Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 473/08)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Beaujolais”

PDO-FR-A0934-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 28. syyskuuta 2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteelliset nimitykset ja täydentävät merkinnät

Tuote-eritelmän I luvun II kohdan 4 alakohdasta on poistettu ilmaisu ”tai rypäleiden alkuperäkunnan nimi”. Muutoksella poistetaan mahdollisuus tuottaa viinejä, jotka on varustettu merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” sekä rypäleiden alkuperäkunnan nimellä. Tarkoituksena on vahvistaa niiden hyvin säilyvien viinien (”de garde”) identiteettiä, joissa nimen ”Beaujolais” jäljessä mainitaan rypäleiden alkuperäkunnan nimi.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Maantieteellinen alue

Korvataan tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 1 alakohdan a, b ja c alakohdassa sanat ”on korjattava ja viiniytettävä [...] valmistettava ja kypsytettävä” sanoilla ”korjataan ja viiniytetään [...] valmistetaan ja kypsytetään” ja lisätään ilmaisu ”vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella” sanan ”seuraavien” eteen.

Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteellisen alueen yhteydessä voidaan viitata Ranskan tilastolaitoksen Inseen julkaiseman virallisen geokoodin vuonna 2021 voimassa olevaan versioon. Näin voidaan varmistaa maantieteellisen alueen rajaus oikeudellisesti.

Maantieteellisen alueeseen kuuluvien kuntien luetteloa ja niiden nimiä on päivitetty muuttamatta maantieteellisen alueen rajoja, jotta on voitu ottaa huomioon virallisessa geokoodissa luetellut hallinnolliset muutokset.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.

Lisätään IV luvun I kohtaan myös virke, jossa kerrotaan, että INAOn (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla on saatavilla maantieteelliseen alueeseen liittyviä kartta-asiakirjoja.

3. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 3 alakohdan a alakohtaan on lisätty sanat ”vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella” sanan ”seuraavien” eteen.

Tämän sanamuodon muuttamisen ansiosta välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen yhteydessä voidaan viitata Inseen julkaiseman virallisen geokoodin vuonna 2021 voimassa olevaan versioon.

Lisäämällä tämä viittaus voidaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen määritelmä varmistaa oikeudellisesti.

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kuntien luetteloa ja kuntien nimiä on päivitetty muuttamatta alueen rajoja tehtyjen hallinnollisten muutosten huomioon ottamiseksi.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Lisäedellytykset”.

4. Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI kohdan 1 alakohdan c alakohdasta on poistettu ranskankieliset sanat ”au minimum est également” ja siten on korjattu sanamuotoa määräyksessä, joka koskee tukilangoittamattoman lehvistön korkeutta puna- ja roseeviinien tuotannossa. Näin korjataan nykyisen tuote-eritelmän sanamuotoa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Korjatun sadon kuljetusta koskevat erityismääräykset

Tuote-eritelmän I luvun VII kohdan 1 alakohdan b alakohdasta on poistettu määräys, joka koskee korjattujen viinirypäleiden korkeutta säiliöissä, joissa viljelylohkon sato kuljetetaan viininvalmistamoon, kun puna- ja roseeviinien valmistukseen tarkoitetut rypäleet on korjattu mekaanisesti.

Tuottajat ovat omaksuneet tämän käytännön, eikä sitä ole enää syytä pitää tuotantosääntönä.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”.

6. Viinit, jotka voivat saada merkinnän ”primeur” tai ”nouveau”

Tuote-eritelmän I luvun VIII kohdan 1 alakohtaan on lisätty aiemmin I luvun IX kohdan 2 alakohdan a alakohtaan sisältynyt määräys sellaisen viinin tuotantomäärästä, joka voi saada merkinnän ”primeur” tai ”nouveau”. Koska määräys koskee tuotantomäärää, on asianmukaista mainita se tuotoksia koskevassa kohdassa.

Jotta merkinnällä ”Villages” varustetut viinit vastaisivat paremmin hyvin säilytettäväksi soveltuvien viinien (de garde) identiteettiä, näille viineille on lisätty erityinen kerroin, jonka avulla lasketaan niiden tuotantomäärä. Tämä tuotantomäärä on pienempi kuin nimityksellä ”Beaujolais” varustetuilla viineillä, joilla ei ole tätä merkintää.

Lisäksi on täsmennetty, mikä on sen pinta-alan määrä, johon näitä kertoimia voidaan soveltaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Lämpötilan sääntely

Tuote-eritelmän I luvun IX kohdan 1 alakohdan f alakohdasta on poistettu erityismääräys, joka koskee mekaanisesti korjatuista rypäleistä valmistettujen rypäleiden käymishuoneita. Viinivarastot on nykyisin varustettu asianmukaisesti, ja suojatun alkuperänimityksen viinien tuottajat pitävät yleistä määräystä riittävänä.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Määräykset tuotelajeittain

Tuote-eritelmän I luvun IX kohdan 2 alakohdan a alakohdasta on poistettu merkinnän ”primeur” tai ”nouveau” saaneen viinin tuotantomäärää koskeva määräys.

