PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011 1 säädetään rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevista yhdenmukaistetuista ehdoista, jäljempänä ’rakennustuoteasetus’. Rakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Se toteutetaan yhdenmukaistetuilla teknisillä eritelmillä, joissa esitetään yhteisellä teknisellä kielellä, miten rakennustuotteiden suoritustaso (esim. tulenkestävyys, lämmönjohtavuus tai äänieristys) testataan ja ilmoitetaan. Standardien käyttö on pakollista, kun niiden viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäljempänä ’EUVL’. Standardien piiriin kuuluvissa rakennusalan tuotteissa on oltava CE-merkintä, joka osoittaa, että ne ovat ilmoitettujen suoritustasojen mukaiset. Tämän jälkeen tällaiset tuotteet voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla. EU:n jäsenvaltiot eivät saa vaatia mitään lisämerkkejä, -todistuksia tai -testejä. Rakennustuoteasetuksessa ei säädetä tuotevaatimuksista. EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa turvallisuus-, ympäristö- ja energiavaatimuksista, joita sovelletaan rakennuksiin ja tie- ja vesirakennustöihin.

Rakennustuoteasetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2016 annetussa komission kertomuksessa 2 yksilöitiin sen täytäntöönpanossa tiettyjä puutteita ja useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa standardointiin, yksinkertaistamiseen mikroyritysten kannalta, markkinavalvontaan ja noudattamisen valvontaan ja jotka edellyttävät lisätarkastelua ja -keskusteluja. Rakennustuoteasetuksen arviointi 3 , REFIT-foorumin lausunnot sekä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien palaute osoittavat selvästi, että kehyksessä on puutteita, jotka haittaavat rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa, eikä rakennustuoteasetuksen tavoitteita ole näin ollen saavutettu.

Marraskuussa 2016 annetussa tiedonannossa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” 4 korostettiin, että kasvu- ja työllisyyspotentiaalia on vapautettava parantamalla rakennustuotteiden edelleen hajanaisten sisämarkkinoiden toimintaa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 5 , kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 6 ja rakennusten perusparannusaaltoa koskevassa tiedonannossa 7 korostettiin rakennustuoteasetuksen roolia toimissa, joilla tähdätään energia- ja resurssitehokkaisiin rakennuksiin ja peruskorjauksiin ja käsitellään rakennustuotteiden kestävyyttä. Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistusehdotuksessa 8 korostettiin rakennusten ja rakennusaineiden kasvihuonekaasupäästöjen elinkaaren merkitystä, jotta voidaan laskea uusien rakennusten ilmakehän lämmityspotentiaali vuodesta 2030 alkaen. EU:n metsästrategiassa 9 ja kestävää hiilen kiertoa koskevassa tiedonannossa 10 ilmoitettiin, että rakennustuoteasetuksen tarkistukseen liittyen laaditaan standardoitu, luotettava ja avoin menetelmä rakennustuotteiden ilmastohyötyjen sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön määrittämiseksi. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat vaatineet toimia, joilla edistetään rakennustuotteiden kiertoa, puututaan rakennustuotteiden sisämarkkinoilla oleviin esteisiin ja edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita. 11

Sen vuoksi rakennustuoteasetuksen tarkistuksen kahtena yleistavoitteena on 1) saavuttaa rakennustuotteiden hyvin toimivat sisämarkkinat ja 2) edistää vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita, etenkin nykyaikaista, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta.

Tämä ehdotus kuuluu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman piiriin ja on sen tavoitteiden mukainen, koska sillä yksinkertaistetaan EU-lainsäädäntöä, tehdään siitä kohdennetumpaa ja helpotetaan sen noudattamista. 12

Ehdotuksella on tarkoitus puuttua seuraaviin ongelmiin:

Ongelma 1: Rakennustuotteiden sisämarkkinoita ei ole saavutettu.

Rakennustuoteasetuksen ytimessä oleva standardointiprosessi on toiminut heikosti. Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimien yhdenmukaistettujen standardien luonnosten viitetietoja on viime vuosina voitu julkaista EUVL:ssä vain harvoin, pääasiassa oikeudellisten puutteiden vuoksi. Rakennustuotteiden ajantasaisten yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen puuttuminen on keskeinen tekijä, joka heikentää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja aiheuttaa kaupan esteitä sekä lisäkustannuksia ja hallinnollista rasitetta talouden toimijoille. Vanhentuneet yhdenmukaistetut standardit eivät myöskään aina ole markkinoiden kannalta merkityksellisiä, koska prosessi ei pysy alan kehityksen vauhdissa. Nykytilanteessa myöskään jäsenvaltioiden sääntelytarpeet eivät täyty. Näiden puutteiden vuoksi jäsenvaltiot käyttävät kansallisia merkkejä, sertifiointeja ja hyväksyntöjä. Tämä on vastoin rakennustuoteasetusta ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Perinteisen standardointimenettelyn tehottomuuden vuoksi myös CE-merkinnän vaihtoehtoiseen hankintamenettelyyn eurooppalaisten arviointiasiakirjojen kautta liittyvä työmäärä on vähitellen kasvanut. Kasvaneen työmäärän vuoksi komissio tarvitsee enemmän aikaa arviointien tekemiseen, ja tämä saattaa jopa lamaannuttaa järjestelmän.

Ongelma 2: Täytäntöönpanoon liittyvät haasteet jäsenvaltioissa.

Nämä ongelmat lisäävät oikeudellisen kehyksen monimutkaisuutta, ja markkinavalvontatoimien laadussa ja tehokkuudessa on suurta vaihtelua jäsenvaltioiden välillä. Tehoton markkinavalvonta ja yleisesti noudattamisen valvonta heikentävät luottamusta sääntelykehykseen eivätkä näin ollen kannusta yrityksiä noudattamaan lainsäädäntöä.

Täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa yksilöitiin ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyviä puutteita, jotka viittaavat siihen, että asiaa koskevien rakennustuoteasetuksen säännösten olisi oltava tarkempia, esimerkiksi ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset (asetuksen 43 artikla), niiden toimintaan liittyvät vaatimukset (52 artikla) ja niiden koordinointi (55 artikla).

Ongelma 3: Oikeudellisen kehyksen monimutkaisuus eli yksinkertaistaminen ei ole toteutunut.

Yhdenmukaistetuilla teknisillä eritelmillä esitetään yhteisellä teknisellä kielellä, miten rakennustuotteiden suoritustaso (esim. tulenkestävyys, lämmönjohtavuus tai äänieristys) testataan ja ilmoitetaan. Rakennustuoteasetuksen mukainen CE-merkintä liittyy rakennustuotteen suoritustason arviointiin eikä siihen, onko tuote tuotevaatimusten mukainen, koska niitä ei ole vahvistettu rakennustuoteasetuksessa. Tämä on melko poikkeuksellinen tilanne verrattuna muuhun tuotteiden kaupan pitämistä koskevan uuden lainsäädäntökehyksen mukaiseen lainsäädäntöön, joten CE-merkintä ymmärretään ja tulkitaan usein väärin.

Jotkin rakennustuoteasetuksen säännökset eivät ole riittävän selkeitä tai niissä on päällekkäisyyttä joko itse säädöksen sisällä (esim. suoritustasoilmoitusta ja CE-merkintää varten vaadittavien tietojen päällekkäisyys) tai rakennustuoteasetuksen ja muun EU-lainsäädännön välillä (joidenkin rakennustuotteiden CE-merkinnän mahdolliset rinnakkaiset hankintatavat rakennustuoteasetuksen ja ekosuunnitteludirektiivin 13 mukaisesti). Lisäksi yksinkertaistamista koskevien rakennustuoteasetuksen säännösten, jotka on suunnattu pääasiassa pk-yrityksille 14 , hyödyntäminen on ollut vähäistä, koska säännöksistä ei ole oltu tietoisia ja ne ovat epäselviä. Pienimmillä yrityksillä on suurin hallinnollinen rasite. Päällekkäisyydet ja epäjohdonmukaisuudet johtavat tehottomuuteen.

Asetuksessa ei myöskään ole säännöksiä, joissa säädettäisiin tietojen toimittamisesta digitaalisessa muodossa. Tämä on haasteellista erityisesti siksi, että luotettavat tuotetiedot tuotteen valmistuksesta sen rakennukseen asentamiseen ja rakennuksen purkamiseen asti ovat tarpeen digitaalisten rakennuspäiväkirjojen 15 , Level(s)-kehyksen 16 tai muiden sellaisten välineiden yhteydessä, joilla arvioidaan rakennusten kestävyystulosta tai raportoidaan siitä.

Ongelma 4: Rakennustuoteasetuksella ei kyetä toteuttamaan laajempia poliittisia prioriteetteja, kuten vihreää ja digitaalista siirtymää tai tuoteturvallisuutta.

Rakennustuotteiden suoritustason arviointiin käytettävissä olevat yhdenmukaistetut menetelmät kattavat vain joitakin ympäristövaikutuksiin liittyviä tekijöitä, kuten saastumisen, mutta niitä ei ole vahvistettu luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Rakennustuoteasetus ei myöskään mahdollista rakennustuotteiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten ja toiminnallisten vaatimusten vahvistamista, mikä vaikeuttaa mahdollisuutta puuttua muihin kuin suoritustasoon perustuviin ongelmiin. Jotta voitaisiin lisätä vähähiilisten ja hiiltä varastoivien rakennustuotteiden kannustimia ja kysyntää, tarvitaan johdonmukaisia ja läpinäkyviä tietoja niiden ilmastoon, ympäristöön ja kestävyyteen liittyvästä suoritustasosta sekä mahdollisuutta säännellä tuotteen olennaisia ominaisuuksia, kuten kestävyyttä tai korjattavuutta. Rakennustuotteiden kierron parantaminen vahvistaa myös rakennusmateriaalien saatavuuteen liittyvää EU:n häiriönsietokykyä. 17 Rakennustuotteista ei ole riittävästi saatavilla digitaalisia tietoja, jotta voitaisiin vastata kiertoa ja kestävyyttä koskeviin tavoitteisiin ja saada tietoja, joita edellytetään muussa asiaan liittyvässä lainsäädännössä (esim. rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä tai kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa asetuksessa).

Rakennustuoteasetuksella rajoitetaan merkittävästi alan mahdollisuuksia ilmoittaa johdonmukaisella ja yhdenmukaistetulla tavalla tuotteiden suoritustasosta ja erotella tuotteet niiden ilmastoon, ympäristöön ja kestävyyteen liittyvän suoritustason perusteella. Se rajoittaa merkittävästi myös jäsenvaltioiden mahdollisuuksia määrittää kansallisia vaatimuksia rakennuksille tai sisällyttää julkisiin hankintoihin kestävyystavoitteita koskevia kriteereitä niin, ettei vaaranneta sisämarkkinoiden toimintaa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Aloite on johdonmukainen suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen, koska sillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vihreän siirtymän (etenkin perusparannusaallon) ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita. Sillä edistetään aiempaa ympäristöystävällisempää rakennustuotteiden valmistusta, uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta ja kierrätystä. Sillä varmistetaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sillä tuetaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistusta tarjoamalla tietoja rakennustuotteiden ympäristötehokkuudesta ja helpottamalla siten rakennusten energiatehokkuuden, ilmakehän lämmityspotentiaalin ja hiilen varastointiin liittyvien hiilipoistumien laskemista.

Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin kestäviä tuotteita koskevasta aloitteesta, jonka tavoitteena on tehdä tuotteista ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen soveltuvia etenkin antamalla kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus, jäljempänä ’ekosuunnitteluasetus’. Kun tuotekohtaisella EU:n lainsäädännöllä, kuten tällä ehdotuksella, säännellään tuotteiden ympäristö- ja ilmastokestävyyteen liittyviä näkökohtia, politiikan ja lainsäädännön jatkokehittämisen olisi tapahduttava erillisellä säädöksellä, joka on yhtä tiukka kuin ekosuunnitteluasetus. Näin parannetaan tiettyjä tuotteita koskevien EU-sääntöjen johdonmukaisuutta ja vältetään hallinnollisen rasitteen kohdistuminen talouden toimijoihin, joiden olisi muutoin noudatettava EU:n eri säädöksissä annettuja vaatimuksia.

Kun otetaan huomioon rakennustuotteiden ympäristötehokkuuden ja rakenteellisen suoritustason väliset vahvat yhteydet, myös terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, tässä ehdotuksessa vahvistetaan näin ollen rakennustuotteiden kestävyyttä koskevat vaatimukset. Erityisolosuhteissa saattaa kuitenkin olla perusteltua toteuttaa rakennustuotteita koskevia kohdennettuja toimia ekosuunnitteluasetuksen nojalla. Tämä pätee esimerkiksi energiaan liittyviin rakennustuotteisiin, kuten kiinteää polttoainetta käyttäviin uuneihin, joita säännellään jo voimassa olevalla ekosuunnitteludirektiivillä.

Maaliskuussa 2020 annetussa tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” 18 esitetään EU:n teollisuudelle suunnitelma, jolla se voi johtaa vihreää ja digitaalista siirtymää hyödyntämällä perinteiden, yritysten ja ihmisten vahvuuksia kilpailukykynsä parantamiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi määriteltiin teolliseen ekosysteemiin perustuva lähestymistapa, jotta voidaan yhdistää paremmin tarpeet ja tukea keskeisiä toimijoita kussakin arvoketjussa. Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa tiedonannossa 19 yksilöitiin rakennusala yhdeksi niistä ensisijaisista ekosysteemeistä, joilla on edessään merkittävimmät haasteet ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamisessa ja digitalisaation toteuttamisessa ja joiden kilpailukyky riippuu tästä. Komissio on kehittänyt rakennusteollisuuden ekosysteemin etenemissuunnitelmaa yhdessä teollisuuden, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa osana päivitettyä teollisuusstrategiaa. Osana näitä toimia komissio julkaisi 15. joulukuuta 2021 komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 20 . Siinä esitetään skenaarioita, joiden mukaisesti rakennusalasta voisi tulla aiempaa vihreämpi, digitaalisempi ja häiriönsietokykyisempi. Tulevaisuuden tarpeet huomioon ottava mahdollistava sääntelykehys, jolla edistetään investointeja ja luottamuksen rakentamista, on keskeistä ekosysteemin häiriönsietokyvyn kannalta ja ennakkoedellytys vihreää ja digitaalista siirtymää varten.

Pk-yritysstrategiassa kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten 21 painotettiin pk-yritysten merkittävää roolia vihreän siirtymän edistämisessä ja toistettiin tarve varustaa ne välineillä, joilla voidaan ymmärtää ja lieventää ympäristöriskejä, myös rakennusalalla.

Tiedonannossa ”Standardointia koskeva EU:n strategia – Tuetaan EU:n sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, vihreyttä ja digitaalisuutta maailmanlaajuisten standardien avulla” 22 yksilöitiin rakennusala yhdeksi tärkeimmistä aloista, joilla yhdenmukaistetuilla standardeilla voitaisiin parantaa kilpailukykyä ja vähentää markkinaesteitä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, koska asetuksen päätarkoituksena on poistaa rakennusalan tuotteiden liikkuvuutta sisämarkkinoilla haittaavat esteet.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Rakennustuoteasetuksen puutteita ei ilman EU:n sääntelyä voida korjata kansallisilla laeilla, koska jäsenvaltioilla ei ole valtuuksia muuttaa rakennustuoteasetusta eikä oikaista sen puutteita kansallisilla toimenpiteillä. Koska EU:ssa ei ole asianmukaista standardointia, rakennustuotteiden ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksiin puututaan eri tavoin kansallisella tasolla, mikä johtaa eroihin talouden toimijoita koskevissa vaatimuksissa. EU:n toiminta on sen vuoksi perusteltua ja tarpeellista. Ainoastaan EU:n tasolla voidaan vahvistaa edellytykset, joilla varmistetaan rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus ja samalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja pyrkiminen kestävyystavoitteisiin.

Mitä tulee EU:n tason toimien lisäarvoon, ehdotuksella parannetaan rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toimivuutta lisäämällä oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta, parantamalla rakennusekosysteemin tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja puuttumalla rakennustuotteiden ilmasto- ja ympäristötehokkuuteen ja kiertoon liittyviin näkökohtiin, joita voidaan käsitellä vain EU:n tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen rakennustuotteiden hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta, ja se on oikeasuhteinen haluttujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ehdotuksen tarkoituksena on käsitellä puutteita, joita rakennustuoteasetuksessa on yksilöity olevan, ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita rakennustuotteisiin liittyen. Se pohjautuu rakennustuoteasetuksen perusperiaatteisiin (mukaan lukien eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimat yhdenmukaistetut standardit). Rakennustuoteasetuksen ydintoimintoihin, etenkin standardointiprosessiin, puuttuminen ja niiden parantaminen on ratkaisevan tärkeää toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joitakin uusia ominaisuuksia, kuten tuotevaatimuksia tai teknisiä eritelmiä sisältäviä komission säädöksiä, sovelletaan vain tarvittaessa tiettyihin tuotteisiin.

Ehdotuksella puututaan kaikkiin yksilöityihin ongelmiin tehokkaimmalla ja vaikuttavimmalla tavalla. Ehdotus muodostaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan ja kattavan sääntelykehyksen, ja siihen sisältyy vararatkaisuja ja uusia sääntelyvälineitä, jotka voidaan ottaa käyttöön, jos se on yksityiskohtaisen analyysin perusteella tarpeen tietyn tuoteluokan tai -ryhmän osalta. Kun otetaan huomioon rakennustuotteiden moninaisuus, vain tällaisella lähestymistavalla voidaan varmistaa, että ehdotuksen tavoitteisiin pyritään tehokkaasti luomatta kuitenkaan tarpeettomia rasitteita talouden toimijoille.

•Toimintatavan valinta

Ehdotus on muodoltaan asetus, jolla kumotaan tällä hetkellä voimassa oleva rakennustuoteasetus. Sillä varmistetaan ehdotetun lainsäädännön yhtenäinen täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen 23 rakennusalan toimivuustarkastuksen tueksi. Tutkimuksessa arvioitiin rakennusalalla sovellettavien tiettyjen EU-säädösten johdonmukaisuutta ja tarkasteltiin rakennustuoteasetuksen, ekosuunnitteludirektiivin (2009) ja energiamerkintädirektiivin oikeudellista päällekkäisyyttä. Tutkimuksessa vahvistui, että näiden kolmen säädöksen määritelmät ovat epäjohdonmukaisia, ristiinviittaukset puuttuvat ja niissä on päällekkäisyyksiä.

Vuonna 2019 komissio julkaisi rakennustuoteasetusta koskevan arvioinnin 24 . Arvioinnissa todetut yleisimmät ongelmat olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: i) rakennustuoteasetuksen ytimessä olevan standardointijärjestelmän heikko toimivuus, ii) tehoton ja (jäsenvaltioittain) erittäin vaihteleva markkinavalvonta ja iii) rakennustuoteasetuksella saavutettu odotettua vähäisempi yksinkertaistaminen.

Molempien asiakirjojen päätelmät on otettu huomioon ehdotuksessa.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotuksen laatimisen eri vaiheissa kuultiin useita sidosryhmiä: jäsenvaltioita, eurooppalaisia teknisiä elimiä ja järjestöjä, kansallisia viranomaisia, yrityksiä/valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita, kuluttajajärjestöjä, markkinavalvontaviranomaisia, eurooppalaisia/kansainvälisiä järjestöjä (toimialajärjestöt), ilmoitettuja laitoksia, työntekijöiden järjestöjä/ammattijärjestöjä ja muita, kuten yksityishenkilöitä ja kansalaisjärjestöjä.

Parempaa sääntelyä koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti järjestettiin useita kuulemistapahtumia. Jäljempänä olevissa luetelmakohdissa esitetään lyhyt kuvaus.

·Laaja-alainen verkkokysely (kysely laaja-alaisista ongelmista) 25

Laaja-alainen kysely kohdistettiin valittuihin asiantuntijoihin, ja sillä oli tarkoitus kartoittaa, miten rakennustuoteasetuksen arvioinnissa yksilöityihin erilaisiin laaja-alaisiin ongelmiin voitaisiin puuttua. Tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä toimintavaihtoehtojen tarkentamiseksi.

·Maaliskuussa ja syyskuussa 2020 jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa järjestetyt kaksi kokousta, joissa käsiteltiin rakennustuoteasetuksen tarkistusta

Kokouksissa oli tarkoitus keskustella prosessista ja alustavien vaihtoehtojen 26 tarkentamisesta sekä kerätä jäsenvaltioiden näkemyksiä seuraavista aiheista: soveltamisala ja yhteys EU:n muuhun lainsäädäntöön, yhdenmukaistettu toimintaympäristö, kansallinen lainsäädäntö ja tietotarpeet, liite I (rakennuskohteen perusvaatimukset) ja ympäristövaatimukset.

·Yrityksille suunnattu kysely 27

Yrityksille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli arvioida, miten tarkennettujen alustavien toimintavaihtoehtojen odotettiin vaikuttavan Euroopan rakennustuotealan yrityksiin. Kysely kohdistettiin tämän alan talouden toimijoihin.

·Julkinen kuuleminen 28

Julkisessa kuulemisessa kävi ilmi, että kaikki sidosryhmät vastustivat voimakkaasti rakennustuoteasetuksen kumoamista (toimintavaihtoehto E). Useimmissa sidosryhmissä suurimmat ryhmät kannattivat nykyisen rakennustuoteasetuksen pitämistä voimassa (toimintavaihtoehto A eli perusskenaario). Merkittävä osa sidosryhmistä kannatti rakennustuoteasetuksen tarkistamista (toimintavaihtoehto B, C tai D). 29

Lisäksi yrityksille suunnattu kysely osoitti, että vaikka talouden toimijat kannattivat yleisesti nykyistä rakennustuoteasetusta, ne ottivat esiin useita ongelmia, joihin on puututtava ja jotka edellyttävät tarkistusta. Pääasiassa ongelmat liittyivät standardointiprosessiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Eri toimintavaihtoehtojen vaikutusten määrällisen ja laadullisen analyysin tueksi tehtiin tutkimus teknistä tukea koskevan sopimuksen 30 puitteissa.

Tutkimuksessa kerättiin ja täydennettiin saatavilla olevaa näyttöä toimintavaihtoehtojen analysoimiseksi ja niiden mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi. Toimintavaihtoehtojen suosituimmuutta ja vaikutuksia on arvioitu pääasiassa kyselyn ja julkisen kuulemisen tulosten perusteella.

Täydentävää asiantuntijatietoa hankittiin asiaa koskevista raporteista ja tutkimuksista sekä jäsenvaltioiden edustajien, elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten, teknisten elinten ja testauselinten kanssa järjestetyissä kokouksissa.

•Vaikutustenarviointi

Komissio teki rakennustuoteasetuksen tarkistamista koskevan vaikutustenarvioinnin. Kun sääntelyntarkastelulautakunnan 26. heinäkuuta 2021 antamassa ensimmäisessä kielteisessä lausunnossa esitetyt kommentit oli otettu huomioon, vaikutustenarvioinnista annettiin 26. tammikuuta 2022 myönteinen lausunto tietyin varauksin. Lautakunnan lausunnot ja lopullinen vaikutustenarviointi tiivistelmineen julkaistaan tämän ehdotuksen ohessa.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin ja vertailtiin viittä toimintavaihtoehtoa, joilla voitaisiin puuttua rakennustuoteasetukseen liittyviin ongelmiin:

Toimintavaihtoehto A – Perusskenaario (ei tarkistuksia)

Perusskenaariossa asetukseen ei tehdä tarkistuksia mutta täytäntöönpanoa parannetaan ohjeilla ja muilla ei-sitovilla toimenpiteillä. Perusskenaario tarkoittaa sen vuoksi yhdenmukaistamisjärjestelmän ja sen täytäntöönpanon jatkamista.

Toimintavaihtoehto B – Rakennustuoteasetuksen korjaaminen

Vaihtoehdossa B on tarkoitus puuttua arvioinnissa esiin tuotuihin ongelmiin seuraavilla toimilla:

·Puututaan teknisen yhdenmukaistamisjärjestelmän haasteisiin; toimintavaihtoehdossa B valtuutetaan komissio käyttämään vararatkaisua, jos standardointijärjestelmä ei toimita standardeja ajoissa ja jos ne eivät ole riittävän laadukkaita.

·Vähennetään kansallisten vaatimusten ja merkintöjen esiintymistä määrittelemällä selvästi alat, joita säännellään EU:n tasolla.

·Mahdollistetaan yhdenmukaistettu kehys, jolla voidaan arvioida rakennustuotteiden ympäristötehokkuutta ja tiedottaa siitä.

·Perustetaan digitaalinen rakenne, joka on yhteensopiva digitaalisen tuotepassin kanssa.

·Edistetään rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä.

·Vahvistetaan markkinavalvontaa parantamalla täytäntöönpanovaltuuksia ja yhdenmukaistamalla eri markkinavalvontaviranomaisten toimintaa ja mahdollisesti asettamalla tarkastusten ja henkilöresurssien vähimmäismäärä, joka on otettava käyttöön rakennustuotteiden markkinavalvonnassa.

·Lisätään yhteistä päätöksentekoa kaikkien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten keskuudessa.

·Vähennetään päällekkäisyyksiä muun EU:n lainsäädännön kanssa ottamalla käyttöön sääntöjä ristiriitojen välttämiseksi ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

·Otetaan käyttöön erityinen merkintä rakennustuotteille (eurooppalainen rakennustuote – ECP), jolla selvennetään, että merkinnässä viitataan suoritustason ilmoittamiseen eikä vaatimustenmukaisuuteen.

·Annetaan kohdennettuja säännöksiä ja valtuutetaan jäsenvaltiot vapauttamaan ehdollisesti tietyt mikroyritykset rakennustuoteasetuksen mukaisista velvoitteista.

Toimintavaihtoehto C – Rakennustuoteasetuksen kohdentaminen

Tämä vaihtoehto pohjautuu toimintavaihtoehdossa B kuvattuihin tekijöihin. Vaihtoehdossa C kuitenkin rakennustuoteasetuksen soveltamisala rajoitetaan tiettyihin aloihin seuraavien kolmen alavaihtoehdon mukaan, jotka voidaan yhdistää:

·Alavaihtoehto C1: Yhdenmukaistetut standardit ja teknisiä eritelmiä sisältävät komission säädökset sisältäisivät vain arviointimenetelmät suoritustason laskemista varten eikä EU:n tasolla vahvistettaisi suoritustason kynnysarvoja, luokkia tai muita vaatimuksia.

·Alavaihtoehto C2: Rakennustuoteasetuksen soveltamisala kohdistettaisiin vain keskeisiin aloihin ottaen huomioon jäsenvaltioiden sääntelytarpeet ja asian merkityksellisyys ympäristön tai tuoteturvallisuuden kannalta taikka markkinoiden kannalta.

·Alavaihtoehto C3: Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus tarjota markkinoille pääsylle vaihtoehtoinen väylä, joka perustuisi kansallisiin asetuksiin eikä yhdenmukaistettuihin standardeihin tai teknisiä eritelmiä sisältäviin komission säädöksiin.

Toimintavaihtoehto D – Rakennustuoteasetuksen vahvistaminen

Vaihtoehtoon B perustuen kansanterveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi voitaisiin ottaa käyttöön myös vaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden olennaisia ominaisuuksia. Tällaisia tuotekohtaisia vaatimuksia voidaan muotoilla kolmen alavaihtoehdon/lähestymistavan (alavaihtoehdot D1 ja D2 voidaan yhdistää) avulla:

·Alavaihtoehto D1: uusi lainsäädäntökehys tuotevaatimuksille (eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimien standardien pohjalta);

·Alavaihtoehto D2: yhteiset tekniset eritelmät (jotka laatii komissio tai jotka laaditaan komission valvonnassa);

·Alavaihtoehto D3: vaihtoehtojen D1 ja D2 yhdistelmä.

Toimintavaihtoehto E – Rakennustuoteasetuksen kumoaminen

Rakennustuoteasetus kumottaisiin. Rakennustuotteiden kauppa perustuisi vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto

Parhaaksi arvioitiin vaihtoehto D, koska sillä voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti tavoitteet ja käsitellä rakennustuoteasetuksen suurimpia puutteita. Sillä varmistetaan rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja vastataan kattavasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteisiin. Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat 31 :

·Määritellään soveltamisala tarkemmin ja sisällytetään siihen uudelleenkäytetyt ja 3D-tulostetut rakennustuotteet ja tehdasvalmisteiset talot.

·Annetaan komissiolle uusi valtuutus 1) hyväksyä teknisiä eritelmiä komission säädöksillä tapauksissa, joissa standardointijärjestelmä ei toimi ajoissa tai ei ole riittävän laadukas; 2) asettaa tuotevaatimuksia.

·Otetaan käyttöön rakennustuotteita koskevia ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia sekä toiminnallisia vaatimuksia.

·Vahvistetaan ’yhdenmukaistettu toiminta-ala’, jaetaan selvemmin jäsenvaltioiden tehtävät ja perustetaan mekanismi, jolla kerätään ja vaihdetaan ennakoivasti tietoa jäsenvaltioiden sääntelytarpeista tai -toimenpiteistä ja käsitellään niitä sisämarkkinoiden tavoitteita noudattaen.

·Otetaan käyttöön valmistajien uusi velvoite toimittaa vaatimustenmukaisuusilmoitus (tuotevaatimusten noudattaminen) suoritustasoilmoituksen lisäksi ja mahdollisuus toimittaa tiedot sähköisesti.

·Laaditaan luettelo yleisistä kestävyyttä koskevista vaatimuksista (jotka täsmennetään tuoteperheittäin komission säädöksissä/yhdenmukaistetuissa standardeissa).

·Otetaan käyttöön ja parannetaan mikroyrityksiin sovellettavia yksinkertaistamis- ja poikkeussäännöksiä.

·Vahvistetaan markkinavalvontaviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia.

·Laajennetaan rakennustuoteyhteyspisteiden roolia niin, että ne tukevat talouden toimijoita.

·Perustetaan uusi komission järjestelmä, jonka kautta luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat toimittaa asetuksen mahdollisiin rikkomuksiin liittyviä valituksia tai raportteja.

·Linjataan asetus kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukaiseksi ilmasto- ja ympäristökestävyyden ja digitaalisen tuotepassin osalta.

Vaihtoehdossa D esitetään CE-merkinnän korvaamista uudella merkinnällä (”eurooppalainen rakennustuote” eli ”ECP”). Riskinä kuitenkin on, että muutos voi lisätä epäselvyyttä talouden toimijoiden parissa sen sijaan että se vähentäisi sitä, etenkin siirtymäkauden aikana, jolloin vaadittaisiin kahta merkintää. Sen vuoksi CE-merkintä säilytetään, ja valmistajien on kiinnitettävä se tuotteisiin, joista ne ovat laatineet suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen.

Vaikutustenarvioinnin tueksi tehdyssä tutkimuksessa pääteltiin, että vaihtoehdosta D saattaa aiheutua lisäkustannuksia talouden toimijoille, pääasiassa ympäristötehokkuutta koskevien tietojen ilmoittamisen vuoksi, mutta käytettyihin tietoihin liittyi joitakin rajoituksia. Koska vaihtoehto D lisää yksinkertaistamista, se saattaa itse asiassa vähentää nettomääräisesti hallinnollista rasitetta noin 180 miljoonalla eurolla (ks. vaikutustenarviointiraportin liite III).

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksella minimoidaan säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset parantamalla standardointiprossin toimintaa, selkeyttämällä säännöksiä, kannustamalla tuotteiden uudelleenkäyttöön, vähentämällä kansallisia lisävaatimuksia ja luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille valmistajille, etenkin pk-yrityksille, kaikissa jäsenvaltioissa. Suunnitellulla työnjaolla kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa ja teknisellä hienosäädöllä vältetään lisäksi tarpeettomat kustannukset yrityksille, etenkin pk-yrityksille.

Ehdotuksessa hyödynnetään mahdollisimman hyvin digitalisaatiota hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ottaen huomioon, että rakennustuoteasetuksessa ei säädetä digitaalisten välineiden käytöstä. Kaikkia ehdotukseen liittyviä tietoja ja asiakirjoja voidaan käsitellä digitaalisessa muodossa (esim. digitaalinen tuotepassi), ja ne voidaan tallentaa pysyvästi tietojärjestelmään, josta niitä voidaan jakaa ja jossa niihin voi tutustua. Tämä lisää avoimuutta toimitusketjuissa, mahdollistaa rakennustuotteiden tietojen tallentamisen rakennuspäiväkirjoihin ja niiden käyttämisen laskelmissa, joita vaaditaan muun lainsäädännön (esim. rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin) nojalla. Tällä helpotetaan myös markkinavalvontaa.

Valmistajien hallinnollinen rasite kevenee edelleen, kun poistetaan CE-merkinnän ja suoritustasoilmoituksen välinen päällekkäisyys. Jäsenvaltiot voivat myös vapauttaa velvoitteista mikroyritykset, jotka eivät käy kauppaa valtioiden rajojen yli.

Ehdotuksella annetaan komissiolle uusi valtuutus säätää markkinavalvontaviranomaisten tekemien tarkastusten vähimmäismäärästä, ja näin sillä pyritään parantamaan rakennustuoteasetuksen sääntöjen epäyhtenäistä soveltamista markkinoilla. Tämä saattaa edellyttää markkinavalvontaviranomaisten kapasiteetin lisäämistä, mutta sen avulla voidaan tukea paremmin jäsenvaltioita niiden hoitaessa velvoitteensa rakennuskohteen turvallisuuden ja kestävyyden varmistamiseksi.

•Perusoikeudet

Tämä ehdotus ei vaikuta perusoikeuksien suojaamiseen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus edellyttää lisäresursseja, jotta rakennustuoteasetusta voidaan hallinnoida tehokkaasti. Vaadittu henkilöstötarpeen lisäys (7 kokoaikaista työntekijää) 32 on oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden. Komission henkilöstö suorittaa seuraavat keskeiset tehtävät:

·rakennustuoteasetuksen laatiminen ja täytäntöönpano;

·sekundaarilainsäädännön (täytäntöönpano- ja delegoitujen säädösten) laatiminen;

·standardointipyyntöjen ja komission säädösten laatiminen ja hallinnointi;

·yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien arvioiminen ja viitetietojen julkaiseminen;

·yhteisten teknisten eritelmien laatiminen;

·yhteydenpito eurooppalaisiin standardointiorganisaatioihin standardointia edeltävässä työssä ja standardoinnissa;

·yhteydenpito sidosryhmiin teknisistä kysymyksistä;

·tuen antaminen jäsenvaltioiden viranomaisille;

·koulutuksen antaminen jäsenvaltioiden viranomaisille, ilmoitetuille laitoksille ja muille laitoksille;

·ohjeiden antaminen jäsenvaltioille ja yrityksille.

Nämä tehtävät ovat luonteeltaan oikeudellisia, teknisiä ja hallinnollisia, ja ne on suoritettava komission yksiköissä (tai joissakin tapauksissa niiden valvonnassa). Tämänhetkistä rakennustuoteasetusta hallinnoivan henkilöstön määrää olisi lisättävä, ja henkilöstön olisi saatava tukea muista komission yksiköistä (esim. JRC) tai ulkoistamisen avulla, etenkin tieteellistä ja teknistä tukea delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten valmisteluun ja laaja-alaisiin tehtäviin. Se, missä määrin ehdotuksella voidaan vastata tavoitteisiin, riippuu suurelta osin komission käytettävissä olevista resursseista.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio seuraa uusien säännösten täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamista niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Ehdotukseen liittyvä seuranta ja arviointi keskitettäisiin tarkistuksen ytimessä oleviin seikkoihin: standardointiprosessin toimivuuteen, ympäristö- ja tuoteturvallisuustietojen sekä teknisiin eritelmiin sisällytettyjen ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimusten saatavuuteen ja markkinavalvonnan toimintaan kohdistuviin vaikutuksiin.

Ehdotusta olisi arvioitava aikaisintaan 8 vuoden kuluttua soveltamispäivästä, jotta uusien sääntöjen tulokset ja vaikutukset ehtivät muotoutua.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Koska säädös on asetus, jota sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa, selittäviä asiakirjoja ei tarvita.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen I luku sisältää yleiset säännökset.

Sen 1 artiklassa kuvataan kohde ja viitataan nimenomaisesti ympäristöön, ilmastoon ja turvallisuuteen liittyvään rakennustuotteiden suoritustasoon niiden perusominaisuuksien osalta sekä tuotteen ympäristö-, ilmasto- ja turvallisuusvaatimuksiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin.

Sen 2 artiklassa määritellään soveltamisala, mukaan lukien rakennustuotteet, 3D-tulostukseen liittyvät tuotteet ja palvelut, keskeiset osat, samoin kuin valmistajan pyynnöstä osat tai materiaalit, yhdenmukaistetun teknisen eritelmän tai eurooppalaisten arviointiasiakirjojen piiriin kuuluvat tuotejärjestelmät tai kokoonpanot ja tehdasvalmisteiset omakotitalot. Joissakin tapauksissa asetusta sovelletaan myös käytettyihin tuotteisiin. Rakennustuoteasetukseen verrattuna soveltamisalaa on muutettu, jotta vältetään päällekkäisyydet esimerkiksi juomavesidirektiivin 33 ja yhdyskuntajätevesidirektiivin 34 kanssa.

Asetuksen 3 artiklassa annetaan määritelmät.

Sen 4 artiklassa määritellään rakennuskohteen perusvaatimukset ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti vahvistetaan rakennustuotteiden perusominaisuudet (suoritustasoon perustuvat, esim. kierrätetyn materiaalin osuus). Tämä tehdään liitteessä I olevassa A osassa esitettyjen rakennuskohteen perusvaatimusten perusteella, ja ne muodostavat yhdessä arviointimenetelmien kanssa osan standardeista, joista tulee pakollisia tätä asetusta sovellettaessa. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritellään perusominaisuuksiin liittyvät kynnysarvot ja suoritustasoluokat. Lisäksi jos standardointiprosessi viivästyy tai siinä on puutteita, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka sisältävät teknisiä eritelmiä. Lisäksi komissiolle siirretään valta muuttaa liitteessä I olevaa A osaa delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan edistyminen tai kattaa uudet riskit ja ympäristönäkökohdat.

Asetuksen 5 artiklassa todetaan, että kaikkien asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden on täytettävä yleiset suoraan sovellettavat vaatimukset sekä kutakin tuoteperhettä tai -luokkaa koskevat vaatimukset, jotka esitetään liitteessä I olevassa D osassa. Siinä myös siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritellään tarkemmat tuotevaatimukset liitteessä I olevan B, C ja D osan mukaisesti. Näitä delegoituja säädöksiä voidaan täydentää vapaaehtoisilla yhdenmukaistetuilla standardeilla, jotka on laadittu standardointipyynnön nojalla. Lisäksi komissiolle siirretään valta muuttaa liitteessä I olevaa B, C ja D osaa delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan edistyminen tai kattaa uudet riskit ja ympäristönäkökohdat.

Sen 6 artiklassa annetaan komissiolle valtuudet määrittää sovellettava arviointi- ja varmennusjärjestelmä, mukaan lukien lisävaiheet, jotka tarvitaan järjestelmällisen vaatimustenvastaisuuden torjumiseksi.

Asetuksen 7 artiklassa määritellään ’yhdenmukaistettu toiminta-ala’ erotuksena aloista, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Lisäksi siinä perustetaan mekanismi, jolla käsitellään terveyttä, turvallisuutta tai ympäristön, myös ilmaston, suojelua koskevia jäsenvaltioiden välttämättömiä sääntelytarpeita.

Asetuksen 8 artiklassa säädetään komissiolle siirrettävästä vallasta antaa delegoituja säädöksiä, joiden tarkoituksena on välttää tuotteiden kaksinkertainen arviointi tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön nojalla.

Asetuksen II luvussa (9–18 artikla) esitetään menettely, ilmoitukset ja merkinnät.

Asetuksen 9–12 artiklassa säädetään suoritustasoilmoituksesta ja sitä koskevista poikkeuksista (mukaan lukien mikroyritykset, jotka eivät harjoita valtioiden rajat ylittävää kauppaa, tietyin edellytyksin: uudelleenvalmistetut tuotteet tai rakennuskohteen osat, jotka on valmistettu uudelleenkäyttöä varten tai jotka on uudelleenvalmistettu).

Sen 13 ja 14 artiklassa annetaan vaatimustenmukaisuusilmoitusta koskevat säännöt (vaatimustenmukaisuusilmoitus, tuotevaatimusten mukaisuus 5 artiklan mukaisesti). Hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi vaatimustenmukaisuusilmoitus ja suoritustasoilmoitus olisi yhdistettävä.

Asetuksen 15 artiklan nojalla vaatimustenmukaisuus- ja suoritustasoilmoitus voidaan toimittaa sähköisessä muodossa tai pysyvän linkin kautta. Ne on toimitettava sen jäsenvaltion vaatimalla kielellä tai kielillä, jossa valmistaja aikoo asettaa tuotteen saataville.

Asetuksen 16–18 artiklassa vahvistetaan CE-merkintää ja muiden merkintöjen käyttöä koskevat yleiset periaatteet ja edellytykset.

Asetuksen III luvussa (19–33 artikla) määritellään talouden toimijoiden oikeudet ja velvoitteet. Siinä asetetaan valmistajille yleiset ja yksityiskohtaiset velvoitteet, mukaan lukien tavat käyttää yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä (yhdenmukaistetut standardit ja delegoidut säädökset) tuotteen suoritustason arvioimiseksi ja ilmoittamiseksi.

Sen 22 artiklassa määritellään valmistajien ympäristöön liittyvät velvoitteet, mukaan lukien velvoite ilmoittaa pakolliset kestävyyttä koskevat ominaisuudet, jotka esitetään liitteessä I olevan A osan 2 jaksossa, ilmakehän lämmityspotentiaali sekä suoritustasoon perustuvat vaatimukset tai kierrätetyn sisällön vähimmäisosuus. Jos tietystä tuoteperheestä annetaan delegoituja säädöksiä, valmistajien on myös

–suunniteltava ja valmistettava tuotteet ja niiden pakkaukset niin, että niiden yleinen ympäristö- ja ilmastokestävyys on alan viimeisimmän kehityksen tasolla,

–asetettava etusijalle kierrätettävät materiaalit ja kierrätyksen kautta valmistetut materiaalit,

–noudatettava kierrätettyä sisältöä koskevia vähimmäisvelvoitteita ja muita ympäristökestävyyttä koskevia raja-arvoja, jotka sisältyvät yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin,

–estettävä tuotteiden ennenaikainen vanheneminen, käytettävä luotettavia osia ja suunniteltava tuotteet niin, että niiden kestävyys ei alita vastaavaan luokkaan kuuluvien tuotteiden keskimääräistä kestävyyttä,

–suunniteltava tuotteet niin, että ne voidaan korjata, kunnostaa ja päivittää helposti.

Muissa artikloissa määritetään seuraavien tahojen velvoitteet: valtuutetut edustajat (23 artikla), maahantuojat (24 artikla) – esimerkiksi sen varmistaminen, että tuotteet pysyvät turvallisina niiden valvonnassa, ja sen tarkastaminen, että valmistaja on täyttänyt yleiset velvoitteensa – jakelijat (25 artikla), jakelupalvelun tarjoajat, välittäjät, verkkomarkkinapaikat, verkkomyyjät ja verkkokaupat (näin ne sisällytetään rakenteeseen, jolla varmistetaan vaatimustenmukaisuus) (27 artikla) ja 3D-tulostuspalvelujen tarjoajat (28 artikla). Asetuksella otetaan näin ollen käyttöön säännöksiä, joiden ansiosta kehys koskee myös uusia liiketoimintamalleja. Siinä otetaan myös käyttöön uusia erityisvelvoitteita talouden toimijoille, jotka purkavat tai käsittelevät käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten (29 artikla) ja velvoitteita, jotka koskevat kahden käyttötarkoituksen tuotteita ja pseudotuotteita (31 artikla). Siinä säännellään rakennustuotteiden verkkokauppaa tai etämyyntiä (32 artikla).

