EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.12.2022

COM(2022) 697 final

2022/0403(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

annettu [xxxx],
asetusten (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2017/1131 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse toimenpiteistä, joilla lievennetään kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä liiallisia vastuita ja parannetaan unionin määritysmarkkinoiden tehokkuutta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2022) 697 final} - {SWD(2022) 697 final} - {SWD(2022) 698 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EMIR-asetus annettiin vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Sen tarkoituksena oli edistää rahoitusvakautta ja lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä, standardointia ja sitä kautta turvallisuutta. EMIR-asetuksessa edellytetään, että johdannaistransaktioista ilmoitetaan, jotta markkinat ovat sääntely- ja valvontaviranomaisten kannalta läpinäkyvät, ja että johdannaistransaktioiden riskejä lievennetään asianmukaisesti keskusvastapuolimäärityksen avulla tai vaihtamalla vakuuksia kahdenvälisissä transaktioissa. Keskusvastapuolet ja riskit, joita ne hallitsevat, ovat huomattavasti suurempia kuin EMIR-asetuksen hyväksymisen aikaan.

Komissio julkaisi vuonna 2017 kaksi säädösehdotusta EMIR-asetuksen muuttamisesta. Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät ne molemmat vuonna 2019. EMIR REFIT -asetuksessa 3 mitoitettiin joitakin EMIR-asetuksen vaatimuksia uudelleen, jotta ne olisivat oikeasuhteisia, kuitenkin niin, että varmistetaan rahoitusvakaus. Euroopan markkinarakenneasetuksella (EMIR 2.2) 4 tarkistettiin valvontakehystä ja luotiin prosessi, jota noudattaen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) arvioi yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja liikkeeseen laskevien keskuspankkien kanssa kolmansien maiden keskusvastapuolten merkittävyyttä järjestelmän kannalta. Näin tunnustettiin esiin nousevat ongelmat, joita liittyy riskien kasvavaan keskittymiseen keskusvastapuoliin ja erityisesti kolmansien maiden keskusvastapuoliin. EMIR-asetusta täydentää vuonna 2020 annettu keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus 5 , 6 jolla varaudutaan siihen epätodennäköiseen – joskin vaikutuksiltaan valtavaan – tapahtumaan, että EU:n keskusvastapuoli joutuisi vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin 7 .

Vaikka EMIR-asetuksella onkin luotu vankka kehys keskusvastapuolimääritykselle, eräät nykyisen valvontakehyksen osa-alueet ovat osoittautuneet liian monimutkaisiksi. Tämä rajoittaa EU:n keskusvastapuolten mahdollisuuksia houkutella liiketoimintaa sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti. Valvontaviranomaisten hyväksymismenettelyt EU:n keskusvastapuolten uusien määrityspalvelujen ja uuden määritystoiminnan käynnistämiseksi sekä keskusvastapuolten riskimallien muuttamiseksi ovat monissa tapauksissa tarpeettoman pitkiä ja työläitä. Nykyisillä säännöillä pyritään varmistamaan EU:n keskusvastapuolten turvallisuus ja vakaus. Tämä on kuitenkin mahdollista tehdä monin eri tavoin, ja voimassa olevat prosessit ovat olleet liian hitaita ja toisinaan suhteettomia kaavailtuun muutokseen nähden. Uuden tuotteen hyväksyminen ei saisi kestää vuosia, ja riskimalleja on voitava muuttaa nopeasti markkinoiden ja talouden olosuhteiden muuttuessa. Hyväksymisten viivästyminen lisää kustannuksia ja vähentää EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuutta ja sitä kautta EU:n houkuttelevuutta liiketoimintapaikkana. Tällä ehdotuksella pyritään lieventämään näitä esteitä, jotta nykyaikaiset kilpailukykyiset keskusvastapuolet voivat houkutella liiketoimintaa.

EMIR-asetus tarjoaa kattavan ja vankan keskusvastapuolia koskevan vakavaraisuussäännöstön, ja äskettäin hyväksytty keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus vahvistaa entisestään EU:n keskusvastapuolten vakautta. Tämän ehdotuksen tavoitteena on, että EU:n keskusvastapuolimääritysekosysteemin kehitys perustuu jatkossakin sääntöjen ja valvonnan vahvuuteen. Vakaat ja turvalliset keskusvastapuolet lisäävät rahoitusjärjestelmän luottamusta ja tukevat ratkaisevasti keskeisten markkinoiden likviditeettiä. Määritysekosysteemin turvallisuus, vakaus ja häiriönsietokyky on edellytys sille, että se voi kasvaa edelleen. EU:n keskusvastapuolimääritysekosysteemin olisi annettava EU:n yrityksille mahdollisuus suojautua riskeiltään tehokkaasti ja turvallisesti ja samalla turvata laajempi rahoitusvakaus. Tällä tavoin keskusvastapuolimääritys tukee EU:n taloutta. Ehdotuksella pyritään parantamaan yritysten asemaa siten, että ne pystyvät ennakoimaan keskusvastapuolimääritykseen liittyvät likviditeettitarpeet. Kilpailukykyinen ja tehokas EU:n määritysekosysteemi lisää keskusvastapuolimääritystoimintaa, mutta keskusvastapuolimääritykseen liittyy myös riskejä transaktioiden keskittyessä muutamiin keskusvastapuoliin, jotka ovat järjestelmän kannalta merkittäviä. Näin ollen keskusvastapuolten on hallittava näitä riskejä asianmukaisesti, ja keskusvastapuolia on edelleen valvottava tiukasti sekä kansallisella että laajemmalla EU:n tasolla. Tällä ehdotuksella pyritään varmistamaan vankka yhteinen valvonta, joka perustuu EU:n nykyiseen valvontajärjestelmään.

Vuodesta 2017 lähtien on toistuvasti tuotu esiin EU:n rahoitusvakauteen edelleen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat määritysten liiallisesta keskittymisestä joihinkin kolmansien maiden keskusvastapuoliin, erityisesti stressiskenaariossa. Suuret riskit voivat toteutua, vaikka niiden todennäköisyys olisi pieni, ja EU:n on oltava tähän valmis 8 . Vaikka EU:n keskusvastapuolet ovat yleisesti ottaen osoittautuneet häiriöitä sietäviksi, kokemus on osoittanut, että EU:n määritysekosysteemiä voidaan vahvistaa, mikä lisää rahoitusvakautta. Avoin strateginen riippumattomuus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että EU:n on suojauduttava rahoitusvakauteen kohdistuvilta riskeiltä, joita voi syntyä, kun EU:n markkinatoimijat ovat liian riippuvaisia kolmansien maiden yhteisöistä, mikä voi aiheuttaa haavoittuvuutta. Sen vuoksi tällä ehdotuksella pyritään tekemään EMIR-asetuksen vastaavuussäännöstöstä oikeasuhteisempi ja räätälöimään yhteistyö ulkomaisten valvontaviranomaisten kanssa paremmin niin, että kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten aiheuttamat riskit otetaan huomioon tinkimättä kuitenkaan sitä, että kolmansilla mailla on oltava asianmukaiset säännöt. Lisäksi ehdotetaan vastaavuusmenettelyn yksinkertaistamista tapauksissa, joissa keskusvastapuolimääritykseen kolmannessa maassa liittyvät riskit ovat erityisen pienet. Ehdotuksella pyritään myös lisäämään EU:n keskusvastapuolimäärityskapasiteettia ja sitä kautta likviditeettiä EU:n keskusvastapuolissa, jotta voidaan vähentää riskejä, joita kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyvät liialliset vastuut aiheuttavat EU:n rahoitusvakaudelle. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa edellytetään, että kaikilla markkinatoimijoilla, joihin sovelletaan määritysvelvollisuutta, on oltava aktiivinen tili EU:n keskusvastapuolessa sellaisten tuotteiden määrittämiseksi, joiden ESMA on todennut olevan järjestelmän kannalta merkittäviä EU:n rahoitusvakaudelle.

Tätä ehdotusta täydentää direktiiviehdotus, jolla tehdään joitakin muutoksia direktiiviin 2013/36/EU 9 (vakavaraisuusdirektiivi), direktiiviin (EU) 2019/2034 10 (sijoituspalveludirektiivi) ja direktiiviin 2009/65/EU 11 (siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskeva direktiivi eli yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi) keskusvastapuoliin kohdistuvan keskittymäriskin ja keskusvastapuolitransaktioiden vastapuoliriskin käsittelyn osalta. Nämä muutokset ovat tarpeen EMIR-asetuksen uudelleentarkastelun tavoitteiden saavuttamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä näitä kahta ehdotusta olisi luettava yhdessä.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Kilpailukykyiset, kehittyneet ja häiriönsietokykyiset EU:n keskusvastapuolet ovat EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden ennakkoedellytys. Komission tiedonannossa avoimesta strategisesta riippumattomuudesta 13 esitetään, miten EU voi vahvistaa avointa strategista riippumattomuuttaan makrotaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla erityisesti, mutta ei ainoastaan, kehittämällä edelleen EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja ja parantamalla niiden häiriönsietokykyä. Vahvan keskusvastapuolimääritysjärjestelmän ja vankkojen valmiuksien luominen EU:hun vähentää riskejä, jotka johtuvat siitä, että riippuvuus kolmansien maiden keskusvastapuolista ja niiden valvojista on liiallista.

Energiamarkkinoiden viimeaikainen kehitys, jossa useilla energiayhtiöillä on johdannaismarkkinoita käyttäessään likviditeettiongelmia, on myös osoittanut, että Euroopan markkinarakenneasetusta on parannettava, jotta EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä voidaan edelleen lieventää uusien haasteiden valossa. Tämä edellyttää, että rakennetaan turvallinen, vakaa ja kilpailukykyinen EU:n keskusvastapuolimääritysekosysteemi, joka kestää talouden häiriöitä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EMIR-asetuksessa vahvistetaan sääntely- ja valvontakehys, jota sovelletaan sekä EU:hun sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin että kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat keskusvastapuolimääritykseen liittyviä palveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. EMIR-asetuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla, sillä asetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevat yhteiset säännöt, jotta kansalliset toimenpiteet tai käytännöt eivät poikkeaisi toisistaan ja vältettäisiin esteet sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle varmistaen samalla rahoitusvakaus. Tässä aloitteessa ehdotetaan lisätoimia, joilla varmistetaan näiden tavoitteiden saavuttaminen, joten se hyväksyttäisiin saman oikeusperustan nojalla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Jäsenvaltiot eivät voi yksin ratkaista vaikutustenarvioinnissa havaittuja ongelmia, vaan ne edellyttävät EU:n toimia. Ehdotuksella muutetaan Euroopan markkinarakenneasetusta erityisesti EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden lisäämiseksi helpottamalla niiden kykyä tuoda markkinoille uusia tuotteita, vähentämällä säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja vahvistamalla EU:n keskusvastapuolten valvontaa EU:n tasolla. Näin EU:n toimet vähentäisivät EU:n liiallista riippuvuutta kolmansien maiden keskusvastapuolista ja vähentäisivät siten EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Keskusvastapuolimäärityspalvelujen turvalliset, vakaat, tehokkaat ja kilpailukykyiset markkinat edistävät syvempiä ja likvidimpiä markkinoita EU:ssa ja ovat hyvin toimivan pääomamarkkinaunionin kannalta olennaisen tärkeä asia.

Jäsenvaltiot ja kansalliset valvontaviranomaiset eivät voi yksin ratkaista järjestelmäriskejä, joita aiheutuu vahvasti yhdentyneistä ja yhteenliitetyistä keskusvastapuolista, jotka harjoittavat rajat ylittävää toimintaa kansallisten lainkäyttöalueiden ulkopuolella. Jäsenvaltiot eivät voi myöskään lieventää toisistaan poikkeavista kansallisista valvontakäytännöistä aiheutuvia riskejä, eivätkä ne voi yksinään lisätä EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuutta tai puuttua kansallisten valvontaviranomaisten ja EU:n viranomaisten yhteistyökehyksen tehottomuuksiin. Kuten lainsäätäjät totesivat vuonna 2012 hyväksyessään EMIR-asetuksen (ja vuonna 2019 hyväksyessään EMIR REFIT- ja EMIR 2.2 -asetukset), jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa EMIR-asetuksen tavoitetta lisätä EU:n keskusvastapuolten turvallisuutta, vakautta, tehokkuutta ja kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja varmistaa rahoitusvakaus. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti nämä tavoitteet voidaan siis toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komission yksiköt ovat kuulleet laajasti eri sidosryhmiä, kuten EU:n elimiä (EKP, Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), Euroopan valvontaviranomaiset), jäsenvaltioita, Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäseniä, finanssipalvelualaa (pankit, eläkerahastot, sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt jne.) sekä finanssialan ulkopuolisia yrityksiä arvioidakseen, takaako EMIR riittävällä tavalla EU:n rahoitusvakauden. Kuulemisprosessi osoitti, että EU:n rahoitusvakauteen kohdistuu jatkuvasti riskejä, jotka johtuvat määritysten liiallisesta keskittymisestä muutamiin kolmansien maiden keskusvastapuoliin. Nämä riskit ovat erityisen merkityksellisiä stressiskenaariossa.

Koska EMIR 2.2 -asetus on tullut voimaan suhteellisen vähän aikaa sitten eikä kaikkia sen vaatimuksia vielä sovelleta, 15 komission yksiköt eivät pitäneet asianmukaisena laatia koko kehyksestä samanaikaisesti yhtenä prosessina toteutettavaa arviointia ja vaikutustenarviointia. Sen sijaan keskeiset osa-alueet määritettiin etupainotteisesti sidosryhmien palautteen ja sisäisen analyysin perusteella (vaikutustenarvioinnin 3 jaksossa, joka koskee ongelman määrittelyä, selitetään yksityiskohtaisesti nykyisten sääntöjen tehottomuudet ja vaikuttamattomuus).

•Sidosryhmien kuuleminen

·Komission 8.2.–22.3.2022 järjestämä kohdennettu kuuleminen 16 . Päätettiin, että kuulemisen tulisi olla kohdennettu, joten kysymykset keskitettiin hyvin täsmälliselle ja melko tekniselle osa-alueelle. Kohdennettuun kuulemiseen vastasi verkkolomakkeella 71 sidosryhmää, ja joitakin luottamuksellisia vastauksia toimitettiin myös sähköpostitse.

·Komission kannanottopyyntö, jonka vastausaika oli 8.2.–8.3.2022 17 .

·Sidosryhmien kuuleminen vuoden 2021 alkupuoliskolla työryhmässä, joka käsittelee mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy johdannaisten siirtämiseen Yhdistyneestä kuningaskunnasta EU:hun, mukaan lukien useat sidosryhmille järjestetyt tiedotuskokoukset helmi-, maalis- ja kesäkuussa 2021.

·Euroopan parlamentin jäsenten kanssa 4.5. pidetty kokous ja kahdenväliset kokoukset sen jälkeen.

·Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa 30.3.2022, 16.6.2022 ja 8.11.2022 pidetyt kokoukset.

·Rahoituspalvelukomitean 2.2. ja 16.3.2022 pidetyt kokoukset.

·Talous- ja rahoituskomitean 18.2. ja 29.3.2022 pidetyt kokoukset.

·Kahdenväliset tapaamiset sidosryhmien kanssa sekä eri sidosryhmiltä saadut luottamukselliset tiedot.

Kuulemisprosessin tärkeimmät viestit olivat seuraavat:

·Vuonna 2021 aloitettu työ on osoittanut, että määrityksen houkuttelevuuden lisääminen, kannustaminen EU:n infrastruktuurien kehittämiseen ja valvontajärjestelyjen vahvistaminen EU:ssa vie aikaa.

·Prosessissa määritettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa EU:n keskusvastapuolten ja määritystoiminnan houkuttelevuutta ja varmistaa, että niiden riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti.

·Määritetyt toimenpiteet eivät kuulu ainoastaan komission ja lainsäätäjien toimivaltaan, vaan ne voivat myös edellyttää toimia EKP:ltä, kansallisilta keskuspankeilta, Euroopan valvontaviranomaisilta, kansallisilta valvontaviranomaisilta, keskusvastapuolilta ja pankeilta.

·Kuulemisessa kävi ilmi, että markkinatoimijat pitävät yleisesti parempana markkinalähtöistä lähestymistapaa sääntelytoimenpiteiden sijasta, jotta kustannukset olisivat mahdollisimman pienet ja jotta EU:n markkinatoimijoiden kansainvälinen kilpailukyky säilyisi. Myös sääntelytoimenpiteitä kuitenkin kannatettiin jossain määrin, erityisesti jos ne nopeuttavat keskusvastapuolten uusien tuotteiden ja palvelujen hyväksymisprosessia. 18

·Seuraavia toimenpiteitä pidettiin hyödyllisinä EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden lisäämiseksi: aktiivinen tili EU:n keskusvastapuolessa, toimenpiteet, joilla helpotetaan EU:n keskusvastapuolten tarjoamien palvelujen laajentamista, määritysosallistujien soveltamisalan laajentaminen, suojauslaskentasääntöjen muuttaminen ja EU:n keskusvastapuolten rahoituksen ja likviditeetin hallinnan edellytysten parantaminen.

·EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden parantaminen yksinkertaistamalla tuotteiden markkinoille saattamista ja mallien ja parametrien muuttamista koskevia menettelyjä sekä ottamalla tiettyjen muutosten osalta käyttöön vastustamattajättämismenettely/jälkikäteishyväksyntä/uudelleentarkastelu. Tämä mahdollistaa sen, että EU:n keskusvastapuolet voivat rahoitusvakautta vaarantamatta ottaa nopeammin käyttöön uusia tuotteita ja malleja ja varmistaa samalla asianmukaisten riskinäkökohtien huomioimisen. Tämä parantaa EU:n keskusvastapuolten kilpailukykyä.

·Kannustaminen keskusvastapuolimääritykseen EU:ssa rahoitusvakauden turvaamiseksi edellyttämällä, että määritysosapuolilla ja asiakkailla on aktiivinen tili EU:n keskusvastapuolessa suoraan tai välillisesti, ja helpottamalla määritystä asiakkaiden kannalta auttaa vähentämään kolmansissa maissa oleviin toisen tason keskusvastapuoliin liittyviä vastuita ja EU:n rahoitusvakaudelle riskin muodostavaa liiallista riippuvuutta niistä.

·Rajat ylittävien riskien arvioinnin ja hallinnan parantaminen varmistamalla, että EU:n viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot, jotta ne voivat seurata sekä EU:n että kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä riskejä, myös parantamalla viranomaisten valvontayhteistyötä EU:n sisällä.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

·EMIR-asetuksen 25 artiklan 2 c kohdan nojalla laadittu ESMAn kertomus, joka toimitettiin komissiolle joulukuussa 2021 19 . Kertomuksessa otettiin huomioon myös keskusvastapuolilta ja määritysosallistujilta saadut vastaukset ESMAn kyselyihin ja datapyyntöihin;

·Joulukuussa 2021 annettu EJRK:n vastaus ESMAn EMIR-asetuksen 25 artiklan 2 c kohdan nojalla järjestämään kuulemiseen 20 ;

·Kansainvälisen järjestelypankin tilastot;

·CEPS, 2021, ”Setting EU CCP policy – much more than meets the eye”; ja

·ClarusFT-tietokanta.

•Vaikutustenarviointi

·selostetaan, miltä menestys näyttää ja miten sitä seurataan tuloksellisesti;

·lisätään harkittujen vaihtoehtojen valikoiman kattavuutta;

·esitetään täytäntöönpanoasetukseen sisältyvien keskeisten toimenpiteiden perustelut ja suunniteltu muotoilu ja selvennetään niiden kehittämistä määrittävät kriteerit ja parametrit.

Vaikutustenarvioinnissa päädyttiin kaikkien toimintavaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun perusteella pitämään seuraavia toimintavaihtoehtoja parhaina:

·Toimenpiteet EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden parantamiseksi: parhaana vaihtoehtona pidettiin toimenpideyhdistelmää, jolla yksinkertaistetaan tuotteiden saattamista markkinoille ja mallien muuttamista koskevia menettelyjä ja otetaan tiettyjen muutosten osalta käyttöön jälkikäteishyväksyntä/vastustamattajättämismenettely. Nämä toimenpiteet yksinkertaistaisivat nykyisiä menettelyjä ja säilyttäisivät samalla rahoitusvakauden. Tuotteiden saattamista markkinoille ja mallien muuttamista koskevien menettelyjen yksinkertaistamista ja tiettyjen muutosten jälkikäteishyväksyntää/vastustamattajättämismenettelyä arvioitiin myös erillisinä vaihtoehtoina. Koska erillisillä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin kuitenkin vain osittain, molempien vaihtoehtojen yhdistelmää pidettiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarkoituksenmukaisimpana.

·Toimenpiteet, joilla kannustetaan keskusvastapuolimääritykseen EU:ssa rahoitusvakauden turvaamiseksi: tavoitteiden saavuttamiseksi pidettiin tarkoituksenmukaisimpana eri vaihtoehtojen yhdistelmää, joka sisältäisi seuraavat näkökohdat: i) edellytetään, että määritysosapuolilla ja asiakkailla on aktiivinen tili EU:n keskusvastapuolessa; ii) varmistetaan, että määritystoimintaa koskevia uusia vaatimuksia noudatetaan; iii) kannustetaan tiedonannon avulla julkisyhteisöjä, jotka käyttävät vapaaehtoisesti keskusvastapuolimääritystä, hoitamaan määritys EU:ssa; ja iv) helpotetaan keskusvastapuolimääritystä. Näiden vaihtoehtojen yhdistäminen antaisi mahdollisuuden vähentää liiallista riippuvuutta toisen tason keskusvastapuolista, lisätä keskusvastapuolimääritystä EU:ssa ja poistaa keskusvastapuolimäärityksen esteitä. Joihinkin näistä toimenpiteistä voi sisältyä tason 2 säädöksiä, joissa määritetään kyseiset näkökohdat. Toimintavaihtoehtoja on arvioitu myös erikseen, mutta niiden yhdistelmää pidettiin tuloksellisimpana tavoitteiden saavuttamiseksi.

·Toimenpiteet rajat ylittävien riskien arvioinnin ja hallinnan parantamiseksi: kohdennettuja muutoksia nykyiseen valvontakehykseen pidettiin tarkoituksenmukaisimpina ja oikeasuhteisimpina, koska niillä saavutetaan oikea tasapaino seuraavien tavoitteiden saavuttamisen välillä: i) kehyksen vahvistaminen, jotta rajat ylittävät riskit voidaan ottaa kunnolla huomioon, ii) EU:n rahoitusvakauden parantaminen ja iii) EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden parantaminen samalla tunnustaen, että keskusvastapuoliin, määritysosapuoliin ja asiakkaisiin vaikuttavat kriisinratkaisupäätökset tehdään kansallisella tasolla ja että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa lainkäyttöalueellaan toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten taloudellisesta tukemisesta.

