Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Toimet lasten lihavuuden vähentämiseksi”

(puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 349/17)

Esittelijä:	Josep PUXEU ROCAMORA
Yhteisesittelijä:	Isabel CAÑO AGUILAR

Lausuntopyyntö	kirje neuvoston puheenjohtajavaltiolta Espanjalta, 8.12.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	1.6.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	13.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	197/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Terveys on ihmisoikeus. Lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa on lisäksi vahvistettu lasten oikeus kasvaa onnellisina ja terveinä ja saavuttaa täysi potentiaalinsa.

1.2

Lasten ylipaino ja lihavuus ovat nykyisin yksi suurimmista kansanterveyshaasteista EU-maissa. Ilmiö johtuu monista tekijöistä, jotka ovat niin ympäristöön liittyviä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Lasten lihavuus on yhteydessä fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä lapsuudessa että aikuisiässä.

1.3

ETSK korostaa tarvetta vähentää lapsuudessa koettua sosioekonomista epätasa-arvoa, sillä tällä on suora yhteys lasten ylipainoon. Lihavien lasten ja nuorten prosenttiosuus on joissakin tapauksissa kaksinkertainen pienituloisissa kotitalouksissa.

1.4

ETSK toteaa, että eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia kriteerejä lasten lihavuuden käsittelemiseen (liittyen esimerkiksi tiedotukseen, ravintoarvomerkintöihin, liikunnan ja kestäväpohjaisen ruokavalion edistämiseen tai uudempien aiheiden huomioon ottamiseen, kuten näyttöruutujen terveeseen käyttöön ja psykoemotionaalisen terveyden edistämiseen), ja kehottaa Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia ottamaan aktiivisemman roolin ja edistämään normien kehittämistä ja tehokkaampia puitteita tällä alalla.

1.5

ETSK toteaa huolestuneena, että suurin osa lapsille suunnattuun elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien mainontaan ja myynninedistämiseen sovellettavista kansallisista rajoituksista ei ole tarpeeksi tiukkoja ja että käytössä olevat vapaaehtoisuuteen perustuvat lähestymistavat eivät ole riittäviä suojelemaan lapsia ja nuoria. Komitea katsoo, että WHO:n ravintosisältöprofiilia voitaisiin käyttää perustana rajattaessa paljon sokeria, rasvaa tai suolaa sisältävien tuotteiden mainontaa, ja pitää tärkeänä, että otetaan opiksi niiden maiden hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä, joiden toimintapolitiikat ja säännöt ovat onnistuneet tehokkaasti rajoittamaan lasten altistumista runsaasti suolaa, sokeria, rasvaa, tyydyttyneitä rasvahappoja tai transrasvahappoja sisältäviä elintarvikkeita ja juomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, ottaen aina huomioon lähetysajat lapsiyleisön näkökulmasta ja varmistaen, että kaikessa mainonnassa noudatetaan mainonnan todenperäisyyden vaatimusta. On hyvä muistaa, että WHO kannattaa kaikenlaisten lapsille suunnatun elintarvikemainonnan muotojen rajoittamista.

1.6

ETSK kehottaa uudistamaan lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2014–2020 tässä lausunnossa esitettyjen ehdotusten valossa.

1.7

ETSK pitää välttämättömänä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että toimielimet edistävät terveelliseen ja kestäväpohjaiseen ruokavalioon olennaisesti kuuluvien elintarvikkeiden (tuoreet, paikallisesti tuotetut kauden hedelmät ja vihannekset, palkokasvit, täysjyväviljat ja sellaiset eläinvalkuaiset kuin kala) kulutusta esimerkiksi tehostamalla EU:n maataloustuotteiden myynninedistämispolitiikkaa, kehittämällä julkisia tarjouskilpailuja, joilla edistetään terveellistä ja kestäväpohjaista ruokavaliota, ja tukemalla tällaisten elintarvikkeiden ostamista ja kuluttamista muun muassa verokannustimin (kuten alv-alennuksin). Inflaation ja hintojen nousun tilanteessa tällaiset toimenpiteet voisivat edistää sitä, että yhä useammat perheet ja etenkin heikoimmassa asemassa olevat perheet pystyisivät helpommin hankkimaan ravitsevaa ja laadukasta ruokaa. ETSK kannustaa myös jatkamaan Euroopan markkinoilla tarjottavien elintarvikkeiden ja juomien koostumuksen uusimista ja parantamista.

