EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2022

COM(2022) 686 final

2022/0414(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2022) 686 final}

2022/0414 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Unkarin talouteen. Vuonna 2019 Unkarin bruttokansantuote asukasta kohti (BKT asukasta kohti) oli 48 prosenttia unionin keskiarvosta. Unkarin reaalinen BKT supistui 4,5 prosenttia vuonna 2020 ja nousi kumulatiivisesti 2,3 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pitkän aikavälin haasteita ovat tuottavuuden kasvu, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, investointi henkilöpääomaan ja instituutioiden laatu.

(2)Neuvosto antoi Unkarille 9 päivänä heinäkuuta 2019, 20 päivänä heinäkuuta 2020 ja 12 päivänä heinäkuuta 2022 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti, että Unkari jatkaa heikoimmassa asemassa olevien ryhmien integroimista työmarkkinoille, parantaa sosiaaliavustusten ja työttömyysetuuksien riittävyyttä, parantaa koulutustuloksia ja lisää muita epäsuotuisammassa asemassa olevien ryhmien osallistumista laadukkaaseen yleisopetukseen. Neuvosto suositti myös terveydenhuoltojärjestelmän palautumiskyvyn sekä laadukkaiden ennaltaehkäisevien ja perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantamista. Lisäksi neuvosto suositti, että Unkari vahvistaa korruptiontorjuntajärjestelmää muun muassa tehostamalla syytetoimia ja parantamalla julkisen tiedon saantia, lujittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta, varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien tehokkaan osallistumisen päätöksentekoprosessiin ja tehostaa kilpailua julkisten hankintojen alalla. Unkarille suositettiin myös, että se jatkaisi verojärjestelmän yksinkertaistamista ja vahvistaisi sitä aggressiivisen verosuunnittelun riskin varalta, parantaisi kilpailua ja sääntelyn ennustettavuutta palvelualalla ja harjoittaisi järjestelmällisesti kilpailuvalvontaa liiketoimissa. Neuvosto suositti myös, että Unkari varmistaa, että mahdolliset hätätoimenpiteet ovat tiukasti oikeasuhteisia eivätkä häiritse liiketoimintaa. Lisäksi neuvosto suositti, että Unkari toteuttaa toimenpiteet, joilla varmistetaan maksuvalmiustuki pienille ja keskisuurille yrityksille pandemian yhteydessä, ja aikaistaa julkisia investointihankkeita sekä edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi. Neuvosto suositti myös, että Unkari parantaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä ja säilyttää samalla sen riittävyyden erityisesti puuttumalla tuloeroihin. Unkarille suositettiin, että se keskittää investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenteeseen ja koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin, sekä edistää uudistuksia ja investointeja, jotka liittyvät kestävään vesi- ja jätehuoltoon ja kiertotalouteen, yritysten digitalisointiin, vihreisiin ja digitaalisiin taitoihin sekä tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi Unkaria suositettiin vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, erityisesti sujuvoittamalla lupamenettelyjä ja parantamalla sähköinfrastruktuuria, monipuolistamaan fossiilisten polttoaineiden tuontia muun muassa vahvistamalla yhteenliitäntöjä muiden maiden kanssa ja vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista rakennuksissa ja liikenteessä tehostamalla energiatehokkuustoimenpiteitä kaikille erityisesti asuinrakennusten ja liikenteen sähköistämisen osalta.

(3)Unkarille 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetut suositukset sisälsivät tarkempia toimintaohjeita covid-19-pandemian torjumiseksi. Arvioituaan sitä, miten näiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa oli edistytty elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana, komissio katsoo, että suositus, jonka mukaan Unkarin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi, on pantu kaikilta osin täytäntöön. Merkittävää edistystä on saavutettu sen suosituksen täytäntöönpanossa, joka koskee pienille ja keskisuurille yrityksille kohdistetun maksuvalmiustuen varmistamista sekä yksityisten investointien edistämistä.

(4)Unkari toimitti 11 päivänä toukokuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Tätä seurasi konsultaatioprosessi, joka toteutettiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja johon osallistui paikallisia ja kansallisia viranomaisia, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, nuorisojärjestöjä ja muut asianmukaisia sidosryhmiä. Unkari täydensi ja päivitti toukokuussa 2021 toimitettua versiota asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja uusi versio toimitettiin komissiolle 3 päivänä marraskuuta 2022. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut mainitun asetuksen 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(5)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 2 perustetun EU:n elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(6)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä, joka pitää sisällään investointeja ja uudistuksia kaikkialla unionissa. Uudistusten ja investointien koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen kautta tällaiset uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia koko unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(7)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.1 mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja sille osoitetut määrärahat.

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää tasapainoisen yhdistelmän uudistuksia ja investointeja, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria, ja huomattavalla määrällä suunnitelman komponenteista puututaan useampiin pilareihin. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy laaja valikoima toimenpiteitä, ja siinä keskitytään erityisesti vihreään siirtymään, digitaaliseen muutokseen, taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn kehittämiseen sekä tuleviin sukupolviin kohdistuviin politiikkoihin. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, joilla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n teollisuusstrategian mukaisesti.

(9)Elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää merkittävästi vihreää siirtymää ja digitalista muutosta. Vihreää siirtymää tuetaan erityisesti uudistuksilla ja investoinneilla kestävän vihreän liikenteen, energian, vesihuollon ja kiertotalouden aloilla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat investoinnit päästöttömään julkiseen liikenteeseen, energiaverkkojen kehittämiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon. Useat komponentit sisältävät toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan julkisten rakennusten ja asuinrakennusten energiatehokkuutta. Digitaalista muutosta tuetaan erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään koulutuksen ja julkishallinnon digitalisaatiota sekä terveys-, energia- ja liikennealojen digitalisaatiota ja digitaalisten taitojen kehittämistä.

(10)Useilla elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla pyritään parantamaan terveydenhuoltoa sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä. Terveydenhuoltoalan toimenpiteiden odotetaan parantavan tehokkuutta ja hoidon saatavuutta kaikille. Toimenpiteillä pyritään myös parantamaan köyhimmissä asuinyhdyskunnissa asuvien ihmisten asuinoloja. Keskeisten institutionaalisten uudistusten odotetaan parantavan talouden palautumiskykyä tehostamalla korruption torjuntaa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Suunnitelluilla uudistuksilla pyritään yksinkertaistamaan verotusjärjestelmää ja vahvistamaan sitä aggressiivisen verosuunnittelun riskin varalta sekä vahvistamaan julkisten kuulemisten ja vaikutustenarviointien roolia lainsäädäntöprosessissa sääntelyn laadun ja ennustettavuuden parantamiseksi. Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua odotetaan saavutettavan erityisesti erilaisilla toimenpiteillä, joilla pyritään lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa, mukaan lukien kohdennetut toimet, joilla helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista ja edistetään tutkimusta ja innovointia.

(11)Sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta on tarkoitus edistää useilla elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä, erityisesti uudistuksilla ja investoinneilla, joilla tuetaan pätevän ja kilpailukykyisen työvoiman kehittämistä muun muassa kehittämällä digitaalisia ja ammatillisia taitoja, sekä uudistuksilla, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä. Lisäksi useilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan kaikkein epäsuotuisammassa asemassa olevien asuinyhdyskuntien erityishaasteisiin, ja terveydenhuoltoalan toimenpiteillä edistetään kattavampia perusterveydenhuollon palveluja ja hyvälaatuisen sairaalahoidon saatavuutta. Merkittävä osa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta on omistettu seuraavan sukupolven politiikkoihin erityisesti digitalisoimalla koulutusta, parantamalla laadukkaan ja osallistavan koulutuksen saatavuutta ja lisäämällä varhaiskasvatuksen saatavuutta.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(12)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan haasteista (luokitus A), jotka on yksilöity Unkarille osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

(13)Suunnitelmaan sisältyy laaja joukko toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan neuvoston Unkarille talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019, 2020 ja 2022 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: vihreä ja digitaalinen siirtymä, koulutus, työmarkkinat, sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto, korruptiontorjuntajärjestelmä, oikeuslaitoksen riippumattomuus, kilpailu julkisissa hankinnoissa, päätöksentekomenettelyjen laatu ja läpinäkyvyys, verotus ja aggressiivinen verosuunnittelu ja eläkejärjestelmä.

(14)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla vastataan vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin. Energiantuotannon ja energiatehokkuuden osalta suunnitelmaan sisältyy uudistuksia, joilla parannetaan uusiutuvan energian tuotannon lupamenettelyjä, yksinkertaistetaan pienten uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten verkkoliitäntää ja poistetaan tuulienergian kehittämisen esteitä. Unkari sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotannon kokonaiskapasiteettia, joka hyväksytään liitettäväksi verkkoon, vähintään 10 000 megawattiin vuoteen 2026 mennessä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös investointeja, joilla pyritään lisäämään aurinkoenergian tuotannon käyttöönottoa sekä parantamaan sähköverkkoa uusiutuvista lähteistä tuotetun energian turvallisen integroinnin mahdollistamiseksi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy myös useita investointeja julkisten rakennusten energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla sekä asuinrakennuksissa. Kestävän liikenteen osalta elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää investointeja esikaupunkirautatieverkon, TEN-T-käytävien rautatieverkon, päästöttömän linja-autoliikenteen ja TEN-T-rautateiden keskitetyn liikenteen hallinnan kehittämiseksi. Lisäksi Unkari aikoo ottaa käyttöön linja-auto- ja rautatieliikenteen keskitetyn kansallisen hinnoittelu-, lipunmyynti- ja matkustajatietojärjestelmän. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään uudistuksia ja investointeja kiertotalouteen ja kestävään jätehuoltoon sekä kestävään vesihuoltoon muun muassa edistämällä luontoon perustuvaa vedenpidätystä.

(15)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää lisäksi useita asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla vastataan digitaaliseen siirtymään liittyviin haasteisiin. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään tarjoamaan kannettavia tietokoneita ja asiaankuuluvaa koulutusta opettajille ja oppilaille julkisessa koulutuksessa, tieto- ja viestintäteknisiä laitteita perus- ja keskiasteen oppilaitoksille, mukaan lukien ammatilliset oppilaitokset, yliopistoille ja aikuiskoulutuslaitoksille sekä lisäämään terveydenhuolto- ja liikennealan digitalisaatiota. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös joitakin toimenpiteitä, joilla lisätään julkishallinnon digitalisaatiota erityisesti verotustarkoituksiin käytettävien sähköisten raportointialustojen avulla, kehitetään edelleen sähköistä hankintajärjestelmää ja parannetaan syyttäjälaitoksen tiedostojen hallintajärjestelmää.

(16)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla vastataan koulutukseen liittyviin haasteisiin. Suunnitelmaan sisältyy uudistuksia, joilla parannetaan opettajan ammatin houkuttelevuutta mekanismilla, jolla varmistetaan opettajien palkkojen asteittainen lähentyminen vähintään 80 prosenttiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskimääräisestä palkasta, vähennetään erottelua kouluissa ja varmistetaan pääsy laadukkaaseen kouluopetukseen erityisesti tarjoamalla oppilaille ja opettajille laitteet, jotka ovat tarpeen osallistumisessa nykyaikaiseen digitaaliseen koulutukseen, ja kehittämällä oppilaiden ja opettajien digitaalisia taitoja. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös investointeja, joilla pyritään tarjoamaan uudelleenkoulutusmahdollisuuksia opettajille ja erityistä johtamiskoulutusta koulujen rehtoreille ja apulaisrehtoreille, tukemaan erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden integroitumista yleiseen koulutukseen ja käynnistämään prosessi pienten, heikosti suoriutuvien koulujen ylemmän perusasteen koulujen integroimiseksi suurempiin kouluihin, jotta voidaan parantaa koulutuksen tehokkuutta ja laatua. Tutkimukseen ja innovointiin liittyviin haasteisiin vastataan lisäksi perustamalla kansallisia laboratorioita, joilla on tarkoitus parantaa tieteen ja innovoinnin ekosysteemiä.

(17)Maakohtaiseen suositukseen, joka koskee heikoimmassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille, vastataan luomalla lisää päiväkotipaikkoja, edistämällä kaikkein epäsuotuisammassa asemassa olevissa asuinyhdyskunnissa asuvien työllistymismahdollisuuksia ja investoimalla digitaalisiin opetuslaitteisiin, digitaaliseen oppimissisältöön, aikuiskoulutuskursseihin ja nykyaikaistettuun oppimisympäristöön ammatillisissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa.

(18)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää erilaisia toimenpiteitä, joilla vastataan sosiaalipolitiikkaan liittyviin erityishaasteisiin tarjoamalla kattavaa tukea 300:n kaikkein epäsuotuisammassa asemassa olevan asuinyhdyskunnan asukkaille. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on edistää taitojen kehittämistä paikallisten erityispiirteiden mukaisesti, saavuttaa parempia oppimistuloksia yhteisölähtöisen pedagogian kautta, rakentaa ja kunnostaa ja yhteiskunnan tukemia asuntoja sekä perustaa yhteiskunnan tukemia aurinkovoimaloita.

(19)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetään laaja joukko uudistuksia ja investointeja, joilla vastataan terveydenhuoltopalvelujen kriittisimpiin haasteisiin. Tähän sisältyvät erityisesti investoinnit sairaalainfrastruktuurin ja -laitteiden parantamiseen, sairaalahoitoverkoston optimointi sekä perusterveydenhuollon ja ehkäisevän hoidon kehittäminen perustamalla yleislääkäreiden yhteisöjä, jotka tarjoavat integroituja terveydenhuoltopalveluja. Tätä täydennetään investoinneilla digitaaliseen terveydenhuoltoon, kuten digitalisaatio-ohjelmiin ja etäseurantaan vanhustenhoidossa. Toisella toimenpiteellä tuetaan epävirallisten palkkiomaksujen poistamista terveydenhuoltojärjestelmässä.

(20)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä korruptiontorjuntajärjestelmän vahvistamiseksi. Näihin kuuluu integriteettiviranomaisen perustaminen. Sen tehtävänä on tosiasiallisesti tehostaa petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista Unkarissa siten, että keskitytään erityisesti julkisiin hankintoihin sekä varallisuusilmoitusten pätevyyteen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan integriteettiviranomaisella olisi oltava laajat valtuudet puuttua asiaan kaikissa tapauksissa, joissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät sen mielestä ole toteuttaneet tarvittavia toimia petosten, eturistiriitojen ja korruption tai muiden laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai korjaamiseksi silloin, kun ne vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen. Integriteettiviranomaisen täysi riippumattomuus olisi taattava muun muassa sen henkilöstön valintaprosessin, johdon ja talousarvion laatimisprosessin avulla. Toinen toimenpide on sellaisen korruptiontorjuntaa käsittelevän työryhmän perustaminen, johon osallistuu merkittävässä määrin valtiosta riippumattomia järjestöjä ja jonka tehtävänä on tarkastella jatkuvasti nykyisiä korruption vastaisia toimenpiteitä ja laatia ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan korruption ja muiden sellaisten käytäntöjen kuin nepotismin, suosinnan tai julkisen ja yksityisen sektorin välisen pyöröovi-ilmiön, havaitsemista ja tutkintaa sekä niihin liittyvää syytteeseenpanoa ja seuraamusten määräämistä. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan työryhmän puheenjohtajana toimisi integriteettiviranomaisen puheenjohtaja, mutta työryhmän olisi toimittava kyseisestä viranomaisesta riippumattomana. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa, laajennetaan varallisuusilmoitusten henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa ja vahvistetaan valvontaa ja avoimuutta sen suhteen, miten yleisen edun mukaiset varojen hallintasäätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt käyttävät unionin tukea. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös useita uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan lainsäädännöllisiä, institutionaalisia ja käytännön järjestelyjä, jotta voidaan tehokkaammin ehkäistä, havaita ja korjata unionin tuen käyttöön liittyviä petoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja muita lainvastaisuuksia. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös uudistuksen, jolla vahvistetaan korruptiontorjuntajärjestelmää ottamalla käyttöön mahdollisuus syyttäjälaitoksen tai tutkivan viranomaisen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat rikosilmoituksen tutkimatta jättämistä tai rikosoikeudellisen menettelyn lopettamista. Toimenpiteellä pyritään myös panemaan täysimääräisesti täytäntöön Unkarin nykyinen kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja -toimintasuunnitelma sekä laatimaan uusi kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja -toimintasuunnitelma. Useilla elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä lisätään julkisten tietojen avoimuutta ja saatavuutta, ja niillä pyritään myös vahvistamaan korruptiontorjuntajärjestelmää helpottamalla riippumatonta valvontaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa hakutoiminnolla varustetun julkisen rekisterin perustaminen ja ylläpito, julkisia tietoja koskeviin pyyntöihin liittyvien kustannusten poistaminen tai rajoittaminen, tuomioistuinmenettelyjen lyhentäminen julkisten tietojen saatavuuteen liittyvissä asioissa sekä kaikkien julkisten elinten säännölliset tarkastukset sen arvioimiseksi, täyttävätkö ne omat yleistä etua koskevien tietojen saatavuutta koskevat vaatimuksensa.

(21)Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamista koskevaan maakohtaiseen suositukseen vastataan useilla elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla, joiden odotetaan vahvistavan laillisesti perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti, mikä parantaa oikeusturvan tasoa ja parantaa investointi-ilmapiiriä Unkarissa. Suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston suhteellista roolia ja toimivaltaa suhteessa valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan toimivaltaan. Kansallisen tuomarineuvoston harjoittaman valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan valvonnan odotetaan vähentävän mielivaltaisten päätösten mahdollisuutta tuomioistuinten keskushallinnossa, myös tuomareiden nimitysten osalta, ja siten vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan tämä olisi saavutettava erityisesti ottamalla käyttöön vaatimus, jonka mukaan kansallisen tuomarineuvoston on annettava perusteltu ja sitova lausunto yksittäisistä päätöksistä, kuten valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden soveltuvuudesta soveltuvuuskriteerien perusteella, tuomarien ja tuomioistuinten johtoon kuuluvien virkojen nimitysmenettelyjen kumoamisesta, tuomareiden siirtämisestä ja tuomareiden poistamisesta erityisasioita, myös hallinnollisia asioita, käsittelevästä tuomarijoukosta. Kansallisen tuomarineuvoston olisi myös annettava perusteltu ja sitova lausunto säännöksistä, kuten tuomarien virkojen pistejärjestelmästä, bonusten myöntämisehdoista, tuomareiden koulutuksesta, kansallisesta työmäärästä ja oikeuslaitoksen virkojen määrästä. Kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäsenillä olisi oltava mahdollisuus tulla valituksi uudelleen seuraavalle toimikaudelle, ja kansallisella tuomarineuvostolla olisi oltava oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, oikeustoimikelpoisuus ja riippumattomuus talousarvionsa maksamisessa sekä oikeus nostaa kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa ja perustuslakituomioistuimessa oikeuksiensa puolustamiseksi. Olisi myös otettava käyttöön ehdottomat säännöt väliaikaisten tuomioistuinten presidenttien nimittämisestä ja kielto palata ylempään oikeusasteeseen heidän tilapäisen siirtonsa jälkeen. Toisen uudistuksen odotetaan vahvistavan korkeimman oikeuden (Kúria) riippumattomuutta erityisesti muuttamalla korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskevia sääntöjä. Presidentillä tulisi olla vähintään viiden vuoden kokemus tuomarina eikä hänellä pitäisi olla mahdollisuutta tulla valituksi uudelleen. Kansallisen tuomarineuvoston olisi annettava perusteltu ja sitova lausunto ehdokkaiden soveltuvuudesta korkeimman oikeuden presidentiksi ja varapresidentiksi. Uudistuksella olisi myös poistettava mahdollisuus nimittää perustuslakituomioistuimen jäseniä Kúriaan tavanomaisen hakumenettelyn ulkopuolella, parannettava asianjakojärjestelmää ja varmistettava korkeimman oikeuden tuomarineuvoston valtuuksien vahvistaminen. Lisäuudistusten odotetaan poistavan esteitä Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettäviltä ennakkoratkaisupyynnöiltä ja poistavan vuonna 2019 käyttöön otetun mahdollisuuden, jonka mukaan viranomaiset voivat riitauttaa perustuslakituomioistuimessa tuomioistuimen lainvoimaisia tuomioita, sen varmistamiseksi, että lainvoimaiset tuomiot annetaan toimivaltaisissa riippumattomissa tuomioistuimissa.

(22)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös useita toimenpiteitä, joilla puututaan haasteisiin julkisiin hankintoihin liittyvän kilpailun osalta muun muassa vahvistamalla integriteettiä julkisissa hankintamenettelyissä. Uudistuksessa kehitetään ja käytetään jatkuvasti seurantavälinettä, jolla arvioidaan sellaisten julkisten hankintamenettelyjen määrää ja syitä, joihin tarjouksia saadaan vaan yksi. Toisella uudistuksella pyritään kehittämään tuloksellisuuden mittauskehys, jonka avulla voidaan arvioida säännöllisesti julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä syitä vähäiseen kilpailuun aloilla, joihin vähäinen kilpailu vaikuttaa eniten. Olisi laadittava ja pantava täytäntöön hyviin kansainvälisiin käytäntöihin perustuva toimintasuunnitelma kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy näiden uudistusten pohjalta Unkarin sitoumus vähentää tai vakauttaa sellaisten julkisten hankintojen osuus, joissa tarjouksia on vain yksi, alle 15 prosenttiin, sekä kokonaan tai osittain unionin tuella rahoitetuissa menettelyissä että yksinomaan kansallisista varoista rahoitettavissa menettelyissä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää näiden uudistusten tueksi koulutusmahdollisuuksia ja tukiohjelman, jolla helpotetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin, sekä toimenpiteitä, joilla kehitetään sähköistä julkisten hankintojen järjestelmää, jolla helpotetaan kilpailun riippumatonta valvontaa ja analysointia julkisissa hankinnoissa.

(23)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uudistuksia, joilla parannetaan päätöksentekomenettelyjen laatua ja läpinäkyvyyttä työmarkkinaosapuolten tuloksellisen vuoropuhelun, muiden sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön ja säännöllisten vaikutustenarviointien avulla. Asiaan liittyvillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että hallituksen valmistelemista säädösehdotuksista järjestetään järjestelmällisesti julkinen kuuleminen riittävän pitkäksi ajaksi, paitsi mikäli muu on asianmukaisesti perusteltua, ja vaikutustenarvioinnit laaditaan johdonmukaisesti ja asetetaan julkisesti saataville kaikkien säädösehdotusten osalta. Työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien nimenomainen osallistuminen päätöksentekoon on myös ennakkoedellytys monien elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiselle. Sidosryhmien osallistumista elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon ja valvontaan on tarkoitus tukea seurantakomitean perustamisella ja sen toiminnalla. Sen jäsenistä vähintään puolen olisi oltava kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka ovat täysin riippumattomia viranomaisista.

(24)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, jotka koskevat liiketoimintaympäristöä ja erityisesti verojärjestelmän parantamista. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uudistuksia, joilla pyritään torjumaan tehokkaammin aggressiivista verosuunnittelua, kuten siirtohinnoittelua koskevien tietojen raportoinnin lisääminen, pöytälaatikkoyhtiöiden yhteisöveron vähimmäissubstanssia koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönotto ja vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen alhaisen verotuksen tai nollaverotuksen lainkäyttöalueille suoritettavien ulkomaanmaksujen osalta. Verotuksen yksinkertaistamisen osalta suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla vähennetään verojen määrää ja edistetään verosäännösten noudattamista koskevien menettelyjen digitalisaatiota.

(25)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uudistuksen etenemissuunnitelman, jolla parannetaan Unkarin eläkejärjestelmän keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä ja vahvistetaan samalla pienituloisten eläkeläisten eläkeoikeuksien riittävyyttä. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan myös edistävän julkisen talouden kestävyyttä toteuttamalla menojen uudelleenarviointeja.

(26)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Unkari on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020, 2021 ja 2022 vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen mukaisesti.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(27)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.3 mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) Unkarin kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

(28)Komission yksiköiden simulaatiot osoittavat, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on yhdessä muiden Euroopan unionin elpymisvälineen toimenpiteiden kanssa mahdollista kasvattaa Unkarin BKT:tä 1,0–1,4 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, kun ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla huomattavia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja antavan merkittävän panoksen investointeihin, joilla tuetaan onnistunutta vihreää ja digitaalista siirtymää, edistetään innovointia, digitalisoidaan julkishallintoa ja julkisia palveluja ja parannetaan kilpailua julkisissa hankinnoissa. Toimenpiteiden odotetaan parantavan julkisten rakennusten energiatehokkuutta ja kasvattavan uusiutuvan energian tuotannon osuutta. Niiden odotetaan myös lisäävän digitaalisia taitoja ja parantavan terveysvaikutuksia.

(29)Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lisäävän ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuutta julkisen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen aloilla tehtävien uudistusten ja investointien aloilla. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän erityisesti digitaalisia taitoja, koska sillä lisätään digitaalisten välineiden ja ratkaisujen käyttöä koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Terveydenhuollon alalla tehtävät uudistukset ja investoinnit voivat myös vaikuttaa myönteisesti työvoiman tarjontaan. Talouden innovointipotentiaalin odotetaan vahvistuvan investoinneilla, joilla edistetään eri tutkimus- ja kehitystoimijoiden yhteistyötä useilla strategisesti tärkeillä aloilla. Toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan kilpailua julkisissa hankinnoissa, torjumaan korruptiota, vahvistamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta sekä parantamaan lainsäädännön ja julkisten menojen laatua, voivat myös edistää potentiaalista tuotantoa parantamalla investointien laatua erityisesti julkisella sektorilla.

(30)Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan tukevan vihreää siirtymää ja vähentävän riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Uusiutuvaan energiaan liittyvien uudistusten ja investointien sekä sähköverkkoon liittyvien investointien, joilla mahdollistetaan uusiutuvien energialähteiden käyttö, odotetaan lisäävän merkittävästi päästöttömän sähköntuotannon osuutta. Lisäksi julkisiin ja asuinrakennuksiin tehtävien energiatehokkuusinvestointien odotetaan vähentävän fossiilisen energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Kestävää liikkuvuutta koskevien toimenpiteiden, kuten esikaupunkiliikenteen ratojen ja sähköbussien parantamisen, odotetaan parantavan julkisen liikenteen laatua ja toimivuutta sekä vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä ja parantavan ilmanlaatua, millä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja tuottavuuteen.

(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä, joiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja vähentävän heikossa asemassa olevien ryhmien sosiaalisia ja taloudellisia riskejä, pyritään erityisesti kehittämään päivähoitopalveluja, edistämään digitaalisia taitoja kouluissa, lisäämään vähäosaisten ja erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden osallistumista laadukkaaseen yleisopetukseen, vähentämään erotteluriskiä kouluissa, ja terveydenhuollon uudistuspaketilla pyritään investointien avulla varmistamaan terveyspalvelujen tasapuolisempi saatavuus ja poistamaan epäviralliset palkkiomaksut terveydenhuoltoalalta. Suunnitteilla on myös kattava toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan epäsuotuisammassa asemassa olevia asuinyhdyskuntia erityistarpeiden mukaisesti.

”Ei merkittävää haittaa” -periaate

(32)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.4 mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä (luokitus A) ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 3 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (”ei merkittävää haittaa” -periaate).

(33)Noudattaen komission tiedonannossa Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti 4 annettuja teknisiä ohjeita Unkari on esittänyt perustelut sille, ettei mikään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvä toimenpide ei aiheuta merkittävää haittaa millekään ympäristötavoitteelle. Unkari on tarvittaessa ehdottanut lieventävien toimenpiteiden toteuttamista merkittävän haitan välttämiseksi. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi olisi asetettava asiaankuuluvat välitavoitteet.

(34)Erityistä huomiota on kiinnitetty toimenpiteisiin, joiden vaikutuksia ympäristötavoitteisiin on perusteltua tarkastella tarkkaan. Erityisesti sellaisten toimenpiteiden osalta, joihin liittyy vedenjakeluinfrastruktuurien rakentamista ja kunnostamista, asiaankuuluvilla välitavoitteilla varmistetaan, ettei ympäristölle aiheuteta merkittävää haittaa, erityisesti panemalla täytäntöön ympäristövaikutusten arviointien tulokset ja ehdot EU:n ympäristölainsäädännön mukaisesti ja varmistamalla, että myönnetään asianmukaiset vedenottoluvat ja että saavutetaan kyseisten investointien kohteena olevien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen tila.

Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(35)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 48,1 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten mainitun asetuksen 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.

(36)Uudistusten ja investointien, jotka koskevat uusiutuvan energian käytön lisäämistä, verkon parantamista ja energiatehokkuustoimenpiteitä, odotetaan auttavan Unkaria saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut tavoitteet, jotka koskevat irtautumista hiilestä, ja tukemaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Tämä on tarkoitus saavuttaa erityisesti tarkistamalla oikeudellista ja hallinnollista kehystä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Maalla sijaitsevia tuulivoimaloita koskevien nykyisten yleisten rajoitusten poistamisen ja uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiden luomisen tuulisimmille alueille odotetaan mahdollistavan uuden tuulivoimakapasiteetin asentamisen. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien voimalaitosten lupamenettelyjen parantamisen odotetaan edistävän uusiutuvan energian käyttöönottoa. Uusiutuvien energialähteiden verkkoliitäntämenettelyjen avoimuuden, ennustettavuuden ja saatavuuden lisäämisen odotetaan myös edistävän niiden kehittämistä, ja tavoitteena on saavuttaa 10 000 megawatin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti, joka voidaan liittää verkkoon vuoteen 2026 mennessä. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan tällaisia uudistuksia olisi täydennettävä investoinneilla siirto- ja jakeluverkkojen ja älykkäiden verkkojen, mukaan lukien älykkäät mittarit, kehittämiseen sekä aurinkopaneelien ja varastointilaitosten asentamiseen. Julkisten rakennusten, erityisesti koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten, ja asuinrakennusten kunnostaminen, erityisesti ikkunoiden uusiminen ja asuntojen lämmityksen nykyaikaistaminen, lisää osaltaan energiatehokkuutta.

(37)Kattavalla kestävän liikennealan uudistus- ja investointipaketilla pyritään tukemaan julkista henkilöliikennettä ja tavaroiden rautatiekuljetusta. Tämän odotetaan edistävän yleistä liikkuvuuden ekosysteemiä, jonka pitäisi hyödyttää taloutta ja edistää liikennealan irtautumista hiilestä.

(38)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös kestävään vesihuoltoon liittyviä uudistuksia ja investointeja, joiden tavoitteena on parantaa vedensaantia alueilla, joihin vedenpuute vaikuttaa, erityisesti rakentamalla uudelleen nykyisen vesihuoltojärjestelmän osia ja luomalla uusia vedenjakelureittejä, kehittää luontoon perustuvia vedenpidätyskäytäntöjä, parantaa Unkarin vesienhoidon seurantajärjestelmää paikallisella ja kansallisella tasolla ja edistää kestäviä vesihuoltokäytäntöjä viljelijöiden keskuudessa. Vesihuoltoon liittyvien investointien odotetaan parantavan vedenpidätystä alueilla, joihin vedenpuute vaikuttaa, ja suojelevan pohjavesivaroja. Asiaankuuluvilla välitavoitteilla varmistetaan se, että ympäristövaikutusten arviointien tulokset ja ehdot pannaan täytäntöön EU:n ympäristölainsäädännön mukaisesti ja että myönnetään asianmukaiset vedenottoluvat ja saavutetaan kyseisten investointien kohteena olevien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen tila.

(39)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää kestävään jätehuoltoon liittyviä uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan edistävän vihreää siirtymää siten, että luodaan vakaa ja mahdollistava oikeudellinen ympäristö kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi ja tuetaan uusioraaka-aineiden käyttöä. Näiden toimenpiteiden odotetaan auttavan Unkaria saavuttamaan unionin vuoden 2025 ja 2030 jätehuoltotavoitteet.

