Strasbourg 13.12.2022

COM(2022) 729 final

2022/0424(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi, asetuksen (EU) 2019/817 ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 2004/82/EY kumoamisesta

{SEC(2022) 444 final} - {SWD(2022) 421 final} - {SWD(2022) 422 final} - {SWD(2022) 423 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Viime vuosikymmeninä lentomatkustajien määrä on kasvanut ja tehostamiseen pyrkivät innovaatiot ovat johtaneet suurempiin lentokoneisiin ja tarpeeseen sujuvoittaa matkustajavirtoja lentoasemilla. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) mukaan vuonna 2019 reittiliikenteessä kuljetettiin maailmanlaajuisesti 4,5 miljardia matkustajaa 1 . EU:n alueelle saapuu tai sieltä poistuu vuosittain yli puoli miljardia matkustajaa 2 , mikä aiheuttaa painetta EU:n ilmaulkorajoilla.

Matkustajien ennakkotietojen (Advance Passenger Information, API) käsittely, josta säädetään nykyisessä API-direktiivissä 3 ja tässä ehdotuksessa, on rajavalvonnan väline, jolla edistetään rajatarkastusten tehokkuutta ja tuloksellisuutta helpottamalla ja nopeuttamalla matkustajien ja miehistön jäsenten selvitystä sekä torjutaan laitonta maahanmuuttoa. API-tiedot ovat matkustajien matkustusasiakirjoihin sisältyviä henkilöllisyystietoja, jotka yhdistetään lähtöselvityksen yhteydessä kerättyihin lentotietoihin ja siirretään määrämaan rajaviranomaisille. Koska nämä viranomaiset saavat API-tiedot ennen lennon saapumista, ne voivat sovellettavan lainsäädännön mukaisesti seuloa etukäteen matkustajia ja miehistön jäseniä riskiprofiilien, tarkkailulistojen ja tietokantojen perusteella, mikä nopeuttaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajatarkastuksia ja vapauttaa resursseja ja aikaa sellaisten henkilöiden tunnistamiseen, jotka on tutkittava tarkemmin saapumisen yhteydessä.

Vaatimus API-tietojen keruu- ja siirtojärjestelmien perustamisesta sisällytettiin kansainväliseen siviili-ilmailun yleissopimukseen 4 (Chicagon yleissopimus) vuonna 2017. EU:ssa API-tietojen keräämistä ja siirtämistä säännellään API-direktiivillä. Kyseisessä direktiivissä lentoliikenteen harjoittajat velvoitetaan siirtämään API-tiedot pyynnöstä määrämaan rajaviranomaisille ennen lennon lähtöä. Siinä ei kuitenkaan velvoiteta jäsenvaltioita pyytämään API-tietoja lentoliikenteen harjoittajilta, mikä johtaa puutteisiin ja epäjohdonmukaisuuksiin tietojen keruussa ja käytössä, kun muutamat jäsenvaltiot keräävät API-tietoja järjestelmällisesti ja toiset taas eivät. 5 Kaikkien jäsenvaltioiden osalta arvioidaan, että API-tietoja kerätään keskimäärin 65 prosentista saapuvista lennoista. 6 Tästä seuraa, että henkilöt, jotka haluavat välttää tarkastukset ja reitit, joilla API-tietoja kerätään johdonmukaisesti, voivat helposti matkustaa määränpäähänsä käyttämällä reittejä, joilla API-tietoja käytetään harvemmin tai ei lainkaan.

Hiljattain tehty API-direktiivin arviointi osoitti, että myös silloin, kun jäsenvaltiot pyytävät API-tietoja, niiden kansalliset viranomaiset eivät aina käytä näitä tietoja johdonmukaisesti. API-tietojen avulla rajavartijat voivat tehdä etukäteen matkustajien henkilöllisyyden ja matkustusasiakirjojen voimassaolon tarkastuksia Schengenin rajasäännöstön mukaisten tietokantojen perusteella. 7 Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan käytä API-tietoja suorittaakseen ennakkotarkastuksia Schengenin rajasäännöstössä vahvistettujen tietokantojen perusteella. 8 Esimerkiksi Irlanti, joka ei osallistu Schengenin rajasäännöstöön, soveltaa vastaavaa kansallista lainsäädäntöä. Tämä tilanne ei tule muuttumaan ehdotetun asetuksen seurauksena.

API-direktiivissä asetetaan API-tietojen keräämiselle, siirtämiselle ja käsittelylle vain muutamia vaatimuksia, jotka koskevat tiedonkeruun kattamia lentoja, kerättäviä tiedonosia ja tiedonkeruun keinoja, eikä niissä oteta huomioon API-tietojen keräämistä koskevien kansainvälisten vaatimusten ja suuntaviivojen kehitystä. 9 Tämä on johtanut hyvin vaihteleviin käytäntöihin, mikä haittaa rajatarkastusten tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja aiheuttaa lisärasitetta lentoliikenteen harjoittajille, joiden on noudatettava erilaisia vaatimuksia sen mukaan, millä reiteillä ne kuljettavat matkustajia ja mikä jäsenvaltio pyytää API-tietoja. API-tietojen keräämisen ja siirtämisen yhdenmukaistaminen kansainvälisten API-tietovaatimusten kanssa varmistaisi API-vaatimusten noudattamisen lentoliikennealalla. API-tietojen tehokas käyttö kuitenkin edellyttää, että tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä ja ajantasaisia. Jos henkilöllisyystiedot eivät ole luotettavia ja todennettuja, kuten toisinaan nykyisin on, tietokantojen vertailu ei tuota luotettavia käytännön tuloksia. Koska verkossa tehtävästä lähtöselvityksestä on tullut yleinen käytäntö 20 viime vuoden aikana, matkustajat kirjaavat matkustusasiakirjaan sisältyvät API-tiedot yhä useammin manuaalisesti eli ilmoittavat tiedot itse. Kansallisille viranomaisille siirretyt puutteelliset, virheelliset tai vanhentuneet API-tiedot voivat johtaa porsaanreikiin siinä, millaisia tarkastuksia rajaviranomaiset voivat tehdä, ja lopulta johtaa myös virheellisiin tai tarpeettomiin matkustajien ja miehistön jäsenten tarkastuksiin. Tarve varmistaa kerättävien API-tietojen riittävä laatu liittyy läheisesti keinoihin, joita lentoyhtiöt käyttävät varmistaakseen, että kerätyt API-tiedot vastaavat matkustusasiakirjoissa esitettyjä tietoja. Nykyisessä API-kehyksessä ei säädetä keinoista, joilla API-tietoja olisi kerättävä matkustajilta ja miehistön jäseniltä. Tietojen manuaalisen kirjaamisen sijaan automatisoitu tiedonkeruu vähentäisi laatuongelmia ja tehostaisi API-tietojen käyttöä, mikä auttaisi myös vähentämään toimivaltaisten rajaviranomaisten ja liikenteenharjoittajien väliseen vuorovaikutukseen kuluvaa aikaa.

API-tietojen keräämistä ja siirtämistä koskevan nykyisen oikeudellisen kehyksen tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tehostaa ulkorajavalvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa. Se auttaa varmistamaan, että kaikki henkilöt, jotka matkustavat unioniin (tai tarkemmin sanottuna Schengen-alueeseen osallistuviin maihin, joiden välillä ei suoriteta sisärajavalvontaa, jäljempänä ’Schengen-alue’, taikka Irlantiin) lentämällä kolmannesta maasta tai sellaisesta jäsenvaltiosta, joka ei osallistu ehdotettuun asetukseen, eli kolmansien maiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja EU:n kansalaiset, voidaan tarkastaa API-tietojen perusteella etukäteen ennen heidän saapumistaan ja että jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisia vaatimuksia tietojen keräämiseen ja siirtämiseen ulkorajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Ehdotuksella sujuvoitetaan matkustajavirtoja lentoasemilla ja nopeutetaan rajatarkastuksia ja autetaan näin varmistamaan, että kaikille lentomatkustajille voidaan suorittaa tehokkaasti järjestelmällisiä tarkastuksia sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. 10

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tässä ehdotuksessa käsitellään tarvetta laatia yhteiset säännöt API-tietojen keräämiselle ja siirtämiselle rajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi, mikä liittyy Schengen-alueen olemassaoloon ja henkilöiden liikkumista ulkorajojen yli koskevien yhteisten sääntöjen vahvistamiseen. Ehdotus on yhdenmukainen Schengenin rajasäännöstössä vahvistettujen velvoitteiden kanssa, jotka koskevat henkilöihin ulkorajoilla kohdistuvia rajatarkastuksia. Ehdotettu asetus liittyy laajojen EU:n tietojärjestelmien muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen, joka on kehittynyt merkittävästi sen jälkeen, kun API-direktiivi annettiin vuonna 2004. Lisäksi Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 hyväksymissä strategisissa suuntaviivoissa esitetään rajavartijoiden ulkorajoilla toteuttamien menettelyjen laajentamista, jotta voidaan tehostaa ennen rajatarkastusasemaa tehtäviä tarkastuksia ja rajoittaa haitallisia vaikutuksia rajoilla. Tämä koskee muun muassa Schengenin tietojärjestelmää (SIS), viisumitietojärjestelmää (VIS) sekä Eurodac-järjestelmää. 11 Lisäksi kehitteillä on kolme uutta järjestelmää: rajanylitystietojärjestelmä (EES), Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS) ja kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN-järjestelmä). 12 Kaikki nämä nykyiset ja tulevat järjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa vuonna 2019 hyväksytyn ja parhaillaan käyttöönotettavan EU:n sisäisen turvallisuuden, rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehyksen 13 kautta. Tähän ehdotukseen sisältyvissä tarkistuksissa otetaan huomioon myös tämä yhteentoimivuuskehys.

Ehdotetulla reitittimellä vältetään erityisesti teknisten komponenttien päällekkäisyys hyödyntämällä ETIAS-järjestelmään sisältyvän liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän osia. Tämä yhdyskäytävä tarjoaa liikenteenharjoittajille tekniset keinot tehdä hakuja jäsenvaltioihin viisumivapaasti matkustavien kolmansien maiden kansalaisten ETIAS-asemasta. Ehdotetulla asetuksella varmistetaan, että eri tietoprosessit erotetaan toisistaan ja pidetään tiukasti erillään ja että EU:n eri välineissä määriteltyjä käyttöoikeuksia noudatetaan. Lisäksi ehdotetussa asetuksessa kytketään eu-LISAn nykyisen EES- ja ETIAS-järjestelmiä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän työ API-järjestelmää koskevaan tulevaan työhön, mikä lisää tehokkuutta ja mittakaavaetuja auttamalla välttämään päällekkäisyyksiä työryhmien välillä.

Kuten edellä on selitetty, rajatarkastukset, joita ehdotetun asetuksen säännöillä on tarkoitus helpottaa ja tehostaa, on suoritettava Schengenin rajasäännöstön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Lisäksi tarkastuksissa noudatetaan yleisesti sovellettavia EU:n säädöksiä niissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Henkilötietojen käsittelyn osalta tämä koskee erityisesti yleistä tietosuoja-asetusta 14 ja EU:n tietosuoja-asetusta 15 . Tämä ehdotus ei kuitenkaan vaikuta näihin säädöksiin.

Edellä mainittujen EU:n säädösten soveltaminen tämän asetuksen nojalla vastaanotettujen API-tietojen käsittelyyn merkitsee sitä, että jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, mikä tarkoittaa, että myös perusoikeuskirjan sääntöjä sovelletaan. Kyseisten EU:n säädösten sääntöjä on näin ollen tulkittava perusoikeuskirjan valossa.

Koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevat ICAO:n suuntaviivat 16 on saatettu osaksi unionin lainsäädäntöä unionin kansalaisten henkilökorttien turvallisuuden lisäämisestä annetulla asetuksella (EU) 2019/1157 ja passien turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista annetulla asetuksella (EY) N:o 2252/2004. Nämä asetukset mahdollistavat täydellisten ja laadukkaiden tietojen automatisoidun poimimisen matkustusasiakirjoista.

Ehdotettu asetus olisi edelleen osa Schengenin säännöstöä. Lisäksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset rajaviranomaiset vastaanottaisivat ja jatkokäsittelisivät API-tietoja ainoastaan sellaisiin rajavalvontaan ja laittoman maahanmuuton torjumiseen liittyviin tarkoituksiin, joita varten API-tietoja kerätään ehdotetun asetuksen mukaisesti.

Tämä ehdotus liittyy läheisesti ehdotukseen asetukseksi API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten, koska molemmat ehdotukset sisältävät samankaltaisia säännöksiä API-tiedonosien luettelosta, API-tietojen keräämisestä automatisoiduin keinoin ja tietojen siirtämisestä reitittimelle.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämän API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä rajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi annettavan asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta ja 79 artiklan 2 kohdan c alakohta, kun otetaan huomioon asetuksen tavoite ja säädetyt toimenpiteet.

SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ulkorajoja ylittäville henkilöille tehtäviä tarkastuksia, ja d alakohdan nojalla unionilla on valtuudet hyväksyä kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä. Lisäksi SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää laittomaan maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä.

Tällä tavoin varmistetaan yhdenmukaisuus voimassa olevan API-direktiivin kanssa, joka perustuu samoihin säännöksiin.

Toissijaisuusperiaate

SEUT-sopimuksessa unionille annetaan nimenomaisesti toimivalta säätää yhteisestä politiikasta, joka koskee ulkorajoja ylittäville henkilöille tehtäviä tarkastuksia. Tämä on selkeä tavoite, johon on pyrittävä EU:n tasolla. Samalla se kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin.

API-tietojen keräämistä ja siirtämistä koskevien yhteisten sääntöjen tarve rajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi liittyy erityisesti Schengen-alueen luomiseen ja henkilöiden liikkumista ulkorajojen yli koskevien yhteisten sääntöjen vahvistamiseen, erityisesti Schengenin rajasäännöstöön 17 , sanotun kuitenkaan rajoittamatta Irlannin erityisasemaa. Yhden jäsenvaltion päätökset vaikuttavat näin ollen myös muihin jäsenvaltioihin, joten tällä alalla on tarpeen vahvistaa yhteiset ja selkeät säännöt ja toimintakäytännöt. Tehokas ja tuloksellinen ulkorajavalvonta edellyttää johdonmukaista lähestymistapaa koko Schengen-alueella, myös mahdollisuuteen tehdä matkustajien ja miehistön jäsenten tarkastuksia etukäteen API-tietojen perusteella.

Tarve toteuttaa API-tietoja koskevia EU:n toimia tässä vaiheessa johtuu osaltaan myös Schengen-alueen ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön viimeaikaisesta kehityksestä:

Vuoden 2019 yhteentoimivuusasetus 18 mahdollistaa ulkorajojen yli liikkuvien henkilöiden järjestelmällisen tarkastamisen EU:n keskitetyissä turvallisuuden hallinnan, rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan tietojärjestelmissä saatavilla olevien asiaankuuluvien tietojen perusteella. API-tietojen keskitetyn siirtomekanismin perustaminen EU:n tasolla on looginen jatko tälle kehitykselle. Yhteentoimivuusasetusten konseptien mukaisesti API-tietojen keskitetty siirtäminen voisi tulevaisuudessa johtaa siihen, että näitä tietoja käytetään myös eurooppalaisen hakuportaalin kautta tehtäviin hakuihin eri tietokannoista (SIS, Europolin tiedot).

Ulkorajoilla API-tietojen käyttö täydentäisi tehokkaasti EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) tulevaa käyttöönottoa. API-tietojen käyttö olisi edelleen tarpeen ulkorajavalvonnassa, koska sen avulla rajavartijat saavat etukäteen tiedon siitä, onko matkustaja tai miehistön jäsen tosiasiallisesti noussut lentokoneeseen ja onko hän saapumassa Schengen-alueelle, mikä helpottaa rajatarkastusta, joka tehdään, kun kyseinen henkilö saapuu ulkorajalle.

Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tietyn toimenpiteen luonne ja intensiteetti on sovitettava havaittuun ongelmaan. Kaikki tässä lainsäädäntöaloitteessa käsitellyt ongelmat edellyttävät tavalla tai toisella EU:n tason lainsäädäntötoimia, jotta jäsenvaltiot voivat puuttua näihin ongelmiin tuloksellisesti menemättä kuitenkaan pidemmälle kuin on tarpeen näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Tällä ehdotuksella vahvistetaan oikeudellista kehystä, joka koskee API-tietojen keräämistä ja siirtämistä ulkorajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Ehdotuksella vahvistetaan API-tietojen käyttöä välineenä, jolla tehostetaan matkustajien ja miehistön jäsenten ennakkotarkastuksia ulkorajoilla. Näin edistetään paitsi tarkastusten tehokkuutta ja tuloksellisuutta myös laittoman maahanmuuton torjuntaa erityisesti rajatylittävän lentoliikenteen yhteydessä ja lentoliikenteen harjoittajien vastuun osalta. Kansainvälisten vaatimusten ja suositeltujen käytäntöjen mukaisesti tässä ehdotuksessa edellytetään, että lentoliikenteen harjoittajat keräävät ja siirtävät API-tiedot kaikista unioniin suuntautuvista lennoista ehdotuksessa määritetyllä tavalla. Ehdotuksessa asetetut velvoitteet rajoittuvat kuitenkin siihen, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkemmin sanottuna tässä ehdotuksessa vahvistetaan selkeät säännöt muun muassa sille, mitä API-tiedoilla tarkoitetaan, mistä lennoista lentoliikenteen harjoittajien olisi kerättävä API-tietoja ja miten API-tiedot olisi siirrettävä. Ehdotetulla asetuksella luodaan johdonmukainen lähestymistapa API-tietojen käyttöön ulkorajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. API-tietoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen kaikissa jäsenvaltioissa lisää oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta ja sitä kautta myös vaatimusten noudattamista lentoliikenteen harjoittajien keskuudessa.

Oikeasuhteisuus varmistetaan myös useilla ehdotetun asetuksen osatekijöillä, kuten rajaamalla velvoitteet ainoastaan saapuviin lentoihin, kohdentamalla vaatimus käyttää automatisoituja keinoja vain tiettyihin API-tietoihin sekä API-tietojen käsittelytapaa ja ‑tarkoitusta koskevilla suojatoimilla.

Ehdotetussa asetuksessa suunnitellaan sellaisen reitittimen perustamista, joka toimisi jäsenvaltioiden ja lentoliikenteen harjoittajien välisenä yhtenä yhteyspisteenä kansainvälisten suositusten mukaisesti. Lisäksi siinä vahvistetaan EU:n tason lähestymistapa API-tietojen keräämiseen ja siirtämiseen. API-tietojen siirtäminen reitittimen kautta vähentäisi ilmailualalle aiheutuvia kustannuksia ja varmistaisi, että rajavartijat saavat nopeasti ja saumattomasti API-tiedot, joita tarvitaan kehittyneissä rajatarkastuksissa. Tämä lähestymistapa vähentää merkittävästi muodostettavien ja ylläpidettävien yhteyksien määrää jäsenvaltioiden näkökulmasta. Toisaalta se vähentää myös lentoliikenteen harjoittajien tarvetta ylläpitää monenlaisia yhteyksiä toimivaltaisiin rajaviranomaisiin sekä tuo mittakaavaetuja. EU:n tietotekniikkavirasto eu-LISA vastaa reitittimen suunnittelusta, kehittämisestä, ylläpidosta ja teknisestä hallinnoinnista. API-tietojen siirtäminen reitittimen kautta tukee lentojen seurantaa ja vähentää siten todennäköisyyttä, että lentoliikenteen harjoittaja ei noudata tässä ehdotuksessa säädettyä velvollisuutta toimittaa API-tietoja.

Toimintatavan valinta

Toimintatavaksi ehdotetaan asetusta. Kuten tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa on arvioitu ja koska ehdotettuja toimenpiteitä on tarpeen soveltaa suoraan ja yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, asetus on tarkoituksenmukaisin valinta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit

API-direktiivin arvioinnissa 19  todettiin, että perusteet API-tietojen keräämiselle ja siirtämiselle toimivaltaisille rajaviranomaisille pätevät edelleen 15 vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen. Direktiivin nykyiset tavoitteet, erityisesti rajavalvonnan parantaminen, joka voi myös auttaa torjumaan laitonta muuttoliikettä, ovat edelleen olennaisia asianomaisten sidosryhmien sekä yhteiskuntien tarpeiden kannalta. Lisäksi API-tietojen keräämisen ja siirtämisen katsottiin helpottavan laillista matkustamista.

