EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.8.2022
COM(2022) 415 final
2022/0244(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/109 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Yhteisestä kalastuspolitiikasta (YKP) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 1 , jäljempänä ’YKP-perusasetus’, mukaisesti meren elollisia luonnonvaroja on hyödynnettävä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niillä tasoilla. Tärkeä väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kalastusmahdollisuuksien vuosittainen vahvistaminen suurimpien sallittujen saaliiden, jäljempänä ’TACit’, ja kiintiöiden muodossa.
Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 2 täsmennetään tavoitteena olevat kalastuskuolevuuden vaihteluvälit. Näitä vaihteluvälejä käytetään tässä ehdotuksessa yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa Itämeren kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille vuodeksi 2023. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on myös säännellä merellä harjoitettavaa virkistyskalastusta siinä määrin kuin se on tarpeen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kalakantojen säilyttämiseksi. Vuosittain tehtävien TACeja ja kiintiöitä koskevien päätösten yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi Itämeren kalastusmahdollisuudet on vahvistettu vuodesta 2006 alkaen erillisellä asetuksella.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotuksessa vahvistetaan kiintiöt YKP-perusasetuksen tavoitteiden mukaisille tasoille.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotus on yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja sääntöjen mukainen, ja se on yhdenmukainen kestävää kehitystä koskevan unionin politiikan kanssa.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:
Yhteinen kalastuspolitiikka on yhteistä politiikkaa. SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.
Tässä ehdotetussa neuvoston asetuksessa jaetaan kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille. YKP-perusasetuksen 16 artiklan 6 ja 7 kohdan ja 17 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat vapaasti jakaa mainitut mahdollisuudet eri alueiden tai toimijoiden kesken kyseisissä artikloissa vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Jäsenvaltioilla on täten laaja liikkumavara päätöksissä, jotka koskevat niiden valitsemaa sosiaalista/taloudellista mallia niille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien käyttämiseksi.
Ehdotuksella ei ole uusia rahoitusvaikutuksia jäsenvaltioille. Neuvosto antaa tämäntyyppisen asetuksen vuosittain, ja sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat julkiset ja yksityiset resurssit ovat jo olemassa.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu säädös: asetus.
Tämä kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskeva ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohtaan.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Itämeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultiin komission tiedonannon Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2023 (COM(2022) 253 final) perusteella. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) toimitti tieteelliset lausunnot, joihin ehdotus perustuu. Sidosryhmien esittämät alustavat näkemykset kaikista asianomaisista kalakannoista otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon puuttumatta kuitenkaan voimassa oleviin politiikkoihin tai heikentämättä herkkien luonnonvarojen tilaa.
Saalisrajoituksia ja kalakantojen tilaa koskevista tieteellisistä lausunnoista keskusteltiin jäsenvaltioiden kanssa myös alueellisessa BALTFISH-foorumissa kesäkuussa 2022.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
ICESiä, joka on tieteellinen järjestö, kuultiin.
Unioni pyytää ICESiltä tieteellisiä lausuntoja tärkeimmistä kalakannoista vuosittain. Saadut lausunnot kattavat kaikki Itämeren kannat, ja TACeja ehdotetaan kaupallisesti tärkeimmille kannoille. 3
•Vaikutustenarviointi
Ehdotus on osa pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jonka avulla kalastus mukautetaan pitkän aikavälin kestävälle tasolle ja säilytetään sillä. Tämän lähestymistavan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa vakaa pyyntipaine ja suuremmat kiintiöt ja siten parempi tulotaso kalastajille ja heidän perheilleen. Purettujen saaliiden kasvamisen odotetaan hyödyttävän kalastusalaa, kuluttajia, jalostus- ja vähittäiskauppa-aloja sekä muita kaupalliseen ja virkistyskalastukseen liittyviä elinkeinoja. Tässä yhteydessä on erityisesti Itämerellä korostettava kestävän kalastuksen ja terveen meriympäristön välistä yhteyttä. Biodiversiteettistrategia ja siihen liittyvät aloitteet ovat välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Aloitteista voidaan mainita erityisesti tuleva kalastusta ja meriympäristöä koskeva toimintasuunnitelma.
Itämeren kalastusmahdollisuuksista tehdyillä päätöksillä kalastuskuolevuus onnistuttiin vuoteen 2019 saakka saattamaan TACien vahvistamisajankohdan mukaisille kestävän enimmäistuoton vaihteluväleille kaikilla kannoilla, joista oli annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, lukuun ottamatta Itämeren länsiosan silakkaa. Vaikutti siltä, että näillä päätöksillä onnistuttiin myös elvyttämään kalakantoja ja palauttamaan tasapaino kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välille. Vuonna 2019 kävi kuitenkin ilmi, että Itämeren itäosan turskaan on kohdistunut voimakasta painetta. ICES arvioi, että tämä kanta todennäköisesti pysyy uhanalaisena myös tulevina vuosina. Vuonna 2021 kävi ilmi, että myös Itämeren länsiosan turskakanta on ollut kestävän tason alapuolella (eli alle Blim-arvon) useiden vuosien ajan. Lisäksi ICES korosti useiden lohikantojen heikkoa tilaa. Myös Itämeren keskiosan silakan biomassa on vuodesta 2020 lähtien ollut terveen tason alapuolella (eli alle Btrigger-arvon), ja vuonna 2022 Pohjanlahden silakka oli hyvin lähellä kyseistä raja-arvoa. Sen vuoksi tarvitaan lisätoimia kaikkien kantojen elvyttämiseksi ja niiden saattamiseksi kestävän enimmäistuoton mukaisiksi.
ICES julkaisi Itämeren kantoja koskevan tieteellisen lausuntonsa 31. toukokuuta 2022, lukuun ottamatta Itämeren länsiosan silakkaa koskevaa lausuntoaan, joka julkaistiin 30. kesäkuuta 2022. ICES arvioi, että Itämeren länsiosan silakan ja Itämeren itä- ja länsiosan turskan biomassa on edelleen turvallisten biologisten rajojen alapuolella. Itämeren keskiosan silakan biomassa on edelleen terveiden rajojen alapuolella. Itämeren itäosan turska ja Suomenlahden lohi saavat varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon. Loput kahdeksan kantaa saavat kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon:
·kilohailin, Riianlahden silakan ja punakampelan kannat ovat terveellä tasolla;
·Pohjanlahden silakka on enää hädin tuskin terveellä tasolla; ja
·läntinen turska sekä Itämeren länsi- ja keskiosan silakka ovat terveiden tasojen alapuolella;
·pääaltaan eri lohikantojen tila vaihtelee edelleen suuresti.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että pidetään voimassa i) Suomenlahden lohen kalastusmahdollisuudet; ii) pääaltaan lohiin sovellettava alueellinen lähestymistapa; ja iii) sivusaalis-TACit Itämeren länsiosan silakalle sekä Itämeren länsi- ja itäosan turskalle. Ehdotuksella lisättäisiin Itämeren keskiosan silakan kalastusmahdollisuuksia 14 prosenttia ja punakampelan kalastusmahdollisuuksia 25 prosenttia. Ehdotuksella vähennettäisiin Pohjanlahden silakan kalastusmahdollisuuksia 28 prosenttia, Riianlahden silakan kalastusmahdollisuuksia 4 prosenttia ja kilohailin kalastusmahdollisuuksia 20 prosenttia.