Samalla on lisätty c alakohta, joka koskee sitä päivää, josta alkaen merkinnän ”primeur” tai ”nouveau” saaneita viinejä voidaan kuljettaa valtuutettujen varastonpitäjien välillä. Tämän päivämäärän säilyttäminen (38. päivä ennen satovuoden marraskuun kolmatta torstaita) on tarpeen viinien laadun säilyttämiseksi, sillä vaarana on, että keskeneräisten viinien laatu muuttuu, jos niitä kuljetetaan liian aikaisin.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Pakkauksia koskevat määräykset

Tuote-eritelmän I luvun IX kohdan 3 alakohdan a alakohdassa ennen viinien pakkaamista tehtyjen analyysiselosteiden säilytysaika pidennetään kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen erityisesti toimijoiden luona tehtävien tarkastusten helpottamiseksi.

Jäljempänä 3 kohdan b alakohdassa merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettujen viinien pakkaamisen määräaikaa on pidennetty satovuoden joulukuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään, jotta vähennetään merkintöjen ”primeur” tai ”nouveau” mahdollisia hylkäämisiä. Hylkäämisten seurauksena markkinoille saatetaan viinejä, jotka on valmistettu niin, että niillä on ”primeur”-viinin ominaisuuksia mutta niitä pidetään kaupan ilman tätä mainintaa niiden etiketeissä.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Liikkuminen valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Tuote-eritelmän I luvun IX kohdan 5 alakohdasta on poistettu b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viinit lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Poisto on johdonmukainen sen kanssa, että kohtaan ”Määräykset tuotelajeittain” lisätään c alakohta ”primeur” tai ”nouveux” -viinien osalta.

Saman luvun IX kohdan 5 alakohdan otsikkoa on muutettu poistamalla sanat ”tuotteiden liikkeelle laskemista ja”.

Lisäksi IX luvun 5 alakohdan a alakohta on poistettu.

Nämä tuote-eritelmän muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X kohdan 1 alakohdan a alakohdassa on muutettu maantieteellisen alueen muodostavien kuntien lukumäärää tehtyjen hallinnollisten muutosten huomioon ottamiseksi.

Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.

12. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X kohdan 1 alakohdan b alakohdasta on poistettu vuodelta 2008 peräisin olevat alaa koskevat tiedot ja korvattu ne vuoden 2018 tiedoilla.

Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.

13. Tietoja tuotteen laadusta ja ominaispiirteistä

Tuote-eritelmän I luvun X kohdan 2 alakohdan tuotteiden aistinvaraisia kuvauksia on muutettu asetukseen (EY) N:o 1308/2013 sisältyvien odotusten huomioon ottamiseksi.

Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Viinin/viinien kuvaus”.

14. Siirtymätoimenpiteet

Tuote-eritelmän I luvun XI kohdasta on poistettu 1 alakohta ja 2 alakohdan b alakohta. Niihin liittyvät siirtymätoimenpiteet ovat vastedes vanhentuneita. Tuote-eritelmän XI kohdan alakohtien numerointia muutetaan näiden poistojen huomioon ottamiseksi.

Lisäksi XI kohdan vähimmäistiheyttä istutettaessa koskevaa siirtymätoimenpidettä vastaavaa 2 alakohtaa (entinen 3 alakohta) on muutettu. Viiniköynnösten osittaista raivausta koskevan 28. marraskuuta 2004 hyväksytyn luvan voimassaoloa on jatkettu vuodesta 2015 vuoteen 2031. Tätä poikkeusta sovelletaan nyt kaikkiin puna- ja roseeviineihin eikä enää vain niihin, joilla on suojattu alkuperänimitys ”Beaujolais” ilman muita merkintöjä. Hiljattain raivattuihin viiniköynnöksiin sovelletaan erityistä vähennyskerrointa. Tavoitteena on nopeuttaa viinitarhojen rakenneuudistusta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa laajamittainen uudelleenistutus ei ole mahdollinen, ja helpottaa viinitarhojen koneellistamista ja siten vähentää glyfosaatin käyttöä.

Tuote-eritelmään on lisätty myös uusi sellaisia viinejä koskeva siirtymätoimenpide, joiden merkinnässä on nimitys ”Beaujolais”, sen jäljessä rypäleiden alkuperäkunta ja sen jäljessä merkintä ”primeur” tai ”nouveau”. Koska viimeksi mainittua merkintää ei näiden viinien tuote-eritelmässä enää sallita, niiden kaupan pitämiselle myönnetään siirtymäkausi satovuoteen 2025 asti, jotta toimijat, jotka ovat hakeneet näitä merkintöjä ainakin satovuodesta 2018 lähtien, voivat mukauttaa tarjontaansa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

15. Ilmoitusvelvollisuudet

Tuote-eritelmän II luvun I kohdassa sana ”tutkinta” on korvattu sanalla ”tarkastus”, koska nimityksen edunvalvonnasta vastaava elin on päättänyt muuttaa tarkastusmenetelmää.

