EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2022

COM(2022) 455 final

2022/0276(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin puolesta otettavasta kannasta julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujien päätökseen laajentaa uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita koskevia vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä, jossa vahvistetaan unionin puolesta otettava kanta uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita koskevia vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’ilmastonmuutosta koskeva alakohtainen sopimus’ tai ’alakohtainen sopimus’, joka on erottamaton osa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaa järjestelyä, soveltamisalan laajentamiseen.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Ilmastonmuutosta koskeva alakohtainen sopimus

Ilmastonmuutosta koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa on tarkoitus vahvistaa asianmukaiset rahoitusehdot tiettyjen alojen hankkeille, joiden katsotaan vaikuttavan merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuviin energianlähteisiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vesihankkeisiin. Ilmastonmuutosta koskeva alakohtainen sopimus hyväksyttiin vuonna 2012, ja sitä on viimeksi päivitetty vuonna 2014.

Alakohtaisen sopimuksen osallistujat ovat sopineet, että sen rahoitusehdot pannaan täytäntöön tavalla, joka on yhdenmukainen julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tarkoituksen kanssa. Ilmastonmuutosta koskeva alakohtainen sopimus on järjestelyn liite IV ja erottamaton osa järjestelyä, joka on hallinnollisesti osa OECD:tä ja saa tukea OECD:n vientiluottoja käsittelevältä sihteeristöltä. Järjestely ja alakohtainen sopimus eivät kuitenkaan kuulu OECD:n sitoviin määräyksiin 1 .

Euroopan unioni on järjestelyn ja ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen osapuoli. Molemmat on saatettu osaksi yhteisön säännöstöä 16 päivänä marraskuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1233/2011 2 . Näin ollen järjestely ja alakohtainen sopimus ovat unionin lainsäädännön nojalla oikeudellisesti sitovia.

2.2.Ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen osallistujat

Järjestelyssä, mukaan lukien ilmastonmuutosta koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa, on tällä hetkellä mukana yksitoista osallistujaa, jäljempänä ’osallistujat’: Australia, Euroopan unioni, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Turkki, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Osallistujat tekevät päätökset alakohtaisen sopimuksen muuttamisesta yksimielisesti.

Euroopan komissio edustaa unionia osallistujien kokouksissa, myös silloin, kun osallistujat tekevät päätöksiä.

2.3.Suunniteltu osallistujien säädös

Osallistujat aikovat hyväksyä päätöksen ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamisesta ja alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimien enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentämisestä eli kaikkien ostajalle myönnettyjen luottojen takaisinmaksuajan enimmäiskestosta.

Ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen yleisenä tavoitteena on tarjota kolmansissa maissa toteutettaville ilmastoystävällisille hankkeille edullisempia rahoitusehtoja kuin järjestelyn horisontaalisissa säännöissä määrätään ja siten kannustaa ilmastoystävällisten teknologioiden vientiin. Alakohtainen sopimus päivitettiin kuitenkin viimeksi vuonna 2014, ja nykyisin sen säännöistä hyötyvän viennin kattavuus on liian kapea verrattuna sillä tavoiteltuihin ilmastonmuutostavoitteisiin. Alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluu erityisesti energian tuotanto ja siirto. Kapeasta kattavuudesta johtuva vähäinen vaikutus ei tue tehokkaasti osallistujien Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksia eikä vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjä EU:n tavoitteita. Osallistujat ovat tämän johdosta sopineet alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamisesta ja useista aloista, jotka olisi sisällytettävä alakohtaiseen sopimukseen:

·Sähkön varastointi, mukaan lukien akkujen valmistus ja kierrätys.

·Päästötön liikenne, mukaan lukien sen mahdollistava infrastruktuuri.

·Puhtaan vedyn tuotanto, vedyn siirto, jakelu ja varastointi.

·Vähähiilisen sähkön siirto ja jakelu.

·Vähähiilinen tuotanto.

Yksityiskohtainen ehdotus ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamiseksi tarvittavine teknisine eritelmineen kaikkien soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta on päätösehdotuksen liitteessä. Kyseisestä liitteestä tulisi alakohtaisen sopimuksen uusi lisäys 1, ja se korvaisi sopimuksen nykyiset lisäykset 1 ja 2.