1.8

ETSK kehottaa tarjoamaan perheille yksinkertaisia välineitä, joiden avulla ne saavat tarvittavaa tietoa ymmärtääkseen lasten lihavuuden moninaisia syitä ja terveydellisiä seurauksia lapsuudessa ja aikuisiässä. ETSK pitää välttämättömänä myös, että yhteiskunta kaikkinensa kannustaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja sosiaalista mediaa terveellä tavalla ja noudattamaan asiasta jo annettuja suosituksia. Liiallinen ruutuaika aiheuttaa liikkumattomuutta, suurempaa altistumista runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden ja juomien mainonnalle sekä lasten ja nuorten mielenterveysriskejä.

1.9

ETSK katsoo, että kouluympäristön tulisi olla keskeinen liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon ja psykoemotionaaliseen terveyteen kannustava taho. Oppilaitokset ovat ihanteellinen paikka terveellisten elintapojen edistämiseen ja lasten lihavuuden käsittelemiseen myönteisesti, aiheuttamatta sosiaalista leimautumista tai tiettyjen ruumiinrakennestereotypioiden hyljeksimistä. Sitä varten olisi muokattava nykyisiä opetussuunnitelmia niin, että niihin lisätään liikuntaan varattua aikaa ja niissä panostetaan ravitsemus- ja ruokakasvatukseen. Kouluruokalat ovat keskeinen tekijä lasten ja nuorten terveellisten ravitsemustottumusten edistämisessä, ja siksi on erittäin tärkeää pyrkiä huolehtimaan, että ruokalapalveluita on tarjolla kaikissa koulutusvaiheissa ja että niiden ruokatarjonta on terveellistä, tasapainoista ja laadukasta. Komitea huomauttaa myös, että hedelmien, vihannesten ja maidon tarjoamista kouluissa tukevan Euroopan unionin jakelujärjestelmän täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa ja että eriarvoisessa tilanteessa oleville lapsille voitaisiin jakaa lounasavustuksia.

1.10

ETSK kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan ja parantamaan julkisia tiloja ja infrastruktuuria aktiivisen liikkumisen edistämiseksi ja helpottamiseksi erityisesti koulujen läheisyydessä ja oppilaitoksiin johtavilla reiteillä. Komitea katsoo myös, että kaupunkialueille on rakennettava urheilukenttiä, leikkikenttiä ja viheralueita, joihin pääsee esteettömästi ja jotka ovat turvallisia ja lapsille ja nuorille soveltuvia.

1.11

ETSK ehdottaa digitaalisen ympäristön hyödyntämistä terveellisten elämäntapojen, ihmissuhteiden ja käyttäytymisen edistämiseen. ETSK toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa toteuttaa terveellisempiä elintarvikkeita ja ruokavalioita, aktiivista elämää ja näyttöruutujen tervettä käyttöä edistäviä visuaalisia mainoskampanjoita, joissa otetaan mallia lapsille suunnatuista myönteisistä sosiaalisista mainoskampanjoista.

1.12

ETSK muistuttaa EU:n koulujakelujärjestelmän arvioinnissa (1) antamistaan suosituksista sekä terveellisestä ja kestäväpohjaisesta ruokavaliosta ja Pellolta pöytään -strategiasta antamistaan lausunnoista ja kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan kestävien elintarvikejärjestelmien lainsäädäntökehykseen esimerkiksi merkintöihin ja julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä lasten lihavuuden torjumiseksi.

1.13

Kuten muissa lausunnoissa on todettu, ETSK on myös vakuuttunut siitä, että demokraattiset innovaatiot, kuten elintarvikepoliittiset neuvostot ja osallistavien toimintatapojen edistäminen auttavat parantamaan elintarvikepolitiikan muotoilun laatua ja oikeutusta. Komitea kehottaa perustamaan Euroopan tasolle Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston kaltaisen välineen.

1.14

ETSK kehottaa käsittelemään lihavuutta laaja-alaisesti eli ottaen huomioon terveellisiin elämäntapoihin siirtymisen mutta myös kaikki tähän liittyvät sosiaaliset rajoitteet ja suosittaa, että edistetään sellaisia julkisia strategioita, joilla taataan kaikille edellytykset terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan ja urheiluun, laadukkaaseen lepoon ja psykoemotionaaliseen hyvinvointiin ketään syrjimättä.

2. Terveys kaikkien toimintapolitiikkojen punaisena lankana

2.1

Terveys on perusoikeus (2) ja ennakkoedellytys yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa on lisäksi tunnustettu lasten erityinen oikeus kasvaa onnellisina ja terveinä ja saavuttaa täysi potentiaalinsa (3). ETSK kannattaa Euroopan komission ajamaa kokonaisvaltaista yhteinen terveys -ajattelua, jossa pyritään ihmisten terveyden kannalta kestäväpohjaiseen tasapainoon ja optimointiin.

