EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.10.2022
COM(2022) 540 final
2022/0344(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SEC(2022) 540 final} - {SWD(2022) 540 final} - {SWD(2022) 543 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
EU:n vesilainsäädännön yleisenä tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä myrkyllisten ja/tai hitaasti hajoavien yhdisteiden yhteisvaikutuksilta. Tämä aloite koskee direktiiviä 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) ja sen kahta johdannaisdirektiiviä, direktiiviä 2006/118/EY (pohjavesidirektiivi) ja direktiiviä 2008/105/EY (ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi), joissa yhdessä keskitytään pohja- ja pintavesien suojeluun. Niillä täydennetään muita vesialan säädöksiä, kuten direktiivi (EU) 2020/2184 (juomavesidirektiivi), neuvoston direktiivi 91/271/ETY (yhdyskuntajätevesidirektiivi), direktiivi 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi), direktiivi 2006/7/EY (uimavesidirektiivi), direktiivi 2007/60/EY (tulvadirektiivi) ja neuvoston direktiivi 91/676/ETY (nitraattidirektiivi).
Lainsäädäntö sisältää luettelot pilaavista aineista ja laatunormeista sekä vaatimuksia niiden säännöllisestä tarkistamisesta. Vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että komissio tarkistaa säännöllisesti vähintään joka neljäs vuosi luettelon prioriteettiaineista, jotka aiheuttavat riskin vesiympäristölle (sekä pinta- että pohjavesille). Pintavesien osalta ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 8 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee uudelleen vesipuitedirektiivin liitettä X (prioriteettiaineiden luettelo), kun taas pohjavesien osalta direktiivin 10 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee uudelleen joka kuudes vuosi vesipolitiikan puitedirektiivin liitteitä I ja II. Tämän tarkistuksen ja vaikutustenarvioinnin avulla raportoidaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 8 artiklan mukaisesti.
Tarve päivittää luetteloita vahvistettiin vuoden 2019 toimivuustarkastuksessa, jossa todettiin myös, että muut lainsäädännön parannukset lisäisivät niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Kun otetaan huomioon EU:n vesipolitiikan yleinen tavoite, tämän aloitteen yleisinä tavoitteina on:
(1)lisätä EU:n kansalaisten ja luonnon ekosysteemien suojelua biodiversiteettistrategian ja saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti. Ne molemmat sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan;
(2)lisätä lainsäädännön tehokkuutta ja vähentää sen hallinnollista taakkaa, jotta EU voi reagoida nopeammin kehittymässä oleviin riskeihin.
Juomaveden kautta tapahtuva kemiallinen altistuminen voi johtaa erilaisiin lyhyen ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksiin. Kemikaalit vaarantavat myös vesiympäristön, mikä johtaa valtalajien muutoksiin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tai häviämiseen. Vesimuodostumissa olevia kemikaaleja koskevien ympäristönlaatunormien asettamisella ja valvomisella täydennetään lähde- ja reittilainsäädäntöä vaatimalla tarvittaessa tiukempia tuotanto-, päästö- tai käyttönormeja ja vähentämällä juomaveden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.
Aloitteen erityistavoitteina on:
1.saattaa pinta- ja pohjavesiin vaikuttavien pilaavien aineiden luettelot ajan tasalle lisäämällä ja poistamalla aineita ja saattamalla voimassa olevat laatunormit ajan tasalle;
2.parantaa kemiallisten seosten seurantaa, jotta voidaan paremmin arvioida yhteisvaikutuksia ja ottaa huomioon epäpuhtauksien pitoisuuksien kausivaihtelut;
3.yhdenmukaistaa tarpeen mukaan sitä, miten pinta- ja pohjaveden pilaavia aineita käsitellään kaikkialla EU:ssa;
4.varmistaa, että oikeudellinen kehys voidaan sovittaa nopeammin yhteen tieteellisten havaintojen kanssa, jotta voidaan reagoida nopeammin uusiin huolta aiheuttaviin pilaaviin aineisiin;
5.parantaa tietojen saatavuutta, avoimuutta ja uudelleenkäyttöä, parantaa sääntöjen noudattamista, vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa johdonmukaisuutta kemikaaleja koskevan laajemman EU:n oikeudellisen kehyksen kanssa.
Aloitteen perimmäisenä tavoitteena on asettaa uudet normit huolta aiheuttaville kemiallisille aineille, jotta voidaan puuttua veden kemialliseen pilaantumiseen, helpottaa täytäntöönpanon valvontaa yksinkertaistetun ja johdonmukaisemman oikeudellisen kehyksen pohjalta, varmistaa dynaamiset ja ajantasaiset tiedot veden tilasta Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) avustuksella sekä luoda joustavampi kehys uusia huolta aiheuttavien epäpuhtauksien käsittelyä varten. Tämä perustuisi sidosryhmien laajaan osallistumiseen sekä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) vankkaan tieteelliseen tukeen, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri synergia ja johdonmukaisuus EU:n kemikaalisäädösten välillä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on täysin yhdenmukainen muun vesilainsäädännön kanssa. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin osalta, jonka tarkistamista koskeva ehdotus esitetään samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa, mikroepäpuhtaudet ovat keskeinen haaste. Ne on poistettava jätevedenpuhdistamoissa, mikä nostaa käsittelykustannuksia, eikä poistaminen ole aina mahdollista. Tällä ehdotuksella pyritään näin ollen lisäämään toimia alkupäässä vähentämällä päästöjä niiden lähteellä. Jäteveden käsittely on erityisen tärkeää joillekin pilaavien aineiden luokille, kuten lääkkeet ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetuissa tuotteissa olevat aineet, koska ne joutuvat pääasiassa kaupunkiympäristöön.
Koska ehdotuksella pyritään välttämään veden pilaantumista, sillä edistetään myös veden uudelleenkäytön mahdollisuuksia, myös kastelutarkoituksiin, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista annetun asetuksen (EU) 2020/741 mukaisesti.
Tämä ehdotus on myös yhdenmukainen äskettäin tarkistetun juomavesidirektiivin kanssa, joka oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tammikuuhun 2023 mennessä. Torjumalla pinta- ja pohjavesien pilaantumista tällä ehdotuksella suojellaan elintärkeitä juomavesilähteitä ja vähennetään käsittelykustannuksia. Juomavesidirektiivissä ja tässä ehdotuksessa käsitellään monenlaisia pilaavia aineita, erityisesti torjunta-aineita, lääkkeitä ja per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS). PFAS-aineiden osalta on huomattava, että toisin kuin tarkistetussa juomavesidirektiivissä, tässä ehdotuksessa on hyödynnetty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 9. heinäkuuta 2020 antamaa viimeisintä lausuntoa PFAS-aineista. Kuten juomavesidirektiivissä myös tässä ehdotuksessa käsitellään mikromuoveja vasta sen jälkeen, kun seurantamenetelmä on kehitetty. Tämä ehdotus otetaan huomioon uimavesidirektiivin meneillään olevassa arvioinnissa, ja jos uimavesidirektiiviä tarkistetaan, se on osa uimavesidirektiivin vaikutustenarviointia varten laadittua perustasoa.
Ehdotus vastaa myös komission viimeaikaisia ehdotuksia tarkistaa EU:n toimenpiteitä, joilla puututaan suurten teollisuuslaitosten aiheuttamaan pilaantumiseen. Tarkoituksena on laajentaa teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaa ja myös parantaa resurssitehokkuutta sekä varmistaa lupavaatimusten parempi valvonta ja yhdentyminen muun muassa selkeyttämällä sääntöjä, joita sovelletaan pilaavien aineiden epäsuoriin päästöihin vesistöihin yhdyskuntajätevesien käsittelylaitosten kautta. Ehdotuksilla pyritään myös edistämään innovointia, jolla puututaan hitaasti hajoaviin kemiallisiin aineisiin ja vastikään huolta aiheuttaviksi todettuihin aineisiin, kuten PFAS-yhdisteisiin, mikromuoveihin ja lääkkeisiin. Tarkistetun teollisuuspäästödirektiivin mukaisessa tietojenvaihtoprosessissa, jossa laaditaan ja tarkistetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia vertailuasiakirjoja, otetaan huomioon huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen EU:n vesilainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien pinta- ja pohjavesien tarkkailtavien aineiden luettelossa olevat aineet sekä aineet, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä EU:n tasolla.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä aloite on osa komission vuoden 2022 työohjelmaa ja keskeinen osa saasteettomuustoimintasuunnitelmaa. Kuten kaikissa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa, tarkoituksena on varmistaa, että tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaalla ja vähiten työläällä tavalla ja että niissä noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Ehdotuksessa hienosäädetään, päivitetään ja mukautetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä vihreän kehityksen ohjelman kontekstissa. Siinä keskitytään määrittelemään veden pilaavien aineiden saasteettomuustavoite ja siten ihmisten terveyden ja luonnon ekosysteemien suojelun taso. Monia tarvittavia toimenpiteitä käsitellään muissa toisiinsa läheisesti liittyvissä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvissä aloitteissa. Näitä ovat:
·Biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia, joilla pyritään vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, lannoitteiden käyttöä, ravinnehävikkiä ja mikrobilääkkeiden myyntiä vuoteen 2030 mennessä. Suuri osa torjunta-aineiden käytön vähentämisestä on määrä saavuttaa komission ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta. Myös kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tulevalla uudelleentarkastelulla voisi olla merkitystä.
·EU:n muovistrategia ja tuleva EU:n mikromuovialoite, joilla pyritään saavuttamaan saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteet jätteen, merten muoviroskan ja ympäristöön päästettyjen mikromuovien vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä;
·Direktiivi (EU) 2019/904 (kertakäyttömuovidirektiivi), jolla pyritään rajoittamaan kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä esimerkiksi ottamalla käyttöön jätehuolto- ja puhdistusvelvoitteita tuottajille (mukaan lukien laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät);
·Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, jossa ilmoitetaan erityisesti toimenpiteistä mikromuovien vähentämiseksi ja arvioidaan neuvoston direktiiviä 86/278/ETY (puhdistamolietedirektiivi), jolla säännellään maataloudessa käytettävän lietteen laatua;
·Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, jossa tunnustetaan, että kemikaalit ovat välttämättömiä nykyaikaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille, mutta pyritään suojelemaan kansalaisia ja ympäristöä paremmin niiden mahdollisilta vaarallisilta ominaisuuksilta. Strategiassa asetetaan myös tavoitteeksi siirtyä ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistapaan parantamalla kemikaalien turvallisuusarviointien tehokkuutta, vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä. Tästä syystä tässä ehdotuksessa annetaan kemikaalivirastolle keskeinen rooli, jotta se voi ottaa tieteellisen tuen roolin veden pilaavien aineiden tulevassa tunnistamisessa ja ehdottaa asiaankuuluvia laatustandardeja. Vuoden 2019 strategisessa lähestymistavassa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (joka perustuu suoraan ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin vuoden 2013 tarkistukseen) ja Euroopan lääkestrategiassa korostetaan lääkejäämien aiheuttaman pilaantumisen ympäristövaikutuksia ja mahdollisia terveysvaikutuksia ja luetellaan joukko toimia, joilla näihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lainsäädännön tulevan tarkistamisen odotetaan tarjoavan asianmukaiset jatkotoimet. Samoin tämä ehdotus on johdonmukainen mikrobilääkeresistenssiä koskevan EU:n strategian kanssa, koska siinä luetellaan useita mikrobilääkkeitä sekä metallihopeaa.
·Euroopan datastrategia, jossa korostetaan, että julkisen sektorin tuottaman datan olisi oltava yhteisen edun mukaista, jotta esimerkiksi tutkijat, muut julkiset laitokset ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat käyttää sitä asianmukaisesti.
·Tämä ehdotus on yhdenmukainen myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportin ja siihen sisältyvien kansalaisten nimenomaisesti saasteettomuutta koskevien yleisten suositusten ja erityisesti saastumisen torjuntaa koskevien ehdotusten kanssa. Seuraavat lopulliset ehdotukset ovat tässä yhteydessä erityisen merkityksellisiä:
oEhdotus 1.4: ”Vähennetään merkittävästi erityisesti kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä nykyisten tavoitteiden mukaisesti siten, että varmistetaan kuitenkin elintarviketurva, ja tukemaan tutkimusta kestävämpien ja luonnonmukaisempien vaihtoehtojen kehittämiseksi.”
oEhdotus 2.7: ”Suojellaan veden lähteitä ja torjutaan jokien ja valtamerten pilaantumista muun muassa tutkimalla ja torjumalla mikromuovisaastetta”.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen)192 artikla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti EU:n on myötävaikutettava ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen sekä sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
EU:n pinta- ja pohjavesimuodostumat ovat useiden epäpuhtauksien saastuttamia. Pilaantuminen kulkeutuu alavirtaan ja maan alla, ja 60 prosenttia Euroopan vesistöalueista on kansainvälisiä (joko jäsenvaltioiden kesken tai jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen maan kesken). Tästä syystä jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää ja EU:n tason toimia tarvitaan, jotta voidaan puuttua saastumiseen ja muihin rajat ylittäviin vaikutuksiin vahvistamalla yhdenmukaistetut standardit ja ottamalla käyttöön yhdenmukaistetut tiedonkeruu- ja tiedonjakojärjestelmät. Ilman EU:n tason toimia saastumisen torjunta olisi kohtuuttoman kallista erityisesti tuotantoketjun loppupään jäsenvaltioissa.
EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus vuonna 2019 vahvisti, että vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen kaksi johdannaisdirektiiviä ovat käynnistäneet tai tehostaneet toimia vesivaroihin kohdistuvien rajatylittävien paineiden torjumiseksi vesistöalueiden tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Erityisesti pilaavien aineiden osalta lainsäädännössä erotetaan toisistaan aineet, joiden katsotaan aiheuttavan riskin EU:n tasolla, ja aineet, jotka aiheuttavat huolta alueellisesta tai kansallisesti, ja käsitellään niitä eri tavoin. Tällä aloitteella pyritään parantamaan sitä, miten jäsenvaltiot käsittelevät alueellisesti ja kansallisesti huolta aiheuttavia aineita.
Kun EU:n ympäristönlaatunormit asetetaan, EU ottaa käyttöön yhteisiä tavoitteita saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi tieteellisen näytön perusteella, mutta jättää jäsenvaltioille joustovaraa päättää kustannustehokkaimmasta tavasta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon asiaan liittyvän lähdeperusteisen EU:n lainsäädännön. Näin (yhteiset tavoitteet ja joustavuus niiden saavuttamiseksi) luodaan yhteys lähteeseen perustuvaan EU:n tason lainsäädäntöön (kuten torjunta-aineiden kestävään käyttöön) ja autetaan varmistamaan, että kyseisessä lainsäädännössä asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotuksella tarkistetaan nykyisiä pinta- ja pohjaveden pilaavien aineiden luetteloita ja asetetaan tai saatetaan ajan tasalle ympäristönlaatunormit, joita jäsenvaltioiden on noudatettava. Samalla luotetaan suurelta osin muuhun EU:n lainsäädäntöön, jossa käsitellään pilaantumisen lähdettä tai säännellään niiden päästöjä tuotannon ja käytön aikana (kuten REACH-asetuksen mukaiset tiettyjen aineiden käyttöä koskevat rajoitukset tai teollisuuslaitosten luvissa vahvistetut päästöjen raja-arvot teollisuuspäästödirektiivin nojalla) ja jätetään jäsenvaltioille mahdollisuus valita erityistoimenpiteet. Koska jokaisella EU:n vesimuodostumalla on omat erityispiirteensä (ilmasto, virtaus, geologiset olosuhteet jne.) eikä siihen välttämättä kohdistu samoja paineita kuin muihin vesimuodostumiin, toimenpiteiden valinnan jättäminen jäsenvaltioiden vesiviranomaisille on asianmukaista suhteellisuusperiaatteen kannalta.
Vuonna 2019 tehdyssä EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastuksessa vahvistettiin vesipolitiikan puitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja pohjavesidirektiivin lisäarvo. Tämän ehdotuksen vaikutustenarvioinnissa vahvistetaan, että aineet, joita harkitaan lisättäväksi EU:n laajuisilla laatustandardeilla laadittuihin epäpuhtausluetteloihin, aiheuttavat riskin EU:n tasolla. Joistakin jo luetteloiduista aineista todettiin, että niitä ei enää pidetä EU:n laajuisesti huolta aiheuttavina aineina mutta niitä on ehkä vielä käsiteltävä kansallisella tasolla. Tässä ehdotuksessa esitetään menettely, jonka avulla Euroopan komissio voi puuttua epäjohdonmukaisuuksiin, jotka liittyvät siihen, miten jäsenvaltiot päättävät säännellä aineita kansallisella tasolla, sekä niitä koskeviin laatustandardeihin.
•Toimintatavan valinta
Aloite on muodoltaan direktiivi, koska se on sopivin oikeudellinen väline muutosten tekemiseksi voimassa oleviin asiaa koskeviin direktiiveihin.
Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot saattavat säännökset osaksi kansallisia aineellisia ja menettelyllisiä oikeusjärjestelmiään ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä lähestymistapa antaa jäsenvaltioille enemmän vapautta kuin asetus, sillä jäsenvaltiot voivat valita sopivimmat toimenpiteet sovittujen tulosvelvoitteiden saavuttamiseksi.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Vuonna 2019 saatiin päätökseen EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus, joka kattoi vesipolitiikan puitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin, tulvadirektiivin ja pohjavesidirektiivin. Toimivuustarkastuksessa todettiin, että vaikka lainsäädäntö on suurelta osin tarkoituksenmukaista, kemiallisen pilaantumisen torjunnassa on parantamisen varaa. Lisäksi havaittiin, että lainsäädännön yleisten tavoitteiden saavuttamisessa on yleisesti ottaen edistytty vain vähän seuraavista kolmesta syystä:
vesiä koskevien tavoitteiden riittämätön sisällyttäminen muihin asiaankuuluviin politiikkoihin;
riittämättömät investoinnit veteen liittyviin hankkeisiin ja ohjelmiin jäsenvaltioissa;
riittämättömät täytäntöönpanotoimet.
Täytäntöönpanon osalta tuotiin esiin useita kemialliseen saastumiseen liittyviä puutteita: kansallisesti merkityksellisten epäpuhtauksien laatunormien suuri moninaisuus, raportointiin liittyvä hallinnollinen taakka, ilmoitettujen tietojen epätarkkuus ja oikea-aikaisuuden puute sekä paljon resursseja kuluttava ja aikaa vievä prosessi pilaavien aineiden luetteloiden päivittämiseksi. Tällä ehdotuksella puututaan näihin puutteisiin. Lisäksi siinä otetaan huomioon merkittävämmän kemikaalilainsäädännön toimivuustarkastuksen asiaankuuluvat havainnot vuodelta 2019 ja kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa tehdyt sitoumukset. Erityisesti siinä otetaan askel kohti kokonaisvaltaisempaa (seosten) seurantaa ottamalla käyttöön vaikutusperusteisten menetelmien käyttö, ja siihen sisältyy säännöksiä, joilla parannetaan vaarojen ja riskien arvioinnin oikea-aikaisuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta (esimerkiksi helpottamalla tietojen jakamista ja ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistavan soveltamista).
Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen (REFIT)
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoja työn yksinkertaistamiseksi ja työtaakan vähentämiseksi. Aineiden poistaminen pintavesien pilaavien aineiden luettelosta merkitsee taakan vähenemistä jossakin määrin, kuten myös tarkkailtavien aineiden luettelon tarkistaminen kolmen vuoden välein kahden vuoden sijaan sekä pinta- ja pohjavesien pilaavien aineiden luettelojen tarkistaminen delegoiduilla säädöksillä yhteispäätösmenettelyn sijaan. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin mukaisen automaattisen tietojentoimitusmekanismin luominen vähentää jäsenvaltioiden raportointitaakkaa samoin kuin vesipolitiikan puitedirektiivin 15 artiklan 3 kohdan mukaisen toimenpideohjelmaa koskevan välikertomuksen poistaminen. Vaikutusperusteisia toimenpiteitä koskevien nykyisten suuntaviivojen parantaminen ja yhdenmukaistetun methologian kehittäminen mikromuovien seurantaa varten yksinkertaistaa jäsenvaltioiden työtä näillä aloilla.
Vaikutustenarviointia laadittaessa on sovellettu pk-yritystestin perusominaisuuksia, ja tulokset on esitetty erityisesti 6 jaksossa. Pk-yritykset tuottavat ja käyttävät kyseisiä pilaavia aineita. On huomattava, että vaikutusten tarkka tunnistaminen ja kvantifiointi ei yleisesti ole mahdollista, koska vaikutukset riippuvat toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot toteuttavat lainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto
Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon tietyin varauksin 24. kesäkuuta 2022. Se pyysi muutoksia erityisesti seuraavien kolmen näkökohdan korjaamiseksi: 1) vaihtoehtojen suunnittelu, koska sitä pidettiin liian monimutkaisena eikä keskeisiä poliittisia valintoja tuoda esiin selkeästi; 2) vaikutukset pk-yrityksiin ja kansalaisiin, koska analyysiä ei katsottu riittäväksi eikä raportissa arvioida, miten vaikutukset voivat kohdistua yksittäisiin jäsenvaltioihin; 3) raportin ei katsottu olevan selkeä odotettujen vaikutusten laajuuden osalta eikä siinä arvioitu kriittisesti kuvaavien hyöty- ja kustannusarvioiden pätevyyttä ja niiden merkityksellisyyttä aloitteen kannalta eikä vaihtoehtojen vertailua, jonka ei katsottu perustuvan niiden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja johdonmukaisuuteen.
Tämän vuoksi toimintavaihtoehtoja on yksinkertaistettu vähentämällä vaihtoehtojen määrää ja yhdistämällä vaihtoehtoja. Pk-yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia on kehitetty edelleen koko tekstissä samoin kuin tietoja vaikutuksista kuluttajiin ja jäsenvaltioihin. Kustannus- ja hyötylukujen tulkintaa on selkeytetty, jotta vältytään siltä vaikutelmalta, että ne liittyvät yksinomaan tähän aloitteeseen. Teksti ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteesta on täytetty. Lopuksi tekstiin on lisätty vaihtoehtojen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden arviointi.
•Sidosryhmien kuuleminen
Tämän ehdotuksen valmistelun tueksi järjestettiin laaja sidosryhmien kuuleminen. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen perusteella vuonna 2021 järjestettiin sekä avoin julkinen kuuleminen että asiantuntijakysely, jonka tulokset otettiin huomioon tämän ehdotuksen vaikutustenarvioinnissa. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien pysyvälle verkostolle, joka tukee vesipolitiikan puitedirektiivin ja sen johdannaisdirektiivien täytäntöönpanoa, tiedotettiin asiasta, ja erityisesti kemikaaleja ja pohjavettä käsitteleviä työryhmiä kuultiin laajasti.
Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) laati laajoja teknisiä asiakirja-aineistoja niiden yksittäisten aineiden ja aineryhmien osalta, jotka on yksilöity pintavesiä pilaaviksi aineiksi. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien asiantuntijoiden alaryhmät tukivat tätä työtä. Terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) suorittaman uudelleentarkastelun yhteydessä julkaistiin alustavia lausuntoja. Niihin liittyi neljän viikon kommentointijakso, ja sen tulokset otettiin huomioon komitean lausunnossa. Muutamien aineiden uudelleentarkastelua ei ole saatu päätökseen. Ehdotetut arvot on näin ollen merkitty ”edellyttäen, että ne vahvistetaan SCHEER-komitealta pyydetyn lausunnon perusteella”. Kaikki lopulliset ehdotetut arvot tulevat olemaan täysin tieteellisten lausuntojen mukaisia.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
JRC tarjosi sisäistä asiantuntemusta erityisesti pintavesien pilaavien aineiden valinnassa ja ympäristönlaatunormien laatimisessa. Kemikaaleja ja pohjavettä käsittelevien työryhmien asiantuntijat tarjosivat ulkopuolista teknistä asiantuntemusta muun muassa pohjaveden pilaavista aineista. Komission vaikutustenarvioinnin tukena oli ulkopuolisten konsulttien laatima tutkimus, jossa tarkasteltiin erilaisten mahdollisten toimintavaihtoehtojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ottaen huomioon nykyisten ja suunniteltujen EU:n tason politiikkojen odotetut vaikutukset ja sidosryhmien panokset. Aineita koskevat YKT:n asiakirja-aineistot, pohjavesityöryhmän raportit, konsulttien tutkimusraportti ja sidosryhmien työpajaraportit ovat saatavilla CIRCABC-sivustolla.
•Vaikutustenarviointi
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea toimintavaihtoehtoryhmää eli pintavesiin liittyviä vaihtoehtoja, pohjavesiin liittyviä vaihtoehtoja ja monialaisia vaihtoehtoja. Pintavesien osalta siinä arvioitiin, mitä vaikutuksia on sillä, että lisätään prioriteettiaineiden luetteloon useita aineita (tarkastelluista lääkkeistä, torjunta-aineista, teollisuuskemikaaleista ja metalleista) ja asetetaan niille siten EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit. Useiden olemassa olevien prioriteettiaineiden osalta tarkasteltiin ympäristönlaatunormien muuttamisen vaikutuksia. (Muutokset perustuvat uuteen tieteelliseen näyttöön). Joidenkin muiden olemassa olevien prioriteettiaineiden osalta tarkasteltiin sitä, mitä vaikutuksia niiden poistamisella luettelosta olisi. Pohjavesien osalta vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin sitä, mitä vaikutuksia on tiettyjen aineiden, kuten PFAS-yhdisteiden, torjunta-aineiden ei-merkityksellisten metaboliittien (nrM) ja lääkkeiden, lisäämisellä luetteloon. Lisäksi vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin useita vaihtoehtoja, joilla voidaan parantaa digitalisaatiota, hallinnon virtaviivaistamista ja riskinhallintaa vesien pilaantumisen alalla.
Tunnistettujen aineiden pääasiallisia pilaantumisen lähteitä ovat kemialliset tuotantoprosessit (suorat päästöt, jotka aiheutuvat puun, sellun, teräksen, palamisen, tekstiilien, muovien jne. tuotannosta). jätevesipäästöt, mukaan lukien lääkkeet ja kankaiden pesemiseen liittyvät kemikaalit, kulutustuotteet, puhdistusaineet ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet; epäsuorat päästöt, jotka johtuvat torjunta-aineiden, biosidien ja lääkkeiden käytöstä maataloudessa; tienrakentamisessa käytettävät kemikaalit; elohopealaskeumat fossiilisia polttoaineita käyttävistä polttolaitoksista ja PFAS-yhdisteet sammutusvaahdoista. Kaikkiin näihin lähteisiin ja väyliin sovelletaan lainsäädäntöä, mukaan lukien teollisuuden päästödirektiivi 2010/75/EY (tarkistettavana), yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi 91/271/ETY (tarkistettavana), torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettu direktiivi 2009/128/EY (tarkistettavana), ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä annettu direktiivi 2001/83/EY, eläinlääkkeistä annettu asetus (EU) 2019/6, REACH-asetus N:o 1907/2006, kasvinsuojeluaineista annettu asetus (EY) N:o 1107/2009, biosidivalmisteista annettu asetus (EU) N:o 528/2012 ja kosmeettisista valmisteista annettu asetus (EY) N:o 1223/2009. Asettamalla näille aineille enimmäispitoisuudet tällä ehdotuksella pyritään vahvistamaan EU:n lähde- ja väyläsäädännön vaikutusta ja täytäntöönpanoa ja, jos se on tarpeen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, edistämään tiukempien lähde- ja väylätoimenpiteiden hyväksymistä jäsenvaltioiden tasolla.
Vaihtoehtoja tarkasteltiin uudelleen niiden ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja taloudellisten kustannusten ja hyötyjen perusteella, ja ne johtivat seuraavaan parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen pakettiin:
Pintavesi
|
Vaihtoehto 1: Lisätään prioriteettiaineiden luetteloon yksittäisenä aineena, jolloin ympäristönlaatunormit asetetaan kullekin yksittäiselle aineelle
|
23 yksittäistä ainetta:
17-beta-estradioli (E2), asetamipridi, atsitromysiini, bifentriini, bisfenoli-A, karbamatsepiini, klaritromysiini, klotianidiini, deltametriini, diklofenaakki, erytromysiini, esfenvaleraatti, estroni (E1), etinyyli-estradioli (EE2), glyfosaatti, ibuprofeeni, imidaklopridi, nikosulfuroni, permetriini, tiaklopridi, tiametoksaami, triklosaani, hopea.
|
Vaihtoehto 2: Lisätään prioriteettiaineiden luetteloon ryhmänä, jolloin ympäristönlaatunormit asetetaan ”summalle”
|
PFAS-yhdisteet (24 nimetyn aineen summa)
|
Vaihtoehto 3: Muutetaan voimassa olevia ympäristönlaatunormeja
|
Tiukennetaan 14 aineen osalta:
Klorpyrifossi; sypermetriini, dikofoli, dioksiini, diuroni, fluoranteeni, heksabromisyklododekaani (HBCDD), heksaklooributadieeni, elohopea, nikkeli, nonyylifenolit, PAH-yhdisteet, PBDE-yhdisteet, tributyylitina
Lievennetään 2 aineen osalta:
Heptakloori/heptakloori-epoksidi; heksaklooribentseeni
|
Vaihtoehto 4: Poistetaan luettelosta
|
4 aineitta: Alakloori, hiilitetrakloridi, klorfenvinfossi, simatsiini
|
Pohjavesi
|
Vaihtoehto 1: Lisätään liitteeseen I siten, että pohjaveden laatunormi asetetaan kullekin erikseen
|
2 lääkeainetta: Karbamatsepiini ja sulfametoksatsoli
Kaikki ei-merkitykselliset metaboliitit (nrM), joiden yksittäinen ympäristönormi on 0,1 µg/l
|
Vaihtoehto 2: Lisätään liitteeseen I siten, että pohjaveden laatunormi asetetaan summana
|
PFAS-yhdisteet (24 nimetyn aineen summa)
|
Vaihtoehto 3: Lisätään liitteeseen II
|
1 aine: primidoni
|
Digitalisaatio, hallinnon virtaviivaistaminen ja parempi riskinhallinta
|
Vaihtoehto 1: Annetaan seurantaa koskevia ohjeita ja neuvoja
|
b
|
Parannetaan nykyisiä vaikutusperusteisia menetelmiä, jotta niitä käyttämällä voidaan parantaa pilaavien aineiden ryhmien/seosten seurantaa.
|
|
c
|
Kehitetään yhdenmukaistettu mittausstandardi ja ohjeet vedessä olevia mikromuoveja varten perustana jäsenvaltioiden raportoinnille ja laaditaan tuleva luettelo ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja pohjavesidirektiivin mukaisesti.
|
Vaihtoehto 2: Laaditaan/muutetaan pakollisia seurantakäytäntöjä
|
a
|
Sisällytetään ympäristönlaatunormeista annettuun direktiiviin velvoite käyttää vaikutusperusteisia menetelmiä estrogeenien seurantaan.
|
|
b
|
Laaditaan pakollinen pohjaveden tarkkailtavien aineiden luettelo, joka vastaa pintavesien ja juomaveden tarkkailua, ja annetaan ohjeita luetteloon sisältyvien aineiden seurannasta.
|
|
c
|
Parannetaan pintaveden tarkkailtavien aineiden luettelon seuranta- ja tarkistussykliä, jotta tietojen käsittelyyn on enemmän aikaa ennen luettelon tarkistamista.
|
Vaihtoehto 3: Yhdenmukaistetaan raportointia ja luokitusta
|
a
|
Perustetaan ympäristönlaatunormeista annettua direktiiviä ja vesipolitiikan puitedirektiiviä varten automaattinen tietojen toimitusmekanismi, jolla varmistetaan seuranta-/tilatietojen helppo saatavuus lyhyellä aikavälillä, jotta voidaan virtaviivaistaa ja vähentää nykyiseen raportointiin liittyviä toimia ja mahdollistaa raakaseurantatietojen saatavuus.
|
|
b
|
Otetaan vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita varten käyttöön ympäristönlaatunormien luettelo ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin liitteenä ja sisällytetään vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet pintavesien kemiallisen tilan arviointiin.
|
Vaihtoehto 4: Käytetään lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia vaihtoehtoja
|
a
|
Käytetään prioriteettiaineiden luettelon määrittelemiseen ympäristönlaatunormeista annettua direktiiviä vesipolitiikan puitedirektiivin sijasta ja päivitetään pintavesien ja pohjavesien pilaavien aineiden luettelot komiteamenettelyllä tai delegoiduilla säädöksillä.
|
|
b
|
Muutetaan aldriinin, dieldriinin, endriinin, isodriinin, DDT:n, tetrakloorietyleenin ja trikloorietyleenin asema ”muista pilaavista aineista” prioriteettiaineiden asemaan.
|
|
c
|
Muutetaan 1,2-dikloorietaanin, fluoranteenin, lyijyn, oktyylifenolietoksylaattien ja pentakloorifenolin asema vaarallisiksi prioriteettiaineiksi.
|
Ehdotetulla toimenpidepaketilla varmistetaan, että lainsäädännön muutokset pysyvät oikeasuhteisina ja että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ovat suuremmat kuin toimista aiheutuvat kustannukset ja että niissä keskitytään kysymyksiin, joihin voidaan parhaiten puuttua EU:n tasolla.
Tämän aloitteen kustannusten ja erityisesti sen hyötyjen kvantifiointi on vaikeaa, koska se on liittyy (ja tukeutuu) muihin poliittisiin aloitteisiin tiettyjen EU:n laajuisten toimenpiteiden osalta. Lisäksi jäsenvaltiot voivat suurelta osin valita, mitä toimenpiteitä ne toteuttavat vaatimusten noudattamiseksi: ne vaihtelevat siis kansallisten/paikallisten olosuhteiden mukaan.
Pintavesien osalta odotetaan merkittäviä välittömiä kustannuksia esimerkiksi ibuprofeenin, glyfosaatin, PFAS-yhdisteiden ja bisfenoli-A:n lisäämisestä prioriteettiaineiden luetteloon sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), elohopean ja nikkelin ympäristönlaatunormien muuttamisesta. Tämä aiheuttaa todennäköisesti tuotekehityskustannuksia teollisuudelle ja korvaamiskustannuksia kyseisten aineiden käyttäjille, myös maatalousalalla.
Pohjaveden osalta suurimmat kustannukset aiheutuvat todennäköisesti PFAS-yhdisteiden laatunormien lisäämisestä. Kustannukset voivat liittyä torjunta-aineiden tai teollisuuskemikaalien käytön rajoittamiseen, esimerkiksi saastuneiden biojätemassojen hallintaan ja jäteveden käsittelyn tehostamiseen. Parhaaksi arvioidun digitalisoinnin, hallinnon virtaviivaistamisen ja parempien riskinhallintavaihtoehtojen kustannukset ovat luonteeltaan hallinnollisia, ne toteutuisivat alun perin EU:n tasolla ja olisivat yleisesti ottaen alhaiset, lukuun ottamatta mahdollista automaattista tietojen toimitusmekanismia. Kustannuksia ei voida kohdistaa yksinomaan tähän aloitteeseen, mikä johtuu väistämättömästä vuorovaikutuksesta ja synergiasta monien muiden samoja aineita koskevien EU:n politiikkojen kanssa. Pilaantumiskustannukset otetaan huomioon pääasiassa käyttämällä teollisuuspäästödirektiiviä ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettua direktiiviä, kaikkien PFAS-yhdisteiden kieltäminen välttämättömiä käyttötarkoituksia lukuun ottamatta, sekä tulevan mikromuoveja koskevan aloitteen täytäntöönpanoa ja muita aloitteita. Esimerkiksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistaminen tehostaa monien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen parantamista, ja kustannusten kattamiseksi sillä otetaan käyttöön laajennettu tuottajan vastuu, mikä vähentää merkittävästi pinta- ja pohjavesiin tulevien mikroepäpuhtauksien määrää.
Ehdotetulla aloitteella vähennetään akuutin myrkyllisyyden ja/tai hitaasti hajoavien kemikaalien pitoisuuksia vedessä. Sillä myös parannetaan vesiekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen arvoa. Hyötyjä ovat näin ollen ihmisten terveyteen, luontoon, pölyttäjiin ja maatalouteen kohdistuvien vaikutusten vähentäminen sekä vedenkäsittelykustannusten välttäminen. Kemikaalien seurantatietojen asettaminen helposti saataville ja uudelleenkäytettäväksi parantaa merkittävästi turvallisuusarvioinnin johdonmukaisuutta ja on tärkeä askel edettäessä kohti ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistapaa, johon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on sitouduttu.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Ehdotuksella on myönteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteiden 6 (vesi), 12 (kulutus ja tuotanto) ja 14 (meret) saavuttamiseen. Kestävän kehityksen tavoitteen 6 osalta on odotettavissa, että juomaveden lähteiden saastuminen vähenee, että pinta- ja pohjaveden kemiallinen laatu paranee ja että ympäristön kannalta hyvälaatuisten vesimuodostumien osuus kasvaa ajan mittaan, kun jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä pilaavien aineiden pitoisuuksien vähentämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteen 12 osalta on odotettavissa, että toteutettavat toimet sekä EU:n tasolla toteutettavat toimenpiteet (esimerkiksi kestäviä tuotteita koskeva aloite tai tuleva PFAS-yhdisteiden kaikkien muiden kuin välttämättömien käyttötarkoitusten kieltäminen) että jäsenvaltioiden tasolla johtavat erilaisten vähemmän myrkyllisten ainesosien käyttöön tuotteissa. Kestävän kehityksen tavoitteen 14 osalta on tärkeää panna merkille suora vaikutus vesipuitedirektiivin kattamiin jokisuiden vaihettumisalueisiin ja merivesimuodostumiin (1 meripeninkulman päähän rannikosta). Lisäksi jokien kautta meriin ja valtameriin päätyvä makea vesi sisältää asteittain pienempiä pitoisuuksia tällä aloitteella säänneltyjä aineita.
Ilmaston johdonmukaisuuden tarkistaminen ja energiatehokkuus etusijalle -periaate
Ehdotus on johdonmukainen eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen sekä vuosien 2030 ja 2050 unionin tavoitteiden kanssa. Ehdotuksen merkittävin vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin on aineiden poistaminen jätevedenpuhdistamoissa. Nämä ovat energiaintensiivisiä prosesseja. Riippuen toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot toteuttavat vähentääkseen aineiden määrää vedessä tai poistaakseen aineet vaiheittain, vaikutusten olisi oltava myönteisiä (kun aineita käsitellään niiden lähteellä eikä niitä sen vuoksi tarvitse poistaa jätevedestä), neutraaleja (jos aineet korvataan aineilla, jotka edellyttävät samanlaista poistoa jätevedenpuhdistamoissa) tai kielteisiä, jos jäsenvaltiot päättävät tukeutua pääasiassa jäteveden käsittelyyn. Jälkimmäinen skenaario on kuitenkin epätodennäköistä, koska lähteellä toteutettavat toimet ovat yleensä halvempia ja tehokkaampia. Lisäksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistaminen edellyttää, että jäteveden käsittelysuunnitelmissa saavutetaan ilmastoneutraalius vuoteen 2040 mennessä, ja tästä ehdotuksesta ei aiheudu kielteisiä nettovaikutuksia käsittelyn lisäämisen kautta.
Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaadinnassa esitetty energiatehokkuus etusijalle -periaate. Ilmastotoimien johdonmukaisuuden mukaisesti toimintavaihtoehtojen voidaan yhdessä yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistamisen kanssa odottaa olevan energiatehokkuuden kannalta vähintäänkin neutraaleja.
Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon tietyin varauksin 24. kesäkuuta 2022.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Liitteenä oleva rahoitusselvitys liittyy saasteettomuuspakettiin, ja se koskee tätä ehdotusta sekä ehdotuksia yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin ja ilmanlaatudirektiivin tarkistamisesta. Siinä esitetään talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit. Ehdotuksella on talousarviovaikutuksia komissioon, Euroopan ympäristökeskukseen (EEA) ja Euroopan kemikaalivirastoon (ECHA) tarvittavien henkilöstö- ja hallintoresurssien osalta.
Komission täytäntöönpano- ja täytäntöönpanotyömäärä kasvaa hieman, kun luetteloihin lisätään aineita ja pyritään yhdenmukaistamaan laatustandardeja ja raja-arvoja kansallisesti huolta aiheuttaville aineille.
Lisäksi komissio hyötyy tieteellisten tehtävien siirtämisestä kemikaalivirastolle, joka avustaa johdonmukaisesti komissiota aineiden ja seosten priorisoinnissa, laatustandardien ja raja-arvojen asettamisessa, asianmukaisten analyysimenetelmien tunnistamisessa ja asiaankuuluvien seurantatietojen arvioinnissa. Kemikaaliviraston tieteellinen tuki edellyttäisi 11 kokoaikaista työntekijää.
Euroopan ympäristökeskuksen työmäärä kasvaa, kun jäsenvaltioilta vaaditaan raportointia enemmän ja tiheämmin, ja luetteloissa olevien aineiden määrä kasvaa hieman, mikä edellyttää yhteensä neljää uutta kokoaikaista työntekijää niiden kolmen ja puolen henkilöstön lisäksi, jotka ovat jo mukana kokoaikaisina työntekijöinä.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Komissiolle kuuden vuoden välein toimitetut vesipiirin hoitosuunnitelmat ja yhteisen täytäntöönpanostrategian mukainen vapaaehtoinen sähköinen raportointi Euroopan ympäristökeskukselle ovat edelleen keskeinen tietolähde, jonka avulla voidaan todentaa ehdotuksen tehokas täytäntöönpano, erityisesti pinta- ja pohjaveden uusien tai tarkistettujen laatunormien noudattaminen.
Parannetut tarkkailtavien aineiden luettelon mekanismit, jotka velvoittavat jäsenvaltiot seuraamaan uusia huolta aiheuttavia aineita, mahdollistavat sen, että komissio voi kemikaaliviraston ja jäsenvaltioiden avustuksella määrittää uusien tai tiukempien laatuvaatimusten tarpeen. EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja suuri yleisö saavat tarkemman ja ajantasaisemman kuvan EU:n pinta- ja pohjavesimuodostumien tilasta, kun myös tosiasiallisia seurantatietoja raportoidaan säännöllisemmin ja Euroopan ympäristökeskus analysoi niitä.
Parannetun E-PRTR-rekisterin, joka on tarkoitus korvata uudella sähköisellä tietokannalla eli teollisuuden päästöjä koskevalla portaalilla, kanssa saatavan synergian ansiosta päästöselvitykset, jotka raportoidaan tällä hetkellä vain kuuden vuoden välein, korvataan huomattavasti säännöllisemmällä ja johdonmukaisemmalla yleiskatsauksella pilaavien aineiden kokonaispäästöistä aloittain. Näin jäsenvaltiot voivat keskittää täytäntöönpanotoimia.
Sekä pinta- että pohjavesidirektiivin liitteitä tarkistetaan säännöllisesti tieteen ja tekniikan kehityksen perusteella. Joustavammat menettelyt huolta aiheuttavien aineiden laatuvaatimusten hyväksymiseksi sekä Euroopan ympäristökeskukselle annetut keskeiset tehtävät, jotka liittyvät säännöllisempien seurantatietojen analysoimiseen, ja kemikaalivirastolle annetut tehtävät, jotka liittyvät jatkuvaan tieteelliseen tukeen, mahdollistavat nykyisten laatunormien tarkkuuden ja uusien laatunormien tarpeen paremman arvioinnin, jotta voidaan puuttua nopeasti uusiin huolta aiheuttaviin aineisiin. Molempien virastojen osallistuminen toimiin vastaa kemikaalistrategian tavoitetta siirtyä ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistapaan, mikä johtaa tehokkaampiin, vaikuttavampiin ja johdonmukaisempiin kemikaalien turvallisuusarviointeihin kaikessa asiaankuuluvassa EU:n lainsäädännössä, mikä myös käynnistää tehokkaampia ja monialaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja ehdotuksia uusiksi normeiksi.
Säännöllisempien seuranta- ja tilannetietojen analysointia hyödynnetään tehokkaasti laajemmassa saasteettomuuden seurantaa ja asiaan liittyviä näkymiä koskevassa kehyksessä, joka on määrä julkaista kahden vuoden välein vuodesta 2022 alkaen. Tämä auttaa arvioimaan vesimuodostumien pilaantumisen vähenemisen vaikutuksia, kun koko EU:ssa sovelletaan laajempia yhdenmukaistettuja laatustandardeja.
•Selittävät asiakirjat
Ehdotus edellyttää selittäviä asiakirjoja, koska ne ovat keskeisiä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja sen varmistamisessa, että täytäntöönpanotekstit vastaavat direktiivin kirjainta ja henkeä. Tämä on tärkeää ja välttämätöntä, koska ehdotus kattaa muutoksia kolmeen direktiiviin, jotka saatetaan mahdollisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä eri säädöksillä. Koska ehdotuksella pyritään ensisijaisesti muuttamaan nykyisiä laatunormeja tai ottamaan käyttöön uusia laatunormeja, huolellista tarkistamista voidaan helpottaa selittävillä asiakirjoilla.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
(1)Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen
1 artiklaa, 7 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklan 3 kohdan k alakohtaa, 4 artiklan 1 kohtaa ja liitettä V (kohtia 1.4.3, 2.3.2 ja 2.4.5) sekä liitettä VII (kohtaa 7.7) muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 16 ja 17 artiklan ehdotettu poisto (katso jäljempänä).
