EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.4.2022

COM(2022) 655 final

2022/0131(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (uudelleenlaadittu teksti)

{SEC(2022) 201 final} - {SWD(2022) 655 final} - {SWD(2022) 656 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista annettua direktiiviä 2011/98/EU 1 , jäljempänä ’yhdistelmälupadirektiivi’. Tämä ehdotus on osa osaamispakettia, jota on ehdotettu jatkotoimena komission 23. syyskuuta 2020 antamalle tiedonannolle uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta 2 , jäljempänä ’sopimus’, jossa korostettiin tarvetta puuttua laillista muuttoliikettä koskevan EU:n politiikan suurimpiin puutteisiin yleisenä tavoitteena houkutella EU:n tarvitsemia osaajia. Yhdistelmälupadirektiivin uudelleenlaatiminen on osa näitä toimenpiteitä, ja sopimuksen tavoitteena on ”tarkastella tapoja yksinkertaistaa ja selkeyttää lainsäädännön soveltamisalaa”. Pakettiin sisältyy myös pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin 2003/109/EY 3 uudelleenlaatiminen ja siihen liittyvä tiedonanto, jossa esitetään uusi lähestymistapa, joka koskee kunnianhimoista ja kestävää laillista muuttoliikettä koskevaa EU:n politiikkaa, jolla houkutellaan osaajia talouksiimme ja luodaan turvallisia väyliä Eurooppaan 4 .

Suurin osa maahanmuuttajista saapuu Eurooppaan laillisesti. Vuonna 2019 EU:n jäsenvaltiot myönsivät kolmansien maiden kansalaisille yli kolme miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa, joista yli miljoona oli tarkoitettu työntekoon.

Jäsenvaltioiden ilmoitusten perusteella vuonna 2019 5 tehtiin 2 984 261 yhdistelmälupapäätöstä 6 , joista 1 212 952 koski ensimmäisen luvan myöntämistä. Loput päätökset koskivat luvan uusimista tai muuttamista. Käytettävissä olevien tilastojen perusteella kaikista vuonna 2019 myönnetyistä luvista 1 172 028 (39 prosenttia) myönnettiin ansiotyötä varten, 928 483 (31 prosenttia) perhesyistä, 395 428 (13 prosenttia) opiskelua varten ja 368 509 (12 prosenttia) muista syistä 7 .

Yhdistelmälupadirektiivin päätavoitteena on luoda yhdistettyä työ- ja oleskelulupaa koskeva yhden hakemuksen menettely ja taata kelpoisuusehdot täyttäville kolmansien maiden kansalaisille yhtäläiset oikeudet, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun yhdistelmäluvan myöntävän jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Kuten jo laillista muuttoliikettä koskevassa vuoden 2019 toimivuustarkastuksessa ja täytäntöönpanokertomuksessa korostettiin, jotkin avoinna olevat kysymykset heikentävät edelleen tavoitteiden täysimääräistä saavuttamista.

Ehdotuksella pyritään virtaviivaistamaan hakumenettelyä ja tehostamaan sitä. Tällä hetkellä hakumenettelyjen kokonaiskesto 8 ei kannusta työnantajia rekrytoimaan kansainvälisesti. On odotettavissa, että keston lyhentämisellä lisätään EU:n houkuttelevuutta ja vähennetään EU:n työvoimapulaa. Ehdotukseen sisältyy myös uusia vaatimuksia, joilla vahvistetaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten suojatoimia ja yhdenvertaista kohtelua EU:n kansalaisiin verrattuna ja parannetaan työtekijöiden suojelua hyväksikäytöltä. Tämä helpottaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vähentää alttiutta työvoiman hyväksikäytölle.

Direktiivin kymmenen soveltamisvuoden aikana komissio on saanut useita kanteluja direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (erityisesti yhdistelmäluvan myöntämistä koskevien lakisääteisten määräaikojen noudattamatta jättämisestä tai sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä). Joidenkin kantelujen johdosta on käynnistetty rikkomusmenettely. Vuonna 2019 hyväksyttyyn laillista muuttoliikettä koskevaan toimivuustarkastukseen 9 sisältyvässä direktiivin arvioinnissa, jäljempänä ’toimivuustarkastus’, ja myös vuonna 2019 hyväksytyssä täytäntöönpanokertomuksessa 10 havaittiin useita henkilöllisiä ja aineellisia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia sekä käytännön ongelmia, jotka johtuvat direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa. Toimivuustarkastuksen päätelmissä suositeltiin erityisesti, että ”tarkasteltaisiin lainsäädäntötoimenpiteiden ehdottamista havaittujen epäjohdonmukaisuuksien ja puutteiden korjaamiseksi, jotta EU:n lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa, virtaviivaistaa, täydentää ja yleisesti parantaa”.

Euroopan parlamentti suhtautui työvoiman muuttoliikkeen uusista laillisista väylistä 11 21. toukokuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti komission suunnittelemaan yhdistelmälupadirektiivin uudelleentarkasteluun ja ehdotti, että direktiivin soveltamisalaa ja soveltamista olisi laajennettava, jotta saavutettaisiin laajempi työntekijäryhmä.

1.2.Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen 23. syyskuuta 2020 hyväksytyn komission uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen 12 kanssa, jossa korostettiin tarvetta puuttua laillista muuttoliikettä koskevan EU:n politiikan suurimpiin puutteisiin ja reagoitiin yleiseen tavoitteeseen houkutella EU:n tarvitsemia osaajia.

Tämä ehdotus täydentää muita laillisen muuttoliikkeen alalla hyväksyttyjä säädöksiä, erityisesti oleskelustatusta säänteleviä direktiivejä: korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä tekeviä työntekijöitä koskeva EU:n sinistä korttia koskeva direktiivi 2009/50/EY 13 , pitkään oleskelleita henkilöitä koskeva direktiivi 2003/109/EY 14 , opiskelijoita ja tutkijoita koskeva direktiivi (EU) 2016/801 15 , perheenyhdistämistä koskeva direktiivi 2003/86/EY 16 , jäljempänä ’laillista muuttoliikettä koskevat direktiivit’, ja vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi annettu direktiivi 2011/95/EU 17 .

1.3.Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tällä ehdotuksella tuetaan 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” tavoitteita. Tiedonannossa esitetään EU:n etenemissuunnitelma kohti vihreämpää, digitaalista ja palautumiskykyisempää taloutta ja yhteiskuntaa. Taitojen, tietojen ja osaamisen parantaminen ja mukauttaminen on tässä keskeisessä asemassa. Toimenpiteitä, joilla parannetaan yhdistelmäluvan hakumenettelyä ja yhdenvertaista kohtelua koskevia oikeuksia, on tarkasteltava tässä laajemmassa yhteydessä.

Ehdotus on myös yhdenmukainen Euroopan osaamisohjelman 19 kanssa. Siinä peräänkuulutettiin lailliseen muuttoliikkeeseen sovellettavaa nykyistä strategisempaa lähestymistapaa, jolla pyritään houkuttelemaan osaajia ja saamaan heidät jäämään. Tämä edellyttää työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaa kohtaamista, selkeitä maahanmuuttomenettelyjä ja tehokkaampaa kolmansien maiden kansalaisten pätevyyksien tunnustamista EU:n työmarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1.Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohta, jossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan valtuudet toimia tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat a) maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia edellytyksiä sekä vaatimuksia pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa ja b) jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittelyä, mukaan lukien edellytykset, jotka koskevat liikkumis- ja oleskeluvapautta muissa jäsenvaltioissa.

2.2.Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska se kuuluu jaettuun toimivaltaan 20 . Toissijaisuustarkastus tehtiin vuonna 2007 tehdyn yhdistelmälupaa koskevan ensimmäisen ehdotuksen vaikutustenarvioinnissa (COM(2007) 638 final). Laillista muuttoliikettä koskevan EU:n yhteisen kehyksen tarve liittyy EU:n sisärajatarkastusten poistamiseen ja Schengen-alueen luomiseen.

Toimivuustarkastuksessa kävi ilmi, että laillista muuttoliikettä koskevilla direktiiveillä, mukaan lukien yhdistelmälupadirektiivi, on ollut useita myönteisiä vaikutuksia, joita jäsenvaltiot eivät olisi saavuttaneet yksin toimimalla, kuten edellytysten, menettelyjen ja oikeuksien yhdenmukaistaminen, mikä on auttanut luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille jäsenvaltioille; hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen; parempi oikeusvarmuus ja ennakoitavuus kolmansien maiden kansalaisten, työnantajien ja viranomaisten kannalta; kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien parempi tunnustaminen (oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kansalaisten kanssa useilla tärkeillä aloilla, kuten työolot, pääsy koulutukseen, sosiaaliturvaetuudet sekä prosessuaaliset oikeudet); ja EU:n sisäisen liikkuvuuden parantaminen.

2.3.Suhteellisuusperiaate

2.4.Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1.Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Laillista muuttoliikettä koskevan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastuksessa 21 , joka hyväksyttiin 29. maaliskuuta 2019, esitetään perusteellinen arviointi siitä, onko laillista muuttoliikettä koskeva EU:n kehys edelleen tarkoituksenmukainen, tunnistetaan epäjohdonmukaisuuksia ja puutteita ja etsitään mahdollisia tapoja virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa nykyisiä sääntöjä. Toimivuustarkastuksessa ja myös vuonna 2019 hyväksytyssä täytäntöönpanokertomuksessa 22 toteutetussa direktiivin arvioinnissa havaittiin useita henkilöllisiä ja aineellisia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia sekä käytännön ongelmia, jotka johtuvat direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.

Kuten edellä todettiin, toimivuustarkastuksen päätelmissä suositeltiin, että ”tarkasteltaisiin lainsäädäntötoimenpiteiden ehdottamista havaittujen epäjohdonmukaisuuksien ja puutteiden korjaamiseksi, jotta EU:n lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa, virtaviivaistaa, täydentää ja yleisesti parantaa”.Tärkeimmät havaitut ongelmat voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

(1)monimutkainen ja tehoton hakumenettely ja epäselvät oikeudet joissakin tapauksissa pidentävät menettelyjä ja vähentävät EU:n houkuttelevuutta kolmansien maiden kansalaisten kannalta;

(2)tietyt maahanmuuttajaryhmät eivät kuulu direktiivin tai muiden EU:n säädösten soveltamisalaan,

(3)työntekijöitä ei suojella riittävästi hyväksikäytöltä.

