Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi aloitteesta, jolla lujitetaan nykyisiä sääntöjä ja laajennetaan verotusta koskeva tietojenvaihtokehys koskemaan myös kryptovaroja.

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Suurin ongelma, johon aloitteella puututaan, on se, että veroviranomaiset eivät saa tietoja seuratakseen kryptovaroilla saatuja tuottoja. Kryptovarakäyttäjien saamiin tuloihin liittyvien tietojen aliraportointi rajoittaa merkittävästi verohallintojen mahdollisuuksia varmistaa, että verot maksetaan tosiasiallisesti. Kryptovaroihin ei tällä hetkellä sovelleta hallinnollista yhteistyötä koskevaa direktiiviä (neuvoston direktiivi 2011/16/EU (DAC)), jossa säädetään jäsenvaltioiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta verotusta varten. 
Varsinkin kryptovarojen kaltaisilla hajautettuja verkkoja hyödyntävillä internetpohjaisilla tuotteilla, palveluilla ja sovelluksilla on helppo käydä kauppaa rajojen yli. Tämä luo verotuksellisia haasteita tiedon saatavuudelle. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vain maiden välisellä tiiviillä hallinnollisella yhteistyöllä.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden oikeudenmukainen ja tehokas toiminta lisäämällä verotuksen yleistä läpinäkyvyyttä. Tämä hyödyttäisi veroviranomaisten lisäksi myös käyttäjiä ja palveluntarjoajia. Aloitteella pyritään myös turvaamaan jäsenvaltioiden verotulot laajentamalla ja selkeyttämällä kryptovaroja koskevia raportointivelvoitteita Euroopan unionissa. Nyt annettavalla ehdotuksella (DAC8) olisi erityisesti pyrittävä parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia havaita ja torjua veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa. Sen olisi myös estettävä säännösten noudattamatta jättämistä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Jäsenvaltioiden omilla toimilla ei saada tehokkaasti tai vaikuttavasti ratkaistua ongelmia, jotka ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. EU:n lähestymistavalla voidaan parhaiten välttää se, että jäsenvaltiot asettavat yksipuolisesti erilaisia raportointivaatimuksia. EU:n tason toimilla varmistetaan johdonmukaisuus, vähennetään raportoivien yksikköjen ja veroviranomaisten hallinnollista taakkaa ja tukitaan nykyistä perusteellisemmin mahdollisia porsaanreikiä, joita kyseisten varojen epävakaisuus aiheuttaa.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Seuraavia vaihtoehtoja on harkittu: a) muu kuin lainsäädännöllinen, ei-sitova vaihtoehto ja b) kuusi lainsäädäntöaloitetta. Lainsäädäntöaloitteet sisältäisivät seuraavat vaihtoehdot: 1) liiketoimikohtainen vaihtoehto; 2) liiketoimikohtainen vaihtoehto, jossa pk-yrityksiin sovelletaan kynnysarvoa; 3) koonnosraportointi; 4) koonnosraportointi, jossa pk-yrityksiin sovelletaan kynnysarvoa; 5) hybridimalli tai välimaastovaihtoehto ja 6) hybridimalli tai välimaastovaihtoehto, jossa pk-yrityksiin sovelletaan kynnysarvoa. 
Suositeltavin vaihtoehto on lainsäädäntöaloite, jonka kattavuus on keskisuuri. Näin ollen hybridimalli tai välimaastovaihtoehto (vaihtoehto 5) on sopivin vaihtoehto aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi koostaan ja sijoittautumismaastaan riippumatta raportoitava EU:ssa kotipaikkaansa pitäville asiakkaille suorittamansa liiketoimet. Näin perustetaan uusi raportointikehys ja veroviranomaisten välinen tietojenvaihto. Aloite kattaa markkinakelpoiset kryptovarat. Sen tavoitteena on liiketoimia koskevien tietojen vaihtaminen, vaikkakin jossain määrin kootussa muodossa.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Julkisen kuulemisen ja erityisesti kryptovarapalvelun tarjoajille kohdistetun kuulemisen tulokset osoittavat, että lainsäädäntöaloitetta kannatetaan. Useimmat jäsenvaltiot ovat myös ilmaisseet tukevansa parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, pääasiallisten vaihtoehtojen hyödyt)?