2.2

Lasten lihavuuteen puuttuminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 3 eli terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille ja jotta voidaan parantaa kaikkien eurooppalaisten terveydentilaa tulevaisuudessa. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että lihavuuden ehkäiseminen tärkeissä elämänvaiheissa, kuten ensimmäisinä elinvuosina ja nuoruudessa, tuottaa todennäköisesti suurimmat terveyshyödyt, vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ja on lupaavin keino katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva lihavuuskierre ja ruokavalioon liittyvä eriarvoisuus.

2.3

ETSK suhtautuukin myönteisesti tulevan puheenjohtajavaltion Espanjan pyyntöön laatia valmisteleva lausunto mahdollisista keinoista vähentää lasten lihavuutta. Se on jatkoa EU:n toimielinten ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten pyrkimyksille laatia ja kehittää strategioita, joilla pyritään hillitsemään ja ehkäisemään lasten lihavuutta ja ylipainoa:

i)	Lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa (4) todetaan, että terveellinen ruokavalio ja fyysinen aktiviteetti ovat elintärkeitä lasten fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta.

ii)	Lasten lihavuus mainitaan yhtenä kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisällytettävänä näkökohtana eurooppalaisessa lapsitakuualoitteessa, jonka tarkoituksena on nostaa lasten ja nuorten oikeudet keskeiselle sijalle EU:n toimintapolitiikkojen laadinnassa.

iii)

Tämä lausunto on jatkoa myös ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevalle eurooppalaiselle strategialle (2007), vuonna 2017 annetulle lihavuutta käsittelevälle valkoiselle kirjalle ja lasten lihavuutta koskevalle EU:n toimintasuunnitelmalle 2014–2020 (5). Näiden kaikkien aloitteiden tavoitteena on tämän lausunnon tapaan pyrkiä hillitsemään lasten ja nuorten (0–18-vuotiaiden) ylipainoa ja lihavuutta. ETSK kehottaakin uudistamaan lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2014–2020.

3. Lasten lihavuus Euroopassa: tilannekatsaus

3.1

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan (6) lihavuus on monitekijäinen ja kompleksinen tarttumaton tauti, joka ilmenee liiallisena rasvakudoksen määränä ja joka voi olla terveydelle haitallinen. Lihavuus on myös riskitekijä muiden ei-tarttuvien tautien eli muun muassa sydän- ja verisuonitautien, aineenvaihduntasairauksien, luusto- ja nivelsairauksien tai syövän (7), mielenterveyshäiriöiden ja elämänlaadun heikkenemisen kannalta, ja se vähentää näin elinajanodotetta ja lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Nämä seuraukset heijastuvat viime kädessä siihen, että valtioiden terveydenhuoltomenot sekä muut yksilölliset, sosiaaliset ja taloudelliset menot kasvavat huomattavasti.

3.2

Lasten ylipaino ja lihavuus ovat nykyisin yksi suurimmista kansanterveyshaasteista EU-maissa. WHO:n COSI-tutkimuksen viidennellä kierroksella (joka toteutettiin vuosina 2018–2020) (8) todettiin, että 29 prosenttia 7–9-vuotiaista lapsista oli ylipainoisia (9) ja 12 prosenttia lihavia. Sukupuolittain jaoteltuna poikien osuus (31 % ylipainoisia ja 14 % lihavia) oli hieman suurempi kuin tyttöjen (28 % ylipainoisia ja 10 % lihavia).

3.3

ETSK toteaa, että covid-19-pandemia on saattanut pahentaa lasten lihavuusongelmaa. On yhä enemmän merkkejä siitä, että covid-19-pandemia on saattanut lisätä erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa olevien lasten lihavuutta (10).

3.4

4. Lasten lihavuutta määrittävät tekijät

Lihavuuden ei voida katsoa johtuvan mistään yksittäisestä syystä, vaan se on useiden eri tekijöiden monimutkaisen vuorovaikutuksen tulos (11). Sen ilmaantumiseen vaikuttavat niin yksilölliset tekijät (biologiset ja geneettiset, fysiologiset tekijät ja elintavat) kuin ympäristötekijät (niiden erilaisten ympäristöjen vaikutus, joissa yksilö kehittyy: perhe, koulu, yhteisö), psykososiaaliset tekijät (koulutustaso ja sosiaalinen viiteryhmä) ja taloudelliset tekijät (perheen tulotaso) (12).

4.1

Psykososiaaliset tekijät ja taloudelliset resurssit noudattelevat yhteiskunnallisia kaavoja. Pienituloiset perheet voivat niiden vuoksi olla alttiimpia haitallisille ympäristövaikutuksille kaikissa elämänvaiheissa, ja ne yleensä kumuloituvat elämän mittaan.