Vuotta 2023 koskevan ehdotuksen taloudellinen vaikutus näkyisi näin ollen kaikkien jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vähentämisenä. Kaiken kaikkiaan ehdotuksesta seuraisi, että Itämeren kalastusmahdollisuuksien taso olisi noin 402 000 tonnia, eli 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotuksessa säilytetään joustoa sellaisten kiintiöiden vaihtoa koskevien järjestelyjen soveltamisessa, jotka on jo otettu käyttöön edellisten vuosien Itämeren kalastusmahdollisuuksia koskevissa asetuksissa. Ehdotukseen ei ole sisällytetty uusia sääntöjä tai uusia hallintomenettelyjä, jotka saattaisivat lisätä viranomaisten (unionin tai kansallisten) hallinnollista taakkaa.
Ehdotus koskee vuonna 2023 sovellettava vuotuista asetusta eikä sen vuoksi sisällä tarkistuslauseketta.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Kalastusmahdollisuuksien käytön seurannasta TACien ja kiintiöiden avulla säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä kalastaville jäsenvaltioille vuodeksi 2023.
Asetus (EU) 2016/1139, jossa vahvistetaan Itämeren monivuotinen suunnitelma, tuli voimaan 20. heinäkuuta 2016. Suunnitelman mukaan kalastusmahdollisuudet on vahvistettava suunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja tavoitteena olevan kalastuskuolevuuden vaihteluväleillä, jotka määritellään parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa. Erityisesti tulevat kyseeseen ICESin tai vastaavan riippumattoman tieteellisen elimen antamat lausunnot. Kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon saaneiden kantojen osalta monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että TAC on periaatteessa vahvistettava kestävään enimmäistuottoon johtavan kalastuskuolevuuden tasolle tai sen alapuolelle, jäljempänä ’FMSY-pistearvo’ ja ’FMSY-arvon alempi vaihteluväli’. Monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 4 kohdan mukaan TAC voidaan kuitenkin aina vahvistaa FMSY-arvon vaihteluvälejä alemmalle tasolle. Terveiden kantojen TAC voidaan monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 5 kohdassa vahvistetuin edellytyksin vahvistaa FMSY-pistearvoa ylemmälle tasolle, jäljempänä ’FMSY-arvon ylempi vaihteluväli’. Niiden kantojen osalta, joiden biomassa on alle terveiden rajojen eli alle kutukannan biomassan viitearvon, jonka alittuessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin kannan elvyttämiseksi kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi, jäljempänä ’Btrigger’, monivuotisen suunnitelman 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että on toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti terveelle tasolle. Erityisesti TAC on vahvistettava alennetulle tasolle FMSY-arvon ylemmän vaihteluvälin alapuolelle ottaen huomioon biomassan väheneminen. Monivuotisen hoitosuunnitelman 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos kannan biomassa on alle turvallisten biologisten rajojen eli alle kutukannan biomassan viitearvon, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua (Blim), on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä. Korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua erityisesti asianomaisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kyseisten tai muiden kyseisessä kalastuksessa pyydettyjen kantojen kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen. Myös muita korjaavia toimenpiteitä voidaan hyväksyä, mutta ne olisi kytkettävä toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin. Toimenpiteiden valinnassa olisi otettava huomioon tilanteen luonne, vakavuus, kesto ja toistuvuus.
YKP-perusasetuksen mukaan varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon saavien kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan vähintään vastaava suojelu. YKP-perusasetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, että sekakalastuksen kestävään enimmäistuottoon liittyvissä hoitopäätöksissä olisi otettava huomioon se, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa noudattaen, erityisesti jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että käytettyjen pyydysten valikoivuutta lisäämällä on erittäin vaikea välttää ns. pullonkaulalaji-ilmiötä eli kiintiön tyrehtymistä.
Kalastusmahdollisuuksia ehdotetaan YKP-perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan (suhteellisen vakauden periaate) ja 16 artiklan 4 kohdan (YKP:n tavoitteet ja monivuotisissa suunnitelmissa vahvistetut säännöt) mukaisesti.
Venäjän federaation kanssa jaettavien kantojen EU-kiintiöiden vahvistamiseksi ICESin lausunnon mukaisista TAC-määristä vähennettiin kyseisten kantojen määrät. Jäsenvaltioille myönnettävät TACit ja kiintiöt esitetään ehdotuksen liitteessä.
ICESin arvioima Itämeren länsiosan silakkakannan koko on kasvanut hieman mutta on edelleen vain 59 prosenttia Blim-arvosta. ICES arvioi, että biomassa pysyy Blim-arvon alapuolella ainakin vuoteen 2025, vaikkei kantaa kalastettaisi lainkaan. Rekrytointi on ollut vähäistä useiden vuosien ajan ja on edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Koska mikään pyyntiskenaario ei nostaisi biomassaa Blim-arvoa suuremmaksi lähitulevaisuudessa, ICES toisti viidentenä peräkkäisenä vuonna lausuntonsa, jonka mukaan pyynti olisi rajoitettava nollaan. Neuvosto päätti vuonna 2021 kieltää kohdennetun kalastuksen, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta ja pienimuotoista rannikkokalastusta, monivuotisen suunnitelman 5 artiklan 2 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Neuvosto päätti myös vahvistaa TACin tahattomille sivusaaliille, jotta vältetään muiden kalastusten tyrehdyttäminen. Koska näillä korjaavilla toimenpiteillä ei ole vielä ollut aikaa parantaa kannan tilaa, komissio ehdottaa, että kohdennettu kalastus säilytetään kiellettynä ja että TAC-taso pidetään ennallaan.
ICES ei edelleenkään pysty määrittämään Itämeren itäosan turskaa koskevia FMSY-arvon vaihteluvälien arvoja. Sen vuoksi se antoi vuodeksi 2023 varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon. ICES suosittaa neljäntenä vuonna peräkkäin, että pyynti rajoitetaan nollaan. ICES arvioi, että kannan koko on edelleen alle Blim-arvon ja pysyy sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, vaikkei kantaa kalastettaisi lainkaan. Lisäksi ICES arvioi, että biomassa kasvoi vuonna 2021 vain vähän ja että rekrytointi on edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Koska kannat ovat uhanalaisia, vuodesta 2019 alkaen on toteutettu tiukkoja toimenpiteitä. Itämeren itäosan turskan kohdennettu kalastus on kielletty lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, ja TAC rajoittuu tahattomiin sivusaaliisiin, jotta vältetään useimpien muiden Itämeren kalastusten tyrehdyttäminen. Lisäksi kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä hyväksyttiin kutualueen rauhoittamisena, joka kattaa kutuhuipun ja mahdolliset kutualueet. Poikkeuksia tästä toimenpiteestä sovelletaan puhtaasti tieteelliseen kalastukseen, tiettyyn pienimuotoiseen rannikkokalastukseen, jossa käytetään passiivisia pyydyksiä, ja ihmisravinnon hankkimiseksi harjoitettavaan pelagiseen kalastukseen tärkeimpien mahdollisten kutualueiden ulkopuolella. Lisäksi virkistyskalastus on ollut kiellettyä vuodesta 2020 lähtien pääasiallisella levinneisyysalueella, koska pyydetyt määrät olisivat merkittäviä sivusaaliiden TACiin verrattuna. Koska näillä korjaavilla toimenpiteillä ei ole vielä ehditty parantaa kannan tilaa, komissio ehdottaa, että toimenpiteet pidetään voimassa ja TAC-taso muuttumattomana.
