Esittelijä:	Thierry LIBAERT
Yhteisesittelijä:	Émilie PROUZET

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 17.4.2023 Euroopan unionin neuvosto, 12.4.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	2.6.2023
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	66/0/0
Hyväksyminen täysistunnossa	14/06/2023
Täysistunnon numero	579
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	178/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission ehdotuskokonaisuutta, jolla on tarkoitus luoda paremmat edellytykset tuotteiden korjattavuudelle ja tehdä korjaamisesta todellinen ja varteenotettava mahdollisuus tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta lähtien.

1.2

ETSK on sitä mieltä, että jäljempänä esitetyt toimenpiteet voisivat tehdä korjauttamisoikeudesta vieläkin tehokkaamman.

1.3

Korjauttamisoikeutta voitaisiin epäilemättä edistää parantamalla kuluttajavalistusta. Kansallinen alusta, johon kootaan kaikki tarvittava tieto, onkin kannatettava ehdotus, mutta sen toteuttamisen ja ajan tasalla pitämisen edellytykset kaipaavat täsmentämistä.

1.4

ETSK on myös tyytyväinen lakisääteiseen takuuseen liittyviin tasapainoisiin toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan korjausvelvollisuutta tinkimättä kuitenkaan kuluttajan oikeudesta päättää tavaran vaihtomahdollisuuden käyttämisestä, jos korjauttaminen on kuluttajalle erittäin vaivalloista. Tämä helpottaa korjausmahdollisuuden käyttämistä. Komitea kannattaisi kuitenkin sitä, että samalla kun tiukennetaan jälleenmyyjään kohdistuvaa korjausvelvollisuutta, varmistettaisiin jälleenmyyjän tosiasiallinen oikeus vaatia valmistajaa täyteen vastuuseen (erityisesti varaosien ja kustannusten osalta). Jälleenmyyjien tehtävänä on olla vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa, ja niitä on voitava tukea tässä roolissa.

1.5

Jotta lakisääteisen takuun ulkopuolinen korjauttaminen olisi helpompaa, on ehdottoman tärkeää tukea korjauspalvelujen laajempaa tarjoamista sekä korjaajille tarjottavalla ammatillisella koulutuksella että takaamalla kaikille korjaajille korjaamisen ja huollon kannalta välttämättömien tietojen saanti ja tarvittavien varaosien saanti kohtuulliseen hintaan.

1.6

Tuotteiden sisäänrakennetun korjattavuuden edistämistä käsitellään erillisessä asetusehdotuksessa. Korjattavuutta olisi tuettava muulloinkin kuin suunnitteluvaiheessa eli myös myynnin jälkeen. ETSK pyytää siksi komissiota arvioimaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan kehyksen parhaillaan käynnissä olevan uudistuksen (1) yhteydessä mahdollisuutta edistää varaosia ja tuotteiden korjattavuutta koskevien tietojen jakamista. Muitakin edistäviä tekijöitä, kuten 3D-tulostettujen varaosien tai turvallisten käytettyjen osien saatavuutta, sekä tuotteiden uudelleenkokoamista olisi tuettava nykyistä enemmän.

1.7

Korjauttamisoikeuteen on johdonmukaisuuden nimissä liityttävä korjaamisen estävien tahallisten käytänteiden, kuten sarjoituksen, kielto silloin, kun on ilmeistä, että kyseisiä käytäntöjä sovelletaan ainoastaan kilpailun estämiseksi varaosamarkkinoilla.

1.8

Korjausten laatu, turvallisuus ja kustannukset ovat myös asioita, joita on syytä käsitellä. Korjauspalvelujen tarjoajien kilpailuttaminen vakiolomakkeen avulla vertailukelpoisten tietojen pohjalta on hyvä keino saada aikaan edistystä markkinoilla. ETSK katsoo kuitenkin, että asiassa on mentävä pidemmälle eli on valittava kansalliselta tasolta saatujen kokemusten pohjalta ne taloudelliset kannustimet, jotka todennäköisimmin saavat kuluttajat korjauttamaan tuotteensa.

1.9

ETSK muistuttaa, että korjauttaminen koskee kaikkia sidosryhmiä eikä ainoastaan yrityksiä. Komitea pyytää komissiota edistämään kuluttajille suunnattuja valistuskampanjoita, joissa opetetaan tuotteiden oikeanlaista huoltoa ja käyttöä ja tiedotetaan korjauttamismahdollisuuksista.