·Vaihtoehtojen kokonaispaketilla on myönteinen vaikutus kaupankäynnin jälkeiseen toimintaympäristöön EU:ssa, sillä se lisää EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuutta, kannustaa keskusvastapuolimääritykseen EU:ssa, parantaa rajat ylittävien riskien arviointia ja hallintaa ja edistää siten EU:n rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä ja EU:n rahoitusvakautta.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1.Konsernin sisäiset transaktiot

EMIR-asetuksessa säädetään kehyksestä, jolla konsernin sisäiset transaktiot (yhdessä maassa ja maasta toiseen) vapautetaan asetuksen 4 artiklassa säädetystä määritysvelvollisuudesta ja 11 artiklassa säädetyistä vakuusvaatimuksista. Jotta kehystä koskevaa oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta voidaan lisätä konsernin sisäisten päätösten osalta, tarvittu vastaavuuspäätös korvataan luettelolla lainkäyttöalueista, joille vapautusta ei voida myöntää. Sen vuoksi 3 artiklaa olisi muutettava siten, että vastaavuuspäätöksen tarve korvataan luettelolla kolmansista maista, joille ei pitäisi myöntää poikkeusta, ja 13 artikla olisi kumottava. Näiden kolmansien maiden olisi oltava maat, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan mukaisesti yksilöity suuririskisiksi kolmansiksi maiksi, joilla on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä strategisia puutteita, ja maat, jotka luetellaan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan unionin luettelon liitteessä I. Komissiolle siirretään myös valta antaa delegoituja säädöksiä sellaisten kolmansien maiden yksilöimiseksi, joiden yhteisöt eivät voi hyödyntää näitä poikkeuksia, vaikka niitä ei ole mainittu kyseisissä luetteloissa, sillä se, että yhteisö on kyseisissä luetteloissa yksilöidyn kolmannen maan yhteisö, ei välttämättä ole ainoa tekijä, joka voi vaikuttaa johdannaissopimuksiin liittyvään riskiin, vastapuoliriski tai oikeudellinen riski mukaan lukien.

2.Määritysvelvollisuus

Asetuksen 4 artiklaa muutetaan niin, että siihen sisällytetään vapautus määritysvelvollisuudesta, jos finanssialalla toimiva EU:n vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, johon sovelletaan EMIR-asetuksen nojalla määritysvelvollisuutta, toteuttaa transaktion sellaisen kolmanteen maahan sijoittautuneen eläkejärjestelmän kanssa, joka on vapautettu määritysvelvollisuudesta kyseisen maan kansallisen lainsäädännön nojalla.

3.Finanssialalla toimivia vastapuolia koskeva määritysvelvollisuus

EMIR-asetuksen 4 a artiklaa muutetaan niin, että laskettaessa, ylittääkö positio kynnysarvot, laskelmaan olisi sisällytettävä ainoastaan sellaiset johdannaissopimukset, joita ei määritetä kyseisen asetuksen 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai kyseisen asetuksen 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa.

4.Aktiivinen tili

Uusi 7 a artikla lisätään, jotta voidaan lieventää riskejä, jotka johtuvat EU:n määritysosapuolten ja asiakkaiden liiallisista vastuista, jotka liittyvät määrityspalveluja tarjoaviin kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka ESMA on todennut järjestelmän kannalta merkittäviksi, ja siten varmistaa EU:n rahoitusjärjestelmän eheys ja vakaus. Artiklassa edellytetään, että finanssialalla toimivilla vastapuolilla ja finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla, jotka kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin, on EU:hun sijoittautuneissa keskusvastapuolissa aktiivinen tili suoraan tai välillisesti hallussaan, ja että ne määrittävät ainakin tietyn osan järjestelmän kannalta merkittäviksi katsotuista palveluista EU:n keskusvastapuolissa, ja raportoivat tästä. Tämän on määrä johtaa siihen, että asianomaisten toisen tason keskusvastapuolten tarjoamiin, järjestelmän kannalta merkittäviin määrityspalveluihin liittyvät liialliset vastuut vähenevät siinä määrin kuin se on tarpeen rahoitusvakauden turvaamiseksi. ESMA vahvistaa yhteistyössä EPV:n, EIOPAn ja EJRK:n kanssa EKPJ:ää kuultuaan näiden tilien aktiivisuuden mitoituksen yksityiskohdat sekä tällaisilla aktiivisilla tileillä määritettyjä transaktioita koskevat raportointivaatimukset. Kun ESMA suorittaa 25 artiklan 2 c kohdan nojalla arvioinnin, komissiolle siirretään valta antaa delegoitu säädös, jolla muutetaan luetteloa niistä johdannaissopimusten lajeista, joihin sovelletaan aktiivista tiliä koskevaa vaatimusta, lisäämällä siihen lajeja tai poistamalla niitä.

5.Tiedottaminen määrityspalveluista

Asetukseen lisätään uusi 7 b artikla, jossa edellytetään, että määritysosapuolet ja määrityspalveluja tarjoavat asiakkaat ilmoittavat asiakkailleen mahdollisuudesta määrittää sopimus EU:n keskusvastapuolessa.

Uudessa 7 b artiklassa säädetään myös EU:n määritysosapuolten ja EU:hun sijoittautuneiden asiakkaiden velvollisuudesta ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselleen EU:n ulkopuolisissa keskusvastapuolissa tehtyjen määritysten laajuus. Sen varmistamiseksi, että toimitettavat tiedot ovat täsmällisiä ja että ne annetaan yhdenmukaisella tavalla, ESMAn on laadittava luonnokset teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään vaaditut tiedot.

6.Raportointivelvollisuus

Asetuksen 9 artiklaa muutetaan konserninsisäisten transaktioiden näkyvyyden varmistamiseksi siten, että poistetaan ilmoitusvelvollisuutta koskeva vapautus, joka koskee sellaisten samaan konserniin kuuluvien vastapuolten välisiä transaktioita, joissa vähintään yksi vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli.

7.Finanssialan ulkopuolisia vastapuolia koskeva määritysvelvollisuus

Asetuksen 10 artiklaa muutetaan siten, että ESMAn edellytetään tarkastelevan uudelleen ja tarvittaessa selventävän teknisiä sääntelystandardeja, jotka koskevat kriteereitä, joilla määritetään, mitkä OTC-johdannaissopimukset vähentävät riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla (ns. suojausta koskeva poikkeus), ja standardeja, jotka koskevat kynnysarvojen määrittämistä, jotta ne vastaisivat johdannaisten riskejä ja ominaisuuksia asianmukaisesti ja täsmällisesti. Lisäksi ESMAn edellytetään pohtivan, ovatko OTC-johdannaisten lajit eli korko-, valuutta-, luotto- ja osakejohdannaiset edelleen relevantit lajit. ESMAa kannustetaan pohtimaan ja lisäämään muun muassa jaottelun tarkkuutta hyödykejohdannaisten osalta.

Asetuksen 10 artiklaa muutetaan myös niin, että laskettaessa, ylittävätkö positiot kynnysarvot, laskelmaan olisi sisällytettävä ainoastaan sellaiset johdannaissopimukset, joita ei määritetä 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa.

8.Sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevat riskienpienentämistekniikat, joita ei määritetä keskusvastapuolessa

Asetuksen 11 artiklaa muutetaan niin, että finanssialan ulkopuolisille vastapuolille, joihin sovelletaan ensimmäistä kertaa velvoitetta vaihtaa vakuuksia sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, säädetään neljän kuukauden täytäntöönpanoaika vakuuksien vaihtoa koskevien järjestelyjen neuvottelemiseksi ja testaamiseksi.

EPV voi antaa ohjeita tai suosituksia riskienhallintamenettelyjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi yhteistyössä muiden Euroopan valvontaviranomaisten kanssa.

9.Keskusvastapuolen toimilupa ja toiminnan ja palvelujen laajentaminen

Asetuksen 14 ja 15 artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että toimiluvan saaneille keskusvastapuolille olisi voitava antaa toimilupa tarjota määrityspalveluja ja harjoittaa määritystoimintaa, jotka liittyvät myös muihin kuin rahoitusvälineisiin, sen lisäksi, että niillä on toimilupa tarjota rahoitusvälineisiin liittyviä määrityspalveluja ja harjoittaa rahoitusvälineisiin liittyvää määritystoimintaa.

10.Toimiluvan myöntäminen keskusvastapuolelle, toiminnan ja palvelujen laajentaminen sekä toimiluvan myöntämis- ja epäämismenettely

Asetuksen 14, 15 ja 17 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että menettelyt, joilla keskusvastapuolet voivat laajentaa tuotetarjontaansa, ovat lyhytkestoisempia ja yksinkertaisempia ja että EU:n keskusvastapuolilla on suurempi varmuus niiden lopputuloksesta. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava nopeasti hakemuksen vastaanottamisesta ja arvioitava, onko keskusvastapuoli toimittanut toimiluvan myöntämisen tai sen laajentamisen edellyttämät asiakirjat. Sen varmistamiseksi, että EU:n keskusvastapuolet toimittavat kaikki edellytetyt asiakirjat hakemustensa mukana, ESMAn on laadittava luonnokset teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään tällaiset asiakirjat, niiden muoto ja sisältö. Lisäksi keskusvastapuolen olisi toimitettava kaikki asiakirjat keskustietokantaan, jossa ne olisivat välittömästi keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, ESMAn ja kollegion saatavilla. Lisäksi keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, ESMAn ja kollegion olisi ennalta määritetyn arviointijakson aikana oltava yhteydessä toisiinsa ja esitettävä keskusvastapuolelle kysymyksiä joustavan ja yhteistyöhön perustuvan prosessin varmistamiseksi.

11.Vastustamattajättämis- ja jälkikäteismenettelyt toiminnan tai palvelujen laajentamista koskevan pyynnön hyväksymiseksi

Lisätään uusi 17 a artikla, jossa keskusvastapuolille annetaan tavanomaisen menettelyn sijasta mahdollisuus vastustamattajättämismenettelyyn, jos lupaa haetaan sellaisille lisäpalveluille tai -toiminnalle, jotka eivät lisää keskusvastapuoleen kohdistuvia riskejä. Uudessa 17 a artiklassa säädetään, mitä lisäpalveluja ja -toimintaa pidetään ei-olennaisina, jolloin keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ne vastustamattajättämismenettelyllä ja keskusvastapuoli voi alkaa tarjota niitä ennen kuin keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut päätöksen. Näiden tapausten lisäksi keskusvastapuoli voi pyytää toimivaltaista viranomaistaan soveltamaan vastustamattajättämismenettelyä myös silloin, kun se katsoo, että ehdotettu lisäpalvelu tai -toiminta ei lisäisi sen riskejä.

12.Menettely lausunnon pyytämiseksi ESMAlta ja kollegiolta

Asetukseen lisätään uusi 17 b artikla, jolla selvennetään soveltamisalaa ja menettelyä, jota on noudatettava, kun toimivaltainen viranomainen pyytää ESMAlta ja kollegiolta lausuntoa ennen kuin se tekee valvontapäätöksen, jota varten keskusvastapuoli ei toimita hakemusta, esim. päätös siitä, noudattaako keskusvastapuoli tietojen säilyttämistä tai eturistiriitoja koskevia vaatimuksia.

13.Kollegio ja kollegion lausunto

Asetuksen 18 ja 19 artiklaa muutetaan keskusvastapuolten jatkuvan yhteistoiminnallisen valvonnan edistämiseksi. Sen vuoksi kollegiota pyydetään antamaan lausunto myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen harkitsee keskusvastapuolen toimiluvan peruuttamista ja kun toimivaltainen viranomainen suorittaa kyseisen keskusvastapuolen vuosittaisen uudelleentarkastelun ja arvioinnin. ESMAn olisi johdettava kollegiota ja toimittava sen puheenjohtajana kunkin EU:n keskusvastapuolen osalta, ja sille olisi myönnettävä äänioikeus.

14.Toimiluvan peruuttaminen

Asetuksen 20 artiklaa muutetaan niin, että toimivaltaisen viranomaisen edellytetään kuulevan ESMAa ja kollegion jäseniä ennen kuin keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen tietyn palvelun tai toiminnan luvan peruuttamisesta tai sen laajuuden rajoittamisesta, paitsi jos päätös on tehtävä kiireellisesti. 

15.Vuotuinen uudelleentarkastelu

Asetuksen 21 artiklaa muutetaan niin, että siinä mainitaan, että vuotuisessa uudelleentarkastelussa olisi vastustamattajättämismenettelyn pohjalta otettava huomioon keskusvastapuolen tarjoamat palvelut tai toiminta tai keskusvastapuolen käyttämän mallin muutokset. Lisäksi täsmennetään uudelleentarkastelun tuloksena laadittavan kertomuksen antamistiheyttä (kertomus olisi toimitettava vähintään kerran vuodessa tiettynä päivänä). Lisäksi täsmennetään, että ESMA ja kollegio antavat lausunnon kertomuksesta.

16.Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn välinen valvontayhteistyö toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten osalta sekä toimiluvan myöntämistä ja epäämistä koskeva menettely

Asetuksen 17 ja 23 a artiklaa muutetaan, jotta ESMA voi antaa keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon myös keskusvastapuolen vuotuisesta uudelleentarkastelusta ja arvioinnista, vakuusvaatimuksista ja toimiluvan peruuttamisesta. Tällaista lausuntoa antaessaan ESMAn on arvioitava, noudattaako keskusvastapuoli asiaa koskevia EMIR-asetuksen vaatimuksia, keskittyen erityisesti havaittuihin rajat ylittäviin riskeihin tai EU:n rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin.

Lisäksi ESMAn olisi julkaistava tieto siitä, että toimivaltainen viranomainen ei noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa, kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia. ESMA voi julkaista myös toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamat noudattamatta jättämisen syyt.

Asetuksen 23 a artiklaa muutetaan, jotta voidaan täsmentää ESMAn roolia koordinoinnin vahvistamisessa hätätilanteissa ja riskien arvioinnissa erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä.

17.Yhteiset valvontaryhmät, vastustamattajättämismenettelyt toiminnan tai palvelujen laajentamista koskevan pyynnön hyväksymiseksi sekä uudelleentarkastelu ja arviointi

Lisätään uusi 23 b artikla, jotta toimiluvan saaneiden EU:n keskusvastapuolten valvontaan osallistuvien viranomaisten yhteistyötä voidaan lisätä perustamalla yhteisiä valvontaryhmiä. Yhteisten valvontaryhmien tehtäviin kuuluu: i) tietojen antaminen keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle keskusvastapuolen voimassa olevan toimiluvan laajentamista koskevan vastustamattajättämismenettelyn yhteydessä, ii) osallistuminen keskusvastapuolen uudelleentarkastelun ja arvioinnin toistuvuuden ja perusteellisuuden määrittämiseen ja iii) osallistuminen paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

18.Yhteinen seurantamekanismi

Asetukseen lisätään uusi 23 c artikla. Sillä perustetaan monialainen seurantamekanismi, joka kokoaa yhteen EU:n keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja asiakkaiden valvontaan osallistuvat unionin elimet. ESMA toimittaa yhteistyössä muiden yhteiseen seurantamekanismiin osallistuvien elinten kanssa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen seurantatoimien tuloksista tulevia päätöksiä varten. ESMA voi myös antaa ohjeita tai suosituksia, jos se katsoo, että toimivaltaiset viranomaiset eivät onnistu varmistamaan, että määritysosapuolet ja asiakkaat noudattavat aktiivista tiliä koskevaa vaatimusta, tai jos se havaitsee EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvan riskin.

19.Hätätilanne

Asetuksen 24 artiklaa muutetaan niin, että ESMAn roolia hätätilanteessa vahvistetaan entisestään antamalla sille mahdollisuus kutsua koolle keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksia joko omasta aloitteestaan tai pyynnöstä, mahdollisesti laajennetussa kokoonpanossa, jotta toimivaltaisten viranomaisten toimia voidaan koordinoida tuloksellisesti. ESMAlle annetaan myös valtuudet pyytää tietoja markkinatoimijoilta, jotta se voi suorittaa koordinointitehtävänsä näissä tapauksissa. ESMA voi antaa suosituksia myös keskusvastapuolen toimivaltaisille viranomaisille.

20.Keskusvastapuolten valvontakomitea

Asetuksen 24 a artiklaa muutetaan, jotta ESMA voi kartoittaa ja yksilöidä valvonnan painopisteet ja ottaa huomioon rajat ylittävät riskit, mukaan lukien verkko- ja muihin yhteyksiin sekä keskittymiseen liittyvät riskit. Lisäksi 24 a artiklaa muutetaan siten, että liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat osallistua kaikkiin keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin EU:n keskusvastapuolten osalta ja että asiakkaista vastaavat viranomaiset ja EU:n elimet voidaan kutsua kokouksiin tarvittaessa.

21.Kolmannen maan keskusvastapuolen tunnustaminen

Asetuksen 25 artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että kun ESMA tarkastelee uudelleen kolmannen maan keskusvastapuolen tunnustamista, kyseistä keskusvastapuolta ei tulisi velvoittaa toimittamaan uutta hakemusta, vaan sen olisi annettava ESMAlle kaikki uudelleentarkastelua varten tarvittavat tiedot.

Asetuksen 25 artiklaa muutetaan niin, että komissio voi kolmatta maata koskevaa vastaavuuspäätöstä tehdessään unionin edun nimissä soveltaa oikeasuhteista lähestymistapaa ja olla vaatimatta, että kolmannella maalla on tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamiseksi.

Jotta yhteistyöjärjestelyt olisivat oikeasuhteisia, ESMAn olisi räätälöitävä ne eri lainkäyttöalueille niiden keskusvastapuolien perusteella, jotka ovat sijoittautuneet kyseiselle lainkäyttöalueelle. Toisen tason keskusvastapuolten osalta yhteistyöjärjestelyjen olisi katettava laajempi joukko tietoja, joita on vaihdettava ESMAn ja asianomaisten kolmansien maiden viranomaisten välillä entistä useammin.

Asetuksen 25 artiklaa muutetaan myös niin, että yhteistyöjärjestelyihin sisällytetään ESMAn oikeus saada tietoja myös silloin, kun toisen tason keskusvastapuolen edellytetään parantavan varautumistaan taloudellisiin vaikeuksiin esimerkiksi laatimalla elvytyssuunnitelma, tai silloin, kun tällaisen kolmannen maan viranomainen laatii kriisinratkaisusuunnitelmia. ESMAlle on myös tiedotettava EU:n rahoitusvakauden kannalta merkityksellisistä näkökohdista puhkeamassa olevien kriisien yhteydessä.

22.Tunnustamisen edellytysten jatkuva noudattaminen

Asetuksen 25 b artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että toisen tason keskusvastapuolten on toimitettava ESMAlle säännöllisesti tietoja.

23.Tunnustamisen peruuttaminen ja julkinen ilmoitus

Asetuksen 25 p ja 25 r artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että ESMA voi peruuttaa tunnustamisen, jos EU:n ulkopuolinen keskusvastapuoli rikkoo jotakin EMIR-asetuksen vaatimuksista, ja antaa julkisen ilmoituksen, jos maksuja ei suoriteta tai jos keskusvastapuoli ei ole toteuttanut ESMAn pyytämiä korjaavia toimia.

24.Toimivaltaisille viranomaisille annettavat tiedot

Asetuksen 31 artiklaa, joka koskee ilmoittamista keskusvastapuolen johdon vaihdoksista, muutetaan tietojen jakamiseen ja ESMAn ja kollegion lausuntojen antamiseen liittyvän menettelyn selventämiseksi.

25.ESMAn ja kollegion lausunnot

Asetuksen 32, 35, 41 ja 54 artiklaa muutetaan ESMAn ja kollegion lausuntoja koskevien pyyntöjen selventämiseksi.

26.Osapuolivaatimukset ja toiminnan järjestämistä koskevat yleiset säännökset

Asetuksen 26 ja 37 artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että keskusvastapuolet eivät saisi olla muiden keskusvastapuolten määritysosapuolia eivätkä hyväksyä muiden keskusvastapuolten tai määritysyhteisöjen käyttämistä määritysosapuolina tai epäsuorina määritysosapuolina.

27.Osapuolivaatimukset

Asetuksen 37 artiklaa muutetaan niin, että jos keskusvastapuoli on ottanut tai aikoo ottaa finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi, sen olisi varmistettava, että tietyt vakuusvaatimuksia ja maksukyvyttömyysrahastoja koskevat lisävaatimukset täyttyvät. Finanssialan ulkopuolisille vastapuolille ei tulisi antaa lupaa tarjota määrityspalveluja asiakkaille, ja niiden olisi sallittava pitää keskusvastapuolessa tilejä ainoastaan sellaisia omaisuuseriä ja positioita varten, joita ne pitävät hallussaan omaan lukuunsa. Keskusvastapuolesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi raportoitava ESMAlle ja kollegiolle säännöllisesti siitä, onko asianmukaista hyväksyä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi. ESMAlle annetaan tehtäväksi laatia luonnos tekniseksi sääntelystandardiksi seikoista, jotka on otettava huomioon pääsykriteereitä määritettäessä, ja se voi antaa tapauskohtaisen vertaisarvioinnin tehtyään lausunnon tällaisten järjestelyjen asianmukaisuudesta.

28.Avoimuus

Asetuksen 38 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että vakuuspyynnöt ovat asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden kannalta näkyvämpiä ja paremmin ennakoitavissa. Määritysosapuolten ja määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden olisi varmistettava avoimuus asiakkaitaan kohtaan.

29.Vakuusvaatimukset

Asetuksen 41 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että keskusvastapuolet tarkistavat jatkuvasti vakuuksiensa tasoa ja ottavat samalla huomioon tällaisten tarkistusten mahdolliset myötäsykliset vaikutukset. Keskusvastapuolten on otettava huomioon vallitsevat markkinaolosuhteet ja päivänsisäisten vakuuksien keräämisen ja maksamisen mahdollinen vaikutus osallistujiensa likviditeettiasemaan.

30.Likviditeettiriskien valvonta

Asetuksen 44 artiklaa muutetaan niin, että siinä otetaan paremmin huomioon yhteisöt, joiden maksukyvyttömyys voisi olennaisesti vaikuttaa keskusvastapuolen likviditeettiasemaan. Keskusvastapuolen edellytetään ottavan huomioon likviditeettiriskin, joka aiheutuu vähintään kahden yhteisön maksukyvyttömyydestä, mukaan lukien määritysosapuolet ja likviditeettipalvelujen tarjoajat.

31.Vakuuksille asetettavat vaatimukset

Asetuksen 46 artiklaa muutetaan niin, että pankkitakauksia ja julkisia takauksia voidaan pitää erittäin likvideinä vakuuksina edellyttäen, että ne ovat realisointiaikana pyynnöstä ehdoitta saatavilla ja että keskusvastapuoli ottaa ne huomioon laskiessaan pankkiin liittyvää kokonaisvastuutaan. Lisäksi keskusvastapuolen olisi otettava huomioon mahdolliset myötäsykliset vaikutukset tarkistaessaan niiden aliarvostusten tasoa, joita se soveltaa vakuuksiksi hyväksymiinsä omaisuuseriin.

32.Mallien uudelleentarkastelu, stressitestaus ja toteumatestaus

Asetuksen 49 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että menettelyt, joilla keskusvastapuolet voivat hakea mallin muuttamista, ovat lyhytkestoisempia ja yksinkertaisempia ja että niiden lopputuloksesta on suurempi varmuus. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava nopeasti mallin muutosta koskevan hakemuksen vastaanottamisesta ja arvioitava, onko keskusvastapuoli toimittanut vaaditut asiakirjat. Sen varmistamiseksi, että EU:n keskusvastapuolet toimittavat kaikki edellytetyt asiakirjat hakemustensa mukana, ESMAn on laadittava luonnokset teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään tällaiset asiakirjat, niiden muoto ja sisältö. Lisäksi keskusvastapuolen olisi toimitettava kaikki asiakirjat keskustietokantaan, jossa ne olisivat välittömästi keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, ESMAn ja kollegion saatavilla. Lisäksi 49 artiklassa säädetään mahdollisuudesta soveltaa vastustamattajättämismenettelyä tavanomaisen menettelyn sijaan sellaisten mallimuutosten validoimiseksi, joita ei pidetä merkittävinä, ja täsmennetään, mitä muutoksia pidetään merkittävinä. Jos keskusvastapuoli katsoo, että muutos ei ole merkittävä, se voi alkaa käyttää mallimuutosta ennen kuin keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut päätöksen.

33.Kertomuksiin ja uudelleentarkasteluun tehtävät muutokset

Asetuksen 85 artiklaa muutetaan niin, että komission on toimitettava viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] kertomus, jossa arvioidaan tämän asetuksen soveltamista. Komission edellytetään antavan kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi kumotaan nykyinen vaatimus toimittaa kertomus viimeistään 2. tammikuuta 2023. ESMAn on myös toimitettava viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] kertomus henkilöstöstään ja resursseistaan.

