 ja 2023 perinteisten omien varojen menetysten arviointia unionin tuomioistuimen asiassa C‑213/19 antaman tuomion mukaisesti.

3.4. Aurinkopaneelit

Komission yksiköt tekivät vuosina 2018 ja 2019 perinteisten omien varojen tarkastuksia kymmenessä jäsenvaltiossa arvioidakseen niiden valvontastrategioita sellaisten aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien tuonnin osalta, joiden alkuperämaaksi oli ilmoitettu Kiinan kansantasavalta, Malesia tai Taiwan ja joihin sovelletaan kaupan suojatoimenpiteitä (polkumyynti- ja tasoitustullit).

Koska kolmessa tällaisessa kohdennetussa tarkastuksessa havaittiin toistuva puute, joka liittyi 11 päivänä helmikuuta 2016 annetuissa komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2016/184 ja 2016/185 13 käytetyn jostakin maasta lähettämistä koskevan termin consigned from virheelliseen tulkintaan, budjettipääosasto laajensi tarkastuksensa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotka olivat tuoneet samoja tavaroita 30. toukokuuta 2015 ja 3. syyskuuta 2018 välisenä aikana 14 . Tässä yhteydessä budjettipääosasto ilmoitti 1. kesäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä 21 jäsenvaltiolle 15 mahdollisista perinteisten omien varojen menetyksistä, jotka johtuvat edellä mainitusta virheellisestä tulkinnasta sellaisten aurinkopaneelien ja -kennojen tuonnissa, joiden alkuperämaaksi on ilmoitettu Malesia tai Taiwan. Joulukuun 31. päivään 2021 mennessä yhdeksän jäsenvaltiota asetti käyttöön yli 647 miljoonaa euroa.

Tämän puutteen seuranta on käynnissä.

Komissio selvensi näiden tarkastustoimien, jäsenvaltioiden kanssa käydyn yhteydenpidon ja lukuisten esitysten avulla edelleen asiaankuuluvassa EU:n lainsäädännössä käytetyn jostakin maasta lähettämistä koskevan termin consigned from merkitystä unionin tuomioistuimen tulkinnan mukaisesti. Tämä edisti tasapuolisia toimintaedellytyksiä jäsenvaltioiden välillä ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten suojelua edelleen tällaiselta tuonnilta.

4. KOMISSION TOIMITTAMIEN TARKASTUSTEN PERUSTEELLA TOTEUTETUT JATKOTOIMET

4.1. Sääntelynäkökohdat

Silloin kun tarkastuksissa havaitaan, että kansallisissa säädöksissä tai hallinnollisissa määräyksissä on puutteita tai aukkoja, jäsenvaltioita pyydetään ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan saattaa kyseiset säädökset ja määräykset EU:n vaatimusten mukaisiksi ja yhdenmukaistaa perinteisten omien varojen vahvistaminen ja keruu kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Tämä sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävä saavutus komission tarkastuksissa. Tulokset ovat lisäksi sellaisten ongelmien keskeinen indikaattori, joita jäsenvaltioilla on tullisäädösten ja omia varoja koskevien säädösten soveltamisessa, ja tulokset kertovat komission jatkuvista pyrkimyksistä parantaa sääntelykehystä.

4.2. Riita-asiat

Säännösten ja menettelyjen tulkinta ei ole joissakin jäsenvaltioissa aina komission vaatimusten mukaista. Jos riita-asiaa ei voida ratkaista, komissio käynnistää rikkomusmenettelyn 16 .

Vuosina 2019–2021 oli kymmenen rikkomusmenettelyä, jotka joko käynnistettiin tai päätettiin tai joita jatkettiin (ks. lisätietoja liitteestä). Niistä näkyvin oli Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan käynnistetty menettely (C-213/19), joka liittyi tekstiilien ja jalkineiden aliarvostamiseen. Sen vuoksi menetettiin valtavasti omia varoja, joita Yhdistynyt kuningaskunta ei suostunut asettamaan komission käyttöön.