Asetuksen IV lukuun (34–42 artikla) sisältyy rakennustuotestandardeja ja eurooppalaisia arviointiasiakirjoja koskevia sääntöjä. Siihen sisältyy kaikkien suoritustasoon perustuvien vaatimusten pakollinen soveltaminen ja olennaisten tuotevaatimusten vapaaehtoinen soveltaminen. Siinä vahvistetaan eurooppalaisia arviointiasiakirjoja koskevat säännöt ja niiden suhde vaatimustenmukaisuus- ja suoritustasoilmoitukseen (35 artikla), eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatiminen, hyväksyminen (36 artikla) ja julkaiseminen (38 artikla), niiden sisältöä koskevat vaatimukset (40 artikla) ja säännöt, joilla puututaan eurooppalaisten arviointiasiakirjojen perusteettomaan liialliseen lisääntymiseen (36 artikla). Siinä vahvistetaan myös riitojenratkaisua koskevat säännöt, jos teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset ovat erimielisiä (39 artikla).

Asetuksen V luvussa (43–46 artikla) vahvistetaan teknisestä arvioinnista vastaavista laitoksista vastuussa olevia nimeäviä viranomaisia koskevat vaatimukset sekä niiden nimeämistä, seurantaa ja arviointia koskevat säännöt. Siinä myös annetaan komissiolle valtuudet säätää teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia koskevista vaatimuksista niiden henkilöstön osalta ja vahvistaa näiden laitosten koordinointitehtävät.

Asetuksen VI luvussa (47–63 artikla) kuvataan ilmoittavien viranomaisten tehtävät (48 artikla), näihin viranomaisiin sovellettavat vaatimukset (49 artikla), mukaan lukien tärkeimmät toimintaa ja tiedottamista koskevat velvoitteet. Siinä vahvistetaan ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset (50 artikla), niiden toimintaa koskevat velvoitteet (60 artikla) ja tiedottamista koskevat velvoitteet (61 artikla) ja luetellaan ilmoitetun laitoksen velvoitteet suhteessa sen alihankkijaan tai tytäryhtiöön (53 artikla). Siinä myös vahvistetaan säännöt ilmoitetun laitoksen muiden tilojen kuin testauslaboratorion käytöstä (54 artikla). Asetuksen 52 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden ja komission menettelystä, jolla ne voivat esittää virallisia vastalauseita akkreditointia koskevista yhdenmukaistetuista standardeista.

Asetuksen VII luvussa (64–67 artikla) säädetään yksinkertaistamista koskevista menettelyistä. Hallinnollisen rasitteen keventämiseksi, etenkin pk- ja mikroyritysten osalta, luvussa säädetään yksinkertaistamista koskevista menettelyistä. Sen 64 artiklassa säädetään asianmukaisen teknisen asiakirjan käyttämisestä, 65 artiklassa annetaan mikroyrityksille mahdollisuus käyttää lievempää varmennusjärjestelmää, 66 artiklassa kevennetään vaatimuksia, jotka koskevat yksittäiseen rakennuskohteeseen asennettuja tilaustuotteena valmistettuja muita kuin sarjavalmisteisia tuotteita, ja 67 artikla koskee toisen ilmoitetun laitoksen arvioinnin ja varmennuksen tunnustamista.

Asetuksen VIII luvussa (68–76 artikla) esitetään markkinavalvontaa ja suojamenettelyjä koskevat säännöt. Asetuksen 68 artiklassa annetaan komissiolle valtuudet perustaa järjestelmä, jonka avulla luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat jakaa asetuksen mahdollisiin rikkomuksiin liittyviä valituksia tai raportteja.

Sen 70 artiklassa säädetään tavoista, joilla käsitellään vaatimustenvastaisuutta, ja 71 artiklassa EU:n suojamenettelystä tapauksissa, joissa jäsenvaltiot voivat perustellusti viitata terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyviin pakottaviin syihin. Sen 72 artiklassa esitetään säännöt tapauksissa, joissa vaatimustenmukaiset tuotteet aiheuttavat riskin. Sen 73 artiklassa annetaan komissiolle valta säätää markkinavalvontaviranomaisten suorittamien tarkastusten vähimmäismäärästä sekä rakennustuotteista vastaavien markkinavalvontaviranomaisten käytössä olevien henkilöresurssien vähimmäismäärästä. Sen 74 artiklassa säädetään markkinavalvonnan koordinoinnista ja hallinnollisen yhteistyön ryhmästä. Valmiuksiensa parantamiseksi markkinavalvontaviranomaisilla on oikeus periä tarkastusten ja testauksen kustannukset talouden toimijoilta (75 artikla). Markkinavalvontaviranomaisten on raportoitava vuosittain toiminnastaan komissiolle (76 artikla).

Asetuksen IX luvussa (77–81 artikla) määritellään tiedottamisen ja hallinnollisen yhteistyön periaatteet. Tarkoituksena on vahvistaa yleistä järjestelmää ja asetuksen soveltamista ja välttää erilaiset päätökset, jotka saattavat luoda eriarvoiset toimintaedellytykset.

Näiden tavoitteiden mukaisesti 77 artiklassa säädetään tiedotus- ja viestintäjärjestelmän perustamisesta ja ylläpitämisestä, jotta varmistetaan tämän asetuksen yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen.

Asetuksen 78 artiklassa komissiolle annetaan valtuudet perustaa EU:n rakennustuotetietokanta tai -järjestelmä, jolla helpotetaan tuotetietojen (erityisesti vaatimustenmukaisuusilmoituksen, suoritustasoilmoituksen ja käyttöohjeiden) saamista. Sen 79 artiklalla tarkistetaan rakennustuoteyhteyspisteitä koskevia sääntöjä, jotta voidaan tukea paremmin talouden toimijoita. Sen 80 artiklassa edellytetään markkinavalvontaviranomaisten, rakennustuoteyhteyspisteiden, nimeävien viranomaisten, teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten päivittävän tietojaan toiminta-alallaan ja hankkivan koulutusta sääntöjen yhtenäisestä tulkinnasta ja soveltamisesta. Siinä myös edellytetään, että komissio järjestää koulutusta vähintään kerran vuodessa. Sen 81 artiklassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus nimetä yhdessä viranomaisia asetuksen mukaisten velvoitteiden hoitamiseksi ja resurssien ja vastuun jakamiseksi.

Asetuksen X luvussa (82 artikla) vahvistetaan edellytykset muiden kuin EU-maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle. Tarkoituksena on myös rajoittaa näihin maihin sijoittautuneiden talouden toimijoiden vaatimustenvastaisuuksista johtuvia kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoilla.

Asetuksen XI luvussa (83 ja 84 artikla) käsitellään jäsenvaltioiden kannustimia ja vihreitä julkisia hankintoja. Sen 83 artiklassa esitetään lähestymistapa, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat kannustaa kestävämpien rakennustuotteiden käyttöä. Sen 84 artiklassa annetaan komissiolle valtuudet laatia kestävyysvaatimuksia rakennustuotteiden ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja varten.

Asetuksen XII luvussa (85 artikla) annetaan komissiolle valtuudet määrittää, onko jokin tarvike rakennustuote.

Asetuksen XIII luvulla (86 artikla) muutetaan asetusta (EU) 2019/1020 siten, että sitä sovelletaan myös rakennustuotteisiin.

Asetuksen XIV luvussa (87–94 artikla) esitetään loppusäännökset. Sen 87 artiklassa säädetään delegoitujen säädösten hyväksymistä koskevista edellytyksistä. Sen 88 artiklassa määritellään rakennusalan pysyvän komitean toimeksianto. Sen 91 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava säännöt, joita sovelletaan asetuksen rikkomisesta määrättäviin seuraamuksiin. Sen 91 artiklassa edellytetään, että asetusta arvioidaan aikaisintaan kahdeksan vuotta asetuksen soveltamispäivän jälkeen. Sen 93 artiklassa säädetään siirtymäkaudesta, jolla mahdollistetaan kaikkien yhdenmukaistettujen standardien asteittainen siirtäminen rakennustuoteasetuksesta uuteen asetukseen ja siten sujuva siirtymäkausi talouden toimijoille. Sen 94 artiklassa säädetään asetuksen voimaantulopäivästä ja soveltamispäivästä.

Rakennustuoteasetuksen tavoin ehdotuksen artiklaosaan liittyy useita liitteitä:

–liite I – rakennuskohteen perusvaatimukset (A osa), kuten rakennustuoteasetuksessa, ja uusina: suoritustasoon perustuvat tuotevaatimukset (B osa), olennaiset tuotevaatimukset, etenkin turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät (C osa), ja tietovaatimukset (D osa);

–liite II – suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen sisältö;

–liite III – eurooppalaisen arviointiasiakirjan hyväksymismenettely;

–liite IV – teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten tuotealat ja niitä koskevat vaatimukset;

–liite V – arviointi- ja varmennusjärjestelmät;

–liite VI – perusominaisuudet, joiden osalta ei vaadita viittausta asiaankuuluvaan yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään ilmoitettujen laitosten ilmoittamisen yhteydessä;

–liite VII – vastaavuustaulukko.

2022/0094 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta, asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ( 2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011 annettiin sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä, ja sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat ehdot ja poistaa rakennustuotteiden kaupan esteitä jäsenvaltioiden välillä.

(2)Jotta rakennustuote voidaan saattaa markkinoille, valmistajan on laadittava tuotteesta suoritustasoilmoitus. Valmistaja ottaa tällaisella ilmoituksella vastuun siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen. Tähän velvoitteeseen sovelletaan tiettyjä poikkeuksia.

(3)Asetuksen (EU) N:o 305/2011 täytäntöönpanosta saadut kokemukset, komission vuonna 2019 tekemä arviointi sekä eurooppalaista arviointijärjestöä EOTAa (European Organisation for Technical Assessment) koskeva raportti ovat osoittaneet säädöksen alisuoriutumisen eri tavoin, muun muassa standardien laatimisessa ja markkinavalvonnassa. Lisäksi arvioinnin aikana saatu palaute viittaa siihen, että on tarvetta vähentää päällekkäisyyksiä, ristiriitaisuuksia ja toistuvia vaatimuksia, myös suhteessa muuhun unionin lainsäädäntöön, jotta voidaan parantaa oikeudellista selkeyttä ja rajoittaa talouden toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Sen vuoksi on tarpeen säätää talouden toimijoita koskevista tarkemmista ja yksityiskohtaisemmista oikeudellisista velvoitteista ja antaa uusia säännöksiä, muun muassa teknisistä eritelmistä ja markkinavalvonnasta, jotta parannetaan oikeusvarmuutta ja vältetään erilaiset tulkinnat.

(4)On tarpeen vahvistaa hyvin toimiva tiedon kulku, myös sähköisin keinoin, jotta varmistetaan, että koko toimitusketjussa on saatavilla johdonmukaista ja läpinäkyvää tietoa rakennustuotteiden suoritustasosta. Tämän odotetaan lisäävän tietojen siirtoon liittyvää avoimuutta ja tehokkuutta. Sen varmistamisella, että rakennustuotteista on saatavilla kattavat tiedot digitaalisesti, edistetään rakennusalan digitalisointia ja tehdään sääntelykehyksestä digitaaliaikaan soveltuva. Luotettavien ja kestävien tietojen saatavuus tarkoittaisi myös sitä, että talouden toimijat ja muut toimijat eivät myötävaikuta toistensa vaatimustenvastaisuuteen.

(5)Asetuksen (EU) N:o 305/2011 täytäntöönpanosta 10 päivänä maaliskuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 35 suhtauduttiin myönteisesti komission tavoitteeseen tehdä rakennusalasta kestävämpi käsittelemällä rakennustuotteiden kestävyyttä asetuksen (EU) N:o 305/2011 tarkistuksessa, kuten kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin. Kiertotaloudesta rakennusalalla 28 päivänä marraskuuta 2019 annetuissa neuvoston päätelmissä 36 kehotettiin komissiota helpottamaan rakennustuotteiden kiertoa rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 tarkistuksen yhteydessä. Komission tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” 37 korostetaan tarvetta käsitellä rakennustuotteiden kestävyyttä ja tuotiin esiin, että kestävämmin rakennettu ympäristö on keskeisen tärkeä Euroopan siirtyessä ilmastoneutraaliuteen. Komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” 38 yksilöitiin rakennusala yhdeksi niistä ensisijaisista ekosysteemeistä, joilla on edessään merkittävimmät haasteet ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamisessa ja digitalisaation toteuttamisessa, joista rakennusalan kilpailukyky riippuu. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti ilmoitetaan rakennustuotteiden ympäristöön ja kestävyyteen liittyvä suoritustaso, mukaan lukien mahdollisuus vahvistaa asianmukaiset kynnysarvot ja luokat.

(6)Vastaavasti vuonna 2022 annetussa standardointia koskevassa EU:n strategiassa 39 yksilöitiin rakennusala yhdeksi tärkeimmistä aloista, joilla yhdenmukaistetuilla standardeilla voitaisiin parantaa kilpailukykyä ja vähentää markkinaesteitä.

(7)Ympäristötavoitteisiin pyrkimisen, myös ilmastonmuutoksen torjumisen, vuoksi on välttämätöntä vahvistaa uusia ympäristövelvoitteita ja luoda perusta rakennustuotteiden ympäristökestävyyden laskemista varten tarkoitetun arviointimenetelmän kehittämiselle ja soveltamiselle. Samasta syystä on tarpeen laajentaa säänneltyjen talouden toimijoiden joukkoa, koska jakelijoilla, tavarantoimittajilla ja valmistajilla on kaikilla oma roolinsa rakennusalan ympäristökestävyyttä koskevissa laskelmissa. Tätä joukkoa olisi laajennettava kahteen suuntaan: tuotantoketjun loppupäässä jakelijoista talouden toimijoihin, jotka valmistelevat rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenvalmistusta, ja tuotantoketjun alkupäässä valmistajasta välituotteiden ja/tai raaka-aineiden toimittajiin. Lisäksi tiettyjen toimijoiden, jotka osallistuvat käytettyjen tuotteiden tai rakennuskohteen muiden osien purkamiseen tai niiden uudelleenvalmistukseen ja uudelleenkäyttöön, on edistettävä rakennustuotteiden turvallista uusiokäyttöä.

(8)Rakennustuotteiden ja siten myös rakennuskohteiden turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi on tarpeen välttää sitä, että tarvikkeet, joiden valmistajat eivät ole tarkoittaneet niitä rakennustuotteiksi, saatetaan markkinoille rakennustuotteina. Sen vuoksi maahantuojien, jakelijoiden ja muiden tuotantoketjun loppupään talouden toimijoiden olisi varmistettava, että tällaisia pseudorakennustuotteita ei myydä rakennustuotteina. Lisäksi tiettyjen palveluntarjoajien, kuten jakelupalvelun tarjoajien tai 3D-tulostuspalvelun tarjoajien, ei pitäisi myötävaikuttaa muiden talouden toimijoiden vaatimustenvastaisuuteen. Sen vuoksi on tarpeen soveltaa asiaa koskevia säännöksiä myös näihin palveluihin ja niiden tarjoajiin.

(9)On mahdollista, että eri talouden toimijat toimittavat 3D-tulostustiedot, 3D-tulostuslaitteen tai -muotin ja siinä käytettävän materiaalin, mikä johtaa tilanteeseen, jossa yksikään näistä toimijoista ei ole vastuussa 3D-tulostetun tuotteen turvallisuudesta ja asianmukaisesta suoritustasosta. Tähän liittyvien mahdollisten turvallisuusriskien välttämiseksi on sen vuoksi tarpeen antaa säännöksiä, jotka koskevat 3D-tulostustietoja, materiaaleja, joita on tarkoitus käyttää 3D-tulostuksessa, sekä 3D-tulostuspalveluja, jotka mahdollistavat rakennustuotteiden 3D-tulostuksen, jotta säännöksiä noudattamalla talouden toimijat saavuttavat yhdessä turvallisuustason, joka vastaa tavanomaisten rakennustuotteiden osalta varmistettua turvallisuustasoa.

(10)Turvallisuuden ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi ja sääntelyn porsaanreiän tukkimiseksi on tarpeen selventää, että rakennuspaikalla valmistettuihin rakennustuotteisiin, jotka on tarkoitus liittää välittömästi rakennuskohteeseen, sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihinkin rakennustuotteisiin. Mikroyritykset kuitenkin valmistavat ja asentavat rakennuspaikalla usein yksilöllisiä tuotteita. Jos näihin mikroyrityksiin sovellettaisiin kaikissa olosuhteissa samoja sääntöjä kuin muihin yrityksiin, tämä vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti. Sen vuoksi on tarpeen antaa jäsenvaltioille mahdollisuus vapauttaa tietyissä tilanteissa mikroyritykset suoritustasoilmoituksen laatimisvelvoitteesta, jos tämä ei vaikuta muiden jäsenvaltioiden etuihin.

(11)Rakennustuotejärjestelmien tai -kokoonpanojen vapaan liikkuvuuden varmistaminen sisämarkkinoilla tuo konkreettisia etuja kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille. Oikeusvarmuuden vuoksi niiden koostumus olisi kuitenkin määriteltävä täsmällisesti yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä tai eurooppalaisissa arviointiasiakirjoissa.

(12)Pienten tehdasvalmisteisten omakotitalojen unionin markkinoiden luomisella voidaan alentaa asuntojen hintaa ja saada aikaan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Oikeudenmukaisuus kuluttajien kannalta on edelleen etusijalla, ja tarkoituksena on erityisesti – vaikkakaan ei yksinomaisesti – varmistaa asuntojen kohtuuhintaisuus vihreän siirtymän yhteydessä oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetun neuvoston suositusehdotuksen 40 ja erityisesti sen 7 kohdan a–c alakohdan mukaisesti. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa tällaisia pieniä taloja koskevat yhdenmukaistetut säännöt. Pienet talot ovat kuitenkin myös rakennuskohteita, joiden osalta jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia. Koska ei ole ehkä mahdollista sisällyttää tuleviin yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin kumulatiivisesti kaikkia kansallisia vaatimuksia, jotka koskevat pieniä tehdasvalmisteisia omakotitaloja, jäsenvaltioilla pitäisi olla oikeus olla soveltamatta sääntöjä, joita sovelletaan tällaisiin tehdasvalmisteisiin omakotitaloihin.

(13)Se, ovatko rakennustuotteet unionin lainsäädännön mukaisia, riippuu usein siitä, ovatko niiden keskeiset osat kyseisen lainsäädännön mukaisia. Koska keskeiset osat on usein integroitu eri rakennustuotteisiin, turvallisuuden ja ympäristön, myös ilmaston, suojelu saavutetaan kuitenkin paremmin, jos keskeisiä osia arvioidaan tuotantoketjun alkupäässä eli jos keskeisten osien suoritustasoa ja vaatimustenmukaisuutta arvioidaan ennen niiden lopullisten rakennustuotteiden arviointia, joihin ne integroidaan, ja niistä riippumattomasti. Samoin markkinavalvonta tehostuu, jos vaatimustenvastaiset keskeiset osat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan kohdistaa toimia. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt, joita sovelletaan rakennustuotteiden keskeisiin osiin.

(14)Rakennustuotteisiin, jotka on jo arvioitu ja joita käytetään uudelleen, ei pitäisi soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan uusiin rakennustuotteisiin. Käytettyihin rakennustuotteisiin, joita ei ole aiemmin saatettu unionin markkinoille, olisi kuitenkin sovellettava samoja sääntöjä kuin uusiin rakennustuotteisiin, koska tällaisia tuotteita ei ole koskaan arvioitu.

(15)Jotta varmistettaisiin rakennustuotteiden turvallisuus ja toimivuus, uusiin rakennustuotteisiin sovellettavia sääntöjä olisi sovellettava myös käytettyihin rakennustuotteisiin, jos aiottua käyttötarkoitusta muutetaan, sisustustarkoituksia lukuun ottamatta, sellaisten käytettyjen rakennustuotteiden osalta, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on epäselvä, joita on muutettu merkittävästi ja joiden osalta talouden toimija väittää, että niillä on lisäominaisuuksia tai että ne täyttävät tuotevaatimukset.

(16)Sen, että käytetyille rakennustuotteille ei tarvitse periaatteessa tehdä uutta arviointia, ei pitäisi estää talouden toimijoita teettämästä rakennustuotteille arviointia, jos käytettyjen rakennustuotteiden käytöstä tulee sen avulla houkuttelevampaa, kun osoitetaan, että rakennustuotteilla on edelleen tietyt ominaisuudet tai että ne täyttävät sovellettavat tuotevaatimukset.

(17)Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla markkinoille saatetut rakennustuotteet tuodaan usein naapurimaista, minkä vuoksi niihin ei sovelleta unionin lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia. Tällaisten vaatimusten soveltaminen näihin rakennustuotteisiin olisi kohtuuttoman kallista. Syrjäisimmillä alueilla valmistetut rakennustuotteet eivät juurikaan liiku muissa jäsenvaltioissa. Näin ollen jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vapauttaa näistä vaatimuksista rakennustuotteet, jotka saatetaan markkinoille tai asennetaan suoraan Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla.

(18)Sääntelyn mahdollisimman suuren johdonmukaisuuden saavuttamiseksi tämän asetuksen olisi pohjauduttava mahdollisimman suuressa määrin horisontaaliseen lainsäädäntökehykseen eli tässä tapauksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1025/2012. Siinä noudatetaan tuotelainsäädännön viimeaikaista suuntausta kehittää vararatkaisu, jos eurooppalaiset standardointiorganisaatiot eivät tuota yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitetiedot voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Koska rakennustuotteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetietoja ei ole voitu julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä vuoden 2019 lopun jälkeen ja vain kymmenkunta asetuksen (EU) N:o 305/2011 voimaantulon jälkeen, komission uusien varavaltuuksien olisi oltava vieläkin kattavampia ja mahdollistettava teknisten eritelmien tuottamisen optimointi niin, että voidaan kuroa umpeen viive tekniikan edistymiseen mukautumisessa.

(19)Jos yhdenmukaistetuissa standardeissa annetaan perusominaisuuksien osalta suoritustason arviointia koskevat säännöt, jotka ovat merkityksellisiä jäsenvaltioiden rakennusmääräysten kannalta, yhdenmukaistetuista standardeista pitäisi tehdä pakollisia tätä asetusta sovellettaessa, koska vain tällaisilla standardeilla saavutetaan tuotteiden vapaata liikkuvuutta koskeva tavoite ja varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat vaatia turvallisuuteen ja ympäristöön, myös ilmastoon, liittyviä tuoteominaisuuksia erityisen kansallisen tilanteensa mukaan. Kun näihin kahteen tavoitteeseen pyritään yhdessä, ne edellyttävät, että tuotteet arvioidaan yhdellä arviointimenetelmällä, minkä vuoksi menetelmän on oltava pakollinen. Vapaaehtoisia standardeja voidaan kuitenkin käyttää, jotta delegoidulla säädöksellä tietyn tuoteperheen tai -luokan osalta määritellyistä tuotevaatimuksista saataisiin vieläkin konkreettisempia Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY esitetyn mukaisesti. Päätöksen N:o 768/2008/EY mukaisesti standardeilla pitäisi tarjota olettama siitä, että tuotteet ovat kyseisten standardien kattamien vaatimusten mukaisia.

(20)Jotta voidaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita ja varmistaa rakennustuotteiden turvallisuus, joka on yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan perustuvan lainsäädännön tavoitteista, tarvitaan olennaisia tuotevaatimuksia, jotka liittyvät turvallisuuteen, toimivuuteen ja ympäristön, myös ilmaston, suojeluun. Näitä vaatimuksia asettaessaan komissio ottaa huomioon niiden mahdollisuuden edistää unionin ilmasto-, ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Nämä vaatimukset eivät liity pelkästään rakennustuotteiden suoritustasoon. Asetuksessa (EU) N:o 305/2011 – toisin kuin sitä edeltäneessä direktiivissä 89/106/EY – ei säädetä mahdollisuudesta vahvistaa tällaisia olennaisia tuotevaatimuksia. Joihinkin rakennustuotteiden yhdenmukaistettuihin standardeihin sisältyy kuitenkin tällaisia olennaisia tuotevaatimuksia, jotka voivat liittyä ympäristöön, turvallisuuteen tai yksinkertaisesti vain tuotteen hyvään toimivuuteen. Nämä standardit osoittavat, että tällaisille ympäristöön, turvallisuuteen tai yksinkertaisesti vain tuotteen hyvään toimivuuteen liittyville vaatimuksille on käytännön tarvetta. Myös tämän asetuksen oikeusperustana olevassa SEUT-sopimuksen 114 artiklassa määrätään ympäristön, terveyden ja ihmisten turvallisuuden suojelun korkean tason saavuttamisesta. Näin ollen tässä asetuksessa olisi otettava (uudelleen) käyttöön tai vahvistettava olennaisia tuotevaatimuksia. Lainsäätäjän on vahvistettava nämä vaatimukset, mutta vaatimuksia on täsmennettävä yli 30 tuoteperheelle, joissa kussakin on useita luokkia. Näin ollen komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään kutakin rakennustuoteperhettä tai -luokkaa koskevat vaatimukset.

(21)Rakennustuotteiden valmistamisesta ja jakelusta tulee yhä monimutkaisempaa, minkä vuoksi markkinoille tulee uusia erikoistuneita toimijoita, kuten jakelupalvelujen tarjoajia. Selvyyden vuoksi tiettyjä yleisiä velvoitteita, kuten yhteistyövelvoitetta viranomaisten kanssa, olisi sovellettava kaikkiin, jotka osallistuvat toimitusketjuun, valmistukseen, jakeluun, omien tuotemerkkien käyttämiseen, uudelleenpakkaukseen tai jälkimarkkinoilla käytävään kauppaan, asennukseen, purkamiseen uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten sekä itse uudelleenvalmistukseen. Lisäksi tavarantoimittajat olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa ympäristökestävyyden arviointia varten. Näistä syistä ja velvoitteiden toistamisen välttämiseksi termi ’talouden toimija’ olisi määriteltävä laajasti siten, että se kattaa kaikki nämä toimijat, jotta niitä kaikkia koskevat yleiset perusvelvoitteet voidaan vahvistaa yhdellä kertaa.

(22)Jotta voidaan edistää yhdenmukaistettuja käytäntöjä jäsenvaltioiden keskuudessa silloinkin, kun käytännöistä ei ole päästy yksimielisyyteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia täytäntöönpanosäädöksiä joistakin tietyistä aiheista. Valtuudet koskevat talouden toimijoiden määritelmiä, velvoitteita ja oikeuksia sekä ilmoitettujen laitosten velvoitteita ja oikeuksia.

(23)Oikeusvarmuuden parantamiseksi ja kansallisista vaatimuksista ja merkinnöistä johtuvan rakennustuotteiden EU-markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi on tarpeen määritellä selvästi EU:n tasolla säännelty ala eli ns. yhdenmukaistettu toiminta-ala erotuksena tekijöistä, jotka jäävät jäsenvaltioiden kansallisen sääntelyn piiriin.

(24)Jotta löydetään tasapaino markkinoiden hajanaisuuden vähentämisen ja rakennuskohteiden sääntelyyn liittyvien jäsenvaltioiden oikeutettujen intressien välillä, on tarpeen säätää mekanismista, jolla otetaan paremmin huomioon jäsenvaltioiden tarpeet yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien laatimisessa. Samasta syystä olisi otettava käyttöön mekanismi, jonka avulla jäsenvaltio voi asettaa rakennustuotteille lisävaatimuksia terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvien pakottavien syiden perusteella.

(25)Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman keskeistä tekijää, kiertotaloutta, voidaan edistää pakollisilla panttijärjestelmillä ja velvoitteella ottaa takaisin käyttämättömät tuotteet. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa tällaisia toimenpiteitä.

(26)Oikeudellisen selkeyden parantamiseksi ja talouden toimijoihin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi on tarpeen välttää sitä, että rakennustuotteille tehdään useita arviointeja, jotka koskevat samoja terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyviä näkökohtia unionin eri lainsäädännön nojalla. Tämän vahvisti REFIT-foorumi, joka suositteli, että komissio asettaisi etusijalle päällekkäisiin ja toistuviin vaatimuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemisen. Näin ollen komission olisi voitava määrittää edellytykset, joiden nojalla muun unionin lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttäminen täyttää myös tämän asetuksen tietyt velvoitteet, jos muutoin samaa terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyvää näkökohtaa arvioitaisiin rinnakkain tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön nojalla.

(27)Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritetään, kuuluvatko tietyt rakennustuotteet rakennustuotteen määritelmän piiriin, jotta vältetään jäsenvaltioiden ja talouden toimijoiden erilaiset käytännöt.

(28)Erityisesti ekosuunnittelua koskevaan työsuunnitelmaan sisältyvien energiaan liittyvien tuotteiden, jotka ovat myös rakennustuotteita, ja välituotteiden tapauksessa, sementtiä lukuun ottamatta, etusijalla kestävyysvaatimusten asettamisessa on ekosuunnitteluasetus. Tämä koskee esimerkiksi lämmittimiä, kattiloita, lämpöpumppuja, veden ja sisätilojen lämmityslaitteita, tuulettimia, jäähdytys- ja tuuletusjärjestelmiä sekä aurinkosähkötuotteita, pois lukien rakennukseen integroidut aurinkosähköpaneelit. Tällä asetuksella voidaan edelleen tarvittaessa puuttua asiaan täydentävällä tavalla, pääasiassa turvallisuusnäkökohtien osalta, ottaen huomioon myös muu tuotteita, esimerkiksi kaasulaitteita, pienjännitelaitteita ja koneita, koskeva unionin lainsäädäntö. Muiden tuotteiden osalta saattaa tulevaisuudessa olla tarpeen määrittää edellytykset, joiden nojalla muun unionin lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttäminen täyttää myös tämän asetuksen tietyt velvoitteet, jotta vältetään talouden toimijoihin kohdistuva tarpeeton rasite. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritetään tällaiset edellytykset.

(29)Jotta kannustettaisiin vaatimustenmukaisuuteen, vastuu virheellisistä suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoituksista olisi oltava rakennustuotteiden valmistajalla.

(30)Uudelleenvalmistettujen tuotteiden käytön lisääntyminen on osa kiertotalouteen siirtymistä ja rakennustuotteiden ympäristö- ja hiilijalanjäljen pienentämistä. Uudelleenvalmistettujen tuotteiden markkinat eivät ole tällä hetkellä kovin kehittyneet, ja uudelleenvalmistettuja tuotteita koskevat vaatimukset vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. Sen vuoksi ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vapauttaa uudelleenvalmistetut tuotteet suoritustasoilmoituksen laatimisvelvoitteesta. Tällaisen vapautuksen ei kuitenkaan pitäisi olla mahdollinen sellaisten tuotteiden osalta, jotka eivät sovellu uudelleenvalmistukseen, tai jos kyseessä ovat muiden jäsenvaltioiden edut.

(31)Jotta voitaisiin parantaa rakennustuotteita koskevien helposti saatavilla olevien ja kattavien tietojen saatavuutta ja edistää siten rakennustuotteiden turvallisuutta, toimivuutta ja kestävyyttä, olisi varmistettava, että suoritustasoilmoituksessa annetaan kaikki käyttäjien ja viranomaisten tarvitsemat tiedot. Jotta ilmoitus olisi hyödyllinen käyttäjille, valmistajien olisi voitava sisällyttää siihen lisätietoja, kunhan se pysyy yhdenmukaisena ja helposti luettavana eikä sitä käytetä väärin mainoksena.

(32)Jotta rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus ja ylijääneiden rakennustuotteiden käyttö olisi mahdollista laajamittaisesti, näitä rakennustuotteita varten olisi vahvistettava kevennetty suoritustasoilmoituksen laatimismenettely. Kun kyseessä ovat ylijääneet rakennustuotteet, joihin ei ole aiheutunut muutoksia käytön seurauksena, kevennetty menettely olisi rajoitettava tapauksiin, joissa alkuperäinen valmistaja kieltäytyy ottamasta vastuuta ylijääneistä rakennustuotteista, koska aina on parasta, että rakennustuotteet pysyvät alkuperäisen toimivaltaisen valmistajan vastuulla, kun niitä ei ole muutettu.

(33)Jotta vähennettäisiin talouden toimijoihin ja erityisesti valmistajiin kohdistuvaa rasitetta, suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksia antavien talouden toimijoiden olisi toimitettava nämä ilmoitukset sähköisesti, niiden olisi voitava toimittaa nämä ilmoitukset pysyvällä linkillä asiakirjaan, jota ei voi muuttaa, tai sisällyttää näihin ilmoituksiin pysyvät linkit asiakirjoihin, joita ei voi muuttaa.

(34)Jotta valmistajat voivat osoittaa, että rakennustuotteet, joihin sovelletaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta, täyttävät asiaa koskevat unionin vaatimukset, on tarpeen edellyttää suoritustasoilmoitusta täydentävää vaatimustenmukaisuusilmoitusta; näin rakennustuotteita koskevaa sääntelyjärjestelmää lähennetään asetukseen (EY) N:o 765/2008. Mahdollisen hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi vaatimustenmukaisuus- ja suoritustasoilmoitus olisi kuitenkin yhdistettävä ja toimitettava sähköisesti. Pk-yritysten hallinnollista rasitetta olisi minimoitava edelleen kohdennetuilla yksinkertaistamissäännöksillä, jotka koskevat muun muassa tyyppitarkastuksen korvaavien asianmukaisten teknisten asiakirjojen käyttöä, mikroyritysten mahdollisuutta käyttää lievempää varmennusjärjestelmää ja yksittäiseen rakennuskohteeseen asennettujen tilaustuotteena valmistettujen muiden kuin sarjavalmisteisten tuotteiden kevyempiä vaatimuksia. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus vapauttaa suoritustasoilmoituksen laatimisvelvoitteesta mikroyritykset, jotka eivät harjoita valtioiden rajat ylittävää kauppaa.

(35)Jotta saavutettaisiin yhdenmukaisuus muun tuotelainsäädännön kanssa ja jollei asetuksen (EY) N:o 765/2008 yleisistä periaatteista muuta johdu, CE-merkintä olisi kiinnitettävä rakennustuotteisiin, joista valmistaja on laatinut suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen. Näin valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason ja sovellettavien tuotevaatimusten mukainen.

(36)Rakennustuotteiden ja siten myös rakennuskohteiden turvallisuuden, toimivuuden ja kestävyyden varmistamiseksi kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne saattavat markkinoille tai asettavat saataville markkinoilla ainoastaan sellaisia rakennustuotteita, jotka ovat unionin sitovien vaatimusten mukaisia. Oikeudellisen selkeyden parantamiseksi on tarpeen vahvistaa nimenomaisesti talouden toimijoiden velvoitteet.

(37)Rakennustuotteiden valmistajien on määritettävä tuotetyyppi täsmällisesti ja yksiselitteisesti, jotta voidaan varmistaa täsmällinen perusta, jonka mukaan arvioidaan, onko tuote unionin vaatimusten mukainen. Jotta samalla vältetään sovellettavien vaatimusten kiertäminen, valmistajia olisi kiellettävä luomasta jatkuvasti uusia tuotetyyppejä, kun kyseiset tuotteet ovat ratkaisevien ominaisuuksiensa kannalta täysin samanlaisia.

(38)Harhaanjohtavien väitteiden välttämiseksi rakennustuotteiden valmistajien esittämien väitteiden olisi perustuttava joko yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin sisältyvään arviointimenetelmään tai menetelmiin, jotka edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jos yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään sisältyvää arviointimenetelmää ei ole.

(39)Valmistajan laatimat rakennustuotteita koskevat tekniset asiakirjat helpottavat viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten toimintaa niiden varmentaessa, ovatko kyseiset tuotteet unionin vaatimusten mukaisia. Kattavien tietojen saatavuuden parantamiseksi kyseisiin teknisiin asiakirjoihin olisi sisällyttävä arviointi rakennustuotteen ympäristökestävyydestä.

(40)Jotta voitaisiin lisätä läpinäkyvyyttä rakennustuotteiden käyttäjien kannalta ja välttää tuotteiden epätarkoituksenmukainen käyttö, valmistajan olisi yksilöitävä täsmällisesti rakennustuotteet ja niiden aiottu käyttötarkoitus. Samasta syystä valmistajan olisi myös selvennettävä, onko rakennustuote tarkoitettu vain ammattikäyttöön vai myös kuluttajien käyttöön. Sen varmistamiseksi, että rakennustuotteet voidaan jäljittää, valmistaja olisi ilmoitettava tuotteessa, tai jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi tuotteen koon tai pinnan vuoksi, sen pakkauksessa, tai jos tämäkään ei ole mahdollista, sen mukana olevassa asiakirjassa.

(41)Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen vaatimuksia noudatetaan, valmistajien olisi etsittävä aktiivisesti, tallennettava ja arvioitava tietoja ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jos vaatimustenvastaisuus tai puutteellinen suoritustaso on todettu tai sen riski on olemassa.

(42)Jotta optimoitaisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen, valmistajat olisi velvoitettava saavuttamaan kohtuullinen ympäristökestävyyden taso sekä tuotteiden että valmistuksen osalta. Velvoite edellyttää kompromissipäätösten tekemistä eri ympäristönäkökohtien välillä ja ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien välillä, ja on otettava huomioon, että sekä ympäristö- että turvallisuusnäkökohdat voivat liittyä itse tuotteeseen tai rakennuskohteeseen. Jotta valmistajat voisivat olla varmoja siitä, miten tällaisia kompromissipäätöksiä tehdään, asetuksessa olisi vahvistettava selkeät kompromisseja koskevat säännöt.

(43)Rakennustuotteiden kestävyyden ja kestokyvyn varmistamista koskevilla tavoitteilla valmistajien olisi varmistettava, että tuotteilla on erittäin pitkä käyttöikä. Pitkä käyttöikä edellyttää asianmukaista suunnittelua, luotettavien osien käyttöä, tuotteiden korjattavuutta, korjaamista koskevien tietojen saatavuutta sekä varaosien saatavuutta.

(44) Rakennustuotteiden kierron parantamiseksi kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti valmistajien olisi suosittava tuotteidensa uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta ja kierrätystä. Uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrätys (ja niihin valmistautuminen) edellyttää tiettyä suunnittelua siten, että helpotetaan komponenttien ja materiaalien erottamista myöhemmässä kierrätysvaiheessa ja vältetään materiaaliseosten, sekoitemateriaalien ja vaikeasti hyödynnettävien materiaalien käyttöä. Koska tavanomaiset käyttöohjeet eivät välttämättä saavuta talouden toimijoita, jotka ovat vastuussa uudelleenkäytöstä, uudelleenvalmistuksesta ja kierrätyksestä (tai niihin valmistautumisesta), tähän liittyvät tarvittavat tiedot olisi asetettava saataville tuotetietokantoihin tai -järjestelmiin ja valmistajan verkkosivustolle käyttöohjeiden lisäksi.

(45)Jotta valmistajat voivat toimittaa turvallisia, toimivia ja ympäristön kannalta kestäviä rakennustuotteita, on tarpeen asettaa valmistajille kattavat kestävyyttä ja turvallisuutta koskevat velvoitteet. Kun otetaan huomioon näiden velvoitteiden merkitys ja oikean tasapainon löytäminen toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden välillä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla määritetään edellytykset, joiden mukaisesti nämä velvoitteet täyttyvät tai niiden oletetaan täyttyvän tietyn tuoteperheen tai -luokan osalta.

(46)Joistakin rakennustuotteista tulee jätettä, vaikka niitä ei koskaan käytetty. Tämän resurssien tuhlauksen välttämiseksi valmistajien olisi suostuttava ottamaan takaisin joko suoraan tai maahantuojiensa ja jakelijoidensa kautta sellaisten tuotteiden omistusoikeus, joita ei ole käytetty sen jälkeen, kun ne on toimitettu rakennuspaikalle tai käyttäjälle, ja jotka ovat vastaavassa kunnossa kuin silloin, kun ne saatettiin markkinoille.

(47)Jotta rakennustuotteiden käyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, heidän olisi saatava riittävästi tietoa tuotteiden ympäristötehokkuudesta, niiden ympäristövaatimusten mukaisuudesta ja siitä, missä määrin valmistaja noudattaa ympäristövelvoitteita. Sen vuoksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan erityiset merkintävaatimukset, joihin saattaa sisältyä helposti ymmärrettävä värimerkintäjärjestelmä (ns. liikennevalomerkinnät).

(48)Joitakin valmistajien velvoitteita, kuten ympäristökestävyyden arviointia tai kierrätysmateriaalien asettamista etusijalle, on vaikea noudattaa, kun kyseessä ovat käytetyt, uudelleenvalmistetut tai ylijääneet tuotteet. Talouden toimijat, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön tai harjoittavat uudelleenvalmistusta, olisi näin ollen vapautettava näistä velvoitteista, etenkin kun uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus hyödyttävät ympäristöä.

(49)Kun kyseessä ovat maahantuodut tuotteet, valtuutetut edustajat ovat usein ainoat tavoitettavissa olevat henkilöt, mutta valmistajat antavat niille usein erittäin vähäisiä tehtäviä eivätkä anna kaikkia tarvittavia tietoja, jotta ne voisivat edustaa tehokkaasti valmistajia. Näin ollen valtuutettujen edustajien asemaa ja vastuita olisi selkeytettävä ja vahvistettava.

(50)Talouden toimijaan, joka muuttaa tuotetta siten, että muuttaminen saattaa vaikuttaa tuotteen suoritustasoon tai turvallisuuteen, olisi sovellettava valmistajia koskevia velvoitteita, ja olisi varmennettava, onko tuotteen suoritustaso tai turvallisuus edelleen sama. Tätä velvoitetta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa talouden toimijaan, joka pakkaa tuotteet uudelleen asettaakseen ne saataville toisessa jäsenvaltiossa, koska muutoin jälkimarkkinoilla käytävä kauppa ja siten tuotteiden vapaa liikkuvuus vaikeutuvat, eikä uudelleen pakkaamisen periaatteessa pitäisi vaikuttaa rakennustuotteen suoritustasoon eikä turvallisuuteen. Tästä huolimatta tuotteita uudelleen pakkaavien talouden toimijoiden olisi tuotteiden suoritustason ja turvallisuuden säilyttämiseksi oltava vastuussa näiden toimien asianmukaisesta suorittamisesta, jotta varmistetaan, että tuote ei vahingoitu ja että käyttäjät saavat edelleen asianmukaiset tiedot sen jäsenvaltion vahvistamalla kielellä, jossa tuotteet asetetaan saataville.

(51)Jotta parannetaan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamista valmistajien keskuudessa ja edistetään yksilöityjen puutteiden käsittelemistä ja parannetaan markkinavalvontaa, palveluntarjoajille, verkkokauppapaikoille ja välittäjille olisi annettava valtuudet varmentaa ja niitä olisi pyydettävä varmentamaan tietyt helposti varmennettavissa olevat ominaisuudet tuotteiden ja niiden valmistajien osalta, kuten tuotetyypin määrittäminen ja kattavien teknisten asiakirjojen laatiminen, ja niiden olisi aktiivisesti pyrittävä varmistamaan, että käyttäjien saataville tulee vain vaatimustenmukaisia tuotteita.