34.Vakavaraisuusasetuksen muuttaminen

Vakavaraisuusasetuksen 22 382 artiklan 4 kohtaa muutetaan, jotta vakavaraisuusasetuksen säännökset vastaisivat tähän ehdotukseen sisältyviä muutoksia. Tarkistuksella mukautetaan vastuun arvonoikaisuriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen soveltamisalaa erityisesti selventämällä, mitkä konsernin sisäiset transaktiot voidaan jättää tämän vaatimuksen ulkopuolelle.

35.Rahamarkkinarahastoasetuksen muuttaminen

Rahamarkkinarahastoasetuksen 23 17 artiklaa muutetaan vastapuoliriskirajoja koskevien sijoituspolitiikkasäännösten osalta. Siinä suljetaan keskusvastapuolien määrittämät johdannaistransaktiot rahamarkkinarahastoasetuksen 17 artiklan 4 kohdassa ja 17 artiklan 6 kohdan c alakohdassa säädettyjen vastapuoliriskirajojen ulkopuolelle. Lisäksi 2 artiklaan lisätään keskusvastapuolen määritelmä uudeksi 24 kohdaksi.

2022/0403 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

annettu [xxxx],
asetusten (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2017/1131 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse toimenpiteistä, joilla lievennetään kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä liiallisia vastuita ja parannetaan unionin määritysmarkkinoiden tehokkuutta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 24 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 25 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 648/2012 26 myötävaikutetaan järjestelmäriskin pienenemiseen lisäämällä OTC-johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja pienentämällä OTC-johdannaisiin liittyvää vastapuoliluottoriskiä ja toiminnallista riskiä.

(2)Kaupan jälkeiset infrastruktuurit ovat olennainen osa pääomamarkkinaunionia, ja ne ovat vastuussa monista kaupan jälkeisistä prosesseista, kuten määrityksestä. Unionin tehokas ja kilpailuun perustuva määritysjärjestelmä on unionin pääomamarkkinoiden toiminnan kannalta olennainen, ja se kuuluu unionin rahoitusvakauden kulmakiviin. Sen vuoksi on tarpeen antaa lisäsääntöjä, joilla yleisesti parannetaan unionin määrityspalvelujen tehokkuutta ja erityisesti keskusvastapuolten tehokkuutta virtaviivaistamalla menettelyjä, erityisesti kun on kyse lisäpalvelujen tarjoamisesta tai lisätoiminnan harjoittamisesta ja keskusvastapuolten riskimallien muuttamisesta, lisäämällä likviditeettiä, kannustamalla määritykseen unionin keskusvastapuolissa, nykyaikaistamalla keskusvastapuolten toimintakehystä ja tarjoamalla keskusvastapuolille ja muille finanssialan toimijoille tarvittavaa joustavuutta, jotta ne voivat kilpailla sisämarkkinoilla.

(3)Liiketoimintaa houkutellakseen keskusvastapuolten on oltava turvallisia ja häiriönsietokykyisiä. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään toimenpiteistä, joilla lisätään johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja lievennetään riskejä määrityksen ja vakuuksien vaihdon avulla. Keskusvastapuolilla on tässä suhteessa tärkeä rooli taloudellisten riskien lieventämisessä. Sen vuoksi olisi vahvistettava säännöt, joilla parannetaan edelleen unionin keskusvastapuolten vakautta erityisesti muuttamalla sääntelykehyksen tiettyjä näkökohtia. Tunnustaen unionin keskusvastapuolten rooli unionin rahoitusvakauden säilyttämisessä on myös tarpeen edelleen vahvistaa keskusvastapuolten valvontaa kiinnittäen erityistä huomiota niiden rooliin laajemmassa rahoitusjärjestelmässä ja siihen, että ne tarjoavat palveluja yli valtioiden rajojen.

(4)Keskusvastapuolimääritys on maailmanlaajuista liiketoimintaa, ja unionin markkinatoimijat toimivat kansainvälisesti. Sen jälkeen kun komissio vuonna 2017 hyväksyi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta 27 muun muassa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) 28 on toistuvasti ilmaissut huolensa unionin rahoitusvakauteen jatkuvasti kohdistuvista riskeistä, jotka johtuvat määritysten liiallisesta keskittymisestä joihinkin kolmansien maiden keskusvastapuoliin, erityisesti stressiskenaariossa mahdollisesti ilmenevien riskien vuoksi. Vähentääkseen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvien tavanomaista jyrkempien vaikutusten riskiä, joka johtuu siitä, että unionin markkinatoimijoiden pääsy Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvastapuoliin häiriintyy äkillisesti, komissio on lyhyellä aikavälillä hyväksynyt useita vastaavuuspäätöksiä, joilla säilytetään pääsy Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvastapuoliin. Komissio on kuitenkin kehottanut unionin markkinatoimijoita vähentämään keskipitkällä aikavälillä liiallisia vastuitaan, jotka liittyvät järjestelmän kannalta merkittäviin keskusvastapuoliin unionin ulkopuolella. Komissio toisti tämän kehotuksen tammikuussa 2021 tiedonannossaan ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” 29 . Unionin ulkopuolisiin järjestelmän kannalta merkittäviin keskusvastapuoliin liittyvien liiallisten vastuiden riskejä ja vaikutuksia tarkasteltiin arvopaperimarkkinaviranomaisen joulukuussa 2021 julkaisemassa raportissa 30 , joka laadittiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 2 c kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella. Raportissa todettiin, että jotkin kyseisten järjestelmän kannalta merkittävien Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvastapuolten tarjoamat palvelut olivat järjestelmän kannalta niin merkittäviä, että nykyiset asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaiset järjestelyt eivät riitä unionin rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien hallintaan. Asetuksella (EU) 2019/2099 käyttöön otettua kehystä on tarpeen räätälöidä edelleen kolmansien maiden eri keskusvastapuolten aiheuttamiin riskeihin, jotta voidaan lieventää unionille mahdollisesti aiheutuvia rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat jatkuvasta liiallisesta tukeutumisesta järjestelmän kannalta merkittävien kolmansien maiden keskusvastapuoliin, mutta myös parantaa toimenpiteiden oikeasuhteisuutta sellaisten kolmansien maiden keskusvastapuolten osalta, jotka aiheuttavat unionin rahoitusvakaudelle vähemmän riskejä.

(5)Asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 5–10 kohdassa konsernin sisäiset transaktiot vapautetaan määritysvelvollisuudesta ja vakuusvaatimuksista. Konsernin sisäisiä transaktioita koskevan kehyksen oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut vastaavuuspäätökset olisi korvattava yksinkertaisemmalla kehyksellä. Sen vuoksi asetuksen 3 artiklaa olisi muutettava siten, että vastaavuuspäätöksen tarve korvataan luettelolla kolmansista maista, joille ei tulisi myöntää poikkeusta. Tästä seuraa, että asetuksen 13 artikla olisi kumottava. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 31 382 artiklassa viitataan asetuksen (EU) N:o 648/2012 3 artiklassa tarkoitettuihin konsernin sisäisiin transaktioihin, myös kyseistä 382 artiklaa olisi muutettava vastaavasti.

(6)Koska yhteisöihin, jotka ovat sijoittautuneet maihin, jotka on yksilöity Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 32 9 artiklassa tarkoitetuiksi suuririskisiksi kolmansiksi maiksi, joilla on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä strategisia puutteita, tai yhteisöihin, jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, jotka on lueteltu veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annettujen neuvoston päätelmien liitteessä I 33 , sovelletaan lievempää sääntelyä, niiden toiminta voi lisätä unionin rahoitusvakauteen kohdistuvaa riskiä, myös kasvaneen vastapuoliluottoriskin ja oikeudellisen riskin vuoksi. Näin ollen tällaisia yhteisöjä ei tulisi voida ottaa huomioon konsernin sisäisiä transaktioita koskevassa kehyksessä.

(7)Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmän strategiset puutteet tai veroyhteistyön puute eivät välttämättä ole ainoat tekijät, jotka voivat vaikuttaa johdannaissopimuksiin liittyvään riskiin, vastapuoliluottoriski ja oikeudellinen riski mukaan lukien. Myös muilla tekijöillä, kuten valvontakehyksellä, on merkitystä. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä sellaisten kolmansien maiden yksilöimiseksi, joiden yhteisöt eivät voi hyödyntää näitä vapautuksia, vaikka kyseisiä kolmansia maita ei ole mainittu kyseisissä luetteloissa. Kun otetaan huomioon, että konsernin sisäisissä transaktioissa on hyötyä sääntelyn vähenemisestä, sääntelijöiden ja valvojien olisi seurattava ja arvioitava huolellisesti riskejä, jotka liittyvät transaktioihin, joissa on mukana kolmansien maiden yhteisöjä.

(8)Jotta eläkejärjestelmille määrityspalveluja tarjoavien unionin ja kolmansien maiden luottolaitosten toimintaedellytykset olisivat tasapuoliset, asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan iv alakohdan mukainen vapautus määritysvelvollisuudesta olisi otettava käyttöön, jos unionin finanssialalla toimiva vastapuoli tai määritysvelvollisuuden piiriin kuuluva finanssialan ulkopuolinen vastapuoli toteuttaa transaktion sellaisen kolmanteen maahan sijoittautuneen eläkejärjestelmän kanssa, joka on kyseisen kolmannen maan kansallisen lainsäädännön nojalla vapautettu määritysvelvollisuudesta.

(9)Asetuksella (EU) N:o 648/2012 edistetään keskusvastapuolimäärityksen käyttöä tärkeimpänä OTC-johdannaisten riskienvähentämistekniikkana. OTC-johdannaissopimukseen liittyviä riskejä voidaan näin ollen parhaiten lieventää, kun johdannaissopimuksen määrittää keskusvastapuoli, jolle on myönnetty toimilupa kyseisen asetuksen 14 artiklan nojalla tai joka on tunnustettu kyseisen asetuksen 25 artiklan nojalla. Tästä seuraa, että laskettaessa positiota, jota verrataan asetuksen (EU) N:o 648/2012 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla määritettyihin kynnysarvoihin, laskelmaan olisi sisällytettävä ainoastaan ne johdannaissopimukset, joita ei määritetä kyseisen asetuksen 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa.

(10)On tarpeen puuttua rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin, jotka johtuvat unionin määritysosapuolten ja asiakkaiden liiallisista vastuista, jotka liittyvät järjestelmän kannalta merkittäviin kolmansien maiden keskusvastapuoliin (toisen tason keskusvastapuolet), jotka tarjoavat määrityspalveluja, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 2 c kohdan nojalla todennut olevan järjestelmän kannalta huomattava merkitys. Arvopaperimarkkinaviranomainen totesi joulukuussa 2021, että tiettyjen, toisen tason keskusvastapuolten tarjoamien määrityspalvelujen, nimittäin euromääräisten ja Puolan zlotyn määräisten korkojohdannaisten, euromääräisten luottoriskinvaihtosopimusten ja euromääräisten lyhytaikaisten korkojohdannaisten (STIR) tarjoamisella on järjestelmän kannalta huomattava merkitys unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle. Kuten arvopaperimarkkinaviranomainen totesi joulukuun 2021 arviointikertomuksessaan, jos kyseisillä toisen tason keskusvastapuolilla olisi taloudellisia vaikeuksia, muutokset kyseisten keskusvastapuolten vakuuskelpoisiin omaisuuseriin, vakuuksiin tai aliarvostuksiin voivat vaikuttaa kielteisesti yhden tai useamman jäsenvaltion joukkolainamarkkinoihin ja laajemmin unionin rahoitusvakauteen. Lisäksi häiriöt rahapolitiikan täytäntöönpanon kannalta merkityksellisillä markkinoilla voivat haitata liikkeeseen laskevien keskuspankkien kannalta kriittistä välittymismekanismia. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää, että kaikilla finanssialan vastapuolilla ja finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla, joihin sovelletaan määritysvelvollisuutta, on unioniin sijoittautuneessa keskusvastapuolessa suoraan tai välillisesti tili, jonka aktiivisuudelle asetetaan vähimmäistaso. Tätä edellyttämällä on tarkoitus vähentää kyseiset näiden toisen tason keskusvastapuolten tarjoamat määrityspalvelut tasolle, jolla määrityksen merkitys ei ole enää järjestelmän kannalta huomattava.

(11)On tarpeen varmistaa, että unionin keskusvastapuolissa tileillä ylläpidettävän määritystoiminnan tason mitoitusta voidaan mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on tärkeä rooli arvioitaessa, onko kolmansien maiden keskusvastapuolilla ja niiden määrityspalveluilla huomattava merkitys järjestelmän kannalta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sen vuoksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ) kuultuaan laadittava yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään yksityiskohtaiset tiedot tasosta, jolla finanssialan vastapuolten ja määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on ylläpidettävä järjestelmän kannalta huomattavaa merkitystä omaavia määrityspalveluja aktiivisilla tileillä unionin keskusvastapuolissa. Mitoitus ei saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista määrityspalvelujen vähentämiseksi asianomaisissa toisen tason keskusvastapuolissa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tässä yhteydessä otettava huomioon kustannukset, riskit ja rasite, joita mitoituksesta finanssialan vastapuolille ja finanssialan ulkopuolisille vastapuolille aiheutuu, sekä vaikutus niiden kilpailukykyyn ja riski, että kyseiset kustannukset siirretään finanssialan ulkopuolisille yrityksille. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava, että kyseisten järjestelmän kannalta huomattavaa merkitystä omaavien välineiden määrityksen suunniteltu väheneminen johtaa siihen, että niiden merkityksen ei enää katsota olevan järjestelmän kannalta huomattava, kun arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen asianomaisille keskusvastapuolille myönnettyä tunnustusta. Uudelleentarkastelu olisi kyseisen asetuksen 25 artiklan 5 kohdan mukaan tehtävä vähintään joka viides vuosi. Lisäksi olisi säädettävä sopivista siirtymäajoista, jotta vaatimus ylläpitää määritystoimintaa tietyllä tasolla unionin keskusvastapuolten tileillä voidaan panna asteittain täytäntöön.

(12)Jotta asiakkaat olisivat tietoisia vaihtoehdoistaan ja voisivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, missä niiden johdannaissopimukset määritetään, määritysosapuolten ja asiakkaiden, jotka tarjoavat määrityspalveluja sekä unionin keskusvastapuolissa että tunnustetuissa kolmansien maiden keskusvastapuolissa, olisi unionin rahoitusvakauden varmistamiseksi ilmoitettava asiakkailleen mahdollisuudesta määrittää johdannaissopimus unionin keskusvastapuolessa, jotta määritys toisen tason keskusvastapuolissa vähenee niiden palvelujen osalta, joilla on todettu olevan järjestelmän kannalta huomattava merkitys.

(13)Jotta toimivaltaisilla viranomaisilla olisi tarvittavat tiedot määritystoiminnasta, jota määritysosapuolet tai asiakkaat toteuttavat tunnustetuissa keskusvastapuolissa, olisi otettava käyttöön tällaisia määritysosapuolia tai asiakkaita koskeva ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitettavissa tiedoissa olisi erotettava toisistaan arvopaperikaupat, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat johdannaistransaktiot ja OTC-johdannaistransaktiot.

(14)Asetusta (EU) N:o 648/2012 on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/834 34 muun muassa vapauttamalla ilmoitusvaatimuksista samaan konserniin kuuluvien vastapuolten väliset OTC-johdannaistransaktiot, kun vähintään yksi vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli. Vapautus on otettu käyttöön, koska sellaisia konsernin sisäisiä transaktioita, joihin liittyy finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, on suhteellisen pieni osuus kaikista OTC-johdannaistransaktioista, ja niitä käytetään konserneissa ensisijaisesti sisäiseen suojaukseen. Näin ollen kyseiset transaktiot eivät merkittävästi myötävaikuta järjestelmäriskiin ja yhteyksiin muuhun rahoitusjärjestelmään. Näitä transaktioita koskeva vapautus ilmoitusvaatimuksista on kuitenkin rajoittanut arvopaperimarkkinaviranomaisen, järjestelmäriskikomitean ja muiden viranomaisten mahdollisuuksia selkeästi tunnistaa ja arvioida finanssialan ulkopuolisten vastapuolten ottamia riskejä. Tämä vapautus olisi poistettava, jotta konsernin sisäisten transaktioiden näkyvyyttä voidaan lisätä, kun otetaan huomioon niiden mahdolliset yhteydet muuhun rahoitusjärjestelmään ja markkinoiden viimeaikainen kehitys, erityisesti energiamarkkinoihin kohdistuvat paineet, jotka johtuvat Venäjän provosoimattomasta ja perusteettomasta hyökkäyksestä Ukrainaan.

(15)Jotta toimivaltaiset viranomaiset olisivat jatkuvasti tietoisia yhteisö- ja konsernitason vastuista ja pystyisivät valvomaan niitä, toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava käyttöön toimivia yhteistyömenettelyjä laskeakseen sellaisia sopimuksia koskevat positiot, joita ei määritetä toimiluvan saaneessa tai tunnustetussa keskusvastapuolessa, sekä arvioidakseen aktiivisesti OTC-johdannaissopimuksiin liittyvien vastuiden tason yhteisön ja konsernin tasolla.

(16)On tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä 19 päivänä joulukuuta 2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013 35 on markkinakehitys huomioon ottaen edelleen asianmukainen niiden kriteerien osalta, joilla määritetään, mitkä OTC-johdannaissopimukset vähentävät riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että kyseisessä komission delegoidussa asetuksessa säädetyt määrityskynnysarvot heijastavat asianmukaisesti ja täsmällisesti muidenkin johdannaisten kuin korko-, valuutta-, luotto- ja osakejohdannaisten erilaisia riskejä ja ominaisuuksia. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa selvennettävä kyseistä komission delegoitua asetusta ja tarvittaessa ehdotettava sen muuttamista. Arvopaperimarkkinaviranomaista kannustetaan harkitsemaan ja muun muassa lisäämään jaottelun tarkkuutta hyödykejohdannaisten osalta. Tarkkuutta voitaisiin lisätä eriyttämällä määrityskynnykset aloittain ja tyypeittäin, esimerkiksi tekemällä ero maatalouteen, energiaan tai metalleihin liittyvien hyödykkeiden välillä tai erottamalla kyseiset hyödykkeet toisistaan muiden ominaisuuksien, kuten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien kriteerien, ympäristön kannalta kestävien sijoitusten tai kryptovaroihin liittyvien ominaisuuksien, perusteella. Uudelleentarkastelun yhteydessä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi pyrittävä kuulemaan asiaankuuluvia sidosryhmiä, joilla on erityistietämystä tietyistä hyödykkeistä.

(17)Finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla, joiden on vaihdettava vakuuksia sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, olisi oltava riittävästi aikaa neuvotella ja testata järjestelyt tällaisten vakuuksien vaihtamiseksi.

(18)Jotta voidaan varmistaa, että riskienhallintamenettelyjä, jotka edellyttävät oikea-aikaista, tarkkaa ja asianmukaisesti eroteltua vakuuksien vaihtoa finanssialalla toimivien vastapuolten ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten tekemien OTC-johdannaissopimusten osalta, sovelletaan yhdenmukaisesti, Euroopan valvontaviranomaisten olisi toteutettava tarvittavat toimet yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(19)Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa kaikkialla unionissa, toimiluvan saaneille keskusvastapuolille tai oikeushenkilöille, jotka haluavat saada asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan nojalla toimiluvan harjoittaa rahoitusvälineitä koskevia määrityspalveluja ja toimintaa, olisi voitava myöntää toimilupa myös muita kuin rahoitusvälineitä koskevien määrityspalvelujen tarjoamiseen ja toiminnan harjoittamiseen. Kuten asetuksen (EU) N:o 648/2012 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, asetusta sovelletaan keskusvastapuoliin yhteisöinä eikä yksittäisiin palveluihin. Kun keskusvastapuoli määrittää rahoitusvälineiden lisäksi myös muita kuin rahoitusvälineitä, sen toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava varmistaa, että keskusvastapuoli täyttää kaikki asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimukset kaikkien tarjoamiensa palvelujen osalta.

(20)Unionin keskusvastapuolilla on haasteita tuotetarjontansa laajentamisessa, ja niillä on vaikeuksia tuoda markkinoille uusia tuotteita. Nämä haasteet ja vaikeudet selittyvät tietyillä asetuksen (EU) N:o 648/2012 säännöksillä, joiden vuoksi jotkin toimilupamenettelyt ovat liian pitkiä, monimutkaisia ja lopputulokseltaan epävarmoja. Unionin keskusvastapuolten toimilupien myöntämistä tai laajentamista koskevaa menettelyä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava varmistaen samalla arvopaperimarkkinaviranomaisen ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklassa tarkoitetun kollegion asianmukainen osallistuminen. Ensinnäkin, jotta vältetään merkittävät ja kenties loputtomiin jatkuvat viivästykset toimivaltaisten viranomaisten arvioidessa toimilupahakemuksen täydellisyyttä, toimivaltaisen viranomaisen olisi viipymättä ilmoitettava hakemuksen vastaanottamisesta ja tarkistettava nopeasti, onko keskusvastapuoli toimittanut arviointia varten tarvittavat asiakirjat. Sen varmistamiseksi, että unionin keskusvastapuolet toimittavat hakemustensa mukana kaikki vaaditut asiakirjat, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään, mitä asiakirjoja olisi toimitettava, mitä tietoja näiden asiakirjojen olisi sisällettävä ja missä muodossa ne olisi toimitettava. Hakemusten tehokkaan ja samanaikaisen arvioinnin varmistamiseksi keskusvastapuolten olisi voitava toimittaa kaikki asiakirjat keskustietokannan kautta, jossa ne jaettaisiin välittömästi keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion olisi arviointiaikana oltava yhteydessä keskusvastapuoleen ja esitettävä sille kysymyksiä, jotta varmistetaan nopea, joustava ja yhteistyöhön perustuva prosessi perusteellista uudelleentarkastelua varten. Päällekkäisen työn ja tarpeettomien viivästysten välttämiseksi kaikki kysymykset ja myöhemmät selvennykset olisi myös jaettava samanaikaisesti keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle.

(21)Tällä hetkellä on epävarmaa, milloin lisäpalvelu tai -toiminta kuuluu keskusvastapuolen voimassa olevan toimiluvan piiriin. Tämä epävarmuus on tarpeen poistaa ja varmistaa oikeasuhteisuus, kun ehdotettu lisäpalvelu tai -toiminta ei lisää keskusvastapuoleen kohdistuvia riskejä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että näissä tapauksissa hakemuksia ei tulisi alistaa täydelle arviointimenettelylle. Tästä syystä olisi täsmennettävä, mitkä uudet määrityspalvelut ja uusi toiminta eivät ole olennaisia eivätkä näin ollen lisää unionin keskusvastapuoleen kohdistuvia riskejä, jolloin kyseisen keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen olisi hyväksyttävä ne vastustamattajättämismenettelyllä. Vastustamattajättämismenettelyä olisi sovellettava, kun keskusvastapuoli aikoo määrittää yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä, jotka kuuluvat samoihin rahoitusvälinelajeihin, joita sillä on toimilupa määrittää, edellyttäen, että tällaiset rahoitusvälineet ovat kaupankäynnin kohteena kauppapaikassa, jonka osalta keskusvastapuoli jo tarjoaa määrityspalveluja tai harjoittaa toimintaa, ja ehdotettuun uuteen määrityspalveluun tai toimintaan ei liity maksamista uudessa valuutassa. Tätä vastustamattajättämismenettelyä olisi sovellettava myös silloin, kun keskusvastapuoli lisää uuden unionin valuutan sellaiseen rahoitusvälinelajiin, joka jo kuuluu keskusvastapuolen toimiluvan piiriin, tai jos keskusvastapuoli lisää yhden tai useamman lisämaturiteetin sellaiseen rahoitusvälinelajiin, joka jo kuuluu keskusvastapuolen toimiluvan piiriin, edellyttäen, että maturiteettihaarukkaa ei merkittävästi pidennetä. Lisäksi keskusvastapuolen olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaistaan soveltamaan vastustamattajättämismenettelyä, jos keskusvastapuoli katsoo, että ehdotettu lisäpalvelu tai -toiminta ei lisäisi sen riskejä, erityisesti jos uusi määrityspalvelu tai toiminta on samankaltainen kuin palvelut, joita keskusvastapuolella on jo lupa tarjota. Vastustamattajättämismenettelyn ei tulisi edellyttää erillistä lausuntoa arvopaperimarkkinaviranomaiselta ja kollegiolta, sillä se olisi kohtuutonta. Sen sijaan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion olisi voitava antaa tietoja keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle kyseistä keskusvastapuolta varten perustetun yhteisen valvontaryhmän kautta.