Määritelmiä koskevaa 2 artiklaa muutetaan, jotta ”pintaveden hyvän kemiallisen tilan”, ”prioriteettiaineiden” ja ”ympäristönlaatunormien” määritelmät saatetaan ajan tasalle ja otetaan käyttöön ”vaarallisten prioriteettiaineiden” ja ”vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden” määritelmät. Nämä muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan 1) ottaa huomioon ehdotus ympäristönlaatunormien hyväksymistä koskevan nykyisen yhteispäätösmenettelyn korvaamisesta delegoiduilla säädöksillä; 2) laajentaa ”kemiallisen tilan” käsitettä niin, että se kattaa myös ”vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet”; tähän asti se on ollut osa liitteessä V esitettyä ekologisen tilan määritelmää; 3) ottaa huomioon mahdolliset tulevat vaikutusperusteiset kynnysarvot osana ”ympäristölaatunormien” määritelmää.
Vesipiirien hallinnollista yhteensovittamista koskevaa 3 artiklaa muutetaan siten, että kaikkien mahdollisesti kärsineiden vesimuodostumien toimivaltaisille viranomaisille, myös alajuoksun jäsenvaltioissa, asetetaan velvoite varoittaa toisiaan ja tehdä yhteistyötä vahinkojen minimoimiseksi ja seurausten korjaamiseksi, kun kyseessä ovat poikkeukselliset luonnonolot, tai ylivoimaiset esteet, erityisesti äärimmäiset tulvat, pitkittynyt kuivuus tai merkittävät pilaantumistapahtumat.
Edellä mainitun 16 artiklan poistamisen huomioon ottamiseksi tehdyn muutosten lisäksi tavoitteita koskevaa 4 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että sen a kohdan iv alakohtaan sisältyy nimenomainen velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä asteittain myös vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden aiheuttamaa pilaantumista eikä pelkästään prioriteettiaineiden aiheuttamaa pilaantumista.
Veden tilan analysointi- ja seurantamenetelmiä koskevaa 8 artiklan 3 kohtaa muutetaan komitologiamenettelyn mukauttamiseksi Lissabonin sopimukseen kanssa korvaamalla aiempi ”valvonnan käsittävä sääntelymenettely” 21 artiklassa tarkoitetulla ”tarkastelumenettelyllä”. Lisäksi samaan kohtaan lisätään uusi valtuutus antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaisempia tietoja uusista velvoitteista asettaa ympäristökeskuksen seurantatiedot saataville sekä tilaa koskevat tiedot saataville säännöllisemmin uusien 4 ja 5 kohtien mukaisesti. Nämä muutokset ovat täysin linjassa direktiivin 2007/2/EY (Inspire) nykyisten velvoitteiden kanssa. Direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot asettamaan julkisesti saataville paikkatietoaineistoja, jotka koskevat muun muassa ympäristönseurantalaitosten sijaintia ja toimintaa, niihin liittyviä päästömittauksia ja ympäristön osa-alueiden (ilma, vesi, maaperä) tilaa. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi myös tietojen levittämistä olisi virtaviivaistettava edelleen EU:n digitaalistrategian, avoimesta datasta annetun direktiivin (EU) 2019/1024 ja kestävän kemikaalistrategian ”yksi aine yksi arviointi” -lähestymistavan mukaisesti.
Piste- ja hajakuormituslähteitä koskevaa yhdistettyä lähestymistapaa koskevaa 10 artiklaa muutetaan päivittämällä viittaukset eri direktiiveihin, jotka koskevat pistekuormitusta ja hajakuormitusta. (Ne on tarkoitus kumota ja korvata).
12 artiklaa kysymyksistä, joita jäsenvaltiot yksin eivät voi käsitellä, muutetaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyömenettelyn vahvistamiseksi ja virallistamiseksi.
15 artiklan 3 kohta, joka koskee toimenpideohjelmien edistymistä koskevaa kolmivuotista väliraportointia, poistetaan, koska siitä johtuvaa hallinnollista taakkaa pidetään suhteettomana verrattuna täytäntöönpanon valvonnan ja ohjauksen paranemisesta saataviin hyötyihin.
Direktiivistä poistetaan 16 ja 17 artikla menettelystä, jonka mukaisesti komission oli laadittava lainsäädäntöehdotuksia pintavesimuodostumien ja pohjavesimuodostumien ympäristönlaatunormien luettelemiseksi ja määrittämiseksi, koska artiklat ovat vanhentuneet.
18 artiklan 2 kohdan e alakohtaa muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 16 artiklan ehdotettu poistaminen, kun taas 18 artiklan 4 kohtaa muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 15 artiklan 3 kohdan ehdotettu poistaminen.
Muutetaan teknisiä mukautuksia koskeva 20 artikla seuraavasti: 1) korvataan delegoitujen säädösten menettelyllä nykyinen valvonnan käsittävä sääntelymenettely liitteiden I ja III muuttamiseksi; 2) korvataan tarkastelumenettelyllä nykyinen sääntelymenettely liitteiden II ja V täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen hyväksymiseksi ja tietojen toimittamista ja käsittelyä koskevien mallien vahvistamiseksi.
Uudessa 20 a artiklassa otetaan käyttöön säännökset, jotka liittyvät delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyyn Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Komiteamenettelyä koskevaan 21 artiklaan tehdyllä muutoksella pyritään korvaamaan viittaus aiempaan ”komitologiapäätökseen” nykyisin sovellettavalla ”komitologia-asetuksella”.
Kumoamista ja siirtymäsäännöksiä koskevaa 22 artiklaa muutetaan viittausten päivittämiseksi ottaen huomioon direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY asianomaisiin liitteisiin ehdotetut muutokset.
Edellä mainittujen 16 artiklan poistamisen huomioon ottamiseksi tehtyjen mukautusten lisäksi muutetaan liite V seuraavasti: 1) poistetaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ekologisen tilan määritelmistä ja sisällytetään ne kemiallisen tilan määritelmään sen varmistamiseksi, että sekä prioriteettiaineiden että vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden seuranta tapahtuu paitsi silloin, kun nämä pilaavat aineet päästetään veteen, myös silloin, kun ne johdetaan ilmaan; 2) siirretään komissiolle valta hyväksyä interkalibrointimenettelyn tulokset delegoiduilla säädöksillä; 3) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää uusia seurantatekniikoita, mukaan lukien maapallon havainnointi ja kaukokartoitus.
Tärkeimpien pilaavien aineiden alustavaa luetteloa koskevaa liitettä VIII muutetaan sisällyttämällä siihen mikromuovit ja mikrobilääkeresistenssigeenit.
Poistetaan liite X, koska siinä oleva luettelo korvataan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa olevalla luettelolla.
(2)Pohjavesidirektiivin 2006/118/EY muuttaminen
Nimeä muutetaan sen selventämiseksi, että tämä direktiivi koskee ainoastaan pohjavesien pilaantumista eikä pohjavesien määrällistä tilaa.
Direktiivin tarkoitusta koskevaa 1 artiklaa muutetaan siten, että siinä poistetaan viittaus vesipuitedirektiivin 17 artiklaan, koska se muodostaa perustan direktiivin antamiselle ja on siten vanhentunut.
Määritelmiä koskevaa 2 artiklaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään jäsenvaltioiden tasolla vahvistettujen raja-arvojen lisäksi EU:n tasolla vahvistetut raja-arvot.
Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiperusteita koskevaa 3 artiklaa muutetaan EU:n tasolla vahvistettujen raja-arvojen uuden määritelmän huomioon ottamiseksi.
Pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenettelyä koskevaa 4 artiklaa muutetaan samasta syystä kuin 3 artiklaa.
Lisätään uusi 6 a artikla, jolla tehdään pohjavesimuodostumien ”tarkkailtavien aineiden luettelon mekanismista” pakollinen ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin 8 b artiklan säännösten mukaisesti. Tällä mekanismilla luodaan kolmivuotinen prosessi, jossa komissio asettaa kemikaaliviraston avustuksella ja priorisoi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aineet pohjavedessä tapahtuvaa seurantaa varten. Tuloksena saatavat tiedot otetaan huomioon liitteeseen I sisällyttämistä koskevien laatunormien puolivuotistarkistuksessa. Säännökseen sisältyy myös kemikaaliviraston velvollisuus asettaa tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville.
Muutetaan teknisiä mukautuksia koskeva 8 artikla seuraavasti: 1) korvataan täytäntöönpanosäädöksiin perustuva menettely delegoituihin säädöksiin perustuvalla menettelyllä liitteessä II olevan A ja C osan sekä liitteiden III ja IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen; 2) siirretään komissiolle valta sisällyttää uusia pohjavesien pilaavia aineita liitteeseen I ja vahvistaa niitä koskevat uudet EU:n laajuiset laatunormit sekä luetteloida liitteessä II olevaan B osaan ne pilaavat aineet, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen asettamista; 3) siirretään komissiolle valta tarvittaessa ja jopa sellaisten pilaavien aineiden tai pilaavien aineiden ryhmien osalta, jotka eivät aiheuta EU:n laajuista huolta, asettaa kynnysarvot EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun tasoa ja saavuttaa yhdenmukaisempi täytäntöönpano; 4) selkeytetään kemikaaliviraston keskeistä roolia tässä yhteydessä ja kemikaaliviraston velvoitetta saattaa mahdollisia muutoksia koskevat tieteelliset raportit julkisesti saataville.
Uudessa 8 a artiklassa otetaan käyttöön säännökset, jotka liittyvät delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyyn Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Komiteamenettelyä koskevaan 9 artiklaan tehdyllä muutoksella pyritään korvaamaan viittaus aiempaan ”komitologiapäätökseen” viittauksella nykyisin sovellettavaan ”komitologia-asetukseen”.
Liitteiden I ja II tarkistamista yhteispäätösmenettelyllä koskeva 10 artikla poistetaan 8 ja 8 a artiklassa säädetyn delegoituja säädöksiä koskevan uuden menettelyn huomioon ottamiseksi.
Pohjaveden pilaavia aineita koskevia EU:n laajuisia laatunormeja koskevaa liitettä I muutetaan lisäämällä siihen uusia pohjaveden pilaavia aineita ja niihin liittyviä laatunormeja joidenkin per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (PFAS-yhdisteet), lääkeaineiden ja torjunta-aineiden ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden osalta.
Muutetaan pohjaveden pilaavien aineiden kansallisia raja-arvoja koskeva liite II seuraavasti: 1) lisätään lääkeaine primidoni niiden synteettisten aineiden luetteloon, joille jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen asettamista; 2) selvennetään, että liitteen B ja C osat koskevat ainoastaan mekanismia, jolla raja-arvot asetetaan kansallisella tasolla, 3) varmistetaan, että jäsenvaltiot ilmoittavat asiasta kemikaalivirastolle, jotta viimeksi mainittu voi saattaa nämä tiedot julkisesti saataville; ja 4) lisätään uusi D osa, joka sisältää yhdenmukaistetut raja-arvot aineryhmälle ”trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin summa”.
Pohjaveden kemiallisen tilan arviointia koskevaa liitettä III ja merkittävien ja pysyvien nousevien muutossuuntien määrittämistä ja kääntämistä koskevaa liitettä IV muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon ”EU:n tasolla vahvistettujen raja-arvojen” uusi käsite.
(3)Ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 2008/105/EY muuttaminen
Otsikkoa muutetaan sen selventämiseksi, että direktiivi koskee pintavesien pilaantumista.
Ympäristönlaatunormeja koskevaa 3 artiklaa muutetaan uusien ja tarkistettujen ympäristönlaatunormien soveltamispäivien selventämiseksi. Myös 2 kohdassa esitettyjä eliöstön seurantavelvoitteita ja 6 kohdassa tarkoitettuja pitkän aikavälin kehityssuuntien arviointeja koskevia velvoitteita yksinkertaistetaan selventämällä niiden soveltamisalaa liitteessä. Artiklan 7 kohta poistetaan, jotta voidaan ottaa huomioon ehdotettu yhteispäätösmenettelyn korvaaminen delegoituja säädöksiä koskevalla menettelyllä prioriteettiaineiden luettelon muuttamiseksi.
Päästöselvityksiä koskevaa 5 artiklaa muutetaan raportointivelvollisuuden yksinkertaistamiseksi ja sen yhtenäistämiseksi mahdollisuuksien mukaan muuhun EU:n lainsäädäntöön, jotta voidaan puuttua suurista teollisuuslaitoksista peräisin oleviin päästöihin (lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan) ja mahdollistaa yksinkertaistettu raportointi teollisuuspäästöportaaliin. Yksityiskohtaiset tiedot vahvistetaan tulevassa täytäntöönpanosäädöksessä. Näin ollen vesipiirin hoitosuunnitelmien puitteissa tapahtuvaa raportointia sovelletaan edelleen vain hajapäästöihin.
EU:n kemikaalilainsäädännön eri osien yhteensovittamista koskevaa 7 a artiklaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään viittaus EU:n lääkelainsäädäntöön, ja siinä otetaan huomioon ehdotettu yhteispäätösmenettelyn korvaaminen delegoiduilla säädöksillä ympäristönlaatunormien päivittämiseksi tai vahvistamiseksi.
Muutetaan 8 artikla seuraavasti: 1) siirretään Euroopan komissiolle valta tarkistaa liitettä I kuuden vuoden välein, jotta voidaan harkita uusien prioriteettiaineiden ja niihin liittyvien ympäristönlaatunormien sisällyttämistä luetteloon kemikaaliviraston tietojen perusteella; 2) siirretään komissiolle valta tarkistaa säännöllisesti luetteloa vesistöaluekohtaisista pilaavien aineiden luokista, jotka sisältyvät nyt uudessa liitteessä II olevaan B osaan (tämä liite II korvaa tässä tarkoituksessa vesipuitedirektiivin 1.2.6 kohdan ja liitteen VIII, joita muutetaan vastaavasti vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden poistamiseksi ekologisen tilan määritelmästä ja niiden sisällyttämiseksi kemialliseen tilaan sovellettavaan järjestelmään); 3) siirretään komissiolle valta hyväksyä tarvittaessa EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja luetteloida ne liitteessä II olevassa C osassa (ehdotuksen C osassa luetellaan neljä prioriteettiainetta, jotka on aiemmin sisällytetty liitteeseen I mutta jotka on poistettu luettelosta, koska niiden ei enää katsota aiheuttavan huolta EU:n tasolla); 4) selvennetään kemikaaliviraston keskeistä roolia ympäristönlaatunormien laatimisessa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja sen velvollisuutta saattaa liitteiden muuttamiseen liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville.
Muutetaan 8 a artikla seuraavasti: 1) yksinkertaistetaan tapaa, jolla jäsenvaltiot voivat esittää kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden kemiallisen tilan erillään yleisestä kemiallisesta tilasta; 2) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus valvoa joitakin aineita vähemmän intensiivisesti; 3) edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat vaikutusperusteista seurantaa estrogeenihormonien esiintymisen arvioimiseksi vesimuodostumissa, jotta tulevaisuudessa voidaan asettaa vaikutuksiin perustuvia kynnysarvoja.
Muutetaan 8 b artikla seuraavasti: 1) parannetaan tarkkailtavien aineiden luettelon mekanismin seuranta- ja uudelleentarkastelujaksoa siten, että se on nykyisen kahden vuoden syklin sijaan kolme vuotta. Tämä antaa enemmän aikaa tietojen käsittelyyn ennen luettelon tarkistamista. Sen kanssa yhdessä seurantasyklin ehdotettu pidentäminen 12 kuukaudesta 24 kuukauteen, mahdollistaa sen, että pilaavien aineiden (esim. torjunta-aineet/biosidit) kausittaisten päästömallien eri tiheydet voidaan ottaa paremmin huomioon; 2) sallitaan mikromuovien ja tiettyjen mikrobilääkeresistenssigeenien sisällyttäminen seuraavaan tarkkailtavien aineiden luetteloon edellyttäen, että asianmukaiset seuranta- ja analyysimenetelmät määritetään kemikaaliviraston avustuksella.
Uuteen 8 d artiklaan sisältyy jäsenvaltioiden velvollisuus asettaa ympäristönlaatunormit uudessa liitteessä II olevassa A osassa luetelluille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille. Tämä korvaa vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä V olevassa 1.2.6 kohdassa tällä hetkellä muotoillun velvoitteen, joka vastaa ehdotusta varmistaa, että vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet sisällytetään pintavesimuodostumien kemiallisen eikä ekologisen tilan arviointiin. Säännöksellä pyritään myös varmistamaan, että jos tietyille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille on vahvistettu EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit, ne ovat ensisijaisia kansallisella tasolla vahvistettuihin ympäristönlaatunormeihin nähden. Lopuksi tarkistuksella velvoitetaan jäsenvaltiot ilmoittamaan asiasta kemikaalivirastolle, jotta se voi julkistaa kaikki pilaavien aineiden luetteloon merkitsemistä ja/tai ympäristönlaatunormien asettamista koskevat aikomukset avoimuuden ja synergioiden lisäämiseksi.
Direktiivistä poistetaan 10 artikla, jonka mukaan vesipuitedirektiivin liite X korvataan direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevalla tekstillä, koska direktiivin 2008/105/EY liitettä II ei ole. Lisäksi liite X poistetaan, koska direktiiviin 2008/105/EY sisällytetään delegoituja säädöksiä koskeva menettely prioriteettiaineiden luettelon mukauttamiseksi ja vastaavien ympäristönlaatunormien asettamiseksi.
Liitteen I otsikkoa muutetaan siten, että siitä poistetaan ”muiden pilaavien aineiden” käsite, joka on vanhentunut, koska siinä viitattiin aineisiin, jotka kuuluivat muun lainsäädännön piiriin ennen ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin hyväksymistä. Pioriteettiaineiden ja ”muiden pilaavien aineiden” erottaminen toisistaan ei ole enää tarpeen. Liitteen A osa, jossa luetellaan aineet ja niiden ympäristönlaatunormit, korvataan uudella liitteellä, jossa lisätään prioriteettiaineiden luetteloon 23 uutta ainetta: lääkkeet, teollisuusaineet, torjunta-aineet ja metallit. Liitteessä mainitaan myös aineet, jotka ovat vaarallisia, ne, jotka ovat kaikkialla esiintyviä PBT-aineita, sekä aineet, jotka edellyttävät pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointia.
Direktiiviin lisätään uusi liite II ja sen A osassa vahvistetaan ohjeellinen luettelo vesistöaluekohtaisista pilaavista aineista, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava ympäristönlaatunormien asettamista ja sovellettava niitä, jos ne aiheuttavat huolta. Liitteen B osassa esitetään yleiset periaatteet ja viitataan tätä koskeviin ohjeisiin, kun taas C osa sisältää yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille. Viimeksi mainittua mukautetaan tulevilla delegoiduilla säädöksillä, joiden avulla komissio vahvistaa EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit tietyille muille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille silloin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi riittävän ja yhdenmukaistetun ympäristönsuojelun varmistamiseksi myös sellaisten pilaavien aineiden osalta, jotka eivät tai eivät vielä aiheuta huolta EU:n laajuisesti.
2022/0344 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Pintavesien ja pohjavesien kemiallinen pilaantuminen aiheuttaa uhkan vesiympäristölle, koska se voi aiheuttaa muun muassa välitöntä ja kroonista myrkyllisyyttä vesieliöissä, pilaavien aineiden kertymistä ekosysteemiin sekä luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä, ja se on uhka myös ihmisten terveydelle. Ympäristönlaatunormien asettaminen auttaa saavuttamaan myrkytöntä ympäristöä koskevan saasteettomuustavoitteen.
(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä ja ympäristövahingot on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan on maksettava.
(3)Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on unionin strategia, jolla varmistetaan vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali ja puhdas kiertotalous, jossa optimoidaan resurssien hallinta ja minimoidaan saasteet. Kestävyyttä edistävässä EU:n kemikaalistrategiassa ja saasteettomuustoimintasuunnitelmassa käsitellään erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä saastumisnäkökohtia. Muita erityisen tarkoituksenmukaisia ja täydentäviä toimia ovat vuoden 2018 EU:n muovistrategia, vuoden 2021 Euroopan lääkestrategia, biodiversiteettistrategia, Pellolta pöytään -strategia, vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia, EU:n digitaalistrategia ja Euroopan datastrategia.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY vahvistetaan puitteet sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden, rannikkovesien ja pohjaveden suojelulle. Näihin puitteisiin kuuluu prioriteettiaineiden yksilöiminen niiden aineiden joukosta, joista aiheutuu unionin tasolla merkittävä riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/105/EY vahvistetaan unionin laajuiset ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY liitteessä X luetelluille 45 prioriteettiaineelle ja kahdeksalle muulle pilaavalle aineelle, joita säänneltiin unionin tasolla jo ennen kuin liite X otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2455/2001/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/118/EY vahvistetaan unionin laajuiset pohjaveden laatunormit nitraatteja ja torjunta-aineissa olevia tehoaineita varten sekä perusteet muiden pohjaveden pilaavien aineiden kansallisten raja-arvojen vahvistamiseksi. Siinä vahvistetaan myös vähintään 12 pilaavan aineen luettelo, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava tällaisten kansallisten raja-arvojen vahvistamista, ja niitä koskevat indikaattorit Pohjaveden laatunormit vahvistetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä I.
(5)Aineiden sisällyttämistä direktiivin 2000/60/EY liitteeseen X tai direktiivin 2006/118/EY liitteeseen I tai II harkitaan aineiden ihmisille ja vesiympäristölle aiheuttaman riskin arvioinnin perusteella. Arvioinnin keskeisiä osatekijöitä ovat tiedot aineiden pitoisuuksista ympäristössä, mukaan lukien tarkkailtavien aineiden luettelon seurannasta kerätyt tiedot, sekä aineiden (eko)toksikologiasta sekä niiden hajoavuudesta, biokertyvyydestä, karsinogeenisuudesta, mutageenisuudesta, lisääntymismyrkyllisyydestä ja hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista.