(40)Vaikka elpymis- ja palautumissuunnitelma ei sisällä erityisiä luonnon monimuotoisuuteen keskittyviä toimenpiteitä, se sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä, mikä voi olla hyödyllistä myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista. Unkari on tehnyt järjestelmällisen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevan arvioinnin, joka osoittaa, että mikään ehdotetuista toimenpiteistä ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Digitaalisen siirtymän edistäminen

(41)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.6 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 29,8 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista laskettuna mainitun asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti.

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan digitaalisia taitoja koulutuksen kaikilla tasoilla, tarjoamaan oppilaille, opiskelijoille ja opettajille laaja pääsy digitaaliseen koulutukseen ja integroimaan digitaalisia koulutusratkaisuja ammatilliseen koulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen. Näiden tavoitteiden edistämiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy opettajien digitaalista koulutusta ja investointeja koulujen, opettajien ja opiskelijoiden tietoteknisiin laitteisiin siten, että keskitytään erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. Suunnitelmalla tuetaan myös digitaalisen oppimissisällön kehittämistä ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa.

(43)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka liittyvät tiettyjen alojen, erityisesti terveydenhuollon, liikenteen ja energian, digitalisointiin. Terveydenhuollon digitalisointi kattaa monenlaisia aloitteita, kuten etädiagnostiikkakeskuksen perustamisen, tekoälyyn perustuvan järjestelmän käyttöönoton hätäpalvelua varten, terveysalan mobiilisovellusten kehittämisen sekä potilaiden etäseurannan järjestelmän ikääntyneitä varten. Rautateiden keskitetyn liikenteenhallintajärjestelmän ja linja-auto- ja rautatieliikenteen keskitetyn kansallisen tieto- ja hinnoittelujärjestelmän käyttöönoton odotetaan parantavan julkisen liikenteen turvallisuutta, laatua ja houkuttelevuutta. Odotuksena on, että kehittämällä älykästä sähköverkkoa voidaan paremmin kytkeä uusiutuvan energian hajautettu lisätuotanto nykyiseen järjestelmään, jotta verkot voidaan mukauttaa tuleviin vaatimuksiin ja energiantuotannon sääntelyä parantaa.

(44)Julkishallinnon tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen ja palvelujen vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden odotetaan myös edistävän julkishallinnon nykyaikaistamista ja parantamista. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää esimerkiksi toimenpiteitä, jotka koskevat verosäännösten noudattamista koskevien menettelyjen digitalisaatiota, sähköisen hankintajärjestelmän kehittämistä edelleen ja syyttäjälaitoksen tiedostojen hallintajärjestelmää.

Pysyvät vaikutukset

(45)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.7 mukaisesti pysyviä vaikutuksia Unkarissa.

(46)Elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyviä vaikutuksia tuetaan useilla eri aloilla toteutettavilla toimenpiteillä. Vihreää siirtymää tukeviin uudistuksiin kuuluu tehokkaampi hallinnollinen ja oikeudellinen kehys, jolla edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, uusi kiertotalouden poliittinen kehys, vesivarojen parempi seuranta ja tietoisuuden lisääminen kestävästä vesihuollosta. Lisäksi julkisten palvelujen tehokkuuden parantamisen niiden digitalisaation kautta, myös terveydenhuollon alalla, odotetaan edistävän suunnitelman pysyviä vaikutuksia. Muilla toimenpiteillä, joilla on pysyviä vaikutuksia, parannetaan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille sekä vähäosaisten ryhmien ja vähiten kehittyneiden alueiden koulutustuloksia ja osallistumista koulutukseen. Tätä täydennetään investoinneilla digitaalisiin taitoihin.

(47)Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan osaltaan vahvistavan merkittävästi Unkarin institutionaalista palautumiskykyä. Tämä on tarkoitus saavuttaa vahvistamalla korruptiontorjuntajärjestelmää, vahvistamalla oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja parantamalla päätöksentekoprosessin laatua ja avoimuutta. Liiketoimintaympäristön odotetaan parantuvan toimenpiteillä, joilla parannetaan verojärjestelmää, sääntelyn ennustettavuutta ja kilpailua julkisissa hankinnoissa. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan myös edistävän Unkarin eläkejärjestelmän kestävyyttä ja moitteetonta talousarviohallintoa menojen uudelleentarkastelun kautta.

(48)Elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, myös koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien tukiohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla merkittävällä tavalla syvään juurtuneisiin alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.

Seuranta ja toteuttaminen

(49)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.8 mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

(50)Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaava alivaltiosihteerin kanslia, jäljempänä ’kansallinen viranomainen’, unionin tuen täytäntöönpanosta vastaavassa ministeriössä on vastuussa suunnitelman yleisestä koordinoinnista ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen seurannasta. Se myös koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, mukaan lukien niihin liittyvät indikaattorit, sekä toimittaa tiedot esimerkiksi lopullisista edunsaajista. Toimivaltainen viranomainen vastaa maksupyyntöjen, johdon vahvistuslausumien ja suoritettuja tarkastuksia koskevan yhteenvedon laatimisesta. Näiden tehtävien suorittamiseksi kansalliselle viranomaiselle on annettu selkeästi määritellyt vastuualueet, ja sillä on asianmukainen rakenne suunnitelman täytäntöönpanoa varten. Edistymistä välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävässä saavuttamisessa seurataan säännöllisesti päivitettyjen tietojen avulla seurantatietojärjestelmässä, joka on käytössä viimeistään ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä, sekä asianmukaisilla järjestelyillä, joilla varmistetaan seurantatietojärjestelmän tietojen oikea-aikaisuus, luotettavuus ja todenperäisyys. Lisäksi eri toimenpiteitä varten olisi otettava käyttöön erityisiä seurantajärjestelyjä, jotta voidaan havaita varhaisessa vaiheessa täytäntöönpanoon liittyvät riskit ja viivästykset ja reagoida niihin, jotta voidaan varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpano etenee suunnitellusti.

(51)Elpymis- ja palautumissuunnitelman välitavoitteet ja tavoitteet ovat asianmukaisia täytäntöönpanon seurantaa varten. Välitavoitteet ja tavoitteet kuvastavat asianmukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman yleistä tavoitetasoa, ja ne ovat selkeitä ja realistisia. Ne on suunniteltu hyvin, ja niihin liittyy asianmukaiset, hyväksyttävät ja luotettavat indikaattorit, joilla olisi varmistettava asianmukainen seuranta täytäntöönpanon aikana. Välitavoitteet ja tavoitteet koskevat myös jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisia. Näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen aikanaan on tarpeen maksupyynnön perustelemiseksi.

(52)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden auttamiseksi suunnitelmiensa täytäntöönpanossa voidaan pyytää teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 5 perustetusta teknisen tuen välineestä.

Kustannukset

(53)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(54)Unkari on yleisesti toimittanut erilliset kustannusarviot kaikista elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista ja uudistuksista ja niiden kustannuksista. Kustannusarvio osoittaa, että suurin osa elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannuksista on kohtuullisia ja uskottavia. Kustannusarvioita tukeva näyttö antaa kohtuullisen selvityksen ehdotettujen toimenpiteiden keskeisistä kustannustekijöistä, vaikka toimitetun näytön aste ja perusteellisuus vaihtelevat eri toimenpiteiden osalta. Kustannusarvioiden vertailukohtana esitettiin enimmäkseen aiemmat hankkeet, varsinaiset tarjouskilpailutiedot tai muut vertailukelpoiset kustannustiedot tärkeimmistä kustannustekijöistä. Joissakin tapauksissa tiedot kustannusarvioiden laatimisessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista ovat kuitenkin puutteellisia, minkä vuoksi kustannusarvioista ei voida antaa kaikilta osin myönteistä arviota. Unkari on myös toimittanut yksityiskohtaiset liiteasiakirjat useimmista toimenpiteistä perustelujen ja kustannusarvioiden tueksi. Lisäksi Unkari on toimittanut riittävät tiedot ja takeet sen varmistamiseksi, että suunnitelman kustannuksia ei kateta muulla jo myönnetyllä tai suunnitellulla unionin rahoituksella. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

(55)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.10 mukaisesti asianmukaisia (luokitus) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä korruptiota, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan unionin lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin varojen suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 6 mukaisesti.

(56)Asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti olisi vahvistettava unionin taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvät välitavoitteet, jotta voidaan varmistaa mainitun asetuksen 22 artiklan noudattaminen luomalla asianmukainen valvontajärjestelmä. On odotettavissa, että näiden välitavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen takaa sisäisen valvonnan järjestelmän riittävyyden asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon, että vankka ja tehokas korruptiontorjuntajärjestelmä, tehostetut järjestelyt petosten, korruption, eturistiriitojen ja muiden lainvastaisuuksien tehokkaaksi ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi unionin tuen täytäntöönpanon yhteydessä, kilpailukykyinen ja avoin julkisten hankintojen järjestelmä sekä oikeuslaitoksen riippumattomuus ovat edellytyksiä tehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän toiminnalle, uudistuksille olisi asetettava välitavoitteita ja niiden saavuttamisen olisi oltava edellytys tukivälineestä suorittaville maksujille. Koska nämä välitavoitteet olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja riittävän valvontajärjestelmän perustaminen ennen kuin komissio hyväksyy maksuja tukivälineen puitteissa, Unkarin olisi saavutettava kaikki välitavoitteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmään 7 , ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista, eikä tukivälineestä tulisi suorittaa maksuja ennen niiden saavuttamista. Tämä vaatimus on niiden korjaavien toimenpiteiden mukainen, joita Unkari on ehdottanut yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn yhteydessä, eikä se vaikuta mainittuihin toimenpiteisiin 8 .

(57)Erityisesti vankka ja tehokas korruptiontorjuntajärjestelmä on välttämätön, jotta voidaan ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuuksia, kuten petoksia, korruptiota tai eturistiriitoja, ja siten varmistaa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokkaat tarkastus- ja valvontajärjestelyt ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen. Tässä yhteydessä olisi toteutettava useita toimenpiteitä osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jotta varmistetaan 22 artiklan noudattaminen. Näihin kuuluu integriteettiviranomaisen perustaminen. Sen tehtävänä on tosiasiallisesti tehostaa petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista siten, että keskitytään erityisesti julkisiin hankintoihin sekä varallisuusilmoitusten pätevyyteen. Olisi myös perustettava korruptiontorjuntaa käsittelevä työryhmä, johon osallistuu merkittävässä määrin valtiosta riippumattomia järjestöjä ja jonka tehtävänä on tarkastella nykyisiä korruption vastaisia toimenpiteitä ja laatia ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan korruptoituneiden käytäntöjen ja muiden käytäntöjen, kuten nepotismin, suosinnan tai julkisen ja yksityisen sektorin välisen pyöröovi-ilmiön, havaitsemista, tutkintaa, syytteeseenpanoa ja seuraamusten määräämistä. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt, joilla laajennetaan varallisuusilmoitusten henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa ja vahvistetaan valvontaa ja avoimuutta sen suhteen, miten yleisen edun mukaiset varojen hallintasäätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt käyttävät unionin tukea. Mahdollisuus hakea muutosta syyttäjälaitoksen tai tutkivan viranomaisen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat rikosilmoituksen tutkimatta jättämistä tai rikosoikeudellisen menettelyn lopettamista, vahvistaisi myös korruptiontorjuntajärjestelmää ja välillisesti tehostaisi syyttäjäviranomaisten toimia korruption torjumiseksi. Erityisesti julkisten menojen käyttöä koskevien julkisten tietojen avoimuutta ja saatavuutta olisi lisättävä, koska se voi osaltaan vahvistaa korruptiontorjuntajärjestelmää helpottamalla riippumatonta valvontaa. Sen vuoksi olisi asetettava kuusi välitavoitetta sen varmistamiseksi, että kyseiset toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(58)Sellaisten järjestelyjen vahvistaminen, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan tehokkaasti petoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja muita lainvastaisuuksia pantaessa täytäntöön unionin tukea yleensä, ovat tärkeitä edellytyksiä sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus- ja valvontajärjestelyt ovat tehokkaita ja että unionin taloudellisia etuja suojataan tehokkaasti koko elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ajan. Tässä yhteydessä olisi toteutettava useita toimenpiteitä osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Jotta voidaan tehostaa eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja valvontaa unionin tuen täytäntöönpanon yhteydessä, olisi perustettava uusi sisäisen tarkastuksen ja integriteetin osasto, joka varmistaisi eturistiriitoja koskevien ilmoitusten säännöllisen ja tehokkaan valvonnan ja tutkisi ilmoitetut eturistiriitaepäilyt. Tiukennetuilla säännöksillä olisi varmistettava, että vahvistetaan riskinhallintaa sekä petosten, korruption, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista, otetaan käyttöön eturistiriitoja koskevia ilmoituksia koskevat tehokkaat säännöt, menettelyt ja valvontamekanismit ja että arkaluonteisissa tehtävissä oleva henkilöstö vaihtuu säännöllisesti ja että sen tehokas valvonta varmistetaan. Käytössä olisi myös oltava riittävät suuntaviivat sen varmistamiseksi, että kaikki unionin tuen täytäntöönpanoon ja valvontaan millä tahansa tasolla osallistuvat elimet ovat tietoisia tehtävistään, vastuistaan ja velvollisuuksistaan eturistiriitojen ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja korjaamisessa. Lisäksi olisi otettava käyttöön unionin tukeen liittyvä kattava ja tehokas korruption ja petosten torjuntastrategia, jota olisi täydennettävä yksityiskohtaisella toimintasuunnitelmalla. Olisi myös otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt sen varmistamiseksi, että käytetään täysimääräisesti ja tehokkaasti Arachne-tiedonlouhinta- ja riskipisteytysvälittä ja että järjestelmän ilmoittamia riskejä seurataan tehokkaasti. Petosten havaitsemisen tehostamiseksi olisi säädettävä lainsäädännöllisistä järjestelyistä, joilla varmistetaan, että OLAF pystyy tehokkaasti suorittamaan tutkimuksiaan ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Sen vuoksi olisi asetettava kahdeksan välitavoitetta sen varmistamiseksi, että kyseiset toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(59)Avoimuuden ja kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on välttämätöntä, jotta voidaan ehkäistä sääntöjenvastaisuuksia, kuten petoksia, korruptiota tai eturistiriitoja, ja se on siten edellytys sisäisen valvonnan järjestelmän tehokkaalle toiminnalle. Tässä yhteydessä olisi toteutettava useita toimenpiteitä osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Näihin olisi sisällyttävä sellaisen seurantavälineen kehittäminen, jolla arvioidaan sellaisten julkisten hankintamenettelyjen osuutta, joihin tarjouksia saadaan vaan yksi, tuloksellisuuden mittauskehys, jonka avulla voidaan arvioida säännöllisesti julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä syitä rajalliseen kilpailuun aloilla, joihin vähäinen kilpailu vaikuttaa eniten. Käytössä olisi myös oltava tukiohjelma, jolla helpotetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin, sekä toimenpiteitä, joilla kehitetään sähköistä julkisten hankintojen järjestelmää, jotta voidaan helpottaa kilpailun riippumatonta valvontaa ja analysointia julkisissa hankinnoissa, edellytyksenä sille, että voidaan panna tehokkaasti täytäntöön sitoumus vähentää sellaisten julkisten hankintojen osuutta, joita varten saadaan vaan yksi tarjous, ja helpottaa julkisten hankintojen järjestelmän julkista valvontaa. Sen vuoksi olisi asetettava viisi välitavoitetta sen varmistamiseksi, että kyseiset toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Näiden välitavoitteiden lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmaan olisi sisällytettävä myös tavoitteita, jotta voidaan seurata ja toteuttaa pyrkimys pienentää sellaisten julkisten hankintojen osuutta, joita varten saadaan vaan yksi tarjous, elpymis- ja palautumissuunnitelman koko täytäntöönpanokauden ajan.

(60)Kun otetaan huomioon, että oikeuslaitoksen tosiasiallinen riippumattomuus on edellytys sisäisen valvontajärjestelmän toiminnalle, olisi asetettava välitavoitteita uudistuksille, joilla vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston roolia ja toimivaltaa suhteessa valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan toimivaltaan, vahvistetaan korkeimman oikeuden (Kúria) riippumattomuutta, poistetaan esteitä Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettäviltä ennakkoratkaisupyynnöiltä ja poistetaan viranomaisten mahdollisuus hakea muutosta lainvoimaisiin tuomioistuinratkaisuihin perustuslakituomioistuimessa. Näiden uudistusten odotetaan edistävän unionin taloudellisten etujen suojaamista. Tämä vaatimus ei vaikuta Unkarin velvollisuuteen noudattaa koko ajan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 19 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan ja niitä koskevia Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintoja, jotka muodostavat unionin säännöstön olennaisen osan. Sen vuoksi olisi asetettava neljä välitavoitetta sen varmistamiseksi, että kyseiset toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(61)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt valvontajärjestelmä ja -järjestelmät perustuvat luotettaviin prosesseihin ja rakenteisiin, ja siinä yksilöidään selkeästi täytäntöönpanoon, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien eri elinten tehtävät ja vastuualueet sekä niiden vuorovaikutus. Niissä erotetaan selkeästi toisistaan valvonta- ja tarkastustehtävät ja -vastuut. Kansallinen viranomainen vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelman yleisestä koordinoinnista, välitavoitteiden ja tavoitteiden edistymisen seurannasta, täytäntöönpanoelimiä, tuen edelleen myöntäviä elimiä ja lopullisia tuensaajia koskevasta valvonnasta sekä maksupyyntöjen ja niihin liittyvien johdon lausumien laatimisesta ja toimittamisesta komissiolle seurantajärjestelmästä saatujen todennettujen tietojen perusteella. Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastusviranomaisen tehtävät on annettu EU:n varojen tilintarkastuksen pääosastolle (EUTAF), jolla olisi oltava tarvittavat valmiudet ja hallinnollinen kokemus asiaankuuluvien tarkastustehtävien suorittamiseksi kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti. EUTAF vastaa järjestelmätarkastuksista ja toteutettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden aineistotarkastuksesta, joiden perusteella tehdään yhteenveto maksupyyntöihin sisältyvistä komissiolle toimitetuista tarkastuksista. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tehokkaan tarkastuksen varmistamiseksi EUTAF:n odotetaan lisäksi hyväksyvän tehokkaan tarkastusstrategian, joka on kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukainen. Käytettävissä olisi oltava riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että turvataan EUTAF:n riippumattomuus ja taataan sen kyky hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Asiaan liittyvät kaksi välitavoitetta olisi saavutettava ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(62)Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta ja koordinoinnista vastaavien keskusyksiköiden eli kansallisen viranomaisen hallinnollisten valmiuksien odotetaan olevan riittävät, jotta ne voivat hoitaa suunnitellut roolinsa ja tehtävänsä. Täytäntöönpanoelinten, joiden tehtävänä on suorittaa tiettyjä täytäntöönpanotehtäviä kansallisen viranomaisen puolesta, olisi tuettava kansallisen viranomaisen työtä sen jälkeen, kun on tarkistettu, että niillä on tarvittavat resurssit ja asiantuntemus kyseisten tehtävien suorittamiseksi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Täytäntöönpanoelinten ja kansallisen viranomaisen olisi suoritettava lopullisia tuensaajia koskevia säännöllisiä ja järjestelmällisiä tarkastuksia. Kansallisen viranomaisen olisi myös valvottava säännöllisesti täytäntöönpanoelinten työtä. Lisäksi vastaperustetun sisäisen tarkastuksen ja integriteetin osaston olisi suoritettava eturistiriitoja koskevia säännöllisiä tarkastuksia riippumatta muista valvontaelimistä. Välitavoite, joka koskee suunnitelman täytäntöönpanoon, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten toimivaltuuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen voimaantuloa, olisi saavutettava ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(63)Käytössä odotetaan olevan asianmukaiset menettelyt sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten kehitettävässä seurantatietojärjestelmässä kerätään, tallennetaan ja asetetaan saataville kaikki loppukäyttäjiä, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat vaaditut tiedot. Tietojen luotettavuuden ja paikkansapitävyyden varmistamiseksi otetaan käyttöön yksityiskohtaiset monitasoiset valvontamekanismit. Välitavoite olisi sen vuoksi asetetettava sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon seurantaan tarvittavat tallennusjärjestelmän toiminnot olisi saatettava täysin toimintakykyiseksi ja toimintavalmiiksi, mukaan lukien ainakin ne toiminnot, joilla varmistetaan tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta sekä asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vaadittujen tietojen kerääminen ja säilyttäminen sekä tietoihin pääsyn varmistaminen. Tämä välitavoite olisi saavutettava ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuus

(64)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.11 mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(65)Elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostaa tasapainoisen yhdistelmän uudistuksia ja investointeja, jotka ovat johdonmukaisia ja toisiaan vahvistavia. Tarkoituksena on varmistaa johdonmukaisuus komponenttien sisällä asiaankuuluviin uudistuksiin liittyvien investointien avulla sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman eri komponenttien välillä. Useissa komponenteissa toteutettavilla toimenpiteillä pyritään parantamaan koulutustuloksia. Toimet on suunnattu oppilaille, opettajille ja kouluille, ja niissä keskitytään heikommassa asemassa oleviin opiskelijoihin ja digitaaliseen koulutukseen. Vihreän siirtymän osalta elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tarjotaan investointitukea sekä asuinrakennuksiin että julkisiin rakennuksiin (erityisesti koulutus- ja terveydenhuoltolaitoksiin) tehtäviin energiatehokkuusinvestointeihin. Digitalisaatiota edistetään järjestelmällisesti koko suunnitelmassa yhdistämällä digitalisaatioaloitteita ja investointeja tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin ja osaamisen kehittämiseen esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, energian, liikenteen ja julkishallinnon aloilla. Monien suunnitelmaan sisältyvien investointien toteuttaminen edellyttää tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä, ja suunnitelma sisältää tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan kilpailua, tehokkuutta ja avoimuutta julkisten hankintojen järjestelmässä. Joillakin uudistuksilla odotetaan olevan monialaista vaikutusta lainsäädännön laatuun ja tehokkuuteen kaikilla aloilla, kuten toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan päätöksenteon laatua ja avoimuutta. Komponentteihin sisältyvät ehdotetut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa muiden toimenpiteiden kanssa, eivätkä ne heikennä toistensa vaikuttavuutta. Epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitaisuuksia ei ole havaittu myöskään eri komponenttien välillä. 

Tasa-arvoasiat

(66)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää joukon toimenpiteitä, joilla vastataan sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyviin haasteisiin. Päivähoitopalvelujen saatavuuden paranemisen odotetaan lisäävän tasavertaista osallistumista työmarkkinoille ja edistävän vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Erityisopetusta tarvitsevien lasten ja oppilaiden tukemisen odotetaan vahvistavan osallistavaa koulutusta. Kannettavien tietokoneiden toimittaminen oppilaille ja opettajille tarvehankintastrategian laatimisen jälkeen ja koulujen varustaminen nykyaikaisilla näyttövälineillä ja muilla tietoteknisillä laitteilla, samalla kun etusijalle asetetaan koulut, joissa on paljon heikommassa asemassa olevia opiskelijoita, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja auttaa vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta. Kun pienten, heikosti suoriutuvien koulujen ylemmän perusasteen luokkia integroidaan naapuriyhdyskunnissa sijaitseviin suurempiin kouluihin, tämän odotetaan parantavan heikosti suoriutuvien ja muita heikommassa asemassa olevien lasten pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. Toimenpiteiden, joilla kannustetaan alemman ja ylemmän perusasteen kouluja lisäämään heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osuutta, odotetaan vähentävän erottelua julkisissa oppilaitoksissa. Liikennealan investointien, kuten matalalattialinja-autojen ja kunnostettujen rautatieasemien, odotetaan parantavan esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää myös integroituja toimia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi siten, että keskitytään epäsuotuisammassa asemassa olevien asuinyhdyskuntien asukkaisiin, kuten romaneihin. Vanhustenhoidon digitalisaatiotoimenpiteiden odotetaan edistävän vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan eurooppalaisen strategian 2021–2030 täytäntöönpanoa.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(67)Unkari ei ole toimittanut turvallisuutta koskevaa itsearviointia asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti, koska se ei ole katsonut sitä tarpeelliseksi.

Kuulemismenettely

(68)Elpymis- ja palautumissuunnitelman luonnos julkaistiin kommentoitavaksi maalis-huhtikuussa 2021. Sen lisäksi, että Unkari on asettanut tiedot suuren yleisön saataville, se otti suoraan yhteyttä 461 organisaatioon, kuten kuntiin, valtioista riippumattomiin järjestöihin, korkea-asteen oppilaitoksiin, ammattiliittoihin ja tiedejärjestöihin, ja kannusti niitä esittämään näkemyksiä ja ehdotuksia. Näistä 88 esitti kannanottoja, ja erilaisia ehdotuksia oli yli 1 260. Elpymis- ja palautumissuunnitelman luonnokseen tehtiin muutoksia joidenkin huomautusten perusteella, esimerkiksi kotitalouksien kestäviä lämmitysjärjestelmiä tukevan toimenpiteen soveltamisala määritettiin paremmin. Jotkin sidosryhmät kuitenkin arvostelivat prosessia ja katsoivat, että elpymis- ja palautumissuunnitelman yksityiskohtaista sisältöä ei julkistettu riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta ne olisivat voineet esittää merkityksellisiä huomautuksia, ja että niiden huomautuksia ei voitu ottaa huomioon. Virallisen kuulemisen lisäksi alueellisella ja kansallisella tasolla järjestettiin useita sidosryhmäkonferensseja, joissa keskityttiin eri aihepiireihin vuoden 2021 aikana. Unkari julkaisi uuden version elokuussa 2021, mutta se ei ole julkaissut sen jälkeen yhtään muutettua versiota eikä järjestänyt lisäkuulemisia elpymis- ja palautumissuunnitelmaan vuonna 2022 tehdyistä muutoksista.

(69)Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden toteutuksen alusta loppuun. Tätä varten elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteen, jolla kehitetään strategia sen varmistamiseksi, että sidosryhmät tosiasiallisesti osallistuvat elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, mukaan lukien sellaisen seurantakomitean perustaminen, johon riippumattomat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat vahvasti ja joka seuraa tiiviisti suunnitelman täytäntöönpanoa ja antaa suosituksia kansalliselle viranomaiselle. Lisäksi useisiin toimenpiteisiin sisältyy erityisiä sitoumuksia, joilla nimenomaisesti varmistetaan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien järjestelmällinen osallistuminen täytäntöönpanoprosessiin.

Myönteinen arvio

(70)Koska komissio antaa Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion ja toteaa, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

Rahoitusosuus

(71)Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2 299 592 927 602 Unkarin forinttia eli 5 824 260 891 euroa EKP:n EUR/PLN-viitekurssin perusteella 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän syyskuuta 2022 välisenä aikana. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Unkarin käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Unkarin käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(72)Laskelmaa Unkarin enimmäisrahoitusosuudesta päivitettiin 30 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti Unkarin saataville olisi asetettava nyt tietty määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua enimmäisrahoitusosuutta, jotta oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä, ja määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettua päivitettyä enimmäisrahoitusosuutta, olisi asetettava saataville, jotta oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 1 päivästä tammikuuta 2023 ja 31 päivään joulukuuta 2023.

(73)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Unkari on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(74)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla
Rahoitusosuus

1.Unioni asettaa Unkarin saataville 5 811 147 717 euron 10 suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 4 639 429 967 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Tästä määrästä 1 171 717 750 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2023 31 päivään joulukuuta 2023.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Unkarin saataville erissä liitteen mukaisesti. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Unkari on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että Unkari saavuttaa välitavoitteet ja tavoitteet viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2)    Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(4)    EUVL C 58, 18.2.2021, s. 1.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 4333 I, 22.12.2020, s. 1).

(7)    Tämä koskee välitavoitteita 160, 166, 169, 171, 174, 175, 195, 197, 198, 200, 201, 213, 214, 215, 216, 217, 218, 219, 220, 221, 222, 223, 224, 225, 226, 227 ja 228.

(8)    Kuten määritetty asiakirjassa COM(2022) 485 final – Liite perusteluihin, komission ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi toimenpiteistä unionin talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltion periaatteiden rikkomiselta Unkarissa.

(9)    EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(10)    Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Unkarin suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2022

COM(2022) 686 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2022) 686 final}

LIITE

OSIO 1: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A. KOMPONENTTI 1: VÄESTÖKEHITYS JA JULKINEN KOULUTUS

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään haasteita, jotka liittyvät osallistavaan pääsyyn laadukkaaseen kouluopetukseen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroitumiseen työmarkkinoille, sekä Unkarin yhteiskunnan väestöhaasteita.

Komponentin päätavoitteet ovat seuraavat:

·parannetaan pääsyä laadukkaaseen kouluopetukseen tarjoamalla oppilaille ja opettajille nykyaikaiseen digitaaliseen koulutukseen osallistumiseen tarvittavat laitteet ja kehittämällä heidän digitaalisia taitojaan;

·lisätään heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden osallistumista laadukkaaseen yleiseen koulutukseen;

·vähennetään erottelun riskiä kouluissa;

·lisätään opettajan ammatin houkuttelevuutta ja vahvistetaan opettajien ja koulunjohtajien taitoja;

·parannetaan varhaiskasvatuksen saatavuutta, jotta voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja helpottaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille;

·edistetään julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä ja eläkejärjestelmän riittävyyttä.

Komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, jotka heijastavat joitakin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, jotka koskevat koulutusta ja elinikäistä oppimista, sukupuolten tasa-arvoa ja lastenhoitoa sekä lasten tukemista. Komponentilla tuetaan myös digitaalista siirtymää lisäämällä julkisen koulutuksen digitaalisia valmiuksia ja parantamalla oppilaiden ja opettajien digitaalisia taitoja. Keskittyminen erottelun vähentämiseen kouluissa edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lisäksi komponentti edistää vihreää siirtymää, koska suunnitellussa infrastruktuurin kehittämisessä on noudatettava korkeita energiatehokkuusstandardeja.

Tämä komponentti on Euroopan unionille vuosiksi 2021-2030 laaditun Unkarin julkisen koulutusstrategian, Unkarin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energiastrategian ja puhtaan kehityksen kansallisen strategian mukainen.

Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta jatkaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille erityisesti parantamalla taitoja ja koulutustuloksia ja lisäämällä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti romanien, osallistumista laadukkaaseen yleiseen koulutukseen (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 3 vuonna 2022), keskittämään investointeihin liittyvä talouspolitiikka energia- ja resurssitehokkuuteen (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019), varmistamaan peruspalvelujen ja laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille (maakohtainen suositus 2 vuonna 2020) ja keskittämään investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019). Sillä edistetään myös maakohtaisen suosituksen noudattamista eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi samalla kun säilytetään riittävyys erityisesti puuttumalla tuloeroihin (maakohtainen suositus 1 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

A.1    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C1.R1: Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen

Uudistuksen tavoitteena on tukea julkisen koulutuksen digitalisaatiota lisäämällä opettajien ja oppilaiden digitaalisten laitteiden ja välineiden saatavuutta ja käyttöä ja helpottamalla siten digitaalisten opetus- ja oppimismenetelmien järjestelmällistä integrointia koulutusprosessiin. Uudistuksella pyritään myös osaltaan parantamaan koulutustuloksia osallistavalla tavalla, vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja yleisemmin varmistamaan kilpailukykyisen työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Tämän toimenpiteen mukaisesti opettajien, oppilaiden ja koulujen saatavilla on oltava nykyaikaisia digitaalisia laitteita. Kannettavat tietokoneet (standardityyppiset ja 2-in-1-tyyppiset) on ostettava ja toimitettava julkisille oppilaitoksille lukuvuosina 2021/2022, 2022/2023, 2023/2024 ja 2024/2025 viidennen ja yhdeksännen luokan opiskelijoille, opettajien käyttöön ja kouluille tietoteknisten luokkahuoneiden kehittämiseen. Nelivuotisen ohjelman loppuun mennessä tämän toimenpiteen puitteissa on ostettava ja toimitettava yhteensä vähintään 579 000 kannettavaa tietokonetta, joista vähintään 55 000 on tarjottava opettajille ja vähintään 10 000 kouluille tietoteknisten luokkahuoneiden kehittämistä varten. Oppilaiden on voitava pitää kannettavat tietokoneet kouluopetuksensa päättymiseen asti ja luovuttaa ne sen jälkeen uusille ikäryhmille.