Tuote-eritelmän II luvun I kohtaan on lisätty tuotannon aloittamista koskeva ilmoitus. Tätä ilmoitusta sovelletaan ainoastaan merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettuihin viineihin, ja se koskee viinien viljelypinta-alaa, tuotetyyppiä (kuten väri) ja tuotantomääriä. Tavoitteena on tietää sadonkorjuun alkuvaiheessa niiden viinien määrät, jotka voivat saada merkinnän ”primeur”, jotta voidaan tarkentaa kertoimen laskentaa ja määrittää uuden sadon viininä valmistettavien viinien määrät ja siten rajoittaa niiden viinien määrää, joita ei kysynnän puutteen vuoksi voitaisi pitää kaupan tällä merkinnällä varustettuina.

Tätä ilmoitusta voidaan muuttaa sadonkorjuuta edeltävään 15. päivään elokuuta asti.

Luvun XI kohdan numerointia on muutettu tämän lisäyksen huomioon ottamiseksi.

Kohdan 2 alakohdan (aiemmin 1 alakohta) a alakohtaa on muutettu niin, että täsmennetään hakemusta koskevassa ilmoituksessa vaadittavia tietoja.

Ilmoitusvelvollisuuksien määräaikoja koskevia säännöksiä on muutettu 3, 4, 6, 7 ja 8°alakohdassa tarkastusten helpottamiseksi.

Näin ollen 3 alakohdassa täsmennetään, että tuotteet voidaan vetää pois vasta, kun hyväksytty valvontaelin on ilmoittanut ilmoituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä.

Lisäksi 4 kohtaan on lisätty, että se, että toimija toimittaa Ranskan maatalous- ja merikalastuslain (Code rural et de la pêche maritime) D.645-18-II artiklassa tarkoitetun rekisterin hyväksytylle valvontaelimelle, vastaa kulutukseen luovuttamista koskevaa ilmoitusta.

Jäljempänä 5 kohdassa määrätään, että 4 ja 7 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia koskeva neljännesvuosittainen yhteenvetoilmoitusjärjestelmä on vastedes käytettävissä riippumatta toimijoiden suorittamien liiketoimien laajuudesta tai lukumäärästä. Tuote-eritelmään on lisätty myös viittaus ilmoitukseen tuotteen myymisestä yleisemmässä luokassa (8 kohta). On täsmennetty, että nämä yhteenvetoilmoitukset on toimitettava valvontaelimelle vähintään 10 päivää ennen vuosineljänneksen loppua.

Kohdassa 6 täsmennetään, että kansallisen alueen ulkopuolelle lähetettäväksi tarkoitettujen pakkaamattomien viinien erät voidaan vetää pois vasta sen jälkeen, kun hyväksytty valvontaelin on tiedottanut toimenpiteistä, jotka on toteutettu kansallisen alueen ulkopuolelle lähettämistä koskevan ilmoituksen perusteella.

Tuotteen myymistä yleisemmässä luokassa koskevan ilmoituksen yksityiskohtia täsmennetään 8 kohdassa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16. Valvontaelintä koskevat tiedot

Tuote-eritelmän III luvun II kohdassa on päivitetty valvontaelimen osoite.

Ensimmäistä kohtaa on muutettu ja toinen kohta on poistettu uusien sanamuotoa koskevien sääntöjen huomioon ottamiseksi.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

17. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Tuote-eritelmässä luetellut lajikkeet on luokiteltu alkuperäisessä yhtenäisessä asiakirjassa (2011) seuraavaan luokkaan: Kansainvälisen viinijärjestön laatimaan luetteloon sisältyvät viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet.

Tuote-eritelmässä on lueteltu sen ensimmäisestä versiosta alkaen päälajikkeet ja toissijaiset lajikkeet.

Tämän yhtenäisen asiakirjan kohdassa ”Lisäedellytykset” tämä vastaa jakoa luokkiin ”lajikkeet” ja ”toissijaiset lajikkeet”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 7 kohtaa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Beaujolais

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin/viinien kuvaus

1. Valkoviinit, merkinnällä ”Villages” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä varustetut valkoviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Valkoviinien väri on kaunis ja kirkas, ja niiden täyteläisessä tuoksussa on valkoisten hedelmien ja sitrushedelmien aromeja. Jälkimaku on miellyttävä ja tasapainoinen. Kuten merkinnällä ”Villages” varastetuilla valkoviineillä, näillä viineillä voi olla vaniljaisia vivahteita, jos niitä on kypsytetty tynnyreissä. Villages-valkoviinien väri on laajan värikartan mukaan kullankeltainen, niiden tuoksussa on kukkaisia ja mineraalisia vivahteita ja niiden maku on täyteläinen ja tasapainoinen. Valkoviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia, ja niiden kokonaisalkoholipitoisuus saa väkevöinnin jälkeen olla enintään 13 tilavuusprosenttia. Merkinnällä ”Villages” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä varustettujen valkoviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 prosenttia, ja väkevöimisen jälkeen niiden kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 13,5 prosenttia.

Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä) on enintään 3 g/l tai enintään 4 g/l, jos kokonaishappopitoisuus (rikkihappo) on vähintään 2,7 g/l.

Haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 14,17 milliekvivalenttia/litra (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä).

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

2. Puna- tai roseeviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Punaviinien väri on vaaleahko, ja niiden tuoksu on tunnetusti hedelmäinen. Näitä luonteeltaan kevyitä, hedelmäisiä ja kukkaisia viinejä arvostetaan jo nuoresta iästä lähtien. Roseeviinien väri on yleensä vaalea ja tuoksu raikas. Niiden suutuntuma on hieno ja notkea, ja niitä nautitaan ennen kaikkea nuorina. Puna- ja roseeviineille varatulla merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettujen viinien väri on kirkas, ei niin voimakas kuin kypsytettävillä viineillä. Luonteeltaan ne ovat raikkaita ja pirteitä ja niiden maku on aromaattinen, hedelmäinen ja hapokas. Nämä viinit on tarkoitettu nautittavaksi nopeasti, 6–12 kuukauden kuluessa valmistuksesta. Puna- ja roseeviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10 prosenttia, ja väkevöimisen jälkeen niiden kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 12,5 prosenttia. Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä) on enintään 3 g/l. Haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 14,17 milliekvivalenttia/litra (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä) tai enintään 10,2 milliekvivalenttia/litra (pakkaamaton erä) merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettujen viinien osalta. Merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettujen viinien kokonaisrikkidioksidipitoisuus on punaviinien osalta enintään 100 milligrammaa litrassa ja roseeviinien osalta enintään 150 milligrammaa litrassa (Ranskan maatalous- ja merikalastuslain D.645-18-I artiklassa tarkoitetut kulutukseen saatettaessa valmiit viinit).

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

3. Puna- tai roseeviinit, jotka on varustettu merkinnällä ”Villages” tai ”supérieur” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Merkinnällä ”Villages” varustetut punaviinit ovat väriltään voimakkaampia, tuoksultaan täyteläisiä ja maultaan vahvoja, hyvärakenteisia ja harmonisia. Niitä voidaan säilyttää useita vuosia. Merkinnällä ”Villages” varustettujen roseeviinien tuotanto on pienimuotoisempaa ja tutkitumpaa. Niiden väri vaihtelee greipistä kalaan ja niissä on punaisten marjojen hapokkaita aromeja. Suussa roseeviinit ovat täyteläisiä ja kirpeitä, notkeita ja virkistäviä.

Merkinnällä ”Villages” tai ”supérieur” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä varustettujen puna- ja roseeviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 prosenttia, ja väkevöimisen jälkeen niiden kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 13 prosenttia.

Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä) on enintään 3 g/l.

Haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 14,17 milliekvivalenttia/litra (kulutukseen saatettaessa valmiissa viineissä).

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kunhan väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

—	Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on roseeviinien valmistuksessa kielletty.

—	Puna- ja roseeviinien, jotka voivat saada merkinnän ”primeur” tai ”nouveau”, ainutlaatuisuuden säilyttämiseksi:

—	viinit valmistetaan yksinomaan samana vuonna korjatuista rypäleistä;

—	viinien maserointiaika on enintään 10 päivää;

—	väkevöinnin jälkeen puna- ja roseeviinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 12,5 prosenttia;

—	väkevöinnin jälkeen valkoviinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13 prosenttia.

—	Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla sekä Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa asetettujen velvoitteiden mukaisia.

Viininviljelykäytäntö

—	Istutustiheys

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden.

Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä.

Jos noudatetaan vähimmäistiheyttä 5 000 köynnöstä hehtaaria kohti, köynnösrivien välinen etäisyys voi mekaanista korjuuta varten olla enintään 3 metriä.

Viininviljelykäytäntö

—	Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt

Leikkaus on suoritettava 15. toukokuuta mennessä.

Viinit valmistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti leikatuista viiniköynnöksistä:

Valkoviinit

—	yksinkertainen guyot-leikkaus, jolloin köynnökseen jätetään yksi enintään kahdeksansilmuinen oksa ja yksi enintään kaksisilmuinen kannusverso;

—	tai ”taille à queue du Mâconnais” -leikkaus, jolloin kussakin köynnöksessä on yksi 12-silmuinen oksa ja enintään kaksisilmuinen kannusverso.

Puna- ja roseeviinit

Enintään 10 silmua köynnöstä kohti:

—

joko matalaleikkaus (gobelet-leikkaus, viuhkaleikkaus tai Royat-leikkaus käyttämällä yksinkertaista, kaksinkertaista tai Charmet-leikkaustapaa), jolloin 3–5 kannusversossa on enintään 2 silmua. Nuorentamista varten kussakin köynnöksessä voi myös olla kannusverso, jossa on enintään 2 silmua ja joka on leikattu vanhasta oksasta saatuun sivuversoon;

—	yksinkertainen guyot-leikkaus, jolloin köynnökseen jätetään yksi enintään kuusisilmuinen oksa ja yksi enintään kaksisilmuinen kannusverso;

—	tai 2 satoversoa, joissa on enintään 3 silmua.