(6)Komissio on tarkastellut uudelleen direktiivin 2000/60/EY liitteessä X olevaa prioriteettiaineiden luetteloa kyseisen direktiivin 16 artiklan 4 kohdan ja direktiivin 2008/105/EY 8 artiklan mukaisesti sekä tarkastellut uudelleen direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II olevia aineiden luetteloita mainitun direktiivin 10 artiklan mukaisesti ja todennut uuden tieteellisen tietämyksen perusteella, että on aiheellista muuttaa kyseisiä luetteloita lisäämällä niihin uusia aineita, asettamalla ympäristönlaatunormit tai pohjaveden laatunormit kyseisille lisätyille aineille, tarkistamalla ympäristönlaatunormeja joidenkin olemassa olevien aineiden osalta tieteen kehityksen mukaisesti ja asettamalla eliöstön ympäristönlaatunormit tietyille olemassa oleville ja vastikään lisätyille aineille. Komissio on myös yksilöinyt, mitkä muut aineet todennäköisesti kertyvät sedimenttiin tai eliöstöön, ja selventänyt, että tällaisten aineiden kehityssuuntia olisi seurattava sedimentissä tai eliöstössä. Aineiden luettelon tarkistamisen tueksi on kuultu laajasti komission yksiköiden, jäsenvaltioiden, sidosryhmien sekä terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitean asiantuntijoita.
(7)Useimpien pilaavien aineiden osalta tehokkaat toimet niiden elinkaaren aikana edellyttävät lähteiden valvonnan ja jälkikäsittelytoimenpiteiden yhdistelmää, johon kuuluvat tarpeen mukaan kemiallinen suunnittelu, lupa tai hyväksyntä, valmistuksen ja käytön tai muiden prosessien aikana syntyvien päästöjen valvonta sekä jätteen käsittely. Siten uusien tai tiukempien laatunormien asettaminen vesimuodostumille täydentää unionin muuta lainsäädäntöä, jolla puututaan tai voitaisiin puuttua pilaantumisongelmaan yhdessä tai useammassa näistä vaiheista, ja on johdonmukaista tämän lainsäädännön kanssa, johon kuuluvat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU ja neuvoston direktiivi 91/271/ETY.
(8)Uusi tieteellinen tietämys viittaa merkittävään riskiin, joka johtuu useista muista vesimuodostumissa esiintyvistä pilaavista aineista niiden lisäksi, joita jo säännellään. Pohjavedessä on havaittu erityinen ongelma per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineiden) ja lääkkeiden vapaaehtoisen seurannan avulla. PFAS-aineita on havaittu yli 70 prosentissa unionin pohjaveden mittauspisteistä, ja nykyiset kansalliset raja-arvot ylittyvät selvästi hyvin monissa paikoissa. Lisäksi on laajalti löydetty myös lääkeaineita. Pintavesissä perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) on jo lueteltu prioriteettiaineina, mutta nyt katsotaan, että myös muut PFAS-aineet aiheuttavat riskin. Direktiivin 2008/105/EY 8 b artiklan mukainen tarkkailtavien aineiden seuranta on vahvistanut useiden lääkeaineiden aiheuttaman riskin pintavesissä, minkä vuoksi ne olisi lisättävä prioriteettiaineiden luetteloon.
(9)Direktiivissä 2000/60/EY edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät vesimuodostumat, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon, seuraavat niitä ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään niiden laadun huononeminen, eikä ihmisten käyttöön kelpaavan veden tuottamiseen tarvita niin paljon puhdistuskäsittelyä. Tässä yhteydessä mikromuovien on todettu aiheuttavan mahdollisen riskin ihmisten terveydelle, mutta mikromuoveista tarvitaan enemmän seurantatietoja, jotta voidaan vahvistaa tarve asettaa ympäristönlaatunormi pinta- ja pohjavesissä oleville mikromuoveille. Mikromuovit olisi sen vuoksi sisällytettävä pinta- ja pohjavesien seurantaluetteloihin, ja niiden seuranta olisi aloitettava heti, kun komissio on määrittänyt soveltuvat seurantamenetelmät. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon juomavedessä olevien mikromuovien riskien seuranta- ja arviointimenetelmät, jotka on kehitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 nojalla.
(10)Mikrobilääkeresistenssin kehittymisen riski, joka johtuu mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien ja mikrobilääkeresistenssigeenien esiintymisestä vesiympäristössä, on herättänyt huolta, mutta seuranta on ollut vähäistä. Myös asiaankuuluvat mikrobilääkeresistenssigeenit olisi sisällytettävä pinta- ja pohjavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja niitä olisi seurattava heti, kun soveltuvat seurantamenetelmät on kehitetty. Tämä vastaa komission kesäkuussa 2017 hyväksymää mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävää eurooppalaista yhteinen terveys -toimintasuunnitelmaa sekä Euroopan lääkestrategiaa, jossa myös käsitellään tätä ongelmaa.
(11)Kun otetaan huomioon kasvava tietoisuus seosten merkityksestä ja siten vaikutusperusteisesta seurannasta kemiallisen tilan määrittämiseksi ja se, että estrogeeniaineille on jo olemassa riittävän vankat vaikutusperusteiset seurantamenetelmät, jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisia menetelmiä arvioidakseen estrogeenisten aineiden kumulatiivisia vaikutuksia pintavesissä vähintään kahden vuoden ajan. Näin voidaan verrata vaikutusperusteisia tuloksia direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen kolmen estrogeenisen aineen tavanomaisten seurantamenetelmien käytön tuloksiin. Vertailua käytetään arvioitaessa, voidaanko vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiä käyttää luotettavina seulontamenetelminä. Tällaisten seulontamenetelmien käytön etuna olisi se, että direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen aineiden lisäksi voitaisiin ottaa huomioon kaikkien niiden estrogeenisten aineiden vaikutukset, joilla on samanlaiset vaikutukset. Direktiivissä 2000/60/EY olevaa ympäristönlaatunormien määritelmää olisi muutettava sen varmistamiseksi, että se voi tulevaisuudessa kattaa myös kynnysarvot, jotka voidaan asettaa vaikutusperusteisen seurannan tulosten arviointia varten.
(12)Unionin vesilainsäädännön arvioinnissa, jäljempänä ’arviointi’, todettiin, että pinta- ja pohjaveteen vaikuttavien pilaavien aineiden yksilöinti- ja luettelointiprosessia sekä niitä koskevien laatunormien asettamista tai tarkistamista uuden tieteellisen tietämyksen perusteella voitaisiin nopeuttaa. Jos komissio hoitaisi nämä tehtävät sen sijaan, että sovelletaan direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artiklassa ja direktiivin 2006/118/EY 10 artiklassa säädettyä tavallista lainsäätämisjärjestystä, voitaisiin parantaa pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvien mekanismien toimintaa erityisesti tulosten luetteloinnin, seurannan ja arvioinnin ajoituksen ja järjestyksen osalta, voitaisiin vahvistaa tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin ja pilaavien aineiden luetteloiden tarkistamisen välisiä yhteyksiä sekä pilaavien aineiden luetteloihin tehtävissä muutoksissa voitaisiin ottaa nopeammin huomioon tieteellinen kehitys. Sen vuoksi ja ottaen huomioon tarve muuttaa pilaavien aineiden luetteloita ja niihin liittyviä ympäristönlaatunormeja viipymättä uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä I kyseisen liitteen A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon ja vastaavien ympäristönlaatunormien osalta sekä direktiivin 2006/118/EY liitettä I kyseisessä liitteessä olevan pohjaveden pilaavien aineiden luettelon ja laatunormien osalta. Tässä yhteydessä komission olisi otettava huomioon pinta- ja pohjavesissä tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien aineiden seurannan tulokset. Tämän vuoksi olisi kumottava direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artikla ja liite X sekä direktiivin 2006/118/EY 10 artikla.
(13)Arvioinnissa todettiin myös, että jäsenvaltioiden välillä on liikaa eroja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja pohjaveden pilaaville aineille kansallisella tasolla asetetuissa laatunormeissa ja raja-arvoissa. Tähän mennessä vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, joita ei ole määritelty direktiivin 2000/60/EY mukaisiksi prioriteettiaineiksi, ovat kuuluneet kansallisten ympäristönlaatunormien piiriin, ja ne on laskettu pintavesien ekologisen tilan arviointia tukeviksi fysikaalis-kemiallisiksi laatutekijöiksi. Pohjavesissä jäsenvaltiot ovat myös voineet asettaa omat raja-arvonsa, myös synteettisille aineille. Tämä joustavuus on johtanut epätyydyttäviin tuloksiin, kun on pyritty vertailemaan vesimuodostumien tilaa jäsenvaltioiden välillä, ja ympäristönsuojelun osalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää menettelystä, jonka avulla voidaan sopia unionin tasolla ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista, joita sovelletaan kyseisiin aineisiin, jos ne on todettu kansallisesti huolestuttaviksi, ja laatia luettelot sovellettavista ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista.
(14)Lisäksi vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden sisällyttäminen pintavesien kemiallisen tilan määritelmään varmistaa koordinoidumman, johdonmukaisemman ja avoimemman lähestymistavan pintavesimuodostumien kemiallisen tilan seurantaan ja arviointiin sekä siihen liittyvään yleisötiedottamiseen. Se myös helpottaa kohdennetumpaa lähestymistapaa sellaisten toimenpiteiden yksilöimiseen ja toteuttamiseen, joilla voidaan käsitellä kaikkia kemikaaleihin liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisemmin, vaikuttavammin ja tehokkaammin. Sen vuoksi ’ekologisen tilan’ ja ’kemiallisen tilan’ määritelmiä olisi muutettava ja ’kemiallisen tilan’ soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, jotka ovat tähän asti olleet osa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevaa ’ekologisen tilan’ määritelmää. Tämän vuoksi direktiiviin 2008/105/EY olisi sisällytettävä vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormien käsite ja asiaan liittyvät menettelyt.
(15)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa B osaa mukauttamalla luetteloa pilaavista aineista, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamista.
(16)Kun otetaan huomioon tarve mukautua nopeasti tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen ja varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä II kyseisessä liitteessä olevassa A osassa vahvistetun pilaavien aineiden luettelon osalta ja liitteessä II olevaa C osaa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden tai niiden ryhmien yhdenmukaistettujen ympäristönlaatunormien osalta. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava näitä yhdenmukaistettuja ympäristönlaatunormeja arvioidessaan pintavesimuodostumiensa tilaa, kun on todettu, että näistä pilaavista aineista aiheutuu riski.
(17)Direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon uudelleentarkastelussa on päädytty siihen, että useat prioriteettiaineet eivät enää aiheuta unionin laajuista huolta ja sen vuoksi ne olisi poistettava kyseisen direktiivin liitteessä I olevasta A osasta. Kyseiset aineet olisi sen vuoksi katsottava vesistöaluekohtaisiksi pilaaviksi aineiksi, ja ne olisi sisällytettävä direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevaan C osaan yhdessä niitä vastaavien ympäristönlaatunormien kanssa. Koska näiden pilaavien aineiden ei enää katsota aiheuttavan huolta unionin laajuisesti, ympäristönlaatunormeja on sovellettava vain, jos kyseiset pilaavat aineet voivat edelleen aiheuttaa huolta kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti.
(18)Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollistaa vesimuodostumien tilan vertailtavuus jäsenvaltioiden välillä, on tarpeen yhdenmukaistaa joidenkin pohjaveden pilaavien aineiden kansalliset raja-arvot. Sen vuoksi luettelo kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden yhdenmukaistetuista raja-arvoista olisi sisällytettävä direktiivin 2006/118/EY liitteeseen II uutena D osana. Kyseisessä luettelossa vahvistettuja yhdenmukaistettuja raja-arvoja on sovellettava ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa pilaavat aineet, joihin kyseisiä raja-arvoja sovelletaan, vaikuttavat pohjaveden tilaan. Kahden synteettisen pilaavan aineen, trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin, summan osalta on tarpeen yhdenmukaistaa kansalliset raja-arvot, koska kaikki jäsenvaltiot, joissa pilaavat aineet ovat merkityksellisiä, eivät sovella raja-arvoa näiden pilaavan aineen summaan eivätkä kaikki asetetut kansalliset raja-arvot ole samat. Yhdenmukaistetun raja-arvon olisi oltava yhdenmukainen direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti juomavedessä olevien pilaavien aineiden summalle asetetun muuttujan arvon kanssa.
(19)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa D osaa mukauttamalla yhdenmukaistettujen raja-arvojen luetteloa tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi luetteloon siihen sisältyvien pilaavien aineiden ja yhdenmukaistettujen raja-arvojen osalta.
(20)Kaikkia pohjaveden kemiallisen tilan arviointia koskevia direktiivin 2006/118/EY säännöksiä olisi mukautettava ottamaan huomion kyseisen direktiivin liitteeseen II lisättävässä D osassa käyttöön otettava kolmas yhdenmukaistettujen raja-arvojen luokka kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettujen laatunormien ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa A osassa vahvistetun menetelmän mukaisesti vahvistettujen kansallisten raja-arvojen lisäksi.
(21)Tehokkaan ja johdonmukaisen päätöksenteon varmistamiseksi ja synergioiden kehittämiseksi muun unionin kemikaalilainsäädännön puitteissa tehtävän työn kanssa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) olisi annettava pysyvä ja selkeästi rajattu rooli niiden aineiden priorisoinnissa, jotka sisällytetään tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja direktiivin 2008/105/EY liitteissä I ja II sekä direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II esitettyihin aineiden luetteloihin, sekä asianmukaisten tieteeseen perustuvien laatunormien johtamisessa. Kemikaaliviraston riskinarviointikomitean (RAC) ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) olisi helpotettava tiettyjen kemikaalivirastolle annettujen tehtävien hoitamista antamalla lausuntoja. Kemikaaliviraston olisi myös varmistettava parempi koordinointi eri ympäristösäädösten välillä lisäämällä avoimuutta tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien pilaavien aineiden osalta tai kehittämällä unionin laajuisia tai kansallisia ympäristönlaatunormeja tai raja-arvoja asettamalla asiaankuuluvat tieteelliset raportit julkisesti saataville.
(22)Arvioinnissa todettiin, että unionin vesilainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan parantamiseksi tarvitaan tiheämpää ja virtaviivaisempaa sähköistä raportointia. Koska saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on myös seurata saastumisen tilaa säännöllisemmin, ympäristökeskuksen olisi helpotettava tällaista jäsenvaltioiden tiheämpää ja virtaviivaisempaa raportointia. On tärkeää, että unionin pinta- ja pohjavesien tilaa koskevat ympäristötiedot asetetaan oikea-aikaisesti yleisön ja komission saataville. Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi velvoitettava asettamaan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville direktiivin 2000/60/EY puitteissa kerätyt seurantatiedot automatisoitujen raportointi- ja tiedontoimitusmekanismien avulla käyttämällä sovellusrajapintaa tai vastaavia mekanismeja. Hallinnollisen taakan odotetaan olevan rajallinen, koska jäsenvaltioiden edellytetään jo nyt asettavan julkisesti saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoryhmät. Näihin paikkatietoryhmiin kuuluvat ympäristön tilan seurantalaitteiden sijainti ja käyttö, niihin liittyvät päästöjen mittaukset ja ympäristön osa-alueiden tila.
(23)Euroopan ympäristökeskukselle unionin vesilainsäädännön mukaisesti raportoitujen tietovirtojen ja erityisesti direktiivissä 2008/105/EY edellytettyjen päästöselvitysten sekä teollisuuden päästöportaaliin direktiivin 2010/75/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukaisesti raportoitujen tietovirtojen parempi yhdentäminen tekee direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisesta inventaarioraportoinnista yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa. Samalla se vähentää hallinnollista taakkaa ja työhuippua vesipiirin hoitosuunnitelmien valmistelussa. Tämä yksinkertaistettu raportointi yhdessä sen kanssa, että poistetaan toimenpideohjelmien edistymistä koskeva väliraportointi, joka ei ole osoittautunut tehokkaaksi, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä enemmän työtä sellaisten päästöjen raportoinnissa, jotka eivät kuulu teollisuuden päästöjä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan mutta jotka kuuluvat direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisen päästöraportoinnin soveltamisalaan.
(24)Lissabonin sopimuksessa erotetaan toisistaan komissiolle siirretty valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia (delegoidut säädökset), ja komissiolle annettu valta antaa säädöksiä oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten yhdenmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi (täytäntöönpanosäädökset). Direktiivit 2000/60/EY ja 2006/118/EY olisi mukautettava Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun oikeudelliseen kehykseen.
(25)Direktiivin 2000/60/EY 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja liitteessä V olevan 1.4.1 kohdan ix alakohdassa, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska ne koskevat mainitun direktiivin liitteiden muuttamista ja direktiiviä täydentävien sääntöjen antamista. Ne olisi sen vuoksi muutettava valtuuksiksi, joilla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä.
(26)Direktiivin 2006/118/EY 8 artiklassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee mainitun direktiivin liitteiden muuttamista. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä.
(27)On erityisen tärkeää, että komissio delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(28)Direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee teknisten eritelmien ja standardoitujen menetelmien vahvistamista veden tilan analysointia ja seurantaa varten ja sillä pyritään näin ollen varmistamaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan täytäntöönpanosäädöksiä. Tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi valtuuden olisi myös laajennettava siten, että siihen sisällytetään 8 artiklan 4 kohdan mukaisten seuranta- ja tilatietojen raportointimuotojen vahvistaminen. Komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(29)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2000/60/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä teknisiä malleja seurantatietojen ja veden tilaa koskevien tietojen raportoimiseksi direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(30)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/105/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä standardoidut mallit sellaisten pistekuormituspäästöjen raportoimiseksi Euroopan ympäristökeskukselle, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... soveltamisalaan. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(31)On tarpeen ottaa huomioon tieteen ja tekniikan kehitys vesimuodostumien tilan seurannassa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V vahvistettujen seurantavaatimusten mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) ja in situ -sensoreista ja -laitteista saatavaa dataa ja palveluja tai kansalaistieteestä saatavaa dataa hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia.
(32)Kun otetaan huomioon ennalta arvaamattomien sääilmiöiden, erityisesti erittäin voimakkaiden tulvien ja pitkittyneen kuivuuden, lisääntyminen sekä merkittävät pilaantumistapahtumat, jotka aiheuttavat tai pahentavat valtioiden rajat ylittävää tahatonta pilaantumista, jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että tällaisista vaaratilanteista tiedotetaan välittömästi muille jäsenvaltioille, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, ja tekemään tehokasta yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, tapahtuman tai vaaratilanteen vaikutusten lieventämiseksi. Direktiivin 2000/60/EY 12 artiklan mukaisesti on myös tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja virtaviivaistaa rajat ylittävän yhteistyön menettelyjä silloin, kun on kyse pitkäaikaisemmista rajat ylittävistä ongelmista, jotka eivät ole onnettomuuden aiheuttamia ja joita ei voida ratkaista jäsenvaltioiden tasolla. Jos tarvitaan EU:n apua, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat lähettää avunpyyntöjä komission hätäavun koordinointikeskukselle, joka koordinoi mahdollisia avuntarjouksia ja avustustoimia unionin pelastuspalvelumekanismin kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1313/2013 15 artiklan mukaisesti.
(33)Sen vuoksi direktiivejä 2000/60/EY, 2006/118/EY ja 2008/105/EY olisi muutettava.
(34)Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat ympäristönsuojelun korkean tason varmistaminen ja Euroopan makeiden vesien ympäristölaadun parantaminen, vaan ne voidaan vesien pilaantumisen rajat ylittävän luonteen takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2000/60/EY seuraavasti:
(1)Korvataan 1 artiklan neljäs luetelmakohta seuraavasti:
”— edistetään asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien sopimukset, joilla pyritään ehkäisemään meriympäristön pilaantumista ja poistamaan se, toteuttamalla unionin toimia, joilla lopetetaan kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt, ja pitäen perimmäisenä tavoitteena saavuttaa meriympäristössä lähellä tausta-arvoja olevat pitoisuudet luonnonaineiden osalta ja lähellä nollatasoa olevat pitoisuudet synteettisten aineiden osalta.”
(2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 24 alakohta seuraavasti:
”24) ’Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla’ tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY* liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja eivätkä kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 8 d artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettuja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeja.
(b)korvataan 30 alakohta seuraavasti:
”30) ’Prioriteettiaineilla’ tarkoitetaan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja aineita eli aineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä suuressa osassa jäsenvaltioita.”
(c)lisätään 30 a ja 30 b alakohta seuraavasti:
”30 a) ’Vaarallisilla prioriteettiaineilla’ tarkoitetaan prioriteettiaineita, jotka on merkitty vaarallisiksi sillä perusteella, että ne on tieteellisissä raporteissa, asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä tai asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa tunnustettu myrkyllisiksi, hitaasti hajoaviksi ja mahdollisesti eliöihin kertyviksi tai ne antavat aihetta vastaavaan huoleen, jos tällä huolella on merkitystä vesiympäristön kannalta.
30 b) ’Vesistöaluekohtaisilla pilaavilla aineilla’ tarkoitetaan pilaavia aineita, joita ei ole luokiteltu tai ei enää luokitella prioriteettiaineiksi mutta jotka jäsenvaltiot ovat tämän direktiivin liitteen II mukaisen pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten arvioinnin perusteella todenneet aiheuttavan merkittävän riskin alueellaan sijaitsevalle vesiympäristölle tai alueellaan sijaitsevan vesiympäristön välityksellä.”
(d)korvataan 35 alakohta seuraavasti:
”35) ’Ympäristönlaatunormilla’ tarkoitetaan sellaisia tietyn pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, tai tällaisen pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien haitallisten vaikutusten kynnysarvoa, joka mitataan asianmukaisella vaikutusperusteisella menetelmällä.”
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).”
(3)Lisätään 3 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:
”4 a. Kun on kyse poikkeuksellisista luonnonoloista tai ylivoimaisesta esteestä, erityisesti erittäin voimakkaista tulvista ja pitkittyneestä kuivuudesta tai merkittävistä pilaantumistapahtumista, jotka voivat vaikuttaa muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin alajuoksun vesimuodostumiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten jäsenvaltioiden alajuoksun vesimuodostumista vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilmoitetaan asiasta välittömästi ja että käynnistetään tarvittava yhteistyö poikkeuksellisten olosuhteiden tai tapahtumien tutkimiseksi ja niiden seurausten käsittelemiseksi.”
(4)Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:
(a)korvataan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:
”iv) jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan asteittain vähentää prioriteettiaineista ja vesistöaluekohtaisista pilaavista aineista aiheutuvaa pilaantumista sekä lopettaa kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt.”
(b)korvataan b alakohdan iii alakohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Muutossuuntien kääntämiseksi tarvittavat toimenpiteet on pantava täytäntöön direktiivin 2006/118/EY 5 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen IV mukaisesti, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamisesta muuta johdu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 kohdan soveltamista.”