(52)Sen välttämiseksi, että 3D-tulostusta käytetään tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden kiertämiseen, 3D-tulostuspalvelujen tarjoajiin pitäisi soveltaa tiettyjä tiedonantovelvoitteita.

(53)Käytettyjen ja uudelleenvalmistettujen tuotteiden turvallinen käyttö riippuu usein niiden ensikäyttöä koskevista täsmällisistä tiedoista. Sen vuoksi talouden toimijan, joka purkaa käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten, olisi laadittava pöytäkirja puretun tuotteen käyttöpaikasta ja -olosuhteista ja oletetusta käyttöajasta.

(54)Tuotteiden suoritustaso ja turvallisuus riippuvat myös käytetyistä komponenteista ja kalibroijien tai muiden palveluntarjoajien tarjoamista palveluista tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Näistä syistä tuotteiden valmistukseen osallistuville komponenttien toimittajille ja palveluntarjoajille olisi asetettava tiettyjä velvoitteita. Jos vaatimustenvastaisuus tai riski on saattanut aiheutua tietyn talouden toimijan toimittamasta komponentista tai tarjoamasta palvelusta, tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan olisi ilmoitettava tästä muille asiakkailleen, jotka ovat saaneet saman komponentin tai palvelun, jotta vaatimustenvastaisuuksiin ja riskeihin voidaan puuttua tehokkaasti myös muiden tuotteiden osalta.

(55)Joillakin rakentamiseen käytetyillä tarvikkeilla on monia mahdollisia käyttötarkoituksia. Niiden valmistajien olisi voitava vapaasti päättää, onko nämä tarvikkeet tarkoitettu rakentamiseen, myös sen välttämiseksi, että tarvikkeille olisi tehtävä suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden arviointi, jos se ei ole tarpeen. Jos valmistajat kuitenkin päättävät, että tiettyä tarviketta ei ole tarkoitettu rakennuskäyttöön mutta sitä voidaan käyttää siihen (ns. pseudotuote), valmistajien ja muiden talouden toimijoiden olisi varmistettava, että sitä ei käytetä rakennuskohteissa. Muussa tapauksessa jotkin näistä tarvikkeista saattavat päätyä rakennuskäyttöön, vaikka ne eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

(56)Jos sellaisten tarvikkeiden valmistajat, joita niiden luonteen vuoksi voidaan käyttää rakennus- ja muihin tarkoituksiin (ns. kahden käyttötarkoituksen tuotteet), eivät nimenomaisesti sulje pois niiden rakennuskäyttöä, niiden olisi edellä mainitusta syystä noudatettava tämän asetuksen mukaisia velvoitteita kaikkien vastaavan tyyppisten tarvikkeiden osalta.

(57)Jotta voidaan selventää tämän asetuksen sovellettavuutta verkkokauppaan ja muuhun etämyyntiin, olisi määritettävä, millä edellytyksillä tiettyä tuotetta katsotaan tarjottavan asiakkaille unionissa. Koska verkkokaupassa on suurempi todennäköisyys vaatimustenvastaisuuteen, jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityistoimia ja nimettävä yksi keskitetty markkinavalvontaviranomainen, jonka tehtävänä on tunnistaa etämyyntitarjoukset, jotka kohdistetaan niiden alueella oleviin asiakkaisiin, jotta asiasta vastaavat markkinavalvontaviranomaiset voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Koska tällaisten tarjousten tunnistaminen edellyttää tutkimukseen erikoistuneita asiantuntijoita tai tekoälyohjelmistoja, tunnistamistehtävä olisi keskitettävä ja annettava yhdelle markkinavalvontaviranomaiselle.

(58)Digitaaliteknologia, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähentää talouden toimijoiden ja viranomaisten hallinnollista rasitetta ja kustannuksia ja edistää samalla innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja, kehittyy nopeasti. Digitaaliteknologian käyttöönotto edistää myös merkittävästi perusparannusaallon tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien rakennuskannan energiatehokkuus, elinkaariarvioinnit ja seuranta. Tämän vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotta digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä voitaisiin lisätä.

(59)Koska rakennustuotteita varten laaditut yhdenmukaistetut standardit, jäljempänä ’rakennustuotestandardit’, ovat oikeusvarmuuden luomiseksi enimmäkseen pakollisia, näiden standardien olisi oltava paitsi asiaa koskevien standardointipyyntöjen ja tämän asetuksen mukaisia myös unionin lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisia.

(60)Jotta varmistetaan rakennustuotestandardien viitetietojen oikea-aikainen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, Euroopan komissiolle olisi siirrettävä valta rajoittaa puutteellisten standardien soveltamisalaa tai kumota ne tämän asetuksen mukaisten oikeusvaikutusten osalta delegoiduilla säädöksillä sen sijaan, että se kieltäytyy julkaisemasta niiden viitetietoja virallisessa lehdessä.

(61)Järjestelmän johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi perustuttava standardointia koskevaan horisontaaliseen lainsäädäntökehykseen. Näin ollen asetusta (EU) N:o 1025/2012 olisi sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös tämän asetuksen mukaisesti pakollisiksi tulleisiin standardeihin. Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 olisi näin ollen säädettävä muun muassa menettelystä, jonka mukaisesti esitetään yhdenmukaistettuja rakennustuotestandardeja koskevia vastalauseita, jos standardit eivät täysin täytä asiaa koskevassa standardointipyynnössä esitettyjä vaatimuksia tai muita tämän asetuksen vaatimuksia.

(62)Eurooppalaiset arviointiasiakirjat eivät ole yleisesti sovellettavia säädöksiä vaan ensimmäinen vaihe kaksivaiheisessa hallinnollisessa menettelyssä, joka johtaa CE-merkintään, joten niitä ei pitäisi pitää yhdenmukaistettuina teknisinä eritelminä. Yhdenmukaistettujen standardien laatimisen perusperiaatteita, kuten läpinäkyvyyttä kilpailijoihin nähden, voidaan kuitenkin soveltaa ja niitä olisikin sovellettava myös eurooppalaisiin arviointiasiakirjoihin. Lisäksi eurooppalaisiin arviointiasiakirjoihin olisi viitattava suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä samalla tavalla kuin yhdenmukaistettuihin standardeihin. Jotta vältetään säännösten pitkällinen toistaminen, yhdenmukaistettuja standardeja koskevia perusperiaatteita olisi siten sovellettava myös eurooppalaisiin arviointiasiakirjoihin. Läpinäkyvyyden parantamiseksi kilpailijoiden kannalta eurooppalaiset arviointiasiakirjat olisi asetettava julkisesti saataville ja kaikkien eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(63)Tällä hetkellä sellaisten eurooppalaisten arviointiasiakirjojen kasvava määrä, jotka eivät juurikaan eroa toisistaan ja joilla on usein vain vähän lisäarvoa muihin tai olemassa oleviin yhdenmukaistettuihin standardeihin nähden, uhkaa hidastaa niiden julkaisemista. Jotta voidaan puuttua tähän uhkaan kustannustehokkaasti, tiettyjä eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimiseen ja hyväksymiseen liittyviä periaatteita olisi vahvistettava tai niistä olisi tehtävä konkreettisempia. Lisäksi komission harjoittamaa valvontaa olisi tehostettava.

(64)Teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset nimeäviin viranomaisiin ei saisi soveltaa lievempiä vaatimuksia kuin ilmoittaviin viranomaisiin, kun otetaan huomioon niiden tehtävien samankaltaisuus. Samasta syystä teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten riippumattomuuden ja päätöksentekovallan olisi oltava saman tasoista kuin ilmoitettujen laitosten.

(65)Jotta pystyttäisiin reagoimaan niiden ilmoitusten huomattavaan osuuteen, jotka perustuivat puutteellisiin tai virheellisiin arviointeihin, erityisesti jos ilmoituksen kohteena olivat oikeussubjektit, joilla ei ole omaa teknistä pätevyyttä, on tarpeen lisätä ilmoittavien viranomaisten resursseja, etenkin asettamalla vähimmäisvaatimukset, täsmentää ilmoitettuja laitoksia koskevia vaatimuksia, etenkin siltä osin kuin on kyse niiden riippumattomuudesta, tehtävien siirtämisestä muille oikeushenkilöille ja omasta toimintakyvystä, edellyttää, että ilmoitettujen laitosten henkilöstö on riittävän pätevää, ja todentaa henkilöstön riittävyys; tätä varten toimivimmaksi välineeksi on osoittautunut pätevyysmatriisi, varmistaa ja varmentaa, että henkilöstöstä, ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä, menettelyistä, kriteereistä ja päätöksenteosta vastaa tosiasiallisesti ilmoitettu laitos eikä alihankkija, tytäryhtiö tai muu yritys, joka kuuluu samaan yritysperheeseen, ja laajentaa asiakirja-aineistoa, joka laitosten on toimitettava hakiessaan nimeämistä ilmoitetuksi laitokseksi, jotta ilmoittavien viranomaisten päätöksen pohjana on syvempi ja suhteellisesti oikeudenmukaisempi perusta.

(66)Akkreditointielinten yleisen puutteellisen menettelyn estämiseksi on tarpeen varmistaa, että akkreditointielimet käyttävät akkreditoinnin perustana tätä asetusta eivätkä usein toisistaan poikkeavia standardeja. On myös tärkeää varmistaa, että akkreditointielimet arvioivat hakijalaitoksen eivätkä yritysryhmän kyvyt, koska hakijalaitoksen on itse vastattava tulevasta sertifioinnista.

(67)Tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi ilmoitettujen laitosten velvoitteet olisi määriteltävä selvemmin ja tuotava nimenomaisesti esiin; tämä koskee sekä niiden arviointi- ja varmennustoimintaa että niihin liittyviä näkökohtia.

(68)Jotta voidaan välttää ilmoitettujen laitosten henkilöstön ja valmistajien väliset yhteydet, ilmoitettujen laitosten olisi varmistettava, että vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä suorittavaa henkilöstöä kierrätetään eri tehtäviin.

(69)Jäsenvaltioiden viranomaisilla saattaa olla kysymyksiä, joihin vain tietty ilmoitettu laitos voi vastata. Ilmoitettujen laitosten olisi näin ollen vastattava myös kysymyksiin, joita muiden jäsenvaltioiden viranomaisilla saattaa olla.

(70)Jotta kaikki viranomaiset voisivat helpommin tunnistaa ilmoitettujen laitosten, valmistajien ja tuotteiden vaatimustenvastaisuudet ja jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset, ilmoitetuille laitoksille olisi annettava valtuudet toimittaa – ja jos vaatimustenvastaisuus voidaan osoittaa selvästi, ne olisi jopa velvoitettava toimittamaan – tiedot vaatimustenvastaisuudesta asianomaisille markkinavalvontaviranomaisille tai ilmoittaville viranomaisille. Ilmoitetut laitokset eivät saa kuitenkaan ylittää tiedonantovelvoitettaan tutkimalla muita toimijoita kuin omia asiakkaitaan tai muita laitoksia.

(71)Koordinointia ilmoitettujen laitosten keskuudessa olisi parannettava, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset ilmoitetuille laitoksille ja valmistajille. Koska tällä hetkellä ilmoitetuista laitoksista vain noin puolet osallistuu omasta aloitteestaan jo olemassa olevan ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimintaan, sen toimintaan osallistumisesta olisi tehtävä pakollista.

(72)Asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaiset pyrkimykset yksinkertaistaa menettelyjä pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja vähentää siten pk-yritysten ja mikroyritysten rasitetta ja kustannuksia eivät ole onnistuneet kaikilta osin, ja ne on usein ymmärretty väärin tai niitä ei ole käytetty, koska niiden soveltamisesta ei ole oltu tietoisia tai soveltamiseen liittyy epäselvyyksiä. Käsiteltäessä yksilöityjä puutteita käyttäen perustana aiemmin vahvistettuja sääntöjä on tarpeen selkeyttää ja helpottaa näiden sääntöjen soveltamista ja saavuttaa näin pk-yritysten tukemista koskeva tavoite samalla kun varmistetaan rakennustuotteiden suoritustaso, turvallisuus ja ympäristökestävyys.

(73)Asetuksen (EU) N:o 305/2011 36 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä toisen valmistajan saamien testitulosten tunnustamisesta olisi tehtävä yleistä, jotta voidaan keventää talouden toimijoihin ja etenkin valmistajiin kohdistuvaa rasitetta. Tällaista tunnustamismekanismia tarvitaan erityisesti, jotta vältetään raaka-aineiden, välituotteiden ja lopputuotteiden ympäristökestävyyden moninkertainen arviointi.

(74)Jotta varmistetaan oikeusvarmuus turvallisuuteen tai suoritustasoon liittyvien ongelmien tapauksessa, tunnustaminen olisi sallittava vain, jos sekä osallisina olevat kaksi talouden toimijaa että kaksi ilmoitettua laitosta sitoutuvat yhteistyöhön ja jos talouden toimijalla on tekninen asiantuntemus tuotteesta.

(75)Asetuksen (EU) N:o 305/2011 arviointi osoitti, että kansallisella tasolla toteutetun markkinavalvonnan laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat suuresti. Tässä asetuksessa markkinavalvonnan parantamiseksi säädettyjen toimenpiteiden lisäksi olisi edistettävä tämän asetuksen noudattamista talouden toimijoiden ja laitosten parissa ja tuotteiden tämän asetuksen mukaisuutta myös ottamalla kolmansia osapuolia mukaan prosessiin esimerkiksi siten, että kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat toimittaa tietoja mahdollisesta vaatimustenvastaisuudesta valitusportaalin kautta.

(76)Jotta voidaan puuttua asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisessa markkinavalvonnassa yksilöityihin puutteisiin, tällä asetuksella olisi annettava jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle enemmän valtuuksia, jotka antaisivat viranomaisille mahdollisuuden toimia kaikissa mahdollisissa ongelmallisissa olosuhteissa.

(77)Markkinavalvontakäytännöt ovat osoittaneet, että tuotteita arvioitaessa tiettynä ajankohtana on olemassa riski vaatimustenvastaisuudesta mutta vaatimustenvastaisuutta ei esiinny, kun taas myöhempänä ajankohtana tilanne on päinvastainen. Lisäksi on tilanteita, joissa kyseessä on muu kuin virallinen vaatimustenvastaisuus, eikä se aiheuta riskiä. Näistä syistä jäsenvaltioille olisi annettava valtuudet toimia kaikissa tapauksissa, joissa epäillään vaatimustenvastaisuutta tai riskiä, ja ’riskin aiheuttavan tuotteen’ määritelmää on laajennettava niin, että se kattaa myös ympäristöriskin. Jäsenvaltioille on annettava riittävästi menettelyihin liittyvää joustovaraa, jotta ne voivat tehdä eron korkean ja matalan prioriteetin vaatimustenvastaisuustapausten välille, mutta kaikille jäsenvaltioille olisi myös ilmoitettava vähemmän tärkeistä tapauksista.

(78)Jotta varmistettaisiin vaatimusten tehokas täytäntöönpano ja vahvistettaisiin markkinavalvontaa jäsenvaltioissa sekä varmistettaisiin yhdenmukaisuus kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa säädetään tarkastusten vähimmäismäärästä, joka markkinavalvontaviranomaisten on suoritettava tietylle tuoteryhmälle tai -perheelle tai tiettyihin vaatimuksiin liittyen, ja joissa vahvistetaan resursseja koskevat vähimmäisvaatimukset.

(79)Markkinavalvontaviranomaisten keskimäärin heikkojen markkinavalvontavalmiuksien vahvistamiseksi ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa on lisäksi tarpeen säätää yksityiskohtaisemmasta hallinnollisen koordinoinnin tuesta ja annettava markkinavalvontaviranomaisille oikeus periä tarkastusten ja testauksen kustannukset talouden toimijoilta.

(80)Jotta voidaan luoda kannustimia markkinavalvontaviranomaisten valvontavalmiuksien lisäämiseksi ja saavuttaa yhdenmukaisuus kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa, jäsenvaltioiden olisi raportoitava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita koskevista markkinavalvontatoimistaan, myös määrätyistä seuraamuksista.

(81)Rakennustuoteyhteyspisteiden olisi toimittava tehokkaammin ja saatava sitä varten lisäresursseja, jotta ne voivat palvella paremmin talouden toimijoita. Talouden toimijoiden työn helpottamiseksi rakennustuoteyhteyspisteiden tehtäviä olisi täsmennettävä ja laajennettava niin, että niihin sisältyy tietojen antaminen tämän asetuksen ja sen mukaisesti hyväksyttyjen säädösten tuotekohtaisista säännöksistä.

(82)On tarpeen perustaa asianmukainen, toimiva ja kustannustehokas koordinointimekanismi, jotta varmistetaan velvoitteiden ja vaatimusten johdonmukainen soveltaminen ja vahvistetaan koko järjestelmää ottaen myös huomioon se, että tuotteiden ja rakennuskohteiden turvallisuudesta ja kestävyydestä saattaa syntyä uusia tulkintakysymyksiä. Koska toisistaan poikkeavat päätökset johtavat epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, tekevät lainsäädäntökehyksestä monimutkaisemman, luovat esteitä vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla ja aiheuttavat hallinnollisia lisärasitteita ja -kustannuksia talouden toimijoille, tällaisia toisistaan poikkeavia päätöksiä olisi ehkäistävä edellä mainitulla koordinointimekanismilla.

(83)Sen vuoksi olisi perustettava eurooppalainen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan kerätä tulkintakysymyksiä, löytää asianmukaisia yhteisiä ratkaisuja ja parantaa tietojen jakamista. Tiedonjaon helpottamiseksi tällaisen järjestelmän olisi pohjauduttava kansallisiin järjestelmiin. Näissä kansallisissa järjestelmissä olisi myös yksilöitävä tapauksia, joissa tätä asetusta sovelletaan epäyhtenäisesti, jotta varmistetaan, että erilaisista käytännöistä ei tule yleistä ja pysyvää käytäntöä.

(84)Tuotetietojen keskistetty rekisteri lisää avoimuutta, josta on etua tuotteiden turvallisuudelle sekä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelulle, ja se myös vähentää hallinnollista rasitetta ja kustannuksia talouden toimijoiden kannalta. Tätä varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla perustetaan keskitetty unionin rakennustuotetietokanta tai -järjestelmä. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida mahdollisten ratkaisujen etuja ja haittoja, joten komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa mikä tahansa näistä vaihtoehdoista tarpeen mukaan.

(85)Jotta voitaisiin parantaa pätevyystasoa, yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja luoda talouden toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset, markkinavalvontaviranomaisille, rakennustuoteyhteyspisteille, nimeäville viranomaisille, arvioinnista vastaaville laitoksille, ilmoittaville viranomaisille ja ilmoitetuille laitoksille olisi järjestettävä koulutusta. Samoihin tavoitteisiin olisi pyrittävä myös markkinavalvontaviranomaisten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten henkilöstövaihdoilla kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.

(86)Jäsenvaltioilla ei aina ole teknistä pätevyyttä täyttää kaikkia niille unionin lainsäädännön mukaisesti kuuluvia velvoitteita kaikilla tuotesektoreilla. Sen vuoksi ne saavat epävirallista tukea suuremmilta jäsenvaltioilta. Koska tämä tuki on joissakin tapauksissa välttämätöntä ja joissakin suotavaa, tässä asetuksessa olisi vahvistettava tällaista tukea koskevat perussäännöt, erityisesti vastuualueiden selventämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioille aiheuttavat haasteita teknisesti yhä monimutkaisemmat tuotteet ja kumulatiivisesti kaikkiin näkökohtiin ja tuotesektoreihin sovellettava lainsäädäntö, mikä viittaa siihen, että parempia tuloksia saataisiin jäsenvaltioiden erikoistumisella ja työnjaolla. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi otettava huomioon jäsenvaltioiden tilanne ja mahdollistettava jäsenvaltioiden erikoistumisesta ja työnjaosta mahdollisesti saatavan lisäarvon tarkastelu.

(87)Rakennustuotteisiin liittyvästä liiketoiminnasta on tulossa hitaasti mutta varmasti yhä kansainvälisempää. Näin ollen eteen tulee tilanteita, joissa on käsiteltävä myös unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden talouden toimijoiden vaatimustenvastaisuutta. Koska kolmannet maat tuskin ovat valmiita tukemaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa alueellaan, jos unioni ei puolestaan tarjoa mahdollisuutta avustaa niitä, tässä asetuksessa olisi säädettävä joistakin kansainvälistä yhteistyötä koskevista valtuuksista.

(88)Jotkin kolmannet maat soveltavat unionin tuotelainsäädäntöä tai ainakin tunnustavat sen mukaisesti myönnetyt todistukset joko kansainvälisten sopimusten perusteella tai yksipuolisesti, mikä kumpikin on unionin edun mukaista. Jotta voitaisiin kannustaa näitä kolmansia maita jatkamaan tätä käytäntöä ja muita kolmansia maita tekemään samoin, olisi tarjottava tiettyjä lisämahdollisuuksia kolmansille maille, jotka soveltavat unionin tuotelainsäädäntöä tai tunnustavat sen mukaisesti myönnetyt todistukset. Tästä syystä olisi oltava mahdollista tukea näitä erityisen yhteistyöhaluisia kolmansia maita sallimalla niiden osallistua tiettyyn koulutukseen ja EU:n rakennustuotetietokantaan tai -järjestelmään, yhdenmukaistettua päätöksentekoa edistävään tietojärjestelmään ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Samasta syystä olisi myös oltava mahdollista ilmoittaa näille erityisen yhteistyöhaluisille kolmansille maille vaatimustenvastaisista tai riskejä aiheuttavista tuotteista.

(89)Jotta voitaisiin kannustaa kestävien rakennustuotteiden käyttöön niin, että vältetään markkinoiden vääristyminen, ja säilyttää yhdenmukaisuus kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa, kestävien rakennustuotteiden käyttöä koskevat jäsenvaltioiden tarjoamat kannustimet olisi kohdennettava kestävimpiin tuotteisiin ja sisällytettävä jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon.

(90)Jotta voitaisiin edistää kestävien rakennustuotteiden käyttöä niin, että vältetään markkinoiden vääristyminen, ja saavuttaa yhdenmukaisuus kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa, jäsenvaltioiden julkisia hankintoja koskevat käytännöt olisi kohdennettava vaatimustenmukaisista tuotteista kaikkein kestävimpiin. Täytäntöönpanosäädöksillä annettavat julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat vaatimukset olisi vahvistettava puolueettomien, avoimien ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti.

(91)Julkisten hankintojen osuus unionin BKT:stä on 14 prosenttia. Jotta voidaan edistää tavoitetta ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta, energia- ja resurssitehokkuuden parantamisesta ja siirtymisestä kiertotalouteen, jolla suojellaan kansanterveyttä ja biodiversiteettiä, hankintaviranomaisia ja -yksiköitä olisi tapauksen mukaan vaadittava suorittamaan hankinnat erityisten ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien tai tavoitteiden mukaisesti, jotka vahvistetaan tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä. Delegoiduissa säädöksissä tietyille tuoteryhmille vahvistettuja kriteereitä tai tavoitteita olisi noudatettava paitsi silloin, kun kyseisiä tuotteita hankitaan suoraan tavarahankintasopimuksilla mutta myös rakennusurakka- tai palveluhankintasopimusten yhteydessä silloin, kun tuotteita käytetään toimintaan, joka on näiden sopimusten kohteena. Vapaaehtoiseen lähestymistapaan verrattuna pakollisilla kriteereillä tai tavoitteilla varmistetaan, että julkisten menojen vaikutus paremman suoritustason tuotteiden kysynnän lisäämiseksi maksimoidaan. Kriteerien olisi oltava avoimet, puolueettomat ja syrjimättömät.

(92)Jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan edistyminen ja uusi tieteellinen näyttö, varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, helpottaa tietojen saantia ja varmistaa sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan tuotekohtaiset tekniset säännökset ja vaatimukset ja muutetaan niitä, määritellään sovellettavat arviointi- ja varmennusjärjestelmät, määritetään edellytykset, joiden nojalla muun unionin lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttäminen täyttää tämän asetuksen tietyt velvoitteet, muutetaan suoristustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen mallia, vahvistetaan valmistajia koskevia lisävelvoitteita, tarkistetaan ja täydennetään menettelysääntöjä eurooppalaisten arviointiasiakirjojen kehittämiseksi, vahvistetaan markkinavalvontaviranomaisia koskevat vähimmäisvaatimukset, perustetaan unionin rakennustuotetietokanta tai -järjestelmä, vahvistetaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat vaatimukset ja määritellään vähimmäisseuraamukset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 41 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(93)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi vahvistaa tiedonsiirtoa koskevat tavat, säätää yksityiskohtaisesti talouden toimijoiden velvoitteiden ja oikeuksien toteuttamistavoista, hyväksyä eurooppalaisen teknisen arvioinnin mallin, vahvistaa ilmoitettujen laitosten edellyttämät vähimmäisresurssit ja antaa kolmansien maiden viranomaisille pääsyn yhdenmukaistettua päätöksentekoa edistävään tietojärjestelmään, EU:n rakennustuotetietokantaan tai -järjestelmään ja koulutukseen tähän asetukseen liittyen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 42 mukaisesti.

(94)Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun.

(95)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1020 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat horisontaalista kehystä markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tulevien tuotteiden tarkastuksia varten. Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, jotka kuuluvat tavaroiden vapaan liikkuvuuden piiriin unionissa, täyttävät vaatimukset, joilla tarjotaan yleisten etujen suojelun, kuten ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelun ja ympäristönsuojelun, korkea taso, asetusta (EU) 2019/1020 olisi sovellettava myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, sikäli kuin tässä asetuksessa ei ole erityisiä säännöksiä, joilla on sama tavoite, luonne tai vaikutus. Sen vuoksi asetusta (EU) 2019/1020 olisi muutettava.

(96)Tämän asetuksen täytäntöönpanon tehostamiseksi ja talouden toimijoille aiheutuvan rasitteen keventämiseksi olisi oltava mahdollista tehdä hakemuksia ja päätöksiä paperilla tai yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa. Oikeusvarmuuden saavuttamiseksi hakemusten ja päätösten olisi oltava päteviä vain, jos sähköinen allekirjoitus täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 vaatimukset ja jos allekirjoittavalla henkilöllä on valtuudet edustaa laitosta tai talouden toimijaa jäsenvaltioiden tai unionin lainsäädännön mukaisesti.

(97)Talouden toimijoille aiheutuvan rasitteen keventämiseksi edelleen olisi oltava mahdollista toimittaa asiakirjoja yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa ja täyttää tiedonantovaatimukset oletusarvoisesti sähköisesti.

(98)Jotta varmistetaan tämän asetuksen noudattamisen korkea taso, jäsenvaltioiden olisi annettava sääntöjä seuraamuksista, joita sovelletaan noudattamatta jättämiseen, ja varmistettava sääntöjen täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden tavoitteiden ja yhdenmukaistettujen seuraamusten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan vähimmäisseuraamukset.

(99)Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi täsmennettävä, pysyvätkö rakennustuoteyhteyspisteiden, teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten tai ilmoitettujen laitosten nimeämisten sekä yhdenmukaistettujen standardien, eurooppalaisten arviointiasiakirjojen, eurooppalaisten teknisten arviointien tai ilmoitettujen laitosten todistusten tai testiraporttien, jotka on hyväksytty tai annettu asetuksen (EU) 305/2011 nojalla, oikeusvaikutukset voimassa tämän asetuksen nojalla ja miten kauan ne pysyvät voimassa. Siirtymäkausien olisi oltava riittävän pitkiä, jotta vältetään pullonkaulat ilmoitettujen laitosten ja teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten nimeämisessä ja eurooppalaisten arviointiasiakirjojen, eurooppalaisten teknisten arviointien ja ilmoitettujen laitosten todistusten tai testiraporttien hyväksymisessä tai antamisessa.

(100)Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi selvennettävä, miten kauan asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla hyväksyttyjen eurooppalaisten arviointiasiakirjojen perusteella markkinoille saatetut tuotteet saavat pysyä jakeluketjussa ja ne voidaan asettaa saataville markkinoilla. Muussa tuotelainsäädännössä omaksutun käytännön mukaisesti asianmukaisen ajanjakson katsotaan olevan viisi vuotta sen jälkeen, kun eurooppalaisen teknisen arvioinnin, jonka perusteella tuotteet on saatettu markkinoille, voimassaolo on päättynyt. Siten kuusi vuotta tämän asetuksen nojalla hyväksytyn yhdenmukaistetun teknisen eritelmän voimaantulon jälkeen kaikki käyttäjille myydyt tuotteet ovat kyseisen yhdenmukaistetun teknisen eritelmän ja tämän asetuksen mukaisia.

(101)Niin rakennustuotteiden perusominaisuudet kuin arviointimenetelmät voidaan määrittää vain yhdenmukaistetuilla teknisillä eritelmillä, jotka laaditaan eri tuoteryhmille ja -perheille. Talouden toimijoita tietyn tuoteryhmän tai -perheen osalta koskevia vaatimuksia ja velvoitteita olisi vastaavasti sovellettava pakollisesti vasta kuusi kuukautta sen jälkeen, kun kyseistä tuoteryhmää tai -perhettä koskeva yhdenmukaistettu tekninen eritelmä on tullut voimaan.

(102)Tulevien yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien asteittaisen käyttöönoton helpottamiseksi ja suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen laatimiseen tarvittavan ajan huomioon ottamiseksi talouden toimijoille olisi annettava mahdollisuus ryhtyä soveltamaan vapaaehtoisesti tätä asetusta näiden yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien voimaantulosta lähtien.

(103)On vältettävä sitä, että talouden toimijat voivat pysyvästi kiertää tämän asetuksen soveltamisen soveltamalla asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla hyväksyttyjä yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä. Tästä syystä komission olisi poistettava Euroopan unionin virallisesta lehdestä asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla julkaistujen ja tietyn tuoteryhmän tai -perheen kattavien yhdenmukaistettujen standardien ja eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedot kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen nojalla hyväksytyn sellaisen yhdenmukaistetun teknisen eritelmän voimaantulosta, joka kattaa kyseisen tuoteryhmän tai -perheen.

(104)Jotta voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon rakennustuotteiden ympäristöarviointi ja ottaa asianmukaisesti huomioon tuotevaatimukset, jotka ovat olemassa nykyisissäkin yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä, olisi laadittava kattavampi liite I, mukaan lukien yksityiskohtainen luettelo elinkaariarviointiin liittyvistä perusominaisuuksista ja tuotevaatimuksia koskeva kattava kehys. Tässä yhteydessä olisi poistettava päällekkäisyydet rakennuskohteiden perusvaatimuksista ja tehtävä selvennyksiä.

(105)Jotta saavutettaisiin ilmoitettujen laitosten tekemien valmistajien arviointien ja varmennusten valvonnan vähimmäismäärä ja luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset sekä valmistajille että ilmoitetuille laitoksille, arviointi- ja varmennusjärjestelmiä koskevassa liitteessä V olisi määriteltävä tarkemmin ja kattavammin valmistajien ja ilmoitettujen laitosten tehtävät erilaisissa mahdollisissa arviointi- ja varmennusjärjestelmissä. Lisäksi kyseisessä liitteessä olisi määritettävä arvioinnit ja varmennukset, jotka on tehtävä tuotteiden ympäristökestävyyden varmentamiseksi tuotteen suoritustason ja tuotevaatimusten osalta.

(106)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla, ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelu ja ympäristönsuojelu, koska jäsenvaltioilla on taipumus asettaa hyvin erilaisia vaatimuksia rakennusalan tuotteille, mikä johtaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelun ja ympäristönsuojelun epäyhtenäiseen tasoon. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vahvistamalla yhdenmukaistettu arviointikehys rakennustuotteiden suoritustasolle ja tietyille tuotevaatimuksille ihmisten terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi. Näin ollen unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt, jotka koskevat rakennusalan tuotteiden asettamista saataville markkinoilla ja suoria asennuksia, riippumatta siitä, suoritetaanko ne palvelun yhteydessä, antamalla

(a)säännöt tavoista, joilla ilmoitetaan rakennustuotteiden suoritustaso ympäristön, myös ilmaston, ja turvallisuuden osalta suhteessa niiden perusominaisuuksiin;

(b)rakennustuotteita koskevia ympäristö-, ilmasto- ja turvallisuusvaatimuksia sekä toiminnallisia vaatimuksia.

Tällä asetuksella vahvistetaan myös sellaisia talouden toimijoita koskevat velvoitteet, jotka käsittelevät rakennustuotteita tai niiden komponentteja tai tuotteita, joita voidaan pitää rakennustuotteina, vaikkei niiden valmistaja ole tarkoittanut niitä rakennustuotteiksi.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan rakennustuotteisiin ja seuraaviin tarvikkeisiin:

(a)3D-tulostustiedot, jotka on saatettu markkinoille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakennustuotteiden sekä 3D-tulostettujen rakennustuotteiden ja muottien 3D-tulostuksen mahdollistamiseksi;

(b)materiaalit, joita on tarkoitus käyttää 3D-tulostuksessa rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä tai valmistuksessa, jossa käytetään muotteja rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä;

(c)rakennustuotteet, jotka valmistetaan rakennuspaikalla ja jotka on tarkoitus liittää välittömästi rakennuskohteeseen ilman erillistä markkinoille saattamiseen liittyvää kaupallista toimea;

(d)tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden keskeiset osat;

(e)osat tai materiaalit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tuotteissa, jos näiden osien tai materiaalien valmistaja sitä pyytää;

(f)tuotejärjestelmät tai kokoonpanot, jos niiden koostumus on täsmennetty yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä tai eurooppalaisissa arviointiasiakirjoissa ja kuuluu niiden piiriin;

(g)tehdasvalmisteiset omakotitalot, joiden lattiapinta-ala on yksikerroksissa taloissa alle 180 m2 tai kaksikerroksisissa taloissa alle 100 m2 kerrosta kohti.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä asetusta g alakohdassa tarkoitettuihin taloihin ilmoittamalla asiasta komissiolle.

2.Tätä asetusta sovelletaan myös käytettyihin rakennustuotteisiin ja 1 kohdassa tarkoitettuihin käytettyihin tarvikkeisiin seuraavissa tapauksissa:

(a)käytetyt rakennustuotteet tai tarvikkeet on tuotu kolmansista maista siten, että niitä ei ole aiemmin saatettu unionin markkinoille;

(b)talouden toimija on muuttanut kyseisten käytettyjen rakennustuotteiden tai tarvikkeiden aiottua käyttötarkoitusta näiden rakennustuotteiden tai tuotteiden alkuperäisen valmistajan niille antamasta aiotusta käyttötarkoituksesta muutoin kuin siten, että niiden suoritustaso on alentunut tai aiottu käyttötarkoitus on supistunut tai niistä on tullut vain sisustustarkoituksiin soveltuvia, mikä määritellään siten, että niillä ei ole rakenteellista tehtävää rakennuskohteessa;

(c)talouden toimija, joka asettaa käytetyt rakennustuotteet tai tarvikkeet saataville markkinoilla, väittää, että niillä on liitteessä I esitetyt ominaisuudet tai että ne täyttävät liitteessä I esitetyt tuotevaatimukset, jotka täydentävät tämän asetuksen tai asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla ilmoitettuja ominaisuuksia ja vaatimuksia tai eroavat niistä, kun käytetty rakennustuote tai tarvike saatettiin ensimmäisen kerran markkinoille;

(d)käytettyihin rakennustuotteisiin tai tarvikkeisiin on tehty muutos, joka on laajempi kuin korjaus, puhdistus ja säännöllinen huolto, jäljempänä ’uudelleenvalmistettu tuote’;

(e)talouden toimija, joka asettaa käytetyt rakennustuotteet tai tarvikkeet saataville markkinoilla, päättää soveltaa tätä asetusta.

3.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

(a)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/33/EU 43 soveltamisalaan kuuluvat hissit sekä liukuportaat ja niiden komponentit;

(b)kattilat, putket, säiliöt ja täydentävät tuotteet ja muut tuotteet, jotka on tarkoitettu kosketuksiin talousveden kanssa;

(c)jätevesien käsittelyjärjestelmät;

(d)saniteettilaitteet;

(e)liikenteen merkinantotuotteet.

4.Tätä asetusta sovelletaan myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakennustuotteiden ja tarvikkeiden 3D-tulostuspalveluihin. 3D-tulostuspalveluihin kuuluu sellaisten 3D-tulostuslaitteiden vuokraaminen, joita voidaan käyttää tämän asetuksen soveltamisalan kuuluvien rakennustuotteiden ja tarvikkeiden tulostamiseen.

Tätä asetusta sovelletaan myös palveluihin, jotka liittyvät seuraaviin:

–tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakennustuotteiden ja tarvikkeiden valmistaminen ja kaupallistaminen, ja

–tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien käytettyjen rakennustuotteiden tai tarvikkeiden purkaminen, valmistelu uudelleenkäyttöä varten, uudelleenvalmistus ja käsittely.

