EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.3.2023

COM(2023) 140 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tilapäistä suojelua Venäjän Ukrainassa käymää sotaa paenneille: tilanteen kehitys vuoden aikana

1.Johdanto

Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö reagoivat tilanteeseen ennennäkemättömällä ja yhtenäisellä tavalla. Keskeinen osatekijä oli jäsenvaltioiden komission ehdotuksesta tekemä yksimielinen päätös aktivoida tilapäistä suojelua koskeva direktiivi 1 . Vain viikko sodan alkamisen jälkeen, 4. maaliskuuta 2022, miljoonat Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä paenneet henkilöt saivat EU:ssa välittömän oikeuden osallistua työmarkkinoille sekä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja saada terveydenhuoltoa ja majoitus. Direktiivin aktivointia täydennettiin 28. maaliskuuta 2022 10-kohtaisella suunnitelmalla 2 , joka koskee Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä pakenevien ihmisten vastaanoton koordinoinnin parantamista EU:ssa. Tilapäisen suojelun kestoa on jo jatkettu maaliskuuhun 2024 saakka.

Nyt vuoden kuluttua voidaan todeta, että tilapäistä suojelua koskevan direktiivin käyttö on ennennäkemättömän haastavassa tilanteessa ollut osoitus unionin yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta Ukrainan kansaa kohtaan. Direktiivi, joka aktivoitiin ensimmäistä kertaa, antoi unionille mahdollisuuden tarjota välitöntä suojelua ja vähentää muodollisuudet minimiin. Unioni täydensi tätä suojelua kattavilla ja yhdenmukaistetuilla oikeuksilla, joita ovat muun muassa oleskeluoikeus, asianmukainen majoitus sekä pääsy yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työmarkkinoille. Direktiivi loi rakenteen sille huomattavan avoimelle vastaanotolle, jonka niin monet eurooppalaiset, heidän perheensä ja yhteisönsä tarjosivat ukrainalaisille. Tällä hetkellä tilapäistä suojelua EU:ssa saa noin neljä miljoonaa ihmistä. Heistä 47 prosenttia on naisia ja yli kolmannes lapsia, joiden suojelu on edelleen ensisijainen painopiste. Direktiivin täytäntöönpanoon on liittynyt haasteita, mutta EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden jatkuvien ponnistelujen ansiosta sen avulla saadaan edelleen aikaan myönteisiä tuloksia. 

Tässä tiedonannossa tarkastellaan direktiivin täytäntöönpanoa kuluneen vuoden aikana käyttäen perustana 23. maaliskuuta 2022 annettua tiedonantoa Ukrainan sotaa pakenevien vastaanottaminen: Eurooppa valmistautuu vastaamaan tarpeisiin 3 . Tässä tiedonannossa kuvataan, miten EU pystyi mahdollistamaan koko yhteiskunnan kattavan aidon reagoinnin laajimpaan Euroopan maaperällä tapahtuneeseen väestön siirtymiseen sitten toisen maailmansodan ja koordinoimaan sitä. Lisäksi määritetään painopistealat, joilla tarvitaan jatkuvia toimia direktiivissä säädettyjen oikeuksien takaamiseksi.

Lisäksi tässä tiedonannossa esitetään pohdintoja tulevasta, jotta voitaisiin hyödyntää joitakin keskeisiä kokemuksia sekä parantaa EU:n selviytymiskykyä ja kykyä mukautua tuleviin haasteisiin.

2.Tilannekatsaus

Helmikuussa 2023 tilanne oli se, että maahantuloja Ukrainasta ja Moldovasta EU:hun oli kirjattu yli 16 miljoonaa. Näistä 14 miljoonassa oli kyse Ukrainan kansalaisista. Rajanylityksiä EU:sta Ukrainaan ja Moldovaan oli yli 11 miljoonaa. 4  

Venäjän hyökkäyksen ensimmäisen kuukauden aikana maahantulijoiden määrä oli huomattavan suuri: EU:hun saapui Ukrainasta ja Moldovasta viikoittain keskimäärin 800 000 tulijaa. Vilkkaimmillaan päivittäisiä maahantuloja oli yli 200 000, millä oli merkittäviä vaikutuksia Ukrainan rajanaapureina oleviin jäsenvaltioihin. Huhtikuusta 2022 lähtien tilanne vakiintui noin 240 000 maahantuloon viikossa, ja EU:n ja Ukrainan välisten rajanylitysten määrä palasi hyökkäystä ja pandemiaa edeltäneelle tasolle.

EU:ssa on rekisteröity tilapäisen suojelun perusteella yhteensä noin 4 miljoonaa ihmistä, joista yli 3 miljoonaa rekisteröitiin vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kesäkuusta 2022 lähtien tilapäisen suojelun perusteella rekisteröitymisten viikoittainen määrä on vähentynyt tasaisesti, joskin määrässä on jonkin verran vaihtelua. Moldovan tasavallan alueella oli 26. helmikuuta yhteensä 90 187 vieraan valtion kansalaista, joista 84 038 oli Ukrainan kansalaisia ja 44 751 alaikäisiä.

Vuoden 2022 lopussa lähes puolet tuolloin tilapäistä suojelua saaneista henkilöistä (3,8 miljoonaa) 5 oli Saksassa ja Puolassa. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat Tšekissä, Italiassa ja Espanjassa. Asukasta kohden laskettuna eniten tilapäistä suojelua saavia henkilöitä oli Virossa, Puolassa ja Tšekissä. Useimmat suojelun saajat ovat Ukrainan kansalaisia. Vuoden 2022 lopussa tilapäistä suojelua sai noin 70 000 muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaista.

EU:hun tulevat Venäjän hyökkäyssotaa pakenevat ovat pääasiassa aikuisia naisia (47 %) ja lapsia (34 %). Noin 69 prosenttia siirtymään joutuneista lapsista oli alle 13-vuotiaita ja 0,5 prosenttia oli rekisteröity yksin maahan tulleiksi alaikäisiksi.

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin aktivoinnilla varmistettiin, että suojeluhakemukset eivät tuki jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä. Ukrainan kansalaiset olivat vuonna 2022 kansainvälisen suojelun hakijoiden yhdeksänneksi suurin ryhmä (28 160 henkilöä).

EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa tekemän yhteistyön perusteella saatujen tietojen mukaan tähän mennessä yli 400 000 Ukrainasta siirtymään joutunutta on matkustanut Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja hyödyntänyt niiden suojelujärjestelmiä. Nämä maat ovat hyväksyneet lisäksi 900 000 viisumia ja tilapäistä oleskelua koskevaa hakemusta.

3.Kriisiin reagointi: EU:n vahvat koordinoidut toimet

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin aktivointi ja täytäntöönpano edellytti ennennäkemätöntä koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden hallintojen, komission yksiköiden, Euroopan unionin virastojen, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja kansainvälisten järjestöjen välillä.

Komissio perusti välittömästi direktiivin aktivoinnin jälkeen Ukrainaa koskevan solidaarisuusfoorumin 6 , joka on ollut ratkaisevassa asemassa varmistettaessa toimien koordinointia. Se tarjoaa puitteet säännölliselle tietojenvaihdolle ja varmistaa yhdenmukaisuuden EU:n tason foorumien kesken. Sen piirissä on käsitelty monenlaisia kysymyksiä, kuten rajaturvallisuutta, alaikäisten suojelua, koulutukseen ja työhön pääsyä, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta sekä Ukrainaan palaamista ja jäsenvaltiosta toiseen liikkumista.

Lisäksi solidaarisuusfoorumi on keskittynyt yleisen valmiuden lisäämiseen EU:n tasolla kehittämällä toimenpiteitä sen varalle, että Ukrainasta saapuvien henkilöiden määrä kasvaa, sekä turvallisuusnäkökohtiin ja ihmiskaupan ehkäisemiseen. Foorumi on pitänyt säännöllisesti yhteyttä paikallis- ja alueviranomaisiin sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöihin.

Solidaarisuusfoorumin alaryhmillä, jotka käsittelevät esimerkiksi kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden siirtoja Moldovasta ja tilapäisen suojelun rekisteröintifoorumia, on ollut ratkaiseva rooli yhteistyön vahvistamisessa ja jatkuvasti ilmenneisiin uusiin haasteisiin vastaamisessa.

Solidaarisuusfoorumi on osoittanut lisäarvonsa myös Venäjän hyökkäyssodan johdosta toteutettavien EU:n toimien yleisessä koordinoinnissa, sillä se on tarjonnut joustavat ja epäviralliset puitteet ei-sitovien politiikka-asiakirjojen nopealle hyväksymiselle (esim. verkkosivujen vastaukset usein esitettyihin kysymyksiin, menettelytapaohjeet). Jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät pitävät foorumia hyvänä käytäntönä, joka voitaisiin toisintaa tulevaisuudessa.

3.1.Tietojen täsmällisyys

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 7 hyväksymisen jälkeen komissio on nähnyt huomattavasti vaivaa jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon koordinoimiseksi. Tietojen kerääminen on ollut yksi suurimmista yleisen koordinoinnin haasteista tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta toteutettujen toimien ansiosta tilanne on parantunut tasaisesti.

Muuttoliikettä koskeva EU:n varautumis- ja kriisisuunnitelmaverkosto 8 on pitänyt kriisin puhkeamisen jälkeen yli sata kokousta. Niiden perusteella on laadittu kirjallisia raportteja, joissa annetaan yhteinen tilannekuva Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista muuttoliikkeeseen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden valmiuksista. Se toimii kaikilta osin täydentäen muita foorumeja, kuten solidaarisuusfoorumia, poliittisen kriisitoiminnan integroituja järjestelyjä ja Euroopan muuttoliikeverkostoa, ja osana Ukrainan tilannetta koskevaa yleistä koordinointia EU:n tasolla.

Euroopan unionin turvapaikkavirastolla (EUAA) on ollut keskeinen rooli perustettaessa nopeasti järjestelmä, jolla kerätään tietoja päivittäisistä rekisteröinneistä tilapäisen suojelun perusteella. Lisäksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) on tukenut EU:n ulkorajojen valvontaa tarjoamalla ajantasaista tietoa rajalla vallitsevasta tilanteesta, laatimalla erilaisia skenaarioita mahdollisesta kehityksestä ja käynnistämällä operatiivisia toimia, joihin on sisältynyt valmiuksien kehittäminen ja rajat ylittävän rikollisuuden uhkien seuranta alueella. Perusoikeusvirasto (FRA) on toimittanut säännöllisissä tiedotteissa lisätietoja direktiivin täytäntöönpanosta useissa jäsenvaltioissa.

Erityisen merkittävää oli, että 28. maaliskuuta 2022 hyväksytyn 10-kohtaisen suunnitelman jatkotoimena kehitettiin tilapäisen suojelun rekisteröintialusta vain kuudessa viikossa. Sen avulla 25 jäsenvaltiota vaihtaa tietoja tilapäistä suojelua saavista henkilöistä ja kansallisen lainsäädännön nojalla saatavilla olevasta riittävästä suojasta havaitakseen päällekkäiset rekisteröinnit saman jäsenvaltion sisällä ja useassa EU:n jäsenvaltioissa.

3.2.Tietojen toimittaminen

Komissio on perustanut erityisesti EU:n turvapaikkaviraston tuella tietokeskusten verkoston, joka on osa olemassa olevaa jäsenvaltioiden liikenteen suurten solmukohtien verkostoa ja helpottaa Venäjän hyökkäystä pakenevien ja EU:hun saapuvien henkilöiden liikkumista eteenpäin sekä tarjoaa viranomaisilta ja muista virallisista tietolähteistä peräisin olevaa olennaista tietoa.

Komissio käynnisti direktiivin aktivoinnin jälkeen nopeasti tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena oli tiedottaa Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä pakeneville heidän oikeuksistaan. Tämä oli keskeinen osa EU:n keskitettyä verkkosivustoa EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle 9 . Verkkosivusto on käännetty ukrainaksi ja venäjäksi, ja sillä on käytännön tietoa Venäjän hyökkäystä pakeneville ja EU:hun saapuville ihmisille sekä interaktiivinen kartta, jossa on kunkin jäsenvaltion keskeiset yhteyspisteet.

Samaan aikaan toteutettiin viestintätoimia ihmiskaupan torjunnasta, väärän tiedon tunnistamisesta, ”turvallinen koti” -aloitteesta ja Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia koskevasta osaajareservi-pilottihankkeesta.