Alakohtaisen sopimuksen kattavuuden ehdotettu laajentaminen tarkoittaisi, että Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin 27. istunnossa, jäljempänä ’COP 27’, joka on määrä pitää 7.–18. marraskuuta 2022, saataisiin aikaan merkittävä tulos, koska se antaisi vientiluottolaitoksille mahdollisuuden ottaa merkittävämpi rooli vihreän siirtymän tukemisessa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistämisessä. Se myös vauhdittaisi EU:n yrityksiä tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla, joilla on hyvät mahdollisuudet tukea EU:n talouskasvua ja työllisyyttä.

Komission ehdotus neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamisesta SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla liittyy rinnakkaiseen komission ehdotukseen neuvoston päätökseksi järjestelyn uudistetuista säännöistä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla (COM(2022) 456). Tärkeä osa järjestelyn nykyaikaistamista on mukautus vähimmäistakuumaksuihin sellaisten toimien osalta, joiden takaisinmaksuajat ovat pidemmät (esimerkiksi alakohtaiseen sopimukseen suunniteltujen muutosten mukaisesti sallittavat maksut). Tällä vastataan alakohtaisen sopimuksen nykyisiin ehtoihin liittyvään keskeiseen haasteeseen, sillä osallistujat ovat ilmoittaneet, että korkeat takuumaksut ovat olleet merkittävä tekijä nykyisten joustomahdollisuuksien suhteellisen vähäisessä hyödyntämisessä. Tuulivoima-alaa lukuun ottamatta alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimia on tähän mennessä ollut vain vähän. Sen vuoksi tämä muutos on olennaisen tärkeä.

Koska järjestelyn nykyaikaistamisen yhteydessä enimmäistakaisinmaksuaikoja on jatkettu, myös alakohtaisen sopimuksen takaisinmaksuaikoja on tarpeen jatkaa, jotta voidaan varmistaa, että se tarjoaa edelleen mielekkään kannustimen ilmastoystävällisiin toimiin.

Tämä päätösehdotus ei kata määräyksiä, jotka liittyvät alakohtaisen sopimuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin hankkeisiin. Niitä käsitellään aiemmassa ehdotuksessa (ks. neuvoston asiakirja ST6650/22, 28.2.2022).

On aiheellista vahvistaa unionin kanta, koska osallistujien tekemällä ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen muuttamista koskevalla päätöksellä on oikeusvaikutuksia EU:ssa (ks. edellä 2.1 kohta).

3.Unionin puolesta otettava kanta

Ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan ehdotettu laajentaminen mahdollistaisi sen, että osallistujien laajempi ilmastomyönteinen vienti voisi hyötyä tämän alakohtaisen sopimuksen edullisemmista ehdoista verrattuna järjestelyn nojalla sovellettaviin horisontaalisiin sääntöihin. Näin alakohtaisella sopimuksella voitaisiin tukea tehokkaammin vihreää siirtymää.

Kun otetaan huomioon muutetun alakohtaisen sopimuksen tarkoitus ja odotettavissa olevat myönteiset vaikutukset EU:n ilmastotavoitteisiin sekä vihreän teknologian ja talouden kehittämiseen EU:ssa, unionin puolesta otettavana kantana olisi oltava tämän päätöksen liitteenä olevan ehdotusluonnoksen tukeminen.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ käsittää myös sellaiset säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 3 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Säädöksellä, joka osallistujien on määrä hyväksyä, on oikeusvaikutuksia. Säädös on unionin lainsäädännön nojalla sitova tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 1 artiklan nojalla. Kyseisessä artiklassa säädetään, että ”[j]ulkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, sisältämiä suuntaviivoja sovelletaan unionissa. Järjestelyn teksti on tämän asetuksen liitteenä.”

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät yhteiseen kauppapolitiikkaan. Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellisena oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 207 artikla.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Koska osallistujien säädös muuttaa ilmastonmuutosta koskevaa alakohtaista sopimusta, on aiheellista julkaista päätös Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.

2022/0276 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin puolesta otettavasta kannasta julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujien päätökseen laajentaa uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita koskevia vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita varten myönnettäviä vientiluottoja koskeva alakohtainen sopimus, jäljempänä ’ilmastonmuutosta koskeva alakohtainen sopimus’ tai ’alakohtainen sopimus’, joka on osa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaa järjestelyä, jäljempänä ’järjestely’, ja muodostaa järjestelyn liitteen IV, on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja siitä on näin ollen tehty oikeudellisesti sitova Euroopan unionissa 16 päivänä marraskuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1233/2011 4 tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta.