4.2

On olemassa riittävästi näyttöä siitä, että altistuminen epäterveellisille ravitsemuksellisille ja kehon painoon liittyville tekijöille jo ennen raskautta ja raskauden aikana vaikuttaa merkittävällä tavalla kehon koostumuksen muotoutumiseen varhaisina elinvuosina sekä lihavuusalttiuteen.

4.3

Myös lapsuusajan sosioekonominen eriarvoisuus, jota pandemia, kiihtyvä inflaatio ja talouskriisi ovat pahentaneet, on suoraan yhteydessä lasten ylipainoon. Joissakin tapauksissa lihavien lasten prosenttiosuus pienituloisissa kotitalouksissa on kaksinkertainen, koska näiden kotitalouksien elintavat ovat erilaiset kuin korkeamman tulotason kotitalouksissa.

4.4

Liikunta on terveyden tukipilari koko elämän ajan. Liikunta vaikuttaa lisäksi ratkaisevalla tavalla lasten lihavuuden ja varhaisten aineenvaihdunnan riskitekijöiden ehkäisemiseen ja hoitoon (13), ja se on olennaisen tärkeä osatekijä kognitiivisten, motoristen ja sosiaalisten perustaitojen kehittymisen kannalta. Silti 81 prosenttia 11–17-vuotiaista ei liiku riittävästi (14). Ennen pandemiaa vain yksi seitsemästä 15-vuotiaasta nuoresta (14 %) WHO:n Euroopan alueella ilmoitti harrastaneensa joka päivä vähintään tunnin kohtuullista tai intensiivistä liikuntaa (15). Vastaavasti vain 25 prosenttia 15-vuotiaista pojista ja 15 prosenttia samanikäisistä tytöistä harrasti liikuntaa suositusten mukaisen määrän vuonna 2014 (16).

4.5

Epätasapainoinen ruokavalio, jossa kulutetaan rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita runsaita määriä, on yhteydessä rasvakudoksen suurempaan määrään sekä heikompaan yleiseen terveydentilaan. Sen sijaan ruokailutottumukset, jotka muistuttavat esimerkiksi Välimeren, Atlantin tai Pohjoismaiden ruokavaliota tai yksinkertaisesti ruokavaliota, joka koostuu valtaosin tuoreista ja kasvipohjaisista elintarvikkeista, ovat yhteydessä parempaan terveydentilaan (17) (18). COSI-tutkimuksen viimeisimmän kierroksen mukaan (19) alle puolet (43 %) 6–9-vuotiaista lapsista Euroopan alueella syö tuoreita hedelmiä joka päivä. Lisäksi 7 prosenttia heistä ei syö hedelmiä koskaan tai syö niitä harvemmin kuin kerran viikossa. Vain kolmannes (34 %) 6–9-vuotiaista lapsista syö vihanneksia päivittäin.

4.6

ETSK toteaa taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta myös, että elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen nousu maailmanlaajuisesti vaikuttaa kuluttajahintoihin EU:ssa ja sitä kautta eurooppalaisten perheiden sekä lasten ja nuorten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, osto- ja ruokailutottumuksiin.

4.7

Emotionaalinen hyvinvointi ja lihavuus ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Tämä liittyy toisaalta siihen, että emotionaalinen hyvinvointi on avainasemassa lapsuusiän lihavuuden ehkäisemisessä, ja toisaalta siihen, että lasten lihavuus lisää syrjinnän, leimautumisen ja kiusaamisen mahdollisuutta koulussa ja vaikuttaa siten lasten emotionaaliseen hyvinvointiin.

4.8

Liiallisen ruutuajan on havaittu vaikuttavan ratkaisevasti ylipainon ja lihavuuden esiintymiseen ja olevan yhteydessä siihen (20) (21). Vaikka kansainvälisten elinten ja julkisten virastojen suosituksena on enintään 120 minuuttia ruutuaikaa päivässä, eurooppalaiset lapset ja nuoret eivät näytä noudattavan tätä vaatimusta (22).

5. Toimintasuosituksia

5.1

Lasten lihavuuteen puuttuminen edellyttää elinkaarinäkökulmaa ja samalla sen moninaisten syiden käsittelemistä. ETSK ehdottaa kokonaisvaltaista ja osallistavaa toimintatapaa. Euroopan lasten ja nuorten lihavuuden ja ylipainon vähentäminen onnistuneesti edellyttää kaikkien yhteistyötä ja sitoutumista (23): julkishallinnon, yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän, tiedotusvälineiden, oppi- ja terveydenhuoltolaitosten ja perheiden. Lisäksi tämän kokonaisvaltaisen toiminnan on perustuttava myönteiseen näkökulmaan, jossa ketään ei leimata.