(5)Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikissa 1 kohdan mukaisesti yksilöidyissä vesimuodostumissa saavutetaan 4 artiklan mukaiset tavoitteet tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti sekä pintavesimuodostumien osalta lisäksi unionin tasolla vahvistetut laatunormit ja että niistä asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja unionin lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 vaatimukset*.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).”
(6)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset eritelmät ja yhtenäistetyt menetelmät veden tilan analysointia ja seurantaa varten liitteen V mukaisesti sekä mallit seuranta- ja tilatietojen raportointia varten 4 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
(b)lisätään 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä V olevan 1.3.4 kohdan mukaisesti kerätyt saatavilla olevat yksittäiset seurantatiedot ja tiedot liitteen V mukaisesti tuloksena olevasta tilasta asetetaan yleisön ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) saataville vähintään kerran vuodessa sähköisesti koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY** ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024*** mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja malleja.
5. Euroopan ympäristökeskuksen on varmistettava, että 4 kohdan mukaisesti saataville asetettuja tietoja käsitellään ja analysoidaan säännöllisesti, jotta ne voidaan asettaa saataville asiaankuuluvien unionin portaalien kautta, niin että komissio ja asiaankuuluvat unionin virastot voivat käyttää niitä uudelleen ja komissiolle, jäsenvaltioille ja yleisölle voidaan toimittaa ajantasaista, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa erityisesti tilasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009**** mukaisesti.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).
**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13).”
(7)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Tämän direktiivin mukaisesti vahvistettujen tavoitteiden, laatunormien ja raja-arvojen noudattamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että vahvistetaan ja pannaan täytäntöön
a) päästöjen hallinta, joka perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan;
b) asianmukaiset päästöraja-arvot;
c) hajakuormituspäästöjen hallinnassa ympäristön kannalta parhaat käytännöt, siten kuin niistä säädetään
–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY*;
–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU**;
–neuvoston direktiivissä 91/271/ETY***;
–neuvoston direktiivissä 91/676/ETY****;
–muussa unionin lainsäädännössä, jolla on merkitystä pistekuormituslähteen tai hajakuormituksen torjumisen kannalta.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).
*** Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
**** Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).”
(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Jos tämän direktiivin, direktiivien 2006/118/EY tai 2008/105/EY tai muun unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettu laatutavoite, laatunormi tai raja-arvo vaatii tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, on käytettävä tehokkaampia keinoja päästöjen hallitsemiseksi.”
(8)Korvataan 11 artiklan 3 kohdan k alakohta seuraavasti:
”k) toimenpiteet, joilla estetään vaarallisten prioriteettiaineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muutoin estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesimuodostumille 4 artiklassa asetetut ympäristötavoitteet;”
(9)Korvataan 12 artikla seuraavasti:
”12 artikla
Seikat, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla
1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sen vesien hoitoon mutta jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehtävä suosituksia sen ratkaisemiseksi.
2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen lähteiden tunnistamiseksi ja kyseisten seikkojen ratkaisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi.
Jäsenvaltioiden on vastattava toisilleen hyvissä ajoin ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun toinen jäsenvaltio on antanut ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti.
(10)3. Komissiolle on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä ja se on kutsuttava siihen mukaan. Komissio harkitsee tarvittaessa 13 artiklan nojalla laaditut kertomukset huomioon ottaen, onko unionin tasolla toteutettava lisätoimia vesimuodostumiin kohdistuvien maasta toiseen ulottuvien vaikutusten vähentämiseksi.”
(11)Kumotaan 15 artiklan 3 kohta
(12)Kumotaan 16 ja 17 artikla.
(13)Muutetaan 18 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:
”e) yhteenveto ehdotuksista, hallintatoimista ja strategioista kemiallisen pilaantumisen torjumiseksi tai vaarallisten aineiden käytön lopettamiseksi kerralla tai vaiheittain;”
(b)kumotaan 4 kohta;
(14)Korvataan 20 artikla seuraavasti:
”20 artikla
Direktiivin tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpano
”1. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja III sekä liitteessä V olevaa 1.3.6 kohtaa toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietovaatimusten, taloudellisen analyysin sisällön ja valittujen seurantanormien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.
2. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokituksille vahvistetut arvot liitteessä V olevassa 1.4.1 kohdassa vahvistetun interkalibrointimenettelyn mukaisesti.
3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset mallit 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Näitä malleja vahvistettaessa komissiota avustaa tarvittaessa Euroopan ympäristökeskus.”
(15)Lisätään 20 a artikla seuraavasti:
”20 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
(16)Korvataan 21 artikla seuraavasti:
”21 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”
(17)Korvataan 22 artiklan 4 kohta seuraavasti:
”4. Ympäristötavoitteita, joista säädetään 4 artiklassa, sekä ympäristönlaatunormeja, jotka on vahvistettu direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa, ja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille asetettuja raja-arvoja, jotka vahvistetaan mainitun direktiivin 8 ja 8 d artiklan nojalla, on pidettävä ympäristönlaatunormeina direktiivin 2010/75/EU tarkoituksia varten.”
(18)Muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.
(19)Korvataan liitteessä VII olevan A osan 7.7 kohta seuraavasti:
”7.7 yhteenveto toimista, jotka on toteutettu prioriteettiaineiden päästöjen vähentämiseksi ja vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen lopettamiseksi asteittain;”
(20)Muutetaan liite VIII tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.
(21)Kumotaan liite X.
2 artikla
Direktiivin 2006/118/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2006/118/EY seuraavasti:
(1)Korvataan nimi seuraavasti:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta”
(2)Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Tällä direktiivillä vahvistetaan erityiset toimenpiteet pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat:
a) pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiperusteet;
b) perusteet merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien toteamiseksi ja kääntämiseksi sekä niiden kohtien määrittämiseksi, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi.”
(3)Korvataan 2 artiklan 2 alakohta seuraavasti:
2) ’raja-arvolla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti asettamaa tai unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetettua pohjaveden laatunormia”;
(4)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) raja-arvot, jotka on vahvistettu unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja lueteltu tämän direktiivin liitteessä II olevassa D osassa.”
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut raja-arvot voidaan vahvistaa jäsenvaltion tasolla, vesienhoitoalueen tai kansainvälisen vesienhoitoalueen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevan osan tasolla taikka pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän tasolla.”
(c)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut raja-arvot, mukaan luettuna yhteenveto tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa tarkoitetuista tiedoista, on julkaistava direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti toimitettavissa vesienhoitosuunnitelmissa.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kansalliset raja-arvot viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.”
(d)korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on tarkistettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luetteloa aina, kun pilaavia aineita, pilaavien aineiden ryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että on vahvistettava raja-arvo uudelle aineelle, että voimassa olevaa raja-arvoa on muutettava tai että luettelosta aiemmin poistettu raja-arvo on lisättävä siihen uudelleen. Jos asiaankuuluvat raja-arvot vahvistetaan tai niitä muutetaan unionin tasolla, jäsenvaltioiden on mukautettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luettelo kyseisiin arvoihin.”
(5)Korvataan 4 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b) liitteessä I luetellut pohjaveden laatunormien arvot ja vastaavat 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut raja-arvot eivät ylity missään kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän seurantapaikassa; tai”
(6)Lisätään 6 a artikla seuraavasti:
”6 a artikla
Tarkkailtavien aineiden luettelo
1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista jäsenvaltioiden on kerättävä unionin laajuisia seurantatietoja, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja niihin liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi olla enintään viisi ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Näistä seurantamatriisista ja -menetelmistä ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukosta, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joita koskevat seurantatiedot ovat riittämättömät. Tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavia aineita.
Heti kun mikromuoveille ja tietyille mikrobilääkeresistenssigeeneille on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon.
Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja, jotka auttavat komissiota valittaessa aineita tarkkailtavien aineiden luetteloon, ottaen huomioon seuraavat tiedot:
(a)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY* liite I ja kyseisen liitteen tuoreimman uudelleentarkastelun tulokset;
(b)direktiivin 2008/105/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184** mukaisesti laaditut tarkkailtavien aineiden luettelot;
(c)maaperän pilaantumisen torjuntaa koskevat vaatimukset, mukaan lukien asiaan liittyvät seurantatiedot;
(d)jäsenvaltioiden direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tekemä vesienhoitoalueen ominaispiirteiden analysointi ja mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti laadittujen seurantaohjelmien tulokset;
(e)tiedot tietyn aineen tai aineryhmän tuotantomääristä, käyttötavoista, luontaisista ominaisuuksista (mukaan lukien kulkeutuvuus maaperässä ja tarvittaessa hiukkaskoko), pitoisuuksista ympäristössä ja haitallisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja vesiympäristöön, mukaan lukien tiedot, jotka on kerätty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006***, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009****, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012*****, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6******, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY******* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY******** mukaisesti;
(f)tutkimushankkeet ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien mallinnuksen tai muiden ennakoivien arviontien perusteella saatavat tiedot suuntauksista ja ennusteista, sekä kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) sekä in situ -sensoreista ja -laitteista saatava data tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;
(g)sidosryhmien suositukset.
Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä].
2. Ensimmäinen tarkkailtavien aineiden luettelo vahvistetaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 24 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään sen jälkeen 36 kuukauden välein.
Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet tai aineryhmät, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa vielä kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteelliset raportit huomioon ottaen, että vesiympäristölle voi aiheutua riski.
3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa tarkkailtavien aineiden luettelon laatimisesta.
Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asema sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion kokonaispinta-alaa neliökilometreinä jaettuna 60 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun).
Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kerta vuodessa.
Jos jäsenvaltio pystyy toimittamaan riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien mukaisia.
4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta.
5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta.
Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).
*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
***** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).
****** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).
******* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
******** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).
(7)Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
Liitteiden I–IV uudelleentarkastelu
1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudes vuosi liitteessä I esitettyä pilaavien aineiden luetteloa ja näille pilaaville aineille kyseisessä liitteessä asetettuja laatunormeja sekä liitteessä II olevassa B osassa esitettyä pilaavien aineiden ja niiden indikaattorien luetteloa.
2. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä tai poistamalla kyseisessä liitteessä esitettyjä pohjaveden pilaavia aineita ja niiden laatunormeja sekä B osan mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä siihen pilaavia aineita tai indikaattoreita, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamista.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa D osaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen lisäämällä tai muuttamalla yhdenmukaistettuja raja-arvoja yhden tai useamman kyseisessä liitteessä olevassa B osassa luetellun epäpuhtauden osalta.
4. Hyväksyessään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä komissio ottaa huomioon kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit.
5. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa A ja C osaa ja liitettä III ja IV niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.
6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleentarkastelussa. Näissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:
a) kemikaaliviraston riskinarviointikomitean ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunnot;
b) direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti perustettujen seurantaohjelmien tulokset;
c) tämän direktiivin 6 a artiklan 4 kohdan mukaisesti kerätyt seurantatiedot;
d) direktiivin 2008/105/EY ja direktiivin (EU) 2020/2184 liitteiden uudelleentarkastelujen tulokset;
e) tiedot ja vaatimukset maaperän pilaantumisen torjumiseksi;
f) unionin tutkimusohjelmat ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut), in situ -sensoreista ja -laitteista saatava tieto ja/tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;
g) asianomaisilta sidosryhmiltä saadut huomautukset ja tiedot.
6. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuuden vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksista. Ensimmäinen raportti on toimitettava komissiolle ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].
(8)Lisätään 8 a artikla seuraavasti:
”8 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 8 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
(9)Korvataan 9 artikla seuraavasti:
”9 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.”
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”
(10)Kumotaan 10 artikla.
(11)Korvataan liite I tämän direktiivin liitteessä III olevalla tekstillä.
(12)Muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti.
(13)Korvataan liitteessä III olevan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:
” c) muut merkitykselliset tiedot mukaan lukien seurantapaikassa havaittujen asianomaisten pilaavien aineiden pitoisuuksien vuosittainen aritmeettinen keskiarvo, jota on verrattu liitteessä I esitettyihin pohjaveden laatunormeihin ja 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin raja-arvoihin.”
(14)Korvataan liitteessä IV olevan B osan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun pilaavan aineen pitoisuus nousee 75 prosenttiin liitteessä I vahvistettujen pohjaveden laatunormien ja 3 artiklan 1 alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen arvoista, paitsi jos”
3 artikla
Direktiivin 2008/105/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2008/105/EY seuraavasti:
(1)Korvataan nimi seuraavasti:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta”
(2)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 a kohdan ensimmäiseen alakohtaan iii alakohta seuraavasti:
”iii) aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 5, 9, 13, 15, 17, 21, 23, 24, 28, 30, 34, 37, 41 ja 44 ja joille vahvistetaan tarkistetut ympäristönlaatunormit, ja vastikään yksilöidyt aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 46–70, voimassaolon alkaessa ... päivästä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen tarkoituksin ehkäistä pintavesimuodostumien kemiallisen tilan huononeminen ja saavuttaa pintaveden hyvä kemiallinen tila näiden aineiden osalta.”
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevassa A osassa esitettyä eliöstön ympäristönlaatunormia tai sedimentin ympäristönlaatunormia niiden aineiden osalta, joille tällainen ympäristönlaatunormi on vahvistettu.
Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevan A osan mukaista veden ympäristönlaatunormia muihin kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aineisiin.”
(c)korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on järjestettävä sellaisten liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjen prioriteettiaineiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien analysointi, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin ja/tai eliöstöön, direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suoritettavan pintaveden tilan seurannan osana tehtävän sedimentin tai eliöstön seurannan perusteella.”
(d)kumotaan 7 kohta;
(e)korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevan B osan 3 kohtaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.”
(3)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 5 ja 8 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella laadittava selvitys sekä mahdollisuuksien mukaan kartat kaikkien tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ja kaikkien tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltujen pilaavien aineiden päästöistä ja häviöistä kunkin alueellaan sijaitsevan vesipiirin tai vesipiirin osan osalta, mukaan luettuna tarvittaessa niiden pitoisuudet sedimenteissä ja eliöstössä.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta päästöihin ja häviöihin, joista on ilmoitettu komissiolle sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... mukaisesti. ”
(b)kumotaan 2 ja 3 kohta;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Jäsenvaltioiden on ajantasaistettava selvityksensä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tarkistusten yhteydessä, ja niiden on varmistettava, että päästöt, joita ei ole raportoitu asetuksen (EU) .../…++ nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin, julkaistaan jäsenvaltioiden 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti ajantasaistetuissa vesipiirien hoitosuunnitelmissa.
Viitejakso arvojen määrittämiselle ajantasaistetuissa selvityksissä on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen analyysien päätökseen saattamista edeltävä vuosi.
Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden tai pilaavien aineiden osalta arvot voidaan kuitenkin laskea keskiarvoina kolmelta vuodelta, jotka edeltävät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun analyysin saattamista päätökseen.
Sellaisten pistelähteistä peräisin olevien päästöjen osalta, joita ei ole raportoitu asetuksen (EU) ../…+++ mukaisesti, koska ne eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan tai koska ne alittavat kyseisessä asetuksessa vahvistetut vuotuisen raportoinnin raja-arvot, tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetty raportointivelvollisuus on täytettävä raportoimalla päästöt sähköisesti kyseisen asetuksen nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin.
Komissio hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen avustamana täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan neljännessä alakohdassa tarkoitetun raportoinnin muoto, tarkkuustaso ja tiheys. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
(d)Kumotaan 5 kohta;
(4)Korvataan 7 a artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”1. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EY) N:o 1107/2009, asetuksen (EU) N:o 528/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6* tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY*** tai direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden osalta komissio arvioi osana direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta, ovatko unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet riittäviä, jotta saavutetaan prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormit ja tavoite vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen ja häviöiden lopettamisesta kerralla tai vaiheittain direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).”
(5)Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
Liitteen I ja II uudelleentarkastelu
”1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudes vuosi liitteessä I olevassa A osassa esitettyä prioriteettiaineiden luetteloa ja kyseisten aineiden ympäristönlaatunormeja sekä liitteessä II olevassa A osassa esitettyä pilaavien aineiden luetteloa.
2. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen I muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen
a)
lisäämällä tai poistamalla aineita prioriteettiaineiden luettelosta;
b)
nimeämällä tiettyjä aineita kyseisessä luettelossa vaarallisiksi prioriteettiaineiksi ja/tai kaikkialla esiintyviksi hitaasti hajoaviksi, biokertyviksi ja myrkyllisiksi aineiksi (uPBT) ja/tai aineiksi, jotka yleensä kertyvät sedimenttiin ja/tai eliöstöön, tai poistamalla tällainen nimeäminen kyseisessä luettelossa;
c)
asettamalla tarvittaessa vastaavat ympäristönlaatunormit pintavedelle, sedimentille tai eliöstölle.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen II muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen
(a)lisäämällä pilaavia aineita liitteessä II olevassa A osassa olevaan pilaavien aineiden luokkien luetteloon tai poistamalla niitä kyseisestä luettelosta;
(b)saattamalla ajan tasalle liitteessä II olevassa B osassa esitetyt menetelmät;
(c)luettelemalla tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa ne vesialuekohtaiset pilaavat aineet, joiden osalta siinä on vahvistettu, että unionin tasolla asetettuja ympäristönlaatunormeja on tarvittaessa sovellettava, jotta voidaan varmistaa direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden yhdenmukainen ja tieteeseen perustuva täytäntöönpano, ja luettelemalla näitä pilaavia aineita koskevat vastaavat ympäristönlaatunormit tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa.
4. Määrittäessään vesialuekohtaisia pilaavia aineita, joille voisi olla tarpeen asettaa ympäristönlaatunormit unionin tasolla, komissio ottaa huomioon seuraavat perusteet:
a) pilaavien aineiden aiheuttama riski, mukaan lukien niihin liittyvä vaara, niiden pitoisuudet ympäristössä ja pitoisuus, jonka ylittyessä vaikutuksia voidaan odottaa;
b) eri jäsenvaltioiden vesialuekohtaisille pilaaville aineille asettamien kansallisten ympäristönlaatunormien väliset erot ja se, missä määrin nämä erot ovat perusteltuja;
c) niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat jo panneet täytäntöön ympäristönlaatunormit tarkasteltavana oleville vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille.
5. Prioriteettiaineet, jotka on 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun seurauksena poistettu prioriteettiaineiden luettelosta, koska ne eivät enää aiheuta unionin laajuista riskiä, sisällytetään liitteessä II olevaan C osaan, jossa 8 d artiklan mukaisesti luetellaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ja niihin liittyvät yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit, jotka on pantava täytäntöön, jos pilaavat aineet aiheuttavat huolta kansallisesti tai alueellisesti.
6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleen tarkastelussa. Näissä tieteellisissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:
a) kemikaaliviraston riskinarviointikomitean ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunnot;
b) direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti perustettujen seurantaohjelmien tulokset;
c) tämän direktiivin 8 b artiklan 4 kohdan mukaisesti kerätyt seurantatiedot;
d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184** liitteiden uudelleentarkastelujen tulokset;
e) maaperän pilaantumisen torjuntaa koskevat vaatimukset, mukaan lukien asiaan liittyvät seurantatiedot;
f) unionin tutkimusohjelmat ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut), in situ -sensoreista ja -laitteista saatava tieto ja/tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;
e) asianomaisilta sidosryhmiltä saadut huomautukset ja tiedot.
7. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuuden vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 6 kohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista. Ensimmäinen raportti toimitetaan komissiolle ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).”
(6)Korvataan 8 a artikla seuraavasti:
”8 a artikla
Tiettyjä aineita koskevat erityissäännökset
1. Direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa, rajoittamatta kuitenkaan kyseisen direktiivin liitteessä V olevassa 1.4.3 kohdassa esitettyjen, yleisen kemiallisen tilan esittämistä koskevien vaatimusten sekä mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettujen tavoitteiden ja velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään tiedoista, jotka koskevat muita tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjä aineita:
(a)aineet, jotka on määritelty liitteessä I olevassa A osassa aineiksi, jotka käyttäytyvät kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden tavoin;
(b)aineet, jotka on vastikään yksilöity 8 artiklan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa;
(c)aineet, joille on vahvistettu tiukemmat ympäristönlaatunormit 8 artiklan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa.
Jäsenvaltiot voivat ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta esittää myös, missä määrin ympäristönlaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti laadituissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa. Tällaisia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja lisäkarttoja laativien jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesistöalueen ja unionin tasolla ja asetettava tiedot saataville direktiivin 2003/4/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024** mukaisesti.
2. Jäsenvaltiot voivat seurata aineita, jotka on liitteessä I olevassa A osassa yksilöity kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden tavoin käyttäytyviksi aineiksi, tämän direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2000/60/EY liitteessä V prioriteettiaineiden osalta edellytettyä harvemmin, jos seuranta on edustavaa ja näiden aineiden esiintymisestä vesiympäristössä on jo käytettävissä tilastollisesti vankat lähtötiedot. Seuranta olisi tämän direktiivin 3 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti toteutettava pääsääntöisesti kolmen vuoden välein, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu.
3. Jäsenvaltioiden on [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen seurattava kahden vuoden ajan estrogeeniaineiden esiintymistä vesimuodostumissa vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiä käyttäen. Niiden on suoritettava seuranta vähintään neljä kertaa kumpanakin vuonna paikoissa, joissa tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja kolmea estrogeenihormonia, 7-beta-estradioli (E2), estroni (E1) ja alfa-etinyyli-estradioli (EE2), seurataan tavanomaisilla määritysmenetelmillä direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen V mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat käyttää seurantapaikkojen verkostoa, joka on nimetty edustavien pintavesimuodostumien seurantaa varten direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.3.1 kohdan mukaisesti.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).”
(7)Korvataan 8 b artikla seuraavasti:
”8 b artikla
Tarkkailtavien aineiden luettelo
”1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista on tarpeen kerätä unionin laajuisia seurantatietoja jäsenvaltioista, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja asiaan liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi kerrallaan olla enintään 10 ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Nämä seurantamatriisit ja -menetelmät eivät saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukosta, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joiden seurantatiedot ovat riittämättömät. Tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavat aineet.
Heti kun mikromuoveille ja valituille mikrobilääkeresistenssigeeneille on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon.