(2)Järjestelyn osallistujien, jäljempänä ’osallistujat’, on määrä päättää ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamisesta koskemaan vientiä teollisuudenaloilta, jotka eivät tällä hetkellä kuulu sopimuksen ehtojen piiriin.

(3)On aiheellista vahvistaa unionin puolesta otettava kanta, koska ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen muuttamista koskevalla järjestelyn osallistujien päätöksellä on oikeusvaikutuksia unionissa.

(4)Ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen ehdotettu muutos mahdollistaisi sen, että sovellettavat kriteerit täyttävä yhä useampien teollisuudenalojen vienti voisi hyötyä sopimuksessa vahvistetuista ehdoista. Tämä puolestaan antaisi Euroopan unionin ja muiden osallistujien vientiluottolaitoksille mahdollisuuden tukea tehokkaammin vihreää siirtymää ja edistää Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen laajempi soveltamisala tukisi EU:n yrityksiä, jotka toimivat tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla, joilla on hyvät mahdollisuudet edistää talouskasvua ja työllisyyttä unionissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin puolesta otettava kanta julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, osallistujien päätökseen laajentaa järjestelyn liitteeseen 4 sisältyvän uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeiden vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa perustuu tämän päätöksen liitteeseen.

2 artikla

Jos osallistujien kokouksessa tai sitä ennen tehdään tämän päätöksen liitteessä olevaa asiaa koskevia uusia ehdotuksia, joista ei vielä ole unionin kantaa, unionin kanta määritetään unionin koordinoinnilla ennen kuin osallistujien on määrä hyväksyä järjestelyyn tehtävä muutos. Tällöin unionin kannan on oltava voimassa olevan toimintapolitiikan ja lainsäädännön mukainen.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    Sellaisena kuin ne on määritelty OECD:n yleissopimuksen 5 artiklassa.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45).

(3)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2022

COM(2022) 455 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

unionin puolesta otettavasta kannasta julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujien päätökseen laajentaa uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita koskevia vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa

LIITE

EHDOTUS

Euroopan unionin kanta on tukea tässä liitteessä esitettyjä muutosehdotuksia uusiutuvia energialähteitä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä vesihankkeita varten myönnettäviä vientiluottoja koskevaan alakohtaiseen sopimukseen.

Tähän sisältyy muutoksia nykyisiin määräyksiin. Jäljempänä esitetyillä artikloilla korvataan järjestelyn nykyiset määräykset ja poistetaan kokonaisuudessaan nykyiset 2 ja 4 artikla sekä nykyiset lisäykset I ja II, jotka korvataan jäljempänä olevalla tarkistetulla lisäyksellä I.

LIITE IV: ALAKOHTAINEN SOPIMUS UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ, ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA JA SIIHEN SOPEUTUMISTA SEKÄ VESIHANKKEITA KOSKEVISTA VIENTILUOTOISTA

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa on tarkoitus vahvistaa asianmukaiset rahoitusehdot tiettyjen alojen hankkeille, joiden on – muun muassa kansainvälisten aloitteiden yhteydessä – katsottu vaikuttavan merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vesihankkeisiin. Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen rahoitusehdot pannaan täytäntöön johdonmukaisesti järjestelyn tavoitteiden kanssa.

I LUKU: ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1.LISÄYKSEN I MUKAISTEN ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA KOSKEVIEN ALOJEN SOVELTAMISALA

a)Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I luetteloitujen alojen sopimuksia.

b)Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että

1)hankkeessa saavutetaan hiilipäästöjen tai hiilidioksidiekvivalenttien vähäinen tai nollataso ja/tai hyvä energiatehokkuus;

2)hanke täyttää suunnitelmansa mukaisesti vähintään lisäyksessä I asetetut tehokkuusvaatimukset; ja

3)tarjottuja ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan hankkeen kohtaamien erityisten rahoitusvaikeuksien perusteella, ja näiden ehtojen on perustuttava kunkin hankkeen yksilöllisiin rahoitustarpeisiin ja markkinoiden erityisedellytyksiin.

c)Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I lueteltuja hankeluokkaan 1 sisältyviä tukikelpoisia seuraavien alojen sopimuksia:

1)kokonaisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten tai niiden osien vienti, mukaan luettuna kaikki tällaisen laitoksen rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen).