ICES on jo vuosien ajan arvioinut Itämeren länsiosan turskakannan olevan hauras ja sen koon olevan alle Btrigger-arvon. Sen vuoksi kalastusmahdollisuuksia on vähennetty huomattavasti, ja lisäksi on otettu käyttöön liitännäistoimenpiteitä muun muassa rauhoittamalla kutualueita ja rajoittamalla virkistyskalastusta. Joka vuosi ennustettiin, että kanta elpyisi seuraavana vuonna, mutta näin ei ole tähän mennessä tapahtunut. Vuonna 2021I CES totesi, että sen aiemmissa arvioinneissa oli ollut merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia. Sen vuoksi se teki perusteellisemman arvioinnin. Kyseisessä arvioinnissa ilmeni, että kanta on viimeisten kymmenen vuoden ajan itse asiassa ollut suurimmaksi osaksi alle Blim-arvon. Sen vuoksi ICES suositteli kokonaissaaliiden merkittävää vähentämistä. Neuvosto päätti lopettaa kohdennetun kalastuksen, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, ja rajoittaa TACin tahattomiin sivusaaliisiin, jotta vältetään muiden kalastusten tyrehdyttäminen. Kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä muita korjaavia toimenpiteitä jatkettiin tai vahvistettiin. Kutualueen rauhoittaminen, joka kattaa kutuhuipun ja mahdolliset kutualueet, pidettiin voimassa, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, tiettyä pienimuotoista rannikkokalastusta, jossa käytetään passiivisia pyydyksiä, ihmisravinnon hankkimiseksi harjoitettavaa pelagista kalastusta tärkeimpien mahdollisten kutualueiden ulkopuolella sekä simpukoiden pyyntiä pohjaharoilla tietyillä matalilla vesillä. Lisäksi kutualueen rahoittaminen laajennettiin kattamaan myös virkistyskalastus. Kutuajan ulkopuolella virkistyskalastukseen sovellettava saalisrajoitus alennettiin yhteen kalaan virkistyskalastajaa kohti päivässä.
ICES toteaa tämän vuoden lausunnossa, että vuoden 2022 rekrytoinnin arvioidaan olevan hieman suurempi kuin aiempina vuosina. Kannan biomassa on kuitenkin jatkanut pienentymistään ja on tällä hetkellä vain 38 prosenttia Blim-arvosta. FMSY-pistearvoon vahvistetun saalislausunnon mukaan kokonaissaaliita olisi kuitenkin lisättävä (kuten vuonna 2021, ICES ei pysty antamaan erillistä saalislausuntoa kaupallisesta kalastuksesta ja virkistyskalastuksesta), minkä lisäksi lausunnossa arvioidaan biomassan ylittävän Blim-arvon vuonna 2024. Samaan aikaan ICES korostaa, että sen lyhyen aikavälin ennuste on paljon tavallista epävarmempi, koska arviointimallissa ei oteta huomioon tiettyjä (todennäköisesti merkittäviä) tuntemattomia kuolevuustekijöitä. Näin ollen ICES korostaa, että kun saaliit vahvistetaan FMSY-pistearvoon, on korkea riski siitä, että biomassa pysyy vuonna 2024 Blim-arvon alapuolella. Kun otetaan huomioon kannan erittäin pieni koko, ICESin näkemykset ja kannan arviointiin aiemmin liittyneet epävarmuustekijät, komissio ehdottaa varovaista lähestymistapaa, jossa TAC-taso ja nykyiset korjaavat toimenpiteet pidetään muuttumattomina.
ICES arvioi vuonna 2020, että Itämeren keskiosan silakan biomassa oli laskenut Btrigger-arvon alapuolelle. Vuonna 2021 se jatkoi laskuaan ja tuli jo lähelle Blim-arvoa. Kalastusmahdollisuuksia vähennettiin huomattavasti; kannan koko on kasvanut, mutta se on edelleen alle Btrigger-arvon. Vuoden 2015 jälkeen ei ole tapahtunut vahvaa rekrytointia, ja tärkein nykyisiä kalastusmahdollisuuksia edistävä tekijä on vuoden 2019 vahva vuosiluokka. Kyseistä vuosiluokkaa koskevat arviot kuitenkin vaihtelevat. Vuonna 2020 ICES arvioi, että vuosiluokka 2019 oli vahva, mutta viime vuonna, että se oli keskiarvon alapuolella. Tämän vuoden arvion mukaan se on keskiarvon yläpuolella. Tämän perusteella ICES suosittaa kalastusmahdollisuuksien huomattavaa lisäämistä mutta korostaa, että kanta tukeutuu yhteen ainoaan vuosiluokkaan, jonka vahvuus on epävarma. Sen vuoksi komissio ehdottaa varovaista lähestymistapaa ja kalastusmahdollisuuksien asettamista FMSY-arvon vaihteluvälin alimpaan pisteeseen monivuotisen suunnitelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Pohjanlahden silakan arviointiin on viime vuosina kohdistunut joitakin epävarmuustekijöitä. Biomassa on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 2010. ICESin oli vuonna 2019 siirrettävä lausuntonsa alempaan ICES-tietoluokkaan 3 varovaisuusperiaatteen mukaiseksi lausunnoksi selvän takautuvan vääristymän vuoksi. Tutkittuaan asiaa perusteellisesti ICES päivitti lausuntonsa takaisin ICES-tietoluokkaan 1 kestävää enimmäistuottoa koskevaksi lausunnoksi vuonna 2021. Se arvioi, että biomassa on lopulta jälleen kasvussa, ja kehotti lisäämään kalastusmahdollisuuksia huomattavasti. ICES arvioi nyt, että kannan biomassa on ollut viime vuosina paljon arvioitua pienempi ja laskenut hyvin lähelle Btrigger-arvoa. ICES toteaa, että tämä kehitys johtuu todennäköisesti silakan koon pienenemisestä, jonka eräät rannikkokalastajat ovat jo jonkin aikaa sitten havainneet. Ikä-painosuhde on ollut alhainen viimeiset 15 vuotta, ja se laski vuonna 2021 entisestään. Ainoa ICESin suosittelema pyyntiskenaario, jossa kanta pysyisi vuonna 2024 Btrigger-arvon yläpuolella, on FMSY-arvon vaihteluvälin alimmassa pisteessä. Kun otetaan huomioon kannan negatiivinen kehitys ja jotta voidaan estää kannan putoaminen Btrigger-arvon alapuolelle, komissio ehdottaa kalastusmahdollisuuksien asettamista FMSY-vaihteluvälin alimpaan pisteeseen.
