EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2022

COM(2022) 559 final

2022/0343(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 sekä tällaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta eräille syvänmeren kalakannoille vuosiksi 2023 ja 2024

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Kaikilla kalastusmahdollisuuksista annettavilla asetuksilla on rajoitettava kalakantojen hyödyntäminen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleisiä tavoitteita vastaaville tasoille. Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 1 , jäljempänä ’perusasetus’, vahvistetaan tavoitteet saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksista vuosittain ja joka toinen vuosi tehtäviä ehdotuksia varten sen varmistamiseksi, että EU:n kalastus on ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää.

Kalastusmahdollisuudet vahvistetaan useimpien kantojen osalta vuosittain ja tiettyjen syvänmeren kantojen osalta joka toinen vuosi, mutta tämä ei estä ottamasta käyttöön pitkän aikavälin hoitoon perustuvia lähestymistapoja. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet Pohjanmerta 2 ja läntisiä vesialueita 3 koskevat monivuotiset suunnitelmat.

Osa ehdotetuista kalastusmahdollisuuksista vahvistetaan EU:ssa autonomisesti, kun taas joistakin on tarkoitus sopia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävien monenvälisten tai kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen. Kyseisissä neuvotteluissa sovitut suurimmat sallitut saaliit (TAC) jaetaan jäsenvaltioiden kesken suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti.

Tämä ehdotus koskee

–EU:n autonomisia kantoja,

–yhteisiä kantoja, joita hoidetaan yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Pohjanmerellä ja luoteisilla vesialueilla, yhdessä Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Pohjanmerellä ja Skagerrakissa tai jotka liittyvät Koillis-Atlantin kalastuskomission NEAFC:n puitteissa käytyihin rannikkovaltioiden neuvotteluihin,

–kalastusmahdollisuuksia, jotka perustuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa tehtyihin sopimuksiin, ja

–tiettyjä kalastusmahdollisuuksia EU:n ulkopuolisten maiden vesillä.

Jotkin kalastusmahdollisuudet on tässä ehdotuksessa esitetty merkinnällä pm (pro memoria), koska

–joitakin EU:n autonomisia kantoja koskevia tieteellisiä lausuntoja ei ollut vielä saatavilla ehdotuksen hyväksymisajankohtana, tai

–tietyistä saalisrajoituksista ja muista suosituksista päätetään asiaankuuluvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokouksissa, joita ei vielä ole pidetty, tai

–EU:n ulkopuolisten maiden vesien joidenkin kantojen, yhteisten kalakantojen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa vaihdettujen kalastusmahdollisuuksien osalta luvut vahvistetaan vasta, kun kyseisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävät neuvottelut on saatu päätökseen.

Kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa noudatettava lähestymistapa

Komissio on tavanomaiseen tapaan laatinut vuotuisen tiedonannon Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2023 (COM(2022) 253). Vuotuisessa tiedonannossa esitetään kantojen tilasta yleiskatsaus, joka perustuu tieteellisiin lausuntoihin. Siinä myös selvitetään kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen sovellettavaa lähestymistapaa.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antoi komission pyynnöstä 31. toukokuuta ja 30. kesäkuuta 2022 välisenä aikana vuotuisen tai monivuotisen tieteellisen lausuntonsa 4 , joka kattaa eräitä tämän ehdotuksen kohteena olevista EU:n autonomisista kalakannoista.

ICESin tieteelliset lausunnot ovat ennen kaikkea tietoperusteisia: ainoastaan kannat, joista on riittävästi luotettavaa tietoa, voidaan arvioida perusteellisesti siten, että laaditaan arviot kantojen koosta ja ennusteet siitä, miten kannat reagoivat erilaisiin hyödyntämismalleihin (nk. saalisskenaarioita koskevat taulukot). Jos tietoa on riittävästi, ICES pystyy arvioimaan, mitä kalastusmahdollisuuksien mukautuksia tarvitaan, jotta asianomainen kanta tuottaisi kestävän enimmäistuoton (nk. kestävää enimmäistuottoa koskevat lausunnot). Muissa tapauksissa ICES käyttää hyväkseen ennalta varautuvaa lähestymistapaa antaessaan suosituksia kalastusmahdollisuuksien tasosta. ICES selvittää tältä osin käytettyä menetelmää asiakirjoissa, jotka on julkaistu tietojen antamisesta silloin, kun kyseessä ovat kannat, joista ei ole saatavilla riittäviä tietoja 5 (nk. varovaisuusperiaatteen mukaiset lausunnot).

Kaikki komission ehdottamat kalastusmahdollisuudet ovat niiden tieteellisten lausuntojen mukaisia, jotka sillä oli käytössään, kun tämä ehdotus hyväksyttiin, edellä mainitussa vuotuisessa tiedonannossa esitetyllä tavalla.

Muiden EU:n autonomisten kantojen kalastusmahdollisuudet sisällytetään tähän ehdotukseen, kun kyseisiä kantoja koskevat tieteelliset lausunnot ovat saatavilla, ja vuotuisessa tiedonannossa esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

Samoin muiden kantojen kalastusmahdollisuudet sisällytetään tähän ehdotukseen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytyjen neuvottelujen tulosten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokousten perusteella.

Näiden neuvottelujen ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokousten osalta komissio ehdottaa ja neuvosto hyväksyy unionin puolesta otettavat EU:n kannat vuotuisessa tiedonannossa esitetyn lähestymistavan mukaisesti. Kun kyseessä ovat yhteisiä kantoja koskevat kahdenväliset neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokoukset, komissio ehdottaa ja neuvosto hyväksyy monivuotisia valtuutuksia koskevat eritelmät 6 .

Neuvottelut ovat käynnissä, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokouksia ei ole vielä pidetty tai tieteellisiä lausuntoja ei ole vielä saatavilla, joten asianomaisissa johdanto-osan kappaleissa ja säännöksissä esitetään neuvoston asetuksen (EU) 2022/109 7 vastaava teksti hakasulkeissa ja kalastusmahdollisuudet on merkitty pm.

Kun neuvottelut on saatu päätökseen, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokous on pidetty tai tuoreimmat tieteelliset lausunnot tulevat saataville, asiaa koskevat komission ehdotukset julkaistaan komission yksiköiden epävirallisina asiakirjoina, joista tulee olennainen osa tätä ehdotusta. 

Purkamisvelvoite

Perusasetuksen 15 artiklan mukaisesti kaikkiin saalisrajoitusten alaisiin kantoihin on sovellettu purkamisvelvoitetta 1. tammikuuta 2019 alkaen. Perusasetuksessa säädetään kuitenkin tietyistä poikkeuksista tähän velvoitteeseen. Komissio on hyväksynyt jäsenvaltioiden toimittamien yhteisten suositusten perusteella delegoituja asetuksia tiettyjen kalastusten erityisistä poisheittämissuunnitelmista, joissa sallitaan vähäisten määrien poisheittäminen de minimis -poikkeuksen tai korkean eloonjäämisasteen perusteella.

Koska käytössä on purkamisvelvoite, ehdotetuissa kalastusmahdollisuuksissa on perusasetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava huomioon siirtyminen puretusta määrästä pyydettyyn määrään, sillä poisheittämisiä ei enää sallita. Tässä käytetään perustana tieteellisiä lausuntoja, jotka koskevat kantoja perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kalastuksissa. Ehdotetut kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava myös muiden asiaa koskevien säännösten eli 16 artiklan 1 kohdan (suhteellisen vakauden periaate) ja 16 artiklan 4 kohdan (YKP:n tavoitteet ja monivuotisissa suunnitelmissa vahvistetut säännöt) mukaisesti.

Koska purkamisvelvoitetta sovelletaan jo täysimittaisesti, komissio ehdottaa TACeja, jotka perustuvat saaliita koskeviin lausuntoihin aiemmin käytettyjen purkamista koskevien lausuntojen sijaan. Ehdotetuissa EU:n kiintiöissä otetaan huomioon se, että vahvistettujen poikkeusten perusteella on sallittua heittää pois vähäisiä määriä, joita ei siis pureta aluksesta eikä lueta kiintiöihin. Tällaiset määrät vähennetään näin ollen EU:n kiintiöistä.

Vuosittainen joustomahdollisuus

Perusasetuksen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 8 väliset yhteydet on otettava myös huomioon. Viimeksi mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklalla otetaan käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, kuten varo-TACeja (kalakannat, joista on saatavilla varovaisuusperiaatteen mukainen ICESin lausunto) ja analyyttisiä TACeja (kalakannat, joista on saatavilla kestävää enimmäistuottoa koskeva ICESin lausunto) koskevat joustosäännökset. TACeja vahvistaessaan neuvosto päättää asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisesti, mihin kantoihin ei sovelleta mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklaa, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdassa säädetään toisesta vuosittaisesta joustomekanismista.

Jotta vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta ja haittaisi YKP:n tavoitteiden saavuttamista, asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklan ja perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdan mukaisia toimenpiteitä ei voida soveltaa kumulatiivisesti.

Perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta ei tulisi käyttää, jos sen soveltaminen haittaisi YKP:n tavoitteiden saavuttamista erityisesti sellaisten kantojen osalta, joiden biomassa on alle Blim-arvon. Blim-arvolla tarkoitetaan biomassaa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua.

Ehdotetut kalastusmahdollisuudet ja selitys

EU:n kiintiöillä tarkoitetaan määriä, jotka voidaan pyytää ja purkaa aluksesta ja jotka luetaan jäsenvaltioiden kiintiöihin. Vuodeksi 2023 ehdotettujen kalastusmahdollisuuksien ja kuluvalle vuodelle (2022) vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien vertailu perustuu näin ollen EU:n kiintiöihin.

EU:n autonomiset kannat

EU:n autonomiset syvänmeren kannat

Ankerias

ICES antaa lausunnon ankeriaan (Anguilla anguilla) koko luontaiselle levinneisyysalueelle, johon kuuluvat Koillis-Atlantti ja Välimeri. Ankeriaan kriittisen tilan vuoksi ICES on suositellut kahden viime vuosikymmenen ajan, että ihmisen toiminnan aiheuttama ankeriaan kuolevuus pidetään mahdollisimman lähellä nollaa ankeriaan koko luontaisella levinneisyysalueella. Erityisesti ICES 9 suositti 4. marraskuuta 2021, että vuonna 2022, kun sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ankeriassaaliiden tulisi olla nolla kaikissa luontotyypeissä ja kaikissa elinkierron vaiheissa ankeriaan luontaisella levinneisyysalueella. Tämä koski sekä virkistyskalastuksessa saatavia että kaupallisia saaliita ja sisälsi istutukseen ja viljelyyn tarkoitettujen lasiankeriaiden saaliit. Lisäksi ICES totesi 10 30. toukokuuta 2022, että jäsenvaltioiden ponnisteluista huolimatta hopea-ankeriaan biomassan kutuvaellukselle päästämistä koskevan 40 prosentin tavoitteen saavuttamisessa koko EU:ssa ei ole yleisesti ottaen edistytty, siten kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 11  2 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Se myös suositteli, että suojelutoimissa olisi keskityttävä niihin toimenpiteisiin, joilla on lähtökohtaisesti suuri todennäköisyys vähentää kuolevuutta ja lisätä kutuvaellukselle pääsemistä. ICESin vuoden 2023 lausunto julkaistaan 3. marraskuuta 2022.

Ankeriaan kalastus on kielletty kolmeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi vuotuisia kalastusmahdollisuuksia koskevissa asetuksissa ICES-alueella sijaitsevilla EU:n vesillä vuodesta 2018 ja Välimerellä vuodesta 2019 alkaen. ICESin 4. marraskuuta 2021 antaman lausunnon julkaisemisen jälkeen komissio kuuli usean kuukauden ajan neuvoa-antavia toimikuntia ja jäsenvaltioiden alueellisia ryhmiä siitä, miten ICESin lausunto voitaisiin parhaiten panna täytäntöön. Lisäksi joulukuussa 2021 vahvistettiin ankeriaan kalastuskielto kolmeksi kuukaudeksi vuodeksi 2022 Koillis-Atlantin osalta neuvoston asetuksella (EU) 2022/109 12 ja Välimeren osalta neuvoston asetuksella (EU) 2022/110 13 .

Sidosryhmien kuulemisen ja ICESin 4. marraskuuta 2021 antaman lausunnon perusteella komissio ehdottaa vuodeksi 2023 ankeriaan kalastuskiellon pidentämistä kolmesta kuukaudesta kuuteen peräkkäiseen kuukauteen merivesillä ja niiden läheisillä murtovesillä Koillis-Atlantilla (mukaan lukien Itämeri) ja Välimerellä (mutta Mustaamerta lukuun ottamatta) sijaitsevilla merivesillä ja niiden läheisillä murtovesillä. Jos kuuden kuukauden kalastuskielto vahvistetaan asianmukaiselle jaksolle, se kattaa suurimman osan vaeltavista lasi- ja hopea-ankeriaista ja varmistaa siten ankeriaskannan suojelun korkeamman tason kalastuskiellon kohteena olevilla vesillä. Kuuden kuukauden kalastuskielto edistäisi myös hopea-ankeriaiden biomassan kutuvaellukselle pääsemistä koskevaa tavoitetta, joka on asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisesti vähintään 40 prosenttia. Kuuden kuukauden kalastuskiellon olisi sen vuoksi katettava sekä lasiankeriaiden että hopea-ankeriaiden pääasiallinen vaelluskausi. Lisäksi kalastuskiellon olisi katettava vilkkain vaelluskausi. Koska tämä kausi voi vaihdella vuodesta toiseen ympäristötekijöiden vuoksi, kalastuskieltoon olisi sisällyttävä vähintään kahden kuukauden ajanjakso sekä ennen sitä kuukautta, jolloin vaellus on vilkkaimmillaan, että sen jälkeen. Lisäksi ankeriaan vaelluskauteen vaikuttavat monet erilaiset ympäristöön liittyvät ja biologiset tekijät, joten se voi vaihdella ankeriaan elinkierron vaiheen sekä elinympäristön ja maantieteellisen sijainnin, erityisesti salmien, mukaan. Kalastuskiellon olisi sen vuoksi perustuttava kaikkiin näihin tekijöihin ankeriaskannan suojelun ja elpymisen maksimoimiseksi. Tämän vuoksi tietyssä jäsenvaltiossa kalastuskieltokausi voisi olla erilainen eri alueilla ja ankeriaan eri elinkierron vaiheille, ja tietty kalastuskielto voisi päättyä vuonna 2024. Kalastuskieltojen salmissa tai rajat ylittävillä alueilla olisi oltava linjassa lähialueiden kanssa, minkä vuoksi niistä olisi sovittava tarkoituksenmukaisilla kuulemisfoorumeilla. Tätä ehdotusta voidaan päivittää vuotta 2023 koskevan ICESin tieteellisen lausunnon julkaisemisen jälkeen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetut toimenpiteet ovat YKP:n tavoitteiden ja sääntöjen mukaisia.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia suhteessa EU:n muuhun politiikkaan, erityisesti ympäristöpolitiikkaan.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa jaetaan kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltioille perusasetuksen tavoitteiden, sovellettavien monivuotisten suunnitelmien sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytyjen neuvottelujen ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokousten tulosten mukaisesti. Perusasetuksen 16 ja 17 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on päätettävä, kuinka sille jaetut kalastusmahdollisuudet jaetaan sen lipun alla purjehtiville aluksille kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevien tiettyjen perusteiden mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat käyttää valitsemaansa sosiaaliseen/taloudelliseen malliin perustuvaa harkintavaltaa, kun ne jakavat ehdotukseen piiriin kuuluvat TACit.

•Toimintatavan valinta

Asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

a) Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Komissio on kuullut sidosryhmiä, erityisesti neuvoa-antavia toimikuntia, ja jäsenvaltioita lähestymistavastaan kalastusmahdollisuuksia koskeviin eri ehdotuksiin, vuotuisen tiedonantonsa Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2023 (COM(2022) 253 final) perusteella.

Komissio on myös noudattanut tiedonannossaan Yhteisön kalastuksenhoitoa koskevan kuulemismenettelyn parantaminen (COM(2006) 246 final) esitettyä lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa koostuu sidosryhmien aikaistetusta kuulemisesta, joka mahdollistaa strategisemman keskustelun.

b) Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Edellä mainittuun vuotuiseen tiedonantoon annetuissa sidosryhmien vastauksissa esitettiin näkemykset arviosta, jonka komissio on laatinut kalavarojen tilasta, ja siitä, miten voidaan varmistaa asianmukainen hoitoratkaisu. Komissio tarkasteli vastauksia tätä ehdotusta laatiessaan.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio kuuli Kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) käytettävästä menetelmästä. ICESin tieteellinen lausunto perustuu sen asiantuntijaryhmien ja päätöksentekoelinten kehittämään lausuntokehykseen, ja se on annettu komission kanssa tehdyn kumppanuutta koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

YKP:n perimmäisenä tavoitteena on palauttaa kalakannat tasoille, joilla niitä on mahdollista hyödyntää kestävän enimmäistuoton mukaisesti, ja säilyttää ne tällaisilla tasoilla. Tämä tavoite on nimenomaisesti sisällytetty perusasetukseen, jonka 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tavoite ”on saavutettava [...] viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta”. EU sitoutui tähän tavoitteeseen hyväksyessään Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmät ja kyseisen huippukokouksen toimeenpanosuunnitelman. Kuten edellä todettiin, joidenkin kantojen osalta on jo käytettävissä kestävää enimmäistuottoa koskevia lausuntoja. Tällaisia kantoja ovat niin saalismäärien kuin kaupallisen arvon kannalta merkittävät lajit, kuten kummeliturska, turska, merikrotti, merianturat, lasikampelat, kolja ja keisarihummeri.