2.   Komission asiakirjan pääsisältö

2.1

Direktiiviehdotus kuuluu säädöskokonaisuuteen, jolla pyritään parantamaan kuluttajan roolia vihreässä siirtymässä. Se on johdonmukainen monien poliittisten tekstien, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (joulukuu 2019), kiertotalouden toimintasuunnitelman (maaliskuu 2020) ja uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman (marraskuu 2020) kanssa.

2.2

Euroopan komissio pyrkii edistämään myyntisopimuksen vastaisten tuotteiden korjaamista ja siksi antamaan kuluttajille enemmän valtaa parantamalla heidän mahdollisuuksiaan tehdä kiertotaloutta tukevia valintoja kahdessa keskeisessä vaiheessa: 1. ostohetkellä seuraavien seikkojen ansiosta: a) tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetusehdotus, johon sisältyy vaatimuksia tuotteiden suunnittelusta ja varaosien saatavuudesta b) kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä vihreässä siirtymässä koskeva direktiiviehdotus, jossa vaaditaan, että myyntipisteessä annetaan tietoa tuotteen kestävyydestä ja korjattavuudesta 2. myynnin jälkeen: a) lakisääteistä takuuta koskevaan direktiiviin perustuva mahdollisuus valita tuotteen ostohetkeä seuraavana takuuaikana, haluaako kuluttaja korjauttaa viallisen, myyntisopimuksen vastaisen tavaran vai vaihtaa sen uuteen maksutta. Korjausmahdollisuuden voi jättää valitsematta sellaisissa tapauksissa, joissa korjaaminen on mahdotonta tai siitä aiheutuu suhteettomia kustannuksia jälleenmyyjälle tai korjauttaminen on huomattavan vaivalloista kuluttajalle. b) käsiteltävänä oleva korjattavuutta koskeva ehdotus, joka myös kattaa myynnin jälkeisen ajan.

2.3

Ehdotus direktiiviksi tavaroiden korjaamista edistävistä yhteisistä säännöistä kattaa yhdessä lakisääteisen takuun kanssa ja myös lakisääteisen takuuajan päättymisen jälkeen tapaukset, joissa tuote on viallinen tai vahingoittuu. Siihen sisältyy neljä tärkeää velvoitetta: — yleinen korjausvelvollisuus — korjauspalvelua ja korjaajia käsittelevän korjaustietolomakkeen antaminen — korjaamista koskevien tietojen antaminen — korjaamista ja korjaajia käsittelevän kansallisen tiedotusalustan perustaminen. Yhdellä artiklalla muutetaan kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/771 (2), jossa vahvistetaan säännöt kuluttajien oikeussuojakeinoista, jos tuote ei ole myyntisopimuksen mukainen (lakisääteinen takuu). Siinä säädetään korjaamisen ensisijaisuudesta korvaamiseen nähden, jos korjaaminen maksaa yhtä paljon tai vähemmän kuin tuotteen korvaaminen uudella.

3.   Yleiset huomiot

3.1

ETSK kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita eli todellisen eurooppalaisen korjauttamisoikeuden edistämistä. Komitea katsoo, että teksti täydentää hyödyllisellä tavalla aiempia tekstejä tuotteiden ekologisesta suunnittelusta, eurooppalaisten kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja kuluttajien valistamisesta ympäristöväittämien suhteen.

3.2

Korjaamisen yleistymisen on kuitenkin oltava Euroopan laajuinen tavoite, minkä komissio on hyvin ymmärtänyt. Korjaaminen on keskeinen osa talousmallia, jota EU:n tulee edistää yhdessä talouden toimijoiden (valmistajat, jälleenmyyjät jne.), kuluttajien ja laajemmin EU:n kansalaisten kanssa. ETSK:n näkemys korjauttamisoikeudesta on, että se ei saa jäädä vain muodolliseksi tai teoreettiseksi oikeudeksi. EU:n lainsäädännön perusperiaatteena tulee olla laadukkaan korjaustoiminnan tarjonnan ja kysynnän turvaaminen takaamalla tosiasialliset korjauttamismahdollisuudet ja kannustamalla kuluttajia valitsemaan korjaamisen.