Ympäristökeskus laatii tieteellisiä raportteja, jotka auttavat komissiota valittaessa aineita tarkkailtavien aineiden luetteloon, ottaen huomioon seuraavat tiedot:
(a)tämän direktiivin liitteen I viimeisimmän säännöllisen uudelleentarkastelun tulokset;
(b)direktiivin 2008/105/EY 8 artiklassa tarkoitettujen sidosryhmien suositukset;
(c)jäsenvaltioiden direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tekemä vesienhoitoalueen ominaispiirteiden analysointi ja mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti laadittujen seurantaohjelmien tulokset;
(d)tiedot aineen tiedot tuotantomääristä, käyttötavoista, luontaisista ominaisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa hiukkaskoko), ympäristössä esiintyvistä pitoisuuksista ja haitallisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja vesiympäristöön, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EY) N:o 1107/2009, asetuksen (EU) N:o 528/2012, asetuksen (EU) 2019/6, direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 2009/128/EY mukaisesti kerätyt tiedot;
(e)tutkimushankkeet ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien mallinnuksen tai muiden ennakoivien arviontien perusteella saatavat tiedot suuntauksista ja ennusteista sekä kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) sekä in situ -sensoreista ja -laitteista saatavat data ja tiedot tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia.
Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Kemikaaliviraston ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä].
2. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenkolmannen kuukauden ensimmäinen päivä] ja sen jälkeen 36 kuukauden välein. Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa enintään kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Kuhunkin päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään uudet aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteellisten raporttien perusteella, että vesiympäristölle voi aiheutua riski.
3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa aineen sisällyttämisestä luetteloon.
Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asema, johon on lisättävä yksi seuranta-asema, jos asukkaita on yli miljoona, sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion maantieteellistä aluetta neliökilometreinä jaettuna 60 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun), ja sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion väestöä miljoonan tarkkuudella jaettuna viidellä miljoonalla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun).
Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, lukuun ottamatta aineita, jotka ovat herkkiä ilmasto- tai kausivaihteluille ja joiden osalta seuranta on suoritettava useammin, kuten 1 kohdan nojalla hyväksytyssä tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä säädetään.
Jos jäsenvaltio pystyy keräämään ja toimittamaan komissiolle riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien sekä direktiivin 2009/90/EY* mukainen.
4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta.
5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta.
Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa.”
* Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009, s. 36).”
(8)Lisätään 8 d artikla seuraavasti:
”8 d artikla
Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet
”1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ympäristönlaatunormit tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltuihin luokkiin kuuluville vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja sovellettava niitä, jos kyseiset pilaavat aineet aiheuttavat riskin niiden vesimuodostumille yhdessä tai useammassa vesipiirissä direktiivin 2000/60/EU 5 artiklan mukaisten analyysien ja tarkastelujen perusteella, tämän direktiivin liitteessä II olevassa B osassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista ympäristönlaatunormeista viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.
2. Jos unionin tasolla on vahvistettu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskevat ympäristönlaatunormit ja ne on lueteltu liitteessä II olevassa C osassa 8 artiklan mukaisesti, kyseiset ympäristönlaatunormit ovat ensisijaisia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskeviin ympäristönlaatunormeihin nähden, jotka on vahvistettu kansallisella tasolla 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja myös sen määrittämiseksi, aiheuttavatko liitteessä II olevassa C osassa luetellut vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet riskin.
3. Jotta vesimuodostuma olisi hyvässä kemiallisessa tilassa, direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 24 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti on tarvittaessa noudatettava sovellettavia kansallisia ympäristönlaatunormeja tai unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja.”
(9)Kumotaan 10 artikla;
(10)Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen V mukaisesti.
(11)Lisätään liite II tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.
4 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta].
2. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
5 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SAASTEETTOMUUSPAKETIN RAHOITUSSELVITYS
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Saasteettomuuspaketti:
Tämä rahoitusselvitys kattaa seuraavat ehdotukset:
-
Integroitu vesivarojen hoito: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta
-
Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistaminen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä (direktiivin 91271/ETY uudelleenlaatiminen);
-
Ilmanlaatua koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä annetun direktiivin 2004/107/EY sekä ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun direktiivi 2008/50/EY muuttamisesta;
Toimintalohko(t)
09 - Ympäristö ja ilmastonmuutos
Ehdotus/aloite liittyy
uuteen toimeen
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen
käynnissä olevan toimen jatkamiseen
yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
Tavoite (Tavoitteet)
Yleistavoitteet
1) lisätään EU:n kansalaisten ja luonnon ekosysteemien suojelua noudattaen biodiversiteettistrategiaa ja saasteettomuustoimintasuunnitelmaa, jotka molemmat sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan;
2) lisätään lainsäädännön tehokkuutta ja vähennetään siihen liittyvää hallinnollista taakkaa, jotta EU voi reagoida nopeammin kehittymässä oleviin riskeihin;
3) suojellaan ympäristöä ja kansanterveyttä vaarallisten kemikaalien ja ilman pilaantumisen haitallisilta vaikutuksilta.
Erityistavoitteet
Integroitu vesivarojen hoito:
1) saatetaan pinta- ja pohjavesiin vaikuttavien pilaavien aineiden luettelot ajan tasalle lisäämällä ja poistamalla aineita ja tarkistamalla laatunormit joidenkin luetteloon jo sisältyvien aineiden osalta;
2) parannetaan datan avoimuutta, saatavuutta ja uudelleenkäyttöä ja helpotetaan siten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä vähennetään hallinnollista taakkaa ja parannetaan kemikaaleja koskevan laajemman oikeudellisen kehyksen tehokkuutta ja johdonmukaisuutta;
3) luodaan oikeudellinen kehys, joka voidaan sovittaa nopeammin yhteen tieteellisten havaintojen kanssa, jotta voidaan reagoida nopeammin uusiin huolta aiheuttaviin pilaaviin aineisiin;
4) parannetaan kemiallisten seosten seurantaa, jotta voidaan paremmin arvioida yhteisvaikutuksia ja ottaa huomioon pilaavien aineiden pitoisuuksien kausivaihtelut;
5) yhdenmukaistetaan se, miten pinta- ja pohjaveden pilaavia aineita käsitellään kaikkialla EU:ssa, jossa EU:n tasolla ei ole tähän mennessä vahvistettu laatunormeja tai raja-arvoja;
6) luodaan edellytykset veden uudelleenkäytön lisäämiselle ja lietteen ja jätteen käsittelyn parantamiselle tiiviissä synergiassa uuden veden uudelleenkäyttöä koskevan asetuksen, puhdistamolietedirektiivin ja EU:n jätesäännöstön kanssa.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
1) edistetään jätevedenpuhdistamoihin pääsevän pilaantumisen tunnistamista ja ehkäisemistä;
2) vähennetään edelleen ravinteita (N ja P), mikrosaasteita ja mikromuovisaasteita sekä ”jäljelle jääviä” pilaantumislähteitä (rankkasateista johtuvien hulevesien ylivuodot, valumavedet, pienemmät taajamat ja erillisjärjestelmät);
3) siirrytään kohti jätevesialan energianeutraaliutta;
4) luodaan edellytykset veden uudelleenkäytön lisäämiselle ja lietteen ja jätteen käsittelyn parantamiselle tiiviissä synergiassa uuden veden uudelleenkäyttöä koskevan asetuksen, puhdistamolietedirektiivin ja EU:n jätesäännöstön kanssa.
5) parannetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ihmisten mahdollisuuksia sanitaatioon;
6) vahvistetaan, nykyaikaistetaan, yksinkertaistetaan ja mukautetaan seuranta- ja raportointivelvoitteita.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
1) tarkistetaan EU:n ilmanlaatunormeja, jotta voidaan yhdenmukaistaa ne WHO:n suositusten kanssa, ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon uusimmat tieteelliset lausunnot, toteutettavuus, kustannukset ja hyödyt ja varmistaa, että lainsäädännöllä voidaan reagoida asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla perustana olevan näyttöpohjan tuleviin muutoksiin;
2) varmistetaan, että ilmanlaatusuunnitelmat ovat tehokas keino havaita ja lieventää ylitystilanteita sekä tehdä suunnitelmat sen varalle, ja sisällytetään EU:n lainsäädäntöön selkeämmät säännökset sidosryhmien osallistumisesta, oikeussuojan saatavuudesta, seuraamuksista ja puhtaaseen ilmaan liittyvistä korvauksista.
3) vahvistetaan edelleen ilmanlaadun seurantaa, ilmanlaadun mallintamista ja ilmanlaatusuunnitelmia koskevia säännöksiä, jotta autetaan paikallisviranomaisia parantamaan ilmanlaatua;
4) annetaan kansalaisille tietoa ilman pilaantumiseen liittyvistä terveysvaikutuksista;
5) yksinkertaistetaan nykyisiä säännöksiä mahdollisuuksien mukaan ilmanlaadun hallinnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Integroitu vesivarojen hoito:
Ehdotetun direktiivin johdosta päivitetään erityisesti pohja- ja pintavesiä pilaavien aineiden luettelot. Siinä käsitellään myös useita veden kemikaaleihin liittyviä puutteita, jotka tuotiin esiin vuonna 2019 tehdyssä vesilainsäädännön toimivuustarkastuksessa.
Sen ansiosta vähennetään Euroopan makean veden, rannikkovesien, jokisuiden vaihettumisvesien ja pohjaveden pilaantumista.
Sen avulla saadaan ajantasaisempaa ja asiaankuuluvampaa tietoa veden tilasta, luotettavampaa tietoa pohjaveden uusista pilaavista aineista, valmiuksia varmistaa, että aineiden luettelot päivitetään säännöllisesti virtaviivaistetun seurantatiedon ja integroidun tieteeseen perustuvan tietämyksen perusteella, ja sen perusteella seurataan mikromuovien ja mikrobiresistenssigeenien aiheuttamaa pilaantumista.
Sillä luodaan edellytykset veden uudelleenkäytön lisäämiselle ja lietteen ja jätteen käsittelyn parantamiselle tiiviissä synergiassa uuden veden uudelleenkäyttöä koskevan asetuksen, puhdistamolietedirektiivin ja EU:n jätesäännöstön kanssa.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
EU:n jokien, järvien ja merien laadun odotetaan säilyvän ja parantuvan. Muista kaupunkilähteistä peräisin olevat epäpuhtauspäästöt (pienet taajamat, saastuneet sadevedet, pienemmät hajautetut laitokset mukaan luettuina) sekä typpi- ja fosforipäästöt vähenevät entisestään, ja rehevöityminen aiheuttaa yhä tiukempia raja-arvoja.
Uusia investointeja tehdään myös mikroepäpuhtauksien aiheuttaman pilaantumisen vähentämiseksi. Näihin investointeihin on tarkoitus soveltaa uutta laajennettua tuottajan vastuuta koskevaa järjestelmää, jossa mikroepäpuhtauksia tuottavia tuotteita valmistavat tahot ovat taloudellisesti vastuussa lisäkäsittelystä, jota tarvitaan EU:n vastaanottavien vesien laadun säilyttämiseksi.
Alan odotetaan muuttuvan energianeutraaliksi (eli käytetty fossiilinen energia korvautuisi alan tuottamalla uusiutuvalla energialla).
Tarkistus on ratkaiseva tekijä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen EU:n vesiteollisuuden kehittämisessä. EU:n standardien nykyaikaistamisen jatkaminen esimerkiksi mikroepäpuhtauksia tai energiankäyttöä koskevilla uusilla vaatimuksilla edistäisi innovointia ja viime kädessä mittakaavaetuja.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
Ehdotetulla tarkistetulla direktiivillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää saasteettomuustavoitetta, EU:n ilmanlaatunormien mukauttamista tiiviimmin Maailman terveysjärjestön suosituksiin ja ilmanlaadun jatkuvaa parantamista kaikkialla Euroopan unionissa.
Ehdotetulla tarkistetulla direktiivillä vahvistetaan seurantaa, mallintamista ja ilmanlaatusuunnitelmia koskevia säännöksiä, jotta voidaan auttaa paikallisia viranomaisia puhtaamman ilman saavuttamisessa paikallistasolla. Näiden puutteiden korjaaminen vähentää altistumista ilman epäpuhtauksille, parantaa ilmanlaatusuunnitelman hallinnointia ja täytäntöönpanoa, edistää seurantaa ja mallintamista parantamalla sen luotettavuutta ja vertailtavuutta ja laajentamalla tarkkailtavia epäpuhtauksia, parantaa ilmanlaatutietojen saatavuutta siten, että keskitytään erityisesti digitaalisten välineiden käytön tehostamiseen ja mahdollisuuteen tarkistaa säännöllisesti EU:n ilmanlaatunormeja.
EU:n kansalaiset saavat terveyshyötyjä paremmasta ilmanlaadusta. Yritykset, talouden toimijat, myös maataloudessa, ja yleisemmin työnantajat hyötyvät huonoon ilmanlaatuun liittyvien kielteisten terveysvaikutusten ja (vaikkakin vähemmän merkittävien) muiden kuin terveysvaikutusten vähenemisestä.
Tällä välin EU:n tarkistetut ilmanlaatunormit ja ilmanlaadun seurantaa koskevat tiukemmat säännökset vaikuttavat viranomaisiin suurelta osin riippuen niiden nykyisestä ilmanlaatutilanteesta: tarkistetut säännöt voivat lisätä toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu ilmanlaadun seurannan parantamisesta.
Tulosindikaattorit
Integroitu vesivarojen hoito:
Direktiivin nojalla seurattavien aineiden määrän lisääntyminen, kun otetaan käyttöön pakollinen tarkkailtavien aineiden luettelo huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden seurantaa varten, sekä seuranta- ja tilatietojen raportoinnin lisääntyminen mahdollistavat edistymisen ja saavutusten tarkemman seurannan.
Keskeisiä onnistumisen indikaattoreita ovat niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joiden osalta on saatavilla täydelliset seuranta-aikasarjat relevanteille aineille (erityisesti pohjavesiaineille), niiden aineiden tai pilaavien aineiden lukumäärä, joiden hyvä tila on saavutettu, sekä jäsenvaltioiden vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille asettamien raja-arvojen yhdenmukaistamisen aste.
Mikromuovien ja mikrobilääkeresistenssigeenien sisällyttäminen tarkkailtavien aineiden luetteloihin mahdollistaa edistymisen seuraamisen näiden uusien saastetyyppien käsittelyssä ja tarvittaessa laatuvaatimusten määrittämisen edellyttäen, että määritetään asianmukaiset seuranta- ja arviointimenetelmiä koskevat ohjeet. Lisäksi menettelyjä yksinkertaistetaan, jotta voidaan reagoida nopeammin uusien vesien pilaantumiseen liittyvien ongelmien ilmaantumiseen.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
•
Noudattamisaste ja etäisyys tavoitteeseen kunkin jäsenvaltion ja käsittelytason osalta antavat erinomaisen yleiskuvan direktiivin täytäntöönpanosta;
•
Niiden laitosten lukumäärä, joissa on lisäkäsittely typen ja fosforin ja mikroepäpuhtauksien osalta; ja siihen liittyvä typen ja fosforin päästöjen ja myrkyllisen kuormituksen vähentäminen jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla;
•
Jäsenvaltioiden energiankäyttö ja siihen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt;
•
Niiden taajamien lukumäärä, jotka kuuluvat rankkasateista johtuvien hulevesien ylivuotoja ja kaupunkien valumavesiä koskevien yhdennettyjen hoitosuunnitelmien piiriin, ja se, ovatko ne EU:n tavoitteen mukaisia;
•
Jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet sanitaatiopalvelujen saatavuuden ja erillisjärjestelmien valvonnan parantamiseksi sekä yhteenveto tärkeimmistä jäsenvaltioissa kartoitetuista terveysindikaattoreista;
•
Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin vaikutusten konkreettiseen mittaamiseen käytetään muita tietoja, erityisesti vastaanottavien vesien (jokien, järvien ja merien) veden laatua koskevia tietoja, jotka on saatu vesipolitiikan puitedirektiivistä ja meripolitiikan strategiadirektiivistä. Vaikutustenarvioinnin liitteessä 10 on lisätietoja mahdollisista parametreista, jotka on raportoitava direktiivin noudattamisen arvioimiseksi ja sen onnistumisen mittaamiseksi;
•
Jätevesien seurannan sisällyttäminen seurantaan, jonka avulla voidaan määritellä uusia indikaattoreita asiaankuuluvien tieteellisten, analyyttisten ja epidemiologisten tietojen perusteella.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
EU:n jäsenvaltiot ovat perustaneet ilmanlaadun seurantaverkoston, jossa on noin 16 000 näytteenottopaikkaa tiettyjä epäpuhtauksia varten (usein ryhmiteltynä yli 4 000 seurantapaikkaan) nykyisissä ilmanlaatudirektiiveissä määriteltyjen yhteisten kriteerien perusteella. Ilmanlaadun arviointijärjestelmiin, seurantaan ja mallintamiseen ehdotettu muutos tarjoaa vertailukelpoista ja objektiivista lisätietoa, jonka avulla voidaan säännöllisesti seurata ja arvioida ilmanlaadun kehitystä kaikkialla EU:ssa, myös alhaisemmilla saastetasoilla, joilla myös katsotaan yhä useammin olevan terveysvaikutuksia. Siinä edellytetään myös, että jäsenvaltiot lisäävät uusien huolta aiheuttavien epäpuhtauksien seurantaa ja tarkkailevat useita ilman epäpuhtauksia, joiden osalta ei ole tähän mennessä olemassa yhdenmukaista EU:n laajuista ilmanlaadun seurantaa.
Euroopan ympäristökeskus asettaa jäsenvaltioiden ilmoittamat ilmanlaatutiedot yleisön saataville digitaalisena palveluna muun muassa lähes reaaliaikaisiin tietoihin perustuvan Euroopan ilmanlaatuindeksin kautta. Näiden tietojen saatavuus ja ilmanlaatusuunnitelmiin sisällytettäviä tietoja koskevat tarkemmat vaatimukset mahdollistavat myös tiettyjen (usein paikallisten) ilmanlaatutoimenpiteiden tehokkuuden jatkuvan tarkastelun. Selkeämmät julkista tiedottamista koskevat erityisvaatimukset helpottavat ja nopeuttavat kansalaisten mahdollisuuksia saada seurannan sekä ilmanlaatua koskevien tietojen ja niihin liittyvien politiikkatoimien arvioinnin tulokset.
Tämä mahdollistaa edistymisen ja saavutusten tarkemman seurannan, jossa keskeinen onnistumisen indikaattori on se, että kaikki jäsenvaltiot saavuttavat vahvistetut EU:n ilmanlaatunormit, mukaan lukien edistyminen niiden saavuttamisessa.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Integroitu vesivarojen hoito:
Euroopan ympäristökeskus toimii keskitettynä asiointipisteenä, jossa käsitellään ja asetetaan saataville (aiempaa) säännöllisemmin kaikki jäsenvaltioilta peräisin olevat seurantatiedot ja veden tilaa koskevat tiedot, ja nämä tiedot otetaan huomioon kemikaaliviraston tehtävissä. Kemikaaliviraston tehtävänä tämän osalta on tarjota tieteellistä tukea, joka on olennaisen tärkeää vesiympäristön suojelua koskevien normien jatkokehittämisen kannalta. Jotkin uudet tehtävät johtuvat tarpeesta puuttua paremmin ja järjestelmällisemmin pohjaveden pilaantumiseen sekä varmistaa yhdenmukaisempi ja parempi suojelu sellaisten pilaavien aineiden osalta, jotka eivät ole EU:n laajuisia huolenaiheita.
Tarkemmin sanottuna se edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
Kertaluonteiset tehtävät, jotka liittyvät siihen, että Euroopan ympäristökeskus perustaa järjestelmän, jonka avulla jäsenvaltiot voivat suoraan saada tämän ehdotuksen perusteella tuotettuja tietoja, sekä siihen, että kemikaalivirasto määrittää tai laatii useita ohjeasiakirjoja ja menetelmiä mikromuovien ja mikrobilääkeresistenssigeenien seurantaa ja analysointia varten. Lisäksi sisällytetään pilaavia aineita koskevat kansalliset ympäristönlaatunormit vesistöalueiden tasolla kemikaaliviraston hallinnoimaan terveysperusteisten raja-arvojen luetteloon;
- Toistuvat tehtävät, jotka liittyvät seuranta- ja tilatietojen lisääntyneeseen tiheyteen ja digitalisointiin/automaattiseen toimitusmekanismiin Euroopan ympäristökeskuksessa, epäpuhtauksia koskevien normien luettelon ylläpitämiseen Euroopan kemikaaliviraston toimesta sekä kemikaaliviraston jatkuvaan tieteelliseen tukeen pinta- ja pohjavesien tarkkailtavien luetteloiden laatimisen ja mukauttamisen yhteydessä joka kolmas vuosi (huolta aiheuttavien epäpuhtauksien seurantaa ja arviointia varten); sekä kuuden vuoden välein laadittaviin luetteloihin aineista/epäpuhtauksista ja vastaavista EU:n laajuisista ympäristönlaatunormeista sekä pinta- että pohjavesien osalta sekä kuuden vuoden välein EU:n laajuisten normien määrittämiseen (pinta- ja pohjaveden) epäpuhtauksille, joita tällä hetkellä säännellään vesistöalueen tasolla, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon kannalta.
Aikataulu
Q1 2023 – Q4 2023: toimielinten väliset neuvottelut ehdotuksesta
Q1/2 2024: voimaantulo
Q2 2024 – Q4 2025: Kehitetään Euroopan ympäristökeskuksen johdolla täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettava järjestelmä, jonka avulla voidaan päästä suoraan jäsenvaltioiden tämän ehdotuksen mukaisesti tuottamiin tietoihin
Q2 2024 – Q4 2025: Laaditaan teknisten eritelmät (muoto, tarkkuus, tiheys) päästöjen (pistekuormituspäästöt, jotka eivät kuulu teollisuuspäästöportaalista annetun asetuksen soveltamisalaan, sekä hajapäästöt) raportoimiseksi ympäristökeskukselle (teollisuuden päästöportaali) ympäristökeskuksen johdolla; määrä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä
Q1 2024 – Q4 2025: Kemikaaliviraston johdolla tunnistetaan ja/tai laaditaan ohjeasiakirjoja ja menetelmiä mikromuovipitoisuuksien ja mikrobilääkeresistenssigeenien pitoisuuksien mittaamiseksi ja analysoimiseksi pinta- ja pohjavesimuodostumissa (määritellään/luetetaan täytäntöönpanosäädöksessä, jolla tarkkailtavien aineiden luettelot hyväksytään)
Q2 2024 – Q3 2027: Laaditaan kuudes makeiden vesien tarkkailtavien aineiden luettelo ja ensimmäinen pohjavesien tarkkailtavien aineiden luettelo sekä analysoidaan ja raportoidaan viidennestä makeiden vesien tarkkailtavien aineiden luettelosta, jota johtaa kemikaalivirasto ja joka on määrä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä.