4.SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN

Osana laillista muuttoliikettä koskevaa toimivuustarkastusta 23 järjestettiin laaja kuuleminen, johon sisältyi julkinen kuuleminen. Komission ”Kerro mielipiteesi” -portaalin kautta järjestettiin 23. syyskuuta ja 30. joulukuuta 2020 välisenä aikana toinen julkinen verkkokuuleminen laillisen muuttoliikkeen tulevaisuudesta 24 .

Vuoden 2021 alkupuoliskolla järjestettiin kohdennettuja kuulemisia, joissa esitettiin lisää teknisiä kysymyksiä direktiivin uudelleenlaatimisesta. Komissio toteutti osan näistä kuulemisista itsenäisesti ja osa toteutettiin ulkopuoliselta toimeksisaajalta tilatun tutkimuksen yhteydessä. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä toteutettiin myös Euroopan muuttoliikeverkoston jäsenille suunnattuja tapauskohtaisia kyselyjä.

Kahteen edellä mainittuun julkiseen kuulemiseen vastauksia saatiin EU:n kansalaisilta, järjestöiltä ja kolmansien maiden kansalaisilta (jotka asuvat EU:ssa tai sen ulkopuolella), elinkeinoelämän järjestöiltä ja organisaatioilta, kansalaisjärjestöiltä, korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta, ammattiliitoilta, ministeriöiltä ja julkishallinnon yksiköiltä. Kohdennettuihin kuulemisiin osallistui jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, elinkeinoelämän järjestöjä ja organisaatioita, kansalaisjärjestöjä, korkeakouluja, oikeusalan toimijoita, ajatushautomoita ja julkisen palvelun yksiköitä.

Kuulemisissa havaitut tärkeimmät ongelmat on otettu huomioon ja niitä on käsitelty ehdotuksessa.

4.1.Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Direktiivin uudelleenlaadintaa koskevan vaikutustenarvioinnin tukena oli ulkopuolisen toimeksisaajan tekemä tutkimus 25 . Lisäksi direktiivin uudelleenlaatimisesta kuultiin useita asiantuntijaryhmiä: maahanmuuttajien näkemyksiä maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasioista käsittelevä asiantuntijaryhmä 2. maaliskuuta 2021, Euroopan laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto 10. maaliskuuta 2021, taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoliikettä käsittelevä komission epävirallinen asiantuntijaryhmä 14. huhtikuuta 2021 ja laillista muuttoliikettä käsittelevä EU:n verkosto 29. huhtikuuta 2021. Euroopan muuttoliikeverkostoa kuultiin myös tapauskohtaisella kyselyllä 26 .

4.2.Vaikutustenarviointi

Vaihtoehto 1: Toimet direktiivin tehokkuuden parantamiseksi. Tähän vaihtoehtoon sisältyisi uusia muita kuin lainsäädäntötoimia, joilla pyritään tehostamaan direktiivin täytäntöönpanoa, kuten vertailevat analyysit ja kohdennetut tutkimukset direktiivin täytäntöönpanon tietyistä näkökohdista, ei-sitovien ohjeiden laatiminen direktiivin säännösten tulkinnasta yhdistelmälupadirektiivin käsikirjan muodossa, suositukset näkökohdista, joiden ei tällä hetkellä katsota kuuluvan yhdistelmälupamenettelyn piiriin sekä innovatiivisten lähestymistapojen edistäminen.

Vaihtoehto 2: Direktiivin perustason lainsäädäntötarkistus. Tällä toimintavaihtoehdolla pyrittäisiin yksinkertaistamaan hakumenettelyä ja selventämään, mitkä kolmansista maista tulevien työntekijöiden ryhmät kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, sekä kattamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti suojelua saavat henkilöt. Tässä vaihtoehdossa säädettäisiin myös ei-sitovien toimenpiteiden (esim. suositusten) hyväksymisestä yhdistelmälupadirektiivissä säädettyjen yhdenvertaista kohtelua koskevien oikeuksien täytäntöönpanon parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

Vaihtoehto 3: Direktiivin lainsäädännöllinen tarkistus vaihtoehdon 2 mukaisesti sekä oikeuksien ja suojelun sääntely. Tähän vaihtoehtoon sisältyisi vaihtoehtoon 2 sisältyvät lainsäädännölliset muutokset, ja lisäksi sillä pyrittäisiin parantamaan ja selkeyttämään joitakin yhdenvertaista kohtelua koskevia oikeuksia (asunnon saanti, perhe-etuudet), varmistamaan, ettei lupaa kytketä vain yhteen työnantajaan, jotta voidaan välttää liian tiheät muutokset lupaan, ja parantamaan suojaa työvoiman hyväksikäytöltä lainsäädäntötoimilla.

Toimintavaihtoehtojen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten, vaikuttavuuden ja tehokkuuden sekä niiden poliittisen toteutettavuuden ja sidosryhmien hyväksynnän arvioinnin perusteella parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto 3.

Vaihtoehtoon 3 sisältyy laaja joukko politiikkatoimenpiteitä, joilla korjattaisiin direktiivin nykyisiä puutteita, yksinkertaistettaisiin ja virtaviivaistettaisiin yhden hakemuksen menettelyä, lujitettaisiin yhdenvertaista kohtelua koskevia oikeuksia ja parannettaisiin edelleen direktiivin johdonmukaisuutta EU:n laajemman laillista muuttoliikettä koskevan lainsäädännön kanssa selkeyttämällä, mitkä kolmansista maista tulleiden työntekijöiden ryhmät eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Lisäksi vaihtoehdossa 3 laajennetaan direktiivin henkilöllistä soveltamisalaa koskemaan kansallisen lainsäädännön mukaista suojelua saavia henkilöitä, jotka eivät tällä hetkellä kuulu täysimääräisesti yhdenvertaista kohtelua koskevien säännösten soveltamisalaan, ja laajennetaan direktiivin aineellista soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään säännöksiä työsuojelutarkastuksista, valvonnasta ja työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista, jos tämän direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä rikotaan.

Vaikutustenarviointi osoitti, että vaihtoehto 3 on erittäin vaikuttava tavoitteiden saavuttamisessa ja sidosryhmien kuulemisissa esitetyistä näkemyksistä suuren osan yhteensovittamisessa. Vaihtoehdolla 3 voidaan lisäksi saada yhteiskunnallisia hyötyjä, sillä kansallisen lainsäädännön mukaisesti suojelua saavien henkilöiden sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan antaisi heille paremmat oikeudet, koska kyseiset kolmansien maiden kansalaiset eivät tällä hetkellä hyödy, tai hyötyvät vain jossain määrin, yhdenvertaisesta kohtelusta. Se myös vahvistaisi kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden suojelua hyväksikäytöltä. Näin ollen vaihtoehdossa 3 saavutetaan hyvä tasapaino direktiivin henkilöllisen ja aineellisen soveltamisalan laajentamisen ja yksinkertaistamisen jatkamisen välillä.

Lisäksi parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto vastaisi parhaiten toimivuustarkastuksen suosituksia ja komission muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tavoitteita. Se varmistaisi myös johdonmukaisuuden Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön 27 kanssa. Sopimuksessa ilmoitettiin, että direktiivin uudelleentarkastelussa tarkasteltaisiin tapoja yksinkertaistaa ja selkeyttää lainsäädännön soveltamisalaa, mukaan lukien matalan ja keskitason osaamistason työntekijöiden maahanpääsy- ja oleskeluedellytykset, mutta mahdollisuus sisällyttää tällaiset edellytykset direktiiviin hylättiin vaikutustenarvioinnin varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi direktiivin soveltamisala kattaa jo kaikki kolmansien maiden kansalaiset heidän osaamistasostaan riippumatta yhdistelmälupamenettelyn ja siihen liittyvien oikeuksien osalta. Suurin osa kuulluista sidosryhmistä suhtautui epäilevästi siihen, että matalan ja keskitason osaamistason työntekijöiden maahanpääsyn edellytyksiä on säänneltävä, koska niiden mielestä niitä käsitellään riittävästi kansallisessa lainsäädännössä ja yhdistelmälupamenettelyssä. Lisäksi asiantuntijat ovat katsoneet, että koska direktiivi on horisontaalinen menettelydirektiivi, ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön maahanpääsyn edellytyksiä ainoastaan tietyille työntekijäryhmille.

Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto

Vaikutustenarviointi esitettiin 22. syyskuuta 2021 sääntelyntarkastelulautakunnalle, joka piti kokouksen 20. lokakuuta 2021. Lautakunta antoi 25. lokakuuta 2021 myönteisen lausunnon, joka sisältää varaumia. Lautakunta nosti vaikutustenarvioinnista esiin useita näkökohtia, jotka vaativat tarkennusta. Lautakunta pyysi lisäselvityksiä aloitteen suppeasta soveltamisalasta, joka voisi herättää perusteettomia odotuksia ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisistä vaikutuksista. Lisäksi lautakunta pyysi tarkempaa tietoa toimintavalintojen keskeisistä eroista vaihtoehtojen välillä ja parempaa analyysia siitä, onko ehdotettuihin toimenpiteisiin mahdollista soveltaa vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Lautakunta pyysi myös selvennyksiä siitä, miten ehdotetut toimenpiteet vaikuttaisivat jäsenvaltioiden sisäisiin työmarkkinoihin ja hallintojärjestelmiin.

Näitä ja muita lautakunnan esittämiä yksityiskohtaisempia huomautuksia käsiteltiin vaikutustenarvioinnin lopullisessa versiossa, josta saa paremman kuvan esimerkiksi ehdotettujen kohdennettujen toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista koko EU:n työmarkkinoiden houkuttelevuuteen sekä jäsenvaltioiden sisäisiin työmarkkinoihin ja hallintojärjestelmiin. Toimintavaihtoehtoja on tarkistettu ongelmanmäärittelyssä yksilöityjen aihealueiden mukaisesti. Lautakunnan huomautukset on myös otettu huomioon jäljempänä olevassa direktiiviehdotuksessa.