Komissio on mahdollistanut yhteydenotot EU:n auttavaan puhelimeen 10 myös ukrainaksi ja venäjäksi. Viestintä- ja tiedotustoimia koordinoidaan tiiviisti EU:n jäsenvaltioiden, EU:n turvapaikkaviraston ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten Ukrainan viranomaisten, kanssa. Komissio avasi 24. helmikuuta 2023 verkkosivuston, jolla käsitellään Ukrainan jo vuoden jatkunutta vastarintaa 11 .

3.3.Tilapäisen suojelun soveltamisala

Tilapäinen suojelu kattaa henkilöt, jotka ovat lähteneet Ukrainasta 24. helmikuuta 2022 tai sen jälkeen Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi ja jotka kuuluvat neuvoston täytäntöönpanopäätöksen henkilölliseen soveltamisalaan 12 . Käytännössä monet jäsenvaltiot ovat laajentaneet suojelun soveltamisalan koskemaan myös Ukrainan kansalaisia, jotka olivat saapuneet niiden alueelle jo ennen 24. helmikuuta 2022.

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä, jolla tilapäistä suojelua koskeva direktiivi aktivoitiin, suojellaan myös muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka asuivat pysyvästi Ukrainassa ennen 24. helmikuuta 2022 ja jotka eivät voi palata lähtömaahansa tai lähtöalueelleen turvallisesti ja pysyvästi. 13  

Monissa jäsenvaltioissa myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joilla on ollut muu tilapäinen oikeus oleskella Ukrainassa, kuten opiskelijat 14 , ovat saaneet tilapäiseen suojeluun liittyvät oikeudet. Useimmissa (mutta ei kaikissa) jäsenvaltioissa muihin tilapäistä suojelua saaviin kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan samoja hallinnollisia menettelyjä kuin Ukrainan kansalaisiin. 15  

Samaan aikaan jäsenvaltiot, jotka päättivät soveltaa muuta suojelua kuin tilapäistä suojelua 16 muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisiin, ovat toteuttaneet toimenpiteitä varmistaakseen nopeutetun rekisteröintiprosessin, jotta tällaiseen suojeluun liittyvät oikeudet voitaisiin ottaa käyttöön yhtä nopeasti kuin Ukrainan kansalaisten saamat oikeudet. Joka tapauksessa on edelleen tärkeää, ettei mikään hallinnollinen menettely viivästytä tarpeettomasti tilapäiseen suojeluun liittyvien oikeuksien käyttöä. 17  

Marraskuussa 2022 tilanne oli se, että tilapäistä suojelua eri puolilla EU:ta sai hieman alle 300 kansalaisuudettoman henkilön lisäksi noin 70 000 muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaista. 18

3.4.Rekisteröinti ja asiakirjojen myöntäminen

Tilapäisen suojelun toteuttamiseksi käytännössä jäsenvaltiot ottivat nopeasti käyttöön nopeutetut menettelyt saapujien rekisteröintiä ja asiakirjojen myöntämistä varten. Tällä tavoin jäsenvaltioiden viranomaiset pystyivät tarjoamaan nopeasti suojelua siellä, missä perinteiset turvapaikkajärjestelmät ovat saattaneet olla ylikuormittuneet.

Useimmilla Venäjän hyökkäystä paenneilla siirtymään joutuneilla henkilöillä on ollut hallussaan virallinen asiakirja tai biometrinen passi, mikä on helpottanut tilapäisen suojelun saamista koskevan oikeuden tarkistamista. Lisäksi tiedottamista, rekisteröintiä ja asiakirjojen myöntämistä koskevat innovaatiot ovat auttaneet saamaan tilapäiseen suojeluun liittyvät oikeudet nopeasti käyttöön. Tällaisia innovaatioita ovat automaattiset push-viestit, digitaalinen rekisteröinti ja sen myöhempi käsittely sekä joissakin tapauksissa sähköisten tunnistautumisvälineiden myöntäminen. Vaadittujen asiakirjojen puuttuessa useimmat jäsenvaltiot ovat noudattaneet komission ohjeita maahantulovaatimusten lieventämisestä.

Monissa jäsenvaltioissa Ukrainan suurlähetystöt ja konsulaatit ovat antaneet merkittävää tukea (uudelleen)myöntämällä passeja tai antamalla muita väestörekisteritodistuksia. Lisäksi on edistetty sellaisten mobiilisovellusten (kuten ukrainalaisen DiiA-sovelluksen) käyttöä, joiden avulla siirtymään joutuneet henkilöt voivat tutustua digitaalisiin asiakirjoihinsa ja saada tietoa julkisista palveluista. Palvelujen käytännön saatavuutta on vauhditettu keskitetyillä asiointipisteillä ja muilla nopeutetuilla järjestelyillä.

Perusoikeusviraston elokuussa 2022 tekemässä kyselytutkimuksessa useimmat vastaajat ilmoittivat, ettei heillä ollut vaikeuksia matkustaessaan EU:hun ja EU:n sisällä, ja useimmat katsoivat saaneensa riittävästi tietoa oikeuksistaan ja käytettävissään olevista palveluista. 19  

Tietoon on tullut joitakin satunnaisia vaikeuksia, joita jotkin kolmansien maiden kansalaiset sekä romanit ja muut heikommassa asemassa olevat ryhmät (esim. hlbtiq-henkilöt ja myös vammaiset) ovat kohdanneet tilapäisen suojelun saamisessa. Joillakin romaneilla on ollut vaikeuksia saada suojelua, koska heillä ei ollut ukrainalaisia asiakirjoja EU:hun saapuessaan. Vammaisilla henkilöillä puolestaan on ollut vaikeuksia saada tietyntyyppistä tukea sen vuoksi, että vammaistodistuksia tai muita asiakirjoja ei ole tunnustettu. Perusoikeusvirasto on todennut, että tältä osin tarvitaan kattavampaa dataa ja kohdennettuja toimia.

Komissio katsoo, että kaikille Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ihmisille olisi myönnettävä pääsy EU:hun riippumatta heidän kansalaisuudestaan, etnisestä alkuperästään tai ihonväristään. Siksi se on ottanut kaikilla tasoilla yhteyttä EU:n jäsenvaltioihin, Ukrainan viranomaisiin ja Moldovan tasavaltaan varmistaakseen, että kolmansien maiden kansalaisten, romanien ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien turvallista saapumista helpotetaan.

Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan Ukrainasta EU:hun siirtymään joutuneita henkilöitä, pannaan täytäntöön noudattaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä koskevia vaatimuksia, jotka johtuvat EU:n lainsäädännöstä, perusoikeuskirja mukaan lukien, ja kansainvälisestä oikeudesta. 20 Heti näiden henkilöiden saapumisesta alkaen on toteutettava täsmällisiä toimenpiteitä, jotka johtavat vastaanottoon ja kotouttamiseen, jotta voidaan vastata sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin, jotka ovat muita suuremmassa vaarassa joutua syrjinnän, seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön ja työvoiman riiston ja hyväksikäytön sekä ihmiskaupan uhreiksi, esimerkiksi erilaiset haavoittuvassa asemassa olevien lasten 21 ja naisten ryhmät.

Koska tilapäistä suojelua on jatkettu maaliskuuhun 2024 saakka, jäsenvaltioiden viranomaisten haasteena on oleskelulupien uusiminen. Jäsenvaltiot ovat ottamassa tätä varten käyttöön erilaisia malleja, joihin kuuluu muun muassa sirujen toiminnan automaattinen pidentäminen, uusien korttien postittaminen tai niiden uusiminen käymällä henkilökohtaisesti asianomaisessa hallinnon toimipisteessä. Komissio kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan entiseen tapaan pyrkimyksiään nopeuttaa oleskelulupien myöntämistä tai uusimista. Vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi EU:n sisällä jäsenvaltioiden olisi rekisteröitävä Schengenin tietojärjestelmään jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien malli (rajavartijan käsikirjan liitteet 22 ja 23) ja kaikki uudet kansalliset tilapäiseen suojeluun liittyvät oleskelukortit.

4.Koko yhteiskunnan kattava lähestymistapa

Koordinoitu reagointi Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien ihmisten laajamittaiseen siirtymiseen on koskettanut EU:ssa kaikkia yhteiskunnan aloja. EU on onnistunut yksityisten kansalaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen myötävaikutuksella toimimaan johdonmukaisesti ja toteuttanut tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä vahvistetut oikeudet käytännössä.

4.1.Lasten erityinen suojelu

EU:n tukiessa Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia henkilöitä keskeisellä sijalla on ollut lasten suojelu. Tällä hetkellä lähes viidesosa Ukrainan lapsista saa suojelua EU:ssa.

Ukrainasta EU:hun saapuneesta suuresta lapsimäärästä vain harvat on rekisteröity EU:n lainsäädännössä tarkoitetuiksi yksin maahan tulleiksi alaikäisiksi tai huoltajastaan eroon joutuneiksi lapsiksi 22 . Tämä johtuu siitä, että monet lapsista saapuvat Ukrainassa nimetyn huoltajan kanssa. Tähän kuuluu myös yli 5 000 Ukrainan laitoksista yhdessä huoltajiensa kanssa evakuoitua lasta. Nämä lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja huomattava osa heistä on vammaisia.

Saapumiseen liittyvät menettelyt ja täsmälliset suojelutarpeet ovat aiheuttaneet vastaanottaville jäsenvaltioille haasteita. Alkuvaiheessa haasteena oli varmistaa yksin maahan tulevien alaikäisten ja vanhemmistaan erossa olevien lasten sekä ukrainalaisten huoltajien kanssa saapuvien lasten ja hoitolaitoksista tulevien lapsiryhmien rekisteröinti.

Komissio on tehnyt konfliktin alkuvaiheista lähtien tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja aikoo jatkaa sitä varmistaakseen, että näihin moninaisiin haasteisiin vastataan kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti.

Samalla kun tunnustetaan ukrainalaisten sidosryhmien oikeutettu huoli yhdessä pysymisestä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lapsiryhmien seurannasta, on tärkeää varmistaa vastaanotto- ja hoitopalvelujen korkea taso laitoshoidosta luopumista edistävässä ympäristössä 23 , jotta lapset voidaan vastaanottaa yhteisöperustaista hoitoa ja perhehoitoa koskevien EU:n normien mukaisesti. EU on valmis työskentelemään Ukrainan viranomaisten kanssa sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka mahdollistavat tähän ryhmään kuuluville laadukkaan vaihtoehtoisen hoidon säilyttäen samalla tiiviit yhteydet ryhmän ja heidän ukrainalaisen huoltajiensa välillä. On tärkeää varmistaa, että tuki ja suojelu räätälöidään iän, sukupuolen, kykyjen ja muunlaisen monimuotoisuuden mukaan kunkin lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. 

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamista koskevissa toimintaohjeissa 24 komissio on antanut ohjeita siitä, miten kukin lapsiryhmä rekisteröidään kauttakulun aikana ja maassa, jossa ryhmän jäsenet saavat tilapäistä suojelua. Komissio on tehnyt 10-kohtaisen suunnitelman osana tiivistä yhteistyötä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu kartoittaa Ukrainasta saapuvien haavoittuvimmassa asemassa olevien lapsiryhmien vastaanottoon ja hoitoon liittyvät nimenomaiset haasteet. Tämän työn tuloksena on annettu kattavia suosituksia, jotka on julkaistu asiakirjassa ”Ukrainan sotaa pakenevat ilman huoltajaa olevat ja huoltajastaan eroon joutuneet lapset – Usein kysyttyjä kysymyksiä rekisteröinnistä, vastaanotosta ja hoidosta” 25 .

Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Unicefin kanssa varmistaakseen ukrainalaisista laitoksista evakuoitujen lapsiryhmien asianmukaisen vastaanoton ja hoidon vastaanottavissa jäsenvaltioissa ja tukeakseen Ukrainaa laitoshoidosta luopumista koskevassa uudistuksessa. Lisäksi EU selvittää yhteistyössä ukrainalaisten vastapuoltensa kanssa, miten Ukrainan viranomaisia ja ukrainalaisia vanhempia tai laillisia huoltajia voidaan parhaiten auttaa kadonneiden lasten jäljittämisessä noudattaen kaikilta osin EU:n tietosuojalainsäädäntöä sekä lasten ja heidän edustajiensa oikeuksia.