Arvioinnissa todettiin, että direktiivin epäyhdenmukainen täytäntöönpano haittaa direktiivin tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Koska direktiivissä on säädetty ainoastaan vähimmäisvaatimuksista, API-järjestelmien toteutus ja API-tietojen käyttö on hajanaista. Lisäksi jäsenvaltioille jätetty mahdollisuus käyttää API-tietoja myös lainvalvontatarkoituksiin 20 määrittelemättä selkeästi tällaisen käytön tarkoituksia tai puitteita on johtanut hajanaiseen täytäntöönpanoon kansallisella tasolla. Arvioinnissa havaittiin myös ristiriitaisuuksia muiden EU:n säädösten kanssa, mikä puolestaan aiheuttaa käytännön ongelmia sekä epävarmuutta asianosaisten, erityisesti rekisteröityjen, keskuudessa. API-direktiiviin sisältyvät henkilötietojen suojaa koskevat vaatimukset eivät täysin vastaa alan viimeisintä kehitystä. API-direktiivi ei myöskään ole täysin johdonmukainen matkustajatietoja koskevan kansainvälisen sääntelykehyksen kanssa, varsinkaan tietokenttien ja tiedonsiirtostandardien osalta.

Arvioinnissa tuotiin esiin useita API-direktiiviin liittyviä puutteita, kuten i) standardoinnin ja yhdenmukaistamisen puute, ii) tiettyjen tietosuojatakeiden puuttuminen ja iii) se, että sääntöjä ei ole mukautettu selkeästi viimeisimpään poliittiseen ja oikeudelliseen kehitykseen EU:n tasolla. Nämä seikat vaikuttavat direktiivin vaikuttavuuteen sekä aiheuttavat rasitetta sidosryhmille ja tiettyä oikeudellista epävarmuutta API-tietoja kerääville ja siirtäville lentoliikenteen harjoittajille, tietoja vastaanottaville ja niitä jatkokäsitteleville toimivaltaisille rajaviranomaisille sekä viime kädessä matkustajille.

Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty vaikutustenarvioinnin ja tämän ehdotuksen valmistelussa.

Sidosryhmien kuuleminen

Tämän ehdotuksen valmistelun yhteydessä kuultiin laajasti asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioiden viranomaisia (toimivaltaisia rajaviranomaisia ja matkustajatietoyksiköitä), liikennealan edustajia ja yksittäisiä lentoliikenteen harjoittajia. EU:n virastot, kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), EU:n lainvalvontayhteistyövirasto (Europol), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava EU:n virasto (eu-LISA) ja EU:n perusoikeusvirasto (FRA), antoivat myös panoksensa toimeksiantonsa ja asiantuntemuksensa mukaisesti. Aloitteessa otetaan huomioon myös vuoden 2019 lopussa API-direktiivin arvioinnin yhteydessä järjestetyn julkisen kuulemisen aikana saadut näkemykset ja palaute. 21

Tätä ehdotusta tukevan vaikutustenarvioinnin valmistelun yhteydessä toteutetuissa kuulemistoimissa kerättiin palautetta sidosryhmiltä eri menetelmiä käyttäen. Näitä kuulemistoimia olivat erityisesti alustava vaikutustenarviointi, ulkoinen taustaselvitys ja joukko teknisiä työpajoja.

Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin palautetta varten 5. kesäkuuta ja 14. elokuuta 2020 väliseksi ajaksi. Siihen saatiin yhteensä seitsemän kannanottoa, joissa annettiin palautetta tulevan API-direktiivin soveltamisalan laajentamisesta, tietojen laadusta, seuraamuksista, API- ja PNR-tietojen suhteesta ja henkilötietojen suojasta. 22  

Ulkoinen taustaselvitys perustui asiakirjatutkimuksiin, haastatteluihin ja aihepiirin asiantuntijoille kohdistettuihin kyselyihin, joissa tarkasteltiin erilaisia mahdollisia API-tietojen käsittelyä koskevia toimenpiteitä ja selkeitä sääntöjä, jotka helpottaisivat laillista matkustamista ja olisivat myös yhdenmukaisia EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuusperiaatteiden, EU:n henkilötietojen suojaa koskevien vaatimusten ja muiden voimassa olevien EU:n säädösten ja kansainvälisten vaatimusten kanssa.

Komission yksiköt järjestivät myös useita teknisiä työpajoja jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden asiantuntijoiden kanssa. Näiden työpajojen tarkoituksena oli koota yhteen asiantuntijoita keskustelemaan vaihtoehdoista, joiden avulla voitaisiin vahvistaa tulevaa API-kehystä rajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton sekä rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi.

Sidosryhmien kuulemista kuvaillaan tarkemmin ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (liite 2).

Vaikutustenarviointi

Komissio teki parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojen mukaisesti vaikutustenarvioinnin, joka esitetään liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 23 Sääntelyntarkastelulautakunta tarkisti vaikutustenarvioinnin luonnoksen kokouksessaan 28. syyskuuta 2022 ja antoi siitä myönteisen lausunnon 30. syyskuuta 2022.

Koska API-tietojen keräämisessä ja siirtämisessä havaittiin ongelmia, vaikutustenarvioinnissa arvioitiin toimenpidevaihtoehtoja, jotka koskevat API-tietojen keruun laajuutta edellä mainittuihin tarkoituksiin, sekä vaihtoehtoja keinoiksi parantaa API-tietojen laatua. Ulkorajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi suoritettavan API-tietojen keruun osalta vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin API-tietojen keräämistä yhtäältä kaikista Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvista lennoista ja toisaalta kaikista Schengen-alueen ulkopuolisista saapuvista ja lähtevistä lennoista. Lisäksi vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoja API-tietojen laadun parantamiseksi: API-tietoja voitaisiin kerätä joko käyttämällä sekä automatisoituja että manuaalisia keinoja tai pelkästään automatisoiduin keinoin.

Koska täydellinen API-tietue voidaan muodostaa vasta, kun matkustajat ovat nousseet lentokoneeseen, rajavartijat saavat API-tiedot vasta matkustajien ja miehistön jäsenten fyysisten poistumistarkastusten ja passintarkastuksen jälkeen, eli rajavartijoiden työn kannalta liian myöhään. Siksi vaihtoehtoa, jonka mukaan API-tiedot kerättäisiin kaikista asiaankuuluvista saapuvista ja lähtevistä lennoista, ei valittu parhaaksi arvioiduksi vaihtoehdoksi.

Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella API-välineen osalta parhaaksi arvioitiin ratkaisu, joka käsittää API-tietojen keräämisen kaikista asiaankuuluvista saapuvista lennoista siten, että lentoliikenteen harjoittajat keräävät tietyt API-tiedot pelkästään automatisoiduin keinoin. Näiden vaihtoehtojen yhdistelmä parantaisi jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää API-tietoja siten, että lentomatkustajat voidaan tarkastaa tehokkaasti ja tuloksellisesti etukäteen ennen heidän saapumistaan ulkorajoille. API-tietojen keräämistä ja siirtämistä koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen lisäisi vaatimusten noudattamista lentoliikennealalla, koska alaan sovellettaisiin samoja vaatimuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Luotettavammat ja todennetut API-tiedot, mukaan lukien automatisoiduin keinoin kerätyt API-tiedot, auttaisivat tunnistamaan korkean riskin matkustajat ja miehistön jäsenet ja nopeuttaisivat ulkorajatarkastuksia ja matkustajien selvitystä saapumisen yhteydessä. Ehdotus on johdonmukainen myös eurooppalaisessa ilmastolaissa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen 24 sekä unionin vuosien 2030 ja 2040 tavoitteiden kanssa.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös muita vaihtoehtoja, kuten API-tietojen keräämistä myös muista liikennemuodoista, kuten meriliikenteen, rautatieliikenteen ja linja-autoliikenteen harjoittajilta, mutta ne hylättiin. Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että EU:n ja kansainväliset säännöt edellyttävät jo nyt, että meriliikenteen harjoittajat siirtävät jäsenvaltioiden rajaviranomaisille etukäteen matkustajatiedot saapuvilla ja lähtevillä reiteillä. Meriliikenteen harjoittajia koskeva EU:n lisävelvoite API-tietojen siirtämisestä olisi näin ollen tarpeeton. Lentoliikennealaan verrattuna matkustajatietojen kerääminen on vaikeampaa maaliikenteen, kuten rautatie- tai linja-autoliikenteen, harjoittajille (esimerkiksi lähtöselvitystä ei edellytetä ja nimellä varustettuja lippuja ei anneta järjestelmällisesti). Tiedonkeruu edellyttäisi mittavia investointeja liikenteenharjoittajien fyysiseen infrastruktuuriin, millä olisi huomattavia vaikutuksia maaliikenteen harjoittajien taloudelliseen malliin sekä matkustajiin. Päätös olla sisällyttämättä näitä näkökohtia tähän asetusehdotukseen ei vaikuta sellaisten jäsenvaltioiden käytäntöihin, jotka edellyttävät matkustajatietojen keräämistä myös rautatieyhteyksistä kansallisen lainsäädännön perusteella, edellyttäen että nämä tiedot ovat EU:n lainsäädännön mukaisia.

Perusoikeudet ja henkilötietojen suoja

Tässä aloitteessa säädetään matkustajien ja miehistön jäsenten henkilötietojen käsittelystä, ja siten sillä rajoitetaan EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 16 artiklassa taatun henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden käyttöä. Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on korostanut 25 , oikeus henkilötietojen suojaan ei ole ehdoton oikeus, mutta sen rajoittaminen on suhteutettava siihen tehtävään, joka tällä oikeudella on yhteiskunnassa, ja rajoittamisen on täytettävä perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa vahvistetut perusteet 26 . Henkilötietojen suoja liittyy läheisesti myös yksityisyyden suojaan, joka sisältyy perusoikeuskirjan 7 artiklassa suojattuun oikeuteen yksityis- ja perhe-elämään.

Lentoliikenteen harjoittajien velvollisuus kerätä API-tietoja kaikista ulkorajat ylittävistä matkustajista ja miehistön jäsenistä ja siirtää nämä tiedot reitittimen kautta toimivaltaisille rajaviranomaisille auttaa varmistamaan, että ulkorajoilla voidaan tarkastaa tehokkaasti ja tuloksellisesti etukäteen kaikki jäsenvaltioihin tulevat henkilöt, mikä edistää myös tavoitetta torjua laitonta maahanmuuttoa. Vaikka toimivaltaiset rajaviranomaiset eivät tee päätöksiä pelkästään API-tietojen perusteella, tämä ehdotus antaa rajaviranomaisille mahdollisuuden organisoida toimintaansa etukäteen ja helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien maahantuloa sekä muiden matkustajien havaitsemista. Edellä mainittuihin perusoikeuksiin puututaan vain siinä määrin kuin on ehdottoman välttämätöntä edellä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti rajoittamalla henkilöllisyystietojen kerääminen matkustajien ja miehistön jäsenten matkustusasiakirjoihin sisältyviin tietoihin sekä rajoittamalla käsittelyn laajuus siihen, mikä on välttämätöntä, myös henkilötietojen säilytysajan osalta.

Lentoliikenteen harjoittajien velvoittaminen keräämään API-tietoja matkustajilta ja miehistön jäseniltä automatisoiduin keinoin voi lisätä henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä. Näitä riskejä on kuitenkin rajoitettu ja lievennetty. Ensinnäkin vaatimusta sovelletaan vain tiettyihin API-tietoihin, ja automatisoituja keinoja on käytettävä vastuullisesti matkustusasiakirjoihin sisältyvien koneellisesti luettavien tietojen osalta. Toiseksi asetusehdotukseen sisältyy käytettäviä automatisoituja keinoja koskevia vaatimuksia, joita on tarkoitus tarkentaa delegoidulla säädöksellä. Lisäksi ehdotuksessa säädetään useista suojatoimista, kuten lokitietojen säilyttämisestä, henkilötietojen suojaa koskevista erityissäännöistä ja tehokkaasta valvonnasta.

Ehdotukseen sisältyy myös täydentäviä ja erityisiä suojatoimia, joilla varmistetaan perusoikeuskirjan noudattaminen. Ne koskevat muun muassa henkilötietojen käsittelyn turvallisuutta, tietojen poistamista ja käyttötarkoituksen rajoittamista sekä matkustajien ja miehistön jäsenten tiedonsaantioikeutta.

Asetusehdotuksessa ei säännellä – lukuun ottamatta säännöstä, jolla varmistetaan käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteen noudattaminen – sitä, miten toimivaltaiset rajaviranomaiset käyttävät asetuksen nojalla saamiaan API-tietoja, koska tämä kuuluu jo muun lainsäädännön (Schengenin rajasäännöstön, henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön ja perusoikeuskirjan) soveltamisalaan. Silti johdanto-osassa muistutetaan selkeyden vuoksi, että tällainen käyttö ei saa johtaa mihinkään perusoikeuskirjan 21 artiklan nojalla kiellettyyn syrjintään.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämä lainsäädäntöaloite API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan helpottamiseksi vaikuttaisi eu-LISAn ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten rajaviranomaisten talousarvioon ja henkilöstötarpeisiin.

eu-LISAn osalta arvioidaan, että reitittimen perustaminen edellyttää viraston määrärahojen lisäämistä noin 45 miljoonalla eurolla (nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset määrärahat ovat 33 miljoonaa euroa) ja että reitittimen tekniseen hallinnointiin tarvitaan vuodesta 2029 alkaen 9 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan noin 27 lisävirkaa sen varmistamiseksi, että eu-LISAlla on tarvittavat resurssit niiden tehtävien hoitamiseen, jotka on osoitettu sille tässä asetusehdotuksessa sekä ehdotuksessa asetukseksi API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten.

Jäsenvaltioiden osalta arvioidaan, että rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä 27 voitaisiin tukea rajavalvontaviranomaisten tarvitsemien kansallisten järjestelmien ja infrastruktuurien parantamista 27 miljoonalla eurolla (nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset määrärahat ovat 8 miljoonaa euroa) ja vuodesta 2028 alkaen näiden järjestelmien ylläpitokustannuksia asteittain enintään 5 miljoonalla eurolla vuodessa. Tällainen mahdollisuus on viime kädessä kuitenkin määritettävä kyseistä rahastoa koskevien sääntöjen sekä tähän asetusehdotukseen sisältyvien kustannussääntöjen mukaisesti.

Koska tämä asetusehdotus liittyy läheisesti ehdotukseen asetukseksi API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten erityisesti siltä osin kuin on kyse API-tietojen siirtämisestä reitittimelle, tämän asetusehdotuksen liitteenä oleva rahoitusselvitys on samanlainen molempien ehdotusten osalta.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio varmistaa, että käytössä on tarvittavat järjestelyt, joilla ehdotettujen toimenpiteiden toimivuutta seurataan käytännössä ja joilla niitä arvioidaan vertaamalla niitä pääasiallisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Neljän vuoden kuluttua ehdotetun asetuksen mukaisen toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa ja sen tuomaa lisäarvoa. Kertomuksessa raportoidaan myös mahdollisista suorista tai välillisistä vaikutuksista asiaa koskeviin perusoikeuksiin. Lisäksi siinä tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin vaihtoehtoihin.

API-tietojen keräämistä koskevan velvoitteen pakollinen luonne ja reitittimen käyttöönotto auttavat muodostamaan selkeämmän käsityksen siitä, miten lentoliikenteen harjoittajat keräävät ja toimittavat API-tietoja ja miten jäsenvaltiot käyttävät kerättyjä API-tietoja sovellettavan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Tämä tukee Euroopan komissiota sen arviointi- ja täytäntöönpanotehtävissä, koska se tarjoaa komissiolle luotettavaa tilastotietoa toimitettujen tietojen määrästä sekä lennoista, joista API-tietoja pyydetään.

Eriytetty yhdentyminen

Tällä ehdotuksella kehitetään ulkorajoja koskevaa Schengenin säännöstöä siltä osin kuin se koskee ulkorajojen ylittämistä. Sen vuoksi olisi tarkasteltava seuraavia seurauksia, jotka liittyvät SEU- ja SEUT-sopimuksiin liitettyyn, osaksi Euroopan unionia sisällytettyyn Schengenin säännöstöstä tehtyyn pöytäkirjaan (N:o 19) sekä SEU- ja SEUT-sopimuksiin liitettyyn Tanskan asemasta tehtyyn pöytäkirjaan (N:o 22).

Ehdotus sisältyy niihin Schengenin säännöstön toimenpiteisiin, joihin Irlanti osallistuu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY 28 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Irlannin osallistuminen tähän ehdotukseen liittyy erityisesti unionin velvoitteisiin toteuttaa toimia sellaisten Schengenin säännöstön määräysten kehittämiseksi, joilla torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja joihin Irlanti osallistuu. Irlannin osallistuminen perustuu erityisesti siihen, että kyseisen neuvoston päätöksen 1 artiklan 1 kohtaan on sisällytetty viittaus Schengenin yleissopimuksen 26 artiklaan, joka koskee lentoliikenteen harjoittajien vastuuta ulkomaalaisista, joilta on evätty pääsy alueelle, sekä sen varmistamista, että ulkomaalaisilla on alueelle pääsemiseksi vaaditut matkustusasiakirjat. Irlanti osallistuu koko asetusehdotukseen.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan sen jälkeen, kun se on hyväksytty. Koska ehdotetulla asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän ehdotuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kyproksen, Bulgarian ja Romanian sekä Kroatian osalta ehdotettu asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin osalta ehdotetulla asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä kyseisten maiden assosiaatiosopimuksissa tarkoitetulla tavalla.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Luvussa 1 vahvistetaan asetuksen yleiset säännökset alkaen sen kohdetta ja soveltamisalaa koskevista säännöistä. Lisäksi siinä esitetään luettelo määritelmistä.

Luvussa 2 vahvistetaan API-tietojen keräämistä ja siirtämistä koskevat säännökset eli lentoliikenteen harjoittajien suorittamaan API-tietojen keräämiseen sovellettavat selkeät säännöt sekä säännöt, jotka koskevat API-tietojen siirtämistä reitittimelle, toimivaltaisten rajaviranomaisten suorittamaa API-tietojen käsittelyä sekä API-tietojen säilyttämistä ja poistamista lentoliikenteen harjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

Luku 3 sisältää säännökset API-tietojen siirtämisestä reitittimen kautta. Se sisältää erityisesti säännökset, joissa kuvataan reitittimen tärkeimmät ominaisuudet, reitittimen käyttöä koskevat säännöt, menettely API-tietojen siirtämiseksi reitittimeltä toimivaltaisille rajaviranomaisille, API-tietojen poistaminen reitittimeltä, lokitietojen säilyttäminen ja menettelyt, joita noudatetaan, kun reitittimen käyttö on teknisistä syistä osittain tai kokonaan mahdotonta. 

Luku 4 sisältää henkilötietojen suojaa koskevat erityissäännökset. Luvussa täsmennetään, ketkä ovat rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä, jotka käsittelevät henkilötiedoiksi katsottavia API-tietoja tämän asetuksen mukaisesti. Lisäksi siinä vahvistetaan toimenpiteet, joita eu-LISAlta edellytetään tietojenkäsittelyn turvallisuuden varmistamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 säännösten mukaisesti. Luvussa vahvistetaan myös toimenpiteet, joita lentoliikenteen harjoittajilta ja toimivaltaisilta rajaviranomaisilta edellytetään sen varmistamiseksi, että ne valvovat myös itse tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten noudattamista, sekä tietosuojatarkastuksia koskevat säännöt.

Luvussa 5 säädetään tietyistä reitittimeen liittyvistä erityiskysymyksistä. Se sisältää vaatimukset, jotka koskevat toimivaltaisten rajaviranomaisten ja lentoliikenteen harjoittajien yhteyksiä reitittimeen. Lisäksi siinä säädetään eu-LISAn tehtävistä, jotka liittyvät reitittimen suunnitteluun ja kehittämiseen, ylläpitoon ja tekniseen hallinnointiin sekä muihin reitittimeen liittyviin tukitehtäviin. Luku sisältää myös säännöksiä kustannuksista, joita eu-LISAlle ja jäsenvaltioille aiheutuu tämän asetuksen nojalla erityisesti jäsenvaltioiden yhdistämisestä ja integroinnista reitittimeen. Siinä vahvistetaan myös säännökset, jotka koskevat reitittimelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamista, reitittimen käyttöönottoa ja lentoliikenteen harjoittajien mahdollisuutta käyttää reititintä vapaaehtoisesti tietyin edellytyksin.

Luvussa 6 säädetään valvonnasta, mahdollisista seuraamuksista, joita lentoliikenteen harjoittajille voidaan määrätä, jos ne eivät noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteitaan, eu-LISAn suorittamaan tilastointiin liittyvistä säännöistä sekä komission käytännön käsikirjan laatimisesta.

Luvussa 7 säädetään vaikutuksista muihin EU:n säädöksiin. Luku käsittää erityisesti säännökset, jotka koskevat direktiivin 2004/82/EY kumoamista sekä tarvittavia muutoksia muihin voimassa oleviin säädöksiin, joihin kuuluvat asetukset (EU) 2018/1726 29 ja (EU) 2019/817 30 .