5.2

ETSK kehottaa uudistamaan lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2014–2020. Sen tavoitteiksi olisi asetettava oikeanlaisen ravitsemuksen, liikunnan sekä terveellisten kasvatuksellisten ja sosiaalisten ympäristöjen edistäminen, terveydenhuollon saatavuuden takaaminen, heikoimmassa asemassa olevien ryhmien suojeleminen, terveyteen liittyvän yritysten ja mainosalan yhteiskunnallisen vastuun painottaminen ja edistäminen sekä eri julkishallintojen välisen synergian edistäminen. Komitea suosittaa, että ryhdytään toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti lasten ja nuorten elin- ja kasvuympäristöjen muuttamista terveellisemmiksi.

5.3

ETSK muistuttaa EU:n koulujakelujärjestelmän arvioinnissa (24) antamistaan suosituksista sekä terveellisestä ja kestäväpohjaisesta ruokavaliosta ja Pellolta pöytään -strategiasta antamistaan lausunnoista ja kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan kestävien elintarvikejärjestelmien lainsäädäntökehykseen esimerkiksi merkintöihin ja julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä lasten lihavuuden torjumiseksi.

5.4

ETSK toistaa myös, että on tärkeää vahvistaa elintarvikedemokratiaa, ja on vakuuttunut siitä – kuten muissa lausunnoissa on todettu –, että demokraattiset innovaatiot, kuten elintarvikepoliittiset neuvostot ja osallistavien toimintatapojen edistäminen, auttavat edistämään elintarvikepoliittisen päätöksenteon laatua ja oikeutusta. Komitea kehottaa perustamaan Euroopan tasolle Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston kaltaisen välineen.

5.5 Makrososiaalinen ympäristö

5.5.1

ETSK kehottaa yhdenmukaistamaan tällaisessa toimintaympäristössä kaikkien eri tahojen toimia sellaisen sosiaalisen ekosysteemin luomiseksi, joka edistää kulttuurin muutosta kohti eriarvoisuuden vähentymistä ja terveellisempien elämäntapojen vahvistumista.

5.5.2

ETSK toistaa kehotuksensa kehittää toimenpiteitä, joilla lisätään julkisten järjestelmien valmiuksia ehkäistä ja käsitellä sellaisia erityisen haavoittuvia tilanteita, jotka vaikeuttavat terveellisten elämäntapojen omaksumista.

5.5.3

ETSK korostaa tarvetta toteuttaa sosiaalisia toimenpiteitä, jotka helpottavat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja yhteisen vastuun kantamista perheestä ja antavat perheille mahdollisuuden osallistua terveellisiin aktiviteetteihin ja käyttää niihin enemmän aikaa.

5.5.4

ETSK suosittaa, että edistetään julkisia strategioita, joilla taataan pääsy urheilutiloihin ilman minkäänlaista syrjintää ja helpotetaan liikunnan riittävää harrastamista. ETSK suosittaa, että sukupuolten välinen ja sosiaalinen kuilu liikunnan ja urheilun harjoittamisessa kurotaan umpeen tarjoamalla osallistavia tiloja ja edistämällä tarjonnan monimuotoisuutta.

5.5.5

ETSK katsoo, että julkishallinnon olisi tuotava paremmin esiin lihavuuden torjuntatavoite sääntelyn ja toimintapolitiikkojen laatimisessa, täytäntöönpanossa ja seurannassa kaikilla toiminta-aloilla ottaen huomioon ylipainon ja lihavuuden taustalla olevat tekijät.

5.5.6

5.5.7

ETSK pitää välttämättömänä, että toimielimet edistävät terveelliseen ja kestäväpohjaiseen ruokavalioon olennaisesti kuuluvien elintarvikkeiden (tuoreet, paikallisesti tuotetut kauden hedelmät ja vihannekset, palkokasvit, täysjyväviljat ja sellaiset eläinvalkuaiset kuin kala) kulutusta esimerkiksi tehostamalla EU:n maataloustuotteiden myynninedistämispolitiikkaa, kehittämällä julkisia tarjouskilpailuja, joilla edistetään terveellistä ja kestäväpohjaista ruokavaliota, ja tukemalla tällaisten elintarvikkeiden ostamista ja kuluttamista muun muassa verokannustimin (kuten alv-alennuksin).