4.3.Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tällä ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan hakumenettelyä sallimalla hakemusten jättäminen sekä määräjäsenvaltiossa että kolmannesta maasta käsin sekä vahvistamalla, että direktiivissä säädetty neljän kuukauden määräaika kattaa 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun viisumin myöntämisen ja ajan, jonka toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat työmarkkinatilanteen tarkastamiseen. Ehdotettujen muutosten perusteella yhdistelmälupa antaisi myös kolmannen maan kansalaiselle oikeuden vaihtaa työnantajaa sen voimassaoloaikana, minkä pitäisi myös vähentää hallinnollista rasitetta rajoittamalla toistuvien hakemusten tarvetta työpaikan vaihtuessa. Lisäksi ehdotuksella pyritään parantamaan yhdenvertaista kohtelua koskevia oikeuksia ja selventämään, mitkä kolmansista maista tulevien työntekijöiden ryhmät kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Lisäksi ehdotuksella laajennetaan direktiivin soveltamisalaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti suojelua saaviin henkilöihin ja parannetaan kolmansista maista tulleiden työntekijöiden suojelua ottamalla käyttöön säännöksiä, jotka koskevat kanteluiden tekemistä, seurantaa ja seuraamuksia. Ehdotuksella otetaan käyttöön uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa sellaisten kolmansista maista tulleiden työntekijöiden suojelua, jotka saattavat olla haluttomia tekemään työnantajaansa koskevia kanteluja, koska he pelkäävät menettävänsä oleskelulupansa. Säännöksillä varmistetaan, että kolmannen maan kansalainen voi oleskella laillisesti jäsenvaltiossa vähintään kolmen kuukauden ajan jäätyään työttömäksi.

Tämä ehdotus sisällytettiin komission vuoden 2021 työohjelman 28 liitteeseen II, joten se on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa. Fit for Future -foorumi on myös antanut lausunnon siitä, miten tarpeettomia rasitteita voidaan yksinkertaistaa ja vähentää muun muassa nykyaikaistamalla EU:n nykyistä lainsäädäntöä digitalisaation avulla, mikä on otettu huomioon ehdotuksessa. Lausunto hyväksyttiin 10. joulukuuta 2021. Foorumi antoi seuraavat kaksi suositusta:

Ehdotus 1: Virtaviivaistetaan ja digitalisoidaan yhdistelmälupa- ja viisumihakemukset hakijoille ja viranomaisille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen ja kustannusten vähentämiseksi.

Ehdotus 2: Työnantajan vaihtamista koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja työntekijöiden omistajuuden lisääminen tuovat konkreettisia etuja kansallisille viranomaisille ja hakijoille.

Nämä ehdotukset on otettu huomioon seuraavissa artikloissa:

4 artikla, jossa säädetään, että jäsenvaltioiden on sallittava yhdistelmälupahakemuksen tekeminen sekä määräjäsenvaltiossa että kolmannesta maasta, ja edellytetään, että jäsenvaltiot myöntävät vaaditun viisumin, jos EU:n lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät.

5 artikla, jossa säädetään, että direktiivissä säädetty neljän kuukauden määräaika kattaa 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun viisumin myöntämisen. Määräajan on katettava myös aika, jonka toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat tarkistaakseen työmarkkinatilanteen ennen yhdistelmälupaa koskevan päätöksen tekemistä.

11 artikla, jossa säädetään, että yhdistelmälupaa ei peruuteta, jos sen haltija on työttömänä. Jäsenvaltioiden on sallittava kolmannen maan kansalaisen oleskella alueellaan vähintään kolme kuukautta luvan voimassaoloaikana.

Foorumin ensimmäisessä ehdotuksessa käsitellään myös oleskelu- ja työlupien myöntämistä koskevien hakemusten toimittamisen digitalisointia. Tässä ehdotuksessa ei käsitellä tätä monimutkaista näkökohtaa vaan keskitytään menettelyjen virtaviivaistamiseen ja yksinkertaistamiseen. Digitalisaatio voi kuitenkin nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja vähentää siten hakijoille ja työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Se mahdollistaisi myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja vähentäisi pimeän työn riskiä. Sen vuoksi komissio aikoo tässä yhteydessä seurata Schengen-viisumien digitalisoinnista saatuja kokemuksia ja toteuttaa teknisiä toimia asiaankuuluvissa verkostoissaan keskustellakseen mahdollisuuksista, joita digitalisaatio voisi tarjota, ja tutkiakseen tarkemmin sen hyötyjä ja vaikutuksia.

REFIT-kustannussäästöt – parhaaksi arvioitu vaihtoehto
Kuvaus	Määrä	Huomautukset
Käyttökustannusten vähenemisestä saatavat kustannussäästöt	Enintään 11,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
	Enintään 3,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Työnantajat
Kustannussäästöt, kun hakemusten käsittelyyn kuluu vähemmän aikaa	89,0–278,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
	22,0–70,0 miljoonaa euroa vuodessa	Työnantajat 29
	200 000–4,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kansalliset viranomaiset 30
Matkakustannusten vähenemisestä saatavat kustannussäästöt	Enintään 137,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
Kustannussäästöt (alemmat välityspalkkiot)	Enintään 106,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
	Enintään 25,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
Kustannussäästöt (muiden hakemukseen liittyvien maksujen, esim. sertifiointimaksujen, asiakirjojen kääntämiseen liittyvien maksujen jne. väheneminen)	Enintään 14,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset
	Enintään 4,0 miljoonaa euroa vuodessa (kymmenen vuoden aikana)	Kolmannen maan kansalaiset

4.4.Perusoikeudet

Ehdotuksessa noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja korostetaan tiettyjä siinä vahvistettuja oikeuksia. Sillä vahvistetaan erityisesti tiettyjä perusoikeuksia, kuten orjuuden ja pakkotyön kieltoa (5 artikla), omistusoikeutta (17 artikla), tasa-arvoa (20 artikla), oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja työehtoja (31 artikla), perhe- ja työelämää (33 artikla) sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalihuoltoa (34 artikla).5.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

6.LISÄTIEDOT

6.1.Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

6.2.Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

6.3.Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Luvussa esitetään ehdotuksen kohde, määritelmät ja soveltamisala. Ehdotuksessa otetaan käyttöön työnantajan määritelmä, joka kattaa myös työnvälitystoimistot tai työvoiman vuokrausyritykset, jotta voidaan lisätä oikeusvarmuutta ja vahvistaa kolmansista maista tulleiden työntekijöiden suojelua.

Uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen tehtävillä muutoksilla pyritään selkeyttämään direktiivin 2011/98/EU soveltamisalaa ja erityisesti direktiivin soveltamisalaa koskevia poikkeuksia, joista säädetään tyhjentävästi 3 artiklan 2 kohdassa. Lähetettyjen työntekijöiden osalta on lisätty viittaus neuvoston direktiiviin 1996/71/EY. Toisesta jäsenvaltiosta lähetetyt kolmansista maista tulleet työntekijät jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, koska heitä ei pidetä osana sen jäsenvaltion työmarkkinoita, johon heidät on lähetetty. Lisäksi on lisätty viittauksia direktiivin 31 voimaantulon jälkeen annettuihin direktiiveihin, kuten yrityksen sisäisiä siirtoja koskevaan direktiiviin ja kausityöntekijöitä koskevaan direktiiviin 32 . Ainoastaan näiden kahden direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kolmansista maista tulevat työntekijät jäävät direktiivin 2011/98/EU soveltamisalan ulkopuolelle. Nykyisessä 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa jätetään soveltamisalan ulkopuolelle kolmansien maiden kansalaiset, jotka saavat suojelua kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaisesti. Tällä hetkellä ei ole selvää, sovelletaanko kyseisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jos heillä on lupa työskennellä, II luvun menettelyä ja III luvun yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tämä kolmansien maiden kansalaisten ryhmä sisällytetään direktiivin soveltamisalaan poistamalla 3 artiklan 2 kohdan h alakohta.

Uudelleenlaadittuun ehdotukseen sisältyy uusia säännöksiä (11 artiklan 2–4 kohta), joiden tarkoituksena on parantaa kolmansista maista tulleiden työntekijöiden suojelua. Ehdotettujen muutosten perusteella yhdistelmälupa antaisi kolmannen maan kansalaiselle oikeuden vaihtaa työnantajaa luvan voimassaoloaikana. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että muutoksesta ilmoitetaan, ja niiden olisi voitava tarkistaa työmarkkinatilanne, jos työnantaja vaihtuu. Ehdotuksessa direktiiviin lisätään 4 kohta sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot, jotka peruuttavat yhdistelmäluvan työpaikan menettämisen jälkeen, antavat kolmannesta maasta tulleelle työntekijälle luvan jäädä alueelleen vähintään kolmeksi kuukaudeksi luvan voimassaoloaikana, jos yhdistelmäluvan haltija menettää työpaikkansa.

Lisäksi 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään yhdenvertaisesta kohtelusta perhe-etuudet sisältävän sosiaaliturvan osalta, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa (EY) N:o 883/2004 33 . Äskettäin antamassaan tuomiossa, jossa viitattiin Italian lainsäädäntöön 34 , unionin tuomioistuin katsoi, että kansallinen säännös, jonka mukaan määritettäessä oikeutta sosiaaliturvaetuuteen huomioon ei oteta yhdistelmäluvan haltijan perheenjäseniä, jotka eivät asu kyseisen jäsenvaltion alueella vaan kolmannessa maassa, mutta kyseisen jäsenvaltion kansalaisten kolmannessa maassa asuvat perheenjäsenet otetaan huomioon, ei ole unionin oikeuden mukainen. Uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa direktiivin 2011/98/EU johdanto-osan 24 kappale saatetaan tämän tuomion mukaiseksi poistamalla kaksi viimeistä virkettä, joiden mukaan direktiivissä olisi myönnettävä oikeudet ainoastaan perheenjäsenille, jotka seuraavat kolmansista maista tulleita työntekijöitä oleskellakseen jäsenvaltiossa. Lisäksi ehdotetaan, että viittaus kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on lupa työskennellä viisumin perusteella, poistetaan 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan toisesta alakohdasta, joka koskee rajoituksia perhe-etuuksien saamiselle. Tämä tarkoittaisi sitä, että kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on lupa työskennellä viisumin perusteella, on oikeus perhe-etuuksiin, jos he työskentelevät asianomaisessa jäsenvaltiossa yli kuuden kuukauden ajan.

Otetaan käyttöön uusia artikloja, joilla vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä työnantajiin kohdistettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, jos tämän direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä rikotaan erityisesti työolojen, yhdistymisvapauden ja liittymisvapauden sekä sosiaaliturvaetuuksien saatavuuden osalta. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava seuranta, riskinarviointi ja tarvittaessa tarkastukset.

Ehdotuksessa uudelleenlaadituksi direktiiviksi asetetaan jäsenvaltioille yksityiskohtaisempia velvoitteita yleisölle tiedottamisen osalta. Tarkistettuihin toimenpiteisiin sisältyy velvoite toimittaa tiedot hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista sekä maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten oikeudet, velvollisuudet ja menettelylliset takeet.