4.3. Maksut

Komissiolle maksettiin vuosina 2019–2021 yhteensä yli 2,54 miljardin euron 17 lisäsaamiset, jotka perustuivat pääasiassa tekstiilien ja jalkineiden aliarvostamista sekä aurinkopaneeleja koskevaan täytäntöönpanostrategiaan. Saamiset perustuivat lisäksi muihin tarkastuskertomuksissa esitettyihin huomautuksiin, muihin tarkastustoimiin sekä jatkotoimiin, joita toteutettiin tilintarkastustuomioistuimen havaintojen ja perinteisiin omiin varoihin liittyviä rikkomusmenettelyjä koskevien unionin tuomioistuimen päätösten pohjalta.

Jäsenvaltioiden maksamien viivästyskorkojen kokonaismäärä tänä ajanjaksona oli 137 miljoonaa euroa.

5. TOIMET PERINTEISTEN OMIEN VAROJEN PERINNÄN TEHOSTAMISEKSI

Komissiolla on jäsenvaltioissa tekemiensä tarkastusten lisäksi käytössään myös muita keinoja, joilla se voi valvoa perinteisten omien varojen perintää.

5.1. Sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet perinteisten omien varojen asettamiseksi komission käyttöön. Poikkeuksena tästä ovat tapaukset, joissa perintä osoittautuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 13 artiklan 2 kohdan nojalla mahdottomaksi

-ylivoimaisen esteen vuoksi;

-jäsenvaltiosta riippumattoman muun syyn vuoksi; tai

-sen vuoksi, että tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jottei aiheutuisi vahinkoa unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavalle rikostutkinnalle.

EU:n säännösten mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yli 100 000 euron suuruiset perinteisten omien varojen määrät, joita ei saada perittyä (tileistä poistettuja saamisia koskevat ilmoitukset) sellaisten syiden vuoksi, joista jäsenvaltiot eivät katso olevansa vastuussa. Komissio esittää sen jälkeen kommentteja kustakin ilmoituksesta. Komissio tutkii tileistä poistettuja saamisia koskevat ilmoitukset selvittääkseen, miten huolellisesti jäsenvaltiot ovat pyrkineet vahvistamaan perinteisiä omia varoja olevat tullimaksut ja perimään ne taloudellisilta toimijoilta.

Ilmoittamiskynnystä pienempien määrien osalta komissio arvioi rutiiniluonteisesti näitä tapauksia koskevia otoksia paikan päällä tehtävien tarkastusten yhteydessä, koska erillistä ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Auttaakseen jäsenvaltioita arvioimaan niiden mahdollista taloudellista vastuuta perinteisten omien varojen määristä, joita ei saada perittyä, komissio laati valmisteluasiakirjan – yhteenvedon – jossa esitetään perusteet, joita on käytetty tileistä poistettuja saamisia koskevien ilmoitusten arvioinnissa. Valmisteluasiakirja toimitettiin ensimmäisen kerran kaikille jäsenvaltioille 6. joulukuuta 2012 pidetyssä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Sen viimeisin, 8. maaliskuuta 2018 tarkistettu versio, jossa otetaan huomioon EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset ja perinteisiä omia varoja koskeva oikeuskäytäntö, toimitettiin kaikille jäsenvaltioille niiden virallisella kielellä 1. kesäkuuta 2018.

Jäsenvaltioiden on laadittava jokaisesta asiaankuuluvasta tapauksesta jäsennelty ilmoitus ja toimitettava se komissiolle käyttäen monikielistä WOMIS-tietokantaa (Write-Off Management and Information System). WOMIS-tietokantaa päivitetään säännöllisesti, ja sen avulla jäsenvaltioiden ilmoituksia voidaan hallinnoida tehokkaasti ja turvallisesti.

Toimivaltaiset komission yksiköt (budjettipääosasto, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, OLAF ja oikeudellinen yksikkö) arvioivat ilmoituksen ja esittävät kommentteja jäsenvaltiolle. Näissä kommenteissa käsitellään perusteita, jotka jäsenvaltio voi esittää sen syyksi, ettei se ole asettanut komission saataville perinteisiä omia varoja, jotka liittyvät tullimaksuihin, joita ei ole voitu periä.