Sellaisten Pohjanmeren ja läntisten vesialueiden kohdekantojen, joista on kestävää enimmäistuottoa koskevat lausunnot, kalastusmahdollisuudet vahvistetaan asianomaisten monivuotisten suunnitelmien perusteella. Suunnitelmissa määritetään kestävään enimmäistuottoon johtavien kalastuskuolevuutta koskevien arvojen vaihteluväli (FMSY-arvon vaihteluväli), ja ne tarjoavat siten jonkin verran joustavuutta tietyillä edellytyksillä. Komissio on pyytänyt ICESiä antamaan tieteellisiä lausuntoja, joiden avulla voidaan arvioida joustavuuden tarvetta ja toteuttaa joustavuus käytännössä. FMSY-arvon yläarvoja voidaan käyttää TACien ehdottamisessa edellyttäen, että kyseisen kannan biomassa on suurempi kuin Btrigger-arvo, ja vain, jos tieteellisten lausuntojen perusteella on tarpeen

–saavuttaa asiaa koskevassa monivuotisessa suunnitelmassa vahvistetut tavoitteet sekakalastuksessa, tai

–välttää lajien sisäisestä tai niiden välisestä dynamiikasta kannalle aiheutuva vakava haitta, tai

–rajoittaa suuria vuotuisia vaihteluja.

Btrigger-arvolla tarkoitetaan biomassaa, jonka alittuessa olisi toteutettava hoitotoimenpiteitä, jotta kannat voivat elpyä sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä. Tapauksissa, joissa kannan biomassa on Btrigger-arvon alapuolella, kalastusmahdollisuudet olisi määritettävä tasolle, joka vastaa kalastuskuolevuutta ja jota alennetaan suhteessa biomassan pienenemiseen.

Joissakin tapauksissa kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen saavuttaminen saattaa edellyttää kalastuskuolevuuden ja/tai saalismäärien alentamista.

Näin ollen tässä ehdotuksessa hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa koskevaa lausuntoa, jos se on saatavilla. YKP:n tavoitteiden mukaisesti silloin, kun TACeja ehdotetaan kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon perusteella, ne vastaavat tasoa, jolla kyseisen lausunnon mukaan on mahdollista varmistaa kestävän enimmäistuoton saavuttaminen. Tämä lähestymistapa perustuu periaatteisiin, jotka vahvistetaan vuotuisessa tiedonannossa Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2023.

Kun kyseessä ovat sellaiset kohdekannat, joiden osalta on saatavilla vain vähän tietoja, ICESin tieteellisissä lausunnoissa annetaan määrällisiä ohjeita saaliista, ja tätä on käytetty ehdotettujen TACien tason määrittämiseen.

Pohjanmeren ja läntisten vesialueiden sivusaaliskantojen kalastusmahdollisuudet on myös vahvistettava asiaankuuluvien monivuotisten suunnitelmien perusteella. Tällaisten kantojen osalta komissio on pyytänyt ICESiä antamaan mahdollisuuksien mukaan kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon. Sivusaaliskantojen TACeja ehdotetaan, riippuen asianomaisessa monivuotisessa suunnitelmassa vahvistetuista edellytyksistä, kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon tai varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon perusteella.

Kun kyseessä ovat sellaiset sivusaaliskannat, joiden osalta on saatavilla vain vähän tietoja, TACeja ehdotetaan ICESin tieteellisessä lausunnossa annettujen saaliita koskevien määrällisten ohjeiden perusteella.

•Vaikutustenarviointi

Kalastusmahdollisuuksia koskevan asetuksen soveltamisala rajataan SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa.

Ehdotuksessa pyritään välttämään lyhyen aikavälin ratkaisuja ja suosimaan pitkän aikavälin kestävyyttä. Siinä otetaan siksi huomioon sidosryhmien ja neuvoa-antavien toimikuntien aloitteet, jos ICES ja/tai tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on antanut niistä myönteiset arviot. YKP:n uudistusta koskeva komission ehdotus perustui vaikutustenarviointiin (SEC(2011) 891), jonka mukaan kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen saavuttaminen on ympäristön, talouden ja yhteiskunnallisen kestävyyden välttämätön edellytys.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksella yksinkertaistetaan EU:n tai kansallisten viranomaisten hallintomenettelyjä, erityisesti pyyntiponnistuksen hallinnointia koskevien vaatimusten osalta.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotetuilla toimenpiteillä ei ole vaikutuksia talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

2022/0343 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 sekä tällaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta eräille syvänmeren kalakannoille vuosiksi 2023 ja 2024

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 14 edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot.

(2)Kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksyy neuvosto, mukaan lukien tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet on määritettävä mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen suurimmat sallitut saaliit (total allowable catch, jäljempänä ’TAC’) olisi vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta.

(3)TACit olisi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös ne näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa, erityisesti neuvoa-antavien toimikuntien kokouksissa. Lisäksi TACit olisi vahvistettava asiaankuuluvien monivuotisten suunnitelmien mukaisesti.

(4)Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti kaikkiin saalisrajoitusten alaisiin kantoihin on sovellettu purkamisvelvoitetta 1 päivästä tammikuuta 2019, mutta velvoitteeseen voidaan soveltaa joitakin poikkeuksia. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan yksityiskohdat purkamisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi poisheittämissuunnitelmien muodossa tietyissä kalastuksissa.

(5)Purkamisvelvoitteen soveltamisalaan kuuluvien kantojen kalastusmahdollisuuksissa olisi otettava huomioon, että saaliiden poisheittäminen ei periaatteessa enää ole sallittua. Sen vuoksi kalastusmahdollisuuksien olisi perustuttava kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaan kokonaissaaliiden (eikä purettujen saaliiden eli tarkoituksellisesti pyydettyjen saaliiden) suositeltuun määrään. Unionin kiintiöistä olisi vähennettävä ne määrät, jotka purkamisvelvoitteesta poiketen saa edelleen heittää pois.

(6)ICES suosittaa joidenkin kantojen pyynnin rajoittamista nollatasolle. Jos kyseisten kantojen TACit kuitenkin vahvistetaan suositellulle tasolle, velvoite purkaa aluksesta kaikki sekakalastuksen saaliit, kyseisten kantojen sivusaaliit mukaan luettuina, johtaisi ns. pullonkaulatilanteisiin eli kiintiön tyrehtymiseen. Jotta voitaisiin löytää sopiva tasapaino tilanteessa, jossa kalastusta ylläpidetään sen keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vakavien sosioekonomisten vaikutusten välttämiseksi, mutta jossa on samalla tarpeen varmistaa kyseisten kantojen hyvän biologisen tilan saavuttaminen, ottaen huomioon, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa (maximum sustainable yield, MSY) noudattaen, on aiheellista vahvistaa erityiset TACit kyseisten kantojen sivusaaliille. Kyseiset TACit olisi vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan kyseisten kantojen kuolevuuden aleneminen ja joilla kannustetaan parantamaan valikoivuutta ja välttämään tällaisia sivusaaliita. Jotta voitaisiin vähentää niiden kantojen saaliita, joille on asetettu sivusaalis-TACeja, kyseisiä kantoja hyödyntävissä kalastuksissa käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava sellaisille tasoille, joilla edistetään haavoittuvien kantojen biomassan palauttamista kestävälle tasolle. Olisi myös otettava käyttöön kalastusmahdollisuuksiin olennaisesti liittyviä teknisiä toimenpiteitä ja valvontatoimenpiteitä, jotta voitaisiin estää saaliiden laitonta poisheittämistä.

(7)Jotta voidaan turvata niin pitkälle kuin mahdollista kalastusmahdollisuuksien käyttö sekakalastuksessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on aiheellista ottaa käyttöön kiintiöidenvaihtoryhmä niitä jäsenvaltioita varten, joilla ei ole kiintiötä tahattomien sivusaaliidensa kattamiseksi.

(8)Pohjanmeren monivuotinen suunnitelma vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/973 15  , ja se tuli voimaan vuonna 2018. Läntisten vesien monivuotinen suunnitelma vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/472 16 , ja se tuli voimaan vuonna 2019. Kyseisten asetusten 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisissä asetuksissa asetettujen kestävään enimmäistuottoon johtavien kalastuskuolevuutta koskevien arvojen vaihteluvälille (FMSY-arvon vaihteluväli) ja kyseisissä asetuksissa esitettyjen suojatoimien mukaisesti. FMSY-arvon vaihteluvälit on määritetty asiaankuuluvissa ICESin lausunnoissa. Jos riittäviä tieteellisiä tietoja ei ole käytettävissä, sivusaaliskantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti, siten kuin asianomaisissa asetuksissa esitetään.

(9)Asetuksen (EU) 2018/973 7 artiklan ja asetuksen (EU) 2019/472 8 artiklan mukaisesti silloin, kun tieteelliset lausunnot osoittavat, että kyseisten asetusten 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jonkin kannan kutukannan biomassa on Blim-arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti sellaisen tason yläpuolelle, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Blim-arvolla tarkoitetaan biomassaa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua. Tällaisiin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua erityisesti asianomaisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kyseisten tai muiden kyseisessä kalastuksessa pyydettyjen kantojen kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.

(10)Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan (Thunnus thynnus) kantojen TACit olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1627 17 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(11)Jos kannoista ei ole riittäviä tai luotettavia tietoja kokoarvioiden tekemiseksi, kantojen hoitotoimenpiteissä ja TAC-tasoissa olisi noudatettava kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa, samalla kun otetaan huomioon kantakohtaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat tiedot kantojen kehittymissuuntauksista ja sekakalastukseen liittyvät näkökohdat.

(12)Asetuksella (EU) 2019/472 vahvistetun läntisten vesialueiden monivuotisen suunnitelman mukaisesti kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kantojen tavoitteena oleva kalastuskuolevuus on pidettävä kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyillä FMSY-arvon vaihteluväleillä kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti. Meribassin (Dicentrarchus labrax) yleinen kalastuskuolevuus ICES-alueilla 8a ja 8b olisi sen vuoksi vahvistettava kestävää enimmäistuottoa koskevien ICESin lausuntojen ja FMSY-pistearvon mukaisesti ottaen huomioon kaupalliset saaliit, mukaan lukien poisheitetyt määrät (pm tonnia), sekä virkistyskalastuksessa saatavat saaliit (pm tonnia) (ICESin lausunnon mukaan yhteensä 3 398 tonnia). FMSY-pistearvolla tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, joka tuottaa pitkän aikavälin kestävän enimmäistuoton. Asiaankuuluvien jäsenvaltioiden (Ranska ja Espanja) olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden laivastoista ja virkistyskalastajista johtuva kalastuskuolevuus ei ylitä FMSY-pistearvoa, kuten asetuksen (EU) 2019/472 4 artiklan 3 kohdassa edellytetään.

(13)Meribassin virkistyskalastusta ICES-alueilla 8a ja 8b koskevat toimenpiteet olisi pidettävä voimassa, koska virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus kyseiseen kantaan. Saalisrajoitus olisi pidettävä ennallaan tieteellisen lausunnon mukaisesti. Ankkuroidut verkot olisi kiellettävä, koska ne eivät ole riittävän valikoivia ja saaliiksi todennäköisesti saadaan vahvistettuja rajoituksia suurempi määrä yksilöitä. Kun otetaan huomioon ympäristöä koskevat, yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet ja erityisesti rannikkoyhteisöjen kaupallisten kalastajien riippuvuus kyseisistä kannoista, meribassia koskevilla toimenpiteillä saadaan aikaan asianmukainen tasapaino kaupallisten ja virkistyskalastajien etujen välillä. Kyseisillä toimenpiteillä annetaan erityisesti virkistyskalastajille mahdollisuus harjoittaa kalastustoimintaansa ottaen huomioon sen vaikutus kyseisiin kantoihin.

(14)ICES 18 suositti 4 päivänä marraskuuta 2021, että vuonna 2022, kun sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ankeriaan (Anguilla anguilla) saaliiden olisi oltava nolla kaikissa luontotyypeissä ja ankeriaan kaikissa elinkierron vaiheissa ankeriaan luontaisella levinneisyysalueella. Tämä koskee sekä virkistyskalastuksessa saatavia että kaupallisia saaliita ja sisältää istutukseen ja vesiviljelyyn tarkoitettujen lasiankeriaiden saaliit. ICES katsoi myös, että saaliit, jotka on tarkoitettu yksinomaan myöhempään vapauttamiseen, voivat olla osa säilyttämistoimenpiteitä, jos tällaisilla toimenpiteillä parannetaan eloonjäämisen kokonaistodennäköisyyttä. Komissio kuuli neuvoa-antavia toimikuntia ja jäsenvaltioiden alueellisia ryhmiä siitä, miten tämä ICESin lausunto voitaisiin parhaiten panna täytäntöön. Lisäksi ICES totesi 19 30 päivänä toukokuuta 2022, että jäsenvaltioiden ponnisteluista huolimatta hopea-ankeriaan biomassan kutuvaellukselle päästämistä koskevan 40 prosentin tavoitteen saavuttamisessa koko unionissa ei ole yleisesti ottaen edistytty, siten kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään, eikä kuolevuuden osalta havaittu selkeitä malleja. ICES suositti myös, että toimissa olisi keskityttävä niihin säilyttämistoimenpiteisiin, joilla on lähtökohtaisesti suuri todennäköisyys vähentää kuolevuutta ja lisätä kutuvaellukselle pääsemistä.

(15)[ICES toisti 3 päivänä marraskuuta 2022 vuodelle 2023 suosituksensa ankeriaan nollasaaliista kaikissa luontotyypeissä. Kyseisen lausunnon ja sidosryhmien kuulemisen aikana saadun palautteen perusteella on aiheellista pidentää ankeriaan kalastuskielto kuuteen peräkkäiseen kuukauteen Koillis-Atlantilla ja Välimerellä sijaitsevilla merivesillä ja niiden läheisillä murtovesillä. Kuuden kuukauden kalastuskielto suojelisi paremmin ankeriaskantaa ja edistäisi sen elpymistä ja edistäisi siten asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 asetetun, kutuvaellukselle pääsemistä koskevan tavoitteen saavuttamista (vähintään 40 prosenttia täysikasvuisista ankeriaista). Kuuden kuukauden kalastuskielto kattaisi myös suurimman osan vaeltavista lasi- ja hopea-ankeriaista, jos se asetettaisiin asianmukaiseen ajankohtaan tai asianmukaisiin ajankohtiin. Kalastuskiellon olisi sen vuoksi katettava lasiankeriaan ja hopea-ankeriaan pääasiallisen vaelluskauden asiaankuuluvat peräkkäiset viikot ja kuukaudet. Lisäksi kalastuskieltokauden olisi katettava kulloisenkin elinkierron vaiheen vilkkain vaelluskausi, minkä vuoksi siihen olisi sisällyttävä vähintään kaksi kuukautta sekä ennen sitä kuukautta, jolloin vaellus on vilkkaimmillaan, että sen jälkeen. Lisäksi ankeriaan vaelluskauteen vaikuttavat monet erilaiset ympäristöön liittyvät ja biologiset tekijät, joten se voi vaihdella ankeriaan elinkierron vaiheen sekä elinympäristön ja maantieteellisen alueen, erityisesti salmien, mukaan. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi näiden kriteerien perusteella määritettävä asianmukainen jakso tai asianmukaiset jaksot kutakin elinkierron vaihetta ja/tai asianomaista maantieteellistä aluetta kohden. Tätä varten ja koska vaelluskausi voi vaihdella vuodesta toiseen, jäsenvaltioiden olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa ankeriaan vaelluksesta viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Määritetyt kaudet voivat johtaa siihen, että jäsenvaltiot asettavat vesilleen erilaisia kalastuskieltoaikoja, jotka saattavat päättyä vuonna 2024, jos se on tieteellisesti perusteltua ja tarpeen ankeriaskannan tehokkaan suojelun kannalta. Kun on kyse naapureina olevista jäsenvaltioista, rajat ylittävistä alueista ja salmista, kalastuskieltojen olisi oltava linjassa lähialueiden kanssa. Tätä varten asianomaisten jäsenvaltioiden tai alueiden olisi asianmukaisilla kuulemisfoorumeilla sovittava yhdenmukaisista kalastuskieltoajoista. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023 kalastuskieltokausi tai -kaudet, jotka ne ovat määrittäneet, ja esitettävä perustelut valitulle kaudelle tai valituille kausille ja asiaankuuluville kansallisille toimenpiteille.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään vuotta 2023 koskevan ICESin tieteellisen lausunnon julkaisemisen jälkeen.]