5.Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän asetuksen soveltamisesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat rakennustuotteet ja tarvikkeet, jotka saatetaan markkinoille tai asennetaan suoraan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille säädöksistä, joissa säädetään tällaisista vapautuksista. Niiden on varmistettava, että vapautetuissa rakennustuotteissa tai tarvikkeissa ei ole 16 artiklan mukaista CE-merkintää. Tällaisen vapautuksen perusteella markkinoille saatettuja tai suoraan asennettuja rakennustuotteita tai tarvikkeita ei saa pitää unionissa markkinoille saatettuina tai suoraan asennettuina tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’rakennustuotteella’ kaikkia muodostettuja tai muodottomia fyysisiä tarvikkeita, mukaan lukien pakkaus ja käyttöohjeet, tai tällaisia tarvikkeita yhdistäviä tuotejärjestelmiä tai kokoonpanoja, jotka saatetaan markkinoille tai tuotetaan liitettäväksi pysyvästi rakennuskohteeseen tai sen osiin unionissa, lukuun ottamatta tarvikkeita, jotka on välttämättä ensin integroitu kokoonpanoon, tuotejärjestelmään tai muuhun rakennustuotteeseen, ennen kuin ne on liitetty pysyvästi rakennuskohteeseen;

(2)’pysyvällä’ vähintään kahden vuoden aikaa;

(3)’tuotteella’ tämän asetuksen soveltamisalaan 2 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti kuuluvaa rakennustuotetta tai muuta tarviketta;

(4)’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta, riippumatta sitä, tapahtuuko se palvelun tarjoamisen yhteydessä;

(5)’suoralla asennuksella’ tuotteen asentamista asiakkaan rakennuskohteeseen siten, että tuotetta ei ole aiemmin asetettu saataville markkinoilla, tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan omakotitalon kokoamista paikan päällä, riippumatta siitä, tapahtuuko se palvelun tarjoamisen yhteydessä;

(6)’suoritustasolla’ sitä, missä määrin tuotteella on tietyt skaalattavat perusominaisuudet;

(7)’perusominaisuuksilla’ tuotteen niitä ominaisuuksia, jotka liittyvät rakennuskohteen perusvaatimuksiin, jotka esitetään liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tai luetellaan liitteessä I olevan A osan 2 kohdassa;

(8)’tuotevaatimuksilla’ kynnysarvoa tai muuta ominaisuutta, jonka mukainen tuotteen on oltava ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai asentaa suoraan, mukaan lukien vaatimukset, jotka liittyvät merkintöihin ja käyttöohjeisiin tai muihin annettaviin tietoihin;

(9)’talouden toimijalla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa, jakelijaa, jakelupalvelun tarjoajaa, 3D-tulostuspalvelun tarjoajaa, tuotteiden 3D-tulostukseen tarkoitettujen materiaalien valmistajaa, tuojaa tai jakelijaa, verkkomyyjää, välittäjää, tavarantoimittajaa, palveluntarjoajaa, oman tuotemerkin käyttäjää tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä – lukuun ottamatta viranomaisia, ilmoitettuja laitoksia, teknisiä arviointilaitoksia ja rakennustuoteyhteyspisteitä – johon sovelletaan tätä asetusta siltä osin kuin on kyse tuotteiden valmistuksesta, purkamisesta uudelleenkäyttöä varten, uudelleenvalmistuksesta tai uudelleenpakkaamisesta tai näiden tuotteiden asettamisesta saataville markkinoilla tai asentamisesta suoraan tämän asetuksen mukaisesti, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020 44 3 artiklan 13 alakohdassa määriteltyjä talouden toimijoita;

(10)’3D-tulostuspalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa liiketoiminnan yhteydessä jonkin seuraavista palveluista: 3D-tulostimien vuokraaminen tai liisaaminen, 3D-tulostustietojen tulostaminen tai jonkin näistä palveluista välittäminen, riippumatta siitä, tarjoaako kyseinen henkilö tulostusmateriaalin;

(11)’tuotteiden 3D-tulostukseen tarkoitetuilla materiaaleilla’ materiaaleja, jotka on tarkoitettu tuotteiden 3D-tulostukseen ja joiden käyttöä 3D-tulostukseen käytettävinä materiaaleina talouden toimijat eivät ole nimenomaisesti ja johdonmukaisesti sulkeneet pois;

(12)’valmistajalla’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä valmistajaa;

(13)’3D-tulostustiedoilla’ numeerista tietojoukkoa, jossa kuvataan kohteen muoto sen ulkomittojen ja syvennysten perusteella kohteen 3D-tulostuksen mahdollistamiseksi;

(14)’rakennuskohteilla’ rakennuksia ja maa- ja vesirakennuskohteita, jotka voivat olla maan tai veden päällä tai maassa tai vedessä, mukaan lukien sillat, tunnelit, pylväät ja muut sähkönsiirtolaitteistot, viestintäkaapelit, putkistot, vesijohdot, padot, lentoasemat, satamat, vesiväylät sekä rautateiden raiteiden perustana olevat asennukset, lukuun ottamatta tuulimyllyjä, öljylauttoja tai kemiantehtaita, valmistusteollisuuden laitoksia, maatalouslaitoksia, sähköntuotantolaitoksia, sotilaallisia laitoksia, vaikka niiden suojat voivat olla rakennuksia;

(15)’rakennuksilla’ muita tiloja kuin kontteja, jotka antavat suojaa ihmisille, eläimille tai esineille ja jotka joko on kiinnitetty pysyvästi maahan tai jotka voidaan siirtää vain erityislaitteiden avulla ja joiden lattiapinta-ala on vähintään 20 m2 yhdessä tai useammassa tasossa;

(16)’tasolla’ tuotteen perusominaisuuksien suoritustason arvioinnista saatua tulosta, joka on ilmaistu numeroarvona;

(17)’luokalla’ tuotteen suoritustason tasojen vaihteluväliä, jota rajaavat vähimmäis- ja enimmäisarvot;

(18)’kynnysarvolla’ tuotteen suoritustason pakollista vähimmäis- tai enimmäistasoa tietyn perusominaisuuden osalta;

(19)’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista saataville ensimmäistä kertaa unionin markkinoilla tai käytetyn tuotteen, jos jokin 2 artiklan 2 kohdan edellytyksistä täyttyy, tai uudelleenvalmistetun tuotteen asettamista saataville ensimmäistä kertaa;

(20)’keskeisellä osalla’ osaa, jonka tuotteen valmistaja tai muu talouden toimija on tarkoittanut käytettäväksi tuotteen komponenttina tai varaosana ja joka on täsmennetty yhdenmukaistetussa teknisessä eritelmässä olennaiseksi tuotteen ominaisuuksien, turvallisuuden tai suoritustason kannalta;

(21)’tuotejärjestelmällä’ yhden talouden toimijan vähintään kahden sellaisen erillisen tarvikkeen sarjana markkinoille saattamaa tuotetta, joista minkään ei tarvitse olla itse tuote ja jotka on tarkoitettu liitettäväksi yhdessä rakennuskohteeseen;

(22)’kokoonpanolla’ vähintään kahden sellaisen erillisen tarvikkeen sarjaa, joista yksi on tuote;

(23)’eurooppalaisella arviointiasiakirjalla’ teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation hyväksymää asiakirjaa eurooppalaisten teknisten arviointien antamiseksi;

(24)’käytetyllä tuotteella’ tuotetta, joka ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä ja joka on asennettu vähintään kerran rakennuskohteeseen ja johon

(a)ei ole tehty muutosta, joka on laajempi kuin korjaus, puhdistus tai säännöllinen huolto, jonka alkuperäinen valmistaja on täsmentänyt käyttöohjeissa tai joka katsotaan yleisen rakennusteknisen tietämyksen mukaisesti tarpeelliseksi;

(b)ei ole tehty muutosta, joka on laajempi kuin korjaus, puhdistus tai säännöllinen huolto tai direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 16 alakohdassa tarkoitettu ’uudelleenkäyttöön valmistelu’ purkamisen jälkeen;

(25)’aiotulla käyttötarkoituksella’ valmistajan tarkoittamaa käyttöä, mukaan lukien käyttöehdot, joka esitetään teknisissä asiakirjoissa, merkinnöissä, käyttöohjeissa tai mainosmateriaalissa, kun taas vain yhdessä näissä mainitut käyttötavat muodostavat jo osan ’aiottua käyttötarkoitusta’;

(26)’korjauksella’ prosessia, jossa viallinen tuote palautetaan kuntoon, jossa se voi täyttää aiotun käyttötarkoituksensa;

(27)’huollolla’ toimea, joka suoritetaan tuotteen pitämiseksi sellaisessa kunnossa, että se pystyy toimimaan vaaditulla tavalla;

(28)’uudelleenvalmistetulla tuotteella’ tuotetta, joka ei ole direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä vaan joka on asennettu ainakin kerran rakennuskohteeseen ja johon on tehty muutos, joka on laajempi kuin korjaus, puhdistus ja säännöllinen huolto;

(29)’riskillä’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä riskiä;

(30)’uudelleenkäyttöön valmistelulla’ tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden komponentit valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;

(31)’tuotetyypillä’ yksilöllisten tuotteiden abstraktia mallia, joka määräytyy aiotun käyttötarkoituksen ja sellaisten ominaisuuksien joukon perusteella, joissa ei ole vaihtelua tässä asetuksessa tai tämän asetuksen mukaisesti vahvistetun suoritustason tai tuotevaatimusten täyttymisen suhteen, ja joka tuotetaan tietyssä tuotantoprosessissa käyttäen tiettyä raaka-aineiden tai komponenttien yhdistelmää; myös eri valmistajien täysin samanlaiset tarvikkeet kuuluvat eri tuotetyyppeihin;

(32)’alan viimeisimmän kehityksen mukaisella’ sellaista keinoa saavuttaa tietty tavoite, joka on joko tehokkain ja edistynein tai lähellä sitä ja siten ylittää keskimäärin valittavissa olevat keinot;

(33)’kierrätyksellä’ direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdassa määriteltyä kierrätystä;

(34)’jakelupalvelun tarjoajalla’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä jakelupalvelun tarjoajaa;

(35)’tuoteperheellä’ kaikkia liitteessä IV olevassa taulukossa 1 lueteltuihin tuotealoihin kuuluvia tuotetyyppejä;

(36)’tuoteluokalla’ tietyn tuoteperheen tuotetyyppien alaryhmää, johon sisältyvät tuotetyypit, joille on yhteistä tietty aiottu käyttötarkoitus, joka täsmennetään yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä tai eurooppalaisissa arviointiasiakirjoissa;

(37)’tuotannon sisäisellä laadunvalvonnalla’ tuotantolaitoksen sellaista dokumentoitua, pysyvää ja sisäistä tuotannon valvontaa tiettyjen muuttujien tai laatunäkökohtien osalta, jossa otetaan huomioon kunkin tuoteperheen tai -ryhmän ja eri valmistusprosessien ominaispiirteet ja jonka tavoitteena on suoritustason pysyvyys tai tuotevaatimusten jatkuva täyttyminen ja joka toteutetaan liitteen V mukaisesti;

(38)’yhdenmukaistetulla toiminta-alalla’ alaa, johon sovelletaan yhdessä tätä asetusta, yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä ja tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjä komission säädöksiä, jotka ovat yleisesti sovellettavia;

(39)’unionin lainsäädännöllä’ Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, lainsäädännön yleisiä periaatteita, unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan toisessa, kolmannessa ja neljännessä kohdassa tarkoitettuja yleisesti sovellettavia säädöksiä ja mitä tahansa kansainvälistä sopimusta, jonka osapuoli unioni on tai jonka osapuolia unioni ja sen jäsenvaltiot ovat;

(40)’maahantuojalla ’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä maahantuojaa;

(41)’jakelijalla’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä jakelijaa;

(42)’yksilöllisesti valmistetulla’ sitä, että tuotteen valmistusmenetelmä on asiakkaan eritelmien vuoksi erilainen kuin kyseisen talouden toimijan muille asiakkaille tuottamien kaikkien muiden tuotteiden;

(43)’mikroyrityksellä’ mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen liitteessä tarkoitettua mikroyritystä;

(44)’tilaustuotteena valmistetulla’ sitä, että tuotteen koko tai materiaali on asiakkaan eritelmien vuoksi erilainen kuin kyseisen talouden toimijan muille asiakkaille tuottamien kaikkien muiden tuotteiden;

(45)’pysyvällä linkillä’ verkkosivuston internetlinkkiä, jonka sekä sisältö että osoite ovat vakaat (URL-osoite);

(46)’yhdenmukaistetuilla teknisillä eritelmillä’ 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettuja rakennustuotestandardeja, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 34 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi niistä on tullut pakollisia tätä asetusta sovellettaessa, ja 4 artiklan 3 ja 4 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan tai 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä, jotka sisältävät teknisiä määräyksiä;

(47)’rakennustuotestandardilla’ eurooppalaisen standardointiorganisaation komission tämän asetuksen soveltamiseksi esittämän pyynnön perusteella hyväksymää standardia, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 34 artiklan mukaisesti riippumatta siitä, onko standardin käytöstä tullut pakollista 4 artiklan 2 kohdan ja 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti vai onko sen käyttö vapaaehtoista 5 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 4 kohdan ja 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(48)’kahden käyttötarkoituksen tuotteella’ tuotetta, jonka sen valmistaja tarkoitti käytettäväksi tuotteena ja tarvikkeena, jolla on muu aiottu käyttötarkoitus, joka ei kuuluisi tämän asetuksen soveltamisalaan, jos sillä olisi vain kyseinen muu aiottu käyttötarkoitus;

(49)’eurooppalaisella standardointiorganisaatiolla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä eurooppalaista standardointiorganisaatiota;

(50)’eurooppalaisella teknisellä arvioinnilla’ asiaa koskevan eurooppalaisen arviointiasiakirjan mukaisesti tehtyä tuotteen perusominaisuuksien suoritustason dokumentoitua arviointia;

(51)’kokoaikavastaavuudella’ asianomaisen jäsenvaltion määritelmän mukaisesti yhden kokoaikaisesti työskentelevän henkilön työpanosta tai useiden osa-aikaisesti työskentelevien ja saman tuntimäärän päivässä tai viikossa yhteensä tekevien henkilöiden työpanosta;

(52)’muulla kuin sarjavalmisteisella’ prosessia, joka ei ole enimmäkseen automatisoitu tai jossa tuotantoon ei käytetä kokoonpanolinjaa ja jonka kyseinen talouden toimija tai samaan yritysryhmään kuuluvat talouden toimijat (joilla on yhteinen määräysvaltaa käyttävä luonnollinen tai oikeushenkilö tai sama organisaatiorakenne) toistavat enintään 100 kertaa vuodessa;

(53)’markkinoilta poistamisella’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä markkinoilta poistamista;

(54)’palautusmenettelyllä’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 22 alakohdassa määriteltyä palautusmenettelyä;

(55)’verkkomarkkinapaikalla’ välityspalvelun tarjoajaa, joka käyttää ohjelmistoa, mukaan lukien verkkosivusto, verkkosivuston osa tai sovellus, jonka avulla asiakkaat voivat tehdä etäsopimuksia talouden toimijoiden kanssa tuotteiden myynnistä;

(56)’verkkorajapinnalla’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä verkkorajapintaa;

(57)’välittäjällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tuotteiden markkinoille saattamista tai suoraa asennusta koskevia välityspalveluja;

(58)’oman tuotemerkin käyttäjällä’ muuta luonnollista tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa, joka haluaa myydä tuotetta omanaan ja kiinnittää siihen sen vuoksi nimensä, tavaramerkkinsä tai etikettinsä muiden talouden toimijoiden pakollisten merkintöjen lisäksi;

(59)’tavarantoimittajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka toimittaa raaka-aineita tai välituotteita valmistajille tai muille henkilöille, jotka tarjoavat raaka-aineita tai välituotteita valmistajille;

(60)’palveluntarjoajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa palvelun keskeisen osan valmistajalle tai toimittajalle, edellyttäen että palvelu on merkityksellinen tuotteen valmistuksen kannalta, mukaan lukien suunnittelu;

(61)’akkreditoinnilla’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä akkreditointia;

(62)’markkinavalvontaviranomaisella’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä viranomaista;

(63)’elinkaarella’ tuotteen käyttöiän peräkkäisiä ja toisiinsa liittyviä vaiheita raaka-aineen hankinnasta tai luonnonvaroista saamisesta valmistukseen, purkamiseen, mahdolliseen uudelleenkäyttöön (joko edeltävän uudelleenvalmistuksen kautta tai ilman sitä) ja loppusijoitukseen;

(64)’uudelleenkäytöllä’ toimintaa, jossa tuote tai sen komponentit ensikäyttönsä päättymisen jälkeen käytetään samaan tarkoitukseen, johon ne on suunniteltu;

(65)’toimivaltaisella viranomaisella’ 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä markkinavalvontaviranomaista;

(66)’kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimettyä markkinavalvontaviranomaista;

(67)’ilmoittavalla viranomaisella’ yhtä ainoaa viranomaistahoa, joka vastaa ilmoitettujen laitosten nimeämisestä ja valvonnasta ja joka on nimetty 48 artiklan mukaisesti, jollei asiaa koskevassa säännöksessä toisin säädetä: vain siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomainen ilmoitettu laitos sijaitsee;

(68)’nimeävällä viranomaisella’ yhtä ainoaa viranomaistahoa, joka vastaa teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten nimeämisestä ja valvonnasta ja joka on nimetty 43 artiklan mukaisesti, jollei asiaa koskevassa säännöksessä toisin säädetä: vain siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomainen teknisestä arvioinnista vastaava laitos sijaitsee;

(69)’viranomaisella’ Euroopan komissiota, sen virastoja sekä kaikkia ilmoittavia viranomaisia, nimeäviä viranomaisia tai markkinavalvontaviranomaisia, jollei asiaa koskevassa säännöksessä toisin säädetä: riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa se sijaitsee;

(70)’riskin aiheuttavalla tuotteella’ tuotetta, jolla milloin tahansa koko elinkaarensa aikana ja myös välillisesti on luontainen mahdollisuus vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön tai rakennuskohteen perusvaatimusten täyttymiseen, kun se liitetään rakennuskohteeseen, siinä määrin, että kun otetaan huomioon alan viimeisin kehitys, se ylittää kohtuuden ja hyväksyttävyyden suhteessa sen aiottuun käyttötarkoitukseen sen tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa;

(71)’vakavan riskin aiheuttavalla tuotteella’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 20 alakohdassa määriteltyä vakavan riskin aiheuttavaa tuotetta.

4 artikla

Tuotteiden perusominaisuudet

1.Liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa esitetyt rakennuskohteen perusvaatimukset muodostavat perustan standardointipyyntöjen ja yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien valmistelulle.

2.Edellä 1 kohdan mukaisesti täsmennetyt tai liitteessä I olevan A osan 2 kohdassa luetellut perusominaisuudet ja niiden arviointimenetelmät vahvistetaan standardeissa, joista tulee pakollisia tätä asetusta sovellettaessa. Tuotteiden perusominaisuudet on yksilöitävä ottaen huomioon rakennuskohteen perusvaatimukset ja jäsenvaltioiden sääntelytarpeet.

Komissio voi esittää asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan mukaisesti standardointipyyntöjä, joissa esitetään näiden perusominaisuuksien ja niiden arviointimenetelmien laatimisen perusperiaatteet ja suuntaviivat.

Standardointipyynnöissä voidaan myös pyytää eurooppalaista standardointiorganisaatiota määrittämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa standardeissa perusominaisuuksiin liittyvät pakolliset tai vapaaehtoiset kynnysarvot ja suoritustasoluokat ja se, mitkä perusominaisuudet valmistajat voivat ilmoittaa tai mitkä niiden täytyy ilmoittaa. Tällöin komissio esittää kynnysarvojen, luokkien ja pakollisten ominaisuuksien vahvistamisen perusperiaatteet ja suuntaviivat standardointipyynnössä.

Komissio varmentaa, että standardeissa noudatetaan näitä perusperiaatteita ja suuntaviivoja sekä unionin lainsäädäntöä, ennen kuin niiden viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä 34 artiklan mukaisesti.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, ja jäsenvaltioiden sääntelytarpeiden täyttämiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan tiettyjen tuoteperheiden ja -luokkien osalta vapaaehtoiset tai pakolliset perusominaisuudet ja niiden arviointimenetelmät joissakin seuraavista tapauksista:

(a)tiettyjen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen standardien hyväksyminen eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa viivästyy kohtuuttomasti, ja kohtuuttomana viiveenä pidetään sitä, että eurooppalainen standardointiorganisaatio ei toimita standardia standardointipyynnössä esitetyssä määräajassa;

(b)on kiireellistä hyväksyä yhdenmukaistetumpia teknisiä eritelmiä, mikä ei toteudu pelkästään 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen standardien avulla;

(c)yksi tai useampi perusominaisuus, joka viittaa liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa esitettyihin tai liitteessä I olevan A osan 2 kohtaan sisältyviin rakennuskohteen perusvaatimuksiin, ei kuulu 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sellaisten standardien soveltamisalaan, joiden viitetiedot on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

(d)4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja standardeja ei pidetä muista syistä riittävinä kattamaan jäsenvaltioiden sääntelytarpeita tai talouden toimijoiden tarpeita;

(e)4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut standardit eivät ole EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön ja -tavoitteiden mukaisia;

(f)4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen standardien viitetietoja ei voida julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä 34 artiklan 4 kohdassa esitetyistä syistä tai muista oikeudellisista syistä;

(g)4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen standardien viitetiedot on poistettu Euroopan unionin virallisesta lehdestä tai julkaistiin varauksin.

4.Jäsenvaltioiden sääntelytarpeiden täyttämiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan ympäristö-, turvallisuus- ja yhdenmukaistamistavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joilla määritellään tuoteperheiden ja -luokkien osalta seuraavat:

(a)perusominaisuuksiin liittyvät kynnysarvot ja suoritustasoluokat ja se, mitkä perusominaisuudet valmistajat voivat ilmoittaa tai mitkä niiden täytyy ilmoittaa;

(b)edellytykset, joiden mukaisesti tuotteen voidaan katsoa täyttävän tietyn kynnysarvon tason tai kuuluvan tiettyyn suoritustasoluokkaan ilman testausta tai ilman lisätestausta.

5.Komissiolle siirretään valta muuttaa liitteessä I olevaa A osaa 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä liitteen mukauttamiseksi tekniikan edistymiseen ja uusien riskien ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi.

5 artikla

Tuotevaatimukset

1.Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden on ennen markkinoille saattamista tai suoraa asennusta täytettävä liitteessä I olevassa D osassa esitetyt suoraan sovellettavat tuotevaatimukset ja liitteessä I olevassa B ja C osassa säädetyt tuotevaatimukset, jotka on täsmennetty kunkin tuoteperheen tai -luokan osalta 2 kohdan mukaisesti. Liitteessä I olevassa B ja C osassa säädettyjä tuotevaatimuksia voidaan soveltaa vain, jos ne on täsmennetty 2 kohdan mukaisesti.

2.Liitteessä I olevassa B, C ja D osassa esitettyjen tuotevaatimusten täsmentämiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joissa täsmennetään tiettyjen tuoteryhmien ja -luokkien osalta tuotevaatimukset ja säädetään vastaavista arviointimenetelmistä. Kun komissio on täsmentänyt tuotevaatimukset delegoiduilla säädöksillä, se voi esittää standardointipyyntöjä, joiden tarkoituksena on laatia vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka luovat vaatimustenmukaisuusolettaman näihin delegoiduissa säädöksissä täsmennettyihin pakollisiin tuotevaatimuksiin nähden.

3.Komissiolle siirretään valta muuttaa liitteessä I olevaa B, C ja D osaa 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä liitteen mukauttamiseksi tekniikan edistymiseen ja erityisesti uusien riskien ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi.

6 artikla

Arviointi- ja varmennusjärjestelmät ja niiden tuotekohtaiset säännöt

1.Jotta voidaan soveltaa räätälöityä lähestymistapaa ja minimoida valmistajiin kohdistuva mahdollinen rasite ja taata samalla terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelun korkea taso, komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoidulla säädöksillä, joilla määritellään kuhunkin tuoteperheeseen tai -luokkaan sovellettava arviointi- ja varmennusjärjestelmä liitteessä V esitetyistä järjestelmistä. Samalle tuoteperheelle tai -luokalle voidaan määrittää myös eri arviointi- ja varmennusjärjestelmät, jos ne erotellaan toisistaan perusominaisuuksien tai tuotevaatimusten perusteella.

2.Liitteeseen V sisältyvien vaatimusten tai velvoitteiden soveltamisen helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joissa täsmennetään nämä vaatimukset ja velvoitteet tietyn tuoteperheen tai -luokan osalta.

3.Ilmoitettujen laitosten tai valmistajien järjestelmällisen vaatimustenvastaisuuden torjumiseksi tai tekniseen kehitykseen mukauttamiseksi komissiolle siirretään valta muuttaa tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joilla otetaan käyttöön täydentäviä arviointi- tai varmennusvaiheita liitteessä V esitetyissä järjestelmissä.

7 artikla

Yhdenmukaistettu toiminta-ala ja kansalliset toimenpiteet

1.Yhdenmukaistetun toiminta-alan oletetaan olevan laaja-alainen niin, että se kattaa kaikki mahdolliset vaatimukset muiden kuin niiden tuotteiden osalta, jotka kuuluvat muun unionin lainsäädännön piiriin.

2.Jäsenvaltioiden on noudatettava yhdenmukaistettua toiminta-alaa kansallisessa lainsäädännössään, muissa säännöissään tai hallinnollisissa toimissaan, eivätkä ne saa asettaa lisävaatimuksia sen piiriin kuuluville tuotteille. Niiden on sovellettava erityisesti seuraavia:

(a)ei saa asettaa muita tieto-, rekisteröinti- ja muita vaatimuksia kuin yhdenmukaistetulla toiminta-alalla säädetyt;

(b)ei saa tehdä pakollisiksi muita arviointeja kuin yhdenmukaistetulla toiminta-alalla vahvistetut;

(c)jollei 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti muutoin säädetä, kansallisessa lainsäädännössä, muissa säännöissä tai hallinnollisissa toimissa ei saa ylittää 5 artiklan mukaisesti täsmennettyjä tuotevaatimuksia tai 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettuja kynnysarvoja tai esittää päällekkäisiä vaatimuksia tai arvoja;

(d)kansallisessa lainsäädännössä, muissa säännöissä tai hallinnollisissa toimissa ei saa edellyttää useampia arviointeja ja varmennuksia kuin liitteessä V säädetään eikä laajentaa liitteessä V säädettyjen arviointien ja varmennusten soveltamisalaa;

(e)kansallisessa lainsäädännössä, muissa säännöissä tai hallinnollisissa toimissa on toistettava 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritettyjen kynnysarvojen vaatimukset eikä niissä saa edellyttää enempää tai vähempää;

(f)kansallinen lainsäädäntö, muut säännöt tai hallinnolliset toimet eivät saa perustua muihin luokkiin, alaluokkiin tai täydentäviin luokkiin kuin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistetut luokat;

(g)jos arviointimenetelmät on vahvistettu 4 artiklan 2 kohdan tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kansallisessa lainsäädännössä, muissa säännöissä tai hallinnollisissa toimissa ei saa rakennuskohteiden eikä tuotteiden ominaisuuksien tai vaatimusten osalta viitata muihin arviointimenetelmiin tai muuttaa tai täydentää näitä arviointimenetelmiä tai valita vain osaa niistä.

Tätä kohtaa sovelletaan myös julkisiin tarjouskilpailuihin tai sopimusten suoraan myöntämiseen, jos julkiset tarjouskilpailut tai sopimusten suora myöntäminen toteutetaan julkisten tahojen suorassa tai välillisessä valvonnassa tai julkisia tarjouskilpailuja tai sopimusten suoraa myöntämistä koskevien julkisten sääntöjen mukaisesti. Tätä kohtaa sovelletaan myös avustuksiin tai muihin myönteisiin kannustimiin, verokannustimia lukuun ottamatta. Yhdenmukaistetuilla teknisillä eritelmillä voidaan kuitenkin antaa jäsenvaltioille mahdollisuus yhdistää tai kannustaa niitä yhdistämään julkisten tarjouskilpailujen tai sopimusten tai avustusten tai muiden positiivisten kannustimien myöntämistä koskevat päätökset muihin alaluokkiin tai täydentäviin luokkiin kuin niihin, jotka on vahvistettu 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos ne edelleen liittyvät ympäristötehokkuuteen, joka on arvioitu näiden yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle perusominaisuudet, joita ne vaativat kunkin tuoteryhmän tai -luokan osalta, vastaavat tuotevaatimukset ja sovelletut arviointimenetelmät. Niiden on viitattava näihin perusominaisuuksiin, vaatimuksiin ja arviointimenetelmiin ennakoivasti kaikilla foorumeilla ja kaikissa tilanteissa, jotka ovat merkityksellisiä yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien laatimisen kannalta. Yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä laativien foorumien on otettava huomioon nämä perusominaisuudet, vaatimukset ja arviointimenetelmät. Yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien on katettava perusominaisuudet mahdollisuuksien mukaan.

4.Jos jäsenvaltio pitää terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyvien pakottavien syiden perusteella tarpeellisena vahvistaa vaatimuksia sääntelyllä tai toteuttaa hallinnollisia toimenpiteitä 2 kohdasta poiketen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava vahvistettujen menettelyllisten velvoitteiden tarve ja selitettävä tarve, johon se pyrkii vastaamaan sääntelyllä, ja toimitettava näyttöä sekä sääntelytarpeesta että siitä, että yhdenmukaistettu toiminta-ala ja muu unionin lainsäädäntö ei kata sitä. Tätä varten jäsenvaltioiden on tarvittaessa käytettävä direktiivin (EU) 2015/1535 mukaista ilmoitusmenettelyä.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 4 kohdan mukaisesti ilmoitetun kansallisen toimenpiteen, jos

(a)se toteaa, että sääntely tai hallinnollinen toimenpide vaikuttaa asianmukaisesti perustellulta, kun otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitetut terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvät pakottavat syyt;

(b)yhdenmukaistettu toiminta-ala tai muu unionin lainsäädäntö ei kata sääntelytarvetta;

(c)ilmoitettu sääntely tai hallinnollinen toimenpide ei syrji muiden jäsenvaltioiden talouden toimijoita;

(d)ilmoitetulla sääntelyllä tai hallinnollisella toimenpiteellä voidaan kattaa kyseinen sääntelytarve;

(e)ilmoitettu sääntely tai hallinnollinen toimenpide ei muodosta suhteettoman suurta estettä unionin markkinoiden toiminnalle; ja

(f)komissio ei ilmoita jäsenvaltioille osoitetulla aiekirjeellä aikeestaan julkaista vuoden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen päivämäärästä Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdenmukaistettua teknistä eritelmää tai sen viitetietoja taikka hyväksyä yleisesti sovellettavaa säädöstä, joka kattaa kyseisen tarpeen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun, komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6.Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä yhteiseen digitaaliseen palveluväylään kaikki kansallinen sääntely ja hallinnolliset toimenpiteet, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti tuotteiden käytettävyyteen niiden alueella.

7.Tällä asetuksella ei estetä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön pakollisia panttijärjestelmiä, velvoittamasta valmistajia ottamaan takaisin käytettyjä tai käyttämättömiä tuotteita suoraan tai maahantuojien ja jakelijoiden kautta eikä vahvistamasta velvoitteita, jotka koskevat jätetuotteiden keruuta ja käsittelyä, edellyttäen että kaikkia seuraavia noudatetaan:

(a)tuotteen omistaja voi valita, palautetaanko tuote valmistajalle, maahantuojalle vai jakelijalle, mutta se on vastuussa kuljetuksesta takaisin jakelijalle, maahantuojalle tai valmistajalle;

(b)talouden toimijoita muissa jäsenvaltioissa ei syrjitä suoraan tai välillisesti.

8.Jäsenvaltiot voivat kieltää 22 artiklan 2 kohdan j alakohdan ja 26 artiklan mukaisesti takaisin otettujen tuotteiden hävittämisen tai asettaa näiden tuotteiden hävittämisen ehdoksi, että ne asetetaan ensin saataville kansalliselle välitysalustalle tuotteiden muuta kuin kaupallista käyttöä varten.

8 artikla

Suhde muuhun unionin lainsäädäntöön

Tuotteiden kaksinkertaisen arvioinnin välttämiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, joissa määritetään edellytykset, joiden nojalla muun unionin lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttäminen täyttää myös tämän asetuksen tietyt velvoitteet, jos muutoin samaa terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvää näkökohtaa arvioitaisiin rinnakkain tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön nojalla.

II LUKU

MENETTELY, ILMOITUKSET JA MERKINNÄT

9 artikla

Suoritustasoilmoitus

1.Jos tuote kuuluu 4 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, valmistajan on noudatettava liitteessä V vahvistettua sovellettavaa arviointi- ja varmennusjärjestelmää ja laadittava suoritustasoilmoitus ennen tuotteen markkinoille saattamista. Sellaisen tuotteen valmistaja, joka ei kuulu minkään yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, voi antaa suoritustasoilmoituksen asianmukaisen eurooppalaisen arviointiasiakirjan ja eurooppalaisen teknisen arvioinnin mukaisesti.

2.Jo tuote kuuluu yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, tiedot sen suoritustasosta, joka liittyy sovellettavassa yhdenmukaistetussa teknisessä eritelmässä säädettyihin perusominaisuuksiin, voidaan antaa muualla kuin suoritustasoilmoituksessa vain, jos ne annetaan samanaikaisesti suoritustasoilmoituksessa. Tätä velvoitetta ei sovelleta tilanteissa, joissa suoritustasoilmoitusta ei ole 10 artiklan mukaisesti laadittu.

3.Laatimalla suoritustasoilmoituksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen, ja siitä tulee vastuullinen sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien unionin ja kansallisten lakien mukaisesti, vaikka se ei toimisikaan huolimattomasti. Jäsenvaltioiden on pidettävä valmistajan laatimaa suoritustasoilmoitusta tarkkana ja luotettavana, jollei ole objektiivisia syitä olettaa toisin.

10 artikla

Vapautukset suoritustasoilmoituksen laatimisesta

1.Poiketen siitä, mitä 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, valmistaja voi olla laatimatta suoritustasoilmoitusta saattaessaan markkinoille tuotteen, joka kuuluu yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, jos sitä koskee jokin seuraavista:

(a)tuotteen valmistaa yksilöllisesti tai tilaustuotteena, muutoin kuin 3D-tulostuksella tai jo olemassa olevilla muoteilla, muutoin kuin sarjavalmisteisesti erityistilauksen perusteella ja asentaa yksittäiseen rakennuskohteeseen valmistaja, joka vastaa myös tuotteen turvallisesta liittämisestä rakennuskohteeseen noudattaen sovellettavia kansallisia sääntöjä ja sovellettavien kansallisten sääntöjen nojalla nimettyjen rakennuskohteen turvallisesta toteuttamisesta vastaavien henkilöiden valvonnassa;

(b)tuote valmistetaan rakennuspaikalla muutoin kuin 3D-tulostuksella tai jo olemassa olevilla muoteilla muutoin kuin sarjavalmisteisesti sen liittämiseksi pysyvästi kyseiseen rakennuskohteeseen noudattaen sovellettavia kansallisia sääntöjä ja sovellettavien kansallisten sääntöjen nojalla nimettyjen rakennuskohteen turvallisesta toteuttamisesta vastaavien henkilöiden valvonnassa; tai

(c)tuote valmistetaan suojellun kohteen säilyttämisen edellyttämällä tavalla muutoin kuin sarjavalmisteisesti, jotta voidaan korjata asianmukaisesti sellaisia rakennuskohteita, joita suojellaan virallisesti osana tiettyä ympäristöä tai niiden erityisen arkkitehtonisen tai historiallisen arvon vuoksi.

2.Jäsenvaltio voi vapauttaa 9 artiklan 1 kohdan soveltamisesta sellaisiin tuotteisiin perustuvat uudelleenvalmistetut tuotteet, jotka ovat turvallisia uudelleenvalmistuksen jälkeenkin, edellyttäen että se varmistaa, että tuote ei liiku kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella.

3.Jäsenvaltio voi vapauttaa 9 artiklan 1 kohdan soveltamisesta muut rakennuskohteen osat kuin tuotteet, jotka on valmisteltu uudelleenkäyttöön tai jotka on uudelleenvalmistettu, edellyttäen että kyseinen osa ei liiku kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella.

4.Jäsenvaltio voi vapauttaa 9 artiklan 1 kohdan soveltamisesta tuotteet, joihin pätevät kaikki seuraavat:

(a)valmistaja on mikroyritys, joka ei kuulu yritysperheeseen tai muuhun kaupalliseen organisaatioon, mukaan lukien verkostot, joka kykenee määräämään tai järjestämään valmistajan toimintaa;

(b)valmistaja käyttää yksinomaisesti tai pääasiassa komponentteja tai materiaaleja, joilla on yleisesti tunnetut vakaat ominaisuudet, tai tuotteita, joihin sovelletaan vapaaehtoisesti tätä asetusta, ja kaikissa tapauksissa tuotteen ominaisuudet riippuvat pääasiassa näiden komponenttien tai materiaalien ominaisuuksista;

(c)tuote ei liiku kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella.

11 artikla

Suoritustasoilmoituksen sisältö

1.Suoritustasoilmoituksessa on ilmoitettava tuotteen perusominaisuuksiin liittyvä suoritustaso asianmukaisten yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien tai eurooppalaisen arviointiasiakirjan mukaisesti.

2.Suoritustasoilmoitus on laadittava käyttäen liitteessä II esitettyä mallia ilman vaatimustenmukaisuuteen liittyvää osiota. Suoritustasoilmoituksen on katettava vähintään liitteessä I olevan A osan 2 kohdassa lueteltuja pakollisia perusominaisuuksia koskeva suoritustaso, yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien tai 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten nojalla pakolliset perusominaisuudet ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristökestävyyden arviointi.

3.Siirretään komissiolle valta muuttaa liitteessä II esitettyä mallia 87 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, joilla mahdollistetaan lisätietojen sisällyttäminen ilmoitukseen, jotta talouden toimijat voivat kattaa uusia tietotarpeita.

4.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 45 31 artiklassa tai tapauksen mukaan 33 artiklassa tarkoitetut tiedot on annettava yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa.

12 artikla

Muutettu suoritustasoilmoitus käytettyjen, uudelleenvalmistettujen ja ylijääneiden tuotteiden osalta

1.Jos käytettyä tuotetta varten on käytettävissä alkuperäisen valmistajan tai muun talouden toimijan tämän asetuksen tai asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla antama suoritustasoilmoitus, uudessa suoritustasoilmoituksessa voidaan 11 artiklan 1 kohdasta poiketen viitata alkuperäiseen suoritustasoilmoitukseen siinä ilmoitettujen ominaisuuksien osalta, jos

(a)aiottu käyttötarkoitus ei ole muuttunut muutoin kuin siten, että suoritustaso on alentunut tai aiottu käyttötarkoitus on supistunut tai tuotteesta on tullut vain sisustustarkoituksiin soveltuva;

(b)alkuperäisen tuotteen käyttöikä tai kestokykyyn liittyvä suoritustaso on täsmennetty alkuperäisessä suoritustasoilmoituksessa, yhdenmukaistetussa teknisessä eritelmässä, johon alkuperäinen suoritustasoilmoitus perustui, tai se on yleisesti tunnettu yleisen rakennusteknisen tietämyksen perusteella;

(c)aika, joka on kulunut siitä, kun tuote liitettiin ensimmäisen kerran rakennuskohteeseen, ei ylitä tuotteen käyttöikää tai kestokykyyn liittyvää suoritustasoa, sen mukaan kumpi on lyhyempi.

Talouden toimijan on liitettävä alkuperäinen suoritustasoilmoitus antamaansa suoritustasoilmoitukseen, johon on merkittävä ”käytettyä tuotetta koskeva suoritustasoilmoitus”.

2.Jos käytettyä tuotetta varten ei ole käytettävissä alkuperäisen valmistajan tai muun talouden toimijan tämän asetuksen tai asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla antamaa suoritustasoilmoitusta, talouden toimija voi antaa uuden suoritustasoilmoituksen niin, ettei ole tarpeen käydä läpi koko tämän asetuksen mukaista menettelyä, jos aiottu käyttötarkoitus rajoitetaan ”sisustustarkoituksiin”. Jos talouden toimija käyttää tätä poikkeusta, suoritustasoilmoitukseen on merkittävä ”käytettyä tuotetta koskeva suoritustasoilmoitus”.

3.Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos

(a)käytetyn tuotteen mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksien ei voida enää olettaa olevan riittävän vakaita uutta aiottua käyttötarkoitusta varten;

(b)ihmisten terveys ja turvallisuus vaarantuisivat tuotteen ominaisuuksien vuoksi;

(c)tuotteeseen on kohdistunut rasitusta, jonka vuoksi se ei sovellu uuteen aiottuun käyttötarkoitukseen; tai

(d)tällainen rasitus ei ole kovin epätodennäköinen purkajan 29 artiklan mukaisesti laatiman pöytäkirjan ja tietyn rakennuksen kuntoa koskevan dokumentaation, jäljempänä ’rakennuspäiväkirja’, mukaan.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava purkajia koskevat vaatimukset ja viimeisen virkkeen mukaisesti annettava todistus, mukaan lukien määritelmä rasituksesta, jonka vuoksi tuotteesta tulee käyttöön soveltumaton.

4.Edellä 1–3 kohtaa sovelletaan myös uudelleenvalmistettuihin tuotteisiin, jos muutosprosessi purkamisen jälkeen – vaikka se onkin laajempi kuin korjaus, puhdistus tai säännöllinen huolto tai direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 16 alakohdassa määritelty uudelleenkäyttöön valmistelu – ei vaaranna tämän asetuksen noudattamista tai tuotteen suoritustasoa asiaankuuluvien ominaisuuksien osalta, koska muutosprosessi ei tuotteiden suunnittelun vuoksi voi vaikuttaa kielteisesti suoritustasoon ja vaatimustenmukaisuuteen tai koska käytetty varaosa on arvioitu suoritustasoltaan ja vaatimustenmukaisuudeltaan vastaavaksi. Jos talouden toimija käyttää tätä poikkeusta, suoritustasoilmoitukseen on merkittävä ”uudelleenvalmistettua tuotetta koskeva suoritustasoilmoitus”.

5.Edellä 1–4 kohtaa sovelletaan kaikkiin seuraaviin:

(a)tuotteet, jotka ovat saapuneet käyttäjälle tai jotka ovat jättäneet jakeluketjun mutta joita ei koskaan asennettu ja joiden alkuperäinen valmistaja ei ota niistä enää vastuuta uusina tuotteina, jäljempänä ’ylijääneet tuotteet’;

(b)tuotteet, joiden alkuperäinen valmistaja kieltäytyy vahvistamasta niitä koskevaa vastuutaan kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut pyynnön talouden toimijalta, joka haluaa asettaa ylijääneet tuotteet saataville markkinoilla.

Jos talouden toimija käyttää tätä poikkeusta, suoritustasoilmoitukseen on merkittävä ”ylijäänyttä tuotetta koskeva suoritustasoilmoitus”.

6.Tämän asetuksen 21 artiklan 3 kohtaa ja 22 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tuotteisiin, jotka kuuluvat 1–5 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisalaan, vain jos tuotteet markkinoilla saataville asettava talouden toimija pyytää niiden soveltamista.

Tämän asetuksen 21 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka kuuluvat 1–5 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisalaan. Talouden toimijoiden on kuitenkin toimitettava liitteessä I olevassa D osassa esitetyt tiedot.

7.Ellei talouden toimija päätä soveltaa yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä, 1–5 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisalaan kuuluvat tuotteet vapautetaan kynnysarvojen, tuotevaatimusten ja sovellettavien yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien soveltamisesta.

8.Antamalla suoritustasoilmoituksen talouden toimija ottaa vastuun siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen, ja siitä tulee vastuullinen sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien unionin ja kansallisten lakien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on pidettävä suoritustasoilmoitusta tarkkana ja luotettavana, jollei ole objektiivisia syitä olettaa toisin.

9.Tätä artiklaa ei sovelleta käytettyihin, uudelleenvalmistettuihin tai ylijääneisiin tuotteisiin, joita ei ole koskaan saatettu unionin markkinoille tai joita ei ole koskaan asennettu unionissa.

13 artikla

Vaatimustenmukaisuusilmoitus

1.Ennen tuotteen markkinoille saattamista valmistajan, jota ei ole vapautettu suoritustasoilmoituksen laatimista koskevasta velvoitteesta, on:

(a)varmennettava, että tuote on liitteessä I olevan B ja C osan tuotevaatimusten mukainen, sikäli kuin vaatimukset on määritelty delegoiduilla säädöksillä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja liitteessä I olevan D osan tuotevaatimusten mukainen;

(b)noudatettava liitteessä V vahvistettua arviointi- ja varmennusjärjestelmää; ja

(c)laadittava vaatimustenmukaisuusilmoitus.

2.Valmistaja voi päättää antaa vaatimustenmukaisuusilmoituksen 1 kohdan mukaisesti, vaikka se olisi vapautettu suoritustasoilmoituksen laatimista koskevasta velvoitteesta.

3.Vaatimustenmukaisuusilmoituksella valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on tuotevaatimusten mukainen, ja siitä tulee vastuullinen sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti, vaikka se ei toimisikaan huolimattomasti. Jos tuote on vaatimusten vastainen tai jos vaatimustenmukaisuusilmoitusta ei ole, tuotetta ei voi asettaa saataville markkinoilla. Jäsenvaltioiden on pidettävä valmistajan laatimaa vaatimustenmukaisuusilmoitusta tarkkana ja luotettavana, jollei ole objektiivisia syitä olettaa toisin.

14 artikla

Vaatimustenmukaisuusilmoituksen sisältö

1.Vaatimustenmukaisuusilmoituksessa on ilmoitettava, että tuote on 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotevaatimusten mukainen.

2.Valmistajan on yhdistettävä vaatimustenmukaisuus- ja suoritustasoilmoitus yhteen ilmoitukseen, johon merkitään liitteessä II esitetyn mukaisesti ”Ilmoitus suoritustasosta ja vaatimustenmukaisuudesta”.

3.Vaatimustenmukaisuusilmoitukseen sovelletaan 11 artiklan 2–4 kohtaa ja 12 artiklaa.

4.Valmistajan on täytettävä tämän artiklan mukaiset velvoitteensa siitä alkaen, kun se tekee suoritustasoilmoitukseen ensimmäisen tarkistuksen yhdenmukaistetun teknisen eritelmän soveltamispäivän jälkeen kyseisen tuoteperheen tai -luokan osalta, mutta viimeistään 3 vuoden kuluttua kyseisestä päivästä.

15 artikla

Suoritustasoilmoituksen ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen toimittaminen

1.Valmistajan on toimitettava sähköisessä muodossa kopio kunkin markkinoilla saataville asetetun tuotteen suoritustasoilmoituksesta ja vaatimustenmukaisuusilmoituksesta.

Jos kuitenkin erä samaa tuotetta toimitetaan yhdelle käyttäjälle, siihen voidaan liittää vain yksi kopio ilmoituksista.

2.Jos ilmoitus toimitetaan sähköisesti, valmistajan on annettava ilmoitus yleisesti luettavissa olevassa sähköisessä muodossa, joka ei ole muutettavissa. Valmistaja voi myös käyttää pysyvää linkkiä, edellyttäen että pysyvä linkki ja sen kautta saatavilla oleva asiakirja eivät ole muutettavissa. Tämän asetuksen nojalla sovelletaan komission delegoitua asetusta (EU) N:o 157/2014 46 .

Valmistajan on toimitettava ilmoitus paperimuodossa, jos vastaanottaja sitä vaatii.

3.Ilmoituksessa voi olla pysyviä linkkejä ympäristötuoteselosteisiin tai muihin vaaditut tiedot sisältäviin asiakirjoihin, jotka eivät ole muutettavissa, jos kyseisissä asiakirjoissa noudatetaan ilmoitusten järjestystä ja rakennetta tai jos yhdessä pysyvän linkin kanssa toimitetaan vastaavuustaulukko, jossa ilmoitusten järjestys yhdistetään näiden asiakirjojen järjestykseen.

4.Valmistajan on toimitettava suoritustasoilmoitus ja vaatimustenmukaisuusilmoitus niiden jäsenvaltioiden vaatimalla kielellä tai kielillä, joissa valmistaja aikoo asettaa tuotteen saataville markkinoilla. Muun talouden toimijan, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla toisessa jäsenvaltiossa, on asetettava suoritustasoilmoituksen ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen käännös saataville kyseisen jäsenvaltion vaatimilla kielillä yhdessä alkuperäisen kanssa ja noudatettava 1 ja 2 kohtaa.

16 artikla

CE-merkinnän yleisperiaatteet ja käyttö

1.CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.

2.CE-merkintä kiinnitetään niihin tuotteisiin, joista valmistaja on laatinut suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen 9 ja 11–14 artiklan mukaisesti. CE-merkintä on kiinnitettävä keskeisiin osiin. CE-merkintää ei saa kiinnittää osiin, jotka eivät ole keskeisiä osia.

3.Jos valmistaja ei ole laatinut suoritustaso- eikä vaatimustenmukaisuusilmoitusta, CE-merkintää ei saa kiinnittää.

4.Kiinnittämällä tai kiinnityttämällä CE-merkinnän talouden toimija ilmoittaa ottavansa vastuun siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason ja tämän asetuksen mukaisten tai tässä asetuksessa säädettyjen sovellettavien tuotevaatimusten mukainen. Kiinnittämällä CE-merkinnän talouden toimijasta tulee vastuullinen ilmoitetun suoritustason ja vaatimusten täyttymisen suhteen sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

5.CE-merkintä on ainoa merkintä, joka todistaa tuotteen suoritustason arvioitujen perusominaisuuksien suhteen ja sen, että tuote on tämän asetuksen mukainen.