Aloitteella uskotaan olevan merkittäviä suoria taloudellisia hyötyjä. Sillä on myönteinen vaikutus veronkantoon, sillä kryptovaroilla suoritettavista liiketoimista saatavien verotulojen arvioidaan lisääntyvän 1,7 miljardia euroa. Näillä tuloilla voidaan rahoittaa jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipoliittisia toimia. Aloitteen odotetaan edistävän oikeudenmukaisuutta ja lisäävän luottamusta verojärjestelmiin, koska taakka jakautuu oikeudenmukaisesti veronmaksajien kesken.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, pääasiallisten vaihtoehtojen kustannukset)? 

Tietotekninen ratkaisu, joka helpottaisi raportointia ja tietojenvaihtoa eniten mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja kaikkia osapuolia (kryptovarapalvelun tarjoajat, jäsenvaltiot ja komissio) parhaiten hyödyttävällä tavalla, on keskusrekisteri, jota käytetään jo DAC3- ja DAC6-direktiivien mukaisessa tietojenvaihdossa. Aiempien raportointivaatimusten tapaan veroviranomaisille arvioidaan aiheutuvan kryptovarojen käsittelystä kertaluonteisia (kehitys)kustannuksia 1–12,96 miljoonaa euroa ja toistuvia kustannuksia 1–5,67 miljoonaa euroa. Kryptovarapalvelun tarjoajille arvioidaan aiheutuvan noin 259 miljoonaa euroa kertaluonteisia kustannuksia ja 22,6–24 miljoonaa euroa toistuvia kustannuksia. Myös Euroopan komissiolle aiheutuu kustannuksia, joiden odotetaan olevan noin 0,48 miljoonaa euroa kertaluonteisina kustannuksina ja 0,21 miljoonaa euroa toistuvina kustannuksina. Arvioiden perustana on kuitenkin useita olettamuksia ja ekstrapolaatioita, minkä vuoksi niihin on suhtauduttava varauksella.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Aloitteella odotetaan olevan vain vähäinen vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Raportoitavat tiedot ovat suurelta osin kryptovarapalvelun tarjoajien saatavilla niiden päivittäistä toimintaa varten. Lisäksi kryptovaramarkkinat kehittyvät nopeasti, samoin kuin palveluntarjoajien markkinat. Vaikka aloite aiheuttaa sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, pk-yritysten kannalta voi olla edullisempaa, että koko EU:ssa on käytössä vain yksi sääntökokonaisuus sen sijaan, että eri puolilla EU:ta sovellettaisiin erilaisia raportointivaatimuksia. Aloitteen uskotaan myös varmistavan tasapuoliset toimintaedellytykset ja hyödyttävän siten pk-yrityksiä.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Kansallisille viranomaisille aiheutuvat kustannukset riippuvat tietojenvaihdossa käytettävästä tietoteknisestä ratkaisusta. Verotulojen lisääntymisen kautta kansallisiin talousarvioihin koituvat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin kunkin vaihtoehdon kustannukset. Verotulojen lisäysten arvioidaan olevan miljardeja euroja (noin 1,7 miljardia euroa parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa).

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Aloite on yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen, eikä sillä ole kielteisiä vaikutuksia henkilötietojen suojaa koskevaan perusoikeuteen.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Aloitetta seurataan vuotuisissa arvioinneissa ja veroviranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa kerättyjen tietojen avulla. Tätä kattavampi arviointi tehdään DAC-direktiivin arviointia koskevien säännösten mukaisesti silloin, kun komission on määrä esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus hallinnollisesta yhteistyöstä välittömän verotuksen alalla annetun direktiivin toimivuudesta.