Toinen kysymys liittyy Ukrainassa tehtyjen huoltajuuspäätösten tunnustamiseen. Edelleen on saatu tietoja siitä, että jäsenvaltioissa on ilmennyt vaikeuksia saada suoraan tunnustettua Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten tekemiä huoltajuuspäätöksiä, vaikka sekä Ukraina että jäsenvaltiot soveltavat lasten suojelua koskevaa vuoden 1996 Haagin yleissopimusta 26 . Sidosryhmät raportoivat myös siitä, että kuukausien kuluttua EU:hun saapumisesta lasten ja heidän ukrainalaisten huoltajiensa suhteet alkavat heikentyä, koska nämä järjestelyt on usein luotu väliaikaisiksi. Tämä aiheuttaa uusia haasteita jäsenvaltioiden lastensuojelupalveluille. Jotkin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet varhaisiin toimiin torjuakseen tätä suuntausta nimittämällä paikallisia huoltajia tukemaan ja ohjaamaan ukrainalaisia huoltajia.

Komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Euroopan edunvalvontaverkoston kanssa, joka on kerännyt ja asettanut saataville jäsenvaltioissa kehitettyjä haavoittuvassa asemassa olevien lasten vastaanoton ja hoidon hyviä käytäntöjä 27 . Lasten suojeluun liittyviä haasteita on tarkasteltu myös jäsenvaltioiden kanssa solidaarisuusfoorumin kokouksissa ja asiaa koskevissa teknisissä kokouksissa niiden maiden kanssa, jotka ovat vastaanottaneet eniten ukrainalaisista laitoksista evakuoituja lapsia.

Jatkossa otetaan käyttöön kohdennettua rahoitusapua. Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti Kiovassa helmikuussa 2023 EU:n tuesta laitoshoidon purkamista koskevalle Ukrainan uudistukselle. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainassa oli laitoshoidossa yli 100 000 lasta, mutta nyt Ukraina haluaa siirtyä yhteisöperustaiseen ja perhehoitoon. Uudistuksen tavoitteena on suunnitella nykyaikainen lastenhoitostrategia, johon sisältyy valmiuksien kehittäminen, ja rahoittaa kumppanuushanketta EU:n parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.

EU:n sisällä sisäasioiden rahastoista annetaan suoraa tukea haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden auttamiseen, lasten, erityisesti ilman huoltajaa olevien lasten, ja vammaisten henkilöiden, lapset mukaan lukien, vastaanottamiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutumisen vaarassa olevien henkilöiden varhaiseen tunnistamiseen ja heidän ohjaamiseensa erikoistuneiden palvelujen piiriin. Lisäksi tukea yksin maahan tulevien alaikäisten siirtämiseksi yhteisöperustaiseen ja perhehoitoon voidaan lisätä hyödyntämällä Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisten lasten tarpeisiin. ESR+:sta (2021–2027) voidaan tukea myös sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin, heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja vammaisiin henkilöihin, ja edistää erityisesti tällaisten järjestelmien saavutettavuutta.

Seuraavat vaiheet:

·Komissio antaa käyttöön 10 miljoonaa euroa tukeakseen Ukrainan etenemistä kohti laitoshoidosta luopumista.

·EU:n sisällä solidaarisuusfoorumi tukee yksin maahan tulleiden alaikäisten koordinoitua siirtämistä perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

·Komissio tekee yhteistyötä Ukrainan ja Puolan viranomaisten sekä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa hankkeessa, joka toteutetaan suuren määrän ukrainalaisia lapsia vastaanottaneessa puolalaisessa lastenhoitolaitoksessa. Hanke on pilottihanke laitoshoidosta luopumiseksi Ukrainassa.

·Komissio päivittää jäsenvaltioille annettuja ohjeita varmistaakseen, että EU:hun ukrainalaisten huoltajiensa kanssa saapuvat lapset rekisteröidään, jotta voidaan taata kansallisten lastensuojeluviranomaisten ryhtyminen toimiin.

4.2.Ihmiskaupan riskien torjuminen ja sotarikosten uhrien tukeminen

Komissio, jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat EU:n virastot ovat toteuttaneet ripeitä tiedotus- ja ennaltaehkäisytoimia. Ukrainasta siirtymään joutuneisiin henkilöihin liittyviä vahvistettuja ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi vähän. 28 Erityisesti naisiin ja lapsiin liittyvä ihmiskaupan riski pysyy kuitenkin suurena, ja se voi pahentua, jos siirtymään joutuneiden henkilöiden taloudellinen tilanne heikkenee, mikä voi lisätä heidän haavoittuvuuttaan. 29  

Solidaarisuusfoorumi hyväksyi 11. toukokuuta 2022 ihmiskaupan vastaisen yhteisen suunnitelman 30 , joka on laadittu ja pannaan täytäntöön ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattorin johdolla. Suunnitelmalla on viisi tavoitetta: 1) tiedotuksen tehostaminen, 2) ennaltaehkäisyn vahvistaminen, 3) lainvalvonnan ja oikeusviranomaisten toiminnan parantaminen, 4) uhrien varhaisen tunnistamisen sekä heille annettavan tuen ja suojelun parantaminen ja 5) ihmiskauppaan liittyvien riskien torjuminen muissa kuin EU-maissa, erityisesti Ukrainassa ja Moldovan tasavallassa. Suunnitelmassa esitetyt toimet ja suositukset täydentävät tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä, joka on merkittävästi vähentänyt Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien henkilöiden alttiutta ihmiskaupalle. Komissio raportoi suunnitelman täytäntöönpanosta 19. joulukuuta 2022 hyväksytyssä neljännessä kertomuksessa edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa 31 .

Kaikki toimet on saatettu päätökseen tai ne ovat käynnissä. Ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattori seuraa suunnitelman toteutusta edelleen tiiviissä yhteistyössä kansallisten esittelijöiden ja vastaavien mekanismien 32 , ihmiskaupan vastaisen EU:n kansalaisyhteiskuntafoorumin ja EU:n virastojen kanssa.

Toimia Ukrainasta siirtymään joutuneisiin kohdistuvan ihmiskaupan torjumiseksi toteutetaan koordinoidun lähestymistavan osana myös Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa, ja niihin osallistuvat lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset sekä työsuojeluviranomaiset. Jäsenvaltiot ja EU:n virastot kouluttavat asiaankuuluvia sidosryhmiä havaitsemaan ihmiskaupan merkit.

Europol seuraa tilannetta edelleen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa SIENAn kautta saamiensa tietojen avulla. Jäsenvaltioita kannustetaan jatkamaan mahdollisia ihmiskauppatapauksia koskevien tietojen jakamista Europolin kanssa.

Tämän lisäksi Euroopan työviranomainen järjestää kansallisten lainvalvonta- ja työvoimaviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten kanssa kokouksia, jotka koskevat pimeään työhön ja työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä haavoittuvuuksia ja riskejä. Ne järjestetään osana EU-foorumin alaryhmää, joka käsittelee pimeää työtä Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden keskuudessa.

Samaan aikaan komissio pyrkii varmistamaan, että Ukrainasta siirtymään joutuneet henkilöt, jotka ovat sotarikosten uhreja, saavat EU:ssa tukea ja suojelua uhrien oikeuksia koskevan direktiivin 33 mukaisesti. Komissio tekee uhrien oikeuksia käsittelevän EU:n foorumin yhteydessä tiivistä yhteistyötä uhrien oikeuksien kannalta merkityksellisten EU:n elinten ja virastojen, kuten Eurojustin, sekä kansalaisjärjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että sotarikosten uhrien oikeudet otetaan huomioon. Eurojust ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimisto julkaisivat 21. syyskuuta 2022 yhdessä kansalaisjärjestöille tarkoitetut ohjeet kansainvälisten rikosten ja ihmisoikeusloukkausten dokumentoinnista syytteeseenpanotarkoituksia varten 34 . EU:n jäsenvaltioissa meneillään olevien tutkintatoimien yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa, että uhrit voivat hyödyntää oikeuksiaan kaikilta osin.

Seuraavat vaiheet:

·Ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattori seuraa jatkossakin ihmiskaupan vastaisen yhteisen suunnitelman täytäntöönpanoa ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

·Jäsenvaltioita kehotetaan jakamaan Europolin kanssa tietoja ihmiskauppatapauksista koordinoidun lähestymistavan vaikutusten maksimoimiseksi.

·Euroopan työviranomainen jatkaa osana pimeää työtä käsittelevää alaryhmää keskeisten sidosryhmien aktivoimista Ukrainan vastaisen sodan vuoksi siirtymään joutuneiden keskuudessa ja esittää havaintonsa solidaarisuusfoorumille.

4.3.Pääsy yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen

Koulutus on osallisuuden kannalta välttämätöntä ja auttaa parantamaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi siirtymään joutuneiden lasten sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia. Heistä monien koulunkäyntiä oli jo häirinnyt covid-19-pandemia.

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioiden olisi annettava alle 18-vuotiaille mahdollisuus hakeutua koulutusjärjestelmään samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omien kansalaisten. Jäsenvaltiot voivat antaa myös tilapäistä suojelua saaville aikuisille mahdollisuuden hakeutua yleiseen koulutusjärjestelmään.

EU:n jäsenvaltiot ovat toteuttaneet huomattavia toimia, jotta Ukrainasta siirtymään joutuneet lapset saadaan nopeasti koulutusjärjestelmien piiriin kaikilla tasoilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. 35 Lukuvuoden 2022–2023 alussa EU:n alueella opetukseen oli ilmoittautunut kuitenkin vain puoli miljoonaa ukrainalaislasta. 36 Lisäksi paikkakunnilla, joilla siirtymään joutuneiden lasten määrä on erityisen suuri, on opettajien, kouluttajien ja hoitajien rekrytoinnin ja koulutuksen lisäksi edelleen tarpeen lujittaa perusinfrastruktuuria. Ratkaisevan tärkeäksi on osoittautunut kielellinen ja psykososiaalinen lisätuki. Jos sitä ei ole riittävästi saatavilla, sitä olisi lisättävä, jotta voidaan ylläpitää oppilasmääriä ja vastata uusiin haasteisiin.

Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa opetukseen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta kaikki Ukrainasta siirtymään joutuneet lapset, myös vammaiset lapset, voivat saavuttaa koko potentiaalinsa ja luoda perustan tulevaisuudelleen. Aikuisikää lähestyvien nuorten kohdalla se voi myös helpottaa heidän myöhempää integroitumistaan työmarkkinoille. EU:ssa saadulla koulutuksella on merkitystä myös Ukrainan myöhemmässä jälleenrakentamisessa.

Siirtymän helpottamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että lapset voivat säilyttää yhteyden ukrainalaiseen kulttuuriin ja kieleen, jotkin jäsenvaltiot ovat palkanneet kouluihin ukrainankielisiä tukiopettajia, järjestäneet kouluihin ja kirjastoihin ukrainalaisia oppikirjoja ja toimittaneet kohdennettua tiedotusmateriaalia ukrainalaisille vanhemmille. Lisäksi joissakin tapauksissa Ukrainan viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä jäsenvaltioiden koulujen ja opetusviranomaisten kanssa varmistaakseen, että ukrainalainen opetussuunnitelma, verkkoresurssien käyttö ja sopeutuminen kouluun vastaanottavassa maassa voivat täydentää toisiaan. 37 Koulutusalan huippukokouksessa 1. joulukuuta 2022 ilmoitettiin tuesta ukrainalaisten koulukirjojen julkaisemiselle.

Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää käydä keskusteluja vastaanottavassa maassa suoritettujen opintojaksojen tunnustamisjärjestelyistä Ukrainaan palattaessa. Tällaiset tunnustamisjärjestelyt auttavat varmistamaan koulutuksen jatkuvuuden sekä opintosuoritusten ja tutkintojen tunnustamisen. Niiden avulla voidaan myös torjua vanhempien ja lasten tunnetta siitä, että heidän on valittava joko vastaanottavaan maahan kotoutuminen tai koulutuksen jatkaminen Ukrainaan paluun yhteydessä. Tämän lisäksi komission kesäkuussa 2022 julkaisemassa käsikirjassa Ukrainasta siirtymään joutuneiden lasten inkluusiosta jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin esitetään yhteenveto alkuvaiheen hyvistä käytännöistä, jotka koskevat kaikkia inkluusion näkökohtia 38 . Nyt on tärkeää, että jäsenvaltiot toimivat tämän työn pohjalta ja vastaavat haasteisiin, esimerkiksi tukemalla kouluja ja opetushenkilöstöä siirtymään joutuneiden lasten inkluusiossa, toteuttamalla psykososiaaliseen tukeen ja kielen oppimiseen liittyviä kohdennettuja toimia, olemalla yhteydessä kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin perheisiin ja yhteisöihin tai auttamalla siirtymään joutuneita lapsia säilyttämään siteensä Ukrainaan.

