EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 1.6.2022
COM(2022) 282 final
2022/0179(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
euron käyttöönotosta Kroatiassa 1 päivänä tammikuuta 2023
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 1.6.2022
COM(2022) 282 final
2022/0179(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
euron käyttöönotosta Kroatiassa 1 päivänä tammikuuta 2023
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Neuvosto päätti 3. toukokuuta 1998, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Itävalta ja Suomi täyttivät euroon 1. tammikuuta 1999 siirtymiseksi vaadittavat edellytykset. Koska Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta käyttivät oikeuttaan jättäytyä talous- ja rahaliiton ulkopuolelle, neuvosto ei arvioinut, täyttävätkö ne vastaavat edellytykset. Neuvosto katsoi, että Kreikka ja Ruotsi olivat jäsenvaltioita, joita koski poikkeus.
Neuvosto päätti 19. kesäkuuta 2000, että Kreikka täytti tarvittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2001. Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneistä maista (Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia) tuli jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaisesti.
Neuvosto päätti 11. heinäkuuta 2006, että Slovenia täytti tarvittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2007.
Bulgariasta ja Romaniasta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, tuli jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus liittymisasiakirjan 5 artiklan mukaisesti.
Neuvosto päätti 10. heinäkuuta 2007, että Kypros ja Malta täyttivät vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2008.
Neuvosto päätti 8. heinäkuuta 2008, että Slovakia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2009.
Neuvosto päätti 13. heinäkuuta 2010, että Viro täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2011.
Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013, ja siitä tuli jäsenvaltio, jota koskee poikkeus liittymisasiakirjan 5 artiklan mukaisesti.
Neuvosto päätti 9. heinäkuuta 2013, että Latvia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2014.
Neuvosto päätti 23. heinäkuuta 2014, että Liettua täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2015.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 140 artiklan 1 kohdassa määrätään, että vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja Euroopan keskuspankki antavat neuvostolle kertomuksia jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä.
Komission olisi perussopimuksen 140 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti esitettävä neuvostolle omaan kertomukseensa ja EKP:n kertomukseen perustuva ehdotus neuvoston päätökseksi vaadittavat edellytykset täyttäviä jäsenvaltioita koskevan poikkeuksen kumoamiseksi.
Sekä komission että EKP:n lähentymiskertomus julkistettiin 1. kesäkuuta 2022. Komission ja EKP:n kertomuksissa tutkitaan, onko Kroatian lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.
Kertomuksissa tarkastellaan myös sitä, onko maa saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason lähentymisperusteiden mukaisesti, ja kiinnitetään huomiota myös useisiin muihin perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan nojalla vaadittuihin näkökohtiin.
Lähentymiskertomuksessaan komissio katsoo, että Kroatia täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.
Kertomuksensa ja EKP:n kertomuksen perusteella komissio on hyväksynyt oheisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi Kroatiaa koskevan poikkeuksen kumoamisesta 1. tammikuuta 2023 lukien.
2.KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINNIN TULOKSET
Jäsenvaltioiden kanssa käydään säännöllisesti keskusteluja jäsenvaltioiden talouspoliittisista haasteista talous- ja rahoituskomiteassa sekä Ecofin-neuvostossa/euroryhmässä. Niihin sisältyy epävirallisia keskusteluja erityisesti mahdollisen euroalueeseen liittymisen valmistelua koskevista seikoista (kuten valuuttakurssipolitiikasta). Vuoropuhelua käydään myös tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa konferensseissa ja seminaareissa sekä ad hoc -pohjalta.
Talouden kehitystä euroalueella ja jäsenvaltioissa arvioidaan useissa talouspolitiikan koordinointi- ja valvontamenettelyissä (erityisesti perussopimuksen 121 artiklan nojalla) sekä komission säännöllisesti suorittaman maa- ja aluekohtaisen seurannan ja analyysin yhteydessä (ml. ennusteet, säännölliset julkaisusarjat sekä talous- ja rahoituskomitealle ja Ecofin-neuvostolle/euroryhmälle tuotettu aineisto). Suhteellisuusperiaatteen ja aikaisemman käytännön mukaisesti muodollista vaikutusten arviointia ei ole tehty.