(22)Jotta yhteistyöhön perustuva keskusvastapuolten valvonta olisi jatkuvaa, kollegion olisi annettava lausunto myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen harkitsee keskusvastapuolen toimiluvan peruuttamista ja kun toimivaltainen viranomainen suorittaa kyseisen keskusvastapuolen vuosittaisen uudelleentarkastelun ja arvioinnin.

(23)Jotta kaikkien kollegioiden toiminta olisi yhdenmukaista ja valvontaa voitaisiin edelleen lähentää, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi hallinnoitava kunkin unionin keskusvastapuolen kollegiota ja toimittava sen puheenjohtajana, ja sille olisi annettava äänioikeus kyseisessä kollegiossa.

(24)Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava osallistua vaikuttavammin sen varmistamiseen, että unionin keskusvastapuolet ovat turvallisia, vakaita ja kilpailukykyisiä, kun ne tarjoavat palvelujaan kaikkialla unionissa. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi asetuksessa (EU) N:o 648/2012 tällä hetkellä säädettyjen valvontavaltuuksien lisäksi annettava keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle lausunto keskusvastapuolen vuotuisesta uudelleentarkastelusta ja arvioinnista, toimiluvan peruuttamisesta ja vakuusvaatimuksista. Lausuntoa antaessaan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arvioitava, noudattaako keskusvastapuoli sovellettavia vaatimuksia, keskittyen erityisesti havaittuihin rajat ylittäviin riskeihin tai unionin rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin. On myös tarpeen edelleen lähentää valvontaa ja varmistaa, että kaikille sidosryhmille tiedotetaan arviosta, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen ja kollegio tekevät keskusvastapuolen toiminnasta. Siksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi julkistettava tieto siitä, että toimivaltainen viranomainen ei noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa, kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia, ottaen huomioon tarve suojata luottamuksellisia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut sille, miksi se ei ole noudattanut arvopaperimarkkinaviranomaisen lausuntoa tai kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia.

(25)On tarpeen varmistaa, että keskusvastapuoli noudattaa asetusta (EU) N:o 648/2012 koko ajan, myös uusien määrityspalvelujen tarjoamisen tai uuden toiminnan hyväksyvän vastustamattajättämismenettelyn jälkeen tai mallimuutoksen validointia koskevan vastustamattajättämismenettelyn jälkeen, jolloin arvopaperimarkkinaviranomainen ja kollegio eivät anna erillistä lausuntoa. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen vähintään kerran vuodessa suorittamassa uudelleentarkastelussa olisi sen vuoksi tarkasteltava erityisesti tällaisia uusia määrityspalveluja tai uutta toimintaa sekä mallien muutoksia. Jotta valvonta lähentyisi ja unionin keskusvastapuolet voisivat tarjota palvelujaan turvallisesti, vakaasti ja kilpailukykyisesti kaikkialla unionissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion olisi annettava toimivaltaisen viranomaisen vuosittaisesta kertomuksesta lausunto.

(26)Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava keinot tunnistaa unionin rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvat riskit. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi yhteistyössä pankkiviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa sekä EKP:n kanssa EKP:lle neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 36 annettujen yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien yhteydessä, määritettävä keskinäiset kytkökset ja riippuvuussuhteet eri keskusvastapuolten ja oikeushenkilöiden välillä, mukaan lukien yhteiset määritysosapuolet, asiakkaat ja epäsuorat asiakkaat, yhteiset olennaisten palvelujen tarjoajat, yhteiset olennaisen likviditeetin tarjoajat, vastavakuusjärjestelyt, ristikkäiset maksukyvyttömyysmääräykset ja keskusvastapuolten ristikkäisnettoutus, vastatakaussopimukset ja riskinsiirrot ja back-to-back-kaupankäyntijärjestelyt.

(27)Toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten määrittämissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit, jotka ovat pyytäneet keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenyyttä, ovat kyseisen komitean äänioikeudettomia jäseniä. Ne osallistuvat unionin keskusvastapuolia koskeviin kokouksiin ainoastaan silloin, kun keskustellaan unionin laajuisista arvioinneista, joiden aiheena ovat kyseisten keskusvastapuolten kyky kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä ja merkityksellinen markkinakehitys. Toisin kuin kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonnassa, liikkeeseen laskevat keskuspankit eivät näin ollen ole riittävästi mukana unionin keskusvastapuolten valvonta-asioissa, joilla on välitöntä merkitystä rahapolitiikan harjoittamiselle ja maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, mikä johtaa siihen, että rajat ylittäviä riskejä ei oteta riittävästi huomioon. Sen vuoksi on aiheellista, että kyseiset liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat osallistua äänioikeudettomina jäseninä kaikkiin unionin keskusvastapuolia koskeviin keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin.

(28)On tarpeen varmistaa nopea tietojenvaihto, tietämyksen jakaminen ja toimiva yhteistyö toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten valvontaan osallistuvien viranomaisten välillä erityisesti silloin, kun keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta edellytetään nopeaa päätöstä. Sen vuoksi on aiheellista perustaa kutakin unionin keskusvastapuolta varten yhteinen valvontaryhmä, joka avustaa kyseisiä valvontaviranomaisia muun muassa antamalla tietoja keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle keskusvastapuolen voimassa olevan toimiluvan laajentamista koskevan vastustamattajättämismenettelyn yhteydessä, avustamalla keskusvastapuolen uudelleentarkastelun ja arvioinnin toistuvuuden ja perusteellisuuden määrittämisessä ja osallistumalla paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Kun otetaan huomioon, että keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on viime kädessä vastuussa lopullisista valvontapäätöksistä, yhteisten valvontaryhmien olisi työskenneltävä sen keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen alaisuudessa, jota varten ryhmä on perustettu, ja valvontaryhmät olisi muodostettava keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöstä ja tietyistä kollegion jäsenistä. Myös kollegion muiden jäsenten olisi voitava pyytää saada osallistua, ja niiden olisi perusteltava pyyntönsä tekemällään arviolla keskusvastapuolen taloudellisten vaikeuksien mahdollisista vaikutuksista oman jäsenvaltionsa rahoitusvakauteen.

(29)Jotta asiaankuuluvat unionin elimet voisivat paremmin saada kattavan yleiskuvan määritystoiminnan kannalta merkityksellisestä markkinakehityksestä unionissa, seurata tiettyjen asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjen määritystä koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa ja keskustella kollektiivisesti eri rahoitusalan toimijoiden keskinäisistä yhteyksistä aiheutuvista mahdollisista riskeistä ja muista rahoitusvakauteen liittyvistä kysymyksistä, on tarpeen perustaa monialainen seurantamekanismi, joka kokoaa yhteen unionin keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja asiakkaiden valvontaan osallistuvat asiaankuuluvat unionin elimet. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi hallinnoitava ja johdettava tällaista yhteistä seurantamekanismia, koska se on unionin keskusvastapuolten valvontaan ja järjestelmän kannalta merkittävien, kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontaan osallistuva unionin viranomainen. Muiden osallistujien olisi oltava komission, pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, EJRK:n ja EKP:n edustajia sekä EKP:n edustajia EKP:lle neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien yhteydessä. 

(30)Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tulevaa politiikkaa koskevia päätöksiä varten toimitettava yhteistyössä muiden yhteiseen seurantamekanismiin osallistuvien elinten kanssa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomus toimintansa tuloksista. Arvopaperimarkkinaviranomainen saisi käynnistää unionin oikeuden rikkomista koskevan menettelyn Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 17 artiklan nojalla, jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo yhteisen seurantamekanismin yhteydessä saatujen tietojen ja käytyjen keskustelujen perusteella, että toimivaltaiset viranomaiset ovat jättäneet varmistamatta, että määritysosapuolet ja asiakkaat noudattavat vaatimusta, jonka mukaan vähintään osa havaituista sopimuksista on määritettävä unionin keskusvastapuolten tileillä, tai jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee unionin rahoitusvakauteen kohdistuvan riskin unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen vuoksi. Ennen tällaisen unionin oikeuden rikkomista koskevan menettelyn aloittamista arvopaperimarkkinaviranomainen saisi antaa ohjeita ja suosituksia kyseisen asetuksen 16 artiklan nojalla. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen yhteisen seurantamekanismin yhteydessä saatujen tietojen ja käytyjen keskustelujen perusteella katsoo, että sen vaatimuksen noudattaminen, että ainakin osa yksilöidyistä sopimuksista on määritettävä unionin keskusvastapuolten tileillä, ei tosiasiallisesti varmista sitä, että unionin määritysosapuolten ja asiakkaiden liialliset toisen tason keskusvastapuoliin liittyvät vastuut vähenevät, sen olisi tarkasteltava uudelleen asiaa koskevaa komission delegoitua asetusta, jossa kyseinen vaatimus täsmennetään, ja ehdotettava sen muuttamista ja tarvittaessa asianmukaisen sopeutumisajan säätämistä.

(31)Covid-19-pandemian aiheuttama markkinamyllerrys vuonna 2020 ja korkeat hinnat energian tukkumarkkinoilla vuonna 2022 Venäjän hyökättyä provosoimatta ja perusteettomasti Ukrainaan ovat osoittaneet, että vaikka toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto on olennaisen tärkeää sellaisten tapahtumien yhteydessä, joilla on vaikutuksia rajojen yli, arvopaperimarkkinaviranomaisella ei edelleenkään ole tarvittavia välineitä tällaisen koordinoinnin ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi unionin tasolla. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi siksi voitava kutsua koolle keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksia joko omasta aloitteestaan tai pyynnöstä, mahdollisesti laajennetussa kokoonpanossa, jotta toimivaltaisten viranomaisten toimia voidaan koordinoida tuloksellisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös voitava kysyä markkinatoimijoilta pelkän pyynnön esittämällä tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi kyseisissä tilanteissa suorittaa koordinointitehtävänsä ja antaa suosituksia toimivaltaiselle viranomaiselle.

(32)Keskusvastapuolille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvan rasituksen keventämiseksi olisi selvennettävä, että kun arvopaperimarkkinaviranomainen 25 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan nojalla tarkastelee uudelleen kolmannen maan keskusvastapuolelle myönnettyä tunnustusta, kyseistä kolmannen maan keskusvastapuolta ei tulisi velvoittaa toimittamaan uutta hakemusta tunnustamista varten. Sen olisi kuitenkin annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tällaista uudelleentarkastelua varten tarvittavat tiedot. Tästä seuraa, että arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittaman, kolmannen maan keskusvastapuolelle myönnetyn tunnustuksen uudelleentarkastelun ei tulisi merkitä kyseisen keskusvastapuolen uutta tunnustamista.

(33)Komission olisi vastaavuuspäätöstä tehdessään voitava luopua vaatimuksesta, jonka mukaan kyseisellä kolmannella maalla on oltava tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten. Harkitessaan, olisiko tällainen lähestymistapa oikeasuhteinen, komissio voisi ottaa huomioon useita eri tekijöitä, kuten maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön julkaisemien finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamisen, kyseiselle lainkäyttöalueelle sijoittautuneiden kolmansien maiden keskusvastapuolten koon sekä unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten ja markkinapaikkojen näissä kolmansien maiden keskusvastapuolissa odotettavissa olevan toiminnan, jos se on tiedossa.

(34)Jotta arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten väliset yhteistyöjärjestelyt olisivat oikeasuhteisia, tällaisissa järjestelyissä olisi otettava huomioon sen palveluvalikoiman erityispiirteet, jota kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet unionissa tarjoavat tai aikovat tarjota, ja sen, aiheutuuko kyseisistä palveluista erityisiä riskejä unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle. Yhteistyöjärjestelyissä olisi sen vuoksi otettava huomioon riski, jonka kolmanteen maahan sijoittautuneet keskusvastapuolet mahdollisesti aiheuttavat unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle.

(35)Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi siksi räätälöitävä yhteistyöjärjestelynsä kolmansien maiden eri lainkäyttöalueiden mukaan kunkin lainkäyttöalueen keskusvastapuolten perusteella. Erityisesti ensimmäisen tason keskusvastapuoliin kuuluu profiililtaan monenlaisia keskusvastapuolia, joten arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava, että yhteistyöjärjestely on oikeassa suhteessa kunkin kolmannen maan lainkäyttöalueelle sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin nähden. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tarkasteltava muun muassa kyseisten markkinoiden likviditeettiä, sitä, missä määrin keskusvastapuolten määritystoiminta on euromääräistä tai unionin muiden valuuttojen määräistä, ja sitä, missä määrin unionin yhteisöt käyttävät tällaisten keskusvastapuolten palveluja. Kun otetaan huomioon, että valtaosa ensimmäisen tason keskusvastapuolista tarjoaa unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille määrityspalveluja rajoitetusti, myös arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioinnin ja vaadittavien tietojen laajuutta olisi rajoitettava kaikilla kyseisillä lainkäyttöalueilla. Ensimmäisen tason keskusvastapuolille esitettävien tietopyyntöjen rajoittamiseksi periaatteena olisi oltava, että arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää ennalta määritellyt tiedot vuosittain. Jos ensimmäisen tason keskusvastapuolesta tai lainkäyttöalueesta aiheutuvat riskit ovat mahdollisesti suurempia, olisi perusteltua pyytää laajempia tietoja useammin ja vähintään neljännesvuosittain. Yhteistyöjärjestelyjä, jotka ovat käytössä tämän asetuksen tullessa voimaan, ei kuitenkaan tulisi vaatia mukauttamaan, elleivät asianomaiset kolmannen maan viranomaiset sitä pyydä.

(36)Jos tunnustus myönnetään asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 2 b kohdan nojalla ottaen huomioon, että kyseiset keskusvastapuolet ovat järjestelmän kannalta merkittäviä unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja asianomaisten kolmansien maiden viranomaisten välisten yhteistyöjärjestelyjen olisi katettava laajempi joukko tietoja, joita olisi vaihdettava useammin. Tällöin yhteistyöjärjestelyihin olisi sisällyttävä myös menettelyjä, joilla varmistetaan, että tällaista toisen tason keskusvastapuolta valvotaan kyseisen asetuksen 25 artiklan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava, että se voi saada kaikki tiedot, jotka se tarvitsee täyttääkseen kyseisen asetuksen mukaiset tehtävänsä, mukaan lukien tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisen asetuksen 25 artiklan 2 b kohdan noudattamisen varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tietoja jaetaan, jos keskusvastapuolelle on myönnetty, osittain tai kokonaan, vastaava yhdenmukaisuus. Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi valvoa toisen tason keskusvastapuolia kattavasti ja vaikuttavasti, olisi selvennettävä, että kyseisten keskusvastapuolten olisi toimitettava sille määräajoin tietoja.

(37)Jotta arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi tieto myös siitä, miten toisen tason keskusvastapuoli on valmistautunut taloudellisiin vaikeuksiin, miten se voi lieventää niitä ja toipua niistä, yhteistyöjärjestelyihin olisi sisällyttävä arvopaperimarkkinaviranomaisen oikeus saada tieto, jos toisen tason keskusvastapuoli laatii elvytyssuunnitelman tai jos kolmannen maan viranomainen laatii kriisinratkaisusuunnitelmia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi saatava tieto myös unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauden kannalta merkityksellisistä näkökohdista ja siitä, miten tällaisen elvytys- tai kriisinratkaisusuunnitelman toteuttaminen voi olennaisesti vaikuttaa yksittäisiin määritysosapuoliin ja, sikäli kuin se on tiedossa, asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin. Yhteistyöjärjestelyissä olisi myös mainittava, että arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava tieto siitä, että toisen tason keskusvastapuoli aikoo aktivoida elvytyssuunnitelmansa, tai siitä, että kolmannen maan viranomaiset ovat todenneet, että on merkkejä syntymässä olevasta kriisitilanteesta, joka saattaa vaikuttaa keskusvastapuolen, sen määritysosapuolten, asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden toimintaan.

(38)Unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvien riskien lieventämiseksi keskusvastapuolet ja määritysyhteisöt eivät saisi olla muiden keskusvastapuolten määritysosapuolia eivätkä keskusvastapuolet saisi hyväksyä muita keskusvastapuolia määritysosapuoliksi tai epäsuoriksi määritysosapuoliksi.

(39)Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen seurauksena hyödykemarkkinoilla viime aikoina tapahtuneet tapahtumat osoittavat, että finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla ei ole samoja mahdollisuuksia saada likviditeettiä kuin finanssialalla toimivilla vastapuolilla. Siksi finanssialan ulkopuolisten vastapuolien ei tulisi antaa tarjota määrityspalveluja asiakkaille, ja niiden olisi annettava pitää keskusvastapuolessa tilejä ainoastaan sellaisia omaisuuseriä ja positioita varten, joita ne pitävät hallussaan omaan lukuunsa. Jos keskusvastapuoli on hyväksynyt tai aikoo hyväksyä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi, keskusvastapuolen olisi varmistettava, että kyseiset finanssialan ulkopuoliset vastapuolet voivat täyttää vakuusvaatimukset ja maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavat maksut, myös stressitilanteissa. Koska finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin ei sovelleta samoja vakavaraisuusvaatimuksia ja likviditeettitakeita kuin finanssialalla toimiviin vastapuoliin, niiden keskusvastapuolten toimivaltaisten viranomaisten, jotka hyväksyvät finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi, olisi seurattava niiden suoraa pääsyä keskusvastapuolten määritysosapuoliksi. . Keskusvastapuolesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi raportoitava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle säännöllisesti siitä, onko asianmukaista hyväksyä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tapauskohtaisen vertaisarvioinnin jälkeen antaa lausunnon tällaisten järjestelyjen asianmukaisuudesta.

(40)Jotta vakuuspyynnöt olisivat asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden kannalta näkyvämpiä ja paremmin ennakoitavissa, niin että ne voisivat kehittää edelleen likviditeetinhallintastrategioitaan, määritysosapuolten ja määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden olisi varmistettava läpinäkyvyys asiakkaitaan kohtaan. Koska määritysosapuolilla on läheisempi suhde keskusvastapuoliin ja niillä on kokemusta keskusvastapuolimäärityksestä ja likviditeetinhallinnasta, niillä on parhaat edellytykset tiedottaa asiakkaille selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla keskusvastapuolimallien toiminnasta, myös stressitilanteissa, ja vaikutuksista, joita tällaisilla tilanteilla voi olla vakuuksiin, joita asiakkaita pyydetään asettamaan, mukaan lukien mahdolliset lisävakuudet, joita määritysosapuolet itse voivat pyytää. Keskusvastapuolen vakuusmallien parempi ymmärtäminen voi parantaa asiakkaiden kykyä järkevästi ennakoida vakuuksien muutospyyntöjä ja valmistautua vakuuspyyntöihin erityisesti stressitilanteissa.

(41)Jotta vakuusmallit vastaisivat vallitsevia markkinaolosuhteita, keskusvastapuolten olisi tarkistettava vakuuksiensa tasoa jatkuvasti eikä ainoastaan määräajoin ottaen huomioon tällaisten tarkistusten mahdolliset myötäsykliset vaikutukset. Kun keskusvastapuolet vaativat ja keräävät vakuuksia päivän sisäisesti, niiden olisi myös tarkasteltava päivänsisäisten vakuuksien keräämisen ja maksujen mahdollista vaikutusta osallistujiensa likviditeettiasemaan.

(42)Likviditeettiriskin tarkan määrittämisen varmistamiseksi keskusvastapuolen olisi otettava huomioon määritysosapuolten maksukyvyttömyyden lisäksi myös likviditeettipalvelun tarjoajien, toimituspalvelujen tarjoajien tai muiden palveluntarjoajien maksukyvyttömyys.

(43)Jotta yhteisöjen, joilla ei ole riittävästi erittäin likvidejä varoja, ja erityisesti energiayhtiöiden pääsyä määritysmenettelyyn voitaisiin arvopaperimarkkinaviranomaisen määrittelemin edellytyksin helpottaa ja varmistaa, että keskusvastapuoli ottaa nämä edellytykset huomioon laskiessaan kokonaisvastuitaan, jotka liittyvät sellaiseen pankkiin, joka on myös määritysosapuoli, liikepankkien ja julkisten pankkien takauksia olisi pidettävä hyväksyttävinä vakuuksina. Lisäksi olisi nimenomaisesti täsmennettävä, että myös julkiset takaukset hyväksytään vakuudeksi, ottaen huomioon niiden alhainen luottoriskiprofiili. Kun keskusvastapuoli tarkistaa vakuudeksi hyväksymiinsä omaisuuseriin soveltamiensa aliarvostusten tasoa, sen olisi otettava huomioon tällaisten tarkistusten mahdolliset myötäsykliset vaikutukset.

(44)Jotta keskusvastapuolten olisi helpompi reagoida nopeasti markkinakehitykseen, joka saattaa edellyttää, että ne muuttavat riskimallejaan, tällaisiin malleihin tehtävien muutosten validointiprosessia olisi yksinkertaistettava. Jos muutos ei ole merkittävä, olisi sovellettava vastustamattajättämismenettelyä. Valvonnan lähentämisen varmistamiseksi asetuksessa (EU) N:o 648/2012 olisi täsmennettävä merkittävinä pidettävät muutokset. Muutoksia olisi pidettävä merkittävinä, kun tietyt keskusvastapuolen rahoitusaseman eri näkökohtiin ja kokonaisriskitasoon liittyvät edellytykset täyttyvät.

(45)Asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi tarkasteltava uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Näin annettaisiin aikaa tällä asetuksella käyttöön otettujen muutosten soveltamiseen. Asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi tarkasteltava uudelleen kokonaisuudessaan, mutta uudelleentarkastelussa olisi keskityttävä siihen, kuinka vaikuttavasti ja tehokkaasti asetuksella saavutetaan sen tavoitteet, jotka ovat unionin määritysmarkkinoiden tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen ja unionin rahoitusvakauden säilyttäminen. Uudelleentarkastelussa olisi käsiteltävä myös unionin keskusvastapuolten houkuttelevuutta, tämän asetuksen kannustavaa vaikutusta unionissa määrittämiseen ja sitä, missä määrin rajat ylittävien riskien arvioinnin ja hallinnan parantaminen on hyödyttänyt unionia.

(46)Jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131 38 olisi asetuksen (EU) N:o 648/2012 kanssa johdonmukainen ja voitaisiin säilyttää sisämarkkinoiden eheys ja vakaus, asetuksessa (EU) 2017/1131 on tarpeen vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, joilla puututaan vastapuoliriskiin rahamarkkinarahastojen toteuttamissa rahoitusjohdannaistransaktioissa, kun transaktiot on määrittänyt asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla toimiluvan saanut tai tunnustettu keskusvastapuoli. Koska keskusvastapuolimääritykset vähentävät rahoitusjohdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä, sovellettavia vastapuoliriskirajoja määritettäessä on tarpeen ottaa huomioon, onko johdannaisen määrittänyt kyseisen asetuksen nojalla toimiluvan saanut tai tunnustettu keskusvastapuoli. Sääntely- ja yhdenmukaistamistarkoituksessa on myös tarpeen poistaa vastapuoliriskirajat ainoastaan, jos vastapuolet käyttävät kyseisen asetuksen mukaisesti toimiluvan saaneita tai tunnustettuja keskusvastapuolia määrityspalvelujen tarjoamiseen määritysosapuolille ja niiden asiakkaille.