Kannettavien tietokoneiden jakelussa etusija on annettava heikommassa asemassa oleville oppilaille ja opettajille kouluissa, joissa heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on keskimääräistä suurempi. Kehitetään ja julkaistaan tarvehankintastrategia digitaalisten kannettavien tietokoneiden jakamiseksi oppilaille. Strategiassa on täsmennettävä muun muassa, että heikommista lähtökohdista olevilla oppilailla, joilla ei ole kannettavaa tietokonetta, on oltava ensisijainen asema tällaisen laitteen vastaanottamisessa. Heikommassa asemassa olevat oppilaat määritellään lastensuojelulain (XXXI/1997) 67/A §:n 1 momentissa.

Lisäksi vähintään 3 100 koulussa on oltava interaktiivisia näyttövälineitä ja -laitteita, joilla kehitetään oppilaiden luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä algoritmi- ja ohjelmointitaitoja, kuten robotteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja erikoistietokoneita. Muita heikommassa asemassa olevilla alueilla toimivat koulut ja koulut, joissa on paljon muita heikommassa asemassa olevia oppilaita, on asetettava etusijalle tieto- ja viestintätekniikan laitteita tukevien ohjelmien levittämisessä. Opettajille on annettava kohdennettua koulutusta digitaalisten laitteiden käytöstä, ja heillä on oltava pääsy tietotekniseen tukipalveluun.

Uudistuksen täytäntöönpano johtaa siihen, että vähintään 45 prosenttia opettajista käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 40 prosentissa luokistaan (verrattuna 33 prosenttiin opettajista vuonna 2019).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

C1.I1: Laadukkaaseen koulutukseen pääsyn parantaminen ylemmän perusasteen oppilaitoksissa

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden pääsyä laadukkaaseen koulutukseen ylemmän perusasteen oppilaitoksissa ja vastata haasteisiin, jotka liittyvät opettajien puutteeseen pienissä asutuskeskuksissa.

Toimenpide on toteutettava vaiheittain. Ensimmäisenä askeleena toteutetaan kouluverkoston maanlaajuinen kartoitus, jotta voidaan tunnistaa ja valita koulut, jotka toteuttavat heikosti suoriutuvien ylemmän perusasteen koulujen integroinnin suurempiin kouluihin naapurialueilla. Kartoituksen on perustuttava näyttöön ja tarvearvioon, ja siinä on kuultava sidosryhmiä (erityisesti opiskelijoita ja heidän vanhempiaan, koulujen henkilöstöä, yhteisöjä ja paikallishallintoja). Tämä johtaa siihen, että osana pilottivaihetta valitaan vähintään 5–10 valtion ylläpitämää ylemmän perusasteen oppilaitosta, jotka integroidaan suurempiin isäntälaitoksiin. Kartoituksessa on arvioitava koulujen integroinnin vaikutusta oppilaiden koostumukseen, erottelun riskiä, henkilöstön määrää, koulumenestystä, oppilaiden oppimistuloksia, tutkinnon suorittaneiden määrää, niiden opiskelijoiden osuutta, joilla on suuri koulunkäynnin keskeyttämisriski, koulujen sijaintia, kouluprofiilia ja odotettavissa olevia tulevia väestökehitykseen liittyviä tarpeita. Isäntäkoulujen osalta on otettava huomioon muun muassa rakennuksen fyysiset ominaisuudet ja infrastruktuuri. Isäntäkoulut eivät saa toimia uusien oppilaiden sisäoppilaitoksina.

Toisessa vaiheessa vähintään viidessä valtion ylläpitämässä koulussa ylemmän perusasteen oppilaitokset integroidaan suurempiin isäntälaitoksiin naapurialueilla osana pilottivaihetta. Valitun isäntälaitoksen on integroitava alemman keskiasteen oppilaitokset pienistä kouluista, joissa laadukasta koulutusta ei voida taata tehokkaasti. Vastaanottavissa kouluissa on oltava riittävä määrä opettajia ja henkilöstöä, jotta uudet oppilaat voidaan ottaa vastaan, ja opettajille ja henkilöstölle on annettava koulutusta osallistavasta pedagogiikasta. Toimenpiteeseen liittyvät työmatka- ja asumistarpeet on otettava asianmukaisesti huomioon. Kotouttamisprosessi ei saa johtaa erottelun lisääntymiseen vastaanottavissa kouluissa. Isäntäkoulut eivät saa toimia uusien oppilaiden sisäoppilaitoksina.

Viimeisessä vaiheessa institutionaalisten pilottijärjestelyjen tulokset sekä vastaavat suositukset ja täytäntöönpano-ohjeet on sisällytettävä julkisesti saatavilla olevaan raporttiin. Raportin ja kartoituksen perusteella vähintään 30 koulussa olevat ylemmän perusasteen oppilaitokset on integroitava tosiasiallisesti suurempiin isäntälaitoksiin viereisillä asutusalueilla.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä.

C1.I2: Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa erityisopetusta tarvitsevia opiskelijoita, pitkäaikaishoitoa ja erikoistuneita pedagogisia palveluja tarvitsevien lasten erityispalvelujen laatua. Tämän investoinnin odotetaan näin ollen parantavan opiskelijoiden oppimistuloksia, vähentävän keskeyttämisriskiä ja auttavan opiskelijoita menestymään aikuisiässä ja suoriutumaan työmarkkinoilla.

Investointi on kohdennettava kouluihin, joissa on erityisopetusta tarvitsevia oppilaita, pitkäaikaishoitoa tarjoavia opiskelijoita ja lapsia, jotka tarvitsevat erityisiä pedagogisia palveluja itseään tai tukiverkostoaan varten, mukaan lukien vanhemmat, opettajat ja opetushenkilöstö. Laitteiden, palvelujen ja erityisopettajien tarpeiden kartoitus on laadittava ja julkaistava koulujen yksilöllisten kehittämissuunnitelmien perusteella. Tämän kartoituksen perusteella investoinnilla tarjotaan erikoistuneita koulutuspalveluja, mukaan lukien varhaiskehitystuki, asiantuntijakomiteoiden diagnostiikka, koulutusneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus, liikuntakasvatus, puheterapia, johtava koulutus, päiväkotien psykologia ja erityistarpeita omaavien lasten hoito. Tukeen on sisällyttävä myös asianomaisten koulujen tilanteen mukaan: i) sekä opettajille/henkilöstölle että oppilaille suunnatut tehostetut palvelut, erityisesti tehostettu liikkuvuustuki, laitteiden vuokraus, koulukuljetuspalvelut, koulutus, tietämyksen jakaminen ja sosiaalinen hyväksyttävyys, ja ii) fyysisten ja tieto- ja viestintäteknisten saavutettavuuteen liittyvien laitteiden, kehitystyökalujen, lääkinnällisten ja teknisten erityislaitteiden sekä yleisten ja mukautettujen sähköajoneuvojen hankinta palvelujen tarjoamista varten.

Tämän toimenpiteen mukaan vähintään 50 prosenttia lukuvuonna 2025/2026 toimivista erityisoppilaitoksista (koulut, joissa on erityisopetusta tarvitsevia opiskelijoita, pitkäaikaishoitoa ja lapsia, jotka tarvitsevat erikoistuneita pedagogisia palveluja) on saanut tukea erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden, pitkäaikaishoidossa olevien ja erityistä pedagogista palvelua tarvitsevien lasten koulutukseen. Tämän seurauksena vähintään 45 000 oppilasta hyötyy erikoispalvelujen paremmasta laadusta. Lisäksi vähintään 5 000 erityisopettajaa on koulutettava kehittämään osaamistaan ja käyttämään ammattimaisesti diagnostisia menettelyjä ja välineitä, joita tarvitaan erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden, pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ja erikoistuneita pedagogisia palveluja tarvitsevien lasten kanssa.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2024 mennessä.

C1.R2: Erotteluriskin vähentäminen kouluissa

Uudistuksen tavoitteena on tukea yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaaseen kouluopetukseen ja vähentää erottelua kouluissa.

Toimenpiteessä on annettava lainsäädäntöä, jolla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitoksille (luokat 1–8), joissa heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osuus on pieni. Uuden lainsäädännön mukaan valtion tukea monikouluasunnoissa toimiville alemman ja ylemmän perusasteen kouluille (sekä valtion ylläpitämille kouluille että muille kuin valtion ylläpitämille kouluille) vähennetään 10 prosenttia, jos epäedullisessa asemassa olevien opiskelijoiden osuus näissä kouluissa on pienempi kuin keskimääräinen osuus asutusalueella, jossa koulu sijaitsee, i) yli 20 prosenttiyksikköä lukuvuosien 2023/2024 ja 2024/2025 alussa ja ii) 15 prosenttiyksikköä lukuvuoden 2025/2026 alussa ja sitä seuraavina vuosina. Säännöksiä sovelletaan lukuvuodesta 2023/2024 alkaen, ja valtiontuen vähennystä sovelletaan koko kalenterivuoden ajan.

On julkaistava raportti sen osoittamiseksi, että on sovellettu uutta lainsäädäntöä, jossa säädetään valtion tuen vähentämisestä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa, joissa on vain vähän heikommassa asemassa olevia opiskelijoita. Raportissa on esitettävä täytäntöönpanon alustavat tulokset asianomaisissa kouluissa lukuvuosina 2023–2024 ja 2024/2025 sekä lukuvuoden 2025/2026 alussa sekä vaikutus heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden jakautumiseen asutusalueilla, joissa kyseiset koulut sijaitsevat (mukaan lukien ympäröivät asutusalueet). Raporttiin voi sisältyä suosituksia oikeudellisen kehyksen parantamiseksi ja sen tehokkuuden lisäämiseksi erotteluriskin vähentämisessä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C1.R3: Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa opettajan ammatin houkuttelevuutta ja vähentää opettajien puutetta, mikä edistää korkealaatuista kouluopetusta kaikille.

Toimenpiteen myötä on hyväksyttävä lainsäädäntö, jonka mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden (lukuun ottamatta ammatillisen koulutuksen alan opettajia) julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskipalkka on asteittain vähintään 80 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta vuonna 2025 ja se on säilytettävä vähintään 80 prosentissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta vähintään 31 päivään joulukuuta 2030 saakka.

Uuteen lainsäädäntöön on myös sisällytettävä säännöksiä, joiden mukaan sellaisten opettajien palkka, jotka työskentelevät kouluissa, joissa heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on vähintään 10 prosenttia (ja määritellään erityisiä pedagogisia menetelmiä osallistavaa opetusta varten opetusohjelmissaan) tai heikommassa asemassa olevilla asuinalueilla, on vähintään 12,5 prosenttia korkeampi kuin muiden samaa pätevyyttä ja kokemusta omaavien opettajien palkka 1 päivästä tammikuuta 2023 ja vähintään 31 päivään joulukuuta 2030 saakka. Lisäksi perustason opettajien palkankorotuksen vuonna 2025 on oltava 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaikkien julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskimääräinen palkankorotus kyseisenä vuonna, ja heidän vuotuisen palkankorotuksensa on oltava vähintään yhtä suuri kuin kaikkien julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskimääräinen vuotuinen palkankorotus 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana.

Lakiluonnoksesta, jossa vahvistetaan edellä mainittu lähestymistapa opettajien palkkojen korottamiseen, on käytävä merkityksellistä työmarkkinavuoropuhelua opettajien suurimpien ammattiliittojen kanssa.

Uudistuksen täytäntöönpano rahoitetaan yksinomaan kansallisesta talousarviosta ja EU:n varoista (ESR+). Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ei sisälly tähän toimenpiteeseen liittyviä kustannuksia.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

C1.I3: Opettajien koulutus ja oppilaitosten johtajien johtamistaitojen parantaminen

Toimenpiteen tavoite on kaksitahoinen: lisätään opettajien tarjontaa oppiaineissa, joilla on suuri kysyntä, ja parannetaan julkisten oppilaitosten johtajien ja apulaisjohtajien johtamistaitoja.

Tässä toimenpiteessä 5 000 opettajaa perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa saa koulutusta, jotta he voivat hankkia lisäosaamista ja -todistuksia sellaisten alojen opettamiseksi, joilla on suuri kysyntä (erityisesti fysiikan, kemian, matematiikan ja digitaalisen koulutuksen alalla). Koulutus järjestetään kaksi- ja nelivuotisina korkea-asteen kursseina. Lisäksi noin 3 000 julkisten oppilaitosten johtajaa ja apulaisjohtajaa saa oppilaitosten johtamiseen liittyvää erityiskoulutusta. Opettajien ja heidän työnantajiensa on tehtävä koulutussopimus.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C1.I4: Uusien päiväkotien perustaminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen saatavuutta kehittämällä lisää infrastruktuuria. Tämän toimenpiteen odotetaan parantavan vanhempien ja erityisesti naisten työllisyysastetta ja edistävän siten sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista osallisuutta. Toimenpidettä tukee äskettäin tehty tutkimus, joka osoittaa, että nykyisten ja valmisteilla olevien päiväkotipaikkojen lisäksi tarvitaan 12 000 uutta päiväkotipaikkaa.

Tässä toimenpiteessä perustetaan kokonaan uusiin rakennuksiin tai laajentamalla olemassa olevia rakennuksia vähintään 3 593 uutta päiväkotipaikkaa eri puolille Unkaria. Investointi sisältää myös lisävarusteita ja -infrastruktuuria, kuten luokkahuonelaitteita, huonekaluja, leikkikenttää ja pyöräpysäköintiä. Uusien rakennusten rakentamisen primäärienergian kysynnän on oltava vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus. Investoinnin seurauksena uusissa paikoissa on oltava vähintään 3 593 lasta.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä. 

C1.R4: turvaa eläkejärjestelmän kestävyyden;

Uudistuksen tavoitteena on edistää Unkarin eläkejärjestelmän julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä ja edistää työurien pidentämistä samalla kun parannetaan pienituloisille eläkkeensaajille maksettavien eläkkeiden riittävyyttä. Uudistuksella otetaan tarpeellisessa määrin käyttöön automaattisia tasapainotusmekanismeja eläkejärjestelmään ja muita muuttujia koskevia muutoksia.

Uudistus koostuu seuraavista:

a.Riippumattoman kansainvälisen asiantuntijan raportin julkaiseminen toimintavaihtoehdoista Unkarin eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi. Kertomuksessa esitetään arvio eläkejärjestelmästä ja sen rahoituksen kestävyydestä ja esitetään konkreettisia toimintaehdotuksia, joilla varmistetaan eläkejärjestelmän julkisen talouden kestävyys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä asianmukaisilla tulopuolen toimenpiteillä ja automaattisilla tasapainotusmekanismeilla sekä hillitsemällä ennakoitujen eläkemenojen kasvua suhteessa BKT:hen vuoteen 2070 mennessä viimeisimmän ikääntymisraportin ennusteisiin verrattuna säilyttäen samalla riittävyys, erityisesti puuttumalla tuloeroihin. 

b.Hallitus valmistelee ehdotuksen eläkejärjestelmän muuttamiseksi. Poliittisen ehdotuksen valmistelun yhteydessä kuullaan työmarkkinaosapuolia ja talouselämän osapuolia sekä muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, ja siitä keskustellaan talouspoliittisen komitean ikääntymistä käsittelevässä työryhmässä ja se toimitetaan julkista kuulemista varten.

c.Hallitus valmistelee eläkejärjestelmän muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, johon liittyy yksityiskohtainen vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa on osoitettava, miten lainsäädäntöehdotuksella varmistetaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyys asianmukaisilla toimenpiteillä ja mahdollisilla automaattisilla tasapainotusmekanismeilla sekä hillitsemällä ennustettujen eläkemenojen kasvua suhteessa BKT:hen vuoteen 2070 mennessä viimeisimmän ikääntymisraportin ennusteisiin verrattuna. Vaikutustenarvioinnin on perustuttava viimeisimmän ikääntymisraportin makrotaloudellisia ja demografisia ennusteita koskeviin yhteisiin oletuksiin.

d.Hallituksen lainsäädäntöehdotukseen perustuvan eläkejärjestelmän muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

A.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Järjestysnumero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit   (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit   (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
1	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Tavoite	Oppilaiden tai opettajan käyttöön toimitettujen digitaalisten kannettavien tietokoneiden lukumäärä		Määrä	0	120 000	Q2	2022	Vähintään 120 000 digitaalista muistikirjaa (standardi- ja 2-in-1-tyyppiset) on ostettava ja toimitettava kouluissa yhdeksänteen luokkaan kuuluvien oppilaiden käyttöön (oppimistarkoituksiin), opettajien käyttöön (opetustarkoituksiin), kouluille tietoteknisten luokkahuoneiden kehittämiseen ja koulun hallintokeskukseen (Klebersberg Központ). Kannettavat tietokoneet on toimitettava lukuvuonna 2021/2022. Oppilaiden on voitava pitää kannettavat tietokoneet kouluopetuksensa päättymiseen asti ja luovuttaa ne sen jälkeen uusille ikäryhmille. Henkilökohtaisen tieto- ja viestintäteknisen laitteen saavien oppilaiden osuuden on oltava vähintään 90 prosenttia muita heikommassa asemassa olevista oppilaista. Henkilökohtaisia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita saavien opettajien osuuden on oltava vähintään 90 prosenttia sellaisten koulujen opettajista, joiden osuus muita heikommassa asemassa olevista oppilaista on keskimääräistä suurempi ja jotka eivät ole saaneet henkilökohtaista tieto- ja viestintäteknistä laitetta kolmen edellisen vuoden aikana ennen vuotta 2021/2022.
2	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Välitavoite	Kehitetään tarvehankintastrategia digitaalisten kannettavien tietokoneiden jakamiseksi oppilaille.	Strategian julkaiseminen.				Q4	2022	Kehitetään ja julkaistaan tarvehankintastrategia digitaalisten kannettavien tietokoneiden jakamiseksi oppilaille. Strategiassa on täsmennettävä muun muassa, että heikommista lähtökohdista olevilla oppilailla, joilla ei ole digitaalista kannettavaa tietokonetta, on oltava ensisijainen asema tällaisen laitteen vastaanottamisessa.
3	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Tavoite	Niiden opettajien osuus, jotka käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 40 prosentissa tunneistaan		%	33	35	Q4	2023	Julkisessa koulutuksessa olevien opettajien, jotka käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 40 prosentissa tunneistaan, osuuden on noustava vähintään 35 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä. Perustiedot ovat vuodelta 2019 (lähde: KIR-STAT).
4	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Tavoite	Niiden koulujen lukumäärä, joissa on nykyaikaiset näyttövälineet ja välineet, jotka kehittävät oppilaiden luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja		Määrä	0	3 100	Q4	2024	Vähintään 3 100 julkisessa oppilaitoksessa on oltava nykyaikaiset näyttövälineet (interaktiiviset paneelit) ja laitteet, jotka parantavat opiskelijoiden luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, kuten ohjelmoitavat robotit, ohjelmoitavat mikropiirit ja droonit. Etusija on annettava kouluille, joissa on suuri osuus muita heikommassa asemassa olevia oppilaita.
5	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Tavoite	Oppilaalle tai opettajalle toimitettujen digitaalisten kannettavien lisätietokoneiden lukumäärä		Määrä	120 000	579 000	Q2	2025	Ottaen huomioon välitavoitteen 2 yhteydessä mainittu tarvehankintastrategia digitaaliset kannettavat tietokoneet (standardityyppiset ja 2-in-1-tyyppiset) on ostettava ja toimitettava julkisille oppilaitoksille lukuvuosina 2022/2023, 2023/2024, 2024/2024 ja 2024/2025 viidennen ja yhdeksännen luokan opiskelijoille, opettajien käyttöön ja kouluille tietoteknisten luokkahuoneiden kehittämiseen. Nelivuotisen ohjelman loppuun mennessä tämän toimenpiteen puitteissa on ostettava ja toimitettava yhteensä vähintään 579 000 digitaalista kannettavaa tietokonetta, joista vähintään 55 000 on tarjottava opettajille ja vähintään 10 000 kouluille tietoteknisten luokkahuoneiden kehittämistä varten. Oppilaiden on voitava pitää kannettavat tietokoneet kouluopetuksensa päättymiseen asti ja luovuttaa ne sen jälkeen uusille ikäryhmille.
6	C1.R1 Kilpailukykyisen julkisen koulutuksen kehittäminen 2000-luvun teknologiaa käyttäen	Tavoite	Niiden opettajien osuus, jotka käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 40 prosentissa tunneistaan		%	35	45	Q2	2026	Julkisessa koulutuksessa olevien opettajien, jotka käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 40 prosentissa tunneistaan, osuuden on noustava vähintään 45 prosenttiin 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä. On julkaistava raportti, jossa arvioidaan, miten opettajat ja oppilaat käyttävät digitaalisia ratkaisuja kouluissa. Kertomuksessa käytetään muun muassa KIR-STATin tuottamia tietoja niiden opettajien osuudesta julkisessa koulutuksessa, jotka käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa luokissaan, sekä OECD:n TALIS-tutkimuksen tietoja.
7	C1.I1 Laadukkaaseen koulutukseen pääsyn parantaminen ylemmän perusasteen oppilaitoksissa	Välitavoite	Kouluverkoston kartoitus, jotta voidaan valita koulut pienten ylemmän perusasteen koulujen integroimiseksi suurempiin lähialueilla sijaitseviin kouluihin	Kartoituksen julkaiseminen				Q2	2023	Kouluverkostosta on tehtävä maanlaajuinen kartoitus, jotta voidaan tunnistaa ja valita koulut, jotka integroivat pienet ylemmän perusasteen oppilaat suurempiin lähialueilla sijaitseviin kouluihin. Kartoituksen on perustuttava näyttöön ja tarvearvioon, ja siinä on kuultava sidosryhmiä (erityisesti opiskelijoita ja heidän vanhempiaan, koulujen henkilöstöä, yhteisöjä ja paikallishallintoja), ja osana pilottivaihetta valitaan vähintään 5–10 valtion ylläpitämää ylemmän perusasteen koulua, jotka integroidaan suurempiin isäntäkouluihin. Kartoituksessa on arvioitava koulujen integroinnin vaikutusta oppilaiden koostumukseen, erottelun riskiä, henkilöstön määrää, koulumenestystä, oppilaiden oppimistuloksia, tutkinnon suorittaneiden määrää, niiden opiskelijoiden osuutta, joilla on suuri koulunkäynnin keskeyttämisriski, koulujen sijaintia, kouluprofiilia ja odotettavissa olevia tulevia väestökehitykseen liittyviä tarpeita. Isäntäkoulujen osalta on otettava huomioon muun muassa rakennuksen fyysiset ominaisuudet ja infrastruktuuri. Lausunto julkistetaan.
8	C1.I1 Laadukkaaseen koulutukseen pääsyn parantaminen ylemmän perusasteen oppilaitoksissa	Tavoite	Kokeiluluonteisten institutionaalisten uudelleenjärjestelyjen toteuttaminen pienten ylemmän perusasteen luokkien integroimiseksi suurempiin lähialueiden asutuskeskuksiin		Määrä	0	5	Q3	2023	Ylemmän perusasteen oppilaitokset vähintään viidessä valtion ylläpitämässä koulussa on integroitava tosiasiallisesti suurempiin isäntälaitoksiin viereisillä asutusalueilla osana pilottivaihetta. Valitun isäntälaitoksen on integroitava alemman keskiasteen oppilaitokset pienistä kouluista, joissa laadukasta koulutusta ei voida taata tehokkaasti. Vastaanottavissa kouluissa on oltava riittävä määrä opettajia ja henkilöstöä, jotta uudet oppilaat voidaan ottaa vastaan, ja opettajille ja henkilöstölle on annettava koulutusta osallistavasta pedagogiikasta. Toimenpiteeseen liittyvät työmatka- ja asumistarpeet on otettava asianmukaisesti huomioon. Kotouttamisprosessi ei saa johtaa erottelun lisääntymiseen vastaanottavissa kouluissa. Isäntäkoulut eivät saa toimia uusien oppilaiden sisäoppilaitoksina.
9	C1.I1 Laadukkaaseen koulutukseen pääsyn parantaminen ylemmän perusasteen oppilaitoksissa	Tavoite	Uusien institutionaalisten uudelleenjärjestelyjen toteuttaminen pienten ylemmän perusasteen luokkien integroimiseksi suurempiin lähialueilla sijaitseviin asutuskeskuksiin		Määrä	5	35	Q3	2025	Institutionaalisten pilottijärjestelyjen tulokset sekä vastaavat suositukset ja täytäntöönpano-ohjeet on sisällytettävä julkisesti saatavilla olevaan raporttiin. Välitavoitteessa 7 tarkoitetun raportin ja kartoituksen perusteella vähintään 30 koulussa olevat ylemmän perusasteen oppilaitokset on integroitava tosiasiallisesti suurempiin isäntälaitoksiin viereisillä asutusalueilla. Valittujen isäntälaitosten on integroitava alemman keskiasteen oppilaitokset pienistä kouluista, joissa laadukasta koulutusta ei voida taata tehokkaasti. Vastaanottavissa kouluissa on oltava riittävä määrä opettajia ja henkilöstöä, jotta uudet oppilaat voidaan ottaa vastaan, ja opettajille ja henkilöstölle on annettava koulutusta osallistavasta pedagogiikasta. Toimenpiteeseen liittyvät työmatka- ja asumistarpeet on otettava asianmukaisesti huomioon. Kotouttamisprosessi ei saa johtaa erottelun lisääntymiseen vastaanottavissa kouluissa. Isäntäkoulut eivät saa toimia uusien oppilaiden sisäoppilaitoksina.
10	C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen	Välitavoite	Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutustarpeiden tukeminen	Korkeakouluista vastaavan ministeriön julkaisema ehdotuspyyntö		0		Q2	2023	Laitteiden, palvelujen ja erityisopettajien tarpeiden kartoitus on laadittava ja julkaistava koulujen yksilöllisten kehittämissuunnitelmien perusteella.
11	C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen	Tavoite	Niiden erityisoppilaitosten osuus, jotka ovat saaneet tukea erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden koulutukseen		%	0	50	Q2	2026	Vähintään 50 prosenttia lukuvuonna 2025/2026 toimivista erityisoppilaitoksista saa tukea erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden koulutukseen. Tukea annetaan oppilaille, joilla on erityistarpeita, tai heidän tukiverkostolleen, mukaan lukien vanhemmat, opettajat ja opetushenkilöstö, ja siihen on sisällyttävä tilanteen mukaan seuraavat: i) sekä opettajille/henkilöstölle että oppilaille suunnatut tehostetut palvelut, erityisesti tehostettu liikkuvuustuki, laitteiden vuokraus, koulukuljetuspalvelut, koulutus, tietämyksen jakaminen ja sosiaalinen hyväksyttävyys, ja ii) fyysisten ja tieto- ja viestintäteknisten saavutettavuuteen liittyvien laitteiden, kehitystyökalujen, lääkinnällisten ja teknisten erityislaitteiden sekä yleisten ja mukautettujen sähköajoneuvojen hankinta palvelujen tarjoamista varten.
12	C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden koulutuksen tukeminen	Tavoite	Niiden erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden lukumäärä, jotka ovat hyötyneet tehostetuista palveluista		Määrä	0	45 000	Q3	2026	Vähintään 45 000 erityisopetusta tarvitsevaa oppilasta hyötyy alatavoitteessa A11 tarkoitetuista tehostetuista palveluista.
13	C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden koulutuksen tukeminen	Tavoite	Ammatillista täydennyskoulutusta saaneiden erityisopettajien lukumäärä		Määrä	0	5 000	Q3	2026	Vähintään 5 000 erityisopettajan on saatava erityiskoulutusta (osaamisen kehittäminen, diagnostiikkamenetelmät ja erityistyökalujen käyttö) ja ammatillista kehittämistä, mukaan lukien erityisesti koulutus erityisten pedagogisten taitojen hankkimiseksi erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi.
14	C1.R2 Erotteluriskin vähentäminen kouluissa	Välitavoite	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitoksille, joissa heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osuus on pieni.	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q1	2023	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitoksille (luokat 1–8), joissa heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osuus on pieni. Lainsäädäntöön on sisällyttävä säännöksiä, joiden mukaan valtion tukea usean koulun asuinalueilla toimiville alemman ja ylemmän perusasteen kouluille (sekä valtion ylläpitämille kouluille että muille kuin valtion ylläpitämille kouluille, jotka saavat valtion rahoitusta) (eli asuinalueille, joissa on useampi kuin yksi koulu tai useampi kuin yksi koulurakennus) vähennetään 10 prosenttia, jos epäedullisessa asemassa olevien oppilaiden osuus näissä kouluissa on I.yli 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin lukuvuosien 2023/2024 ja 2024/2025 alussa määritetty keskimääräinen osuus asutusalueella (LAU-tasolla), jossa koulu sijaitsee; II.yli 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin keskimääräinen osuus asutusalueella (LAU-tasolla), jossa koulu sijaitsee, sellaisena kuin se on määritettynä lukuvuoden 2025/2026 ja sitä seuraavien kouluvuosien alussa. Säännöksiä sovelletaan lukuvuodesta 2023/2024 alkaen. Säännösten sovellettavuudesta yksittäisiin kouluihin päätetään kunkin lukuvuoden alussa ja viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Valtiontuen 10 prosentin alennusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta kyseisen lukuvuoden aikana ja koko kalenterivuoden ajan.
15	C1.R2 Erotteluriskin vähentäminen kouluissa	Välitavoite	Raportti sellaisen lainsäädännön soveltamisesta, jolla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitoksille, joissa heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osuus on pieni.	Korkeakouluista vastaavan ministeriön julkaisema raportti				Q4	2025	On julkaistava raportti sen osoittamiseksi, että on sovellettu uutta lainsäädäntöä, jossa säädetään valtion tuen vähentämisestä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa (luokat 1–8), joissa on vain vähän heikommassa asemassa olevia opiskelijoita. Raportissa on esitettävä täytäntöönpanon alustavat tulokset asianomaisissa kouluissa lukuvuosina 2023–2024 ja 2024/2025 sekä lukuvuoden 2025/2026 alussa sekä vaikutukset epäedullisessa asemassa olevien opiskelijoiden jakautumiseen asutusalueilla, joihin kyseiset koulut ovat sijoittautuneet (mukaan lukien ympäröivät asutusalueet). Raporttiin voi sisältyä suosituksia oikeudellisen kehyksen parantamiseksi ja sen tehokkuuden lisäämiseksi erotteluriskin vähentämisessä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa.
16	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Välitavoite	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla nostetaan julkisen koulutusjärjestelmän opettajien palkat vähintään 80 prosenttiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q1	2023	Voimaan tulee laki, jossa säädetään, että julkisen koulutusjärjestelmän opettajien (kaikki julkisen koulutusjärjestelmän opettajat, joilla on julkisesta koulutuksesta annetussa laissa määritelty korkea-asteen tutkinto, ammatillista koulutusta lukuun ottamatta) keskipalkka on vähintään 80 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä ja että palkka on pidettävä vähintään 80 prosentissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta vähintään 31 päivään joulukuuta 2030 saakka. Laki sisältää myös säännöksiä, joiden mukaan 1 päivästä tammikuuta 2023 vähintään 31 päivään joulukuuta 2030 seuraaviin ryhmiin kuuluvien opettajien palkan on oltava vähintään 12,5 prosenttia korkeampi kuin niiden opettajien palkka, joilla on sama pätevyys ja kokemus ja jotka eivät kuulu näihin ryhmiin: -opettajat, jotka työskentelevät epäsuotuisessa asemassa olevissa asuinyhdyskunnissa, sellaisina kuin ne on määritelty tukea saavien paikallishallintojen luokittelusta ja luokitteluehdoista annetussa hallituksen päätöksessä 105/2015 ja hallituksen päätöksessä 1057/2021. (II. 19) kiinnikuromiseen tähtäävästä asutusohjelmasta; -opettajat, jotka työskentelevät kouluissa, joissa heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on vähintään 10 prosenttia, ja määrittelevät opetusohjelmissaan erityisiä pedagogisia menetelmiä osallistavaa koulutusta varten (lähde: KIR). Laki sisältää myös säännöksiä, joiden mukaan ensimmäisen asteen opettajien (gyakornok) vuotuiset palkankorotukset ovat 1 päivästä tammikuuta 2023 ja vähintään 31 päivään joulukuuta 2030 vähintään yhtä suuret kuin kaikkien julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskimääräinen vuotuinen palkankorotus. Vuotuisia korotuksia sovelletaan takautuvasti kunkin vuoden 1 päivästä tammikuuta.   Lakiehdotusta valmisteltaessa käydään merkityksellistä työmarkkinavuoropuhelua opettajien suurimpien ammattiyhdistysten kanssa.
17	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Tavoite	Opettajien keskipalkka julkisessa koulutusjärjestelmässä vuonna 2023 suhteessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkkaan		%	59	64,7	Q2	2023	Julkisen koulutusjärjestelmän opettajien (kaikki opettajat, joilla on korkea-asteen tutkinto julkisessa koulutusjärjestelmässä, sellaisena kuin se on määriteltynä julkisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillista koulutusta lukuun ottamatta) keskipalkka on vähintään 64,7 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta, kun se vuonna 2022 oli 59 prosenttia. Opettajien keskipalkan nousu vuonna 2023 määritetään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskimääräisiä palkkoja vuonna 2022 koskevien toteutumatietojen (Unkarin tilastotoimiston julkaisemat) ja valtiovarainministeriön vuoden 2023 palkkojen nousua kansantaloudessa koskevien virallisten ennusteiden perusteella. Tästä johtuvaa opettajien palkkojen korotusta sovelletaan takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2023.
18	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Tavoite	Opettajien keskipalkka julkisessa koulutusjärjestelmässä vuonna 2024 suhteessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkkaan		%	64,7	71,8	Q2	2024	Julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskipalkan (kaikki opettajat, joilla on korkea-asteen tutkinto julkisessa koulutusjärjestelmässä, sellaisena kuin se on määriteltynä julkisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillista koulutusta lukuun ottamatta) on oltava vähintään 71,8 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta, kun se vuonna 2023 oli vähintään 64,7 prosenttia. Opettajien keskipalkan nousu vuonna 2024 määritetään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vuoden 2023 keskimääräisiä palkkoja koskevien toteutumatietojen (Unkarin tilastotoimiston julkaisemat) ja valtiovarainministeriön vuoden 2024 palkkojen nousua kansantaloudessa koskevien virallisten ennusteiden perusteella. Tästä johtuvaa opettajien palkkojen korotusta sovelletaan takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2024.
19	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Tavoite	Opettajien keskipalkka julkisessa koulutusjärjestelmässä vuonna 2025 suhteessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkkaan		%	71,8	80	Q2	2025	Julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskipalkan (kaikki opettajat, joilla on korkea-asteen tutkinto julkisessa koulutusjärjestelmässä, sellaisena kuin se on määriteltynä julkista koulutusta koskevassa laissa, ammatillista koulutusta lukuun ottamatta) on oltava vähintään 80 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta, kun se vuonna 2024 oli vähintään 71,8 prosenttia. Opettajien keskipalkan nousu vuonna 2025 määritetään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskimääräisiä palkkoja vuonna 2024 koskevien toteutumatietojen (Unkarin tilastotoimiston julkaisemat tiedot) ja valtiovarainministeriön vuoden 2025 palkkojen nousua kansantaloudessa koskevien virallisten ennusteiden perusteella. Tästä johtuvaa opettajien palkkojen korotusta sovelletaan takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2025.
20	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Välitavoite	Aloittelevien opettajien palkankorotusta koskevan lainsäädännön voimaantulo vuonna 2025	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q2	2025	Voimaan tulee lainsäädäntö, jonka mukaan ensimmäisen asteen opettajien (gyakornok) palkankorotus vuonna 2025 on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaikkien julkisen koulutusjärjestelmän opettajien keskimääräinen palkankorotus vuonna 2025.
21	C1.R3 Opettajan ammatin houkuttelevuuden parantaminen	Välitavoite	Palkankorotusten soveltaminen muita heikommassa asemassa olevissa asutuskeskuksissa työskenteleviin opettajiin, kouluissa työskenteleviin opettajiin, joiden osuus muita heikommassa asemassa olevista oppilaista on vähintään 10 prosenttia, ja perustason opettajiin	Kertomus palkankorotusten soveltamisesta				Q2	2026	On laadittava raportti, jossa osoitetaan, että välitavoitteissa A16 ja A20 tarkoitettuja palkankorotuksia on sovellettu vuosina 2023–2026 epäsuotuisassa asemassa olevissa (asuin)yhdyskunnissa työskenteleviin opettajiin, kouluissa työskenteleviin opettajiin, joiden osuus muita heikommassa asemassa olevista oppilaista on vähintään 10 prosenttia, ja aloitustason opettajiin, ja määritellään erityisiä pedagogisia menetelmiä osallistavaa opetusta varten opetusohjelmissaan.
22	C1.I3 Opettajien koulutus ja oppilaitosten johtajien johtamistaitojen parantaminen	Tavoite	Täydennyskoulutukseen osallistuneiden julkisten oppilaitosten johtajien ja apulaisjohtajien lukumäärä		Määrä	0	3 000	Q2	2026	Vähintään 3 000 julkisten oppilaitosten johtajaa ja apulaisjohtajaa osallistuu jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen digitaalisten taitojensa ja johtamistaitojensa parantamiseksi.
23	C1.I3 Opettajien koulutus ja oppilaitosten johtajien johtamistaitojen parantaminen	Tavoite	Täydennyskoulutukseen osallistuneiden julkisten oppilaitosten opettajien lukumäärä		Määrä	0	5 000	Q2	2026	Olemassa olevien julkisten koulutusalan koordinointiorganisaatioiden (kansallinen koulutusneuvosto, julkisen koulutuksen strateginen pyöreä pöytä) kautta toteutetun opettajien alustavan kuulemisen perusteella vähintään 5 000 opettajaa perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa osallistuu jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, jotta he voivat hankkia lisäosaamista ja -todistusta suuren kysynnän opintoalojen opettamiseksi.
24	C1.I4 Uusien päiväkotien perustaminen	Tavoite	Äskettäin perustettuihin päiväkoteihin ilmoittautuneiden lasten lukumäärä		Määrä	0	500	Q4	2024	Vähintään 500 lasta ilmoittautuu uusiin päiväkoteihin, jotka on perustettu Unkarin elpymis— ja palautumissuunnitelman tuella.
25	C1.I4 Uusien päiväkotien perustaminen	Tavoite	Äskettäin perustettuihin päiväkoteihin ilmoittautuneiden lasten lukumäärä		Määrä	500	3 593	Q4	2025	Näin ollen vähintään 3 593 lasta ilmoitetaan niihin päiväkoteihin, jotka on perustettu elpymis- ja palautumissuunnitelman tuella. Toimenpiteessä on varattava vähintään 70 prosenttia määrärahoistaan uusien rakennusten rakentamiseen ja vähintään 11 prosenttia infrastruktuurin energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin. Kelpoisuuskriteereissä määritetään, että uusien rakennusten primäärienergian kysynnän on oltava vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennustarve.
26	C1.R4 Eläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen	Välitavoite	Riippumattoman kansainvälisen asiantuntijan raportti toimintavaihtoehdoista Unkarin eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi	Raportin julkaiseminen				Q4	2023	Riippumattoman tarjoajan, jolla on laajalti tunnustettua asiantuntemusta (perustuu Euroopan komission ja talouspoliittisen komitean viimeisimmän ikääntymisraportin yhteisiin oletuksiin ja ennusteisiin), on laadittava riippumaton kansainvälinen asiantuntijaraportti toimintavaihtoehdoista pitkän aikavälin kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi. Raportissa on 1) katettava eläkejärjestelmän julkisen eläkepilarin, työmarkkinat ja tarvittaessa työurien pidentämisen kannalta merkityksellinen työllisyys- ja veropolitiikka. Se kattaa sekä uudet tulokkaat että olemassa olevat tietolähteet; 2) esitettävä arvio eläkejärjestelmästä ja sen rahoituksen kestävyydestä; 3) esitettävä konkreettisia poliittisia ehdotuksia (keskittyen muun muassa työurien pidentämiseen, muun muassa kytkemällä lakisääteinen eläkeikä elinajanodotteeseen ja nostamalla todellista eläkeikää kannustimilla, joilla kannustetaan pidentämään työuria, ja varhaiseläkkeelle jäämisestä määrättävillä seuraamuksilla sekä puuttumalla samalla eläkeläisten tuloeroihin (ottaen huomioon EU:n jäsenvaltioiden parhaat käytännöt)); 4) varmistettava eläkejärjestelmän pitkän ja keskipitkän aikavälin kestävyyden asianmukaisilla tulopuolen toimenpiteillä ja automaattisilla tasapainotusmekanismeilla sekä hillitsemällä ennustettujen eläkemenojen kasvua suhteessa BKT:hen vuoteen 2070 mennessä vuoden 2021 ikääntymisraportin ennusteisiin verrattuna säilyttäen samalla riittävyys, erityisesti puuttumalla tuloeroihin; 5) esitettävä vaikutustenarvioinnin (kestävyys, eriarvoisuus ja riittävyys) näistä toimintapoliittisista ehdotuksista. Kertomus julkistetaan.
27	C1.R4 Eläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen	Välitavoite	Eläkejärjestelmän muuttamista koskevan toimintapoliittisen ehdotuksen valmistelu	Hallituksen uudistus- ja kuulemisehdotus				Q2	2024	Hallituksen on laadittava välitavoitteessa 26 tarkoitetun raportin havaintoihin perustuva toimintapoliittinen ehdotus, jossa esitetään ehdotetut uudistusvaihtoehdot. Toimintapoliittinen ehdotus:  (1) – Hallitus hyväksynyt hallituksen päätöksellä; (2) – Kuuleminen työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muun muassa kansallinen talous- ja sosiaalineuvosto ja vanhusten neuvosto; (3) – Esitetty ja siitä keskusteltu talouspoliittisen komitean ikääntymistä käsittelevässä työryhmässä. (4) – Lähetetty julkiseen kuulemiseen.
28	C1.R4 Eläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen	Välitavoite	Eläkejärjestelmän muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q1	2025	Hallituksen lainsäädäntöehdotukseen perustuva eläkejärjestelmän muuttamista koskeva lainsäädäntö tulee voimaan. Lainsäädäntö: a) edistää julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä; b) parantaa pienituloisille eläkkeensaajille maksettavien eläkkeiden riittävyyttä; c) edistää työurien pidentämistä; ja d) tarvittaessa otetaan käyttöön automaattisia tasapainotusmekanismeja eläkejärjestelmässä ja muita muuttujia koskevia muutoksia. Tällaista säädöstä koskevassa hallituksen lainsäädäntöehdotuksessa on otettava huomioon kuulemisten tulokset, ja siihen on liitettävä yksityiskohtainen vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa on osoitettava, miten – hallituksen lainsäädäntöehdotuksen perusteella – eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys varmistetaan asianmukaisilla toimenpiteillä ja mahdollisilla automaattisilla tasapainotusmekanismeilla sekä hillitsemällä ennustettujen eläkemenojen kasvua suhteessa BKT:hen vuoteen 2070 mennessä viimeisimmän ikääntymisraportin ennusteisiin verrattuna. Vaikutustenarvioinnin on perustuttava viimeisimmän ikääntymisraportin makrotaloudellisia ja demografisia ennusteita koskeviin yhteisiin oletuksiin.