15-18 artikla

Näissä artikloissa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat raportointia, yhteyspisteitä, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, voimaantuloa ja vastaanottajia, kuten direktiivissä 2011/98/EU jo säädetään.

Ehdotuksen 19 artiklassa säädetään, että voimassa oleva yhdistelmälupaa koskeva direktiivi 2011/98/EU virallisesti kumotaan ehdotuksella.

🡻 2011/98/EU

2022/0131 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (uudelleenlaadittu teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 35 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 36 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 37 ,

sekä katsovat seuraavaa:

⇩ uusi

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/98/EU 38 on tehtävä useita muutoksia. Mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaista perustamista varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien suojelua koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

Eurooppa-neuvosto tunnusti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityisistunnossaan, että on tarpeen yhdenmukaistaa kansallista oikeutta, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja oleskelun edellytyksiä. Samassa yhteydessä Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että Euroopan unionin olisi varmistettava jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja että heille olisi pyrittävä suomaan tehokkaamman kotouttamispolitiikan avulla unionin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavat oikeudet ja velvollisuudet. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa hyväksymään oikeudelliset välineet komission ehdotusten pohjalta. Tarve saavuttaa Tampereella määritellyt tavoitteet vahvistettiin Eurooppa-neuvoston 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 pidetyssä kokouksessa hyväksymässä Tukholman ohjelmassa.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(2)Sellaista yhden hakemuksen menettelyä koskevat säännökset, jonka tarkoituksena on yhdistelmälupa, joka kattaa sekä oleskelu- että työluvan yhtenä hallinnollisena asiakirjana, yksinkertaistavat ja yhdenmukaistavat omalta osaltaan jäsenvaltioissa tällä hetkellä sovellettavia sääntöjä. Useat jäsenvaltiot ovat jo yksinkertaistaneet tällä tavoin hakumenettelyä, ja tämän tuloksena menettelystä on tullut toimivampi niin maahanmuuttajien kuin näiden työnantajien kannalta samalla kun heidän oleskelunsa ja työskentelynsä laillisuuden valvonta on helpottunut.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 4 kappale

(3)Jotta henkilön pääsy jäsenvaltioiden alueelle olisi alun alkaen mahdollinen, jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää yhdistelmälupa tai, jos ne myöntävät näitä lupia vasta alueelleen saapumisen jälkeen, viisumi. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä tällaiset yhdistelmäluvat tai viisumit joutuisasti.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 5 kappale

(4)Olisi annettava säännöt yhdistelmälupaa koskevien hakemusten tutkintamenettelyä varten. Tämän menettelyn olisi oltava tehokas ja helposti toteutettava jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten tavanomainen työtaakka huomioon ottaen, ja sen olisi oltava myös avoin ja oikeudenmukainen asianmukaisen oikeusvarmuuden tarjoamiseksi kyseessä oleville henkilöille.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 6 kappale

(5)Tämän direktiivin säännökset eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä maahanpääsyä, mukaan lukien maahan työntekoa varten päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärää.

⇩ uusi

(6)Tällä direktiivillä olisi katettava kolmansista maista tulleiden työntekijöiden ja työnantajien väliset työsuhteet. Jos jäsenvaltion kansallinen oikeus mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn sellaisten alueelleen sijoittautuneiden työvoiman vuokrausyritysten kautta, joihin työntekijä on työsuhteessa, tällaisia yrityksiä ei pitäisi jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 7 kappale (mukautettu) (mukautettu)

(7)Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava ⌦ tulisi soveltaa ⌫  ⌦ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 39 soveltamisalaan kuuluviin ⌫  kolmansien maiden kansalaisiin, jotka on lähetetty työhön johonkin jäsenvaltioon. Tämä ei saisi estää niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat ja työskentelevät jäsenvaltiossa laillisesti ja jotka on lähetetty työhön johonkin toiseen jäsenvaltioon, nauttimasta lähettämisen ajan edelleen alkuperäjäsenvaltion kansalaisiin nähden yhdenvertaisesta kohtelusta niiden työehtojen osalta, joihin palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 40 soveltaminen ei vaikuta.

⇩ uusi

(8)Kolmansien maiden kansalaisten, jotka saavat kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaisesti suojelua, olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan, jotta heille voidaan myöntää paremmat oikeudet.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

(9)Tämän direktiivin ei olisi koskettava ⌦ tulisi koskea ⌫ niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat saaneet pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY 41 mukaisen pitkään oleskelleen aseman, koska heillä on  ⌦ kokonaisuudessaan ⌫  etuoikeutetumpi asema ja erityinen ”pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa”.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(10)Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava ⌦ tulisi soveltaa ⌫ sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle kausiluonteista työtä varten  ⇨ ja jotka ovat hakeneet maahan pääsyä tai joille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/36/EU 42 mukaisesti ⇦ , koska  ⇨ heihin sovelletaan direktiiviä 2014/36/EU, jolla perustetaan oma järjestelmänsä ⇦  heidän asemansa on väliaikainen.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 10 kappale

⇨ uusi

(11)Jäsenvaltioiden velvollisuus päättää, onko kolmannen maan kansalaisen vai hänen työnantajansa tehtävä hakemus, ei saisi vaikuttaa mahdollisiin järjestelyihin, jotka edellyttävät näiden kummankin osallistumista menettelyyn. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, onko yhdistelmälupahakemus tehtävä  ⇨ sallittava yhdistelmälupahakemuksen tekeminen ⇦   ⇨ sekä ⇦  isäntäjäsenvaltiossa vai  ⇨ että ⇦  kolmannesta maasta käsin. Jos kolmannen maan kansalainen ei saa tehdä hakemusta kolmannesta maasta käsin, jäsenvaltioiden olisi huolehdittava, että työnantaja voi tehdä hakemuksen isäntäjäsenvaltiossa.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 11 kappale

⇨ uusi

(12)Yhden hakemuksen menettelyä ja yhdistelmälupaa koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi koskea yhdenmukaisia viisumeita eikä pitkäaikaista oleskelua varten myönnettyjä viisumeita  ⇨ , lukuun ottamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta myöntää vaadittu viisumi neljän kuukauden määräajassa, joka on asetettu yhdistelmälupaa koskevan päätöksen tekemiselle ⇦ .

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 13 kappale

⇨ uusi

(13)Ammattipätevyyden tunnustamisen tai viisumin myöntämisen vaatiman ajan ei  ⇨ Sekä ajan, jonka mahdollisesti tarvittavan viisumin myöntäminen vaatii, että ajan, jonka työmarkkinatilannetta koskevien tarkastusten noudattaminen vaatii, ⇦  olisi sisällyttävä hakemuksen johdosta tehtävälle päätökselle asetettuun määräaikaan. Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa tutkintotodistusten tunnustamista koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista.

⇩ uusi

(14)Tätä varten jäsenvaltioiden olisi päällekkäisen työn ja menettelyjen pitkittymisen välttämiseksi tehtävä vain yksi sisältötarkastus asiakirjoihin, jotka hakija on toimittanut sekä yhdistelmäluvan että vaaditun viisumin myöntämistä varten. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi vaadittava hakijoilta asiaankuuluvien asiakirjojen toimittamista vain kerran.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 12 kappale

(15)Tämän direktiivin mukainen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen ei saisi rajoittaa muiden viranomaisten ja soveltuvin osin työmarkkinaosapuolten tehtäviä ja vastuuta hakemuksen tutkimisen ja hakemuksen johdosta tehtävän päätöksen osalta.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

(16)Ammattipätevyyden tunnustamisen tai viisumin myöntämisen vaatiman ajan ei  ⌦ kuitenkaan ⌫  olisi sisällyttävä ⌦ tulisi sisältyä ⌫ hakemuksen johdosta tehtävälle päätökselle asetettuun määräaikaan. Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa tutkintotodistusten tunnustamista koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 14 kappale (mukautettu)

(17)Yhdistelmälupa olisi laadittava kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 43 mukaisesti siten, että jäsenvaltiot voivat sisällyttää siihen lisätietoja erityisesti siitä, onko henkilöllä lupa työskennellä vai ei. Jäsenvaltion olisi mainittava – myös maahanmuuton valvonnan tehostamiseksi – paitsi yhdistelmäluvassa myös kaikissa myöntämissään oleskeluluvissa tiedot työskentelyluvasta riippumatta siitä, minkä tyyppisen luvan tai  ⌦ oleskeluluvan ⌫  oleskeluun oikeuttavan asiakirjan perusteella kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty pääsy kyseisen jäsenvaltion alueelle ja sen työmarkkinoille.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 15 kappale

(18)Tämän direktiivin säännöksiä, jotka koskevat muita tarkoituksia kuin työntekoa varten myönnettyjä oleskelulupia, olisi sovellettava ainoastaan tällaisten lupien muotoon, eivätkä ne saisi rajoittaa sellaisten unionin tai kansallisten sääntöjen soveltamista, jotka koskevat maahanpääsymenettelyjä ja tällaisten lupien myöntämistä koskevia menettelyjä.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 16 kappale

(19)Yhdistelmälupaa ja muita tarkoituksia kuin työntekoa varten myönnettyä oleskelulupaa koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää jäsenvaltioita laatimasta lisäksi paperiasiakirjaa työsuhdetta koskevien tarkempien tietojen antamiseksi, jos oleskeluluvan kaava ei tilan puutteen johdosta anna mahdollisuutta näiden tietojen sisällyttämiselle oleskelulupaan. Tällaisella asiakirjalla voidaan ehkäistä kolmansien maiden kansalaisten hyväksikäyttöä ja torjua laitonta työntekoa, mutta sen olisi oltava jäsenvaltioille vapaaehtoinen eikä sitä saisi käyttää työluvan korvikkeena, mikä heikentäisi yhdistelmäluvan merkitystä. Nämä tiedot voidaan tallentaa myös sähköisessä muodossa hyödyntämällä asetuksen (EY) N:o 1030/2002 4 artiklassa ja sen liitteessä olevassa a kohdan 2016 alakohdassa tarjottuja teknisiä mahdollisuuksia.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 17 kappale

(20)Olosuhteiden ja arviointiperusteiden, joiden perusteella yhdistelmäluvan myöntämistä, sen muuttamista tai uudistamista koskeva hakemus voidaan hylätä tai joiden perusteella yhdistelmälupa voidaan peruuttaa, olisi oltava objektiivisia, ja niistä olisi säädettävä kansallisessa oikeudessa; tähän kuuluu myös velvoite noudattaa unionin etuuskohtelun periaatetta, sellaisena kuin se on ilmaistu erityisesti vuoden 2003 ja vuoden 2005 liittymisasiakirjojen asianomaisissa määräyksissä. Luvan hylkäämistä ja peruuttamista koskevat päätökset olisi perusteltava asianmukaisesti.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 18 kappale