Vuosina 2019–2021 komissiolle toimitettiin 106 tileistä poistettuja saamisia koskevaa ilmoitusta, joiden kokonaissumma oli 87,4 miljoonaa euroa. Komissio katsoi samana aikana 18 , että perinteisten omien varojen menettämistä ei voitu pitää jäsenvaltioiden syynä 76 ilmoituksessa, joiden kokonaissumma oli 40,7 miljoonaa euroa. Komission mukaan 181 tapauksessa – joiden kokonaissumma oli 101,1 miljoonaa euroa – summia ei saatu perittyä syistä, jotka johtuivat ainakin osittain kyseessä olevista jäsenvaltioista. Yhdeksässä tapauksessa komissiolle annetut ilmoitukset olivat virheellisiä tai ennenaikaisia (1,3 miljoonaa euroa).

Ilmoituksen osat on arvioitava perusteellisesti, jotta voidaan arvioida, voidaanko perinteisten omien varojen menettämisen katsoa johtuvan jäsenvaltioon liittyvistä syistä. Syyskuun 15. päivänä 2022 tarkastettavana oli edelleen jopa 154 tileistä poistettuja saamisia koskevaa ilmoitusta (163,7 miljoonaa euroa), jotka liittyvät vuosiin 2009–2021. Osassa tapauksista asianosaiselta jäsenvaltiolta odotetaan vielä pyydettyjä lisätietoja.

5.2. Sellaisten perinteisten omien varojen vahvistamiseen liittyvien virheiden käsittely, jotka johtavat kyseisten varojen menettämiseen

Vuosina 2019–2021 komissio toteutti jatkotoimia, jotka liittyivät havaittuihin jäsenvaltioiden tekemiin, EU:n taloudellisia etuja vahingoittaviin hallinnollisiin virheisiin (mm. paikan päällä ja etänä tehtyjen tarkastusten yhteydessä havaitut tapaukset, hallinnollisista virheistä johtuvat tullien palautusta tai peruutusta koskevat kansalliset päätökset, se, että jäsenvaltiot asettavat maksut vapaaehtoisesti komission käyttöön sellaisten hallinnollisten virheiden vuoksi, joista aiheutuneet perinteisten omien varojen menetykset jäsenvaltiot ottivat taloudellisesti vastattavikseen, ja alle 100 000 euron suuruiset hylätyt tileistä poistetut saamiset, joita ei saada perittyä). Näiden toimien seurauksena jäsenvaltiot asettivat vuosina 2019–2021 komission käyttöön 423 miljoonaa euroa niiden määrien lisäksi, jotka kerättiin aliarvostettuja tuotteita (3.3 kohta) ja aurinkopaneeleja (3.4 kohta) koskevaa täytäntöönpanostrategiaa varten.

5.3. OWNRES-tietokanta

Neuvoston asetusten (EU, Euratom) N:o 608/2014 19 ja 2021/768 5 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle kuvaus havaituista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotka koskevat perinteisiin omiin varoihin liittyviä yli 10 000 euron saamisia. Nämä tiedot toimitetaan komission hallinnoiman ja ylläpitämän OWNRES-tietokannan kautta.

Komissio saa OWNRES-tietokannasta käyttöönsä aineistoa, jota se tarvitsee seuratakseen perintää ja valmistellakseen paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja asiakirjatarkastuksia. Myös OLAF käyttää tietokantaa erilaisissa analyyseissä ja OLAFin tutkimusten perusteella annettuja taloudellisia suosituksia koskevien jatkotoimien seurannassa. Ilmoitetut tiedot arvioidaan yksityiskohtaisesti komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamissa vuosikertomuksissa Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta sekä tulliliiton toimintakertomuksessa.

Petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista koskevaa lomaketta muutettiin vuonna 2018 komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU, Euratom) 2018/195 20 . OWNRES-tietokanta päivitettiin vastaamaan näitä muutoksia.