B. KOMPONENTTI 2: ERITTÄIN PÄTEVÄ JA KILPAILUKYKYINEN TYÖVOIMA

Tämä Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti edistää ammatti- ja korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamista. Siinä käsitellään vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän haasteita toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia ja digitaalisia laiteratkaisuja korkea-asteen oppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten rakennuksissa. Komponentissa käsitellään myös haasteita, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen ja tutkimuksen ja innovoinnin korkeampaan tasoon kannustamalla yritys- ja tiedemaailman tutkimushankkeita. Tämän komponentin toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä talouden nopean elpymisen ja tulevien kriisien kestokyvyn parantamisen kannalta.

Tämän komponentin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa työvoimaa tämänhetkiset ja mahdolliset uudet kriisit huomioon ottaen ja parantaa Unkarin sosioekonomista ympäristöä. Tätä varten komponentilla pyritään i) luomaan kilpailukykyinen korkeakoulujärjestelmä, ii) edistämään ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden lisäämistä; ja iii) tukemaan tieteen, innovoinnin ja koulutuksen ekosysteemiä.

Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tutkimukseen ja innovointiin sekä vihreisiin ja digitaalisiin taitoihin liittyvien investointien ja uudistusten edistämistä koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista (maakohtainen suositus 5 vuonna 2022); investointien keskittämistä vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 2 vuonna 2020); ja investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämiseen tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

B.1 Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

C2.R1: Korkeakoulukurssien alakohtainen nykyaikaistaminen

Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa korkea-asteen koulutusta sisällyttämällä koulutusvaatimuksiin käytännönläheisempiä elementtejä. Siinä keskitytään koulutus- ja infrastruktuuriyhteistyön käynnistämiseen ammatillisen koulutuksen ja innovoinnin kanssa tietyillä aloilla sekä korkea-asteen koulutuksen täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmän vahvistamiseen työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti.

Osana toimenpidettä on tarkasteltava uudelleen tai muutettava useita asetuksia, jotka koskevat muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia, ammatillista koulutusta koskevaan lakiin sisältyviä koekeskusten toimintasääntöjä, koekeskusten koetehtävien suorittamisen määrittämistä, opettajien täydennyskoulutusta, digitaalista (sähköinen oppiminen, etäopiskelu, yhdistelmä) koulutusta, joka kattaa aikuiskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen, sekä asiaan liittyvää oikeudellista ja lainsäädännöllistä uudelleentarkastelua. Opintoalojen nykyaikaistamisessa ja lainsäädännön tarkistamisessa on otettava huomioon vihreisiin ja digitaalisiin taitoihin liittyvät työmarkkinoiden tarpeet. Uudistuksella nykyaikaistetaan 15 korkeakoulutuksen opintoalaa, kuten oikeustiede ja julkishallinto, taloustiede, lääketieteet ja terveystieteet, maatalous, taide ja luonnontieteet. Uudistuksen on perustuttava raporttiin, jossa yksilöidään säännökset, joita tarkistettaisiin korkeakoulutuksen aloilla. Raportin laativat yhdessä Unkarin akkreditointikomitea, Unkarin rehtorien konferenssi ja opetusviranomainen sekä tarpeen mukaan korkea-asteen oppilaitoksia. Uudistetun koulutusrakenteen tuloksista ja uutuuksista tiedotetaan sidosryhmille ja kohderyhmille osana uudistusta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

C2.I1: Institutionaaliset innovaatiot ja tehostettu toiminta korkea-asteen koulutuksessa

Investoinnin tavoitteena on kehittää etäopiskelun sisältöä, koulutuksen hallintajärjestelmää sekä korkea-asteen aikuiskoulutuskursseja korkea-asteen oppilaitoksissa, jotka antavat mikrotutkintotodistuksen. Mikrotutkinto on todiste oppimistuloksista, jotka oppija on hankkinut lyhytaikaisesta oppimiskokemuksesta ja jotka on arvioitu läpinäkyvien vaatimusten perusteella. Todiste sisältyy sertifioituun asiakirjaan, jossa esitetään asiakirjan haltijan nimi, hankitut oppimistulokset, arviointimenetelmä, myöntävä elin ja tapauksen mukaan taso tutkintojen viitekehyksessä ja saavutetut opintopisteet. Mikrotutkinnot ovat oppijan omistuksessa, niitä voidaan jakaa, ne voidaan siirtää, ne voidaan yhdistää suuremmiksi osaamistodistuksiksi tai pätevyyksiksi ja ne tarjoavat eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) opintopisteitä. Mikrotutkintojen perustana on sovittujen vaatimusten mukainen laadunvarmistus.

Tässä toimenpiteessä kehitetään 19 mikrotutkintokurssia, joita aletaan käyttää korkea-asteen oppilaitoksissa. Uusien mikrotutkintojen luettelossa on otettava huomioon talouden tarpeet. Mikrotutkintoja kehitetään niiden määritelmien ja eurooppalaisten vakioelementtien mukaisesti, joilla kuvataan mikrotutkintoja, sellaisina kuin ne on esitetty mikrotutkintoja koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden edistämiseksi 25 päivänä toukokuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa. Investoinnin seurauksena yhä useammat opiskelijat/henkilöt saavat mikrotutkintotodistuksen ja osallistuvat korkea-asteen oppilaitosten digitaalitaitojen kehittämisohjelmiin. Vähintään 600 opiskelijoista/henkilöistä, jotka osallistuvat aikuiskoulutukseen asianomaisissa korkeakouluissa, on hankittava opintopisteitä sisältäviä mikrotutkintoja. Lisäksi on kehitettävä vähintään 1 800 digitaalista oppimissisältöä, mukaan lukien opetusmateriaali, käsikirjoitukset, podcast-lähetykset, näyttötallenteet, videot, tietovisat, viitemateriaalit, tietokonesisältö, verkkosisältö, digitaaliset pelit jne. Osallistuneiden korkeakoulujen 34 000 opiskelijan ja henkilöstön (opettajat mukaan lukien) on osallistuttava tämän toimenpiteen mukaisiin digitaalisten taitojen, osaamisen ja osaamisen kehittämisohjelmiin. Opettajien koulutuksessa on keskityttävä erityisesti taitoihin käyttää digitaalisia välineitä opetuksessa ja digitaalisen oppimissisällön kehittämisessä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C2.I2: Korkea-asteen oppilaitosten infrastruktuurin nykyaikaistaminen ja digitalisaatio

Investoinnin tavoitteena on lisätä korkeakoulujen houkuttelevuutta ja tukea vihreää ja digitaalista siirtymää nykyaikaistetun infrastruktuurin, digitalisaation ja valmiuksien kehittämistoimien avulla.

Investointi koostuu seuraavista:

i) kunnostetaan korkea-asteen oppilaitoksia energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että saavutetaan keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian säästö.

ii) uusien rakennusten rakentaminen korkea-asteen oppilaitoksiin, joiden primäärienergian kysynnän on oltava vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus.

iii) näihin tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin on sisällyttävä interaktiivisia valkotauluja tai suuria kosketusnäyttöjä, tietokoneita ja kannettavia tietokoneita, multimediastudioita, multimediaa ja/tai interaktiivisia laitteita, jotka tukevat digitaalista opetusta, oppimista, oppimisen hallintajärjestelmää, tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, joita tarvitaan verkko-opiskelumateriaalin kehittämiseen ja sisällön järjestelmälliseen keräämiseen, tallentamiseen, luokitteluun ja käytettävyyteen EU:n FAIR-direktiivin mukaisesti; järjestelmät, joita käytetään koulutuksen lähettämiseen, digitaalista koulutusta tukeviin viestintä- ja yhteistyöjärjestelmiin, multimediatallennukseen, verkkoluetteloihin, joilla varmistetaan digitaalisen sisällön hakukelpoisuus ja saatavuus, sähköiset opetusohjelmistolisenssit, suljetun järjestelmän etäopiskelun hallintajärjestelmä ja siihen liittyvät opetussuunnitelmien editointijärjestelmälisenssit, pilvipohjaisen palvelun järjestelmät.

iv) valmiuksien kehittämistoimet, mukaan lukien koulutusten, konferenssien ja taitojen kehittämistoimien järjestäminen; työpajojen ja laboratorioiden varustaminen oppimistarkoituksia varten; keskeisten laitosten, osaamislaboratorioiden, kielikurssien ja yliopistojen tarpeisiin perustuvan pätevyyskoulutuksen kehittäminen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C2.I3: Ammatillisen koulutuksen digitaalisten opetussuunnitelmien kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on edistää pätevän työvoiman saatavuutta Unkarissa tarjoamalla kaikille opiskelijoille digitaalista koulutusta.

Investoinnin tuloksena on kehitettävä vähintään 75 digitaalista oppimateriaalia tiettyihin ammatteihin liittyvää ammatillista koulutusta varten, ja vähintään 13 000 opiskelijalla (yksittäisellä käyttäjällä) on oltava pääsy näihin digitaalisiin oppimateriaaleihin ammatillisessa koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa asiaankuuluvissa ammateissa. Digitaalisia oppimateriaaleja kehitetään aloilla, jotka eivät ole kulttuuri- ja innovaatioministeriön valvonnassa valtioneuvoston asetuksen 12/2020 45 §:n 1 momentin mukaisesti. (II. 7).

Investointi toteutetaan digitaalisten opetussuunnitelmien kehittämistä koskevalla hanke-ehdotuspyynnöllä, jonka julkaisee kansallinen ammatti- ja aikuiskoulutustoimisto.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C2.I4: Ammatillisen koulutuksen infrastruktuuri 2000-luvulla

Investoinnin tavoitteena on edistää energiatehokkuutta, toteuttaa yleisiä infrastruktuuriparannuksia ja parantaa ammatillisen koulutuksen keskusten digitalisointia. Parantamalla ammatillisten oppilaitosten rakennetta ja digitaalista infrastruktuuria on myös luotava opiskelijoille parempi oppimisympäristö, joka voi hyödyttää heidän oppimistuloksiaan.

Investointi koostuu energiatehokkuutta parantavista peruskorjauksista ja tieto- ja viestintätekniikan laitteiden hankinnasta 16 valikoidussa ammatillisessa oppilaitoksessa. Investointiin sisältyy myös muita parannuksia näissä keskuksissa, kuten työpajojen varustaminen, opetusalueiden kunnostaminen, oppimateriaalien, työkalujen ja vastaavien huonekalujen hankinta. Valinta perustuu objektiivisiin kriteereihin, kuten työmarkkinoiden kysyntään tietyllä talousalueella, ammatillisten oppilaitosten infrastruktuurin ja omaisuuden asemaan, siihen, sijaitsevatko ammatilliset oppilaitokset epäedullisessa asemassa olevalla alueella, epäedullisessa asemassa olevien opiskelijoiden osuuteen, yhteyksiin ja johdonmukaisuuteen aiempien ohjelmien kanssa. Energiatehokkuuden peruskorjausohjelman on johdettava joko keskimäärin vähintään 30 prosentin säästöihin primäärienergiassa tai vähintään 30 prosentin vähennykseen suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C2.I5: Keskustarkastuskeskuksen kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on perustaa Budapestiin keskustutkintokeskus luomaan edellytykset korkealaatuisille ammattikokeille tietyissä ammateissa, joiden osalta tutkintokeskusten verkosto ei takaa asianmukaista alueellista kattavuutta aluetasolla.

Investoinnin tarkoituksena on saattaa päätökseen kansallinen akkreditointikeskus, jossa järjestetään 30 ammattia ja ammattipätevyyttä koskevia kokeita. Toimenpiteeseen on sisällyttävä keskuksen rakennuksen peruskorjaus, mukaan lukien energiatehokkuuden parantaminen, muut rakennusten perusparannukset sekä luokkahuoneiden, koehuoneiden, työpajojen ja palvelutilojen uudelleensuunnittelu ja varustaminen.

Energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen on johdettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöön tai kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen vähintään 30 prosentilla. Koekeskusta kehitetään ammatillisen koulutuksen keskuksista erillisenä koepaikkana.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C2.I6: Kansallisten tutkimus- ja kehityslaboratorioiden perustaminen

Investoinnin tavoitteena on perustaa uusia kansallisia tutkimus- ja kehityslaboratorioita maan innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Nämä kansalliset laboratoriot ovat virallisia tutkimuskonsortioita, joihin kuuluvat yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut julkiset toimijat (kuten kansallinen elintarvikeketjun turvallisuusvirasto ja Unkarin sääpalvelu), jotka perustetaan tutkimuksen tekemiseksi ja tutkimusten julkaisemiseksi asiaankuuluvilla tutkimusaloilla.

Toimenpiteessä perustetaan kansallisia laboratorioita, joihin kuuluvat tutkimusapurahat, laitteiden hankinta ja infrastruktuurin kehittäminen. Kansallisten laboratorioiden on katettava Unkarin vihreän/digitaalisen siirtymän ja sosioekonomisten haasteiden kannalta merkitykselliset tutkimusalat, ja ne on järjestettävä turvallisen yhteiskunnan ja ympäristön, terveyden, teollisuuden ja digitalisaation aihealueilla. Näihin aihealueisiin kuuluvat muun muassa uusiutuva energia, datavetoinen terveys, lääkealan tutkimus ja kehittäminen, vesiturvallisuus, tekoäly ja autonomiset järjestelmät. Laboratorioiden tutkimushankkeiden ja niihin liittyvien sopimusten (mukaan lukien tutkijoiden ja muun henkilöstön työsopimukset) on oltava määräaikaisia, ja ne saavat kestää enintään 30 päivää kesäkuuta 2026.

Toimenpiteeseen sisältyy kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovointiviraston laatiman raportin julkaiseminen näiden kansallisten laboratorioiden suorituskyvystä. Kertomuksen on sisällettävä tiedot i) laboratorioiden toiminnasta ja tuloksista tutkimusalalla, jolla ne toimivat, mukaan lukien niiden kansallisella tasolla käsittelemä maailmanlaajuinen haaste, ii) yhteenliittymien kokoonpanosta (julkiset ja yksityiset kumppanit) ja iii) siitä, miten nämä kansalliset laboratoriot ovat edistäneet Unkarin innovaatioekosysteemin vahvistamista.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

B.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu - rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

C. KOMPONENTTI 3: EROJEN UMPEENKUROMINEN

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään sosioekonomisia ja alueellisia haasteita, joita covid-19-pandemia on pahentanut (erityisesti köyhimmillä asuinalueilla), kuten työmarkkinoille pääsyn ja julkisten palvelujen saatavuuden puutetta, perusterveydenhuollon ammattilaisten puutetta ja köyhyyttä.

Tämän komponentin päätavoitteena on tarjota peruspalveluja 300:n heikoimmassa asemassa olevan asuinalueen asukkaille Unkarissa (sellaisina kuin ne on määritelty hallituksen päätöksessä 1404/2019 (VII.05.) ja 1057/2021). (II.19.) yhdennetyllä sosiaalipoliittisella toimenpiteellä. Tämän komponentin toimenpiteiden soveltamisala on olennainen osa laajempaa Catching up Settlements -ohjelmaa. Sillä edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 19 asumista koskevaa osaa ja keskeisten palvelujen saatavuutta koskevaa periaatetta 20.

Tätä varten komponentilla pyritään i) rakentamaan ja kunnostamaan sosiaalia asuntoja, jotta voidaan parantaa asianmukaisten asuinolojen saatavuutta, ii) perustamaan sosiaalisia aurinkovoimaloita; iii) edistämään työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä paikallisten erityispiirteiden pohjalta ja vahvistetaan paikallista talouskulttuuria; ja iv) saavuttamaan parempia oppimistuloksia yhteisölähtöisen pedagogiikan avulla.

Komponentilla edistetään niiden maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat sosiaaliavun riittävyyden parantamista ja peruspalvelujen, laadukkaan koulutuksen ja riittävän asumisen saatavuuden varmistamista kaikille (maakohtaiset suositukset 2 vuonna 2020 ja 3 vuonna 2022), heikoimmassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille integroitumisen varmistamista (maakohtaiset suositukset 2 vuonna 2019 ja 3 vuonna 2022) sekä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen keskittyviä investointeja (maakohtaiset suositukset 3 vuonna 2020 ja 6 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

C.1 Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

C3.R1: Edellytysten luominen tehokkaalle yhdennetylle tuelle kaikkein heikoimmassa asemassa oleville asutusalueille

Toimenpiteen tavoitteena on tukea Catching up Settlements -ohjelman tehokasta ja avointa täytäntöönpanoa. Ohjelman tavoitteena on kehittää Unkarin heikoimmassa asemassa olevia asutusalueita ja vastata niiden asukkaiden keskeisiin sosioekonomisiin haasteisiin.

Toimenpide koostuu kahdesta toimesta, joiden tarkoituksena on luoda puite-edellytykset Catching up Settlements -ohjelman toteuttamiselle ja seurannalle. Ohjelman eri osia toteuttavat valtiosta riippumattomat järjestöt valitaan avoimella menettelyllä, joka perustuu ammatilliseen kokemukseen, pätevyyteen ja ansioihin liittyviin kriteereihin. Työjärjestys julkaistaan Catching up Settlements -ohjelman asiaa koskevalla verkkosivustolla. Lisäksi perustetaan Catching up Settlements -ohjelmaa varten temaattinen seurantakomitea, jonka tehtävänä on tarkastella tuloksia ja antaa suosituksia ohjelman tehokkuuden lisäämiseksi entisestään. Seurantakomitean uudelleentarkastelun on katettava kansallisista ja EU:n rahoituslähteistä (mukaan lukien ESR+:n ja EAKR:n osat) peräisin olevat asiaankuuluvat tukitoimet, joilla tuetaan ohjelman tavoitteita 300:ssa epäsuotuisassa asemassa olevassa (asuin)yhdyskunnassa. Tätä varten seurantakomitean jäseninä on oltava toimivaltaisia ministeriöitä ja viranomaisia, kuntien edustajia sekä sosiaalisen osallisuuden ja romanien osallistamisen parissa työskenteleviä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Kansalaisyhteiskunnan järjestöt valitaan ammatillisen kokemuksen, valmiuksien ja ansioiden perusteella. Seurantakomitea kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain. Sen asiakirjat, pöytäkirjat mukaan lukien, julkaistaan ohjelman asiaa koskevalla verkkosivustolla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C3.I1: Sosiaalisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja kunnostaminen, asumisolosuhteiden parantaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa asutusjärjestelmän puitteissa valituissa heikoimmassa asemassa olevissa kunnissa asuvien ihmisten elämänlaatua ja asumisoloja ja lievittää asumisköyhyyttä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

Toimenpide koostuu vähintään 1 600 asunnon ostamisesta ja kunnostamisesta sekä 400 uuden talon rakentamisesta ja vuokraamisesta sosiaalisina asuntoina. Uudet talot on rakennettava mahdollisimman keskitetysti kunnan sisällä, jotta voidaan hyödyntää rappeutuneita taloja ja tyhjiä maa-alueita. Sosiaalista asuntotarjontaa ei saa tarjota eristyksissä olevilla alueilla eikä kunnan asutun alueen ulkopuolella. Sosiaalisia tarkoituksia varten uusia ja kunnostettuja taloja voidaan sijoittaa kohdekuntien ulkopuolelle muutamissa tapauksissa erottelemattomilla alueilla, joilla on paremmat mahdollisuudet saada työtä ja palveluja, mutta näissä tapauksissa sosiaalinen asuntokanta on kohdennettava näissä 300 kohdekunnassa asuville henkilöille, jotka voivat hakea vuokra-asuntoja avoimen hakumenettelyn kautta ja voivat vapaaehtoisesti muuttaa asunnossaan asutusalueensa ulkopuolella.

Osana toimenpidettä laaditaan ja julkaistaan toimintasuunnitelma. Tässä suunnitelmassa annetaan ohjeita kunnostettavien asuntojen ja rakennettavien uusien sosiaaliasuntojen valinnasta. Suunnitelmassa on otettava huomioon tarpeiden kartoittamiseksi tehdyt selvitykset, eikä hankkeiden valinta saa aiheuttaa eriytymisriskiä vaan sillä on torjuttava sitä.