(21)Kolmannen maan kansalaisen, jolla on voimassa oleva matkustusasiakirja ja jonkin Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion myöntämä yhdistelmälupa, olisi voitava vapaasti päästä Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden alueelle ja liikkua siellä vapaasti enintään kolmen kuukauden ajan minkä tahansa kuuden kuukauden jakson aikana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 44  henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) 45 ja tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 46 (Schengen-yleissopimus) 21 artiklan mukaisesti.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

(22)Koska asiasta ei ole annettu horisontaalista unionin lainsäädäntöä, kolmansien maiden kansalaisten oikeudet vaihtelevat sen mukaan, missä jäsenvaltiossa he työskentelevät ja mikä on heidän kansalaisuutensa. Johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan edelleen kehittämiseksi, unionin kansalaisten ja jossain jäsenvaltiossa laillisesti työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia koskevien erojen kaventamiseksi sekä maahanmuuttokysymyksiä koskevan voimassa olevan unionin säännöstön täydentämiseksi olisi säädettävä tiettyjen oikeuksien kokonaisuudesta jotta voidaan tarkentaa erityisesti ne osa-alueet, joilla annetaan yhdenvertainen kohtelu jäsenvaltion omille kansalaisille ja sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei vielä ole pitkään oleskelleen henkilön asemaa. Tällaisten säännösten tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset vähimmäistoimintaedellytykset unionissa, tunnustaa, että tällaiset kolmansien maiden kansalaiset osallistuvat unionin talouden rakentamiseen tekemällä työtä ja maksamalla veroja, sekä rajoittaa jäsenvaltion omien kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välistä epäoikeudenmukaista kilpailua, joka aiheutuu viimeksi mainittujen mahdollisesta hyväksikäytöstä. Tässä direktiivissä olisi ”kolmannesta maasta tullut työntekijä” määriteltävä kolmannen maan kansalaiseksi, jolle on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle, joka oleskelee siellä laillisesti ja joka saa kansallisen oikeuden tai käytännön mukaisesti työskennellä siellä palkatussa työsuhteessa olevana tuossa jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muissa unionin oikeuden säännöksissä olevan työsuhteen käsitteen tulkintaan.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

(23)Kaikilla jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla ja työskentelevillä kolmansien maiden kansalaisilla olisi oltava ainakin yhtäläiset oikeudet, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun isäntäjäsenvaltionsa omien kansalaisten kanssa riippumatta siitä, missä tarkoituksessa tai millä perusteella he ovat alun perin saaneet maahantuloluvan. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun  ⌦ tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla ⌫ tässä direktiivissä tarkemmin määritellyillä aloilla olisi myönnettävä paitsi sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joille on myönnetty pääsy johonkin jäsenvaltioon työntekoa varten, myös niille muuta tarkoitusta varten maahan päästetyille, joille on myönnetty pääsy kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoille unionin oikeuden muiden säännösten tai kansallisen oikeuden nojalla; näihin henkilöihin kuuluvat oikeudesta perheenyhdistämiseen 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY 47 nojalla jäsenvaltioon päästetyt kolmannesta maasta tulleen työntekijän perheenjäsenet ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 48  , kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/114/EY 49 mukaisesti jäsenvaltion alueelle päästetyt kolmansien maiden kansalaiset sekä kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/71/EY 50 mukaisesti maahan päästetyt tutkijat.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

(24)Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun tietyillä aloilla olisi liityttävä ⌦ kytkettävä ⌫ ehdottomasti kolmansien maiden kansalaisilla olevaan lailliseen oikeuteen oleskella jossain jäsenvaltiossa ja sen työmarkkinoille myönnettyyn pääsyyn: nämä seikat käyvät ilmi oleskelu- ja työluvan sisältävästä yhdistelmäluvasta ja sellaisista muita tarkoituksia varten myönnetyistä oleskeluluvista, jotka sisältävät myös työlupaa koskevia tietoja.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

(25)Työoloilla ⌦ ja -ehdoilla ⌫ olisi tässä direktiivissä tarkoitettava ainakin palkkaa ja irtisanomista, työterveyttä ja -turvallisuutta, työaikaa ja lomaa, jolloin otetaan huomioon voimassa olevat työehtosopimukset.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 23 kappale

(26)Jäsenvaltion olisi tunnustettava kolmannen maan kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima ammattipätevyys samoin tavoin kuin unionin kansalaisten ammattipätevyys, ja sen olisi otettava huomioon jossain kolmannessa maassa hankittu pätevyys ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 51 mukaisesti. Kolmansista maista tulleille työntekijöille myönnetty oikeus yhdenvertaiseen kohteluun asiaankuuluvien kansallisten menettelyjen mukaisesti tapahtuvan tutkintojen, todistusten ja muun ammattipätevyyden tunnustamisen osalta ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan myöntää tällaisille kolmansista maista tulleille työntekijöille pääsy työmarkkinoilleen.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 24 kappale

(27)Kolmansista maista tulleita työntekijöitä olisi kohdeltava yhdenvertaisesti sosiaaliturvan osalta. Sosiaaliturvan alat on määritelty sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 52 . Tämän direktiivin säännöksiä, jotka koskevat yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan osalta, olisi sovellettava myös työntekijöihin, joille on myönnetty pääsy johonkin jäsenvaltioon suoraan kolmannesta maasta. Tällä direktiivillä ei kuitenkaan olisi myönnettävä kolmannesta maasta tulleille työntekijöille laajempia oikeuksia kuin ne, jotka voimassa oleva unionin oikeus jo tarjoaa sosiaaliturvan alalla jäsenvaltioiden välisen rajan ylittävässä tilanteessa oleville kolmansien maiden kansalaisille. Tällä direktiivin ei olisi myöskään myönnettävä oikeuksia unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä tilanteissa, kuten silloin, kun on kyse kolmannessa maassa oleskelevista perheenjäsenistä. Tällä direktiivillä olisi myönnettävä oikeuksia ainoastaan niiden perheenjäsenten osalta, jotka tulevat kolmansista maista tulleiden työntekijöiden mukana oleskelemaan jäsenvaltiossa perheiden yhdistämisen perusteella, tai niihin perheenjäseniin, jotka jo oleskelevat laillisesti kyseisessä jäsenvaltiossa.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 25 kappale

(28)Jäsenvaltioiden olisi taattava ainakin sellaisten kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, jotka ovat työsuhteessa tai jotka on rekisteröity työttömiksi työnhakijoiksi sen jälkeen, kun he ovat olleet työsuhteessa vähimmäisajan. Mahdolliset tämän direktiivin mukaiset rajoitukset, jotka koskevat yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan alalla, eivät saisi vaikuttaa asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske, 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1231/2010 53 nojalla myönnettyihin oikeuksiin.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 26 kappale

(29)Unionin oikeudessa ei rajoiteta jäsenvaltioiden toimivaltaa järjestää sosiaaliturvajärjestelmänsä. Jos unionin tason yhdenmukaistamista ei ole suoritettu, Oon kunkin jäsenvaltion asia säätää edellytykset, joiden perusteella sosiaaliturvaetuuksia myönnetään, sekä näiden etuuksien määrä ja kesto. Tätä toimivaltaa käyttäessään jäsenvaltioiden olisi kuitenkin noudatettava unionin oikeutta.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 27 kappale (mukautettu)

(30)Kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ei olisi sovellettava ⌦ tulisi soveltaa ⌫ ammatillisen koulutuksen alalla toteutettaviin toimenpiteisiin, jotka rahoitetaan sosiaaliturvajärjestelmistä.

⇩ uusi

(31)Kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun vahvistamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä työnantajille määrättävistä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, jos ne rikkovat tämän direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä erityisesti työolojen ja -ehtojen, yhdistymis- ja liittymisvapauden sekä sosiaaliturvaetuuksien saamisen osalta.

(32)Tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että työnantajien seurantaa varten on käytössä asianmukaisia mekanismeja ja että tarvittaessa niiden alueella tehdään tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia. Tarkastettavat työnantajat olisi valittava ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittaman riskinarvioinnin perusteella ottaen huomioon muun muassa yrityksen toimiala ja mahdolliset aiemmat säännösten rikkomiset.

(33)Jäsenvaltioiden olisi myös otettava käyttöön tehokkaita mekanismeja, joiden avulla kolmansista maista tulleet työntekijät voivat turvautua tuomioistuinmenettelyyn ja tehdä kanteluja joko suoraan tai sellaisten kolmansien osapuolten, kuten ammattiliittojen tai muiden järjestöjen, välityksellä, joille kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta, tai toimivaltaisten viranomaisten välityksellä. Tätä pidetään välttämättömänä, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa kolmansista maista tulleet työntekijät eivät ole tietoisia täytäntöönpanomekanismeista tai epäröivät käyttää niitä omissa nimissään mahdollisten seurausten pelossa.

(34)Kolmannen maan kansalaisen, jolla on yhdistelmälupa, olisi saatava vaihtaa työnantajaa luvan voimassaoloaikana. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia ilmoitusta muutoksesta ja tarkistaa työmarkkinatilanne siinä tapauksessa, että työnantaja vaihtuu. Jos yhdistelmäluvan haltija on työttömänä, lupaa ei saisi peruuttaa ainakaan kolmeen kuukauteen.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 28 kappale

(35)Tämän direktiivin soveltaminen ei saisi estää soveltamasta unionin oikeuteen tai sovellettaviin kansainvälisiin välineisiin sisältyviä suotuisampia säännöksiä.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 29 kappale

(36)Jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää erityisesti rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY 54 ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 55 mukaisesti.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 30 kappale

(37)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat säännösten antaminen yhden hakemuksen menettelystä yhdistelmäluvan myöntämiseksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella työskentelyä varten ja yhtäläisten säännösten antaminen jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhteisistä oikeuksista, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 31 kappale

(38)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 32 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 33 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(39)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta  ⌦ vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta  ⌫ tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti  ⇨ Irlanti ⇦  nämä jäsenvaltiot eivät  ⇨ ei ⇦  osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido  ⇨ sitä ⇦  näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta  ⇨ siihen ⇦  niihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan  ⇨ 3 ja ⇦  4 artiklan soveltamista.