Luku 8 sisältää asetuksen loppusäännökset, jotka koskevat delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten antamista, tämän asetuksen seurantaa ja arviointia sekä asetuksen voimaantuloa ja soveltamista.

2022/0424 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi, asetuksen (EU) 2019/817 ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 2004/82/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan sekä 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 31 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Ulkorajoilla suoritettavilla henkilötarkastuksilla edistetään merkittävästi unionin, jäsenvaltioiden ja unionin kansalaisten pitkän aikavälin turvallisuutta, ja siten se on edelleen tärkeä suojatoimi erityisesti alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, jäljempänä ’Schengen-alue’. Tehokas ja tuloksellinen ulkorajavalvonta, jota toteutetaan tarvittaessa erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 32 mukaisesti, auttaa torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja ehkäisemään jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja kansainvälisiin suhteisiin kohdistuvia uhkia.

(2)Ennen matkustajien ja miehistön jäsenten saapumista siirrettyjen matkustaja- ja lentotietojen eli matkustajien ennakkotietojen (Advance Passenger Information, jäljempänä ’API-tiedot’) käyttö nopeuttaa vaadittujen tarkastusten suorittamista rajanylitysprosessin yhteydessä. Tätä asetusta sovellettaessa kyseisellä prosessilla tarkoitetaan erityisesti rajanylitystä kolmannen maan tai sellaisen jäsenvaltion, joka ei osallistu tähän asetukseen, ja tähän asetukseen osallistuvan jäsenvaltion välillä. Tällainen käyttö tehostaa ulkorajoilla suoritettavia tarkastuksia, koska se antaa riittävästi aikaa kaikkien matkustajien ja miehistön jäsenten tarkastamiseen yksityiskohtaisesti ja kattavasti aiheuttamatta kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia vilpittömässä mielessä matkustaviin henkilöihin. Ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden vuoksi olisi säädettävä asianmukaisesta oikeudellisesta kehyksestä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaisilla rajaviranomaisilla on tällaisilla ulkorajojen ylityspaikoilla pääsy API-tietoihin ennen matkustajien ja miehistön jäsenten saapumista.

(3)API-tietoja koskeva nykyinen oikeudellinen kehys, joka koostuu neuvoston direktiivistä 2004/82/EY 33 ja kansallisesta lainsäädännöstä, jolla kyseinen direktiivi on pantu täytäntöön, on osoittautunut tärkeäksi välineeksi rajavalvonnan parantamisessa, erityisesti, koska sillä on luotu puitteet jäsenvaltioille, jotta ne voivat ottaa käyttöön säännökset, joilla lentoliikenteen harjoittajat velvoitetaan siirtämään API-tietoja jäsenvaltioiden alueelle kuljetettavista matkustajista. Kansallisella tasolla on kuitenkin edelleen eroja. API-tietoja ei esimerkiksi pyydetä järjestelmällisesti lentoliikenteen harjoittajilta, ja lentoliikenteen harjoittajiin sovelletaan erilaisia vaatimuksia siitä, millaisia tietoja on kerättävä ja millä edellytyksillä API-tietoja on siirrettävä toimivaltaisille rajaviranomaisille. Nämä eroavuudet aiheuttavat lentoliikenteen harjoittajille tarpeettomia kustannuksia ja hankaluuksia ja haittaavat myös ulkorajoille saapuvien henkilöiden tehokasta ja tuloksellista tarkastamista etukäteen.

(4)Nykyinen oikeudellinen kehys olisi sen vuoksi saatettava ajan tasalle ja korvattava, jotta voidaan varmistaa, että säännöt, jotka koskevat API-tietojen keräämistä ja siirtämistä ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ja helpottamiseksi ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi, ovat selkeät, yhdenmukaiset ja tehokkaat.

(5)Jotta voidaan varmistaa mahdollisimman yhdenmukainen lähestymistapa kansainvälisellä tasolla ja kun otetaan huomioon kyseisellä tasolla sovellettavat API-tietojen keruuta koskevat säännöt, tällä asetuksella vahvistettavassa ajantasaistetussa oikeudellisessa kehyksessä olisi otettava huomioon asiaankuuluvat käytännöt, joista on sovittu kansainvälisesti lentoliikennealan kanssa sekä Maailman tullijärjestön, Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) laatimien matkustajien ennakkotietoja koskevien suuntaviivojen yhteydessä.

(6)API-tietojen kerääminen ja siirtäminen vaikuttaa henkilöiden yksityisyydensuojaan ja edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Jotta perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan, voitaisiin noudattaa kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti, olisi säädettävä asianmukaisista rajoituksista ja suojatoimista. Erityisesti API-tietojen, ja etenkin henkilötietoja sisältävien API-tietojen, käsittely olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi olisi varmistettava, että tämän asetuksen nojalla kerätyt ja siirretyt API-tiedot eivät johda minkäänlaiseen perusoikeuskirjassa kiellettyyn syrjintään.

(7)Asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin lentoliikenteen harjoittajiin, jotka liikennöivät unioniin suuntautuvia reitti- tai tilauslentoja tämän asetuksen määritelmän mukaisesti, riippumatta kyseiset lennot liikennöivien lentoliikenteen harjoittajien sijoittautumispaikasta.

(8)Tehokkuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi tiedot, jotka yhdessä muodostavat tämän asetuksen mukaisesti kerättävät ja myöhemmin siirrettävät API-tiedot, olisi lueteltava selkeästi ja tyhjentävästi siten, että ne kattavat sekä matkustajaa tai miehistön jäsentä koskevat tiedot että tiedot kyseisen henkilön lennosta. Lentotietojen olisi kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa sisällettävä tiedot rajanylityspaikasta, jonka kautta henkilö saapuu asianomaisen jäsenvaltion alueelle, mutta asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa nämä tiedot olisi kerättävä vain tarvittaessa, toisin sanoen silloin, kun API-tiedot koskevat muita kuin EU:n sisäisiä lentoja.

(9)Joustavuuden ja innovoinnin mahdollistamiseksi olisi periaatteessa jätettävä kunkin lentoliikenteen harjoittajan päätettäväksi, miten se täyttää tässä asetuksessa säädetyt API-tietojen keruuta koskevat velvoitteensa. Koska on kuitenkin olemassa sopivia teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan kerätä tiettyjä API-tietoja automatisoidusti ja varmistaa samalla, että kyseiset API-tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä ja ajantasaisia, ja kun otetaan huomioon tällaisen teknologian käytön edut tehokkuuden ja tuloksellisuuden kannalta, lentoliikenteen harjoittajat olisi velvoitettava keräämään kyseiset API-tiedot automatisoidusti matkustusasiakirjaan sisältyvistä koneellisesti luettavista tiedoista.

(10)Automatisoidut keinot mahdollistavat sen, että matkustajat ja miehistön jäsenet voivat itse antaa tietyt API-tiedot verkossa tehtävän lähtöselvityksen aikana. Tällainen keino voisi olla esimerkiksi älypuhelimessa, tietokoneessa tai verkkokamerassa oleva suojattu sovellus, joka pystyy lukemaan matkustusasiakirjaan sisältyvät koneellisesti luettavat tiedot. Jos henkilö ei ole tehnyt lähtöselvitystä verkossa, lentoliikenteen harjoittajan olisi käytännössä annettava kyseiselle henkilölle mahdollisuus antaa koneellisesti luettavat API-tiedot lentoasemalla itsepalvelukioskin tai lentoyhtiön henkilöstön avustuksella tehtävän lähtöselvityksen yhteydessä.

(11)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä teknisiä vaatimuksia ja menettelysääntöjä, joita lentoliikenteen harjoittajien on noudatettava käytettäessä automatisoituja keinoja koneellisesti luettavien API-tietojen keräämiseksi tämän asetuksen mukaisesti, jotta voidaan lisätä selkeyttä ja oikeusvarmuutta sekä varmistaa tietojen korkea laatu ja automatisoitujen keinojen vastuullinen käyttö.

(12)Kun otetaan huomioon koneellisesti luettavien API-tietojen automatisoidun keruun edut ja tämän asetuksen nojalla hyväksyttävistä teknisistä vaatimuksista seuraava selkeys, olisi selvennettävä, että lentoliikenteen harjoittajilla, jotka päättävät käyttää automatisoituja keinoja direktiivin 2004/82/EY nojalla toimitettavien tietojen keräämiseen, on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta, soveltaa kyseisiä vaatimuksia, kun ne on hyväksytty, tällaisten automatisoitujen keinojen käytön yhteydessä, sikäli kun kyseinen direktiivi sen sallii. Kyseisten vaatimusten vapaaehtoista käyttöä direktiivin 2004/82/EY soveltamiseksi ei kuitenkaan pitäisi ymmärtää niin, että se vaikuttaisi millään tavoin kyseisen direktiivin mukaisiin lentoliikenteen harjoittajia ja jäsenvaltioita koskeviin velvoitteisiin.

(13)Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaisten rajaviranomaisten suorittamat ennakkotarkastukset ovat tehokkaita ja tuloksellisia, kyseisille viranomaisille siirrettävien API-tietojen olisi sisällettävä tiedot niistä matkustajista ja miehistön jäsenistä, jotka tosiasiallisesti ylittävät ulkorajat, toisin sanoen ilma-alukseen tosiasiallisesti nousseista henkilöistä. Sen vuoksi lentoliikenteen harjoittajien olisi siirrettävä API-tiedot välittömästi lähtöportin sulkeuduttua. Lisäksi API-tiedot auttavat toimivaltaisia rajaviranomaisia seulomaan lailliset matkustajat ja miehistön jäsenet sellaisista henkilöistä, jotka saattavat muodostaa turvallisuusriskin ja joiden tarkempi tutkinta voi siksi olla tarpeen, mikä edellyttäisi lisäkoordinointia ja saapumisen yhteydessä toteutettavien jatkotoimenpiteiden valmistelua. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun mahdolliseksi turvallisuusriskiksi määriteltyjen henkilöiden määrä on odottamattoman suuri, jolloin näiden henkilöiden fyysiset rajatarkastukset saattaisivat vaikuttaa haitallisesti laillisesti matkustavien henkilöiden rajatarkastuksiin ja odotusaikoihin. Jotta toimivaltaisilla rajaviranomaisilla olisi mahdollisuus valmistella asianmukaiset ja oikeasuhteiset rajatoimenpiteet esimerkiksi lisäämällä väliaikaisesti henkilöstön määrää tai uudelleensijoittamalla henkilöstöä erityisesti tapauksissa, joissa lähtöportin sulkeutumisen ja ulkorajalle saapumisen välinen aika ei riitä siihen, että toimivaltaiset rajaviranomaiset voisivat valmistella tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet, API-tiedot olisi toimitettava jo ennen lennolle nousua kunkin matkustajan tai miehistön jäsenen lähtöselvityksen yhteydessä.

(14)Jotta voidaan selventää lentoliikenteen harjoittajiin sovellettavia teknisiä vaatimuksia, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että lentoliikenteen harjoittajien tämän asetuksen nojalla keräämät API-tiedot siirretään reitittimelle turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä valta vahvistaa näissä siirroissa käytettäviä yhteisiä yhteyskäytäntöjä ja tuettuja tietomuotoja koskevat eritelmät. 

(15)Väärinkäytön riskin välttämiseksi ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteen mukaisesti toimivaltaisia rajaviranomaisia olisi nimenomaisesti kiellettävä käsittelemästä tämän asetuksen nojalla vastaanottamiaan API-tietoja muuhun tarkoitukseen kuin ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen ja helpottamiseen sekä laittoman maahanmuuton torjuntaan.

(16)Sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla rajaviranomaisilla on riittävästi aikaa tarkastaa tehokkaasti etukäteen kaikki matkustajat ja miehistön jäsenet, myös kaukolennoilla ja jatkolennoilla matkustavat henkilöt, ja varmistaa, että lentoliikenteen harjoittajien keräämät ja siirtämät API-tiedot ovat täydelliset, tarkat ja ajantasaiset, sekä tarvittaessa pyytää lentoliikenteen harjoittajilta lisäselvityksiä, korjauksia tai täydennyksiä, toimivaltaisten rajaviranomaisten olisi säilytettävä tämän asetuksen mukaisesti vastaanottamansa API-tiedot tietyn ajanjakson ajan, joka on rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisiä tarkoituksia varten. Jotta lentoliikenteen harjoittajat voisivat vastata edellä tarkoitettuihin pyyntöihin, niiden olisi säilytettävä tämän asetuksen mukaisesti siirtämänsä API-tiedot saman ehdottoman välttämättömäksi katsotun ajanjakson ajan.

(17)Jotta lentoliikenteen harjoittajien ei tarvitsisi muodostaa ja ylläpitää useita yhteyksiä jäsenvaltioiden toimivaltaisiin rajaviranomaisiin tämän asetuksen mukaisesti kerättävien API-tietojen siirtämiseksi ja jotta vältettäisiin tällaisiin yhteyksiin liittyvät tehottomuudet ja turvallisuusriskit, olisi säädettävä yhdestä unionin tasolla perustettavasta ja ylläpidettävästä reitittimestä, joka toimii näiden siirtojen yhteys- ja jakelupisteenä. Tehokkuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi tämän reitittimen olisi, siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista ja noudattaen kaikkia tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] sääntöjä, perustuttava unionin lainsäädännön mukaisesti perustettujen muiden asiaankuuluvien järjestelmien teknisiin komponentteihin.

(18)Reitittimen olisi toimitettava API-tiedot automaattisesti asiaankuuluville toimivaltaisille rajaviranomaisille sen API-tietoihin sisältyvän rajanylityspaikan perusteella, jonka kautta henkilö saapuu asianomaisen jäsenvaltion alueelle. Jakeluprosessin helpottamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi ilmoitettava, mitkä rajaviranomaiset ovat toimivaltaisia vastaanottamaan reitittimeltä toimitettavat API-tiedot. Tämän asetuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja avoimuuden vuoksi tämä tieto olisi myös julkistettava.

(19)Reitittimen olisi ainoastaan helpotettava API-tietojen siirtämistä lentoliikenteen harjoittajilta toimivaltaisille rajaviranomaisille tämän asetuksen mukaisesti sekä matkustajatietoyksiköille asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti, eikä se saisi toimia API-tietojen arkistona. Tämän vuoksi ja luvattoman pääsyn tai muun väärinkäytön riskin minimoimiseksi sekä tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti API-tietojen tallentaminen reitittimelle olisi rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä toimittamiseen liittyviä teknisiä tarkoituksia varten, ja API-tiedot olisi poistettava reitittimeltä välittömästi, pysyvästi ja automaattisesti heti, kun toimittaminen on saatu päätökseen, tai niissä asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisissa tapauksissa, joissa API-tietoja ei tule toimittaa lainkaan.

(20)Jotta API-tietojen siirto reitittimeltä toimisi moitteettomasti, komissiolle olisi siirrettävä valta vahvistaa kyseistä siirtoa koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt ja menettelysäännöt. Näillä säännöillä olisi varmistettava, että siirto tapahtuu turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti ja että se vaikuttaa matkustajien matkustamiseen ja lentoliikenteen harjoittajiin vain siinä määrin kuin on tarpeen.

(21)Jotta lentoliikenteen harjoittajat voisivat mahdollisimman pian hyötyä eu-LISAn tämän asetuksen mukaisesti kehittämän reitittimen tarjoamista eduista ja saada kokemusta reitittimen käytöstä, lentoliikenteen harjoittajille olisi annettava mahdollisuus, muttei asetettava velvoitetta, käyttää reititintä siirtymäkauden aikana myös niiden tietojen toimittamiseen, jotka niiden on toimitettava direktiivin 2004/82/EY nojalla. Siirtymäkauden olisi alettava siitä hetkestä, jona reititin otetaan käyttöön, ja päätyttävä, kun kyseisen direktiivin mukaisia velvoitteita ei enää sovelleta. Jotta voidaan varmistaa, että tällainen reitittimen vapaaehtoinen käyttö tapahtuu vastuullisesti, tiedot vastaanottavan vastuuviranomaisen olisi annettava kirjallinen ennakkosuostumus tällaiselle käytölle lentoliikenteen harjoittajan pyynnöstä sen jälkeen, kun kyseinen viranomainen on suorittanut tarvittavat tarkastukset ja saanut tarvittavat takeet. Vastaavasti, jotta vältettäisiin tilanne, jossa lentoliikenteen harjoittaja toistuvasti aloittaa ja lopettaa reitittimen käytön, lentoliikenteen harjoittajalta olisi edellytettävä, että kun se on aloittanut reitittimen käytön vapaaehtoisesti, sen on jatkettava käyttöä, paitsi jos on objektiivisia syitä lopettaa reitittimen käyttö tietojen toimittamiseksi vastuuviranomaiselle, kuten esimerkiksi silloin, kun käy ilmi, että tietojen toimittaminen ei tapahdu laillisella, turvallisella, tehokkaalla ja nopealla tavalla. Jotta tätä mahdollisuutta käyttää reititintä vapaaehtoisesti voitaisiin soveltaa asianmukaisesti ja ottaen huomioon kaikkien asianosaisten oikeudet ja edut, olisi vahvistettava säännöt tarvittavista neuvotteluista ja tietojen toimittamisesta. Tässä asetuksessa säädettyä reitittimen vapaaehtoista käyttöä direktiivin 2004/82/EY soveltamiseksi ei kuitenkaan pitäisi ymmärtää niin, että se vaikuttaisi millään tavoin kyseisen direktiivin mukaisiin lentoliikenteen harjoittajia ja jäsenvaltioita koskeviin velvoitteisiin.

(22)Tämän asetuksen mukaisesti perustettavan ja ylläpidettävän reitittimen olisi vähennettävä ja yksinkertaistettava API-tietojen siirtämiseen tarvittavia teknisiä yhteyksiä ja rajoitettava ne yhteen yhteyteen lentoliikenteen harjoittajaa ja toimivaltaista rajaviranomaista kohti. Sen vuoksi tässä asetuksessa säädetään toimivaltaisten rajaviranomaisten ja lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta muodostaa tällainen yhteys ja toteuttaa vaadittu integrointi reitittimeen, jotta voidaan varmistaa, että tällä asetuksella perustettava API-tietojen siirtojärjestelmä voi toimia asianmukaisesti. Näiden velvoitteiden täyttämiseksi ja tällä asetuksella perustettavan järjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi kyseisiä velvoitteita olisi täydennettävä yksityiskohtaisilla säännöillä.

(23)Asiaan liittyvä unionin etu huomioon ottaen kustannukset, joita eu-LISAlle aiheutuu reitittimen osalta tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisten tehtävien suorittamisesta, olisi katettava unionin talousarviosta. Saman olisi koskettava asianmukaisia kustannuksia, joita jäsenvaltioille aiheutuu niiden liittämisestä ja integroinnista reitittimeen tämän asetuksen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kukin asianomainen jäsenvaltio vastaa itse näiden poikkeusten kustannuksista.

(24)Poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja huolimatta kaikista tämän asetuksen mukaisesti toteutetuista kohtuullisista toimenpiteistä voi käydä niin, että reititin tai järjestelmät tai infrastruktuurit, jotka yhdistävät toimivaltaiset rajaviranomaiset ja lentoliikenteen harjoittajat, eivät toimi asianmukaisesti, jolloin reitittimen käyttö API-tietojen toimittamiseen on teknisistä syistä mahdotonta. Jos reititin ei ole käytettävissä eikä lentoliikenteen harjoittajilla yleisesti ottaen ole kohtuullisia mahdollisuuksia siirtää API-tietoja, joihin toimintahäiriö vaikuttaa, laillisesti, turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti vaihtoehtoisin keinoin, lentoliikenteen harjoittajien velvollisuutta siirtää API-tiedot reitittimelle ei tulisi soveltaa niin kauan kun tekninen toimintahäiriö jatkuu. Häiriön keston ja kielteisten seurausten minimoimiseksi asianomaisten osapuolten olisi tällaisessa tapauksessa välittömästi ilmoitettava asiasta toisilleen ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet teknisen toimintahäiriön korjaamiseksi. Koska jo saapuneita lentoja koskevista API-tiedoista ei ole hyötyä rajatarkastuksissa, ei ole perusteltua vaatia lentoliikenteen harjoittajia keräämään ja tallentamaan tällaisia API-tietoja. Tämän järjestelyn ei tulisi vaikuttaa kaikkien asianomaisten osapuolten tämän asetuksen mukaisiin velvoitteisiin varmistaa, että reititin ja osapuolten järjestelmät ja infrastruktuurit toimivat asianmukaisesti, eikä siihen, että lentoliikenteen harjoittajille määrätään seuraamuksia, jos ne eivät täytä kyseisiä velvoitteitaan, silloinkaan, kun ne pyrkivät turvautumaan tällaiseen järjestelyyn, vaikka tällainen turvautuminen ei ole perusteltua. Jotta voidaan estää tällaiset väärinkäytökset ja helpottaa valvontaa ja tarvittaessa seuraamusten määräämistä, lentoliikenteen harjoittajien, jotka turvautuvat tällaiseen järjestelyyn järjestelmässään ja infrastruktuurissaan olevan toimintahäiriön vuoksi, olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

(25)Jotta voidaan varmistaa henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden noudattaminen, tässä asetuksessa olisi yksilöitävä, ketkä ovat rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä, ja vahvistettava tietosuojatarkastuksia koskevat säännöt. Tehokkaan seurannan, henkilötietojen riittävän suojan ja turvallisuusriskien minimoinnin varmistamiseksi olisi säädettävä myös lokitietoja, käsittelyn turvallisuutta ja omavalvontaa koskevista säännöistä. Siltä osin kuin nämä säännöt liittyvät henkilötietojen käsittelyyn, niiden olisi katsottava täydentävän yleisesti sovellettavia henkilötietojen suojaa koskevia unionin säädöksiä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 34 ja (EU) 2018/1725 35 . Tämä asetus ei saisi vaikuttaa näihin säädöksiin, joita sovelletaan myös tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn niiden säännösten mukaisesti.