2)nykyisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten nykyaikaistaminen tapauksissa, joissa laitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

d)Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta sellaisiin voimalaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti välittömästi voimalaitokseen liittymättömään vesihuoltoon liittyviä kustannuksia, maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin ja kytkentäkenttiin liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista ja rakennusluvista), mutta

1)tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän ehdot eivät voi olla paremmat kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävän voimalaitoksen ehdot; ja

2)uusiutuvia energianlähteitä käyttävän voimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevia ala-asemia, muuntajia ja jännitteeltään vähintään 60 kV:n voimalinjoja koskevat ehdot eivät voi olla edullisemmat kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävän voimalaitoksen ehdot.

[…]

II LUKU: VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT

Julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka liittyvät lisäyksessä I luetelluilla aloilla tehtyihin sopimuksiin, enimmäistakaisinmaksuaika on 25 vuotta.

[…]

III LUKU: MENETTELYT

5.ENNAKKOILMOITUS

a)Sopimuspuoli, joka aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti, tekee ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn 45 artiklan mukaisesti.

b)Tällaisiin ilmoituksiin on sisällytettävä laajempi hankekuvaus, jossa selvitetään, miten hanke täyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 1 ja 2 artiklassa asetetut tuen ehdot.

c)Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen II mukaisesti tuettujen hankkeiden osalta tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot sovellettavista teknisistä standardeista tai tehokkuusvaatimuksista sekä odotetuista päästövähennyksistä.

d)Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen II mukaisesti tuettujen hankkeiden osalta tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä riippumattoman kolmannen osapuolen suorittaman tarkastelun tulokset.

IV LUKU: SEURANTA JA TARKASTELU

6.TULEVAT TOIMET

Sopimuspuolet sopivat tarkastelevansa seuraavia seikkoja:

a)aikakorjatut riskimaksut

b)alhaisten päästöjen ja korkean energiatehokkuuden edellytykset fossiilista polttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa, mukaan lukien valmiudet ottaa talteen ja varastoida hiilidioksidia

c)rakennukset, joiden nettoenergiankulutus on nolla

d)polttokennohankkeet

e)päästönormit

f)päästöjen tilinpito ja raportointi

g)vähäpäästöinen vesiliikenne.

7.SEURANTA JA TARKASTELU

a)Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta. Raportissa dokumentoidaan kaikki järjestelyn 45 artiklan mukaisesti käytyjen keskustelujen tulokset. Siihen sisältyy julkaistavaksi tarkoitettu tiivistelmä.

b)Sopimuspuolet tarkastelevat säännöllisesti tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa ja määräyksiä. Lisävarmistukseksi suoritetaan tarkastelu joko vuoden 2028 loppuun mennessä tai kun 50 ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimea on toteutettu, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin. Tämän tarkastelun on perustuttava ilmoitusprosessista saatuihin kokemuksiin sekä ilmastoon liittyvien teknologioiden markkinaolosuhteiden arviointiin.