3.3

Tuotteiden käyttöiän pidentäminen on keskeinen keino pienentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Pidentämisen on luonnollisesti perustuttava elinkaarianalyysiin: kaikkien tuotteiden käyttöikää ei kannata pidentää ikuisesti. ETSK kannattaakin tulevan ekosuunnitteluasetuksen yhteydessä annettavissa delegoiduissa säädöksissä tuoteluokkakohtaisesti määriteltävää yhteyttä korjausvelvollisuuden ja tuotteen elinkaaren välillä.

3.4

ETSK kannattaa niin ikään liitteessä 2 olevaa luetteloa ensimmäisistä kohdetuotteista. Komitea kannattaa myös ajatusta täydentää tätä luetteloa tuoteluokilla, jotka määritellään edellä kohdassa 3.3 mainituissa delegoiduissa säädöksissä. Tuotteen suunnittelu ja korjattavuus ovat näin ollen automaattisesti yhteydessä kuluttajalle annettaviin tietoihin ja korjausvelvollisuuteen.

3.5

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti ajateltuna korjaaminen luo lisäarvoa ja laadukkaita työpaikkoja Eurooppaan. Gaïa-järjestön tutkimuksen mukaan (3) korjaustoiminta luo 404 työpaikkaa 10 000:ta käsiteltyä tonnia kohti eli 50 kertaa enemmän kuin jätehuolto. ETSK pelkää kuitenkin, että ammatillista koulutusta ja teknistä osaamista ei ole tarjolla tarpeeksi, jotta korjauttamisoikeus voisi toteutua käytännössä. Komitea kehottaakin komissiota tiiviissä yhteistyössä ammattialajärjestöjen kanssa ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat välineet korjausalan ammattien perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseksi.

3.6

Korjaustoiminta voi myös parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien ostovoimaa merkittävästi, sillä nämä joutuvat nykyään usein ostamaan hyvin pian uuden tuotteen aiemmin ostetun tilalle.

3.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on direktiiviehdotuksessaan ottanut asianmukaisesti huomioon tarpeen käsitellä niin takuukautta kuin takuun ulkopuolista ajanjaksoa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska lakisääteisen takuun kestoa koskevat säännöt ovat erilaisia (kaksi vuotta useimmissa maissa, kolme vuotta Kreikassa, tuotteen arvioitu käyttöikä Suomessa ja Alankomaissa). Avoimuutta ja selkeyttä korjaamiseen liittyvistä käytänteistä on myös parannettava Euroopan tasolla tai jopa yhtenäistettävä oikeudellisten kehysten avulla, jotta korjauttamisoikeus voisi toteutua yleisesti.

4.   Erityiset huomiot

Erityisissä huomioissa esitetään komission ehdotuksiin pohjautuvia parannuksia, joilla tavoitellaan tilannetta, jossa korjauttaminen olisi kuluttajien silmissä houkuttelevampaa kuin tavaran korvaaminen uudella.

4.1   Kuluttajille suunnatun tiedotuksen parantaminen

4.1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa kuluttajille suunnatun tiedotuksen parantamista varmistamalla, että jokaisessa jäsenvaltioissa on alusta, jolla korjausratkaisut esitellään. On tärkeää täsmentää alustan käyttöönottoa ja hallinnointia koskevia edellytyksiä, jotta tiedot olisivat varmasti kattavia ja ajan tasalla.

4.1.2

Korjauttaminen edellyttää tietoa korjaamiseen liittyvistä edellytyksistä tavaran uudella korvaamiseen verrattuna. Korjaustietolomakkeen toimittamisvelvollisuus mahdollistaa korjauspalvelujen kilpailuttamisen ja lisää avoimuutta korjaamisen hinnoista, menetelmistä ja laadusta ja auttaa näin kuluttajaa saamaan parempia tarjouksia ja siten turvautumaan korjauttamiseen useammin. ETSK kannattaakin pyrkimystä yhdenmukaistaa korjaajien antamat tiedot eurooppalaisen korjaustietolomakkeen avulla. Komitea kehottaa lainsäätäjiä varmistamaan, että tämä ehdotus on johdonmukainen tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan ehdotuksen ja ympäristöväittämiä koskevan ehdotuksen kanssa.