(26)Tämän asetuksen mukaisten käsittelytoimien, toisin sanoen API-tietojen siirtämisen lentoliikenteen harjoittajilta reitittimen kautta jäsenvaltioiden toimivaltaisille rajaviranomaisille, tarkoituksena on avustaa kyseisiä viranomaisia niiden rajavalvontavelvoitteiden ja laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. Sen vuoksi API-tietoja vastaanottavat toimivaltaiset rajaviranomaiset olisi katsottava rekisterinpitäjiksi siltä osin kuin henkilötiedoiksi katsottavia API-tietoja siirretään reitittimen kautta tai tallennetaan reitittimelle teknisiä tarkoituksia varten, sekä kaikessa myöhemmässä käsittelyssä, jossa näitä tietoja käytetään ulkorajatarkastusten tehostamiseen ja helpottamiseen. Lentoliikenteen harjoittajat olisi puolestaan katsottava erillisiksi rekisterinpitäjiksi sellaisen henkilötiedoiksi katsottavien API-tietojen käsittelyn osalta, jota niiden on suoritettava tämän asetuksen nojalla. Tämän perusteella sekä lentoliikenteen harjoittajat että toimivaltaiset rajaviranomaiset olisi katsottava erillisiksi rekisterinpitäjiksi niiden tämän asetuksen nojalla suorittaman API-tietojen käsittelyn osalta.

(27)Jotta voidaan varmistaa, että lentoliikenteen harjoittajat soveltavat tämän asetuksen sääntöjä tehokkaasti, olisi säädettävä niiden kansallisten viranomaisten nimeämisestä ja valtuuttamisesta, joiden tehtävänä on valvoa näitä sääntöjä. Tällaista valvontaa koskevien tämän asetuksen sääntöjen, mukaan lukien tarvittaessa myöskään seuraamusten määräämistä koskevien sääntöjen, ei tulisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti perustettujen valvontaviranomaisten tehtäviin ja valtuuksiin, mukaan lukien tämän asetuksen mukaisen henkilötietojen käsittelyn osalta.

(28)Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, myös taloudellisista seuraamuksista, niille lentoliikenteen harjoittajille, jotka eivät täytä tämän asetuksen mukaisia API-tietojen keräämistä ja siirtämistä koskevia velvoitteitaan.

(29)Koska tässä asetuksessa säädetään uusista säännöistä, jotka koskevat API-tietojen keräämistä ja siirtämistä toimivaltaisille rajaviranomaisille ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ja helpottamiseksi, direktiivi 2004/82/EY olisi kumottava.

(30)Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 36 perustetun eu-LISAn on tarkoitus vastata reitittimen suunnittelusta, kehittämisestä, ylläpidosta ja teknisestä hallinnoinnista, kyseistä asetusta on tarpeen muuttaa lisäämällä tämä tehtävä eu-LISAn tehtäviin. Reititintä koskevien raporttien ja tilastojen tallentamiseksi raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon on tarpeen muuttaa myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/817 37 .

(31)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä 5, 6, 11, 20 ja 21 artiklan osalta, jotta se voi hyväksyä toimenpiteitä, jotka liittyvät koneellisesti luettavien API-tietojen keruussa käytettäviä automatisoituja keinoja koskeviin teknisiin vaatimuksiin ja toimintasääntöihin, yhteisiin yhteyskäytäntöihin ja tietomuotoihin, joita lentoliikenteen harjoittajien on käytettävä API-tietojen siirrossa, teknisiin sääntöihin ja menettelysääntöihin, jotka koskevat API-tietojen toimittamista reitittimeltä toimivaltaisille rajaviranomaisille ja matkustajatietoyksiköille, sekä siihen, että matkustajatietoyksiköt ja lentoliikenteen harjoittajat yhdistetään ja integroidaan reitittimeen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 38 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset reitittimen käyttöönoton osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 39 mukaisesti.

(33)Kaikille asianomaisille osapuolille ja erityisesti lentoliikenteen harjoittajille ja toimivaltaisille rajaviranomaisille olisi annettava riittävästi aikaa tehdä tarvittavat valmistelut, jotta ne voivat täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, kun otetaan huomioon, että jotkin näistä valmisteluista, kuten ne, jotka liittyvät reitittimeen yhdistämistä ja integrointia koskeviin velvoitteisiin, voidaan viimeistellä vasta, kun reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheet on saatu päätökseen ja reititin otetaan käyttöön. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava vasta sopivasta komission tämän asetuksen mukaisesti määrittämää reitittimen käyttöönottopäivää myöhemmästä päivästä.

(34)Reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheet olisi kuitenkin käynnistettävä ja saatettava päätökseen mahdollisimman pian, jotta reititin voidaan ottaa käyttöön niin pian kuin mahdollista, mikä edellyttää myös tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymistä. Tässä asetuksessa säädetyt selvennykset, jotka koskevat automatisoitujen keinojen käyttöä direktiiviä 2004/82/EY sovellettaessa, olisi myös annettava viipymättä. Sen vuoksi näitä kysymyksiä käsitteleviä artikloja olisi sovellettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Lisäksi, jotta reitittimen vapaaehtoinen käyttö olisi mahdollista mahdollisimman pian, tällaista käyttöä koskevaa artiklaa sekä tiettyjä muita artikloja, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tällainen käyttö tapahtuu vastuullisella tavalla, olisi sovellettava mahdollisimman varhaisesta ajankohdasta eli siitä hetkestä, kun reititin otetaan käyttöön.

(35)Tämä asetus ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen säätää kansallisessa lainsäädännössään järjestelmästä, jolla kerätään API-tietoja muilta kuin tässä asetuksessa määritellyiltä liikenteenharjoittajilta, edellyttäen, että tällainen kansallinen lainsäädäntö on unionin oikeuden mukainen.

(36)Koska tämän asetuksen tavoitteet, eli ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen ja helpottaminen sekä laittoman maahanmuuton torjunta, liittyvät luonteeltaan rajatylittäviin kysymyksiin, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa niitä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Tämän vuoksi unioni voi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisia toimenpiteitä. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(38)Irlanti osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY 40 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(39) Irlannin osallistuminen tähän asetukseen päätöksen 2002/192/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti liittyy unionin velvoitteisiin toteuttaa toimia sellaisten Schengenin säännöstön määräysten kehittämiseksi, joilla torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja joihin Irlanti osallistuu.

(40)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 41 ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 42 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(41)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 43 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 44 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(42)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 45 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 46 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(43)Kyproksen, Bulgarian ja Romanian sekä Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(44)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [päivämäärä] 47 ,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Ulkorajatarkastusten tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ja helpottamiseksi sekä laittoman maahanmuuton torjumiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

a)lentoliikenteen harjoittajien velvollisuutta kerätä matkustajien ennakkotiedot, jäljempänä API-tiedot’, unioniin suuntautuvista lennoista;

b)lentoliikenteen harjoittajien velvollisuutta siirtää API-tiedot reitittimelle;

c)API-tietojen siirtämistä reitittimeltä toimivaltaisille rajaviranomaisille.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan lentoliikenteen harjoittajiin, jotka liikennöivät unioniin suuntautuvia reittilentoja tai tilauslentoja.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’lentoliikenteen harjoittajalla’ direktiivin (EU) 2016/681 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä lentoliikenneyritystä;

b)’rajatarkastuksilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä tarkastuksia;

c)’unioniin suuntautuvilla lennoilla’ lentoja, jotka lähtevät joko kolmannen maan tai sellaisen jäsenvaltion alueelta, joka ei osallistu tähän asetukseen, ja joiden on määrä laskeutua tähän asetukseen osallistuvan jäsenvaltion alueelle;

d)’rajanylityspaikalla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä ylityspaikkaa;

e)’reittilennolla’ lentoa, joka liikennöi tietyn aikataulun mukaisesti ja jolle suuri yleisö voi ostaa lippuja;

f)’tilauslennolla’ lentoa, jota ei liikennöidä tietyn aikataulun mukaisesti ja joka ei välttämättä ole osa säännöllistä reittiä;

g)’toimivaltaisella rajaviranomaisella’ viranomaista, jonka jäsenvaltio on valtuuttanut suorittamaan rajatarkastuksia ja jonka kyseinen jäsenvaltio on nimennyt ja ilmoittanut 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

h)’matkustajalla’ henkilöä, lukuun ottamatta miehistön jäseniä, jota kuljetetaan tai on tarkoitus kuljettaa ilma-aluksella lentoliikenteen harjoittajan suostumuksella, joka käy ilmi matkustajaluetteloon kirjatuista henkilöistä;

i)’miehistöllä’ ilma-aluksessa lennon aikana olevia muita henkilöitä kuin matkustajia, jotka työskentelevät ilma-aluksessa tai käyttävät sitä, mukaan lukien ohjaamomiehistö ja matkustamomiehistö;

j)’matkustajalla tai miehistön jäsenellä’ matkustajaa tai miehistön jäsentä;

k)’matkustajien ennakkotiedoilla’ tai ’API-tiedoilla’ 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja matkustajatietoja ja 3 kohdassa tarkoitettuja lentotietoja;

l)’matkustajatietoyksiköllä’ asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] 3 artiklan i alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;

m)’reitittimellä’ 9 artiklassa tarkoitettua reititintä;

n)’henkilötiedoilla’ asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tietoja.

2 LUKU

API-TIETOJEN KERÄÄMINEN JA SIIRTÄMINEN

4 artikla

Lentoliikenteen harjoittajien keräämät API-tiedot

1.Lentoliikenteen harjoittajien on kerättävä 2 artiklassa tarkoitetuista lennoista matkustajia ja miehistön jäseniä koskevat API-tiedot, jotka koostuvat tämän artiklan 2 kohdassa täsmennetyistä matkustajatiedoista ja 3 kohdassa täsmennetyistä lentotiedoista, jotta kyseiset API-tiedot voidaan siirtää reitittimelle 6 artiklan mukaisesti.

2.API-tiedot koostuvat seuraavista kutakin lennolla olevaa matkustajaa ja miehistön jäsentä koskevista tiedoista:

a)sukunimi ja etunimi tai etunimet;

b)syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus;

c)matkustusasiakirjan tyyppi ja numero sekä matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi;

d)matkustusasiakirjan viimeinen voimassaolopäivä;

e)onko henkilö matkustaja vai miehistön jäsen (henkilön asema);

f)matkustajarekisterinumero, jota lentoliikenteen harjoittaja käyttää matkustajan paikantamiseen tietojärjestelmässään (PNR-varaustunnus);

g)istumapaikkatiedot, kuten matkustajalle osoitetun istumapaikan numero ilma-aluksessa, jos lentoliikenteen harjoittaja kerää tällaisia tietoja;

h)matkatavaratiedot, kuten kirjattujen matkatavaroiden lukumäärä, jos lentoliikenteen harjoittaja kerää tällaisia tietoja.

3.API-tietojen on sisällettävä myös seuraavat kunkin matkustajan tai miehistön jäsenen lentoa koskevat tiedot:

a)lennon tunnistenumero tai, jos tällaista numeroa ei ole, muu selkeä ja soveltuva keino lennon tunnistamiseksi;

b)tarvittaessa rajanylityspaikka, jonka kautta henkilö saapuu jäsenvaltion alueelle;

c)sen lentoaseman koodi, jonka kautta henkilö saapuu jäsenvaltion alueelle;

d)alkuperäinen lähtöpaikka;

e)paikallinen lähtöpäivä ja arvioitu lähtöaika;

f)paikallinen saapumispäivä ja arvioitu saapumisaika. 

5 artikla

API-tietojen keruumenetelmät

1.Lentoliikenteen harjoittajien on kerättävä 4 artiklan mukaiset API-tiedot siten, että niiden 6 artiklan mukaisesti siirtämät API-tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä ja ajantasaisia.

2.Lentoliikenteen harjoittajien on kerättävä 4 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut API-tiedot käyttäen automatisoituja keinoja asianomaisen matkustajan tai miehistön jäsenen matkustusasiakirjaan sisältyvien koneellisesti luettavien tietojen keräämiseksi. Niiden on tehtävä tämä 4 kohdassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten teknisten vaatimusten ja toimintasääntöjen mukaisesti, jos tällaisia sääntöjä on hyväksytty ja niitä sovelletaan.

Jos automatisoitujen keinojen käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista, koska matkustusasiakirja ei sisällä koneellisesti luettavia tietoja, lentoliikenteen harjoittajien on kerättävä kyseiset tiedot manuaalisesti siten, että varmistetaan 1 kohdan noudattaminen.

3.Lentoliikenteen harjoittajien tämän asetuksen mukaiseen API-tietojen keräämiseen käyttämien automatisoitujen keinojen on oltava luotettavia, turvallisia ja ajantasaisia.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ja toimintasäännöt 4 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen API-tietojen keräämiseksi automatisoituja keinoja käyttäen tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5.Lentoliikenteen harjoittajilla, jotka käyttävät automatisoituja keinoja direktiivin 2004/82/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseen, on oikeus tehdä niin soveltaen 4 kohdassa tarkoitettuja tällaiseen käyttöön liittyviä teknisiä vaatimuksia kyseisen direktiivin mukaisesti.

6 artikla

Lentoliikenteen harjoittajiin sovellettavat API-tietojen siirtoa koskevat velvollisuudet

1.Lentoliikenteen harjoittajien on siirrettävä API-tiedot reitittimelle sähköisesti. Niiden on tehtävä se 3 kohdassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jos tällaisia sääntöjä on hyväksytty ja niitä sovelletaan.

2.Lentoliikenteen harjoittajien on siirrettävä API-tiedot sekä lähtöselvityksen yhteydessä että välittömästi lähtöportin sulkeuduttua eli kun matkustajat ovat nousseet ilma-alukseen lähtöön valmistautumista varten eikä matkustajia voi enää nousta ilma-alukseen tai poistua siitä.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yhteisiä yhteyskäytäntöjä ja tuettuja tietomuotoja, joita on käytettävä 1 kohdassa tarkoitetussa API-tietojen siirrossa reitittimelle.

4.Jos lentoliikenteen harjoittaja havaitsee siirrettyään tiedot reitittimelle, että API-tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia tai vanhentuneita, että niitä on käsitelty lainvastaisesti tai että tiedot eivät ole API-tietoja, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle Euroopan unionin virastolle, jäljempänä ’eu-LISA’. Saatuaan tällaisen tiedon eu-LISA ilmoittaa asiasta välittömästi toimivaltaiselle rajaviranomaiselle, joka on vastaanottanut reitittimen kautta toimitetut API-tiedot.

7 artikla

Vastaanotettujen API-tietojen käsittely

Toimivaltaiset rajaviranomaiset käsittelevät niille tämän asetuksen mukaisesti siirrettyjä API-tietoja yksinomaan 1 artiklassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

8 artikla

API-tietojen säilyttäminen ja poistaminen

1.Lentoliikenteen harjoittajien on säilytettävä kustakin matkustajasta kerätyt 4 artiklan mukaiset API-tiedot 48 tunnin ajan lennon lähtöhetkestä. Niiden on poistettava API-tiedot välittömästi ja pysyvästi kyseisen ajanjakson päätyttyä.

2.Toimivaltaisten rajaviranomaisten on säilytettävä kuhunkin matkustajaan liittyvät API-tiedot, jotka ne ovat vastaanottaneet reitittimen kautta 11 artiklan mukaisesti, 48 tunnin ajan lennon lähtöhetkestä. Niiden on poistettava API-tiedot välittömästi ja pysyvästi kyseisen ajanjakson päätyttyä.

3.Jos lentoliikenteen harjoittaja tai toimivaltainen rajaviranomainen saa tietoonsa, että sen tämän asetuksen nojalla keräämät, siirtämät tai vastaanottamat tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia tai vanhentuneita, että niitä on käsitelty lainvastaisesti tai että tiedot eivät ole API-tietoja, sen on välittömästi oikaistava, täydennettävä tai päivitettävä kyseiset API-tiedot tai poistettava ne pysyvästi. Tämä ei rajoita lentoliikenteen harjoittajien mahdollisuutta säilyttää ja käyttää tietoja, jos se on tarpeen niiden tavanomaisen liiketoiminnan harjoittamiseksi, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

3 LUKU

REITITTIMEEN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Reititin

1.eu-LISA suunnittelee, kehittää, ylläpitää ja hallinnoi teknisesti 22 ja 23 artiklan mukaisesti reititintä, jonka tarkoituksena on helpottaa lentoliikenteen harjoittajien suorittamaa API-tietojen siirtämistä toimivaltaisille rajaviranomaisille tämän asetuksen ja matkustajatietoyksiköille asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti.

2.Reititin muodostuu seuraavista osista:

a)keskusinfrastruktuuri, mukaan lukien API-tietojen siirtämisen mahdollistavat tekniset komponentit;

b)keskusinfrastruktuurin, toimivaltaisten rajaviranomaisten ja matkustajatietoyksiköiden välinen suojattu viestintäkanava sekä keskusinfrastruktuurin ja lentoliikenteen harjoittajien välinen suojattu viestintäkanava API-tietojen siirtämistä ja API-tietoihin liittyvää viestintää varten.

3.Reititin jakaa ja käyttää uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2226 48 13 artiklassa tarkoitetun verkkopalvelun, asetuksen (EU) 2018/1240 6 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitetun liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 49 2 a artiklan h alakohdassa tarkoitetun liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen teknisiä komponentteja, laitteisto- ja ohjelmistokomponentit mukaan lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan soveltamista.

10 artikla

Reitittimen yksinomainen käyttö

Reititintä saavat käyttää ainoastaan lentoliikenteen harjoittajat API-tietojen siirtämiseen ja toimivaltaiset rajaviranomaiset ja matkustajatietoyksiköt API-tietojen vastaanottamiseen tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti. 

11 artikla

API-tietojen toimittaminen reitittimeltä toimivaltaisille rajaviranomaisille

1.Reitittimen on välittömästi ja automaattisesti toimitettava siihen 6 artiklan mukaisesti siirretyt API-tiedot 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiselle jäsenvaltion toimivaltaiselle rajaviranomaiselle. Sen on tehtävä se tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jos tällaisia sääntöjä on hyväksytty ja niitä sovelletaan.

Tietojen toimittamista varten eu-LISA laatii vastaavuustaulukon lähtö- ja määrälentoasemista sekä niiden sijaintimaista ja pitää sen ajan tasalla.

2.Jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset rajaviranomaiset, joilla on valtuudet vastaanottaa reitittimeltä siirrettäviä API-tietoja tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 39 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä eu-LISAlle ja komissiolle toimivaltaisten rajaviranomaisten nimet ja yhteystiedot ja tarvittaessa päivitettävä ilmoitetut tiedot.

Komissio laatii näiden ilmoitusten ja päivitysten perusteella luettelon ilmoitetuista toimivaltaisista rajaviranomaisista ja niiden yhteystiedoista ja asettaa sen julkisesti saataville.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainoastaan toimivaltaisten rajaviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy reitittimen kautta toimitettuihin API-tietoihin. Niiden on vahvistettava tätä varten tarvittavat säännöt. Näihin sääntöihin on sisällyttävä säännöt, jotka koskevat luettelon laatimista kyseistä henkilöistä ja heidän profiileistaan ja sen säännöllistä päivittämistä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tarvittavat yksityiskohtaiset tekniset säännöt ja menettelysäännöt, jotka koskevat 1 artiklassa tarkoitettua API-tietojen toimittamista reitittimeltä.