(16)[GFCM hyväksyi vuonna 2018 pidetyssä 42. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/42/2018/1 ankeriaan hoitotoimenpiteistä Välimerellä (GFCM:n maantieteelliset osa-alueet 1–27). Näihin toimenpiteisiin kuuluvat saalis- tai pyyntiponnistusrajoitukset ja vuotuinen kolmen peräkkäisen kuukauden kalastuskielto, jonka kukin jäsenvaltio määrittelee neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 vahvistettujen säilyttämistavoitteiden, ankeriaan kansallisen hoitosuunnitelman tai kansallisten hoitosuunnitelmien sekä jäsenvaltiossa havaitun ankeriaan ajallisen vaelluskäyttäytymisen mukaisesti. Jos jo ennen kyseisen suosituksen voimaantuloa on ollut käytössä kansalliset hoitosuunnitelmat, joiden tuloksena pyyntiponnistus tai saaliit pienenevät vähintään 30 prosenttia, jo vahvistettuja ja täytäntöönpantuja saalis- tai pyyntiponnistusrajoituksia ei saisi ylittää. Kalastuskieltoa olisi kyseisen suosituksen mukaisesti sovellettava kaikkiin Välimerellä sijaitseviin merivesiin sekä murtovesiin, kuten jokisuistoihin, rannikkolaguuneihin ja jokisuiden vaihettumisalueisiin. Kalastuskieltokausi liittyy toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin, koska ilman sitä saaliiden tai pyyntiponnistuksen tasoa olisi pienennettävä kannan elpymisen varmistamiseksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan GFCM:n vuosikokouksen jälkeen]

(17)Leveäsuisten rustokalojen (Elasmobranchii), kuten haiden ja rauskujen kantoja koskevassa tieteellisessä lausunnossa saaliin osalta suositetaan nollatasoa, koska kantojen suojelun taso on heikko. Lisäksi korkea eloonjäämisaste tarkoittaa, että saaliiden poisheittäminen aluksesta purkamisen sijaan tukisi kyseisten kantojen säilyttämistä, koska poisheittämisen ei katsota lisäävän merkittävästi kantojen kalastuskuolevuutta. Sen vuoksi tällaisten lajien kalastus olisi kiellettävä. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan purkamisvelvoitetta ei sovelleta lajeihin, joiden kalastus on kielletty.

(18)Tiettyjen lajien, kuten tiettyjen hailajien, osalta jopa rajoitettu kalastustoiminta voi vakavasti vaarantaa niiden säilymisen. Tällaisten lajien kalastusmahdollisuuksia olisi sen vuoksi rajoitettava kattavasti asettamalla kyseisten lajien yleinen pyyntikielto.

(19)Manilassa 23–28 päivänä lokakuuta 2017 pidetyssä muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen osapuolten kahdennessatoista kokouksessa lisättiin useita lajeja kyseisen yleissopimuksen liitteiden I ja II suojeltujen lajien luetteloihin. Sen vuoksi on aiheellista säätää kyseisten lajien suojelusta kaikilla vesillä toimivien unionin kalastusalusten ja unionin vesillä toimivien kolmansien maiden kalastusalusten osalta.

(20)Kalastusmahdollisuuksien käytön maksimoimiseksi on aiheellista sallia joustavan järjestelyn soveltaminen joidenkin TAC-alueiden välillä, kun kyse on samasta biologisesta kannasta.

(21)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 847/96 20 säädetään TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvistä lisäedellytyksistä, mukaan lukien varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset (3 ja 4 artikla). TACeja vahvistaessaan neuvosto päättää kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaisesti, mihin kantoihin ei sovelleta asetuksen 3 ja 4 artiklaa, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla on otettu käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta näin ollen vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilaa, asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa olisi sovellettava analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(22)Kun TAC myönnetään ainoastaan yhdelle jäsenvaltiolle, on aiheellista valtuuttaa kyseinen jäsenvaltio Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään kyseinen TAC. Olisi varmistettava, että jäsenvaltio toimii kyseistä TACin tasoa määrittäessään tavalla, joka on täysin yhdenmukainen yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen kanssa.

(23)On tarpeen vahvistaa pyyntiponnistuksen enimmäismäärät vuodeksi 2023 asetuksen (EU) 2016/1627 5, 6, 7 ja 9 artiklan ja liitteen I mukaisesti.

(24)Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 21 ja erityisesti kyseisen asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(25)[Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) hyväksyi vuoden 2021 vuosikokouksessaan Irmingerinmeren ja sen lähivesialueiden kahta punasimppukantaa (Sebastes marinus ja Sebastes mentella) koskevan säilyttämistoimenpiteen, jolla kielletään kyseisten kantojen kohdennettu kalastus. Lisäksi se kielsi kalastustoiminnan punasimpun kokoontumisalueella sivusaaliiden minimoimiseksi. Kyseiset ICESin nollasaalislausuntoon perustuvat toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. NEAFC ei voinut antaa punasimppua ICES-suuralueilla 1 ja 2 koskevaa suositusta. Kyseisen kannan asiaankuuluvat TACit olisi vahvistettava unionin NEAFC:ssä ilmaiseman kannan mukaisesti.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan NEAFC:n vuosikokouksen jälkeen]

(26)[Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) päätti vuoden 2021 vuosikokouksessaan säilyttää vuonna 2022 tonnikalan, miekkakalan (Xiphias gladius), sinimarliinin (Makaira nigricans), valkomarliinin (Tetrapturus albidus), keltaevätonnikalan (Thunnus albacares) ja sinihain (Prionace glauca) nykyiset TACit. ICCAT myös vahvisti isosilmätonnikalalle (Thunnus obesus) 62 000 tonnin TACin vuodeksi 2022. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan ICCAT:n vuosikokouksen jälkeen]

(27)[Nuorten isosilmätonnikalojen ja keltaevätonnikalojen kalastuskuolevuuden vähentämiseksi ICCAT vahvisti myös kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitetuille välineille 300 välineen enimmäisrajan kalastusalusta kohti vuonna 2022 ja kalastuskieltokauden kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden käytölle. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan ICCAT:n vuosikokouksen jälkeen]

(28)[ICCAT myös hyväksyi Välimeren valkotonnikalan (Thunnus alalunga) 15-vuotisen elvytyssuunnitelman vuosiksi 2022–2036. ICCAT vahvisti Välimeren valkotonnikalalle 2 500 tonnin TACin vuodeksi 2022. Lisäksi ICCAT hyväksyi vuosiksi 2022–2023 Pohjois-Atlantin valkotonnikalalle 37 801 tonnin TACin pyyntisäännön perusteella, jotta tätä kantaa koskeva pitkän aikavälin hoitomenettely voidaan hyväksyä. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan ICCAT:n vuosikokouksen jälkeen]

(29)[ICCAT hyväksyi vuoden 2021 vuosikokouksessaan myös elvytyssuunnitelman, joka koskee ICCAT:n muun kalastuksen yhteydessä saaliiksi saatua Pohjois-Atlantin makrillihaita (Isurus oxyrinchus) liikakalastuksen lopettamiseksi sekä kestävän enimmäistuoton tukemisen kannalta riittävien biomassatasojen saavuttamiseksi asteittain vuoteen 2070 mennessä. Elvytyssuunnitelmaan kuuluu kaksivuotinen aluksella pitämisen kielto, joka alkaa vuonna 2022. Kokonaiskalastuskuolevuuden enimmäismääräksi vahvistettiin 250 tonnia, kunnes uusi tieteellinen lausunto on annettu. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan ICCAT:n vuosikokouksen jälkeen]

(30)Unioni voi useiden ICCAT:n suositusten mukaisesti siirtää pyynnöstä tietyn prosenttiosuuden kalastusmahdollisuuksien käyttämättä jääneestä kiintiöstään vuodelta 2021 vuodelle 2023. Kunnes kyseiset ICCAT:n suositukset on saatettu osaksi unionin oikeutta, yksittäisten jäsenvaltioiden kiintiöt tiettyjen kantojen osalta olisi vahvistettava ICCAT:n määrittämän vuoden 2023 unionin kokonaiskiintiön perusteella, ennen kuin ICCAT siirtää käyttämättömät kiintiöt tai liikakalastettuja määriä koskevat vähennykset seuraavalle vuodelle. Yksittäisten jäsenvaltioiden vuoden 2023 kiintiöihin tehtävät mukautukset, joissa otetaan huomioon mahdolliset siirrot ja vähennykset, olisi tehtävä myöhemmässä vaiheessa siirtoja ja vähennyksiä koskevien unionin sääntöjen eli asetuksen (EY) N:o 847/96, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan perusteella.

(31)[Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio (CCAMLR) hyväksyi vuoden 2021 vuosikokouksessaan saalisrajoitukset sekä kohde- että sivusaalislajeille 1 päivän joulukuuta 2021 ja 30 päivän marraskuuta 2022 väliseksi kaudeksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan CCAMLR:n vuosikokouksen jälkeen]

(32)Vuoden 2022 vuosikokouksessaan Intian valtameren tonnikalatoimikunta (IOTC) säilytti aiemmin hyväksytyt IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella sovellettavat hoitotoimenpiteet. Kyseisten toimenpiteiden saattamista osaksi unionin oikeutta olisi jatkettava.

(33)Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) vuosikokous pidetään 6 ja 15 päivän helmikuuta 2023 välisenä aikana. SPRFMO-yleissopimusalueella nykyisin sovellettavat toimenpiteet, jotka liittyvät toiminnallisesti TACeihin, olisi sen vuoksi säilytettävä väliaikaisesti, kunnes vuosikokous on pidetty ja vuoden 2023 TACit on määritetty.

(34)Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) päätti vuoden 2022 vuosikokouksessaan pitää voimassa yleissopimusalueella nykyisin sovellettavat toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(35)[Sinievätonnikalan suojelukomissio (CCSBT) vahvisti vuoden 2021 vuosikokouksessaan sinievätonnikalan (Thunnus maccoyii) vuotuisen TACin kolmivuotiskaudeksi (2021–2023) samalle tasolle kuin edellisellä kolmivuotiskaudella. Kyseinen toimenpide olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan CCSBT:n vuosikokouksen jälkeen]

(36)[Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö (SEAFO) päätti vuoden 2021 vuosikokouksessaan säilyttää suurimman osan vastuualueeseensa kuuluvien tärkeimpien lajien nykyisistä TACeista vuoden 2023 vuosikokoukseensa asti. Hammaskalan (Dissostichus eleginoides) ja syvänmerenpunataskurapujen (Chaceon spp.) TACeja alennettiin hieman tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan SEAFOn vuosikokouksen jälkeen]

(37)[Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC) päätti vuoden 2021 vuosikokouksessaan pitää voimassa nykyiset WCPFC-yleissopimusalueella sovellettavat toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan WCPFC:n vuosikokouksen jälkeen]

(38)[Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) hyväksyi vuonna 2021 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan joitakin eräiden kantojen vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksia NAFO-yleissopimusalueen suuralueilla 1–4. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä tarkistetaan NAFOn vuosikokouksen jälkeen]

(39)Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolet säilyttivät vuonna 2022 pidetyssä yhdeksännessä vuosikokouksessaan kyseisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen aiemmin hyväksytyt kalastusmahdollisuudet. Kyseisten toimenpiteiden saattamista osaksi unionin oikeutta olisi jatkettava.

(40)[Unioni kävi vuonna 2021 kolmenvälisiä neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kanssa kuudesta Pohjanmeren ja sen lähialueiden yhteisestä ja yhdessä hoidetusta kannasta; neuvottelujen tavoitteena oli sopia kyseisten kantojen hoidosta, mukaan lukien seuraavan vuoden kalastusmahdollisuudet. Kyseiset neuvottelut käytiin 28 päivän lokakuuta ja 10 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana neuvoston hyväksymän unionin kannan pohjalta. Neuvottelujen tulokset kirjattiin hyväksyttyyn pöytäkirjaan, josta unioni, Yhdistynyt kuningaskunta ja Norja sopivat 10 päivänä joulukuuta 2021. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisessä hyväksytyssä pöytäkirjassa vahvistetulle tasolle, ja muut kyseisessä pöytäkirjassa vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kolmenvälisten neuvottelujen jälkeen.]

(41)[Pohjanmeren turskan (Gadus morhua) kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava, jotta voidaan edistää unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä suhteessa kolmansien maiden toimijoihin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 28 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti ja mahdollistaa kyseisen kannan elpyminen kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kanssa yhteisesti sovitut toiminnallisesti asiaan liittyvät toimenpiteet olisi pidettävä voimassa, jotta kanta pääsisi elpymään.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kolmenvälisten neuvottelujen jälkeen.]

(42)[Unioni kävi vuonna 2021 Norjan kanssa kahdenvälisiä neuvotteluja kahdesta yhteisestä ja yhdessä hoidetusta kannasta Skagerrakin alueella; neuvottelujen tavoitteena oli sopia kyseisten kantojen hoidosta, mukaan lukien kalastusmahdollisuudet seuraavalle vuodelle ja vesialueille pääsy, ja kalastusmahdollisuuksien vaihdosta. Nämä neuvottelut käytiin 8 päivän marraskuuta ja 10 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana neuvoston hyväksymän unionin kannan pohjalta. Neuvottelujen tulokset kirjattiin kolmeen hyväksyttyyn pöytäkirjaan, joista unioni ja Norja sopivat 10 päivänä joulukuuta 2021. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisissä hyväksytyissä pöytäkirjoissa vahvistetulle tasolle, ja muut kyseisten pöytäkirjojen määräykset olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Norjan neuvottelujen jälkeen.]

(43)[ICES totesi vuonna 2019, että alueen 3a sillisaaliiden (Clupea harengus) olisi oltava mahdollisimman lähellä nollaa, koska jollei sillin kalastukseen aseteta lisää alueellisia tai ajallisia rajoituksia, läntisen Itämeren kevätkutuisen sillin saaliit olisivat väistämättömiä. ICES:n viimeaikaiset tiedot osoittavat, että läntisen Itämeren kevätkutuinen silli sekoittuu yhä useammin Pohjanmeren silliin Skagerrakissa ja Pohjanmerellä; suurin osa läntisen Itämeren kevätkutuisen sillin saaliista pyydetään nyt Skagerrakissa ja vähäisemmässä määrin itäisellä Pohjanmerellä.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Norjan neuvottelujen jälkeen.]

(44)[Unionin ja Norjan välillä Skagerrakista käytyjä kahdenvälisiä neuvotteluja koskevassa hyväksytyssä pöytäkirjassa unioni sitoutuu rajoittamaan tosiasialliset saaliinsa Skagerrakissa 969 tonniin, kun taas Norja suostui siirtämään vähintään 95 prosenttia kiintiöstään Pohjanmerelle läntisen Itämeren kevätkutuisen sillin suojelemiseksi. Näin ollen ehdotetaan, että C (HER/03A.) ja D (HER/03A–BC) ‑laivastojen kokonaissaaliita rajoitetaan asiaankuuluvien jäsenvaltioiden osalta lisäämällä kyseisten kiintiöiden TAC-taulukoihin erityisedellytystä koskeva alaviite ja säilyttämällä taulukoissa kiintiöiden taso suhteellisen vakauden huomioon ottamiseksi ja siihen liittyvän alueiden välisen jouston sääntelemiseksi. Norjan osalta todelliset enimmäissaaliit, jotka voitaisiin pyytää unionin vesillä ICES:n alueella 3a, olisivat 167 tonnia (5 prosenttia sen kiintiöstä).] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Norjan neuvottelujen jälkeen.]

(45)[Unionin ja Norjan välillä Skagerrakista käydyistä kahdenvälisistä neuvotteluista laaditun hyväksytyn pöytäkirjan 13.11 kohdan mukaan Norjan ja unionin olisi voitava kalastaa enintään 100 prosenttia Skagerrakin sillikiintiöstään Pohjanmerellä läntisen Itämeren kevätkutuisen sillin suojelemiseksi. Ennen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävät vuotta 2022 koskevat kahdenväliset neuvottelut saatiin päätökseen, 20 päivänä joulukuuta ei voitu vahvistaa, että alueiden välinen jousto pidetään voimassa Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä HER/03A-kannan osalta vuonna 2022. Sen vuoksi on tarpeen selventää C-laivastoja koskevissa asiaankuuluvissa alaviitteissä, että alueiden välistä joustoa ei voida soveltaa Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ennen kuin unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet tällaisesta joustosta kyseisten kahden osapuolen välisissä kahdenvälisissä neuvotteluissa.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Norjan sekä unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.]

(46)[Unionin ja Norjan välillä Skagerrakista käytyjä kahdenvälisiä neuvotteluja koskevan hyväksytyn pöytäkirjan 13.12 kohdassa unioni ilmoitti aikovansa käyttää Pohjanmeren alueilla 4a ja 4b tiettyä joustoa, joka vastaa unionin osuutta A-laivaston tason 5,7 prosentista eli 21 038 tonnia.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Norjan neuvottelujen jälkeen.]

(47)[Unioni kävi kahdenvälisiä vuotuisia neuvotteluja Färsaarten kanssa kiintiöiden vaihdosta ja vastavuoroisesta pääsystä vuonna 2022. Kyseiset neuvottelut eivät johtaneet sopimuksen tekemiseen vuonna 2021.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Färsaarten neuvottelujen jälkeen.]

(48)[Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta kävivät vuonna 2021 kahdenvälisiä neuvotteluja vahvistaakseen huomattavan määrän TACeja vuodeksi 2022 unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen 22 liitteessä 35 luetelluille kannoille kauppa- ja yhteistyösopimuksen 498 artiklan 2 kohdan, 498 artiklan 4 kohdan a–d alakohdan ja 498 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Nämä neuvottelut käytiin 11 päivän marraskuuta ja 21 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana neuvoston hyväksymän unionin kannan pohjalta. Neuvottelujen tulokset kirjattiin kirjalliseen pöytäkirjaan, jonka neuvosto hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2021 ja jonka Yhdistyneen kuningaskunnan edustuston päällikkö ja unionin puolesta toimiva komission edustaja allekirjoittivat samana päivänä kauppa- ja yhteistyösopimuksen 498 artiklan 6 kohdan ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/1875 23 mukaisesti. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisessä kirjallisessa pöytäkirjassa vahvistetulle tasolle, ja muut kyseisessä pöytäkirjassa vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.] 