3.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
3.1.Oikeusperusta
Tämän ehdotuksen oikeusperusta on perussopimuksen 140 artiklan 2 kohta, jossa määrätään menettelystä, jolla neuvosto tekee päätöksen euron käyttöönottamisesta ja poikkeuksen kumoamisesta niiden jäsenvaltioiden osalta, joita poikkeus koskee.
Neuvosto tekee päätöksensä komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan, Eurooppa-neuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen ja saatuaan suosituksen niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavien neuvoston jäsenten määräenemmistöltä.
3.2.Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate
Ehdotus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
Tämä ehdotus rajoittuu siihen, mikä on tarpeen sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja on sen vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.
3.3.Sääntelytavan valinta
Perussopimuksen 140 artiklan 2 kohdan nojalla ainoa soveltuva sääntelytapa on päätös.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon.
2022/0179 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
euron käyttöönotosta Kroatiassa 1 päivänä tammikuuta 2023
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 140 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan komission kertomuksen( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin kertomuksen( 2 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvostossa käydyt keskustelut,
ottaa huomioon niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavien neuvoston jäsenten suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Talous- ja rahaliiton (EMU) kolmas vaihe alkoi 1 päivänä tammikuuta 1999. Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1998 valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontunut neuvosto päätti, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttivät euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 1999 vaadittavat edellytykset( 3 ).
(2)Neuvosto päätti päätöksellä 2000/427/EY( 4 ), että Kreikka täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2001. Neuvosto päätti päätöksellä 2006/495/EY( 5 ), että Slovenia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007. Neuvosto päätti päätöksellä 2007/503/EY( 6 ) ja päätöksellä 2007/504/EY( 7 ), että Kypros ja Malta täyttivät vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2008. Neuvosto päätti päätöksellä 2008/608/EY( 8 ), että Slovakia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2010/416/EU( 9 ), että Viro täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2013/387/EU( 10 ), että Latvia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2014/509/EU( 11 ), että Liettua täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi.
(3)Tanska on ilmoittanut neuvostolle eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdyn, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 kohdan ja valtion- tai hallitusten päämiesten Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemän päätöksen mukaisesti, että se ei osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tanska ei ole pyytänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 140 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamista.
(4)Ruotsia koskee päätöksen 98/317/EY nojalla SEUT 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan( 12 ) 4 artiklan mukaisesti Tšekkiä, Unkaria ja Puolaa koskee SEUT 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. Vuoden 2005 liittymisasiakirjan( 13 ) 5 artiklan mukaisesti Bulgariaa ja Romaniaa koskee SEUT 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. Vuoden 2012 liittymisasiakirjan( 14 ) 5 artiklan mukaisesti Kroatiaa koskee SEUT 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus.
(5)Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, perustettiin 1 päivänä heinäkuuta 1998. Euroopan valuuttajärjestelmän on korvannut valuuttakurssijärjestelmä (ERM), jonka perustamisesta sovittiin valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa 16 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla Eurooppa-neuvoston päätöslauselmalla( 15 ). Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia (ERM II) koskevista toimintamenettelyistä määrätään talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä 16 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyssä Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välisessä sopimuksessa( 16 ).
(6)SEUT 140 artiklan 2 kohdassa määrätään menettelyistä poikkeuksen kumoamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden osalta. Ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja EKP antavat neuvostolle kertomuksen SEUT 140 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
(7)Kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on tarpeen mukaan muutettava, jotta se olisi sopusoinnussa SEUT 130 ja 131 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’, kanssa. Komission ja EKP:n kertomuksissa arvioidaan yksityiskohtaisesti Kroatian lainsäädännön yhteensopivuutta perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.