Peruskorjaukseen on sisällyttävä toimenpiteitä, kuten vähintään yhden lämmitettävän tilan ja yhden kylpyhuoneen kunnostaminen asuntoa kohti sekä turvallisten sähköpisteiden valmistelu, aitojen rakentaminen, jyrsijöiden torjunta ja hyönteismyrkyt. Nämä kunnostustöiden jälkeiset ja vasta rakennetut asunnot kuuluvat Catching up Settlements -ohjelmaa toteuttaville organisaatioille vähintään 20 vuoden ajan, ja niitä hallinnoi sosiaalisen asuntotuotannon virasto julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti. Sosiaalisesta asuntotarjonnasta vastaava toimisto jakaa asunnot tukikelpoisille vuokralaisille julkisessa tarjouskilpailussa. Uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C3.I2: Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö yhteisössä

Investoinnin tavoitteena on rakentaa aurinkosähkövoimaloita asutusohjelman mukaisesti valittujen heikoimmassa asemassa olevien kuntien yhteyteen tai niiden läheisyyteen. Tuotantokapasiteetin omistavat vähintään 20 vuoden ajan ne organisaatiot, jotka toteuttavat Catching up Settlements -ohjelmaa. Uusien voimalaitosten tuottamat tulot on käytettävä erilaisten luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen rahoittamiseen energiaköyhyydessä eläville kotitalouksille, erityisesti perheille, joissa on alle kolmivuotiata lapsia, kuten vähintään yhdelle lämmitetylle huoneelle, jossa on sähkölämmitys . Perheet valitaan avoimella valintamenettelyllä. Investoinnin ansiosta pienituloisten kotitalouksien elinolot paranevat. Lisäksi uusi sähkölämmitys korvaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan lämmityksen, joten toimenpide parantaa kohdealueiden ilmanlaatua.

Jos verkkokapasiteetti ei mahdollista investoinnin toteuttamista kohdekuntien hallinnollisella alueella, aurinkosähkövoimaloita voidaan rakentaa myös kohdekuntien ulkopuolelle, jos se on teknisesti perusteltua, edellyttäen, että saadut tulot käytetään kotitalouksien lämmityksen tukemiseen kohdekunnissa.

Investoinnin on johdettava vähintään 25 000 kWp:n uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin asentamiseen, jotta voidaan tukea vähintään 5 000 heikossa asemassa olevan perheen vuotuista sähköntarvetta.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C3.I3: Paikallisiin erityispiirteisiin perustuva ammatillinen sosiaalistuminen ja taitojen kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on korostaa paikallista talouskehitystä ja luoda paikallisia talousrakenteita, joissa keskitytään 300 epäsuotuisimmassa kunnassa asuviin ihmisiin. Tämän pitäisi osaltaan vähentää näillä asutusalueilla asuvien henkilöiden työmarkkinoiden haavoittuvuutta, lisätä heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja parantaa työllistymismahdollisuuksia kohdekunnissa. Toimenpiteessä on hyödynnettävä laajaa kirjoa taloudellisen kehityksen tukitoimia koskevia välineitä, jotka perustuvat paikallisiin kartoituksiin perustuviin toimintasuunnitelmiin ja talouden kehittämisstrategioihin. Talouden kehittämistoimien käynnistämisen on perustuttava sosiaaliseen kenttätyöhön ja paikallisten sosiaalisten tukijoiden verkostoon.

Investointi koostuu vähintään 10 000 henkilön osallistumisesta työvoiman sosialisaasen osallistumisen ohjelmiin. Tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä koulutusta, henkilökohtaista mentorointia, yksilöllisiä palveluja ja vähintään kuuden kuukauden työkokemusta. Näillä ohjelmilla tuetaan erityisesti heikommassa asemassa olevissa kunnissa asuvien työikäisten integroitumista avoimille työmarkkinoille koulutustoiminnalla ja tarjotaan heille intensiivistä ja kattavaa ohjausta työelämään pääsyä ja siellä pysymistä varten. Toimenpiteen tuloksena ohjelman osallistujan taidot ja työllistettävyys paranevat ja lisäävät heikommassa asemassa olevien ryhmien työllisyyttä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C3.I4: Yhteisölähtöinen pedagogiikka

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia ja koulutukseen osallistumista heikoimmassa asemassa olevilla alueilla tarjoamalla oppilaille kohdennettua tukea ja ottamalla heidän perheensä mukaan kouluelämään.

Tämän toimenpiteen on tarjottava osallistavaa pedagogista kehitystä vähintään sadassa julkisessa oppilaitoksessa heikoimmassa asemassa olevissa kunnissa, jotka on valittu Catching up Settlements -ohjelman mukaisesti. Tukeen sisältyy laajennettuja kouluohjelmia ja stipendejä ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen erityisesti koulutusaloilla, jotka johtavat ”maturaan” (korkeakoulututkinto). Toimenpiteellä on estettävä koulutuksen eriytymisen jatkuminen ja torjuttava olemassa olevaa koulutuksellista eriytymistä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

D. KOMPONENTTI 4: VESIHUOLTO

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa on käsiteltävä Unkarin vesihuoltoon liittyviä haasteita, jotka liittyvät erityisesti kuivuusriskiin. Veden niukkuudella on haitallinen vaikutus vesimuodostumien, ekosysteemien ja maatalousmaan tilaan.

Tämän komponentin tavoitteena on edistää ratkaisujen käyttöönottoa maatalouden vesihuollon alalla kehittämällä uusia vesiverkostoja ja mukauttamalla olemassa olevia järjestelmiä, perustamalla tehokas seurantajärjestelmä paikallisella ja kansallisella tasolla ja perustamalla uusia kestäviä vesienhoitoyhteisöjä. Komponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan vedensaannin varmuutta Hanságin Natura 2000 -alueella sekä käynnistämään pohdinta ja toteuttamaan toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden nopeuttamiseksi vesihuollossa erityisesti luontoon perustuvien ratkaisujen käyttöönoton avulla.

Tämän komponentin toimenpiteet keskittyvät pääasiassa vedensaannin palauttamiseen ja vedenpidätyksen parantamiseen veden niukkuudesta kärsivillä alueilla siten, että prioriteettina on sateen ja ylävirrasta tulevan veden pidätys, sekä sekä pohjavesivarojen suojeluun ja ekologisesti asianmukaisen vesivarojen saatavuuden varmistamiseen. Unkarin vesienhoidon seurantajärjestelmän parantamisen lisäämällä seuranta-asemien määrää odotetaan edistävän sitä, että viranomaiset huolehtivat paremmin vedenoton hoidosta.

Komponentti edistää maakohtaisia suosituksia, joissa keskitytään kestävään vesihuoltoon liittyvään investointiin liittyvään talouspolitiikkaan (maakohtainen suositus 5 vuonna 2022 ja maakohtainen suositus 5 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

D.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C4.R1: Tietoisuuden lisääminen

Uudistuksen tavoitteena on laajentaa nykyisten viljelijäyhdistysten, joita kutsutaan myös ”kasteluyhteisöiksi”, soveltamisalaa ”kestävän vesihuollon yhteisöiksi”, jotka keskittyvät kestäviin vesihuoltokäytäntöihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin kestäviin ratkaisuihin. Tätä varten lakia CXIII/2019 ja hallituksen asetusta nro 302/2020 muutetaan olemassa olevien viljelijäyhdistysten soveltamisalan laajentamiseksi. Perustetaan uusia ”kestävän vesihuollon yhteisöjä”, joilla edistetään kestäviä vesihuoltoratkaisuja (muun muassa vedenpidätys) ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Uudistuksella käynnistetään myös tiedotuskampanjoita sisäasiainministeriön järjestämien tiedotustilaisuuksien muodossa, jotta äskettäin perustetut ”kestävän vesihuollon yhteisöt” ja kaikki jo olemassa olevat yhteisöt voivat lisätä tietoisuuttaan kestävän vesihuollon tärkeydestä ja hankkia taitotietoa tehokkaista ratkaisuista sen toteuttamiseksi.

Uudistuksessa on oltava vähintään 50 000 hehtaaria peltomaata, jota muutetaan vettä säästävässä maatalouskäytännössä 1 .

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C4.I1: Vesihuolto – Tärkeimpien veden korvausjärjestelmien rakentaminen, uusien verkkojen ja järjestelmien kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on kunnostaa veden korvausjärjestelmiä, jotka tuottavat vettä alueille, joilla ei ole vesiyhteyttä, ja varmistaa, että vettä toimitetaan vedestä riippuvaisille ekosysteemeille, luonnonsuojelualueille ja Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille. Tukitoimien perimmäisenä tavoitteena on suojella pohjavesivarantoja aiheuttamatta haittaa pintavesivaroille. Kun otetaan huomioon maankäytön suojelutavoitteet, suunniteltuihin toimiin on sisällyttävä jokipohjan ja käsittelykaistojen joidenkin osien tarpeellinen kunnostaminen, vedenhallinta- ja pidätysrakenteiden kunnostaminen ja uusien rakenteiden rakentaminen.

Vaikutusten kohteena olevien alueiden ulkopuolelta toimitettavan veden kestämättömästä kysynnästä aiheutuvan riskin minimoimiseksi, mikä lisäisi tarvetta ottaa pohjavesivaroja erityisesti silloin, kun joki virtaa vähän, on otettava käyttöön erityisiä suojatoimia, joilla maksimoidaan vesivarojen pidättäminen vaikutusten kohteena olevien alueiden maaperässä, joka johtuu sademäärästä tai joka on peräisin yläjuoksulla sijaitsevista vesistöistä.

Tätä varten Unkarin on sisällytettävä hankkeiden suunnitteluun merkittäviä luontopohjaisia vedenpidätysratkaisuja 2 , erityisesti N01 (altaat ja lammikot), N07 (lammikot ja vastaavat piirteet) ja N13 (luonnollisen imeytymisen ennallistaminen pohjaveteen) 3 .

Investointi koostuu kolmesta hankkeesta:

I)Tonavan ja Tisza Interfluve Homokhátságin (Sand Ridge) vesien ekologisen tilan parantamista ja ennallistamista koskevan hankkeen loppuun saattaminen – vaihe I.

Hanke koskee Homokhátságin pohjoista tonttia sekä Tiszajoen vesivaroihin perustuvan Tiszaalpárin vesihuoltojärjestelmän jälleenrakentamista ja kehittämistä.

Tiszan vesivaroihin perustuva vedenmuodostus käsittää Tiszaalpárin vesijärjestelmän jälleenrakentamisen ja jatkokehittämisen. Nykyistä järjestelmää laajennetaan uudistamalla aiemmin rakennetut vesihuoltotyöt, kunnostamalla Baloghalmin kanavaa ja rakentamalla Alpár-Nyárlőrincincpuszta-allas. Joen (Tiszaalpárin päävedenotto ja Alpárin painekeskus) pumppausasemat ja vedenhallintarakenteet on rakennettava veden toimittamiseksi rekonstruoitaviin kanavaosiin. Hankkeen toinen osa on veden korvaaminen ja elvyttäminen Szikrai Holt-Tiszan ja Alpári Holt-Tiszan altaiden ekologisiin tarkoituksiin.

Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset ekologisia tarpeita vastaavan veden turvalliselle saatavuudelle, lisätä vesivarojen määrää ja laatua sekä tehostaa suojelua vesille aiheutuvilta vahingoilta. Samalla kun säilytetään olemassa olevat vesivarat, sen toiminnallisena tavoitteena on varmistaa ajoittain esiintyvien tulvien ja sisävesien turvallinen kulkeutuminen, tarjota vedensaantimahdollisuuksia ja parantaa vesivarojen käyttöedellytyksiä. Hankkeen tuloksena alueen vedenpidätys- ja vedenvarastointikapasiteetti kasvaa ja maaperän vesitase paranee.

Hankkeen toteuttaminen on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

II)Rábaköz-Tóközin vesihuollon kehittäminen.

Hanke käsittää Váh-Sárdos-Megágin kanavan osan jälleenrakentamisen ja laajentamisen. Hankkeessa on myös kunnostettava jokisuistoja, rakennettava padot, rakennettava ohjausrakenne ja venytettävä yhdysojia. Keszeg-jokeen liittyvän kanavan jälleenrakentamiseen kuuluu muun muassa jokien lietteen käsittely. Näiden kahden kanavan väliin rakennetaan uusi kanava ja uusi pato täydentämään ekologista vesihuoltoa Kis-Rában vesihuollosta Keszeg-érin kautta Vág-Sárdos-Megágin kanavaan.

Hankkeen toteuttaminen on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Näiden kahden hankkeen osalta:

Kaikista hankkeiden osista, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi direktiivin 2011/92/EU mukaisesti sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivin 2000/60/EY yhteydessä. Vaaditut lieventävät toimenpiteet on sisällytettävä hankkeisiin. Edellä esitetyistä näitä hankkeita koskevista vaatimuksista voidaan poiketa siinä määrin kuin on tarpeen vaadittujen lieventävien toimenpiteiden noudattamiseksi.

Investointien on myös oltava luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) säännösten mukaisia.

On tehtävä ilmastoriskianalyysi.

Jos vettä otetaan, toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä siihen lupa. Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumin tila on heikompi kuin hyvä tai niiden tila on mahdollisesti hyvä.

Unkarin on saavutettava investointien kohteena olevien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen tila tai potentiaali 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä (tai jos hyvä tila on saavutettu, se ei saa heikentyä).

C4.I2: Seurantajärjestelmän perustaminen

Investoinnin tavoitteena on varmistaa vesivarojen kestävä hoito. Tietämys pintavesien virtaamisesta ja muista alueen hydrologisista ja veden laatua koskevista muuttujista on kestävän vesivarojen hoidon perusedellytys. Investoinnin ansiosta välittömät toimet toteutetaan seurantajärjestelmien reaaliaikaisten tietojen perusteella, jos vesimuodostumien tila heikkenee laadullisesti ja määrällisesti. Älykkään seurannan, tietoteknisten välineiden, tietojärjestelmien yhteenliittämisen ja dynaamisen suunnittelu- ja valvontatoiminnon käytön odotetaan tuottavan suunnittelua varten tarvittavat syöttötiedot.

Investointi koostuu kattavan vedenoton seurantajärjestelmän perustamisesta paikallisella ja kansallisella tasolla. Seurantajärjestelmää on käytettävä arvioitaessa sekä pohjaveden että pintaveden ottoa näillä alueilla.

Tähän investointiin on sisällyttävä pintavesiasemien rakentaminen, uusimpien hydrografisten seurantalaitteiden asentaminen ja maanalaisten seurantajärjestelmien kehittäminen edelleen rakentamalla uusia pohjavedenkorkeuden havaitsemiskaivoja, jotka rakennetaan integroidulla paineenanturilla kaukohavaintojärjestelmiä varten.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C4.I3: Luonnonsuojelu

Investointi on tehtävä Hanságin alueella Rábaköz-Tóközin vesijärjestelmässä, jotta voidaan parantaa Natura 2000 -alueen vesitasapainoa, parantaa sen ekologisen veden uusiutumisen turvallisuutta ja parantaa pinta- ja pohjaveden säilymistä. Investoinnin tavoitteena on suojella ja parantaa Hanságin suojeltujen luontotyyppien ja Natura 2000 -luontotyyppien ekologista tilaa 4 950 hehtaarin kohdealueella parantamalla pohjaveden ja pintaveden varastointikapasiteettia.

Investoinnin päätoiminnoissa on keskityttävä aiemmin kehitetyn kanavajärjestelmän parantamiseen tasapainoisen vesihuollon varmistamiseksi. Maankäyttöä koskevat suojelutavoitteet huomioon ottaen suunniteltuihin toimiin on sisällyttävä jokipohjan ja käsittelykaistojen joidenkin osien välttämätön kunnostaminen, vedenhallinta- ja pidätysrakenteiden kunnostaminen ja uusien rakenteiden rakentaminen.

Investoinnilla on edistettävä paikallisesti saatavilla olevien vesivarojen säilyttämistä ja konservatiivisempaa hoitoa. Sen tavoitteena on varmistaa ekologiset olosuhteet, jotka ovat tarpeen sellaisten kosteikkojen ekosysteemien suojelemiseksi, joilla on yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja.

Etusijalle on asetettava sadeveden tai sen yläjuoksun luonnollisista vesistöistä peräisin olevan veden säilyttäminen. Hankkeen suunnitteluun on sisällyttävä merkittäviä luontoon perustuvia ratkaisuja vedenpidätys- 4 , kosteikko- ja turvemaiden ennallistamiseksi, erityisesti N02 (kosteikkojen ennallistaminen ja hoito) ja N13 (luonnollisen imeytymisen ennallistaminen pohjaveteen) 5 . Suunnittelussa on yleisesti ottaen asetettava etusijalle luontoon perustuvien ratkaisujen käyttö parhaiden käytäntöjen pohjalta. 

Kaikista hankkeista, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi direktiivin 2011/92/EU mukaisesti sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivin 2000/60/EY mukaisesti. Vaaditut lieventävät toimenpiteet on sisällytettävä hankkeisiin. Edellä esitetyistä näitä hankkeita koskevista vaatimuksista voidaan poiketa siinä määrin kuin on tarpeen vaadittujen lieventävien toimenpiteiden noudattamiseksi.

On tehtävä ilmastoriskianalyysi.

Investointien on myös oltava luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) säännösten mukaisia.

Jos vettä otetaan, toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä siihen lupa. Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumin tila on heikompi kuin hyvä tai niiden tila on mahdollisesti hyvä.

Unkarin on saavutettava investoinnin vaikutuspiiriin kuuluvien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen tila 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä (tai jos hyvä tila on saavutettu, se ei saa heikentyä).

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C4.R2: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden nopeuttaminen vesihuollossa

Uudistuksen tarkoituksena on saada eri sidosryhmät mukaan kestävään vesihuoltoon. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi uudistuksessa keskitytään uuden yleisen yhteisymmärryksen saavuttamiseen maankäytöstä.

Ensimmäisenä askeleena perustetaan työryhmä arvioimaan nykyistä kansallista ilmastotilannetta, ja siihen osallistuu kansainvälisiä asiantuntijoita. Työryhmän laatimaan raporttiin on sisällyttävä suosituksia, ja se on esitettävä julkista kuulemista varten ja kansainvälisillä foorumeilla. Näiden suositusten ja näkemystenvaihdon perusteella laaditaan ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelma, joka sisältää kaikki tarvittavat lainsäädännön muutokset.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.

D.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

E. KOMPONENTTI 5: KESTÄVÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN LIIKENNE

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään tarvetta vahvistaa liikennealan panosta kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseen, nopeuttaa liikenneverkon ja liikkuvan kaluston nykyaikaistamista, lisätä kestävien liikennemuotojen, erityisesti julkisen liikenteen, houkuttelevuutta sekä parantaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Tämän komponentin tavoitteena on edistää kestävää liikkuvuutta, vahvistaa vähähiilistä julkista liikennettä, vähentää liikenteen kielteisiä ulkoisvaikutuksia (erityisesti ruuhkia, päästöjä ja onnettomuuksia) ja tarjota esteettömiä liikennemuotoja pääasiassa vahvistamalla julkisen liikenteen infrastruktuuria ja ajoneuvoja. Tämän komponentin toimenpiteet keskittyvät pääasiassa julkisen liikenteen infrastruktuurin ja ajoneuvojen vahvistamiseen, ja niiden odotetaan johtavan liikenteen päästöjen vähenemiseen kannustamalla ympäristöystävällisten kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen liikennemuotojen käyttöön ja yleisemmin vahvistamalla vaihtoehtoja henkilöautoille ja maanteiden tavaraliikenteelle. Julkisen liikenteen odotetaan muuttuvan houkuttelevammaksi, mikä johtaisi siihen, että yhä useammat käyttäjät siirtyisivät yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen. Vakaampien rautatieinfrastruktuurien odotetaan myös helpottavan tavaraliikenteen liikennemuotosiirtymää. Tätä varten tämä komponentti koostuu uudistuksista ja investoinneista, joilla edistetään kestävää liikennettä nykyaikaistamalla tärkeitä rautatielinjoja Budapestin alueella (uudet liikkuvat kalustot mukaan luettuina) ja TEN-T-käytävällä, päästöttömien linja-autojen hankintaa julkista liikennettä varten, rautateiden hallintojärjestelmän nykyaikaistamista sekä yhdenmukaisen hinta- ja tietojärjestelmän käyttöönottoa julkista liikennettä varten.

Komponentilla edistetään niiden maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä liikenneinfrastruktuuriin ottaen huomioon alueelliset erot, ja investointien keskittämistä vihreään siirtymään, erityisesti kestävään liikenteeseen (maakohtainen suositus 3 vuosina 2019 ja 2020) ja fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämiseen liikenteen alalla tehostamalla energiatehokkuuteen liittyviä toimia erityisesti sähköistämisen avulla (maakohtainen suositus 6 vuonna 2022).

Minkään tähän komponenttiin kuuluvan toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteiden kuvaus ja suunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet.

E.1    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

C5.I1: Esikaupunkien rautatieverkon valmiuksien kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä rautateiden julkisen liikenteen houkuttelevuutta Budapestissa ja Budapestissa uudenaikaistamalla 56 kilometriä rautateitä seuraavilla kolmella tärkeimmällä esikaupunkirautatiellä (HÉV):

·Szentendre – Pomáz – Budakalász – Batthyány tér (H5);

·Ráckeve – Tököl – Szigetszentmiklós – Pesterzsébet (H6)

·Csepel – Kvassayn silta (H7).

HÉV-järjestelmä on erillinen kevyt raideliikennejärjestelmä esikaupunki- ja kaupunkiympäristössä, jota on parannettava, jotta sen koko potentiaalia voidaan hyödyntää. Investointi koostuu ratojen parantamisesta, ja siihen sisältyy myös pysähdysten ja asemien nykyaikaistaminen näillä radoilla, konvertterien nykyaikaistaminen, uusien B+R-polkupyörien varastointitilojen asentaminen ja uusien intermodaalisten solmukohtien perustaminen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C5.I2: Rautatieverkon ruuhkien vaihto TEN-T-käytävällä

Investoinnin tavoitteena on kanavoida pitkän matkan tavaraliikenne vähäpäästöisiin liikennemuotoihin ja parantaa pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteen käyttöä poistamalla TEN-T-verkon pullonkauloja ja kapasiteettirajoituksia.

Investointi koostuu kahden sähköistetyn rautatieosuuden kunnostamisesta merkittävästi:

-Almásfüzitő-Komárom-rataosuus, jonka pituus on 11 km, on kriittinen kapea osa, jolla on tällä hetkellä jatkuvasti hitaita signaaleja. Investoinnin odotetaan mahdollistavan suuremman nopeuden tällä osuudella (hyväksytty nopeus 160 km/h). Siihen on sisällyttävä myös puuttuvien tai vanhentuneiden matkustajaliikennepalvelujen, kuten ylikulkuteiden tai jalankulkijoiden risteysten, rakentaminen tai parantaminen. Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

-Investoinnilla on rakennettava 30,3 km pitkä Békéscsaba-Lőkösháza -rautatieosuus, jotta kyseisellä osuudella voidaan lisätä nopeutta (hyväksytty nopeus 160 km/h), mukaan lukien radan laajentaminen kahdelle radalle ja täydellinen uudistus ETCS L2 -junaohjauksen kehittämiseksi sekä Kétegyházan ja Lőkösházan asemien nykyaikaistamiseksi. Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C5.I3: Päästöttömän linja-autoliikenteen kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on uudistaa Unkarin julkisen liikenteen kalustoa ja vähentää sen hiilipäästöjä tarjoamalla päästöttömiä linja-autoja.

Investointi koostuu 300 fossiilisia polttoaineita käyttävän linja-auton korvaamisesta paikallisviranomaisten tai julkisen palvelun harjoittajien toimesta uusilla sähköbusseilla ja saman määrän latauspisteiden rakentamisesta Green Buses -ohjelman puitteissa. Rahoitustuki myönnetään avustuksena kunnille tai palveluntarjoajille (jotka ovat tukikelpoisia kaikissa yli 25 000 asukkaan kaupungeissa) ehdotuspyynnön jälkeen. Linja-autoja on käytettävä julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten nojalla. Ostettujen linja-autojen turvajärjestelmien on täytettävä EU:n vaatimukset.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C5.I4: Keskitetyn liikenteenhallinnan käyttöönotto TEN-T-rautatieliikenteessä

Investoinnin tavoitteena on parantaa rautatieverkon luotettavuutta ja turvallisuutta ottamalla käyttöön keskitetty hallintajärjestelmä, parantaa sen tehokkuutta ja viime kädessä sen houkuttelevuutta.

Investointi muodostuu keskitetyn liikenteenhallintajärjestelmän (KÖFI) rakentamisesta 272 km:n päätaajuuksilla ja valtakunnallisilla radoilla, joissa on tietokoneavusteisia ja reaaliaikaisia junatietoja. Investointi kattaa rautatiet 70 ja 140, jotka ovat osa kattavaa TEN-T-verkkoa, ja rautatiet 100a ja 80, jotka ovat ovat osa TEN-T-ydinverkkoa. Sen on huolehdittava siitä, että valvontahenkilöstö voi seurata junien kulkua koskevia tietoja reaaliaikaisesti ja parantaa junaliikenteen ohjausta yhdestä keskuksesta käsin. Investoinnin odotetaan parantavan kyseisen rataosuuden häiriönsietokykyä, varmistamaan liikennevirran, hyödyntämään aikatauluvarauksia, lisäämään siirtokapasiteettia ja varmistamaan matkustajille suunnatun tiedotuksen yhdenmukaisuuden.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C5.R1: Kansallinen joukkoliikenneviranomainen ottaa käyttöön linja-auto- ja rautatieliikenteen kansallisen hinnoittelu-, lipunmyynti- ja matkustajatietojärjestelmän

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa julkisen liikenteen käyttöä multimodaalisella tavalla varmistamalla tehokkaampi rautatie- ja linja-autoliikenteen yhdistäminen siten, että juuri perustettu kansalliten julkisen liikenteen viranomainen ottaa käyttöön yhteisen kansallisen hinnoittelu- ja matkustajatietojärjestelmän kansallisella tasolla.

Uudistuksessa otetaan käyttöön yhteinen kansallinen hinnoittelu- ja matkustajatietojärjestelmä erilaisille julkisen liikenteen muodoille (alueelliset ja kaupunkien väliset linja-autot ja junat) digitaalisin keinoin. Sähköisten lippujen toteuttamiseen tarvittava infrastruktuuri ei ole osa tätä uudistusta, eikä sitä rahoiteta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

Uudistuksella otetaan käyttöön asiaa koskeva sääntelykehys. Erityisesti on perustettava kansallinen julkisen liikenteen viranomainen, ja uudessa asetuksessa on vahvistettava institutionaaliset puitteet uutta hinnoittelujärjestelmää, lippujärjestelmiä ja matkustajatietojen saatavuutta koskeville menetelmille ja menettelyille.

Uudistuksessa on myös otettava käyttöön tarvittava infrastruktuuri, erityisesti tietokantapalvelin, reaaliaikaisen matka- ja hintatiedon alusta, matkustajaliikennetietoja sisältävä OpenData-portaali ja reaaliaikainen matkustajatietojärjestelmä.

Uudistukseen sisältyy mahdollisuus ostaa lippuja koko maasta, pyytää aikataulutietoja ja tarkistaa nykyinen liikennetilanne yhdellä alustalla. Tuloksena olevan järjestelmän on käsiteltävä kaikkia rautateiden ja linja-autojen välisiä vaihtomatkoja yhtenä kokonaisuutena, annettava yhdistetyt tiedot ja annettava yksi lippu koko reitille. Reaaliaikaisen tiedon on oltava julkisesti saatavilla ja esillä juna- ja linja-autoasemilla.

Järjestelmän on oltava syrjimätön ja perustuttava EU:n vaatimusten (komission delegoitu asetus (EU) 2017/1926) mukaisiin tiedonsiirtomuotoihin, ja sen on oltava linjassa kansallisen joukkoliikenneviranomaisen tehtävien kanssa alueellisten kuljetusyritysten kaikilla tasoilla ja palvelualoilla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

E.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

F. KOMPONENTTI 6: Energia ja vihreä siirtymä

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään useita energia-alan haasteita. Komponentin tavoitteena on edistää Unkarin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon myös tarve nostaa jäsenvaltioiden tavoitetasoa EU:n laajuisen vuoteen 2030 ulottuvan tavoitteen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 55 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vuoteen 2030 ulottuvalla kansallisella energiastrategialla ja kansallisella energia- ja ilmastosuunnitelmalla pyritään vahvistamaan energiaomavaraisuutta ja energiavarmuutta vähentämällä tuontiriippuvuutta, varmistamalla väestön kohtuuhintainen energiahuolto ja vähentämällä energiantuotannon hiilipäästöjä, mukaan lukien uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon osuuden lisääminen.

Tässä yhteydessä komponentin tavoitteena on luoda uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lisäkapasiteettia ja viime kädessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Oikeudelliseen kehykseen tehtävillä muutoksilla luodaan kannustava sääntely-ympäristö tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantokapasiteetin liittämiseksi sähköverkkoon turvallisesti ja joustavasti komponentilla on tuettava verkon kehittämiseen ja sähkön varastointitiloihin liittyviä investointeja. Älymittareihin tehtävien investointien odotetaan edistävän sähkön kysynnän optimointia pitkällä aikavälillä. Komponentin on myös johdettava uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseen tukemalla asuinrakennusten aurinkopaneelijärjestelmien asentamista. Jotta voidaan vastata ilman saastumiseen ja energiatehokkuuteen liittyviin haasteisiin, sen on myös tuettava kotitalouksia sähkölämmitysjärjestelmien asentamisessa ja ikkunoiden korvaamisessa aurinkopaneelijärjestelmien ja varastointiyksiköiden lisäksi.

Tämän komponentin mukaisilla toimenpiteillä edistetään vihreää siirtymää ja ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Innovatiivisiin teknisiin ratkaisuihin perustuva älykkäiden verkkojen kehittäminen on tärkeä askel digitalisoinnissa. Hyödyntämällä dataa digitaalisten ratkaisujen avulla varmistetaan parempi ennuste kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta ja energiantuotannon parempi sääntely.

Komponentti edistää Unkarin strategista riippumattomuutta ja turvallisuutta osana EU:n tavoitteita. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämisen on johdettava energiaomavaraisuuden lisääntymiseen lisäämällä kotimaisten energialähteiden osuutta. Verkon kehittämisen on myös osaltaan parannettava sähköverkon turvallisuutta.

Investoinneilla edistetään myös työpaikkojen luomista paikallistasolla, myös pk-sektorilla.

Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta ”painottaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, erityisesti puhdasta ja tehokasta energian tuotantoa ja käyttöä” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”pannaan vähähiilinen energia... sekä energia- ja resurssitehokkuus investointisuuntautuneen talouspolitiikan keskiöön” (maakohtainen suositus 3, 2019). Sillä edistetään myös vuonna 2022 annetun maakohtaisen suosituksen nro 6 noudattamista siltä osin kuin on kyse tarpeesta vähentää yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä ja parantamalla sähköinfrastruktuuria sekä tehostamalla energiatehokkuustoimenpiteitä koskevia toimia.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.    

F.1    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

C6.R1: Sähköasetuksen muuttaminen

Uudistuksen tarkoituksena on parantaa Unkarin sähkömarkkinoiden oikeudellista kehystä muuttamalla vuonna 2007 annettua lakia LXXXVI ja muuttamalla tiettyjä asiaan liittyviä hallituksen asetuksia, kuten hallituksen asetusta 273/2007 (X.19), 389/2007 (XII.23) ja 299/2017 (X.17).

Tässä uudistuksessa otetaan käyttöön erillinen kirjanpito verkkoon syötetystä sähköstä ja verkosta kulutetusta sähköstä. Unkari sitoutuu vaatimaan tämän erillisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoa tuottajakuluttajista, jotka saavat julkista rahoitustukea aurinkopaneelijärjestelmiensä asentamiseen 1 päivästä tammikuuta 2023.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C6.R2: Maatuulivoiman kehittämisen edistäminen

Toimenpiteen tavoitteena on mahdollistaa maatuulivoiman lisätuotantokapasiteetin kehittäminen Unkarissa poistamalla tuulivoimaloiden asentamista koskevat nykyiset yleiset rajoitukset ja luomalla usiutuvan energian ydinkehittämisalueta, joilla kannustetaan investoimaan tuulivoimaan.