12 artikla

API-tietojen poistaminen reitittimeltä

API-tietoja, jotka on siirretty reitittimelle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] nojalla, saa säilyttää reitittimellä vain siinä määrin kuin on tarpeen, jotta tietojen toimittaminen tapauksen mukaan asiaankuuluville toimivaltaisille rajaviranomaisille tai matkustajatietoyksiköille voidaan saattaa päätökseen asiaa koskevien asetusten mukaisesti, ja ne on poistettava reitittimeltä välittömästi, pysyvästi ja automaattisesti molemmissa seuraavissa tilanteissa:

a)kun API-tietojen toimittaminen tapauksen mukaan asiaankuuluville toimivaltaisille rajaviranomaisille tai matkustajatietoyksiköille on saatettu päätökseen;

b)asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] osalta, kun API-tiedot liittyvät muihin EU:n sisäisiin lentoihin kuin niihin, jotka sisältyvät kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin.

13 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1.eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista käsittelytoimista, jotka liittyvät API-tietojen siirtämiseen reitittimen kautta tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti. Näihin lokitietoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)lentoliikenteen harjoittaja, joka on siirtänyt API-tiedot reitittimelle;

b)toimivaltaiset rajaviranomaiset ja matkustajatietoyksiköt, joille API-tiedot on toimitettu reitittimen kautta;

c)edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen siirtojen päivämäärä ja kellonaika sekä siirtopaikka;

d)23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu eu-LISAn henkilöstön pääsy API-tietoihin, kun se on välttämätöntä reitittimen ylläpidon kannalta;

e)kaikki muut näihin käsittelytoimiin liittyvät tiedot, jotka ovat tarpeen API-tietojen turvallisuuden ja eheyden sekä käsittelytoimien lainmukaisuuden valvomiseksi.

Nämä lokitiedot eivät saa sisältää muita henkilötietoja kuin ne, jotka ovat tarpeen ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitetun eu-LISAn henkilöstön jäsenen tunnistamiseksi.

2.Lentoliikenteen harjoittajien on luotava lokitiedot kaikista tämän asetuksen mukaisista käsittelytoimista, jotka on suoritettu 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja automatisoituja keinoja käyttäen. Näiden lokitietojen on sisällettävä tiedot API-tietojen siirtämisen päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää ainoastaan API-tietojen turvallisuuden ja eheyden sekä käsittelytoimien lainmukaisuuden varmistamiseen, erityisesti kun kyseessä on tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) [API-lainvalvonta-asetus] säädettyjen vaatimusten noudattaminen, mukaan lukien tämän asetuksen 29 ja 30 artiklan mukaiset näiden vaatimusten rikkomisesta määrättävät seuraamusmenettelyt.

4.eu-LISAn ja lentoliikenteen harjoittajien on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 1 ja 2 kohdan mukaisten lokitietojen suojaamiseksi luvattomalta pääsyltä ja muilta turvallisuusriskeiltä.

5.eu-LISAn ja lentoliikenteen harjoittajien on säilytettävä 1 ja 2 kohdan mukaiset lokitiedot yhden vuoden ajan niiden luomisesta. Niiden on poistettava nämä lokitiedot välittömästi ja pysyvästi kyseisen ajanjakson päätyttyä.

Jos näitä lokitietoja kuitenkin tarvitaan API-tietojen turvallisuuden ja eheyden tai 2 kohdassa tarkoitettujen käsittelytoimien lainmukaisuuden valvontaa tai varmistamista varten ja jos nämä menettelyt on jo aloitettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä, eu-LISA ja lentoliikenteen harjoittajat voivat säilyttää kyseiset lokitiedot niin kauan kun on tarpeen näitä menettelyjä varten. Tällöin niiden on poistettava kyseiset lokitiedot välittömästi, kun niitä ei enää tarvita näissä menettelyissä.

14 artikla

Toimet, joita sovelletaan, jos reitittimen käyttö on teknisistä syistä mahdotonta

1.Jos reitittimen käyttö API-tietojen toimittamiseen on teknisistä syistä mahdotonta reitittimen toimintahäiriön vuoksi, eu-LISA antaa tästä teknisestä toimintahäiriöstä välittömästi automaattisen ilmoituksen lentoliikenteen harjoittajille ja toimivaltaisille rajaviranomaisille. Tällaisessa tapauksessa eu-LISA toteuttaa välittömästi toimenpiteitä reitittimen käytön estävän teknisen toimintahäiriön korjaamiseksi ja ilmoittaa välittömästi kyseisille osapuolille, kun häiriö on korjattu onnistuneesti.

Näiden ilmoitusten välisenä aikana 6 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta siltä osin kuin tämä tekninen toimintahäiriö estää API-tietojen siirtämisen reitittimelle. Tässä tapauksessa 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa ei myöskään sovelleta kyseisiin API-tietoihin kyseisenä ajanjaksona.

2.Jos reitittimen käyttö API-tietojen toimittamiseen on teknisistä syistä mahdotonta 20 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltion järjestelmien tai infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten rajaviranomaisten on välittömästi annettava tästä teknisestä toimintahäiriöstä automaattinen ilmoitus lentoliikenteen harjoittajille, muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, eu-LISAlle ja komissiolle. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on myös välittömästi toteutettava toimenpiteitä reitittimen käytön estävän teknisen toimintahäiriön korjaamiseksi ja ilmoitettava välittömästi kyseisille osapuolille, kun häiriö on korjattu onnistuneesti.

Näiden ilmoitusten välisenä aikana 6 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta siltä osin kuin tämä tekninen toimintahäiriö estää API-tietojen siirtämisen reitittimelle. Tässä tapauksessa 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa ei myöskään sovelleta kyseisiin API-tietoihin kyseisenä ajanjaksona.

3.Jos reitittimen käyttö API-tietojen toimittamiseen on teknisistä syistä mahdotonta 21 artiklassa tarkoitettujen lentoliikenteen harjoittajan järjestelmien tai infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, kyseisen lentoliikenteen harjoittajan on välittömästi annettava tästä teknisestä toimintahäiriöstä automaattinen ilmoitus toimivaltaisille rajaviranomaisille, eu-LISAlle ja komissiolle. Tällaisessa tapauksessa lentoliikenteen harjoittajan on myös välittömästi toteutettava toimenpiteitä reitittimen käytön estävän teknisen toimintahäiriön korjaamiseksi ja ilmoitettava välittömästi kyseisille osapuolille, kun häiriö on korjattu onnistuneesti.

Näiden ilmoitusten välisenä aikana 6 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta siltä osin kuin tämä tekninen toimintahäiriö estää API-tietojen siirtämisen reitittimelle. Tässä tapauksessa 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa ei myöskään sovelleta kyseisiin API-tietoihin kyseisenä ajanjaksona.

Kun tekninen toimintahäiriö on korjattu onnistuneesti, asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan on viipymättä toimitettava 29 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle raportti, joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot teknisestä toimintahäiriöstä, mukaan lukien teknisen toimintahäiriön syyt, häiriön laajuus ja seuraukset sekä häiriön korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet.

4 LUKU

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Rekisterinpitäjät

Toimivaltaiset rajaviranomaiset ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja rekisterinpitäjiä, kun kyseessä on reitittimen kautta toimitettujen henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittely, mukaan lukien näiden tietojen toimittaminen ja teknisistä syistä tapahtuva tallentaminen reitittimelle, sekä tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettu henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittely.

Lentoliikenteen harjoittajat ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja rekisterinpitäjiä, kun kyseessä on henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittely kyseisten tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi reitittimelle tämän asetuksen mukaisesti.

16 artikla

Henkilötietojen käsittelijä

eu-LISA on asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu henkilötietojen käsittelijä, kun kyseessä on reitittimen kautta toimitettujen henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittely tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti.

17 artikla

Turvallisuus

1.eu-LISA varmistaa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] nojalla käsittelemiensä API-tietojen, erityisesti henkilötietoja sisältävien API-tietojen, turvallisuuden. Toimivaltaisten rajaviranomaisten ja lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava tämän asetuksen nojalla käsittelemiensä API-tietojen, erityisesti henkilötietoja sisältävien API-tietojen, turvallisuus. eu-LISA, toimivaltaiset rajaviranomaiset ja lentoliikenteen harjoittajat tekevät yhteistyötä vastuualueidensa mukaisesti ja unionin lainsäädäntöä noudattaen tietojen turvallisuuden varmistamiseksi.

2.Varmistaakseen reitittimen ja reitittimen kautta toimitettavien API-tietojen, erityisesti henkilötietoja sisältävien API-tietojen, turvallisuuden eu-LISA toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelman, toiminnan jatkuvuussuunnitelman ja palautumissuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja säännöllinen päivittäminen, jotta

a)reititin suojataan fyysisesti, myös laatimalla varautumissuunnitelmia reitittimen kriittisten komponenttien suojaamiseksi;

b)estetään erityisesti asianmukaisia salaustekniikoita käyttäen API-tietojen luvaton käsittely, mukaan lukien tietojen luvaton käyttö, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen, sekä siirrettäessä API-tietoja reitittimelle tai reitittimeltä että säilytettäessä API-tietoja reitittimellä, kun se on tarpeen tietojen toimittamisen päätökseen saattamiseksi;

c)varmistetaan, että on mahdollista tarkistaa ja määrittää, mille toimivaltaisille rajaviranomaisille tai matkustajatietoyksiköille API-tietoja toimitetaan reitittimen kautta;

d)ilmoitetaan asianmukaisesti eu-LISAn hallintoneuvostolle kaikista reitittimen toiminnassa ilmenneistä vioista;

e)valvotaan tässä artiklassa ja asetuksessa (EU) 2018/1725 edellytettyjen turvatoimien vaikuttavuutta ja arvioidaan ja päivitetään näitä turvatoimia tarvittaessa teknisen tai operatiivisen kehityksen perusteella.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät vaikuta asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklaan tai asetuksen (EU) 2016/679 32 artiklaan.

18 artikla

Omavalvonta

Lentoliikenteen harjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että ne noudattavat tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, erityisesti henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittelyn osalta, muun muassa tarkastamalla säännöllisesti 13 artiklassa tarkoitetut lokitiedot.

19 artikla

Henkilötietojen suojaa koskevat tarkastukset

1.Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten on varmistettava, että toimivaltaisten rajaviranomaisten tätä asetusta sovellettaessa suorittamat henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittelytoimet tarkastetaan asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti vähintään joka neljäs vuosi.

2.Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn tätä asetusta ja asetusta (EU) [API-lainvalvonta-asetus] sovellettaessa suorittamat henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittelytoimet tarkastetaan asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksesta laaditaan kertomus, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille ja eu-LISAlle. Lisäksi eu-LISAlle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomusten hyväksymistä.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen käsittelytoimien osalta eu-LISA toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyytämät tiedot ja antaa hänelle pääsyn kaikkiin hänen pyytämiinsä asiakirjoihin ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lokitietoihin sekä antaa hänelle milloin tahansa pääsyn kaikkiin eu-LISAn toimitiloihin.

5 LUKU

YHTEYDET JA REITITINTÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Toimivaltaisten rajaviranomaisten yhteydet reitittimeen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset rajaviranomaiset on yhdistetty reitittimeen. Niiden on myös varmistettava, että toimivaltaisten rajaviranomaisten järjestelmät ja infrastruktuuri tämän asetuksen mukaisesti siirrettävien API-tietojen vastaanottamista varten integroidaan reitittimeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistäminen ja integrointi reitittimeen antavat niiden toimivaltaisille rajaviranomaisille mahdollisuuden vastaanottaa API-tietoja ja jatkokäsitellä niitä sekä vaihtaa niihin liittyviä viestejä laillisesti, turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua yhdistämistä ja integrointia reitittimeen.

21 artikla

Lentoliikenteen harjoittajien yhteydet reitittimeen

1.Lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava, että ne on yhdistetty reitittimeen. Niiden on myös varmistettava, että niiden järjestelmät ja infrastruktuuri tämän asetuksen mukaista API-tietojen reitittimelle siirtämistä varten integroidaan reitittimeen.

Lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava, että yhdistäminen ja integrointi reitittimeen antavat niille mahdollisuuden siirtää API-tietoja sekä vaihtaa niihin liittyviä viestejä laillisesti, turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua yhdistämistä ja integrointia reitittimeen.

22 artikla

Reitittimen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät eu-LISAn tehtävät

1.eu-LISA vastaa reitittimen fyysisen arkkitehtuurin suunnittelusta, myös teknisten eritelmien määrittelystä.

2.eu-LISA vastaa reitittimen kehittämisestä ja mahdollisista teknisistä mukautuksista, joita reitittimen toiminta edellyttää.

Reitittimen kehittäminen koostuu teknisten eritelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta, testauksesta ja hankkeen kehittämisvaiheen yleisestä hallinnoinnista ja koordinoinnista.

3.eu-LISA varmistaa, että reititin suunnitellaan ja sitä kehitetään siten, että se tarjoaa tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) [API-lainvalvonta-asetus] määritellyt toiminnot, ja että reititin otetaan käyttöön mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on antanut 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa säädetyt delegoidut säädökset.

4.Kun eu-LISA katsoo, että kehittämisvaihe on saatettu päätökseen, se suorittaa ilman aiheetonta viivytystä reitittimen kattavan testauksen yhteistyössä toimivaltaisten rajaviranomaisten, matkustajatietoyksiköiden ja muiden asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten ja lentoliikenteen harjoittajien kanssa ja ilmoittaa komissiolle testin tuloksista.

23 artikla

eu-LISAn tehtävät, jotka liittyvät reitittimen ylläpitoon ja tekniseen hallinnointiin

1.eu-LISA ylläpitää reititintä teknisissä tiloissaan.

2.eu-LISA vastaa reitittimen teknisestä hallinnoinnista, mukaan lukien sen ylläpito ja tekninen kehittäminen, siten, että varmistetaan API-tietojen turvallinen, tehokas ja nopea toimittaminen reitittimen kautta tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti.

Reitittimen tekniseen hallinnointiin kuuluu kaikkien niiden tehtävien suorittaminen ja teknisten ratkaisujen toteuttaminen, jotka ovat tarpeen reitittimen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi keskeytymättä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti. Siihen kuuluvat ylläpito ja tekninen kehittäminen, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että reitittimen toiminnan tekninen laatu on tyydyttävällä tasolla, erityisesti API-tietojen toimittamisen saatavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta, teknisten eritelmien mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan toimivaltaisten rajaviranomaisten, matkustajatietoyksiköiden ja lentoliikenteen harjoittajien operatiivisten tarpeiden edellyttämällä tavalla.

3.eu-LISAlla ei ole pääsyä mihinkään reitittimen kautta toimitettaviin API-tietoihin. Tämä kielto ei kuitenkaan estä eu-LISAa saamasta tällaista pääsyä, jos se on ehdottoman välttämätöntä reitittimen ylläpidon kannalta.

4.Rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 50 17 artiklan soveltamista eu-LISA soveltaa asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä henkilöstöönsä, jonka on käsiteltävä reitittimen kautta toimitettuja API-tietoja. Kyseinen velvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun nämä henkilöstön jäsenet jättävät virkansa tai toimensa tai heidän tehtäviensä hoito on päättynyt.

24 artikla

Reitittimeen liittyvät eu-LISAn tukitehtävät

1.eu-LISA antaa pyynnöstä toimivaltaisille rajaviranomaisille, matkustajatietoyksiköille ja muille asiaankuuluville jäsenvaltioiden viranomaisille ja lentoliikenteen harjoittajille koulutusta reitittimen teknisestä käytöstä.

2.eu-LISA antaa toimivaltaisille rajaviranomaisille ja matkustajatietoyksiköille tukea API-tietojen vastaanottamisessa reitittimen kautta tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisesti, erityisesti tämän asetuksen 11 ja 20 artiklan ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] 5 ja 10 artiklan soveltamisen osalta.

25 artikla

eu-LISAn ja jäsenvaltioiden kustannukset

1.Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] mukaisen reitittimen suunnittelusta, kehittämisestä, ylläpidosta ja teknisestä hallinnoinnista eu-LISAlle aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.Kustannukset, joita jäsenvaltioille aiheutuu 20 artiklassa tarkoitetusta yhdistämisestä ja integroinnista reitittimeen, katetaan unionin yleisestä talousarviosta.

Niihin eivät kuitenkaan sisälly seuraavista aiheutuvat kustannukset, joista vastaavat jäsenvaltiot:

a)hankkeiden hallinnoinnista vastaavat toimistot, mukaan lukien kokoukset, virkamatkat ja tilat;

b)kansallisten tietojärjestelmien ylläpito, mukaan lukien tilat, toteutus, sähkö ja jäähdytys;

c)kansallisten tietojärjestelmien toiminta, mukaan lukien operaattorit ja tukisopimukset;

d)kansallisten viestintäverkkojen suunnittelu, kehittäminen, täytäntöönpano, toiminta ja ylläpito.

3.Jäsenvaltiot vastaavat lisäksi kustannuksista, joita aiheutuu reitittimeen muodostettujen yhteyksien hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta sekä reitittimeen integroinnista.

26 artikla

Reititintä koskeva vastuu

Jos reitittimelle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio tai lentoliikenteen harjoittaja ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio tai lentoliikenteen harjoittaja on vastuussa vahingosta, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

27 artikla

Reitittimen käyttöönotto

Komissio vahvistaa ilman aiheetonta viivytystä täytäntöönpanosäädöksellä reitittimen käyttöönottopäivän sen jälkeen, kun eu-LISA on ilmoittanut komissiolle, että 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu reitittimen kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio vahvistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päivän, jonka on oltava viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen täytäntöönpanosäädöksen antamispäivästä.

28 artikla

Reitittimen vapaaehtoinen käyttö direktiivin 2004/81/EY soveltamiseksi

1.Lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus käyttää reititintä direktiivin 2004/82/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseen yhdelle tai useammalle kyseisessä direktiivissä tarkoitetulle vastuuviranomaiselle mainitun direktiivin mukaisesti edellyttäen, että asianomainen vastuuviranomainen on antanut suostumuksensa tällaiselle käytölle kyseisen viranomaisen asettamasta asianmukaisesta päivästä alkaen. Kyseinen viranomainen voi antaa suostumuksensa vasta sen jälkeen, kun se on todennut, että tiedot voidaan toimittaa laillisesti, turvallisesti, tehokkaasti ja nopeasti, etenkin siltä osin kuin on kyse sen omasta yhteydestä ja asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan yhteydestä reitittimeen.

2.Jos lentoliikenteen harjoittaja aloittaa reitittimen käytön 1 kohdan mukaisesti, sen on jatkettava reitittimen käyttöä kyseisten tietojen toimittamiseksi asianomaiselle vastuuviranomaiselle 39 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun tämän asetuksen soveltamispäivään saakka. Tällainen käyttö on kuitenkin lopetettava kyseisen viranomaisen asettamasta asianmukaisesta päivästä alkaen, jos tämä viranomainen katsoo, että objektiiviset syyt edellyttävät tällaisen käytön lopettamista, ja on ilmoittanut asiasta lentoliikenteen harjoittajalle.

3.Asianomaisen vastuuviranomaisen on

a)kuultava eu-LISAa ennen kuin se antaa suostumuksensa reitittimen vapaaehtoiseen käyttöön 1 kohdan mukaisesti;

b)asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta annettava asianomaiselle lentoliikenteen harjoittajalle mahdollisuus esittää huomautuksia aikomuksestaan lopettaa tällainen käyttö 2 kohdan mukaisesti ja tarvittaessa kuulla asiasta myös eu-LISAa;

c)ilmoitettava välittömästi eu-LISAlle ja komissiolle tällaisesta käytöstä, johon se on antanut suostumuksensa, ja tällaisen käytön lopettamisesta sekä toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, mukaan lukien käytön aloittamispäivä, lopettamispäivä ja lopettamisen syyt, tapauksen mukaan.

6 LUKU

VALVONTA, SEURAAMUKSET, TILASTOT JA KÄSIKIRJA

29 artikla

Kansallinen valvontaviranomainen

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi kansallinen valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on seurata alueellaan, miten lentoliikenteen harjoittajat soveltavat tämän asetuksen säännöksiä, ja varmistaa näiden säännösten noudattaminen.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on kaikki tarvittavat keinot ja kaikki tarvittavat tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi, tarvittaessa myös määräämällä 30 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kyseisten tehtävien suorittamista ja kyseisten valtuuksien käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan, että tehtävien suorittaminen ja valtuuksien käyttö on tehokasta, oikeasuhteista ja varoittavaa ja että niihin sovelletaan suojatoimia unionin oikeudessa taattujen perusoikeuksien mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 21 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä 1 kohdan mukaisesti nimeämiensä viranomaisten nimet ja yhteystiedot sekä 2 kohdan mukaisesti vahvistamansa yksityiskohtaiset säännöt. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista näihin tietoihin tehdyistä myöhemmistä muutoksista tai tarkistuksista.