Muotoiluleikkauksessa tai leikkaustapaa muutettaessa köynnökset leikataan siten, että köynnöstä kohti on enintään 12 silmua.

—	Puna- tai roseeviinien tuotantoon tarkoitettujen lohkojen mekaanista sadonkorjuuta koskevat säännökset:

—	säiliöiden on oltava inerttiä ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa materiaalia;

—	sadon korjuu- ja kuljetuslaitteistossa on oltava asianmukainen vedenpoisto- tai suojausjärjestelmä.

5.2. Enimmäistuotos

1.	Valkoviinit 75 hehtolitraa hehtaaria kohti

2.	Puna- ja roseeviinit 65 hehtolitraa hehtaaria kohti

3.	Punaviinit, jotka on varustettu merkinnällä ”supérieur” 63 hehtolitraa hehtaaria kohti

4.	Puna- ja roseeviinit, jotka on varustettu merkinnällä ”Villages” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä 63 hehtolitraa hehtaaria kohti

5.	Valkoviinit, jotka on varustettu merkinnällä ”Villages” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä 73 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

– Rypäleet korjataan ja viiniytetään sekä viinit valmistetaan ja kypsytetään vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella:

—

Rhônen departementti: Alix, Anse, L'Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Denicé, Emeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon ja Vindry-sur-Turdine (ainoastaan entisten kuntien Dareizé, Les Olmes ja Saint-Loup aluetta vastaava osa);

—	Saône-et-Loiren departementti: Chaintré, Chânes, La Chapelle-de-Guinchay, Chasselas, Crêches-sur-Saône, Leynes, Pruzilly, Romanèche-Thorins, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Symphorien-d’Ancelles ja Saint-Vérand.

– Merkinnän ”Villages” osalta rypäleet korjataan ja viiniytetään sekä viinit valmistetaan ja kypsytetään vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella:

—

Rhônen departementissa: Les Ardillats, Beaujeu, Blacé, Cercié, Charentay, Chénas, Chiroubles, Denicé, Emeringes, Fleurie, Juliénas, Jullié, Lancié, Lantignié, Marchampt, Montmelas-Saint-Sorlin, Odenas, Le Perréon, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Julien, Saint-Lager, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard ja Villié-Morgon;

—	Saône-et-Loiren departementissa: Chânes, La Chapelle-de-Guinchay, Leynes, Pruzilly, Romanèche-Thorins, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Symphorien-d’Ancelles ja Saint-Vérand.

– Niiden viinien osalta, jotka voivat saada tarkistetun alkuperänimityksen ”Beaujolais” ja sen jälkeen rypäleiden alkuperäkunnan nimen, rypäleet korjataan ja viiniytetään sekä viinit valmistetaan ja kypsytetään vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella:

—

Rhônen departementissa: Les Ardillats, Beaujeu, Blacé, Cercié, Charentay, Denicé, Emeringes, Jullié, Lancié, Lantignié, Marchampt, Montmelas-Saint-Sorlin, Odenas, Le Perréon, Quincié-en-Beaujolais, Rivolet, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Julien, Saint-Lager, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Vaux-en-Beaujolais ja Vauxrenard;

—	Saône-et-Loiren departementissa: Chânes, La Chapelle-de-Guinchay, Leynes, Pruzilly, Romanèche-Thorins ja Saint-Symphorien-d’Ancelles.

Maantieteellistä aluetta koskevat kartat ovat saatavilla INAOn (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Chardonnay B

Gamay N

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue kattaa Ranskan keskusylängön itälaidan Saônen laakson yläpuolella sen alueen sydämessä, jolta viini on saanut nimensä. Viinitarhat sijaitsevat Lyonin ja Mâconin kaupunkien välillä, ja niiden kattaman alueen pituus pohjois-eteläsuunnassa on 55 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa 15–20 kilometriä. Viinitarhat sijaitsevat Saônen tasangon, Rhônen sivujoen ja Beaujolais-vuoriston välissä 180–550 metrin korkeudessa.

Maantieteellinen alue kattaa näin ollen 77 kunnan alueen Rhônen departementissa ja 11 kunnan alueen Saône-et-Loiren departementissa.

Merkinnällä ”Villages” varustettujen viinien tuotantoalue sijaitsee maantieteellisen alueen pohjoispuoliskolla Rhônen departementissa sijaitsevien 30 kunnan ja Saône-et-Loiren departementissa sijaitsevan 8 kunnan alueella.

Beaujolais-viinitarhojen alueella on kahdenlaisia geologisia muodostumia.

Pohjoisessa on vanhoja paleotsooisen kauden muodostumia, jotka muodostavat pyöreitä harjanteita. Ne ovat kallioita, jotka ovat muodostuneet herkyynisen kauden maan kohoamisen aikana graniiteista, porfyyreistä sekä vulkaanissedimenttiperäisistä liuskeista ja kivistä, jotka ovat usein metamorfisia. Näistä kallioista muodostuu rapautumalla hiekkapitoista tai savista maata, jossa esiintyy happoreaktioita.