Uudistuksella muutetaan julkisen kuulemisen jälkeen tällä hetkellä sovellettavaa lainsäädäntökehystä, jotta poistetaan tuulivoimaloiden asentamista koskevat tarpeettomat rajoitukset, erityisesti tuuliturbiinien etäisyyksien (tuulivoimaloiden ja asuin- tai muiden alueiden välinen etäisyys), tuuliturbiinien korkeuden (tai roottorin lapojen enimmäishalkaisijan) ja turbiinien tehokapasiteetin osalta. Rajoitukset on poistettava tai ne on määriteltävä siten, että tuulivoimaloiden tehokas asentaminen on mahdollista ja eurooppalaisten vertailuarvojen ja vertailukelpoisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Muutetut määräykset voivat sisältää teknistä turvallisuutta, ihmisten ja eläinten terveyden suojelua sekä ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia, ja paikallisviranomaiset voivat asettaa perusteltuja vaatimuksia. Muutetuilla säännöksillä ei saa asettaa muita esteitä, kuten kokoon, kapasiteettiin tai korkeuteen perustuvia rajoituksia.

Uudistuksessa on myös otettava julkisen kuulemisen jälkeen käyttöön tuulivoimaloihin liittyvät alueet 18 päivänä toukokuuta 2022 annetussa komission ehdotuksessa (COM(2022)222) esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

”Usiutuvan energian ydinkehittämisalueet” tarkoittavat erityisiä paikkoja, jotka soveltuvat erityisen hyvin tuulivoimaloiden asentamiseen. Nämä alueet on määriteltävä puolueettomin perustein, kuten tuulienergian tiheyden tai tuulen nopeuden perusteella. Näiden alueiden perustamista koskevassa lainsäädännössä on myös vahvistettava erityiset yksinkertaistetut lupamenettelyt tuulivoimaloiden asentamiseksi tällaisille alueille, mikä helpottaa menettelyjä ja lyhentää määräaikoja.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C6.R3: Uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on tukea uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käyttöönottoa helpottamalla lupamenettelyjä.

Uudistuksella otetaan käyttöön yhdennetty menettely ympäristönsuojelulupaa ja rakennuslupaa varten aurinko- ja tuulivoimalaitoksille, joiden sisäänrakennettu kapasiteetti on yli 0,5 MW. Näin varmistetaan lyhyempi tosiasiallinen lupa-aika. Jos viranomainen ei vastaa 75 päivän jälkeen, lupa myönnetään. Uudistuksella perustetaan myös keskitetty asiointipiste, joka toimii sijoittajien keskitettynä yhteyspisteenä tällaisten yhtenäisten lupien käsittelyä ja toimittamista varten.

Uudistuksella yksinkertaistetaan myös pienten aurinkosähkölaitosten verkkoliitäntämenettelyjä (alle 0,8 kW). Niitä varten tarvitaan ainoastaan rekisteröinti ennen asennusta ilman, että on tarpeen esittää lupapyyntöä. Sijoittajan ei tarvitse allekirjoittaa jakeluverkonhaltijan kanssa erillistä sopimusta pienen aurinkosähkölaitoksen käytöstä, ja rekisteröinti korvaa pienen aurinkosähkölaitoksen liitäntäsopimuksen. Pienen voimalaitoksen liittämiselle asetettu määräaika saa olla enintään kaksi kuukautta, paitsi jos viivästyksen syy ei kuulu asianomaisen jakeluverkonhaltijan toimivaltaan.

Aurinkoenergian käyttöönoton edistämiseksi äskettäin käyttöön otettu uusien asuinrakennusten aurinkosähköjärjestelmien (enintään 50 kVA:n) mahdollisuus toimittaa sähköä verkkoon on poistettava mahdollisimman pian ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Tätä varten Unkarin energia-alan ja julkisen palvelun sääntelyviranomaisen (MEKH) on tarkasteltava tätä väliaikaista rajoitusta säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein alueellisella tasolla yhdessä siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden kanssa teknisten ja objektiivisten kriteerien perusteella. Heti kun arvioinnin tulos osoittaa, että verkko pystyy integroimaan tuotetun sähkön, rajoitus poistetaan tarvittaessa alueellisella tasolla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C6.R4: Verkkoliitännän avoimuuden, ennustettavuuden ja saatavuuden parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä säästä riippuvaista uusiutuvaa energiaa koskevien investointien koordinoidun verkkoliitäntämenettelyn avoimuutta ja ennustettavuutta ja viime kädessä lisätä verkkoyhteyksien saatavuutta.

Uudistuksella muutetaan verkkoliitäntämenettelyjä koskevaa lainsäädäntöä, jotta varmistetaan syrjimätön lähestymistapa sähköntuotantoteknologioiden välillä. Liitäntärajat ylittävät liittymispyynnöt hyväksytään aina sillä edellytyksellä, että sijoittajat täyttävät tasehallintakapasiteettia koskevat vaatimukset ja maksavat suorat liittymismaksut. Lainsäädännössä on määriteltävä tasehallintakapasiteetin enimmäismäärä, jota voidaan pyytää. Enimmäismäärän on oltava objektiivisesti perusteltu ja oikeasuhteinen, se saa olla enintään 30 prosenttia ja sitä on alennettava asteittain.

Uudistuksella lisätään myös verkkoliitäntämenettelyn avoimuutta useilla toimilla, joilla lisätään tietoisuutta ja edistetään markkinaosapuolten tietoon perustuvia päätöksiä. Näihin kuuluvat erityisesti hyväksyttyjen ja hylättyjen pyyntöjen, verkkoliitäntäkapasiteettia koskevien päivitettyjen ennusteiden ja eri liitäntätyyppejä koskevien yksinkertaistettujen esimerkkien säännöllinen julkaiseminen sekä tietojenvaihtofoorumien järjestäminen markkinaosapuolille. Menettelyn tehostamiseksi siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden on myös luotava tarvittava tietotekninen infrastruktuuri, jotta voidaan kerätä ja käyttää tietoja asennetuista älykkäistä mittareista.

Uudistuksella edistetään Unkarin kykyä lisätä merkittävästi verkkoon liitettyä aurinko- ja tuulivoimalaitosten kapasiteettia kansallisella tasolla. Hallituksen tietokannassa seurataan edistymistä vastaavien tavoitteiden saavuttamisessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

C6.R5: Energiatehokkuusvaatimusten tiukentaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Unkarin rakennusten energiatehokkuutta, minkä odotetaan vähentävän rakennusten energiankulutusta ja siten vähentävän altistumista venäläiselle kaasulle.

Uudistuksessa on otettava käyttöön energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset (vähintään 30 prosentin energiankulutuksen vähentäminen) EU:n rahastoista rahoitetuille rakennusten peruskorjausten tukijärjestelmille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C6.I1: Siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden perinteinen ja älykäs verkon kehittäminen

Investoinnin tarkoituksena on kehittää sähköverkkoa, jotta voidaan varmistaa uusiutuvista energialähteistä tuotettavan lisäkapasiteetin turvallinen integrointi ja lisätä järjestelmän joustavuutta. Unkarin energiapoliittisen strategian mukaisesti Unkari aikoo lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiayhdistelmässään ja kolminkertaistaa nykyisen kotimaisen aurinkovoimalaitoksen kapasiteettinsa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää riittävää verkkoon pääsyä ja tarvittavaa verkkokapasiteettia. Siirto- ja jakeluverkkoa on kehitettävä, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata.

Näin ollen investoinnin on edistettävä niukan verkkokapasiteetin poistamista sekä uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvusta johtuvan lisätuotannon turvallista integrointia. Investointiin on erityisesti sisällyttävä kehittämiselementtejä, kuten suur-, keski- ja pienjänniteverkon rakentaminen ja parannukset, uudet sähköasemalaitteistot, sähköasemamuuntajien korvaaminen ja laajennukset, rakennelmat ja hallintalaitteiden uusiminen sekä digitalisaatiokehitys.

Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten verkkoon liittämistä koskevan investoinnin loppuun saattaminen mitataan voimalaitoksen lisäkapasiteetilla, jonka osalta tavoite on 2 925 MW 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C6.I2: Tuki asuinrakennusten aurinkopaneelien käyttöön ja lämmitysjärjestelmien nykyaikaistamiseen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä kotitalouksien uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, lisätä energiatehokkuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä vähentää vanhentuneista lämmitysratkaisuista (kuten hiukkasista ja rikkidioksidista) aiheutuvaa ilman pilaantumista. Tämän toimenpiteen olisi hyödytettävä kotitalouksia, jotka ovat keskimääräistä alttiimpia energiaköyhyyden riskille. Tätä varten saajan tulotaso määritetään jomman kumman seuraavista vaihtoehdoista perusteella: joko henkilöt, joiden tulot ovat kansallista keskipalkkaa pienemmät, tai kotitaloudet, joiden keskimääräinen asukaskohtainen tulo on alle kansallisen keskiarvon. Molemmat on määritetty Unkarin tilastokeskuksen tilastojen perusteella.

Toimenpiteellä tuetaan kahdentyyppisiä toimia. Ensimmäinen toimintotyyppi on aurinkopaneelijärjestelmien asentaminen kattorakenteisiin omaa kulutusta varten. Toinen toimintatyyppi koostuu aurinkopaneelijärjestelmien asentamisesta kattorakenteisiin omaa kulutusta varten sekä ikkunoiden vaihtamisesta, varastointikapasiteetin vahvistamisesta (enintään 14 kWh) ja sähkölämmityksen asentamisesta (lämpöpumput, tarvittaessa yhdessä sähkölämmityspaneelien kanssa tukea saavan rakennuksen teknisten olosuhteiden mukaan). Toimenpiteen on hyödytettävä 34 920 kotitaloutta, joista vähintään 11 600 kotitalouden on tehtävä investoinnit, jotka kuuluvat toiseen toimintatyyppiin.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C6.I3: Siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden energiavarastojen asennus

Investoinnin tavoitteena on tukea siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden lyhytaikaisten energiavarastojen asentamista, joita siirtoverkonhaltija ja jakeluverkonhaltijat käyttävät yksinomaan siirto- tai jakeluverkon varman ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi, ja välillisesti tukea uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvusta johtuvan energiantuotannon integrointia. Varastoja ei saa käyttää tasehallintaan tai ylikuormituksen hallintaan.

Siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden on saatava tukea energiavarastojensa asentamiseen direktiivin (EU) 2019/944 54 artiklan 2 kohdassa ja 36 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen perusteella eli sen perusteella, että energiavarastot ovat täysin integroituja verkkokomponentteja ja sääntelyviranomainen (Unkarin energia-alan ja yleishyödyllisten palvelujen sääntelyviranomainen, MEKH) hyväksyy sen. MEKH seuraa ja varmistaa, että varastoja käytetään ainoastaan integroituina verkkokomponentteina, ja tarkistaa säännöllisesti, että varastojen omistaminen, kehittäminen, hallinnointi ja käyttö eivät vääristä markkinoita.

Tämän investoinnin tuloksena täysin integroituna verkkokomponenttina asennetun sähkövaraston kokonaiskapasiteetin on oltava vähintään 146 MWh.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

C6.I4: Verkkosähkövarastojen asentaminen markkinaosapuolia varten

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota tasehallintamarkkinoille jo olemassa oleville tai niille haluaville markkinatoimijoille (esim. yhteenliittymät, sähköntuottajat ja suuret teollisuuskuluttajat) mahdollisuus käyttää teknologiaa, joka tarjoaa saastuttamattoman joustopalvelun.

Tällä toimenpiteellä tuetaan markkinaosapuolia verkkosähkövarastojen asentamisessa.

Vastaanottajat valitaan avoimella ehdotuspyynnöllä. Valintaprosessissa eri tekniikoilla toteutettavat hanke-ehdotukset pisteytetään ja valitaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella. Näin varmistetaan teknologianeutraali valintaprosessi, jossa keskitytään kokonaiskustannustehokkuuteen. Vastaanottajien on tuotava tasehallintamarkkinoille kaikki tuetusta sähkövarastosta peräisin oleva kapasiteetti tai osa siitä.

Tämän investoinnin tuloksena tasehallintamarkkinoiden osana asennetun sähkön varastoinnin kokonaiskapasiteetin on oltava vähintään 311 MWh.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

C6.I5: Älykkäiden mittarien lukumäärä

Toimenpiteen tavoitteena on tukea älykkäiden mittareiden hankintaa ja asentamista.

Älykkäiden mittareiden käytön odotetaan olevan tärkeä väline päästä päähän -välineenä kuluttajaprofiilien täsmällisessä määrittämisessä ja sähkönkysynnän optimoinnissa, ja niiden tiedonkeruu- ja viestintätoimintoja on hyödynnettävä myös monilla muilla sovellusaloilla. Älykkäiden mittareiden on oltava kauko-ohjattavissa, niiden on voitava kytkeä mittarin nimellisteho päälle ja pois päältä suoran mittauksen tapauksessa, niiden on pystyttävä tuottamaan säädettävyys ja niissä on oltava tietoliikennemoduuli. Älykkäiden mittareiden käyttöönoton ja niihin perustuvien joustavien tariffien odotetaan muodostavan perustan kysyntäpuolen toimille pitkällä aikavälillä, minkä odotetaan edistävän sähköjärjestelmän joustavuutta pitkällä aikavälillä.

Kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että tietyntyyppisten kuluttajien on asennettava älykkäät mittarit kulutuspaikkaansa. Sähköstä vuonna 2007 annetun lain LXXXVI tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 273/2007 (X. 19) mukaan pienjännitteeseen kytkettyjä käyttäjiä varten on asennettava älymittari, jos vuotuinen kulutus on vähintään 5 000 kWh; kun on kyse uusista liitännöistä, joiden tehontarve on 3x32 A mutta enintään 3x80 A; ja käyttäjille, joilla on jo kotitalouskokoinen pieni voimalaitos tai jotka asentavat tällaisen järjestelmän tulevaisuudessa. Investoinnilla on edistettävä älykkäiden mittareiden levittämistä.

Investoinnin vastaanottajat ovat jakeluverkonhaltijoita, jotka perustuvat ensisijaisten hankkeiden ehdotuspyyntöön. Jakeluverkonhaltijat saavat tuen suhteessa niiden fyysisten paikkojen määrään, jotka ovat tarpeen älykkäiden mittareiden asentamiseksi niille maantieteellisille alueille, joilla ne toimivat.

Toimenpiteen tuloksena on oltava yhteensä vähintään 290 680 uutta älymittaria.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

G. KOMPONENTTI 7: Kiertotalouteen siirtyminen

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on helpottaa siirtymistä kiertotalouteen Unkarissa ja edistää suoraan vuosien 2025 ja 2030 jätehuoltotavoitteiden saavuttamista. Keskipitkän aikavälin strategisena tavoitteena on vahvistaa tärkeimmät lainsäädännölliset ja menettelylliset vaatimukset, jotka koskevat Unkarin talouden valmistautumista kiertotalouteen siirtymiseen, hyvin toimiva jätehuolto mukaan luettuna. Yksi prosessin pilareista on kotimaisen jätehuoltojärjestelmän uudistaminen. Kiertomateriaalien käyttöaste Unkarissa on 8,7 prosenttia, mikä on alle EU:n keskiarvon (12,8 %). Kierrätysaste (yhdyskuntajäte) on 33 prosenttia huomattavasti pienempi kuin vuoden 2025 tavoite.

Tämän komponentin toimenpiteillä edistetään vihreää siirtymää ja ilmastoneutraaliutta koskevaa tavoitetta sekä kehittyneempää jätehuoltojärjestelmää Unkarissa. Niillä tuetaan sellaisen muovijätteen kemialliseen kierrätykseen tehtävien investointien toteuttamista, joka ei sovellu mekaaniseen kierrätykseen. Toimenpiteillä on myös tuettava kestävän kasvun tavoitteita ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja, kuten kemiallinen kierrätys. Tämän komponentin tavoitteet ovat johdonmukaisia EU:n jätehuoltokehyksen tavoitteiden kanssa.

Tällä komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta ”investointeihin liittyvään kestävään liikenteeseen, jätehuoltoon” liittyvään talouspolitiikkaan (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019 ja 3 vuonna 2020) sekä edistää uudistuksia ja investointeja, jotka liittyvät kestävään vesi- ja jätehuoltoon ja kiertotalouteen (maakohtainen suositus 5 vuonna 2022). Suosituksissa todettiin myös, että kiertotalous on parannuskohde erityisesti yhdyskuntajätteen hoidossa ja jätteen keruu- ja käsittelyjärjestelmässä.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon DNSH:n teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

G.1    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C7.R1: Kiertotalouteen siirtymistä koskeva kansallinen sääntely

Uudistuksen tarkoituksena on luoda vakaa strateginen ja oikeudellinen kehys kiertotalouteen siirtymiselle.

Investointien strategisen kehyksen vahvistamiseksi on hyväksyttävä kansallinen jätehuoltosuunnitelma vuosiksi 2021-2027, kuten jätteistä annetussa direktiivissä 2008/98/EY edellytetään, ja viimeisteltävä kansallinen kiertotalousstrategia ja -toimintasuunnitelma meneillään olevan teknisen tuen välineen hanketta koskevien OECD:n suositusten mukaisesti. Nämä asiakirjat muodostavat yhdessä puitteet kiertotalouteen siirtymiselle Unkarissa.

Uudistuksen tavoitteena on myös luoda vakaa oikeudellinen ympäristö, jolla säännellään tehokkaasti kiertotalouteen siirtymistä ja vahvistetaan uutta jätehuoltomallia koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Lainsäädäntökehykseen tehtävillä muutoksilla on edistettävä suotuisan ympäristön luomista Unkarin jätehuoltoa varten erityisesti poistamalla jätehuoltoalan esteitä, mukaan lukien kilpailuun liittyvät esteet, toimivaltaisen jätehuoltoviranomaisen perustamiseksi, juomapullojen panttijärjestelmän sääntelemiseksi ja laajennettua tuottajan vastuuta koskevan lainsäädännön vahvistamiseksi. Muutoksiin on sisällyttävä myös asetus muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä kertakäyttömuovista annetun direktiivin (EU) 2019/904 mukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä.

C7.I1: Älykkään, innovatiivisen ja kestävän teollisuuden ja uusioraaka-aineiden markkinoiden vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on tukea kemiallista kierrätystä kiertotalouteen siirtymisen helpottamiseksi. Investoinnilla tuetaan kaatopaikalla loppukäsitellyn jätteen osuuden vähentämistä kansallisen jätehuoltosuunnitelman 2021-2027 mukaisesti, ja sen on myös lisättävä alkuperäisen materiaalin kierrätettyä jätettä. Investointien odotetaan parantavan merkittävästi jätteen kierrätystä, edistävän erilliskeräyksen edistämistä ja kehittävän infrastruktuuria esikäsittelyä ja kierrätystä varten, mikä edistää sekä keräys- että kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Investoinnin yhteydessä perustetaan kemiallinen kierrätys- ja vetylaitos, joka soveltuu 40 000 tonnin uudelleenkäytettävyyteen ja joka ei sovellu suoraan muovin mekaaniseen kierrätykseen. Infrastruktuurin kehittämisen on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat kemiallisen kierrätyksen tekniset vaiheet, mukaan lukien kemialliseen uudelleenkäyttöön soveltuvan jätteen huolto, jätteen muuntaminen petrokemian prosesseihin soveltuvaksi raaka-aineeksi ja kemiallisesti kierrätettyjä polymeerejä sisältävien muovien tuotanto. Kemiallisen kierrätysprosessin tuotoksen on oltava uusioraaka-aineita eikä polttoaineita, eikä tämä prosessi siten ole energian talteenottoa 6 . Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, siinä tapauksessa, että toimenpide sisältää EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia toimia, sillä on saavutettava ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka alittavat asiaankuuluvat vertailuarvot 7 . Uusiutuvista energialähteistä tuotettu vihreä vety (sovellettavan EU:n lainsäädännön mukaisesti) on tuotettava osana investointia käytettäväksi osana kemiallista kierrätysprosessia. Teknologian tavoitteena on jakaa valittu jäte uusioraaka-aineiksi (jalostetun ja erilliskerätyn vaarattoman muovijätteen muuntaminen painoltaan vähintään 50-prosenttisesti uusioraaka-aineiksi), joita käytetään osittain kemiallisena syöttöaineena muovituotteiden tuotantoprosessissa.

Kun kierrätyslaitos on toiminnassa, sen on sovelluttava kemialliseen kierrätykseen 40 000 tonnia jätettä, joka ei sovellu suoraan mekaaniseen kierrätykseen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

G.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

H. KOMPONENTTI 8: TERVEYS

Tällä elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla puututaan useisiin Unkarin terveydenhuoltojärjestelmän tällä hetkellä kohtaamiin haasteisiin, kuten palvelujen epätasa-arvoiseen saatavuus ja epävirallisten (vilpillisten) maksujen suuri määrä; liiallinen riippuvuus sairaaloista palvelujen tarjonnassa; huomattava sairaalavelka, joka liittyy rahoitusongelmiin; ja alueellinen työvoimapula terveydenhuoltojärjestelmässä.

Komponentin yleisenä tavoitteena on kehittää nykyaikainen ja tehokas hoitojärjestelmä, joka kykenee vastaamaan 2000-luvun haasteisiin ja joka on kaikkien käytettävissä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 16 mukaisesti. Tämän vuoksi komponentin tavoitteena on i) poistaa epävirallisia maksuja terveydenhuoltojärjestelmästä, ii) vahvistaa yleislääkärien asemaa; iii) järkeistää sairaalahoitoa ja parantaa sen infrastruktuuria; iv) lisätä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveydenhuoltopalvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi; ja v) kehittää ikääntyneiden terveyden etäseurantaohjelma.

Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat ennaltaehkäisevien terveystoimenpiteiden tukemista ja perusterveydenhuollon vahvistamista (maakohtainen suositus 2 vuodelta 2019 ja 3 vuonna 2022), terveydenhuollon työvoimapulan korjaamista ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin riittävän tarjonnan varmistamista (maakohtainen suositus 1 vuonna 2020) sekä keskeisten palvelujen saatavuuden ja laadukkaan koulutuksen varmistamista kaikille (maakohtainen suositus 2 vuonna 2020). Sen olisi myös edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

H.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C8.R1: Terveydenhuoltoalan epävirallisten palkkioiden poistaminen

Uudistuksen tavoitteena on lopettaa epävirallisten palkkioiden käyttö terveydenhuoltopalveluissa ja samalla parantaa lääkäreiden taloudellisia ja työoloja erityisesti houkuttelevilla palkoilla.

Toimenpiteessä annetaan lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön lääkäreitä koskeva uusi työsopimus, jonka tarkoituksena on poistaa epäviralliset palkkiot ja joka on yhteydessä kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti palkattujen lääkäreiden palkkojen korottamiseen. Yhdessä säännellyn epävirallisten palkkioiden kriminalisoinnin kanssa toimenpiteen odotetaan hävittävän tällaiset epäviralliset palkkiot terveydenhuoltopalveluista. Toimenpiteen vaikuttavuutta odotetaan vahvistavan terveydenhuoltoalan samanaikaiset palkankorotukset (jotka rahoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolella).

Toimenpiteen vaikutus arvioidaan riippumattomalla tutkimuksella, jonka tulokset julkistetaan. Tutkimuksessa on myös arvioitava, missä määrin uudistus on auttanut lisäämään lääkärin ammatin houkuttelevuutta ja lääkäreiden pysymistä Unkarissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

C8.I1: Terveydenhuollon edellytysten kehittäminen 2000-luvulla

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa sairaalahoitoa ja sen infrastruktuuria. Painopisteenä on sellaisen yksipäiväisten kirurgisten, avohoito- ja sairaalahoitojärjestelmien verkoston kehittäminen, jossa on uusia ja kunnostettuja rakennuksia ja nykyaikaisia lääkinnällisiä laitteita, jotka auttavat parantamaan terveydenhuollon tehokkuutta, myös mahdollisten pandemioiden tulevaisuudessa.

Toimenpide koostuu neljästä toimesta. Ensimmäinen on sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jonka tarkoituksena on kehittää yhtenäinen ja avoin uusi kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä. Toiseksi on perustettu 22 maakunnallista sairaalaverkostoa, joissa on integroituja potilaspolkuja, henkilöresursseista vastaavan ministeriön laatiman kartoitusraportin mukaisesti. Integroiduissa potilaspoluissa määritellään, mikä laitos verkostossa vastaa kustakin lääketieteellisen toimenpiteen tyypistä kussakin läänitason terveydenhuollon laitosten verkostossa. Kolmanneksi 40 uutta tai kunnostettua terveydenhuollon infrastruktuurirakennusta saa uusia ja nykyaikaisia terveydenhuollon laitteita, ja myös uusien rakennusten on täytettävä korkeat energiatehokkuusvaatimukset. Neljänneksi verenluovutustapahtumien määrän lisääminen liikkuvissa luovutuspisteissä pienissä asutuskeskuksissa.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

C8.I2: Terveydenhuollon digitalisaatiokehityksen tukeminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveydenhuoltoalan tehokkuuden lisäämiseksi, palvelujen saatavuuden helpottamiseksi ja hoidon ja palvelujen laadun parantamiseksi.

Toimenpide koostuu kuudesta toimesta. Ensinnäkin 65 sairaalassa on oltava päivitetyt tietotekniset turvallisuusjärjestelmät. Toiseksi uusien tietokantojen ja tautirekisterien on oltava digitaalisesti saatavilla sähköisen terveydenhuollon palvelupisteessä (EESZT). EESZT on olemassa oleva integrointialusta, josta kaikki potilaiden terveystiedot voidaan hakea oikealla luvalla paikallisen sairaalan, yleislääkärin tai apteekkijärjestelmän kautta. Kolmanneksi niiden terveysviranomaisten menettelyjen osuus, jotka voidaan käynnistää sähköisesti, nousee 60 prosenttiin. Neljänneksi tietoliikennevälineiden avulla tarjottavien etälääkintätoimenpiteiden määrää on lisättävä. Viidenneksi EESZT-portaalissa otetaan käyttöön uusia moduuleja, joilla tuetaan tarjonnan hallintaa ja digitoituja hoitoprosesseja. Kuudenneksi kehitetään uusi keskitetty mobiilisovellus (myEESZT) ja otetaan käyttöön kotitalouksia ja ammattikäyttäjiä varten.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

C8.I3: Ikääntyneiden terveyden etäseurantaohjelma

Investoinnin tavoitteena on tarjota yli 65-vuotiaille iäkkäille henkilöille etävalvontapalveluja, joiden omavaraisuus on vähäistä. Investointien odotetaan myös vähentävän pitkäaikaishoidon laitoshoidosta luopumista.

Toimenpide koostuu neljästä toimesta. Sellaisten lähetyspalvelujen käyttöönotto, joissa osallistujille järjestetään etälääketieteen palveluja ja hätähoitoa yli 65-vuotiaille iäkkäille henkilöille. Järjestelmän on mahdollistettava se, että osallistujat voivat pyytää apua ympärivuorokautiselta palvelulta omalla GSM-pohjaisella henkilökohtaisella hätäpuhelullaan. Henkilöstöllä on oltava asiantuntemusta sairaankuljetuksista ja ensiapupalveluista. Toiseksi vähintään 1 500 000 yli 65-vuotiaalla henkilöllä on oltava puettavat sensoriset laitteet. Näille ikääntyneille henkilöille on tarjottava ympärivuorokautinen seurantapalvelu, jonka avulla he voivat hätätilanteessa soittaa lähettämöön.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C8.I4: Perusterveydenhuollon kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on saattaa perusterveydenhuollon palvelut mahdollisimman monien kansalaisten ulottuville erityisesti vahvistamalla yleislääkärien asemaa, lisäämällä lähihoitopalveluja ja keventämällä erikoissairaanhoidon taakkaa.

Toimenpide koostuu neljästä toimesta. Ensiksi hyväksytään uusi oikeudellinen kehys yleislääkäriyhteisöjen perustamista ja toimintaa varten. Toiseksi lisätään vakiintuneisiin ja operatiivisiin yhteisöihin osallistuvien lääkäreiden määrää. Kolmanneksi kroonisten sairauksien hallintaohjelmaan kuuluvien potilaiden määrä kasvaa. Ohjelma tarjoaa hoitoa asiakkaille, joilla on diagnosoitu krooninen ei-infektiivinen sairaus. Neljänneksi ennaltaehkäisy- ja terveydenedistämisohjelmiin osallistuvien potilaiden määrää lisätään.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

H.2    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

I. KOMPONETTI 9: HALLINTOTAPA JA JULKISHALLINTO 

Unkarilla on useita pitkäaikaisia horisontaalisia haasteita, jotka liittyvät julkishallinnon uskottavuuteen ja toimintaan yleensä, mikä vaikuttaa myös maan taloudellisiin ja sosiaalisiin prosesseihin. Tähän liittyvät erityiskysymykset liittyvät korruptiontorjuntakehykseen, kilpailuun julkisissa hankinnoissa, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sekä päätöksenteon ennakoitavuuteen, laatuun ja avoimuuteen. Unkarissa korruptiota kuvaavien indikaattorien osuus on alhainen, ja kilpailu julkisten hankintojen alalla on kohtalaista. Väitettyä rikollista toimintaa koskevan tutkinnan lopettamispäätöksiin liittyvä vastuuvelvollisuus antaa edelleen aihetta huoleen, koska syyttäjälaitoksen tekemien päätösten riitauttamiseen ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja. Avoimuutta ja julkisen tiedon saatavuutta koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyvät toistuvat haasteet heikentävät entisestään myös korruptiontorjuntakehystä. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2022 kuvatut huolenaiheet liittyvät erityisesti haasteisiin, joita riippumaton kansallinen tuomarineuvosto kohtaa tasapainottaessa kansallisen tuomariviraston puheenjohtajan toimivaltaa, korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskevia sääntöjä, mahdollisuutta tehdä harkinnanvaraisia päätöksiä tuomarinimityksistä ja ylennyksistä, asioiden jakamisesta tuomareille ja tuomioistuinten toimeenpanoelimille sekä viranomaisten mahdollisuudesta riitauttaa perustuslakituomioistuimen lopulliset päätökset. Toistuvia haasteita ovat myös päätöksenteon laatu, ennakoitavuuden puute ja avoimuus sekä se, että työmarkkinaosapuolia ja sidosryhmiä ei järjestelmällisesti kuulla tehokkaasti päätöksentekoprosesseissa ja verotustoimenpiteissä. Verojärjestelmän monimutkaisuus ja aggressiivisen verosuunnittelun riskit on myös todettu ongelmallisiksi kysymyksiksi, kuten myös tarve parantaa julkisen talouden kestävyyttä.

Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Se sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan osaltaan vahvistavan korruptiontorjuntakehystä muun muassa perustamalla lahjomattomuutta valvova viranomainen ja korruptiontorjuntatyöryhmä, kehittämällä kattavia korruptiontorjuntastrategioita ja vahvistamalla Unkarin tarkastuselinten valmiuksia erityisesti EU:n talousarviosta rahoitettavien menojen osalta. Se sisältää myös toimenpiteitä syytetoimien tehostamiseksi. Siihen sisältyy myös toimenpiteitä, joilla lisätään kilpailua julkisten hankintojen alalla ja varmistetaan julkisten hankintojen avoimuus ja julkinen valvonta.

Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä puututaan myös pitkäaikaisiin kysymyksiin, jotka koskevat oikeuslaitoksen riippumattomuutta, oikeusturvan tason nostamista ja investointi-ilmapiirin parantamista Unkarissa vahvistamalla tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeita, vahvistamalla kansalliselle tuomarineuvostolle (NJC) kansallisen tuomarineuvoston (NJC) toimivaltaa tasapainottamaan kansallisen tuomariviraston puheenjohtajan toimivaltaa, vahvistamalla korkeimman oikeuden (Kúria) oikeuslaitoksen riippumattomuutta, poistamalla esteitä Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettäviltä ennakkoratkaisupyynnöiltä ja poistamalla viranomaisten mahdollisuus riitauttaa perustuslakituomioistuimen lopulliset tuomiot.