Vuoden 2021 lopussa OWNRES-tietokanta sisälsi 121 199 21 petoksiin tai sääntöjenvastaisuuksiin liittyvää tapausta (sekä ”avoimet” että ”suljetut” tapaukset), kun vuoden 2019 alussa tapauksia oli 106 361. Tapauksia on noin 13,95 prosenttia enemmän eli 14 838 uutta ilmoitettua tapausta kolmivuotiskaudella 2019–2021.

Vuosina 2019–2021 pidettyjen puolivuosittaisten omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokousten yhteydessä komissio esitteli heinäkuussa 2019 joitakin päivitettyjä salakuljetusta koskevia ilmoittamissääntöjä, joilla varmistetaan entistä sujuvampi ilmoittaminen. Marraskuussa 2020 jäsenvaltioita pyydettiin tarkastamaan ja päivittämään varoittavia merkkejä koskevan harjoituksen yhteydessä valittuja tapauksia (lähinnä päivittämättömiä tai virheellisesti ilmoitettuja OWNRES-tapauksia). Harjoituksen tulokset esiteltiin heinäkuussa 2021 pidetyssä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Lisäksi kesäkuussa 2020 pidetyssä kokouksessa esiteltiin huhtikuussa 2020 julkaistu päivitetty versio OWNRES-käyttöoppaasta.

5.4. Ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin kohdistuva seuranta

Komissio antaa ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille teknistä apua, jotta ne voivat kehittää hallinnollisia valmiuksia ja ottaa käyttöön tarvittavat järjestelmät perinteisiä omia varoja koskevan EU:n säännöstön täytäntöönpanemiseksi liittyessään unioniin. Komissio arvioi myös ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden valmiutta tämän osalta.

Tekninen työ ja apu paikan päällä keskeytettiin tällä alalla covid-19-pandemian ja komission toukokuussa 2018 ehdottamaan omia varoja koskevaan pakettiin liittyvien neuvottelujen epävarmojen tulosten vuoksi. Tämän seurauksena annettiin neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, jota sovellettiin taannehtivasti 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Komissio ehdotti joulukuussa 2021 toista omia varoja koskevaa pakettia 22 , jolla perustetaan kolme uutta omien varojen lähdettä, joiden pitäisi tuottaa EU:n talousarvioon tuloja, jotka vastaavat NextGenerationEU-elpymisvälineen rahoitustarpeita. Ottaen huomioon omien varojen järjestelmän jatkuvan kehityksen komissio päätti olla tarjoamatta ehdokasmaille koulutusta omien varojen järjestelmästä, jota muutettaisiin huomattavasti kyseisen paketin hyväksymisen jälkeen. Jotkin maat hyötyivät kuitenkin jäsenvaltioiden asiantuntemuksesta omien varojen alalla sellaisten twinning-harjoitusten tai muiden EU:n rahoittamien hankkeiden kautta, joilla tuetaan EU:n omien varojen hallinnointijärjestelmän perustamista.

Pohjois-Makedonian ja Albanian osalta käytiin syyskuussa 2019 alustava tekninen keskustelu asiaankuuluvasta EU:n omia varoja koskevasta säännöstöstä.

Bosnia ja Hertsegovina, joka on ollut ehdokasmaa joulukuusta 2022 lähtien, vastasi EU:n säännöstöä koskevaan kyselyyn. Budjettipääosasto antoi huhtikuussa 2019 panoksensa komission lausuntoon EU:n jäsenyydestä.

5.5. Käyttöön asettamista koskevan asetuksen muuttaminen

Neuvoston asetus N:o 609/2014 (käyttöön asettamista koskeva asetus) on omien varojen kehyksen perusta, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot maksavat erääntyvät määrät EU:n talousarvioon ajallaan.

Tämän kehyksen parantamiseksi edelleen komissio ehdotti vuonna 2021 kattavaa muutosta tähän asetukseen. Tässä ehdotuksessa käsiteltiin menettelyihin liittyviä jäsenvaltioiden huolenaiheita ja samalla turvattiin EU:n taloudellisten etujen suojaaminen ja varmistettiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen tulokehys.

Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen laajojen keskustelujen jälkeen maaliskuussa 2022 tuli voimaan neuvoston asetus 2022/615, jolla muutettiin käyttöön asettamista koskevaa asetusta.

6. PÄÄTELMÄT

Covid-19-pandemiaan liittyvistä haasteista huolimatta vuosina 2019–2021 saadut tulokset osoittavat, että perinteisiä omia varoja koskevat komission tarkastukset ja todettujen puutteiden järjestelmällinen seuranta ovat edelleen välttämättömiä ja tehokkaita keinoja perinteisten omien varojen perinnän tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että EU:n taloudellisia etuja suojataan asianmukaisesti. Tämän vahvistaa myös myönteinen kehitys vastuuvapausmenettelyn suhteen, koska komissiolle ei ole annettu uusia suosituksia perinteisiin omiin varoihin liittyvien kysymysten osalta.

Tarkastukset ovat edelleen keskeinen väline, jolla yhdenmukaistetaan ja tehostetaan EU:n sääntöjen noudattamista. Niiden taloudellinen vaikutus on merkittävä. Tästä osoituksena on EU:n talousarvion käyttöön asetetun lisämäärän nettoarvo, joka oli vuosina 2019–2021 noin 2,54 miljardia euroa. Tämä luo jäsenvaltioille merkittäviä kannustimia perinteisten omien varojen asettamiseksi EU:n talousarvion käyttöön ajallaan ja täysimääräisesti. Tämän lisäksi tarkastukset auttavat varmistamaan, että tulli- ja kirjanpitosääntöjä sovelletaan oikein, minkä ansiosta ne suojaavat EU:n taloudellisia etuja ja ovat tehokas keino torjua ja ehkäistä haitallisia vääristymiä sisämarkkinoilla.

Tulevaisuudessa uusia haasteita tuo kansainvälisen kaupan ja erityisesti sähköisen kaupankäynnin kehitys. Niitä varten tarvitaan uusia riittäviä työkaluja ja entistäkin tiiviimpää yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan esimerkiksi koordinoida riskiperusteisia tullitarkastuksia ja varmistaa tullimaksujen tehokas kerääminen.

Tätä varten komissio on viime vuosina sujuvoittanut toimiaan vastatakseen tehokkaammin tuleviin haasteisiin, ja jatkaa tätä työtä edelleen parantaakseen tulliliiton toimintaa.

(1)

Tullimaksut, jotka kannetaan EU:n ulkopuolelta EU:hun tuotavista tavaroista, sekä sokerimaksut.

(2)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä, EUVL L 168, 7.6.2014, s. 29.

(3)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2021/768, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 kumoamisesta, EUVL L 165, 11.5.2021, s. 1.

(4)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(5)

Kertomuksessa käsitellään EU:n toimielinten (komission ja tilintarkastustuomioistuimen) tarkastustoimintaa. Siinä ei tarkastella jäsenvaltioiden tekemiä tarkastuksia, joiden yksityiskohtaiset tulokset esitellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan mukaisesti laaditussa vuosikertomuksessa.

(6)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (uudelleenlaadittu), EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39. Tätä asetusta kutsutaan omien varojen käyttöön asettamista koskevaksi asetukseksi.

(7)

Ilmaisulla ’asettaa käyttöön’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon suorittamia maksuja.

(8)

Tämä prosenttiosuus on vaihdellut vuosien saatossa: se oli 10 prosenttia ennen 28. helmikuuta 2001 käyttöön asetettujen varojen määrästä, 25 prosenttia 1. maaliskuuta 2001 ja 28. helmikuuta 2014 välisenä aikana käyttöön asetettujen varojen määrästä ja 20 prosenttia 1. maaliskuuta 2014 ja 28. helmikuuta 2021 välisenä aikana käyttöön asetettujen varojen määrästä. Maaliskuun 1. päivän 2021 jälkeen käyttöön asetettuihin varoihin sovellettava prosenttiosuus on 25 prosenttia.

