Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulokset ja jatkotoimet”

(2022/C 375/02)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon

—	12. helmikuuta 2020 (1) ja 7. toukokuuta 2021 (2) antamansa päätöslauselmat Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista sekä 27. tammikuuta 2022 antamansa päätöslauselman paikallis- ja alueviranomaisten panoksesta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (3),

—	paikallis- ja aluepäättäjien 4. maaliskuuta 2022 antaman Marseillen manifestin ”Eurooppa alkaa sen alueilta, kunnista ja kylistä” (4),

—	9. toukokuuta 2022 annetun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportin (5),

—	Euroopan parlamentin 4. toukokuuta 2022 toimista Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien johdosta antaman päätöslauselman (6),

—	demokratiaa käsittelevän AK:n korkean tason ryhmän raportin (7),

—	Euroopan parlamentin 9. kesäkuuta 2022 valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi antaman päätöslauselman (8),

—	17. kesäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon Euroopan tulevaisuuskonferenssista (9),

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (tulevaisuuskonferenssi) päätelmiin, jotka hyväksyttiin konferenssin täysistunnossa 30. huhtikuuta 2022 ja esitettiin neuvoston puheenjohtajavaltiolle, Euroopan parlamentin puhemiehelle ja Euroopan komission puheenjohtajalle 9. toukokuuta 2022. Komitea tiedostaa kuitenkin suuren yleisön tehokkaan tavoittamisen ja aidon alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan haasteet.

2.

tukee voimakkaasti kansalaisten vaatimusta demokraattisemmasta, avoimemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja kestävämmästä EU:sta ja katsoo, että sen aikaansaaminen edellyttää ripeitä ja tehokkaita jatkotoimia, joiden myötä tulevaisuuskonferenssin asettamat tavoitteet ja sen tekemät ehdotukset muunnetaan poliittisiksi aloitteiksi ja konkreettisiksi toimiksi mm. entistä aktiivisemman toimielinyhteistyön kautta.

3.

korostaa, että monet tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa esitetyistä ehdotuksista liittyvät alue- ja paikallisviranomaisten aktiiviseen osallistumiseen sellaisten aloitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, joiden avulla EU:ta voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia.

4.

katsoo, että EU:n toiminnan kunnianhimoinen uudistaminen, jotta voidaan vastata edessä oleviin haasteisiin ja vahvistaa EU:n päätöksentekoprosessin avoimuutta ja siihen liittyvää vastuuvelvollisuutta kansalaisten ja paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksia asianmukaisesti lisäten, edellyttää perussopimusten tarkistamista. Komitea suhtautuu näin ollen myönteisesti Euroopan parlamentin kehotukseen aktivoida perussopimusten tarkistamismenettely (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen [SEU] 48 artikla) ja perustaa valmistelukunta.

5.

katsoo, että Euroopan alueiden komitean jäsenillä olisi oltava tulevassa valmistelukunnassa täysipainoinen rooli Euroopan yli miljoonan alue- ja paikallistason vaaleilla valitun päättäjän edustajina. Tämä tulee ottaa huomioon valmistelukunnan kokoonpanossa, varsinkin kun eräät näistä poliittisista päättäjistä edustavat lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita.

6.

pitää kuitenkin valitettavana, että monia tulevaisuuskonferenssin monikielisellä digitaalisella foorumilla esitettyjä ajatuksia esimerkiksi kielten virallisesta asemasta tai reaktioita valtiotasoa alempien tasojen pyrkimyksiin ei ole otettu loppuraportissa huomioon, vaikka ne saivat paljon kannatusta.

Eurooppalainen demokratia

7.