Tämän komponentin toimenpiteiden odotetaan myös parantavan päätöksenteon laatua ja avoimuutta muun muassa ottamalla työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät järjestelmällisemmin mukaan, helpottavan julkisen tiedon saatavuutta sekä varmistavan, että yleisen edun mukaisia omaisuudenhoitosäätiöitä valvotaan tehokkaasti EU:n tuen hyödyntämisessä. Komponentti sisältää myös toimenpiteitä, joilla torjutaan aggressiivisen verosuunnittelun riskiä ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää. Komponentti sisältää myös toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan julkisen talouden laatua ja kestävyyttä.

Useissa tapauksissa tämä komponentti edistää myös julkisten laitosten digitalisaatiota tukemalla julkishallinnon ja palvelujen digitalisointia.

Tähän osa-alueeseen kuuluvilla uudistuksilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat seuraavia: Korruptiontorjuntakehyksen vahvistaminen muun muassa parantamalla syyttäjäviranomaisten toimia ja julkisen tiedon saatavuutta (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019, maakohtainen suositus 4 vuonna 2022), kilpailun parantaminen julkisissa hankinnoissa (maakohtainen suositus 4 vuonna 2020, maakohtainen suositus 4 vuonna 2022), Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019, maakohtainen suositus 4 vuonna 2022), Päätöksentekoprosessin laadun ja avoimuuden parantaminen tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, muiden sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön ja säännöllisten vaikutustenarviointien avulla (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019, maakohtainen suositus 4 vuonna 2022), Verojärjestelmän yksinkertaistamisen jatkaminen (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019, maakohtainen suositus 4 vuonna 2022), Verojärjestelmän vahvistaminen aggressiivisen verosuunnittelun riskin torjumiseksi (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019, maakohtainen suositus 5 vuonna 2020) ja Saavutetaan maltillisen keskipitkän aikavälin julkisen talouden rahoitusasema (maakohtainen suositus 1 vuonna 2022).

Unkari on esittänyt useita näistä toimenpiteistä, joista on keskusteltu Euroopan komission kanssa ehdollisuusasetuksen mukaisen menettelyn yhteydessä 8 . Asiaan liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden sisältö on linjassa tässä yhteydessä tehtyjen sitoumusten kanssa, ja jotkin näistä välitavoitteista on pantava täytäntöön ennen elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 22 artiklan noudattamiseksi tämän komponentin välitavoitteiden ja tavoitteiden, jotka liittyvät unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tähtäävään Unkarin valvontajärjestelmään, toteuttaminen on ennakkoedellytys vastaavan rahoitusosuuden ja mahdollisten tulevien tällaisten maksujen maksamiselle elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan 9 mukaisesti.

Unkarin on toteutettava kaikki uudistukset asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti heikentämättä tätä tulosta ja vaikuttamatta kielteisesti jäljempänä esitettyihin osatekijöihin.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon "ei merkittävää haittaa" -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

I.1    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C9.R1: Integriteettiviranomaisen perustaminen petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen tehostamiseksi Unkarissa

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista Unkarissa keskittyen erityisesti julkisiin hankintoihin perustamalla integriteettiviranomainen.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan integriteettiviranomaisella olisi oltava laajat valtuudet puuttua asiaan kaikissa tapauksissa, joissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät sen mielestä ole toteuttaneet tarvittavia toimia petosten, eturistiriitojen ja korruption tai muiden laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai korjaamiseksi silloin, kun ne vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen.

Integriteettiviranomainen perustetaan ja se aloittaa toimintansa ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

On taattava, että integriteettiviranomainen on täysin riippumaton, mukaan lukien se, että integriteettiviranomainen ja sen henkilöstö eivät ota vastaan eikä pyydä ohjeita miltään muulta henkilöltä tai toimielimeltä. Sen henkilöstön, hallinnon ja talousarvion valinnassa on annettava vahvat takeet.

Integriteettiviranomaisella on muun muassa valtuudet määrätä hankintaviranomaiset keskeyttämään hankintamenettely (enintään kahdeksi kuukaudeksi); valtuudet pyytää hallinnollisia tutkintaelimiä suorittamaan tutkintatoimia; valtuudet suositella tiettyjen talouden toimijoiden sulkemista unionin rahoituksen ulkopuolelle tietyksi ajaksi; valtuudet ohjeistaa asianomaisia kansallisia viranomaisia tai elimiä suorittamaan valvonta- tai tarkastustehtäviään erityisesti siltä osin kuin on kyse menettelyistä, joilla tarkistetaan eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ja unionin varojen hallinnointiin liittyvät epäilyt; valtuudet suositella hankintaviranomaisille, että ne käyttävät tiettyä menettelyä; oikeus käynnistää asiaankuuluvissa kansallisissa viranomaisissa tai elimissä menettelyjä epäiltyjen laittomuuksien tai sääntöjenvastaisuuksien toteamiseksi; 31 päivästä maaliskuuta 2023 yksinomaiset valtuudet tarkistaa korkeiden poliittisten johtajien, joilla on mandaatti parlamentissa (pääministeri, ministerit, pääministeri poliittiset avustajat, valtiosihteerit) varallisuusilmoitukset; valtuudet tarkistaa suoraan kaikkien korkean riskin virkamiesten julkisesti saatavilla olevat varallisuusilmoitukset (presidentti, parlamentin jäsenet, keskushallintoviranomaisten päälliköt, muut poliittiset virkamiehet, poliittisten virkamiesten kabinettien henkilöstö, alueelliset kuvernöörit, suurkaupunkien kaupunginjohtajat, tuomarit, syyttäjät, oikeus- ja syyttäjäviranomaisten jäsenet, korruptiontorjunnan tutkijat ja valtion omistamien yritysten ylemmät johtohenkilöt sekä sekä ei-julkisten varallisuusilmoitusten osalta vähintään valtuudet pyytää toimivaltaisia elimiä tarkastamaan kyseiset ilmoitukset ja saamaan tämän tarkastuksen tulokset; käynnistää oma-aloitteisesti, valituksen ja epäilyn perusteella varallisuusilmoituksen tarkastusmenettelyt ja saada suora ja rajoittamaton pääsy asiaankuuluviin tietokantoihin ja rekistereihin, joita se pitää tarpeellisina varallisuusilmoitusten sisältämien tietojen todenperäisyyden todentamiseksi; pyytää kaikkien sellaisten viranomaisten päätösten oikeudellista uudelleentarkastelua, jotka koskevat julkisia hankintamenettelyjä, joihin liittyy unionin tukea ja joihin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa; ja riitauttaa asianomaisen viranomaisen toimimattomuus tuomioistuimessa. Integriteettiviranomaisella on yksiselitteiset ja rajoittamattomat valtuudet jatkaa valtuuksiensa käyttöä myös tapauksissa, joissa unionin tukea varten alun perin suunnitellut hankkeet tai menettelyt on myöhemmin peruutettu unionin tuesta.

Integriteettiviranomaisella on oltava pääsy kaikkiin tietoihin, tietokantoihin ja rekistereihin, joita se tarvitsee hoitaakseen julkisiin hankintoihin ja korruptioepäilyihin liittyvät tehtävänsä, mukaan lukien varallisuusilmoitusten tarkistaminen, petokset ja eturistiriidat, joihin liittyy unionin tukea. On varmistettava, että viranomaiset, joita integriteettiviranomaisen tietopyyntö tai ohje koskee, toimivat kohtuullisen ajan kuluessa.

Integriteettiviranomaisen on neljän kuukauden kuluessa järjestelmän perustamisesta toteutettava integriteettiriskinarviointiharjoitus, jossa arvioidaan Unkarin julkisten hankintojen järjestelmän integriteettitilannetta, jotta yksilöidään integriteettiin kohdistuvat riskit ja järjestelmälliset riskit ja niiden käsittelyyn käytettävissä olevat välineet.

Integriteettiviranomainen laatii ensimmäisen lahjomattomuutta koskevan vuosikertomuksensa vuodelta 2022 vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja sen jälkeen joka vuosi toisella neljänneksellä. Kertomukset julkaistaan. Hallituksen on tarkasteltava integriteettiviranomaisen jokaista kertomusta ja annettava kirjallinen selvitys siitä, miten se aikoo käsitellä kyseisissä kertomuksissa esitettyjä havaintoja kolmen kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

C9.R2: Korruptionvastaisen työryhmän perustaminen seuraamaan ja tarkastelemaan toimenpiteitä, joita Unkarissa on toteutettu korruption ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja seuraamusten määräämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on perustaa korruption vastainen työryhmä seuraamaan ja tarkastelemaan Unkarissa toteutettuja toimenpiteitä korruption ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja seuraamusten määräämiseksi.

Korruptionvastainen työryhmä tarkastelee nykyisiä korruptiontorjuntatoimenpiteitä ja laatii ehdotuksia korruptiokäytäntöjen ja muiden käytäntöjen, kuten nepotismin, suosinnan tai julkisen ja yksityisen sektorin välisen pyöröovi-ilmiön, havaitsemisen ja tutkinnan sekä niihin liittyvän syytteeseenpanon ja seuraamusten parantamiseksi. Se tekee myös ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla parannetaan korruption ehkäisemistä ja havaitsemista sekä tiedonkulkua valtion hallinto- ja valvontaviranomaisten ja rikostutkintaviranomaisten välillä.

Vähintään puolen korruptionvastaisen työryhmän jäsenistä on oltava riippumattomia kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat korruption torjunnan alalla ja joilla on todistettu asiantuntemus ja riittävän pitkä todennettavissa oleva toiminta ja jotka valitaan avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän valintamenettelyn sekä ehdokkaiden asiantuntemukseen ja ansioihin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella.

Uudistuksen C9.R1 mukaisesti perustetun integriteettiviranomaisen puheenjohtaja toimii korruption vastaisen työryhmän puheenjohtajana, mutta nämä kaksi yksikköä toimivat toisistaan erillään ja toisistaan riippumattomina.

Korruption vastainen työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee päätöksensä annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Sen kokousten pöytäkirjat sekä sen jäsenten ennen kokouksia tai niiden jälkeen lähettämät kirjalliset kannanotot ja huomautukset asetetaan julkisesti saataville korruptiontorjunnan erityistyöryhmän verkkosivustolla, ja niitä pyydetään liitettäväksi kokouksen pöytäkirjaan. Korruptionvastainen työryhmä hyväksyy oman työjärjestyksensä puheenjohtajansa ehdotuksesta ensimmäisessä kokouksessaan.

Korruptionvastainen työryhmä julkaisee ensimmäisen kertomuksensa vuodelta 2022 vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja sen jälkeen vuosikertomuksensa joka vuosi ensimmäisellä neljänneksellä. Korruptionvastaisen työryhmän valtiosta riippumattomilla jäsenillä on oltava mahdollisuus laatia varjoraportteja, joissa esitetään heidän kantansa. Tällaiset raportit on myös asetettava julkisesti saataville yhdessä korruptionvastaisen työryhmän raportin kanssa.

Hallituksen on tarkasteltava korruptionvastaisen työryhmän raportteja kahden kuukauden kuluessa niiden antamisesta ja toimitettava korruptiontorjuntatyöryhmälle huomautuksensa, mukaan lukien yksityiskohtaiset perustelut kustakin ehdotuksesta, jonka se on päättänyt jättää panematta täytäntöön.

Korruption vastainen työryhmä pitää ensimmäisen kokouksensa ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

C9.R3: Erityisen menettelyn käyttöönotto julkisen vallan käyttöön tai julkisen omaisuuden hoitoon liittyviä rikoksia varten (”laillisuusvalvonta”)

Syytetoimien parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että korruptiota ja vastaavia rikoksia koskevat syytetoimet toteutetaan määrätietoisesti, uudistuksessa on otettava käyttöön erityinen menettely, jolla varmistetaan tutkintaviranomaisten rikosilmoituksen irtisanomista koskevien päätösten tai syyttäjälaitoksen menettelyjen päättämistä koskevien päätösten tehokas tuomioistuinvalvonta. Kenellä tahansa luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä on oltava mahdollisuus käynnistää menettely tällaisten päätösten tarkistamiseksi ja toistuvasti pyytääkseen tutkimuksen tai menettelyn jatkamista. Lahjomattomuutta valvovalla viranomaisella (ks. uudistus C9.R1) on myös mahdollisuus esittää tarkistusesitys ja toistuva tarkistusesitys. Uudelleentarkastelua koskevan pyynnön perusteella luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat nostaa syytteen, jos syytteen nostamiselle on olemassa perustellut syyt. Uudelleentarkastelua koskevan pyynnön esittävä henkilö toimii syyttäjänä. Tällaisissa tapauksissa ei ole mahdollista tutkia alustavasti syytteen nostamisen perusteita asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa. Menettelyä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen, mukaan lukien rikokset, jotka eivät ole vanhentuneet ja jotka on tehty ennen kyseistä päivää.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Uudistuksen kattava arviointi on saatettava päätökseen vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä.

C9.R4: Varallisuusilmoituksiin liittyvien sääntöjen vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa korruptiontorjuntakehystä ottamalla käyttöön varallisuusilmoituksia koskevat tiukemmat säännöt, laajentamalla niiden henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa, varmistamalla tällaisten ilmoitusten säännöllinen julkistaminen ja varmistamalla niiden avoimuus asettamalla ne yleisön saataville ja ottamalla käyttöön tehokkaita seuraamuksia asiaan liittyvien sääntöjen ja velvoitteiden rikkomisesta.

Uudistus koostuu asiaan liittyvistä lainsäädäntömuutoksista, jotka tulevat voimaan ja joita aletaan soveltaa ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Niiden on erityisesti varmistettava, että henkilöt, jotka hoitavat johtavia poliittisia tehtäviä, ja heidän samassa taloudessa asuvat sukulaiset sekä kansalliskokouksen jäsenet ja heidän samassa taloudessa asuvat sukulaiset toimittavat 31 päivää joulukuuta 2022 vallinnutta tilaa koskevat varallisuusilmoitukset ensimmäisen kerran 31 päivään tammikuuta 2023 mennessä ja että heidän on ilmoitettava varallisuutensa (erityisesti tulot, kiinteistöt, muut arvokkaat kiinteistöt, säästöt pankkitalletuksissa ja käteisvaroissa, osakkeet, arvopaperit ja pääomarahastot, henkivakuutussopimukset, trustit ja yritysten tosiasiallinen omistajuus).

Lisäksi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä on perustettava uusi järjestelmä, jossa varallisuusilmoitukset on tehtävä sähköisesti ja jossa korkeissa poliittisissa tehtävissä toimivien henkilöiden varallisuusilmoitukset ovat maksutta yleisön saatavilla.

Lisäksi on otettava käyttöön tehokas, oikeasuhteinen ja riittävän varoittava seuraamusjärjestelmä (myös rikosoikeudelliset ja hallinnolliset seuraamukset), joka koskee varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden velvoitteita koskevia vakavia rikkomuksia, ja sitä on alettava soveltaa vuoden 2023 kolmannesta neljänneksestä alkaen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

C9.R5: Läpinäkyvyyden varmistaminen yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöiden käyttäessä unionin tukea

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tehokas valvonta siitä, miten yleisen edun mukaiset omaisuudenhoitosäätiöt hyödyntävät unionin tukea.

Tätä varten, jotta voidaan selventää sovellettavia säännöksiä, jotka liittyvät julkisen tiedon saatavuuteen, julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin sekä yleistä etua palvelevien omaisuudenhoitosäätiöiden tehtäviin ja vastuisiin, kun ne osallistuvat unionin tuen täytäntöönpanoon missä tahansa ominaisuudessa, tulee voimaan erityisiä lainsäädäntömuutoksia, joilla

-nimetään nimenomaisesti yleishyödyllistä omaisuudenhoitoa harjoittavat säätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt ”hankintaviranomaisiksi” julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti;

-varmistetaan, että yleisen edun kannalta merkittäviin omaisuudenhoitosäätiöihin, jotka harjoittavat yleishyödyllistä toimintaa, sekä niiden perustamiin tai ylläpitämiin oikeushenkilöihin ja niiden henkilöstöön, jotka osallistuvat unionin tuen täytäntöönpanoon missä tahansa ominaisuudessa, sovelletaan samoja vaatimuksia kuin julkisiin yhteisöihin julkisen tiedon saatavuuden sekä tilintarkastuksen ja valvonnan osalta;

-ja varmistetaan, että eturistiriitoja koskevia sääntöjä sovelletaan täysimääräisesti kaikkiin henkilöihin, jotka ovat tai ovat yleisen edun kannalta merkittävien omaisuudenhoitosäätiöiden palveluksessa, sekä näiden perustamiin tai ylläpitämiin oikeushenkilöihin.

Uudistuksen on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R6: Julkisten menojen avoimuuden lisääminen

Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten menojen avoimuutta poistamalla esteitä julkisen tiedon saatavuudelta ja asettamalla julkisille elimille velvoite julkistaa ennakoivasti useita ennalta määriteltyjä tietoja julkisten varojen käytöstä keskusrekisteriin, johon on pääsy julkisesti.

Julkisten elinten velvollisuus julkaista tällaiset tiedot keskusrekisterissä ja ennakoivasti luovutettavien tietojen laajuus määritellään säädöksessä, joka tulee voimaan ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Säädöksessä vahvistetaan myös tällaisten tietojen julkaisemista koskevat selkeät menettelyt ja säännöt, mukaan lukien julkaisemisen määräaika ja muoto.

Suoritustodisteita ja laskuja koskevat tiedot on edelleen asetettava saataville asiakirjapyyntöjen yhteydessä. Keskusrekisterin on sisällettävä hankintasopimusten yksilölliset tunnisteet sähköisessä julkisten hankintojen järjestelmässä (EPS). Tiedot siitä, liittyykö julkisiin varoihin (kokonaan tai osittain) unionin tukea, joka ylittää kansallisen julkisten hankintojen kynnysarvon, on myös asetettava saataville. Kun on kyse 31 päivän maaliskuuta 2023 jälkeen aloitetuista hankintamenettelyistä, tällaiset tiedot on annettava myös menettelyistä, joihin liittyy unionin tukea, joka ei ylitä julkisia hankintoja koskevia kansallisia kynnysarvoja. Keskusrekisterissä julkaistujen tietokokonaisuuksien on oltava avoimessa, yhteentoimivassa ja koneellisesti luettavassa muodossa, joka mahdollistaa massalatauksen ja datan lajittelun, haun, poiminnan, vertailun ja uudelleenkäytön. Pääsy tietoihin on annettava maksutta ja ilman rekisteröitymistä.

Julkiset elimet ovat velvollisia päivittämään keskusrekisterin tiedot vähintään kahden kuukauden välein. Hallituksen on valvottava edellä mainitusta julkisia elimiä koskevasta säädöksestä johtuvien velvoitteiden noudattamista ja pantava ne täytäntöön sekä varmistettava, että julkiset elimet noudattavat velvoitettaan ladata kaikki merkitykselliset tiedot täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

Keskusrekisterin on oltava täysin toimintavalmis, ja kaikki tiedot on ladattava siihen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R7: Kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano

Uudistuksen tavoitteena on lujittaa korruptiontorjuntakehystä varmistamalla nykyisen kansallisen korruptiontorjuntastrategian ja -toimintasuunnitelman täytäntöönpano ja kehittämällä uusi kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja toimintasuunnitelma, joilla pyritään parantamaan mekanismeja, joilla varmistetaan tehokkaasti petosten ja korruption ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen (myös julkisten hankintojen järjestelmässä), ja vahvistamaan järjestelmää, jolla puututaan eturistiriitojen riskeihin.

Uusi kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja toimintasuunnitelma laaditaan siten, että korruptiontorjuntatyöryhmä (ks. uudistus C9.R2) osallistuu tuloksellisesti OECD:n antamiin toimintapoliittisiin neuvoihin, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien, kuten komission ja GRECOn, kanssa käytyjen laajojen kuulemisten jälkeen ja sidosryhmien kanssa käydyssä vuoropuhelussa, johon on sisällytetty niiden suositukset. Se kiinnittää erityistä huomiota korkean tason korruption torjuntaa koskevan institutionaalisen ja normatiivisen kehyksen vahvistamiseen lisäämällä julkisten elinten työn avoimuutta (myös ylemmällä poliittisella tasolla). Uudistuksessa C9.R20 mainitun petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategian (jonka odotetaan rajoittuvan unionin tukeen) pohjalta ja sen mukaisesti kansallisessa korruptiontorjuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on varmistettava petosten ja korruption vastaisten toimenpiteiden johdonmukainen täytäntöönpano sekä kansallisen että unionin rahoitustuen osalta.

Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä erityisiä toimia, joilla tehostetaan korruption torjuntaa; tehotetaan varallisuusilmoituksiin liittyvän hallinnollista valvontaa; kehitetään tehokkaita sisäisiä mekanismeja, joilla edistetään ja lisätään tietoisuutta hallituksen lahjomattomuutta koskevista asioista; tarkistetaan, miten Unkarin hallituksen viralliset elimet soveltavat ammattietiikkaa koskevia sääntöjä sekä paikallishallinnon käytäntöjä, joilla tunnistetaan ja edistetään parhaita käytäntöjä, jotka koskevat yhteyksiä edunvalvojiin ja eturistiriitojen ehkäisemistä; vahvistetaan, tehdään julkisesti saataville ja sovelletaan (GRECOn määritelmän mukaisia) ylimpiä johtotehtäviä hoitavia henkilöitä koskevia käytännesääntöjä, jotka koskevat yhteyksiä edunvalvojiin, työsuhteen päättymisen jälkeisiä rajoituksia ja sukulaisten työllisyyden edistämistä.

Kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja toimintasuunnitelma (joka kattaa 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisen ajanjakson) on hyväksyttävä, ja sen toimintasuunnitelman täytäntöönpano on aloitettava vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Kansallista korruptiontorjuntastrategiaa ja toimintasuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti ottaen huomioon korruptiontorjuntatyöryhmän (ks. uudistus C9.R2) ja lahjomattomuutta valvovan viranomaisen (ks. uudistus C9.R1) raporttien sisältö ja niiden tekemä työ.

Hallituksen on hyväksyttävä ja asetettava julkisesti saataville kertomus, jossa arvioidaan uuden kansallisen korruptiontorjuntastrategian ja toimintasuunnitelman mukaisten toimien täytäntöönpanoa, vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana.

C9.R8: Syyttäjälaitoksen yhteistyöjärjestelmien parantaminen korruptiokäytäntöjen torjumiseksi

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa julkishallintoa ja siten vahvistaa korruptiontorjuntakehystä ottamalla käyttöön

-vuoden 2024 toisella neljänneksellä uusi tietojärjestelmä arkaluonteisten asiakirjojen käsittelyä varten, mikä tukee ja helpottaa hallinnollista työtä ja tietojenvaihtoa vähintään seitsemässä syyttäjätutkintaan osallistuvassa organisaatioyksikössä;

-ja vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä uusi tietojärjestelmä, jolla hallinnoidaan asiakokonaisuuksia ja jolla tuetaan ja helpotetaan syyttäjätutkintaan osallistuvien seitsemän organisaatioyksikön tutkintatyötä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

C9.R9: Tietoisuuden parantaminen palkkiomaksujen poistamisesta terveydenhuoltojärjestelmässä

Uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta lahjonnan kriminalisoinnista terveydenhuollon alalla muun muassa painetun, televisio- ja verkkokampanjamateriaalin ja tiedon levittämisen avulla ja edistää siten sen hävittämistä.

Tällä toimenpiteellä täydennetään oikeudellisia muutoksia, joiden tarkoituksena on kriminalisoida terveydenhuoltoalan ansiomaksut, ja lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön uusi lääkäreitä koskeva työsopimus, jonka tarkoituksena on poistaa palkkakorvaukset ja tähän liittyen korottaa tällaisten sopimusten nojalla työskentelevien lääkäreiden ja asukkaiden palkkoja.

Tässä toimenpiteessä toteutetaan kattava tiedotus- ja valistuskampanja, joka kattaa vähintään viisi miljoonaa kansalaista. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä julkaistaan väliarviointi kampanjan ensimmäisistä tuloksista, joissa määritetään saavutettujen kansalaisten määrä, muutos kansalaisten käsityksissä siitä, miten suuri hyöty terveydenhuollossa hyväksytään, verrattuna tilanteeseen ennen tiedotuskampanjan käynnistämistä, kartoitetaan saadut kokemukset ja laaditaan suosituksia kampanjan loppua varten.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä.

C9.R10: Yhden tarjouksen sisältävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kilpailua julkisissa hankinnoissa ja lisätä asiaan liittyvien prosessien avoimuutta, tehokkuutta ja vakautta vähentämällä unionin rahastoista tai kansallisesta talousarviosta rahoitettavien yhden tarjouksen mukaisten julkisten hankintamenettelyjen osuutta.

Uudistukseen sisältyy kattava joukko toimia, joilla pyritään lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Yhden tarjouksen sisältävien julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailumenettelyjen – sekä EU:n julkisten hankintojen kynnysarvojen yläpuolella että niiden alapuolella – osuutta vähennetään ja pidetään sen jälkeen alle 15 prosentissa i) kokonaan tai osittain unionin tuella rahoitetuissa julkisissa hankinnoissa; ja ii) kansallisista varoista rahoitettavien julkisten hankintojen osalta jäljempänä esitetyissä tavoitteissa määritetyn aikataulun mukaisesti. Yhden tarjouksen osuus lasketaan sisämarkkinoiden tulostaulun menetelmän mukaisesti. Lopullisissa tarkastuskertomuksissa, joihin sisältyy EUTAF:n vakiomuotoisia tarkastuslausuntoja, on myös vahvistettava, että yksittäisten tarjousten osuus alittaa vastaavat tavoitteet.

Perustetaan seuranta- ja raportointiväline, jäljempänä ’yhden tarjouksen raportointiväline’, ja otetaan käyttöön ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä, jotta voidaan seurata tähän toimenpiteeseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja raportoida siitä. Kyseisen välineen yhdenmukaisuus sisämarkkinoiden tulostaulun menetelmien kanssa, että välineen tiedot ovat tarkkoja ja täydellisiä, myös perustasojen osalta, on vahvistettava lopullisessa tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy EUTAF:n vakiomuotoinen tarkastuslausunto. Väline sisältää vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä myös tietoja maantieteellisistä merkinnöistä. Julkisista hankinnoista vastaava ministeriö laatii ensimmäisen kirjallisen raportin, joka perustuu yhden tarjouksen raportointivälineestä saatuihin tietoihin, mukaan lukien absoluuttiset luvut ja osuudet, maantieteelliset merkinnät sekä palvelujen ja tuotteiden yksilöinti, ja se asetetaan julkisesti saataville EPS-verkkosivustolla vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja sen jälkeen vuosittain.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R11: Sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän kehittäminen avoimuuden lisäämiseksi

Uudistuksen tarkoituksena on lisätä julkisten hankintojen avoimuutta ja helpottaa kilpailun riippumatonta valvontaa ja analysointia julkisissa hankinnoissa asettamalla julkisesti saataville kaikki tarjouskilpailutiedot ladattavassa ja koneellisesti luettavassa muodossa sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) kehittämisen avulla.

EPS-järjestelmää on päivitettävä ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä, jotta kaikki julkisia hankintamenettelyjä koskevat jälki-ilmoitukset voidaan julkaista säännöllisesti päivitettyinä jäsennellyssä muodossa, joka mahdollistaa kaikkien jälki-ilmoituksiin liittyvien tietojen haun, massaviennin ja käsittelyn koneellisesti. Tässä tietokannassa kaikkien talouden toimijoiden, myös yksittäisten yhteenliittymien jäsenten, on oltava yksilöitävissä yksilöllisellä tunnisteella. Säännöllisesti päivitettävän tietokannan on oltava kaikkien saatavilla ja ladattavissa EPS-kotisivulta ilman rekisteröintiä.

Ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista alihankkijoihin liittyvät tiedot on myös asetettava saataville EPS-järjestelmässä jäsennellyssä muodossa. Tietokannan on sisällettävä viimeistään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä myös kaikki tehtyjä hankintasopimuksia koskevat ilmoitukset 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen sekä kaikki tarvittavat tiedot, myös alihankkijoista.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R12: Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehys

Uudistuksen tavoitteena on luoda kattava tuloksellisuuden mittauskehys, jonka avulla voidaan jatkuvasti seurata ja arvioida julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta Unkarissa.

Julkisten hankintojen alalla toimivat riippumattomat valtiosta riippumattomat järjestöt ja julkisten hankintojen asiantuntijat osallistuvat täysimääräisesti ja tehokkaasti tulosmittauskehyksen kehittämiseen. Riippumattomat valtiosta riippumattomat järjestöt valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä valintamenettelyllä, joka perustuu asiantuntemukseen ja ansioihin liittyviin objektiivisiin kriteereihin.

Lain on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä. Sen avulla onerityisesti voitava analysoida vuosittain epäonnistuneiden julkisten hankintamenettelyjen tasoa ja niiden syitä; niiden sopimusten osuutta, jotka peruutetaan kokonaan sopimuksen täytäntöönpanon aikana; viivästysten osuus sopimuksen loppuun saattamisessa; kustannusten ylitysten osuus (mukaan lukien niiden osuus ja määrä); niiden hankintasopimusten osuus, jossa koko elinkaari- tai elinkaarikustannukset otetaan nimenomaisesti huomioon; onnistuneen osallistumisen osuus pienten ja keskisuurten yritysten julkisissa hankinnoissa; niiden julkisten hankintamenettelyjen arvo ja osuus, joissa tehdään yksi tarjous, kun rahoitus on peräisin kansallisista varoista ja unionin tuesta erikseen ja/tai molemmista.

Edellä esitettyyn perustuva analyysi on tehtävä siten, että valitut riippumattomat valtiosta riippumattomat järjestöt ja riippumattomat julkisten hankintojen asiantuntijat osallistuvat siihen täysimääräisesti ja tehokkaasti, ja sen tulokset on asetettava julkisesti saataville vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäisen kerran vuoden 2022 osalta ja sen jälkeen kunakin vuonna.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R13: Toimintasuunnitelman hyväksyminen kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa

Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa hyväksymällä ja panemalla täytäntöön kattava toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelman toimien on perustuttava hyvien käytäntöjen arviointiin kilpailun helpottamiseksi julkisten hankintojen alalla; ensimmäisiin tuloksiin (ks. uudistus C9.R12) ja sen perusteella laadittuihin ehdotuksiin kilpailun helpottamiseksi julkisissa hankinnoissa; saatavilla olevat lahjomattomuutta valvovan viranomaisen havainnot, päätökset ja suositukset (ks. uudistus C9.R1), jotka liittyvät kilpailuun julkisissa hankinnoissa.

Toimintasuunnitelmassa on esitettävä täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet, jotka on saavutettava vuosittain; määriteltävä asiaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkitykselliset toimenpiteet; asettaa tarkat määräajat toimenpiteiden täytäntöönpanolle ja määrittää kullekin toimenpiteelle asiaankuuluvat indikaattorit sen täytäntöönpanon edistymisen seuraamiseksi; nimettävä kunkin toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaava viranomainen tai laitos; perustaa seurantamekanismin, jolla arvioidaan edistymistä toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa; sisällettävä erityissäännös toimintasuunnitelman vuosittaisesta uudelleentarkastelusta ja tarvittaessa sen tarkistamisesta; ja varmistettava, että toimintasuunnitelmaan tai sen tarkistuksiin sisältyvien toimien täytäntöönpanon vuotuinen tilanne julkistetaan viipymättä.

Toimintasuunnitelma on hyväksyttävä vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Hallituksen on ensimmäisen vuotuisen tarkastelun jälkeen hyväksyttävä ja asetettava julkisesti saataville tarkistettu toimintasuunnitelma, johon sisältyy kunkin siihen sisältyvän toimenpiteen täytäntöönpanon tilanne, viimeistään vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R14: Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten koulutus- ja tukijärjestelmä, jolla helpotetaan niiden osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (erityisesti mikro- ja pienyritysten) osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin.