(47)Jotta toimilupahakemuksia, toimiluvan laajentamista ja mallien validointia koskevien sääntöjen ja valvontakäytäntöjen, aktiivisen tilin vaatimuksen ja keskusvastapuolten osapuolivaatimusten johdonmukainen yhdenmukaistaminen voidaan varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja seuraavien osalta: asiakirjat, jotka keskusvastapuolten on toimitettava toimilupaa, toimiluvan laajentamista ja mallimuutosten validointia hakiessaan; johdannaissopimustoiminnan osuus, jota olisi ylläpidettävä aktiivisilla tileillä unionin keskusvastapuolissa, ja kyseisen osuuden laskemisessa käytettävä menetelmä; unionin määritysosapuolten ja asiakkaiden toimivaltaisille viranomaisilleen määritystoiminnastaan kolmansien maiden keskusvastapuolissa toimittaman raportoinnin laajuus ja yksityiskohdat, ja samalla kun säädetään mekanismeista, jotka käynnistävät määrityskynnysarvojen uudelleentarkastelun kohde-etuutena olevan OTC-johdannaislajin merkittävien hintavaihtelujen seurauksena, tarkastellaan uudelleen myös suojautumista koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja määritysvelvollisuutta koskevia kynnysarvoja; ja seikat, jotka on otettava huomioon vahvistettaessa keskusvastapuolen määritysosapuolten hyväksymisvaatimukset. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(48)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä myös valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat hakemusten yhteydessä vaadittavien asiakirjojen muotoa sekä muotoa, jossa unionin määritysosapuolet ja asiakkaat raportoivat toimivaltaisille viranomaisilleen määritystoiminnastaan kolmansien maiden keskusvastapuolissa. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä SEUT-sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(49)Jotta luettelo kolmansista maista, joiden yhteisöt eivät voi hyötyä näistä poikkeuksista, vaikka niitä ei ole mainittu kyseisissä luetteloissa, olisi asetuksen (EU) N:o 648/2012 tavoitteiden kannalta merkityksellinen ja jotta voitaisiin johdonmukaisesti yhdenmukaistaa velvoite määrittää tietyt transaktiot toimiluvan saaneen keskusvastapuolen tilillä, kun arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa 25 artiklan 2 c kohdan nojalla arvioinnin, ja jotta vastustamattajättämismenettelyä varten laadittu luettelo ei-olennaisista muutoksista olisi edelleen merkityksellinen, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan velvoitteen soveltamisalaan kuuluvia transaktioita, ja muuttaa ei-olennaisten muutosten luetteloa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 39 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(50)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa unionin keskusvastapuolten turvallisuutta ja tehokkuutta parantamalla niiden houkuttelevuutta, kannustamalla määritykseen unionissa ja ottamalla rajat ylittävät riskit paremmin huomioon, vaan tavoite voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(51) Asetukset (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2017/1131 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

1)Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Konsernin sisäiset transaktiot

1.Konsernin sisäinen transaktio on finanssialan ulkopuolisen vastapuolen osalta OTC-johdannaissopimus, joka on tehty samaan konserniin kuuluvan toisen vastapuolen kanssa edellyttäen, että molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin ja että vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä ja että tämä vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai, jos se on sijoittautunut kolmanteen maahan, kyseinen kolmas maa ei ole 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

2.Konsernin sisäinen transaktio on finanssialalla toimivan vastapuolen osalta jokin seuraavista:

a)samaan konserniin kuuluvan toisen vastapuolen kanssa tehty OTC-johdannaissopimus, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)finanssialalla toimiva vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai, jos se on sijoittautunut kolmanteen maahan, kyseinen kolmas maa ei ole 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa;

b)toinen vastapuoli on finanssialalla toimiva vastapuoli, rahoitusalan omistusyhteisö, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys, johon sovelletaan asianmukaisia vakavaraisuusvaatimuksia;

c)molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin;

d)molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;

b)jonkin toisen vastapuolen kanssa tehty OTC-johdannaissopimus, kun molemmat vastapuolet kuuluvat asetuksen (EU) N:o 575/2013 113 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun samaan laitosten suojajärjestelmään ja kun tämän kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetettu edellytys täyttyy;

c)OTC-johdannaissopimus, joka on tehty asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen samaan keskusyhteisöön kuuluvien luottolaitosten tai tällaisen luottolaitoksen ja keskusyhteisön välillä;

d)samaan konserniin kuuluvan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kanssa tehty OTC-johdannaissopimus, kun kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)molemmat johdannaissopimuksen vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin ja niihin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;

b) finanssialan ulkopuolinen vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai, jos se on sijoittautunut kolmanteen maahan, kyseinen kolmas maa ei ole 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

3.Tätä artiklaa sovellettaessa vastapuolten katsotaan kuuluvan samaan konsolidointiin, kun niihin molempiin pätee jompikumpi seuraavista:

a)    ne sisällytetään konsolidointiin direktiivin 2013/34/EU mukaisesti tai noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, jotka hyväksytään asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti, tai kun kyse on konsernista, jonka emoyrityksellä on päätoimipaikka kolmannessa maassa, noudattaen yleisesti hyväksyttyjä kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden katsotaan vastaavan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja asetusta (EY) N:o 1569/2007 vastaavalla tavalla tai kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden käyttö on sallittua mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti; tai

b)    ne kuuluvat saman konsolidoidun valvonnan alaisuuteen direktiivin 2013/36/EU mukaisesti, tai kun kyse on konsernista, jonka emoyrityksellä on päätoimipaikka kolmannessa maassa, kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen sen konsolidoidun valvonnan alaisuuteen, jonka todetaan vastaavan valvontaa, jota koskevat periaatteet, joista säädetään direktiivin 2013/36/EU 127 artiklassa.

4.Tätä artiklaa sovellettaessa mitään konsernin sisäisiä transaktioita koskevista vapautuksista ei sovelleta transaktioihin sellaisten vastapuolten kanssa, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista kolmansista maista:

a)    kolmas maa, joka on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849*1 9 artiklan mukaisesti suuririskiseksi kolmanneksi maaksi, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä on strategisia puutteita;

b)    kolmas maa, joka mainitaan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annettujen neuvoston päätelmien*2 liitteessä I ja niiden myöhemmissä päivityksissä, jotka hyväksytään erikseen kaksi kertaa vuodessa, tavallisesti helmi- ja lokakuussa ja jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

5.    Kun se on kolmannen maan oikeudellisten järjestelyjen sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen perusteella tarpeen riskien vuoksi, vastapuoliluottoriski ja oikeudellinen riski mukaan lukien, siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, jotta voidaan yksilöidä ne kolmannet maat, joiden yhteisöihin konsernin sisäisiä transaktioita koskevia poikkeuksia ei voida soveltaa, vaikka yhteisöjä ei ole mainittu 4 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

___________________________________________________

*1    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

*2    Neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta ja sen liitteistä (EUVL C 413 I, 12.10.2021, s. 1).”

2)Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Velvollisuutta määrittää kaikki OTC-johdannaissopimukset ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ensimmäisen alakohdan a alakohdan iv luetelmakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa yhtäältä 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän finanssialalla toimivan vastapuolen tai 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja toisaalta kolmanteen maahan sijoittautuneen kansallisesti toimivan eläkejärjestelmän välillä edellyttäen, että tällainen yhteisö tai järjestelmä on saanut toimiluvan, valvottu ja tunnustettu kansallisen lainsäädännön nojalla ja sen ensisijaisena tarkoituksena on tarjota eläke-etuuksia ja se on kansallisen lainsäädännön nojalla vapautettu määritysvelvollisuudesta.”

3)Korvataan 4 a artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Finanssialalla toimivan vastapuolen on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen positioiden laskelmaan kaikki OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa ja jotka se tai muut sellaisen konsernin yhteisöt, johon kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli kuuluu, ovat tehneet.”

4)Lisätään 7 a ja 7 b artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Aktiivinen tili

1.    Määritysvelvollisuuden piiriin 4 a ja 10 artiklan nojalla kuuluvien finanssialalla toimivien vastapuolten tai finanssialan ulkopuolisten vastapuolten, jotka määrittävät mitä tahansa 2 kohdassa tarkoitettua johdannaissopimuslajia, on määritettävä ainakin osa tällaisista sopimuksista 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneissa keskusvastapuolissa olevilla tileillä.

2.    Johdannaissopimuslajit, joihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta, ovat seuraavat:

a)    euromääräiset ja Puolan zlotyn määräiset korkojohdannaiset;

b)    euromääräiset luottoriskinvaihtosopimukset;

c)    euromääräiset lyhytaikaiset korkojohdannaiset.

3.    Finanssialalla toimivan vastapuolen tai finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, johon sovelletaan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta, on laskettava 1 kohdassa tarkoitettuja johdannaissopimuslajeja koskeva toimintansa 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneissa keskusvastapuolissa.

4.    Finanssialalla toimivan vastapuolen tai finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, johon sovelletaan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta, on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos käyttämänsä keskusvastapuolen tai käyttämiensä keskusvastapuolten toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain ja vahvistettava noudattavansa kyseisessä kohdassa säädettyä velvoitetta. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi toimitettava nämä tiedot arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 23 c artiklassa tarkoitetulle yhteiselle seurantamekanismille.

5.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhteistyössä pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa EKPJ:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)    toiminnan osuus kussakin 2 kohdassa tarkoitetussa johdannaissopimuslajissa; kyseinen osuus asetetaan tasolle, joka johtaa kyseisten johdannaissopimusten määrityksen vähenemiseen niissä toisen tason keskusvastapuolissa, jotka tarjoavat 25 artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja palveluja, joilla on unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle järjestelmän kannalta huomattava merkitys, ja jolla varmistetaan, että tällaisten johdannaissopimusten määrityksellä ei ole enää järjestelmän kannalta huomattavaa merkitystä;

b)    3 kohdassa tarkoitetussa laskennassa käytettävä menetelmä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.    Kun arvopaperimarkkinaviranomainen tekee 25 artiklan 2 c kohdassa tarkoitetun arvion ja toteaa, että tietyillä toisen tason keskusvastapuolten tarjoamilla palveluilla tai niiden harjoittamalla toiminnalla on järjestelmän kannalta huomattava merkitys unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle tai että sellaisilla palveluilla tai toiminnalla, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on aiemmin todennut olevan järjestelmän kannalta huomattava merkitys unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle, ei sitä enää ole, siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoitu säädös 2 kohdan muuttamiseksi vastaavasti.

7 b artikla

Tiedottaminen määrityspalveluista

1.    Määritysosapuolten ja asiakkaiden, jotka tarjoavat määrityspalveluja sekä 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa keskusvastapuolessa että 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa, on asiakkaan toimittaessa sopimuksen määritettäväksi tiedotettava kyseiselle asiakkaalle mahdollisuudesta määrittää tällainen sopimus 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa keskusvastapuolessa.

2.    Unioniin sijoittautuneiden tai unionissa konsolidoidun valvonnan piiriin kuuluvaan konserniin kuuluvien ja 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa määrittävien määritysosapuolten ja asiakkaiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen vuosittain määritystoimintansa laajuus kyseisessä keskusvastapuolessa ja täsmennettävä kaikki seuraavat seikat:

a)    määritettyjen rahoitusvälineiden tai muiden kuin rahoitussopimusten tyyppi;

b)    määritysten keskimääräinen arvo vuoden aikana unionin valuuttaa ja omaisuuseräluokkaa kohti;

c)    kerättyjen vakuuksien määrä;

d)    maksukyvyttömyysrahastoon suoritetut maksut;

e)    suurin maksuvelvoite.

Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava nämä tiedot viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 23 c artiklassa tarkoitetulle yhteiselle seurantamekanismille.

3.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhteistyössä pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa EKPJ:ää kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa edelleen täsmennetään ilmoitettavien tietojen sisältöä ja 2 kohdan nojalla toimitettavien tietojen yksityiskohtaisuus ottaen huomioon, mitkä tiedot ovat jo voimassa olevan raportointijärjestelmän puitteissa arvopaperimarkkinaviranomaisen saatavilla.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien tietojen muoto.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

5)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)    kumotaan 1 kohdan kolmas ja neljäs alakohta;

b)    1 a kohdan neljännessä alakohdassa

– korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) kyseinen kolmannen maan yhteisö olisi finanssialalla toimiva vastapuoli, jos se olisi sijoittautunut unioniin; ja”

– kumotaan b alakohta.

6)Korvataan 10 artiklan 2 a–5 kohta seuraavasti:

”2 a.    Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yhteistyömenettelyjä positioiden tehokkaan laskennan varmistamiseksi ja OTC-johdannaissopimuksiin liittyvien vastuiden tason arvioimiseksi konsernitasolla.

3.    Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja positioita finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on otettava huomioon kaikki tekemänsä muualla kuin 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa määritetyt OTC-johdannaissopimukset, jotka eivät vähennä suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

4.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EJRK:ta ja muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään kaikki seuraavat:

a)    perusteet, joilla määritellään, mitkä OTC-johdannaissopimukset vähentävät objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla riskejä, jotka liittyvät suoraan 3 kohdassa tarkoitettuun liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan;

b)    määrityskynnysarvot, jotka vahvistetaan ottaen huomioon kunkin vastapuolen yhteenlaskettujen avoimien positioiden ja tulevien nettovastuiden merkitys järjestelmän kannalta OTC-johdannaislajeittain;

c)    mekanismit, jotka käynnistävät määrityskynnysarvojen uudelleentarkastelun kohde-etuutena olevan OTC-johdannaislajin merkittävien hintavaihtelujen seurauksena.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja määrityskynnysarvoja järjestelmäriskikomiteaa kuullen ottaen erityisesti huomioon finanssialalla toimivien vastapuolten keskinäiset yhteydet. Uudelleentarkastelu toteutetaan vähintään joka toinen vuosi tai, jos se on tarpeen tai jos ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla perustettu mekanismi sitä edellyttää, useammin, ja uudelleentarkastelun yhteydessä voidaan ehdottaa muutoksia ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kynnysarvoihin tämän artiklan nojalla hyväksytyissä teknisissä sääntelystandardeissa. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee määrityskynnysarvoja uudelleen, se harkitsee, ovatko OTC-johdannaislajit, joille on asetettu määrityskynnysarvo, edelleen relevantteja vai olisiko otettava käyttöön uusia OTC-johdannaislajeja.

Tähän määräajoin tehtävään uudelleentarkasteluun olisi liitettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatima asiaa käsittelevä raportti.

5.    Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen vastaamaan siitä, että tämän asetuksen mukaiset finanssialan ulkopuolisten vastapuolten velvollisuudet täytetään. Kyseisen viranomaisen on raportoitava arvopaperimarkkinaviranomaiselle vastuulleen kuuluvien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten OTC-johdannaistoiminnasta sekä sen konsernin OTC-johdannaistoiminnasta, johon nämä vastapuolet kuuluvat, vähintään kerran vuodessa tai, jos kyseessä on 24 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, useammin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa vähintään joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle unionin finanssialan ulkopuolisten vastapuolten OTC-johdannaistoiminnasta kertomuksen, jossa yksilöidään osa-alueet, joilla tämän asetuksen soveltaminen on lähentämisen ja johdonmukaisuuden kannalta puutteellista ja joilla unionin rahoitusvakauteen kohdistuu mahdollisia riskejä.”

7)Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)    lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, johon sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä velvoitteita ensimmäistä kertaa, on otettava käyttöön tarvittavat järjestelyt, jotta se voi noudattaa kyseisiä velvoitteita neljän kuukauden kuluessa 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli on vapautettava näistä velvoitteista sellaisten sopimusten osalta, jotka on tehty neljän kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta.”

b)    lisätään 3 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, johon sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä velvoitteita ensimmäistä kertaa, on otettava käyttöön tarvittavat järjestelyt, jotta se voi noudattaa kyseisiä velvoitteita neljän kuukauden kuluessa 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli on vapautettava näistä velvoitteista sellaisten sopimusten osalta, jotka on tehty neljän kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta.

Pankkiviranomainen voi antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ohjeita tai suosituksia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen riskienhallintamenettelyjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

Pankkiviranomainen laatii luonnokset kyseisiksi ohjeiksi tai suosituksiksi yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa.”

c)    kumotaan 15 kohdan ensimmäisen alakohdan aa alakohta.

8)Kumotaan 13 artikla.

9)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa myönnetään määritykseen liittyvään toimintaan, ja siinä on yksilöitävä palvelut tai toiminta, joita keskusvastapuolella on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina ne rahoitusvälinelajit, joita tällainen toimilupa koskee.

Yhteisön, joka hakee toimilupaa rahoitusvälineiden määritykseen keskusvastapuolena, on sisällytettävä hakemukseensa niiden rahoitusvälinelajien lisäksi, joiden määritykseen se hakee toimilupaa, ne määritykseen soveltuvat muut kuin rahoitusvälinelajit, joita kyseinen keskusvastapuoli aikoo määrittää.

Jos tämän artiklan nojalla toimiluvan saanut keskusvastapuoli aikoo määrittää määritykseen soveltuvia muita kuin rahoitusvälinelajeja, sen on haettava toimilupansa laajentamista 15 artiklan nojalla.”

b)    lisätään 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6.    Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään luettelo 1 kohdassa tarkoitettuun toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja tiedot, jotka tällaisten asiakirjojen on sisällettävä sen osoittamiseksi, että keskusvastapuoli täyttää kaikki tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun keskustietokantaan toimitettavan toimilupahakemuksen sähköinen muoto.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

10)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolen, joka haluaa laajentaa toimintaansa lisäpalveluilla tai ‑toiminnalla, jotka eivät kuulu voimassa olevan toimiluvan piiriin, on haettava toimilupansa laajentamista keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimiluvan laajentamisena pidetään sellaisten määrityspalvelujen tarjoamista tai sellaisen toiminnan harjoittamista, joita varten keskusvastapuolelle ei ole jo myönnetty toimilupaa.

Toimiluvan laajentaminen on tehtävä jommallakummalla seuraavista tavoista:

a)17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

b)17 a artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos toimiluvan laajentamista hakeva keskusvastapuoli sitä 17 a artiklan 3 kohdan nojalla pyytää.”

b)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään luettelo 1 kohdassa tarkoitettuun toimiluvan laajentamishakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja tiedot, jotka tällaisten asiakirjojen on sisällettävä sen osoittamiseksi, että keskusvastapuoli täyttää kaikki tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

c)    lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun keskustietokantaan toimitettavan toimiluvan laajentamishakemuksen sähköinen muoto.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

11)Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)    korvataan artiklan otsikko seuraavasti:

”Toimilupahakemuksen tai toimiluvan laajentamishakemuksen hyväksymisessä ja hylkäämisessä noudatettava menettely”;

b)    korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolen on toimitettava 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimilupahakemus tai 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimiluvan laajentamishakemus sähköisessä muodossa 7 kohdassa tarkoitetun keskustietokannan kautta. Hakemus on jaettava välittömästi keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle kollegiolle.

Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kahden työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava keskusvastapuolelle, että se on vastaanottanut hakemuksen, ja kerrottava keskusvastapuolelle, sisältääkö hakemus asiakirjat, jotka vaaditaan 14 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla tai, jos keskusvastapuoli on hakenut toimilupansa laajentamista, 15 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla.

Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen toteaa, että kaikkia 14 artiklan 6 ja 7 kohdan tai 15 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla vaadittuja asiakirjoja ei ole toimitettu, sen on hylättävä keskusvastapuolen hakemus.

2.    Keskusvastapuolen on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että se on hakemuksen hyväksymisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.

3.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion on kunkin tehtävä 40 työpäivän kuluessa 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn määräajan päättymisestä, jäljempänä ’riskinarviointiaika’, riskinarviointi siitä, noudattaako keskusvastapuoli tässä asetuksessa säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia. Riskinarviointiajan päättymiseen mennessä

a)keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätösluonnoksensa ja kertomuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle;

b)arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 24 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun lausunnon ja toimittaa sen keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle ja kollegiolle;

c)kollegion on annettava 19 artiklan nojalla lausunto ja toimitettava se keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Sovellettaessa b alakohtaa arvopaperimarkkinaviranomainen voi sisällyttää lausuntoonsa ehtoja tai suosituksia, joita se pitää tarpeellisina keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteiden lieventämiseksi, erityisesti kun on kyse havaituista rajat ylittävistä riskeistä tai unionin rahoitusvakauteen kohdistuvista riskeistä.

Sovellettaessa c alakohtaa kollegio voi sisällyttää lausuntoonsa ehtoja tai suosituksia, joita se pitää tarpeellisina keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteiden lieventämiseksi.”

d)    lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a.    Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen tai kollegion jäsen voi 3 kohdassa tarkoitettuna riskinarviointiaikana esittää kysymyksiä suoraan keskusvastapuolelle. Jos keskusvastapuoli ei vastaa tällaisiin kysymyksiin pyynnön esittäneen viranomaisen asettamassa määräajassa, keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen tai kollegio voi tehdä päätöksen keskusvastapuolen vastauksen puuttuessa tai päättää pidentää arviointiaikaa enintään kymmenellä työpäivällä, jos se katsoo, että kysymys on arvioinnin kannalta olennainen.

3 b.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätöksensä ja toimitettava se arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen että kollegion lausunnon.

Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei voi yhtyä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai kollegion lausuntoon tai niiden sisältämiin ehtoihin tai suosituksiin, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys, jos lausunnosta taikka ehdoista tai suosituksista poiketaan merkittävästi.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava tieto siitä, että toimivaltainen viranomainen ei noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa, kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut sille, miksi se ei ole noudattanut arvopaperimarkkinaviranomaisen tai kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia.”

e)    korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.    Otettuaan asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion lausunnot sekä niihin mahdollisesti sisältyvät ehdot tai suositukset keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimiluvan 14 artiklassa ja 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan, jos se on täysin vakuuttunut siitä, että keskusvastapuoli

a)täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, tapauksen mukaan myös muita kuin rahoitusvälineitä koskevien määrityspalvelujen tarjoamisen tai toiminnan harjoittamisen osalta; ja

b)on ilmoitettu järjestelmänä direktiivin 98/26/EY nojalla.

Keskusvastapuolelle ei saa antaa toimilupaa, jos kaikki kollegion jäsenet keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisia lukuun ottamatta pääsevät 19 artiklan 1 kohdan nojalla yhteisymmärrykseen yhteisestä lausunnosta, jonka mukaan keskusvastapuolelle ei saa myöntää toimilupaa. Tässä lausunnossa on perusteltava kirjallisesti kaikilta osin ne syyt, joiden vuoksi kollegio katsoo, etteivät tässä asetuksessa tai muualla unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset täyty.

Jos toisessa alakohdassa tarkoitettuun yhteisymmärryksessä annettavaan yhteiseen lausuntoon ei ole päästy ja kollegion kahden kolmasosan enemmistö on esittänyt kielteisen lausunnon, mitkä hyvänsä asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista voivat kollegion kahden kolmasosan enemmistön kannattamana saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi 30 kalenteripäivän kuluessa kielteisen lausunnon antamisesta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.