EU tukee jäsenvaltioita ja erityisesti opettajia tarjoamalla koulutusaiheista tiedotusaineistoa, joka on tarkoitettu kotiseudultaan siirtymään joutuneille vanhemmille, oppilaille, kouluille ja opettajille sekä sidosryhmille ja järjestöille, jotka osallistuvat solidaarisuustoimiin EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on tarjonnut opettajankoulutusta varten käyttöön merkittävää materiaalia, jolla parannetaan koulutuksen saatavuutta ja toteutetaan lapsille suunnattuja sopeutumisohjelmia. Ne ovat saatavilla eurooppalaisen koulutusalueen portaalissa ja Euroopan kouluopetusalustalla 39 , joka on kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi 40 -portaalin seuraaja ja eTwinning-verkkoyhteisöfoorumin uusi sijaintipaikka.

Euroopan kouluopetusalusta palvelee opettajia, rehtoreita, tutkijoita, opettajien kouluttajia, poliittisia päättäjiä ja muita opetusalalla työskenteleviä ammattilaisia, varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus mukaan lukien. Tukeakseen Ukrainasta siirtymään joutuneiden lasten inkluusiota komissio on avannut asiaa koskevan verkkosivuston 41 , jossa koulutusalan sidosryhmille on tarjolla monenlaisia materiaaleja. Alustalla on myös maksuttomia täydennyskoulutuskursseja, joissa käsitellään pakolaisten koulutukseen liittyviä aiheita. Opettajille ja koulujen henkilöstölle tarkoitetulle eTwinning-verkkoyhteisöalustalle on perustettu keskusteluryhmiä vertaistuen tarjoamiseksi opettajille (ja heidän oppilailleen) Ukrainassa ja/tai naapurimaissa, ja sen avulla autetaan eurooppalaisia opettajia edistämään inkluusiota ja monimuotoisuutta opetuksessa. Kaikki ukrainalaiset siirtymään joutuneet opettajat, jotka luovat yhteyden vastaanottavassa maassa sijaitsevaan kouluun, voivat saada täyden pääsyn eTwinning-yhteisöön ja käynnistää omia hankkeitaan.

Komissio on myös hyödyntänyt Erasmus+ -ohjelmaa siten, että ukrainalaisessa korkeakoulussa millä tahansa tasolla (lyhytkestoinen koulutus, kandidaatti- ja maisterikoulutus, tohtorikoulutus) opiskelevat opiskelijat voivat saada apurahan enintään 12 kuukauden opiskeluun jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitsevassa vastaanottavassa korkeakoulussa. Ukrainalaisten korkeakoulujen opiskelijat ja niistä äskettäin valmistuneet voivat myös suorittaa Erasmus+ ‑ohjelmasta rahoitetun harjoittelun. Lisäksi ukrainalaisten korkeakoulujen henkilöstö voi saada lyhytaikaisen Erasmus+ -apurahan. Ukrainalaiset opiskelijat, henkilöstö ja oppilaitokset voivat jatkossakin osallistua opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta koskevien toimien lisäksi korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valmiuksien kehittämishankkeisiin sekä Erasmus Mundus -maisteriohjelmiin. Lisäksi Ukrainan korkeakoulujen tukemiseksi voidaan esittää ehdotuksia yhteistyökumppanuushankkeiksi.

Erasmus+ -hankkeisiin osallistuvia opiskelijoita, opetushenkilöstöä, professoreja ja kouluttajia autetaan hankkimaan kielitaitoa uuden Erasmus+ -verkkokielivalmennustuen alustan avulla.

Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen pääsy on tärkeää myös aikuisille, joiden on saatettava Ukrainassa aloitettu koulutus päätökseen tai täydennettävä tutkintojaan ja koulutustaan päästäkseen profiiliaan vastaavaan työhön. EU:n suuntaviivoissa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseksi työmarkkinoille, ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen 42 kehotetaan jäsenvaltioita tarjoamaan kohdennettuja täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, ammatillista koulutusta ja/tai käytännön työharjoittelumahdollisuuksia, kielikoulutus mukaan lukien.

Komissio tukee jäsenvaltioita jatkossakin, kun ne tarjoavat ukrainalaisille koululaisille ja opiskelijoille pääsyn koulutukseen ja vastaavat olemassa oleviin haasteisiin. Samalla se vahvistaa yhteyksiään Ukrainan viranomaisiin muun muassa EU:n sisäisen Ukrainan koulutusalan solidaarisuusryhmän kautta. Ryhmä tukee jo nyt jäsenvaltioiden välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa kaikista asioista, jotka liittyvät Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden tukemiseen koulutuksen alalla.

Lisäksi komissio on jatkanut tukeaan Ukrainan tutkimus- ja tiedeyhteisölle, myös tutkijoille jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa. Marie Skłodowska-Curie -ohjelman puitteissa on luotu 25 miljoonan euron apurahajärjestelmä, ja Euroopan innovaationeuvosto on käynnistänyt 20 miljoonan euron toimen ukrainalaisten syväteknologiaan keskittyvien startup-yritysten tukemiseksi. Ukrainasta paenneiden tutkijoiden keskitettynä tietopisteenä on toiminut Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluva ERA4Ukraine-aloite, jonka yhteydessä tehdään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden kesken.

Seuraavat vaiheet:

·Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ukrainalaislasten koulunkäynnin lisäämiseksi tukemalla säännöllistä tiedonvaihtoa tilanteen edistymisestä, haasteista ja hyvistä käytännöistä osana Ukrainan koulutusalan solidaarisuusryhmää. Yhteydenpitoa Ukrainan viranomaisten kanssa lisätään ukrainalaisten vanhempien kannustamiseksi lähettämään lapsensa kouluun EU:ssa.

·Komissio toimittaa kevääseen 2023 mennessä puoli miljoonaa ukrainankielistä koulukirjaa Ukrainan uuden opetussuunnitelman mukaan opiskeleville viidennen luokan oppilaille.

·Komissio jatkaa opettajien ja koulujen tukemista verkkoalustojensa kautta tarjoamalla verkkomateriaalia, hyviä käytäntöjä ja koulutusta painotuksena erityisesti kieltenopetus, psykososiaalinen tuki ja inklusiivinen koulutus.

·Komissio kannustaa jäsenvaltioita edelleen hyödyntämään kokonaisvaltaisesti Ukrainasta siirtymään joutuneen opetushenkilöstön taitoja ja osaamista antamansa suosituksen ja tutkintojen joustavaa tunnustamista koskevien käytännön neuvojen mukaisesti.

·Komissio toteuttaa Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvan toimen ”Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet” kautta 5 miljoonan euron suuruisen toimen avoimen digitaalisen koulutusympäristön luomiseksi opiskelijoille, jotka ovat paenneet Ukrainasta tai joutuneet siirtymään kotiseudultaan maan sisällä.

·Komissio tarjoaa jatkossakin nuorille ukrainalaisille tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden osallistua EU:n Blue book -harjoitteluun.

·Komissio aikoo myös lisätä tiedonvaihtoa Ukrainan viranomaisten kanssa helpottaakseen EU:n jäsenvaltioissa hankittujen korkeakoulututkintojen tunnustamista Ukrainassa muun muassa tukemalla Ukrainan kansallista akateemisen liikkuvuuden tiedotuskeskusta Bolognan prosessin yhteydessä.

4.4.Terveydenhuollon ja sosiaalietuuksien saatavuus

Keskeisiä tilapäiseen suojeluun liittyviä tekijöitä ovat ihmisarvo ja kohtuullinen elintaso. Direktiivissä edellytetään jäsenvaltioiden järjestävän tilapäistä suojelua saaville henkilöille tarvittavat sosiaalipalvelut ja toimeentulon, jos näillä ei ole riittäviä varoja, sekä sairaanhoidon. 43 Jäsenvaltiot ovat yleensä antaneet välitöntä humanitaarista apua, myös muiden kumppaneiden tuella. Ne ovat myös sisällyttäneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt laajempiin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, jotka voivat mahdollistaa välttämättömän siirtymisen tilapäisestä hätäavusta kohdennettuun sosiaaliapuun ja omaehtoiseen selviytymiseen. 44

Tilapäistä suojelua saavien henkilöiden sosiaaliavustusten (sekä rahamääräisten että muiden avustusten) tyyppi, suuruus ja jopa kesto vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain, mikä kertoo kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien moninaisuudesta ja usein monimutkaisuudesta. Tältä osin voidaan erottaa kolme lähestymistapaa. Huomattava määrä jäsenvaltioita kohtelee tilapäistä suojelua saavia henkilöitä yhdenvertaisesti omien kansalaistensa tai pakolaisaseman saaneiden kanssa ja tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet sosiaalipalveluihin ja tukitoimenpiteisiin. Tähän on usein kuulunut edellytysten keventäminen, jotta kotiseudulta siirtymiseen liittyvät olosuhteet on voitu ottaa huomioon esimerkiksi tarveharkinnan tai muiden kelpoisuuskriteerien yhteydessä. Toiset jäsenvaltiot sisällyttävät tilapäistä suojelua saavat henkilöt kansainvälistä suojelua hakevia varten perustettuihin tukijärjestelmiin. Jotkin jäsenvaltiot ovat luoneet tilapäisiä järjestelyjä, jotka on suunnattu erityisesti tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Tällaisissa tapauksissa tuki on usein vähäisempää tai ajallisesti rajoitettua. Yhdessä jäsenvaltiossa on käytössä hybridijärjestelmä, jossa Ukrainan kansalaisiin sovelletaan eri säännöksiä kuin tilapäisen suojelun piiriin kuuluviin kolmansien maiden kansalaisiin.

Suurin osa jäsenvaltioista tarjoaa myös erilaisia lisäetuuksia tai kertaluonteisia tukitoimenpiteitä, kuten asumistukea, ilmaisia junalippuja, alkuvaiheen toimeentulo- tai kotoutumisavustusta, erityisiä kotouttamiskursseja tai niihin liittyvää tukea, kuntoutuspalveluja ja esteettömiä ratkaisuja vammaisille henkilöille.

Jäsenvaltioiden toimien lisäksi myös Euroopan kansalaisyhteiskunta on monissa tapauksissa tarjonnut olennaista lisätukea vapaaehtoisten tukifoorumien, yksittäisten lahjoitusten ja muiden aloitteiden kautta. Noin puolessa jäsenvaltioista, varsinkin eniten tilapäistä suojelua saavia henkilöitä vastaanottaneissa jäsenvaltioissa, on perustettu verkkoalustoja nimenomaan koordinoimaan yhteiskunnallisten organisaatioiden, yritysten ja yksityishenkilöiden esittämiä tukitarjouksia ja tukea. 45

Tilanne kehittyy jatkuvasti ja tilapäistä suojelua on jatkettu ainakin maaliskuuhun 2024 saakka, joten jäsenvaltiot ovat tarkistamassa ja muuttamassa kansallista lainsäädäntöään ja järjestelyjään. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että tilapäistä suojelua saaville henkilöille taataan edelleen kaikki direktiivissä säädetyt oikeudet, ja edistää toimenpiteitä, jotka johtavat heidän omaehtoiseen selviytymiseensä (erityisesti työnsaannin ja koulutusmahdollisuuksien kautta).

Tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä edellytetään, että sairaanhoito kattaa ainakin ensiavun ja sairauden kannalta välttämättömän hoidon. Ensimmäisessä komission asiasta antamassa raportissa 46 todettiin, että useimmat jäsenvaltiot ovat komission ohjeistusta seuraten tarjonneet tilapäistä suojelua saaville henkilöille oikeuden käyttää kansallista terveydenhuoltojärjestelmää aivan samalla tavalla tai hyvin samanlaisella, vain joiltakin osin poikkeavalla tavalla kuin niiden omat kansalaiset.