Riianlahden silakkaa koskevassa ICESin lausunnossa ei ole erityisiä rajoitteita, joten ehdotettu TAC on FMSY-pistearvo.
ICESin mukaan kilohailin biomassa on terveellä tasolla, mutta kalastuspaine on ollut aiemmin FMSY-arvon yläpuolella. ICES myös suosittaa, että monilajinen vuorovaikutus otettaisiin huomioon, sillä kilohaili on tärkeä saalislaji turskalle. Sen vuoksi komissio ehdottaa TACin asettamista FMSY-arvon alemmalle vaihteluvälille monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Punakampelan TAC on seuraavien yhdistelmä: i) osa-alueiden 21, 22 ja 23 kannalle annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto; ja ii) osa-alueiden 24–32 kannalle annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, jonka luokitus nostettiin tänä vuonna ICES-tietoluokkaan 2 kestävää enimmäistuottoa koskevaksi lausunnoksi. Molemmat kannat kehittyvät hyvin, mutta monilajiset vuorovaikutukset olisi otettava huomioon. Turska on punakampelan kalastuksen tahaton sivusaalis, ja sivusaaliiden tasot voivat olla merkittäviä erityisesti niin kauan kuin valikoivampia pyydyksiä ei käytetä. Komissio ehdottaa, että molempien Itämeren turskakantojen kalastusmahdollisuudet pidetään erittäin alhaisella tasolla. Sen vuoksi komissio ehdottaa punakampelan TACin asettamista FMSY-arvon alemmalle vaihteluvälille monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
ICES on jo useiden vuosien ajan todennut, että Itämeren lohen jokikantojen tila on hyvin heterogeeninen: toiset ovat terveitä mutta toiset hyvin heikkoja. Pääaltaan lohen osalta ICES antoi kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon ja Suomenlahden lohen osalta sellaisia kantoja varten, joita koskevat tiedot ovat puutteelliset, kehitettyyn lähestymistapaan perustuvan lausunnon. Arvioituaan kantaa perusteellisesti ICES päätti soveltaa samaa lähestymistapaa pääaltaaseen myös vuonna 2020. Jatkotyön jälkeen ICES antoi jälleen kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon vuonna 2021. Tässä lausunnossa kuitenkin todettiin ensimmäistä kertaa, että pääaltaassa harjoitettava lohen kaupallinen ja virkistyskalastus, joka on luontaisesti sekakalastusta, jossa pyydetään lohta sekä terveistä että heikoista jokikannoista, olisi kokonaan lopetettava heikkojen jokikantojen suojelemiseksi. Samaan aikaan ICES kuitenkin katsoi, että nykyisen kohdennetun kalastuksen jatkaminen Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannikkoalueilla olisi edelleen mahdollista lohen kesävaelluksen aikana. Sen vuoksi neuvosto päätti kieltää lohen kohdennetun kalastuksen pääaltaassa ja vahvistaa sivusaalis-TACin tahattomille sivusaaliille, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, sekä sallia lohen kohdennetun kalastuksen kesäkaudella näillä pohjoisilla rannikkoalueilla. Lisäksi neuvosto hyväksyi kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä. Pitkäsiimakalastus kiellettiin yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista. Lisäksi virkistyskalastuksessa sovelletaan päivittäistä saalisrajoitusta, joka on yksi rasvaeväleikattu lohi virkistyskalastajaa kohti, paikoissa ja ajankohtina, joissa ja joina kohdennettu kaupallinen kalastus on kielletty. Suomenlahden lohelle neuvosto vahvisti TACin ICESin varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon mukaisesti. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi asianomainen ICES-työryhmä ei pystynyt kokoontumaan vuonna 2022, ja ICES päätti pitää pääaltaan lohta koskevan lausuntonsa ja Suomenlahden lohta koskevan lausuntonsa voimassa. Tällä perusteella komissio ehdottaa, että nämä kaksi TAC-tasoa ja nykyiset korjaavat toimenpiteet säilytetään ennallaan. Samalla ICES kuitenkin korostaa, että pyydystä ja päästä -virkistyskalastus ei ole sallittua, koska se katsoo, että vapauttamisen jälkeinen kuolevuus on liian korkea eikä heikkoja kantoja pystytä suojelemaan.
Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien sen 3 ja 4 artiklan mukaiset sellaisiin kantoihin sovellettavat joustosäännökset, joihin sovelletaan varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja. Sen 2 artiklassa säädetään, että neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei tulisi soveltaa, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Sittemmin on otettu YKP-perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta ja haittaisi YKP:n tavoitteiden saavuttamista, olisi sen vuoksi selkeytettävä, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan vain siinä tapauksessa, etteivät jäsenvaltiot hyödynnä YKP-perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.
Komissio ehdottaa myös neuvoston asetuksen (EU) 2022/109 muuttamista siten, että vahvistetaan TAC harmaaturskalle, jonka kalastuskausi alkaa 1. marraskuuta 2022. TAC-taso esitetään merkinnällä ”pm” (pro memoria) odotettaessa lokakuun 2022 alussa julkaistavaa ICESin lausuntoa ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytäviä neuvotteluja.
2022/0244 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/109 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 4 edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä asiaankuuluvia maantieteellisiä toimivalta-alueita varten perustetuilta neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot ja jäsenvaltioiden tekemät yhteiset suositukset.
(2)Neuvoston on määrä hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien kyseisiin kalastusmahdollisuuksiin tarvittaessa toiminnallisesti liittyvät tietyt edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että taataan kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta.
(3)Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi kestävän enimmäistuoton hyödyntämistason saavuttaminen mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kantojen osalta. Vuoteen 2020 ulottuneen siirtymäkauden tavoitteena oli löytää tasapaino kaikkien kantojen osalta saavutettavan kestävän enimmäistuoton ja asiaankuuluvien kalastusmahdollisuuksien mahdollisten mukautusten mahdollisten sosioekonomisten vaikutusten välillä.
(4)Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset vaikutukset ja varmistaen samalla eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 5 vahvistetaan monivuotinen suunnitelma Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja kyseisiä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten, jäljempänä ’monivuotinen suunnitelma’. Monivuotisella suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tällaisilla tasoilla. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava kyseisissä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
(6)Asetuksen (EU) 2016/1139 1 artiklassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet oli kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettava siten, että saavutetaan kestävän enimmäistuoton mukainen, vaihteluväleinä ilmoitettu kalastuskuolevuus mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2023 sovellettavat Itämeren asiaankuuluvien kantojen saalisrajoitukset olisi sen vuoksi vahvistettava siten, että ne vastaavat monivuotisen suunnitelman tavoitteita.