Jäsenvaltiot eivät saa kansallisissa toimenpiteissä ottaa käyttöön viittauksia merkintään tai niiden on poistettava tällaiset viittaukset merkintään, joka todistaa tuotteen olevan yhdenmukaistetun toiminta-alan piiriin kuuluviin perusominaisuuksiin liittyvien vaatimusten tai ilmoitetun suoritustason mukainen.

6.Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai estää alueellaan tai vastuuseensa kuuluvilla aloilla CE-merkinnällä varustettujen tuotteiden asettamista saataville markkinoilla tai käyttöä, jos ilmoitetut suoritustasot vastaavat sellaista käyttöä koskevia asianomaisen jäsenvaltion vaatimuksia.

Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai estää alueellaan tai vastuuseensa kuuluvilla aloilla CE-merkinnällä varustettujen tuotteiden asettamista saataville markkinoilla tai käyttöä, jos tuotteet ovat tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla vahvistettujen tuotevaatimusten mukaisia, paitsi jos kyseisessä yhdenmukaistetussa teknisessä eritelmässä täsmennetään, että kyseiset vaatimukset ovat vain vähimmäisvaatimuksia.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkiset laitokset taikka monopoliasemansa tai julkisen palvelutehtävänsä nojalla julkisena yrityksenä tai julkisena laitoksena toimivat yksityiset elimet eivät estä säännöin tai ehdoin CE-merkinnällä varustettujen tuotteiden käyttöä.

17 artikla

CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot

1.CE-merkintä on kiinnitettävä tuotteeseen tai siihen kiinnitettyyn etikettiin näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei tuotteen luonteen vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, se on kiinnitettävä pakkaukseen tai mukana oleviin asiakirjoihin.

2.CE-merkintään on liitettävä:

(a)ensimmäisen kiinnitysvuoden kaksi viimeistä numeroa;

(b)valmistajan nimi ja rekisteröity osoite tai tunnusmerkki, jonka avulla valmistajan nimi ja osoite on mahdollista määrittää helposti ja sekaannuksitta;

(c)valtuutetun edustajan nimi ja rekisteröity osoite tai tunnusmerkki, jonka avulla valtuutetun edustajan nimi ja osoite on mahdollista määrittää helposti ja sekaannuksitta, jos valmistajalla ei ole toimipaikkaa unionissa tai jos valmistaja päättää käyttää valtuutettua edustajaa;

(d)tuotetyypin yksilöllinen tunnistenumero, pysyvä linkki unionin tietokantoihin, joihin valmistaja on rekisteröitynyt tuotteet, ja täsmälliset tiedot siitä, miten tuotteet näistä tietokannoista löytyvät;

(e)pysyvä linkki valmistajan omalle verkkosivustolle, jossa tuote esitellään, jos tällainen verkkosivusto on olemassa;

(f)suoritustasoilmoituksen viitenumero; ja

(g)ilmoitetun laitoksen tunnusnumero (tarvittaessa).

Edellä d–f alakohdassa luetellut seikat voidaan korvata pysyvällä linkillä yhdistettyyn suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoitukseen (sähköinen CE-merkintä).

3.CE-merkintä on kiinnitettävä ennen kuin tuote saatetaan markkinoille tai asennetaan suoraan rakennuskohteeseen. Siihen voidaan myöhemmin liittää kuvamerkki tai muuta tietoa, joka liittyy erityisriskiin tai -käyttöön.

18 artikla

Muut merkinnät

Tuotteeseen saa kiinnittää CE-merkinnän lisäksi muita merkintöjä, mukaan lukien yksityisiä merkintöjä, vain, jos ne eivät kata yhdenmukaistettuun toiminta-alaan sisältyviä yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä tai tuotevaatimuksia tai perusominaisuuksia tai arviointimenetelmiä tai niissä ei viitata niihin.

Tuotteeseen ei saa kiinnittää muuta kuin unionin lainsäädännössä säädettyä merkintää, ja tämän unionin lainsäädännössä säädetyn muun merkinnän ja CE-merkinnän välisen etäisyyden – mitattuna mistä tahansa CE-merkinnän ja muun merkinnän kohdasta – on oltava vähintään CE-merkinnän kaksinkertainen pituus.

Suoritustasoilmoitukseen ja vaatimustenmukaisuusilmoitukseen ei saa laittaa muuta merkintää kuin CE-merkintä.

III LUKU

TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOITTEET JA OIKEUDET

19 artikla

Talouden toimijoiden velvoitteet

1.Talouden toimijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen toiminta, mukaan lukien tuotteet, on jatkuvasti tämän asetuksen vaatimusten mukaista. Jos markkinavalvontaviranomainen on todennut 70 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että talouden toimijan toiminta tai tuote on vaatimustenvastainen, ja on vaatinut korjaavia toimia, talouden toimijan on toimitettava tilanneraportteja kyseiselle viranomaiselle, kunnes se toteaa, että korjaavat toimet voidaan päättää.

2.Jos eri jäsenvaltioiden viranomaiset esittävät eroavia lausuntoja talouden toimijan toiminnan tai tuotteen vaatimustenvastaisuudesta tai eroavia vaatimuksia korjaavista toimista, talouden toimijan on toteutettava erilaisia toimenpiteitä sen mukaan, missä tuotteet on tarkoitus asettaa saataville markkinoilla tai asentaa suoraan. Jos tämä ei ole mahdollista tai jos yhden jäsenvaltion määräämä ankarampi toimenpide kattaa toisen jäsenvaltion määräämän lievemmän toimenpiteen, on toteutettava ankarampi toimenpide. Jos nämä säännöt eivät johda selkeään tulokseen, asianomaiset jäsenvaltiot ja komissio ja pyynnöstä muut jäsenvaltiot pyrkivät löytämään yhteisen ratkaisun, ja tarvittaessa komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen 33 artiklan mukaisesti.

3.Talouden toimijan on jonkin viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava kyseiselle viranomaiselle talouden toimija tai muu toimija,

(a)joka on toimittanut sille tuotteen, mukaan lukien tuotteen komponentit tai varaosat, tai palvelun, joka on merkityksellinen tuotteen kannalta, sekä toimitusmäärä;

(b)jolle se on toimittanut tuotteen, mukaan lukien tuotteen komponentit tai varaosat, tai palvelun, joka on merkityksellinen tuotteen kannalta, sekä toimitusmäärä;

(c)joka osallistuu rahoitus- tai muihin vakuuspalveluihin, jotka liittyvät tuotteen asettamiseen saataville markkinoilla tai suoraan asentamiseen.

Yksilöidessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimijoita talouden toimijan on ilmoitettava viranomaiselle kaikki asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien seuraavat:

(i)ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimijoiden osoitteet;

(ii)näiden toimijoiden yhteystiedot;

(iii)näiden toimijoiden sähköpostiosoitteet, verkkosivustot ja sosiaalisen median profiilit;

(iv) näiden toimijoiden vero- ja yritysrekisterinumerot;

(v)näiden toimijoiden pankkitilit; ja

(vi) näiden toimijoiden puolesta toimivien luonnollisten tai oikeushenkilöiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot.

4.Talouden toimijan on voitava esittää kaikki tässä luvussa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot viranomaisille kymmenen vuoden ajan siitä, kun kyseinen tuote on viimeksi ollut sen hallussa tai se on ollut tekemisissä tuotteen kanssa, paitsi jos tiedot ovat pysyvästi saatavilla 78 artiklan mukaisesti perustetun tuoterekisteritietokannan tai -järjestelmän kautta. Sen on esitettävä asiakirjat ja tiedot 10 päivän kuluessa viranomaisen esittämän pyynnön vastaanottamisesta.

5.Talouden toimijan on toimitettava kaikki pyydetyt tiedot 78 artiklan mukaisesti perustettuun tietokantaan tai järjestelmään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tietokannan tai järjestelmän käytettävyys on ilmoitettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja vastattava siihen liittyvistä rekisteröitymismaksuista. Sen on varmennettava toimitettujen tietojen oikeellisuus vähintään kahdesti vuodessa.

Talouden toimijan on rekisteröidyttävä 77 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustettuun kansalliseen järjestelmään.

Talouden toimijan on asetettava kuluttajien ja käyttäjien saataville viestintäkanavat, mukaan lukien puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet tai asiaa koskevat verkkosivustonsa ja sosiaalisen median sivustojensa osiot, jotta se voi ilmoittaa mahdollisista onnettomuuksista, vaaratilanteista tai turvallisuusongelmista, joita sillä on ollut tuotteen suhteen.

6.Talouden toimija voi ilmoittaa viranomaisille kaikista tämän asetuksen todennäköisistä rikkomisista, joista sillä on tietoa. Jos talouden toimija katsoo, että vaatimustenvastainen tuote aiheuttaa riskin ihmisten turvallisuudelle tai ympäristölle, sen on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa se asetti tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

7.Talouden toimijan, jolla on oltava ilmoitetun laitoksen myöntämä sertifiointi tai joka tarjoaa palveluja tai toimittaa osia valmistajille, on tarjottava ilmoitetuille laitoksille pääsy asiakirjoihinsa ja tiloihinsa sikäli kuin se on tarpeen ilmoitettujen laitosten toiminnan kannalta. Sen on annettava ilmoitetuille laitoksille oikeat tiedot ja korjattava mahdolliset virheelliset tiedot. Lisäksi talouden toimijan on ilmoitettava ilmoitetulle laitokselle kuukauden kuluessa kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa tämän asetuksen noudattamiseen.

20 artikla

Talouden toimijoiden menettelylliset oikeudet

1.Mahdollisissa lopullisissa tai tilapäisissä toimenpiteissä, päätöksissä tai määräyksissä, jotka viranomaiset ovat hyväksyneet tämän asetuksen nojalla talouden toimijaa ja sen puolesta toimivia luonnollisia ja oikeushenkilöitä vastaan, on esitettävä niiden täsmälliset perustelut.

2.Tällaisista toimenpiteistä, päätöksistä ja määräyksistä on ilmoitettava viipymättä asiaankuuluvalle talouden toimijalle ja sen puolesta toimivalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, jolle on samalla ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion oikeuden mukaiset muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaun määräajat.

3.Ennen 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, päätöksen tai määräyksen hyväksymistä asianomaiselle talouden toimijalle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi asianmukaisessa ajassa, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää, paitsi jos toimenpide, päätös tai määräys on kiireellinen terveys- tai turvallisuusvaatimusten perusteella tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yleisten etujen mukaisella muulla perusteella.

4.Jos toimenpide, päätös tai määräys hyväksytään ilman, että talouden toimijalle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, talouden toimijalle on annettava tällainen tilaisuus mahdollisimman pian hyväksymisen jälkeen ja markkinavalvontaviranomainen voi tarkastella viipymättä kyseistä toimenpidettä, päätöstä tai määräystä uudelleen.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin tämän artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin voi hakea muutosta toimivaltaisesta tuomioistuimesta, riippumatta siitä, sovelletaanko edeltävää hallinnollista muutoksenhakumenettelyä. Kyseisellä tuomioistuimella on myös oltava toimivalta päättää muutoksenhaun tai tuomioistuimen määräämien väliaikaisten toimien lykkäävästä vaikutuksesta ottaen huomioon sekä yleinen etu että talouden toimijoiden edut.

21 artikla

Valmistajien velvoitteet

1.Valmistajan on määritettävä tuotetyyppi noudattaen sitä varten 3 artiklan 31 alakohdan määritelmässä annettuja rajoja. Tuotetyyppiin on sovellettava liitteessä V vahvistettua sovellettavaa arviointi- ja varmennusjärjestelmää. Valmistajan on laadittava suoritustasoilmoitus ja vaatimustenmukaisuusilmoitus 9 ja 11–15 artiklan mukaisesti ja kiinnitettävä CE-merkintä 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

2.Valmistajan on pidättäydyttävä esittämästä tuotteen ominaisuuksista väitteitä, jotka eivät perustu

(a)yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään sisältyvään arviointimenetelmään, jos kyseinen ominaisuus kuuluu eritelmän piiriin; tai

(b)arviointimenetelmään, joka edustaa tehokkainta ja edistyneintä menetelmää tarkan arvioinnin tekemiseksi, jos yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään sisältyvää arviointimenetelmää ei ole.

3.Valmistajan on laadittava 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella tekniset asiakirjat, joissa kuvataan aiottu käyttötarkoitus, mukaan lukien tarkat käyttöehdot ja kaikki tarvittavat tekijät suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.

Kyseisiin teknisiin asiakirjoihin on sisällyttävä pakollinen tai vapaaehtoinen ympäristö- ja ilmastokestävyyttä koskeva laskelma, joka on arvioitu tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti.

Toista alakohtaa ei sovelleta käytettyihin, uudelleenvalmistettuihin tai ylijääneisiin tuotteisiin, paitsi jos talouden toimija päättää soveltaa tätä asetusta niihin samalla tavoin kuin uusiin tuotteisiin, jollei tämän artiklan mukaisista velvoitteista 26 artiklan nojalla muuta johdu.

4.Valmistajan on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa säilytetään ilmoitettu suoritustaso ja vaatimustenmukaisuus. Muutokset tuotantoprosessiin, tuotteen suunnitteluun tai ominaisuuksiin ja muutokset yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin, joihin viittaamalla tuotteen suoritustaso tai vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan tai joita soveltamalla tuotteen suoritustaso ja vaatimustenmukaisuus varmennetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon, ja jos muutokset vaikuttavat tuotteen suoritustasoon tai vaatimustenmukaisuuteen, on käynnistettävä uudelleenarviointi asiaankuuluvan arviointimenettelyn mukaisesti.

Silloin kun se katsotaan tuotteen ilmoitetun suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden tarkkuuden, luotettavuuden ja vakauden varmistamisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajan on testattava näytteitä markkinoille saatetuista tai markkinoilla saataville asetetuista tuotteista, pidettävä tarvittaessa kirjaa valituksista, vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista sekä tiedotettava maahantuojille ja jakelijoille kaikesta tällaisesta seurannasta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut menettelyt, toisessa alakohdassa tarkoitettu näytteiden testaus sekä liitteen V mukaisen sovellettavan järjestelmän soveltaminen on kuvattava 3 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa.

5.Valmistajan on varmistettava, että sen tuotteessa on valmistajakohtainen tyyppinumero ja erä- tai sarjanumero. Jos tämä ei ole mahdollista, vaaditut tiedot on esitettävä pakkauksessa, kiinnitetyssä merkissä tai viimeisenä keinona tuotteen mukana olevassa asiakirjassa.

Jos tuotetta ei ole tarkoitettu kuluttajille tai muille kuin ammattikäyttäjille, valmistajan on kiinnitettävä tuotteeseen merkintä ”Vain ammattikäyttöön” ensimmäisessä alakohdassa esitetyllä tavalla. Jos tuotteessa ei ole merkintää ”Vain ammattikäyttöön”, on katsottava, että se on tarkoitettu myös muille kuin ammattikäyttäjille ja tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) … [yleinen tuoteturvallisuusasetus] tarkoitetuille kuluttajille.

Valmistajan on esitettävä asiakkaille näkyvästi ennen sitovan myyntisopimuksen tekemistä, mukaan lukien etämyynti, tiedot, jotka on merkittävä tuotteeseen tämän asetuksen tai yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien nojalla.

6.Asettaessaan tuotteen saataville tietyn jäsenvaltion markkinoilla valmistajan on varmistettava, että tuotteeseen liitetään yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä ja liitteessä I olevassa D osassa esitetyt tiedot kyseisen jäsenvaltion määrittelemällä kielellä tai, jos kieltä ei ole määritelty, käyttäjien helposti ymmärtämällä kielellä.

Komissio voi määritellä täytäntöönpanosäädöksillä niiden tietojen muodon ja toimitustavan, jotka valmistajan on esitettävä ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Valmistajan on ladattava suoritustasoilmoituksen ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen tiedot, 6 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä tekniset asiakirjat 78 artiklan mukaisesti perustettuun EU:n tuotetietokantaan tai -järjestelmään.

8.Valmistajan, jolla on syytä uskoa, että tuote, jonka se on saattanut markkinoille, ei ole tämän asetuksen vaatimusten tai tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi taikka tarvittaessa sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Jos ongelma liittyy toimitettuun komponenttiin tai ulkoisesti tarjottuun palveluun, valmistajan on ilmoitettava asiasta tavarantoimittajalle tai palveluntarjoajalle ja valmistajan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle; viimeksi mainitun on toimitettava kyseiset tiedot tavarantoimittajasta tai palveluntarjoajasta vastaavalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja ehdotettava asianmukaisia toimenpiteitä.

9.Jos tuote aiheuttaa riskin tai todennäköisesti aiheuttaa riskin, valmistajan on kahden työpäivän kuluessa tämän toteamisesta ilmoitettava valtuutetulle edustajalle, maahantuojille, jakelijoille, jakelupalvelun tarjoajille ja verkkomarkkinapaikoille, jotka osallistuvat jakeluun, sekä niiden jäsenvaltioiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa valmistaja tai – sen tietämyksen mukaan – muut talouden toimijat ovat asettaneet tuotteen saataville markkinoilla. Tätä varten valmistajan on annettava kaikki hyödylliset tiedot ja erityisesti täsmennettävä vaatimustenvastaisuuden tyyppi, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tiheys ja toteutetut tai suositellut korjaavat toimenpiteet. Jos riski aiheutuu tuotteista, jotka ovat jo saavuttaneet loppukäyttäjän tai kuluttajan, valmistajan on varoitettava myös tiedotusvälineitä ja ilmoitettava niille asianmukaisista toimenpiteistä riskien poistamiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, riskien vähentämiseksi. Jos kyseessä on 3 artiklan 71 alakohdassa tarkoitettu ’vakava riski’, valmistajan on poistettava tuote markkinoilta ja järjestettävä sen palautusmenettely omalla kustannuksellaan.

10.Valmistaja on vastuussa tämän artiklan ja 19 artiklan rikkomisesta sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

22 artikla

Ympäristöön liittyvät valmistajien lisävelvoitteet

1.Liitteessä I olevan A osan 2 kohdassa täsmennettyjen tuoteominaisuuksien osalta valmistajan on arvioitava tuotteen ympäristöominaisuudet yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti ja käytettävä Euroopan komission verkkosivustolla maksutta saataville asetetun ohjelmiston tuoreinta versiota, kunhan se on käytettävissä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta käytettyihin, uudelleenvalmistettuihin tai ylijääneisiin tuotteisiin, paitsi jos talouden toimija päättää soveltaa tätä asetusta samoin kuin uusiin tuotteisiin, jollei tämän artiklan mukaisista velvoitteista 26 artiklan nojalla muuta johdu.

2.Ellei tuotteen tai rakennuskohteen turvallisuuteen kohdistu kielteisiä vaikutuksia, valmistajalla on seuraavat velvoitteet:

(a)sen on suunniteltava ja valmistettava tuotteet ja niiden pakkaukset niin, että niiden yleinen ympäristö- ja ilmastokestävyys on alan viimeisimmän kehityksen tasolla, paitsi jos alempi taso:

(i)on oikeasuhteinen verrattuna ympäristökestävyyden paranemiseen, jonka tuotteet ja pakkaukset ovat saaneet aikaan rakennuskohteessa; ja

(ii)on tarpeen ympäristökestävyyden parantamiseksi rakennuskohteessa.

(b)sen on asetettava a alakohdan i ja ii alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti etusijalle kierrätettävät materiaalit ja kierrätyksestä saadut materiaalit;

(c)sen on noudatettava kierrätettyä sisältöä koskevia vähimmäisvelvoitteita ja muita ympäristö- ja ilmastokestävyyttä koskevia raja-arvoja, jotka sisältyvät yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin;

(d)sen on estettävä tuotteiden ennenaikainen vanheneminen, käytettävä luotettavia osia ja suunniteltava tuotteet niin, että niiden kestävyys ei alita vastaavaan luokkaan kuuluvien tuotteiden keskimääräistä kestävyyttä;

(e)sen on suunniteltava tuotteet niin, että ne voidaan korjata, kunnostaa ja päivittää helposti, paitsi jos tällainen suunnittelu johtaa muiden tämän asetuksen tai unionin muun lainsäädännön vaatimusten vastaisuuteen tai jos korjaamisesta, kunnostamisesta tai päivittämisestä aiheutuu riski ihmisten turvallisuudelle tai ympäristölle, missä tapauksessa valmistajan on pidättäydyttävä korjattavien, kunnostettavien ja päivitettävien tuotteiden suunnittelusta ja varoitettava korjauksesta f alakohdan mukaisesti;

(f)sen on asetettava tuotetietokannoissa saataville käyttöohjeet ja omien verkkosivustojensa pysyvissä linkeissä tiedot tuotteiden korjaamisesta ja muut mahdolliset lisätiedot, jotka ovat tarpeen korjaamista varten, mukaan lukien asiaankuuluvat varoitukset;

(g)sen on asetettava markkinoilla saataville itse tai erityisesti nimettyjen varaosien jakelijoiden tai valmistajien kautta tuotteilleen varaosia kohtuullisen lyhyellä toimitusajalla 10 vuodeksi sen jälkeen, kun kyseisen tuotetyypin viimeinen tuote on saatettu markkinoille tai asennettu suoraan, ja ilmoitettava ennalta tästä saatavuudesta;

(h)sen on suunniteltava tuotteet siten, että uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrätys helpottuvat, erityisesti helpottamalla komponenttien ja materiaalien erottamista myöhemmässä kierrätysvaiheessa ja välttämällä materiaaliseosten, sekoitemateriaalien ja vaikeasti hyödynnettävien materiaalien käyttöä, paitsi jos uudelleenvalmistuksesta ja kierrätyksestä aiheutuu riski ihmisten turvallisuudelle tai ympäristölle. Tällöin valmistajan on pidättäydyttävä tällaisesta suunnittelusta ja varoitettava uudelleenvalmistuksesta ja kierrätyksestä seuraavan alakohdan mukaisesti;

(i)sen on asetettava tuotetietokannoissa saataville käyttöohjeet ja omille verkkosivustoilleen tiedot tuotteiden uudelleenvalmistuksesta tai kierrättämisestä ja muut mahdolliset lisätiedot, jotka ovat tarpeen uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta tai kierrätystä varten, mukaan lukien asiaankuuluvat varoitukset;

(j)sen on suostuttava ottamaan takaisin joko suoraan tai maahantuojiensa ja jakelijoidensa kautta sellaisten ylijääneiden ja myymättömien tuotteiden omistusoikeus, jotka ovat vastaavassa kunnossa kuin silloin, kun ne saatettiin markkinoille

Jos tämän kohdan kaikkia velvoitteita ei voida täyttää eri velvoitteiden välisen ristiriidan vuoksi, valmistajan on valittava kompromissiratkaisu, josta saadaan suurimmat ja kustannustehokkaimmat hyödyt tuotteiden ja rakennuskohteiden yhdistetyn ympäristökestävyyden kannalta. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin noudatettava ”turvallisuus etusijalla” -periaatetta, jota sovelletaan sekä rakennustuotteisiin että rakennuskohteisiin, ja siihen on sisällyttävä terveyden suojelu.

3.Edellä 2 kohdan a–c ja j alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta käytettyihin, uudelleenvalmistettuihin tai ylijääneisiin tuotteisiin, paitsi jos talouden toimija päättää soveltaa tätä asetusta samoin kuin uusiin tuotteisiin, jollei tämän artiklan mukaisista velvoitteista 26 artiklan nojalla muuta johdu.

4.Edellä 2 kohdassa esitettyjen velvoitteiden täsmentämiseksi komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joissa täsmennetään nämä velvoitteet tiettyjen tuoteryhmien ja -luokkien osalta. Vaihtoehtoisesti komissio voi esittää standardointipyyntöjä, joiden tarkoituksena on laatia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka luovat vaatimustenmukaisuusolettaman 2 kohdan mukaisiin velvoitteisiin nähden tietyn tuoteperheen tai -luokan osalta. Edellä 2 kohtaan sisältyviä velvoitteita ei sovelleta ennen kuin tällaista delegoitua säädöstä tai yhdenmukaistettua standardia on ryhdytty soveltamaan.

5.Jotta voidaan varmistaa avoimuus käyttäjien kannalta ja edistää kestäviä tuotteita, komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan erityiset ympäristökestävyyttä koskevat merkintävaatimukset, mukaan lukien värimerkintäjärjestelmä, jotka liittyvät 1 kohdassa esitettyihin ympäristövelvoitteisiin, liitteessä I olevan C osan 2 kohdassa vahvistettuihin tuotteen olennaisiin ympäristövaatimuksiin ja 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettuihin ympäristötehokkuusluokkiin.

6.Valmistajan on kiinnitettävä värimerkintä (”liikennevalot”) 5 kohdan mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä vahvistetulla tavalla.

23 artikla

Valtuutettujen edustajien velvoitteet

1.Valmistaja voi nimittää unioniin sijoittautuneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kirjallisella toimeksiannolla valtuutetuksi edustajaksi. Valmistajan, joka ei ole sijoittautunut unioniin, on nimitettävä valtuutettu edustaja.

2.Valtuutettujen edustajien on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden suhteen. Ne ovat vastuussa tämän artiklan ja 19 artiklan vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisesta rikkomisesta sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

3.Valtuutetun edustajan on suoritettava toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät ja valtuutetulla edustajalla on oltava seuraavat oikeudet:

(a)suoritustasoilmoituksen ja teknisten asiakirjojen pitäminen kansallisten markkinavalvontaviranomaisten saatavilla;

(b)markkinavalvontaviranomaisten perustellusta pyynnöstä kaikkien sellaisten tietojen ja asiakirjojen antaminen niille, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että tuote on suoritustasoilmoituksen ja tämän asetuksen muiden sovellettavien vaatimusten mukainen;

(c)sopimuksen päättäminen, jos valmistaja rikkoo tätä asetusta, ja asiasta ilmoittaminen niiden jäsenvaltioiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa tuote on saatettu markkinoille, ja valtuutetun edustajan oman toimipaikan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle;

(d)jos on syytä uskoa, että kyseinen tuote on vaatimusten vastainen tai aiheuttaa riskin, asiasta ilmoittaminen niiden jäsenvaltioiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa tuote on saatettu markkinoille, ja valtuutetun edustajan oman toimipaikan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle; ja

(e)yhteistyön tekeminen markkinavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä; yhteistyö koskee mahdollisia toimia, jotka on toteutettu

–valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden aiheuttamien riskien poistamiseksi; tai

–vaatimustenvastaisuuksien korjaamiseksi.

Teknisten asiakirjojen laatiminen ei ole osa valtuutetun edustajan toimeksiantoa, mutta siitä voidaan tehdä erillinen sopimus valmistajan ja valtuutetun edustajan välillä.

4.Valtuutetun edustajan on varmennettava, että tuote on merkintöjä, käyttöohjeita, suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoitusta koskevien vaatimusten mukainen. Valtuutetun edustajan on myös varmennettava asiakirjoin, että valmistaja täyttää 19 artiklan 4–6 kohdan, 21 artiklan 1–3 ja 5–7 kohdan, 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan f ja i alakohdan sekä 27 artiklan 6 kohdan mukaiset velvoitteensa.

5.Jos valtuutettu edustaja katsoo, että 4 kohdassa mainittu vaatimustenvastaisuus on tapahtunut, sen on pyydettävä valmistajaa korjaamaan vaatimustenvastaisuudet. Valmistajan on siitä alkaen lopetettava tuotteen saattaminen markkinoille ja pyydettävä jakeluun osallistuvia muita talouden toimijoita lopettamaan kaupallinen toimintansa, kunnes valtuutettu edustaja katsoo, että rikkomiset on korjattu. Jos vaatimustenvastaisuuksia ei korjata kuukauden kuluessa ja tuotteita ehkä asetetaan jatkuvasti saataville markkinoilla, valtuutetulla edustajalla on oltava oikeus päättää sopimuksensa valmistajan kanssa, ja sen on ilmoitettava asiasta niiden jäsenvaltioiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa tuotteita saatetaan markkinoille, ja oman toimipaikkansa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Viimeksi mainitun on koordinoitava kaikkien toimivaltaisten viranomaisten yhteisiä toimia, paitsi jos kansalliset toimivaltaiset viranomaiset sopivat, että jokin toinen kansallinen toimivaltainen viranomainen koordinoi toimia.

24 artikla

Maahantuojien velvoitteet

1.Maahantuoja saa saattaa unionin markkinoille ainoastaan tuotteita, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia. Ennen tuotteen markkinoille saattamista maahantuojan on varmennettava asiakirjoin, että valmistaja on noudattanut 21 artiklan 1, 3 ja 5–7 kohdan ja 22 artiklan 2 kohdan f ja i alakohdassa säädettyjä velvoitteita. Se on vastuussa tämän artiklan ja 19 artiklan rikkomisesta sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

2.Maahantuojan on varmennettava, että valmistaja on määrittänyt tarkasti ja oikein tuotteen aiotun käyttötarkoituksen, ja varmistettava, että tuotteeseen on liitetty yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä ja liitteessä I olevassa D osassa esitetyt tiedot selkeästi kyseisen jäsenvaltion määrittelemällä, käyttäjien helposti ymmärtämällä kielellä. Maahantuojan on esitettävä asiakkaille näkyvästi ennen sitovan myyntisopimuksen tekemistä, mukaan lukien etämyynti, tiedot, jotka on merkittävä tuotteeseen tämän asetuksen tai yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien nojalla.

3.Maahantuojan on varmistettava, että kun tuote on sen vastuulla, varastointi- tai kuljetusolot eivät vaaranna sen suoritustasoilmoituksen ja tämän asetuksen muiden sovellettavien vaatimusten mukaisuutta.

4.Koottuaan kaikki saatavilla olevat tuotetiedot valmistajalta ja purkajalta, maahantuojan on tutkittava erityisen tarkasti käytetyt ja uudelleenvalmistetut tuotteet sen varalta, ovatko ne vahingoittuneet tai onko niissä merkkejä suoritustason heikkenemisestä tai vaatimustenvastaisuudesta ja mekaanisten tai kemiallisten ominaisuuksien muutoksista, ja arvioitava kaikki riskit; maahantuojan on supistettava aiottua käyttötarkoitusta tai pidättäydyttävä tuotteen myymisestä, jos se on tarpeen turvallisuuden tai ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Tätä velvoitetta sovelletaan myös käytettyihin ja uudelleenvalmistettuihin tuotteisiin, joiden osalta suoritustasoilmoitus ei ole pakollinen.

5.Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että tuote ei ole suoritustasoilmoituksen tai tämän asetuksen muiden sovellettavien vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa tuotetta markkinoille, ennen kuin se on mukaan liitetyn suoritustasoilmoituksen ja tämän asetuksen muiden sovellettavien vaatimusten mukainen tai ennen kuin suoritustasoilmoitus on oikaistu. Lisäksi silloin, kun tuote aiheuttaa riskin, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja maantieteellisesti vastuussa olevalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

6.Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä, toimipaikkansa, osoitteensa ja sähköiset viestintämenetelmät, jos sellaiset on, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen mukana olevassa asiakirjassa.

7.Maahantuojan on tutkittava valitukset ja tarvittaessa pidettävä kirjaa valituksista, vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden markkinoiltapoistoista ja palautusmenettelyistä sekä tiedotettava valmistajille ja jakelijoille kaikesta tällaisesta seurannasta.

8.Loppukäyttäjille myyvien maahantuojien on myös noudatettava jakelijoita koskevia velvoitteita.

25 artikla

Jakelijoiden velvoitteet

1.Kun jakelija asettaa tuotteen saataville markkinoilla, sen on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden suhteen. Se on vastuussa tämän artiklan ja 19 artiklan rikkomisesta sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

2.Kun jakelija asettaa tuotteen saataville markkinoilla, sen on noudatettava maahantuojille 24 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti kuuluvia velvoitteita, ja viittauksella ”markkinoille saattamiseen” tarkoitetaan ”asettamista saataville markkinoilla uudelleen”.

3.Jakelijan on varmistettava, että kuluttajille tai muille kuin ammattikäyttäjille ei myydä tuotteita, joissa on merkintä ”vain ammattikäyttöön”. Nämä tuotteet on esitettävä jakelijan omissa tiloissa, verkossa ja paperisessa mainosmateriaalissa tuotteina, jotka on tarkoitettu vain ammattikäyttöön.

26 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvoitteita sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

1.Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana ja sitä koskevat samat 21 ja 22 artiklan mukaiset velvoitteet kuin valmistajaa, jos:

(a)tässä asetuksessa tarkoitettua valmistajaa ei ole;

(b)se saattaa tuotteen markkinoille valmistajana omalla nimellään tai tavaramerkillään;

(c)se muuttaa tuotetta tavalla, joka saattaa vaikuttaa suoritustasoilmoituksen tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen mukaisuuteen tai tässä asetuksessa ja tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuihin vaatimuksiin;

(d)se käsittelee tuotetta tavalla, joka muuttaa tuotteen vaaroja tai lisää tuotteen aiheuttaman riskin tasoa sen käyttöiän aikana;

(e)se asettaa tuotteen saataville markkinoilla siten, että tuotteen aiottu käyttötarkoitus eroaa suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä valmistajan tuotteelle antamasta aiotusta käyttötarkoituksesta; tai

(f)se ilmoittaa tuotteella olevan ominaisuuksia, jotka poikkeavat valmistajan ilmoittamista ominaisuuksista.

2.Edellä 1 kohtaa sovelletaan myös seuraaviin:

(a)käytettyjen tai uudelleenvalmistettujen tuotteiden maahantuoja, paitsi jos käytetty tai uudelleenvalmistettu tuote on saatettu unionin markkinoille ennen käyttöä;

(b)käytettyjen tuotteiden maahantuoja tai jakelija, joka tekee jommankumman seuraavista:

(i)tekee käytettyihin tuotteisiin purkamisen jälkeen muutoksen, joka on laajempi kuin korjaus, puhdistus tai säännöllinen huolto;

(ff)päättää omaksua valmistajan aseman.

3.Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos talouden toimija ainoastaan

(a)lisää valmistajan toimittamien tietojen käännökset;

(b)korvaa markkinoille jo saatetun tuotteen ulkopakkauksen, myös muuttamalla pakkauksen kokoa, jos uudelleenpakkaus tehdään niin, että se ei voi vaikuttaa tuotteen alkuperäiseen kuntoon ja että tämän asetuksen mukaisesti toimitettavat tiedot toimitetaan edelleen asianmukaisesti.

4.Edellä 3 kohdassa lueteltuja toimia tekevän talouden toimijan on ilmoitettava niistä valmistajalle tai sen valtuutetulle edustajalle, riippumatta siitä, omistavatko ne tuotteet tai tarjoavatko ne palvelut. Sen on toteutettava uudelleenpakkaaminen siten, että se ei voi vaikuttaa tuotteen alkuperäiseen kuntoon ja että tämän asetuksen mukaisesti toimitettavat tiedot toimitetaan edelleen asianmukaisesti. Talouden toimijan on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden suhteen. Se on vastuussa tämän asetuksen rikkomisesta.

27 artikla

Jakelupalvelun tarjoajien, välittäjien, verkkomarkkinapaikkojen, verkkomyyjien, verkkokauppojen ja verkkohakukoneiden velvoitteet

1.Osallistuessaan tuotteen markkinoilla saataville asettamiseen tai suoraan asentamiseen jakelupalvelun tarjoajan tai välittäjän on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden suhteen. Se on vastuussa tämän artiklan ja 19 artiklan rikkomisesta sopimusperusteista ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten lakien mukaisesti.

2.Jakelupalvelun tarjoajan, verkkomyyjän tai välittäjän on:

(a)on esitettävä asiakkaille näkyvästi ennen sitovan myyntisopimuksen tekemistä, mukaan lukien etämyynti, tiedot, jotka on merkittävä tuotteeseen tämän asetuksen tai yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien nojalla;

(b)varmennettava, että valmistaja on noudattanut 21 artiklan 1, 3 ja 5–7 kohdan ja 22 artiklan 2 kohdan f ja i alakohdassa säädettyjä velvoitteita;

(c)noudatettava 24 artiklan 5 kohdassa säädettyjä velvoitteita, ja viittauksella ”markkinoille saattamiseen” tarkoitetaan ”markkinoilla saataville asettamisen tukemista”;

(d)poistettava kaikki vaatimustenvastaisia tai 21 artiklan 9 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti todennäköisesti riskin aiheuttavia tuotteita koskevat tarjoukset omasta aloitteestaan tai kahden työpäivän kuluessa markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä;

(e)ilmoitettava asianomaisille viranomaisille b, c ja d alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

(f)tuettava tuotteen markkinoiltapoistoja ja palautusmenettelyjä, riippumatta siitä, onko ne toteutettu viranomaisten, valmistajan, valtuutetun edustajan vai maahantuojan aloitteesta. Jakelupalvelujen tarjoajan tai välittäjän on yhteistyössä asianomaisen talouden toimijan kanssa ilmoitettava kuluttajille suoraan tuotteiden markkinoilta poistamisesta tai palautusmenettelyistä. Sen on ilmoitettava asianomaisille viranomaisille toteutetuista toimista.

3.Verkkomarkkinapaikan on

(a)suunniteltava ja järjestettävä verkkorajapintansa siten, että kolmantena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat pystyvät toimittamaan asiakkailleen kaikki 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot;

(b)perustettava keskitetty yhteyspiste, jonka kautta voidaan olla suorassa yhteydessä jäsenvaltioiden viranomaisiin vaatimustenvastaisista, suoritustasoltaan puutteellisista tai vaarallisista tuotteista. Yhteyspiste voi olla sama kuin asetuksen (EU) .../... [yleinen tuoteturvallisuusasetus] [20 artiklan 1 kohdassa] tai asetuksen (EU) .../... [digipalvelusäädös] [10 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettu yhteyspiste;

(c)annettava asianmukainen vastaus ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viiden työpäivän kuluessa tuotteisiin liittyviä onnettomuuksia ja muita vaaratilanteita koskeviin ilmoituksiin, jotka on vastaanotettu digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta annetun asetuksen (EU) .../... (digipalvelusäädös) [14 artiklan] mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa verkkomarkkinapaikka toimii;

(d)tehtävä yhteistyötä markkinavalvontatoimien tehokkuuden varmistamiseksi, myös estämättä tällaisia toimia;

(e)ilmoitettava markkinavalvontaviranomaisille kaikista toteutetuista toimista;

(f)vaihdettava säännöllisesti ja jäsennetysti tietoa tarjouksista, jotka on poistettu verkkomarkkinapaikoilta tämän artiklan perusteella;

(g)annettava markkinavalvontaviranomaisten käyttämille verkkotyökaluille pääsy niiden rajapintoihin vaatimustenvastaisten tuotteiden tunnistamiseksi;

(h)sallittava markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä, kun verkkomarkkinapaikat tai sen verkkomyyjät ovat ottaneet käyttöön teknisiä esteitä tietojen poimimiselle verkkorajapinnoistaan (tiedonlouhinta), tällaisten tietojen kaapiminen tuotteen vaatimustenmukaisuutta koskeviin tarkoituksiin pyynnön esittäneiden markkinavalvontaviranomaisten toimittamien tunnistamisparametrien perusteella.

4.Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan mukaisesti jäsenvaltioille siirretyistä valtuuksista, jäsenvaltioiden on siirrettävä markkinavalvontaviranomaisilleen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valtuudet määrätä verkkomarkkinapaikka poistamaan verkkorajapinnastaan vaatimustenvastaiseen tuotteeseen viittaava tietty laiton sisältö, estämään sen käyttö tai näyttämään loppukäyttäjille nimenomainen varoitus, kun he käyttävät sitä. Tällaisten määräysten on oltava asetuksen (EU) .../... (digipalvelusäädös) [8 artiklan 1 kohdan] mukaisia.

5.Verkkomarkkinapaikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vastaanottaakseen ja käsitelläkseen 4 kohdassa tarkoitetut määräykset asetuksen (EU) .../... (digipalvelusäädös) [8 artiklan] mukaisesti.

6.Edellä 1 ja 2 kohtaa, 3 kohdan b–i alakohtaa, 4 kohtaa ja 5 kohtaa sovelletaan myös valmistajiin, maahantuojiin, jakelijoihin tai muihin talouden toimijoihin, jotka tarjoavat tuotteita verkossa ilman verkkomarkkinapaikan osallistumista, jäljempänä ’verkkokaupat’.

7.Edellä 3 kohdan d–h alakohtaa sovelletaan myös verkkohakukoneisiin.

8.Jakelupalvelun tarjoajan on varmistettava, että varastoinnin, pakkaamisen, edelleenohjaamisen tai lähettämisen aikaiset olosuhteet eivät vaaranna tuotteiden vaatimustenmukaisuutta tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten suhteen.

28 artikla

3D-tulostuspalvelujen tarjoajien sekä muottien, 3D-tulostustietojen ja 3D-tulostusmateriaalien tarjoajien velvoitteet

1.3D-tulostuspalvelujen tarjoajan on

(a)pidättäydyttävä saattamasta markkinoille tai asentamasta tuotteita suoraan asiakkaille, jos se ei täytä valmistajia koskevia velvoitteita;

(b)ilmoitettava asiakkailleen, että ne voivat käyttää 3D-tulostuspalveluja ainoastaan omaan käyttöön tarkoitettujen tuotteiden valmistusta varten, paitsi jos ne täyttävät valmistajia koskevat velvoitteet;

(c)ilmoitettava asiakkailleen, että 3D-tulostustietoihin ja käytettäviin materiaaleihin on sovellettu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin sovellettavia menettelyjä; ja

(d)ilmoitettava asiakkailleen, että 3D-tulostustietojen valmistajan toimittamat tiedot ja tulostusmateriaalien valmistajan toimittamat tiedot ovat yhtenevät ja vahvistavat sen, että materiaalia voidaan käyttää kyseisen tyyppisiä 3D-tulostustietoja ja 3D-tulostusteknologiaa varten.

2.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden tuottamiseen tarkoitettujen muottien ja 3D-tulostustietojen tarjoajien on tuotettava 10 tällaista tarviketta ja asetettava ne ilmoitetun laitoksen, teknisen arviointilaitoksen ja viranomaisten saataville pyynnöstä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden tuottamiseen tarkoitettujen muottien ja 3D-tulostustietojen tarjoajien on arvioitava ja dokumentoitava tämän asetuksen mukaisten vaatimusten täyttyminen tuotettujen tarvikkeiden osalta.

3.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden 3D-tulostukseen rakennuskohteessa tai sen läheisyydessä tarkoitettujen materiaalien tarjoajien on tuotettava 10 tällaista tarviketta kutakin aiottua käyttötarkoitusta varten ja asetettava ne ilmoitetun laitoksen, teknisen arviointilaitoksen ja viranomaisten saataville pyynnöstä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden 3D-tulostukseen rakennuskohteessa tai sen läheisyydessä tarkoitettujen materiaalien tarjoajien on arvioitava ja dokumentoitava tämän asetuksen mukaisten vaatimusten täyttyminen tuotettujen tarvikkeiden osalta.