(40) (10) on tyytyväinen siihen, että tulevaisuuskonferenssi on tunnustanut eurooppalaisen edustuksellisen demokratian monitasoisen luonteen ja ehdottanut AK:n uudistamista antamalla sille vahvempi rooli toimielinrakenteessa siltä osin kuin on kyse asioista, joilla on alueellisia tai paikallisia vaikutuksia. AK katsoo, että uudistuksen myötä politiikanaloja, joilla on alueellista tai paikallista merkitystä ja joista komiteaa on kuultava, olisi lisättävä. Tämä edellyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan (yhteinen maatalouspolitiikka ja kalastus), 79 artiklan (maahanmuutto) ja 114 artiklan (sisämarkkinoita koskeva yleislauseke) sekä SEU-sopimuksen 13 artiklan ja SEUT-sopimuksen 294, 300 ja 307 artiklan tarkistamista.

8.

katsoo, että Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja EU:n neuvoston olisi perusteltava aloilla, joilla komitean kuuleminen on pakollista, päätöksensä olla ottamatta komitean lausuntoja huomioon. AK:n tulee myös voida osallistua yhteispäätösmenettelyssä käytäviin kolmikantaneuvotteluihin paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarkistamisen perusteella.

9.

(39.3) suhtautuu myönteisesti tulevaisuuskonferenssin ehdotukseen EU:n toimielinten nimien muuttamisesta, jotta niiden tehtävä ja rooli EU:n päätöksentekoprosessissa olisi selvempi kansalaisille. Komitea ehdottaakin, että sen nimeä muutetaan, jotta se kuvastaisi paremmin komitean jäsenten poliittista ja oikeudellista vastuuta sekä komitean roolia Euroopan alueiden ja kuntien edustajakokouksena.

10.

kehottaa lisäämään toimielinten välistä synergiaa osallistamalla AK Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston työskentelyyn (esim. komiteat, valiokunnat ja työryhmät). Komitea pystyy näet tarjoamaan vahvan tietopohjan ja paremman käsityksen siitä, miten EU toimii paikallistasolla.

11.

(40, 40.2, 40.4) on erittäin tyytyväinen toteamukseen siitä, että toissijaisuusperiaatteen aktiivinen toteuttaminen ja monitasoinen hallinto ovat EU:n toimintaan ja demokraattiseen vastuuvelvollisuuteen olennaisesti kuuluvia periaatteita ja piirteitä, sekä vetoomukseen sen puolesta, että asianmukaisen päätöksentekotason – EU, jäsenvaltiot, aluetaso tai paikallistaso – selventämiseksi tulee käyttää järjestelmällisesti kaikkien EU:n toimielinten yhteisesti sopimaa toissijaisuusperiaatteen määritelmää. Komitea suhtautuu niin ikään hyvin myönteisesti toissijaisuusperiaatteeseen liittyvän ennakkovaroitusmekanismin ehdotettuun laajentamiseen siten, että sen piiriin tulevat myös kaikki lainsäädäntävaltaa käyttävät EU-maiden alueparlamentit, ja yhtyy vaatimukseen, jonka mukaan sekä jäsenvaltioiden parlamenttien että lainsäädäntävaltaa käyttävien alueparlamenttien on tulevaisuudessa voitava ehdottaa EU-tason lainsäädäntöaloitteita. Näiden ehdotusten tavoitteena on selventää omalta osaltaan sitä, että toissijaisuusperiaatteessa ei ole kyse pyrkimyksestä estää EU-tason toimia vaan määrittää, millä hallintotasolla olisi oltava johtorooli joko virallisen yksinomaisen toimivallan puitteissa tai siten, että toimivalta on virallisesti jaettua ja muut hallintotasot tukevat asetettuja toimintapoliittisia tavoitteita.

12.

katsoo lisäksi, että edellä mainittujen toissijaisuusperiaatteeseen liittyvien ehdotusten olisi johdettava SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan, kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan N:o 1 ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 tarkistamiseen. Tarkistuksen yhteydessä olisi asetettava suhteellisuusperiaate samalle viivalle toissijaisuusperiaatteen kanssa, annettava AK:lle rooli edellä määritellyssä toissijaisuusperiaatteen toteutumisen ennakkoseurannassa ja huolehdittava myös siitä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sovelletaan EU:n hallintoprosesseissa entistä useammin ja paremmin. Tätä odotettaessa olisi mukautettava toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä siten, että vahvistetaan jo valmiiksi AK:n roolia nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä, jotta on helpompi määrittää, millä hallintotasolla olisi oltava johtava rooli. Tässä on syytä ottaa huomioon AK:n tekemät alueellisten vaikutusten arvioinnit, komitean työ maaseutuvaikutusten arviointien yhteydessä sekä äskettäin tehostettu parempaan sääntelyyn ja toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen hallinnointiin liittyvä komitean järjestelmä.