[TAI]

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta  ⌦ vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta  ⌫ tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan  ⇨ 4 a ⇦  1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta niihin  ⇨ Irlanti on ilmoittanut [... päivätyllä kirjeellä] haluavansa osallistua direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen ⇦ , sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

🡻 2011/98/EU johdanto-osan 34 kappale (mukautettu)

(40)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,.

⇩ uusi

(41)Velvollisuuden saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoituttava säännöksiin, joilla muutetaan aiemman direktiivin säännöksiä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aiempaan direktiiviin.

(42)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä I olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

⇨ uusi

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tässä direktiivissä säädetään

(a)yhden hakemuksen menettelystä yhdistelmäluvan myöntämiseksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella työntekoa varten tapahtuvaa oleskelua varten, jolloin tavoitteena on yksinkertaistaa heidän maahanpääsyään koskevia menettelyjä ja helpottaa heidän asemansa valvontaa; ja

(b)jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista riippumatta siitä, mitä tarkoitusta varten heille on alun perin myönnetty pääsy tuon jäsenvaltion alueelle, jolloin perustana on yhdenvertainen kohtelu tämän jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

2.Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan, joka koskee  ⌦ niiden kolmansista maista työnhakuun tulevien  ⌫  kolmansien maiden kansalaisten  ⌦ lukumäärää, joille myönnetään maahan pääsy ⌫  pääsyä niiden työmarkkinoille.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(a)’kolmannen maan kansalaisella’ tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

(b)’kolmannesta maasta tulleella työntekijällä’ tarkoitetaan kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle ja joka oleskelee siellä laillisesti ja joka kansallisen oikeuden tai käytännön mukaisesti saa työskennellä palkatussa työsuhteessa olevana tuossa jäsenvaltiossa;

⇩ uusi

(c)’työnantajalla’ sellaista luonnollista henkilöä tai oikeussubjektia, mukaan luettuina työvoiman vuokrausyritykset, joiden lukuun tai joiden johdolla ja/tai valvonnan alaisena työntekoa ryhdytään harjoittamaan;

🡻 2011/98/EU

 dc)’yhdistelmäluvalla’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaisten myöntämää oleskelulupaa, joka oikeuttaa kolmannen maan kansalaisen oleskelemaan laillisesti tuon jäsenvaltion alueella työntekoa varten;

ed)’yhden hakemuksen menettelyllä’ tarkoitetaan mitä tahansa menettelyä, jonka johdosta tehdään kolmannen maan kansalaisen tai hänen työnantajansa tekemän, jonkin jäsenvaltion alueella oleskelua ja työntekoa varten annettavaa lupaa koskevan yhden hakemuksen perusteella päätös kyseisen yhdistelmälupahakemuksen johdosta.

3 artikla

Soveltamisala

1.Tätä direktiiviä sovelletaan:

(a)kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat lupaa oleskella jonkin jäsenvaltion alueella työntekoa varten;

(b)kolmansien maiden kansalaisiin, joille on unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti myönnetty pääsy jäsenvaltioon muuta tarkoitusta kuin työntekoa varten, jotka saavat työskennellä ja joille on myönnetty oleskelulupa asetuksen (EY) N:o 1030/2002 mukaisesti; ja

(c)kolmansien maiden kansalaisiin, joille on unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti myönnetty pääsy jäsenvaltioon työntekoa varten.

2.Tätä direktiiviä ei sovelleta niihin kolmansien maiden kansalaisiin,

a)jotka ovat sellaisia unionin kansalaisten perheenjäseniä, jotka ovat käyttäneet tai käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 56 mukaisesti;

b)joilla on yhdessä perheenjäsentensä kanssa kansalaisuudestaan riippumatta joko unionin ja sen jäsenvaltioiden tai unionin ja kolmansien maiden kesken tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten oikeutta vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

c)jotka on lähetetty työhön lähettämisen keston ajaksi  ⌦ kuuluvat direktiivin 96/71/EY soveltamisalaan niin kauan kuin he ovat työhön lähetettyinä kyseisen jäsenvaltion alueella ⌫ ;

d)jotka ovat hakeneet pääsyä tai joille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle yrityksen sisällä siirtyvinä työntekijöinä  ⌦ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/66/EU 57 mukaisesti ⌫ ;

e)jotka ovat hakeneet pääsyä tai joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle kausityöntekijöinä tai au pair -sopimuksella  ⌦ direktiivin 2014/36/EU mukaisesti tai au pair -sopimuksella direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti ⌫ ;

🡻 2011/98/EU

f)joille on myönnetty lupa oleskella jossain jäsenvaltiossa tilapäisen suojelun perusteella tai jotka ovat hakeneet lupaa oleskella tällä perusteella ja odottavat asemaansa koskevaa päätöstä;

g)jotka saavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 58  kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 59 mukaista kansainvälistä suojelua tai jotka ovat hakeneet tuon direktiivin mukaista kansainvälistä suojelua ja joiden hakemuksen johdosta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

h)jotka saavat jäsenvaltion kansallisen oikeuden, sen kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaista kansainvälistä suojelua tai jotka ovat hakeneet jäsenvaltion kansallisen oikeuden, sen kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaista kansainvälistä suojelua ja joiden hakemuksen johdosta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

hi)jotka ovat pitkään oleskelleita kolmannen maan kansalaisia direktiivin 2003/109/EY mukaisesti;

ij)joiden maasta poistamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

jk)jotka ovat hakeneet pääsyä tai joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle itsenäisinä ammatinharjoittajina;

kl)jotka ovat hakeneet maahan pääsyä tai joille on myönnetty pääsy merenkulkijoina missä tahansa tehtävässä työskentelyä varten jossain jäsenvaltiossa rekisteröidyllä tai sen lipun alla purjehtivalla aluksella.

3.Jäsenvaltiot voivat päättää, että II lukua ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, joille on joko myönnetty lupa työntekoon jonkin jäsenvaltion alueella enintään kuudeksi kuukaudeksi tai joille on myönnetty pääsy jäsenvaltioon opiskelua varten.

4.Jäljempänä olevan II luvun säännöksiä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on viisumin perusteella lupa työntekoon.

II LUKU

YHDEN HAKEMUKSEN MENETTELY JA YHDISTELMÄLUPA

4 artikla

Yhden hakemuksen menettely

🡻 2011/98/EU

⇨ uusi

1.    Yhdistelmäluvan myöntämistä, muuttamista tai uusimista koskeva hakemus tehdään yhden hakemuksen menettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on määritettävä, onko kolmannen maan kansalaisen vai kolmannen maan kansalaisen työnantajan tehtävä yhdistelmälupaa koskeva hakemus. Jäsenvaltiot voivat myös päättää, että hakemuksen voi tehdä jompikumpi näistä kahdesta. Jos kolmannen maan kansalaisen on tehtävä hakemus, jäsenvaltioiden on sallittava hakemuksen tekeminen  ⇨ sekä ⇦  kolmannesta maasta käsin  ⇨ että ⇦  tai, jos kansallisessa oikeudessa niin säädetään, sen jäsenvaltion alueella, jossa kolmannen maan kansalainen oleskelee laillisesti.

2.    Jäsenvaltiot tutkivat 1 kohdan mukaisesti tehdyn hakemuksen ja tekevät päätöksen myöntää, muuttaa tai uusia yhdistelmälupa, mikäli hakija täyttää unionin tai kansallisessa oikeudessa asetetut vaatimukset. Yhdistelmäluvan myöntämistä, muuttamista tai uusimista koskeva päätös on yksi hallinnollinen asiakirja, joka sisältää sekä oleskelu- että työluvan.

3.    Yhden hakemuksen menettely ei vaikuta viisumimenettelyyn, joka saattaa olla ensimmäisen alueelle pääsyn edellytyksenä.

⇩ uusi

3.    Edellyttäen, että unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädetyt vaatimukset täyttyvät, ja jos jäsenvaltio myöntää yhdistelmälupia ainoastaan alueellaan, asianomaisen jäsenvaltion on myönnettävä kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle vaadittu viisumi.

🡻 2011/98/EU

4.    Jos säädetyt edellytykset on täytetty, jäsenvaltiot myöntävät yhdistelmäluvan niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle, ja niille kolmansien maiden kansalaisille, joille on jo myönnetty pääsy ja jotka hakevat oleskelulupansa uusimista tai muuttamista sen jälkeen, kun tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiseksi annetut säännökset ovat tulleet voimaan.

5 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jolla on toimivalta ottaa hakemus vastaan ja myöntää yhdistelmälupa.

2.Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä täydellisen hakemuksen johdosta päätös mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään neljän kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä.

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

⇨ uusi

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa tarkoitettuun määräaikaan  ⇨ on sisällytettävä työmarkkinatilanteen tarkistaminen ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu viisumin myöntäminen ⇦ .  ⌦ Määräaikaa ⌫  voidaan pidentää poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka liittyvät hakemuksen tutkinnan monimutkaisuuteen.

🡻 2011/98/EU

Jos päätöstä ei ole tehty tässä kohdassa säädetyssä määräajassa, tästä aiheutuvat oikeudelliset seuraukset määräytyvät kansallisen oikeuden mukaisesti.

3.Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestä hakijalle kirjallisesti asianomaisessa kansallisessa oikeudessa säädettyjen ilmoitusmenettelyjen mukaisesti.

4.Jos hakemuksen tueksi esitetyt tiedot tai asiakirjat ovat kansallisessa oikeudessa tarkemmin säädettyjen perusteiden mukaan puutteelliset, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti, mitä lisätietoja tai asiakirjoja tarvitaan, ja sen on asetettava kohtuullinen määräaika niiden toimittamiselle. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes toimivaltainen viranomainen tai muut asiaankuuluvat viranomaiset ovat saaneet vaaditut lisätiedot. Jos lisätietoja tai -asiakirjoja ei ole toimitettu asetetussa määräajassa, toimivaltainen viranomainen voi hylätä hakemuksen.

6 artikla

Yhdistelmälupa

1.Jäsenvaltioiden on myönnettävä yhdistelmälupa käyttäen asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 vahvistettua yhtenäistä kaavaa ja ilmoitettava työlupaa koskevat tiedot tuon asetuksen liitteessä olevan a kohdan 12 ja 16 7.5–9 alakohdan mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen työsuhdetta koskevia lisätietoja (esimerkiksi työnantajan nimen ja osoitteen, työpaikan, työn laadun, työajat ja palkan) paperimuodossa tai tallentaa tällaiset tiedot sähköisessä muodossa asetuksen (EY) N:o 1030/2002 4 artiklassa ja sen liitteessä olevan a kohdan 20 16 alakohdassa tarkoitetuin tavoin.