29 artikla

Käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten purkavien tai käsittelevien talouden toimijoiden velvoitteet

1.Käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten purkavan talouden toimijan on laadittava pöytäkirja puretun tuotteen käyttöpaikasta ja -olosuhteista ja oletetusta käyttöajasta ja asetettava se saataville yhdessä tuotteiden kanssa riippumatta siitä, harjoittaako se toimintaa omaan lukuunsa vai jonkun muun lukuun. Talouden toimijan on myös pyynnöstä asetettava pöytäkirja viranomaisten, näiden tuotteiden myöhempien käyttäjien ja niiden rakennuskohteiden omistajien, joihin ne uudelleenasennettiin, saataville.

2.Jos talouden toimija välittää, myy tai asettaa muutoin saataville puretut käytetyt tuotteet omaan lukuunsa tai jonkun muun lukuun, sen on täytettävä myös maahantuojia tai jakelijoita koskevat velvoitteet käytettyjen tuotteiden osalta.

30 artikla

Tuotteiden valmistukseen osallistuvien tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien velvoitteet

1.Tuotteiden valmistukseen osallistuvan tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan on:

(a)toimitettava valmistajille, ilmoitetuille laitoksille ja viranomaisille kaikki saatavilla olevat tiedot toimittamansa komponentin tai palvelun ympäristökestävyydestä;

(b)varmistettava tällaisten tietojen oikeellisuus etenkin noudattamalla tätä asetusta ja korjattava mahdolliset virheet ilmoittamalla niistä kaikille asiakkaille ja, jos se on hyödyllistä, ilmoitetuille laitoksille ja viranomaisille;

(c)annettava tällaisten tietojen puuttuessa asiakkaille mahdollisuus arvioida ympäristökestävyys omalla kustannuksellaan ja tuettava tätä arviointia etenkin antamalla pääsy kaikkiin arvioinnin kannalta merkityksellisiin asiakirjoihin, myös kaupallisiin asiakirjoihin;

(d)annettava ilmoitetuille laitoksille mahdollisuus varmentaa ympäristökestävyyttä koskevien laskelmien oikeellisuus ja tuettava tätä varmentamista;

(e)annettava ilmoitetuille laitoksille mahdollisuus varmentaa toimitetun komponentin tai palvelun suoritustaso ja vaatimustenmukaisuus ja tuettava tätä varmentamista.

2.Jos tavarantoimittajalle tai palveluntarjoajalle on toimitettu 21 artiklan 8 kohdan viimeisen virkkeen mukaiset tiedot, sen on toimitettava nämä tiedot edelleen muille asiakkailleen, joka ovat viiden viime vuoden aikana vastaanottaneet komponentteja tai palveluja, jotka ovat samanlaisia kuin komponentit tai palvelut, joita ongelma koskee. Jos kyseessä on 3 artiklan 71 alakohdassa tarkoitettu vakava riski tai 21 artiklan 9 kohdan viimeisen virkkeen soveltamisalaan kuuluva riski, tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan on ilmoitettava myös sen jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, jossa kyseisen komponentin tai valmistuspalvelun sisältävät tuotteet on asetettu saataville markkinoilla tai asennettu suoraan; jos se ei pysty yksilöimään näitä jäsenvaltioita, sen on ilmoitettava asiasta kaikille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

31 artikla

Kahden käyttötarkoituksen tuotteet ja pseudotuotteet

1.Kahden käyttötarkoituksen tuotteiden valmistajan on täytettävä tämän asetuksen mukaiset velvoitteet kaikkien vastaavan tyyppisten tarvikkeiden osalta, paitsi jos niissä on merkintä ”ei rakennustarkoituksiin”.

2.Muiden kahden käyttötarkoituksen tuotteita käsittelevien talouden toimijoiden on noudatettava niille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvia velvoitteita. Niiden on asetettava kaupallisissa sopimuksissaan asiakkailleen sama velvoite ja velvoitettava asiakkaat olemaan myymättä tai käyttämättä rakennustarvikkeita, joissa on merkintä ”ei rakennustarkoituksiin”.

3.Sellaisten rakentamiseen soveltuvien tarvikkeiden osalta, joita valmistaja ei ole tarkoittanut tällaiseen käyttöön ja joille ei sen vuoksi ole hankittu CE-merkintää, jäljempänä ’pseudotuotteet’, muiden talouden toimijoiden on:

(a)oltava hankkimatta tai myymättä niitä rakentamiseen tarkoitettuina tarvikkeina soveltamatta tässä asetuksessa vahvistettuja menettelyjä, joita valmistajien on sovellettava;

(b)varmistettava tarvikkeiden esittelyn avulla, että niitä ei voida pitää rakennuskäyttöön tarkoitettuina; ja

(c)asetettava asiakkailleen sopimuksessa sama velvoite ja velvoitettava asiakkaat olemaan käyttämättä tarvikkeita rakennustarkoituksiin.

32 artikla

Verkkomyynti ja muu etämyynti

1.Verkossa tai muun etämyynnin kautta myytäväksi tarjottavia tuotteita pidetään markkinoilla saataville asetettuina, jos tarjous on kohdennettu kuluttajille unionissa. Myyntitarjousta pidetään asiakkaille unionissa kohdennettuna, jos asiaankuuluva talouden toimija suuntaa toimintansa millä tahansa tavalla jäsenvaltioon. Tarjousta pidetään asiakkaille unionissa kohdennettuna muun muassa silloin, jos

(a)talouden toimija käyttää jäsenvaltion virallista kieltä, paitsi jos myynti unioniin on nimenomaisesti suljettu pois tehokkain keinoin;

(b)talouden toimija käyttää jäsenvaltioiden valuuttaa tai asetuksen (EU) [...] 47 soveltamisalaan kuuluvaa kryptovaluuttaa, paitsi jos jälkimmäisessä tapauksessa myynti unioniin on nimenomaisesti suljettu pois tehokkain keinoin;

(c)talouden toimijalla on jossakin jäsenvaltiossa rekisteröity verkkotunnus tai se käyttää unioniin tai johonkin jäsenvaltioon viittaavaa verkkotunnusta; tai

(d)maantieteellisiin alueisiin, joille toimitus on mahdollinen, sisältyy jokin jäsenvaltio.

2.Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi keskitetty markkinavalvontaviranomainen, joka vastaa sellaisten tuotteiden havaitsemisesta, joita unionin ulkopuoliset talouden toimijat tarjoavat asiakkaille jäsenvaltioiden alueella verkossa ja muilla etämyyntimenetelmillä.

33 artikla

Talouden toimijoiden velvoitteita ja oikeuksia koskevat täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yksityiskohtaisesti tavoista, joilla tähän lukuun sisältyvät talouden toimijoiden velvoitteet ja oikeudet pannaan täytäntöön, jos tämä on tarpeen tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, ja vain siinä määrin kuin on tarpeen sellaisten poikkeavien käytäntöjen estämiseksi, jotka luovat talouden toimijoille epätasapuoliset toimintaedellytykset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

RAKENNUSTUOTESTANDARDIT JA EUROOPPALAISET ARVIOINTIASIAKIRJAT

34 artikla

Rakennustuotestandardit

1.Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot laativat rakennustuotestandardit komission esittämän standardointipyynnön perusteella.

2.Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittujen rakennustuotestandardien soveltaminen on pakollista tämän asetuksen soveltamiseksi kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun niiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4 kohdan mukaisesti, mutta valmistajan pyynnöstä niitä voidaan soveltaa vapaaehtoisesti julkaisupäivästä alkaen. Niissä esitetään menetelmät ja kriteerit, joilla arvioidaan tuotteiden perusominaisuuksien suoritustaso. Standardeissa esitetään – tarpeen mukaan ja vaarantamatta tulosten tarkkuutta, luotettavuutta ja vakautta – menetelmiä, jotka ovat vähemmän työläitä kuin testausmenetelmät, joilla arvioidaan tuotteiden perusominaisuuksiin, luokkiin, kynnysarvoihin tai tuotevaatimuksiin liittyvä suoritustaso.

3.Tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen tai 22 artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen nojalla laaditut rakennustuotestandardit ovat vapaaehtoisia. Tuotteiden, jotka ovat sellaisten 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen vapaaehtoisten standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, katsotaan olevan liitteessä I olevassa B ja C osassa säädettyjen vaatimusten mukaisia, sellaisina kuin ne on täsmennetty kunkin tuoteperheen tai -luokan osalta 5 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti hyväksytyissä yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä, sikäli kuin vaatimukset kuuluvat tällaisten vapaaehtoisten standardien soveltamisalaan ja soveltamisalaan kuuluminen on todettu täsmällisesti kyseisessä yhdenmukaistetussa standardissa. Valmistajien, jotka noudattavat 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä vapaaehtoisia standardeja, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai niiden osia, katsotaan noudattavan 22 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteita, sikäli kuin nämä velvoitteet kuuluvat näiden standardien soveltamisalaan ja soveltamisalaan kuuluminen on todettu täsmällisesti kyseisessä standardissa.

4.Komissio arvioi, ovatko eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimat rakennustuotestandardit standardointipyyntöjen, tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön mukaisia. Komissio julkaisee tai julkaisee varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon sellaisten hyväksyttyjen, vaatimukset täyttävien rakennustuotestandardien viitetiedoista, jotka on asetettu saataville kohtuuhintaan. Jos standardin viitetietoja ei voida muutoin julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 86 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä, joilla muutetaan kyseisiä standardeja tämän asetuksen mukaisten oikeusvaikutusten huomioon ottamiseksi.

35 artikla

Eurooppalainen arviointiasiakirja

1.Eurooppalaisiin arviointiasiakirjoihin sovelletaan 4 artiklan 1 ja 4 kohtaa, 6 artiklaa, 9 artiklaa ja 11–17 artiklaa. Jos CE-merkintä annetaan eurooppalaisen arviointiasiakirjan ja eurooppalaisen teknisen arvioinnin perusteella, suoritustasoilmoituksessa ja vaatimustenmukaisuusilmoituksessa on viitattava eurooppalaiseen arviointiasiakirjaan.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio voi valmistajan tai valmistajien ryhmän pyytämän eurooppalaisen teknisen arvioinnin perusteella tai komission aloitteesta laatia ja hyväksyä eurooppalaisen arviointiasiakirjan komission suostumuksella kaikille tuotteille, jotka eivät kuulu seuraavien piiriin:

(a)yhdenmukaistettu tekninen eritelmä;

(b)yhdenmukaistettu tekninen eritelmä, joka on tarkoitus hyväksyä seuraavien kahden vuoden kuluessa komission suorittamasta varmennuksesta;

(c)jokin toinen eurooppalainen arviointiasiakirja, jonka viitetiedot on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai joka on toimitettu komissiolle viitetietojen julkaisemista varten.

Tuotteen ei katsota kuuluvan yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, jos

(i)tuotteen aiottu käyttötarkoitus eroaa asiakirjassa mainitusta aiotusta käyttötarkoituksesta;

(ii)käytetyt materiaalit eivät ole samoja kuin materiaalit, joita asiakirjan mukaan on tarkoitus käyttää; tai

(iii)asiakirjan arviointimenetelmä ei ole asianmukainen kyseisen tuotteen osalta.

3.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio tai komissio voi yhdistää tai hylätä eurooppalaisen arviointiasiakirjan laatimista koskevat pyynnöt. Eurooppalaisen arviointiasiakirjan hyväksymismenettelyssä on noudatettava 36 artiklaa ja hyväksymismenettelyn on oltava 37 artiklan ja liitteen III säännösten mukainen.

4.Siirretään komissiolle valta muuttaa liitettä III 87 artiklan mukaisesti hyväksytyillä delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan eurooppalaisen arviointiasiakirjan laatimista ja hyväksymistä koskevia täydentäviä menettelysääntöjä, jos tämä on tarpeen eurooppalaisten arviointiasiakirjojen järjestelmän asianmukaisen toiminnan kannalta.

36 artikla

Eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimista ja hyväksymistä koskevat periaatteet

1.Eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä on noudatettava seuraavia periaatteita:

(a)on oltava avoin suhteessa jäsenvaltioihin, asianomaiseen valmistajaan ja muihin valmistajiin tai sidosryhmiin, jotka pyytävät tietojen saamista;

(b)on paljastettava mahdollisimman vähän teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattuja tietoja ja turvattava liikesalaisuudet ja luottamuksellisuus;

(c)on täsmennettävä asianmukaiset pakolliset määräajat aiheettomien viivästysten välttämiseksi;

(d)on mahdollistettava kaikissa vaiheissa jäsenvaltioiden ja komission asianmukainen osallistuminen;

(e)on varmistettava kustannustehokkuus valmistajan kannalta; ja

(f)on varmistettava riittävä kollegiaalisuus ja koordinointi kyseisen tuotteen osalta nimettyjen teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten välillä.

Edellä a ja b alakohdassa säädettyjen periaatteiden tasapainottamisen on mahdollistettava ainakin tuotteen nimen paljastaminen hyväksymisvaiheessa ja liitteessä III olevassa 3 kohdassa esitetyn työohjelman sekä liitteessä III olevassa 7 kohdassa esitetyn eurooppalaisen arviointiasiakirjan luonnoksen täsmällisen sisällön ilmoittaminen.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten on yhdessä teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation kanssa vastattava eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimisen ja hyväksymisen kaikista kustannuksista, paitsi jos se käynnistetään komission aloitteesta.

3.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten ja teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation on vältettävä eurooppalaisten arviointiasiakirjojen liiallista lisääntymistä, jos tuotteiden erottelulle ei ole teknisiä perusteita, minkä vuoksi olisi asetettava etusijalle olemassa olevan eurooppalaisen arviointiasiakirjan soveltamisalan laajentaminen.

4.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten ja teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation on pidättäydyttävä laatimasta eurooppalaisia arviointiasiakirjoja, jos on erittäin todennäköistä, että ne ovat päällekkäisiä yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien tai jo olemassa olevien eurooppalaisten arviointiasiakirjojen kanssa, ja peruutettava päällekkäiset eurooppalaiset arviointiasiakirjat.

37 artikla

Eurooppalaista teknistä arviointia koskevan pyynnön vastaanottavan teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen velvoitteet

1.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen, joka vastaanottaa eurooppalaista teknistä arviointia koskevan pyynnön valmistajalta, valmistajien ryhmältä tai valmistajien järjestöltä, on ilmoitettava pyynnön esittäjälle, kuuluuko tuote kokonaan tai osittain yhdenmukaistetun teknisen eritelmän tai eurooppalaisen arviointiasiakirjan piiriin, seuraavasti:

(a)jos tuote kuuluu kokonaan yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin, teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on ilmoitettava valmistajalle, valmistajien ryhmälle tai valmistajien järjestölle, että eurooppalaista teknistä arviointia ei voida antaa 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b)jos tuote kuuluu kokonaan sellaisen eurooppalaisen arviointiasiakirjan piiriin, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on ilmoitettava valmistajalle, valmistajien ryhmälle tai valmistajien järjestölle, että kyseistä asiakirjaa käytetään annettavan eurooppalaisen teknisen arvioinnin perustana;

(c)jos tuote ei kuulu minkään yhdenmukaistetun teknisen eritelmän tai eurooppalaisen arviointiasiakirjan piiriin ja jos tällaista yhdenmukaistettua teknistä eritelmää ei ole tarkoitus hyväksyä seuraavien kahden vuoden aikana tai tällaista eurooppalaista arviointiasiakirjaa ei olla jo laatimassa liitteen III nojalla, teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on sovellettava liitteessä III säädettyjä tai 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettuja menettelyjä.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatiolle ja komissiolle pyynnön sisällöstä sekä sen arviointi- ja varmennusjärjestelmän määrittämistä koskevan komission säädöksen viitteestä, jota laitos aikoo soveltaa tähän tuotteeseen, taikka tällaisen komission päätöksen puuttumisesta.

3.Jos komissio katsoo, että tuotteen osalta ei ole olemassa asianmukaista komission säädöstä, joka koskee arviointi- ja varmennusjärjestelmän määrittämistä, se voi hyväksyä tällaisen säädöksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

38 artikla

Viitetietojen julkaiseminen

1.Komissio arvioi, ovatko eurooppalaiset arviointiasiakirjat yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien, tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön mukaisia. Komissio julkaisee tai julkaisee varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon hyväksyttyjen, vaatimukset täyttävien eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedoista. Komissio julkaisee luetteloon tehtävät päivitykset.

2.Vain kyseisessä luettelossa tarkoitetut eurooppalaiset arviointiasiakirjat, jotka joko komissio tai teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio julkaisee vähintään yhdellä unionin kielellä, mahdollistavat eurooppalaisten teknisten arviointien antamisen 42 artiklan mukaisesti ja synnyttävät oikeusvaikutuksia 42 artiklan 5 kohdan mukaisesti, mukaan lukien sen valmistajan osalta, joka pyysi eurooppalaisen arviointiasiakirjan laatimista. Eurooppalaisten arviointiasiakirjojen oikeusvaikutuksen voimassaolo päättyy kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun niiden viitetiedot on ensimmäisen kerran julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, paitsi jos niiden voimassaolo on uusittu sen päättymistä edeltävän viimeisen vuoden aikana ja komissio päättää säilyttää ne luettelossa.

39 artikla

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten erimielisyyksien ratkaisu

Jos teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset eivät ole päässeet asetetuissa määräajoissa sopimukseen eurooppalaisesta arviointiasiakirjasta, teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio siirtää asian komission ratkaistavaksi, mukaan lukien organisaatiolle annettavat ohjeet työn loppuun saattamisesta.

40 artikla

Eurooppalaisen arviointiasiakirjan sisältö

1.Eurooppalaiseen arviointiasiakirjaan on sisällyttävä seuraavat:

(a)sen piiriin kuuluvan tuotteen kuvaus; ja

(b)luettelo perusominaisuuksista, jotka ovat merkityksellisiä valmistajan esittämän aiotun käyttötarkoituksen kannalta ja joista on sovittu valmistajan ja teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation välillä, sekä menetelmät ja kriteerit tuotteen suoritustason arvioimiseksi näiden perusominaisuuksien suhteen.

2.Eurooppalaisessa arviointiasiakirjassa on vahvistettava sovellettavat tuotannon sisäisen laadunvalvonnan periaatteet, joissa on otettava huomioon kyseisen tuotteen valmistusprosessin edellytykset.

3.Jos tuotteen joidenkin tiettyjen perusominaisuuksien suoritustaso voidaan asianmukaisesti arvioida yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä tai eurooppalaisissa arviointiasiakirjoissa vahvistettujen menetelmien ja kriteerien mukaisesti, kyseiset menetelmät ja kriteerit on liitettävä osaksi eurooppalaista arviointiasiakirjaa, ellei ole hyviä perusteita poiketa tästä säännöstä.

41 artikla

Eurooppalaisiin arviointiasiakirjoihin kohdistettavat viralliset vastalauseet

1.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista seuraavista:

(a)jos se katsoo, että eurooppalainen arviointiasiakirja ei täysin täytä sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia tai liitteessä I esitettyjä rakennuskohteen perusvaatimuksiin tai tuotevaatimuksiin liittyviä vaatimuksia;

(b)jos se katsoo, että eurooppalainen arviointiasiakirja herättää merkittävää huolta ihmisten terveyden ja turvallisuuden, ympäristönsuojelun tai kuluttajansuojan kannalta;

(c)jos se katsoo, että eurooppalainen arviointiasiakirja ei täytä 35 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Asianomaisen jäsenvaltion on perusteltava kantansa. Komissio kuulee muita jäsenvaltioita asianomaisen jäsenvaltion esiin ottamista kysymyksistä.

2.Komissio päättää kaikkien jäsenvaltioiden kantojen perusteella, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan eurooppalaisen arviointiasiakirjan viitetiedot tai että niitä ei julkaista, että ne julkaistaan varauksin, että ne säilytetään ennallaan tai rajoituksin tai että niiden viitetiedot poistetaan.

3.Komissio ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestään teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatiolle ja pyytää tarvittaessa kyseisen eurooppalaisen arviointiasiakirjan tarkistamista.

42 artikla

Eurooppalainen tekninen arviointi

1.Teknisestä arvioinnista vastaava laitos antaa valmistajan pyynnöstä eurooppalaisen teknisen arvioinnin 37 artiklassa ja liitteessä III vahvistettujen menettelyjen mukaisesti laaditun sellaisen eurooppalaisen arviointiasiakirjan perusteella, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 38 artiklan mukaisesti.

Eurooppalainen tekninen arviointi voidaan antaa silloinkin, kun on esitetty standardointipyyntö, edellyttäen että olemassa on eurooppalainen arviointiasiakirja. Tällainen arvioinnin antaminen on mahdollista siihen asti, kun rakennustuotestandardia koskevat viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Eurooppalaisen teknisen arvioinnin on sisällettävä ilmoitettava suoritustaso – tasoittain tai luokittain taikka kuvauksena – niistä perusominaisuuksista, joista valmistaja ja eurooppalaista teknistä arviointia koskevan pyynnön vastaanottava, teknisestä arvioinnista vastaava laitos ovat sopineet ilmoitetun aiotun käyttötarkoituksen osalta, sekä tarvittavat tekniset yksityiskohdat arviointi- ja varmennusjärjestelmän täytäntöönpanoa varten.

3.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä eurooppalaisen teknisen arvioinnin mallin vahvistamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Eurooppalaisen arviointiasiakirjan perusteella annettu eurooppalainen tekninen arviointi pysyy voimassa viisi vuotta eurooppalaisen arviointiasiakirjan voimassaolon päättymispäivän jälkeen 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.Eurooppalaisen arviointiasiakirjan piiriin kuuluvat tuotteet, joille on annettu eurooppalainen tekninen arviointi, voivat saada CE-merkinnän ja siten saman aseman kuin tuotteet, joille on annettu CE-merkintä yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien perusteella, jos valmistaja täyttää tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet. Jos nämä velvoitteet koskevat yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä, valmistajan on viitattava niiden sijasta tai, jos yhdenmukaistetut tekniset eritelmät ovat myös merkityksellisiä, niiden lisäksi eurooppalaiseen arviointiasiakirjaan.

V LUKU

TEKNISESTÄ ARVIOINNISTA VASTAAVAT LAITOKSET

43 artikla

Nimeävät viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden, jotka haluavat nimetä teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia, on nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa teknisestä arvioinnista vastaavista laitoksista, jäljempänä ’nimeävä viranomainen’. Nimeävien viranomaisten on täytettävä 48 artiklan 1 kohdassa ja 49 artiklassa säädetyt ilmoittavia viranomaisia koskevat vaatimukset. Nimeävä viranomainen ei saa olla 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimeämiskelpoinen.

2.Ilmoittaviin viranomaisiin ja ilmoittamismenettelyihin sovellettavia säännöksiä sovelletaan myös nimeäviin viranomaisiin ja nimeämismenettelyihin, ellei tässä luvussa toisin säädetä. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa käyttää akkreditointia.

44 artikla

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten nimeäminen, valvonta ja arviointi

1.Jäsenvaltiot voivat nimetä teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia alueelleen yhtä tai useampaa liitteessä IV olevassa taulukossa 1 lueteltua tuotealaa varten. Komissiolle siirretään valta muuttaa tätä taulukkoa 87 artiklan mukaisesti hyväksytyillä delegoiduilla säädöksillä, joilla sitä mukautetaan tekniikan edistymiseen.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen nimi ja osoite ja ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tuotealat.

2.Komissio julkaisee sähköisessä muodossa luettelon teknisestä arvioinnista vastaavista laitoksista, jotka täyttävät 45 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sovellettavat oikeudelliset vaatimukset, ja ilmoittaa tuotealat, joita varten ne on nimetty, ja mahdolliset rajoitukset mahdollisimman täsmällisesti.

Komissio julkaisee luetteloon tehtävät päivitykset.

3.Edellä 43 artiklan mukaisesti nimetyn nimeävän viranomaisen on valvottava omassa jäsenvaltiossaan nimettyjen teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten ja tarvittaessa niiden tytäryhtiöiden ja alihankkijoiden toimintaa ja pätevyyttä ja arvioitava niitä tässä luvussa vahvistettujen vaatimusten suhteen. Nimeävän viranomaisen on ohjeistettava teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia, jos lakia tai jäsenvaltioiden ja komission välillä sovittua yleistä käytäntöä rikotaan. Jos lakia rikotaan toistuvasti, teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen nimeäminen voidaan peruuttaa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten nimeämistä koskevista kansallisista menettelyistään, näiden laitosten toiminnan ja pätevyyden valvonnasta sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

4.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään 15 päivän kuluessa asianomaiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittavalle viranomaiselle mahdollisista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa niiden kykyyn noudattaa tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia tai tämän asetuksen mukaisia velvoitteita.

5.Komissio voi tutkia, noudattavatko teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia ja noudattavatko vastuussa olevat nimeävät viranomaiset valvontavelvoitteitaan.

6.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten on nimeävän viranomaisen pyynnöstä toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot ja asiakirjat, jotka viranomainen, komissio ja jäsenvaltiot tarvitsevat noudattamisen varmentamiseksi.

7.Jos teknisestä arvioinnista vastaava laitos ei enää täytä tämän asetuksen vaatimuksia, jäsenvaltion on peruutettava kyseisen laitoksen nimeäminen asianomaisen tuotealan osalta ja ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Tämän asetuksen 58 ja 59 artiklaa sovelletaan.

45 artikla

Teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia koskevat vaatimukset

1.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on oltava pätevä, ja sillä on oltava valmiudet tehdä arviointeja tuotealalla, jota varten se on nimetty. Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen päätöksenteosta vastaavan henkilöstön ja ainakin puolet pätevästä teknisestä henkilöstöstä on sijaittava nimeävässä jäsenvaltiossa.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on nimeämisensä soveltamisalan puitteissa täytettävä liitteessä IV olevassa taulukossa 2 säädetyt vaatimukset. Tämän asetuksen 50 artiklan 1–5 kohtaa, 50 artiklan 6 kohdan a ja b alakohtaa, 50 artiklan 7, 8 ja 10 kohtaa ja 51 artiklaa sovelletaan.

3.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on asetettava julkisesti saataville organisaatiokaavionsa ja sisäisten päätöksentekoelintensä jäsenten nimet.

Jos teknisestä arvioinnista vastaava laitos ei enää täytä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, jäsenvaltion on peruutettava kyseisen laitoksen nimeäminen asianomaisen tuotealan osalta ja ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

46 artikla

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten koordinointi

1.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten on perustettava tämän asetuksen mukaisesti organisaatio teknistä arviointia varten, jäljempänä ’teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio’.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation tehtävänä on ainakin:

(a)tutkia mahdollisuuksia uusiin yhdenmukaistettuihin teknisiin eritelmiin ja ilmoittaa komissiolle tällaisista mahdollisuuksista;

(b)järjestää teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten koordinointi ja varmistaa tarvittaessa yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa ja niiden kuuleminen;

(c)varmistaa, että teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset antavat toisilleen esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotta voidaan lisätä tehokkuutta ja palvella alaa paremmin;

(d)laatia ja hyväksyä eurooppalaisia arviointiasiakirjoja;

(e)koordinoida 65 artiklan 2 kohdassa ja 66 artiklan 1 kohdassa säädettyjen menettelyjen soveltamista ja tarjota tätä varten tarvittavaa tukea;

(f)ilmoittaa komissiolle eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimiseen liittyvistä kysymyksistä ja 65 artiklan 2 kohdassa ja 66 artiklan 1 kohdassa säädettyjen menettelyjen tulkintaan liittyvistä näkökohdista sekä ehdottaa komissiolle saatuihin kokemuksiin perustuvia parannuksia;

(g)ilmoittaa komissiolle ja teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen nimenneelle jäsenvaltiolle kaikista sellaisista havainnoista, joiden mukaan jokin teknisestä arvioinnista vastaava laitos ei hoida tehtäviään 65 artiklan 2 kohdassa ja 66 artiklan 1 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;

(h)raportoida vuosittain komissiolle edellä tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta ja etenkin teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten maantieteellisestä jakautumisesta, eurooppalaisten arviointiasiakirjojen laatimistehtävien jakautumisesta teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille sekä teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten suoriutumisesta ja riippumattomuudesta; ja

(i)varmistaa, että hyväksytyt eurooppalaiset arviointiasiakirjat ja eurooppalaisia teknisiä arviointeja koskevat viittaukset pidetään julkisesti saatavilla kaikilla EU:n kielillä.

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation on perustettava sihteeristö näiden tehtävien hoitamista varten.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset osallistuvat teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation taloudellisiin ja henkilöresursseihin. Kunkin teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen osuuden on oltava vähintään 2 prosenttia sen vuotuisesta talousarviosta tai liikevaihdosta.

4.Painoarvo teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation päätöksentekoprosessissa ei saa riippua teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten rahoitusosuudesta, laadittujen eurooppalaisten arviointiasiakirjojen lukumäärästä tai niiden antamien eurooppalaisten teknisten arviointien lukumäärästä.

5.Komissio on kutsuttava osallistumaan kaikkiin teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation kokouksiin.

6.Komissio voi asettaa teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation rahoituksen, riippumatta siitä saadaanko rahoitus avustuksina tai julkisten tarjouskilpailujen kautta, edellytykseksi tiettyjen organisaatiota ja suorituskykyä koskevien vaatimusten täyttymisen, mukaan lukien teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista koskeva vaatimus.

VI LUKU

ILMOITTAVAT VIRANOMAISET JA ILMOITETUT LAITOKSET

47 artikla

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, joille on tämän asetuksen soveltamiseksi annettu oikeus suorittaa suoritustason arviointiin ja varmennukseen, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja ympäristökestävyyttä koskevien laskelmien varmentamiseen liittyviä kolmansien osapuolten tehtäviä, jäljempänä ’ilmoitetut laitokset’.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansallisista menettelyistään, jotka koskevat niiden laitosten arviointia ja ilmoittamista, jotka haluavat saada oikeuden suorittaa nämä tehtävät. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

48 artikla

Ilmoittavat viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittava viranomainen, jonka vastuulla on perustaa ja toteuttaa tarvittavat menettelyt, jotka liittyvät niiden laitosten arviointiin ja ilmoittamiseen, jotka haluavat tämän asetuksen soveltamiseksi saada oikeuden suorittaa arviointi- ja varmennusprosessiin liittyviä kolmansien osapuolten tehtäviä, sekä valvoa ilmoitettuja laitoksia, mukaan lukien sitä, että ne noudattavat 50 artiklaa.

2.Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittavat niiden kansalliset akkreditointielimet asetuksen (EY) N:o 765/2008 II luvun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ohjeistettava kansallista akkreditointielintään ottamaan akkreditoinnin perustaksi vain nimenomaisen akkreditointia hakevan oikeussubjektin ja arvioimaan kyseistä oikeussubjektia ottaen huomioon tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja tehtävät.

3.Jos ilmoittava viranomainen delegoi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan sellaisen laitoksen tehtäväksi, joka ei ole valtionhallinnon yksikkö, kyseisen laitoksen on oltava oikeushenkilö ja sen on noudatettava 49 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Lisäksi tällaisella laitoksella on oltava järjestelyt toiminnastaan syntyvien vastuiden kattamiseksi.

4.Ilmoittavan viranomaisen on otettava täysi vastuu tehtävistä, joita 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laitos suorittaa.

5.Komissio huolehtii siitä, että ilmoittamista koskevista toimintalinjoista ja ilmoittavista viranomaisista vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset voivat vaihtaa kokemuksia keskenään.

49 artikla

Ilmoittavia viranomaisia koskevat vaatimukset

1.Ilmoittava viranomainen on perustettava sillä tavoin, ettei ilmoitettujen laitosten kanssa synny eturistiriitaa.

2.Ilmoittavan viranomaisen on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.

3.Ilmoittavan viranomaisen organisaation on oltava sellainen, että laitoksen, joka haluaa saada oikeuden suorittaa arviointi- ja varmennusprosessiin liittyviä kolmansien osapuolten tehtäviä, ilmoittamista koskevat päätökset tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin.

4.Ilmoittava viranomainen ei saa tarjota eikä suorittaa samoja toimintoja kuin ilmoitetut laitokset, eikä se saa tarjota tai suorittaa kaupallisin tai kilpailullisin perustein konsultointipalveluja.

5.Ilmoittavan viranomaisen on turvattava saatujen tietojen luottamuksellisuus. Sen on kuitenkin pyynnöstä vaihdettava ilmoitettuja laitoksia koskevia tietoja komission sekä muiden jäsenvaltioiden ilmoittavien viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten kanssa.

6.Ilmoittavalla viranomaisella on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä ja riittävä rahoitus tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään kokoaikavastaavien työntekijöiden vähimmäismäärästä, jota pidetään riittävänä ilmoitettujen laitosten asianmukaista valvontaa varten, tarvittaessa suhteessa erityisiin vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviin. Jos valvonnan suorittaa kansallinen akkreditointielin tai 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu laitos, tätä vähimmäismäärää sovelletaan kyseiseen elimeen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

50 artikla

Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset

1.Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voidaan ilmoittaa, sen on täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on perustettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta tai tuotteesta riippumaton.

Sen on oltava riippumaton taloudellisista etuyhteyksistä organisaatioihin, joilla on intressi sen arvioimien tuotteiden suhteen, valmistajiin, niiden kauppakumppaneihin tai osakassijoittajiin sekä muihin ilmoitettuihin laitoksiin ja niiden toimialajärjestöihin, emoyhtiöihin tai tytäryhtiöihin. Tämä ei estä ilmoitettua laitosta suorittamasta arviointi- ja varmennustoimia kilpaileville valmistajille.

Laitosta, joka kuuluu toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina laitoksen arvioimien tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa, voidaan pitää tällaisena riippumattomana laitoksena sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja välttyminen eturistiriidoilta.

4.Ilmoitettu laitos, sen ylin johto ja arviointi- ja varmennusprosessissa kolmansien osapuolten tehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla laitoksen arvioimien tuotteiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja, maahantuoja, jakelija, asentaja, ostaja, omistaja, käyttäjä tai ylläpitäjä eikä minkään tällaisen osapuolen edustaja. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta käyttää arvioituja tuotteita, jotka ovat välttämättömiä ilmoitetun laitoksen toiminnalle, tai tuotteiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Ilmoitettu laitos, sen ylin johto ja arviointi- ja varmennusprosessissa kolmansien osapuolten tehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa suoraan osallistua kyseisten tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen tai rakentamiseen, kaupan pitämiseen, asentamiseen, käyttöön tai ylläpitoon eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa olla osallisena toiminnassa, joka voi vaikuttaa niiden itsenäiseen harkintaan tai niiden rehellisyyteen tehtävissä, joita varten ne on ilmoitettu, eivätkä ne saa tarjota konsulttipalveluita.

Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että sen emo- tai sisaryhtiöiden, tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta sen suorittamien arviointi- ja/tai varmennustoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

Sisäisten menettelyjen, yleisten toimintaperiaatteiden, käytännesääntöjen tai muiden sisäisten sääntöjen laatimista ja niitä koskevaa valvontaa, henkilöstön osoittamista tiettyihin tehtäviin ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia päätöksiä ei voida siirtää alihankkijalle tai tytäryhtiölle.

5.Ilmoitetun laitoksen ja sen henkilöstön on suoritettava arviointi- ja varmennusprosessissa kolmansien osapuolten tehtävät mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen, eikä niihin saa kohdistua painostusta tai houkuttelua, etenkään taloudellista painostusta tai houkuttelua, joka saattaisi vaikuttaa niiden harkintaan tai arviointi- ja/tai varmennustoimien tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6.Ilmoitetun laitoksen on pystyttävä suorittamaan arviointi- ja varmennusprosessissa kaikki ne kolmansien osapuolten tehtävät, jotka on osoitettu sille tämän asetuksen liitteen V mukaisesti ja joita varten se on ilmoitettu, riippumatta siitä, suorittaako ilmoitettu laitos tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Ilmoitetulla laitoksella on oltava koko ajan ja kunkin arviointi- ja varmennusjärjestelmän ja kunkin tuotteen tyypin tai luokan, kaikkien perusominaisuuksien ja tehtävien osalta, joita varten se on ilmoitettu, käytettävissään seuraavat:

(a)tarvittava henkilöstö, jolla on tekninen tietämys sekä riittävä ja asianmukainen kokemus, jotta se pystyy suorittamaan arviointi- ja varmennusprosessiin liittyvät kolmansien osapuolten tehtävät. Arviointipäätösten tekemisestä vastaavan henkilöstön on oltava ilmoitetun laitoksen palveluksessa ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sillä ei saa olla muita mahdollisesti ristiriitaa aiheuttavia lojaliteettivelvoitteita tai mahdollisia eturistiriitoja ja sen on oltava pätevä varmentamaan muun henkilöstön, ulkopuolisten asiantuntijoiden tai alihankkijoiden tekemät arvioinnit. Henkilöstömäärän on oltava riittävä varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja johdonmukainen lähestymistapa vaatimustenmukaisuuden arviointeihin;

(b)tarvittava kuvaus menettelyistä, joiden mukaan arviointiprosessi suoritetaan, jotta varmistetaan näiden menettelyjen avoimuus ja kyky toistaa ne. Tähän on sisällyttävä pätevyysmatriisi, jolla yhdistetään vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen asiaankuuluva henkilöstö, sen asema ja tehtävät vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviin, joita varten laitos haluaa tulla ilmoitetuksi;

(c)asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joilla erotetaan toisistaan tehtävät, jotka se suorittaa ilmoitettuna laitoksena, ja muu toiminta;

(d)tarvittavat menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yrityksen koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotantoprosessin massa- tai sarjatuotantoluonne otetaan asianmukaisesti huomioon.

Ilmoitetulla laitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen, joita varten se haluaa tulla ilmoitetuksi, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

7.Laitoksen henkilöstöllä, joka vastaa niistä tehtävistä, joita varten laitos haluaa tulla ilmoitetuksi, on oltava seuraavat:

(a)vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki kolmansien osapuolten tehtävät arviointi- ja varmennusprosessissa sillä soveltamisalalla, jota varten laitos on ilmoitettu;

(b)riittävät tiedot suoritettavia arviointeja ja varmennuksia koskevista vaatimuksista ja riittävä pätevyys tällaisten toimien suorittamiseen;

(c)asianmukaiset tiedot ja ymmärrys sovellettavista yhdenmukaistetuista teknisistä eritelmistä ja asetuksen asiaankuuluvista säännöksistä;

(d)vaadittava kyky laatia sertifikaatteja, luetteloita ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit ja varmennukset on suoritettu.

8.Laitoksen, sen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön puolueettomuus on taattava.

Laitoksen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9.Ilmoitetun laitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa suoritetusta arvioinnista ja/tai varmennuksesta.

10.Ilmoitetun laitoksen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaiken sen tiedon suhteen, mitä he saavat suorittaessaan liitteen V mukaisia tehtäviään, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitoksen toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11.Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että sen arviointihenkilöstö saa tiedon asiaankuuluvista standardointitoimista ja osallistuu niihin ja että sen arviointihenkilöstö saa tiedon tämän asetuksen nojalla perustetun ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimista, ja ilmoitetun laitoksen on sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.

51 artikla

Vaatimustenmukaisuutta koskeva olettama

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen, joka haluaa saada oikeuden suorittaa kolmansien osapuolten tehtäviä arviointi- ja varmennusprosessissa ja joka osoittaa olevansa sellaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vahvistettujen kriteerien mukainen, oletetaan täyttävän 50 artiklassa esitetyt vaatimukset siltä osin kuin nämä vaatimukset kuuluvat sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien piiriin.

52 artikla

Viralliset vastalauseet

Jos jäsenvaltio tai komissio esittää virallisen vastalauseen 51 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja vastaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklan säännöksiä.

53 artikla

Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankkijat

1.Jos ilmoitettu laitos teettää alihankintana tietyt arviointi- ja varmennusprosessiin liittyvät kolmansien osapuolten tehtävät tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 50 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja sen on ilmoitettava asiasta ilmoittavalle viranomaiselle.

2.Ilmoitetun laitoksen on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin ne ovat sijoittautuneet. Ilmoitettujen laitosten on luotava menettelyt alihankkijoidensa tai tytäryhtiöidensä pätevyyden, toiminnan ja suorituskyvyn jatkuvaa seurantaa varten ottaen huomioon 50 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetun pätevyysmatriisin.

3.Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu asiakkaan kanssa.

4.Ilmoitetun laitoksen on pidettävä ilmoittavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja seurantaa sekä niiden liitteen V mukaisesti suorittamia tehtäviä.

54 artikla

Ilmoitetun laitoksen testauslaboratorion ulkopuolisten tilojen ja laitteiden käyttö

1.Valmistajan pyynnöstä ja kun se on perusteltua teknisistä, taloudellisista tai logistisista syistä, ilmoitettu laitos voi päättää tehdä liitteessä V tarkoitetut testit arviointi- ja varmennusjärjestelmien 1+, 1 tai 3 osalta tai teettää tällaiset testit valvonnassaan joko tuotantolaitoksessa käyttäen valmistajan oman laboratorion testauslaitteita tai valmistajan ennakkosuostumuksella ulkopuolisessa laboratoriossa käyttäen kyseisen laboratorion testauslaitteita.

Tällaisia testejä tekevien ilmoitettujen laitosten on oltava nimenomaisesti nimettyjä toimivaltaisiksi työskentelemään omien testauslaitostensa ulkopuolella, ja niiden on täytettävä 50 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2.Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen testien tekemistä ilmoitettujen laitosten on varmennettava, täyttyvätkö testausmenetelmää koskevat vaatimukset, ja arvioitava:

(a)onko testauslaitteissa asianmukainen kalibrointijärjestelmä ja onko mittausten jäljitettävyys taattu; ja

(b)onko testitulosten laatu varmistettu.

Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu kaikista testeistä, mukaan lukien kalibroinnin ja mittausten tarkkuudesta ja jäljitettävyydestä, sekä testitulosten luotettavuudesta.

55 artikla

Ilmoittamista koskeva hakemus

1.Laitoksen, joka haluaa saada oikeuden suorittaa kolmansien osapuolten tehtäviä arviointi- ja varmennusprosessissa, on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus ilmoittavalle viranomaiselle siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut.

2.Hakemukseen on liitettävä kuvaus suoritettavista tehtävistä ja arviointi- ja/tai varmennusprosesseista, joiden osalta laitos katsoo olevansa pätevä, 50 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettu pätevyysmatriisi, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettu kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että laitos täyttää 50 artiklassa säädetyt vaatimukset. Akkreditointitodistuksen on liityttävä vain siihen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseen, joka hakee ilmoittamista, eikä huomioon oteta emo- tai sisaryhtiöiden valmiuksia tai henkilöstöä. Sen on perustuttava asianmukaisten yhdenmukaistettujen standardien lisäksi tiettyihin vaatimuksiin ja arviointitehtäviin.

3.Jos asianomainen laitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan varmentaa, todeta ja säännöllisesti valvoa, että laitos täyttää 50 artiklassa säädetyt vaatimukset.

56 artikla

Ilmoittamismenettely

1.Ilmoittavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaisia laitoksia, jotka ovat täyttäneet 50 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2.Niiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen erityisesti komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

Liitteessä VI tarkoitetuissa tapauksissa, joita varten ei ole käytössä sähköistä välinettä, ilmoitus hyväksytään poikkeuksellisesti paperilla toimitettuna.

3.Ilmoituksessa on oltava tarkat tiedot suoritettavista tehtävistä, viittaus asiaankuuluvaan yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään sekä liitteessä V säädetyn järjestelmän osalta perusominaisuudet, joiden osalta laitos on pätevä.

Viittausta asiaankuuluvaan yhdenmukaistettuun tekniseen eritelmään ei kuitenkaan vaadita liitteessä VI tarkoitetuissa tapauksissa.