4.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklassa tarkoitettujen valvontaviranomaisten valtuuksia.

30 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden sääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle 39 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä ja ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista näihin sääntöihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

31 artikla

Tilastot

1.eu-LISA julkaisee neljännesvuosittain reitittimen toimintaa koskevia tilastoja, joista ilmenee muun muassa matkustajien ja miehistön jäsenten lukumäärä, kansalaisuus ja lähtömaa sekä erityisesti niiden henkilöiden lukumäärä ja kansalaisuus, jotka ovat nousseet ilma-alukseen virheellisten, puutteellisten tai vanhentuneiden API-tietojen perusteella, muulla kuin tunnustetulla matkustusasiakirjalla, ilman voimassa olevaa viisumia tai ilman voimassa olevaa matkustuslupaa taikka jotka on ilmoitettu sallitun oleskeluajan ylittäneeksi henkilöksi, matkustajien ja miehistön jäsenten lukumäärä ja kansalaisuus.

2.eu-LISA tallentaa päivittäiset tilastotiedot asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklalla perustettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

3.Kunkin vuoden lopussa eu-LISA kokoaa tilastotiedot kyseistä vuotta koskevaan vuosikertomukseen. Se julkaisee kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle sekä 29 artiklassa tarkoitetuille kansallisille valvontaviranomaisille.

4.eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastot tietyistä tämän asetuksen ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista sekä 3 kohdassa tarkoitetut tilastot.

5.eu-LISAlla on yksinomaan 38 artiklassa tarkoitettua raportointia ja tämän artiklan mukaisten tilastojen tuottamista varten pääsy seuraaviin reitittimen kautta toimitettuihin API-tietoihin kuitenkin ilman, että tällainen pääsy mahdollistaa asianomaisten matkustajien tai miehistön jäsenten tunnistamisen:

a)onko henkilö matkustaja vai miehistön jäsen;

b)henkilön kansalaisuus, sukupuoli ja syntymävuosi;

c)lähtöpäivä ja alkuperäinen lähtöpaikka sekä jäsenvaltion alueelle saapumisen päivämäärä ja saapumislentoasema;

d)matkustusasiakirjan tyyppi ja matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi sekä matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

e)samalle lennolle kirjattujen matkustajien ja miehistön jäsenten määrä;

f)onko kyseessä reittilento vai tilauslento;

g)ovatko henkilöä koskevat henkilötiedot tarkat, täydelliset ja ajantasaiset.

6.Jäljempänä 38 artiklassa tarkoitettua raportointia ja tämän artiklan mukaisten tilastojen tuottamista varten eu-LISA tallentaa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklalla perustettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon. Kyseisen asetuksen 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmiä koskevien tilastotietojen ja analyyttisten raporttien on mahdollistettava se, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset rajaviranomaiset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset saavat räätälöityjä raportteja ja tilastoja tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

7.eu-LISAn käyttöön ottamiin, asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin, joita noudattaen seurataan reitittimen kehitystä ja toimintaa, on sisällyttävä mahdollisuus tuottaa säännöllisesti tilastoja kyseisen seurannan varmistamiseksi.

32 artikla

Käsikirja

Komissio laatii ja asettaa saataville tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten rajaviranomaisten, jäsenvaltioiden muiden asiaankuuluvien viranomaisten, lentoliikenteen harjoittajien ja asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa käsikirjan, joka sisältää tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä.

Käsikirjassa otetaan huomioon asiaan liittyvät jo olemassa olevat käsikirjat.

Komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.

7 LUKU

SUHDE MUIHIN VOIMASSA OLEVIIN SÄÄDÖKSIIN

33 artikla

Direktiivin 2004/82/EY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2004/82/EY 39 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta tämän asetuksen soveltamispäivästä.

34 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1726 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1726 seuraavasti:

1)lisätään 13 b artikla seuraavasti:

”13 b artikla

Reitittimeen liittyvät tehtävät 

Virasto suorittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/…* [tämä asetus] ja asetuksen (EU) [API-lainvalvonta-asetus] osalta reitittimeen liittyvät tehtävät, jotka sille on kyseisillä asetuksilla osoitettu.

___________

*    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”;

1)korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Viraston kotipaikka on Tallinnassa, Virossa.

Edellä 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 3–9 artiklassa sekä 11, [13 a] ja 13 b artiklassa tarkoitetut kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät suoritetaan teknisessä toimipaikassa Strasbourgissa Ranskassa.

Varayksikkö, jonka avulla varmistetaan laaja-alaisen tietojärjestelmän toiminta tällaisen järjestelmän häiriötapauksessa, sijoitetaan Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan.”;

2)muutetaan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)lisätään ee b alakohta seuraavasti:

”ee b) hyväksyy reitittimen kehittämisen etenemistä koskevat kertomukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [tämä asetus] 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

___________

*    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”;

b)korvataan ff alakohta seuraavasti:

”ff) hyväksyy seuraavat:

1)SIS-järjestelmän teknistä toimintaa koskevat kertomukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1861* 60 artiklan 7 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1862** 74 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

2)VIS-järjestelmän teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EY) N:o 767/2008 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2008/633/YOS 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

3)EES-järjestelmän teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) 2017/2226 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

4)ETIAS-järjestelmän teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) 2018/1240 92 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

5)ECRIS-TCN-järjestelmän ja ECRIS-viitesovelluksen teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) 2019/816 36 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

6)yhteentoimivuuskomponenttien teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) 2019/817 78 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) 2019/818 74 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja reitittimen teknistä toimintaa koskevat kertomukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [Prüm II asetus] 79 artiklan 5 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [tämä asetus] 38 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

3)e-CODEX-järjestelmän teknistä toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) 2022/850 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta ( EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56 ).”;

c) korvataan hh alakohta seuraavasti:

”hh) antaa virallisia huomautuksia Euroopan tietosuojavaltuutetun kertomuksista, jotka koskevat asetuksen (EU) 2018/1861 56 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EY) N:o 767/2008 42 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EU) N:o 603/2013 31 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EU) 2017/2226 56 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EU) 2018/1240 67 artiklan, asetuksen (EU) 2019/816 29 artiklan 2 kohdan, asetusten (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 52 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [Prüm II ‑asetus] 60 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [tämä asetus] 19 artiklan 3 kohdan nojalla suoritettuja tarkastuksia, ja huolehtii tarkastusten johdosta suoritettavista asianmukaisista seurantatoimista;

___________

4)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”

35 artikla

Asetuksen (EU) 2019/817 muuttaminen

___________

1)Korvataan 39 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Perustetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkisto (CRRS), jotta voidaan tukea EES-, VIS-, ETIAS- ja SIS-järjestelmien tavoitteita järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti ja tarjota järjestelmiä koskevia tilastotietoja ja analyyttisia raportteja toimintapoliittisiin, operatiivisiin ja tietojen laatua koskeviin tarkoituksiin. CRRS:llä tuetaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* [tämä asetus] tavoitteita.

*    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).

 2. eu-LISA perustaa ja toteuttaa CRRS:n, joka sisältää asetuksen (EU) 2017/2226 63 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 767/2008 17 artiklassa, asetuksen (EU) 2018/1240 84 artiklassa asetuksen (EU) 2018/1861 60 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/1860 16 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tilastot loogisesti erotettuina EU:n tietojärjestelmän mukaan, ja ylläpitää sitä teknisissä toimipaikoissaan. Lisäksi eu-LISA kerää tiedot ja tilastot asetuksen (EU) …/…* [tämä asetus] 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta reitittimeltä. CRRS:ään annetaan valvottu ja suojattu pääsy yksittäisten käyttäjäprofiilien kautta yksinomaan raportointia ja tilastointia varten asetuksen (EU) 2017/2226 63 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 767/2008 17 artiklassa, asetuksen (EU) 2018/1240 84 artiklassa, asetuksen (EU) 2018/1861 60 artiklassa ja asetuksen (EU) …/… [tämä asetus] 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille.”

8 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä ehtoja.

2.Siirretään komissiolle [asetuksen antamispäivästä] viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

38 artikla

Seuranta ja arviointi

1.eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menettelyt, joiden avulla voidaan seurata reitittimen kehitystä suhteessa suunnittelua ja kustannuksia koskeviin tavoitteisiin sekä reitittimen toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2.[Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen joka vuosi reitittimen koko kehittämisvaiheen ajan eu-LISA laatii kertomuksen reitittimen kehittämisen etenemisestä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista kustannuksista ja mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta 25 artiklan mukaisesti.

3.Kun reititin on otettu käyttöön, eu-LISA laatii kertomuksen, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, miten erityisesti suunnitteluun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet on saavutettu, ja perustellaan mahdolliset poikkeamat tavoitteista, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Komissio laatii [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen joka neljäs vuosi kertomuksen, joka sisältää tämän asetuksen yleisarvioinnin ja jossa arvioidaan muun muassa

a)tämän asetuksen soveltamista;

b)sitä, missä määrin tämän asetuksen tavoitteet on saavutettu;

c)tämän asetuksen vaikutusta asiaankuuluviin unionin lainsäädännöllä suojattuihin perusoikeuksiin.

5.Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan perusoikeusvirastolle. Toteutetun arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamiseksi.

6.Jäsenvaltioiden ja lentoliikenteen harjoittajien on pyynnöstä toimitettava eu-LISAlle ja komissiolle 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot, jotka eivät ole unionin tietojärjestelmistä ja kansallisista tietokannoista API-tietojen perusteella ulkorajoilla tehtyjen ennakkotarkastusten tuloksiin liittyviä henkilötietoja. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin olla toimittamatta tällaisia tietoja, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta ei paljasteta luottamuksellisia työmenetelmiä tai vaaranneta toimivaltaisten rajaviranomaisten meneillään olevia tutkimuksia. Komissio varmistaa, että toimitetut luottamukselliset tiedot suojataan asianmukaisesti.

39 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kahden vuoden kuluttua komission 27 artiklan mukaisesti määrittämästä päivästä, jona reititin otetaan käyttöön.

Kuitenkin

a)5 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 6 artiklan 3 kohtaa, 11 artiklan 4 kohtaa, 20 artiklan 2 kohtaa, 21 artiklan 2 kohtaa, 22 artiklaa, 25 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklaa, 36 artiklaa ja 37 artiklaa sovelletaan [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen;

b)10 artiklaa, 13 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa, 15 artiklaa, 16 artiklaa, 17 artiklaa, 23 artiklaa, 24 artiklaa, 26 artiklaa ja 28 artiklaa sovelletaan komission 27 artiklan mukaisesti määrittämästä päivästä, jona reititin otetaan käyttöön.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSISTA

1.1.Ehdotusten nimet

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan helpottamiseksi

2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten

1.2.Toimintalohko(t) 

Sisäasiat

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 51  

käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1. Tehostetaan ulkorajavalvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa varmistamalla, että kaikille ulkorajat ilmateitse ylittäville henkilöille tehdään samanlaiset tarvittavat tarkastukset ennen maahantuloa.

2. Parannetaan EU:n sisäistä turvallisuutta varmistamalla, että jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilla on kansallisten matkustajatietoyksiköiden kautta pääsy lentomatkustajien tietoihin, jotka ovat tarpeen vakavan rikollisuuden ja terrorismirikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa varten.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro 1: Tehostetaan ennakkotarkastuksia ulkorajoilla laadukkaiden ja täydellisten API-tietojen avulla ja helpotetaan matkustajien ja miehistön jäsenten liikkumista (kaikkien tarkastettavien saapuvien lentojen osalta, myös tilaus- ja liikelentoliikenteessä).

Erityistavoite nro 2: Kerätään PNR-tietoja täydentäviä API-tietoja kaikista EU:n ulkopuolisista saapuvista ja lähtevistä lennoista ja valikoiduista EU:n sisäisistä lennoista vakavan rikollisuuden ja terrorismirikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa varten.

Erityistavoitteiden nro 1 ja 2 saavuttamiseksi ehdotukseen sisältyy myös keskitetyn API-reitittimen perustaminen.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Kaikkien lentomatkustajien ja miehistön jäsenten pääsyä unioniin helpotetaan ja nopeutetaan heidän kansalaisuudestaan riippumatta tehokkaammilla rajatarkastuksilla, jotka perustuvat ennen lentoasemalle saapumista tehtyjen järjestelmällisten tarkastusten tuloksiin. Lisäksi matkustusasiakirjoihin sisältyvien tietojen automatisoitu lukeminen helpottaa lähtöselvitystä.

eu-LISA perustaa keskitetyn API-reitittimen ja ottaa sen mahdollisimman pian käyttöön molempien säädösehdotusten hyväksymisen jälkeen.

Lentoliikenteen harjoittajien, erityisesti niiden, jotka liikennöivät yksinomaan EU:n sisäisiä lentoja, on tehtävä investointeja API-tietojen siirtämiseksi reitittimelle (75 miljoonaa euroa 52 ). Nämä kustannukset kuitenkin kompensoituvat koko ilmailualalla, kun tietojen toimittaminen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tapahtuu järkeistetyllä ja keskitetyllä tavalla Esimerkiksi API-tietojen toimittaminen rajaviranomaisille ja matkustajatietoyksiköille keskitetyn asiointipisteen kautta vähentää merkittävästi tarvittavien yhteyksien määrää ja alentaa siten toimintakustannuksia (lisäys on 12,545 miljoonaa euroa vuodessa 40,3 miljoonan euron sijasta) sekä vähentää seuraamuksia, joita yleensä määrätään puutteellisista tai puuttuvista matkustustiedoista (80 miljoonaa euroa vuodessa).

Lentoasemat hyötyvät siitä, että rajanylitysajat lyhenevät, mikä vähentää välillisesti tilantarvetta ja parantaa jatkoyhteyksille siirtymisten luotettavuutta (liikenteen solmukohta).

Tärkeimmät edunsaajat ovat lainvalvontaviranomaiset (matkustajatietoyksiköt) ja kansalliset rajavalvontaviranomaiset. Keskinäinen tiedonkeruu on pitkällä aikavälillä edullisempaa (20 miljoonaa euroa vuodessa). Järjestelmällinen ja johdonmukainen lähestymistapa auttaa tehostamaan resurssien käyttöä lentoasemilla suoritettavissa rajatarkastuksissa. Saatavilla olevat tarkat matkustajatiedot auttavat matkustajatietoyksiköitä seuraamaan luotettavammin ja tehokkaammin tunnettujen epäiltyjen liikkumista ja tunnistamaan sellaiset ennestään tuntemattomat epäilyttävät matkustajat, jotka saattavat olla osallisina vakavassa rikollisessa tai terroritoiminnassa.

Kansalaiset hyötyvät suoraan ja välillisesti matkustamisen ja Schengen-alueelle pääsyn helpottumisesta sekä rikollisuuden torjunnan parantumisesta ja rikollisuuden vähenemisestä. He ovat tämän aloitteen todellisia edunsaajia, sillä aloite auttaa parantamaan kansalaisten suojelua.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Keskusreitittimen toteuttaminen:

Reitittimen käyttöönottopäivä (josta eu-LISAn hallintoneuvosto esittää ennusteita ja raportoi säännöllisesti) (tavoite T0 + 5 vuotta).

Erityistavoite nro 1:

Keskusreitittimeen yhdistettyjen Schengen-alueen ulkopuolisia reittejä liikennöivien lentoyhtiöiden osuus (tavoite 100 %).

Keskusreitittimen kautta tietoja vastaanottavien kansallisten rajavalvontaviranomaisten lukumäärä.

Suorien yhteyksien määrä lentoyhtiöiden ja kansallisten rajavalvontaviranomaisten välillä API-tietojen siirtämiseksi (tavoite 0).

Suoraan kansallisille rajavalvontaviranomaisille toimitettujen API-data-aineistojen lukumäärä suhteessa reitittimelle toimitettujen API-data-aineistojen lukumäärään (tavoite 0 %).

Niiden lentojen osuus, joiden osalta kansalliset rajavalvontaviranomaiset ovat vastaanottaneet API-data-aineistoja (tavoite 100 %).

Niiden lentojen osuus, joiden osalta kansalliset rajavalvontaviranomaiset ovat vastaanottaneet API-data-aineistoja alle 30 minuuttia lentoonlähdön jälkeen (tavoite 100 %).

Lentoyhtiöille sen vuoksi määrättyjen sakkojen lukumäärä ja summa, että matkustaja tai miehistön jäsen on noussut lennolle sellaisen matkustusasiakirjan perusteella, johon sisältyvät koneellisesti luettavat tiedot eivät ole aitoja (tavoite 0).

Lentoyhtiöille epätarkkojen tai epätäydellisten data-aineistojen vuoksi määrättyjen sakkojen lukumäärä ja summa (tavoite 0).

Lentoyhtiöille data-aineistojen puuttumisen vuoksi määrättyjen sakkojen lukumäärä ja summa (tavoite 0).

Niiden API-data-aineistojen osuus, joihin sisältyvät henkilöllisyystiedot ovat täydelliset (100 %).

Syntaktisesti oikein koostettujen API-data-aineistojen osuus (100 %).

Tarkastettavilla saapuvilla lennoilla matkustavien ennakkotarkastettujen matkustajien ja miehistön jäsenten määrä (sama kuin saapuvien henkilöiden määrä).

Niiden rajalla havaittujen osumien osuus, jotka on jo havaittu tarkastettavien lentojen ennakkotarkastuksissa (tavoite 100 %).

Erityistavoite nro 2:

Liikenteenharjoittajien rajapintaan / keskusreitittimeen yhdistettyjen EU:n sisäisiä reittejä liikennöivien lentoyhtiöiden osuus (tavoite 100 %).

Keskusreitittimeen yhdistettyjen matkustajatietoyksiköiden lukumäärä (tavoite 26)

Suorien yhteyksien määrä lentoyhtiöiden ja matkustajatietoyksiköiden välillä API-tietojen siirtämiseksi (tavoite 0).

Suoraan kansallisille matkustajatietoyksiköille toimitettujen API-data-aineistojen lukumäärä suhteessa reitittimelle toimitettujen API-data-aineistojen lukumäärään (tavoite 0 %).

Sellaisten PNR-tietojen osuus, joiden yhteydessä on vastaanotettu myös vastaavat API-tiedot (tavoite 100 %).

Automaattisten vastaavuuksien ja osumien lukumäärä (ainoastaan PNR-tietojen, ainoastaan API-tietojen ja sekä PNR- että API-tietojen perusteella saadut osumat).

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Molemmat aloitteet sisältävät keskusreitittimen (API-reititin) kehittämisvaiheen ja ylläpito- ja toimintavaiheen, joihin sovelletaan kahta eri siirtymäkautta.

A) Suunnittelu- ja kehittämisvaihe

Suunnitteluvaihe käsittää reitittimen, reitittimen käyttämiseen tarvittavat tekniset komponentit sekä välineet, jotka tukevat eu-LISAa, lentoliikenteen harjoittajia ja jäsenvaltioita niiden velvoitteiden täyttämisessä.

Vaiheen edistyminen riippuu i) ehdotettujen asetusten hyväksymisestä sekä ii) sellaisten reitittimen ja liikenteenharjoittajien rajapinnan teknisten komponenttien toimittamisesta, jotka ovat riippuvaisia iii) eu-LISAn muiden kehittämishankkeiden odotetusta päättymisestä, mikä vapauttaisi henkilöresursseja, jotka voitaisiin osoittaa muihin tehtäviin.

Oletuksena on, että lainsäädäntöehdotukset toimitetaan lainsäätäjille vuoden 2022 loppuun mennessä ja että hyväksymisprosessi saadaan päätökseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämä vastaa muiden ehdotusten hyväksyntään kulunutta aikaa. Kehittämisvaiheen aloitusajankohdaksi asetetaan vuoden 2025 loppu (= T0). Näin saadaan lähtökohta, josta alkaen kestot lasketaan, sen sijaan että asetettaisiin absoluuttiset päivämäärät. Jos lainsäätäjät antavat hyväksyntänsä myöhemmin, koko aikataulu siirtyy vastaavasti. Kehittämisvaihe on tarkoitus saada päätökseen näissä olosuhteissa vuoden 2028 loppuun mennessä (T0 + 3 vuotta).

B) Toimintavaihe

Toiminnan alkaminen riippuu reitittimen ja liikenteenharjoittajien rajapinnan käyttöönotosta (T1 = T0 + 3 vuotta).