2.Myöntäessään yhdistelmäluvan jäsenvaltiot eivät saa myöntää muita lupia todisteeksi hakijalla olevasta luvasta työmarkkinoille pääsyyn.

7 artikla

Muuta tarkoitusta kuin työntekoa varten myönnetyt oleskeluluvat

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

1.Myöntäessään asetuksen (EY) N:o 1030/2002 mukaisesti oleskelulupia  ⌦ muuta tarkoitusta kuin työntekoa varten ⌫  jäsenvaltioiden on ilmoitettava työlupaa koskevat tiedot riippumatta siitä, minkä tyyppisestä luvasta on kyse.

🡻 2011/98/EU

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen työsuhdetta koskevia lisätietoja (esimerkiksi työnantajan nimen ja osoitteen, työpaikan, työn laadun, työajat ja palkan) paperimuodossa tai tallentaa tällaiset tiedot sähköisessä muodossa asetuksen (EY) N:o 1030/2002 4 artiklassa ja sen liitteessä olevan a kohdan 20 16 alakohdassa tarkoitetuin tavoin.

2.Myöntäessään asetuksen (EY) N:o 1030/2002 mukaisesti oleskelulupia jäsenvaltiot eivät saa myöntää muita lupia todisteeksi hakijalla olevasta luvasta työmarkkinoille pääsyyn.

8 artikla

Menettelyä koskevat takeet

1.    Jos yhdistelmäluvan myöntämistä, muuttamista tai uusimista koskeva hakemus hylätään tai yhdistelmälupa peruutetaan unionin tai kansallisessa oikeudessa säädettyjen perusteiden nojalla, tällaisen päätöksen perusteet on esitettävä kirjallisessa ilmoituksessa.

2.    Yhdistelmäluvan hylkäämistä, muuttamista tai uusimista tai sen peruuttamista koskevaan päätökseen on voitava hakea muutosta oikeusteitse asianomaisessa jäsenvaltiossa kansallisen oikeuden mukaisesti. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kirjallisessa ilmoituksessa on mainittava, missä tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa asianomainen henkilö voi hakea päätökseen muutosta ja missä ajassa muutoksenhaku on tehtävä.

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

⇨ uusi

3.    Hakemus voidaan jättää tutkimatta niiden  ⌦ kolmansista maista tulevien ⌫  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärän perusteella, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle työntekoa varten, ja hakemus voidaan tuolla perusteella jättää käsittelemättä.

9 artikla

Tietojen saatavuus

Jäsenvaltioiden  ⇨ on asetettava helposti saataville ja ⇦  pyynnöstä toimitettava

a)kolmannen maan kansalaiselle ja tulevalle työnantajalle asiaankuuluvat tiedot  ⌦ kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista ⌫  asiakirjoista, joita täydellisen hakemukseen tekeminen edellyttää.;

⇩ uusi

b)    tiedot maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, mukaan lukien tiedot kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelyllisistä takeista.

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

10 artikla

Maksut

Jäsenvaltiot voivat periä hakijoilta tarvittaessa maksuja tämän direktiivin mukaisesta hakemusten käsittelystä. Tällaisten maksujen on oltava kohtuullisia ja niiden perustana voidaan käyttää  ⌦ on perustuttava ⌫  hakemusten käsittelemiseksi ja lupien myöntämiseksi tosiasiassa tarjottuihin palveluihin tarjottuja palveluja.

11 artikla

Yhdistelmäluvan tarjoamat oikeudet

1.    Kansallisen oikeuden mukaisesti mMyönnetyn yhdistelmäluvan voimassaoloaikana sen haltijalla on oikeus ainakin:

a)saapua yhdistelmäluvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä edellyttäen, että luvan haltija täyttää kaikki kansallisen oikeuden mukaiset alueelle pääsyä koskevat vaatimukset;

b)liikkua vapaasti yhdistelmäluvan myöntäneen jäsenvaltion koko alueella kansallisessa oikeudessa säädetyissä rajoissa;

c)tehdä yhdistelmäluvan nojalla sallittua tiettyä työtä kansallisen oikeuden mukaisesti;

d)saada tiedot hakijan oikeuksista, jotka liittyvät tämän direktiivin ja/tai kansallisen oikeuden nojalla myönnettyyn lupaan.

⇩ uusi

2.    Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettuna voimassaoloaikana sallittava, että yhdistelmäluvan haltijan työllistää muu työnantaja kuin ensimmäinen työnantaja, jonka kanssa luvanhaltija oli tehnyt työsopimuksen.

3.    Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa tarkoitettuna voimassaoloaikana

(a)vaatia, että työnantajan vaihtumisesta ilmoitetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti,

(b)vaatia, että työnantajan vaihtuminen alistetaan työmarkkinatilanteen tarkastamiselle.

Yhdistelmäluvan haltijan oikeus edetä työnantajan vaihtamisessa voidaan keskeyttää enintään 30 päiväksi, kun asianomainen jäsenvaltio tarkastaa työmarkkinatilanteen ja varmistaa, että unionin tai kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät. Asianomainen jäsenvaltio voi vastustaa työpaikan vaihtamista kyseisten 30 päivän kuluessa.

4.    Jos yhdistelmäluvan haltija on työttömänä, lupaa ei saisi 1 kohdassa tarkoitettuna voimassaoloaikana peruuttaa ainakaan kolmeen kuukauteen. Vaikka kyseinen vähintään kolmen kuukauden ajanjakso olisi päättynyt, jäsenvaltioiden on sallittava kolmannen maan kansalaisen oleskelu alueellaan, kunnes toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen mahdollisesti 3 kohdan b alakohtaa soveltaen.

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

III LUKU

OIKEUS YHDENVERTAISEEN KOHTELUUN

12 artikla

Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun

1.    Edellä 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja kolmansista maista tulleita työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti oleskelujäsenvaltion kansalaisten kanssa seuraavilta osin:

a)työolot ja työehdot ⌦ -ehdot ⌫ , joihin kuuluvat palkkaus ja irtisanominen sekä työterveys ja -turvallisuus;

b)yhdistymisvapaus sekä vapaus liittyä työntekijöitä tai työnantajia edustavaan järjestöön tai minkä tahansa ammattialan järjestöön ja olla sellaisen jäsen, mukaan luettuina tällaisten järjestöjen suomat etuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisestä järjestyksestä ja yleisestä turvallisuudesta annettujen kansallisten säännösten soveltamista;

c)koulutus ja ammatillinen koulutus;

d)tutkintojen, todistusten ja muun ammattipätevyyden tunnustaminen asianomaisten kansallisten menettelyjen mukaisesti;

e)sosiaaliturvan alat sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EY) N:o 883/2004;

f)veroetuudet, jos työntekijän katsotaan asuvan verotuksellisesti kyseisessä jäsenvaltiossa;

🡻 2011/98/EU

⇨ uusi

g)yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, kansallisen oikeuden mukaiset  ⇨ julkisen ja yksityisen ⇦  asunnon saamiseen liittyvät menettelyt mukaan luettuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen oikeuden mukaista sopimusvapautta;

🡻 2011/98/EU

h)työvoimatoimistojen tarjoamat neuvontapalvelut.

2.    Jäsenvaltiot voivat rajoittaa yhdenvertaista kohtelua, joka perustuu

a)1 kohdan c alakohtaan:

i)rajoittamalla sen soveltamisen sellaisiin kolmansista maista tulleisiin työntekijöihin, jotka ovat työsuhteessa tai jotka ovat olleet työsuhteessa ja ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi;

ii)jättämällä sen soveltamisalan ulkopuolelle ne kolmansista maista tulleet työntekijät, jotka ovat päässeet jäsenvaltioiden alueelle direktiivin 2016/801/EU 2004/114/EY mukaisesti;

iii)jättämällä sen soveltamisalan ulkopuolelle opintotuet ja -lainat sekä toimeentulotuet ja -lainat tai muut tuet ja lainat;

🡻 2011/98/EU

⇨ uusi

iv)asettamalla kansallisen oikeuden mukaisesti erityisiä vaatimuksia korkeakoulutason koulutukseen ja toisen asteen jälkeiseen koulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen, joka ei liity suoraan tiettyyn työllistymiseen tähtäävään toimintaan, pääsyn edellytykseksi; näitä voivat olla kielitaitovaatimukset ja lukukausimaksujen maksaminen;

🡻 2011/98/EU

b)1 kohdan e alakohtaan, rajoittamalla tuon alakohdan nojalla myönnettyjä oikeuksia kolmansista maista tulleiden työntekijöiden osalta, mutta ne eivät saa rajoittaa niitä työsuhteessa olevien tai vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa olleiden ja työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityjen kolmansista maista tulleiden työntekijöiden osalta.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat päättää, ettei 1 kohdan e alakohtaa perhe-etuuksien osalta sovelleta kolmannen maan kansalaisiin, joilla on lupa työskennellä jäsenvaltion alueella enintään kuuden kuukauden ajan, tai kolmannen maan kansalaisiin, joille on myönnetty maahan pääsy opiskelua varten, tai kolmannen maan kansalaisiin, joilla on lupa työskennellä viisumin perusteella;

c)1 kohdan f alakohtaan, rajoittamalla veroetuuksia koskevan yhdenvertaisen kohtelun soveltamisen tapauksiin, joissa niiden perheenjäsenten rekisteröity tai tavanomainen asuinpaikka, joiden osalta kolmannesta maasta tuleva työntekijä vaatii etuuksia, on asianomaisen jäsenvaltion alueella;

d)1 kohdan g alakohtaan:

i)rajoittamalla sen soveltamisen työsuhteessa oleviin kolmansista maista tulleisiin työntekijöihin;

🡻 2011/98/EU

⇨ uusi

ii)rajoittamalla  ⇨ julkisen ⇦  asunnon saantia.

🡻 2011/98/EU

3.    Oikeus 1 kohdassa säädettyyn yhdenvertaiseen kohteluun ei rajoita jäsenvaltion oikeutta peruuttaa tämän direktiivin nojalla myönnetty oleskelulupa, muuta tarkoitusta kuin työntekoa varten myönnetty oleskelulupa tai jokin muu lupa työskennellä jäsenvaltiossa taikka kieltäytyä uusimasta tällaista lupaa.