Päätöksessä saattaa asia arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi on esitettävä kirjallisesti kaikilta osin ne syyt, joiden vuoksi asianomaiset kollegion jäsenet katsovat, etteivät tässä asetuksessa tai muualla unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset täyty. Tuolloin keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä toimilupapäätöstään ja odotettava toimilupapäätöstä, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä oma päätöksensä arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen mukaisesti. Asiaa ei voida saattaa arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun kolmannessa alakohdassa tarkoitettu 30 päivän määräaika on päättynyt.

Kun kaikki kollegion jäsenet keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisia lukuun ottamatta antavat 19 artiklan 1 kohdan nojalla yhteisymmärryksessä yhteisen lausunnon, jonka mukaan keskusvastapuolelle ei saa myöntää toimilupaa, keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.

Keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätös muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.”

f)    korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.    Arvopaperimarkkinaviranomainen ylläpitää keskustietokantaa, jonka kautta keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen ja kyseisen keskusvastapuolen kollegion jäsenet, jäljempänä ’rekisteröidyt vastaanottajat’, voivat tutustua kaikkiin kyseistä keskusvastapuolta koskeviin asiakirjoihin, jotka on rekisteröity tietokantaan. Keskusvastapuolen on toimitettava 14 artiklassa, 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa ja 49 artiklassa tarkoitettu hakemus kyseisen tietokannan kautta.

Rekisteröityjen vastaanottajien on viipymättä ladattava kaikki keskusvastapuolelta saamansa asiakirjat, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen, ja keskustietokannan on automaattisesti ilmoitettava rekisteröidyille vastaanottajille, kun sen sisältöön on tehty muutoksia. Keskustietokannan on sisällettävä kaikki 1 kohdassa tarkoitetun keskusvastapuolen toimittamat asiakirjat ja kaikki muut keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion tekemän arvioinnin kannalta merkitykselliset asiakirjat.

Myös keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenillä on oltava pääsy keskustietokantaan 24 a artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja voi rajoittaa 24 a artiklan c alakohdassa ja d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenten oikeutta tutustua joihinkin asiakirjoihin, jos se on luottamuksellisuussyistä perusteltua.”

12)Lisätään 17 a ja 17 b artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Vastustamattajättämismenettely toiminnan tai palvelujen laajentamispyynnön hyväksymiseksi

1.    Keskusvastapuolen voimassa olevan toimiluvan ei-olennaisiin muutoksiin on sovellettava vastustamattajättämismenettelyä seuraavissa tapauksissa, joissa ehdotettu uusi määrityspalvelu tai toiminta

a)    täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

i)    keskusvastapuoli aikoo määrittää yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä, jotka kuuluvat samoihin rahoitusvälinelajeihin, joiden määritykseen sille on myönnetty toimilupa 14 tai 15 artiklan nojalla;

ii)    i alakohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet ovat kaupankäynnin kohteena kauppapaikassa, jonka osalta keskusvastapuoli jo tarjoaa määrityspalveluja tai harjoittaa toimintaa; ja

iii)    ehdotettuun uuteen määrityspalveluun tai toimintaan ei liity maksua uudessa valuutassa;

b)    merkitsee uuden unionin valuutan lisäämistä rahoitusvälinelajiin, joka jo kuuluu keskusvastapuolen toimiluvan piiriin; tai

c)    merkitsee yhden tai useamman uuden maturiteetin lisäämistä rahoitusvälinelajiin, joka jo kuuluu keskusvastapuolen toimiluvan piiriin, edellyttäen, että maturiteettien vaihteluväli ei merkittävästi pitene.

2.    Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi, otettuaan huomioon kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän näkemyksen, päättää soveltaa tämän artiklan mukaista vastustamattajättämismenettelyä myös siinä tapauksessa, että keskusvastapuoli sitä pyytää ja ehdotettu uusi määrityspalvelu tai toiminta ei täytä mitään seuraavista edellytyksistä:

a)keskusvastapuolen on mukautettava merkittävästi toiminnallista rakennettaan missä tahansa sopimussyklin vaiheessa;

b)tarjotaan sellaisia sopimuksia, joita ei voida realisoida keskusvastapuolen jo määrittämien sopimusten kanssa samalla tavalla, kuten suoralla tarjouksella tai huutokaupalla, tai yhdessä keskusvastapuolen jo määrittämien sopimusten kanssa;

c)keskusvastapuolen on otettava huomioon olennaisia uusia sopimusehtoja, kuten maturiteettien vaihteluvälien huomattava laajentuminen tai uusi optioiden toteutustapa tietyn sopimuslajin sisällä;

d)syntyy olennaisia uusia riskejä, jotka liittyvät kohde-etuutena olevien omaisuuserien erilaisiin ominaisuuksiin;

e)tarjotaan sellaista uutta toimitusmekanismia tai -palvelua, johon kuuluu yhteyksien luominen toiseen arvopapereiden toimitusjärjestelmään, arvopaperikeskukseen tai maksujärjestelmään, jota keskusvastapuoli ei ole aiemmin käyttänyt.

3.    Keskusvastapuolen, joka pyytää toimilupansa laajentamista ja vastustamattajättämismenettelyn soveltamista, on osoitettava, että sen liiketoiminnan ehdotettu laajentaminen uusiin määrityspalveluihin tai uuteen toimintaan täyttää 1 tai 2 kohdan nojalla vastustamattajättämismenettelyssä arvioimisen edellytykset. Keskusvastapuolen on toimitettava hakemuksensa sähköisessä muodossa 17 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun keskustietokannan kautta ja esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että se on hakemuksen hyväksymisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien vaatimusten täyttämiseksi.

Keskusvastapuoli, joka hakee toimilupansa laajentamista ja pyytää vastustamattajättämismenettelyn soveltamista, voi aloittaa tällaisten uusien rahoitusvälineiden tai muiden kuin rahoitusvälineiden määrityksen ennen keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen 4 kohdan nojalla tekemää päätöstä, jos ehdotetut uudet määrityspalvelut tai uusi toiminta kuuluvat 1 kohdan soveltamisalaan.

4.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 2 kohdan mukaisen hakemuksen vastaanottamisesta, otettuaan huomioon kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän näkemyksen, päätettävä, sovelletaanko hakemukseen tässä artiklassa säädettyä vastustamattajättämismenettelyä vai, jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on havainnut olennaisia riskejä, jotka johtuvat keskusvastapuolen liiketoiminnan ehdotetusta laajentamisesta uusiin määrityspalveluihin tai uuteen toimintaan, sovelletaanko 17 artiklassa säädettyä menettelyä. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on annettava päätöksensä tiedoksi keskusvastapuolelle. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on päättänyt, että sovelletaan 17 artiklassa säädettyä menettelyä, keskusvastapuolen on viiden työpäivän kuluessa tätä koskevan tiedoksiannon saamisesta lopetettava tällaisen määrityspalvelun tarjoaminen tai tällaisen toiminnan harjoittaminen.

5.    Toimilupa katsotaan myönnetyksi, jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen, otettuaan huomioon kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän näkemyksen, ei 1 kohtaa sovellettaessa ole ilmaissut vastustavansa keskusvastapuolen ehdottamia lisäpalveluja tai -toimintaa kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai 4 kohtaa sovellettaessa kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun on vastaanotettu kyseisessä kohdassa tarkoitettu tiedoksianto, jossa vahvistetaan, että sovelletaan tässä artiklassa säädettyä vastustamattajättämismenettelyä.

6.    Siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä mahdolliset muutokset 1 kohdassa lueteltujen ei-olennaisten muutosten luetteloon, jos tällaiset muutokset eivät lisäisi keskusvastapuolen riskiä.

17 b artikla

Menettely lausunnon pyytämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiselta ja kollegiolta

1.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava lausuntopyyntö sähköisessä muodossa 17 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun keskustietokannan kautta

a)23 a artiklan 2 kohdan nojalla arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos toimivaltainen viranomainen aikoo tehdä 7, 8, 20, 21, 29, 30, 31, 32, 33, 35, 36, 41 tai 54 artiklaan liittyvän päätöksen;

b)18 artiklan nojalla kollegiolle, jos toimivaltainen viranomainen aikoo tehdä 20, 21, 30, 31, 32, 35, 41, 49, 51 tai 54 artiklaan liittyvän päätöksen.

Lausuntopyyntö on jaettava rekisteröidyille vastaanottajille välittömästi.

2.    Jollei asiaa koskevassa artiklassa toisin säädetä, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion on 30 työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta, jäljempänä ’arviointiaika’, arvioitava, täyttääkö keskusvastapuoli vaatimukset. Arviointiajan päättymiseen mennessä

a)    keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätösluonnoksensa ja kertomuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle;

b)    arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdassa tarkoitetun lausunnon ja toimittaa sen keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle ja kollegiolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi sisällyttää lausuntoonsa ehtoja tai suosituksia, joita se pitää tarpeellisina keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteiden lieventämiseksi, erityisesti kun on kyse havaituista rajat ylittävistä riskeistä tai unionin rahoitusvakauteen kohdistuvista riskeistä;

c) kollegion on annettava 19 artiklassa tarkoitettu lausunto ja toimitettava se arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle. Kollegion lausunto voi sisältää ehtoja tai suosituksia, joita se pitää tarpeellisina keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteiden lieventämiseksi.

3.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätöksensä ja toimitettava se arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle kymmenen työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon ja, jos sellainen tarvitaan, kollegion lausunnon vastaanottamisesta, otettuaan asianmukaisesti huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kollegion lausunnot ja niihin mahdollisesti sisältyvät ehdot tai suositukset.

Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei voi yhtyä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai kollegion lausuntoon tai niiden sisältämiin ehtoihin tai suosituksiin, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys, jos lausunnosta taikka ehdoista tai suosituksista poiketaan merkittävästi.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava tieto siitä, että toimivaltainen viranomainen ei noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa, kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut sille, miksi se ei ole noudattanut arvopaperimarkkinaviranomaisen tai kollegion lausuntoa tai niihin sisältyviä ehtoja tai suosituksia.”

13)Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on perustettava kollegio 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun täydellinen hakemus on jätetty 17 artiklan mukaisesti, helpottaakseen 15, 17, 20, 21, 30, 31, 32, 35, 41, 49, 51 ja 54 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista.”

b)    korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)    keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja tai kuka tahansa 24 a artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista riippumattomista jäsenistä, jonka on hallittava ja johdettava kollegiota;”

14)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Kun kollegion on annettava tämän asetuksen nojalla lausunto, sen on annettava yhteinen lausunto siitä, täyttääkö keskusvastapuoli kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Jos yhteistä lausuntoa ei saada aikaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kollegion on annettava enemmistölausunto samassa ajassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista.”

b)    korvataan 3 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Edellä 18 artiklan 2 kohdan ca ja i alakohdassa tarkoitetuilla kollegion jäsenillä ei ole oikeutta äänestää kollegion lausunnoista.”

c)    kumotaan 4 kohta.

15)Korvataan 20 artiklan 3–7 kohta seuraavasti:

”3.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kuultava arvopaperimarkkinaviranomaista ja kollegion jäseniä 6 kohdan mukaisesti tarpeesta peruuttaa keskusvastapuolen toimilupa, paitsi jos päätös on tehtävä kiireellisesti.

4.    Arvopaperimarkkinaviranomainen tai kollegion jäsen voi milloin tahansa pyytää keskusvastapuolen toimivaltaista viranomaista tutkimaan, täyttääkö keskusvastapuoli yhä toimiluvan myöntämisedellytykset.

5.    Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa toimivallan peruuttamisen koskemaan tiettyä palvelua, toimintaa, rahoitusvälinelajia tai muuta kuin rahoitusvälinelajia.

6.    Ennen kuin keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen tietyn palvelun, toiminnan tai tietyn rahoitusvälinelajin tai muun kuin rahoitusvälinelajin peruuttamisesta, sen on pyydettävä arvopaperimarkkinaviranomaiselta ja kollegiolta lausunnot 17 b artiklan mukaisesti.

7.    Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen toimiluvan peruuttamisesta kokonaan tai tietyn palvelun, toiminnan tai tietyn rahoitusvälinelajin tai muun kuin rahoitusvälinelajin osalta, kyseisen päätöksen on tultava voimaan kaikkialla unionissa.”

16)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki seuraavat toimet:

a)    tarkasteltava uudelleen keskusvastapuolten tämän asetuksen noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja;

b)    tarkasteltava uudelleen palveluja tai toimintaa, jotka keskusvastapuoli on aloittanut 17 a artiklassa tai 49 artiklassa tarkoitettujen vastustamattajättämismenettelyjen seurauksena;

c)    arvioitava riskit, joita keskusvastapuoliin kohdistuu tai saattaa kohdistua, taloudelliset ja toiminnalliset riskit mukaan lukien.”

b)    korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.    Toimivaltaisten viranomaisten on, otettuaan huomioon kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän näkemyksen, päätettävä siitä, kuinka usein ja kuinka perusteellisesti 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu ja arviointi tehdään, ottaen erityisesti huomioon asianomaisten keskusvastapuolten toiminnan suuruuden ja sen merkityksen koko rahoitusjärjestelmälle sekä niiden toiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden ja niiden yhteydet muihin finanssimarkkinoiden rakenteisiin sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamat 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan ba alakohdassa tarkoitetut valvonnan painopisteet. Toimivaltaisten viranomaisten on päivitettävä uudelleentarkastelu ja arviointi vähintään kerran vuodessa.

Keskusvastapuolten toimintaan on kohdistettava paikalla tehtäviä tarkastuksia. Toimivaltaisten viranomaisten on kutsuttava kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän jäsenet osallistumaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseistä keskusvastapuolta varten 23 b artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaryhmän jäsenille kaikki tiedot, jotka keskusvastapuolilta on saatu paikalla tehtävien tarkastusten aikana tai niihin liittyen.

4.     Toimivaltaisten viranomaisten on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa toimitettava kollegiolle kertomus 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun ja arvioinnin tuloksista sekä siitä, onko toimivaltainen viranomainen toteuttanut korjaavia toimia tai määrännyt seuraamuksia. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kalenterivuotta koskeva kertomus arvopaperimarkkinaviranomaiselle viimeistään seuraavan kalenterivuoden maaliskuun 30 päivänä. Kertomuksesta on annettava 19 artiklan nojalla kollegion lausunto ja 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdan nojalla arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto 17 b artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

17)Muutetaan 23 a artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.    Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä on koordinointi toimivaltaisten viranomaisten välillä ja kollegioiden kesken pyrittäessä:

a)    saamaan aikaan yhteinen valvontamenettely ja johdonmukaiset valvontakäytännöt;

b)    varmistamaan yhdenmukaiset menettelyt ja johdonmukaiset toimintatavat;

c)    vahvistamaan valvonnan tulosten yhdenmukaisuutta erityisesti sellaisten valvonnan alojen osalta, joilla on rajat ylittävä ulottuvuus tai mahdollisia rajat ylittäviä vaikutuksia;

d)    vahvistamaan 24 artiklassa tarkoitettua hätätilanteiden koordinointia;

e)    arvioimaan riskejä, kun annetaan toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan nojalla lausuntoja siitä, noudattavatko keskusvastapuolet tämän asetuksen vaatimuksia, erityisesti kun on kyse havaituista rajat ylittävistä riskeistä tai unionin rahoitusvakauteen kohdistuvista riskeistä, ja kun annetaan suosituksia siitä, miten keskusvastapuolen on lievennettävä näitä riskejä.

2.    Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava päätösluonnoksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle lausuntoa varten ennen kuin ne hyväksyvät mitään 7, 8 ja 14 artiklassa, 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa, 20 ja 21 artiklassa sekä 29–33, 35, 36, 41 tai 54 artiklassa tarkoitettua säädöstä tai toimenpidettä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa päätösluonnoksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle lausuntoa varten myös ennen kuin ne hyväksyvät mitään 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen liittyvää muuta säädöstä tai toimenpidettä.”

b)    kumotaan 3 ja 4 kohta;

18)lisätään 23 b artikla ja 23 c artikla seuraavasti:

”23 b artikla

Yhteiset valvontaryhmät

1.    Kunkin 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneen keskusvastapuolen valvontaa varten on perustettava yhteinen valvontaryhmä. Kukin yhteinen valvontaryhmä on muodostettava keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön jäsenistä ja 18 artiklan c, g ja h alakohdassa tarkoitetuista kollegion jäsenistä. Myös muut kollegion jäsenet voivat pyytää saada osallistua yhteiseen valvontaryhmään. Yhteisten valvontaryhmien on toimittava nimetyn, toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenen koordinoimana.

2.    Yhteisen valvontaryhmän tehtäviin kuuluvat muun muassa kaikki seuraavat:

a)    17 a artiklan 2, 4 ja 5 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu näkemysten esittäminen toimivaltaisille viranomaisille, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegioille;

b)    osallistuminen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin;

c)    yhteyden pitäminen toimivaltaisiin viranomaisiin ja kollegion jäseniin tilanteen mukaan;

d)    keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen avustaminen sen pyynnöstä, kun kyseinen viranomainen arvioi, noudattaako keskusvastapuoli tämän asetuksen vaatimuksia.

3.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on vastattava yhteisten valvontaryhmien perustamisesta.

4.    Arvopaperiviranomaisen ja yhteisiin valvontaryhmiin osallistuvien viranomaisten on kuultava toisiaan ja sovittava yhteisten valvontaryhmien resurssien käytöstä.

23 c artikla

Yhteinen seurantamekanismi

1.    Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa yhteisen seurantamekanismin 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten.

Yhteinen seurantamekanismi koostuu seuraavista:

a)    arvopaperimarkkinaviranomaisen edustajat;

b)    pankkiviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajat;

c)    komission, järjestelmäriskikomitean ja EKP:n edustajat sekä EKP:n edustajat sille neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien yhteydessä.

Yhteisen seurantamekanismin kokouksia hallinnoi arvopaperimarkkinaviranomainen, joka toimii niiden puheenjohtajana. Yhteisen seurantamekanismin puheenjohtaja voi yhteisen seurantamekanismin muiden jäsenten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kutsua muita viranomaisia osallistumaan kokouksiin, jos se on käsiteltävien aiheiden kannalta asianmukaista.

2.    Yhteisen seurantamekanismin on

a)    seurattava 7 a ja 7 b artiklassa säädettyjen vaatimusten täytäntöönpanoa, mukaan lukien kaikki seuraavat:

i)    25 artiklan 2 c kohdan nojalla määritettyihin järjestelmän kannalta huomattavaa merkitystä omaaviin määrityspalveluihin liittyvät kokonaisvastuut ja näiden vastuiden vähentäminen;

ii)    14 artiklan nojalla toimiluvan saaneissa keskusvastapuolissa tehtävään määritykseen liittyvä kehitys ja asiakkaiden mahdollisuus suorittaa määritys tällaisissa keskusvastapuolissa, mukaan lukien maksut, joita kyseiset keskusvastapuolet perivät 7 a artiklassa tarkoitettujen tilien perustamisesta, ja maksut, joita määritysosapuolet veloittavat asiakkailtaan 7 a artiklassa tarkoitetusta tilien perustamisesta ja määrityksen suorittamisesta;

iii)    muut määrityskäytäntöjen merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten määritystasoon;

b)    asiakkaiden määrityssuhteiden seuranta, mukaan lukien siirrettävyys ja määritysosapuolten ja asiakkaiden riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet finanssimarkkinoiden muiden rakenteiden kanssa;

c)    myötävaikuttaminen keskusvastapuolten häiriönsietokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien kehittämiseen keskittyen keskusvastapuoliin, määritysosapuoliin ja asiakkaisiin liittyviin likviditeettiriskeihin;

d)    unionin finanssimarkkinoiden yhdentymisestä johtuvien keskittymiseen liittyvien riskien tunnistaminen, erityisesti asiakkaille tarjottavassa määrityksessä, myös silloin, kun useat keskusvastapuolet, määritysosapuolet tai asiakkaat käyttävät samoja palveluntarjoajia;

e)    niiden toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen, joilla pyritään lisäämään unionin keskusvastapuolten houkuttelevuutta, kannustamaan määritystä unionin keskusvastapuolissa ja parantamaan rajat ylittävien riskien seurantaa.

Yhteiseen seurantamekanismiin osallistuvien elinten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja jaettava tiedot, jotka ovat tarpeen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen seurantatoimien toteuttamiseksi.

Jos vaadittuja tietoja, 7 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot mukaan lukien, ei aseteta saataville, arvopaperimarkkinaviranomainen voi pelkän pyynnön esittämällä vaatia toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, niiden määritysosapuolia ja niiden asiakkaita toimittamaan tiedot, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen ja muut yhteiseen seurantamekanismiin osallistuvat elimet tarvitsevat voidakseen suorittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin.

3.    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa yhteistyössä muiden yhteiseen seurantamekanismiin osallistuvien elinten kanssa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen 2 kohdassa tarkoitetun toimintansa tuloksista.

4.    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan mukaisesti, jos se yhteisen seurantamekanismin puitteissa saatujen tietojen ja käytyjen keskustelujen perusteella

a)    katsoo, että toimivaltaiset viranomaiset ovat jättäneet varmistamatta, että määritysosapuolet ja asiakkaat noudattavat 7 a artiklassa säädettyä vaatimusta;

b)    toteaa unionin rahoitusvakauteen kohdistuvan riskin, joka johtuu väitetystä unionin oikeuden rikkomisesta tai soveltamatta jättämisestä.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toimii ensimmäisen alakohdan mukaisesti, se voi antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla ohjeita tai suosituksia.

5.    Jos arvopaperimarkkinaviranomainen yhteisen seurantamekanismin puitteissa saatujen tietojen ja käytyjen keskustelujen perusteella katsoo, että 7 a artiklassa säädetyn vaatimuksen noudattaminen ei tosiasiallisesti varmista sitä, että unionin määritysosapuolten ja asiakkaiden liialliset toisen tason keskusvastapuoliin liittyvät vastuut vähenevät, se tarkastelee uudelleen 7 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja ja vahvistaa tarvittaessa asianmukaisen sopeutumisajan, joka saa olla enintään 12 kuukautta.”

19)Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Hätätilanteet

1.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen tai muun asianomaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, kollegiolle, EKPJ:n asianomaisille jäsenille, komissiolle ja muille asianomaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, kaikki seuraavat mukaan lukien:

a)    tilanteet tai tapahtumat, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten tai niiden määritysosapuolten tai asiakkaiden vakavaraisuuteen ja taloudelliseen vakauteen tai niiden kestävyyteen;

b) keskusvastapuolen aikomus ottaa asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan nojalla käyttöön elvytyssuunnitelmansa, toimivaltaisen viranomaisen kyseisen asetuksen 18 artiklan nojalla toteuttama varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpide tai toimivaltaisen viranomaisen kyseisen asetuksen 19 artiklan nojalla esittämä vaatimus, että keskusvastapuolen ylin johto tai hallitus erotetaan kokonaan tai osittain;

c) finanssimarkkinoiden muutokset, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin, rahapolitiikan välittymiseen, maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan tai rahoitusjärjestelmän vakauteen jäsenvaltiossa, johon kyseinen keskusvastapuoli tai jokin sen määritysosapuolista on sijoittautunut.

2.    Arvopaperimarkkinaviranomainen koordinoi toimivaltaisten viranomaisten, asetuksen (EU) 2021/23 3 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyn kriisinratkaisuviranomaisen ja kollegion työtä, jotta keskusvastapuoleen liittyviin hätätilanteisiin voidaan reagoida yhdessä.

3.    Toimivaltaisten viranomaisten toimien koordinoimiseksi hätätilanteissa, paitsi jos kriisinratkaisuviranomainen on asetuksen (EU) 2021/23 21 artiklan nojalla toteuttanut keskusvastapuolta koskevan kriisinratkaisutoimen,

a)    keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja voi kutsua koolle keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksen;

b)    keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan on kutsuttava koolle keskusvastapuolten valvontakomitean kokous kahden keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenen sitä pyydettyä.