Etelässä on uudempia sedimenttimuodostumia (mesotsooisen kauden trias- ja jurakausilta). Nämä ovat pääasiassa kalkkikivikallioita, jotka muodostavat pohjoista jyrkempiä pinnanmuotoja sekä pitkiä jyrkänteitä. Maaperä on yleensä savisempaa ja syvempää.

Rinteiden juurella on kvartäärikauden muodostumia, jotka näkyvät vanhoina jokipenkereinä, kolluviaalikerrostumina ja viuhkarakenteina ja jotka peittävät vanhan substraatin.

Aluskerroksen muodostumista riippumatta rinteiden suunta on pääasiassa itään ja etelään.

Alueella vallitsee leuto valtameri-ilmasto, jossa on mantereisia vaikutteita (kesällä myrskyt, talvella jäätävät sumut) ja eteläisiä vaikutteita (kesäinen kuumuus, eniten sateita syksyllä ja keväällä).

Monts du Beaujolais -vuoristo suojaa aluetta länsituulilta ja vähentää näin valtameren vaikutusta. Vuoriston muodostamat föhntuulet kuivattavat meri-ilmaa, mikä vähentää pilvisyyttä ja sateita.

Myös Saônen laajoilla laaksoalueilla on tärkeä rooli paikallisessa ilmastossa, sillä se ohjaa eteläisiä ilmamassoja, lisää valoisuutta ja vähentää lämpötilaeroja.

8.2. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

”Viininviljely vakiintui lopullisesti Lyonin alueella 1200-luvulla.” (Viala, P. ja Vermorel, V., 1902.) Keisari Probus antoi vuonna 280 jKr. gallialaisille luvan omistaa viinitarhoja etenkin Lyonin lähellä sijaitsevan Monts d’Or -vuoriston alueella.

Beaujolais-viinien kauppa alkoi lisääntyä 1700-luvulla, mikä johti merkittäviin muutoksiin viinitarhoissa. Tuona aikana maisema muokkautui sellaiseksi, jollaisena sen tunnemme vuonna 2009. Kylien kasvun, teollistumisen ja liikenneinfrastruktuurin kehittymisen myötä 1800-luku oli viinitarhoille kukoistavaa aikaa. Etelässä tuotettiin kevyitä ja hedelmäisiä janon sammuttavia viinejä läheisillä Lyonin markkinoilla myytäväksi. Pohjoisessa, jossa huomio oli suunnattu pääasiassa Mâconiin ja Pohjois-Ranskan markkinoille, suosittiin säilytykseen ja kuljetukseen soveltuvia tiiviimpiä viinejä.

Ensimmäiset osuustoiminnalliset viininvalmistamot perustettiin 1920-luvun lopulla, ja 1950-luvulla perustetut toisen sukupolven viininvalmistamot paransivat yleisesti viinien laatua ja auttoivat kehittämään ja järkiperäistämään Beaujolais-viinien valmistusta.

Tarkistettu alkuperänimitys ”Beaujolais” hyväksyttiin 12. syyskuuta 1937 annetulla asetuksella. Pohjoisten kuntien tuottajat, joiden voimakkaat ja pitkään säilytettäväksi soveltuvat viinit olivat vastakohtia etelän kevyemmille ja hedelmäisille viineille, halusivat erottua ja pyysivät erityisen tarkistetun alkuperänimityksen tunnustamista. Näin ollen niiden toiminnan tuloksena vuonna 1943 julkaistiin luettelo 31 kunnasta, joilla oli oikeus liittää nimensä merkintään ”Beaujolais”. Nämä 31 kuntaa yhdistettiin 21. huhtikuuta 1950 yhdeksi yksiköksi lisäämällä etikettiin merkintä ”Villages”.

Beaujolais on ainoa viininviljelyalue, jolla myös uusien viinien osuus on suuri, mikä johtuu erityisesti Gamay N -lajikkeen soveltuvuudesta uuden sadon viinien tuotantoon. Tietyt hyvin ammattitaitoiset vähittäismyyjät ostivat viiniä 1800-luvulta alkaen suoraan valmistajilta, kuljettivat ja tarjosivat seuraavien viikkojen aikana Beaujolais nouveau -viiniä Pariisin ja Lyonin jälleenmyyjille, kahviloille ja ravintoloille. Viinien käyminen pysähtyy usein kuljetuksen aikana, mikä suojaa niitä hyvin kaikenlaisilta muutoksilta.

Beaujolais nouveau -viinin sääntelyä on aikojen saatossa kehitetty. Näin ollen Beaujolaisn viininviljelijöiden liitto (Union Viticole du Beaujolais) pyysi vuonna 1951 mahdollisuutta myydä viinejään uuden sadon viineinä ennen 15. päivää joulukuuta. Pyynnön seurauksena 13. marraskuuta 1951 julkaistiin hallinnollinen asiakirja, jossa esitettiin ehdot, joiden mukaisesti tiettyjä tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettuja viinejä voidaan pitää kaupan jo tuosta päivästä alkaen tarvitsematta odottaa 15. joulukuuta alkavaa yleistä myyntiä. Näin syntyi Beaujolais nouveau -ilmiö. Kuitenkin vasta vuonna 1985 ”Beaujolais nouveau” -viiniä alettiin saattaa kuluttajamarkkinoille marraskuun kolmantena torstaina.