4.    Kolmansista maista tulleet työntekijät, jotka muuttavat kolmanteen maahan, tai näiden työntekijöiden asemasta johtuvia oikeuksia hyödyntävät kolmansissa maissa asuvat heidän jälkeensä jääneet henkilöt saavat työntekijän aiempaan työskentelyyn perustuvat vanhuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan liittyvät lakisääteiset eläkkeet, jotka on ansaittu asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, samoin ehdoin ja samansuuruisina kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset silloin, kun nämä muuttavat kolmanteen maahan.

⇩ uusi

13 artikla

Seuranta, riskinarviointi, tarkastukset ja seuraamukset

1.    Jäsenvaltioiden on säädettävä toimenpiteistä, joilla estetään se, että työnantajat rikkovat 12 artiklan nojalla annettuja kansallisia säännöksiä. Estäviin toimenpiteisiin on kuuluttava seuranta, arviointi ja tarvittaessa tarkastukset kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti.

2.    Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt seuraamuksille, joita sovelletaan työnantajien rikkoessa 12 artiklan nojalla annettuja kansallisia säännöksiä. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle viipymättä, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

3.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työsuojelutarkastuksista vastaavilla viranomaisilla tai muilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja, jos kansallisessa oikeudessa jäsenvaltion omien työntekijöiden osalta niin säädetään, työntekijöiden etua ajavilla järjestöillä on pääsy työpaikalle.

14 artikla

Kantelujen ja muutoksenhaun helpottaminen

1.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joiden avulla kolmansista maista tulevat työntekijät voivat tehdä kanteluja työnantajastaan

a)suoraan; tai

b)sellaisten kolmansien osapuolten välityksellä, joille kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta; tai

c)jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välityksellä, kun kansallisessa oikeudessa näin säädetään.

2.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kolmannet osapuolet voivat aloittaa kolmannesta maasta tulleen työntekijän suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tätä direktiiviä noudatetaan.

3.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kolmansista maista tulleilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet kuin asuinjäsenvaltion kansalaisilla seuraavien osalta:

a)toimenpiteet, jotka suojelevat irtisanomiselta tai muulta epäsuotuisalta kohtelulta, joka johtuu työnantajan reagoinnista yrityksessä tehtyyn kanteluun; tai

b)oikeudellinen ja/tai hallinnollinen menettely, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tätä direktiiviä noudatetaan.

🡻 2011/98/EU

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 13 artikla

Suotuisammat säännökset

1.    Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät:

a)unionin oikeuteen, mukaan luettuina unionin tai unionin ja sen jäsenvaltioiden yhden tai useamman kolmannen maan kesken tehdyt kahden- tai monenväliset sopimukset; ja

b)kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, jotka on tehty yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan kesken.

2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen hyväksyä tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta.

🡻 2011/98/EU

⇨ uusi

16 14 artikla

Yleisölle suunnattu tiedotus

Kunkin jäsenvaltion on asetettava  ⇨ helposti ⇦  yleisön saataville säännöllisesti ajantasaistetut tiedot

a)edellytyksistä, joita sovelletaan työntekoa varten tapahtuvaan kolmansien maiden kansalaisten pääsyyn sen alueelle ja siellä oleskeluun;

⇩ uusi

b)kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista;

c)maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, mukaan lukien tiedot tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelyllisistä takeista.

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

⇨ uusi

17 15 artikla

Kertomukset

1.    Komissio toimittaa säännöllisin väliajoin ja ensimmäisen kerran viimeistään  ⌦ […] ⌫  25 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarpeellisiksi katsomansa muutosehdotukset.

2.    Jäsenvaltioiden on toimitettava muuttoliikkeitä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 60 mukaisesti vuosittain ja ensimmäisen kerran viimeistään  ⌦ […] ⌫  25 päivänä joulukuuta 2014 komissiolle  ⌦ (Eurostat) ⌫ tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumääristä, joille on myönnetty yhdistelmälupa edellisen kalenterivuoden aikana.  ⇨ Kyseiset tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain, jaoteltava päätöstyypin, syyn, voimassaolon pituuden ja kansalaisuuden mukaan ja toimitettava kuuden kuukauden kuluessa viitejakson päättymisestä. ⇦ 

🡻 2011/98/EU (mukautettu)

18 16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.    Jäsenvaltioiden on saatettava  ⌦ 2 artiklan c kohdan, 3 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 1 ja 3 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan, 11 artiklan 2–4 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan g alakohdan, 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan toisen kohdan, 12 artiklan d kohdan ii luetelmakohdan, 13 artiklan, 14 artiklan ja 16 artiklan ⌫  tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään  ⌦ [kahden vuoden kuluttua voimaantulosta] ⌫  25 päivänä joulukuuta 2013. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.  ⌦ Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininta tehdään. ⌫ 

2.    Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

 ⌦ 19 artikla ⌫ 

 ⌦ Kumoaminen ⌫ 

⌦ Kumotaan liitteessä I olevassa A osassa mainittu direktiivi 2011/98/EU [tämän direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa mainittua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava liitteessä I olevassa B osassa mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. ⌫

⌦ Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. ⌫ 

20 17 artikla

Voimaantulo ⌦  ja soveltaminen ⌫ 

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

⌦ Tämän direktiivin 1 artiklaa, 2 artiklan a ja b alakohtaa, 2 artiklan d ja e alakohtaa, 3 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 2 kohdan a, b, f ja h–k alakohtaa, 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 4 artiklan 2 ja 4 kohtaa, 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa, 6 artiklaa, 7 artiklan 2 kohtaa, 8 artiklaa, 10 artiklaa, 11 artiklan 1 kohtaa, 12 artiklan 1 kohdan a–f ja h alakohtaa, 2 kohdan a, c, d ja i alakohtaa ja 3 ja 4 kohtaa sekä 15 artiklaa sovelletaan [18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päivää seuraavasta päivästä]. ⌫ 

🡻 2011/98/EU

21 18 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1.

(2)     COM/2020/609 final

(3)    COM/2022/650.

(4)    COM/2022/657.

(5)    Lähde: Eurostat ( migr_ressing ).

(6)    Tilastojen osalta ”yhdistelmälupa” tarkoittaa oleskelulupaa, joka kattaa sekä henkilöt, jotka oleskelevat maassa työntekoa varten, että henkilöt, joille on myönnetty maahanpääsy muista syistä mutta joilla on oikeus tehdä työtä. Yhdistelmäluvan tilastollinen määritelmä vastaa direktiivin 2011/98/EU 2 artiklan c alakohtaa.

(7)    Luvan myöntämisen syy ei ole saatavilla noin neljän prosentin osalta kaikista vuonna 2019 myönnetyistä yhdistelmäluvista. Analyysissä on käytetty vuoden 2019 tilastoja covid-19-pandemian vuonna 2020 aiheuttamien muuttovirtojen muutosten vuoksi.

(8)    Toimivuustarkastukseen sisältyvä käytännön soveltamista koskeva selvitys osoittaa, että viisumin hakemiseen kuluva aika pidentää joskus koko menettelyä huomattavasti, joissakin tapauksissa jopa kolmella kuukaudella.

(9)    Ks. toimivuustarkastuksen tiivistelmä liitteessä 7 ja koko raportti: https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/legal-migration/fitness-check_en#:~:text

(10)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019DC0160&from=EN

(11)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2021 työvoiman muuttoliikkeen uusista laillisista väylistä (2020/2010(INI))

(12)    COM/2020/609 final.

(13)    Tarkistettu direktiivillä (EU) 2021/1883, annettu 20 päivänä lokakuuta 2021, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten ja neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta (EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1).

(14)    Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44). Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin uudelleenlaatiminen on myös osa osaamispakettia, ks. (COM).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(16)    Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(18)    COM/2020/758 final.

(19)    COM(2020) 274 final.

(20)    Laillisen muuttoliikkeen alalla ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan ”vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana” (SEUT-sopimuksen 79 artiklan 5 kohta).

(21)    SWD(2019) 1055 final

(22)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019DC0160&from=EN

(23)     https://ec.europa.eu/home-affairs/system/files/2019-03/201903_legal-migration-check-annex-3aii-icf_201806.pdf

(24)     https://ec.europa.eu/home-affairs/content/public-consultation-future-eu-legal-migration_en

(25)    ICF:n tutkimus direktiivin 2003/109/EY ja direktiivin 2011/98/EU tarkistamista koskevien vaikutustenarviointien tueksi, 2021.

(26)    Euroopan muuttoliikeverkosto (2021), tapauskohtainen kysely 2021.36 yhdistelmälupadirektiivin tarkistamista koskevan vaikutustenarviointitutkimuksen tueksi.

(27)    Asia C-302/19 – Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS) v. WS. Unionin tuomioistuimen tuomio 25.11.2020.

(28)     https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2021_commission_work_programme_annexes_en.pdf  

(29)    Suuri vaihteluväli johtuu eroista kustannussäästöjen suuruudessa parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon liittyvien politiikkatoimien/toimenpiteiden välillä (mikä johtuu osittain toisistaan poikkeavista oletuksista siitä, kuinka paljon hakijoita on/hakemuksia tehdään).

(30)    Hallinnollisen rasitteen ja kustannussäästöjen voidaan odottaa vähenevän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun virtaviivaistetun hakumenettelyn hyödyt alkavat näkyä. Säästöjä kertyy, kun hakemusten käsittelyyn tarvitaan vähemmän resursseja (henkilöstöä ja aikaa) ja näin ollen niitä käytetään tehokkaammin kaikissa organisaatioissa.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL 157, 27.5.2014, s. 1). Direktiivi 2014/36/EU kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(34)    Asia C-302/19 – Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS) v. WS. Unionin tuomioistuimen tuomio 25.11.2020.

(35)    EUVL C 27, 3.2.2009, s. 114.

(36)    EUVL C 257, 9.10.2008, s. 20.

(37)    Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. maaliskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 24. marraskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. joulukuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).

(40)    EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(41)    Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/36/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 375).

(43)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(45)    EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(46)    EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(47)    Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(49)    EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

(50)    EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.

(51)    Direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske (EUVL L 344, 29.12.2010, s. 1).

(54)    Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(55)    Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(56)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 1).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(59)    EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.4.2022

COM(2022) 655 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (uudelleenlaadittu teksti)

{SEC(2022) 201 final} - {SWD(2022) 655 final} - {SWD(2022) 656 final}

🡹 

LIITE I

A osa

Kumottu direktiivi
(19 artiklassa tarkoitettu)

B osa

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä 
(19 artiklassa tarkoitettu)

_____________

LIITE II

Vastaavuustaulukko

_________