4.    Edellä 3 kohdassa tarkoitettuun kokoukseen voidaan tarvittaessa kutsua myös seuraavat viranomaiset ottaen huomioon kokouksessa käsiteltävät asiat:

a)    asianomaiset liikkeeseen laskevat keskuspankit;

b)    määritysosapuolten valvonnasta vastaavat asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja tapauksen mukaan EKP sille neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien yhteydessä;

c)    markkinapaikkojen valvonnasta vastaavat asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset;

d)    jos asiakkaat ovat tiedossa, asiakkaiden valvonnasta vastaavat asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset;

e)    asetuksen (EU) 2021/23 3 artiklan 1 kohdan nojalla nimitetyt asiaankuuluvat kriisinratkaisuviranomaiset.

Kun ensimmäisen alakohdan nojalla pidetään keskusvastapuolten valvontakomitean kokous, puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta pankkiviranomaiselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, järjestelmäriskikomitealle ja komissiolle, jotka on myös kutsuttava osallistumaan kokoukseen, jos ne sitä pyytävät.

5.    Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pelkän pyynnön esittämällä vaatia toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, niiden määritysosapuolia ja asiakkaita, niihin liittyviä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja ja asianomaisia kolmansia osapuolia, joille kyseiset keskusvastapuolet ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tässä artiklassa tarkoitetun koordinointitehtävänsä hoitamiseen.

6.    Arvopaperimarkkinaviranomainen voi keskusvastapuolten valvontakomitean ehdotuksesta antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle hätätilannesuosituksia, joissa niitä kehotetaan tekemään väliaikaisia tai pysyviä valvontapäätöksiä 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjen vaatimusten mukaisesti unionin rahoitusvakauteen kohdistuvien merkittävien haittavaikutusten välttämiseksi tai lieventämiseksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa hätätilannesuosituksia ainoastaan silloin, kun vaikutukset kohdistuvat useampaan kuin yhteen toimiluvan saaneeseen keskusvastapuoleen tai kun unionin laajuiset tapahtumat horjuttavat vakautta markkinoilla, joilla määrityksiä tehdään rajojen yli.”

20)Muutetaan 24 a artikla seuraavasti:

a)    korvataan 2 kohdan d alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)    kun keskusvastapuolten valvontakomitean kokous koskee 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, tämän artiklan 7 kohtaan liittyvien keskustelujen yhteydessä keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten määrittelemissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja, jotka ovat pyytäneet keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenyyttä ja joilla ei ole äänioikeutta.”

b)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Puheenjohtaja voi kutsua, kun tämä on tarpeen ja asianmukaista, keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin tarkkailijoina 18 artiklassa tarkoitettujen kollegioiden jäseniä, asiakkaiden asiaankuuluvien viranomaisten edustajia, jos asiakkaat ovat tiedossa, sekä asiaankuuluvien unionin toimielinten ja elinten edustajia.”

c)    muutetaan 7 kohta seuraavasti:

i)    korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Keskusvastapuolten valvontakomitea valmistelee 23 a artiklan 2 kohdan soveltamiseksi keskusvastapuolia, jotka ovat saaneet toimiluvan tai hakevat toimilupaa 14 artiklan nojalla, koskevat päätökset ja suorittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle seuraavissa kohdissa annetut tehtävät:”

ii)    lisätään ba, bb ja bc alakohta seuraavasti:

”ba)    vähintään kerran vuodessa keskusteltava 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten valvonnan painopisteistä ja yksilöitävä ne, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi hyödyntää niitä laatiessaan unionin strategisia valvonnan painopisteitä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 a artiklan mukaisesti;

bb)    yhteistyössä pankkiviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa sekä EKP:n kanssa silloin, kun EKP hoitaa yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvia tehtäviään asetuksen (EU) N:o 1024/2013 nojalla, tarkasteltava keskusvastapuolten toiminnasta aiheutuvia rajat ylittäviä riskejä, mukaan lukien keskusvastapuolten keskinäisistä yhteyksistä ja riippuvuussuhteista johtuvat riskit sekä keskittymäriskit, jotka johtuvat tällaisista rajat ylittävistä yhteyksistä;

bc)    laadittava lausuntoluonnokset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi 17 ja 17 b artiklan mukaisesti ja luonnokset validointipäätöksiksi 49 artiklan mukaisesti;”

iii)    lisätään alakohta seuraavasti:

”Arvopaperimarkkinaviranomainen raportoi komissiolle vuosittain ensimmäisen alakohdan bb alakohdassa tarkoitetuista keskusvastapuolten toiminnasta aiheutuvista rajat ylittävistä riskeistä.”

21)Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

Tunnustamispäätöksen on ensimmäisen tason keskusvastapuolten osalta perustuttava 2 kohdassa vahvistettuihin edellytyksiin ja toisen tason keskusvastapuolten osalta 2 kohdan a–d alakohdassa ja 2 b kohdassa vahvistettuihin edellytyksiin. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava tunnustamista hakevalle keskusvastapuolelle 180 työpäivän kuluessa siitä, kun hakemus on katsottu täydelliseksi toisen alakohdan mukaisesti, kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko tunnustaminen myönnetty vai evätty.”

b)    korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos uudelleentarkastelu tehdään ensimmäisen alakohdan a alakohtaa noudattaen, se on toteutettava 2–4 kohdan mukaisesti. Jos uudelleentarkastelu tehdään ensimmäisen alakohdan b alakohtaa noudattaen, se on toteutettava niin ikään 2–4 kohdan mukaisesti, mutta 1 kohdassa tarkoitetun keskusvastapuolen ei tarvitse toimittaa uutta hakemusta, vaan sen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tunnustamisensa uudelleentarkastelua varten tarvittavat tiedot.”

c)    lisätään 6 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos se on unionin edun mukaista ja ottaen huomioon mahdolliset riskit, joita unionin rahoitusvakauteen kohdistuu siksi, että unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten ja markkinapaikkojen odotetaan osallistuvan kolmanteen maahan sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin, komissio voi hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen riippumatta siitä, täyttyykö kyseisen alakohdan c alakohta.”

d)    korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.    Arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa tehokkaat järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädännön ja valvontajärjestelmän on tunnustettu vastaavan tätä asetusta 6 kohdan mukaisesti.

e)    lisätään 7 a, 7 b ja 7 c kohta seuraavasti:

”7 a.    Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole vielä määrittänyt keskusvastapuolen tasoa tai jos arvopaperimarkkinaviranomainen on todennut, että kaikki tai jotkin asianomaisen kolmannen maan keskusvastapuolet ovat ensimmäisen tason keskusvastapuolia, 7 kohdassa tarkoitetuissa yhteistyöjärjestelyissä on otettava huomioon kyseisten keskusvastapuolten määrityspalvelujen tarjoamiseen liittyvä riski ja täsmennettävä

a)    järjestelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen, 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit ja asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja vuosittain, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi

i)    varmistaa, että keskusvastapuoli täyttää 2 kohdan mukaiset tunnustamisen edellytykset;

ii)    tunnistaa mahdolliset olennaiset vaikutukset unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion markkinoiden likviditeettiin tai rahoitusvakauteen; ja

iii)    seurata unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten tai unionissa konsolidoidun valvonnan piiriin kuuluvaan konserniin kuuluvien määritysosapuolten määritystoimintaa yhdessä tai useammassa keskusvastapuolessa, joka on sijoittautunut tällaiseen kolmanteen maahan;

b)    järjestelmä, jolla tietoja vaihdetaan poikkeuksellisesti neljännesvuosittain ja joka edellyttää yksityiskohtaisia tietoja 2 a kohdassa tarkoitetuista näkökohdista ja erityisesti tietoja riskimallien ja -parametrien merkittävistä muutoksista, keskusvastapuolten toiminnan ja palvelujen laajentamisesta sekä asiakastilirakenteen muuttamisesta, jotta voidaan havaita, onko keskusvastapuolesta mahdollisesti tulossa tai onko todennäköistä, että siitä tulee, järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle;

c)    järjestelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomaiselle ilmoitetaan viipymättä, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen valvonnan alaisena oleva keskusosapuoli rikkoo toimilupansa ehtoja tai muuta lainsäädäntöä, jota siihen sovelletaan;

d)    menettelyt, joita tarvitaan sääntelyn ja valvonnan kehityksen seuraamiseksi tehokkaasti kolmannessa maassa;

e)    menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset ilman aiheetonta viivytystä ilmoittavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle, 25 c artiklassa tarkoitetulle kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle ja 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille liikkeeseen laskeville keskuspankeille sellaisista tunnustettuun keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, finanssimarkkinoiden muutokset mukaan luettuina, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen unionissa tai jossain sen jäsenvaltiossa sekä menettelyistä ja valmiussuunnitelmista tällaisten tilanteiden varalta;

f)    menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset valvovat arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 f artiklan, 25 k artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä 25 l, 25 m ja 25 p artiklan mukaisesti antamien päätösten tehokasta täytäntöönpanoa;

g)    kolmannen maan viranomaisten suostumus kaikkien niiden arvopaperimarkkinaviranomaiselle antamien tietojen jakamiselle 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja kolmannen maan keskusvastapuolen kollegion jäsenten kanssa tehtyjen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti, jollei 83 artiklassa säädetyistä salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.

7 b.    Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on todennut, että vähintään yksi keskusvastapuoli asianomaisessa kolmannessa maassa on toisen tason keskusvastapuoli, 7 kohdassa tarkoitetuissa yhteistyöjärjestelyissä on täsmennettävä kyseisten toisen tason keskusvastapuolten osalta ainakin seuraavat:

a)    7 a kohdan a, c, d, e ja g alakohdassa tarkoitetut seikat, jos asianomaisen kolmannen maan kanssa ei ole jo vahvistettu yhteistyöjärjestelyjä toisen alakohdan nojalla;

b)    järjestelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen, 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit ja asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja kuukausittain, mukaan lukien pääsy kaikkiin sellaisiin arvopaperimarkkinaviranomaisen pyytämiin tietoihin, joilla varmistetaan, että keskusvastapuoli noudattaa 2 b kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia;

c)    valvontatoimien koordinointia koskevat menettelyt, mukaan luettuna kolmansien maiden viranomaisten antama suostumus sallia 25 g artiklan mukaiset tutkimukset ja 25 h artiklan mukaiset paikalla tehtävät tarkastukset;

d)    menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset valvovat arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 b, 25 f–25 m, 25 p ja 25 q artiklan mukaisesti antamien päätösten tehokasta täytäntöönpanoa;

e)    menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset viipymättä ilmoittavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle seuraavista painottaen unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion kannalta merkityksellisiä näkökohtia:

i)    elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien laatiminen ja niihin myöhemmin tehtävät olennaiset muutokset;

ii)    toisen tason keskusvastapuolen aikomus ottaa käyttöön elvytyssuunnitelmansa tai kolmannen maan viranomaisten toteamat merkit kehittymässä olevasta kriisitilanteesta, joka voisi vaikuttaa kyseisen keskusvastapuolen toimintaan ja erityisesti sen kykyyn tarjota määrityspalveluja, tai kolmannen maan viranomaisten aikomus toteuttaa lähitulevaisuudessa kriisinratkaisutoimi.

7 c.    Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen laiminlyö jonkin 7, 7 a ja 7 b kohdan mukaisesti vahvistettuun yhteistyöjärjestelyyn sisältyvän määräyksen soveltamisen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle luottamuksellisesti ja viipymättä. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää tarkistaa 6 kohdan mukaisesti hyväksyttyä täytäntöönpanosäädöstä.”

22)Korvataan 25 b artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Arvopaperimarkkinaviranomainen vaatii kultakin toisen tason keskusvastapuolelta kaikkia seuraavia:

i)vähintään kerran vuodessa vahvistus siitä, että 25 artiklan 2 b kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät edelleen;

ii)säännöllisesti tiedot sen varmistamiseksi, että arvopaperimarkkinaviranomainen voi valvoa, että kyseiset keskusvastapuolet noudattavat 25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.”

23)Korvataan 25 p artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)    asianomainen keskusvastapuoli on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut sovellettavia tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai ei enää täytä jotakin 25 artiklassa säädetyistä tunnustamisen edellytyksistä eikä ole kyseisissä tilanteissa toteuttanut arvopaperimarkkinaviranomaisen edellyttämiä korjaavia toimia asianmukaisessa enintään yhden vuoden määräajassa;”

24)Lisätään 25 r artikla seuraavasti:

”25 r artikla

Julkinen ilmoitus

Rajoittamatta 25 p ja 25 q artiklan soveltamista arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa julkisen ilmoituksen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)kolmannen maan keskusvastapuoli ei ole maksanut 25 d artiklassa tarkoitettuja maksuja, 25 j artiklassa tarkoitettuja sakkoja tai 25 k artiklassa tarkoitettuja uhkasakkoja;

b)keskusvastapuoli ei ole toteuttanut arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 p artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa edellyttämiä korjaavia toimia asianmukaisessa enintään kuuden kuukauden määräajassa.”

25)Korvataan 26 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolella on oltava vahvat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, läpinäkyvästi ja kattavasti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille se on tai saattaa olla alttiina, ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät. Keskusvastapuoli ei saa olla määritysosapuoli tai asiakas eikä siitä saa tulla määritysosapuolta tai asiakasta eikä se saa ottaa käyttöön epäsuoria määritysmenettelyjä määritysosapuolen kanssa määritystoimien toteuttamiseksi keskusvastapuolessa.”

26)Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 2 kohdan kolmas ja neljäs alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen on kirjallisesti ilmoitettava hankkijaehdokkaalle tai myyjäehdokkaalle viipymättä ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa tässä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen sekä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot, ja jaettava tämä tieto arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle.

Toimivaltaisella viranomaisella on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen vastaanottamista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jotka on liitettävä ilmoitukseen 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 32 artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’, ellei aikaa ole tämän artiklan mukaisesti pidennetty. Arviointijakson aikana kollegio antaa 19 artiklan nojalla ja arvopaperimarkkinaviranomainen 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdan nojalla lausunnon 17 b artiklan mukaista menettelyä noudattaen.”

b)    korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltainen viranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen ja kollegio voivat tarvittaessa arviointijakson aikana mutta kuitenkin viimeistään sen viidentenäkymmenentenä työpäivänä pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.”

27)Korvataan 32 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista, joka koskee 31 artiklan 2 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja, on annettava 19 artiklan nojalla kollegion ja 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdan nojalla arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto 17 b artiklan mukaista menettelyä noudattaen.”

28)Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 artiklan toinen alakohta seuraavasti:

”Keskusvastapuoli ei saa ulkoistaa riskienhallintaan liittyviä tärkeimpiä toimia ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa. Toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä on annettava 19 artiklan nojalla kollegion lausunto ja 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdan nojalla arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto 17 b artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

b)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Keskusvastapuolen on annettava pyynnöstä saataville kaikki tiedot, joita toimivaltainen viranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen ja kollegio tarvitsevat voidakseen arvioida, noudatetaanko ulkoistetuissa toimissa tätä asetusta.”

29)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolen on vahvistettava, tarvittaessa kunkin määritetyn tuotetyypin osalta, hyväksyttävät määritysosapuolten luokat ja määritysosapuolten hyväksymisvaatimukset riskinarviointikomitean annettua neuvoja 28 artiklan 3 kohdan nojalla. Hyväksymisvaatimusten on oltava syrjimättömiä, läpinäkyviä ja objektiivisia sen varmistamiseksi, että keskusvastapuoleen pääsy on oikeudenmukaista ja avointa ja että määritysosapuolilla on riittävästi rahoitusvaroja ja toimintakapasiteettia täyttääkseen keskusvastapuoleen osallistumisesta johtuvat velvollisuudet. Pääsyä rajoittavat hyväksymisvaatimukset sallitaan ainoastaan, jos niillä pyritään hallitsemaan keskusvastapuoleen kohdistuvaa riskiä. Hyväksymisvaatimuksilla on varmistettava, että keskusvastapuolet tai määritysyhteisöt eivät voi suoraan tai välillisesti olla keskusvastapuolen määritysosapuolia.”

b)    Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.    Keskusvastapuoli saa hyväksyä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia määritysosapuoliksi ainoastaan, jos ne pystyvät osoittamaan, että ne pystyvät täyttämään vakuusvaatimukset ja maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavat maksut, myös stressikausien markkinaolosuhteissa.

Finanssialan ulkopuolisia vastapuolia hyväksyvän keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on säännöllisesti tarkasteltava tällaisia järjestelyjä uudelleen ja raportoitava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle niiden asianmukaisuudesta.

Määritysosapuolena toimiville finanssialan ulkopuolisille vastapuolille ei saa antaa lupaa tarjota määrityspalveluja asiakkaille, ja ne saavat pitää keskusvastapuolessa tilejä ainoastaan sellaisia omaisuuseriä ja positioita varten, joita ne pitävät hallussaan omaan lukuunsa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tapauskohtaisen vertaisarvioinnin jälkeen antaa lausunnon tai suosituksen tällaisten järjestelyjen asianmukaisuudesta.”

c)    lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään seikat, jotka on otettava huomioon vahvistettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja määritysosapuolten hyväksymisvaatimuksia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

30)Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

a)    lisätään 7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Määrityspalveluja tarjoavien määritysosapuolten ja määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden on ilmoitettava asiakkailleen selkeällä ja avoimella tavalla keskusvastapuolen vakuusmallien toiminnasta, stressitilanteet mukaan lukien, ja annettava niille simulaatio vakuusvaatimuksista, joita niihin voidaan soveltaa eri skenaarioissa. Tässä on oltava mukana sekä keskusvastapuolen vaatimat vakuudet että mahdolliset lisävakuudet, joita määritysosapuolet ja itse määrityspalveluja tarjoavat asiakkaat vaativat.”

b)    korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.    Keskusvastapuolen määritysosapuolten ja määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden on selkeästi ilmoitettava nykyisille ja mahdollisille tuleville asiakkailleen mahdollisista tappioista tai muista kustannuksista, joita niille voi aiheutua keskusvastapuolen toimintasäännöissä vahvistettujen maksukyvyttömyyden hallinnointimenettelyjen sekä tappioiden ja positioiden kohdentamisjärjestelyjen soveltamisen tuloksena, mukaan lukien minkä tyyppisen korvauksen ne voivat saada, ottaen huomioon 48 artiklan 7 kohta. Asiakkaille on annettava riittävän yksityiskohtaiset tiedot sen varmistamiseksi, että ne ymmärtävät, millaisia tappioita tai muita kustannuksia niille voi pahimmassa tapauksessa aiheutua, jos keskusvastapuoli toteuttaa elvytystoimenpiteitä.”

31)Muutetaan 41 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolen on luottoriskejään rajoittaakseen määrättävä ja vaadittava vakuuksia ja kerättävä niitä määritysosapuoliltaan ja tarvittaessa sellaisilta keskusvastapuolilta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt. Vakuusvaatimusten on oltava riittäviä kattamaan mahdolliset riskit, joita keskusvastapuoli arvioi esiintyvän kyseisten positioiden realisointiin saakka. Niiden on myös oltava riittäviä kattamaan asianmukaisella aikavälillä tappiot, joita aiheuttaa vähintään 99 prosenttia riskimuutoksista, ja niiden avulla on varmistettava, että keskusvastapuoli kattaa vastuunsa vakuuksilla kaikkien määritysosapuoliensa osalta ja tarvittaessa sellaisten keskusvastapuolten osalta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, ainakin päiväkohtaisesti. Keskusvastapuolen on jatkuvasti seurattava ja korjattava vakuusvaatimustensa tasoa senhetkisen markkinatilanteen mukaan, ottaen huomioon tällaisista korjauksista aiheutuvat mahdolliset myötäsykliset vaikutukset.

2.    Vakuusvaatimuksia asettaessaan keskusvastapuolen on käytettävä malleja ja parametreja, jotka kuvaavat määritettävien tuotteiden riskiominaisuuksia ja joissa otetaan huomioon vakuuksien keräämisen aikaväli, markkinoiden likviditeetti sekä muutosten mahdollisuus transaktion aikana. Toimivaltaisen viranomaisen on validoitava kyseiset mallit, ja niistä on annettava lausunto 19 artiklan nojalla ja arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan bc alakohdan nojalla 17 b artiklan mukaista menettelyä noudattaen.

3.    Keskusvastapuolen on vaadittava ja kerättävä vakuudet päivän sisäisesti ainakin silloin, kun ylitetään ennalta määritellyt kynnysarvot. Näin tehdessään keskusvastapuolen on otettava huomioon päivänsisäisten vakuuksien keräämisen ja maksujen mahdollinen vaikutus sen osallistujien likviditeettiasemaan. Keskusvastapuolen on pyrittävä parhaansa mukaan pidättäytymään päivänsisäisten vaihtuvien vakuuksien muutospyynnöistä sen jälkeen, kun kaikki erääntyneet maksut on vastaanotettu.”

32)Korvataan 44 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Keskusvastapuolen on päivittäin laskettava mahdolliset likviditeettitarpeensa. Sen on otettava huomioon vähintään niiden kahden yhteisön, määritysosapuolet ja likviditeetin tarjoajat mukaan lukien, maksukyvyttömyydestä aiheutuva likviditeettiriski, joihin liittyy sen kannalta suurimmat vastuut.”

33)Muutetaan 46 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Keskusvastapuolen on hyväksyttävä erittäin likvidejä vakuuksia, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, kattamaan määritysosapuoliinsa liittyvät alkuperäiset ja voimassa olevat vastuut. Keskusvastapuoli saa hyväksyä julkisia takauksia tai julkisten pankkien tai liikepankkien takauksia edellyttäen, että ne ovat 41 artiklassa tarkoitettuna realisointiaikana pyynnöstä ehdoitta saatavilla. Kun keskusvastapuolelle annetaan pankkitakauksia, sen on otettava ne huomioon laskiessaan kyseiseen, myös määritysosapuolena toimivaan pankkiin liittyviä vastuitaan. Keskusvastapuolen on sovellettava omaisuuserien arvoihin ja takauksiin asianmukaisia aliarvostuksia, joissa otetaan huomioon omaisuuserien arvon mahdollinen aleneminen niiden viimeisimmän arvonkorotuksen ja sen ajankohdan välillä, jolloin niiden realisointi kohtuullisen todennäköisesti tapahtuu. Sen on otettava huomioon markkinatoimijan maksukyvyttömyyden jälkeinen likviditeettiriski sekä tiettyihin omaisuuseriin liittyvä keskittymäriski, jotka voivat vaikuttaa riittävien vakuuksien ja asianmukaisten aliarvostusten määrittämiseen. Tarkistaessaan vakuudeksi hyväksymiinsä omaisuuseriin soveltamiensa aliarvostusten tasoa keskustavastapuolen olisi otettava huomioon tällaisten tarkistusten mahdolliset myötäsyklisyysvaikutukset.”

b)    korvataan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)    1 kohdassa tarkoitetut aliarvostukset ottaen huomioon tavoite rajoittaa niiden myötäsyklisyyttä; ja”;

34)Muutetaan 49 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1–1 e kohta seuraavasti:

”1. Keskusvastapuolen on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen malleja ja parametreja, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Sen on testattava malleja tiukoilla ja usein toistettavilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa, ja sen on tehtävä toteumatestejä arvioidakseen käyttöön otettujen menetelmien luotettavuutta. Keskusvastapuolen on hankittava itsenäinen validointi, ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle testien tuloksista ja annettava niiden validoida mallit ja parametrit 1 a, 1 b, 1 c, 1 d ja 1 e kohdan mukaisesti, ennen kuin se tekee malleihin merkittäviä muutoksia.