Tätä varten Unkari kehittää ja toteuttaa koulutusohjelman, joka tarjoaa mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille maksutta tärkeintä teoreettista ja käytännön tietoa siitä, miten ne voivat osallistua menestyksekkäästi julkisiin hankintamenettelyihin. Koulutuksen on perustuttava vasta kehitettyihin koulutuksiin ja verkko-oppimateriaaleihin. Koulutusmateriaalin on katettava ainakin julkisiin hankintamenettelyihin ja tarjouskilpailuihin liittyvät asiat, oikeussuojakeinojen tehokas käyttö ja julkisia hankintoja koskevan sopimuksen täytäntöönpanossa ilmenevät erityispiirteet. Koulutuksen tehokkuuden arviointi on varmistettava. Koulutusta on annettava vähintään 1 000 mikro- ja pk-yritykselle vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja vähintään 2 200 mikro- ja pk-yritykselle vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Koulutustoimenpiteen vaikuttavuutta ja tehokkuutta arvioiva arviointikertomus on asetettava julkisesti saataville vuoden 2026 toisella neljänneksellä.

Unkarin on myös perustettava vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä tukijärjestelmä, jossa myönnetään puolueettomiin, syrjimättömiin ja avoimiin valintaperusteisiin perustuva kiinteämääräinen korvaus, joka maksetaan suoraan vähintään 1 800 mikroyritykselle sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (erityisesti mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin) vuoden 2026 toisella neljänneksellä kustannuksista, jotka liittyvät niiden osallistumiseen julkisiin hankintamenettelyihin, ja pantava se täytäntöön. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä on tehtävä tukiohjelman väliarviointi ja vuoden 2026 toisella neljänneksellä tukiohjelman lisäarvon ja vaikuttavuuden loppuarviointi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2026 toisella neljänneksellä.

C9.R15: Kansallisen tuomarineuvoston aseman ja valtuuksien vahvistaminen kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan toimivallan vastapainoksi

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kansalliselle tuomarineuvostolle (NJC) toimivaltaa, jotta se voi tehokkaasti hoitaa perustuslaillista tehtäväänsä tuomioistuinten keskushallinnon valvonnassa, samalla kun säilytetään neuvoston riippumattomuus, joka perustuu siihen, että tuomarit valitsevat sen jäsenet. Uudistuksella vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti lailla perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Uudistuksella vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston valtuuksia ja sisällytetään lainsäädäntöön muutoksia sen varmistamiseksi, että kansallinen oikeusneuvosto antaa perustellun sitovan lausunnon useista sekä yksittäisistä päätöksistä että asetuksista.

Uudistuksella on myös varmistettava, että kansallisella tuomarineuvostolla on riittävät resurssit, mukaan lukien henkilöstö ja toimistot, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti.

Ennen uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämien lakiehdotusten esittämistä järjestetään sidosryhmien kuuleminen, jossa ainakin kansallinen tuomarineuvosto, oikeusalan yhdistykset, Unkarin asianajajaliitto, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, Kúria, kansallinen tuomarivirasto, perustuslakituomioistuin ja valtakunnansyyttäjä voivat esittää huomautuksensa vähintään 15 päivän kuluessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista ensimmäistä maksupyyntöä.

C9.R16: Korkeimman oikeuden (Kúria) oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa korkeimman oikeuden (Kúria) oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Uudistuksella vahvistetaan tuomioistuimien ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti.

Uudistuksella muutetaan korkeimman oikeuden (Kúria) presidentin valintaa koskevia sääntöjä; Kúrian asianjakojärjestelmää koskevat säännöt; ja korkeimman oikeuden toimintaa koskevilla säännöillä i) vahvistetaan korkeimman oikeuden tuomarineuvoston ja asianomaisten tuomareiden osastojen (kollégium) toimivaltuuksia, ii) poistetaan perustuslakituomioistuimen jäsenten mahdollisuus ryhtyä tuomareiksi ja nimittää sitten korkeimman oikeuden tuomarit noudattamatta tavanomaista hakumenettelyä ja iii) varmistetaan, että kansallinen tuomarineuvosto antaa perustellun ja sitovan lausunnon ehdokkaiden soveltuvuudesta korkeimman oikeuden presidentin ja varapresidentin tehtäviin; soveltuvuuskriteereistä, kuten riippumattomuudesta, puolueettomuudesta, rehellisyydestä ja rehellisyydestä, säädetään laissa. Kansallisen tuomarineuvoston soveltumattomiksi toteamilla ehdokkailla on oltava mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi nopeutetusti toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Uudistuksella on myös varmistettava, että uudistuksessa C9.R15 tarkoitettua kansallisen tuomarineuvoston vahvistettua toimivaltaa sovelletaan myös korkeimman oikeuden presidenttiin, kun hän toimii nimittävänä viranomaisena (vuoden 2011 lain CLXII mukaisesti).

Ennen uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämien muutosluonnosten jättämistä järjestetään sidosryhmien kuuleminen, jossa ainakin kansallinen tuomarineuvosto, oikeusalan yhdistykset, Unkarin asianajajaliitto, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, korkeimman oikeuden tuomarineuvosto, perustuslakituomioistuin ja valtakunnansyyttäjä voivat esittää huomautuksensa vähintään 15 päivän kuluessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista ensimmäistä maksupyyntöä.

C9.R17: Esteiden poistaminen Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettäviltä ennakkoratkaisupyynnöiltä

Uudistuksen tavoitteena on poistaa esteet, jotka estävät tuomioistuimia esittämästä itsenäisesti ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle. Näin varmistetaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattaminen. Uudistuksella vahvistetaan tuomioistuimien ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti.

Uudistuksella muutetaan rikosprosessilain 666 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä siten, että Kúrialta poistetaan mahdollisuus tutkia tuomarin Euroopan unionin tuomioistuimelle esittämän ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevan päätöksen laillisuus, ja rikosprosessilain 490 §:ää, joka koskee menettelyn keskeyttämistä, jotta poistetaan kaikki esteet, jotka estävät tuomioistuinta esittämästä ennakkoratkaisupyyntöä SEUT 267 artiklan mukaisesti.

Ennen kuin tämän uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lakiesitykset esitetään, järjestetään sidosryhmien kuuleminen, jossa ainakin kansallinen tuomarineuvosto, oikeusalan yhdistykset, Unkarin asianajajaliitto, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, korkeimman oikeuden tuomarineuvosto, perustuslakituomioistuin ja valtakunnansyyttäjä voivat esittää huomautuksensa vähintään 15 päivän kuluessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista ensimmäistä maksupyyntöä.

C9.R18: Perustuslakituomioistuimen lopullisten tuomioiden tarkistamista koskeva uudistus

Uudistuksessa poistetaan vuonna 2011 annetun lain CLI 27 §:ää muuttamalla vuonna 2019 käyttöön otettu mahdollisuus, jonka mukaan viranomaiset voivat riitauttaa perustuslakituomioistuimen lainvoimaiset päätökset. Uudistuksella vahvistetaan tuomioistuimien ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti.

Ennen kuin tämän uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lakiesitykset esitetään, järjestetään sidosryhmien kuuleminen, jossa ainakin kansallinen tuomarineuvosto, oikeusalan yhdistykset, Unkarin asianajajaliitto, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, korkeimman oikeuden tuomarineuvosto, perustuslakituomioistuin ja valtakunnansyyttäjä voivat esittää huomautuksensa vähintään 15 päivän kuluessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista ensimmäistä maksupyyntöä.

C9.R19: Tiukemmat säännökset täytäntöönpano-, seuranta-, tarkastus- ja valvontajärjestelyistä unionin tuen moitteettoman käytön varmistamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa unionin tuen tehokas täytäntöönpano, seuranta, valvonta ja tarkastus sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen.

Tätä varten säännökset, joissa vahvistetaan Unkarissa annettavan unionin tuen täytäntöönpanoon, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut, tulevat voimaan ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä, jotta voidaan varmistaa

-vahvistetaan riskinhallintaa, petosten, korruption, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista;

-eturistiriitoja koskevia ilmoituksia koskevat tehokkaat säännöt, menettelyt ja valvontamekanismit;

-arkaluonteisissa tehtävissä työskentelevän henkilöstön säännöllinen vaihtuminen ja sen tehokas valvonta on varmistettu.

Erityisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman osalta edellä mainituissa säännöksissä vahvistetaan myös oikeudellinen toimeksianto vahvistamalla elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, tarkastukseen ja valvontaan osallistuvien elinten yksityiskohtaiset tehtävät ja vastuut, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat suunnitelman välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaan liittyvien tietojen keräämistä ja luotettavuutta, menettelyt johdon vahvistuslausumien, tarkastusyhteenvetojen ja maksupyyntöjen laatimista ja luotettavuutta varten sekä menettelyt, joilla varmistetaan kaikkien tietojen kerääminen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisesti.

Edellä mainittujen oikeudellisten järjestelyjen täydentämiseksi Unkari laatii ja alkaa soveltaa kattavia suuntaviivoja, joilla varmistetaan eturistiriitatilanteiden tehokas ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Ohjeissa on esitettävä yksityiskohtaisesti kunkin unionin tuen täytäntöönpanoon, hallinnointiin ja valvontaan osallistuvan elimen tehtävät ja velvollisuudet, joilla varmistetaan eturistiriitatilanteiden tehokas ehkäiseminen, havaitseminen, valvonta ja korjaaminen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R20: Tehokas petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategia unionin tuen täytäntöönpanoa, tarkastusta ja valvontaa varten

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa unionin Unkarille antamaan tukeen liittyvien petosten ja korruption tehokas ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen ottamalla käyttöön kattava korruption ja petostentorjuntastrategia ja panemalla se täytäntöön.

Petosten ja korruption torjuntaa koskevaa strategiaa on täydennettävä toimintasuunnitelmalla, jossa esitetään selkeät ja kattavat toimet, jotka vastaavat strategiassa asetettuja tavoitteita. Kullekin toimelle on määritettävä selkeät määräajat täytäntöönpanolle, asiasta vastaaville elimille ja edistymistä mittaaville erityisille indikaattoreille.

Strategia ja toimintasuunnitelma on hyväksyttävä ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R21: Arachne-järjestelmän täysimääräinen ja tehokas käyttö kaikessa unionin tuessa

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa unionin tukeen Unkarissa liittyvien petosten, korruption, eturistiriitojen, päällekkäisen rahoituksen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien tehokas ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen käyttämällä täysimääräisesti ja tehokkaasti komission Arachne-tiedonlouhinta- ja riskipisteytysvälinettä.

Tätä varten hallituksen on hyväksyttävä ja alettava soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että asianomaiset kansalliset viranomaiset tallentavat Arachne-järjestelmään kahden kuukauden välein kaikki merkitykselliset tiedot ja että ne seuraavat Arachne-järjestelmän tuottamaa riskipisteytystä säännöllisesti ja tehokkaasti. EUTAF:n lopullisessa tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy vakiomuotoinen tarkastuslausunto, vahvistetaan menettelyjen ja järjestelyjen asianmukaisuus sekä syötettyjen tietojen täydellisyys.

Lain on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R22: Sisäisen tarkastuksen ja rehellisyyden osaston perustaminen vahvistamaan eturistiriitojen valvontaa unionin tuen täytäntöönpanossa

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa eturistiriitojen tehokas ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen unionin tuen täytäntöönpanossa perustamalla unionin tuen täytäntöönpanosta Unkarissa vastaavaan ministeriöön sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osasto (DIAI).

DIAI:n on valvottava säännöllisesti ja tehokkaasti eturistiriitoja koskevia ilmoituksia ja tutkittava ilmoitetut eturistiriitaepäilyt. DIAI:n on pyynnöstä annettava integriteettiviranomaiselle (uudistuksessa C9.R1 perustettu) viipymättä pääsy kaikkiin eturistiriitoja koskeviin ilmoituksiin ja kaikkiin sen asiakirjoihin. DIAI:n perustamislailla on varmistettava sen täysi riippumattomuus ja asianmukainen toimivalta toimia suhteessa kaikkiin kansallisiin viranomaisiin tai elimiin, jotka osallistuvat unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa. DIAI laatii toiminnastaan vuosikertomuksen ja toimittaa sen lahjomattomuutta valvovalle viranomaiselle.

Lain on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R23: EUTAF:n valmiuksien varmistaminen, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa petosten ja korruption tehokas ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen unionin tuen täytäntöönpanossa varmistamalla, että tarkastusviranomaisella (EUTAF) on tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi turvata riippumattomuutensa ja suorittaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Uudistuksella varmistetaan, että EUTAF:n vuotuinen talousarvio vahvistetaan EUTAF:n alustavan ehdotuksen perusteella ja että sitä muutetaan vain, jos se on julkisesti perusteltua, eikä tavalla, joka heikentäisi EUTAF:n kykyä hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti; EUTAF:n henkilöstön palkat ovat 70 prosenttia valtion tilintarkastusviraston henkilöstön palkoista; että EUTAF:n johtajalla on samat oikeudet päättää palkkaa, etuuksia ja työoloja koskevista perusperiaatteista kuin valtion tilintarkastusviraston pääjohtajalla ja että valtion tilintarkastusvirastoon sovellettavista järjestelyistä poikkeavat järjestelyt ovat mahdollisia ainoastaan EUTAF:n johtajan kirjallisesta ja asianmukaisesti perustellusta ehdotuksesta; ja että EUTAF:n toiminnallinen ja ammatillinen riippumattomuus on säilytettävä, eikä EUTAF:n henkilöstö saa enää pyytää tai ottaa vastaan sen tarkastustyötä koskevia ohjeita.

Lain on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R24: Yhteistyön vahvistaminen OLAFin kanssa unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien petosten havaitsemisen tehostamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa järjestelyjä, jotka liittyvät unionin rahoituksen käyttöön liittyvien petosten havaitsemiseen, ja vahvistaa yhteistyötä OLAFin kanssa.

Tätä varten tulee voimaan lainsäädäntö, jolla nimetään toimivaltainen kansallinen viranomainen avustamaan OLAFia sen paikalla tehtävissä tarkastuksissa Unkarissa ja otetaan käyttöön mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia talouden toimijoille, jotka eivät tee yhteistyötä OLAFin kanssa sen paikan päällä suorittamien tarkastusten ja todentamisten aikana.

Lain on tultava voimaan ennen ensimmäisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä.

C9.R25: Elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokas täytäntöönpano, valvonta ja tarkastus sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokas täytäntöönpano, valvonta ja tarkastus sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen ottamalla käyttöön asianmukainen tallennusjärjestelmä tietojen tallentamista ja tallentamista varten elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä ja varmistamalla, että EUTAF:llä on käytössä tehokas tarkastusstrategia elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tarkastusta varten.

Tässä tarkoituksessa

-Tallennusjärjestelmän, johon kirjataan ja tallennetaan kaikki elpymis- japalautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät olennaiset tiedot —välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, lopullisia saajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen – on oltava täysin toimiva ja toimintakykyinen. Tarkastusviranomaisen tarkastuskertomuksessa on vahvistettava tietojärjestelmän toiminnot ja se, että järjestelmä on täysin toimiva ja toiminnassa.

-Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman (EUTAF) tarkastusviranomaisen on tarkastustiivistelmiensä luotettavuuden ja niistä saadun varmuuden varmistamiseksi hyväksyttävä tarkastusstrategia, jolla varmistetaan Unkarin elpymis— ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tehokas tarkastus kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

Uudistus on pantava täytäntöön ennen kuin ensimmäinen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukainen maksupyyntö on toimitettu komissiolle.

C9.R26: Avoimuus ja julkisen tiedon saatavuus 

Uudistuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja parantaa julkisen tiedon saatavuutta.

Ensimmäisellä osatoimenpiteellä helpotetaan julkisten tietojen saatavuutta varmistamalla, että julkiset tiedot ovat periaatteessa maksuttomia. Poikkeustapauksissa, joissa julkisten tietojen saatavuudesta voidaan periä maksuja, näiden maksujen on oltava kohtuullisia ja riittävän alhaisia, eivätkä ne saa sisältää asiaan liittyviä työvoimakustannuksia. Tätä varten lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan ja niitä aletaan soveltaa siten, että i) poistetaan julkisen tiedon haltijan mahdollisuus veloittaa työvoimakustannuksia julkisen tietopyynnön täyttämisestä; ii) otetaan käyttöön 190 000 Unkarin forintin enimmäismäärä maksuille, jotka voidaan veloittaa tietojen pyytäjältä sen julkisen tietopyynnön täyttämisestä; iii) perityt maksut eivät saa ylittää datan haltijoille aiheutuneita todellisia kustannuksia, ja ne voivat liittyä ainoastaan jäljentämisestä aiheutuviin kustannuksiin, ja julkisen tiedon haltija voi veloittaa tietojen toimittamisen ainoastaan, jos nämä kustannukset ylittävät 10 000 Unkarin forinttia. Ennen edellä mainittujen muutosten tekemistä hallituksen on otettava huomioon kansallisen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomaisen (NAIH) ehdotukset, jotka koskevat tietojen kopiointi- ja toimituskustannuksia sekä tietopyyntöihin pääsystä perittävien maksujen laskentamenetelmää. Hallituksen on myös varmistettava, että kaikki tietopyynnön yhteydessä saataville asetettavat tiedot asetetaan samanaikaisesti saataville uudistuksessa C9.R6. tarkoitettuun keskusrekisteriin.

Toisella alatoimenpiteellä on varmistettava, että valtion valvontavirasto (KEHI) tarkastelee säännöllisesti sitä, miten julkiset elimet noudattavat julkisten tietojen saatavuutta koskevia sääntöjä. Valtion valvontaviraston (KEHI) on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa kattavat ja yksityiskohtaiset tarkastukset kaikille julkisille elimille arvioidakseen, noudattavatko ne julkisten tietojen avoimuutta ja yleistä etua koskevien tietojen saatavuutta koskevia vaatimuksia. Näiden tarkastusten tulokset on esitettävä julkisesti saatavilla olevassa kattavassa kertomuksessa, jossa yksilöidään kunkin julkisen elimen puutteet (vähintään vastaanotettujen julkisten tietojen saatavuutta koskevien pyyntöjen lukumäärä, julkisten tietojen jakamiseen liittyvien valitusten määrä, täytettyjen pyyntöjen määrä ja niiden täyttämiseen kuluneiden päivien määrä) ja miten puutteet korjataan ja miten niitä seurataan, sekä suosituksia siitä, miten julkisten tietojen saatavuutta voidaan parantaa. Ensimmäinen tällainen kertomus julkaistaan viimeistään vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä ja sitä seuraavat kertomukset puolivuosittain vuoden 2026 toiseen neljännekseen saakka.

Kolmannella alatoimenpiteellä helpotetaan julkisen tiedon saatavuutta ja rajoitetaan oikeudellisten menettelyjen kestoa ottamalla käyttöön poikkeuksellinen menettely julkisten tietojen saatavuutta koskevissa tuomioistuinasioissa. Tätä varten säädöksessä, jossa säädetään tästä poikkeuksellisesta menettelystä, vahvistetaan samat menettelyvaiheet ja määräajat, joita sovelletaan lehtikorjauksiin siviilioikeudellisista menettelyistä vuonna 2016 annetun lain CXXX mukaisesti, lukuun ottamatta sitä, että vuoden 2016 lain CXXX 497 §:n 1 momentissa tarkoitetun haasteen määräajan on oltava vähintään kolme työpäivää.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

C9.R27: Lainsäädännön laadun parantaminen sekä sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen päätöksentekoon

Uudistuksella pyritään parantamaan lainsäädännön laatua ja ennustettavuutta varmistamalla vaikutustenarviointien järjestelmällinen käyttö ja työmarkkinaosapuolten, sidosryhmien ja valtiosta riippumattomien asiantuntijoiden tehokas osallistuminen lainsäädäntötyöhön. Sen tavoitteena on myös luoda puitteet elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien järjestelmälliselle ja tehokkaalle kuulemiselle, jotta voidaan osaltaan parantaa lainsäädännön laatua, vähentää toimintapoliittisten virheiden riskiä ja tehostaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon valvontaa kokonaisuudessaan.

Tässä tarkoituksessa

-Lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan erityisesti siten, että otetaan käyttöön pakollinen kahdeksan päivän vähimmäiskuulemisaika kaikkien sellaisten säädösten osalta, jotka on hyväksytty tai jätetty hallituksen hyväksyttäviksi; otetaan käyttöön vähintään viisi päivää aikaa, jonka kuluessa hallituksen on otettava huomioon kuulemisen aikana saadut kannanotot ennen kuin se viimeistelee säädösehdotuksen; otetaan käyttöön velvoite, jonka mukaan hallituksen valvontaviraston (KEHI) on arvioitava vuosittain, noudattavatko hallitus ja ministeriöt vuonna 2010 annetussa laissa CXXXI säädettyjä velvoitteita (myös sitä, olivatko poikkeukset asianmukaisesti perusteltuja); ja otetaan käyttöön hallituksen valvontaviraston velvoite määrätä säädöksen valmistelusta vastaavalle ministeriölle sakko, jos yhteiskunnallisesta osallistumisesta lainsäädäntötyöhön vuonna 2010 annetun lain CXXXI säännöksiä ei noudateta.

-Sen varmistamiseksi, että edellä mainittuja velvoitteita noudatetaan tehokkaasti käytännössä ja että näiden sääntöjen soveltamisesta tehtävien poikkeusten soveltamisalaa rajoitetaan, on varmistettava, että kunakin kalenterivuonna vähintään 90 prosenttia kaikista hallituksen asetuksista, hallituksen antamista ministeriön asetuksista ja kaikista hallituksen parlamentille toimittamista lakiehdotuksista järjestetään julkinen kuuleminen ja että kaikki julkaistavat vaikutustenarvioinnit julkistetaan. EUTAF:n lopullisessa tarkastuskertomuksessa ja vakiomuotoisessa tarkastuslausunnossa vahvistetaan kukin vuotuinen tavoite.

-Jotta työmarkkinaosapuolet, sidosryhmät ja asiantuntijat voisivat osallistua järjestelmällisemmin ja tehokkaammin lainsäädäntötyöhön ja jotta voidaan laatia vaikutustenarviointeja kansalliskokouksen jäsenten ja valiokuntien ehdottamista lakiehdotuksista tai lakiehdotuksista, kansalliskokouksen toimistoon on luotava lisää hallinnollisia valmiuksia. Kansalliskokouksen jäsenillä tai valiokunnilla on oltava mahdollisuus kääntyä kansalliskokouksen kanslian puoleen laatiakseen tehokkaita vaikutustenarviointeja ja järjestääkseen tehokkaita sidosryhmien kuulemisia ehdottamistaan lakiesityksistä tai lakiehdotuksiin tehdyistä muutoksista, jotka he aikovat esittää käsiteltäviksi. Kansalliskokouksen toimiston suorittamien vaikutustenarviointien laadun parantamiseksi on varmistettava, että Unkarin tilastolaitos toimittaa järjestelmällisesti tietoja tällaisia vaikutustenarviointeja varten.

-Jotta voidaan helpottaa sääntelyn vaikutustenarviointien laatimista ja arvioida asianmukaisesti lainsäädännön erityyppisiä vaikutuksia, hallituksen on hyväksyttävä uusi menetelmä kaikkien lainsäädäntöehdotusten järjestelmällistä vaikutustenarviointia varten ja alettava soveltaa sitä. Uuden menetelmän valmistelussa on otettava tehokkaasti mukaan kansainväliset järjestöt, joilla on laajalti tunnustettua asiantuntemusta sääntelyn vaikutusten arvioinnin alalla (kuten OECD), sekä työmarkkinaosapuolet ja valtiosta riippumattomat sidosryhmät ottaen asianmukaisesti huomioon muiden jäsenvaltioiden ja kansainvälisten instituutioiden parhaat käytännöt. Uutta menetelmää aletaan soveltaa järjestelmällisesti kaikkien lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarviointien suorittamiseksi vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä alkaen.

-Jotta voidaan varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien tehokas ja täysimääräinen osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, säädöksessä on asetettava selkeä velvoite kuulla asianomaisia työmarkkinaosapuolia ja sidosryhmiä suunnitelman täytäntöönpanon aikana; laadittava sitova strategia, jossa määritellään tehtävät ja vastuut siitä, miten tärkeimmät sidosryhmät osallistuvat suunnitelman mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon; ja perustaa seurantakomitean, jonka tehtävänä on seurata jatkuvasti suunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa ja joka koostuu suunnitelman komponenttien täytäntöönpanon kannalta merkityksellisistä sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista ja jossa on vähintään 50 prosenttia hallituksesta ja julkisista elimistä riippumattomia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita edustavan seurantakomitean jäsenistä. Kansalaisyhteiskuntaa edustavan seurantakomitean jäsenet valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä valintamenettelyllä, joka perustuu asiantuntemukseen ja ansioihin liittyviin objektiivisiin kriteereihin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä.

C9.R28: Tuki tietopohjaiselle päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessille tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ja sääntöjenvastaisuuksien riskien vähentämiseksi

Tämän uudistuksen tavoitteena on havainnollistaa ja selittää päätösten ja lainsäädännön vaikutuksia yleisölle avoimella ja objektiivisella tavalla.

Tätä varten on perustettava data-alusta ja tietojen mallintamisväline, joilla varmistetaan tietokantojen yhdistäminen tietosuojasääntöjä täysimääräisesti noudattaen ja kehitetään näihin tietoihin perustuvaa datan mallintamista koskevia valmiuksia. Lisäksi vähintään 200 henkilön, jotka edustavat vastuuministeriöiden, valtion instituutioiden ja työmarkkinaosapuolten edustajia strategiseen suunnitteluun ja lainsäädännön valmisteluun, on suoritettava tietojen visualisointivälineiden ja -käytäntöjen käyttöä koskeva kurssi.

Data-alusta ja tietojen mallintamisväline on perustettava vuoden 2024 toisella neljänneksellä, ja koulutus on järjestettävä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

C9.R29: Automaattisen hallinnollisen päätöksentekojärjestelmän laajentaminen avoimuuden lisäämiseksi ja sääntöjenvastaisuuksien riskien vähentämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on laajentaa automaattista hallinnollista päätöksentekojärjestelmää sen tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ja vähentää sääntöjenvastaisuuksien, kuten korruption, virheiden ja epäjohdonmukaisuuksien riskiä päätöksenteossa.

Tätä varten automaattiseen hallinnolliseen päätöksentekojärjestelmään on vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä sisällytettävä kolmentyyppisiä uusia tapauksia – ajoneuvojen hallinnointi, yksinkertaistettu kansalaistaminen (kansalaisuuden hankkiminen) ja kiinteistörekisteri – täysin toimintavalmiiksi käytettävine toimintoineen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä.

C9.R30: Kansallisen tietoteknisten laitteiden hallintajärjestelmän vahvistaminen julkisten palvelujen tehostamiseksi 

Uudistuksen tavoitteena on kansallisen tietoteknisten laitteiden hallintajärjestelmän vahvistaminen julkisten palvelujen tehostamiseksi.

Tätä varten on perustettava keskitetty tietoteknisten laitteiden hallintajärjestelmä ja ohjelmistojen lisensointijärjestelmä. Tämän järjestelmän on tarjottava kattava rekisteri ja tietoteknisten laitteiden elinkaaren seuranta sekä joustava ja asiakasystävällinen keskuspalvelu, jolla varmistetaan tietoteknisten laitteiden toimittaminen, päivittäminen, korjaaminen, muuttaminen, romuttaminen, asentaminen ja niihin liittyvät palvelut vähintään 3 000 julkiselle elimelle terveydenhuollon, julkisen koulutuksen ja sosiaalihuollon alalla vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

C9.R31: Vähimmäisainevaatimusten käyttöönotto yhteisöverotuksessa

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että yrityksiä ei saa sijoittautua Unkariin yksinomaan verosuunnittelua varten ja harjoittamatta todellista taloudellista toimintaa. Uudistuksella edistetään postilaatikko- ja pöytälaatikkoyhtiöiden käytön torjuntaa ja samalla vahvistetaan työpaikkojen luomista ja lisätään valtion tuloja.

Uudistus koostuu sellaisen uuden lainsäädännön voimaantulosta, jossa vahvistetaan yhteisöveron sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja veroseuraukset, jos vaatimukset eivät täyty. Lainsäädännön on perustuttava riippumattoman kansainvälisen asiantuntija-arvion suosituksiin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

C9.R32: Siirtohinnoittelua koskevien säännösten vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on torjua veronkiertoa ja parantaa Unkarin verojärjestelmän kansainvälistä avoimuutta vahvistamalla lähipiiriliiketoimia koskevia raportointivelvoitteita siirtohinnoittelua varten.

Uudistuksessa tulee voimaan uusi lainsäädäntö, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset uutta siirtohinnoittelutietojen ilmoittamista varten. Säännösten soveltamisalaan kuuluvat etuyhteydessä keskenään olevien yritysten väliset vähintään 100 miljoonan forintin suuruiset liiketoimet. Tämän odotetaan parantavan verohallinnon riskianalyysiä ja antavan sille mahdollisuuden tehdä kohdennetumpia tarkastuksia ja keskittyä mahdollisiin veronkiertäjiin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

C9.R33: Ulkomaille suoritettavia maksuja koskevien vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen

Uudistuksen tavoitteena on torjua riskiä siitä, että Unkarista verottamattomille tai alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille suuntautuvien ulkomaille suoritettavien maksujen kaksinkertainen verottamatta jääminen, mikä rajoittaa mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Uudistuksella laajennetaan vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalaa Unkarin yhteisöverotuksessa. Lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat ainakin seuraavia seikkoja, tulevat voimaan:

-Laajennettuja vähennyskelvottomuutta koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin liiketoimiin, jotka koskevat ulkomaille maksettavia rojalti- ja korkomaksuja lainkäyttöalueille, jotka joko i) on lueteltu yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa EU:n luettelossa tai ii) joiden katsotaan olevan verovapaita tai alhaisen verotuksen lainkäyttöalueita;

-On vahvistettava perusteet sille, milloin veroseuraamusta on sovellettava, ottaen huomioon liiketoimen taustalla olevat liiketoiminnalliset syyt ja liiketoimen verokohtelu;

-Aggressiivisen verosuunnittelun riskin pienentämiseksi on yksilöitävä veroseuraus.

Aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvistä säännöistä on myös tehtävä riippumaton arviointi, jossa Unkarin verokehystä arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Tämän perusteella hyväksytään uusia lainsäädäntömuutoksia, joilla parannetaan aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten toimenpiteiden tehokkuutta, ja ne tulevat voimaan.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

C9.R34: Verosäännösten noudattamista koskevien menettelyjen digitalisaatio

Uudistuksen tavoitteena on virtaviivaistaa verosäännösten noudattamismenettelyjä ja vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia luomalla uusia käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluja veronmaksajille ja rahoituksen välittäjille.

Uudistuksessa luodaan seuraavat digitaaliset palvelut:

-”ePayroll” (Employment Data Supply Platform). Tämän alustan on mahdollistettava se, että työnantajat voivat virtaviivaistaa työllisyystietojen raportointia hallinnolle.

-”eReceipt”. Tällä palvelulla korvataan asteittain nykyinen online-käteisrekisterijärjestelmä luomalla täysin alustasta riippumaton maksukuittien keräämiseen tarkoitettu palvelu.

-”eVAT”. Tähän kuuluu verkkoalustan perustaminen esitäytettyjen alv-ilmoitusten antamista varten.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

C9.R35: Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä veroja

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää vähentämällä veroja ja lujittamalla tuloverotusta.

Uudistukseen sisältyvät seuraavat kaksi toimea:

-Covid-19-pandemian ja energiakriisin yhteydessä käyttöön otetut väliaikaiset verotoimenpiteet poistetaan asteittain niiden oikeusperustassa vahvistetun lopetuspäivän mukaisesti;

-Unkarissa verojen määrää vähennetään 10 prosenttia verrattuna 1 päivänä tammikuuta 2023 voimassa olleeseen määrään viranomaisten perustaman erityisen työryhmän suositusten perusteella;

-Henkilötuloverotusta yksinkertaistetaan ja konsolidoidaan tehottomien verotukien poistamiseksi, verosääntöjen helpottamiseksi veronmaksajien kannalta ja vääristyvien tai perusteettomien kannustimien vähentämiseksi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.