Joissakin jäsenvaltioissa ilmenneet käytännön täytäntöönpanon vaikeudet liittyvät esimerkiksi terveydenhuollon saatavuutta koskevaan tiedonpuutteeseen tai kielimuuriin. Myös rokotusohjelmien 47 ja joidenkin kroonisten sairauksien ja tartuntatautien hoitokäytäntöjen erot ovat aiheuttaneet haasteita vastaanottavien maiden terveydenhuoltojärjestelmille. Komissio kartoittaa parhaillaan esteettömyyttä koskevia ongelmia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, ja huhtikuussa 2023 on määrä julkaista asiasta toinen raportti.

Yleisenä haasteena on edelleen myös vammaisten tunnistaminen ja tukeminen. Keskeiset ongelmat liittyvät erityistarpeisten henkilöiden ja vammaisten tunnistamiseen alkuterveystarkastusten avulla tai sosiaalityöntekijöiden suorittamana ja siihen, miten olemassa olevia vammaistodistuksia tulkitaan erilaisten kansallisten vammaistukijärjestelmien yhteydessä. Komissio on antanut asiaa koskevia ohjeita ja koonnut yhteen jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunnan kumppanit, Ukrainan viranomaiset ja muut organisaatiot, jotka auttavat vastaamaan näihin haasteisiin. 48  

EU on tukenut unionin pelastuspalvelumekanismin kautta sellaisten ukrainalaisten potilaiden ja sodassa haavoittuneiden evakuointia, jotka sodan vuoksi eivät enää ole voineet saada hoitoa Ukrainassa. Kahteenkymmeneen EU- ja ETA-maahan on onnistuttu evakuoimaan lähes 2 000 ukrainalaista potilasta. Evakuoinnin helpottamiseksi Rzeszówiin (Puolassa) on perustettu sairaanhoitokeskus. Tähän on sisältynyt Euroopan komission, Maailman terveysjärjestön, EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden, Ukrainan ja Moldovan tasavallan yhteisiä toimia. Ukrainan viranomaisten pyynnöstä on kehitetty EU:n paluujärjestelmä, jolla helpotetaan evakuoitujen potilaiden paluuta Ukrainaan. Ukraina on myös liittynyt EU4Health-ohjelmaan ja on liittymässä useisiin toimiin, kuten yhteiseen toimintaan, joka koskee harvinaisten sairauksien eurooppalaisten osaamisverkostojen integrointia kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin.

EU:n terveyspolitiikkafoorumin kautta on perustettu Ukrainaa, sen naapureina olevia EU:n jäsenvaltioita ja Moldovan tasavaltaa tukeva verkosto. Sen tarkoituksena on edistää kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä ja toiminnan koordinointia niiden pyrkiessä tukemaan terveydenhuoltoa Ukrainassa ja Ukrainasta siirtymään joutuneita henkilöitä. Komissio on ylläpitänyt verkoston työtä EU4Health-ohjelmasta myönnetyllä lisärahoituksella ja potilas- ja kansalaisjärjestöille suunnatuilla ehdotuspyynnöillä, joiden tarkoituksena on tukea Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia ihmisiä.

Monilla kotiseudultaan siirtymään joutuneilla, myös lapsilla, on erityistarpeita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman traumatisoivan vaikutuksen vuoksi. Sen vuoksi komissio on myöntänyt useimmissa jäsenvaltioissa tarjottavan mielenterveys- ja/tai psykososiaalisen tuen täydentämiseksi lisärahoitusta alkuvaiheen psykologiseen apuun eri kanavien, kuten Punaisen Ristin yhdistysten kansainvälisen liiton ja muiden kansalaisjärjestöjen kautta.

Seuraavat vaiheet:

·Komissio raportoi terveydenhuoltoon pääsyn esteistä viimeistään huhtikuussa 2023 ja keskustelee jäsenvaltioiden kanssa tavoista poistaa ne.

·Komissio aikoo jatkaa kohdennettuja toimia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Etusijalle asetetaan kotiseudultaan siirtymään joutuneiden lasten rokottaminen vastaanottavan maan rokotusohjelmien mukaisesti ja yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa. Myös pitkäaikaishoitoa tarvitsevien hoidon jatkuvuuden tukemista olisi painotettava. Lisäksi olisi huolehdittava epidemiologisesta seurannasta.

·Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta ukrainalaisille syöpäpotilaille annettavaa tukea voidaan jatkaa hyödyntämällä käynnissä olevia lääkinnällisiä evakuointeja, syöpälääkkeiden toimituksia Ukrainaan ja Ukrainan osallistumista EU4Health-ohjelman kautta Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman yhteydessä kehitettyihin toimiin.

·Komissio aikoo järjestää Ukrainasta siirtymään joutuneille henkilöille psykososiaalista ja mielenterveystukea hyödyntämällä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtäviä sopimuksia ja muun muassa lisäämällä opettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta mielenterveysasioista.

4.5.Työnsaantimahdollisuudet

Työmarkkinoille osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta ihmiset voivat olla taloudellisesti riippumattomia, elättää perheensä ja osallistua vastaanottavan yhteisön toimintaan. Osallisuudesta on pitkällä aikavälillä hyötyä myös Ukrainalle, kun uutta osaamista hankkineet ihmiset palaavat kotiinsa ja auttavat maan jälleenrakentamisessa.

Kun tilapäistä suojelua koskeva direktiivi aktivoitiin, jäsenvaltiot poistivat monia muodollisuuksia ja hallinnollisia lisätoimenpiteitä (kuten lisätyölupia koskevan vaatimuksen) ja muita esteitä, jotta voitiin varmistaa tulijoiden välitön työmarkkinoille pääsy. Komissio antoi kesäkuussa 2022 aiemmista kriiseistä saatujen kokemusten pohjalta ohjausta ja esitti konkreettisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan pääsyä työmarkkinoille, ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. 49

Tähän mennessä saatu näyttö kertoo, että tällaiset aloitteet ovat onnistuneet ja että Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden työllistyminen ollut nopeampaa kuin kansainvälistä suojelua hakevien ja pakolaisaseman saaneiden henkilöiden. 50  Käytettävissä olevat luvut joulukuulta 2022 osoittavat, että Euroopan talousalueella oli työssä yli 1,1 miljoonaa Ukrainasta siirtymään joutunutta ihmistä. 51 Työssä on ollut 18 jäsenvaltiossa, Norjassa ja Liechtensteinissa vähintään 614 933 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, ja työnhakijoiksi on 15 jäsenvaltiossa rekisteröity 413 365 henkilöä (tilanne 1. maaliskuuta 2023).

Näiden aloitteiden osana komissio ja Euroopan työviranomainen käynnistivät lokakuussa 2022 osaajareservi-pilottihankkeen 52 , joka on suunnattu Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ihmisille. Hankkeella tuetaan tilapäistä suojelua saavien henkilöiden integroitumista työmarkkinoille sinä aikana, jonka he ovat EU:ssa. Sillä autetaan heitä löytämään osaamistaan ja tutkintojaan vastaavia avoimia työpaikkoja. Hankkeella myös autetaan heitä laatimaan ansioluettelo ja välittämään profiilinsa yli 4 000:lle EU:n työnantajalle, joilla on 3 900 000 avointa työpaikkaa (tilanne helmikuussa 2023). EURES-portaaliin rekisteröityneille työnantajille tehdään taustaselvitys muun muassa työvoiman hyväksikäytön riskin välttämiseksi. Vaikka portaali on työnhakijoiden käytettävissä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, jotkin jäsenvaltiot ovat suunnanneet lisäresursseja hankkeen toteutuksen tukemiseen. 53 Jotta voidaan varmistaa tilapäistä suojelua saavien henkilöiden nopeampi integroituminen työmarkkinoille, jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja tukemaan osaajareservi-pilottihankkeen hyödyntämistä aktiivisilla tiedotuskampanjoilla.

Työmarkkinoille integroitumisen onnistumisen kannalta erityisen tärkeää on osaamisen nopea validointi ja tutkintojen ripeä tunnustaminen. Komissio antoi huhtikuussa 2022 suosituksen 54 ja käytännön neuvoja sellaisten tutkintojen joustavasta tunnustamisesta, jotka mahdollistavat Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville pääsyn säänneltyihin ammatteihin tai jatkokoulutukseen, ja seuraa sen täytäntöönpanoa. Lisätäkseen tietoa ukrainalaisista tutkinnoista ja tukeakseen niiden vertailtavuutta EU:n tutkintojen kanssa komissio on julkaissut vertailuraportin 55 ja järjestää vaihtoja tutkintoja tunnustaville ja muille tutkintojen arviointiin osallistuville tahoille.

Monet jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet merkittäviä toimia tutkintojen tunnustamisen helpottamiseksi 56 , ja jotkin niistä ovat tehneet Ukrainan kanssa sopimuksia akateemisten tutkintojen tunnustamisesta. On tärkeää varmistaa, että ihmiset pääsevät työhön, joka vastaa heidän tutkintojaan ja kokemustaan.

Koska tilapäistä suojelua saavien henkilöiden joukossa on eniten ukrainalaisia kotitalouksia, joissa perheen pää on nainen, työmarkkinoille integroimista koskevissa ohjelmissa on useissa jäsenvaltioissa keskitytty ukrainalaisten naisten tukemiseen. Tässä yhteydessä nopean ja kestävän työmarkkinoille pääsyn erityisen kriittisenä edellytyksenä on myös varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ja kiinnitetään jatkossakin ukrainalaisiin toimittajiin ja media-alan työntekijöihin. EU:n tukema lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden loukkauksia seuraava Euroopan laajuinen nopean toiminnan mekanismi 57 on ottanut EU:ssa vastaan toimittajia. Ukrainalaiset tiedotusvälineet ovat voineet osallistua myös toiseen EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jolla edistetään rajat ylittäviä journalismikumppanuuksia 58 . Komissio on pyrkinyt tukemaan nuorten ukrainalaisten yrittäjyyspotentiaalia toteuttamalla toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan heille joustavampi osallistuminen Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaan. Tämän seurauksena ohjelmaan hakeneiden ja osallistuneiden ukrainalaisten yrittäjien määrä oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 2018 jälkeen.

Tämän lisäksi komissio on lisännyt yhteistyötään työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten kanssa EU:n työmarkkinoiden kotouttamiskumppanuuden puitteissa edistääkseen tilapäistä suojelua saavien henkilöiden integroitumista työmarkkinoille. Kuten joulukuussa 2022 annetussa yhteisessä julkilausumassa korostettiin, kumppanuuden jäsenet sopivat keskittyvänsä asiaankuuluvien työmarkkinatoimijoiden välisten yhteistyörakenteiden lujittamiseen sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien osaamisen ja tutkintojen arvioinnin, tunnustamisen ja validoinnin helpottamiseen ja yksinkertaistamiseen. 59

Kun jäsenvaltiot alkavat toteuttaa kauden 2021–2027 ESR+ -ohjelmiaan, komissio seuraa ESR+:n käyttöä erityisesti Ukrainasta tulevien kolmansien maiden kansalaisten työmarkkinoille integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen.

Varmistettaessa Ukrainasta siirtymään joutuneiden pääsyä työmarkkinoille keskeisenä tekijänä on tähän asti ollut selkeys oikeudesta työntekoon ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ilman viivytyksiä tai ehtoja. Enemmänkin voidaan vielä tehdä, jotta siirtymään joutuneille henkilöille saadaan toimitettua tietoa mahdollisesta tuesta työmarkkinoille pääsemiseksi ja kannustaa heitä rekisteröitymään julkisiin työvoimapalveluihin. Samalla epävarmuus siitä, miten pitkään Ukrainasta siirtymään joutuneet ihmiset jäävät EU:hun, edellyttää joustavia lähestymistapoja, joilla varmistetaan sekä nopea että kestävä pääsy työmarkkinoille. Tärkeitä askelia tähän suuntaan ovat olleet useiden jäsenvaltioiden, kuten Puolan, Viron ja muidenkin, ennakoivat toimet, joilla helpotetaan muunlaisen laillisen maahanmuuttaja-aseman saamista, myös työsuhteen kautta. Tulevaisuudessa tähän lähestymistapaan on kuuluttava edelleen proaktiivisia toimia kielikurssien järjestämiseksi sekä työmarkkinoille pääsyn ja työmarkkinoille integroimisen parantamiseksi, jotta kaikki pysyvät mukana.