4.Jos ilmoitus ei perustu 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki asiakirjatodisteet, joilla todistetaan laitoksen pätevyys sekä käytössä olevat järjestelyt, joilla varmistetaan, että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 50 artiklassa säädetyt vaatimukset.

5.Ilmoittaminen voi tulla voimaan ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio ja muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoituksesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta käytetään, ja kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta ei käytetä.

Ilmoittaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona komissio sisällyttää laitoksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ilmoitettujen laitosten luetteloon. Komissio ei sisällytä laitosta luetteloon, jos se on tietoinen tai saa tietoonsa, että kyseinen laitos ei täytä 50 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

6.Asianomainen laitos voi suorittaa ilmoitetun laitoksen tehtäviä vasta sen jälkeen, kun ilmoittaminen on tullut voimaan. Ainoastaan tällaista laitosta pidetään tässä asetuksessa tarkoitettuna ilmoitettuna laitoksena.

7.Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava myöhemmistä muutoksista kyseiseen ilmoitukseen.

57 artikla

Ilmoitettuja laitoksia koskevat tunnusnumerot ja luettelot

1.Komissio antaa kullekin ilmoitetulle laitokselle tunnusnumeron.

Se antaa vain yhden tällaisen numeron myös silloin, kun laitos ilmoitetaan usean unionin säädöksen nojalla.

2.Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon laitoksista, jotka on ilmoitettu tämän asetuksen nojalla, mukaan luettuna tunnusnumerot, jotka niille on annettu ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu, käyttäen erityisesti komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

58 artikla

Muutokset ilmoitukseen

1.Jos ilmoittava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 50 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se hoida velvoitteitaan, ilmoittavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan riippuen vaatimusten täyttämättä jättämisen tai velvoitteiden hoitamatta jättämisen vakavuudesta.

2.Jos ilmoitus peruutetaan kokonaan tai toistaiseksi tai jos sitä rajoitetaan tai jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen ilmoitettu laitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

59 artikla

Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen

1.Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se itse epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilyksiä, jotka koskevat ilmoitetun laitoksen pätevyyttä tai sitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen sitä koskevat vaatimukset ja velvollisuudet.

2.Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen laitoksen pätevyyden ylläpitoon.

3.Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

60 artikla

Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät vaatimukset

1.Ilmoitettujen laitosten on liitteen V mukaisesti:

(a)arvioitava tuotteiden suoritustaso ja vaatimustenmukaisuus;

(b)varmennettava tuotteiden ja valmistajan vaatimustenmukaisuus;

(c)varmennettava tuotteiden suoritustason pysyvyys;

(d)varmennettava valmistajan tekemät ympäristökestävyyttä koskevat laskelmat.

Näistä tehtävistä käytetään jäljempänä nimitystä ’arvioinnit ja varmennukset’.

2.Arvioinnit ja varmennukset on tehtävä valmistajan kannalta avoimesti ja kohtuullisella tavalla, jotta vältetään talouden toimijoille aiheutuva tarpeeton rasite. Ilmoitettujen laitosten on tehtäviään suorittaessaan otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon massa- tai sarjatuotantoluonne.

Ilmoitettujen laitosten on kuitenkin otettava huomioon tässä asetuksessa tuotteelle asetetut tarkkuusvaatimukset sekä tuotteen merkitys rakennuskohteen kaikkien perusvaatimusten täyttämisessä.

3.Jos ilmoitettu laitos havaitsee tuotantolaitoksen ja sen sisäisen tuotannonvalvonnan ensimmäisen tarkastuksen aikana, että valmistaja ei ole varmistanut valmistetun tuotteen suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden pysyvyyttä, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan asianmukaiset korjaavat toimet eikä se saa myöntää sertifikaattia.

4.Jos ilmoitettu laitos havaitsee valmistetun tuotteen suoritustason ja vaatimustenmukaisuuden pysyvyyden varmentamiseen tähtäävän seurantatoimen aikana, että tuotteen suoritustasot eivät enää ole samat kuin tuotetyypin suoritustasot, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan asianmukaiset korjaavat toimet ja tarvittaessa peruutettava sertifikaatti toistaiseksi tai kokonaan.

5.Jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava sertifikaatteja taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.

6.Tehdessään arviointipäätöksiä, myös päättäessään tarpeesta peruuttaa sertifikaatteja tai hyväksymispäätöksiä toistaiseksi tai kokonaan mahdollisen noudattamatta jättämisen vuoksi, ilmoitettujen laitosten on sovellettava selkeitä ja ennalta määriteltyjä kriteereitä.

7.Ilmoitettujen laitosten on varmistettava eri arviointitehtäviä suorittavan henkilöstön kierrätys.

61 artikla

Ilmoitettuja laitoksia koskeva tiedonantovelvoite

1.Ilmoitettujen laitosten on tiedotettava ilmoittavalle viranomaiselle seuraavista seikoista:

(a)sertifikaattien epäämiset, rajoittamiset ja peruuttamiset toistaiseksi tai kokonaan;

(b)olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan ja ehtoihin;

(c)suoritettuja arviointi- ja varmennustoimia koskevat tiedustelut, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta; ja

(d)ilmoituksen piiriin kuuluvat suoritetut kolmansien osapuolten tehtävät arviointi- ja varmennusjärjestelmien mukaisesti ja muut suoritetut tehtävät, mukaan lukien valtioiden rajat ylittävät toimet ja alihankinta, mikäli näitä tietoja pyydetään.

2.Ilmoitettujen laitosten on toimitettava muille tämän asetuksen nojalla ilmoitetuille laitoksille, jotka suorittavat samanlaisia kolmansien osapuolten tehtäviä arviointi- ja varmennusjärjestelmien mukaisesti ja saman yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin kuuluvien tuotteiden osalta, asiaankuuluvat tiedot seikoista, jotka liittyvät näiden arviointien ja/tai varmennusten negatiivisiin ja, pyynnöstä, positiivisiin tuloksiin ja etenkin sertifikaattien tai testiraporttien epäämiseen, rajoittamiseen tai peruuttamiseen toistaiseksi tai kokonaan. Muiden ilmoitettujen laitosten tai jonkin viranomaisen pyynnöstä ilmoitetun laitoksen on vahvistettava antamiensa sertifikaattien tai testiraporttien asema.

3.Jos komissio tai jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen esittää toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneelle ilmoitetulle laitokselle pyynnön, joka liittyy kyseisen ilmoitetun laitoksen suorittamaan arviointiin, sen on lähetettävä kopio pyynnöstä kyseisen toisen jäsenvaltion ilmoittavalle viranomaiselle. Asianomaisen ilmoitetun laitoksen on vastattava pyyntöön viipymättä ja viimeistään 15 päivän kuluessa. Ilmoittavan viranomaisen on varmistettava, että ilmoitettu laitos vastaa tällaisiin pyyntöihin, paitsi jos sillä on oikeutettu syy olla tekemättä näin.

4.4.Ilmoitettujen laitosten on toimitettava tapauksen mukaan markkinavalvontaviranomaiselle tai ilmoittavalle viranomaiselle näyttö kaikista seuraavista:

(a)toinen ilmoitettu laitos ei noudata 50 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai sitä koskevia velvoitteita;

(b)markkinoille saatettu tuote ei ole tämän asetuksen mukainen;

(c)markkinoille saatettu tuote aiheuttaa fyysisen kuntonsa vuoksi todennäköisesti vakavan riskin.

62 artikla

Ilmoitettujen laitosten velvoitteita ja oikeuksia koskevat täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yksityiskohtaisesti tavoista, joilla 60 ja 61 artiklaan sisältyvät ilmoitettujen laitosten velvoitteet pannaan täytäntöön, jos tämä on tarpeen tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, ja vain siinä määrin kuin on tarpeen sellaisten poikkeavien käytäntöjen estämiseksi, jotka johtavat eriarvoiseen kohteluun ja luovat talouden toimijoille epätasapuoliset toimintaedellytykset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

63 artikla

Ilmoitettujen laitosten koordinointi

Komissio varmistaa, että 47 artiklan nojalla ilmoitettujen laitosten välillä järjestetään asianmukainen koordinointi ja yhteistyö ja että se toimii ilmoitettujen laitosten ryhmän muodossa asianmukaisesti. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ryhmässä toteutettavan koordinoinnin ja yhteistyön tavoitteena on varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen.

Ilmoitettujen laitosten on osallistuttava kyseisen ryhmän työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.

Ilmoitettujen laitosten on sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän tekemiä hallinnollisia päätöksiä ja laatimia asiakirjoja.

VII LUKU

YKSINKERTAISTETUT MENETTELYT

64 artikla

Asianmukaisten teknisten asiakirjojen käyttö

1.Valmistaja voi korvata tyyppitestauksen asianmukaisella teknisellä asiakirjalla, jolla osoitetaan, että

(a)valmistajan markkinoille saattaman tuotteen katsotaan yhden tai useamman perusominaisuuden osalta saavuttavan tietyn suoritustason mukaisen tason tai luokan ilman testausta tai laskentaa tai ilman lisätestausta tai -laskentaa asiaankuuluvassa yhdenmukaistetussa teknisessä eritelmässä tai komission säädöksessä vahvistetuin edellytyksin; tai

(b)valmistajan markkinoille saattama yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin kuuluva tuote on tarvikkeista tehty järjestelmä, jonka valmistaja kokoaa noudattaen saamiaan tarkkoja ohjeita, mukaan lukien yhteensopivuuskriteerit yksittäisten tarvikkeiden osalta, järjestelmän tai sen komponenttien toimittajalta, joka on jo testannut järjestelmän tai tarvikkeen asiaankuuluvan yhdenmukaistetun teknisen eritelmän mukaisesti yhden tai useamman perusominaisuuden osalta. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja valmistaja on varmentanut, että toimittajan täsmälliset yhteensopivuuskriteerit täyttyvät, valmistajalla on oikeus ilmoittaa suoritustaso, joka vastaa sille toimitetun järjestelmän tai tarvikkeen testituloksia kokonaan tai osittain.

2.Jos 1 kohdassa tarkoitettu tuote kuuluu tuoteperheeseen tai -luokkaan, johon sovellettava arviointi- ja varmennusjärjestelmä on liitteessä V vahvistettu järjestelmä 1 + tai 1, ilmoitetun laitoksen tai teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on liitteessä V vahvistettujen tehtävien lisäksi arvioitava ja sertifioitava 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden asianmukainen täyttyminen.

65 artikla

Yksinkertaistettujen menettelyjen käyttö mikroyrityksissä

1.Yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin kuuluvia tuotteita valmistavat mikroyritykset voivat käsitellä tuotteita, joihin sovelletaan järjestelmää 3, järjestelmää 4 koskevien säännösten mukaisesti. Jos valmistaja käyttää tätä yksinkertaistettua menettelyä, sen on osoitettava teknisellä erityisasiakirjalla, että tuote on sovellettavien vaatimusten mukainen.

2.Teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen tai ilmoitetun laitoksen on arvioitava ja vahvistettava tämän artiklan vaatimusten täyttyminen.

66 artikla

Tilaustuotteena muutoin kuin sarjavalmisteisesti valmistetut tuotteet

1.Kun kyseessä on muu kuin sarjavalmisteinen yhdenmukaistetun teknisen eritelmän piiriin kuuluva tuote, joka valmistetaan yksilöllisesti tai tilaustuotteena erityistilauksen perusteella ja jonka asentaa yksittäiseen rakennuskohteeseen valmistaja, joka on vastuussa myös näiden tuotteiden liittämisestä turvallisesti rakennuskohteeseen, valmistaja voi korvata liitteessä V esitetyn sovellettavan järjestelmän suoritustasojen arvioinnin osuuden teknisellä erityisasiakirjalla, jossa osoitetaan, että kyseinen tuote on sovellettavien vaatimusten mukainen, ja annetaan tässä asetuksessa ja sovellettavissa yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä vaadittuja tietoja vastaavat tiedot. Vastaavuus toteutuu, kun kaikki tiettyä rakennuskohdetta ja sen tulevaa purkamista, mukaan lukien siihen asennettujen tuotteiden uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrätys, koskevat tarvittavat tiedot toimitetaan ja siihen sovellettavat vaatimukset täytetään alan viimeisimmän kehityksen mukaisilla perusteilla.

2.Ilmoitetun laitoksen tai teknisestä arvioinnista vastaavan laitoksen on liitteessä V vahvistettujen tehtävien lisäksi arvioitava ja sertifioitava 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden asianmukainen täyttyminen.

67 artikla

Toisen ilmoitetun laitoksen suorittaman arvioinnin ja varmennuksen tunnustaminen

1.Ilmoitettu laitos, jäljempänä ’tunnustuksen antava ilmoitettu laitos’, voi pidättäytyä tietyn tämän asetuksen mukaisesti arvioitavan tai varmennettavan tarvikkeen arvioinnista tai varmennuksesta ja tunnustaa toisen ilmoitetun laitoksen samalle talouden toimijalle suorittaman arvioinnin tai varmennuksen, jos

(a)kyseinen toinen ilmoitettu laitos on arvioinut ja varmentanut tarvikkeen asianmukaisesti, mitä voidaan olettaa – joskin se on kumottavissa – jos asiaa koskevaan raporttiin ei sisälly tietoja, jotka viittaavat virheeseen;

(b)kyseisten kahden ilmoitetun laitoksen välillä on sopimus, joka velvoittaa ne jakamaan kaikki arviointia ja varmennusta koskevat tiedot sekä sertifikaatit ja raportit;

(c)arvioinnin tai varmennuksen kohteena oleva talouden toimija hyväksyy kaikkien asiaa koskevien tietojen ja asiakirjojen jakamisen tunnustuksen antavan ilmoitetun laitoksen kanssa;

(d)sertifikaatin voimassaolo rajoittuu toisen ilmoitetun laitoksen antaman sertifikaatin voimassaoloon.

Tätä kohtaa sovelletaan myös testiraportteihin, jotka eivät johda sertifiointiin, ja asetuksen (EU) … [kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus] nojalla tehtyjen ympäristökestävyyttä koskevien laskelmien arviointiin.

2.Jos ilmoitettu laitos haluaa tunnustaa toisen ilmoitetun laitoksen suorittaman arvioinnin tai varmennuksen sellaisen talouden toimijan osalta, josta vain kyseinen toinen ilmoitettu laitos on vastuussa, jäljempänä ’toinen talouden toimija’, ja jos näiden kahden talouden toimijan välillä on lisäksi sopimus, jolla varmistetaan kaikkien tietojen vapaa liikkuminen niiden ja ilmoitettujen laitosten välillä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi, tunnustaminen on mahdollista vain seuraavien osalta:

(a)toisen talouden toimijan eli tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan ja sen toimittamien tavaroiden tai tarjoamien palvelujen ympäristökestävyyttä koskevien laskelmien varmentaminen; tai

(b)komponentit, kun kyseiset komponentit eivät muodosta koko tuotetta.

Tätä kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EU) … [kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus] nojalla tehtyjen ympäristökestävyyttä koskevien laskelmien arviointiin.

VIII LUKU

MARKKINAVALVONTA JA SUOJAMENETTELYT

68 artikla

Valitusportaali

1.Komissio perustaa järjestelmän, jonka avulla luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat jakaa tämän asetuksen mahdollisiin rikkomuksiin liittyviä valituksia tai raportteja.

2.Jos komissio pitää valitusta tai raporttia merkityksellisenä ja perusteltuna, se osoittaa sen markkinavalvontaviranomaiselle, jotta asiassa voidaan toteuttaa jatkotoimia asianomaisen luonnollisen tai oikeushenkilön kanssa asetuksen (EU) 2019/1020 11 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

69 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä markkinavalvontaviranomaistensa parista yksi tai useampi ’toimivaltainen viranomainen’, jolla on tarvittava tekninen ja oikeudellinen erityisosaaminen tuotteiden arvioimista varten.

2.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaisten viranomaistensa parista ’kansallinen toimivaltainen viranomainen’, joka toimii yhteyspisteenä yhteydenpidossa muiden jäsenvaltioiden kanssa.

70 artikla

Vaatimustenvastaisuuksien tapauksessa sovellettava menettely

1.Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisella on riittävä syy uskoa, että jotkin tuotteet, jotka kuuluvat rakennustuotestandardin piiriin tai joille on annettu eurooppalainen tekninen arviointi, tai niiden valmistajat ovat vaatimusten vastaisia, sen on tehtävä kyseisiä tuotteita ja valmistajaa koskeva arviointi, joka kattaa tässä asetuksessa säädetyt asiaa koskevat vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tehtävä tarpeen mukaan yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

Jos markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että tuotteet tai niiden valmistajat eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja velvoitteita, niiden on vaadittava viipymättä asianomaisia talouden toimijoita ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin ja oikeasuhteisiin korjaaviin toimenpiteisiin, joilla kyseiset tuotteet ja valmistaja saatetaan vastaamaan kyseisiä vaatimuksia tai velvoitteita tai tuotteet poistetaan markkinoilta tai järjestetään niiden palauttaminen sellaisen kohtuullisen ajanjakson kuluessa, joka on oikeassa suhteessa vaatimustenvastaisuuden luonteeseen ja asteeseen. Korjaaviin toimenpiteisiin, jotka talouden toimijoita vaaditaan toteuttamaan, voi kuulua asetuksen (EU) 2019/1020 16 artiklan 3 kohdassa lueteltuja toimia.

Markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava tästä ilmoitetuille laitoksille, jos asiaan liittyy ilmoitettuja laitoksia.

2.Jos markkinavalvontaviranomainen katsoo, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu sen kansalliselle alueelle, sen on ilmoitettava kansallisen toimivaltaisen virallisen kautta komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka se on vaatinut talouden toimijoita toteuttamaan.

3.Talouden toimijoiden on toteutettava kaikki asiaankuuluvat korjaavat toimenpiteet kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, jotka talouden toimijat ovat asettaneet saataville markkinoilla eri puolilla unionia.

4.Jos asianomaiset talouden toimijat eivät 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa ajassa toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä tai jos vaatimustenvastaisuus jatkuu, markkinavalvontaviranomaisen on toteutettava kaikki asianmukaiset väliaikaiset tai lopulliset toimenpiteet, joilla kielletään tuotteiden asettaminen saataville markkinoilla tai rajoitetaan sitä tai poistetaan tuotteet markkinoilta tai järjestetään niiden palautus.

Markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava näistä toimenpiteistä viipymättä yleisölle ja kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kautta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

5.Edellä 4 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisten tuotteiden tunnistamista ja tuotteiden alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja siihen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus jostakin seuraavasta syystä:

(a)tuotteet eivät saavuta ilmoitettuja suoritustasoja ja/tai täytä vaatimuksia, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädettyjen rakennuskohteen perusvaatimusten täyttymiseen;

(b)valmistaja ei täytä velvoitteitaan;

(c)puutteellisuudet yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä tai eurooppalaisessa arviointiasiakirjassa.

6.Muiden jäsenvaltioiden kuin menettelyn aloittaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki hallussaan olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisten tuotteiden vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

7.Jos kahden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta jonkin jäsenvaltion kyseisen tuotteen osalta toteuttamasta väliaikaisesta toimenpiteestä, toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu.

8.Muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisen tuotteen tai valmistajan osalta toteutetaan viipymättä asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen poistaminen niiden markkinoilta.

71 artikla

Unionin suojamenettely

1.Jos 70 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn päättyessä on esitetty jonkin jäsenvaltion toteuttamaa toimenpidettä koskevia vastalauseita tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio ryhtyy viipymättä kuulemaan jäsenvaltioita ja asianomaisia talouden toimijoita ja arvioimaan kansallista toimenpidettä. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide perusteltu.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille ja asianomaisille talouden toimijoille.

2.Jos kansallista toimenpidettä pidetään perusteltuna, kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen tuote poistetaan niiden markkinoilta, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä pidetään perusteettomana, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide.

3.Jos kansallista toimenpidettä pidetään perusteltuna ja tuotteen tai sen valmistajan vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan 70 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta puutteesta rakennustuotestandardeissa, komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklassa säädettyä menettelyä.

72 artikla

Vaatimustenmukaiset tuotteet, jotka kuitenkin aiheuttavat riskin

1.Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen havaitsee 70 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamansa arvioinnin jälkeen, että tietyt tuotteet siitä huolimatta, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia, aiheuttavat riskin rakennuskohteen perusvaatimusten täyttymisen tai ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ympäristön tai muiden yleisen edun suojaan liittyvien näkökohtien kannalta, sen on vaadittava asianomaisia talouden toimijoita toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tuotteet eivät markkinoille saatettuna enää aiheuta kyseistä riskiä, tai poistamaan tuotteet markkinoilta tai järjestämään niiden palautuksen kohtuullisessa määräajassa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen ja jonka se voi asettaa.

2.Talouden toimijan on varmistettava, että kaikki korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien kyseisten tuotteiden osalta, jotka asianomainen talouden toimija on asettanut saataville markkinoilla eri puolilla unionia.

3.Markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kautta komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen kyseisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän ja jakeluketjun, tuotteeseen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten.

4.Komissio ryhtyy viipymättä kuulemaan jäsenvaltioita ja asianomaisia talouden toimijoita ja arvioi toteutetut kansalliset toimenpiteet. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen siitä, onko toimenpide perusteltu vai ei, ja ehdottaa tarvittaessa soveltuvia toimenpiteitä.

5.Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6.Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille ja asianomaisille talouden toimijoille.

73 artikla

Vähimmäistarkastukset ja henkilöresurssien vähimmäismäärä

1.Komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäismäärä, joka kunkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä tietyille yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien piiriin kuuluville tuotteille tai tällaisissa toimenpiteissä vahvistettuihin tiettyihin vaatimuksiin liittyen, jotta voidaan varmistaa, että tarkastukset suoritetaan riittävässä laajuudessa tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon turvaamiseksi. Delegoiduissa säädöksissä voidaan tarvittaessa täsmentää vaadittujen tarkastusten luonne ja käytettävät menetelmät.

2.Komissiolle siirretään myös valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan henkilöresurssien vähimmäismäärä, joka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa varten.

74 artikla

Markkinavalvonnan koordinointi ja tuki

1.Tämän asetuksen soveltamiseksi asetuksen (EU) 2019/1020 30 artiklan 2 kohdan nojalla perustettu hallinnollisen yhteistyön ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa komission tai kahden tai useamman osallistuvan markkinavalvontaviranomaisen perustellusta pyynnöstä.

Hoitaessaan asetuksen (EU) 2019/1020 32 artiklassa säädettyjä tehtäviään hallinnollisen yhteistyön ryhmä tukee tämän asetuksen täytäntöönpanoa erityisesti yksilöimällä markkinavalvonnan yhteisiä prioriteetteja.

2.Hallinnollisen yhteistyön ryhmän kanssa yksilöityjen prioriteettien perusteella komissio

(a)järjestää yhteisiä markkinavalvonta- ja testaushankkeita yhteistä etua koskevilla aloilla;

(b)järjestää yhteisiä investointeja markkinavalvontavalmiuksiin, mukaan lukien laitteet ja tietotekniset välineet;

(c)järjestää yhteistä koulutusta markkinavalvontaviranomaisten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten henkilöstölle muun muassa tämän asetuksen asianmukaisesta tulkinnasta ja soveltamisesta sekä menetelmistä ja tekniikoista, jotka ovat merkityksellisiä sen soveltamisen tai sen noudattamisen varmentamisen kannalta;

(d)laatii ohjeita 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten ja velvoitteiden soveltamista ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yhteiset käytännöt ja menetelmät tehokasta markkinavalvontaa varten.

Unioni rahoittaa tarpeen mukaan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja toimia.

3.Komissio tarjoaa teknistä ja logistista tukea sen varmistamiseksi, että hallinnollisen yhteistyön ryhmä hoitaa asetuksen (EU) 2019/1020 32 artiklassa ja tässä artiklassa vahvistetut tehtävänsä.

75 artikla

Kustannusten kattaminen

Markkinavalvontaviranomaisilla on oikeus periä talouden toimijoilta, joiden hallussa vaatimustenvastainen tuote on, tai valmistajilta asiakirjatarkastuksesta ja fyysisestä tuotetestauksesta aiheutuvat kustannukset.

76 artikla

Raportointi ja vertailuarvot

1.Markkinavalvontaviranomaisten on syötettävä asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa tarkoitettuun tieto- ja viestintäjärjestelmään tiedot tämän asetuksen noudattamatta jättämisestä määrättyjen seuraamusten luonteesta ja vakavuudesta.

2.Komissio laatii joka toinen vuosi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kertomuksen markkinavalvontaviranomaisten asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa tarkoitettuun tieto- ja viestintäjärjestelmään syöttämien tietojen perusteella. Ensimmäinen kertomus julkaistaan viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä].

Kertomukseen on sisällyttävä

(a)tiedot markkinavalvontaviranomaisten kahden edeltävän kalenterivuoden aikana asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti suorittamien tarkastusten luonteesta ja lukumäärästä;

(b)tiedot tämän asetuksen 4, 5, 6 ja 22 artiklan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten piiriin kuuluvissa tuotteissa kahden edeltävän kalenterivuoden aikana todettujen vaatimustenvastaisuuksien tasosta ja määrättyjen seuraamusten luonteesta ja vakavuudesta;

(c)markkinavalvontaviranomaisille tarkoitetut ohjeelliset vertailuarvot, jotka liittyvät tarkastusten tiheyteen ja määrättyjen seuraamusten luonteeseen ja vakavuuteen.

3.Komissio julkaisee tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa tarkoitetussa tieto- ja viestintäjärjestelmässä ja julkistaa tiivistelmän kertomuksesta.

IX LUKU

TIEDOTTAMINEN JA HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

77 artikla

Yhdenmukaistettua päätöksentekoa edistävät tietojärjestelmät

1.Komissio perustaa tieto- ja viestintäjärjestelmän ja pitää sitä yllä, jotta voidaan kerätä, käsitellä ja tallentaa jäsennetyssä muodossa tietoja tässä asetuksessa tai sen nojalla annettujen sääntöjen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvistä ongelmista näiden sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

Tieto- ja viestintäjärjestelmään on oltava komission ja jäsenvaltioiden lisäksi pääsy markkinavalvontaviranomaisilla, asetuksen (EU) 2019/1020 10 artiklan 3 kohdan nojalla nimitetyillä yhteyspisteillä, asetuksen (EU) 2019/1020 25 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyillä viranomaisilla, ilmoittavilla viranomaisilla, ilmoitetuilla laitoksilla ja rakennustuoteyhteyspisteillä. Komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksellä tietokantaan pääsyn sellaisten kolmansien maiden viranomaisille, jotka soveltavat vapaaehtoisesti tätä asetusta tai joilla on tätä asetusta vastaava rakennustuotteiden sääntelyjärjestelmä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Edellä 1 kohdassa luetellut elimet voivat käyttää tieto- ja viestintäjärjestelmää tuodakseen esiin kysymyksiä tai ongelmia, jotka liittyvät tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettujen sääntöjen tulkintaan tai soveltamiseen, mukaan lukien näiden sääntöjen suhde muihin unionin lainsäädännön säännöksiin. Niiden on tuotava tällaiset kysymykset tai ongelmat esiin, kun sääntöjen soveltamis- tai tulkintatapaan tietyssä tilanteessa liittyy perusteltuja epäilyksiä.

3.Edellä 2 kohdan mukaisia perusteltuja epäilyjä oletetaan esiintyvän, kun 1 kohdassa lueteltuja laitoksia koskee jokin seuraavista:

(a)ne ovat tietoisia tai saaneet tiedon siitä, että jokin toinen laitos soveltaa tai tulkitsee tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettuja sääntöjä tavalla, joka eroaa niiden omasta käytännöstä;

(b)ne ovat tietoisia tai saaneet tiedon tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta esiin tuoduista kysymyksistä tai ongelmista, jotka liittyvät tilanteeseen, johon ne ovat joutuneet, tai niiden omaan käytäntöön;

(c)ne ovat joutuneet tilanteeseen, jota ei ennakoitu tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annetuissa säännöissä, kun ne ensimmäistä kertaa julkaistiin tai niihin viitattiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä; kyseessä voi olla erityisesti mutta ei yksinomaisesti tilanne, joka johtuu uusien tuotteiden tai liiketoimintamallien esiintymisestä;

(d)niiden on sovellettava tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettuja sääntöjä tilanteeseen, johon sovelletaan myös muita unionin lainsäädännön säännöksiä, sekä tästä mahdollisesti johtuvaan kysymykseen.

4.Tuodessaan esiin kysymyksen tai ongelman asianomaisen laitoksen on syötettävä tieto- ja viestintäjärjestelmään seuraavat tiedot:

(a)mahdolliset esiin tulleeseen kysymykseen tai ongelmaan liittyvät päätökset;

(b)syyt/perustelut omaksutun lähestymistavan taustalla;

(c)mahdollinen muu yksilöity lähestymistapa ja sen syyt/perustelut.

5.Jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen tietojärjestelmä tai sähköpostipalvelu, jonka kautta viranomaisille, niiden alueella toimiville talouden toimijoille, teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille ja ilmoitetuille laitoksille, joiden toimipaikka on niiden alueella, ja pyynnöstä myös muille teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille ja ilmoitetuille laitoksille tiedotetaan kaikista seikoista, jotka ovat merkityksellisiä tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettujen sääntöjen asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen kannalta. Tässä niiden on otettava huomioon 1 kohdassa tarkoitetussa tieto- ja viestintäjärjestelmässä saatavilla olevat tiedot.

6.Viranomaisten, talouden toimijoiden, teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten ja ilmoitettujen laitosten, joilla on toimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa, on kirjauduttava järjestelmään tai sähköpostipalveluun ja otettava huomioon kaikki niiden kautta toimitetut tiedot.

7.Kansallisen tietojärjestelmän tai sähköpostipalvelun on voitava vastaanottaa valituksia kansallisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta kaikilta luonnollisilta tai oikeushenkilöiltä, mukaan lukien teknisestä arvioinnista vastaavat laitokset ja ilmoitetut laitokset, tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettujen sääntöjen epäyhtenäisestä soveltamisesta. Jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tällaiset valitukset edelleen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle.

8.Jäsenvaltiot ja komissio voivat käyttää tekoälyä havaitakseen toisistaan poikkeavia päätöksentekokäytäntöjä.

78 artikla

EU:n rakennustuotetietokanta tai -järjestelmä

1.Komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joilla perustetaan unionin rakennustuotetietokanta tai -järjestelmä, joka perustuu mahdollisuuksien mukaan asetuksella (EU) … [kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus] perustettuun digitaaliseen tuotepassiin.

2.Talouden toimijat voivat tutustua kaikkiin niitä nimenomaisesti koskeviin tietoihin, jotka on tallennettu kyseiseen tietokantaan tai järjestelmään. Ne voivat pyytää virheellisten tietojen oikaisemista.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksillä tietokantaan tai järjestelmään pääsyn tietyille sellaisten kolmansien maiden viranomaisille, jotka soveltavat vapaaehtoisesti tätä asetusta tai joilla on tätä asetusta vastaava rakennustuotteiden sääntelyjärjestelmä, edellyttäen että nämä maat

(a)takaavat luottamuksellisuuden;

(b)ovat kumppaneina henkilötietojen laillista siirtoa koskevassa mekanismissa, joka on asetuksen (EU) 2016/679 48 mukainen;

(c)sitoutuvat toimintaan aktiivisesti ilmoittamalla tosiseikoista, jotka saattavat aiheuttaa tarpeen markkinavalvontaviranomaisten toimille; ja

(d)sitoutuvat toimintaan sellaisia talouden toimijoita vastaan, jotka rikkovat tätä asetusta niiden alueella.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

79 artikla

Rakennustuoteyhteyspisteet

1.Jäsenvaltioiden on tuettava talouden toimijoita rakennustuoteyhteyspisteiden avulla. Jäsenvaltioiden on nimettävä ainakin yksi rakennustuoteyhteyspiste alueelleen ja pidettävä sitä yllä ja varmistettava, että niiden rakennustuoteyhteyspisteillä on riittävät valtuudet ja resurssit tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten ja ainakin yksi kokoaikavastaava työntekijä jäsenvaltiota kohti ja lisäksi yksi kokoaikavastaava työntekijä jokaista kymmentä miljoonaa asukasta kohti. Niiden on varmistettava, että rakennustuoteyhteyspisteet tarjoavat palvelujaan asetuksen (EU) 2018/1724 49 mukaisesti ja että ne koordinoivat toimintaansa vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen (EU) 2019/515 50 9 artiklan 1 kohdalla perustettujen tuoteyhteyspisteiden kanssa.

2.Rakennustuoteyhteyspisteiden on annettava talouden toimijan tai toisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä kaikki tuotteisiin liittyvät hyödylliset tiedot, kuten

(a)sähköiset kopiot kansallisista teknisistä säännöistä ja kansallisista hallintomenettelyistä, joita sovelletaan tuotteisiin alueella, jolle rakennustuoteyhteyspisteet perustetaan, tai sähköinen pääsy niihin;

(b)tiedot siitä, onko tuotteille hankittava ennakkohyväksyntä kansallisen lainsäädännön nojalla;

(c)tuotteiden liittämiseen, kokoamiseen tai asentamiseen sovellettavat säännöt.

Rakennustuoteyhteyspisteiden on myös annettava tietoa tämän asetuksen ja sen mukaisesti hyväksyttyjen säädösten tuotekohtaisista säännöksistä.

3.Rakennustuoteyhteyspisteiden on vastattava 15 työpäivän kuluessa 3 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta.

4.Rakennustuoteyhteyspisteet eivät saa periä maksua 3 kohdan mukaisten tietojen antamisesta.

5.Rakennustuoteyhteyspisteiden on voitava hoitaa tehtävänsä tavalla, jolla vältetään eturistiriitoja, erityisesti CE-merkinnän saantimenettelyjen yhteydessä.

6.Edellä 1–6 kohtaa sovelletaan myös tuotteisiin, jotka eivät vielä kuulu yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien piiriin.

7.Komissio julkaisee päivitetyn luettelon kansallisista rakennustuoteyhteyspisteistä.

80 artikla

Henkilöstön koulutus ja henkilöstövaihto

1.Markkinavalvontaviranomaisten, rakennustuoteyhteyspisteiden, nimeävien viranomaisten, teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten on varmistettava, että niiden henkilöstö

(a)pysyy ajan tasalla toimivaltaansa kuuluvalla alalla ja saa tätä varten säännöllistä lisäkoulutusta; ja

(b)saa säännöllistä koulutusta tässä asetuksessa tai sen nojalla annettujen sääntöjen yhdenmukaisesta tulkinnasta ja soveltamisesta.

2.Komissio järjestää säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa yhteisiä koulutustilaisuuksia markkinavalvontaviranomaisten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten henkilöstölle. Komissio järjestää nämä koulutustilaisuudet yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Koulutustilaisuuksiin voi osallistua asetuksen (EU) 2019/1020 25 artiklan 1 kohdan nojalla nimettyjen viranomaisten, asetuksen (EU) 2019/1020 10 artiklan 3 kohdan nojalla nimitettyjen yhteyspisteiden ja tapauksen mukaan tämän asetuksen täytäntöönpanoon tai noudattamisen valvontaan osallistuvien jäsenvaltioiden muiden viranomaisten henkilöstö. Komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksellä pääsyn sellaisille kolmansille maille, jotka soveltavat vapaaehtoisesti tätä asetusta tai joilla on tätä asetusta vastaava rakennustuotteiden sääntelyjärjestelmä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.Komissio voi järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa markkinavalvontaviranomaisten, ilmoittavien viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten henkilöstövaihto-ohjelmia kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.

81 artikla

Jaetut tehtävät ja yhteinen päätöksenteko

1.Voidakseen täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, jotka liittyvät markkinavalvontaan sekä teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten, ilmoitettujen laitosten ja rakennustuoteyhteyspisteiden nimeämiseen ja valvontaan, jäsenvaltiot voivat nimetä

(a)laitoksen tai viranomaisen, joka on perustettu yhteistyössä toisen jäsenvaltion tai muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistä nimeämistä varten;

(b)laitoksen tai viranomaisen, jonka toinen jäsenvaltio on jo nimennyt samaan tarkoitukseen, yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava yhdessä, että jaetut laitokset tai viranomaiset täyttävät kaikki asiaankuuluvat vaatimukset. Ne ovat yhdessä vastuussa toiminnasta, mutta jonkin jäsenvaltion luonnollista tai oikeushenkilöä koskevat päätökset pätevät oikeudellisesti vain kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.Eri jäsenvaltioiden viranomaiset voivat jakaa resursseja ja vastuita varmistaakseen tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen tai tehokkaan noudattamisen valvonnan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden tämän asetuksen tai muiden säädösten mukaisia omia velvoitteita.

Tätä tarkoitusta varten ne voivat myös

(a)tehdä yhteisiä päätöksiä, jotka liittyvät etenkin valtioiden rajat ylittäviin yhteisiin toimiin tai talouden toimijoihin, jotka toimivat asianomaisten jäsenvaltioiden alueella;

(b)toteuttaa yhteisiä hankkeita, kuten yhteisiä markkinavalvonta- tai testaushankkeita;

(c)yhdistää resursseja erityistarkoituksiin, kuten testauskapasiteetin lisäämistä tai internetin valvontaa varten;

(d)delegoida tehtävien suorittamisen toisen jäsenvaltion vastaavalle viranomaiselle pysyen samalla virallisesti vastuussa kyseisen viranomaisen tekemistä päätöksistä;

(e)siirtää tehtävän jäsenvaltiosta toiseen edellyttäen, että siirrosta ilmoitetaan selkeästi kaikille asianomaisille osapuolille.

Asianomaiset jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa tämän kohdan mukaisesti toteutetuista toimista.

X LUKU

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

82 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.Komissio voi tehdä yhteistyötä, muun muassa vaihtaa tietoja, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tämän asetuksen soveltamisalalla, esimerkiksi seuraavissa:

(a)noudattamisen valvontaan liittyvät toimet ja turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet, myös markkinavalvonta;

(b)tietojen vaihtaminen talouden toimijoista;

(c)arviointimenetelmät ja tuotetestaus;

(d)koordinoidut tuotteiden palautusmenettelyt, korjaavia toimia koskevat pyynnöt ja muut vastaavat toimet;

(e)tieteelliset, tekniset ja sääntelykysymykset, joilla pyritään parantamaan tuoteturvallisuutta tai ympäristönsuojelua;

(f)uudet ympäristön, terveyden ja turvallisuuden kannalta erittäin merkitykselliset asiat;

(g)standardointiin liittyvät toimet;

(h)virkamiesten vaihto.

2.Komissio voi antaa kolmansille maille tai kansainvälisille organisaatioille valittuja tietoja 78 artiklassa tarkoitetusta tuotetietokannasta tai -järjestelmästä, 77 artiklassa tarkoitetusta järjestelmästä ja viranomaisten tämän asetuksen mukaisesti vaihtamista tiedoista ja vastaanottaa tietoja tuotteista ja näiden kolmansien maiden tai kansainvälisten organisaatioiden toteuttamista ehkäisevistä, rajoittavista ja korjaavista toimenpiteistä. Komissio voi tarvittaessa jakaa kyseisiä tietoja kansallisille viranomaisille.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tiedonvaihto voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:

(a)epäjärjestelmällinen tietojenvaihto asianmukaisesti perustelluissa ja erityisissä tapauksissa;

(b)järjestelmällinen tietojenvaihto, joka perustuu hallinnolliseen järjestelyyn, jossa määritellään vaihdettavien tietojen tyyppi ja vaihdon yksityiskohtaiset säännöt.

4.Hakijamaat ja kolmannet maat voivat osallistua täysimääräisesti 78 artiklassa tarkoitettuun tietokantajärjestelmään, 77 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään ja 80 artiklan mukaiseen viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon, edellyttäen että niiden lainsäädäntö on tämän asetuksen mukainen tai että ne tunnustavat ilmoitettujen laitosten antamat sertifikaatit tai eurooppalaiset tekniset arvioinnit tämän asetuksen mukaisesti. Tällainen osallistuminen edellyttää sitä, että ne täyttävät samat tämän asetuksen mukaiset velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien ilmoitus- ja seurantavelvoitteet. Täysimääräinen osallistuminen 78 artiklassa tarkoitettuun tietokantajärjestelmään ja 77 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään toteutetaan Euroopan unionin ja näiden maiden välisten sopimusten perusteella.

5.Jos kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset mahdollistavat noudattamisen valvontaan liittyvän vastavuoroisen tuen, jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan käyttää VIII luvussa säädettyjä valtuutuksia myös sellaisia talouden toimijoita vastaan toteutettaviin toimiin, jotka toimivat lainvastaisesti kolmansissa maissa tai kolmansia maita kohtaan, edellyttäen että kyseiset kolmannet maat noudattavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja perusarvoja, mukaan lukien oikeusvaltioperiaate. Jäsenvaltiot voivat pyytää komission välityksellä kolmansia maita panemaan täytäntöön VIII luvun mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet. Tämän kohdan mukaista yhteistyötä ei tehdä, jos tosiasiallista vastavuoroisuutta ei ole tai jos komissio ottaa esiin muita huolenaiheita, etenkin tässä artiklassa säädettyjen oikeudellisten edellytysten tai tietojen luottamuksellisuuden osalta.

6.Tämän artiklan mukainen tietojenvaihto, siltä osin kuin se koskee henkilötietoja, on toteutettava unionin tietosuojasääntöjen mukaisesti. Jos komissio ei ole tehnyt kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osalta asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan mukaista päätöstä tietosuojan riittävyydestä, henkilötiedot jätetään tietojenvaihdon ulkopuolelle. Jos kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osalta on tehty päätös tietosuojan riittävyydestä, kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa vaihdettavat tiedot voivat sisältää henkilötietoja, jotka kuuluvat tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen soveltamisalaan, mutta vain siinä määrin kuin tällaisten tietojen vaihto on tarpeellista ja se tapahtuu ainoastaan terveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojelemiseksi.

7.Tämän artiklan mukaisesti vaihdettuja tietoja on käytettävä ainoastaan terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi ja luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen.

XI LUKU

KANNUSTIMET JA JULKISET HANKINNAT

83 artikla

Jäsenvaltioiden kannustimet

1.Jos jäsenvaltiot tarjoavat kannustimia tuoteluokalle, joka kuuluu sellaisen delegoidun säädöksen soveltamisalaan, jossa vahvistetaan suoritustasoluokat 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti tai värimerkintäjärjestelmä (”liikennevalot”) 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti, kannustimet on suunnattava niihin kahteen luokkaan/värikoodiin, joihin kuuluu eniten tuotteita, tai luokkiin/värikoodeihin, joissa laatu on korkeampi.

Jos delegoidussa säädöksessä määritellään suoritustasoluokat useamman kuin yhden kestävyysparametrin osalta, siinä on ilmoitettava, minkä parametrin osalta tämä artikla olisi pantava täytäntöön.

2.Jos 4 artiklan 4 kohdan nojalla ei ole annettu delegoitua säädöstä, komissio voi täsmentää 4 artiklan 3 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä, mitä tuoteparametreihin liittyviä suoritustasoja jäsenvaltioiden kannustimien olisi koskettava.

Komissio ottaa tällöin huomioon seuraavat kriteerit:

(a)tuotteiden suhteellinen kohtuuhintaisuus niiden suoritustasoon nähden;

(b)tarve varmistaa ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden riittävä kysyntä.