LISÄYS I: ILMASTONMUUTOKSEEN TORJUNTAAN TÄHTÄÄVIEN HANKKEIDEN KELPOISUUSEHDOT

Hankeluokka ja -tyyppi	Määritelmä	Perustelut	Vaatimukset	Erityisehdot
HANKELUOKKA A: Ympäristön kannalta kestävä sähköntuotanto [Tähän sisältyy 1 artiklan ja lisäyksen I täsmällinen sisältö sekä sähkön tuotanto vedystä.]
TYYPPI 1: Uusiutuvan energian hankkeet ja energiatehokkuus uusiutuvan energian hankkeissa	Nykyisten 1 artiklan ja lisäyksen I soveltamisala. Määritelmäkenttään ei tule vain lisäyksen I kopiota, sillä tukikelpoiset hankkeet määritellään 1 artiklassa, mutta sisällön osalta tähän tulee 1 artiklan ja lisäyksen I soveltamisala ilman sisällön muuttamista (eli ei vaatimuksia, ei sovelleta) ja tarvittavat tekstiin tehtävät muutokset.
TYYPPI 2: Sähköntuotanto uusiutuvista kaasumaisista ja nestemäisistä polttoaineista, mukaan lukien puhdas vety	Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, mukaan lukien puhdasta vetyä, käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentaminen ja käyttö.	Sähköntuotanto vähäisillä kasvihuonekaasupäästöillä.	Sähköntuotannon elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt on laskettava hankekohtaisen datan perusteella käyttämällä standardia ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018, ja kolmannen osapuolen on todennettava tulokset. Vaihtoehtoisesti rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma; tai toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
HANKELUOKKA B: Fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten kunnostushankkeet, fossiilisen polttoaineen korvaaminen [Lisäyksen II tarkka sisältö, hankeluokka A, tyyppi 1 ja hankeluokka B. Huomioidaan, että hankeluokkaa A, tyyppiä 1 koskeva uudelleennumerointi olisi otettava huomioon järjestelyn 6 artiklan c kohdassa.]
Kopioi lisäyksen II hankeluokan A, tyyppi 1 ja hankeluokan B nykyinen sisältö. Selitykset: Ehdotamme hankeluokan A jakamista kahteen ryhmään, jotta voidaan erottaa selkeästi toisistaan hiilidioksidin erotuksen, käytön ja varastoinnin hankkeet (joilla voi olla monia sovelluksia paitsi energia-alalla myös valmistusteollisuudessa ja jotka siirtyvät uuteen hankeluokkaan D) ja hankkeet, joissa keskitytään sähköntuotantoon fossiilisista polttoaineista (jotka kaikki ehdotamme koottavaksi tähän uuteen hankeluokkaan B). EU toi aiemmin esiin tarpeen saattaa nykyiset standardit ajan tasalle tässä jaksossa, mutta voimme toistaiseksi sopia, että asiaa käsitellään neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa.
HANKELUOKKA C: Energiatehokkuus [Lisäyksen II hankeluokan C tarkka sisältö.]
Kopioi lisäyksen II hankeluokan C nykyinen sisältö.
HANKELUOKKA D: Hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi [Nykyisen lisäyksen II hankeluokka A, tyyppi 2. Ehdotamme ajantasaistettuja standardeja, joissa otetaan huomioon, että hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi (CCUS) on keskeinen teknologia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi monissa teollisuuden sovelluksissa ja että standardeissa ei pitäisi keskittyä talteenottoasteeseen vaan talteenoton tehokkuuteen, mikä tarkoittaa, että CCUS-hankkeisiin olisi voitava soveltaa kannustimia, vaikka talteenottoaste olisi alhainen. Ehdotettujen uusien standardien perusteluna on, että hiilidioksidivuoto voi heikentää CCUS:n arvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen vuoksi seurantaa olisi edistettävä politiikkasäännöksillä.]
TYYPPI 1: Hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointihankkeet (CCUS)	Talteenotettuja hiilidioksidipäästöjä käyttävien ja/tai varastoivien laitosten rakentaminen ja käyttö, mukaan lukien toiminnot, jotka liittyvät suoraan toiminnan kannalta olennaisiin kuljetuksiin ja infrastruktuuriin, kuten ajoneuvot ja laivat.	Kopioi lisäyksen II hankeluokan A, tyypin 2, nykyinen sisältö.	Talteenottolaitoksesta injektointipaikkaan kuljetetusta hiilidioksidista aiheutuvat hiilidioksidivuodot eivät ole yli 0,5 prosenttia kuljetetun hiilidioksidin massasta. Kun hiilidioksidia kuljetetaan ja/tai varastoidaan, käytössä on asianmukaiset vuotojen havaitsemisjärjestelmät ja seurantajärjestelmä, ja kansalliset viranomaiset tai riippumaton kolmas osapuoli todentavat säännölliset raportit. Hiilidioksidin geologinen varastointi on standardin ISO 27914:2017 mukaista.	Kopioi lisäyksen II hankeluokan A, tyypin 2, nykyinen sisältö.
HANKELUOKKA E: Sähkön varastointi
TYYPPI 1: Sähkönvarastointilaitokset	Sähköä varastoivien ja sitä sähkönä palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta sisältää vesipumppuvoimalaitokset.	Sähköä varastoimalla mahdollistetaan uusiutuvien energialähteiden yleistyminen ja sähköverkon kysynnän parempi hallinta.	Jos toimintaan sisältyy sähkön varastointia kemiallisena energiana, varastoiva aine (vety tai ammoniakki) täyttää ilmastonmuutosta koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa määritetyt vastaavan tuotteen puhdasta valmistusta koskevat kriteerit.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 2: Akkujen valmistus ja kierrätys	Ladattavien ja muiden akkujen sekä akkuyksiköiden valmistus liikennekäyttöön tarkoitettuja, kiinteitä ja verkon ulkopuolisia energian varastointisovelluksia sekä muita teollisia sovelluksia varten. Toimintaan sisältyy vastaavien komponenttien (akkujen aktiivimateriaalien, akkukennojen, kotelojen ja elektronisten komponenttien) valmistus. Käytöstä poistettujen akkujen kierrätys.	Akut ovat keskeinen sähkön varastoinnin ja vähähiilisen liikenteen mahdollistaja.	Ei vaatimuksia. Ei sovelleta.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