(49)[On olemassa tiettyjä yhteisiä kantoja, joita hallinnoidaan yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja joiden osalta ICES on antanut tieteellisen lausunnon nollasaaliista, vaikka kannat on arvioitu kestävän enimmäistuoton perusteella. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat yhtä mieltä siitä, että on aiheellista vahvistaa erityiset TACit kyseisten kantojen sivusaaliille. Kyseiset TACit olisi vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan kyseisten kantojen kuolevuuden aleneminen ja jotka kannustavat parantamaan valikoivuutta ja välttämään kyseisten kantojen sivusaaliita.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.]

(50)[Unioni pyrki Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa saavuttamaan mahdollisimman korkean lähentymistason purkamisvelvoitteen soveltamisessa, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaiset poikkeukset purkamisvelvoitteesta, varmistaakseen säilyttämistavoitteiden noudattamisen ja tasapuoliset toimintaedellytykset asetuksen (EU) N:o 1380/2013 28 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti. Kalastusmahdollisuuksissa, joista sovittiin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa purkamisvelvoitteen soveltamisalaan kuuluville lajeille, otetaan huomioon, ettei saaliiden poisheittäminen periaatteessa enää ole sallittua. Unionin kiintiöistä vähennettiin sen vuoksi ne määrät, jotka purkamisvelvoitteesta poiketen saa edelleen heittää pois.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.]

(51)[Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat jatkavansa pohjoisen meribassikannan säilyttämiseksi kehitettyä lähestymistapaa asetuksen (EU) 2021/92 24  11 artiklan mukaisesti. Kyseisen lähestymistavan mukaan kantaan kohdistuvan yleisen kalastuspaineen tulee pysyä ICESin suosittelemalla tasolla tai sen alapuolella. Sen vuoksi kyseistä kantaa koskevia saalisrajoitustoimenpiteitä olisi edelleen vahvistettava vuodeksi 2023 ICES-alueilla 4b, 4c, 7a ja 7d–7h. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat aiemmin sopineet asettavansa etusijalle meribassille tarkoitetun ICESin arviointivälineen parantamisen, jotta voidaan tehdä ennustelaskelmat kestävän enimmäistuoton mallien perusteella. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat lisäksi yhtä mieltä siitä, että virkistyskalastukseen sovellettavat nykyiset saalisrajoitustoimenpiteet on säilytettävä.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.]

(52)[Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat jatkavansa rauhoitusaikoja, jotka koskevat tuulenkalan (Ammodytes spp.) kalastusta tietyillä vedettävillä pyydyksillä ICES-alueilla 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4, jotta voitaisiin suojella kutualueita ja rajoittaa nuorista kaloista koostuvia saaliita] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen jälkeen.]

(53)[Euroopan unionin sekä Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja kyseisen sopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjassa 25 määrätyn menettelyn mukaisesti sekakomitea vahvisti unionin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien tason Grönlannin vesillä vuodeksi 2022. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.] [Johdanto-osan kappaletta ja asiaa koskevia säännöksiä päivitetään unionin, Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen neuvottelujen jälkeen.]

(54)Siltä osin kuin kyse on lumitaskuravun (Chionoecetes spp.) kalastusmahdollisuuksista Huippuvuorten ympäristössä, 9 päivänä helmikuuta 1920 tehdyssä Huippuvuoria koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa, jäljempänä ’vuoden 1920 Pariisin sopimus’, myönnetään kaikille kyseisen sopimuksen osapuolille yhtäläinen ja syrjimätön pääsy Huippuvuorten ympärillä oleviin luonnonvaroihin, myös kalastuksen osalta. Unionin kanta kyseisestä pääsystä lumitaskuravun kalastukseen Huippuvuoria ympäröivällä mannerjalustalla on esitetty Norjalle osoitetuissa useissa verbaalinooteissa, joista viimeisimmät on päivätty 26 päivänä helmikuuta 2021 ja 28 päivänä kesäkuuta 2021. Sen varmistamiseksi, että lumitaskuravun hyödyntäminen Huippuvuoria ympäröivällä alueella saatetaan johdonmukaiseksi niiden syrjimättömien hoitosääntöjen kanssa, jotka Norjalla, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan alue kuuluu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja vuoden 1920 Pariisin sopimuksen asiaan liittyvien määräysten mukaisesti, on oikeus asettaa, on aiheellista vahvistaa niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa harjoittaa tällaista kalastusta. Tällaisten kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken rajoitetaan vuoteen 2023. On muistettava, että unionissa ensisijainen vastuu sovellettavan oikeuden noudattamisen varmistamisesta kuuluu lippujäsenvaltioille.

(55)Turskan kalastusta Huippuvuorten vesillä koskevien kalastusmahdollisuuksien osalta vuoden 1920 Pariisin sopimuksessa myönnetään kaikille kyseisen sopimuksen osapuolille yhtäläinen ja syrjimätön pääsy luonnonvaroihin, mukaan lukien kalastuksen osalta. Sen vuoksi on aiheellista, että neuvosto vahvistaa unionin turskakiintiön Huippuvuorten vesillä ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 1 ja alueella 2b pohjoisen jäämeren turskan viite-TACin ja unionin aiempien kalastusoikeuksien perusteella. ICES-alueiden 1 ja 2 kalastuksesta 29 päivänä huhtikuuta 2022 saavutetun unionin ja Norjan poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti Norjan olisi vahvistettava turskaa ICES-suuralueilla 1 ja 2 pyytäville unionin aluksille turskakiintiö 2,8274 prosenttiin lainsäädäntönsä viite-TACista. Norjan vahvistama kiintiön taso vastaa unionin aikaisempaa osuutta kyseisestä kannasta. On muistettava, että unionissa ensisijainen vastuu sovellettavan oikeuden noudattamisen varmistamisesta kuuluu lippujäsenvaltioille.

(56)Venezuelan bolivariaaniselle tasavallalle osoitetun, kalastusmahdollisuuksien myöntämistä unionin vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan unionin julkilausuman 26 mukaisesti on tarpeen vahvistaa Venezuelan käytettävissä olevat napsijoiden kalastusmahdollisuudet unionin vesillä.

(57)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta yksittäiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa hallinnoida sille myönnettyä pyyntiponnistusta kilowattipäiviin perustuvalla järjestelmällä, myöntää ylimääräisiä merelläolopäiviä kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen vuoksi ja tieteellisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamiseksi sekä vahvistaa laskentataulukkoja niiden tietojen keruuta ja toimittamista varten, jotka koskevat merelläolopäivien siirtämistä jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten välillä. Komission olisi käytettävä täytäntöönpanovaltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 27 mukaisesti.

(58)Koska tiettyjä säännöksiä olisi sovellettava jatkuvasti ja jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus edellisen vuoden lopun ja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta seuraavaksi vuodeksi annettavan asetuksen voimaantulopäivän välisenä aikana, tämän asetuksen kieltoja ja kalastuskieltokausia koskevia säännöksiä olisi sovellettava edelleen vuoden 2024 alussa, kunnes kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 annettava asetus tulee voimaan. Lisäksi tällaisia säännöksiä, joita sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana, olisi edelleen sovellettava vuoden 2025 alusta vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta annettavan asetuksen voimaantuloon saakka.

(59)Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023 lukuun ottamatta pyyntiponnistusrajoituksia koskevia säännöksiä, joita olisi sovellettava 1 päivästä helmikuuta 2023, ja joitakin tiettyihin alueisiin sovellettavia säännöksiä, joilla olisi oltava erityinen soveltamispäivä. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen.

(60)Asiaankuuluvat alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hyväksyivät vuoden 2022 lopussa eräitä kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla annetaan unionille kalastusmahdollisuuksia tai rajoitetaan niitä ja joita alettiin soveltaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Säännöksiä, joilla tällaiset toimenpiteet saatetaan osaksi unionin oikeutta, olisi sen vuoksi sovellettava taannehtivasti. Etenkin, koska CCAMLR-yleissopimusalueen kalastuskausi alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja niin ollen tietyt kalastusmahdollisuudet tai -kiellot CCAMLR-yleissopimusalueella vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2022 alkavaksi ajanjaksoksi, tämän asetuksen asiaankuuluvia säännöksiä olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen. Lisäksi hammaskalojen (Dissostichus spp.) kalastuskausi SIOFA-sopimusalueella alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja koska kyseisen lajiryhmän TACit vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2022 alkavaksi kaudeksi, TACeja olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen. Tällainen taannehtiva soveltaminen ei loukkaa luottamuksensuojan periaatetta, koska sopimuspuolen lipun alla purjehtivat alukset eivät saa kalastaa CCAMLR-yleissopimusalueella ja SIOFA-sopimusalueella ilman lupaa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ICCAT:n sääntöjen mukaisesti varmistettava, etteivät niiden kalastusalukset laske mereen kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettuja välineitä kalastuskieltokauden alkua edeltävien 15 päivän aikana eli 17 päivästä joulukuuta 2022 alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan unionin vesillä käytettävissä olevat ja tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä unionin kalastusalusten käytettävissä olevat tiettyjen kalakantojen, eräät syvänmeren kalakannat mukaan luettuina, kalastusmahdollisuudet.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kalastusmahdollisuuksiin kuuluvat seuraavat:

a)saalisrajoitukset vuodeksi 2023 ja, jos tässä asetuksessa niin täsmennetään, vuodeksi 2024;

b)pyyntiponnistusrajoitukset vuodeksi 2023, lukuun ottamatta liitteessä II vahvistettuja pyyntiponnistusrajoituksia, joita sovelletaan 1 päivän helmikuuta 2023 ja 31 päivän tammikuuta 2024 välisenä aikana;

c)tiettyjen CCAMLR-yleissopimusalueen ja tiettyjen SIOFA-sopimusalueen kantojen kalastusmahdollisuudet 1 päivän joulukuuta 2022 ja 30 päivän marraskuuta 2023 väliseksi ajaksi.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin kalastusaluksiin:

a)unionin kalastusalukset; sekä

b)kolmansien maiden kalastusalukset unionin vesillä.

2.Tätä asetusta sovelletaan myös

a)tiettyyn virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti tämän asetuksen asiaa koskevissa säännöksissä; sekä

b)rannalta harjoitettavaan kaupalliseen kalastukseen.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa vahvistettuja määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’kolmannen maan aluksella’ kolmannen maan lipun alla purjehtivaa ja kolmannessa maassa rekisteröityä kalastusalusta;

b)’virkistyskalastuksella’ muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

c)’kansainvälisillä vesillä’ vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

d)’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC)

i)sellaisissa kalastuksissa, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4–7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta purkamisvelvoitteesta, kalojen määrää, joka kustakin kannasta on sallittua purkaa aluksesta vuosittain;

ii)kaikissa muissa kalastuksissa kalojen määrää, joka kustakin kannasta on sallittua pyytää vuosittain;

e)’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnettyä osuutta TACista;

f)’analyyttisellä arvioinnilla’ kannan kehityssuunnan määrällistä arviointia sellaisten kannan biologista tilannetta ja hyödyntämistä koskevien tietojen perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta tulevaisuuden saalismäärävaihtoehdoista voidaan antaa tieteellinen lausunto;

g)’silmäkoolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 2019/1241 28 6 artiklan 34 alakohdassa määriteltyä kalaverkkojen silmäkokoa;

h)’unionin kalastuslaivastorekisterillä’ rekisteriä, jonka komissio on perustanut asetuksen (EU) N:o 1380/2013 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

i)’kalastuspäiväkirjalla’ asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklassa tarkoitettua päiväkirjaa;

j)’paikannuspoijulla’ poijua, johon on selkeästi merkitty yksilöllinen viitenumero poijun omistajan tunnistamista varten ja jossa on satelliitin avulla toimiva paikannusjärjestelmä poijun sijainnin seuraamiseksi;

k)’käytössä olevalla poijulla’ paikannuspoijua, joka on aiemmin aktivoitu, kytketty päälle ja otettu käyttöön merellä ajelehtivalla kalojen yhteenkokoamiseen käytettävällä välineellä (FAD) tai ajopuulla ja joka välittää sijaintitietoja ja muita saatavilla olevia tietoja, kuten kaikuluotaimen antamia arvioita.

4 artikla
Kalastusalueet

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’ICES-alueilla’ (ICES: Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 29 liitteessä III täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

b)’Skagerrakilla’ maantieteellistä aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;

c)’Kattegatilla’ maantieteellistä aluetta, joka rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä linjaan Hasenørestä Gnibens Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

d)’ICES-suuralueen 7 toiminnallisella yksiköllä 16’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

–53° 30' N 15° 00' W,

–53° 30' N 11° 00' W,

–51° 30' N 11° 00' W,

–51° 30' N 13° 00' W,

–51° 00' N 13° 00' W,

–51° 00' N 15° 00' W;

e)’ICES-alueen 8c toiminnallisella yksiköllä 25’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

–43° 00' N 9° 00' W,

–43° 00' N 10° 00' W,

–43° 30' N 10° 00' W,

–43° 30' N 9° 00' W,

–44° 00' N 9° 00' W,

–44° 00' N 8° 00' W,

–43° 30' N 8° 00' W;

f)’ICES-alueen 9a toiminnallisella yksiköllä 26’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

–43° 00' N 8° 00' W,

–43° 00' N 10° 00' W,

–42° 00' N 10° 00' W,

–42° 00' N 8° 00' W;

g)’ICES-alueen 9a toiminnallisella yksiköllä 27’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

–42° 00' N 8° 00' W,

–42° 00' N 10° 00' W,

–38° 30' N 10° 00' W,

–38° 30' N 9° 00' W,

–40° 00' N 9° 00' W,

–40° 00' N 8° 00' W;

h)’ICES-alueen 9a toiminnallisella yksiköllä 30’ Espanjan lainkäyttövallan piiriin kuuluvaa maantieteellistä aluetta Cádizinlahdella ja ICES-alueen 9a lähivesillä;

i)’ICES-alueen 8c toiminnallisella yksiköllä 31’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

–43° 30' N 6° 00' W,

–44° 00' N 6° 00' W,

–44° 00' N 2° 00' W,

–43° 30' N 2° 00' W;

j)’Cádizinlahdella’ pituuspiirin 7° 23′ 48″ W itäpuolella sijaitsevaa maantieteellistä osaa ICES-alueesta 9a;

k)’CCAMLR-yleissopimusalueella’ (CCAMLR: Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio) neuvoston asetuksen (EY) N:o 601/2004 30 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä maantieteellistä aluetta;

l)’CECAF-alueilla’ (CECAF: Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2009 31 liitteessä II täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

m)’IATTC-yleissopimusalueella’ (IATTC: Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio) Amerikan yhdysvaltojen ja Costa Rican tasavallan välisellä vuoden 1949 yleissopimuksella perustetun Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission vahvistamista koskevassa yleissopimuksessa (Antiguan yleissopimus) 32 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

n)’ICCAT-yleissopimusalueella’ (ICCAT: Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio) Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa 33 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

o)’IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella’ (IOTC: Intian valtameren tonnikalatoimikunta) Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevassa sopimuksessa 34 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

p)’NAFO-alueilla’ (NAFO: Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 217/2009 35 liitteessä III täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

q)’SEAFO-yleissopimusalueella’ (SEAFO: Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö) kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta Kaakkois-Atlantilla tehdyssä yleissopimuksessa 36 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

r)’SIOFA-sopimusalueella’ (SIOFA: Eteläisen Intian valtameren kalastussopimus) Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksessa 37 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

s)’SPRFMO-yleissopimusalueella’ (SPRFMO: Eteläisen Tyynenmeren alueellinen kalastusjärjestö) aavan meren kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta Etelä-Tyynellämerellä tehdyssä yleissopimuksessa 38 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

t)’WCPFC-yleissopimusalueella’ (WCPFC: Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio) laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevassa yleissopimuksessa 39 määriteltyä maantieteellistä aluetta;

u)’Beringinmeren aavalla merellä’ Beringinmerellä olevaa aavan meren maantieteellistä aluetta, joka sijaitsee yli 200 meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista, joista Beringinmeren rannikkovaltioiden aluemerien leveys mitataan;

v)’IATTC-yleissopimusalueen ja WCPFC-yleissopimusalueen päällekkäisalueella’ seuraavien rajaamaa maantieteellistä aluetta:

–pituuspiiri 150º W,

–pituuspiiri 130º W,

–leveyspiiri 4º S,

–leveyspiiri 50° S;

w)’GFCM-alueen maantieteellisillä osa-alueilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 40 liitteessä I määriteltyjä alueita.

II OSASTO
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET

I luku
Yleiset säännökset

5 artikla
TACit ja niiden jakaminen

1.Unionin kalastusalusten TACit unionin vesillä tai tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä ja näiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä tapauksen mukaan niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä I.

2.Unionin kalastusalukset voivat saada luvan kalastaa Färsaarten, Grönlannin ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sekä Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusalueella liitteessä I vahvistettujen TACien rajoissa ja tämän asetuksen 19 artiklassa ja liitteessä V olevassa A osassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2403 41 ja sen täytäntöönpanosäännöksissä säädetyin edellytyksin.