(7)Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) julkaisi Itämeren kantoja koskevan vuotuisen lausuntonsa 31 päivänä toukokuuta 2022, lukuun ottamatta Itämeren länsiosan silakkaa koskevaa lausuntoaan, joka julkaistiin 30 päivänä kesäkuuta 2022. ICES ilmoittaa, että Itämeren länsiosan silakan biomassa ICES-osa-alueilla 20–24 on hieman kasvanut, mutta se on vain 59 prosenttia kutukannan biomassan rajaviitearvosta, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua (Blim). Lisäksi rekrytointi on edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Sen vuoksi ICES suosittaa viidentenä vuonna peräkkäin Itämeren länsiosan silakan pyynnin rajoittamista nollaan. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan nojalla olisi hyväksyttävä kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Lisäksi mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa edellytetään muiden korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä. Sen vuoksi vuonna 2022 Itämeren länsiosan silakan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren länsiosan silakan tahattomille sivusaaliille vahvistettiin erittäin alhainen TAC ns. pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Itämeren länsiosan silakkaa sai kuitenkin kalastaa kohdennetusti, kun kyseessä olivat yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet, joissa noudatettiin kaikilta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 6 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä, tai kun kyseessä oli tietyillä passiivisilla pyydyksillä harjoitettava pienimuotoinen rannikkokalastus. Kun otetaan huomioon ICESin lausunto ja kannan muuttumaton tilanne, on aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan.
(8)Itämeren itäosan turskakannan osalta ICES on vuodesta 2019 lähtien voinut perustaa varovaisuusperiaatteen mukaisen lausuntonsa runsaammin dataa sisältävään arvioon. ICES arvioi, että Itämeren itäosan turskakannan biomassa on edelleen alle Blim-arvon ja ettei se ole juurikaan kasvanut vuodesta 2021. Sen vuoksi ICES suosittaa neljäntenä vuonna peräkkäin Itämeren itäosan turskan pyynnin rajoittamista nollaan. Vuodesta 2019 lähtien unionissa on hyväksytty tiukkoja säilyttämistoimenpiteitä. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti Itämeren itäosan turskan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren itäosan turskan tahattomien sivusaaliiden TAC vahvistettiin erittäin alhaiselle tasolle pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä rauhoittamalla kutualueita ja kieltämällä virkistyskalastus pääasiallisella levinneisyysalueella. Kun otetaan huomioon ICESin lausunto ja kannan muuttumaton tilanne, on aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan.
(9)Itämeren länsiosan turskakannan osalta tieteelliset arviot ovat osoittaneet useiden vuosien ajan, että kutukannan biomassa on alle rajaviitearvon, jonka alittuessa on ryhdyttävä erityisiin ja asianmukaisiin hoitotoimenpiteisiin (Btrigger). Sen vuoksi viime vuosina on toteutettu yhä tiukempia hoitotoimenpiteitä. Vuonna 2021 ICES päätti toteuttaa perusteellisemman arvioinnin, jossa ilmeni, että Itämeren länsiosan turskakannan biomassa on yli kymmenen vuoden ajan ollut suurimmaksi osaksi alle Blim-arvon. Sen vuoksi asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan nojalla Itämeren länsiosan silakan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren länsiosan silakan tahattomille sivusaaliille vahvistettiin erittäin alhainen TAC pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä laajentamalla kutualueiden rauhoittaminen kattamaan myös virkistyskalastus ja pienentämällä virkistyskalastuksen päivittäistä saalisrajoitusta entisestään. Tänä vuonna ICES tarkisti kannan biomassaa alaspäin, ja viime vuonna tapahtuneesta hienoisesta kasvusta huolimatta biomassan arvioidaan olevan alle 40 prosenttia Blim-arvosta. Koska rekrytointiarviot ovat hieman kasvaneet ja lisäkuolevuustekijät ovat epäselviä eikä ICES tällä hetkellä pysty sisällyttämään niitä arviointimalliinsa, lausunto, jossa suositetaan kestävään enimmäistuottoon (FMSY) johtavaa kalastuskuolevuutta, merkitsee kokonaissaaliiden lisäämistä. ICES korostaa kuitenkin, että sen lyhyen aikavälin ennuste on erittäin epävarma ja että epäselvän lisäkuolevuuden vuoksi kannan biomassa pysyy 66 prosentin todennäköisyydellä Blim-arvon alla vuonna 2024, jos kalastusmahdollisuudet asetetaan FMSY-pistearvoon. Kuten vuonna 2021, ICES ei myöskään pysty antamaan erillistä saalislausuntoa kaupallisesta ja virkistyskalastuksesta. Kun otetaan huomioon kannan heikkeneminen ja FMSY-pistearvoon vahvistettuja saaliita koskevaan lausuntoon liittyvä epävarmuus, on aiheellista noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan.
(10)ICES arvioi vuonna 2020, että Itämeren keskiosan silakan biomassa oli laskenut Btrigger-arvon alapuolelle, ja vuonna 2021, että se oli tullut lähelle Blim-arvoa. Tänä vuonna ICES arvioi, että biomassa on kasvanut mutta on edelleen alle Btrigger-arvon. Kanta perustuu ainoastaan vuoden 2019 vuosiluokkaan, ja arvio sen vahvuudesta on vaihdellut huomattavasti vuodesta 2020 lähtien. Siksi kalastusmahdollisuudet on aiheellista vahvistaa asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
(11)Pohjanlahden silakan biomassa on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2010. ICES päätti vuonna 2019 antaa sellaisia kantoja varten, joita koskevat tiedot ovat puutteelliset, kehitettyyn lähestymistapaan perustuvan lausunnon, sillä kannan arviointiin liittyi selvä takautuva vääristymä. Tehtyään perusteellisen arvioinnin ICES pystyi vuonna 2021 antamaan jälleen kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon. Vuotta 2021 koskevassa päivitetyssä lausunnossa suositettiin, että vuoden 2021 kalastusmahdollisuuksia lisättäisiin merkittävästi. Tällöin arvioitiin, että biomassa oli viimein kasvamassa. Vuotta 2022 koskevassa ICESin lausunnossa suositeltiin, että kalastusmahdollisuuksia vähennettäisiin hieman. Vuotta 2023 koskevassa lausunnossa ICES kuitenkin tarkisti kannan biomassaa huomattavasti alaspäin. ICESin mukaan tämä pienempi biomassa johtuu mitä todennäköisimmin silakan koon jatkuvasta pienenemisestä. Nyt ICES arvioi, että kannan biomassa on vain juuri ja juuri Btrigger-arvon yläpuolella. Ainoa ICESin suosittelema pyyntiskenaario, jossa kanta pysyisi vuonna 2024 Btrigger-arvon yläpuolella, on FMSY-arvon vaihteluvälin alimmassa pisteessä. Kun otetaan huomioon kannan negatiivinen kehitys ja jotta voidaan estää kannan putoaminen Btrigger-arvon alapuolelle, kalastusmahdollisuudet on aiheellista asettaa FMSY-vaihteluvälin alimpaan pisteeseen.