4.1.3

ETSK kannattaa niin ikään Euroopan tasolla yhtenäisen tuoteluokkakohtaisen korjattavuuspisteytysjärjestelmän luomista tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetusehdotuksen mukaisesti. Komitea on suositellut tätä jo aiemminkin. ETSK kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tällaisen pisteytyksen käyttöönottoon EU:n yhdentymishankkeen hengessä, jotta ei aiheutettaisi ylimääräisiä kustannuksia sidosryhmille ja sekaannusta kuluttajille.

4.1.4

Lisäksi tarvitaan Euroopan laajuinen tiedotus- ja valistuskampanja, jossa tuodaan esiin korjauttamisen hyödyt ja painotetaan periaatetta, jonka mukaan kannattaa ostaa vähemmän mutta parempaa. Valistuskampanjassa on opastettava kuluttajia selkeästi huoltamaan tavaroitaan oikein. ETSK kannattaakin ympäristöväittämiä koskevassa direktiiviehdotuksessa ehdotettuja tämänsuuntaisia toimenpiteitä.

4.2   Korjauttamisen helpottaminen

4.2.1

Korjauttaminen tulee kyseeseen aluksi takuuaikana. Tältä osin ehdotuksessa korostetaan aiheellisesti korjauttamisen ensisijaisuutta tuotteen uudella korvaamiseen nähden. ETSK kannatti tätä jo lausunnossaan ”Kuluttajat ja vihreä siirtymä” (4). Jos korjaaminen maksaa yhä paljon tai vähemmän kuin uudella korvaaminen, myyjän täytyy korjata tavara, ellei se ole mahdotonta tai kohtuutonta. Tämä vaikuttaa myös kuluttajan oikeuteen valita uudella korvaamisen ja korjaamisen välillä. Kuluttajalla säilyy kuitenkin mahdollisuus pyytää tuotteen korvaamista uudella, jos korjauttaminen on huomattavan vaivalloista eli jos kyse on esimerkiksi jokapäiväisessä elämässä tai työssä tarvittavista tuotteista.

4.2.2

Lisäksi ETSK katsoo, että jälleenmyyjän mahdollisuus vaatia valmistajaa vastuuseen olisi sisällytettävä pakottavaan lainsäädäntöön ja tämä oikeus siten taattava, jotta korjaaminen olisi toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti mahdollinen ratkaisu. Samalla kun jälleenmyyjään kohdistetaan korjausvelvollisuus kustannuksista riippumatta, jälleenmyyjälle on annettava tosiasiallinen mahdollisuus kääntyä valmistajan puoleen varaosien saamiseksi tai kustannusten jakamiseksi. Velvollisuuden on oltava riittävän yksinkertaisesti toteutettavissa, jotta myös pk-yritykset pystyvät täyttämään sen.

4.2.3

Yksi tekstissä esitetty tärkeä edistysaskel on tuottajan velvollisuus korjata tavaransa lakisääteisen takuuajan päätyttyäkin. Kilpailusyistä on tärkeää, että velvollisuus koskee myös EU:n ulkopuolisia tuottajia. ETSK muistuttaakin tarpeesta saada valtuutetut edustajat tai jopa jakelukeskukset vastuun piiriin.

4.2.4

Korjauspalvelujen alueellinen verkosto on toinen korjauttamisen yleistymisen tärkeä edellytys. ETSK katsoo, että Euroopassa on oltava enemmän korjaajia ja että korjausalan ammatillista koulutusta on siksi edistettävä määrätietoisella politiikalla. Se on sitäkin tärkeämpää, koska korjaajan ammatti on muuttunut suuresti digitalisaation ja verkkoon liitettyjen esineiden myötä. Koulutuksen lisäksi on myös tarjottava hyväpalkkaisia ja laadukkaita työpaikkoja, sillä monissa jäsenvaltioissa on jo nyt pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä erityisesti käsiteollisuudessa.

4.2.5

Korjauspalvelujen kehittäminen edellyttää sitä, että riippumattomilla korjaajilla on samat mahdollisuudet kuin tuottajien valtuuttamilla korjaajilla. ETSK katsoo niin ikään, että komission olisi autettava ja kannustettava kehittämään uudenlaisia liiketoimintamalleja, kuten ammattikorjauspalveluita, korjaamoita ja korjauskahviloita, jotta korjauspalveluita olisi saatavilla mahdollisimman monissa paikoissa.

4.3   Tuotteiden korjattavuuden edistäminen suunnitteluvaiheessa ja myöhemmin

4.3.1

Suunnitellun vanhenemisen käytännöt ovat tosiasiallisia korjaamisen esteitä, mutta ETSK toteaa, että niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin muissa direktiiveissä.