3.Unionin kalastusalukset voivat saada luvan kalastaa Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä liitteessä I vahvistettujen TACien rajoissa ja tämän asetuksen 19 artiklassa sekä asetuksessa (EU) 2017/2403 ja sen täytäntöönpanosäännöksissä säädetyin edellytyksin.

6 artikla
Jäsenvaltioiden määrittämät TACit

1.Asianomaisten jäsenvaltioiden on määritettävä liitteessä I yksilöityjen tiettyjen kalakantojen TACit.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden määrittämien TACien on

a)oltava yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen, erityisesti kannan kestävän hyödyntämisen periaatteen mukaisia; sekä

b)johdettava kannan hyödyntämiseen tavalla, joka on

i)suurimmalla mahdollisella todennäköisyydellä kestävän enimmäistuoton mukainen, jos analyyttinen arvio on saatavilla; tai

ii)kalastuksenhoidon ennalta varautuvan lähestymistavan mukainen, jos analyyttistä arviota ei ole saatavilla tai se on puutteellinen.

3.Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2023 esitettävä komissiolle seuraavat tiedot:

a)sen määrittämät TACit;

b)sen keräämät ja arvioimat tiedot, ja joita käytetään TACien perustan määrittämiselle;

c)yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten määritetyt TACit noudattavat 2 kohtaa.

4.    Portugalin on toimitettava CECAF-alueen 34.1.2 mustahuotrakalan (Aphanopus carbo) TACin osalta 3 kohdassa tarkoitetut tiedot vuoden 2023 TACin osalta viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2023 ja vuoden 2024 TACin osalta viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2024.

7 artikla
Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.Saaliit, joihin ei sovelleta purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla, saa pitää aluksella tai purkaa aluksesta ainoastaan, jos

a)saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla kalastusaluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)saaliit ovat osa sellaista unionin kiintiötä, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä kyseinen kiintiö ole täyttynyt.

2.Muiden kuin kohdelajien kannat, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa turvallisissa biologisissa rajoissa, yksilöidään tämän asetuksen liitteessä I, mainitussa artiklassa säädetyn, velvoitetta lukea saaliit kyseessä oleviin kiintiöihin koskevan poikkeuksen soveltamiseksi.

8 artikla
Kiintiöidenvaihtojärjestelmä tahattomien sivusaaliiden TACeja varten

1.Jotta voidaan ottaa huomioon purkamisvelvoite ja asettaa tiettyjen sivusaaliiden kiintiöitä niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joilla ei ole kiintiötä, 2–5 kohdassa säädettyä kiintiöidenvaihtojärjestelmää sovelletaan liitteessä I A määritettyihin TACeihin.

2.Kuusi prosenttia kustakin jäsenvaltiolle jaetusta kiintiöstä niiden TACien osalta, jotka koskevat turskaa (Gadus morhua) Kelttienmerellä, turskaa Skotlannin läntisellä merialueella, valkoturskaa Irlanninmerellä ja punakampelaa ICES-alueilla 7h, 7j ja 7k, sekä kolme prosenttia kustakin kiintiöstä sen TACin osalta, joka koskee valkoturskaa Skotlannin läntisellä merialueella, annetaan käyttöön kiintiöidenvaihtoryhmässä, jäljempänä ’kiintiöidenvaihtoryhmä’, joka avautuu 1 päivänä tammikuuta 2023. Jäsenvaltioilla, joilla ei ole kiintiötä, on yksinomainen pääsy kiintiöryhmään 31 päivään maaliskuuta 2023 saakka.

3.Ryhmästä otettuja määriä ei voida vaihtaa tai siirtää seuraavalle vuodelle. Käyttämättömät määrät palautetaan 31 päivän maaliskuuta 2023 jälkeen niille jäsenvaltioille, jotka antoivat alun perin osuuden ryhmään.

4.Jäsenvaltiot, joilla ei ole omaa kiintiötä, antavat vastineeksi kiintiöt liitteessä I A olevassa C osassa esitettyihin kantoihin, jolleivat jäsenvaltio, jolla ei ole omaa kiintiötä, ja ryhmään osuuden antanut jäsenvaltio toisin sovi.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen kiintiöiden on oltava markkinakurssin tai muiden vastavuoroisesti hyväksyttävien vaihtokurssien perusteella määritetyltä kaupalliselta arvoltaan vastaavia. Jos käytettävissä ei ole vaihtoehtoja, vastaava kaupallinen arvo määritetään Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskuksen esittämien edellisen vuoden unionin keskimääräisten hintojen mukaisesti.

6.Tapauksissa, joissa 2–5 kohdassa säädetty kiintiöidenvaihtojärjestelmä ei anna jäsenvaltioille mahdollisuutta kattaa tahattomia sivusaaliitaan vastaavassa määrin, jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan kiintiöiden vaihdoista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti varmistaen, että vaihdetut kiintiöt ovat kaupalliselta arvoltaan vastaavia.

9 artikla
Pyyntiponnistusrajoitukset ICES-alueella 7e

1.Tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ajanjakson osalta liitteessä II esitetään oikeuksien ja velvoitteiden tekniset näkökohdat, jotka koskevat merianturakannan hoitoa ICES-alueella 7e.

2.Jäsenvaltion liitteessä II olevan 7.4 kohdan mukaisesti esittämästä pyynnöstä komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen, jolla se myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle liitteessä II olevassa 5 kohdassa tarkoitettujen päivien lisäksi ylimääräisiä merelläolopäiviä, joina kalastusalus saa lippujäsenvaltionsa luvalla olla ICES-alueella 7e, kun sillä on mukanaan säänneltyjä pyydyksiä. Komissio hyväksyy kyseisen täytäntöönpanosäädöksen tämän asetuksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Jäsenvaltion pyynnöstä komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen, jolla se myöntää liitteessä II olevassa 8.1 kohdassa tarkoitetun tehostetun tieteellisen tarkkailijaohjelman perusteella kyseiselle jäsenvaltiolle 1 päivän helmikuuta 2023 ja 31 päivän tammikuuta 2024 väliseksi ajanjaksoksi liitteessä II olevassa 5 kohdassa tarkoitettujen päivien lisäksi enintään kolme päivää, joina alus voi olla ICES-alueella 7e. Se myöntää tällaiset lisäpäivät kyseisen jäsenvaltion liitteessä II olevan 8.3 kohdan mukaisesti toimittaman kuvauksen perusteella ja STECF:n kuulemisen jälkeen. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

[10 artikla
Meribassin kalastusta koskevat toimenpiteet ICES-alueilla 4b, 4c ja 6a sekä ICES-suuralueella 7

1.Kielletään unionin kalastusaluksilta ja missä tahansa rannalta harjoitettavissa kaupallisissa kalastuksissa meribassin (Dicentrarchus labrax) kalastus ICES-alueilla 4b ja 4c sekä ICES-suuralueella 7 ja kyseisellä alueella pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen, siirtäminen tai purkaminen aluksesta.

2.Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta rannalta harjoitettavassa kaupallisessa verkkokalastuksessa saatuihin meribassin sivusaaliisiin. Tätä poikkeusta sovelletaan rantaverkkojen aiempiin, vuotta 2017 edeltävien tasojen määriin. Rannalta harjoitettavan kaupallisen verkkokalastuksen kohteena ei saa olla meribassi, ja ainoastaan meribassin tahattomat sivusaaliit saa purkaa aluksesta.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, unionin kalastusalukset voivat tammikuussa 2023 ja 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta 2023 kalastaa ICES-alueilla 4b, 4c, 7d, 7e, 7f ja 7h seuraavilla pyydyksillä sekä pitää aluksella, jälleenlaivata, siirtää tai purkaa aluksesta kyseisellä alueella pyydettyä meribassia seuraavissa rajoissa:

a)pohjatroolit 42 : tahattomien sivusaaliiden osalta enintään 760 kilogrammaa kahdessa kalenterikuukaudessa (tammi- ja huhtikuu; touko- ja kesäkuu; heinä- ja elokuu; syys- ja lokakuu; marras- ja joulukuu) ja viisi prosenttia asianomaisen kalastusaluksen kalastusmatkaa kohden pyytämän aluksella olevan meren eliöiden kokonaissaaliin painosta;

b)nuotat 43 : tahattomien sivusaaliiden osalta enintään 760 kilogrammaa kahdessa kalenterikuukaudessa (tammi- ja huhtikuu; touko- ja kesäkuu; heinä- ja elokuu; syys- ja lokakuu; marras- ja joulukuu) ja viisi prosenttia asianomaisen kalastusaluksen kalastusmatkaa kohden pyytämän aluksella olevan meren eliöiden kokonaissaaliin painosta;

c)koukut ja siimat 44 : enintään 5,95 tonnia kalastusalusta kohden;

d)ankkuroidut verkot 45 : tahattomien sivusaaliiden osalta enintään 1,5 tonnia kalastusalusta kohden.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan unionin kalastusaluksiin, jotka ovat kirjanneet koukuilla ja siimoilla saatuja meribassisaaliita 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 väliseltä ajalta.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan unionin kalastusaluksiin, jotka ovat kirjanneet ankkuroiduilla verkoilla saatuja meribassisaaliita 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 väliseltä ajalta.

Unionin kalastusalusta korvattaessa jäsenvaltio voi sallia, että poikkeuksia sovelletaan unionin toiseen kalastusalukseen edellyttäen, että kunkin poikkeuksen piiriin kuuluvien unionin kalastusalusten määrä ja kokonaiskalastuskapasiteetti eivät kasva.

4.Edellä 3 kohdassa asetettuja saalisrajoituksia ei saa siirtää kalastusalusten välillä eikä kahden kalenterikuukausiparin välillä silloin kun sovelletaan kaksi kuukautta kattavaa rajoitusta.

Unionin kalastusaluksiin, jotka käyttävät useampaa kuin yhtä pyydystä kahden kalenterikuukauden aikana, sovelletaan kyseisille pyydyksille 3 kohdassa asetettua alhaisinta saalisrajoitusta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki meribassisaaliit pyydystyypeittäin viimeistään 15 päivän kuluttua kunkin kuukauden päättymisestä.

5.Virkistyskalastuksessa, myös rannalta käsin, ICES-alueilla 4b, 4c, 6a ja 7a–7k

a)1 päivästä tammikuuta 28 päivään helmikuuta 2023 ja 1 päivästä 31 päivään joulukuuta 2023

i)sallitaan ainoastaan vapapyydyksellä tai käsisiimalla harjoitettava meribassin pyydystä ja päästä -kalastus;

ii)kielletään kyseisellä alueella pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, siirtäminen, jälleenlaivaus tai aluksesta purkaminen;

b)1 päivästä maaliskuuta 30 päivään marraskuuta 2023

i)yksi kalastaja saa ottaa saaliiksi enintään kaksi meribassiyksilöä päivässä;

ii)saaliiksi otetun meribassiyksilön vähimmäiskoko on 42 cm.

iii)ankkuroituja verkkoja ei saa käyttää meribassin pyytämiseen eikä saaliina pitämiseen.

6.Edellä oleva 5 kohta ei rajoita virkistyskalastusta koskevien tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.]

11 artikla
Meribassin kalastusta koskevat toimenpiteet ICES-alueilla 8a ja 8b

1.Ranskan ja Espanjan on asetuksen (EU) 2019/472 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti varmistettava, että niiden kaupallisesta ja virkistyskalastuksesta johtuva meribassikannan kalastuskuolevuus ICES-alueilla 8a ja 8b ei ylitä FMSY-pistearvoa, kuten asetuksen (EU) 2019/472 2 artiklan 5 kohdassa määritellään.

2.Virkistyskalastuksessa, myös rannalta käsin, ICES-alueilla 8a ja 8b

a)yksi kalastaja saa ottaa saaliiksi enintään kaksi meribassiyksilöä päivässä;

b)ankkuroituja verkkoja ei saa käyttää meribassin pyytämiseen eikä saaliina pitämiseen.

3.Edellä oleva 2 kohta ei rajoita virkistyskalastusta koskevien tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.

[12 artikla
Ankeriaan kalastusta koskevat toimenpiteet 

1.    Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa määritelty ankeriaan (Anguilla anguilla) kaupallinen ja virkistyskalastus ankeriaan kaikissa elinkierron vaiheissa on kiellettyä kaikilla unionin merivesillä ja murtovesillä, kuten jokisuistoissa, rannikkolaguuneissa ja jokisuiden vaihettumisalueilla, sekä unionin kalastusaluksilta kansainvälisillä vesillä.

2.    Tätä varten on vahvistettava kalastuskieltokausi tai tarvittaessa kalastuskieltokausia, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)kalastuskieltokausi on voimassa kuusi peräkkäistä kuukautta, mutta voi tarvittaessa päättyä vuonna 2024;

b)se kattaa lasiankeriaan ja hopea-ankeriaan pääasiallisen vaelluskauden asiaankuuluvat peräkkäiset viikot ja kuukaudet;

c)se kattaa kuukauden, jolloin vaellus on vilkkaimmillaan, ja siihen olisi sisällyttävä myös vähintään kahden kuukauden ajanjakso sekä ennen sitä kuukautta, jolloin vaellus on vilkkaimmillaan, että sen jälkeen;

d)    salmien ja rajat ylittävien alueiden tapauksessa se on linjassa lähialueiden kanssa, minkä vuoksi siitä olisi tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden ja -alueiden kanssa asianmukaisilla kuulemisfoorumeilla.

3.    Ankeriaan alueellisen ja ajallisen vaelluskäyttäytymisen huomioon ottamiseksi ankeriaan kaikissa elinkierron vaiheissa kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määritettävä

a)lasiankeriaan ja hopea-ankeriaan pääasiallisen vaelluskauden asiaankuuluvat peräkkäiset viikot ja kuukaudet parhaiden saatavilla olevien sellaisten tieteellisten tietojen perusteella, jotka koskevat ankeriaan vaellusta viimeisten kymmenen vuoden ajalta, mukaan lukien vaelluksen huippuaika ja sen vilkkain vaelluskuukausi, jokaisen merkityksellisen maantieteellisen alueen osalta, mukaan lukien salmet sekä rajat ylittävät alueet; sekä

b)edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kalastuskieltokausi tai tarkoitetut kalastuskieltokaudet 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti omilla vesillään ja niiden viereisillä kansainvälisillä vesillä kunkin seuraavan alueen osalta:

i)tämän asetuksen 4 artiklan a alakohdassa määritelty ICES-alue; sekä

ii)tämän asetuksen 4 artiklan w alakohdassa määritelty GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden 1–27 kattama alue.

4.    Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023 esitettävä komissiolle seuraavat tiedot:

a)tiedot 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta kieltokaudesta tai tarkoitetuista kieltokausista, jonka se on määrittänyt; sekä

b)asiaa tukevat tiedot, mukaan lukien 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot, joilla perustellaan kyseiset valitut ajanjaksot; sekä

c)asiaa koskevat kansalliset toimenpiteet.]

13 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityiset säännökset

1.Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaiset vaihdot;

b)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaiset vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)asetuksen (EU) 2017/2403 12 ja 47 artiklan mukaiset uudelleen jakamiset;

d)asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti tehtävät saaliiden lisäpurkamiset;

e)asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti pidätettävät määrät;

f)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan mukaiset vähennykset;

g)tämän asetuksen 20 ja 52 artiklan mukaiset kiintiön siirrot ja vaihdot.

2.Kannat, joihin sovelletaan varo-TACeja tai analyyttisiä TACeja, yksilöidään asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyä TACien ja kiintiöiden vuosittaista hallinnoimista varten tämän asetuksen liitteessä I.

3.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACia, ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia, jollei tämän asetuksen liitteessä I toisin säädetä.

4.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta silloin, kun jäsenvaltio käyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

[14 artikla
Tuulenkalojen kalastuskieltokaudet

Pohjatroolilla, nuotalla tai vastaavalla vedettävällä pyydyksellä, jonka silmäkoko on alle 16 millimetriä, harjoitettava tuulenkalojen (Ammodytes spp.) kaupallinen kalastus on ICES-alueilla 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4 kiellettyä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta 2023 ja 1 päivästä elokuuta 31 päivään joulukuuta 2023.]

[15 artikla
Pohjanmeren turskaan sovellettavat korjaavat toimenpiteet

1.Kalastuskieltoalueet, lukuun ottamatta kalastusta pelagisilla pyydyksillä (kurenuotat ja troolit), ja kaudet, jolloin kieltoa sovelletaan, esitetään liitteessä IV.