(12)Punakampelaa koskevan ICESin lausunnon mukaan turskaa saadaan sivusaaliina punakampelan kalastuksessa. Kilohailia koskevan ICESin lausunnon mukaan kilohailia pyydetään sillin ja silakan sekakalastuksessa, ja se on turskan saalislaji. On aiheellista ottaa huomioon tämä monilajinen vuorovaikutus ja vahvistaa punakampelan ja kilohailin kalastusmahdollisuudet FMSY-arvon alemmalle vaihteluvälille.
(13)ICES-osa-alueiden 22–31 lohen osalta ICES on todennut usean vuoden ajan, että jokikantojen tila on hyvin vaihteleva. Vuonna 2021 ICES suositti tehtyään perusteellisen arvioinnin, että pääaltaassa harjoitettava kaupallinen ja virkistyskalastus, joka on luontaisesti sekakalastusta, jossa pyydetään lohta sekä terveistä että heikoista jokikannoista, olisi kokonaan lopetettava heikkojen jokikantojen suojelemiseksi. ICES katsoi kuitenkin, että nykyistä kohdennettua kalastusta, jota harjoitetaan Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannikkoalueilla, voitaisiin jatkaa lohen kesävaelluksen aikana. Sen vuoksi lohen sivusaaliille vahvistettiin erityinen TAC näillä alueilla seuraavin poikkeuksin: i) yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet, joissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä; ja ii) rannikkokalastus leveyspiirin 59° 30′ N pohjoispuolella 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän elokuuta välisenä aikana. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä rajoittamalla pitkäsiimojen käyttöä ja asettamalla virkistyskalastukselle päivittäinen saalisrajoitus. ICES piti vuotta 2021 koskevan lausuntonsa voimassa vuonna 2022. Sen vuoksi on aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan ja selventää samalla, että pyydystä ja päästä -virkistyskalastus ei ole sallittua.
(14)Rannikkokalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön varmistamiseksi vuonna 2019 otettiin käyttöön lohen osalta rajoitettu alueiden välinen jousto ICES-osa-alueiden 22–31 ja ICES-osa-alueen 32 välillä. Koska kyseisten kahden kannan kalastusmahdollisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta, kyseinen jousto on aiheellista pitää ennallaan.
(15)Meritaimenen kalastamisen kieltäminen yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista ja meritaimenen sivusaaliiden rajoittaminen 3 prosenttiin meritaimenen ja lohen kokonaissaaliista on vähentänyt osaltaan merkittävästi sitä, että lohenkalastuksen saaliista ilmoitetaan virheellisesti, erityisesti meritaimensaaliina. Jotta virheellisiä ilmoituksia ei tehtäisi paljon, on siis aiheellista säilyttää asiaa koskeva säännös.
(16)Turskan ja lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet sekä meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet eivät saisi rajoittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
(17)Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 7 ja erityisesti sen 33 ja 34 artiklaa, jotka koskevat saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista sekä kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen toimittamista komissiolle. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi tarkennettava koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden toimittaessa komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.
(18)Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 8 otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien sen 3 ja 4 artiklan mukaiset sellaisiin kantoihin sovellettavat joustosäännökset, joihin sovelletaan varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja. Asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklassa säädetään, että neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei tulisi soveltaa, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Sittemmin on otettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaisi kantojen biologista tilan heikkenemisen, olisi sen vuoksi selvennettävä, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.
(19)Itämeren itäosan turskakannan, Itämeren länsiosan turskakannan ja Itämeren länsiosan silakkakannan biomassat ovat Blim-arvon alapuolella, ja vuonna 2023 sallitaan ainoastaan sivusaaliit, tieteellinen kalastus ja Itämeren länsiosan silakan tietty pienimuotoinen rannikkokalastus. Sen vuoksi jäsenvaltiot, joilla on asiaankuuluvan TACin kiintiöosuus, ovat sitoutuneet olemaan soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta näihin kantoihin vuonna 2023 niin, että vuoden 2023 saaliit eivät ylitä Itämeren itäosan turskalle, Itämeren länsiosan silakalle ja Itämeren länsiosan turskalle vahvistettuja TACeja. Lisäksi lähes kaikkien lohen jokikantojen biomassat leveyspiirin 59° 30′ N eteläpuolella on smolttituotannon rajaviitearvon (Rlim) alapuolella ja ainoastaan sivusaaliit ja tieteelliset kalastukset ovat sallittuja vuonna 2023. Sen vuoksi asianomaiset jäsenvaltiot ovat tehneet samanlaisen vuosittaista joustomahdollisuutta koskevan sitoumuksen vuoden 2023 pääaltaan lohisaaliiden osalta.
(20)Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/109 9 vahvistetaan harmaaturskan kalastusmahdollisuudet 31 päivään lokakuuta 2022 saakka ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a. Harmaaturskan kalastuskausi kestää 1 päivästä marraskuuta 31 päivään lokakuuta. Jotta kalastus voitaisiin aloittaa 1 päivänä marraskuuta 2022, harmaaturskalle on uusien tieteellisten lausuntojen perusteella ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta tarpeen vahvistaa ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a alustava TAC 1 päivän marraskuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 väliseksi ajaksi. Kyseinen alustava TAC olisi vahvistettava [7 päivänä lokakuuta 2022] julkaistun ICESin lausunnon mukaisesti. Sen vuoksi asetusta (EU) 2022/109 olisi muutettava.
(21)Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi tämän asetuksen Itämerta koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023. Asetuksessa (EU) 2022/109 vahvistettuja saalisrajoituksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022. Tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava harmaaturskaan ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a 1 päivän marraskuuta 2022 ja 31 päivän lokakuuta 2023 välisenä aikana. Koska on kiireellisesti tarpeen jatkaa kestävää kalastustoimintaa ja aloittaa asiaankuuluvan kalastuksen kalastuskausi ajoissa, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuodeksi 2023 ja muutetaan tiettyjä asetuksella (EU) 2022/109 vahvistettuja, muilla vesillä sovellettavia kalastusmahdollisuuksia.
2 artikla
Soveltamisala
1.Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin unionin kalastusaluksiin.
2.Sitä sovelletaan myös virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti asiaa koskevissa säännöksissä.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä.
Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)’osa-alueella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 10 liitteessä III määriteltyä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) osa-aluetta Itämerellä;
2)’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC) määrää, jonka verran kutakin kantaa voidaan pyytää vuoden aikana;
3)’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnettyä osuutta TACista;
4)’virkistyskalastuksella’ muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin.
II LUKU
KALASTUSMAHDOLLISUUDET
4 artikla
TACit ja niiden jakaminen
TACit, kiintiöt sekä tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä.
5 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityiset säännökset
Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:
a)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot;
b)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;
c)asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;
d)asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätetyt tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti siirretyt määrät;
e)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan nojalla tehtävät vähennykset.
6 artikla
Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset
Sellaiset muiden kuin kohdelajien kannat, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa turvallisissa biologisissa rajoissa ja joiden osalta voidaan poiketa velvoitteesta lukea saaliit asiaankuuluviin kiintiöihin, yksilöidään tämän asetuksen liitteessä olevissa asiaa koskevissa TAC-taulukoissa.