13.

(36) kannattaa tulevaisuuskonferenssin ehdotuksia, jotka tähtäävät edustuksellisen demokratian täydentämiseen lisäämällä kansalaisten osallistumista eurooppalaiseen demokratiaan kaikilla tasoilla. Tämä olisi toteutettava ottamalla Euroopan unionin tasolla virallisesti käyttöön uusia kansalaisten osallistumisen muotoja, joihin liittyen käydään kansalaiskeskusteluja satunnaisotannalla valittujen kansalaisten kanssa tietyistä aiheista. AK toistaa kehotuksensa perustaa kansalaiskeskustelua varten paikallis- ja alueviranomaisten tukema pysyvä ja paikkalähtöinen mekanismi, joka mahdollistaisi kaksisuuntaisen viestinnän kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä ja johtaisi siten EU:n politiikkojen eri puolilla unionia aikaansaamien paikallisten ja alueellisten vaikutusten parempaan ymmärtämiseen. Komitea korostaa tarvetta pitää huoli siitä, että mekanismin avulla tavoitetaan kansalaiset ikäryhmästä, alkuperästä ja taustasta riippumatta, ja painottaa myös, että raja-alueilla tällaisessa keskustelussa tarvitaan rajatylittävää otetta todellisen eurooppalaisen lisäarvon tuottamiseksi. Komitea katsoo, että nykyisten kansalaisosallistumisen mekanismien virtaviivaistaminen edellyttää SEU-sopimuksen 11 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 24 ja 227 artiklan muuttamista.

14.

lupaa järjestää jatkossakin paikallisia kansalaisvuoropuheluja ja suunnitelmallisia osallistavan demokratian aloitteita, joita voitaisiin hyödyntää pysyvässä mekanismissa.

15.

(37) suhtautuu myönteisesti ajatukseen tiedottaa EU:n toimintalinjoista ja politiikasta nykyistä aktiivisemmin paitsi Euroopan parlamentin vaalien myös valtiollisten, alueellisten ja paikallisten vaalien yhteydessä.

16.

(36.6) pitää tervetulleena tulevaisuuskonferenssin ehdotusta perustaa paikallisten EU-valtuutettujen järjestelmä, jonka avulla EU:n toimielimet voidaan saada lähemmäs kansalaisia, ja sitoutuu panemaan tämän ehdotuksen täytäntöön yhteistyössä Euroopan komission kanssa oman nopeasti kasvavan alue- ja paikallistason EU-valtuutettujen eurooppalaisen verkostonsa (11) sekä Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -hankkeen (12) kautta.

17.

odottaa kiinnostuneena Euroopan komission mahdollista ehdotusta ”kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden valmiuksien” kehittämiseksi, ”jotta voidaan käynnistää uuden sukupolven hajautettuja kansalaisvuoropuheluja, jotka perustuvat keskusteleviin lähestymistapoihin” (13).

18.

(39) pitää tervetulleena tulevaisuuskonferenssin ehdotusta parantaa EU:n päätöksentekoprosessia EU:n toimintakyvyn varmistamiseksi erityisesti niin, että laajennetaan määräenemmistöpäätöksenteon soveltamista.

19.

(39.2) kannattaa tulevaisuuskonferenssin ehdotuksia osallistaa kansalliset parlamentit tiiviimmin lainsäädäntömenettelyyn ja kehottaa ottamaan tässä yhteydessä toisten kamarien tarpeet huomioon.

Arvot ja oikeudet, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus

20.