2.Kielletään pohjatrooleilla ja nuotilla, joiden vähimmäissilmäkoko on vähintään 70 millimetriä ICES-alueilla 4a ja 4b tai vähintään 90 millimetriä ICES-alueella 3a, sekä pitkälläsiimalla 46 pyytäviltä aluksilta kalastus unionin vesillä ICES-alueella 4a, leveyspiirin 58° 30′ 00″ N pohjoispuolella ja leveyspiirin 61° 30′ 00″ N eteläpuolella sekä unionin vesillä ICES-alueilla 3a.20 (Skagerrak), 4a ja 4b, leveyspiirin 57° 00′ 00″ N pohjoispuolella ja pituuspiirin 5° 00′ 00″ E itäpuolella.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetut kalastusalukset saavat kalastaa mainitussa kohdassa tarkoitetuilla alueilla edellyttäen, että ne täyttävät vähintään yhden seuraavista perusteista:

a)turskasaaliiden osuus kalastusmatkaa kohden on enintään viisi prosenttia kokonaissaaliista; kalastusalusten, joiden turskasaaliit olivat enintään viisi prosenttia niiden kokonaissaaliista kaudella 2017–2019, oletetaan täyttävän tämän perusteen edellyttäen, että ne käyttävät edelleen samaa pyydystä kuin kyseisellä kaudella; tämä olettama voidaan kumota;

b)käytetään säänneltyä ja erittäin valikoivaa pohjatroolia tai nuottaa, jolloin turskasaaliit vähenevät tieteellisen tutkimuksen mukaan vähintään 30 prosenttia verrattuna aluksiin, jotka käyttävät kalastukseen asetuksen (EU) 2019/1241 liitteessä V olevan B osan 1.1 kohdassa esitettyä vedettävien pyydysten perussilmäkokoa; STECF voi arvioida tällaiset tutkimukset; jos STECF:n arvio on kielteinen, katsotaan, etteivät kyseiset pyydykset sovellu enää käytettäviksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla alueilla;

c)aluksilla, jotka kalastavat vähintään 100 millimetrin silmäkoon pohjatrooleilla tai nuotilla (TR1), käytetään seuraavia erittäin valikoivia pyydyksiä:

i)troolin etuosassa alhaalla oleva belly trawl -valikointiristikko jonka silmäkoko on vähintään 600 millimetriä;

ii)kohotettu alapaula (0,6 metriä);

iii)vaakasuuntainen valikointiristikko, jossa on suurisilmäinen pakoikkuna;

d)aluksilla, jotka kalastavat ICES-alueella 4a vähintään 70 millimetrin ja ICES-alueella 3a vähintään 90 millimetrin mutta alle 100 millimetrin silmäkoon pohjatrooleilla tai nuotilla (TR2), käytetään seuraavia erittäin valikoivia pyydyksiä:

i)vaakasuuntainen lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 50 millimetriä ja joka erottaa toisistaan kampelakalat ja turskakalat ja jossa on turskakaloille esteetön pakoaukko;

ii)Seltra-paneeli, jossa neliömäisen silmän koko on 300 millimetriä;

iii)lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä ja jossa on kaloille esteetön pakoaukko;

e)kalastusaluksiin sovelletaan kansallista turskasaaliiden välttämissuunnitelmaa, jotta turskasaaliit voidaan pitää alueellisten tai teknisten toimenpiteiden tai niiden yhdistelmän avulla linjassa sen kalastuskuolevuuden kanssa, joka vastaa tieteellisten lausuntojen perusteella vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia; tällaiset suunnitelmat olisi arvioitava viimeistään kahden kuukauden kuluttua niiden käyttöönotosta; arvioinnin tekee STECF, kun kyse on jäsenvaltioista, ja asiaankuuluva kansallinen tieteellinen elin, kun kyse on kolmansista maista, ja arviointeja olisi tarpeen mukaan tarkistettava, jos niissä katsotaan, ettei kansallisen turskasaaliiden välttämissuunnitelman tavoitetta saavuteta.

4.Jäsenvaltioiden on tehostettava 2 kohdassa tarkoitettujen alusten seurantaa, valvontaa ja tarkkailua, jotta 3 kohdassa vahvistettujen edellytysten noudattaminen varmistetaan.

5.Tätä artiklaa ei sovelleta kalastustoimiin, jotka suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, edellyttäen, että kyseiset tutkimukset suoritetaan noudattaen asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklaa.]

16 artikla
Kattegatin turskaan sovellettavat korjaavat toimenpiteet

1.Jos unionin alukset kalastavat Kattegatissa pohjatrooleilla 47 , joiden vähimmäissilmäkoko on 70 millimetriä, on käytettävä jotakin seuraavista valikoivista pyydyksistä:

a)lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä ja jossa on kaloille esteetön pakoaukko;

b)lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 50 millimetriä ja joka erottaa toisistaan kampelakalat ja turskakalat ja jossa on turskakaloille esteetön pakoaukko;

c)Seltra-paneeli, jossa neliömäisen silmän koko on 300 millimetriä;

d)säännelty erittäin valikoiva pyydys, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat STECF:n arvioiman tieteellisen tutkimuksen mukaan turskasaaliin rajoittamisen alle 1,5 prosenttiin, edellyttäen, että se on ainoa pyydys, joka kalastusaluksella on.

2.Unionin kalastusalukset, jotka osallistuvat jäsenvaltion toteuttamaan hankkeeseen ja joilla on toimivat laitteet kaikkien kalastustietojen kirjaamiseksi, voivat käyttää asetuksen (EU) 2019/1241 liitteessä V olevan B osan mukaisia pyydyksiä. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kyseisten alusten luettelo.

3.Tätä artiklaa ei sovelleta kalastustoimiin, jotka suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, edellyttäen, että kyseiset tutkimukset suoritetaan noudattaen asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklaa.

[17 artiklaa tarkistetaan sen jälkeen, kun unioni on neuvotellut kolmansien maiden kanssa.]

17 artikla
Kielletyt lajit

1.Kielletään unionin kalastusaluksia pyytämästä, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta tai purkamasta seuraavia lajeja:

a)    kynsirausku (Amblyraja radiata) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja alueella 7d; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä unionin vesillä alueella 3a;

b)    hohtolimapää (Beryx splendens) NAFO-suuralueella 6;

c)    suomupistinhai (Centrophorus squamosus) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 14;

d)    ruskosusihai (Centroscymnus coelolepis) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 14;

e)    leijahai (Dalatias licha) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 14;

f)    lattahai (Deania calcea) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 14;

g)    silorausku (Dipturus batis) (koostuen lajeista Dipturus cf. flossada ja Dipturus cf. intermedia) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja 6–8; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a ja suuralueella 5; sekä unionin vesillä suuralueilla 3, 9 ja 10;

h)    isovalohai (Etmopterus princeps) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 14;

i)    pitkälläsiimalla pyydetty harmaakoirahai (Galeorhinus galeus) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a; Yhdistyneen kuningaskunnan ja kansainvälisillä vesillä suuralueella 5; Yhdistyneen kuningaskunnan, unionin ja kansainvälisillä vesillä suuralueilla 6–8, sekä kansainvälisillä vesillä suuralueilla 12 ja 14;

j)    sillihai (Lamna nasus) kaikilla vesillä;

k)    okarausku (Raja clavata) unionin vesillä ICES-alueella 3a;

l)    aaltorausku (Raja undulata) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 6, sekä unionin vesillä ICES-suuralueella 10;

m)    valashai (Rhincodon typus) kaikilla vesillä;

n)    kitararausku (Rhinobatos rhinobatos) Välimerellä;

o)    piikkihai (Squalus acanthias) Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueilla 4 ja 6–8; Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a ja suuralueella 5, sekä unionin vesillä alueilla 3, 9 ja 10, paitsi kun kyseessä ovat liitteessä I A vahvistetut välttämistä koskevat ohjelmat;

p)keltaroussi (Hoplostethus atlanticus) Yhdistyneen kuningaskunnan, unionin ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1–10, 12 ja 14;

q) liitteessä I olevassa D osassa luetellut syvänmerenhait Yhdistyneen kuningaskunnan, unionin ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 6–9; Yhdistyneen kuningaskunnan ja kansainvälisillä vesillä alueella 5; unionin ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 10; unionin vesillä CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2, sekä kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 12.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöitä ei saa vahingoittaa, jos niitä saadaan sattumalta saaliiksi, ja ne on päästettävä heti takaisin mereen.

18 artikla
Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle purettuihin määriin ja pyyntiponnistukseen liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä kantojen koodeja.

II luku
Kalastusluvat kolmansien maiden vesillä

19 artikla
Kalastusluvat

1.Kolmansien maiden vesillä kalastavien unionin kalastusalusten kalastuslupien enimmäismäärät esitetään tapauksen mukaan liitteessä V olevassa A osassa.

2.Jos jäsenvaltio siirtää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti kiintiönsä toiselle jäsenvaltiolle, tämän asetuksen liitteessä V olevassa A osassa mainituilla kalastusalueilla, siirtoon on sisällyttävä asianmukainen kalastuslupien siirto, ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Kullekin kalastusalueelle tämän asetuksen liitteessä V olevassa A osassa vahvistettua lupien kokonaismäärää ei saa ylittää.

III luku
Kalastusmahdollisuudet alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vesillä

1 jakso
Yleiset säännökset

20 artikla
Kiintiöiden siirrot ja vaihdot

1.Jos alueellisen kalastuksenhoitojärjestön säännöissä sallitaan kiintiöiden siirrot tai vaihdot alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuolten välillä, jäsenvaltio, jäljempänä ’asianomainen jäsenvaltio’, voi keskustella alueellisen kalastuksenhoitojärjestön jonkin sopimuspuolen kanssa ja tapauksen mukaan laatia luonnoksen aiotusta kiintiön siirrosta tai vaihdosta. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle luonnoksesta.

2.Komissio voi 1 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan hyväksyä aiottua kiintiön siirtoa tai vaihtoa koskevan luonnoksen. Jos komissio hyväksyy luonnoksen, se ilmaisee ilman aiheetonta viivytystä suostumuksensa siihen, että sitä sitoo tällainen kiintiön siirto tai vaihto. Komissio ilmoittaa kiintiön siirrosta tai vaihdosta alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sihteeristölle kyseisen järjestön sääntöjen mukaisesti.

3.Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille sovituista kiintiön siirroista tai vaihdoista.

4.Asianomaisen jäsenvaltion kiintiön siirron tai vaihdon perusteella saamia tai siirtämiä kalastusmahdollisuuksia pidetään sille lisättyinä taikka siltä vähennettyinä kiintiöinä siitä hetkestä alkaen, kun siirto tai vaihto tulee voimaan asiaankuuluvan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuolen kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti tai tapauksen mukaan asiaankuuluvan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjen mukaisesti. Tällaiset kiintiön siirrot ja vaihdot eivät saa kuitenkaan vaikuttaa kalastustoimintaa koskevan suhteellisen vakauden periaatteen mukaiseen jakoperusteeseen, jolla kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden välillä.

[Jäljempänä olevia 2–11 jaksoa tarkistetaan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen asiaa koskevien vuosikokousten jälkeen.]

2 jakso
NEAFC-yleissopimusalue

21 artikla
Irmingerinmeren punasimppua koskeva kalastuskielto

Kielletään kaikki kalastustoiminta seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen koordinaattien rajoittamalla alueella:

3 jakso
ICCAT-yleissopimusalue

22 artikla
Kalastus-, kasvatus- ja lihotuskapasiteetin rajoittaminen

1.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 1 kohdan mukaisesti sellaisten unionin vapapyydysalusten ja uisteluveneiden lukumäärää, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti 8–30 kilogramman painoisia tai 75–115 senttimetrin pituisia tonnikaloja (Thunnus thynnus) Itä-Atlantilla.

2.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 2 kohdan mukaisesti sellaisten perinteistä pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien unionin alusten lukumäärää, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti 8–30 kilogramman painoisia tai 75–115 senttimetrin pituisia tonnikaloja Välimerellä.

3.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 3 kohdan mukaisesti sellaisten tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyytävien unionin kalastusalusten lukumäärää, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti 8–30 kilogramman painoisia tai 75–115 senttimetrin pituisia tonnikaloja.

4.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 4 kohdan mukaisesti sellaisten unionin kalastusalusten lukumäärää, joilla on lupa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa tai purkaa aluksesta tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

5.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 5 kohdan mukaisesti Itä-Atlantilla ja Välimerellä harjoitettavassa tonnikalan kalastuksessa käytettävien rysien lukumäärää.

6.Rajoitetaan liitteessä VI olevan 6 kohdan mukaisesti tonnikalan kasvatuksen ja lihotuksen kokonaiskapasiteettia sekä kasvatuslaitoksille myönnettävää pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärää Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

7.Rajoitetaan tämän asetuksen liitteessä VI olevan 7 kohdan mukaisesti sellaisten unionin kalastusalusten enimmäismäärää, joilla on lupa pyytää kohdelajinaan pohjoisen kannan valkotonnikalaa (Thunnus alalunga), siten kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 520/2007 48 12 artiklassa säädetään.

8.Rajoitetaan isosilmätonnikalaa (Thunnus obesus) ICCAT-yleissopimusalueella kalastavien vähintään 20 metrin pituisten unionin kalastusalusten enimmäismäärää liitteessä VI olevan 8 kohdan mukaisesti.

23 artikla
Virkistyskalastus

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa osoitettava niille liitteessä I D jaetuista kiintiöistä tietty osuus virkistyskalastukseen.

24 artikla
Hait

1.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta missä tahansa kalastuksessa saaliiksi saadun isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus) osia tai kokonaisia ruhoja.

2.Alopias-sukuun kuuluvien kettuhaiden kohdennettu kalastus on kielletty.

3.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta ICCAT-yleissopimusalueella harjoitetussa kalastuksessa saaliiksi saatujen Sphyrnidae-heimoon kuuluvien vasarahaiden (nuijahaita (Sphyrna tiburo) lukuun ottamatta) osia tai kokonaisia ruhoja.

4.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta missä tahansa kalastuksessa saaliiksi saadun valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) osia tai kokonaisia ruhoja.

5.On kiellettyä pitää aluksella missä tahansa kalastuksessa saaliiksi saatuja haukkahaita (Carcharhinus falciformis).

6.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta Pohjois-Atlantin makrillihain (Isurus oxyrinchus) osia tai kokonaisia ruhoja, jotka on saatu saaliiksi ICCAT-yleissopimusalueella harjoitetussa kalastuksessa.

25 artikla
Trooppisten tonnikalojen yhteenkokoamiseen tarkoitetut välineet

1.Kielletään kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden (FAD) käyttö ICCAT-yleissopimusalueella 1 päivän tammikuuta ja 13 päivän maaliskuuta 2023 välisenä aikana.

2.Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitetun kauden alkamista edeltävien 15 päivän aikana 17 päivän joulukuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana varmistettava, että niiden kalastusaluksilla ei käytetä kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettuja välineitä.

3. Kukin kalastusalus saa kerrallaan käyttää enintään 300:aa kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettua välinettä, jotka on varustettu käytössä olevalla poijulla, ICCAT-yleissopimusalueella.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle aiemmat tiedot kurenuotta-aluksillaan olevien kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden ympärille asennetuista pyydyksistä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Jos jäsenvaltio ei toimita kyseisiä tietoja mainittuun päivämäärään mennessä, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät saa asentaa kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden ympärille pyydyksiä siihen saakka, kun komissio on saanut kyseiset tiedot kyseiseltä jäsenvaltiolta ICCAT:lle ilmoittamista varten.

4 jakso
CCAMLR-yleissopimusalue

26 artikla
Hammaskalojen (Dissostichus spp.) koekalastusta koskevat ilmoitukset

Vuonna 2023 jäsenvaltiot saavat osallistua hammaskalojen ( Dissostichus spp.) pitkälläsiimalla harjoitettavaan koekalastukseen FAO-suuralueilla 88.1 ja 88.2 sekä FAO-alueiden 58.4.1, 58.4.2 ja 58.4.3a niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan. Jäsenvaltioiden, jotka aikovat toimia näin, on ilmoitettava tästä CCAMLR:n sihteeristölle asetuksen (EY) N:o 601/2004 7 ja 7 a artiklan mukaisesti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2023.

27 artikla
Dissostichus spp. -lajien koekalastuksen rajoitukset

1.Dissostichus spp.-lajien kalastus kalastuskaudella 2022–2023 on rajoitettava liitteessä VII olevassa A taulukossa vahvistettuihin jäsenvaltioihin, suuralueisiin ja kalastusalusten lukumääriin, ja siinä on sovellettava kyseisessä liitteessä olevassa B taulukossa vahvistettuja TACeja ja sivusaalisrajoituksia.

2.Hailajien kohdennettu kalastus muihin kuin tieteellisiin tarkoituksiin on kiellettävä. Kaikki Dissostichus spp.-lajien kalastuksessa sattumanvaraisesti pyydetyt hain sivusaaliit, erityisesti nuoret kalat ja kantavat naaraat, on päästettävä vapaaksi elävinä.

3.Tapauksen mukaan kalastus pienimuotoisella tutkimusalueella (SSRU-alueella) on lopetettava, kun ilmoitetut saaliit saavuttavat määritellyn TACin, eikä SSRU-alueella saa enää kalastaa kalastuskauden loppuaikana.

4.Kalastusta on harjoitettava maantieteellisesti ja syvyyssuunnassa niin laajalla alueella kuin mahdollista, jotta saataisiin kalastuspotentiaalin määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja vältettäisiin saaliiden ja pyyntiponnistuksen liiallinen keskittyminen. Jos kalastus FAO-suuralueilla 48.6 ja 88.1 sekä FAO-alueella 58.4.3a on sallittua 26 artiklan nojalla, kalastaa ei kuitenkaan saa alle 550 metrin syvyydessä.

28 artikla
Etelänkrillin pyynti kalastuskaudella 2022–2023

1.Jos jäsenvaltiot aikovat pyytää etelänkrilliä (Euphausia superba) CCAMLR-yleissopimusalueella kalastuskaudella 2022–2023, niiden on liitteessä VII olevassa lisäyksessä olevassa B osassa esitettyä lomaketta käyttäen ilmoitettava tästä komissiolle viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2023. Komissio lähettää jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta kyseiset ilmoitukset CCAMLR:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä toukokuuta 2023.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklassa säädetyt tiedot kustakin kalastusaluksesta, jolle annetaan lupa osallistua etelänkrillin kalastukseen.