Seuraavat vaiheet:

·Komissio aikoo kannustaa jäsenvaltioita edistämään tilapäistä suojelua saavien henkilöiden nopeampaa integroimista työmarkkinoille edistämällä ja tukemalla paremmin osaajareservi-pilottihankkeen käyttöä sekä jakamalla havaittuja parhaita käytäntöjä.

·Komissio aikoo edistää tiedonvaihtoa ESR+:n kansallisten hallintoviranomaisten kanssa edistymisestä, haasteista ja hyvistä käytännöistä, joita on havaittu toteutettaessa kolmansien maiden kansalaisille suunnattuja EU:n rahoitushankkeita.

·Lisätäkseen tietoa ukrainalaisista tutkinnoista ja tukeakseen niiden vertailtavuutta EU:n tutkintojen kanssa komissio aikoo kartoittaa tutkintojen joustavasta tunnustamisesta annetun suosituksensa täytäntöönpanoa ja järjestää vaihtoja tutkintoja tunnustaville ja muille tutkintojen arviointiin osallistuville tahoille.

4.6.Majoitus ja asunnot

Yhdeksi suurimmista haasteista tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanossa on osoittautunut miljoonien kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanotto lyhyessä ajassa.

Eri puolilla EU:ta kansalliset viranomaiset ja kunnat ovat tarjonneet erilaisia tilapäisiä tai pysyvämpiä majoitusmuotoja yksityisten tukijoiden mutta myös asuntomarkkinoiden kautta. Unionin pelastuspalvelumekanismi 60 on auttanut vastaamaan hätämajoituksen kysyntään Ukrainan ja Moldovan tasavallan naapuri- tai lähialueilla sijaitsevissa jäsenvaltioissa, erityisesti ensimmäisinä päivinä saapumisen jälkeen. Komission hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on ohjannut 21:stä EU:n jäsenvaltiosta ja Norjasta saatuja avuntarjouksia eteenpäin ja hankkinut käyttöön hätämajoitusyksikköjä ja vuodepaikkoja rescEU-majoitusvalmiuksista.

Yksi hienoimmista asioista kriisiin reagoitaessa on kuitenkin ollut valtava avuliaisuus, jota yksityishenkilöt ovat osoittaneet avatessaan kotinsa tulijoille. Ilman sitä viralliset vastaanottotilat eivät olisi välttämättä riittäneet.

Haavoittuvassa asemassa olevien ja heidät vastaanottaneiden ihmisten tukemiseksi kansalliset viranomaiset ovat olleet mukana innovatiivisilla yhteistyöfoorumeilla, joilla ihmisille etsitään koteja ja joilla vaihdetaan tietoa ja annetaan keskinäistä tukea, ja tukeneet niiden toimintaa. Monet jäsenvaltiot tarjoavat myös taloudellista tukea kotitalouksille, jotka vastaanottavat tilapäistä suojelua saavia, ja toiset myöntävät asumistukia suoraan tilapäistä suojelua saaville. 61

Komissio on antanut ”turvallinen koti” -aloitteen 62 puitteissa ohjeistusta auttaakseen jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa yksityismajoituksen järjestämisessä. 63 Lisäksi komissio on kannustanut jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja niin sanotuista yksityisen tuen järjestelmistä tai muista vastaavista järjestelmistä, jotka tarjoavat kotoutumisväyliä vastaanotetuille ihmisille, ja tarkastelemaan niiden käyttöä. Punaisen Ristin yhdistysten kansainvälisen liiton toteuttamalle hankkeelle on myönnetty 5,5 miljoonan euron kohdennettu määräraha. Hankkeella tuetaan ”turvallinen koti” -ohjeistuksen täytäntöönpanoa ja hyvien käytäntöjen mallin kehittämistä. Hankkeella pyritään siihen, että saapuneet henkilöt tai perheet ja mahdolliset vastaanottajat löytävät toisensa paremmin. Samalla arvioidaan jäsenvaltioiden tarpeita ja luodaan ohjausmekanismi, jolla majoitus yhdistetään useisiin kotouttamispalveluihin. Hanketoimiin kuuluu lisäksi tuen ja ohjauksen antaminen vastaanottajille. Ohjelman elementtejä toteutetaan koko vuoden 2023 ajan Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Irlannissa, Alankomaissa, Luxemburgissa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Komissio käynnisti tammikuussa 2023 myös turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston hankeavustuksia koskevan ehdotuspyynnön 64 , jonka tarkoituksena on tukea ja edistää yksityisen tuen järjestelmiä ja auttaa luomaan täydentävyyttä jäsenvaltioiden vastaanottovalmiuksien ja yksityisten vastaanotto-ohjelmien kautta tarjottavien asuntojen välillä. Näin voidaan ottaa huomioon Ukrainan tilanteeseen reagoinnista saadut kokemukset ja kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa rakenteellista vastaanottokapasiteettia EU:n tasolla. ESR+:lla on hyvät mahdollisuudet tukea tällaisia järjestelmiä myös EU:n jäsenvaltioissa.

Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden on tulevaisuudessa siirryttävä lyhytaikaisesta hätämajoituksesta tai tilapäisestä yksityismajoituksesta pysyvämpiin asumisratkaisuihin, jotta vältetään pysyvä riippuvuus valtion ylläpitämistä vastaanottojärjestelyistä. Lisäksi vammaisille henkilöille on tarjottava esteettömät asunnot. Tätä siirtymää vaikeuttaa kohtuuhintaisten ja tuettujen vuokra-asuntojen puute, joka joissakin jäsenvaltioissa on jopa asuntomarkkinakriisin tasolla. Jos tilapäistä suojelua saavat henkilöt maksavat majoituksensa kokonaan tai osittain, asianmukainen tarveharkinta ja tarvittaessa tuki ovat ratkaisevan tärkeitä majoituksen saatavuuden turvaamiseksi sitä tarvitseville.

Seuraavat vaiheet:

·Solidaarisuusfoorumi seuraa edelleen väestön siirtymisen trendejä ja päivittää eurooppalaista varautumissuunnitelmaa sen varmistamiseksi, että majoitusta on saatavilla.

·Komissio seuraa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamista vastaanottoon, jotta voidaan määrittää hätämajoituksesta pidemmän aikavälin ratkaisuihin siirtymiseen liittyvät riskit, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta.

·Solidaarisuusfoorumi keskustelee ”turvallinen koti” -aloitteen täytäntöönpanosta ja sitä koskevista ohjeista lähikuukausina toteutettavien keskeisten toimien ja saatujen kokemusten kartoittamiseksi.

·Euroopan kotouttamisverkosto 65 jatkaa esteettömien asuntojen tarjoamista koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa Ruotsissa 2.–3. helmikuuta 2023 käytyjen keskustelujen pohjalta.

·Komissio antaa vuonna 2023 käyttöön 8 miljoonaa euroa yksityisen tuen järjestelmien tukemiseen ja edistämiseen.

·Komissio seuraa Punaisen Ristin yhdistysten kansainvälisen liiton koordinoiman ”turvallinen koti” -hankkeen täytäntöönpanoa ja vahvistaa sitä tarvittaessa.

5.Taloudellinen ja operatiivinen tuki

EU on antanut tukea useista rahastoistaan toteuttamalla täysin uudenlaisia toimenpiteitä ja suuntaamalla rahoitusta kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tarpeisiin. Komissio on tukenut jäsenvaltioita ottamalla kaikissa EU:n meno-ohjelmissa hyvin varhaisessa vaiheessa käyttöön kattavan välineistönsä.

5.1.Taloudellinen tuki

Koheesiopolitiikkaa ohjaavia sääntöjä on maaliskuun 2022 jälkeen tarkistettu useita kertoja, jotta jäsenvaltiot voivat kohdentaa uudelleen vuosien 2014–2020 määrärahoista käyttämättä jääneet varat ja tarjota lisälikviditeettiä myös uusista vuosien 2021–2027 määrärahoista. Koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) -paketilla, joka koostuu kolmesta muutoksesta 66 , on lisätty nykyisten sääntöjen joustavuutta, tarjottu lisälikviditeettiä kiireellisten tarpeiden rahoittamiseksi ja yksinkertaistettu raportointia hallintoviranomaisille.

EU on myöntänyt CARE- ja FAST-CARE-pakettien kautta yhteensä 13,6 miljardia euroa lisälikviditeettiä. Lähes miljardi euroa on kohdennettu uudelleen 67 , jotta on voitu rahoittaa Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottoa ja saapumista ja helpottaa heidän pääsyään yleisille työmarkkinoille, koulutukseen ja kielikursseille, mahdollisuuksia saada lastenhoitoa, asunto ja sairaanhoitoa ja osallistua muihin pitkän aikavälin kotouttamistoimenpiteisiin. Koska tällaisten toimenpiteiden toteuttajina ovat usein paikallisviranomaiset ja kansalaisjärjestöt, jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään 30 prosenttia CARE-toimenpiteistä näille edunsaajille 68 .

EU on tehnyt muutoksia myös sisäasioiden rahastoihin lisätäkseen rahoituksen joustavuutta ja helpottaakseen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia kohdentaa vuosien 2014–2020 ohjelmissaan käytettävissä olevia varoja uudelleen toimiin, jotka suunnataan Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden auttamiseen. Toimet liittyvät esimerkiksi ensivastaanottotarpeiden täyttämiseen (esim. hätämajoitus, ruoka, terveydenhuolto, lisähenkilöstö jne.) ja jäsenvaltioiden toiminnan tukemiseen (esim. alkuvaiheen hallinnointitoimet ja rekisteröinti sekä henkilöiden ohjaaminen erikoistuneisiin tukipalveluihin).

Lisäksi 9. huhtikuuta 2022 järjestetyssä varainkeruutapahtumassa Stand Up for Ukraine sisäasioiden rahastoista otettiin käyttöön 400 miljoonaa euroa hätäapua. Tästä määrästä 385 miljoonaa euroa osoitettiin kiireellisimpiin tarpeisiin niissä jäsenvaltioissa 69 , joihin Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden maahantulovirta vaikuttaa eniten, sekä alkuvaiheen kotouttamiseen. Loput 15 miljoonaa euroa on tarkoitettu pääasiassa ”turvallinen koti” -aloitteeseen ja psykososiaalisen tuen antamiseen Ukrainasta saapuneille henkilöille.

Komissio on tukenut myös teknisen tuen välineen kautta jäsenvaltioiden viranomaisia tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaisten oikeuksien toteutumisen helpottamisessa. Tämä auttaa parantamaan monitasoista koordinointia ja menettelyjä, jotka liittyvät Ukrainasta paenneiden henkilöiden mahdollisuuksiin saada sosiaalipalveluja, koulutusta ja työtä.

Uuden sukupolven ohjelmien hyväksymisen myötä jäsenvaltiot voivat saada merkittävää rahoitustukea vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastoista ja koheesiopolitiikan toimista, minkä ansiosta ne voivat käynnistää omiin tarpeisiinsa mukautettuja toimia.

Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, erityisesti Eurooppa-neuvoston 9. helmikuuta 2023 antamien päätelmien pohjalta, sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suurin rasite pakolaisten sairaanhoito-, koulutus- ja elinkustannuksista, annetaan edelleen asianmukaista ja joustavaa rahoitustukea.

5.2.Operatiivinen tuki

Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti suurimman hätäoperaation sen jälkeen, kun unionin pelastuspalvelumekanismi perustettiin. Mekanismi on osoittanut kykynsä saada liikkeelle apua sekä Ukrainalle että niille EU:n jäsenvaltioille, joihin Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden virta vaikuttaa eniten. Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan on perustettu pelastuspalvelumekanismin logistiset keskukset, jotka ovat ohjanneet jäsenvaltioilta ja osallistujamailta luontoissuorituksina saatua yli 80 000 tonnin apua Ukrainalle. Tätä toistaiseksi suurinta ja monimutkaisinta unionin pelastuspalvelumekanismin operaatiota, jossa avun rahallisen arvon arvioidaan olevan yli 540 miljoonaa euroa, on hallinnoinut komission hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Operaatio kattaa muun muassa lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet, hätäajoneuvot, energian tuotantolaitteet ja muuntajat. Hätäavun koordinointikeskus on koordinoinut myös edellä mainittuja lääkinnällisiä evakuointeja.

EU:n operatiivisen tuen toteutukseen ovat osallistuneet myös EU:n virastot, erityisesti EU:n turvapaikkavirasto, Frontex, Europol ja perusoikeusvirasto.