C) Siirtymäkausi

Siirtymäkausi riippuu reitittimen ja liikenteenharjoittajien rajapinnan käyttöönotosta. Tämä mahdollistaa sen, että sekä lentoliikenteen harjoittajat että jäsenvaltiot voivat asteittain täyttää seuraavat velvoitteensa:

lentoliikenteen harjoittajat: yhteyden muodostaminen ja API-tietojen toimittaminen liikenteenharjoittajien rajapintaan, tietojen järjestelmällinen kerääminen automatisoiduin keinoin;

jäsenvaltiot: API-tietojen kerääminen reitittimen kautta.

Tämän siirtymäkauden olisi päätyttävä kahden vuoden kuluttua reitittimen ja liikenteenharjoittajien rajapinnan käyttöönotosta (T1 + 2 vuotta).

Aikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT-sopimus) unionille annetaan nimenomaisesti toimivalta säätää yhteisestä politiikasta, joka koskee ulkorajoja ylittäville henkilöille tehtäviä tarkastuksia. Tämä on selkeä tavoite, johon on pyrittävä EU:n tasolla laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Samalla nämä alat kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin.

Ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa kävi ilmi, että i) kaikkia unionin ulkorajat ylittäviä henkilöitä ei tarkasteta etukäteen API-tietojen perusteella ja että ii) PNR-tiedonkeruussa on edelleen joitakin aukkoja, kun API-tiedot puuttuvat. Tämä koskee erityisesti EU:n sisäisiä lentoja. Nämä ongelmat pyritään ratkaisemaan EU:n toimilla, jotka ne voidaan toteuttaa toissijaisuusperiaatetta soveltaen, mikä on olennaista tässä jaetun toimivallan alaan kuuluvassa asiassa, koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunniteltuja tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla:

i) Jäsenvaltiot eivät pystyisi yksinään panemaan tehokkaasti täytäntöön selkeitä ja yhteisiä toimintasääntöjä, jotka koskevat API-tietojen käsittelyä rajavalvontaa varten ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tämä koskee erityisesti ennakkotarkastuksia, jotka ovat keskeisessä asemassa, jotta voidaan saavuttaa yhdenmukainen lähestymistapa henkilöiden liikkumiseen ulkorajojen yli kaikkialla unionissa ja erityisesti Schengen-alueella (eli Schengenin rajasäännöstön kannalta).

ii) Jäsenvaltiot eivät myöskään pystyisi yksinään ratkaisemaan tehokkaasti ongelmia, jotka liittyvät API-tietojen käsittelyyn lainvalvontatarkoituksia varten, koska API-direktiivi on Schengen-aluetta koskeva säädös eikä sillä säännellä API-tietojen keräämistä ja toimittamista EU:n sisäisistä lennoista. Koska tällaisia lentoja koskevien PNR-tietojen täydentämiseksi ei ole saatavilla API-tietoja, jäsenvaltiot ovat toteuttaneet monia erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään kompensoimaan matkustajien ja miehistön jäsenten henkilöllisyystietojen puuttumista. Niihin kuuluvat muun muassa fyysiset tarkastukset, joissa tarkistetaan matkustusasiakirjoihin ja tarkastuskortteihin sisältyvien henkilöllisyystietojen yhdenmukaisuus. Tämä kuitenkin aiheuttaa uusia ongelmia, koska se ei ratkaise taustalla olevaa puuttuvista API-tiedoista johtuvaa ongelmaa.

API-tietoja koskevat EU:n tason toimet olisivat näin ollen tarpeen, jotta yksilöityihin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä edellytetään myös kesäkuussa 2021 hyväksytyssä toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävässä komission strategiassa 53 , jotta voitaisiin lisätä API-tietojen käyttöä yhdessä PNR-tietojen kanssa EU:n sisäisten lentojen osalta sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Sen lisäksi, että Schengen-alueen vahvistaminen on yksi unionin poliittisista painopisteistä, tarve toteuttaa API-tietoja koskevia EU:n toimia tässä vaiheessa (Irlannin erityisasemaa huomioimatta) johtuu osaltaan myös unionin ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön viimeaikaisesta kehityksestä:

– Vuoden 2019 yhteentoimivuusasetukset mahdollistavat Schengenin ulkorajojen yli liikkuvien henkilöiden järjestelmällisen tarkastamisen kaikkien EU:n keskitetyissä turvallisuuden hallinnan, rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan tietojärjestelmissä saatavilla olevien tietojen perusteella. API-tietojen keskitetyn toimittamismekanismin perustaminen EU:n tasolla on looginen jatko tälle kehitykselle.

– API-tietojen käyttö Schengenin ulkorajoilla täydentäisi tehokkaasti rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) lähestyvää käyttöönottoa. API-tietojen käyttö olisi edelleen tarpeen ulkorajavalvonnassa, koska sen avulla rajavartijat saavat etukäteen tiedon siitä, onko henkilö noussut lentokoneeseen kolmannessa maassa ja onko hän saapumassa Schengen-alueelle, mikä helpottaa rajatarkastusta, joka tehdään, kun kyseinen henkilö saapuu ulkorajalle.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

– Lentoliikenteen harjoittajien odotetaan saavuttavan säästöjä teknisissä, operatiivisissa, infrastruktuuri- ja hallintokustannuksissa, kun jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten ja matkustajatietoyksiköiden kanssa käytävän tiedonvaihdon edellyttämien yhteyksien, tietomuotojen, menettelyjen ja viestien määrä vähenee merkittävästi (teoriassa jaettuna 26:lla), vaikka aloitteen soveltamisalaan kuuluvien matkustajien ja lentojen määrä on kasvanut.

– API-tietojen keruuta koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen odotetaan vaikuttavan välillisesti myös poliisiyhteistyön määrään ja laatuun, mikä parantaisi ilmailualalla tapahtuvien rajatylittävien rikostapausten ratkaisemista: matkustajatietoyksiköiden välistä tiedonvaihtoa voitaisiin esimerkiksi laajentaa sillä perusteella, että toisella yksiköllä on paremmat mahdollisuudet kerätä tarvittavat tiedot vastapuolestaan (järjestelmällinen tiedonkeruu) tai että se pystyy arvioimaan etukäteen, milloin tarvitut tiedot ovat saatavilla (yhdenmukaistettujen sääntöjen mukaiseen riskinarviointiin perustuva valikoiva tiedonkeruu).

– Jäljellä olevien tietovajeiden vähentäminen sellaisten liikenteenharjoittajien (liikelentotoiminta, tilauslennot) ja henkilöiden osalta, joihin ei vielä sovelleta mitään tarkastuksia (miehistön jäsenet), auttaisi ennalta estämään, paljastamaan ja vähentämään tällaisten alojen heikkouksia hyväksi käyttävää rikollista toimintaa (kuten huumausaine- ja ihmiskauppaa).

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kokemus sellaisten oikeus- ja sisäasioiden alan tietojärjestelmien kehittämisestä, jotka perustuvat tiedonvaihtoon kolmansien osapuolten (kuten lentoliikenteen harjoittajien) kanssa joko ensisijaisena tavoitteena hajautettua lähestymistapaa soveltaen (API- ja PNR-direktiivit) taikka oheistoimintana mutta keskitetyllä tavalla, kuten EES- ja ETIAS-järjestelmissä (liikenteenharjoittajien yhdyskäytävä), on opettanut muun muassa seuraavat asiat:

1. Lentoliikenteen harjoittajille uusia velvoitteita asettavan uuden asetuksen täytäntöönpano voi olla haastavaa: hajanainen toimintaympäristö, johon osallistuu monia pieniä toimijoita, voi johtaa tietämyksen puutteeseen ja hitaaseen käyttöönottoon. API- ja PNR-järjestelmien täydellinen käyttöönotto kaikkien lentoliikenteen harjoittajien toimesta voi olla vaikea saavuttaa, varsinkin silloin, kun matkustajatietoja kerätään liikelento- ja tilauslennoista. eu-LISAn ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteiset tiedotuskampanjat ja koordinointitoimet ovat avainasemassa, jotta tämä tavoite voitaisiin saavuttaa kokonaisuudessaan.

Lisäksi kokemukset EU:n keskitettyjen tietojärjestelmien käyttöönotosta kansallisia järjestelmiä mukauttaen tai laajentaen (VIS, SIS) ovat osoittaneet seuraavaa:

2. Keskuskomponenttien toteuttaminen voi kärsiä kustannusten ylityksistä ja viivästyksistä, jotka voivat johtua vaatimusten muuttumisesta. Näin käy silloin, kun säädökset, joissa määriteltäisiin komponentin tarkoitus, soveltamisala, toiminnot ja tekniset eritelmät, puuttuvat. Siksi valmisteluvaiheessa olisi ensin odotettava, että tällaiset säädökset ja niihin liittyvät delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset saadaan valmiiksi.

2. Kun järjestelmä otetaan käyttöön kansallisella tasolla, lähestymistapa, jossa toiminnot otetaan käyttöön asteittain (kuten uudelleenlaaditussa SIS-järjestelmässä), soveltuu parhaiten monimutkaisempien toiminnallisten kokonaisuuksien toteuttamiseen. Lisäksi se voi antaa sekä keskustason että kansallisen tason kehitystoimille aikaa kypsyä vähentämällä keskittymistä laadunvarmistukseen. Tämä parantaa tuotosten vakautta, mikä on ratkaisevan tärkeää silloin, kun on testattava useiden kansallisten järjestelmien yhteentoimivuutta keskusjärjestelmän kanssa (vakaa testausympäristö). Asteittainen lähestymistapa, jossa aloitetaan muutamasta toimipaikasta ja lisätään toimipaikkojen määrää suunnitellussa aikataulussa, auttaa jäsenvaltioita hallitsemaan hankintaan liittyvää taakkaa ja tasoittamaan taloudellisiin resursseihin ja logistiikkaketjuun kohdistuvaa rasitusta. Lisäksi kun pilottikohteita on vain muutama, kentältä saadun palautteen käsittely on helpompaa ja voidaan välttää altistuminen massiiviselle ja hallitsemattomalle negatiivisen palautteen aallolle. Pilottikohteista saadut kokemukset voivat edistää laajamittaista käyttöönottoa, kun ne otetaan huomioon koulutusstrategioissa. Keskusjärjestelmä hyötyy käsittelyn ja infrastruktuurin asteittaisesta kehittämisestä ja tarvittaessa mukauttamisesta. Lisäksi asteittainen lähestymistapa, joka perustuu maantieteellisiin tekijöihin liittyviin riskeihin (kuten VIS-järjestelmässä), auttaa keskittymään esimerkiksi kaikkein monimutkaisimpiin liiketoimintatilanteisiin ja auttaa siten viimeistelemään sekä keskusjärjestelmän että kansallisten järjestelmien toiminnot. Näin ollen olisi suosittava asteittaista lähestymistapaa, joka perustuu joko siirtymäkausiin, pilottihankkeisiin, asteittain toteutettaviin toimintoihin ja/tai asteittaiseen maantieteelliseen käyttöönottoon.

3. Sellaisten jäsenvaltioiden edistymisen tasosta, jotka eivät ole sisällyttäneet kehittämistoimia monivuotisiin ohjelmiinsa tai joiden ohjelmat eivät ole riittävän täsmällisiä (kuten alkuperäisen SIS-järjestelmän sekä VIS-järjestelmän tapauksessa), voi olla vaikea saada yleiskäsitystä. EES- ja ETIAS-järjestelmien sekä yhteentoimivuuden osalta otettiin käyttöön jäsenvaltioiden integrointikustannusten korvausmekanismi, joka auttoi seuraamaan täytäntöönpanotoimia. Sen vuoksi olisi pyrittävä antamaan säännöksiä, joiden avulla saadaan luotettavampi kuva kunkin jäsenvaltion integroinnin asteesta.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä sisäasioiden rahastoille osoitetuista määrärahoista käyttämällä sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa. Vuoden 2027 jälkeinen rahoitus kuuluu seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen piiriin.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

eu-LISAn API-reitittimen kehittämisen rahoittamiseen tarvittavia määrärahoja (34,967 miljoonaa euroa) ei ole sisällytetty vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä eu-LISAlle taikka PO HOMElle (2,653 miljoonaa euroa) osoitettuihin määrärahoihin, koska kyseessä on uusi ehdotus, jonka summat eivät olleet tiedossa silloin, kun vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys esitettiin. Sen vuoksi ehdotetaan, että eu-LISAn ja PO HOMEn määrärahoja lisätään vuosina 2024, 2025, 2026 ja 2027 tarvittavilla määrillä siirtämällä määrärahoja vastaavista rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) temaattisista rahoitusvälineistä.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

 kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2024 ja päättyy vuonna 2028,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa alkaa vuonna 2029.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 54

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

API-reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheen odotetaan kestävän neljä vuotta, jonka aikana eu-LISA kehittää tarvittavat komponentit. API-reitittimen toiminta käynnistyy vuoden 2028 loppuun mennessä.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Kukin jäsenvaltio vahvistaa ohjelmaansa varten hallinnointi- ja valvontajärjestelmän ja varmistaa seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadun ja luotettavuuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 55 mukaisesti. Jäsenvaltioiden on lähetettävä vuosittain varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat, joihin on sisällyttävä tilinpäätös, johdon vahvistuslausuma ja tarkastusviranomaisen lausunnot tileistä, hallinto- ja valvontajärjestelmästä sekä tilinpäätöksessä ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komissio käyttää näitä asiakirjoja määrittäessään rahastosta/välineestä tilivuotta kohti veloitettavan määrän. Komissio järjestää jokaisen jäsenvaltion kanssa kahden vuoden välein tarkastelukokouksen, jossa käsitellään kunkin ohjelman tuloksia. Jäsenvaltioiden on lähetettävä kuusi kertaa vuodessa kustakin ohjelmasta tietoja jaoteltuina erityistavoitteiden mukaan. Tiedot koskevat toimien kustannuksia ja yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien arvoja.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä sisäasioiden rahastojen osalta vuotuinen tuloksellisuuskertomus, jossa olisi esitettävä tietoja ohjelman toteuttamisen etenemisestä sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta. Siinä olisi myös käsiteltävä ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia ongelmia ja kuvattava niiden korjaamiseksi toteutettuja toimia.

Lisäksi vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastojen osalta kunkin jäsenvaltion on toimitettava lopullinen tuloksellisuuskertomus. Siinä olisi keskityttävä ohjelmien tavoitteissa edistymiseen ja tehtävä katsaus keskeisiin seikkoihin, jotka ovat vaikuttaneet ohjelman tuloksellisuuteen, näihin seikkoihin puuttumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi siinä olisi esitettävä, miten ohjelmalla voidaan osaltaan puuttua jäsenvaltioille osoitetuissa asiaa koskevissa EU:n suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, miten suoritusperusteisessa kehyksessä vahvistetuissa tavoitteissa on edistytty, mitä havaintoja asiaa koskevissa arvioinneissa on tehty, mitä jatkotoimia havaintojen suhteen on toteutettu ja mitkä ovat viestintätoimien tulokset.

Välillinen hallinnointi

Ehdotuksen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan eu-LISAsta annetussa asetuksessa ja EU:n varainhoitoasetuksessa esitettyjä periaatteita ja erillisvirastoja koskevaa yhteistä lähestymistapaa. eu-LISAn on erityisesti lähetettävä vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka sisältää monivuotiset ja vuotuiset työohjelmat ja resurssien ohjelmasuunnittelun. Asiakirjassa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, joiden avulla seurataan tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Lisäksi eu-LISAn on toimitettava hallintoneuvostolle konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus. Kyseinen kertomus sisältää tietoja erityisesti yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa esitettyjen tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta. Kertomus on toimitettava myös komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Lisäksi, kuten eu-LISAa koskevan asetuksen 39 artiklassa todetaan, komissio arvioi hallintoneuvostoa kuultuaan viimeistään 12. joulukuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, sijaintipaikkoihin ja tehtäviin komission suuntaviivojen mukaisesti. Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sitä, miten ja missä määrin virasto todellisuudessa osallistuu laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin ja koordinoidun, kustannustehokkaan ja johdonmukaisen unionin tason tietotekniikkaympäristön luomiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Kyseisessä arvioinnissa käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Hallintoneuvosto voi antaa komissiolle suosituksia tämän asetuksen muuttamisesta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Kaudella 2021–2027 rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi 7 päivänä heinäkuuta 2021 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1148 ja sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta 7 päivänä heinäkuuta 2021 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1149 hallinnoidaan ensimmäistä kertaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus perustuu yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta ohjelmakaudella 2014–2020 käytössä olleeseen hallinto- ja valvontastrategiaan, mutta lisäksi siinä otetaan käyttöön joitakin toimenpiteitä täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja valvontataakan keventämiseksi sekä edunsaajien että jäsenvaltioiden tasolla.

Uusia toimia ovat muun muassa seuraavat:

– nimeämismenettelyn poistaminen (jonka pitäisi nopeuttaa ohjelmien toteuttamista)

– hallintoviranomaisen suorittamat (hallinnolliset ja paikalla tehtävät) hallinnon tarkastukset riskiperusteisesti (ohjelmakaudella 2014–2020 vaadittiin hallinnolliset tarkastukset 100-prosenttisesti). Lisäksi hallintoviranomaiset voivat soveltaa tietyissä olosuhteissa suhteutettuja valvontajärjestelyjä kansallisten menettelyjen mukaisesti.

– edellytykset, joilla vältetään saman toimen / samojen menojen moninkertaiset tarkastukset

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset toimittavat komissiolle välimaksua koskevat pyynnöt, jotka perustuvat tuensaajille aiheutuneisiin menoihin. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa annetaan hallintoviranomaisille mahdollisuus tehdä hallinnollisia tarkastuksia riskiperusteisesti ja säädetään myös erityisistä tarkastuksista (esim. hallintoviranomaisen paikalla tekemistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen suorittamista toimien/menojen tarkastuksista) sen jälkeen, kun asiaan liittyvät menot on ilmoitettu komissiolle välimaksupyynnöissä (enintään kuusi vuodessa). Tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamisen riskin pienentämiseksi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään komission välimaksuista, joiden enimmäismäärä on 95 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, koska tällä hetkellä vain osa kansallisista tarkastuksista on suoritettu. Komissio maksaa jäännöksen vuotuisen tilien tarkastuksen jälkeen saatuaan ohjelmasta vastaavilta hallintoviranomaisilta varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia vuotuisen varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden toimittamisen jälkeen, saatetaan suorittaa nettomääräinen oikaisu.

Välillinen hallinnointi

Osa ehdotuksesta toteutetaan eu-LISA talousarvion kautta välillisellä hallinnoinnilla.

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eu-LISAn talousarvio toteutetaan vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan mukaisesti. Sen vuoksi eu-LISAn on pantava täytäntöön asianmukainen valvontastrategia, jota koordinoidaan valvontaketjuun osallistuvien toimijoiden kesken.

Koska eu-LISA on erillisvirasto, se kuuluu jälkitarkastusten osalta erityisesti seuraavien piiriin:

– komission sisäisen tarkastuksen osaston suorittama sisäinen tarkastus

– Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset, joissa annetaan tarkastuslausuma tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

– Euroopan parlamentin myöntämä vuotuinen vastuuvapaus

– OLAFin mahdollisesti suorittamat tutkimukset erityisesti sen varmistamiseksi, että virastoille osoitetut resurssit käytetään asianmukaisesti.

PO HOME panee eu-LISAn kumppanina täytäntöön hajautettuja virastoja koskevan valvontastrategiansa varmistaakseen luotettavan raportoinnin vuotuisen toimintakertomuksensa puitteissa. Vaikka erillisvirastoilla on täysi vastuu talousarvionsa toteuttamisesta, PO HOME vastaa budjettivallan käyttäjän vahvistamien vuotuisten rahoitusosuuksien säännöllisestä maksamisesta.

Euroopan oikeusasiamiehen toiminta luo lisätason eu-LISAa koskevaan valvontaan ja vastuuvelvollisuuden seurantaan.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tässä vaiheessa ei ole todettu erityisiä riskejä.

Yhteistyössä hallinnoitavan osan osalta nykyisten ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät yleiset riskit liittyvät siihen, että jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet rahastoa riittävästi, sekä mahdollisiin virheisiin, jotka johtuvat sääntöjen monimutkaisuudesta ja hallinto- ja valvontajärjestelmien heikkouksista. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa yksinkertaistetaan sääntelykehystä yhdenmukaistamalla yhteistyössä hallinnoitavien eri rahastojen sääntöjä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä. Sillä yksinkertaistetaan myös valvontavaatimuksia (esim. riskiperusteiset hallinnon tarkastukset, kansallisiin menettelyihin perustuvat oikeasuhteiset valvontajärjestelyt, tarkastustyön rajoittaminen ajoituksen ja/tai tiettyjen toimien osalta).

eu-LISAn toteuttamaa talousarviota varten tarvitaan erityinen sisäisen valvonnan kehys, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta riskinarviointi mukaan luettuna. Vuoden 2021 konsolidoidussa toimintakertomuksessa todetaan, että viraston johdolla on kohtuullinen varmuus siitä, että yleisesti ottaen käytössä on asianmukaiset tarkastukset ja että ne toimivat halutulla tavalla. Lisäksi riskejä seurattiin ja lievennettiin asianmukaisesti, ja tarvittaessa toteutetaan erilaisia parannuksia.