4.3.2

Olisi kuitenkin johdonmukaista, että komissio vaatisi tarkasteltavana olevan korjaamista käsittelevän tekstin perusteella jäsenvaltioita kieltämään kaikenlaiset tahalliset käytännöt, joilla korjaaminen tehdään mahdottomaksi. Korjauttamisoikeus ei voi toteutua, jos tavarat on suunniteltu niin, ettei niitä voida korjata.

4.3.3

Sarjoitus ja täsmäyttäminen ovat käytäntöjä, jotka haittaavat tuotteen osien korvaamista tai estävät sen, kun tavaran osaan on merkitty sarjanumero. Jos sarjanumeroitu osa vaihdetaan eikä numero ole sama kuin emolevylle kirjattu numero, emolevy muuttaa laitteen toimintaa tai estää sen. Tämän käytännön seurauksena tuotteen voi korjata vain valmistajan valtuuttamaan tai sertifioimaan tekniseen verkostoon kuuluva taho, eivät riippumattomat korjaajat tai uudelleenkokoajat. Myöskään kiertotaloudesta saatavia osia ei voida käyttää. ETSK pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kieltämään tällaiset käytännöt ja määräämään niistä seuraamuksia, sillä ne estävät korjauttamisen tahallisesti.

4.3.4

Tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa asetusehdotuksessa säädetään, kuinka kauan varaosia on tuoteluokittain oltava saatavilla. ETSK pyytää kuitenkin komissiota suosimaan varaosien valmistamista 3D-tulostuksen avulla raaka-ainepulasta johtuvien haasteiden vuoksi. Tämä edellyttää, että kun tuottajat lopettavat varaosien valmistuksen, ne julkaisevat osien 3D-kaaviot, niin kuin osa tuottajista on viime vuosina jo tehnytkin. ETSK pyytää komissiota arvioimaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan kehyksen tulevan uudistuksen yhteydessä mahdollisuutta edistää varaosia koskevien tietojen jakamista ja tietojen julkaisemista tiedotusalustalla.

4.3.5

ETSK toivoo, että EU tukee laitteiden kunnostustoimintaa siltä osin kuin sillä on samat taloudelliset ja ekologiset tavoitteet kuin korjaamisella.

4.4   Korjauskustannuksiin puuttuminen

4.4.1

Korjauskustannukset ovat yksi suurimmista korjaamisen esteistä. Direktiiviehdotuksen säännöksiä olisikin syytä täydentää ehdotuksilla siitä, miten kuluttajalle korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan alentaa.

4.4.2

ETSK uskoo, että yleisesti käyttöön otettava korjaustietolomake, jonka avulla saa tietoon korjauksen hinnan ja voi kilpailuttaa korjaajia, helpottaa lakisääteisen takuun ulkopuolista korjauttamista ja auttaa pienentämään korjaamisen kustannuksia.

4.4.3

EU voisi pyrkiä alentamaan korjauskustannuksia kannustamalla hyödyntämään käytettyjä varaosia. ETSK pitää valitettavana, että käytettyjen tavaroiden ja materiaalien ja turvallisten, kierrätettyjen varaosien markkinat ovat toistaiseksi vielä melko rajalliset eikä niillä esiinny juurikaan kilpailua vajavaisen infrastruktuurin ja tarvittavan lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

4.4.4

Komission on myös mentävä pidemmälle ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta korjaamisen hintasignaali olisi suotuisampi. Komission on vaadittava jäsenvaltioita toteuttamaan tämänsuuntaisia toimia. ETSK katsoo, että korjaamisen edistämiseksi on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön verokannustimia tai muita korvaustoimenpiteitä. On valittava kansalliselta tasolta jo saatujen kokemusten perusteella, mitkä välineet ovat tehokkaimpia piristämään käytettyjen tavaroiden ja korjauspalvelujen markkinoita.

---

(1)  https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/strategy/intellectual-property/industrial-design-protection_fi

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28).

(3)  Gaïa, Zero Waste and Economic Recovery. The job creation potential of zero waste solution, 2021.

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä parantamalla suojaa sopimattomilta menettelyiltä ja tiedottamista” (COM(2022) 143 final – 2022/0092 (COD)) (EUVL C 443, 22.11.2022, s. 75).