5.5.8

ETSK kehottaa niin ikään jäsenvaltioita ja elintarvikealan yrityksiä edistämään tuotteiden koostumuksen parantamista keinona edistää terveellisempiä ruokavalioita. Jos joidenkin kriittisten ravintoaineiden vähentäminen ei onnistu vapaaehtoisesti, hallitusten olisi harkittava kannustimia ja lisätoimenpiteitä, kuten asteittaisia verotoimenpiteitä asianomaisen ravintoaineen pitoisuuden mukaan.

5.5.9

ETSK katsoo, että julkishallinnon on toimivaltansa puitteissa varmistettava, että juomavettä on saatavilla maksutta, asettamalla käyttöön asianmukaisesti merkittyjä juomavesilähteitä julkisiin tiloihin, oppilaitoksiin, vapaa-ajanviettopaikkoihin sekä urheilu- ja harrastusalueille.

5.5.10

ETSK katsoo, että ylipainon ja lihavuuden taustatekijöitä koskevaa tutkimusta sekä tällaisen tutkimustiedon tuottamista ja levittämistä olisi edistettävä terveysalan koordinoidun toiminnan strategisena osa-alueena.

5.5.11

Kysyntäpuolella ETSK korostaa jälleen sitä, että kuluttajien valmiuksia valita terveellisempiä ruokavalioita on parannettava julkisen politiikan keinoin eli valistuksen ja tiedotuksen avulla, toteuttamalla yksinkertaisia ja suoraviivaisia tiedotuskampanjoita tai levittämällä opettavaisia ruokavalio-ohjeita.

5.5.12

ETSK peräänkuuluttaa koko yhteiskunnan kattavaa toimintatapaa ja kannattaa näin ollen Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston kaltaisen välineen perustamista, kuten useissa ETSK:n lausunnoissa on todettu, ja sitä, että kyseinen elin pyrkii puuttumaan lasten lihavuuteen.

5.6 Perheympäristö

5.6.1

ETSK on tietoinen siitä, että tietämys ja tottumukset sekä ensimmäiset käyttäytymismallit opitaan perheeltä ja että perhe antaa ensimmäisen mallin siitä, mitä jokapäiväinen todellisuus on (25). Komitea kehottaa jakamaan kansalaisille todenperäistä ja hyödyllistä tietoa siitä, miten tärkeää on vähentää digielämästä johtuvaa liikkumattomuutta, lisätä liikuntaa ja omaksua terveelliset unitottumukset, sekä kunkin ikäryhmän ravitsemuksellisista tarpeista.

5.6.2

ETSK katsoo erityisesti, että olisi otettava käyttöön ohjelmia ja toimia, joilla parannetaan tietoja ja taitoja alaikäisten ylipainon hallinnan alalla ja joilla vältetään leimautumista ja ehkäistään kielteisten kehonkuvien muodostumista. Komitea pitää niin ikään välttämättömänä opettaa perheitä käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sosiaalista mediaa terveellä tavalla erityisesti käyttöajan ja sisällön näkökulmasta.

5.6.3

Yhtä tärkeää on tukea sellaisia toimenpiteitä kuin imetyksen edistämistä, suuntaviivojen laatimista imeväisten täydentävää ruokintaa varten, vanhemmuustaitojen parantamista sekä terveellisen ja helpon ruoanlaiton kurssien järjestämistä ja tarjoamista erityisesti vähävaraisille perheille.

5.7 Kouluympäristö

5.7.1

Lapset viettävät suuren osan ajastaan kouluympäristössä, eivät vain oppimassa vaan myös viettämässä vapaa-aikaa tai harrastamassa.

5.7.2

Siksi on ehdottoman tärkeää, että lasten lihavuuteen suhtaudutaan kouluympäristössä myönteisesti ilman sosiaalista leimautumista ja tiettyjen ruumiinrakennestereotypioiden hyljeksimistä. ETSK:n mielestä on ratkaisevan tärkeää edistää myönteistä kehonkuvaa ja kiinnittää erityistä huomiota kaikenlaiseen syrjivään käyttäytymiseen sekä käyttäytymiseen, joka osoittaa ensimmäisiä merkkejä syömishäiriöstä.

5.7.3

ETSK katsookin, että kouluympäristön tulisi olla keskeinen liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon kannustava taho. Sitä varten olisi olennaisen tärkeää muokata nykyisiä opetussuunnitelmia niin, että niihin lisätään liikuntaan varattua aikaa ja että niissä tuetaan erilaisia urheilulajeja monipuolisesti sekä panostetaan ravitsemus-, elintarvike- ja ruokakasvatukseen.