(9)

Lainsäädännön tarkastaminen: tarkastukset, jotka koskevat jäsenvaltioissa annettuja perinteisten omien varojen keruuta koskevia säännöksiä. Asiakirjojen tarkastaminen: jäsenvaltioiden toimittamien kirjanpitoa koskevien selvitysten ja erityyppisten kirjanpitoasiakirjojen ja ‑tiedostojen analysointi; koskee myös jäsenvaltioiden ilmoituksia saamisista, joita ei saada perittyä. Paikan päällä ja etänä tehtävät tarkastukset, asiakirjatarkastukset: kansallisten järjestelmien ja niiden perustana olevien asiakirjojen tarkastaminen EU:n lainsäädännön noudattamisen osalta sekä kirjanpidon että tullimenettelyjen näkökulmasta. Komissio tekee nämä tarkastukset yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(10)

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(11)

Jäsenvaltiot merkitsevät perinteiset omat varat toiseen seuraavista kirjanpidoista:

– tavanomainen kirjanpito (A) perityille määrille tai vakuuksilla katetuille määrille (kyseiset määrät maksetaan EU:n talousarvioon);

– erilliskirjanpito (B) perimättä oleville määrille tai sellaisille vakuuksilla katetuille määrille, jotka on riitautettu. Perinteiset omat varat, jotka liittyvät tullimaksuihin, joita ei saada perittyä, on poistettava erilliskirjanpidosta tietyn ajanjakson jälkeen. Tällaiset perinteiset omat varat on samanaikaisesti asetettava komission käyttöön (maksettava komissiolle) lukuun ottamatta tapauksia, joissa niitä ei ole voitu periä ylivoimaisen esteen tai muun jäsenvaltiosta riippumattoman syyn vuoksi tai siksi, että tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jottei aiheutuisi vahinkoa unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavalle rikostutkinnalle.

(12)

Ks. Euroopan petostentorjuntaviraston 18. vuosikertomus vuodelta 2017 ja 19. vuosikertomus vuodelta 2018.

(13)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/184, annettu 11 päivänä helmikuuta 2016, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuonnissa neuvoston asetuksella (EU) N:o 1239/2013 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin laajentamisesta koskemaan Malesiasta ja Taiwanista lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia tai Taiwan, EUVL L 37, 12.2.2016, s. 56, ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/185, annettu 11 päivänä helmikuuta 2016, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuonnissa neuvoston asetuksella (EU) N:o 1238/2013 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Malesiasta ja Taiwanista lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia tai Taiwan, s. 76.

(14)

Kaupan suojatoimenpiteiden voimassaolo.

(15)

Mukaan lukien seitsemän jäsenvaltiota, joille on aiemmin tehty erityinen tarkastus. Neljä jäsenvaltiota ei ollut ilmoittanut aurinkosähkömoduulien ja -kennojen tuonnista tarkastelujaksolla.

(16)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artikla.

(17)

Tämä luku sisältää tämän kertomuksen 3.3, 3.4 ja 5.2 kohdassa mainitut määrät.

(18)

Seuraavat luvut sisältävät myös lopulta arvioidut ilmoitukset, jotka oli toimitettu alustavasti jo ennen vuotta 2016.

(19)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014 kumottiin 31. joulukuuta 2020 neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2021/768.

(20)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2018/195, annettu 8 päivänä helmikuuta 2018, lomakkeista, joilla ilmoitetaan perinteisten omien varojen saamisiin vaikuttavista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista sekä perinteisiä omia varoja koskevista tarkastuksista neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 mukaisesti, EUVL L 36, 9.2.2018, s. 33.

(21)

Luku sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamat tapaukset. Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020 eikä ole enää EU:n jäsen. Yhdistyneen kuningaskunnan on kuitenkin ilmoitettava petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä tapauksista Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n erosopimuksen 136 artiklan 2 kohdan c ja f alakohdan mukaisesti. Tämä ilmoitusvelvollisuus on voimassa 20. helmikuuta 2026 asti erosopimuksen 50 artiklan ja 136 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti.

(22)

. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n talousarvion uudet omat varat, COM(2021) 566 final, 22.12.2021.