Turvapaikkavirasto tukee 13:a jäsenvaltiota niiden turvapaikka-asioihin, vastaanottoon ja tilapäiseen suojeluun liittyvissä tarpeissa. Tämän lisäksi on lähetetty 90 työntekijää tukemaan jäsenvaltioita nimenomaan tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanossa, tiedottamisessa ja muiden Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien tarpeiden hoitamisessa. Virasto on laatinut ja jakanut monenlaisia tiedotustuotteita ja käynnistänyt tilapäistä suojelua koskevia tiedotuskampanjoita tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Jäsenvaltioille on ollut tarjolla koulutusta, jossa käsitellään tapoja välittää niiden henkilöstölle tarvittavat tiedot ja taidot tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaisten oikeuksien toteuttamisesta.

Rajanylityspaikoille Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa sekä Moldovan tasavallassa on lähetetty noin 200 Frontexin työntekijää tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien maahantulon tehokasta ja nopeaa hallinnointia. Myös Europol on lähettänyt henkilöstöä ja vierailevia virkamiehiä Liettuaan, Puolaan, Slovakiaan, Romaniaan, Unkariin ja Moldovan tasavaltaan suorittamaan toisen linjan turvatarkastuksia. Pyydettäessä Europolin henkilöstö tukee näissä maissa myös tutkintatoimia.

Perusoikeusvirasto on laatinut raportteja tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja toteuttanut hiljattain edunsaajille kohdennetun laajan kyselytutkimuksen, jossa yksilöitiin tulevien kuukausien keskeiset haasteet ja painopisteet.

6.Solidaarisuus ja kumppanuus

6.1.Solidaarisuus käytännössä

Määräävänä piirteenä EU:n reaktiossa Venäjän hyökkäyssotaan on ollut solidaarisuus, erityisesti kun jäsenvaltiot ovat päättäneet luopua tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 11 artiklan soveltamisesta, mikä on helpottanut yhdessä jäsenvaltiossa tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuutta muuttaa toiseen jäsenvaltioon saadakseen tilapäistä suojelua siellä. Tämä on mahdollistanut edelleen liikkumisen sujuvuuden EU:ssa, auttanut helpottamaan Ukrainaan rajoittuvien jäsenvaltioiden kansallisiin vastaanottojärjestelmiin kohdistuvaa painetta ja keventänyt siirtoihin liittyviä muodollisuuksia 70 . Tämä on helpottanut direktiivin soveltamista entisestään.

Komissio on pyrkinyt lievittämään Moldovan tasavallan vastaanottokapasiteetin ylikuormittumista siten, että se on solidaarisuusfoorumin välityksellä jo varhaisessa vaiheessa tukenut ja koordinoinut haavoittuvassa asemassa olevien Ukrainasta paenneiden ja tilapäiseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden siirtoja Moldovan tasavallasta EU:n jäsenvaltioihin ja muihin Schengenin säännöstöön osallistuviin maihin. Toistaiseksi 12 EU:n jäsenvaltiota sekä Norja, Liechtenstein, Sveitsi ja Islanti ovat sitoutuneet ottamaan vastaan 17 870 ihmistä, jotka kulkevat Moldovan tasavallan kautta. Tähän mennessä annettujen sitoumusten perusteella Moldovan tasavallasta on siirretty yhteensä 2 377 henkilöä EU:hun ja muihin Schengen-alueeseen kuuluviin maihin (tilanne 17. helmikuuta 2023). Lisäksi EU on antanut rahoitustukea Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) toimille, jotka liittyvät lentojen järjestämiseen Moldovan tasavallasta EU:n jäsenvaltioihin ja Schengenin säännöstöön osallistuviin maihin osana EU:n rahoittamaa 15 miljoonan euron hanketta.

6.2.Yhteydenpito ja koordinointi Ukrainan viranomaisten kanssa

Ukrainassa toimivien Ukrainan viranomaisten ja EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevien Ukrainan suurlähetystöjen ja konsulaattien mukanaolo ja osallistuminen kokouksiin muodostui nopeasti tämän kriisin johdosta toteutettavien operatiivisten toimien erääksi erityispiirteeksi muihin kriiseihin verrattuna. Komissio on voinut aloittaa tiiviin yhteistyön Ukrainan viranomaisten kanssa, mikä on mahdollistanut laajemman koordinoinnin myös keskeisillä osa-alueilla, jotka liittyvät haavoittuvassa asemassa olevien henkilöryhmien suojeluun, ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjumiseen sekä niiden haasteiden parempaan tunnistamiseen, joita ihmiset kohtaavat käyttäessään tilapäistä suojelua koskevia oikeuksiaan käytännössä. Tämä on auttanut komissiota ja jäsenvaltioita havaitsemaan ja korjaamaan direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä puutteita.

6.3.Eurooppalaisesta solidaarisuudesta maailmanlaajuisiin toimiin

Komissio on ulottanut toimet kansainvälisiin kumppaneihinsa perustamalla solidaarisuusfoorumin kansainvälisen haaran, johon osallistuvat Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tavoitteena on vaihtaa tietoja eri maiden käyttöön ottamista järjestelyistä, joilla tarjotaan suojelua Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville 71 , jakaa ajantasaista tilannetietoisuutta Ukrainan olosuhteista sekä keskustella valmiussuunnittelusta ja lisäavusta.

EU:n tilannetietoisuuden parantamista on helpottanut tiivis yhteistyö asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNHCR:n ja IOM:n, kanssa. Yhteistyö on edistänyt toimien parempaa pohjautumista tietoon (tutkimusten ja analyysien avulla) ja siitä on saatu operatiivista tukea sidosryhmille ja paikan päällä toteutettaville käytännön hankkeille, esimerkiksi Ukrainasta pakenevien haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden siirtämiseen Moldovan tasavallasta EU:hun ja näitä siirtoja ohjaavien vakiotoimintamenettelyjen kehittämiseen.

7.Tulevaisuudennäkymät

Kuten Eurooppa-neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta 2023 toistettiin, unioni tukee Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia henkilöitä niin kauan kuin on tarpeen. Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin aktivoinnilla EU on turvannut miljoonien Ukrainasta lähteneiden ihmisten turvallisuuden. Tilapäisen suojelun kestoa on jo jatkettu maaliskuuhun 2024 saakka. Komissio on valmis tekemään tarvittaessa ehdotuksen voimassaolon jatkamisesta edelleen.

Direktiivi on mahdollistanut ennennäkemättömän koko yhteiskunnan kattavan toiminnan, jota komissio on kannattanut alusta lähtien. Kaikki hallinnon ja yhteiskunnan alat on saatu aktivoitua ennennäkemättömällä tavalla. Näin tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä vahvistettuja oikeuksia toteutetaan käytännössä. Tämä on vauhdittanut laajaa innovointia, muun muassa pilottihankkeita esimerkiksi työnsaannin, koulutuksen, asumisen ja tutkintojen tunnustamisen alalla. Näin saadaan ratkaisevan tärkeää tietoa toimenpiteiden parantamiseksi ja voidaan valmistautua tuleviin skenaarioihin.

Direktiivi on osoittautunut sekä lujaksi perustaksi että riittävän joustavaksi mahdollistamaan kollektiivisen ja ripeän reagoinnin. Sitä tuetaan vankalla EU-tason koordinoinnilla solidaarisuusfoorumin kautta. Tämä on auttanut luomaan uusia yhteyksiä ja edistämään yhteistyötä viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien kesken.

EU-tasolla vankasti koordinoitu lähestymistapa on tarpeen paitsi nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi myös mahdollisissa tulevissa toimissa. On ratkaisevan tärkeää varmistaa sujuva siirtyminen tilanteeseen, jossa ihmisille annetaan jokin vaihtoehtoinen oikeudellinen asema, joka mahdollistaisi oikeuksien käytön tilapäisen suojelun enimmäiskeston jälkeen, esimerkiksi siten, että pidennetään oleskelu- ja työlupia tai luodaan edellytykset siirtymiselle jonkin muun oikeudellisen aseman käyttöön. Tämä on tärkeää sen varmistamiseksi, etteivät jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ylikuormitu.

Samaan aikaan tarvitaan kohdennettua tukea henkilöille, jotka ovat paenneet Ukrainasta mutta haluavat palata kotiinsa. Komissio on jo käsitellyt asiaa antamalla kohdennettuja ohjeita usein kysyttyjen kysymysten muodossa. Niissä se on selventänyt Ukrainaan tehtävien lyhyiden vierailujen ja vapaaehtoisen Ukrainaan paluun erilaisia seurauksia 72 ja luonut suojatoimia niille, jotka haluavat palata takaisin Ukrainaan, niin että he voivat päästä helposti takaisin suojelun piiriin, jos he joutuvat pakenemaan uudelleen 73 . Komissio aikoo seurata tilannetta edelleen varmistaakseen, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sellaisten henkilöiden vapaaehtoisen paluun huomioon ottamiseksi, jotka täysin tietoisina asiaan liittyvistä tosiseikoista päättävät palata kotiinsa, ja tukee tällaisia päätöksiä sisäasioiden rahastoista. Komissio lisää myös yhteisen lahjoittajien koordinointifoorumin toimia Ukrainan korjaus-, elvytys- ja jälleenrakennusprosessin tukemiseksi. Kotiseudultaan siirtymään joutuneiden paluuta pidetään tässä yhteydessä tärkeänä näkökohtana.

Tilapäistä suojelua koskeva direktiivi on laajemmin tarkasteltuna osoittautunut keskeiseksi välineeksi tarjottaessa välitöntä suojelua EU:ssa, ja komissio katsoo, että sen olisi jatkossakin pysyttävä osana EU:n käytettävissä olevaa välineistöä.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että unionin kohtaamat muuttoliikehaasteet voivat olla hyvin eri tyyppisiä riippuen erityisesti muuttovirtojen laajuudesta tai koostumuksesta. Siksi on olennaisen tärkeää, että EU:lla on käytössään erilaisia välineitä ja että se on valmis reagoimaan kaikentyyppisiin kriiseihin. Komissio tekee yhteistyötä lainsäätäjien kanssa sen varmistamiseksi, että Euroopan unionilla on käytössään tulevaisuudessa tarvitsemansa välineet, ja huolehtiakseen niiden moitteettomasta nivoutumisesta komission ehdotukseen kriisi- ja force majeure -tilanteita koskevaksi asetukseksi 74 .

Direktiivin täytäntöönpano lähitulevaisuudessa edellyttää jatkuvaa tukea sen varmistamiseksi, että olemassa oleviin haasteisiin vastataan ja että käytettävissä on riittävät siirtymävalmiudet ja varautumistoimenpiteet tulevien tilanteiden hoitamiseksi. EU:n reagoinnin koordinointi varmistetaan jatkossakin solidaarisuusfoorumin avulla, ja se tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Ihmisten kaikkialla EU:ssa osoittama solidaarisuus ja myötätunto sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten, sidosryhmien ja yhteisöjen ponnistelut antavat meille edelleen tärkeää oppia ja osoittavat jälleen kerran, että yhtenäisesti ja koordinoidusti toimiessaan Euroopan unioni on vahva.

Euroopan unioni ottaa edelleen vastaan Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia niin kauan kuin se vain on tarpeen.

(1)

      Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi

(2)

      The 10-Point Plan For stronger European coordination on welcoming people fleeing the war from Ukraine .

(3)

      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ukrainan sotaa pakenevien vastaanottaminen: Eurooppa valmistautuu vastaamaan tarpeisiin .

(4)

   Ukrainasta ja Moldovasta EU:hun tulleiden kumulatiivinen määrä ei sisällä Romanian ja Moldovan kansalaisten maahantuloja Moldovasta Romaniaan. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista eritellä, kuinka suuri osa tästä on tavanomaista rajaliikennettä ja kuinka suuri osa Venäjän hyökkäystä paenneita ihmisiä. Maahantuloja ja maastalähtöjä koskevat luvut kertovat liikkumisesta maasta toiseen, eivät yksittäisten henkilöiden määrää. Maahantulojen kokonaismäärän ja Ukrainan kansalaisten maahantulojen määrän erotus sisältää sekä EU:n kansalaisten että muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisten maahantulot. Ukrainasta ja Moldovasta tuli EU:hun yli 300 000 muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaista. Tärkeimmät ryhmät olivat Turkin, Yhdysvaltojen, Venäjän, Israelin, Intian, Azerbaidžanin, Georgian, Yhdistyneen kuningaskunnan, Moldovan ja Uzbekistanin kansalaiset.