3.Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää etelänkrilliä CCAMLR-yleissopimusalueella, on ilmoitettava aikomuksestaan tehdä niin vain sellaisten luvan saaneiden kalastusalusten osalta, jotka ilmoitusajankohtana

a)purjehtivat sen lipun alla; tai

b)purjehtivat toisen CCAMLR:n jäsenen lipun alla mutta pyynnin ajankohtana oletettavasti purjehtivat kyseisen jäsenvaltion lipun alla.

4.Asianomainen jäsenvaltio saa antaa muille kuin 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti CCAMLR:n sihteeristölle ilmoitetuille kalastusaluksille luvan osallistua etelänkrillin pyyntiin, jos jokin luvan saanut alus on perustelluista toiminnallisista syistä tai ylivoimaisen esteen johdosta estynyt osallistumasta. Tällaisessa tapauksessa asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä välittömästi CCAMLR:n sihteeristölle ja komissiolle ja esitettävä

a)täydelliset tiedot suunnitellusta korvaavasta kalastusaluksesta (kalastusaluksista), mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklassa säädetyt tiedot; sekä

b)kattava selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä mahdolliset asiaankuuluvat tätä tukevat todisteet tai lisätiedot.

5.Jäsenvaltiot eivät saa antaa mihinkään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastusta) harjoittavien kalastusalusten CCAMLR-luetteloon merkitylle kalastusalukselle lupaa osallistua etelänkrillin pyyntiin.

5 jakso
IOTC:n toimivaltaan kuuluva alue

29 artikla
IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella kalastavien alusten kalastuskapasiteetin rajoittaminen

1.Trooppisia tonnikaloja pyytävien unionin kalastusalusten enimmäismäärä IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella ja sitä vastaava kapasiteetti bruttovetoisuutena vahvistetaan liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa.

2.Miekkakalaa (Xiphias gladius) ja valkotonnikalaa (Thunnus alalunga) pyytävien unionin kalastusalusten enimmäismäärä IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella ja sitä vastaava kapasiteetti bruttovetoisuutena vahvistetaan liitteessä VIII olevassa 2 kohdassa.

3.Jäsenvaltiot voivat jakaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kalastuksiin osoitettuja aluksia uudelleen näiden kalastusten kesken, jos ne voivat osoittaa komissiolle, ettei tällainen muutos johda kyseessä olevien kalakantojen pyyntiponnistuksen lisääntymiseen.

4.Jos jäsenvaltion laivastoon ehdotetaan kapasiteetin siirtoa, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että siirrettävät kalastusalukset sisältyvät IOTC:n luvan saaneiden alusten rekisteriin tai muiden alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, jotka hoitavat tonnikalan kalastusta, alusrekisteriin. Kalastusaluksia, jotka on merkitty alueellisen kalastusjärjestön laatimaan LIS-kalastusta harjoittavien alusten luetteloon, ei saa siirtää.

5.Jäsenvaltiot voivat lisätä kalastuskapasiteettiaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista enimmäismääristä ainoastaan IOTC:lle toimitetuissa kehityssuunnitelmissa asetetuissa rajoissa.

30 artikla
Ajelehtivat kalojen yhteenkokoamiseen käytettävät välineet sekä huoltoalukset

1.Ajelehtivat kalojen yhteenkokoamiseen käytettävät välineet on varustettava paikannuspoijuilla. Muunlaisten poijujen, kuten radiopoijujen, käyttö on kielletty.

2.Kurenuotta-alus saa seurata enintään 300:aa käytössä olevaa poijua kerrallaan.

3.Paikannuspoijujen enimmäismäärä, joka kullekin kurenuotta-alukselle voidaan hankkia vuosittain, on 500. Yhdelläkään kurenuotta-aluksella ei saa olla missään vaiheessa enempää kuin 500 paikannuspoijua (sekä varastossa että käytössä olevat poijut).

4.Enintään kolme huoltoalusta saa olla vähintään kymmenen kurenuotta-aluksen tukena, ja niiden kaikkien on purjehdittava jäsenvaltion lipun alla. Tätä säännöstä ei sovelleta jäsenvaltioihin, jotka käyttävät vain yhtä huoltoalusta.

5.Yhtä kurenuotta-alusta saa tukea enintään yksi jäsenvaltion lipun alla purjehtiva huoltoalus kerrallaan.

6.Unioni ei rekisteröi uusia tai ylimääräisiä huoltoaluksia IOTC:n luvan saaneiden alusten rekisteriin.

31 artikla
Hait

1.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta minkään Alopiidae-heimon lajin kettuhaiden osia tai kokonaisia ruhoja missään kalastuksessa.

2.On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) osia tai kokonaisia ruhoja missään kalastuksessa, lukuun ottamatta kalastusaluksia, joiden suurin pituus on alle 24 metriä ja jotka harjoittavat kalastustoimintaa yksinomaan oman lippujäsenvaltionsa talousvyöhykkeellä, ja edellyttäen, että niiden saalis on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen kulutukseen.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöitä ei saa vahingoittaa, jos niitä saadaan sattumalta saaliiksi, ja ne on päästettävä heti takaisin mereen.

32 artikla
Paholaisrauskut

1.Unionin kalastusaluksilta on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, tarjota myytäväksi tai myydä paholaisrauskujen (Mobulidae-heimo, joka käsittää Manta- ja Mobula-suvut) osia tai kokonaisia ruhoja, lukuun ottamatta kotitarvekalastusta, jossa saalis käytetään suoraan kalastajan omassa taloudessa.

Paholaisrauskut, jotka saadaan tahattomasti saaliiksi perinteisessä pienimuotoisessa kalastuksessa (eli muussa kuin pintakalastuksessa, jota harjoittavat kurenuotta-, vapapyydys-, verkkokalastus-, käsisiima- ja uistelualukset, tai pitkäsiimakalastuksessa, kun alukset on rekisteröity IOTC:n luvan saaneiden alusten rekisteriin), saadaan purkaa aluksesta ainoastaan paikallista kulutusta varten.

2.Kaikkien kalastusalusten, lukuun ottamatta kotitarvekalastusta harjoittavia kalastusaluksia, on mahdollisuuksien mukaan päästettävä nopeasti vapaaksi elävinä ja vahingoittumattomina paholaisrauskut heti, kun niitä havaitaan verkossa, koukussa tai kannella, tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa kyseisille yksilöille.

6 jakso
SPRFMO-yleissopimusalue

33 artikla
Pelagisten lajien kalastus

1.Vain ne jäsenvaltiot, jotka ovat aktiivisesti harjoittaneet pelagista kalastusta SPRFMO-yleissopimusalueella vuosina 2007, 2008 tai 2009, voivat pyytää pelagisia kantoja kyseisellä alueella liitteessä I H vahvistettujen TACien mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on rajoitettava lippunsa alla purjehtivien pelagisia kantoja vuonna 2023 pyytävien alusten bruttotonneina ilmaistu kokonaisvetoisuus kyseisellä alueella unionin tasolla yhteensä 78 600 bruttotonniin.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot saavat käyttää liitteessä I H vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia vain, jos ne lähettävät seuraavat tiedot viimeistään seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä komissiolle, joka toimittaa kyseiset tiedot SPRFMO:n sihteeristölle:

a)luettelon aluksista, jotka harjoittavat aktiivisesti kalastusta tai saaliiden jälleenlaivausta SPRFMO-yleissopimusalueella;

b)kuukausittaiset saalisilmoitukset.

7 jakso
IATTC-yleissopimusalue

34 artikla
Kurenuottakalastus

1.Kurenuotta-alukset eivät saa kalastaa keltaevätonnikalaa (Thunnus albacares), isosilmätonnikalaa (Thunnus obesus) eikä boniittia (Katsuwonus pelamis)

a)29 päivän heinäkuuta 2023 klo 00.00 ja 8 päivän lokakuuta 2023 klo 24.00 välisenä aikana tai 9 päivän marraskuuta 2023 klo 00.00 ja 19 päivän tammikuuta 2024 klo 24.00 välisenä aikana alueella, jota rajaavat

–Amerikan Tyynenmerenpuoliset rannikot,

–pituuspiiri 150º W,

–leveyspiiri 40° N,

–leveyspiiri 40° S;

b)9 päivästä lokakuuta 2023 klo 00.00 8 päivään marraskuuta 2023 klo 24.00 alueella, jota rajaavat

–pituuspiiri 96º W,

–pituuspiiri 110º W,

–leveyspiiri 4º N,

–leveyspiiri 3° S.

2.Kunkin 1 kohdassa tarkoitetun kalastusaluksen, joka purjehtii jäsenvaltion lipun alla, osalta kyseisen lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ennen 1 päivää huhtikuuta 2023 minkä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kalastuskieltokausista kalastusalus on valinnut.

3.IATTC-yleissopimusalueella tonnikalaa pyytävien kurenuotta-alusten on pidettävä aluksella ja sen jälkeen jälleenlaivattava tai purettava aluksesta kaikki keltaevätonnikalan, isosilmätonnikalan ja boniitin saaliinsa.

4.Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta

a)kun kala katsotaan ihmisravinnoksi soveltumattomaksi muun syyn kuin koon takia;

b)kalastusmatkan viimeisellä vetokerralla, kun aluksella voi olla riittämättömästi tilaa kaikkien kyseisellä vetokerralla saaliiksi saatujen tonnikalojen sijoittamiseksi.

35 artikla
Ajelehtivat kalojen yhteenkokoamiseen käytettävät välineet

1.Kurenuotta-alus saa käyttää kerrallaan enintään 400:aa aktiivista kalojen yhteenkokoamiseen käytettävää välinettä IATTC-yleissopimusalueella. Kalojen yhteenkokoamiseen käytettävä väline katsotaan aktiiviseksi silloin, kun se laskettu mereen pyyntiä varten, se alkaa lähettää paikkatietoa ja on aluksen, sen omistajan tai käyttäjän seurannassa. Kalojen yhteenkokoamiseen käytettävä väline voidaan aktivoida ainoastaan kurenuotta-alukselta.

2.Tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun valitun kalastuskieltokauden alkamista edeltävien 15 päivän aikana kurenuotta-aluksen on IATTC-yleissopimusalueella

a)pidättäydyttävä käyttämästä kalojen yhteenkokoamiseen käytettäviä välineitä;

b)nostettava takaisin sama määrä kalojen yhteenkokoamiseen käytettäviä välineitä kuin alun perin laskettiin mereen.

36 artikla
Isosilmätonnikalan saalisrajoitukset pitkäsiimakalastuksessa

Jäsenvaltioiden pitkäsiima-alusten IATTC-yleissopimusalueella pyytämän isosilmätonnikalan vuotuiset kokonaissaaliit vahvistetaan liitteessä I L.

37 artikla
Valkopilkkahain kalastuksen kieltäminen

1.On kiellettyä pyytää valkopilkkahaita (Carcharhinus longimanus) IATTC-yleissopimusalueella ja pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, tarjota myytäväksi tai myydä kyseisellä alueella pyydetyn valkopilkkahain osia tai kokonaisia ruhoja.

2.Valkopilkkahailajien yksilöitä ei saa vahingoittaa, jos niitä saadaan sattumalta saaliiksi, ja kalastusaluksen käyttäjien on päästettävä ne heti takaisin mereen.

3.Kalastusalusten käyttäjien on kirjattava takaisin päästettyjen yksilöiden lukumäärä ja tila (kuollut vai elävä) ja ilmoitettava kyseinen tieto sille jäsenvaltiolle, jonka kansalaisia he ovat.

Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset vuoden 2022 aikana keräämänsä tiedot komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023.

38 artikla
Paholaisrauskujen kalastuskielto

Unionin kalastusalus ei saa IATTC-yleissopimusalueella pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, tarjota myytäväksi tai myydä paholaisrauskujen (Mobulidae-heimo, joka käsittää Manta- ja Mobula-suvut) osia tai kokonaisia ruhoja. Heti kun todetaan, että paholaisrauskuja on saatu saaliiksi, aluksen on viipymättä vapautettava ne mahdollisuuksien mukaan elävinä ja vahingoittumattomina.

8 jakso
SEAFO-yleissopimusalue

39 artikla
Syvänmerenhaiden kalastuksen kieltäminen

Kielletään seuraavien syvänmerenhaiden kohdennettu kalastus SEAFO-yleissopimusalueella:

a)kissahai (Apristurus manis);

b)Etmopterus bigelowi (pikkuhailaji);

c)Etmopterus brachyurus (pikkuhailaji);

d)isovalohai (Etmopterus princeps);

e)pehmovalohai (Etmopterus pusillus);

f)rauskut (Rajidae);

g)samettipiikkihai (Scymnodon squamulosus);

h)Selachimorpha-ylälahkon syvänmerenhait;

i)piikkihai (Squalus acanthias).

9 jakso
WCPFC-yleissopimusalue

40 artikla
Isosilmätonnikalan, keltaevätonnikalan, boniitin ja eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalan kalastusta koskevat edellytykset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kurenuotta-aluksille, jotka pyytävät isosilmätonnikalaa (Thunnus obesus), keltaevätonnikalaa (Thunnus albacares) ja boniittia (Katsuwonus pelamis) siinä osassa WCPFC-yleissopimusaluetta, joka sijaitsee leveyspiirien 20° N ja 20° S välillä aavalla merellä, myönnetään enintään 403 kalastuspäivää.

2.Unionin kalastusalukset eivät saa pyytää eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalaa (Thunnus alalunga) WCPFC-yleissopimusalueella leveyspiirin 20° S eteläpuolella.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuonna 2023 pitkäsiima-aluksilla kalastetut isosilmätonnikalan (Thunnus obesus) saaliit eivät ylitä liitteessä I G olevassa taulukossa esitettyjä rajoja.

41 artikla
Kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitetuilla välineillä harjoitettavan kalastuksen hallinnointi

1.WCPFC-yleissopimusalueen osassa, joka sijaitsee leveyspiirien 20° N ja 20° S välisellä alueella, kurenuotta-aluksilla ei saa ottaa käyttöön tai huoltaa kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettuja välineitä eikä laskea verkkoja niiden lähelle 1 päivän heinäkuuta 2023 klo 00.00 ja 30 päivän syyskuuta 2023 klo 24.00 välisenä aikana.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kiellon lisäksi kielletään verkkojen laskeminen kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden lähelle WCPFC-yleissopimusalueen aavalla merellä sijaitsevalla leveyspiirien 20° N ja 20° S välisellä alueella kahden lisäkuukauden aikana: joko 1 päivän huhtikuuta 2023 klo 00.00 ja 31 päivän toukokuuta 2023 klo 24.00 välisenä aikana tai 1 päivän marraskuuta 2023 klo 00.00 ja 31 päivän joulukuuta 2023 klo 24.00 välisenä aikana.

3. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määritettävä, mitä 2 kohdassa tarkoitetuista kalastuskieltokausista sovelletaan sen lipun alla purjehtiviin kurenuotta-aluksiin. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valittu kalastuskieltokausi viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023. Komissio ilmoittaa WCPFC:n sihteeristölle jäsenvaltioiden valitsemat kalastuskieltokaudet ennen 1 päivää maaliskuuta 2023.

4.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, ettei mikään niiden kurenuotta-aluksista käytä merellä millään hetkellä yli 350:tä kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettua, aktivoiduilla paikannuspoijuilla varustettua välinettä. Poijut voidaan aktivoida ainoastaan kurenuotta-aluksella.

42 artikla
Kurenuotta-alusten pyytämien trooppisten tonnikalojen poisheittämiskielto

1.Kaikkien leveyspiirien 20° N ja 20° S välisellä alueella sijaitsevassa WCPFC-yleissopimusalueen osassa kalastavien kurenuotta-alusten on pidettävä aluksella, jälleenlaivattava ja purettava aluksesta kaikki pyytämänsä isosilmätonnikalan, keltaevätonnikalan ja boniitin saaliit.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta

a)kalastusmatkan viimeisellä vetokerralla, jos kurenuotta-aluksella ei ole riittävästi tilaa kaikkien kalojen sijoittamiseksi;

b)kun kala katsotaan ihmisravinnoksi soveltumattomaksi muun syyn kuin koon takia;

c)pakastuslaitteiston vakavan toimintahäiriön sattuessa.

43 artikla
Miekkakalan kalastukseen luvan saaneiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä

WCPFC-yleissopimusalueella linjan 20° S eteläpuolella sijaitsevilla alueilla miekkakalan (Xiphias gladius) kalastukseen luvan saaneiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä IX.

44 artikla
Miekkakalan saalisrajoitukset pitkäsiimakalastuksessa leveyspiirin 20° S eteläpuolella

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitkäsiima-aluksilla leveyspiirin 20° S eteläpuolella pyydetyt miekkakalan (Xiphias gladius) saaliit eivät vuonna 2023 ylitä liitteessä I G vahvistettua rajoitusta. Niiden on myös varmistettava, että tämä ei johda miekkakalan pyyntiponnistuksen siirtymiseen leveyspiirin 20° S pohjoispuolelle.

45 artikla
Haukkahait ja valkopilkkahait

1.WCPFC-yleissopimusalueella on kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta tai varastoida seuraavien lajien osia tai kokonaisia ruhoja:

a)haukkahait (Carcharhinus falciformis);

b)valkopilkkahait (Carcharhinus longimanus).

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöitä ei saa vahingoittaa, jos niitä saadaan sattumalta saaliiksi, ja ne on päästettävä heti takaisin mereen.