HANKELUOKKA F: Vähähiilisen sähkön siirto ja jakelu
TYYPPI 1: Vähähiilisen sähkön siirto ja jakelu	Vähähiilistä sähköä siirtävien laitosten rakentaminen, laajentaminen ja käyttö. Tähän sisältyvät suorat yhteydet vähähiilisiin lähteisiin sekä sähköverkot, joiden verkon keskimääräinen kerroin täyttää vaatimukset viisivuotiskaudella.	Tällä tuetaan vähähiilisten energialähteiden yleistymistä.	Vähähiilisten energialähteiden määritelmä on, että niistä tuotetun sähkön kasvihuonekaasupäästöt alittavat kynnysarvon 100 g CO2e/kWh mitattuna elinkaaren perusteella. [Kuten edellä ja kolmatta energiapakettia koskevassa asiakirjassa mainittiin, olemme valmiita keskustelemaan muista tukikelpoisuuskriteereistä.]	25 vuotta. [Neuvoteltava]
HANKELUOKKA G: Puhtaan vedyn tuotanto, vedyn siirto, jakelu ja varastointi
TYYPPI 1: Puhtaan vedyn tuotanto	Vetyä ympäristön kannalta kestävällä tavalla tuottavien ja/tai vedyn tuotantoon tarvittavia laitteita valmistavien laitosten rakentaminen ja käyttö.	Vedyn kestävä tuotanto ja käyttö mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen monilla aloilla, erityisesti energia-, valmistus-, liikenne- ja kuljetusalalla.	Tuotannon elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 kg CO2e tuotettua vetykiloa kohden. [Standardeja olisi tarkistettava säännöllisesti. Tämä voitaisiin mainita osana yleistä uudelleentarkastelulauseketta.]	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 2: Vedyn siirtoverkot	Vedyn tai muiden vähähiilisten kaasujen (esim. uusiutuvista lähteistä peräisin olevien tai puhtaan vedyn tuotannon vaatimukset täyttävien) siirtämiseen tarkoitettujen verkkojen rakentaminen ja käyttö. Maakaasuverkkojen muuttaminen 100-prosenttisesti vetyä siirtäviksi ja maakaasuverkkojen uudistaminen siten, että niissä voidaan käyttää vetyä ja muita vähähiilisiä kaasuja (eli lisätään vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen sekoitussuhdetta järjestelmässä).	Vedyn kestävä tuotanto ja käyttö mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen monilla aloilla, erityisesti energia-, valmistus-, liikenne- ja kuljetusalalla.	Toimintaan sisältyy vuotojen havaitseminen sekä olemassa olevien kaasuputkien ja muiden verkon osien korjaus metaanivuodon vähentämiseksi.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 3: Vedyn varastointi	Vedyn varastointilaitosten rakentaminen, olemassa olevien maanalaisten kaasunvarastointilaitosten muuttaminen vedyn varastointilaitoksiksi ja vedyn varastointilaitosten käyttö.	Vedyn kestävä tuotanto ja käyttö mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen monilla aloilla, erityisesti energia-, valmistus-, liikenne- ja kuljetusalalla.	Laitosten käyttöön liittyvien hankkeiden osalta laitoksissa varastoitavan vedyn tuotannon on noudatettava tässä lisäyksessä tarkoitettuja puhtaan vedyn tuotannon edellytyksiä.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
HANKELUOKKA H: Matalapäästöinen tuotanto
TYYPPI 1:  Puhtaan ammoniakin tuotanto	Vedettömän ammoniakin matalapäästöinen tuotanto.	Edistetään puhtaan ammoniakin tuotantoa ja sellaista käyttöä, jonka avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä monilla aloilla.	Ammoniakkia tuotetaan puhtaasta vedystä, joka on tuotettu tässä lisäyksessä määriteltyjen edellytysten mukaisesti tai valmistettu jätevedestä.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 2:  Matalapäästöinen tuotanto aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa (mukaan lukien sementti, rauta, teräs, alumiini)	Matalapäästöinen tuotanto mukaan lukien kokonaiset tuotantolaitokset tai niiden osat, laitteiden toimitukset ja siihen suoraan liittyvä infrastruktuuri ja palvelut.	Kannustetaan valmistajia siirtymään kestävämpiin tuotantotapoihin aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa.	EU ehdottaa, että seuraavat toiminnot olisivat tukikelpoisia perustuen viitearvoon, joka lasketaan vähäpäästöisimpien tuotantolaitosten perusteella 1 : Sementti: a) harmaa sementtiklinkkeri, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,722 tCO2e harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti. b) harmaasta klinkkeristä valmistettava sementti tai vaihtoehtoinen hydraulinen sideaine, jos klinkkerin ja sementin tai vaihtoehtoisen sideaineen tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,469 tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti. Rauta ja teräs: a) rauta ja teräs, joiden kasvihuonekaasupäästöt, joista on vähennetty jätekaasun tuotantoon osoitettu päästöjen määrä, ovat pienemmät kuin seuraavat valmistusprosessin eri vaiheisiin sovellettavat arvot: a.kuuma metalli = 1,331 tCO2e/t tuotetta; b.sintrattu malmi = 0 163 tCO2e/t tuotetta; c.koksi (ruskohiilikoksia lukuun ottamatta) = 0,144 tCO2e/t tuotetta; d.rautavalu = 0,299 tCO2e/t tuotetta; e.valokaariuunissa valmistettu runsasseosteinen teräs = 0,266 tCO2e/t tuotetta; f.valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs = 0,209 tCO2e/t tuotetta. b) valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs tai valokaariuunissa valmistettu runsasseosteinen teräs, kun prosessiin syötettävän metalliromun suhde tuotokseen ei alita 70:tä prosenttia runsasseosteisen teräksen ja 90:tä prosenttia hiiliteräksen valmistuksessa.  Alumiini: a) Primaarialumiini, jos taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit: a.kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään 1,484 tCO2e tuotettua alumiinitonnia kohti. b.epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen keskimääräinen hiili-intensiteetti on enintään 100 g CO2e/kWh. c. valmistusprosessin sähkönkulutus on enintään 15,5 MWh alumiinitonnia kohti. b) Sekundäärialumiini [Standardeja olisi tarkistettava säännöllisesti. Tämä voitaisiin mainita osana yleistä uudelleentarkastelulauseketta.]	25 vuotta. [Neuvoteltava]
HANKELUOKKA I: Päästötön ja vähäpäästöinen liikenne
TYYPPI 1: Päästötön liikenne ja mahdollistava infrastruktuuri	Suoria päästöjä päästämätön ajoneuvokanta mukaan lukien tie-, raide- ja vesiliikenne sekä siihen liittyvä ajoneuvojen käytölle oleellinen infrastruktuuri 2 .	Siirtyminen hyvin vähän tai ei lainkaan pakokaasupäästöjä tuottavaan ajoneuvokantaan on avaintekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.	Liikkuvien hyödykkeiden suorat pakokaasujen hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Rahtiliikenteen ajoneuvoja, junia, vaunuja tai aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja infrastruktuuria ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tai varastointiin.	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 2: Vähäpäästöinen vesiliikenne	Vähäpäästöiset vesialukset.	Siirtyminen hyvin vähän tai ei lainkaan pakokaasupäästöjä tuottavaan ajoneuvokantaan on avaintekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.	Sisävesiliikenteen henkilökuljetus: hybridialukset tai kaksitoimiset alukset käyttävät normaalissa toiminnassaan vähintään 50-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä. Sisävesiliikenteen rahtikuljetus: alukset, joiden suorat hiilidioksidipäästöt (pakokaasupäästöt) tonnikilometriä kohti laskettuina (g CO2/tkm) (tai uusien alusten tapauksessa arvioituina) käyttäen Kansainvälisen merenkulkujärjestön energiatehokkuutta mittaavaa indikaattoria (EEOI), ovat 50 prosenttia vähäisemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo, joka perustuu kansainvälisesti tai muutoin hyväksyttyyn standardiin. Meri- ja rannikkovesiliikenteen tavara- ja henkilökuljetus sekä satama-, apu- ja erityistoimintoihin tarkoitetut alukset: hybridialukset tai kaksitoimiset alukset käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä. Vaihtoehtoisesti jos alukset voivat käyttää polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä) tai ne käyttävät uusiutuvaa polttoainetta, niiden katsotaan saavuttaneen Kansainvälisen merenkulkujärjestön energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin avulla laskettuna 10 prosenttia vaatimuksia alhaisemman viitearvon. Mahdollistetaan liikennemuotosiirtymä tieliikenteestä vesiliikenteeseen: Jos aluksia käytetään yksinomaan sellaisiin rannikkoliikenne- ja lähimerenkulkupalveluihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nykyään maitse kuljetettavan rahdin liikennemuotosiirtymä merikuljetuksiin, riittävä taso alusten suorille (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöille on Kansainvälisen merenkulkujärjestön energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin mukaan laskettuna 50 prosenttia pienempi kuin raskaille ajoneuvoille kansainvälisen tai minkä tahansa muun hyväksytyn standardin mukaan määritetty hiilidioksidipäästöjen viitearvo. [Ehdotamme, että tätä hanketyyppiä tarkastellaan uudelleen vuonna 2025. Tämä voitaisiin mainita osana yleistä uudelleentarkastelulauseketta.]	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 3: Vesiliikenteen alusten jälkiasennukset ja parannukset	Aluksiin tehtävät jälkiasennukset ja parannukset päästöjen pienentämiseksi.	Siirtyminen hyvin vähän tai ei lainkaan pakokaasupäästöjä tuottavaan ajoneuvokantaan on avaintekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.	Aluksen polttoaineenkulutus pienenee vähintään 10 prosenttia ilmaistuna litroina polttoainetta tonnikilometriä kohti ja tämä osoitetaan selvästi vertailulaskelmalla. Jälkiasennettuja aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen. [Ehdotamme, että tätä hanketyyppiä tarkastellaan uudelleen vuonna 2025. Tämä voitaisiin mainita osana yleistä uudelleentarkastelulauseketta.]	25 vuotta. [Neuvoteltava]
TYYPPI 4: Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri	Vähähiilisen lentoasemainfrastruktuurin rakentaminen, nykyaikaistaminen, huolto ja käyttö, eli pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattomien ilma-alusten käyttö, kiinteän maasähkön ja esivalmistetun ilman toimittaminen pysäköityihin ilma-aluksiin tai lentoaseman oman toiminnan suorien päästöjen nollataso.	Siirtyminen hyvin vähän tai ei lainkaan pakokaasupäästöjä tuottavaan ajoneuvokantaan on avaintekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.	Ei vaatimuksia. Ei sovelleta.	25 vuotta. [Neuvoteltava]