(25.1, 25.3) on tyytyväinen kehotukseen varmistaa, että EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja ja periaatteita noudatetaan kaikilta osin kaikissa jäsenvaltioissa ja että ne ovat EU:n jäsenyyden ja unioniin liittymisen peruuttamattomia ja välttämättömiä ehtoja, joista ei neuvotella. Koska EU:n yli 80 000 paikallis- ja aluehallintotahoa muodostavat demokraattisen legitimiteetin perustason, AK kehottaa tekemään perusoikeuskirjan arvojen edistämiseen ja siihen liittyvien periaatteiden noudattamisen valvontaan liittyen jatkuvasti yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. AK pitääkin osallistumistaan perusoikeuskirjasta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurantaprosessista käytävään toimielinten väliseen vuoropuheluun olennaisen tärkeänä.

21.

(25.4) on samaa mieltä siitä, että ehdollisuusasetusta tulee soveltaa tehokkaasti ja että sen soveltamisalaa tulee pohtia. Jos oikeusvaltioperiaatetta rikotaan, maksut on keskeytettävä tai rahoitus on peruutettava. Komitea toistaa olevansa vakaasti sitä mieltä, että ”tällaisten toimenpiteiden tapauksessa niiden EU:n rahoituksen saajien, myös paikallis- ja alueviranomaisten, jotka eivät ole vastuussa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta, olisi edelleen saatava taloudellista tukea asianomaiselta jäsenvaltiolta” (14). Komitea on lisäksi tyytyväinen kehotukseen arvioida muita oikeusvaltioperiaatetta koskevia välineitä ja pohtia oikeudellisia keinoja rangaista oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta.

22.

(29.2, 29.4, 29.5) kannattaa kehotusta lisätä ja edistää julkisia investointeja koulutukseen, terveydenhuoltoon, lasten- ja vanhustenhoitoon, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen sekä muille aloille, jotka ovat merkittäviä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen toimintasuunnitelman toteuttamisen kannalta, jotta voidaan osoittaa kansalaisille, että Euroopan unionilla on sosiaalinen ulottuvuus ja että se tekee työtä parantaakseen heidän elämänlaatuaan. Komitea korostaa, että on tärkeää varmistaa tasa-arvon unioni, jossa ei ole sijaa syrjinnälle, turvautuen oikeudellisiin välineisiin, politiikkoihin, EU:n laajuisiin kriteereihin ja muihin asiaankuuluviin välineisiin.

Ilmastonmuutos, energia ja ympäristö

23.

(3.1, 2.3) kiinnittää huomiota tunnustuksen antamiseen paikallis- ja alueviranomaisten roolille osallistavassa ja oikeudenmukaisessa vihreässä siirtymässä.

24.

kannattaa tavoitetta nopeuttaa vihreää siirtymää ja on tyytyväinen kehotukseen edistää kaupunkien viherryttämistä kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen kautta, hyödyntämällä luontopohjaisia ratkaisuja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä energia- ja liikenneköyhyyden torjuntastrategioiden avulla. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että paikallis- ja alueviranomaiset on tärkeää ottaa mukaan uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen.

25.

(3, 4.1, 4.4, 31.2) korostaa, että oikeudenmukaisen ekologisen ja digitaalisen siirtymän yhteydessä on otettava erityisesti huomioon syrjäseudut ja saarialueet, mukaan lukien kaikki saaristot ja syrjäisimmät alueet, ja varmistettava etenkin niiden yhteydet ja julkisen infrastruktuurin käyttö tasavertaisesti unionin muiden alueiden kanssa.

26.

(3) kannattaa tulevaisuuskonferenssin asettamaa tavoitetta parantaa Euroopan energiaturvallisuutta niin, ettei yhtäkään aluetta jätetä jälkeen, tehdä EU:sta energiaomavarainen ja taata kansalaisille kohtuuhintaisen ja kestävästi tuotetun energian riittävä saanti. Komitea peräänkuuluttaa tässä yhteydessä paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuutta saada suoraan EU:n rahoitusta vihreän kehityksen ohjelman hankkeiden toteuttamiseen kiinnittäen erityistä huomiota alueisiin, joilla on erilliset energiajärjestelmät.