Kaupan pidetyt määrät kasvoivat nopeasti 1960-luvulta lähtien, ja 1980-luvun puolivälissä ne ylsivät noin 500 000 hehtolitraan. Uuden sadon viinien osuus ei kuitenkaan koskaan ollut suurempi kuin puolet Beaujolais’n kokonaistuotannosta. Jotta primeur-viinit valmistuisivat nopeasti, malolaktinen käyminen olisi päättynyt ja jotta viinit olisivat luonteeltaan raikkaita ja kevyitä, aromaattisia ja hedelmäisiä, tuottajat suosivat satovuodesta riippuen aikaisimmin kypsyviä lohkoja, pitävät käymisajan lyhyenä ja valitsevat cuvéet, joista käy ilmi rypäleiden kirpeys ja erityiset käymisen aromit. Näiden teknisten rajoitusten vuoksi jokainen tila joutuu käyttämään uuden sadon viinien tuotantoon vain osan sadosta.

Viinitarhat on varattu puna-, rosee- ja valkoviinien tuotantoon. Puna- ja roseeviinien valmistuksessa käytetään pääasiassa Gamay N -rypälelajiketta. Rypäleiden tuotantoa hillitään matalaleikkauksella, pääasiassa gobelet-leikkauksella.

Valkoviinit valmistetaan ainoastaan Chardonnay B -lajikkeesta.

Jotta rypäleiden hedelmäiset ominaisuudet säilyisivät mahdollisimman muuttumattomina, tuottajat turvautuvat Beaujolais’n alueella käytettyyn viininvalmistusmenetelmään, joka perustuu osittaiseen hiilidioksidikäymiseen.

Beaujolais’n viinitarhoille on ominaista viljelylohkojen pieni koko (keskimäärin 0,3 hehtaaria), ja tämän vuoksi viinitarhat muodostavat mosaiikkimaisen maiseman. Vuonna 2018 alkuperänimityksellä ”Beaujolais” varustettujen viinien tuotantoon käytetty pinta-ala oli noin 4 500 hehtaaria ja ne tuottivat 240 000 hehtolitraa viiniä. Merkinnällä ”Villages” tai rypäleiden alkuperäkunnan nimellä varustettujen viinien tuotantoon käytetty pinta-ala oli noin 3 700 hehtaaria ja niillä tuotettiin vuosittain lähes 200 000 hehtolitraa, joka jakautui 1 900 viljelijän, yhdeksän osuustoiminnallisen viininvalmistamon ja muutaman rypäleiden vastaanotto- ja punnitustilan (tukkukauppiaina toimivat viininvalmistajat) kesken.

8.3. Syy- ja seuraussuhteet

Mâconin eteläpuolelta lähelle Lyonia ulottuva Beaujolais-viinien tuotantoalue on 50 kilometriä pitkä ja omaleimainen. Vaikka sisämaan korkeus on 1 000 metriä, viinitarhat sijaitsevat enintään 550 metrin korkeudella. Viinitarhat peittävät suurelta osin itäiset rinteet, joilla ilmasto on lauhkea, joita sade kastelee säännöllisesti ja joilla valon määrä muistuttaa eteläisiä ja Rhônen laakson olosuhteita. Lännessä sijaitsevan Monts du Beaujolais -vuoriston ansiosta maantieteellisen alueen valoisuus ja sademäärät suosivat kypsien, tiiviiden ja terveiden rypäleiden viljelyä.

Selkeästä yhtenäisyydestä huolimatta maantieteellisen alueen geologisissa ominaisuuksissa ja maisemassa on myös tiettyä monimuotoisuutta. Tämä näkyy viinivalikoimassa. Pohjoisen happamassa maaperässä viinit ovat melko voimakkaita ja värikkäitä, kun taas etelässä pääasiassa kalkkikivestä muodostuvalla kasvualustalla viineistä tulee yleensä hedelmäisempiä ja kevyempiä.

Lohkot, joilta rypäleitä kerätään, sijaitsevat graniittisten, savisten ja kalkkikivisten rinteiden vähäravinteisella ja hyvin vettä läpäisevällä maaperällä. Alueen pinnanmuodostus ja selkeä avautuminen itään suojelevat rypäleitä aamukasteelta, kun taas rinteiden korkeus suojaa viiniköynnöksiä usein talvisin Saônen laaksoon vyöryviltä sumuilta.

Köynnöksiä, jotka on tarkoitettu merkinnällä ”Villages” varustettujen viinien tuotantoon, kasvatetaan yksinomaan maantieteellisen alueen pohjoisosassa lohkoilla, joiden maaperä on hapan, paleotsooisilla kasvualustoilla tai näiden muodostamilla kvartäärikautisilla mailla.