5.7.4

ETSK katsoo, että kouluruokalat ovat keskeinen tekijä lasten ja nuorten terveellisten ravitsemustottumusten edistämisessä ja että siksi on erittäin tärkeää pyrkiä huolehtimaan, että ruokalapalveluja on tarjolla kaikissa koulutusvaiheissa ja että niiden ruokatarjonta on terveellistä, tasapainoista ja laadukasta.

5.8 Vapaa-ajanviettopaikat: terveellisten kaupunkiympäristöjen suunnittelu

5.8.1

ETSK katsoo, että fyysinen ympäristö (koulu, liikennejärjestelmät, asuinalueet ja urheilukeskukset mukaan luettuina) olisi suunniteltava ja sitä olisi käytettävä niin, että se tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia turvallisiin virkistystoimintoihin ja liikunnallisiin peleihin sekä urheiluun (26).

5.8.2

Edellä esitetyn perusteella ETSK kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan ja parantamaan julkisia tiloja ja infrastruktuuria siten, että edistetään ja helpotetaan aktiivista liikkumista, lisäämällä jalankulkualueita ja helpottamalla pyöräilyä erityisesti koulujen ympäristössä ja oppilaitoksiin johtavilla reiteillä. Komitea katsoo myös, että kaupunkialueille on rakennettava urheilukenttiä, leikkikenttiä ja viheralueita, joihin pääsee esteettömästi ja jotka ovat turvallisia ja lapsille ja nuorille soveltuvia.

5.8.3

ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää laajentaa viheralueita, puistoja ja virkistysalueita liikuntaa varten ja edistää portaiden käyttöä hissien tai liukuportaiden vaihtoehtona vapaa-ajan tiloissa sekä lisätä juomaveden maksutonta saatavuutta.

5.9 Digitaalinen ja audiovisuaalinen ympäristö

5.9.1

ETSK muistuttaa, että on tärkeää saattaa EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ehdottaa, että hyödynnetään digitaalista ympäristöä radio- ja televisiolähetyksistä aina sosiaalisen median, Instagramin ja TikTokin kaltaisiin uusiin tiedotusvälineisiin terveellisten elämäntapojen, ihmissuhteiden ja käyttäytymisen edistämiseen. ETSK toistaa tässä yhteydessä aiemminkin esittämänsä kehotuksen (27) toteuttaa visuaalisia ja inspiroivia mainoskampanjoita terveellisistä elintarvikkeista ja ruokavalioista, aktiivisesta elämästä ja näyttöruutujen terveestä käytöstä.

5.10 Terveydellinen ympäristö

5.10.1

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että terveysviranomaiset antavat ajantasaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia toimista ja ratkaisuista, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi ylipainon ja lihavuuden ehkäisemisessä, hoidossa ja seurannassa.

5.10.2

Ylipainosta tai lihavuudesta kärsivillä henkilöillä tai ylipaino- tai lihavuusriskille alttiilla henkilöillä on oltava osana yleistä sairausvakuutusturvaa yhtäläinen pääsy kattavien terveyspalvelujen sekä terveydenhuoltohenkilöstön antaman jäsennellyn ja yksilöllisen neuvonnan ja opastuksen piiriin liikunnan ja tasapainoisen ravitsemuksen edistämiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää seurata lasten terveydentilaa aina syntymästä nuoruuteen ja tarkkailla samalla myös ylipainoa ja lihavuutta, antaa terveyskasvatusta ja lisätä lasten ja nuorten ja heidän perheidensä tietoisuutta terveellisistä elintavoista.

5.10.3

Sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille on tarjottava terveydenhuollon ammattilaisten erityistukea, joka on kulttuurisesti tarkoituksenmukaista, käytännöllistä ja voimaannuttavaa ja jolla edistetään myönteistä kasvatusta lihavuuden ja ylipainon sekä niihin liittyvien elämäntapojen osalta.

5.10.4

Lisäksi ETSK katsoo olemassa olevan tieteellisen näytön pohjalta, että on tarpeen työskennellä ennakoivasti raskaana olevien naisten ja lasta odottavien pariskuntien kanssa ja tarjota oikea-aikaista ja kulttuuriset näkökohdat huomioon ottavaa tukea terveellisten elintapojen edistämiseksi raskauden ja imetyksen aikana sekä välittää julkisia viestejä, joilla edistetään parempaa ravitsemusta ja liikuntaa ennen raskautta ja tuetaan imettämistä myös tarjoamalla imetykseen soveltuvia tiloja.

Bryssel 13. heinäkuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) ETSK:n arviointikertomus: EU:n koulujakelujärjestelmän arviointi.