46 artikla
IATTC:n ja WCPFC:n yleissopimusalueiden päällekkäisalue

1.Kalastusalusten, jotka on merkitty ainoastaan WCPFC:n rekisteriin, on noudatettava tässä jaksossa säädettyjä toimenpiteitä kalastaessaan IATTC:n ja WCPFC:n yleissopimusalueiden päällekkäisalueella.

2.Kalastusalusten, jotka on merkitty sekä WCPFC:n että IATTC:n rekisteriin, ja kalastusalusten, jotka on merkitty ainoastaan IATTC:n rekisteriin, on sovellettava tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 34 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa sekä 35, 36 ja 37 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä kalastaessaan IATTC:n ja WCPFC:n yleissopimusalueiden päällekkäisalueella.

10 jakso
Beringinmeri

47 artikla
Kalastuskielto Beringinmeren aavalla merellä

Kielletään alaskanseidin (Gadus chalcogrammus) kalastus Beringinmeren aavalla merellä.

11 jakso
SIOFA-sopimusalue

48 artikla
Pohjakalastusta koskevat rajoitukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat alukset, jotka kalastavat SIOFA-sopimusalueella,

a)rajoittavat vuotuisen pohjakalastuksen pyyntiponnistuksensa liitteessä X esitetylle tasolle;

b)eivät harjoita pohjakalastusta muutoin kuin pohjasiimaa käyttäen;

c)eivät kalasta liitteessä I K määritellyillä väliaikaisilla suojelualueilla Atlantis Bank, Coral, Fools Flat, Middle of What ja Walter’s Shoal muutoin kuin pohjasiimoilla ja edellyttäen, että aluksella on kyseisillä alueilla kalastettaessa aina tieteellinen tarkkailija.

49 artikla
Syvänmerenhaiden kohdennetun kalastuksen kieltäminen

Kielletään seuraavien syvänmerenhaiden kohdennettu kalastus SIOFA-sopimusalueella:

a)ruskosusihai (Centroscymnus coelolepis);

b)lattahai (Deania calcea);

c)nystypistinhai (Centrophorus granulosus);

d)leijahai (Dalatias licha);

e)Bythaelurus bachi -hailaji;

f)Chimaera buccanigella -hailaji;

g)Chimaera didierae -hailaji;

h)Chimaera willwatchi -hailaji;

i)kuonosamettihai (Centroscymnus crepidater);

j)Centroscymnus plunketi -hailaji;

k)samettipiikkihai (Zameus squamulosus);

l)Etmopterus alphus -hailaji;

m)Apristurus indicus -hailaji;

n)Harriota raleighana -hailaji;

o)Bythaelurus tenuicephalus -hailaji;

p)kaulushai (Chlamydoselachus anguineus);

q)kidushai (Hexanchus nakamurai);

r)pehmovalohai (Etmopterus pusillus);

s)Somniosus antarcticus -hailaji;

t)peikkohai (Mitsukurina owstoni).

III OSASTO
KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET UNIONIN VESILLÄ

50 artikla
Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ja Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset

Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ja Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset voivat saada luvan kalastaa unionin vesillä liitteessä I vahvistettujen TACien rajoissa sekä tässä asetuksessa ja asetuksen (EU) 2017/2403 III osastossa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

51 artikla
Yhdistyneen kuningaskunnan lipun alla purjehtivat, Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröidyt ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusviranomaiselta lisenssin saaneet kalastusalukset

Yhdistyneen kuningaskunnan lipun alla purjehtivat, Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröidyt ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusviranomaiselta lisenssin saaneet kalastusalukset voivat saada luvan kalastaa unionin vesillä liitteessä I vahvistettujen TACien rajoissa sekä tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2017/2403 säädetyin edellytyksin.

52 artikla
Kiintiöiden siirrot ja vaihdot Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa

1.Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset kiintiöiden siirrot ja vaihdot tapahtuvat tämän artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltio, joka aikoo siirtää tai vaihtaa kiintiöitä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, voi keskustella kiintiöiden siirron tai vaihdon luonnoksesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle luonnoksesta.

3.Jos komissio hyväksyy asianomaisen jäsenvaltion ilmoittaman 2 kohdassa tarkoitetun kiintiön siirron tai vaihdon luonnoksen, se ilmaisee ilman aiheetonta viivytystä suostumuksensa siihen, että sitä sitoo tällainen kiintiön siirto tai vaihto. Komissio ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja jäsenvaltioille sovitusta kiintiön siirrosta tai vaihdosta.

4.Sovitun kiintiön siirron tai vaihdon perusteella Yhdistyneeltä kuningaskunnalta saatuja tai sille siirrettyjä kalastusmahdollisuuksia pidetään asianomaiselle jäsenvaltiolle lisättynä tai siltä vähennettynä kiintiönä siitä hetkestä lähtien, kun kiintiön siirrosta tai vaihdosta on ilmoitettu 3 kohdan mukaisesti. Tällaiset kiintiön siirrot ja vaihdot eivät saa kuitenkaan vaikuttaa kalastustoimintaa koskevan suhteellisen vakauden periaatteen mukaiseen jakoperusteeseen, jolla kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden välillä.

53 artikla
Venezuelan lipun alla purjehtivat kalastusalukset

Venezuelan lipun alla purjehtiviin kalastusaluksiin sovelletaan tässä asetuksessa ja asetuksen (EU) 2017/2403 III osastossa säädettyjä edellytyksiä.

54 artikla
Kalastusluvat

Unionin vesillä kalastavien kolmansien maiden alusten kalastuslupien enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä V olevassa B osassa.

55 artikla
Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Tämän asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen kalastuslupien nojalla kalastavien kolmansien maiden alusten saaliisiin ja sivusaaliisiin sovelletaan tämän asetuksen 7 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

[56 artiklaa tarkistetaan sen jälkeen, kun unioni on neuvotellut kolmansien maiden kanssa.]

56 artikla
Kielletyt lajit

1.Kolmansien maiden kalastusalukset eivät saa pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta seuraavia lajeja, jos niitä esiintyy unionin vesillä:

a)    kynsirausku (Amblyraja radiata) unionin vesillä ICES-alueilla 3a ja 7d; ja unionin vesillä suuralueella 4;

b)    silorausku (Dipturus batis) (koostuen lajeista Dipturus cf. flossada ja Dipturus cf. intermedia) unionin vesillä ICES-suuralueella 3, 4 ja 6–10;

c)    pitkäsiimalla pyydetty harmaakoirahai (Galeorhinus galeus) unionin vesillä ICES-suuralueilla 4 ja 6–8;

d)    leijahai (Dalatias licha), lattahai (Deania calcea), suomupistinhai (Centrophorus squamosus), isovalohai (Etmopterus princeps) ja ruskosusihai (Centroscymnus coelolepis) unionin vesillä ICES-suuralueella 4;

e)    sillihai (Lamna nasus) kaikilla unionin vesillä;

f)    okarausku (Raja clavata) unionin vesillä ICES-alueella 3a;

g)    aaltorausku (Raja undulata) unionin vesillä ICES-suuralueilla 6, 9 ja 10;

h)    kitararausku (Rhinobatos rhinobatos) unionin vesillä Välimerellä;

i)    valashai (Rhincodon typus) kaikilla unionin vesillä;

j)    piikkihai (Squalus acanthias) unionin vesillä ICES-suuralueilla 3, 4 ja 6–10;

k) keltaroussi (Hoplostethus atlanticus) unionin vesillä ICES-suuralueilla 3, 4, 6–10;

l) liitteessä I olevassa D osassa luetellut syvänmerenhait unionin vesillä ICES-suuralueilla 6–10; sekä unionin vesillä CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöitä ei saa vahingoittaa, jos niitä saadaan sattumalta saaliiksi, ja ne on päästettävä heti takaisin mereen.

IV OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksella (EU) N:o 1380/2013 perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

58 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Edellä olevien 10–12 ja 14–16 artiklan, 17 artiklan 1 kohdan a–o alakohdan, 21, 24, 31, 32, 37–39, 45, 47 ja 49 artiklan sekä 56 artiklan 1 kohdan a–j alakohdan soveltamista jatketaan soveltuvin osin vuonna 2024, kunnes asetus kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 tulee voimaan.

2.Edellä olevien 17 artiklan 1 kohdan p ja q alakohdan ja 56 artiklan 1 kohdan k ja l alakohdan soveltamista jatketaan soveltuvin osin vuonna 2025, kunnes asetus kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2025 tulee voimaan.

59 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Kuitenkin

a) 6 artiklan 4 kohtaa, 17 artiklan 1 kohdan p ja q alakohtaa ja 56 artiklan 1 kohdan k ja l alakohtaa sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana;

b)12 artiklaa sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 29 päivän kesäkuuta 2024 välisenä aikana;

c)20 artiklaa sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän tammikuuta 2024 välisenä aikana;

d) 26, 27 ja 28 artiklaa sekä liitettä VII sovelletaan 1 päivän joulukuuta 2022 ja 30 päivän marraskuuta 2023 välisenä aikana;

e)25 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 17 päivän joulukuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana;

f)34 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 19 päivän tammikuuta 2024 välisenä aikana;

g)liitettä I sovelletaan myös vuoden 2024 osalta, jos kyseisessä liitteessä niin mainitaan;

h)liitettä I K sovelletaan 1 päivän joulukuuta 2022 ja  30 päivän marraskuuta 2023 välisenä aikana, jos kyseisessä liitteessä niin mainitaan;

i)liitettä II sovelletaan 1 päivän helmikuuta 2023 ja 31 päivän tammikuuta 2024 välisenä aikana.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/973, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa Pohjanmerellä koskevien yksityiskohtien erittelemisestä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta (EUVL L 179, 16.7.2018, s. 1).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/472, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, läntisillä vesialueilla ja niiden lähivesialueilla kalastettuja kantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetusten (EU) 2016/1139 ja (EU) 2018/973 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 1).

(4)     https://www.ices.dk/advice/Pages/Latest-Advice.aspx

(5)    Ks. erityisesti asiakirja ICES approach to advice on fishing opportunities;    
https://doi.org/10.17895/ices.advice.19928060  

(6)    Neuvoston päätös (EU) 2021/1875, annettu 22 päivänä lokakuuta 2021, Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä vuotuisissa neuvotteluissa unionin puolesta esitettävästä kannasta suurimmista sallituista saaliista sopimiseen (EUVL L 378, 26.10.2021, s. 6).    Neuvoston päätös (EU) 2019/865, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa (NEAFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NEAFC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 60).    Neuvoston päätös (EU) 2019/868, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja ICCAT:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 8 päivänä heinäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 78).Neuvoston päätös (EU) 2019/867, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevässä toimikunnassa (CCAMLR) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja CCAMLR:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 24 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 72).Neuvoston päätös (EU) 2019/860, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja IOTC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 33).Neuvoston päätös (EU) 2019/859, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Etelä-Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SPRFMO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 27).Neuvoston päätös (EU) 2019/812, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) ja kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen osapuolten kokouksissa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja IATTC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 133, 21.5.2019, s. 13).Neuvoston päätös (EU) 2019/861, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SEAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 38).Neuvoston päätös (EU) 2019/862, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa (WCPFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavassa WCPFC:ssa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 44).Neuvoston päätös (EU) 2019/866, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja kyseisessä vuosikokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 66).Neuvoston päätös (EU) 2019/858, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SIOFA:n osapuolten kokouksessa esitettävästä unionin kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 21).    Neuvoston päätös (EU) 2019/863, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (NAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 49).Neuvoston päätös (EU) 2019/824, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetussa komissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja CCSBT:ssä unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 134, 22.5.2019, s. 19).Neuvoston päätös (EU) 2019/859, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Etelä-Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SPRFMO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 27).

(7)    Neuvoston asetus (EU) 2022/109, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022 (EUVL L 21, 31.1.2022, s. 1).

(8)    Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).

(9)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.7752  

(10)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.19902958  

(11)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17).

(12)    Neuvoston asetus (EU) 2022/109, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022 (EUVL L 21, 31.1.2022, s. 1).

(13)    Neuvoston asetus (EU) 2022/110, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022 (EUVL L 21, 31.1.2022, s. 165).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/973, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa Pohjanmerellä koskevien yksityiskohtien erittelemisestä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta (EUVL L 179, 16.7.2018, s. 1).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/472, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, läntisillä vesialueilla ja niiden lähivesialueilla kalastettuja kantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetusten (EU) 2016/1139 ja (EU) 2018/973 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 1).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 1).

(18)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.7752  

(19)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.19902958  

(20)    Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).

(21)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(22)    Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus (EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10).

(23)    Neuvoston päätös (EU) 2021/1875, annettu 22 päivänä lokakuuta 2021, Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä vuotuisissa neuvotteluissa unionin puolesta esitettävästä kannasta suurimmista sallituista saaliista sopimiseen (EUVL L 378, 26.10.2021, s. 6).

(24)    Neuvoston asetus (EU) 2021/92, annettu 28 päivänä tammikuuta 2021, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2021 (EUVL L 31, 29.1.2021, s. 31).

(25)    EUVL L 175, 18.5.2021, s. 3.

(26)     Neuvoston päätös (EU) 2015/1565, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan julkilausuman hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 244, 19.9.2015, s. 55).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

(30)    Neuvoston asetus (EY) N:o 601/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, kalastustoimintaan sovellettavista valvontatoimenpiteistä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella ja asetusten (ETY) N:o 3943/90, (EY) N:o 66/98 ja (EY) N:o 1721/1999 kumoamisesta (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 1).

(32)    EUVL L 224, 16.8.2006, s. 24. Unioni hyväksyi IATTC:n vahvistamista koskevan yleissopimuksen 22 päivänä toukokuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/539/EY Amerikan yhdysvaltojen ja Costa Rican tasavallan välisellä vuoden 1949 yleissopimuksella perustetun Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission vahvistamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 224, 16.8.2006, s. 22).

(33)    EYVL L 162, 18.6.1986, s. 34. Unioni on liittynyt ICCAT-yleissopimukseen 9 päivänä kesäkuuta 1986 tehdyllä neuvoston päätöksellä 86/238/ETY yhteisön liittymisestä kansainväliseen yleissopimukseen Atlantin tonnikalojen suojelusta sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjaan liitetyllä Pariisissa 10 päivänä heinäkuuta 1984 allekirjoitetulla pöytäkirjalla (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33).

(34)    EYVL L 236, 5.10.1995, s. 25. Unioni on liittynyt IOTC:hen 18 päivänä syyskuuta 1995 tehdyllä neuvoston päätöksellä 95/399/EY yhteisön liittymisestä Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevaan sopimukseen (EYVL L 236, 5.10.1995, s. 24).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 217/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimintaa koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 42).

(36)    EYVL L 234, 31.8.2002, s. 40. Unioni hyväksyi SEAFO-yleissopimuksen 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/738/EY kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Kaakkois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 234, 31.8.2002, s. 39).

(37)    EUVL L 196, 18.7.2006, s. 15. Unioni hyväksyi SIOFA-sopimuksen 29 päivänä syyskuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/780/EY Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 268, 9.10.2008, s. 27).

(38)    EUVL L 67, 6.3.2012, s. 3. Unioni hyväksyi SPRFMO-yleissopimuksen 3 päivänä lokakuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2012/130/EU aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 67, 6.3.2012, s. 1).

(39)    EUVL L 32, 4.2.2005, s. 3. Unioni on liittynyt WCPFC-yleissopimukseen 26 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/75/EY yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen (EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).

(42)    Kaikentyyppiset pohjatroolit (OTB, OTT, PTB, TBB, TBN, TBS ja TB).

(43)    Kaikentyyppiset nuotat (SSC, SDN, SPR, SV, SB ja SX).

(44)    Kaikki pitkälläsiimalla tai vapa- ja siimapyydyksellä harjoitettu kalastus (LHP, LHM, LLD, LL, LTL, LX ja LLS).

(45)    Kaikki ankkuroidut verkot ja sulkupyydykset (GTR, GNS, GNC, FYK, FPN ja FIX).

(46)    Pyydyskoodit: OTB, OTT, OT, TBN, TBS, TB, TX, PTB, SDN, SSC, SX, LL, LLS.

(47)    Pyydyskoodit: OTB, OTT, OT, TBN, TBS, TB, TX, PTB.

(48)    Neuvoston asetus (EY) N:o 520/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta (EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2022

COM(2022) 559 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 sekä tällaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta eräille syvänmeren kalakannoille vuosiksi 2023 ja 2024

LIITELUETTELO

LIITE I

UN IONIN KALASTUSALUKSIIN SOVELLETTAVAT TACIT ALUEILLA, JOILLA ON TACEJA, LAJEITTAIN JA ALUEITTAIN

Liitteissä olevissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset.

Kaikkiin liitteissä esitettyihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 ja erityisesti sen 33 ja 34 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

Liitteiden viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin, jollei toisin mainita. Kunkin alueen kalakannat mainitaan lajien tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sääntelytarkoituksissa lajien yksilöimiseen käytetään ainoastaan tieteellisiä nimiä.

Seuraavassa esitetään tämän asetuksen soveltamiseksi lajien tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko. Liitteet I A – I L ovat osa liitettä I.

Tämän asetuksen liitteissä lueteltujen lajien tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko

LIITE I A

SKAGERRAK, KATTEGAT, ICES-SUURALUEET 1–10, 12 JA 14, UNIONIN VEDET CECAF-ALUEELLA, RANSKAN GUAYANAN VEDET

A OSA

Unionin autonomiset kannat