(8)SEUT 140 artiklassa tarkoitetuista lähentymisperusteista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 13 olevan 1 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alentumisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Hintavakautta arvioitaessa inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/792( 17 ). Hintatason vakautta koskevan perusteen arvioimiseksi jäsenvaltion inflaatiota mitataan kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettisen keskiarvon prosentuaalisena muutoksena verrattuna edellisen jakson kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettiseen keskiarvoon. Komission ja EKP:n kertomuksissa on käytetty viitearvoa, joka on saatu laskemalla kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaation yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo, johon on lisätty 1,5 prosenttiyksikköä. Huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana inflaation viitearvoksi saatiin 4,9 prosenttia, kun hintavakaudessa parhaiten suoriutuneet jäsenvaltiot olivat Ranska, jonka inflaatioaste oli 3,2 prosenttia, Suomi, jonka inflaatioaste oli 3,3 prosenttia, ja Kreikka, jonka inflaatioaste oli 3,6 prosenttia. On perusteltua lukea parhaiten suoriutuneista maista pois ne, joiden inflaatioasteita ei voida pitää tarkoituksenmukaisena vertailuarvona muiden jäsenvaltioiden osalta. Tällaiset selvästi poikkeavat maat mainittiin vuosien 2004, 2010, 2013, 2014 ja 2016 lähentymiskertomuksissa. Tällä hetkellä on perusteltua lukea parhaiten suoriutuneista jäsenvaltioista pois Malta ja Portugali( 18 ). Ne korvataan viitearvoa laskettaessa Suomella ja Kreikalla, joilla on jäsenvaltioista seuraavaksi alhaisimmat keskimääräiset inflaatioasteet.
(9)Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 2 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu julkistalouden tilannetta koskeva arviointiperuste edellyttää, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske SEUT 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa.
(10)Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 3 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste edellyttää, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä (ERM) määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Jäsenvaltio ei ole saanut samana aikana omasta aloitteestaan alentaa valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon. Valuuttakurssia koskevan lähentymisperusteen täyttymistä on arvioitu 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen ERM II:n puitteissa. Arvioidessaan kertomuksissaan tämän lähentymisperusteen täyttymistä komissio ja EKP ovat tarkastelleet 18 päivänä toukokuuta 2022 päättynyttä kahden vuoden jaksoa.
(11)Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 4 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu korkokantoja koskeva lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena edellyttää, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso on enintään kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaava taso. Korkokantojen lähentymisperusteen tarkastelussa on käytetty vertailukelpoisia valtion kymmenen vuoden viitelainan korkoja. Korkokantojen lähentymisperusteen täyttymistä arvioitaessa komission ja EKP:n kertomuksissa on laskettu viitearvo lisäämällä kaksi prosenttiyksikköä kolmen hintatason vakauden parhaiten saavuttaneen jäsenvaltion pitkäaikaisten nimelliskorkojen yksinkertaiseen aritmeettiseen keskiarvoon. Vertailuarvo perustuu pitkäaikaisiin korkoihin Ranskassa (0,3 prosenttia), Suomessa (0,2 prosenttia) ja Kreikassa (1,4 prosenttia), ja se oli 2,6 prosenttia huhtikuussa 2022 päättyneen yhden vuoden jakson aikana.
(12)Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 5 artiklan mukaisesti komissio toimittaa lähentymisperusteiden täyttymisen arvioinnissa käytettävät tiedot. Komissio on toimittanut nämä tiedot. Komissio on toimittanut julkista taloutta koskevat tiedot jäsenvaltioiden ilmoitettua ne ennen 1 päivää huhtikuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009( 19 ) mukaisesti.
(13)Niiden kertomusten perusteella, jotka komissio ja EKP ovat laatineet Kroatian edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä, katsotaan seuraavaa:
(a)Kroatian kansallinen lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on yhteensoveltuva perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa;
(b)sen osalta, täyttääkö Kroatia SEUT 140 artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainitut lähentymisperusteet, todetaan seuraavaa:
–Kroatian keskimääräinen inflaatio oli huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana 4,7 prosenttia, joka on viitearvon alapuolella, ja inflaatio todennäköisesti pysyy lähikuukausina viitearvon alapuolella,
–Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Kroatiassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä,
–Kroatia on ollut ERM II:n jäsen 10 päivästä heinäkuuta 2020; arviointia edeltäneiden kahden vuoden aikana kunan (HRK) valuuttakurssiin ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Kroatia ole omasta aloitteestaan alentanut HRK:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa euroon,
–huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana Kroatian pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 0,8 prosenttia, mikä alittaa selvästi viitearvon.
(c)Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymisperusteiden täyttymisestä tehdyn arvion sekä muiden huomioon otettujen tekijöiden perusteella Kroatia täyttää vaadittavat euron käyttöönoton edellytykset,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kroatia täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. Kroatiaa koskeva vuoden 2012 liittymisasiakirjan 5 artiklassa tarkoitettu poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja