EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.7.2022
COM(2022) 329 final
2022/0210(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta tiettyjen ympäristötilinpitoa koskevien moduulien käyttöön ottamiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Euroopan ympäristötilinpidosta 6 päivänä heinäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 691/2011 1 , vahvistetaan yhteiset puitteet Euroopan ympäristötilinpidon tietojen keruuta, laadintaa, toimittamista ja arviointia varten. Sitä muutettiin asetuksella (EU) N:o 538/2014 2 . Asetus kattaa kuusi moduulia: päästöjä ilmaan koskevat tilit, toimialoittaiset ympäristöön liittyvät verot, kansantalouden materiaalivirtatilit, ympäristönsuojelumenoja koskevat tilit, ympäristöliiketoimintaa koskevat tilit sekä fyysisiä energiavirtoja koskevat tilit.
Asetuksen 10 artiklassa luetellaan mahdollisia uusia moduuleja, joita voidaan myöhemmin ottaa käyttöön komission ehdotusten perusteella. Tässä ehdotuksessa esitetään kolmea uutta ympäristötilinpitomoduulia, joista jo säädetään 10 artiklassa: metsätilinpito, ekosysteemitilinpito sekä ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskeva tilinpito.
Ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on laajentaa Euroopan ympäristötilinpidon soveltamisalaa, jotta voidaan tarjota parempaa tietoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edistämiseksi. Ohjelma on kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. 3
Ympäristötilinpito on monialainen tilastollinen kehys, jolla yhdistetään taloutta ja ympäristöä koskevat tiedot. Ympäristötilinpidon avulla mitataan ympäristön vaikutusta talouteen ja talouden vaikutusta ympäristöön yhtenäisellä ja yhdenmukaisella tavalla makrotaloustilastojen (kansantalouden tilinpidon) kanssa.
Käyttäjät analysoivat ja hyödyntävät ympäristötilinpitoa mallinnuksessa ja katsauksissa sekä valmisteltaessa toimintapoliittisia ehdotuksia ja raportoitaessa politiikan täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Uusien moduulien avulla saadaan useampia integroituja tietokokonaisuuksia, joita voidaan käyttää näihin tarkoituksiin.
Ekosysteemitilinpidon avulla yhdistetään luonnon monimuotoisuuden ja luonnonpääoman näkökohdat yleisten resurssien jakamista ja kestävyyttä koskevien taloudellisten kysymysten kanssa. Metsätilinpidon avulla mitataan erityisesti metsäalaa sekä sitä, kuinka suuri osa siitä on käytettävissä puunkorjuuseen ja miten tilanne muuttuu ajan mittaan. Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevan tilinpidon avulla tunnistetaan ja määritetään kansallisia finanssipoliittisia toimenpiteitä ja muita kuin EU:n varoja, joilla tuetaan vihreän kehityksen ohjelmaa taloudellisen toiminnan ja tuotteiden kautta sekä suojellaan ympäristöä ja luonnonvaroja.
Ehdotetut kolme moduulia ovat kansainväliseksi tilastostandardiksi hyväksytyn ympäristötilinpidon, jäljempänä ’SEEA’, peruskehikon sekä SEEA:n ympäristötilinpitojärjestelmän mukaisia ja perustuvat niihin. 4 Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimikunta hyväksyi helmikuussa 2012 pitämässään 43. istunnossa SEEA:n peruskehikon kansainväliseksi tilastostandardiksi sekä maaliskuussa 2021 pitämässään 52. istunnossa SEEA:n ympäristötilinpitojärjestelmän. Uudet moduulit ovat täysin SEEA-järjestelmän mukaisia.
Monet jäsenvaltiot ovat jo vuosien ajan kartuttaneet kokemusta metsätilinpidon sekä ympäristötukien ja vastaavien tulonsiirtojen tietojen kokoamisesta ja niitä koskevasta raportoinnista. Tämä johtuu komission (Eurostatin) säännöllisestä ja vapaaehtoisesta tiedonkeruusta ja pilottitutkimuksista, joiden avulla testattiin ekosysteemitilinpidon käyttöönoton toteutuskelpoisuutta EU:ssa. Nämä kokemukset jaettiin kaikkien muiden jäsenvaltioiden kanssa.
Osa ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevan tilinpidon vaatimuksista on jo täytetty ympäristönsuojelumenoja koskevan tilinpidon pakollisella raportoinnilla. Kattavampi ja virtaviivaistetumpi raportointi ympäristötuista ja vastaavista tulonsiirroista perustuu näihin kokemuksiin, ja kunhan se astuu voimaan, sen avulla saadaan tietoja tarvittavista siirroista ympäristönsuojelumenoja koskevaan tilinpitoon.
Tällä ehdotuksella täydennetään komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/125 5 säädettyjä muutoksia. Euroopan ympäristötilinpidon nykyisten moduulien raportoinnin laajuutta ja määräaikoja koskevilla muutoksilla varmistetaan, että tiedot vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita.
Tässä ehdotuksessa päivitetään myös viittaukset vuoden 1995 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään, jäljempänä ’EKT-95’. Ne korvataan viittauksilla vuoden 2010 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään, jäljempänä ’EKT 2010’ tai ’Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä’, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013 6 .
Tämä ei ole sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan REFIT-ohjelmaan kuuluva aloite.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Asetuksella (EU) N:o 691/2011 vahvistetaan yhteiset puitteet EU:n ympäristötilinpidon tietojen keruuta, laadintaa, toimittamista ja arviointia varten, jotta voidaan perustaa satelliittitilejä täydentämään Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää.
Asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, että koska eri ympäristötilit ovat kehitteillä ja eri vaiheissa, olisi otettava käyttöön riittävän joustavuuden tarjoava moduulirakenne, johon voidaan muun muassa lisätä uusia moduuleja.
Asetuksen 3 artiklassa esitetään luettelo yhteisten puitteiden mukaisesti laadittavan ympäristötilinpidon moduuleista. Asetuksessa on kutakin moduulia koskeva erillinen liite, joka sisältää tavoitteet, tilien kattavuuden, luettelon ominaispiirteistä, joista tiedot kootaan ja toimitetaan, tilien laadinnan ensimmäisen viitevuoden, laadinnan jaksollisuuden ja toimittamisen määräajat sekä raportointitaulukot. Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2022/125 7 Euroopan ympäristötilinpidon nykyisten kuuden moduulin liitteet saatettiin ajan tasalle, jotta voidaan lyhentää joidenkin tietojen ilmoitusväliä, lisätä luetteloon uusia ominaisuuksia ja virtaviivaistaa raportointitaulukoita.
Asetuksen 10 artiklassa luetellaan uusia ympäristötilinpitomoduuleja, joita voidaan ottaa käyttöön komission ehdotusten perusteella, mukaan lukien tässä ehdotuksessa olevat kolme uutta moduulia. Nämä kolme moduulia sisältyvät myös ympäristötilinpitoa koskevaan eurooppalaiseen strategiaan vuosille 2019–2023, jota Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea 8 tuki.
Asetuksen 4 artiklassa säädetään, että komission on testattava uusien ympäristötilinpitomoduulien käyttöönoton toteutettavuus vapaaehtoisten, jäsenvaltioiden toteuttamien pilottitutkimusten kautta. Näin ollen kolmesta ehdotetusta moduulista on tehty useita pilottitutkimuksia, joilla on testattu tietojen kokoamisen toteutettavuutta. Metsätilinpidon sekä ympäristötukien ja vastaavien tulonsiirtojen osalta jotkin jäsenvaltiot jo keräävät ja raportoivat vapaaehtoisesti vuosittaiset tiedot komissiolle (Eurostatille).
Ympäristötilinpidon tilien laatimiseen käytetään olemassa olevia tietoja. Olemassa olevista tiedonkeruista saatavien tietojen käyttöä parannetaan.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ympäristötilinpidon avulla yhdistetään taloutta ja ympäristöä koskevia tietoja, jotta voidaan analysoida ympäristön vaikutusta talouteen ja talouden vaikutusta ympäristöön. Tässä ehdotuksessa tuotetaan tietoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa varten, jotta talouspolitiikkaan voidaan sisällyttää ekologisen kestävyyden näkökohdat. Lisäksi tämän asetuksen mukaisesti tuotetuilla tiedoilla edistetään talouspolitiikan EU-ohjausjakson ympäristöystävällisiä aloitteita, valtavirtaistetaan kestävää kehitystä kaikessa EU:n politiikassa ja seurataan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutumista.
Metsätilinpitoa koskeva ehdotus on ilmasto- ja metsävaroja koskevan politiikan mukainen. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa komissio esitteli EU:n uuden metsästrategian 2030 9 yhtenä lippulaiva-aloitteistaan. Siinä tunnustetaan metsien keskeinen ja monitoiminnallinen rooli sekä metsätalouden (ja koko metsäpohjaisen arvoketjun) rooli kestävän ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä sekä elinvoimaisten ja vauraiden maaseutualueiden säilyttämisessä. Komissio ilmoitti myös vuonna 2023 annettavasta metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskevasta lainsäädäntöaloitteesta. Metsätilinpitomoduuli tukee vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n metsästrategiaa ja tulevaa metsien seurantaa koskevaa aloitetta sekä yhdistää metsäpolitiikan ilmasto-, energia- ja biotalouspolitiikkoihin.
Ekosysteemitilinpitomoduulin avulla tuotetaan tietoa kuvailemaan edistymistä yhdessä vuoteen 2030 ulottuvan yleisen unionin ympäristöalan toimintaohjelman 10 kuudesta ensisijaisesta tavoitteesta: luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, säilyttäminen ja ennallistaminen sekä luonnonpääoman parantaminen. Moduulin avulla edistetään myös vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvan EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman täytäntöönpanon seurantaa.
Taloudelliset välineet, kuten ympäristötuet, joilla vähennetään saastumista ja hallinnoidaan luonnonvaroja, ovat yhä tärkeämpiä EU:n ympäristöpolitiikan välineitä, minkä vuoksi lisätietojen saaminen niiden käytöstä ja tehokkuudesta on erittäin merkittävää. Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskeva moduuli auttaa seuraamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa. Tähän sisältyy kansallisten talousarvioiden viherryttäminen, ympäristölle tosiasiallisesti aiheutuvista kustannuksista tiedottaminen, EU:n energiasiirtymän ja vuoden 2030 ilmastotavoitteiden tukeminen sekä uusiutuvaa energiaa, luonnon monimuotoisuutta, jätehuoltoa ja kiertotaloutta koskevien politiikkojen toteuttaminen.
Asetuksessa (EU) N:o 549/2013 vahvistetaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän nykyinen versio, ja Euroopan ympäristötilinpidossa olisi viitattava tähän versioon.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklan 1 kohta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti toimenpiteet, joilla varmistetaan sellaisten tilastojen tuottaminen, joiden avulla EU voi hoitaa tehtävänsä. Tilastojen on täytettävä tietyt puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta koskevat vaatimukset aiheuttamatta kohtuutonta rasitetta yrityksille, viranomaisille tai kansalaisille.
Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa ympäristötilinpidon kansainvälinen vertailukelpoisuus laajentamalla asetuksen (EU) N:o 691/2011 soveltamisalaa 10 artiklassa lueteltuihin lisämoduuleihin. Artiklassa säädetään nimenomaisesti uusien moduulien lisäämisestä ja esitetään ehdokasluettelo. Luettelon kolme ensimmäistä moduulia on jo lisätty asetuksella (EU) N:o 538/2014.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan siltä osin kuin ehdotus ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.
EU:n tason toimet ovat perusteltuja monista syistä. Euroopan tilastojen on oltava vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä ja niistä tulee voida johtaa EU:n kokonaismäärät jäsenvaltioiden kokonaismääristä. Ympäristö on luonteeltaan ja laajuudeltaan rajat ylittävää. Joillakin ympäristötilinpidon käyttötarkoituksilla on EU:ta laajempi ulottuvuus, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, joten EU:n on sovellettava maailmanlaajuisia standardeja.
Ehdotettu säädös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se olisi ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.
Jäsenvaltioiden on laadittava uudet ympäristötilit käyttämällä yhteisiä eritelmiä, jotka perustuvat SEEA:n kansainvälisiin standardeihin, ja toimitettava tiedot komissiolle (Eurostatille) validoitavaksi ja levitettäväksi.
Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetussa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
•Toimintatavan valinta
Asetus on asianmukainen toimintatapa ehdotuksen tavoitteen ja sisällön perusteella sekä koska sillä muutetaan voimassa olevaa asetusta.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Arvioinnissa käytettiin komission standardeihin perustuvaa Eurostatin järjestelmää 11 , jolla arvioidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, Euroopan tilasto-ohjelma mukaan luettuna, ja se on ollut keskeinen osa koko menettelyä. Sen lisäksi tehdään vuotuisia kyselyjä, jotta saadaan lisätietoa käyttäjistä, heidän tarpeistaan ja siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat Eurostatin palveluihin. Eurostat käyttää arviointituloksia parantaakseen tilastotietojen ja tuotosten tuottamisprosesseja. Tuloksia hyödynnetään erilaisissa strategisissa suunnitelmissa, kuten Eurostatin työohjelmassa ja toimintasuunnitelmassa.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ehdotuksesta on keskusteltu Euroopan tilastojärjestelmän kanssa ja teknisistä yksityiskohdista tietojen tuottajien ja käyttäjien kanssa kirjallisissa kuulemisissa. Siitä keskusteltiin myös erityistyöryhmien kokouksissa sekä ympäristötilinpitoa ja rahamääräisiä ympäristötilastoja ja -tilejä käsittelevissä työryhmissä toukokuussa 2020 ja toukokuussa 2021. Toimiala- ja ympäristötilastojen ja -tilien johtajien kokouksissa heinä- ja lokakuussa 2021 keskusteltiin lisäksi taustalla olevista kysymyksistä. Samaa ryhmää kuultiin myös kirjallisesti joulukuussa 2021. Kaikki nämä kuulemiset johtivat teknisiin parannuksiin ja yksinkertaistamiseen.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Komissio (Eurostat) kuuli Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa, sillä kansalliset tilastolaitokset vastaavat Euroopan tilastoja koskevien kansallisten toimien koordinoinnista.
•Vaikutustenarviointi
Vaikutustenarviontia pidettiin tarpeettomana seuraavista syistä. Asetus (EU) N:o 691/2011 on jo olemassa aloitteen toimintapoliittisena välineenä. Sen 10 artiklassa säädetään nimenomaisesti mahdollisuudesta lisätä uusia aihekohtaisia tilejä ja luetellaan mahdollisia moduuleja. Aiheesta on tehty noin 30 pilottitutkimusta jäsenvaltioissa komission (Eurostatin) rahoitustuella (4 artiklan mukaisesti). Vapaaehtoinen metsä- ja ympäristötukitilinpitoa koskeva tiedonkeruu viiden viime vuoden aikana on kasvattanut asiantuntemusta aiheesta. Näin ollen vuosien mittaan on kerrytetty vankkaa näyttöä ja kokemuksia.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Komissio on vahvasti sitoutunut yksinkertaistamaan tai vähentämään taakkaa aina kun se muuttaa lainsäädäntöä. Ympäristötilinpidon avulla tuotetaan korkealaatuisia tilastoja käyttämällä uudelleen olemassa olevia tietoja ja pyritään rajoittamaan yrityksille ja kansalaisille koituvaa hallinnollista taakkaa. Tämä tavoite saavutetaan integroimalla olemassa olevat lähdetiedot ja yhdistämällä ne luotettaviksi arvioiksi ja indikaattoreiksi, jotka perustuvat kansainvälisiin standardeihin.
•Perusoikeudet
Ei sovelleta.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotus ei muuta asetuksen (EU) N:o 691/2011 vaikutuksia EU:n talousarvioon etenkään 4 artiklan osalta.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Asetuksen (EU) N:o 691/2011 7 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat laaturaportit ja toimittavat ne komissiolle (Eurostatille). Eurostat käyttää muiden lähteiden muassa näitä laaturaportteja toimitettujen tietojen laadun validointiin. Laaturaportoinnin sääntöjä sovelletaan myös kolmeen uuteen moduuliin.
Asetuksen (EU) N:o 691/2011 10 artiklan mukaisesti komissio antaa parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Tämä ehdotus sisältää kolme artiklaa ja yhden liitteen.
Asetuksen 1 artiklassa esitetään muutokset asetukseen (EU) N:o 691/2011. Muutokset kuvataan jäljempänä.
– 2 artikla – Määritelmät
2 artiklan 7–9 kohdassa määritellään metsätilit, ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevat tilit sekä ekosysteemitilit.
– 3 artiklan 1 kohta – Moduulit
Euroopan ympäristötilinpidon moduulien luetteloon lisätään kolme uutta moduulia alakohdiksi g–i, joihin sisältyy viittaukset liitteisiin, joissa täsmennetään niiden tavoitteet, kattavuus ja raportointivelvoitteet.
– 3 artiklan 4 a kohta – Siirretty säädösvalta
Uudessa 3 artiklan 4 a kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa päätetään, mistä liitteessä IX olevassa 5 jakson raportointitaulukoihin sisällytetyistä ekosysteemipalveluista olisi ilmoitettava rahamääräiset arvot. Liitteen IX säännöksissä määritellään ekosysteemipalvelut fyysisin ja rahamääräisin yksiköin. Rahamääräisin yksiköin ilmaistut ekosysteemipalvelut ovat fyysisin yksiköin ilmaistujen ekosysteemipalvelujen alajoukko.
– 5 artiklan 2 kohta – Tiedonkeruu
5 artiklan 2 kohdassa mainittujen menetelmien ja lähteiden lisäksi jäsenvaltiot voivat käyttää muita innovatiivisia lähestymistapoja.
– 8 artikla – Poikkeukset
Sisällytetään mahdollisuus pyytää poikkeusta, joka koskee kolmen uuden moduulin tietojen ilmoittamista.
–9 artikla - Siirretyn säädösvallan menettely
Laajennetaan siirrettyä säädösvaltaa lisäämällä viite uuteen 3 artiklan 4 a kohtaan.
– 10 artikla – Kertomus ja tarkistaminen
Päivitetään alat, jotka sisällytetään tämän asetuksen täytäntöönpanokertomukseen parlamentille ja neuvostolle.
–Liite IV – Ympäristönsuojelumenoja koskevat tilit
Poistetaan liitteestä IV ominaispiirre ”ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot (vastaanotetut/maksetut)”, sillä tämä kerätään uuden liitteen VIII mukaisesti.
–Uudet liitteet
Asetukseen lisätään kolme uutta liitettä: liite VII metsätilinpito, liite VIII ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskeva tilinpito ja liite IX ekosysteemitilinpito.
–Viittaukset EU-27:ään ja EKT 2010:een
Korvataan kaikki viittaukset ”EU-28” ilmauksella ”EU-27” ja ”EKT-95” ilmauksella ”EKT 2010”.
Ehdotuksen 2 artiklassa kumotaan jäsenvaltioiden velvollisuus raportoida ympäristönsuojeluun liittyviä siirtoja koskevat tiedot (joista säädetään nykyisessä liitteessä IV ympäristönsuojelumenoja koskevasta tilinpidosta) heti kun kattavampi ja virtaviivaisempi tietojoukko ympäristötuista ja vastaavista tilinsiirroista on esitetty liitteessä VIII. Näin voidaan välttää kaksinkertainen raportointi.
Ehdotuksen 3 artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantuloajankohta ja suora sovellettavuus. Ehdotuksen 1 artiklan 7 kohtaa on sovellettava poikkeuksellisesti vuodesta 2025 alkaen, sillä liitteessä VIII mainitun ominaispiirteen ”ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot (vastaanotetut/maksetut)” tietojen keruu alkaa vasta vuonna 2025 (ks. liitteen VIII 4 jakso).
2022/0210 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta tiettyjen ympäristötilinpitoa koskevien moduulien käyttöön ottamiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta 6 päivänä huhtikuuta 2022 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2022/591 12 vahvistettiin, että ympäristön tilasta ja ympäristömuutoksen tärkeimmistä suuntauksista, paineista ja sitä ohjaavista tekijöistä tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta voidaan kehittää tehokasta politiikkaa ja panna se täytäntöön sekä lisätä kansalaisten toimintamahdollisuuksia yleisesti. Välineitä olisi kehitettävä yleisön tietoisuuden lisäämiseksi taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristötilinpito on yksi tällaisista välineistä.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 691/2011 13 10 artiklassa säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta ja ottaa tarvittaessa huomioon asetuksen (EU) N:o 691/2011 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pilottitutkimusten havainnot ehdottaakseen uusien ympäristötilinpitomoduulien käyttöönottoa, kuten ympäristöön liittyviä siirtoja (tukia) koskevaa tilinpitoa, metsätilinpitoa ja ekosysteemipalvelujen tilinpitoa.
(3)Uusien moduulien olisi edistettävä suoraan unionin vihreän kasvun ja resurssitehokkuuden painopisteitä.
(4)Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimikunta hyväksyi helmikuussa 2012 pitämässään 43. istunnossa ympäristötilinpitojärjestelmän, jäljempänä ’SEEA’, peruskehikon kansainväliseksi tilastostandardiksi sekä maaliskuussa 2021 pitämässään 52. istunnossa SEEA:n ympäristötilinpitojärjestelmän (luvuissa 1–7 kuvataan tilinpidon kehikko ja fyysiset tilit). Tällä asetuksella käyttöön otettavat uudet moduulit ovat täysin SEEA-järjestelmän mukaisia.
(5)Voidakseen hoitaa perussopimusten mukaiset ja erityisesti ympäristöön, kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävänsä unioni tarvitsee merkityksellisiä, kattavia ja luotettavia tietoja. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää, että tilastot täyttävät omien tavoitteidensa mukaiset korkeat laatukriteerit, jotka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 14 .
(6)Lisätietoja tarvitaan, jotta voidaan paremmin seurata edistymistä vihreän, kilpailukykyisen ja sopeutumiskykyisen kiertotalouden toteutumisessa ja unionin edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
(7)Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 6. päivänä marraskuuta 2020 Euroopan tilastoista antamissa päätelmissä kannustetaan Euroopan tilastojärjestelmää vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta johtuviin uusiin tietotarpeisiin, myös niihin, jotka liittyvät Euroopan ympäristötilinpito-ohjelman tarkistamiseen ja laajentamiseen.
(8)Vuonna 2019 Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi erityiskertomuksen nro 2019/16 15 : ”Euroopan ympäristötilinpito: hyödyllisyyttä päätöksentekijöiden kannalta voidaan parantaa”. Kertomuksessa todetaan, että metsistä ja ekosysteemeistä tarvitaan kattavampia tietoja ja metsätilinpito on pantava täysimääräisesti täytäntöön.
(9) Asetuksen (EU) N:o 691/2011 5 artiklan 2 kohdassa luetellaan lähteet, joita jäsenvaltiot voivat käyttää arvioidakseen ympäristötilinpitoa. Joustavuuden varmistamiseksi ja vastaajien, kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää innovatiivisia lähestymistapoja. Jäsenvaltioiden olisi aina ilmoitettava ja esitettävä komissiolle yksityiskohtaiset tiedot näiden menetelmien laadusta, jotta komissio voi arvioida tietojen laadun.
(10)Koska unioni koostuu tällä hetkellä 27 jäsenvaltiosta, on asianmukaista viitata ”EU-27:ään”.
(11)Asetuksen (EU) N:o 691/2011 10 artiklassa olevaa luetteloa mahdollisista tulevista Euroopan ympäristötilinpitomoduuleista on päivitettävä, jotta ne vastaisivat unionin nykyisiä poliittisia painopisteitä.
(12)Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, jäljempänä ’EKT-95’, korvattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 16 perustetulla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmällä 2010, jäljempänä ’EKT 2010’.
(13)EKT 2010 sisältää yhteisten standardien, määritelmien, luokitusten ja tilinpitosääntöjen viitekehyksen, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden tilien laatimiseen, jotta ne vastaavat unionin tilastovaatimuksia.
(14)Jotta voidaan ottaa huomioon ekosysteemipalvelujen arviointimenetelmien nykytilanne, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voi täydentää asetusta vahvistamalla sen, mistä liitteessä IX olevassa 5 jakson raportointitaulukoihin sisällytetyistä ekosysteemipalveluista olisi ilmoitettava rahamääräiset arvot, raportoinnin ensimmäisen viitevuoden sekä luettelon hyväksyttävistä menetelmistä rahamääräisten arvojen määrittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 17 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(15)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ottaa käyttöön uusia ympäristötilinpitomoduuleja Euroopan tilastoja koskevassa nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä ympäristötilinpidosta, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
(16)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 691/2011 seuraavasti:
1) Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:
”7) ’metsätileillä’ metsävaroja koskevia tilejä, joihin sisältyy puustoinen maa ja puutavara puustoisella maalla sekä metsätalous- ja puunkorjuualan tilinpito;
8) ’ympäristötuilla ja vastaavilla tulonsiirroilla’ tulon- ja pääomansiirtoja, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:ssa, joiden tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelutoimia sekä suojella kansallisia luonnonvaroja ja niihin liittyviä tuotteita;
9) ’ekosysteemitileillä’ sellaisia tilinpitotietoja, joiden tarkoituksena on antaa johdonmukaista tietoa ekosysteemien laajuudesta ja tilasta sekä niistä peräisin olevista ekosysteemipalveluista yhteiskunnalle.”;
2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”g) metsätilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen VII;
h) ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen VIII;
i) ekosysteemitilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen IX.”
(b)lisätään uusi 4 a kohta seuraavasti:
”4. a) Komissio (Eurostat) toteuttaa menetelmä- ja toteutettavuustutkimuksen ekosysteemipalvelujen rahamääräisen arvon määritykselle. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella komissio voi täydentää tätä asetusta määrittääkseen delegoidulla säädöksellä sen, mistä liitteessä IX olevassa 5 jakson raportointitaulukoihin sisällytetyistä ekosysteemipalveluista olisi ilmoitettava rahamääräiset arvot, raportoinnin ensimmäisen viitevuoden sekä luettelon hyväksyttävistä menetelmistä rahamääräisen arvon määrittämiseksi.”;
3) Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”d) muut asiaankuuluvat lähteet, menetelmät tai innovatiiviset lähestymistavat, kunhan ne mahdollistavat vertailukelpoisten ja erityisten laatuvaatimusten mukaisten tilastojen tuottamisen.
Niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää d alakohdassa tarkoitettuja lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia lähestymistapoja, on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) sitä viitevuotta edeltävän vuoden aikana, jolloin lähde, menetelmä tai innovatiivinen lähestymistapa otetaan käyttöön, ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot saatujen tietojen laadusta.”;
4) Korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Saadakseen 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, joka koskee liitteitä VII, VIII ja IX, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään [julkaisutoimisto lisää tarkan päivämäärän, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta].”;
5) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”2. Siirretään 3 artiklan 3, 4 ja 4 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 11 päivästä elokuuta 2011. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 3, 4 ja 4 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”
(b)Korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Edellä olevan 3 artiklan 3, 4 ja 4 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”;
6) korvataan 10 artiklan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:
”– ottaa käyttöön uusia ympäristötilinpitomoduuleja, esimerkiksi vesitilinpito (määrällinen ja laadullinen), luonnonvarojen hallinnointimenoja koskeva tilinpito, ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisia tukia tai tukitoimia koskeva tilinpito sekä jätetilinpito”;
7) Poistetaan liitteessä IV olevasta 3 jaksosta ilmaisu ”ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot (vastaanotetut/maksetut)”;
8) Korvataan kaikkialla tekstissä ja liitteissä viittaukset ”EU-28” viittauksella ”EU-27” ja viittaukset ”EKT-95” viittauksella ”EKT 2010”.
9) Lisätään asetukseen (EU) N:o 691/2011 liitteet VII, VIII ja IX, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tiedot ympäristönsuojeluun liittyvistä siirroista (vastaanotetut/maksetut), jotka on aiemmin toimitettu liitteen IV mukaisesti, toimitetaan nyt liitteen VIII mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät enää toimita tietoja ympäristönsuojeluun liittyvistä siirroista (vastaanotetut/maksetut) liitteen IV mukaisesti.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sen 1 artiklan 7 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
puhemies puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.7.2022
COM(2022) 329 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta tiettyjen ympäristötilinpitoa koskevien moduulien käyttöön ottamiseksi
LIITE
”LIITE VII
METSÄTILIT
1 jakso
TAVOITTEET
Metsätilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot metsävaroista sekä metsätalous- ja puunkorjuualan liiketoiminnasta ilmaistuna tavalla, joka on täysin yhdenmukainen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, jäljempänä ’EKT’, mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Metsätilinpidosta saadaan täydentävää tietoa ja siinä käytetään käsitteitä, jotka on mukautettu metsien sekä metsätalous- ja puunkorjuualan erityisluonteeseen.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava metsätilinpitoa varten.
2 jakso
KATTAVUUS
Metsätilinpitoon kirjataan metsävarojen (puustoinen maa ja puutavara) varannot ja virrat sekä metsätalous- ja puunkorjuualan liiketoiminnan tiedot, mukaan lukien raakapuun tuotanto sekä luonnonvaraisten muiden metsätuotteiden kuin puun talteenotto ja kerääminen.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on laadittava metsätilinpito tässä jaksossa kuvattujen ominaispiirteiden mukaisesti.
(1)Puustoista maata ja puutavaraa koskevat tilit Puustoinen maa määritellään jäljempänä esitettyjen kolmen kohdan summana.
(a)Puun hankintaan käytettävissä oleva metsä: Metsät, joissa ympäristöön liittyvillä, sosiaalisilla tai taloudellisilla rajoitteilla ei ole merkittävää vaikutusta nykyiseen tai mahdolliseen puun tarjontaan. Nämä rajoitteet voivat olla lakisääteisiä, hallinnoijan tai omistajan päätöksiä tai muista syistä johtuvia.
(b)Metsillä, jotka eivät ole käytettävissä puun hankintaan, tarkoitetaan kaikkia metsiä, joita ei voida kohdan a mukaisesti käyttää puun hankintaan. Näissä metsissä ympäristöön liittyvät, sosiaaliset, taloudelliset tai lakisääteiset rajoitteet estävät merkittävän puun hankinnan. Niihin kuuluvat a) metsät, joista puun hankinta on kiellettyä tai tiukasti rajoitettua joko lainsäädännön tai muiden poliittisten päätösten nojalla esimerkiksi ympäristön tai luonnon monimuotoisuuden suojelun takia (suojelumetsät, kansallispuistot, luonnonsuojelualueet ja muut suojellut alueet, kuten ympäristön, tieteen, historian, kulttuurin tai hengellisten arvojen kannalta erityisen tärkeät alueet); b) metsät, joiden tuottavuus tai puun laatu on liian alhainen tai joiden korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat liian korkeat kannattavalle puunkorjuulle, lukuun ottamatta satunnaisia hakkuita omaan kulutukseen.
(c)Muu puustoinen maa.
’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-alaa, jolla puuston korkeus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä. Siihen ei sisälly maa-alueita, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, tai kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa kasvavia puita.
’Muulla puustoisella maalla’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-alaa, jolla puuston korkeus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys 5–10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Siihen ei sisälly maa-alueita, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, tai kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa kasvavia puita.
’Puutavaran vuotuisella nettokasvulla’ tarkoitetaan elävien puiden tilavuuden keskimääräistä vuotuista kasvua. Se lasketaan vuoden alussa käytettävissä olevasta elävien puiden varannosta (kasvava puusto), josta vähennetään keskimääräinen vuosittainen kuolleisuus.
’Poistumilla’ tarkoitetaan metsästä, muulta puustoiselta maalta tai muilta hakkuupaikoilta elävinä tai kuolleina hakattujen tai pois vietyjen puiden kokonaistilavuutta. Siihen sisältyy myös myymätön raakapuu, joka on varastoitu metsäteiden varsille. Sen lisäksi siihen sisältyvät talteenotetut luonnonpoistumat, aiemmin hakatut vuoden aikana poistetut puut ja muun kuin runkopuun (kuten kantojen ja oksien) poistot sekä luonnollisten syiden (luonnonpoistumat), kuten tulen, tuulen, hyönteisten tai tautien tappamien tai vaurioittamien puiden poistot. Siihen ei sisälly ei-puumaista biomassaa eikä puutavaraa, joka jää metsään ja jota ei ole poistettu vuoden aikana, esimerkiksi kannot, oksat, latvukset ja hakkuutähteet (korjuujäte).
’Lopullisilla menetyksillä’ tarkoitetaan hakkuutähteitä ja tuulenkaatoja, joita ei voida poistaa metsästä, sekä metsäpaloissa menetettyä puutavaraa.
(2)Metsätalous- ja puunkorjuualan liiketoiminnan tilinpito. Metsätalous- ja puunkorjuualalla tarkoitetaan kaikkia paikallisia toimialayksiköitä, jotka harjoittavat NACE Rev 2:n kaksinumerotasolle A02 luokiteltavia toimintoja.
EKT:n määritelmiin perustuvat seuraavat ominaispiirteet on ilmoitettava:
–tuotos;
–josta tuotos omaan loppukäyttöön;
–välituotekäyttö;
–bruttoarvonlisäys;
–kiinteän pääoman kuluminen;
–muut tuotantoverot;
–muut tuotantotukipalkkiot;
–palkansaajakorvaukset;
–kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat miinus vähennykset;
–varastojen muutokset;
–pääomansiirrot.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot metsätalous- ja puunkorjuualan työllisyydestä tuhansina vuosityöyksikköinä sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 138/2004 1 .
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
(1)Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
(2)Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.
(3)Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.
(4)Ensimmäinen viitevuosi on 2023.
(5)Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.
(6)Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2022 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2022 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
Edellä olevassa 3 jaksossa vahvistetuista ominaispiirteistä on ilmoitettava seuraavat tiedot:
(1)Puustoisen maan pinta-ala jaoteltuna seuraavasti:
–puun hankintaan käytettävissä oleva metsä;
–metsä, joka ei ole käytettävissä puun hankintaan;
–muu puustoinen maa.
Jokainen yllä mainittu luokka jaotellaan edelleen seuraavasti:
–alkupinta-ala viitevuoden alussa;
–metsittäminen ja muut lisäykset;
–metsäkato ja muut vähennykset;
–tilastollinen uudelleenluokitus;
–loppupinta-ala viitevuoden lopussa.
Tiedot on ilmoitettava tuhansina hehtaareina.
(2)Puutavaran määrä jaoteltuna seuraavasti:
–puun hankintaan käytettävissä oleva metsä;
–metsä, joka ei ole käytettävissä puun hankintaan;
–muu puustoinen maa.
Puun hankintaan käytettävissä oleva metsä jaotellaan edelleen seuraavasti:
–alkuvaranto viitevuoden alussa;
–nettolisäys;
–poistumat;
–lopulliset menetykset;
–tilastollinen uudelleenluokitus;
–tasapainoerä;
–loppuvaranto viitevuoden lopussa.
Metsä, joka ei ole käytettävissä puun hankintaan jaotellaan edelleen seuraavasti:
–alkuvaranto viitevuoden alussa;
–poistumat;
–muut muutokset (alku- ja loppuvarannon välillä);
–loppuvaranto viitevuoden lopussa.
Tiedot on ilmoitettava tilavuutena kuorineen tuhansina kuutiometreinä.
(3)Puutavaran arvo jaoteltuna seuraavasti:
–puun hankintaan käytettävissä oleva metsä;
–metsä, joka ei ole käytettävissä puun hankintaan;
–muu puustoinen maa.
Puun hankintaan käytettävissä oleva metsä jaotellaan edelleen seuraavasti:
–alkuvaranto viitevuoden alussa;
–nettolisäys;
–poistumat;
–lopulliset menetykset;
–uudelleenarvotus;
–tilastollinen uudelleenluokitus;
–tasapainoerä;
–loppuvaranto viitevuoden lopussa.
Metsä, joka ei ole käytettävissä puun hankintaan jaotellaan edelleen seuraavasti:
–alkuvaranto viitevuoden alussa;
–poistumat;
–muut muutokset (alku- ja loppuvarannon välillä);
–loppuvaranto viitevuoden lopussa.
Tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.
(4)Taloustilien osalta jaksossa 3 tarkoitettu tuotos on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:
–elävät metsäpuut (tunnus 02.10.11) ja metsäpuiden siemenet (tunnus 02.10.12);
–metsäpuut (tunnus 02.10.30) määriteltynä viljelymetsien puutavaran nettolisäyksen ja viljelymetsien ulkopuolelta hankitun puutavaran myynnin summana;
–raakapuu (tunnus 02.20.1), koostuen seuraavista eristä, jotka ilmoitetaan kahdella erillisellä rivillä:
(a)polttopuu (tunnukset 02.20.14 ja 02.20.15);
(b)sahatukit, eli seuraavien tuotteiden summa: sahatukit ja kuitupuu havupuusta (tunnus 02.20.11), sahatukit ja kuitupuu muuta kuin havupuuta, ei kuitenkaan trooppista puulajia (tunnus 02.20.12) ja tukit trooppista puulajia (tunnus 02.20.13).
–muut luonnonvaraisina kasvavat tuotteet kuin puu (tunnus 02.30);
–metsätalouteen ja puunkorjuuteen tyypillisesti liittyvät palvelut, jotka määritellään metsätaimitarhojen palveluiksi (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustaviksi palveluiksi (tunnus 02.4) sekä kaikki muut paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamat palvelut;
–paikallisen toimialayksikön metsätalouteen liittyvät sivutoiminnot, kuten sienet ja multasienet (tryffelit) (01.13.8), muut marjat, Vaccinium-suvun hedelmät, muualle luokittelemattomat (01.25.19), luonnonkumi (01.29.10), muu raakapuu, myös halkaistut pylväät ja puuseipäät (16.10.39), puuhiili (20.14.72), luonnonsuojelualueiden palvelut, myös eläinten ja kasvien suojelualueiden palvelut (91.04.12) sekä kaikki muut paikallisen toimialayksikön tuottamat tuotteet.
Jaksossa 3 tarkoitettu metsätalous- ja puunkorjuualan välituotekäyttö on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:
(a)puutavaran tuotantoon käytettävien elävien metsäpuiden (tunnus 02.10.11), metsäpuiden siementen (tunnus 02.10.12) ja metsäpuiden (tunnus 02.10.3) summa;
(b)energian ja voiteluaineiden summa, mukaan lukien sähkö (tunnus 35.11.10), moottoribensiini (tunnus 19.20.21), nesteytetty tai kaasumaisessa tilassa oleva maakaasu (tunnus 06.20.10), voitelussa käytettävät maaöljyt ja muualle luokittelemattomat raskaat valmisteet (tunnus 19.20.29) sekä muut vastaavat tuotteet;
(c)metsätalouteen ja puunkorjuuseen tyypillisesti liittyvien palvelujen summa, mukaan lukien metsätaimitarhojen palvelut (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustavat palvelut (tunnus 02.4) sekä kaikki muut paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamat palvelut;
(d)muut tavarat ja palvelut, jotka eivät sisälly mihinkään edellä esitettyihin välituotekäytön muuttujiin.
Jaksossa 3 tarkoitetut metsätalous- ja puunkorjuualan varastojen muutokset on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti:
–muutokset keskenkasvuisissa kasvatettavissa biologisissa varoissa;
–muut varastojen muutokset.
Kaikki ominaispiirteet on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE VIII
YMPÄRISTÖTUKIA JA VASTAAVIA TULONSIIRTOJA KOSKEVA TILINPITO
1 jakso
TAVOITTEET
Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevassa tilinpidossa kerätään ja esitetään tiedot tulon- ja pääomansiirroista, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön ja luonnonvarojen suojelutoimia, mukaan lukien ympäristötuotteiden tuotanto ja käyttö, ilmaistuna tavalla, joka on yhdenmukainen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) käsitteiden ja määritelmien kanssa.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaa tilinpitoa varten. Näitä tietoja käytetään myös kansallisten ympäristönsuojelumenojen kokoamiseen liitteen IV mukaisesti.
2 jakso
KATTAVUUS
Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaan tilinpitoon tallennetaan julkisyhteisön muille institutionaalisille sektoreille (sekä kotimaan taloudessa että ulkomailla) sekä ulkomaisten yksiköiden myöntämiä (ulkomailta) vastikkeettomia maksuja, joiden tarkoituksena on ympäristön suojelu tai luonnonvarojen käytön ja hyödyntämisen vähentäminen.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevat tilit seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:
–tukipalkkiot (EKT-koodi D.3);
–muut tulonsiirrot (EKT-koodit D.6 ja D.7);
–pääomansiirrot (EKT-koodi D.9)
Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
(1)Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
(2)Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.
(3)Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.
(4)Ensimmäinen viitevuosi on 2023.
(5)Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.
(6)Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2022 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2022 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
(1)Jaksossa 3 tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava seuraavasti:
–maksava institutionaalinen sektori seuraavasti:
–julkisyhteisöt;
–ulkomaat.
–vastaanottava institutionaalinen sektori seuraavasti:
–julkisyhteisöt;
–yritykset;
–kotitaloudet;
–kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt;
–ulkomaat.
(2)Jokaisesta edellä mainitusta raportointiluokasta on ilmoitettava tiedot ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokituksen (CReMA) luokat seuraavasti ryhmiteltyinä:
–CEPA 1;
–CEPA 2;
–CEPA 3;
–CEPA 4;
–CEPA 5;
–CEPA 6;
–CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa;
–CReMA 10;
–CReMA 11;
–CReMA 13;
–CReMA 13A;
–CReMA 13B
–CReMA 13C
–CReMA 14;
–CReMA 12:n, CReMA 15:n ja CReMA 16:n summa.
(3)Yritysten julkisyhteisöiltä saamat siirrot ryhmiteltyinä kaikkien CEPA-luokkien (CEPA 1–9) ja kaikkien CReMA-luokkien (CReMA 10–16) summan mukaan tulee edelleen ryhmitellä toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaan seuraavasti:
–NACE A – maatalous, metsätalous ja kalatalous;
–NACE B – kaivostoiminta ja louhinta;
–NACE C – teollisuus;
–NACE D – sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto;
–NACE E – vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito;
–NACE F – rakentaminen;
–NACE G – tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus;
–NACE H – kuljetus ja varastointi;
–NACE I-U – muut NACE-pääluokat
(4)Kohdassa 2 ja 3 tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV ja CReMA-luokat esitetään liitteessä V.
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE IX
EKOSYSTEEMITILINPITO
1 jakso
TAVOITTEET
Ekosysteemitilinpidon avulla esitetään tietoja ekosysteemivarojen laajuudesta ja tilasta sekä niiden yhteiskunnalle ja taloudelle tarjoamista palveluista. Tiedot ovat SEEA:n ekosysteemitilinpidon mukaisia ja yhteensopivia Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän puitteissa raportoitujen tietojen kanssa.
Ekosysteemitilinpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tietoja, mukaan lukien maahavainnoinnista, ympäristöraportoinnista ja muista tietolähteistä saatavia tietoja.
2 jakso
KATTAVUUS
Ekosysteemitilinpidolla tallennetaan ekosysteemien laajuus, niiden tila ja ekosysteemipalvelujen virrat.
Ekosysteemien laajuus tarkoittaa alueen ekosysteemien kokoa. Ekosysteemien laajuutta koskevat tilit kattavat kansallisen alueen maa- (mukaan lukien makean veden) ja meriekosysteemit.
Ekosysteemien tila tarkoittaa ekosysteemien laatua mitattuna ekosysteemityypin elottomien, elollisten ja maisemallisten ominaispiirteiden mukaan.
Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia hyötyjä taloudelliselle ja muulle ihmisen toiminnalle. Niihin kuuluvat i) tuotanto-, ii) säätely- ja ylläpito- sekä iii) kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa tallennetaan ekosysteemien kansallisella alueella tarjoamien ekosysteemipalvelujen tosiasiallinen tarjonta ja käyttö.
Aiheittain jaotellut tilit ovat tilejä, joilla järjestetään tietoja tiettyjen toimintapoliittisten teemojen mukaan, kuten luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen, valtamerten tai kaupunkialueiden.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on laadittava ekosysteemitilit seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti.
(1)Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito, johon on tallennettu jokaisen ekosysteemityypin kattama alue ja sen muutos kansallisella alueella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito tuhansina hehtaareina.
(2)Ekosysteemien laajuutta koskevan tilinpidon osana esitetään muuntomatriisi, johon tallennetaan ekosysteemityyppien muuntuminen hehtaareina kahden ajankohdan välillä.
(3)Ekosysteemien tilaa koskevassa tilinpidossa tallennetaan ekosysteemin ominaispiirteet seuraavasti:
(a)asutusalueet ja muut keinotekoiset alueet:
–kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien viheralueet on ilmoitettava prosentteina kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien kokonaispinta-alasta sisällyttäen kaikki kyseisen alueen ekosysteemityypit;
–alle 2,5 mikrometrin läpimittaisten hiukkasten pitoisuus kaupungissa on ilmoitettava mikrogrammoina kuutiometriä kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona.
(b)viljelymaa:
–maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona.
(c)laidunmaa:
–maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona.
(d)viljelymaa ja laidunmaa yhdessä:
–viljelymaiden lintujen runsautta kuvaava indeksi on ilmoitettava raportointikauden kansallisena aggregaatti-indeksinä.
(e)metsä ja puustoinen maa:
–kuollut puuaines on ilmoitettava kuutiometreinä hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;
–puuston tiheys on ilmoitettava prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona.
(f)rannikot, dyynit ja kosteikot:
–rannikkoalueilta, joihin kuuluvat ekosysteemityypit rannikot, dyynit ja kosteikot, on ilmoitettava rakennetun, läpäisemättömän pinta-alan osuus prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona.
Suuret kaupungit, muut kaupungit ja esikaupungit ovat paikallisia hallinnollisia yksiköitä luokiteltuna asetuksessa (EU) 2017/2391 vahvistetun kaupungistumisasteen typologian mukaan.
(4)Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa tallennetaan ekosysteemipalvelujen tarjonta ja käyttö tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Tarjontataulukkoon on kirjattava ekosysteemien tarjoamat ekosysteemipalvelut yhteiskunnalle. Käyttötaulukkoon on kirjattava ekosysteemipalvelujen käyttö jaksossa 5 määriteltyjen käyttötyyppien mukaisesti.
Tarjonta- ja käyttötaulukoissa on käytettävä seuraavia fyysisiä yksiköitä.