(1)    Viitearvot perustuvat EU:n päästökauppajärjestelmän vertailuarvoon, jossa kasvihuonekaasupäästöjen viitearvot tietyn tuotteen valmistuksessa johdetaan keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöintensiteeteistä niistä laitoksista, jotka kuuluvat EU:n tehokkaimman 10 prosentin joukkoon.

(2)    Tähän sisältyy: Tieliikenne: sähkölataus- ja vetytankkausasemien rakentaminen, nykyaikaistaminen, huolto ja käyttö. Raideliikenne: raiteisiin sidottu liikenteen infrastruktuuriomaisuus siten kuin se on määritelty rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa, sekä sähköistetty radanvarsi-infrastruktuuri ja siihen liittyvät osajärjestelmät, nykyisen infrastruktuurin sähköistäminen sekä laitokset, jotka ovat sitoutuneet vaihtamaan liikennemuodon päästöttömään raideliikenteeseen. Vesiliikenne: sähkölataus ja vetytankkaus, infrastruktuuri maasähkön toimitukselle kiinnityspaikassa oleville aluksille, sataman oman toiminnan suorittaminen siten, että ne eivät tuota lainkaan suoria päästöjä sekä laitokset, joissa muunnetaan jotain muuta voimanlähdettä käyttävät alukset päästöttömiksi.