(2) Oikeus terveyteen vahvistettiin ensimmäisen kerran Maailman terveysjärjestön (WHO) perussäännössä (1946), jossa todetaan, että ”mahdollisimman hyvän terveydentilan omaaminen on jokaisen ihmisen perusoikeus”. Perussäännön mukaan terveys on ”täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä ainoastaan taudin tai raihnaisuuden puuttuminen”. Vuonna 1948 annetussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa mainitaan terveys osana oikeutta riittävään elintasoon (25 artikla). Se tunnustettiin uudelleen ihmisoikeudeksi vuonna 1966 annetun taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklassa.

(3) Yleissopimus lapsen oikeuksista, Yhdistyneet kansakunnat, 1989.

(4) Euroopan komissio (2021), Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia. COM(2021) 142 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0142

(5) https://health.ec.europa.eu/system/files/2016-11/childhoodobesity_actionplan_2014_2020_en_0.pdf

(6) Draft recommendations for the prevention and management of obesity over the life course, including potential targets, WHO Discussion Paper, 2021. Saatavilla osoitteessa: https://cdn.who.int/media/docs/default-source/obesity/who-discussion-paper-on-obesity---final190821.pdf?sfvrsn=4cd6710a_24&download=true

(7) Weihrauch-Blüher, S., Wiegand, S., Risk Factors and Implications of Childhood Obesity, Curr Obes Rep, 2018 Dec;7(4):254–259.

(8) Report on the fifth round of data collection, 2018–2020: WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative (COSI), WHO:n Euroopan-aluetoimisto, Kööpenhamina, 2022.

(9) Ylipainolla tarkoitetaan normaalipainon ylittävää painoa ja lihavuutta.

(10) WHO European Regional Obesity Report 2022 ja https://www.who.int/europe/news/item/11-05-2021-high-rates-of-childhood-obesity-alarming-given-anticipated-impact-of-covid-19-pandemic

(11) Maailman terveysjärjestö (2012), Population-Based Approaches to Childhood Obesity Prevention, WHO, Geneve.

(12) Kansra, A.R., Lakkunarajah, S., Jay, M.S., Childhood and Adolescent Obesity: A Review, 2021;8:581461.

(13) Whiting, S., et. al., Physical Activity, Screen Time, and Sleep Duration of Children Aged 6–9 Years in 25 Countries: An Analysis within the WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative (COSI) 2015–2017, Obes Facts, 2021;14(1):32–44.

(14) Guthold R., Stevens G.A., Riley L.M., Bull F.C., Global trends in insufficient physical activity among adolescents: a pooled analysis of 298 population-based surveys with 1,6 million participants, Lancet Child Adolesc Heal, 2020;4(1):23–35.

(15) OECD ja Euroopan unioni (2022), Health at a Glance: Europe 2022: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Pariisi.

(16) Adolescent obesity and related behaviours: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002–2014, WHO:n Euroopan-aluetoimisto, Kööpenhamina, 2017.

(17) Willett, W. et al., Food in the Anthropocene: the EAT-Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems, 2019, the Lancet, vol. 393, s. 447–492.

(18) Afshin, Ashkan et al., Health effects of dietary risks in 195 countries, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017, the Lancet, Volume 393, Issue 10184, 1958–1972.

(19) Report on the fifth round of data collection, 2018–2020: WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative (COSI), WHO:n Euroopan-aluetoimisto, Kööpenhamina, 2022.

(20) Fang, K., Mu, M., Liu, K., He, Y., Screen time and childhood overweight/obesity: A systematic review and meta-analysis, Child Care Health Dev, 2019 Sep;45(5):744–753.

(21) Haghjoo, P., Siri, G., Soleimani, E., Farhangi, M.A., Alesaeidi, S., Screen time increases overweight and obesity risk among adolescents: a systematic review and dose-response meta-analysis, BMC Primary Care, 2022;23(1):161.

(22) Report on the fifth round of data collection, 2018–2020: WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative (COSI), WHO:n Euroopan-aluetoimisto, Kööpenhamina, 2022.

(23) Dobbs, R., Sawers, C., Thompson, F., Manyika, J., Woetzel, J.R., Child, P. et al., Overcoming obesity: An initial economic analysis, McKinsey Global Institute, 2014.

(24) ETSK:n arviointikertomus: EU:n koulujakelujärjestelmän arviointi.

(25) Hebestreit, A., Intemann, T., Siani, A., et al., Dietary Patterns of European Children and Their Parents in Association with Family Food Environment: Results from the I.Family Study, Nutrients, 2017;9(2):126.

(26) Tackling obesity by creating healthy residential environments, WHO, 2007.

(27) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistäminen EU:ssa” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 9).