(a)Tuotantopalvelut
–Sadon tuotanto, joka määritellään ekosysteemin panokseksi kasvien kasvuun ja arvioidaan eri tarkoituksiin korjattujen viljelykasvien sadon määrän perusteella. Tähän sisältyy elintarvike-, kuitu-, rehu- ja energiakasvit sekä laidunmaasta saatu biomassa liitteessä III olevan taulukon A kohtien 1.1 ja 1.2 mukaisesti.
–Pölytys, joka määritellään ekosysteemin panokseksi luonnonvaraisten pölyttäjien kautta edellä mainittujen viljelykasvien tuotantoon. Panos on ilmoitettava tonneina pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien satoa, joka voidaan yhdistää luonnonvaraisiin pölyttäjiin, ja eriteltävä viljelykasvityypeittäin tärkeimpien pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien, joihin sisältyvät hedelmäpuut, marjat, tomaatit, öljysiemenet ja muut, mukaan.
–Puun tuotanto, joka määritellään ekosysteemin panokseksi puiden ja muun puumaisen biomassan kasvuun, on ilmoitettava liitteessä VII määriteltynä nettolisäyksenä kuorineen tuhansina kuutiometreinä.
(b)Säätely- ja ylläpitopalvelut
–Ilman suodatus määritellään ekosysteemin panokseksi ilman epäpuhtauksien suodattamiseen, kun ekosysteemin komponentit (erityisesti puut) sitovat ja varastoivat ilmansaasteita. Tämä lieventää epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia. Panos on ilmoitettava tonneina adsorboituja hiukkasia.
–Maailmanlaajuinen ilmaston säätely määritellään ekosysteemin panokseksi kasvihuonekaasupitoisuuksien vähentämiseen ilmakehässä poistamalla (hiilen nettomääräinen sitominen) hiiltä ilmakehästä ja sitomalla (varastoimalla) hiiltä ekosysteemeihin. Panos on ilmoitettava sidottuina nettohiilidioksiditonneina sekä maaekosysteemeihin maanpinnan yläpuolella ja 0,3 metrin syvyyteen saakka maanpinnan alla (mukaan lukien turvemaat) varastoituneen orgaanisen hiilen tonneina.
–Paikallisilmaston säätely määritellään ekosysteemin panokseksi säädellä kaupunkialueiden paikallista ilmanlaatua kasvillisuudella, mikä samalla parantaa ihmisten elinoloja ja tukee taloudellista toimintaa. Panos on ilmaistava ja ilmoitettava kaupunkien kasvillisuuden vaikutuksena lämpötilan laskuun celsiusasteina päivinä, joiden lämpötila ylittää 25 celsiusastetta.
(c)Kulttuuripalvelut
–Luontomatkailupalvelut määritellään ekosysteemin panokseksi, jonka avulla, erityisesti ekosysteemien biofyysisistä tunnuspiirteistä ja ominaisuuksista johtuen, ihmiset voivat hyödyntää ympäristöä ja nauttia siitä suorassa, paikallisessa, fyysisessä ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Panos on ilmoitettava sellaisten yöpymisten lukumäärinä hotelleissa, hostelleissa, leirintäalueilla jne., jotka voidaan kohdentaa vierailuiksi ekosysteemeissä.
(5)Ekosysteemitilinpidossa on käytettävä seuraavaa ekosysteemityyppejä koskevaa taulukkoa:
|
Luokka |
Ekosysteemityyppi |
|
1 |
Asutusalueet ja muut keinotekoiset alueet |
|
2 |
Viljelymaa |
|
3 |
Laidunmaa (laitumet, puoliluontaiset niityt ja luonnonniityt) |
|
4 |
Metsä ja puustoinen maa |
|
5 |
Nummet ja pensaikot |
|
6 |
Harvan kasvipeitteen ekosysteemit |
|
7 |
Sisämaan kosteikot |
|
8 |
Joet ja kanavat |
|
9 |
Järvet ja altaat |
|
10 |
Murtovesilahdet ja jokisuiden vaihettumisalueet |
|
11 |
Rannikot, dyynit ja kosteikot |
|
12 |
Meriekosysteemit (rannikkovedet, mannerjalusta ja valtameri) |
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
(1)Tilastot on laadittava ja toimitettava:
–Ekosysteemien laajuutta ja tilaa koskevien tilien osalta joka kolmas vuosi. Tiedoissa on viitattava viitevuoden edustavaan keskiarvoon ja muuntomatriisiin kahden viitevuoden välisenä kolmena vuonna tapahtuneesta muutoksesta;
–Ekosysteemipalveluja koskevien tilien osalta vuosittain.
(2)Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.
(3)Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.
(4)Ensimmäinen viitevuosi on 2024. Muuntomatriisin ensimmäinen viitevuosi on 2027.
(5)Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuoden 2024 tiedot ekosysteemien laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta ja ekosysteemipalvelutilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukot fyysisinä yksikköinä. Muuntomatriisin osalta tiedoista on käytävä ilmi muutokset vuosien 2024 ja 2027 välillä.
(6)Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava ekosysteemipalveluja koskevat vuosien n-1 ja n vuotuiset tiedot sekä laajuutta ja tilaa koskevien tilien tiedot vuosilta n-3 ja n (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2024 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
(1)Ekosysteemin laajuutta koskeva tilinpito: Toimitettaessa tietoja ensimmäistä kertaa jaksossa 3 tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta kaikki tiedot on ilmoitettava ensimmäiseltä viitevuodelta. Toimitettaessa tietoja seuraavilla kerroilla, tiedot on ilmoitettava seuraavasti:
–laajuus edellisenä viitevuonna;
–lisäykset;
–vähennykset;
–laajuus meneillään olevana viitevuonna.
Muuntomatriisissa on ilmoitettava kaikissa jaksossa 3 tarkoitetuissa ekosysteemityypeissä tapahtuvat muunnokset edellisen ja meneillään olevan viitevuoden välillä.
(2)Ekosysteemipalvelujen tilinpito: Jaksossa 3 tarkoitettujen ekosysteemipalvelujen tiedot on ilmoitettava tarjonta- ja käyttötaulukkoina seuraavasti:
Tarjontataulukko, jossa esitetään 3 jaksossa tarkoitettujen palvelujen tarjonta kaikkien 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemipalvelujen osalta, lukuun ottamatta luokkia 10 ja 12;
Käyttötaulukko, jossa esitetään ekosysteemipalvelujen käyttö seuraavan erittelyn mukaisesti:
–välituotekäyttö toimialoittain;
–julkishallinnon loppukulutus;
–kotitalouksien loppukulutus;
–pääoman bruttomuodostus;
–vienti.
(3)Jäsenvaltion ei tarvitse ilmoittaa tietoja, jos sen kokonaispinta-ala on enintään 0,1 prosenttia EU:n kokonaispinta-alasta.
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.”