27.

on vakuuttunut siitä, että tulevaisuuskonferenssin ehdotusten jatkotoimet edellyttävät vahvempaa toimielinten välistä yhteistyötä muun muassa vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän AK:n työryhmän, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan AK:n tiedotuskampanjan sekä ilmasto- ja energia-alan monitasoisten vuoropuhelujen kautta. Komitea katsoo, että AK:n yhteistyötä sellaisten sidosryhmien kanssa kuin EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Cities’ Energy Saving Sprint -kampanjan osalta) ja muut EU:n toimielimet (esim. Euroopan komission puitteissa toimiva saasteettomuutta käsittelevä sidosryhmäfoorumi) olisi tehostettava nykyisestä.

28.

sitoutuu edistämään vastaisuudessakin paikallis- ja alueviranomaisten asemaa ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevissa politiikoissa valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatiatoimien ja YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ja katsoo, että ilmastoa, ympäristöä ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevien YK:n eri kehysten olisi oltava keskenään mahdollisimman johdonmukaisia ja sidosteisia, jotta täytäntöönpano olisi järjestelmällistä ja vältyttäisiin ylimääräiseltä suunnittelulta. AK kehottaa Euroopan komissiota tukemaan monitasoisen hallinnon periaatetta ja edistämään sopeutumista koskevan maailmanlaajuisen tavoitteen määrittelyä alhaalta ylöspäin.

29.

(3.8) on tyytyväinen vaatimukseen oikeudenmukaisesta siirtymästä työntekijöiden ja työpaikkojen suojelemiseksi. Se edellyttää joka tavalla vahvaa alueellista ja paikallista ulottuvuutta, jotta lähestymistavasta saadaan paikkalähtöinen ja eri yhteisöjen erityistarpeet otetaan huomioon. AK kehottaa luomaan tähän liittyen EU:n mekanismin, jonka kautta tuetaan oikeudenmukaisen, puhtaan ja tuloksellisen siirtymän toteuttamista Euroopan autoteollisuus- ja alihankintateollisuusalueilla siten, että tarvittavien tehokkaiden toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja talousarviotoimissa sovelletaan monitasoiseen hallintoon ja kumppanuuteen perustuvaa toimintamallia.

Terveys

30.

(10.2, 10.3) on tyytyväinen kehotukseen laajentaa EU:n toimivaltaa terveyden alalla. Komitea kehottaa tarkistamaan SEUT-sopimuksen 4 artiklaa siten, että terveys ja terveydenhuolto sisällytetään aloihin, joilla sovelletaan EU:n ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa. Kuten tulevaisuuskonferenssin ehdotuksissa korostetaan, tässä muutoksessa olisi otettava täysin huomioon toissijaisuusperiaate sekä paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotason toimijoiden keskeinen rooli terveysasioissa.

31.

(10.6, 12.15) yhtyy kehotukseen, jonka mukaan jo käytössä olevien hoitojen olisi oltava avoimesti kaikkien saatavilla ja lääkkeiden olisi oltava kaikkialla yhtä laadukkaita ja paikallisilta kustannuksiltaan kohtuullisia. AK korostaa tässä yhteydessä terveydenhuoltoalan rajatylittävän yhteistyön ratkaisevaa roolia.

Vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys

32.

(11.3) ilmaisee vahvan tukensa tulevaisuuskonferenssin esittämälle kehotukselle tarkistaa EU:n talouden ohjausjärjestelmää ja eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta järjestelmän keskeisissä talous- ja finanssipolitiikan koordinointiin liittyvissä tavoitteissa edettäisiin paremmin oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohella. AK kehottaa tulevaisuuskonferenssin tavoin vahvistamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia. Tämä tulee toteuttaa rakennerahastojen yhteydessä sovellettavien kumppanuutta koskevien käytännesääntöjen kaltaisten erityisten käytännesääntöjen avulla, joilla varmistetaan kyseisten tahojen osallistaminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät käytännesäännöt parantaisivat sekä prosessin tehokkuutta että sen demokraattista legitiimiyttä. Lisäksi AK kehottaa sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet nimenomaisesti uudistettuun eurooppalaiseen ohjausjaksoon, jotta elpymisestä saataisiin paikkalähtöistä ja kestävää.