Alkaen Q1 2026: ympäristökeskus kerää vuosittain kemiallista pilaantumista koskevat tiedot ja antaa tieteellistä tukea tarkkailtavien aineiden mekanismille ja delegoitujen säädösten valmistelulle uusien EU:n laajuisten ympäristönlaatunormien hyväksymiseksi muille aineille (sekä pohja- että pintavesille)
Alkaen Q1 2024: kemikaalivirasto antaa tieteellistä tukea seuraavien luetteloiden tarkistamiseen ja päivittämiseen kuuden vuoden välein: direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevat prioriteettiaineiden luettelot ja vastaavat ympäristönlaatunormit; direktiivin 2006/118/EY liitteessä I olevat pilaavien aineiden ja vastaavien EU:n laajuisten laatunormien luettelot; direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevassa A osassa olevat pilaavien aineiden luettelot ja mahdollisesti EU:n laajuisten normien laatiminen kyseisessä luettelossa oleville (tietyille) pilaaville aineille sekä direktiivin 2006/118/EY liitteessä II oleva epäpuhtauksien luettelo; kaikki luettelot ja ympäristönlaatunormit vahvistetaan delegoiduissa säädöksissä.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyvien tärkeimpien toimien täytäntöönpanosuunnitelmasta:
Vuoteen 2025 mennessä olisi toteutettava lisää seurantatoimia: tämä koskee muita kuin kotitalouksien päästöjä, terveyteen liittyviä parametreja, keskeisiä tulosindikaattoreja sekä avoimuutta lisääviä toimia.
Käytössä on kansalliset ja EU:n tietokannat, jotka sisältävät kaikki vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen tarvittavat tiedot, ja ”haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet ihmiset” yksilöidään yhdessä sanitaatiopalvelujen saatavuuden parantamiseen tähtäävien toimien kanssa.
Tällä rahoitusselvityksellä varmistetaan Euroopan ympäristökeskuksen rahoitus eräiden yhdyskuntajätevesidirektiiviehdotukseen sisältyvien uusien toimien toteuttamiseksi.
Nämä toimet ovat luonteeltaan erilaisia:
- Luodaan lainsäädäntöehdotuksen seurantaa koskevassa 20 artiklassa tarkoitetut tietokannat ja mukautetaan niitä;
- Osoitetaan yhdyskuntajätevesidirektiiviä käsittelevä asiantuntija seuraamaan asiakirja-aineistoa ja laatimaan tarvittaessa raportteja.
- Delegoitujen säädösten / täytäntöönpanosäädösten valmisteluun ja niistä neuvottelemiseen liittyvät kertaluonteiset toimet
- Tietojen käsittelyyn ja analysointiin liittyvät tehtävät.
Aikataulu:
Q4 2022 - Q4 2023: neuvottelut ehdotuksesta. Kunnianhimoisen ehdotuksen ja laajennetun tuottajavastuujärjestelmän käyttöönoton vuoksi neuvottelut saattavat edellyttää keskimääräistä enemmän resursseja ja aikaa.
Q2 2024: käynnistys ja käytäntö.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
Ilmanlaatua koskevien tietojen raportointiin ja vaihtoon liittyvät tehtävät. Lisätoimet ovat tarpeen infrastruktuurin laajentamiseksi ja jatkuvan raportoinnin tukemiseksi siten, että niihin sisältyvät myös esiin nousevat ilman epäpuhtaudet sekä PM2.5 - ja NO2-yhdisteet kattavat keskimääräisen altistumisen vähentämisvelvoitteet, jotta voidaan edelleen laajentaa raportointi-infrastruktuuriaja tarjota ajantasaisia tietoja uusista näytteenottopaikoista ja mallintamistiedoista sekä ilmanlaatusuunnitelmia. (Ympäristökeskuksen tuki).
Ilmanlaadun arviointiin liittyvät tehtävät: Koska tieteellinen tietämys ilmanlaadun haasteista, mukaan lukien alhaisten pitoisuuksien ja esiin nousevien ilman epäpuhtauksien aiheuttamat haitalliset terveysvaikutukset lisääntyvät, tarvitaan lisätukea sen varmistamiseksi, että politiikkatoimia tuetaan ilmoitettujen ilmanlaatutietojen luotettavilla arvioinneilla (mukaan lukien lisätiedot, joiden avulla voidaan tehostaa ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista). Lisäksi ilman pilaantumisen, ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja ekosysteemien terveyden välisten yhteyksien arviointia on vahvistettava. (Ympäristökeskuksen tuki).
Ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevaan tieteelliseen ja tekniseen tukeen liittyvät tehtävät: Koska ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista tehostetaan, tarvitaan jatkuvaa tukea. Tällainen tuki, joka täydentää täysin ilmanlaaturaportointia ja ilmanlaadun arviointia koskevaa työtä, keskittyy toimivaltaisten viranomaisten suorittaman seurannan ja mallintamisen teknisiin näkökohtiin, ja siihen kuuluu kahden keskeisen asiantuntijaverkoston hallinnointi ja puheenjohtajuus: kansallisten vertailulaboratorioiden verkosto (AQUILA) ja ilmanlaadun mallinnusfoorumi Euroopassa (FAIRMODE). JRC on viime vuosikymmenen aikana tukenut näitä puhtaan ilman lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia Euroopassa muun muassa useilla hallinnollisilla järjestelyillä. On huomattava, että JRC:n panos on olennaisen tärkeä myös laadittaessa ohjeasiakirjoja, joilla tuetaan tarkistettujen direktiivien täytäntöönpanoa, ja vahvistettaessa ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevia standardeja yhteistyössä Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa.
Aikataulu:
Q1 2023 – Q2 2024 (arvioitu): toimielinten väliset neuvottelut ehdotuksesta
Q2/2024 (arvioitu): voimaantulo
Q1 2023 – Q4 2025: lisäohjeiden laatiminen seurannan, mallintamisen ja ilmanlaatusuunnitelmien aloilla (PO ENV ja JRC)
Q1 2023 – Q4 2025: normien laatiminen läheisessä yhteistyössä Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa seurannan, suuntaa-antavien mittausten ja mallintamisen laatutavoitteiden aloilla (PO ENV ja JRC)
Alkaen Q3 2024: Euroopan ympäristökeskuksen säännölliset arvioinnit siitä, miten PM2.5- ja NO2-hiukkasia koskevien keskimääräistä altistumisen vähentämistä koskevien velvoitteiden täyttämisessä on edistytty.
Alkaen Q3 2024: Euroopan ympäristökeskuksen suorittama ilman epäpuhtauksien säännöllinen arviointi esiin nousevista epäpuhtauksista sekä ilman pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja terveyden välisistä yhteyksistä
Q3 2024 – Q4 2025: komission täytäntöönpanosääntöjen tarkistaminen kahdenvälisestä tiedonvaihdosta ja ilmanlaatua koskevasta raportoinnista (PO ENV)
Q1 2026 (arvioitu): jäsenvaltioiden (ympäristökeskukselle) raportointia koskevien velvoitteiden poistaminen (eli riippuu kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräajoista – tärkeää, että infrastruktuuri on valmis)
Q3 2024 - Q4 2026: Euroopan ympäristökeskuksen hallinnoimaan ilmanlaatua koskevaan luetteloon tehtävät mukautukset siten, että niihin sisällytetään kansallisen tietojen raportoinnin kautta saataville asetetut lisätiedot
Q4 2028 (arvioitu): tarkistettujen ilmanlaatusuunnitelmien ensimmäinen raportointikierros, jossa käsitellään tarkistettujen ilmanlaatunormien ylittymisen riskejä vuonna 2030 (raportointi Euroopan ympäristökeskukselle).
EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Integroitu vesivarojen hoito:
EU:n pinta- ja pohjavesimuodostumat ovat useiden pilaavien aineiden saastuttamia. Koska pilaantuminen kulkeutuu alajuoksuun ja 60 prosenttia Euroopan vesistöalueista on kansainvälistä, jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää ja EU:n tason toimia tarvitaan pilaantumisen ja muiden rajat ylittävien vaikutusten torjumiseksi. Tämä tehdään vahvistamalla yhdenmukaistetut laatunormit ja tiedonkeruu- ja tiedonjakojärjestelmät jäsenvaltioiden välillä. On myös tärkeää lisätä kemikaaleja koskevien tietojen avoimuutta ja mahdollistaa niiden käyttö ja uudelleenkäyttö komissiossa ja sen virastoissa, erityisesti ympäristökeskuksessa ja kemikaalivirastossa, jotta voidaan lisätä tieteellistä tietämystä, mikä mahdollistaa lisää kohdennettuja toimia ja täytäntöönpanon valvontaa.
Ilman EU:n tason toimia saastumisen torjunta olisi kohtuuttoman kallista erityisesti alavirran jäsenvaltioissa.
Yhdenmukaistetut standardit parantavat yleisesti ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua, kustannustehokkaita ja oikeasuhteisia jäsenvaltioiden toimia sekä tasapuolisia toimintaedellytyksiä toimille, joilla on tarkoitus puuttua vesimuodostumiin kohdistuviin mahdollisiin vaikutuksiin kaikkialla EU:ssa.
Seuranta- ja tilatietojen säännöllisempi jakaminen automaattisten tietojen jakamismekanismien avulla mahdollistaa tiheämmän ja kohdennetumman valvonnan ja paremman valmiuden puuttua mahdollisiin esiin nouseviin huolenaiheisiin. Mahdollisuus käyttää virtaviivaistettuja tietokantoja parantaa arviointien ja lainsäädännön täytäntöönpanon johdonmukaisuutta.
Ympäristökeskus keskittää tiedot, käsittelee niitä ja asettaa ne saataville uudelleenkäyttöä varten päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa varten. Kemikaalivirasto antaa tieteellistä tukea entistä vankemman tieteellisen tietokannan pohjalta keskittämällä monialaista kemikaalialan tieteellistä tietoa ja virtaviivaistamalla seuranta- ja tilannetietoja, jotka Euroopan ympäristökeskus asettaa saataville. Molemmilla virastoilla on keskeinen rooli vesilainsäädännön täytäntöönpanon jatkamisessa, synergiaedut ja ajantasaiset tieteelliset tiedot mahdollistavat nopeamman mukautumisen uusiin huolenaiheisiin, kustannustehokkaimpien toimenpiteiden paremman tunnistamisen sekä kustannustehokkaimpien pilaantumisen torjuntatoimenpiteiden priorisoinnin.
Toisaalta ehdotuksella vähennetään hallinnollista kokonaisrasitetta poistamalla raportointivelvoitteet, jotka eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi eli jotka eivät ole johtaneet odotettuun parempaan täytäntöönpanoon. Muita raportointivelvoitteita yksinkertaistetaan ja niiden osalta varmistetaan parempi johdonmukaisuus suhteessa muihin välineisiin perustuvaan raportointiin.
Ehdotuksella pyritään myös ottamaan käyttöön tehokkaampia menettelyjä aineiden luetteloiden ja niihin liittyvien ympäristönlaatunormien mukauttamiseksi tieteen kehitykseen ja varmistamaan samalla, että näissä menettelyissä hyödynnetään luotettavaa tieteellistä tietoa, joka perustuu virtaviivaistettuun raportointiin ja tiiviiseen yhteistyöhön virastojen kanssa.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
EU:n toimet ovat edelleen olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n kansalaiset voivat hyötyä jokien, järvien, pohjavesien ja merien paremmasta vedenlaadusta. Koska 60 prosenttia EU:n vesimuodostumista on valtioiden rajat ylittäviä, on tarpeen varmistaa sama suojelun taso kaikkialla ja samassa tahdissa, jotta voidaan välttää se, että joidenkin jäsenvaltioiden toteuttamat toimet vaarantuvat, jos toiset eivät edisty. REFIT-arviointi on osoittanut, että useimmissa jäsenvaltioissa direktiivi oli pääasiallinen tekijä investoitaessa vaadittuihin infrastruktuureihin.
Direktiivi olisi täysin johdonmukainen kaikkien muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisten tavoitteiden kanssa, mukaan lukien yleinen ilmastoneutraaliustavoite, ja se olisi myös täysin johdonmukainen useiden meneillään olevien/suunniteltujen lainsäädäntöehdotusten kanssa, kuten ympäristönlaatunormidirektiivin, uimavesidirektiivin, meristrategiapuitedirektiivin ja puhdistamolietedirektiivin uudelleentarkastelujen kanssa. Se edistää myös suoraan asianmukaisen ja tasapuolisen sanitaation saatavuutta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 6 täytäntöönpanoa.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
Aloitteen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden tasolla. Tämä johtuu ensinnäkin ilman pilaantumisen rajat ylittävästä luonteesta, sillä yhden jäsenvaltion päästöt voivat edistää ilman pilaantumista muissa jäsenvaltioissa. EU:n laajuiset toimet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä väestöön kohdistuvien riskien vähentämiseksi kussakin jäsenvaltiossa.
Toiseksi perussopimuksessa edellytetään, että tavoitteena on suojelun korkea taso ottaen huomioon tilanteiden moninaisuus eri puolilla EU:ta. Nykyisissä direktiiveissä ja ehdotetussa direktiivissä vahvistetaan yhteiset ilmanlaatunormit, mutta jätetään jäsenvaltioille mahdollisuus valita keinot, jotta ne voidaan mukauttaa paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin olosuhteisiin.
Kolmanneksi on varmistettava yhdenvertainen kohtelu ilman pilaantumisen taloudellisten vaikutusten osalta kaikissa jäsenvaltioissa ja kansalaisten ilmanlaadusta saaman kokemuksen osalta kaikkialla unionissa.
Tarkistetuilla ilmanlaatunormeilla ja ilmanlaadun seurantaa koskevilla selkeämmillä säännöillä varmistetaan EU:n kansalaisten suojelun korkeampi taso ja ympäristön kannalta parempi ilmanlaatu.
Näin parannetaan saatavilla olevaa tietoa ilmanlaatuun liittyvistä haasteista ja parannetaan terveyttä (ja siten vähennetään terveydenhuoltomenoja), vähennetään otsonista johtuvia satomenetyksiä ja vähennetään sairaudesta (myös huollettavien lapsien sairauksista) johtuvia poissaoloja työstä. Ilmanlaadun parantamisen odotetaan näin lisäävän tuottavuutta ja taloudellista hyötyä.
Parannukset seurantaan ja mallintamiseen, ilmanlaatusuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä jäsenvaltioiden keräämien tietojen jakamiseen parantavat arviointien ja täytäntöönpanon johdonmukaisuutta lainsäädännön kaikissa vaiheissa.
Muutokset oikeussuojan saatavuuteen ja seuraamuksiin parantavat julkista täytäntöönpanoa ja siten tulosten saavuttamista kaikkialla Euroopan unionissa.
Ehdotuksella pyritään myös ottamaan käyttöön tehokkaampia menettelyjä ilmanlaatunormien tarkistamiseksi tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi ja varmistamaan samalla, että näissä menettelyissä hyödynnetään luotettavaa tieteellistä tietoa, joka perustuu virtaviivaistettuun raportointiin ja tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta myös ilmanlaatua koskevat tiedot (myös ajantasaiset tiedot) olisivat päätöksentekijöiden ja suuren yleisön saatavilla.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Integroitu vesivarojen hoito:
EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus vuonna 2019 vahvisti, että vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen kaksi johdannaisdirektiiviä ovat käynnistäneet tai tehostaneet EU:n tason toimia vesivaroihin kohdistuvien rajatylittävien paineiden torjumiseksi vesistöalueiden tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Näin ollen EU:n laajuisten normien asettamista epäpuhtauksille voidaan pitää tehokkaana.
Arvioinnissa todettiin kuitenkin myös, että on tarpeen laajentaa soveltamisalaa, jotta voidaan puuttua esiin nouseviin huolta aiheuttaviin epäpuhtauksiin ja suojella paremmin ihmisten terveyttä ja ekosysteemejä muun muassa puuttumalla useisiin hallinnollisiin ja täytäntöönpanoon liittyviin kysymyksiin.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
Direktiivin toimivuutta koskeva REFIT-arviointi osoitti, että direktiivillä on onnistuttu vähentämään kaupunkialueiden pistekuormitusta (kotitalouksien/kaupunkien jätevesiä ja vastaavia teollisuuden saasteita). Käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien jäljellä olevan kuormituksen käsittelyssä on edelleen puutteita. Direktiiviä on myös mukautettava uusiin poliittisiin painopisteisiin ja nouseviin yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin.
Direktiivin 15 artiklassa asetetut seurantavaatimukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi vaatimusten noudattamisen kannalta. Teknologian kehitys mahdollistaa kuitenkin nykyisin sekä olemassa olevien että uusien epäpuhtauksien tehokkaamman ja täsmällisemmän seurannan. Jäsenvaltioilta vaikutustenarvioinnin yhteydessä kerätyt tiedot osoittavat, että seurannassa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Useimmat jäsenvaltiot keräävät jo nyt tietoja epäpuhtauksista useammin ja laajemmin kuin direktiivissä edellytetään. Jätevesien laatua ja määrää koskeva tietämys on kuitenkin monissa tapauksissa riittämätöntä. Useat laitosten mutta myös varastointikapasiteetin liialliset mitoitustapaukset, jotka ovat johtaneet liiallisiin kustannuksiin ja tehottomaan veden keruuseen ja käsittelyyn, olisi voitu välttää ymmärtämällä paremmin käsiteltävä todellinen kuormitus.
Direktiivissä asetettuja raportointivaatimuksia voitaisiin parantaa ja nykyaikaistaa, jotta varmistetaan direktiivin parempi täytäntöönpano.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
Marraskuussa 2019 julkaistusta ilmanlaatulainsäädännön toimivuustarkastuksesta saadut kokemukset – SWD(2019) 427 final.
Toimivuustarkastuksessa todettiin, että ilmanlaatudirektiivit ovat olleet osittain vaikuttavia ilmanlaadun parantamisessa ja ilmanlaatunormien saavuttamisessa, mutta kaikkia niiden tavoitteita ei ole tähän mennessä saavutettu: direktiiveillä oli ohjattu ilmanlaadun edustavaa ja korkealaatuista seurantaa, asetettu selkeät ilmanlaatunormit ja helpotettu luotettavan, objektiivisen ja vertailukelpoisen ilmanlaatua koskevan tiedon vaihtoa myös suurta yleisöä varten. Niillä ei kuitenkaan onnistuttu yhtä hyvin varmistamaan, että ilmanlaatunormien noudattamiseksi ja ylitysten pitämiseksi mahdollisimman lyhyinä toteutetaan riittäviä toimia, vaikka toisaalta ilman epäpuhtaudet ovat vähentyneet ja ylitysten määrä ja suuruus ovat vähentyneet.
Myös ympäristöpolitiikan seurantaa ja raportointia koskevasta toimivuustarkastuksesta (SWD(2017) 230 final) saadut kokemukset ilmanlaatulainsäädännön osalta on otettu huomioon. Toimivuustarkastuksessa todettiin erityisesti, että ilmanlaadun osalta raportoinnissa käytetään uusinta sähköistä raportointimallia, jossa ilmanlaatua koskevat tiedot asetetaan saataville standardoidussa, koneellisesti luettavassa ja INSPIRE-standardin mukaisessa muodossa. Lähestymistavalla pyritään nimenomaisesti virtaviivaistamaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen määrää, maksimoimaan tällaisten tietojen hyödyllisyys ja keventämään hallinnollista taakkaa, mutta järkeistämään edelleen EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla (erityisesti uusien raportointivaatimusten osalta).
Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Tämä toimi on johdonmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan perustuvien muiden EU:n politiikkojen ja käynnissä olevien aloitteiden kanssa.
Aloite kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 (Luonnonvarat ja ympäristö) osastoon 9 (Ympäristö ja ilmastotoimet). Kuten jäljempänä esitetään, tämän säädöksen täytäntöönpano edellyttää lisähenkilöstöä ja myös jonkin verran tukimenoja Euroopan ympäristökeskuksessa ja kemikaalivirastossa. Virastoille myönnettävän tuen vastaava lisäys kompensoidaan EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmasta (Life) 2021–2027.
Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Integroitu vesivarojen hoito:
ECHA:n tieteellinen tuki, josta aiemmin huolehtivat JRC, SCHEER-komitea, toimeksisaajat
Tieteellistä tukea annetaan tällä hetkellä melko epäsystemaattisesti, mutta se perustuu useisiin JRC:n kanssa tehtyihin hallinnollisiin järjestelyihin, joita tarkistetaan ja jatketaan usein, uudistettavaan pohjavesialan riippumattoman asiantuntijan kanssa tehtäviin sopimuksiin, vaikutustenarviointiin osallistuviin toimeksisaajiin, omiin varoihin (sekä JRC että ympäristöasioiden pääosasto); erityisesti pohjavesidirektiivin alalla tukeudutaan suurelta osin jäsenvaltioiden lausuntoihin. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston hallinnoima SCHEER-komitea on antanut lukuisia tieteellisiä lausuntoja (esim. ympäristönlaatunormien (EQSD) yhteydessä SCHEER antoi yli 50 lausuntoa vuosina 2011–2022). Tämä ei mahdollista riittävän koordinoituja, järjestelmällisiä, johdonmukaisia ja oikea-aikaisia ehdotuksia. Kemikaalivirastolla ei ole tällä hetkellä oikeudellista toimeksiantoa suorittaa mitään vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä.
Ehdotuksella pyritään järkeistämään ja parantamaan tieteellistä prosessia korvaamalla nämä ei-systemaattiset tuen muodot keskitetyllä asiointipisteellä, joka tarjoaa kaiken tieteellisen tuen (ympäristökeskus). Kestävän kemikaalistrategian ja ”yksi aine yksi arviointi” -periaatteen mukaisesti kemikaalivirastolle annetaan lisäksi vastuu kaikista muun kemikaalilainsäädännön tieteellisistä näkökohdista. Tämä takaa tieteellisen varmuuden ja mahdollistaa synergian eri lainsäädäntöjen tietolähteiden välillä.
Kemikaalivirastolle maksettava rahoitusosuus korvataan kokonaisuudessaan vähentämällä Life-ohjelman määrärahoja. Nämä resurssit käytetään tällä hetkellä hajanaisempiin puitteisiin tieteellisen tuen antamiseksi (toimeksisaajat, JRC:n hallinnolliset järjestelyt, SCHEER-komitean lausunnot).
Tuki seuranta- ja tilatietojen keskittämiselle ja käsittelylle – lisäresurssit ympäristökeskukselle veden tilaa koskevien säännöllisten tietojen varmistamiseksi – täytäntöönpanon parantaminen – uusien tarpeiden tunnistaminen
Euroopan ympäristökeskus (3,5 kokoaikaista työntekijää) ylläpitää tällä hetkellä laajaa tietokantaa, joka sisältää jäsenvaltioiden kuuden vuoden välein sähköisesti raportoimat veteen liittyvät tiedot, ja hallinnoi sitä. Kyseisessä tietokannassa on viralliset vesienhoitosuunnitelmat, jotka on raportoitava direktiivin 2000/60/EY 13 ja 15 artiklan mukaisesti, sekä lisätiedot, jotka raportoidaan sähköisesti vapaaehtoisesti komission yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatimien ohjeiden mukaisesti.