7 artikla
Kalastuksen kieltäminen turskan kutuajan rauhoittamiseksi
1.Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 25 ja 26 kielletään 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta.
2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä kieltoa ei sovelleta seuraaviin:
a)yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä;
b)unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkäsiimoilla, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antaman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä;
c)unionin kalastusalukset, jotka kalastavat pelagisia kantoja ihmisten välittömään käyttöön osa-alueella 25 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 50 metriä, käyttäen pyydyksiä, joiden silmäkoko on enintään 45 millimetriä, ja joiden saalis puretaan aluksesta ja sen jälkeen lajitellaan.
3.Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 22 ja 23 kielletään 15 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta ja osa-alueella 24 15 päivästä toukokuuta 15 päivään elokuuta.
4.Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, tätä kieltoa ei sovelleta seuraaviin:
a)yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä;
b)unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkäsiimoilla, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antaman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä;
c)unionin kalastusalukset, jotka kalastavat pelagisia kantoja ihmisten välittömään käyttöön osa-alueella 24 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 40 metriä, käyttäen pyydyksiä, joiden silmäkoko on enintään 45 millimetriä, ja joiden saalis puretaan aluksesta ja sen jälkeen lajitellaan;
d)unionin kalastusalukset, jotka pyytävät pohjaharoilla simpukoita osa-alueella 22 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä.
5.Edellä 2 kohdan b tai c alakohdassa ja 4 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että toimivaltaisen jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat valvoa alusten kalastustoimintaa milloin tahansa.
8 artikla
Turskan virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–26
1.Virkistyskalastuksessa osa-alueilla 22 ja 23 ja osa-alueella 24 enintään kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista yksi kalastaja saa ottaa saaliiksi enintään yhden turskan päivässä. Turskan virkistyskalastus kuitenkin kielletään näillä alueilla 15 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta välisenä aikana.
2.Kielletään turskan virkistyskalastus osa-alueella 24 yli kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista ja osa-alueilla 25 ja 26.
3.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
9 artikla
Lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–31
1.Kielletään lohen virkistyskalastus, mukaan lukien lohen pyydystä ja päästä -kalastus, osa-alueilla 22–31. Kaikki sattumalta saaliiksi saadut lohet on päästettävä heti takaisin mereen.
2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan seuraavin kumulatiivisin edellytyksin:
a)yhtä kalastajaa kohti saadaan ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu lohi päivässä;
b)kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava aluksesta kokonaisina.
3.Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta leveyspiirin 59°30′N pohjoispuolella alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.
4.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
10 artikla
Meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet osa-alueilla 22–32
1.Kielletään meritaimenen kalastus yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–32 unionin kalastusaluksilta 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2023. Yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueella 32 harjoitettavassa lohen kalastuksessa meritaimenen sivusaaliiden osuus ei saa missään vaiheessa kalastuksen aikana tai purettaessa saalista aluksesta kunkin pyyntimatkan jälkeen ylittää kolmea prosenttia lohen ja meritaimenen kokonaissaaliista.
2.Kielletään pitkäsiimakalastus yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–31.
3.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
11 artikla
Joustomahdollisuus
1.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACeja, ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 4 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia, jollei tämän asetuksen liitteessä toisin säädetä.
2.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 4 artiklaa ei sovelleta, jos jäsenvaltio hyödyntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.
12 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle kalakantojen pyydettyjen tai purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä kantojen koodeja.
III LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
13 artikla
Asetuksen (EU) 2022/109 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EU) 2022/109 liitteessä IA olevassa B osassa harmaaturskan ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a koskeva taulukko seuraavasti:
”
|
Laji: |
Harmaaturska ja sen kanssa saadut sivusaaliit
|
Alue: |
3a; Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vedet suuralueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vedet alueella 2a |
|||||||||||||||||||
|
|
Trisopterus esmarkii |
|
(NOP/2A3A4.) |
|
|
|||||||||||||||||
|
Vuosi |
2022 |
2023 |
|
Analyyttinen TAC |
|
|||||||||||||||||
|
Tanska |
49 478 |
(1)(3) |
pro memoria (pm) |
(1)(6) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta |
|||||||||||||||||
|
Saksa |
9 |
(1)(2)(3) |
pm |
(1)(2)(6) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta |
|||||||||||||||||
|
Alankomaat |
36 |
(1)(2)(3) |
pm |
(1)(2)(6) |
||||||||||||||||||
|
Unioni |
49 524 |
(1)(3) |
pm |
(1)(6) |
||||||||||||||||||
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
10 204 |
pm |
||||||||||||||||||||
|
Norja |
0 |
(4) |
pm |
(4) |
||||||||||||||||||
|
Färsaaret |
0 |
(5) |
pm |
(5) |
||||||||||||||||||
|
TAC |
59 728 |
|
|
|
|
|
||||||||||||||||
|
(1) |
Enintään 5 prosenttia kiintiöstä saa koostua koljan ja valkoturskan sivusaaliista (OT2/*2A3A4). Koljan ja valkoturskan sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön tämän säännöksen nojalla, ja niiden lajien sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdan nojalla, saavat yhteenlaskettuna olla enintään 9 prosenttia kiintiöstä. |
|||||||||||||||||||||
|
(2) |
Kiintiöön saa pyytää ainoastaan ICES-alueilla 2a, 3a ja 4 sijaitsevilla Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä. |
|||||||||||||||||||||
|
(3) |
Saa pyytää vain 1. marraskuuta 2021 ja 31. lokakuuta 2022 välisenä aikana. |
|||||||||||||||||||||
|
(4) |
Käytettävä lajitteluristikkoa. |
|||||||||||||||||||||
|
(5) |
Käytettävä lajitteluristikkoa. Tämä määrä sisältään enintään 15 prosenttia tahattomia sivusaaliita (NOP/*2A3A4), jotka luetaan tähän kiintiöön. |
|||||||||||||||||||||
|
(6) |
Saa pyytää 1. marraskuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana. |
|
||||||||||||||||||||
”
14 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
Asetuksen 13 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivän marraskuuta 2022 ja 31 päivän lokakuuta 2023 välisenä aikana.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.8.2022
COM(2022) 415 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/109 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta
UNIONIN KALASTUSALUKSIIN SOVELLETTAVAT TACIT ALUEILLA, JOILLA ON TACEJA, LAJEITTAIN JA ALUEITTAIN
Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain ja niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin, jollei toisin mainita.