Kollegio antaa tämän artiklan mukaisesti lausunnon käyttöön otetuista malleista, myös niihin tehdyistä merkittävistä muutoksista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaisille, EKPJ:lle ja yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle välitetään tiedot stressitestien tuloksista, jotta ne voivat arvioida keskusvastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyviä rahoitusalan yritysten riskejä.

1 a.    Jos keskusvastapuoli aikoo toteuttaa merkittävän muutoksen 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin, sen on tällaisen muutoksen hyväksymiseksi toimitettava sähköisessä muodossa hakemus 17 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun keskustietokantaan, jossa se jaetaan välittömästi keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Keskusvastapuolen on liitettävä hakemukseensa suunnitellun muutoksen itsenäinen validointi.

Jos keskusvastapuoli katsoo, että 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin tehtävä muutos, jonka se aikoo toteuttaa, ei ole 1 g kohdassa tarkoitettu merkittävä muutos, keskusvastapuolen on pyydettävä, että hakemukseen sovelletaan 1 b kohdassa tarkoitettua vastustamattajättämismenettelyä. Tässä tapauksessa keskusvastapuoli voi alkaa soveltaa tällaista muutosta ennen kuin keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ja arvopaperimarkkinaviranomainen ovat tehneet 1 b kohdassa tarkoitetun päätöksen.

Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kahden työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava keskusvastapuolelle yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa vastaanottaneensa hakemuksen ja vahvistettava keskusvastapuolelle, että hakemus sisältää vaaditut asiakirjat. Jos jompikumpi niistä katsoo, että hakemus ei sisällä vaadittuja asiakirjoja, hakemus on hylättävä.

1 b.    Toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on arvioitava kymmenen työpäivän kuluessa 1 a kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta päivästä, voidaanko ehdotettua muutosta pitää 1 g kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena. Jos jompikumpi niistä katsoo, että muutos täyttää jonkin 1 g kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä, hakemus on arvioitava 1 c, 1 d ja 1 e kohdan mukaisesti, ja keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa ilmoitettava tästä keskusvastapuolelle kirjallisesti.

Jos keskusvastapuolelle ei ole kymmenen työpäivän kuluessa 1 a kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta päivästä ilmoitettu kirjallisesti, että sen pyyntö vastustamattajättämismenettelyn soveltamisesta on evätty, muutos katsotaan validoiduksi.

Jos vastustamattajättämismenettelyä koskeva pyyntö on evätty, keskusvastapuoli ei saa enää viiden työpäivän kuluttua ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta soveltaa kyseistä mallin muutosta. Keskusvastapuolen on kymmenen työpäivän kuluessa kyseisestä ilmoituksesta joko peruttava hakemus tai täydennettävä sitä muutoksen itsenäisellä validoinnilla.

1 c.    Edellä olevan 1 a kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta päivästä 30 työpäivän kuluessa

a)toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä merkittävää muutosta koskeva riskinarviointi ja toimitettava kertomuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegiolle;

b)arvopaperimarkkinaviranomainen tekee merkittävää muutosta koskevan riskinarvioinnin ja toimittaa kertomuksensa keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle ja kollegiolle.

1 d.    Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on tehtävä kymmenen työpäivän kuluessa 1 c kohdassa tarkoitettujen kertomusten vastaanottamisesta päätös, jossa nämä kertomukset otetaan huomioon, ja ilmoitettava tekemistään päätöksistä toisilleen. Jos jompikumpi niistä ei ole validoinut muutosta, validointi on evättävä.

1 e.    Toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava viiden työpäivän kuluessa 1 d kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemisestä keskusvastapuolelle kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko validointi myönnetty vai evätty.”

b)lisätään 1 f ja 1 g kohta seuraavasti:

1 f.    Keskusvastapuoli ei saa toteuttaa mitään merkittävää muutosta 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ennen toimivaltaisen viranomaisensa ja arvopaperimarkkinaviranomaisen validointien saamista. Toimivaltainen viranomainen voi arvopaperimarkkinaviranomaisen suostumuksella sallia kyseisten mallien merkittävän muutoksen väliaikaisen toteuttamisen ennen niiden validointia, jos se on perusteltu asianmukaisesti tämän asetuksen 24 artiklassa tarkoitetulla hätätilanteella. Tällainen väliaikainen muutos malleihin on sallittava vain määrätyksi ajaksi, jonka keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ja arvopaperimarkkinaviranomainen yhdessä täsmentävät. Tämän määräajan päätyttyä keskusvastapuoli ei saa soveltaa tällaista mallin muutosta, ellei sitä ole hyväksytty 1 a, 1 c, 1 d ja 1 e kohdan nojalla.

1 g.    Muutosta on pidettävä merkittävänä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)    muutos johtaa siihen, että ennakkoon rahastoitujen taloudellisten resurssien kokonaismäärä, mukaan lukien vakuusvaatimukset, maksukyvyttömyysrahasto ja omat varat (skin-in-the-game), pienenee tai suurenee yli 15 prosenttia;

b)    vakuusmallin rakennetta, rakenteellisia tekijöitä tai vakuusparametreja muutetaan, tai otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä vakuusmoduuli tai muutetaan vakuusmoduulia, mikä johtaa siihen, että kyseinen vakuusmoduuli pienenee tai suurenee keskusvastapuolen tasolla yli 15 prosenttia;

c)    salkun kuittausten laskennassa käytettyä menetelmää muutetaan niin, että vakuusvaatimusten kokonaismäärä pienenee tai suurenee kyseisten rahoitusvälineiden osalta yli 10 prosenttia;

d)    menetelmää, jolla määritellään ja mitoitetaan stressitestiskenaarioita maksukyvyttömyysrahastoon liittyvien vastuiden määrittämiseksi, muutetaan niin, että maksukyvyttömyysrahasto pienenee tai suurenee yli 20 prosenttia tai jokin yksittäinen maksukyvyttömyysrahastoon suoritettava maksuosuus pienenee tai suurenee yli 50 prosenttia;

e)    likviditeettiriskin arviointiin ja keskittymäriskin seurantaan sovellettavaa menetelmää muutetaan niin, että minkä tahansa valuutan arvioidut likviditeettitarpeet pienenevät tai suurenevat yli 20 prosenttia tai yhteenlasketut likviditeettitarpeet yli 10 prosenttia;

f)    vakuuksien arvostukseen, vakuuksien aliarvostuksen mitoitukseen tai keskittymärajojen asettamiseen sovellettavaa menetelmää muutetaan niin, että muiden kuin käteisvakuuksien yhteenlaskettu arvo pienenee tai suurenee yli 10 prosenttia; edellyttäen, että keskusvastapuolen ehdottama muutos ei täytä mitään 2 artiklan 1 kohdassa täsmennetyistä keskusvastapuolen toimiluvan laajentamista koskevista kriteereistä;

g)    kaikki muut mallien muutokset, joilla voi olla olennainen vaikutus keskusvastapuolen kokonaisriskiin.”

c)    korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään luettelo 1 a kohdassa tarkoitettuun validointihakemukseen liitettävistä asiakirjoista, ja täsmennetään tiedot, jotka tällaisten asiakirjojen on sisällettävä sen osoittamiseksi, että keskusvastapuoli täyttää kaikki tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

d)    lisätään 6 kohta seuraavasti:

”6.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 a kohdassa tarkoitetun keskustietokantaan toimitettavan validointihakemuksen sähköinen muoto.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

1)Korvataan 54 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Yhteentoimivuusjärjestelylle on saatava asianomaisten keskusvastapuolten toimivaltaisten viranomaisten ennakkohyväksyntä. Keskusvastapuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä arvopaperimarkkinaviranomaiselta 24 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b c alakohdassa tarkoitettu lausunto ja kollegiolta 19 artiklassa tarkoitettu lausunto, jotka on annettava 17 b artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

2)Korvataan 82 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 6 kohdassa, 3 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 7 a artiklan 6 kohdassa, 17 a artiklan 6 kohdassa, 25 artiklan 2 a kohdassa, 25 artiklan 6 a kohdassa, 25 a artiklan 3 kohdassa, 25 d artiklan 3 kohdassa, 25 i artiklan 7 kohdassa, 25 o artiklassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 6 kohdassa, 3 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 7 a artiklan 6 kohdassa, 17 a artiklan 6 kohdassa, 25 artiklan 6 a kohdassa, 25 a artiklan 3 kohdassa, 25 d artiklan 3 kohdassa, 25 i artiklan 7 kohdassa, 25 o artiklassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”

3)Muutetaan 85 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Komissio arvioi viimeistään [lisätään päivämäärä, joka on viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] tämän asetuksen soveltamista ja laatii yleiskertomuksen. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

b)    lisätään 1 b kohta seuraavasti:

”1 b.    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään [lisätään päivämäärä, joka on vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] komissiolle kertomuksen siitä, onko mahdollista ja toteuttamiskelpoista vaatia, että finanssialan ulkopuolisten vastapuolten ja finanssialalla toimivien vastapuolten tilit erotetaan toisistaan määritysketjussa. Kertomukseen on liitettävä kustannus-hyötyanalyysi.”

c)    kumotaan 7 kohta.

4)Muutetaan 90 artikla seuraavasti:

”Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = lisätään päivämäärä, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.”

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen 

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 382 artikla seuraavasti:

1)    Korvataan 4 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) konsernin sisäiset transaktiot, jotka toteutetaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyjen finanssialalla toimivien vastapuolten kanssa, unioniin sijoittautuneiden tai sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneiden finanssilaitosten tai oheispalveluyritysten kanssa, joka soveltaa kyseisiin finanssialalla toimiviin vastapuoliin, finanssilaitoksiin tai oheispalveluyrityksiin vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimuksia, jotka vastaavat vähintään unionissa sovellettavia vaatimuksia, paitsi jos jäsenvaltiot hyväksyvät kansallisia lakeja, joissa vaaditaan rakenteellista erottelua pankkiryhmittymän sisällä, jolloin toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia kyseisten, rakenteellisesti erotettujen laitosten välillä tapahtuvien konsernin sisäisten transaktioiden sisällyttämistä omien varojen vaatimuksiin;”

2)    Lisätään 4 c kohta seuraavasti:

”[4 c].    Sovellettaessa 4 kohdan b alakohtaa komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksinä ja 464 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti päätöksen siitä, soveltaako kolmas maa vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyjärjestelyjä, jotka vähintään vastaavat unionissa sovellettavia järjestelyjä.

Jos tällaista päätöstä ei ole tehty 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä, laitokset voivat edelleen jättää kyseiset konsernin sisäiset transaktiot vastuun arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimusten ulkopuolelle edellyttäen, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat ennen 31 päivää joulukuuta 2026 hyväksyneet tällaisen kohtelun soveltamisen kyseisen kolmannen maan osalta. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tällaisista tapauksista EPV:lle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2027.”

3 artikla

Asetuksen (EU) 2017/1131 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/1131 seuraavasti:

1)Lisätään 2 artiklaan 24 alakohta seuraavasti:

”24)    ’keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeushenkilöä;”

2)Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.    Samaan rahamarkkinarahaston vastapuoleen liittyvä kokonaisriski 13 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttävistä johdannaistransaktioista, joita ei määritetä keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai mainitun asetuksen 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa, saa olla enintään 5 prosenttia rahamarkkinarahaston varoista.”

b)    korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)    johdannaisinstrumentit, joita ei määritetä keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai mainitun asetuksen 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa ja jotka altistavat kyseiseen yhteisöön liittyvälle vastapuoliriskille.”

4 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

   1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

   1.2.    Toimintalohko(t)

   1.3.    Ehdotus/aloite liittyy

   1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

   1.4.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)

   1.4.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)

   1.4.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

   1.4.4.    Tulosindikaattorit

   1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

   1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

   1.5.2.    EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

   1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset

   1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

   1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

   1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

   1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

   2.    HALLINNOINTI

   2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

   2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

   2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

   2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

   2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

   2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET    

   3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

   3.2.    Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

   3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

   3.2.2.    Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

   3.2.3.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

   3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

☒ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 40  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.3.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

–Mitattuna EU:n määritysosallistujien EU:n keskusvastapuolissa ja kolmansien maiden keskusvastapuolissa määrittämien sopimusten prosenttiosuuksina.

–Hyväksyttyjen uusien EU:n keskusvastapuolituotteiden määrä.

–Uusien keskusvastapuolituotteiden hyväksymiseen ja mallimuutosten validointiin keskimäärin kuluva aika (päivinä).

–Päätökseen saatettujen vastustamattajättämismenettelyjen määrä.

–EU:n keskusvastapuolissa olevien aktiivisten tilien keskimääräiset saldot.

–Transaktiot, jotka määritetään EU:n keskusvastapuolissa eri valuutoissa (absoluuttinen arvo ja verrattuna maailmanmarkkinoihin).

–Määritysosapuolten ja asiakkaiden lukumäärä EU:n keskusvastapuolissa.

–Muualla kuin EU:n keskusvastapuolissa määritettyjen EU:n toimijoiden tekemien sopimusten tai EU:n jäsenvaltioiden valuuttojen määräisten sopimusten määrä.

–Arvopaperimarkkinaviranomaisen antamien lausuntojen määrä vuodessa.

–Niiden tapausten määrä, joissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset poikkeavat arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnoista.

–Perustettujen yhteisten valvontaryhmien lukumäärä ja suoritetut tehtävät.

–Arvopaperimarkkinaviranomaisen koordinoimien tai esittämien tietopyyntöjen määrä.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 46  

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

Tämä lainsäädäntöaloite ei vaikuta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) tai muiden Euroopan unionin elinten menoihin.

ESMA: Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että ESMAlle aiheutuu vain kohtuullisia lisäkustannuksia, mutta ehdotetuilla toimenpiteillä saadaan aikaan tehokkuusetuja, jotka johtavat kustannusten alenemiseen. Lisäksi joillakin säännöksillä selkiytetään ja mitoitetaan uudelleen ESMAn roolia luomatta uusia tehtäviä, minkä vuoksi niitä on pidettävä talousarviovaikutuksiltaan neutraaleina.

Kustannukset liittyvät uuden valvonta-asiakirjojen toimittamisessa käytettävän tietoteknisen välineen perustamiseen ja toimintaan. Vaikka ESMAn kustannukset saattavat kasvaa tällaisen uuden tietoteknisen välineen kehittämisen tai valinnan sekä sen käytön vuoksi, väline tuo kuitenkin myös tehokkuusetuja, joista ESMA hyötyy. Tehokkuusedut liittyvät siihen, että asiakirjojen täsmäyttämiseen ja jakamiseen, määräaikojen ja kysymysten käsittelyyn sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, kollegion ja keskusvastapuolten valvontakomitean kanssa tehtävään koordinointiin liittyvä manuaalinen työ vähenee huomattavasti. Nämä hyödyt ovat todennäköisesti suuremmat kuin aiheutuvat kustannukset.

Lisäksi välineiden ja menettelyjen muuttamiseen sekä tiiviimpään yhteistyöhön liittyvä (paperi)työ voi aluksi lisätä kustannuksia, mutta ajan myötä ne todennäköisesti pienenevät tai pysyvät ennallaan. ESMAn edellytetään laativan teknisiä sääntely-/täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat niiden asiakirjojen muotoa ja sisältöä, jotka keskusvastapuolten on toimitettava valvontaviranomaisille, sen vaatimuksen täsmentämistä, että määritysosapuolilla ja asiakkailla on oltava aktiivinen tili unionin keskusvastapuolessa, laskentamenetelmää, jota käytetään laskettaessa EU:n määritysosapuolten ja asiakkaiden kolmansien maiden keskusvastapuolissa suorittaman määritystoiminnan osuutta ja laajuutta ja kyseistä määritystoimintaa koskevaa raportointia toimivaltaisille viranomaisilleen. Samalla kun se tarjoaa mekanismit, joiden perusteella määrityskynnysarvoja voidaan tarkastella uudelleen kohde-etuutena olevan OTC-johdannaislajin merkittävien hintavaihtelujen seurauksena, ESMAn edellytetään tarkastelevan uudelleen myös suojautumista koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja määritysvelvollisuutta koskevia kynnysarvoja sekä antavan vuosikertomuksen seurantatoiminnastaan. ESMA voi käyttää tässä perustana jo olemassa olevia sisäisiä prosesseja ja menettelyjä, ja se voi tarvittaessa muuntaa kyseiset menettelyt teknisiksi sääntely-/täytäntöönpanostandardeiksi. Määritellessään aktiivista tiliä koskevaa vaatimusta joillekin jo olemassa oleville välineille ja niiden jatkuvaa seurantaa ESMA voi ottaa huomioon EMIR-asetuksen 25 artiklan 2 c kohdan nojalla tekemänsä työn arvioidessaan, mitkä toisen tason keskusvastapuolten määrityspalvelut ovat järjestelmän kannalta merkittäviä unionille tai yhdelle tai useammalle sen jäsenvaltiolle. Tämän ansiosta saatetaan tarvita vain hyvin vähän lisäresursseja.

Toinen kustannusanalyysissä huomioon otettava seikka on menettelyjen ja välineiden muuttaminen uuteen valvontayhteistyökehykseen soveltuviksi. Yhteistyö yhteisissä valvontaryhmissä ja yhteisen seurantamekanismin perustaminen EU:n tasolla ovat valvontakehyksen uusia osatekijöitä. Kyse on kuitenkin pääasiassa välineistä, joilla parannetaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja hoidetaan tehtäviä, joita viranomaiset jo olennaisilta osin suorittavat, lukuun ottamatta seurantaa, joka kohdistuu aktiivisia tilejä EU:n keskusvastapuolissa koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon, kuten maksuihin, joita keskusvastapuolet perivät asiakkailta aktiivisista tileistä. Nämä uudet rakenteet edellyttävät todennäköisesti jonkin verran henkilöstön uudelleenorganisointia ja saattavat lisätä kokousten tarvetta, mutta niillä ei ole merkittäviä talousarviovaikutuksia. Uudelleen mitoitetusta valvontaprosessista on myös hyötyä, erityisesti tehtävien selkiytyminen, tarpeettoman päällekkäisen työn välttäminen ja työn väheneminen vastustamattajättämismenettelyjen käyttöönoton vuoksi. Näiden hyötyjen ansiosta ESMA ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat keskittyä keskusvastapuolimäärityspalvelujen laajentamisen ja keskusvastapuolten riskimallien muutosten osalta valvonnan aineellisiin näkökohtiin.

Kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka kieltäytyvät suorittamasta maksuja arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ehdotetaan lähestymistapaa, jossa kuuden kuukauden kuluttua maksujen erääntymisestä annetaan julkinen ilmoitus ja vuoden kuluttua maksujen erääntymisestä aloitetaan tunnustamisen peruuttaminen. Tämä muutos on kustannusten kannalta positiivinen. Näin vältetään se, että ESMAn olisi käytettävä huomattava työpanos saamatta siitä korvausta.

Lisäksi otetaan käyttöön säännöksiä, joilla selkiytetään ja mitoitetaan uudelleen ESMAn roolia, minkä vuoksi niiden ei katsota vaikuttavan talousarvioon. ESMAlla esimerkiksi on jo velvollisuus antaa lausuntoja tietyistä valvontanäkökohdista. Näiden lausuntojen sisältöä kuitenkin tarkistetaan valvontaprosessin tehokkuuden lisäämiseksi, ja ESMAlle annetaan virallisesti mahdollisuus antaa lausunto keskusvastapuolten vuotuisista uudelleentarkasteluista ja arvioinneista sekä niiden toimilupien peruuttamisesta ja ottaa selkeä rooli hätätilanteiden koordinoinnissa. Nämä ovat tehtäviä, jotka liittyvät olennaisilta osin niiden jo tekemään työhön, ja säännöksillä selvennetään ja näin vahvistetaan ESMAn asemaa selkeiden tehtävien kautta.

Muut Euroopan unionin elimet: Euroopan unionin muiden elinten, kuten Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin, rooliin tehdään pienempiä muutoksia, mutta niillä ei ole talousarviovaikutuksia.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

☒    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

☒    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

☒    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻    vaikutukset omiin varoihin

◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä, EUVL L 201, 27.7.2012.

(2)    Ks. samaan aikaan julkaistun vaikutustenarvioinnin liite 7, jossa kerrotaan johdannaisista ja siitä, miten keskusvastapuolet toimivat rahoitusmarkkinoilla.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 141, 28.5.2019, s. 42–63.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2099, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta, EUVL L 322, 12.12.2019, s. 1–44.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/23, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä, EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1–102.

(6)    Asetus perustuu standardeihin, joita finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä on laatinut finanssikriisin seurauksena. Ks. ”Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions”, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (marraskuu 2011) http://www.financialstabilityboard.org/publications/r_111104cc.pdf . Päivitetty lokakuussa 2014 alakohtaisilla liitteillä http://www.financialstabilityboard.org/wp-content/uploads/r_141015.pd  

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/23, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä, EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1–102.

(8)    […]    

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta, EUVL L 176, 27.6.2013.

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta, EUVL L 314, 5.12.2019.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (uudelleenlaadittu toisinto), EUVL L 302, 17.11.2009.

(12)    Komission tiedonanto ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, COM(2020) 590.

(13)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”, COM(2021) 32 final.

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119 puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), EUVL L 243, 9.7.2021.

(15)    Esimerkiksi Euroopan markkinarakenneasetuksen 15 artiklassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja, jotka koskevat palvelujen laajentamisen hyväksymismenettelyjä, ja 49 artiklassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja, jotka koskevat riskimallien muutosten hyväksymistä, ei ole vielä hyväksytty.

(16)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/regulatory-process-financial-services/consultations-banking-and-finance/targeted-consultation-review-central-clearing-framework-eu_en  

(17)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13378-Johdannaisten-maaritys-Euroopan-markkinarakenneasetuksen-tarkistaminen_fi  

(18)    Seuraavat toimenpiteet eivät saaneet kannatusta lainkaan tai niitä kannatettiin vain vähän: EU:n ulkopuolisiin toisen tason keskusvastapuoliin liittyviä vastuita koskevien vakavaraisuusasetuksen pääomavaatimusten tiukentaminen, yksittäisiin EU:n ulkopuolisiin toisen tason keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden vähentämistavoitteet, velvoite tehdä määritys EU:ssa ja makrovakausvälineet.

(19)    ESMA report on UK CCPs (ESMAn kertomus Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvastapuolista), 2021.

(20)     https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/other/esrb.letter220120_on_response_to_esma_consultation~3182592790.en.pdf

(21)    Lisätään linkki sääntelyntarkastelulautakunnan myönteiseen lausuntoon.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1–337.

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8–45.

(24)    […]

(25)    […]

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(27)    COM(2017) 331.

(28)    ESMAn raportti ”Assessment report under Article 25(2c) of EMIR – Assessment of LCH Ltd and ICE Clear Europe Ltd”, 16. joulukuuta 2021, ESMA91–372–1945.

(29)    Komission tiedonanto, annettu 19 päivänä tammikuuta 2021 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” (COM(2021) 32 final).

(30)    ESMAn raportti ”Assessment report under Article 25(2c) of EMIR – Assessment of LCH Ltd and ICE Clear Europe Ltd”, 16. joulukuuta 2021, ESMA91–372–1945.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(33)    Neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta ja sen liitteistä (EUVL C 413 I, 12.10.2021, s. 1).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 141, 28.5.2019, s. 42).

(35)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).

(36)    […]

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8).

(39)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(40)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 141, 28.5.2019, s. 42–63.

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2099, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta, EUVL L 322, 12.12.2019, s. 1–44.

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/23, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä, EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1–102.

(44)    Komission tiedonanto ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, COM(2020) 590.

(45)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” (COM(2021) 32 final).

(46)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(47)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(48)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(49)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(50)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(51)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(52)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(53)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(54)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(55)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(56)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(57)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(58)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL= paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(59)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(60)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(61)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.