Tietokannassa ei kuitenkaan ole todellisia seurantatietoja tai linkkiä niihin, ja tila ilmaistaan vain ”hyväksyttynä/hylättynä” -tilana, joka ei anna juurikaan tietoa ylitysten suuruudesta ja haittaa siten poliittisten toimien kohdentamista pilaantumiskohteisiin. Lisäksi koska tiedot raportoidaan vain kuuden vuoden välein, ne ovat nopeasti vanhentuneita, eikä niistä ole todellista hyötyä toimenpiteiden priorisoinnissa tai täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemisessa (esim. kirjallisissa kysymyksissä esitettyjä väitteitä, vetoomuksia ja valituksia ei voida tehokkaasti todentaa vanhentuneiden tietojen perusteella).
Sen vuoksi ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön velvoite raportoida vuosittain Euroopan ympäristökeskukselle seuranta- ja tilatiedoista. Näin saadaan arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan tutkia veden laadun parantamisen ja ihmisten terveyden parantamisen välistä yhteyttä käyttämällä veden laadun seurannasta ja arvioinnista saatuja tietoja. Odotettavissa olevat alustavat lisätoimet, joita tarvitaan raportoinnin virtaviivaistamiseksi, kompensoidaan pitkällä aikavälillä vähentämällä hallinnollista taakkaa, joka johtuu lisääntyneestä digitalisoitumisesta ja pakollisesta järjestelmien välisestä raportoinnista (automaattinen tiedontoimitusmekanismi).
Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi:
Direktiivin täytäntöönpano edellyttää laajaa tietojen käsittelyä ja analysointia. Euroopan ympäristökeskuksen asiantuntemukseen tukeutumisella on monia etuja: järjestelmät, jotka vastaavat muuta raportointia Euroopan ympäristökeskukselle (vesipolitiikan puitedirektiivi, Euroopan päästörekisteri EPRTR); prosessien tehokkuus; virheriskin pieneneminen eri järjestelmien käytön ansiosta; sisältöasiantuntemuksen ja -arviointien kehittäminen tietojen yksityiskohtaisen ymmärtämisen pohjalta, koska tiedämme, miten tiedot johdetaan.
Jos henkilöstö- ja toimintamenoja ei ole, tällainen kehitys on rahoitettava ympäristöasioiden pääosaston konsultoinnilla.
Ilmanlaatulainsäädäntö:
Ilmanlaatua koskevien tietojen raportointiin ja vaihtoon liittyvät tehtävät. Infrastruktuurin laajentaminen ja jatkuvan raportoinnin tukeminen siten, että siihen sisällytetään lisätietoja ilmanlaadusta, voi perustua olemassa olevaan Euroopan ympäristökeskuksen hallinnoimaan ilmanlaatuportaaliin ja tietokantaan, jotta voidaan varmistaa tehokkuusedut, jotka perustuvat johdonmukaisuuteen muiden ympäristöraportointivirtojen kanssa. Täysin uuden raportointi-infrastruktuurin perustaminen ja ylläpitäminen tarkistetussa direktiivissä vahvistettuja lisävaatimuksia varten (esim. JRC:ssa tai ulkopuolisten konsulttien tehtävänä) edellyttäisi kallista uutta kehittämistä ja aiheuttaisi epäjohdonmukaisuuksia olemassa olevan raportointi-infrastruktuurin kanssa. Tehokkain lähestymistapa olisi näin ollen vahvistaa Euroopan ympäristökeskuksen resursseja laajentaa ja ylläpitää nykyistä ilmanlaatuportaalia ja tietokantaa joko lisähenkilöstön tai sisäisten uudelleenjärjestelyjen avulla. Näin luotaisiin paras mahdollinen suhde käytettyjen resurssien ja tavoitteiden saavuttamisen ja niihin liittyvien tehtävien välillä.
Ilmanlaadun arviointiin liittyvät tehtävät: Euroopan ympäristökeskus toimittaa tällä hetkellä vuosittain ilmanlaadun arviointeja, joissa hyödynnetään ilmanlaatuportaalin ja tietokannan kautta raportoituja ilmanlaatutietoja sekä tieteellistä lisätietoa ilman pilaantumisen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. Ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevien säännösten tiukentumisen myötä saadaan lisätietoja muun muassa esiin nousevista pilaavista aineista sekä ilman pilaantumisen, ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja ekosysteemien terveyden välisistä yhteyksistä. Tällaisten tietojen arvioinnin olisi perustuttava säännölliseen ja luotettavaan tieteelliseen perustaan ja sen olisi oltava johdonmukainen Euroopan ympäristökeskuksen jo toimittamia nykyisiä ilmanlaadun arviointeja. Näin ollen on suositeltavaa sisällyttää nämä tehtävät Euroopan ympäristökeskukseen sen sijaan, että ne ulkoistettaisiin ulkoisille konsulteille, myös analyysien johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tämä edellyttää lisäpätevyyttä ja todennäköisesti lisähenkilöstöä. Näin luotaisiin paras mahdollinen suhde käytettyjen resurssien ja tavoitteiden saavuttamisen ja niihin liittyvien tehtävien välillä.
Ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevaan tieteelliseen ja tekniseen tukeen liittyvät tehtävät: JRC on viime vuosikymmenen aikana tukenut kaikkia ilmanlaadun seurantaan ja mallintamiseen liittyvää tieteellistä ja teknistä tukea koskevia tehtäviä, jotka edellyttävät taloudellista riippumattomuutta laadunseuranta- ja mallinnuslaitteiden toimittajista. Tehtäviä ovat muun muassa seuraavat:
Tuetaan ja ohjataan ilman pilaantumisen seurantaan ja ilmanlaadun mallintamiseen liittyvien tehostettujen lähestymistapojen kehittämistä;
Tuetaan metodologisia parannuksia, jotka liittyvät ilmanlaadun seurannan, yhdenmukaistettujen ilmanlaadun arviointien ja lähteiden osoittamisen alueelliseen edustavuuteen;
Tuetaan käytännön ohjeiden laatimista ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevan ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoa varten;
Organisoidaan ja johdetaan keskeisiä tukiverkostoja ilmapolitiikan täytäntöönpanon edistämiseksi kansallisella, alueellisella ja kaupunkitasolla (esim. AQUILA ja FAIRMODE);
Tuetaan ilmanlaadun seurantaan ja mallintamiseen liittyvien standardien kehittämistä yhteistyössä Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa.
JRC:n tuki voitaisiin parhaiten taata varmistamalla, että se sisältyy JRC:n työohjelmaan, ja lisäksi siihen osoitetaan 100 000 euron vuotuista rahoitustukea. Jatkuvalla JRC:n tuella luotaisiin paras mahdollinen suhde käytettyjen resurssien ja tavoitteiden saavuttamisen ja niihin liittyvien tehtävien välillä.
Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
kesto on rajattu
toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.
kestoa ei ole rajattu
Täytäntöönpano käynnistysvaiheena vuodesta 2024 (yhdyskuntajätevesien käsittelyn osalta), vuodesta 2024 ja vuoteen 2025 (integroitu vesihuolto), vuosina 2024–2027 (ilmanlaatulainsäädäntö),
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
toimeenpanovirastoja
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
julkisoikeudellisille yhteisöille
sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
HALLINNOINTI
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Hankkeet vaikuttavat hankintoihin, hallinnollisiin järjestelyihin JRC:n kanssa, kemikaaliviraston ja ympäristökeskuksen määrärahojen lisäämiseen sekä komission resursseihin. Tämäntyyppisiin kuluihin sovelletaan vakiosääntöjä.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Ei sovelleta – vrt. edellä.
Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Ei sovelleta – vrt. edellä.
Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Ei sovelleta – vrt. edellä.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta
Ei sovelleta – vrt. edellä.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
|
JM/EI-JM.
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
3
|
09 02 02 – Kiertotalous ja elämänlaatu
|
JM
|
KYLLÄ
|
EI
|
/EI
|
EI
|
3
|
09 10 01 Euroopan kemikaalivirasto – Ympäristödirektiivit ja kansainväliset yleissopimukset
|
JM
|
KYLLÄ
|
EI
|
EI
|
EI
|
3
|
09 10 02 – Euroopan ympäristökeskus (EEA)
|
JM
|
KYLLÄ
|
KYLLÄ
|
EI
|
EI
|
7
|
20 01 02 01 – Palkat ja palkanlisät
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake
|
3
|
Luonnonvarat ja ympäristö
|
Pääosasto: ENV
|
|
|
2023
|
2024
|
2025
|
2026
|
vuodesta 2027 alkaen
|
YHTEENSÄ
|
□Toimintamäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
09 02 02 – Kiertotalous ja elämänlaatu
|
Sitoumukset
|
1)
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,500
|
|
Maksut
|
2)
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,500
|
Pääosaston ENV määrärahat
yhteensä
|
Sitoumukset
|
=(1)
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,500
|
|
Maksut
|
=(2)
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,100
|
0,500
|
Edellä kohdassa 09 02 02 ilmoitettu määrä tarvitaan rahoittamaan hallinnollista järjestelyä JRC:n kanssa ja 100 000 euron vuotuista lisärahoitustukea seuraaviin tehtäviin:
Tuetaan ja ohjataan ilman pilaantumisen seurantaan ja ilmanlaadun mallintamiseen liittyvien tehostettujen lähestymistapojen kehittämistä;
Tuetaan metodologisia parannuksia, jotka liittyvät ilmanlaadun seurannan, yhdenmukaistettujen ilmanlaadun arviointien ja lähteiden osoittamisen alueelliseen edustavuuteen;
Tuetaan käytännön ohjeiden laatimista ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevan ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoa varten;
Organisoidaan ja johdetaan keskeisiä tukiverkostoja ilmapolitiikan täytäntöönpanon edistämiseksi kansallisella, alueellisella ja kaupunkitasolla (esim. AQUILA ja FAIRMODE);
Tuetaan ilmanlaadun seurantaan ja mallintamiseen liittyvien standardien kehittämistä yhteistyössä Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa.
Virasto: Kemikaalivirasto – Ympäristödirektiivit
|
|
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
Osasto 1: Henkilöstömenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,734
|
1,498
|
1,528
|
1,559
|
5,319
|
|
Maksut
|
(2 a)
|
0,734
|
1,498
|
1,528
|
1,559
|
5,319
|
Osasto 2: Infrastruktuuri
|
Sitoumukset
|
(1b)
|
0,189
|
0,193
|
0,201
|
0,201
|
0,779
|
|
Maksut
|
(2b)
|
0,189
|
0,193
|
0,201
|
0,201
|
0,779
|
Osasto 3: Toimintamenot
|
Sitoumukset
|
(1c)
|
0,673
|
0,686
|
0,702
|
0,718
|
2,779
|
|
Maksut
|
(2c)
|
0,673
|
0,686
|
0,702
|
0,718
|
2,779
|
Kemikaaliviraston määrärahat
YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1a+1b +1c
|
1,596
|
2,377
|
2,427
|
2,477
|
8,878
|
|
Maksut
|
=2a+2b+2c
|
1,596
|
2,377
|
2,427
|
2,477
|
8,878
|
Kemikaaliviraston kustannuksiin sisältyvät 11 kokoaikaisen lisätyöntekijän kustannukset, jotka jaetaan 7 väliaikaisen toimihenkilön ja neljän sopimussuhteisen toimihenkilön kesken, tarkoituksena:
JRC:n, ympäristöasioiden pääosaston toimeksisaajien ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston SCHEER -komitean tällä hetkellä tarjoama tieteellinen tuki (tällä hetkellä 6,35 kokoaikaista työntekijää vuodessa; kemikaaliviraston ehdotuksen mukaan tämä olisi noin 5,15 kokoaikaista työntekijää; tämä tarkoittaa resurssien tehokasta uudelleenkohdentamista)
Ehdotuksen uusista velvoitteista johtuva tieteellinen tuki:
-
EU:n laajuisten ympäristönlaatunormien asettaminen ”kansallisille/alueellisille” epäpuhtauksille (1 kokoaikavastaava vuodessa pohjavesiä ja 1 kokoaikavastaava pintavesia varten)
-
pohjavesiä koskevan liitteen I päivittäminen (1 kokoaikaista työntekijää vuodessa)
-
tuki pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloa varten (0,6 kokoaikaista työntekijää vuodessa)
-
mikromuovien ja mikrobilääkeresistenssigeenien seuranta- ja analysointimenetelmien määrittäminen/kehittäminen (noin 0,5 kokoaikaista työntekijää sekä noin yksi kokoaikainen IT-tukihenkilö ja 1,5 kokoaikaista työntekijää hallintoa varten)
Virasto: Ympäristökeskus (EEA)
|
|
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
Osasto 1: Henkilöstömenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,697
|
1,423
|
1,451
|
1,480
|
5,052
|
|
Maksut
|
(2 a)
|
0,697
|
1,423
|
1,451
|
1,480
|
5,052
|
Osasto 2: Infrastruktuuri
|
Sitoumukset
|
(1b)
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
(2b)
|
|
|
|
|
|
Osasto 3: Toimintamenot
|
Sitoumukset
|
(1c)
|
0,490
|
0,620
|
0,420
|
0,420
|
1,950
|
|
Maksut
|
(2c)
|
0,490
|
0,620
|
0,420
|
0,420
|
1,950
|
Ympäristökeskuksen määrärahat
YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1a+1b +1c
|
1,187
|
2,043
|
1,871
|
1,900
|
7,002
|
|
Maksut
|
=2a+2b +2c
|
1,187
|
2,043
|
1,871
|
1,900
|
7,002
|
Ympäristökeskuksen kustannuksiin sisältyvät kahdeksan kokoaikaisen lisätyöntekijän kustannukset (5 väliaikaista toimihenkilöä ja 3 sopimussuhteista toimihenkilöä) sekä toimintamenot, joiden tarkoituksena on
seuranta- ja tilatietojen raportointia Euroopan ympäristökeskukselle koskevan lisävelvoitteen täyttäminen järjestelmien välisen raportoinnin avulla (automaattinen tietojen toimitusmekanismi): 4 kokoaikaista työntekijää (joista 3 on ylimääräisiä/uusia väliaikaisia toimihenkilöitä ja yksi Euroopan ympäristökeskuksessa siirretty) sekä 130 K konsulttitukea ensimmäisenä vuonna ja 80 K vuonna 2 ja siitä eteenpäin. Veden uudelleenkäyttöä koskevan standardoidun tietokannan kehittäminen (veden uudelleenkäytöstä annetun asetuksen (EU) 2020/741 täytäntöönpanon yhteydessä) ja siihen liittyvien tietovirtojen hallinta sekä EU:n laajuisten katsausten laatiminen. Euroopan ympäristökeskuksen on varmistettava valvonnan laatu sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot raportoivat säännöllisesti yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla (kaksi uutta sopimussuhteista toimihenkilöä). Euroopan ympäristökeskukselle myönnettävät lisäresurssit integroitua vesihuoltoa koskevaan raportointiin ja veden uudelleenkäyttöön liittyvään työhön ovat yhteensä viisi kokoaikaista työntekijää, jotka jaetaan kolmeen väliaikaiseen toimihenkilöön ja kahteen sopimussuhteiseen toimihenkilöön.
Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin asiantuntija (yksi uusi sopimussuhteinen toimihenkilö) ja IT-tuki tietokantojen perustamiseksi ja mukauttamiseksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen 20 artiklan mukaisesti. Sillä myös tuetaan uusien vaatimustenmukaisuusindikaattorien kehittämistä esimerkiksi energian ja mikroepäpuhtauksien osalta, kuten direktiivin uudessa lainsäädäntöehdotuksessa tällä hetkellä todetaan. Sitä käytetään myös yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin maaprofiilien tarkistamiseen ja päivittämiseen, jotka nyt korvaavat kansalliset raportit (https://water.europa.eu/freshwater/countries/uwwtIt), ja nykyisten tietovirtojen tarkistamiseen, jotta niissä voidaan ottaa huomioon uudet raportointivaatimukset. Järkeistämistä jatketaan asiaan liittyvien tietovirtojen (esim. EPRTR ja WISE) kanssa. IT-tuen tarve on yhteensä 760 K, josta 240 K vuonna 1, 260 K vuonna 2 ja sen jälkeen 130 K.
Ilmanlaatua koskevien tietojen raportointiin ja vaihtoon liittyvät tehtävät edellyttävät resursseja nykyisen ilmanlaatuportaalin ja tietovaraston laajentamiseen ja myöhempään ylläpitoon. Ilmanlaadun arviointiin liittyvät tehtävät edellyttävät resursseja tällä hetkellä vuosittain tehtävien ilmanlaadun arviointien laajentamiseen, erityisesti siltä osin kuin on kyse esiin nousevista ilman epäpuhtauksista, joihin liittyy uusia huolenaiheita, sekä ilman pilaantumisen, ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja ekosysteemien terveyden välisistä yhteyksistä. Tämä edellyttää lisäpätevyyttä ja siten lisää pitkäaikaista asiantuntijahenkilöstöä (kaksi kokoaikaista työntekijää, joista molemmat väliaikaisia toimihenkilöitä).
□ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
|
|
2023
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
|
Sitoumukset
|
(4)
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
(5)
|
|
|
|
|
|
|
□ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
6)
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+6
|
0,100
|
2,774
|
4,297
|
4,170
|
4,245
|
15,587
|
|
Maksut
|
=5+6
|
0,100
|
2,774
|
4,297
|
4,170
|
4,245
|
15,587
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake
|
7
|
”Hallintomenot”
|
Tämän osan täyttämisessä on
käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä
(sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
2024
|
2025
|
2026
|
vuodesta 2027 alkaen
|
YHTEENSÄ
|
Pääosasto: ENV
|
□ Henkilöstöasiat:
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
□ Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
PO ENV YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
Ympäristöasioiden pääosaston lisähenkilöstö (1 AD-virka integroituun vesihuoltoon ja 1 AD-virka ilmanlaatuun):
Valmistelee ja johtaa uusien komission täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä laatimalla pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloita uutta huolta aiheuttavista pilaavista aineista niiden seurantaa varten, jotta voidaan arvioida tarvetta asettaa EU:n normit;
Valmistelee ja johtaa uusien komission delegoitujen säädösten hyväksymistä kuuden vuoden välein pilaavien aineiden luettelon ja vastaavien EU:n laajuisten normien tarkistamiseksi ja saattamiseksi ajan tasalle ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi;
Jatkaa vesienhoitoa koskevaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, Euroopan ympäristökeskuksen ja kemikaaliviraston kanssa, myös asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien ja komiteoiden puitteissa;
Valmistelee ja johtaa uuden ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien komission uusien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymistä.
Tukee työryhmää tarkistetun ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanossa erityisesti sellaisten uusien säännösten osalta, jotka edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Valmistelee ja johtaa tarkistukseen perustuvien teknisten ohjeiden laatimista seurannan, mallintamisen ja ilmanlaatusuunnitelmien alalla.
Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
2023
|
2024
|
2025
|
2026
|
vuodesta 2027 alkaen
|
YHTEENSÄ
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
0,100
|
3,197
|
4,834
|
4,712
|
4,791
|
17,653
|
|
Maksut
|
0,100
|
3,197
|
4,834
|
4,712
|
4,791
|
17,653
|
Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tavoitteet ja tuotokset
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
TUOTOKSET
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma, erityistavoite 1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ERITYISTAVOITE 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma, erityistavoite 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KAIKKI YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Arvioidut vaikutukset ECHAn, EEA:n ja komission hallintomäärärahoihin
Arvioidut vaikutukset kemikaaliviraston henkilöresursseihin
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat) ympäristödirektiivit
|
0,535
|
1,091
|
1,112
|
1,135
|
3,872
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)
|
|
|
|
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
0,200
|
0,407
|
0,416
|
0,424
|
1,447
|
Kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
0,734
|
1,498
|
1,528
|
1,559
|
5,319
|
Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat) ympäristödirektiivit
|
7
|
7
|
7
|
7
|
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)
|
|
|
|
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt (REACH/CLP)
|
4
|
4
|
4
|
4
|
|
Kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
|
Arvioidut vaikutukset ympäristökeskuksen henkilöresursseihin
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)
|
0,526
|
1,074
|
1,095
|
1,117
|
3,813
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)
|
|
|
|
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
0,171
|
0,349
|
0,356
|
0,363
|
1,239
|
Kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
0,697
|
1,423
|
1,451
|
1,480
|
5,052
|
Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)
|
5
|
5
|
5
|
5
|
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)
|
|
|
|
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
3
|
3
|
3
|
3
|
|
Kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
|
Hallintomäärärahojen arvioitu tarve komissiossa
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
2023
|
2024
|
2025
|
2026
|
vuodesta 2027 alkaen
|
YHTEENSÄ
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstöasiat
|
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7, välisumma
|
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
välisumma
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Henkilöstöasiat
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7
sisältymättömät, välisumma
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
Ei sovelleta
|
YHTEENSÄ
|
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
0,314
|
1,256
|
Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
2023
|
2024
|
2025
|
2026
|
vuodesta 2027 alkaen
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
2
|
2
|
2
|
2
|
2
|
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
|
|
|
|
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
XX 01 xx yy zz
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
2
|
2
|
2
|
2
|
2
|
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
Valmistelevat ja johtavat uusien komission täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä laatimalla pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloita uutta huolta aiheuttavista pilaavista aineista niiden seurantaa varten, jotta voidaan arvioida tarvetta asettaa EU:n normit;
Valmistelevat ja johtavat uusien komission delegoitujen säädösten hyväksymistä kuuden vuoden välein pilaavien aineiden luettelon ja vastaavien EU:n laajuisten normien tarkistamiseksi ja saattamiseksi ajan tasalle ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi;
Jatkavat vesienhoitoa koskevaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, Euroopan ympäristökeskuksen ja kemikaaliviraston kanssa, myös asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien ja komiteoiden puitteissa;
Valmistelevat ja johtavat uuden ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien komission uusien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymistä.
Tukevat työryhmää tarkistetun ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanossa erityisesti sellaisten uusien säännösten osalta, jotka edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Valmistelevat ja johtavat tarkistukseen perustuvien teknisten ohjeiden laatimista seurannan, mallintamisen ja ilmanlaatusuunnitelmien alalla.
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.
Life-ohjelman määrärahoja (budjettikohta 09.02.02) käytetään ECHA:n ja EEA:n tuen lisäyksen kompensoimiseen.
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotus/aloite
rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja
rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Arvioidut vaikutukset tuloihin
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutukset omiin varoihin
vaikutukset muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tulopuolen budjettikohta:
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Momentti ….
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:
Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).