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuuksia:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleiskielinen nimi |
|
Clupea harengus |
HER |
Silakka |
|
Gadus morhua |
COD |
Turska |
|
Pleuronectes platessa |
PLE |
Punakampela |
|
Salmo salar |
SAL |
Lohi |
|
Sprattus sprattus |
SPR |
Kilohaili |
|
Taulukko 1 |
|||||||
|
Laji: |
Silakka |
|
|
Alue: |
Osa-alueet 30–31 |
|
|
|
|
Clupea harengus |
|
|
(HER/30/31.) |
|
||
|
Suomi |
|
65 649 |
Analyyttinen TAC |
|
|
||
|
Ruotsi |
14 425 |
||||||
|
Unioni |
80 074 |
||||||
|
TAC |
|
80 074 |
|
|
|
|
|
|
Taulukko 2 |
|||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Laji: |
Silakka |
|
|
Alue: |
Osa-alueet 22–24 |
|
|
|
|
Clupea harengus |
|
|
(HER/3BC+24) |
|
||
|
Tanska |
|
110 |
(1) |
Analyyttinen TAC |
|
|
|
|
Saksa |
435 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. |
||||
|
Suomi |
0 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
||||
|
Puola |
103 |
(1) |
|||||
|
Ruotsi |
140 |
(1) |
|||||
|
Unioni |
788 |
(1) |
|||||
|
TAC |
788 |
(1) |
|||||
|
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. |
||||||
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen silakkaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että näissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
|||||||
|
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen tämän kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla, käsisiimoilla, pauneteilla tai vapavälineillä. Kyseisten kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat valvoa alusten kalastustoimintaa milloin tahansa. |
||||||
|
Taulukko 3 |
|||||||
|
Laji: |
Silakka |
|
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32 |
||
|
|
Clupea harengus |
|
|
(HER/3D-R30) |
|
||
|
Tanska |
|
1 343 |
Analyyttinen TAC |
|
|
||
|
Saksa |
356 |
Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|||||
|
Viro |
6 859 |
||||||
|
Suomi |
13 388 |
||||||
|
Latvia |
1 693 |
||||||
|
Liettua |
1 782 |
||||||
|
Puola |
15 210 |
||||||
|
Ruotsi |
20 420 |
||||||
|
Unioni |
61 051 |
||||||
|
TAC |
|
Ei sovelleta |
|
|
|
|
|
|
Taulukko 4 |
|||||||
|
Laji: |
Silakka |
|
|
Alue: |
Osa-alue 28.1 |
|
|
|
|
Clupea harengus |
|
|
(HER/03D.RG) |
|
||
|
Viro |
|
21 078 |
Analyyttinen TAC |
|
|
||
|
Latvia |
24 565 |
Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|||||
|
Unioni |
45 643 |
||||||
|
TAC |
|
45 643 |
|
|
|
|
|
|
Taulukko 5 |
|||||||
|
Laji: |
Turska |
|
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 25–32 |
||
|
|
Gadus morhua |
|
|
(COD/3DX32.) |
|
||
|
Tanska |
|
137 |
(1) |
Varo-TAC |
|
|
|
|
Saksa |
54 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. |
||||
|
Viro |
13 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
||||
|
Suomi |
10 |
(1) |
|||||
|
Latvia |
51 |
(1) |
|||||
|
Liettua |
33 |
(1) |
|||||
|
Puola |
159 |
(1) |
|||||
|
Ruotsi |
138 |
(1) |
|||||
|
Unioni |
595 |
(1) |
|||||
|
TAC |
Ei sovelleta |
(1) |
|||||
|
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. |
||||||
|
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen turskaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että näissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
||||||
|
Taulukko 6 |
|||||||
|
Laji: |
Turska |
|
|
Alue: |
Osa-alueet 22–24 |
|
|
|
|
Gadus morhua |
|
|
(COD/3BC+24) |
|
||
|
Tanska |
|
214 |
(1) |
Analyyttinen TAC |
|
|
|
|
Saksa |
104 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. |
||||
|
Viro |
5 |
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
||||
|
Suomi |
4 |
(1) |
|||||
|
Latvia |
18 |
(1) |
|||||
|
Liettua |
11 |
(1) |
|||||
|
Puola |
57 |
(1) |
|||||
|
Ruotsi |
76 |
(1) |
|||||
|
Unioni |
489 |
(1) |
|||||
|
TAC |
489 |
(1) |
|||||
|
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. |
||||||
|
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen turskaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että näissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
||||||
|
Taulukko 7 |
|||||||
|
Laji: |
Punakampela |
|
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–32 |
||
|
|
Pleuronectes platessa |
|
|
(PLE/3BCD-C) |
|
||
|
Tanska |
|
8 105 |
Analyyttinen TAC |
|
|
||
|
Saksa |
900 |
Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|||||
|
Puola |
1 697 |
||||||
|
Ruotsi |
611 |
||||||
|
Unioni |
11 313 |
||||||
|
TAC |
|
11 313 |
|
|
|
|
|
|
Taulukko 8 |
|||||||
|
Laji: |
Lohi |
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–31 |
|||
|
|
Salmo salar |
|
|
(SAL/3BCD-F) |
|
||
|
Tanska |
|
13 223 |
(1)(2) |
Analyyttinen TAC |
|
|
|
|
Saksa |
1 471 |
(1)(2) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. |
||||
|
Viro |
1 344 |
(1)(2)(3) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
||||
|
Suomi |
16 488 |
(1)(2) |
|||||
|
Latvia |
8 411 |
(1)(2) |
|||||
|
Liettua |
989 |
(1)(2) |
|||||
|
Puola |
4 011 |
(1)(2) |
|||||
|
Ruotsi |
17 874 |
(1)(2) |
|||||
|
Unioni |
63 811 |
(1)(2) |
|||||
|
TAC |
Ei sovelleta |
||||||
|
(1) |
Yksittäisten kalojen kappalemääränä. |
|
|
|
|||
|
(2) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. |
||||||
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen loheen voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että näissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
|||||||
|
Ensimmäisestä kohdasta poiketen tämän kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta leveyspiirin 59°30′N pohjoispuolella alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista. |
|||||||
|
(3) |
Erityisedellytys: enintään 450 yksilöä tästä kiintiöstä voidaan kalastaa unionin vesillä osa-alueella 32 (SAL/*3D32). |
||||||
|
Taulukko 9 |
|||||||
|
Laji: |
Lohi |
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueella 32 |
|||
|
|
Salmo salar |
|
|
(SAL/3D32.) |
|
||
|
Viro |
|
969 |
(1) |
Varo-TAC |
|
|
|
|
Suomi |
8 486 |
(1) |
|||||
|
Unioni |
9 455 |
(1) |
|||||
|
TAC |
Ei sovelleta |
||||||
|
(1) |
Yksittäisten kalojen kappalemääränä. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 10 |
|||||||
|
Laji: |
Kilohaili |
|
|
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–32 |
||
|
|
Sprattus sprattus |
|
|
(SPR/3BCD-C) |
|
||
|
Tanska |
|
19 882 |
Analyyttinen TAC |
|
|
||
|
Saksa |
12 596 |
Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|||||
|
Viro |
23 087 |
||||||
|
Suomi |
10 408 |
||||||
|
Latvia |
27 884 |
||||||
|
Liettua |
10 087 |
||||||
|
Puola |
59 174 |
||||||
|
Ruotsi |
38 436 |
||||||
|
Unioni |
201 554 |
||||||
|
TAC |
|
Ei sovelleta |
|
|
|
|
|