Sukupolvien saatossa on opittu hyödyntämään alueen ominaispiirteitä ja mukautettu Gamay N -lajikkeen viiniyttämistekniikoita. Tämän lajikkeen ominaispiirteiden ansiosta Beaujolais’n viinitarhat ovat erottautuneet muista suuntautumalla vahvasti arvostettujen nuorten viinien tuotantoon. Nämä uuden sadon viinit ovat luonteeltaan nuoria. Niissä on kyseisen vuoden runsaita aromeja ja niiden vahvoihin ja tasapainoisiin ominaisuuksiin vaikuttavat mahdollisesti pitempi käymisaika mutta ennen kaikkea viinin kypsytysaika. Merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau” varustettujen viinien valmistusprosessissa pyritään aikaansaamaan ennen kaikkea hedelmäisyyttä, notkeutta ja raikkautta. Kypsytettäviksi tarkoitettujen viinien maseroinnissa pyritään yleensä kehittämään monivivahteisempia aromeja ja tanniinisempaa rakennetta, mikä edistää kypsymistä.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Beaujolais” maantieteellisen alueen savimaa mahdollistaa hyvin värikylläisten ja notkeiden cuvéiden tuotannon. Merkinnällä ”Villages” varustettujen viinien tuotantoon tarkoitetuilla lohkoilla, jotka sijaitsevat kiteisestä kiviaineksesta koostuvalla hiekkamaalla, voidaan tuottaa tasapainoisia ja harmonisia viinejä, joiden aromit säilyvät kauan.

Vaikka viinien saaminen kuluttajille onkin ollut helppoa Lyonin taajama-alueen läheisyyden vuoksi, viinitarhat ovat pystyneet jo kauan ennen rautateitä ohjaamaan merkittävän osan tuotannostaan Pariisiin. Beaujolais-viinien Pariisissa ja Lyonissa saavuttamaa suosiota hyödynnettiin 1800–1900-luvuilla, kun ne levisivät Ranskan alueella ja muualla maailmassa. Beaujolais-viinien suosiota kuvataan toisinaan sanomalla, että ne muodostavat Saônen ja Rhônen jälkeen ”Lyonin kolmannen joen”. Tuottajilla ja kauppiailla on ollut 1900-luvulta lähtien tapana saattaa satonsa markkinoille erittäin aikaisin. 1950-luvulla uuden sadon viinien kaupan pitämistä organisoitiin ja edistettiin paikallisen kaupankäynnin avulla.

Lukuisat viinin maistelua tarjonneet viinikellarit ja koko uusi ”viinitie” auttoivat houkuttelemaan kuluttajia tutustumaan Beaujolais-viineihin ja löytämään niiden monipuolisuuden.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsyttämistä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueesta:

—

Côte d’Orin departementti: Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chamboeuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-Vauchignon, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L'Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Meursault, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Valforêt (ainoastaan entisen Clémenceyn kunnan aluetta vastaava osa), Vannaire, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée ja Vougeot;

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—	Rhônen departementti: Chasselay, Dardilly, Deux-Grosnes (ainoastaan entisen Avenasin kunnan aluetta vastaava osa), Dracé, Fleurieux-sur-l'Arbresle, Sain-Bel, Taponas ja Villefranche-sur-Saône;

—

Saône-et-Loiren departementti: Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-les-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fragnes-La Loyère (ainoastaan entisen La Loyèren kunnan aluetta vastaava osa), Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Lournand, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l'Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Remigny, La Roche-Vineuse, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Vallerin, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, La Vineuse sur Fregande (ainoastaan entisten Donzy-le-Nationalin, Massyn ja La Vineusen kuntien aluetta vastaava osa), Vinzelles ja Viré;

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—

Yonnen departementti: Aigremont, Annay-sur-Serein, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Deux-Rivières, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montholon (ainoastaan entisten Champvallonin, Villiers-sur-Tholonin ja Volgrén kuntien aluetta vastaava osa), Montigny-la-Resle, Mouffy, Moulins-en-Tonnerrois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey , Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers ja Yrouerre.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

—	Tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen voidaan lisätä merkintä ”supérieur”.

—	Tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen voidaan lisätä merkintä ”Villages”.

—	Tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen voidaan lisätä rypäleiden alkuperäkunnan nimi.

—	Tarkistettua alkuperänimitystä, jonka jäljessä on merkintä ”Villages” tai ei ole tätä merkintää, voidaan täydentää merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau”.

—	Viinit, jotka saavat merkinnän ”primeur” tai ”nouveau”, on varustettava vuosikertamerkinnällä.

—	Tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen lisättävä rypäleiden alkuperäkunnan nimi on kirjoitettava kirjaimin, jotka ovat täysin yhtä korkeita ja leveitä kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

—	Tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin:

—	Kyseessä on kiinteistörekisterialue.

—	Paikka on mainittu sadonkorjuuilmoituksessa. Kiinteistörekisterialueen nimi kirjoitetaan välittömästi tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

—	Tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Vin du Beaujolais”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-fc518a15-dce5-4d62-b5f6-18cdbc38c8f2

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.