33.

(13, 14) yhtyy tulevaisuuskonferenssin painokkaaseen kehotukseen varmistaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja siinä vuodelle 2030 asetettujen yleistavoitteiden täysimääräinen täytäntöönpano EU:n, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisyhteisöjen tasolla siten, että kunnioitetaan toimivallan jakoa, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimivaltuuksia ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta. AK kannattaa myös tulevaisuuskonferenssin ehdotusta sisällyttää perussopimuksiin sosiaalista edistystä koskeva pöytäkirja, mikä edellyttäisi SEU-sopimuksen 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 9, 151, 152/157 artiklan tarkistamista.

34.

(15) vaatii, että väestörakenteen muutokseen on puututtava kiireellisesti ja tehokkaasti. Komitea korostaa lisäksi, että kasvava sosiaalinen, taloudellinen, alueellinen ja digitaalinen eriarvoisuus, joka johtaa muun muassa aivovuotoon, on vaaraksi taloudelle ja koko demokratialle ja että väestön poismuutosta ja ikääntymisestä kärsivien alueiden kykyä vetää puoleensa erityisesti nuoria ja perheitä on siksi parannettava investointien ja tuen avulla. Komitea tähdentää myös tarvetta kiinnittää huomiota alueisiin, joiden väestörakenne on epätasapainoinen tiheästä asutuksesta johtuen, erityisesti syrjäseuduilla ja saarialueilla, ja jotka ovat alttiita ihmisten aiheuttamille suurille paineille ja joilla on vaikeuksia julkisen infrastruktuurin hallinnoimisessa.

35.

painottaa, että tulevaisuuskonferenssin raportissa viitataan useaan otteeseen tarpeeseen syventää koheesiota, ja korostaa yhteenkuuluvuuden roolia EU:n yleisenä arvona sekä kahdeksannessa koheesiokertomuksessa äskettäin esitettyä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta. AK pitää tarpeellisena, että komitea (ja sen perustama koheesiopolitiikkaa tukeva CohesionAlliance-ryhmittymä) ja EU:n toimielimet tekevät tiivistä yhteistyötä periaatteen toteuttamiseksi käytännössä EU:n tulevissa päätöksissä ja koheesiopolitiikan ohjelmakaudella 2021–2027.

36.

(12) kannattaa voimakkaasti vaatimusta vahvistaa rajatylittävää yhteistyötä raja-alueiden yhteenkuuluvuuden ja selviytymiskyvyn parantamiseksi ja puoltaa viittausta asetukseen rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista, sillä se on omiaan parantamaan merkittävästi rajatylittävää yhteistyötä ja raja-alueilla asuvien toimeentuloa. AK pitää kuitenkin valitettavana raja-alueiden päivittäisiin ongelmiin liittyvien ehdotusten puutetta ja viittaa vuonna 2021 antamaansa päätöslauselmaan ”Visio Euroopasta: rajatylittävän yhteistyön tulevaisuus”, jossa esitetään useita ehdotuksia raja-alueiden tukemiseksi ja rajatylittävän yhteistyön yleiseksi parantamiseksi.

37.

pitää valitettavana, ettei vakavista ja pysyvistä luonnonhaitoista kärsiviä alueita varten ole tehty ehdotuksia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi saaret, mukaan lukien saaristot ja syrjäisimmät alueet, sekä vuoristoalueet. Jotta niille voidaan taata Euroopan unionin muiden alueiden kanssa tasavertaiset edellytykset kehittyä, EU:n tulee antaa niille erityistä tukea ja toimintapolitiikkojen vaikutukset tulee arvioida niiden osalta hyvin huolellisesti.

Digitalisaatio

38.