(5)

      Tilapäistä suojelua saavat henkilöt kuukauden lopussa kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan – kuukausittaiset tiedot .

(6)

     Solidaarisuusfoorumiin osallistuvat Euroopan komissio, neuvoston pääsihteeristö, Euroopan ulkosuhdehallinto, EU:n jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, EU:n virastot, kansainvälisiä järjestöjä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM), sekä Ukrainan ja Moldovan viranomaiset.

(7)

      Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta .

(8)

     Verkosto vastaa tarpeeseen saada tarkka, ajantasainen ja yhteinen tilannekuva nopean poliittisen ja operatiivisen päätöksenteon pohjaksi. Se seuraa rajat ylittävää liikkumista Ukrainasta EU:hun, ensivaiheen vastaanottoa ja tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanoa. Seuranta kattaa myös viikoittaisten rekisteröitymisten trendit ja perusteelliset tiedot koulutukseen, työhön ja terveydenhuollon piiriin pääsystä. Komission suositus (EU) 2020/1366, annettu 23 päivänä syyskuuta 2020, muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevasta EU:n mekanismista (muuttoliikettä koskeva varautumis- ja kriisisuunnitelma).

(9)

      EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle .

(10)

      EU:n auttava puhelin .

(11)

      Jo vuosi Ukrainan vastarintaa .

(12)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2 artiklan 1 ja 2 kohta.

(13)

     Päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava näihin henkilöryhmiin joko tilapäistä suojelua tai kansallisen lainsäädännön mukaista asianmukaista suojelua. Useimmat jäsenvaltiot ovat halunneet välttää kaksiosaisten järjestelmien soveltamista, joten kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, joilla on ollut pysyvä asuinpaikka Ukrainassa, ovat saaneet tilapäiseen suojeluun liittyvät oikeudet sen sijaan, että heille olisi annettu muuta kansallisen lainsäädännön mukaista asianmukaista suojelua.

(14)

     Tosin nyt kun hyökkäyksen alkamisesta on kulunut vuosi, joissakin jäsenvaltioissa, kuten Alankomaissa, tällaisten säännösten soveltamista ollaan lopettamassa.

(15)

     Puolassa kolmansien maiden kansalaisia hallinnoi ulkomaalaisvirasto.

(16)

     Itävalta, Viro, Kreikka ja Ruotsi.

(17)

     Esimerkiksi Itävalta ja Viro soveltavat nopeutettuja menettelyjä.

(18)

    Tilapäistä suojelua saavat henkilöt kuukauden lopussa kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan – kuukausittaiset tiedot .

(19)

      Ukrainasta paenneiden ihmisten kokemuksia EU:ssa .

(20)

      Komission tiedonanto Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2022/382 täytäntöönpanoa koskevista toimintaohjeista (EUVL C 126 I, s. 1) .

(21)

      Unaccompanied and Separated Children fleeing from war in Ukraine - Frequently Asked Questions on Registration, Reception and Care .

(22)

     ’Yksin maahan tulevilla alaikäisillä’ tarkoitetaan alle 18-vuotiaita kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka tulevat jäsenvaltioiden alueelle ilman heistä joko oikeuden tai vakiintuneen käytännön nojalla vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin he eivät tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa, tai alaikäisiä, jotka ovat jääneet ilman huoltajaa heidän tultuaan jäsenvaltion alueelle (tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 2001/55/EY 2 artiklan f alakohta).

’Vanhemmistaan erossa olevalla lapsella’ tarkoitetaan lasta, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle sukulaisten tai tunnettujen aikuisten (muiden kuin sukulaisten) kanssa. Joissakin tapauksissa vanhemmat ovat antaneet viimeksi mainituille luvan matkustaa lapsen kanssa ja/tai huolehtia lapsesta väliaikaisesti (esimerkki: ukrainalainen äiti, joka matkustaa yhdessä omien lastensa ja toisen perheen lasten kanssa).

(23)

     Unioni pitää laitoshoidon purkamista tärkeänä, mikä käy ilmi EU:n yleisestä politiikkakehyksestä. Esimerkiksi eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa todetaan, että ”[l]asten laitoshoidon vähentämiseksi olisi edistettävä laadukkaita yhteisöperustaisia hoitopalveluita tai perhehoitoa. Lasten sijoittamista laitoshoitoon olisi käytettävä vain viimesijaisena keinona ja kun se on lapsen edun mukaista, hänen kokonaistilanteensa ja yksilölliset tarpeensa huomioon ottaen.”

(24)

      Komission tiedonanto Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2022/382 täytäntöönpanoa koskevista toimintaohjeista .

(25)

      Ukrainan sotaa pakenevat ilman huoltajaa olevat ja huoltajastaan eroon joutuneet lapset – Usein kysyttyjä kysymyksiä rekisteröinnistä, vastaanotosta ja hoidosta .

(26)

      Yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa.

(27)

      Ukrainasta yksin maahan tulevia alaikäisiä ja vanhemmistaan erossa olevia lapsia koskevat käytännöt.

(28)

     The Russian war of aggression against Ukraine – The broad fundamental right impact in the EU, Bulletin 2, Euroopan unionin perusoikeusvirasto ( The Russian war of aggression against Ukraine ― The broad fundamental rights impact in the EU (europa.eu) ).

(29)

    International Labour Organisation and European Labour Authority joined forces to reduce the risks of undeclared work, labour exploitation and trafficking in persons fleeing the war in Ukraine | Euroopan työviranomainen (europa.eu) .

(30)

      A Common Anti-Trafficking Plan to address the risks of trafficking in human beings and support potential victims among those fleeing the war in Ukraine .

(31)

      Komission kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (neljäs kertomus) .  

(32)

     Jäsenvaltioissa toimivat kansalliset esittelijät tai vastaavat mekanismit auttavat ymmärtämään hyväksikäytön eri muodoissa tapahtuvaa ihmiskauppaa keräämällä ja analysoimalla tietoja säännöllisesti, arvioimalla ihmiskaupan torjuntaa ja sen uhrien tukemista koskevien kansallisten toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikutusta sekä esittämällä suosituksia ihmiskaupan kaikkia muotoja koskevien toimenpiteiden ja käytäntöjen parantamiseksi ( koordinoidun reagoinnin tehostaminen (europa.eu) ).

(33)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta, EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57–73.

(34)

      https://www.eurojust.europa.eu/sites/default/files/assets/eurojust-icc-csos-guidelines.pdf

(35)

     Lukuvuoden 2022–2023 alussa EU:n alueella opetukseen oli ilmoittautunut kuitenkin vain noin puoli miljoonaa ukrainalaislasta.

(36)

      Eurooppalainen koulutusalue – laadukasta koulutusta kaikille .

(37)

      Ukrainan koulutus hätätilanteessa  -sivustolla on tietoa Ukrainan koulutusjärjestelmästä ja opetussuunnitelmasta. Sen tavoitteena on auttaa ukrainalaisia lapsia sopeutumaan uusiin kouluihin ja ulkomaisiin opetussuunnitelmiin.

(38)

      Ukrainasta siirtymään joutuneiden lasten osallistaminen koulutukseen: huomioita, pääperiaatteet ja käytänteet lukuvuonna 2022–2023 .

(39)

    Euroopan kouluopetusalusta .

(40)

      School Education Gateway – Kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi

(41)

      Koulutusta ja tukea Ukrainan pakolaisille . Aloitussivu luotiin alun perin kouluopetuksen eurooppalaista verkkofoorumia varten, joka siirtyi 1. lokakuuta 2022 Euroopan kouluopetusalustalle.

(42)

      Komission tiedonanto suuntaviivoista Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseksi työmarkkinoille, ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen .

(43)

     Ks. tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 13 artikla.

(44)

   Direktiivin 13 artiklassa todetaan myös seuraavaa: ”Kun tilapäistä suojelua saavat henkilöt työskentelevät toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, heidän mahdollisuutensa elättää itsensä on otettava huomioon määriteltäessä tukijärjestelyjen tasoa.”

(45)

     EUAA Providing Temporary Protection to Displaced Persons from Ukraine: A Year in Review.

(46)

      Report on access to health care in EU Member States - Implementation of Temporary Protection Directive (2001/55/EC) and Council Implementing Decision (EU) 2022/382 .

(47)

      Useimmissa jäsenvaltioissa on annettu covid-19-rokotuksia maksutta.

(48)

    Komission tiedonanto Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2022/382 täytäntöönpanoa koskevista toimintaohjeista .

(49)

      Komission tiedonanto suuntaviivoista Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseksi työmarkkinoille, ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen .

(50)

      OECD Policy Responses on the Impacts of the War in Ukraine – What we know about the skills and early labour market outcomes of refugees from Ukraine .

(51)

      Public Employment Services support to persons displaced from Ukraine: latest developments - Employment, Social Affairs & Inclusion .

(52)

      EU:n osaajareservi -pilottihanke .

(53)

     Kypros, Espanja, Suomi, Kroatia, Liettua, Slovakia ja Puola.

(54)

      Komission suositus (EU) 2022/554, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakenevien henkilöiden tutkintojen tunnustamisesta .

(55)

Comparison report of the European Qualifications Framework and the Ukrainian National Qualifications Framework .

(56)

     Esimerkkinä toimenpiteet, joiden myötä ukrainalaiset terveydenhuollon ammattilaiset voivat työskennellä valvonnan alaisina Latviassa ennen heidän pätevyytensä virallista tunnustamista.

(57)

     https://www.mfrr.eu/.

(58)

     https://www.investigativejournalismforeu.net/.

(59)

      EU:n työmarkkinoiden kotouttamiskumppanuus .

(60)

      EU:n pelastuspalvelumekanismi (europa.eu) .

(61)

      OECD Policy Responses on the Impacts of the War in Ukraine - Housing support for Ukrainian refugees in receiving countries .

(62)

      Safe and suitable homes for people fleeing the war in Ukraine .

(63)

      Solidarity and housing: supporting safe homes – Considerations, key principles and practices - As of 21 February 2023.

(64)

      Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) – ehdotuspyyntö – 17. tammikuuta 2023 .  

(65)

     Euroopan kotouttamisverkosto kokoaa yhteen kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion sekä Islannin ja Norjan kansallisten viranomaisten edustajat, pääasiassa maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaavista ministeriöistä. He hoitavat usein tehtäviä, jotka liittyvät EU:n tämän alan rahoitusmahdollisuuksien, kuten turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), suunnitteluun ja täytäntöönpanoon omassa maassaan. Verkoston jäsenet osallistuvat tietämyksen vaihtamiseksi myös kohdennettuihin opintokäynteihin, vertaisarviointeihin, työpajoihin ja keskinäisen avunannon toimiin, jotka koskevat tiettyjä kotouttamisnäkökohtia. Ks. Euroopan kotouttamisverkosto | Kotouttamisasioita käsittelevä EU:n verkkosivusto (europa.eu)

(66)

      Asetus (EU) 2022/562, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022 , asetus (EU) 2022/613, annettu 12 päivänä huhtikuuta 2022 ja asetus (EU) 2022/2039, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022 .

(67)

     Tilanne 31. tammikuuta 2023.

(68)

     Tukitoimen perustamista koskeva uudelleenohjelmointi on käynnissä, ja komissio aikoo tarkistaa tämän ehdon noudattamisen ohjelmien päättyessä.

(69)

     Tämä 385 miljoonan euron hätäapu osoitettiin Tšekille (54,4 miljoonaa euroa), Puolalle (200,1 miljoonaa euroa), Virolle (10,1 miljoonaa euroa), Liettualle (10,1 miljoonaa euroa), Bulgarialle (10,9 miljoonaa euroa), Latvialle (7,8 miljoonaa euroa), Romanialle (39,1 miljoonaa euroa), Unkarille (21,1 miljoonaa euroa), Slovakialle (24,7 miljoonaa euroa) ja Kyprokselle (6,7 miljoonaa euroa).

(70)

     Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 26 artikla.

(71)

     Sodan alkamisen jälkeen Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on saapunut Ukrainasta yli 400 000 ihmistä.

(72)

      Frequently asked questions received on the interpretation of the Temporary Protection Directive and Council Implementing Decision 2022-382_en.pdf.

(73)

      Frequently Asked Questions on going home to Ukraine on a voluntary basis in the context of the Temporary Protection_en.pdf.

(74)

      Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä kriisi- ja force majeure -tilanteissa .