Yhtenä sisäisen tarkastuksen tasona eu-LISAn sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii sisäisestä valvonnasta vuotuisen tarkastussuunnitelman perusteella ottaen erityisesti huomioon eu-LISAn riskien arvioinnin. Sisäisen tarkastuksen yksikkö auttaa eu-LISAa saavuttamaan tavoitteensa soveltamalla järjestelmällistä ja kurinalaista lähestymistapaa riskinhallinta-, valvonta- ja hallinnointiprosessien tuloksellisuuden arvioimiseen ja antamalla suosituksia niiden parantamiseksi.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ja eu-LISAn tietosuojavastaava (riippumaton toiminto, joka on liitetty suoraan hallintoneuvoston sihteeristöön) valvovat eu-LISAn suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.

Lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa eu-LISAn kumppanipääosastona vuotuisen riskienhallintamenettelyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida virastojen, myös eu-LISAn, toimintaan mahdollisesti liittyviä suuria riskejä. Kriittisiksi katsotuista riskeistä raportoidaan vuosittain PO HOMEn hallintasuunnitelmassa, ja niihin liittyy toimintasuunnitelma, jossa esitetään suunnitellut riskejä lieventävät toimet.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta valvontakustannusten odotetaan pysyvän vakaina tai mahdollisesti laskevan jäsenvaltioiden osalta.

Kauden 2021–2027 sisäasioiden rahastojen ohjelmien täytäntöönpano tehostuu ja jäsenvaltioille suoritettavat maksut lisääntyvät.

Jäsenvaltioiden valvontakustannusten odotetaan vähenevän edelleen, kun hallinnointia ja valvontaa koskeva riskiperusteinen lähestymistapa, joka sisällytetään sisäasioiden rahastoihin sovellettavaan yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, yhdistetään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääntymiseen.

Komissio raportoi eu-LISAn valvontakustannusten ja hallinnoitujen varojen arvon suhteen. PO HOMEn vuoden 2021 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoidaan olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen, myös eu-LISAn, osalta 0,08 prosenttia.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

PO HOME soveltaa omaa petostentorjuntastrategiaansa myös vastaisuudessa komission petostentorjuntastrategian mukaisesti varmistaakseen muun muassa, että sen sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat täysin komission strategian mukaiset ja että sen riskinhallintamallissa painopiste on petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittaminen.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun kirjanpitoon sisältyvien menojen laillisuus ja säännönmukaisuus. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja oikaisemiseksi. Kuten edellisellä kaudella 2014–2020, jäsenvaltioilla on myös nykyisellä ohjelmakaudella 2021–2027 velvollisuus ottaa käyttöön menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja petosten torjumiseksi ja noudattaa sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevaa komission delegoitua asetusta. Petostentorjuntatoimet ovat edelleen keskeinen periaate ja jäsenvaltioiden velvollisuus.

Välillisen hallinnoinnin osalta petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyvät toimenpiteet esitetään muun muassa eu-LISAa koskevan asetuksen 50 artiklassa ja eu-LISAa koskevan varainhoitoasetuksen X osastossa.

eu-LISA osallistuu erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin ja ilmoittaa komissiolle viipymättä oletetuista petoksista ja muista taloudellisista väärinkäytöksistä sisäisen petostentorjuntastrategiansa mukaisesti, joka tarkistettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2022 ja joka kattaa vuodet 2022–2024.

Lisäksi PO HOME hyväksyi kumppanipääosastona lokakuussa 2021 uuden petostentorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman, joilla vahvistetaan edelleen pääosaston petostentorjuntavalmiuksia ja mukautetaan niitä jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Siinä otetaan huomioon komission vuoden 2019 petostentorjuntastrategiassa käyttöön otetut uudet toimenpiteet ja vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä edellytetyt mukautukset.

Hajautetut virastot, eu-LISA mukaan luettuna, kuuluvat strategian soveltamisalaan. PO HOMEn vuotuisessa toimintakertomuksessa 2021 todettiin, että petosten ehkäisy- ja havaitsemisprosessit toimivat tyydyttävästi ja auttoivat siten saamaan varmuuden sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 56

EFTA-mailta 57

ehdokasmailta 58

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4

11.02.01 Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline

JM

EI

EI

KYLLÄ

EI

4

11.01.01 – Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston tukimenot – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)

EI-JM

EI

EI

KYLLÄ

EI

4

11.10.02 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)

EI-JM

EI

EI

KYLLÄ

EI

5

12.02.01 – EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto

JM

EI

EI

EI

EI

5

11.02.02 – Sisäisen turvallisuuden rahaston tukimenot – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)

EI-JM

EI

EI

EI

EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

4

Muuttoliike ja rajaturvallisuus

PO HOME

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

2021–2027 yhteensä

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

2028–2034 yhteensä

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

11.02.01 Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)

Sitoumukset

(1a)

8,250

8,250

7,838

9,075

10,313

5,363

5,363

5,363

5,363

48,675

56,925

Maksut

(2a)

2,888

2,888

4,393

6,394

8,642

7,734

7,219

6,538

5,610

46,530

49,418

11.10.02 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)

Sitoumukset

(1b)

0,157

2,597

7,958

22,865

33,577

15,415

9,168

9,083

9,083

9,083

9,083

9,083

69,998

103,575

Maksut

(2b)

0,157

2,597

7,958

22,865

33,577

15,415

9,168

9,083

9,083

9,083

9,083

9,083

69,998

103,575

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 59  

Budjettikohta

(3)

Pääosaston HOME määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1a+1b +3

0,314

3,993

7,958

31,115

41,827

23,253

18,243

19,396

14,446

14,446

14,446

14,446

118,673

160,500

Maksut

=2a+2b

+3

0,314

3,993

7,958

25,753

36,464

19,808

15,562

17,725

16,817

16,302

15,621

14,693

116,528

152,992

 



Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

0,314

3,993

7,958

31,115

41,827

23,253

18,243

19,396

14,446

14,446

14,446

14,446

118,673

160,500

Maksut

(5)

0,314

3,993

7,958

25,753

36,464

19,808

15,562

17,725

16,817

16,302

15,621

14,693

116,528

152,992

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=4+6

0,314

3,993

7,958

31,115

41,827

23,253

18,243

19,396

14,446

14,446

14,446

14,446

118,673

160,500

Maksut

=5+6

0,314

3,993

7,958

25,753

36,464

19,808

15,562

17,725

16,817

16,302

15,621

14,693

116,528

152,992

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

5

Turvallisuus ja puolustus

PO HOME

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

2021–2027 yhteensä

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

2028–2034 yhteensä

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

12.02.01 – EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto

Sitoumukset

(1a)

3,300

3,300

3,135

3,630

4,125

2,145

2,145

2,145

2,145

19,470

22,770

Maksut

(2a)

1,155

1,155

1,757

2,558

3,457

3,094

2,888

2,615

2,244

18,612

19,767

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 60  

Budjettikohta

(3)

Pääosaston HOME määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1a+1b +3

3,300

3,300

3,135

3,630

4,125

2,145

2,145

2,145

2,145

19,470

22,770

Maksut

=2a+2b +3

1,155

1,155

1,757

2,558

3,457

3,094

2,888

2,615

2,244

18,612

19,767



Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

3,300

3,300

3,135

3,630

4,125

2,145

2,145

2,145

2,145

19,470

22,770

Maksut

(5)

1,155

1,155

1,757

2,558

3,457

3,094

2,888

2,615

2,244

18,612

19,767

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=4+6

3,300

3,300

3,135

3,630

4,125

2,145

2,145

2,145

2,145

19,470

22,770

Maksut

=5+6

1,155

1,155

1,757

2,558

3,457

3,094

2,888

2,615

2,244

18,612

19,767

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

0,157

2,597

7,958

34,415

45,127

31,668

31,113

36,721

33,751

33,751

33,751

27,151

227,903

273,030

Maksut

(5)

0,157

2,597

7,958

26,908

37,619

23,413

22,409

28,706

31,461

33,379

34,208

31,589

205,166

242,785

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)

Sitoumukset

=4+6

0,157

2,597

7,958

34,415

45,127

26,388

21,873

23,521

16,591

16,591

16,591

16,591

138,143

183,270

Maksut

=5+6

0,157

2,597

7,958

26,908

37,619

21,565

18,119

21,182

19,911

19,189

18,236

16,937

135,140

172,759





Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

2021–2027 yhteensä

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

2028–2034 yhteensä

YHTEENSÄ

PO HOME

 Henkilöresurssit

0,314

0,471

0,471

0,471

1,727

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

3,297

5,024

• Muut hallintomenot

0,187

0,273

0,273

0,273

1,006

0,273

0,273

0,273

0,187

0,187

0,187

0,187

1,488

2,492

PO HOME YHTEENSÄ

Määrärahat

0,501

0,744

0,744

0,744

2,732

0,744

0,744

0,666

0,658

0,658

0,658

0,658

4,785

7,516

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,501

0,744

0,744

0,744

2,732

0,744

0,744

0,666

0,658

0,658

0,658

0,658

4,785

7,516

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

2021–2027 yhteensä

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

2028–2034 yhteensä

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

0,815

4,737

8,702

35,159

47,858

27,131

22,617

24,186

17,249

17,249

17,249

17,249

142,928

190,786

Maksut

0,815

4,737

8,702

27,651

40,351

22,309

18,863

21,847

20,569

19,847

18,894

17,595

139,925

180,275

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

Tyyppi 61

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

YHTEINEN TAVOITE

– Reitittimen rakentaminen

44,482

0,004

0,157

0,058

2,597

0,179

7,958

0,507

22,565

0,252

11,205

1

44,482

Reitittimen toiminta

9,083

0,300

4,210

9,168

9,083

9,083

9,083

9,083

9,083

59,093

Välisumma, yhteinen tavoite

0,157

2,597

7,958

22,865

15,415

9,168

9,083

9,083

9,083

9,083

9,083

103,575

ERITYISTAVOITE 1

– Jäsenvaltioyhteyksien luominen

26

1,031

8

8,250

6

6,188

6

6,188

6

6,188

26

26,813

– Jäsenvaltioyhteyksien ylläpitäminen

26

0,206

8

1,650

14

2,888

20

4,125

26

5,363

26

5,363

26

5,363

26

5,363

26

30,113

Välisumma, erityistavoite 1

 

8,250

 

7,838

 

9,075

 

10,313

 

5,363

 

5,363

 

5,363

 

5,363

 

56,925

ERITYISTAVOITE 2

– Jäsenvaltioyhteydet

26

0,413

8

3,300

6

2,475

6

2,475

6

2,475

26

10,725

– Jäsenvaltioyhteyksien ylläpitäminen

26

0,083

8

0,660

14

1,155

20

1,650

26

2,145

26

2,145

26

2,145

26

2,145

26

12,045

Välisumma, erityistavoite 2

 

0,000

 

0,000

 

0,000

 

3,300

 

3,135

 

3,630

 

4,125

 

2,145

 

2,145

 

2,145

 

2,145

 

22,770

KAIKKI YHTEENSÄ

0,157

2,597

7,958

34,415

26,388

21,873

23,521

16,591

16,591

16,591

16,591

183,270

3.2.3.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn henkilöresursseihin 

3.2.3.1.Tiivistelmä 

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)

0,157

1,099

2,198

2,355

4,710

2,355

2,355

2,355

2,355

2,355

2,355

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

0,000

0,298

0,680

0,850

1,955

1,105

1,020

1,020

1,020

1,020

1,020

Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

0,157

1,397

2,878

3,205

6,665

3,460

3,375

3,375

3,375

3,375

3,375

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)

2,0

14,0

14,0

15,0

30,0

15,0

15,0

15,0

15,0

15,0

15,0

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

0,0

7,0

8,0

10,0

23,0

13,0

12,0

12,0

12,0

12,0

12,0

Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

2,0

21,0

22,0

25,0

53,0

28,0

27,0

27,0

27,0

27,0

27,0

eu-LISAn henkilöstön olisi tuettava PO HOMEn pyrkimyksiä laatia sekundaarilainsäädäntöä vuoden 2024 alussa, joten henkilöstön on oltava toimintavalmis mahdollisimman pian. Rekrytointimenettelyt aloitetaan tammikuussa 2024. Vuonna 2024 rekrytoitavaan kahteen kokoaikavastaavaan ja vuonna 2025 rekrytoitavaan 21 kokoaikavastaavaan sovelletaan 50 prosentin kerrointa. Loput henkilöstöstä siirretään muista hankkeista.

3.2.4.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin – PO HOME

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

2021–2027 yhteensä

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

Vuosi 2033

Vuosi 2034

2028–2034 yhteensä

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

0,314

0,471

0,471

0,471

1,727

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

0,471

3,297

5,024

Muut hallintomenot

0,187

0,273

0,273

0,273

1,006

0,273

0,273

0,273

0,187

0,187

0,187

0,187

1,567

2,573

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

0,501

0,744

0,744

0,744

2,733

0,744

0,744

0,744

0,658

0,658

0,658

0,658

4,864

7,597

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 62  

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,501

0,744

0,744

0,744

2,733

0,744

0,744

0,744

0,658

0,658

0,658

0,658

4,864

7,597

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve (PO HOME)

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

Vuosi 2030

Vuosi 2031

Vuosi 2032

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

2

3

3

3

3

3

3

3

3

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

Muu budjettikohta (mikä?)

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

XX 01 xx yy zz  63

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)

Muu budjettikohta (mikä?)

YHTEENSÄ

2

3

3

3

3

3

3

3

3

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Kolme virkamiestä seurantaa varten. Henkilöstö hoitaa ohjelman toteuttamiseen liittyvät komission tehtävät: säädösehdotuksen noudattamisen valvominen, noudattamiseen liittyviin ongelmiin puuttuminen, kertomusten laatiminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäsenvaltioiden edistymisen arviointi ja johdetun oikeuden pitäminen ajan tasalla, mukaan lukien standardien mahdollinen kehittäminen. Lisähenkilöstöä (yksi kokoaikavastaava) tarvitaan, koska ohjelma lisää työtaakkaa.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

   voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Koska API-reitittimen kehittämiseen tarvittavia määrärahoja (2024 ja 2028) ja toistuvia kustannuksia (2029 alkaen) ei ole sisällytetty vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä eu-LISAlle osoitettuihin määrärahoihin eikä PO HOMEn lisähenkilöstöön osoitettuihin määrärahoihin, API-reitittimen kehittämiseen ja ylläpitoon tarvittava rahoitus (33,577 miljoonaa euroa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä) ja komission seurantatoimiin tarvittava rahoitus (2,732 miljoonaa euroa) asetetaan saataville vähentämällä vastaavat määrät BMVI:stä (11.02.01 – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline):

Määrärahat (sitoumukset=maksut), milj. euroa: 2024: 0,157; 2025: 2,597; 2026: 7,958; 2027: 22,865

Vuodet 2024–2027 yhteensä: 33,577

Kansallisen tason kehittämiskustannukset ja toistuvat kustannukset rahoitetaan BMVI:n seuraajalle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetuista määrärahoista. 64

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

(1)vaikutukset omiin varoihin

(2)vaikutukset muihin tuloihin

(3)tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 65

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

p.m.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

11.10.02 (eu-LISA), 11.02.01 (BMVI)

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Talousarvioon sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä viisumien digitalisointiin liittyviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden rahoitusosuus voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Arviot perustuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta saatavia tuloja koskeviin laskelmiin valtioilta (Islanti, Norja ja Sveitsi), jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan. Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Laskelma perustuu Eurostatin lukuihin, jotka vaihtelevat huomattavasti osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

(1)    ICAO, ”The World of Air Transport in 2019”, https://www.icao.int/annual-report-2019/Pages/the-world-of-air-transport-in-2019.aspx  
(2)    Lähde: Eurostat (online-datakoodi: avia_paoc). Nämä luvut sisältävät matkustajaliikenteen kaikissa nykyisissä EU:n jäsenvaltioissa (27 jäsenvaltiota).    
(3)    Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24).
(4)    Chicagon yleissopimus eli vuonna 1944 tehty kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus, jolla perustettiin Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO). Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat Chicagon yleissopimuksen eli kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen sopimuspuolia.
(5)    Euroopan komissio, komission yksiköiden valmisteluasiakirja liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY (API-direktiivi) arvioinnista, Bryssel, 8.9.2020 (SWD(2020) 174 final).
(6)    Ks. vaikutustenarviointi.
(7)    Schengenin rajasäännöstön (henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä 9 päivänä maaliskuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399) 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa viitataan SIS-järjestelmään, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokantaan (SLTD) sekä kansallisiin tietokantoihin, joissa on tietoa varastetuista, kavalletuista, kadonneista ja mitätöidyistä matkustusasiakirjoista.
(8)    Ks. Euroopan komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, ”Study on Advance Passenger Information (API): evaluation of Council Directive 2004/82/EC on the obligation of carriers to communicate passenger data”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020,  https://data.europa.eu/doi/10.2837/882434 , s. 149.
(9)    WCO/IATA/ICAO, ”Guidelines on Advanced Passenger Information (API)”, 2014. Ks. vaikutuksenarvioinnin liite 5.
(10)    Schengen-alueen osalta ks. Euroopan komissio, Vuoden 2022 kertomus Schengen-alueen tilasta (COM(2022) 301 final/2), 24.5.2022, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52022DC0301  
(11)    Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta 28 päivänä marraskuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1861 perustettu SIS-järjestelmä auttaa toimivaltaisia viranomaisia EU:ssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä, kun käytössä ei ole sisärajatarkastuksia, ja VIS-järjestelmän kautta Schengen-valtiot voivat vaihtaa viisumitietoja. Eurodac-järjestelmällä perustetaan EU:n turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietokanta, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vertailla turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä nähdäkseen, onko henkilö hakenut turvapaikkaa aiemmin tai saapunut EU:hun laittomasti toisen jäsenvaltion kautta.
(12)    EES- ja ETIAS-järjestelmillä tehostetaan sellaisten henkilöiden turvallisuustarkastuksia, joilla on lyhytaikainen viisumi tai jotka matkustavat Schengen-alueelle viisumivapaasti, mahdollistamalla laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien tarkastusten ja turvallisuustutkintojen tekeminen etukäteen. ECRIS-TCN-järjestelmällä korjataan puutteet, joita on havaittu rikoksesta tuomittuja kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen vaihdossa jäsenvaltioiden välillä.
(13)    Asetukset (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818.
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta.
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(16)    ICAO:n asiakirja nro 9303, ”Machine Readable Travel Documents”, 8. painos, 2021, saatavilla osoitteessa https://www.icao.int/publications/documents/9303_p1_cons_en.pdf  
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö).    
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle.
(19)    Euroopan komissio, komission yksiköiden valmisteluasiakirja liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY (API-direktiivi) arvioinnista, Bryssel, 8.9.2020 (SWD(2020) 174 final).
(20)    Ks. API-direktiivin 6 artiklan viimeinen alakohta.
(21)    API-direktiivin arviointi (SWD(2020) 174 final).
(22)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12434-Raja-ja-lainvalvonta-lentomatkustajien-ennakkotietoja-API-tiedot-koskevat-tarkistetut-saannot_fi  
(23)    SWD(2022) 422 final (13.12.2022).
(24)    Puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi 30 päivänä kesäkuuta 2021 annetun asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) 2 artiklan 1 kohta.
(25)    Unionin tuomioistuimen tuomio 9.11.2010, Volker und Markus Schecke ja Eifert, yhdistetyt asiat C‑92/09 ja C‑93/09, ECLI:EU:C:2010:662.
(26)    Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan tietosuojaoikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa, jos näistä rajoituksista säädetään lailla, jos niissä kunnioitetaan kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä ja jos ne suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti Euroopan unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi.
(28)    EUVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).
(31)    [EUVL C , , s. .]
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).
(33)    Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24).
(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).
(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).
(38)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(40)    Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).
(41)    EUVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(42)    Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(43)    EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(44)    Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(45)     EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21 .
(46)    Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli ( EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19 ).
(47)    [EUVL C …]
(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).
(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
(50)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
(51)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(52)    Vaikutustenarvioinnin mukaan.
(53)    COM(2021) 277 final, 2.6.2021.
(54)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(55)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä.
(56)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(57)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(58)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(59)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(60)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(61)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(62)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(63)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(64)    Tässä esitetyt nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jälkeiset talousarviovaikutukset sisältävät ainoastaan suuntaa antavia lukuja, jotka eivät kuitenkaan rajoita tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta.
(65)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.