(4.4, 12.14, 31) on iloinen siitä, että tulevaisuuskonferenssi on todennut digitaalisen yhteenkuuluvuuden täydentävän taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea suosittelee digitaalisen yhteenkuuluvuuden huomioimista kaikissa Euroopan unionin politiikoissa ja kehottaa tarkistamaan SEUT-sopimuksen 175 artiklaa vastaavasti. Lisäksi AK painottaa valtiotasoa alempien tasojen digitalisaatiota koskevien tietojen sitkeää saatavuusongelmaa ja aikookin jatkaa yhdessä Euroopan komission kanssa paikallis- ja aluetason digitalisaatioastetta mittaavan järjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

Muuttoliike

39.

(43.2) korostaa kuntien ja alueiden keskeistä roolia muuttajien ja pakolaisten onnistuneessa kotouttamisessa ja kehottaa kiinnittämään muuttoliikkeestä käytävissä EU-tason keskusteluissa aiempaa enemmän huomiota kotouttamispolitiikkoihin. AK antaa voimakkaan tukensa tulevaisuuskonferenssin ehdotukselle lisätä EU:n taloudellista, logistista ja operatiivista tukea myös paikallisviranomaisille, alueellisille hallituksille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille muuttajien ja turvapaikanhakijoiden ensivastaanoton hallinnointiin, mukaan lukien erityinen tuki ilman huoltajaa olevien muuttajalasten vastaanottoon, sillä se tehostaisi pakolaisten ja laillisesti EU:n alueelle tulleiden kotouttamista ja toisaalta laittomien muuttajien palauttamista. Komitea huomauttaa, että SEUT-sopimuksen 79 artiklan 4 kohtaa olisi muutettava tältä osin siten, että mahdollistetaan kannustimien ja tuen kohdentaminen jäsenvaltioiden toiminnan lisäksi myös jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisille toissijaisuusperiaatetta tinkimättömästi noudattaen, jotta nämä voivat edistää alueellaan laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista riippumatta siitä, mistä maasta he ovat lähtöisin.

40.

(44.2) kannattaa tulevaisuuskonferenssin ehdotusta tarkistaa Dublin-järjestelmää, jotta voidaan taata solidaarisuus ja oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden kesken toimia EU-tasolla koordinoiden. Tämä auttaisi lievittämään muuttopainetta niillä alueilla, joiden kautta muuttajia ensisijaisesti saapuu EU:hun.

Koulutus, kulttuuri, nuoriso ja urheilu

41.

on tyytyväinen tulevaisuuskonferenssin ehdotuksiin, jotka koskevat koulutuksen merkitystä keinona edistää aktiivista EU-kansalaisuutta. Komitea sitoutuu tähän liittyen kehittämään pilottihankettaan, jossa edistetään eurooppalaisia arvoja koulutuksen ja kulttuurin avulla, mukaan lukien paikallis- ja aluetason parhaiden käytäntöjen kartoittaminen EU:n laajuisesti. AK arvostaa tulevaisuuskonferenssin ehdotuksia, joiden tavoitteena on koordinoida kaikkien eri koulutusohjelmien tasoa EU:ssa siten, että hyväksytään valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset sisällöt.

42.

(47.7) pitää tervetulleena kehotusta toteuttaa erityistoimia sen ehkäisemiseksi, että eräät EU:n alueet ja maat menettävät osaajia varsinkin siksi, ettei nuorilla ole siellä riittävästi mahdollisuuksia. Komitea kannattaakin tulevaisuuskonferenssin esittämää vaatimusta määrätietoisemmista toimista työllisyysturvan, laadukkaiden ja oikeudenmukaisen palkan tarjoavien työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen, sosiaaliturvan yhdenvertaisen saatavuuden ja kohtuuhintaisten asuntojen takaamiseksi (etenkin heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville) nuorille. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä poistamaan EU:n nykyiset alueelliset erot nuorten hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksissa päästä eteenpäin elämässä.

43.

on ilahtunut tulevaisuuskonferenssin raportin lukuisista viittauksista tutkimukseen ja innovointiin ja korostaa tarvetta kuroa umpeen innovaatiokuilu ja nivoa paikkalähtöiset innovaatiostrategiat alueellisiin missioihin, kuten tehtiin äskettäin alueellista innovointia koskevan pilottitoimen yhteydessä.

44.

(36.9) kannattaa lainsäädännölle tehtävän ”nuorisotestin” käyttöönottoa. Sen tulee tarkoittaa nuoriin keskittyvän vaikutustenarviointimekanismin soveltamista EU:n lainsäädäntöön ja politiikkoihin nuorten kannalta merkityksellisillä aloilla. Mekanismin avulla olisi tähdättävä siihen, että pitkän aikavälin intressit otetaan entistä paremmin huomioon ja että nuoret saadaan aktiivisesti mukaan EU:n päätöksentekoon, ja siinä olisi mitattava EU:n lainsäädäntöehdotusten myönteistä vaikutusta nuorten elämään. Tätä taustaa vasten AK korostaa nuorten päättäjien verkostonsa sekä yhdessä Euroopan nuorisofoorumin kanssa laatimansa nuorisoa ja demokratiaa koskevan eurooppalaisen peruskirjan kautta antamaansa panosta kyseisen tavoitteen saavuttamiseen.

45.

(48.2) toteaa ilahtuneena kansalaisten odottavan, että Euroopan monimuotoisuutta edistetään ja varjellaan, ja yhtyykin tulevaisuuskonferenssin suosituksiin monikielisyyden ja alueellisten kielten edistämisestä. Komitea painottaa, että vähemmistökielet ja alueelliset kielet, jotka ovat monien eurooppalaisten äidinkielenä ja muodostavat arvokkaan kulttuuriperinnön, vaativat lisähuomiota ja suojelua.

EU:n rooli maailmassa

46.

(25.1, 38.1) on tyytyväinen EU:n toimielimille suunnattuun kehotukseen toimia Euroopan demokraattisen mallin lähettiläinä muissa maissa ja painottaa, että tämä kuvastaa pähkinänkuoressa sitä, mitä AK on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyösuhteissaan ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin ja kumppanimaihin EU:n itäisessä ja eteläisessä naapurustossa.

47.

katsoo, että Ukrainan jälleenrakentamisesta tulee yksi EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden haastavimmista prosesseista. AK viittaa tässä yhteydessä aloitteeseensa perustaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi kuntien ja alueiden yhteenliittymä, joka kokoaa yhteen Euroopan ja Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisia. Tavoitteena on nostaa itsehallinnolliset toimijat keskeiseen asemaan jälleenrakentamisen strategisessa suunnittelussa, edistää hallinnon hajauttamisprosessin ja monitasoisen hallinnon toteuttamista Ukrainassa sekä kehittää asianmukaista paikallis- ja aluehallintoa myös vertaisyhteistyön avulla.

48.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Ranskalle, Tšekille ja Ruotsille sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

---

(1)  COR-2020-00192-00-00-RES-TRA.

(2)  COR-2021-01674-00-00-RES-TRA.

(3)  COR-2021-06503-00-00-RES-TRA.

(4)  Paikallis- ja aluepäättäjien Marseillen manifesti ”Eurooppa alkaa sen alueilta, kunnista ja kylistä”.

(5)  20220509RES29121.pdf (europa.eu)

(6)  2022/2648(RSP).

(7)  https://cor.europa.eu/en/engage/brochures/Documents/Report of the High Level Group on European Democracy/COR-2022-00360-00-02-RI-TRA-FI-N.pdf

(8)  2022/2705(RSP).

(9)  COM(2022) 404 final.

(10)  Kohtien alussa suluissa olevat lihavoidut numerot viittaavat 9. toukokuuta 2022 annetussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa esitettyihin tulevaisuuskonferenssin täysistunnon ehdotuksiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin.

(11)  https://cor.europa.eu/fi/engage/Pages/Network-of-Regional-and-Local-EU-Councillors.aspx

(12)  https://building-europe-with-local-councillors.europa.eu/index_fi

(13)  COM(2022) 404 final.

(14)  AK:n päätöslauselma paikallis- ja alueviranomaisten panoksesta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (COR-2021-06503).