84 artikla

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat

1.Komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä, joissa vahvistetaan julkisiin hankintoihin sovellettavat kestävyysvaatimukset, mukaan lukien jäsenvaltioiden suorittama näiden vaatimusten täytäntöönpano ja seuranta ja niistä raportointi.

2.Direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tai direktiivin 2014/25/EU 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tai direktiivin 2014/25/EU 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden tekemiä hankintasopimuksia koskevat 1 kohdan nojalla hyväksytyt vaatimukset voidaan tapauksen mukaan esittää pakollisten teknisten eritelmien, valintakriteerien, myöntämiskriteerien, sopimuksen toteuttamista koskevien lausekkeiden tai tavoitteiden muodossa.

3.Määrittäessään hankintasopimuksia koskevia vaatimuksia 1 kohdan nojalla komissio ottaa huomioon seuraavat kriteerit:

(a)kyseisen tuoteperheen tai -luokan tai kyseistä tuoteperhettä tai -luokkaa käyttävien palvelujen tai urakoiden osalta tehtyjen hankintasopimusten arvo ja määrä;

(b)tarve varmistaa ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden riittävä kysyntä;

(c)onko taloudellisesti toteutettavissa, että hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt ostavat ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita niin, ettei se aiheuta kohtuuttomia kustannuksia.

XII LUKU

TUOTTEIDEN SÄÄNTELYASEMA

85 artikla

Tuotteiden sääntelyasema

Komissio voi jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrittää täytäntöönpanosäädöksillä, kuuluuko tietty tarvike tai tarvikeluokka ’rakennustuotteen’ määritelmän piiriin vai onko se 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarvike. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

XIII LUKU

MUUTOKSET

86 artikla

Asetuksen (EU) 2019/1020 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/1020 seuraavasti:

(1)Lisätään 4 artiklan 5 kohtaan teksti seuraavasti: ”[(EU) 2020/…(* 51 )]”

(2)lisätään liitteessä I olevaan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön luetteloon 72 kohta seuraavasti:

”72. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta, asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta (julkaisutoimisto: lisätään EUVL:n julkaisutiedot)];”.

XIV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

87 artikla

Delegoidut säädökset

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi … [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa, 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 6 artiklan 1–3 kohdassa, 8 artiklassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 35 artiklan 4 kohdassa, 44 artiklan 1 kohdassa, 73 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 78 artiklan 1 kohdassa, 84 artiklan 1 kohdassa ja 90 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 52 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa, 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 6 artiklan 1–3 kohdassa, 8 artiklassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 35 artiklan 4 kohdassa, 44 artiklan 1 kohdassa, 73 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 78 artiklan 1 kohdassa, 84 artiklan 1 kohdassa ja 90 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

5.Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan, 5 artiklan 2 ja 3 kohdan, 6 artiklan 1–3 kohdan, 8 artiklan, 11 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 4 ja 5 kohdan, 35 artiklan 4 kohdan, 44 artiklan 1 kohdan, 73 artiklan 1 ja 2 kohdan, 78 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan 1 kohdan ja 90 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

88 artikla

Komitea

1.Komissiota avustaa rakennustuotekomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa (neuvoa-antava menettely).

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa (tarkastelumenettely).

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa tapauksen mukaan yhdessä sen 5 artiklan kanssa (kiireellinen tarkastelumenettely).

89 artikla

Sähköiset hakemukset, päätökset, asiakirjat ja tiedot

1.Kaikki ilmoitettujen laitosten tai teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten esittämät tai niille esitetyt hakemukset ja näiden laitosten tai viranomaisten tämän asetuksen mukaisesti tekemät päätökset voidaan toimittaa paperilla tai yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa, edellyttäen että allekirjoitus on asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukainen ja että allekirjoittavalla henkilöllä on valtuudet edustaa laitosta tai talouden toimijaa jäsenvaltioiden tai unionin lainsäädännön mukaisesti.

2.Kaikki 19 artiklan 7 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan, 64–66 artiklan ja liitteen V mukaisesti vaaditut asiakirjat voidaan toimittaa paperilla tai yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa tavalla, joka mahdollistaa lataamisen sellaisten linkkien kautta, joita ei voi muuttaa (pysyvät linkit).

Kaikki 7 artiklan 3, 4 ja 6 kohdassa, 19 artiklan 1, 3, 5 ja 6 kohdassa, 20 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 21 artiklan 6–9 kohdassa, 22 artiklan 2 kohdan f ja i alakohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa, 24 artiklan 6 kohdassa, 25 artiklan 2 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 28–39 artiklassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 3, 4, 6 ja 7 kohdassa, 45 artiklan 3 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa, 47 artiklassa, 49 artiklan 5 kohdassa, 50 artiklan 11 kohdassa, 53 artiklan 1 kohdassa, 58 artiklan 1 kohdassa, 59 artiklan 2 kohdassa, 61 artiklassa, 70 artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohdassa, 71 artiklan 2 kohdassa, 72 artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa, 76 artiklassa, 77 artiklassa, 78 artiklan 3 kohdassa, 79 artiklan 2 kohdassa, 79 artiklan 3 kohdassa, 80 artiklan 2 kohdassa, 82 artiklan 1–3, 6 ja 7 kohdassa ja 91 artiklassa säädetyt tiedonantovelvoitteet voidaan täyttää sähköisesti. Liitteessä I olevan D osan mukaisesti toimitettavat tiedot ja yhdenmukaistetut tekniset eritelmät, joissa tiedot täsmennetään, on kuitenkin toimitettava paperilla sellaisten tuotteiden osalta, joissa ei ole merkintää ”ei kuluttajille” tai ”vain ammattikäyttöön”. Kuluttajat voivat lisäksi pyytää mitä tahansa muita tietoja paperimuodossa.

90 artikla

Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen noudattamatta jättämiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säännöt pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä – 3 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] näistä säännöistä ja toimenpiteistä ja ilmoitettava sille viipymättä kaikista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraavien vaatimustenvastaisuuksien osalta talouden toimijoille langetettavista seuraamuksista:

(a)sellaisen tuotteen markkinoille saattaminen tai asettaminen saataville markkinoilla, jossa ei ole CE-merkintää, jos CE-merkintä on pakollinen;

(b)CE-merkinnän kiinnittäminen 17 artiklan 1 kohdan vastaisesti tai ilman asianmukaisia tietoja, jotka on annettava yhdessä CE-merkinnän kanssa 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(c)CE-merkinnän kiinnittäminen laatimatta ensin suoritustasoilmoitusta;

(d)suoritustasoilmoituksen tai vaatimustenmukaisuusilmoituksen laatiminen, jos sitä koskevat edellytykset eivät täyty;

(e)suoritustasoilmoitus tai vaatimustenmukaisuusilmoitus on puutteellinen tai virheellinen;

(f)teknisiä asiakirjoja ei ole tai ne ovat puutteelliset tai virheelliset;

(g)liitteessä I olevan D osan mukaisesti toimitettavia tietoja ja yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä ei ole tai ne ovat puutteelliset tai virheelliset;

(h)21 artiklan 4 kohdassa, 22 artiklan 2 kohdan f ja i alakohdassa tai 21 artiklan 7 kohdassa ja 24 artiklassa tarkoitettuja tietoja ei ole tai ne ovat puutteelliset tai virheelliset;

(i)mitä tahansa muuta 21, 22 tai 24 artiklassa säädettyä hallinnollista vaatimusta ei ole täytetty;

(j)tarvittavia tietoja ilmoitetuille laitoksille, teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille tai viranomaisille ei ole toimitettu tai ne ovat virheelliset;

(k)toimenpiteitä, joita on pyydetty vaatimustenvastaisuuden tai riskin vuoksi ja jotka ovat pakollisia 21 artiklan 8 ja 9 kohdan, 23 artiklan 3 kohdan d ja e alakohdan, 24 artiklan 5 kohdan, 25 artiklan 2 kohdan yhdessä 24 artiklan 5 kohdan kanssa, 27 artiklan 2 kohdan c alakohdan yhdessä 24 artiklan 5 kohdan kanssa ja 27 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan mukaisesti, ei ole toteutettu;

(l)talouden toimijoille 23–27 artiklan mukaisesti kuuluvia tuotteen ja asiakirjojen varmentamista koskevia velvoitteita ei ole täytetty; ja

(m)3D-tulostuspalveluja tarjotaan 28 artiklan vastaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on myös säädettävä seuraavien vaatimustenvastaisuuksien osalta teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille ja ilmoitetuille laitoksille langetettavista seuraamuksista:

(a)sertifikaattien, testiraporttien tai eurooppalaisten teknisten arviointien antaminen, jos antamisen edellytykset eivät täyty;

(b)sertifikaattien, testiraporttien tai eurooppalaisten teknisten arviointien peruuttamatta jättäminen, jos peruuttaminen on pakollista;

(c)tarvittavia tietoja ilmoitetuille laitoksille, teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille tai viranomaisille ei ole toimitettu tai ne ovat puutteelliset tai virheelliset; ja

(d)viranomaisten ohjeita ei ole noudatettu.

4.Komissiolle siirretään valta täydentää tätä asetusta 87 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä, joilla vahvistetaan oikeasuhteiset vähimmäisseuraamukset kaikille talouden toimijoille, teknisestä arvioinnista vastaaville laitoksille ja ilmoitetuille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden rikkomiseen.

91 artikla

Arviointi

Komissio tekee aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä arvioinnin, joka koskee tätä asetusta ja sen vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan ja tuotteiden ja rakennuskohteiden ja rakennetun ympäristön ympäristökestävyyden paranemiseen. Komissio esittää tärkeimpiä havaintoja koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseisen kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot komissiolle.

Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen asiaan liittyvien säännösten muuttamiseksi.

92 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 305/2011 1 päivästä tammikuuta 2045.

Viittauksia asetukseen (EU) N:o 305/2011 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

93 artikla

Poikkeukset ja siirtymäsäännökset

1.Asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti nimettyjä rakennustuoteyhteyspisteitä pidetään myös tämän asetuksen mukaisesti nimettyinä.

2.Asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti nimettyjä teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia ja ilmoitettuja laitoksia pidetään myös tämän asetuksen mukaisesti nimettyinä. Nimeävien jäsenvaltioiden on kuitenkin arvioitava ja nimettävä ne uudelleen säännöllisen uudelleenarviointisyklinsä mukaisesti ja viimeistään [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen]. Edellä 56 artiklan 5 kohdassa säädettyä vastalausemenettelyä sovelletaan myös teknisestä arvioinnista vastaaviin laitoksiin 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.Seuraavat standardit pysyvät voimassa tämän asetuksen mukaisesti 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina standardeina:

(a)

(b)

(c)[lisätään lainsäätäjien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen].

4.Eurooppalaiset arviointiasiakirjat, jotka on annettu ennen [1 vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen], pysyvät voimassa [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] asti, paitsi jos niiden voimassaolo on päättynyt muista syistä. Niiden perusteella markkinoille saatetut tuotteet voidaan edelleen asettaa saataville markkinoilla vielä viiden vuoden ajan.

5.Asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti annetut ilmoitettujen laitosten sertifikaatit tai testiraportit ja eurooppalaiset tekniset arvioinnit pysyvät voimassa viisi vuotta sen jälkeen, kun 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt kyseistä tuoteperhettä tai -luokkaa koskevat yhdenmukaistetut tekniset eritelmät tulevat voimaan, paitsi jos näiden asiakirjojen voimassaolo on päättynyt muista syistä. Näiden asiakirjojen perusteella markkinoille saatetut tuotteet voidaan edelleen asettaa saataville markkinoilla vielä viiden vuoden ajan.

6.Talouden toimijoihin tietyn tuoteryhmän tai -perheen osalta sovellettavia I, II ja III luvussa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan vuoden kuluttua siitä, kun kyseistä tuoteryhmää tai -perhettä koskeva yhdenmukaistettu tekninen eritelmä on tullut voimaan. Talouden toimijat voivat kuitenkin soveltaa kyseisiä yhdenmukaistettuja teknisiä eritelmiä niiden voimaantulosta lähtien noudattamalla menettelyä, joka johtaa suoritustaso- tai vaatimustenmukaisuusilmoitukseen.

7.Kahden vuoden kuluessa tiettyä tuoteryhmää tai -perhettä koskevan yhdenmukaistetun teknisen eritelmän voimaantulosta komissio poistaa Euroopan unionin virallisesta lehdestä kyseistä tuoteryhmää tai -perhettä koskevien yhdenmukaistettujen standardien ja eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedot.

94 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [1 kuukauden kuluttua voimaantulosta]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta, asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta

1.2.Toimintalohko(t)

Rakennustuotteiden sisämarkkinat.

Ehdotuksella edistetään seuraavia Euroopan komission päätavoitteita: vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan digitaalinen valmius, ihmisten hyväksi toimiva talous, vahvempi EU maailmannäyttämöllä.

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 53

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tarkistuksen kahtena yleistavoitteena on

1. saada aikaan rakennustuotteiden hyvin toimivat sisämarkkinat ja

2. muokata kehystä niin, että sillä voidaan edistää vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita, etenkin nykyaikaista, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoitteena on

·poistaa teknisen yhdenmukaistamisjärjestelmän esteitä,

·vähentää kansallisia esteitä, jotka haittaavat rakennustuoteasetuksen piiriin kuuluvien tuotteiden kauppaa,

·parantaa täytäntöönpanoa ja markkinavalvontaa,

·selkeyttää (antamalla kattavampia määritelmiä ja poistamalla päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia muuhun lainsäädäntöön nähden) ja yksinkertaistaa asetusta,

·keventää hallinnollista rasitetta, myös yksinkertaistamisen ja digitalisaation avulla,

·varmistaa rakennustuotteiden turvallisuus,

·auttaa vähentämään rakennustuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutusta, myös käyttämällä digitaalisia välineitä (digitaalinen tuotepassi).

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Rakennustuoteasetuksen tarkistuksella pyritään korjaamaan ja parantamaan rakennustuotteiden sisämarkkinoita. Sillä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tuottajille, etenkin pk-yrityksille, kaikissa jäsenvaltioissa. Valmistajien on noudatettava useampia velvoitteita, jotta ne voivat tuoda tuotteensa markkinoille, mutta samalla niille avautuu enemmän liiketoimintamahdollisuuksia. Jäsenvaltioille annetaan lisäksi valtuudet vapauttaa tietyt mikroyritykset rakennustuoteasetuksen mukaisista velvoitteista. Suunnitellulla työnjaolla ja teknisellä hienosäädöllä kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa vältetään yrityksiin, etenkin pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin, kohdistuvat tarpeettomat rasitteet. Paremmin toimivat sisämarkkinat alentavat tuotantokustannuksia ja siten hintoja ja tarjoavat rakennusyrityksille laajemman tuotevalikoiman. Valmistajat ja rakennusekosysteemi hyötyvät kaiken kaikkiaan tarkistuksesta.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Lähtökohtana standardointialan indikaattoreille on niiden hyväksyttävien teknisten asiakirjojen lukumäärä, joiden viitetiedot yhdenmukaistettuina standardeina julkaistaan EUVL:ssä, kaikista komissiolle viitetietojen julkaisemista varten toimitetuista yhdenmukaistetuista standardeista. Indikaattorin avulla voidaan laskea viitetietojen julkaisemisen prosenttiosuus ja seurata ja tunnistaa paremmin syitä, joiden vuoksi viitetietoja ei julkaista tai ne peruutetaan. Lisäksi tärkeä tekijä on prosessin keskimääräinen kesto siitä, kun komissio esittää standardointipyynnön, siihen, kun CEN toimittaa standardiluonnokset, koska sen avulla voidaan arvioida, onko yksi sidosryhmien esiin tuomista standardointiprosessin ongelmista eli sen pituus ratkennut tai onko sen suhteen tapahtunut edistymistä. Tässä indikaattorissa on erotettava toisistaan hiljattain laaditut yhdenmukaistetut standardit ja muutetut ja oikaistut yhdenmukaistetut standardit, jotka yleisesti ottaen vaativat vähemmän aikaa, jos standardit arvioidaan CENissä säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Yksi tulosindikaattori on ympäristötietojen saatavuus ja teknisiin eritelmiin liitettyjen ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimusten määrä. Näiden määrä lisääntyy ajan mittaan, minkä ansiosta rakennustuotteista ja -kohteista tulee turvallisempia ja kestävämpiä. Sellaisten teknisten eritelmien lukumäärä, joissa on ympäristötietoja ja -vaatimuksia (tai näiden kattamien tuoteperheiden määrä), ja niiden suhteellinen merkitys ympäristön kannalta ovat parametreja, joiden avulla voidaan arvioida sitä, missä määrin ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on lisääntynyt tämän ehdotuksen ansiosta.

Komissio kuulee jäsenvaltioita voidakseen mitata markkinavalvonnan parantumista. Onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi johtaa ensin useampien vaatimustenvastaisten rakennustuotteiden havaitsemiseen ja sen jälkeen tämän määrän vähenemiseen. Seurannan indikaattorina voisi olla luottamuksen taso talouden toimijoiden keskuudessa. Tästä voitaisiin saada tietoja sidosryhmien kuulemisesta, joka järjestettäisiin 4–5 vuoden kuluttua.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1) Korjataan epäsuhta komission soveltamien oikeudellisten kriteerien ja sen välillä, miten standardoijat kykenevät toimittamaan pyydetyt tuotokset. Tarjotaan vaihtoehto, jos standardointiprosessi ei tuota tulosta. Korjataan yhdenmukaistamisen puutteellisuuksia.

2) Vähennetään kansallisia esteitä, jotka haittaavat rakennustuoteasetuksen piiriin kuuluvien tuotteiden kauppaa. Parannetaan täytäntöönpanoa ja markkinavalvontaa. Selkeytetään ja yksinkertaistetaan säännöksiä.

3) Sisällytetään soveltamisalaan digitaaliset välineet. Sisällytetään viittaus kestävään suoritustasoon. Varmistetaan rakennustuotteiden turvallisuus. Sisällytetään soveltamisalaan tuotteet, jotka eivät kuulu nykyisen tuoteturvallisuuslainsäädännön piiriin, esim. 3D-tulostetut tuotteet.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Rakennustuotteiden sisämarkkinoita ei saada aikaan nykyisellä rakennustuoteasetuksella. Jäsenvaltioissa puutteellinen markkinavalvonta ja täytäntöönpano estävät hyötyjen täysimittaisen saavuttamisen markkinoiden avaamisen ja toimintaedellytysten tasapuolisuuden suhteen. Lisäksi jotkin rakennustuoteasetuksen säännökset eivät ole riittävän selkeitä tai niissä on päällekkäisyyttä joko itse asetuksen sisällä tai asetuksen ja muun EU-lainsäädännön välillä. Rakennustuoteasetuksella ei kyetä myöskään toteuttamaan laajempia poliittisia prioriteetteja, kuten vihreää ja digitaalista siirtymää.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Ehdotuksen odotetaan parantavan rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa etenkin puuttumalla tämänhetkisiin ongelmiin, jotka liittyvät standardointijärjestelmään, ja poistamalla edelleen kaupan esteitä, kuten päällekkäisiä säännöksiä joko EU:n tai kansallisella/alueellisella tasolla. Tällä lisätään oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta ja parannetaan rakennusalan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Luottamus koko järjestelmään vahvistuisi yhtenäisempien markkinavalvontakäytäntöjen ansiosta koko EU:ssa. Ehdotuksessa käsitellään myös rakennustuotteiden ilmasto- ja ympäristötehokkuutta ja kiertoa, joihin voidaan puuttua vain EU:n tasolla, jolla kehitetään yhteinen tekninen kieli.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Rakennustuoteasetuksesta on saatu seuraavia kokemuksia:

1) On tarvetta sovittaa yhteen sovelletut oikeudelliset kriteerit ja standardoijien kyky tuottaa pyydetyt tuotokset.

2) On tarvetta tarjota vaihtoehto, jos standardointiprosessi ei tuota tulosta.

3) On varmistettava asetuksen säännösten selkeys.

4) Asetuksella pitäisi pystyä saavuttamaan laajempia poliittisia prioriteetteja.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Ehdotuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut edellytykset rakennustuotteiden kaupan pitämiselle sisämarkkinoilla. Asian monimutkaisuuden vuoksi jotkin toimista voitaisiin teoriassa delegoida ulkopuoliselle taholle, mutta sitä ei tällä hetkellä suunnitella.

Mitä tulee mahdollisiin synergiaetuihin, ehdotuksella saadaan aikaan synergiaetuja muiden aloitteiden, muun muassa kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen, kanssa.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

 toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

 maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

 kestoa ei ole rajattu

Täytäntöönpano käynnistyy vuodesta 2024 eteenpäin (ehdotusta ei todennäköisesti hyväksytä eikä julkaista ennen vuotta 2025, mutta tärkeimpien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten antamiseen tarvitaan vähintään vuosi), minkä jälkeen täysimittainen toiminta vuonna 2025 tai myöhemmin hyväksymisestä riippuen.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 54

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

 toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

 kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

 kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

 Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

 sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Asetusta voitaisiin arvioida säännöllisesti. Komissio esittää uuden rakennustuoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen aikaisintaan 8 vuotta sen voimaantulosta, jotta tarkistuksen tulokset ja vaikutukset ehtivät toteutua.

Arviointikertomuksessa olisi erityisesti arvioitava tarkistetun lainsäädännön tuloksellisuutta – keskittyen erityisesti muttei yksinomaan 1.4.4 osassa mainittujen indikaattoreiden kattamiin kysymyksiin – sekä sen tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n osallistumisesta saatavaa lisäarvoa.

Tämän lisäksi komissio voi toteuttaa erilaisia seurantatoimia.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ehdotuksella säännellään ainoastaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä, ja siihen on sisällytetty joitakin ympäristönäkökohtia kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen huomioon ottamiseksi. Kyseessä on siis perinteinen tuotelainsäädäntö. Perinteisen tuotelainsäädännön täytäntöönpanosta vastaa enimmäkseen komissio, koska monia oikeudellisia toimia ja kysymyksiä on vaikea ulkoistaa yksiköille, joilla ei ole ensikäden tietoa asianomaisesta lainsäädännöstä. Joiltakin osin kuitenkin saattaa olla tarpeen tai ainakin hyödyllistä käyttää julkisilla tarjouskilpailuilla valittuja palveluntarjoajia. Tämä saattaa päteä erityisesti tietojärjestelmiin, jotka ovat välttämättömiä täytäntöönpanon kannalta.

Komission tavanomaisia valvontamenetelmiä, myös julkisiin tarjouskilpailuihin sovellettavia, olisi sovellettava ja ne riittävät. Ei ole mitään erityistä syytä poiketa rahoituksen täytäntöönpanomekanismeista, maksujärjestelyistä ja valvontastrategioista.

Ehdotus lisää kuitenkin tarvittavien henkilöresurssien määrää. Ehdotuksella voidaan käsitellä rakennustuoteasetuksen keskeisiä puutteita, esimerkiksi standardointia, ja siinä vahvistetaan ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimukset, jotka eivät liity rakennuskohteen suoritustasoon. Sillä käsitellään tehokkaasti myös uuteen teollisuusstrategiaan, standardointistrategiaan, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja muihin aloitteisiin liittyviä tavoitteita rakennustuotteiden yhteydessä. Nämä uudet ominaisuudet edellyttävät myös yhdenmukaisuusmekanismia tämän asetuksen mukaisten uusien velvoitteiden valtioiden rajat ylittävää soveltamista varten sekä tieto- ja viestintäjärjestelmää tietojen keruuta, käsittelyä ja tallentamista varten.

Näiden uusien tehtävien hoitamiseksi komission yksiköille on annettava tarvittavat resurssit. Tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää arviolta 15:tä kokoaikaista työntekijää.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Ilmoitettuja laitoksia koskevien eturistiriitojen riskin vähentämiseksi vahvistetaan ilmoittaviin viranomaisiin liittyviä vaatimuksia.

Komissio seuraa asetuksen noudattamatta jättämisen riskiä raportointijärjestelmällä, jonka se kehittää (noudattamatta jättämisestä varoittava portaali).

Samaan aikaan on olemassa selkeä tarve hallinnoida budjettia tehokkaasti ja toimivasti ja ehkäistä petoksia ja tuhlausta. Valvontajärjestelmässä on kuitenkin löydettävä tasapaino hyväksyttävän virhetason ja valvonnasta aiheutuvan rasitteen välillä.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Ei sovelleta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1. Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

Kyseisen säännöksen mukaisesti 28. kesäkuuta 2012 annettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston petosten torjunta- ja havaitsemisstrategiaa sovelletaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Otsake 1

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

JM/EI-JM 55

EFTA-mailta 56

ehdokasmailta 57

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1

03.010101 – Sisämarkkinaohjelman tukimenot

EI-JM

KYLLÄ

EI6

EI6

EI

1

03.020101 – Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen

Jaks.

KYLLÄ

EI 58

EI6

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

 Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

 Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Pääosasto: GROW

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

Vuoden
2027 jälkeen

YHTEENSÄ

□ Toimintamäärärahat

03.020101

Sitoumukset

(1a)

0,860

0,860

0,860

0,860

3,440

Maksut

(2 a)

0,258

0,688

0,860

0,860

0,774

5,160

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 59

Budjettikohta 03.010101

(3)

0

0

0

0

0

0

PO GROW:n
määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1a+1b +3

0,860

0,860

0,860

0,860

3,440

Maksut

=2a+2b

+3

0,258

0,688

0,860

0,860

0,774

3,440

□ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,860	0,860	0,860	0,860		3,440
	Maksut	(5)	0,258	0,688	0,860	0,860	0,774	3,440
□ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	0,860	0,860	0,860	0,860		3,440
	Maksut	=5+ 6	0,258	0,688	0,860	0,860	0,774	3,440

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuoden 2029 jälkeen	YHTEENSÄ
Pääosasto: GROW
□ Henkilöresurssit		1,099	1,099	1,099	0,942	0,942	0,628		5,809
□ Muut hallintomenot		0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170		1,020
YHTEENSÄ PO GROW	Määrärahat	1,269	1,269	1,269	1,112	1,112	0,798		6,829

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,269

1,269

1,269

1,112

1,112

0,798

6,829

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuoden 2029 jälkeen	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	2,109	2,109	2,109	1,952	1,952	1,638		11,989
	Maksut

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa käsittelemällä teknistä yhdenmukaistamisjärjestelmää, parantamalla täytäntöönpanoa ja markkinavalvontaa, yksinkertaistamalla säännöksiä pk-yritysten kannalta ja parantamalla säädöksen oikeudellista selkeyttä. Sillä pyritään myös parantamaan rakennustuotteiden turvallisuutta ja edistämään rakennustuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämistä.

Aloitteen tuloksia ei näin ollen voida rinnastaa tuotteisiin tai palveluihin, joten niistä ei voida esittää kustannusarviota.

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

 Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

 Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

Vuosi
2028

Vuosi
2029

Vuoden
2029 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Henkilöresurssit

1,099

1,099

1,099

0,942

0,942

0,628

5,809

Muut hallintomenot

0,170

0,170

0,170

0,170

0,170

0,170

1,020

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7,
välisumma

1,269

1,269

1,269

1,112

1,112

0,798

6,829

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 60

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

0

0

0

0

0

0

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät,
välisumma

0

0

0

0

0

0

YHTEENSÄ

1,269

1,269

1,269

1,112

1,112

0,798

6,829

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

 Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

 Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuoden 2029 jälkeen
□ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		7	7	7	6	6	4
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
□ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 61
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 62	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		7	7	7	6	6	4

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

oRakennustuoteasetuksen lainsäädäntöprosessin johtaminen, koordinointi CENin ja EOTAn kanssa, yhteydet yhdenmukaistettuja standardeja ja rakennustuoteasetusta käsitteleviin konsultteihin sekä luokkia ja kynnysarvoja ja rakennustuotteen suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmiä koskevien delegoitujen säädösten laatiminen;

oSen varmistaminen, että CEN tarkistaa ja hyväksyy uudelleen aiemman rakennustuotedirektiivin ja -asetuksen nojalla laaditut 600 yhdenmukaistettua standardia (ja niihin liittyvät säädökset) ja komissio arvioi ne uudelleen, jotta niiden viitetiedot voitaisiin julkaista EUVL:ssä viiden vuoden kuluessa;

oUusien standardien laatiminen ja niiden viitetietojen julkaiseminen;

oUusien eurooppalaisten arviointiasiakirjojen käsittely;

oRakennustuotteiden sellaisten täydentävien tuotevaatimusten ja kestävyysnäkökohtien määrittäminen, jotka katetaan asiaankuuluvissa standardeissa ehdotuksen mukaan, aiheuttaa komission säädösten laatimiseen liittyvää lisätyötä (alakohtainen yksikkö JRC:n tuella) ja tarkoittaa sitä, että on laadittava ja arvioitava monimutkaisempia standardointipyyntöjä ja standardeja;

oKomissio laatii tekniset eritelmät siinä tapauksessa, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot eivät toimita yhdenmukaistettuja standardeja;

oRakennustuotetietokannan tai -järjestelmän perustaminen ja ylläpito;

oValitusten käsitteleminen noudattamatta jättämisestä varoittavan portaalin kautta;

oIlmoitettujen laitosten koordinointi;

oVaatimustenvastaisia tuotteita koskevien kansallisten säännösten analysointi;

oEU:n suojamenettelyn täytäntöönpano;

oSellaisten delegoitujen säädösten antaminen, joilla vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäismäärä, joka markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä;

oVuotuisten raporttien laatiminen markkinavalvontaviranomaisten tekemiä tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten tilastotietojen perusteella;

oTulkintasääntöjen kerääminen ja kehittäminen;

oKoulutuksen antaminen markkinavalvontaviranomaisille, rakennustuoteyhteyspisteille, ilmoitetuille laitoksille ja muille asiaan liittyville viranomaisille;

oKansainvälisen yhteistyön tukeminen (täytäntöönpanoa, talouden toimijoita, standardointitoimintaa, sääntelyasioita ja arviointi- ja testausmenetelmiä koskeva tiedonvaihto);

oTiedonvaihdon järjestäminen jäsenvaltioiden välillä kannustimista, joilla voidaan edistää kestäviä tuotteita julkisissa hankinnoissa, tällaisen tiedonvaihdon tulosten julkaiseminen ja tällaisten kannustimien laajemman käytön edistämistä koskevien suuntaviivojen julkaiseminen;

oHankkeiden, teknisen sihteeristön, paloturvallisuuteen liittyvien delegoitujen säädösten hallinnointi;

oTilannekatsausten laatiminen;

oYleinen koordinointi.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Merkittävät rahoitussuunnitelman muutokset on esitettävä Excel-taulukkona.

 edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

 edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

 rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

 rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 63	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

 Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

 vaikutukset omiin varoihin

 vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 64
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

LIITE
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Tämä liite on liitettävä säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen komission yksiköiden lausuntokierroksen alkaessa.

Tietotaulukoita käytetään säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen taulukoiden lähteinä. Ne on tarkoitettu vain komission sisäiseen käyttöön.

1.Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

 Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

YHTEENSÄ

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

Virkamiehet

1,099

0,942

0,628

5,809

Hallintoavustajat

20 01 02 03 – EU:n ulkopuoliset edustustot

Virkamiehet

Hallintoavustajat

• Ulkopuolinen henkilöstö 65

20 02 01 ja 20 02 02 – Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

20 02 03 – Ulkopuolinen henkilöstö – EU:n ulkopuoliset edustustot

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Paikalliset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

Nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Muut henkilöresursseihin liittyvät budjettikohdat (mitkä?)

Välisumma (henkilöresurssit) – OTSAKE 7

1,099

0,942

0,628

5,809

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Vuosi 2028

Vuosi 2029

YHTEENSÄ

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

01 01 01 01 Epäsuora tutkimustoiminta 66

01 01 01 11 Suora tutkimustoiminta

Muu (täsmennä)

Virkamiehet

Hallintoavustajat

• Ulkopuolinen henkilöstö 67

Toimintamäärärahoista katettava ulkopuolinen henkilöstö (entiset BA-budjettikohdat).

– päätoimipaikassa

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Paikalliset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

Nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

01 01 01 02 Epäsuora tutkimustoiminta

01 01 01 12 Suora tutkimustoiminta

Muu (täsmennä) 68

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (mikä?)

Henkilöresurssit, välisumma – OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, Henkilöresurssit yhteensä (kaikki otsakkeet)

7

1,099

7

1,099

7

1,099

6

0,942

6

0,942

4

0,628

5,809

2.Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

 Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Vuosi 2028	Vuosi 2029	YHTEENSÄ
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella:
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut
20 02 06 02 – Konferenssi- ja kokouskulut	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	1,020
20 02 06 03 – Komiteat 69
20 02 06 04 – Selvitykset ja kuulemiset
20 04 – Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 70
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut
20 02 07 02 – Henkilöstön täydennyskoulutus
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Välisumma muut – Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	1,020

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	Vuosi N 71	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4	Vuosi N+5	Vuosi N+7	Yhteensä
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat):
– päätoimipaikassa
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 72
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 73
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Välisumma muut – Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)

3.Hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tiivistelmä	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026		Vuosi 2027		Vuosi 2028	Vuosi 2029		Yhteensä
Otsake 7 – Henkilöresurssit	1,099	1,099	1,099		0,942		0,942	0,628		5,809
Otsake 7 – Muut hallintomenot	0,170	0,170	0,170		0,170		0,170	0,170		1,020
Välisumma otsake 7	1,269	1,269	1,269		1,112		1,112	0,798		6,829
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot
Välisumma muut otsakkeet
1.YHTEENSÄ 2.OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	1,269	1,269		1,269		1,112	1,112	0,798	6,829

4.Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

4.1. Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 ‑tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Huom. Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivustolla osoitteessa

https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx

• Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

·Rakennustuoteasetuksen soveltamisalaa laajennetaan tarkistuksella sekä sen piiriin kuuluvien tuotteiden että vaatimusten osalta (esim. ympäristö-/kestävyys- ja turvallisuusvaatimukset). Yhdenmukaistetut standardit lisääntyvät, mikä lisää monimutkaisuutta. Sen vuoksi yhdenmukaistettujen standardien arviointi edellyttää samoja resursseja kuin eurooppalaiset arviointiasiakirjat nyt eli 2,5 työpäivää yhdenmukaistettua standardia kohti.

·Kun otetaan huomioon tarve tarkistaa noin 600 yhdenmukaistettua standardia 5 vuoden aikana asetuksen voimaantulon jälkeen, voidaan olettaa, että joka vuosi on arvioitava 120 standardia x 2,5 työpäivää arviointia kohti eli 300 työpäivää.

·Samalla laaditaan rakennustuoteasetukseen liittyvää säännöstöä, uusia standardointipyyntöjä tai täytäntöönpanosäädöksiä. Säännöstö edellyttää yhtä kokoaikaista työntekijää eli 220 työpäivää.

·Jos oletetaan, että vuodessa laaditaan 5 säädöstä (uudet standardointipyynnöt, delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset) ja säädöstä kohti tarvitaan n. 30 työpäivää, tämä tarkoittaa 150 työpäivää (mukaan lukien lakimiehen tuki, joka ylittää huomattavasti normaalin 0,2 kokoaikaisen työntekijän panoksen).

·EOTAn menettely (eurooppalaiset arviointiasiakirjat) rajoitetaan tuotteisiin, jotka eivät kuulu lainkaan yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Eurooppalaisille arviointiasiakirjoille ei aseteta uusia vaatimuksia, joten niiden osalta voidaan olettaa sama arviointiaika kuin tällä hetkellä (2,5 työpäivää) ja enintään 30 eurooppalaista arviointiasiakirjaa vuodessa. Tämä tarkoittaa 75:tä työpäivää.

·Uuteen rakennustuoteasetukseen sisältyy joukko lisäsäännöksiä, jotka edellyttävät teknistä henkilöstöä (0,5 kokoaikaiseksi muutettuna) ja noin 110 työpäivää;

300+220+150+75+110= 855 työpäivää; ottaen huomioon aiempi arvioitu resurssien tarve, jonka mukaan tekniseen yhdenmukaistamiseen käytetään 0,66 kokoaikaista insinööriä eli 855/(220*0,666)= 5 kokoaikaista insinööriä (pyöristettynä alaspäin tämänhetkisen tiimin tehtävien mahdollisen uudelleenjärjestelyn vuoksi).

Oikeudellisen ja hallinnollisen tuen osalta voidaan katsoa, että kuhunkin toimeen tarvitaan 0,2 kokoaikaisen insinöörin panos ja noin 1 kokoaikaisen lakimiehen panos viittä säädöstä kohti vuodessa, joten vähintään tarvitaan 1 kokoaikainen lakimies ja 1 hallintoavustaja koordinoimaan kaikkia menettelyjä.

Näin ollen yhteensä 7 kokoaikaista työntekijää.

• Ulkopuolinen henkilöstö

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

• Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet

• Ulkopuolinen henkilöstö

4.2.Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Kokousten lukumäärä ehdotuksen voimaantulon jälkeen lienee sama kuin ennen covid-tilannetta eli

-rakennustuoteasetusta käsittelevä neuvoa-antava ryhmä: 2 kokousta vuodessa (keskimäärin 54 osallistujaa, keskimääräiset kustannukset 450 euroa osallistujaa kohti), noin 48 600 euroa

-Pysyvä rakennusalan komitea: 2 kokousta vuodessa (keskimäärin 54 osallistujaa, keskimääräiset kustannukset 450 euroa osallistujaa kohti), noin 48 600 euroa

-rakennustuoteasetuksen säännöstöä käsittelevä ohjausryhmä: 3 kokousta vuodessa (keskimäärin 54 osallistujaa, keskimääräiset kustannukset 450 euroa), noin 73 000 euroa

YHTEENSÄ: 170 000 euroa

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(2) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täytäntöönpanosta (COM(2016) 445 final).

(3) Komission yksikköjen valmisteluasiakirja SWD(2019)1770 ”Evaluation of Regulation (EU) No 305/2011 laying down harmonised conditions for the marketing of construction products and repealing Council Directive 89/106/EEC”.

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille (COM(2016) 860).

(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta.

(7) COM(2020) 662 final.

(8) Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (COM(2021) 802 final).

(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia 2030 (COM(2021) 572 final).

(10) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävä hiilen kierto (COM(2021) 800 final).

(11) Euroopan parlamentin päätöslauselma rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 305/2011 (rakennustuoteasetus) täytäntöönpanosta (2020/2028(INI)) ja https://www.consilium.europa.eu/media/41508/st14523-en19.pdf .

(12) Vaikutustenarviointiin sisältyy taulukko, jossa osoitetaan parhaaksi arvioidun vaihtoehdon REFIT-kustannussäästöt. Tarkoituksena on osoittaa, että yksinkertaistaminen ja tarpeettomien sääntelykustannusten vähentäminen voidaan saavuttaa niin, että samalla saavutetaan taustalla olevat toimintapoliittiset tavoitteet. Lisäksi sovelletaan uutta ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta ja vahvistetaan näin REFIT-ohjelmaa.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista.

(14) Asetuksen 5 artikla (poikkeukset suoritustasoilmoituksen laatimisesta), 36 artikla (testauksen tarpeettoman toistamisen välttäminen), 37 artikla (yksinkertaistetut menettelyt mikroyrityksissä) ja 38 artikla (yksinkertaistetut menettelyt muiden kuin sarjavalmisteisten rakennustuotteiden osalta, jotka valmistetaan yksilöllisesti tai tilaustuotteena).

(15) Digitaalinen rakennuspäiväkirja on dynaaminen väline, jonka avulla erilaisia tietoja ja asiakirjoja voidaan kirjata ja järjestää eri luokkiin, niihin voidaan tutustua ja niitä voidaan täydentää. Siihen kirjataan rakennuksen elinkaaren merkittävät tapahtumat ja muutokset, kuten tiedot omistus- tai hallintaoikeuden tai käyttötarkoituksen muutoksesta, ylläpidosta, kunnostuksesta ja muista toimista. Definition of the digital building logbook - Publications Office of the EU (europa.eu) .

(16) Level(s) on arviointi- ja raportointiväline, jonka Euroopan komissio on kehittänyt rakennusten kestävyystulosten arviointiin ja joka perustuu vankasti kiertotalouteen: Level(s) (europa.eu)

(17) [placeholder: 2nd in-depth review]

(18) Vuoden 2020 teollisuuspoliittinen paketti (COM(2020) 102 final) sisältää myös erityisen strategian pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) varten (COM(2020) 103 final) sekä erityisiä toimia sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi (COM(2020) 93 final) ja yhteisesti sovittujen sääntöjen täytäntöönpanon parantamiseksi (COM(2020) 94 final).

(19) Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten (COM(2021) 350 final).

(20) SWD(2021) 419 final, https://ec.europa.eu/docsroom/documents/47996

(21) COM(2020) 103 final.

(22) COM(2022) 31 final.

(23) Economisti Associati, Milieu & CEPS (2016). Supporting study for the Fitness Check on the construction sector: EU internal market and energy efficiency legislation.

(24) Evaluation of Regulation (EU) No 305/2011 laying down harmonised conditions for the marketing of construction products and repealing Council Directive 89/106/EEC (SWD(2019)1770).

(25) Copenhagen Economics (CE), Danish Technological Institute (DTI) and Office for Economic Policy and Regional Development Ltd. (EPRD) (2021). Supporting study for the impact assessment of the CPR Review, Annex VI: Results of the horizontal survey (Inception report). Kysely tehtiin 11.–31.10.2019.

(26) Refined indicative options paper (2020), https://ec.europa.eu/docsroom/documents/40762.

(27) Copenhagen Economics (CE), Danish Technological Institute (DTI) and Office for Economic Policy and Regional Development Ltd. (EPRD) (2021). Supporting study for the impact assessment of the CPR Review, Annex VII: Results of the Company Survey (Second Progress Report). Kysely tehtiin 10.8.–25.10.2020.

(28) Copenhagen Economics (CE), Danish Technological Institute (DTI) and Office for Economic Policy and Regional Development Ltd. (EPRD) (2021). Supporting study for the impact assessment of the CPR Review, Annex VIII: Results of the open public consultation survey (First Findings Report). Kysely tehtiin 4.9.–25.12.2020.

(29) Copenhagen Economics (CE), Danish Technological Institute (DTI) and Office for Economic Policy and Regional Development Ltd. (EPRD) (2021). s. 68.

(30) ”Supporting study for the Impact Assessment for the CPR review”, Contract No 575/PP/2016/FC, Civic Consulting GmbH.

(31) Lisätietoja löytyy kohdasta ”Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset”.

(32) Ks. liitteenä oleva rahoitusselvitys.

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUR-Lex - 32020L2184 - FI - EUR-Lex (europa.eu)).

(34) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EUR-Lex - 31991L0271 - FI - EUR-Lex (europa.eu)).

(35) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2021, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 305/2011 (rakennustuoteasetus) täytäntöönpanosta (2020/2028(INI)).

(36) Kiertotalous rakennusalalla – Neuvoston päätelmät, 28.11.2019, 14653/19.

(37) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan uusi teollisuusstrategia (COM(2020) 102 final).

(38) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten (COM(2021) 350 final).

(39) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Standardointia koskeva EU:n strategia Tuetaan EU:n sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, vihreyttä ja digitaalisuutta maailmanlaajuisten standardien avulla” (COM(2022) 31 final, 2.2.2022).

(40) Ehdotus: Neuvoston suositus oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (COM(2021) 801 final, 2021/0421 (NLE)).

(41) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/33/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 251).

(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(46)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 157/2014, annettu 30 päivänä lokakuuta 2013, edellytyksistä, jotka koskevat rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksen asettamista saataville verkkosivulla (EUVL L 52, 21.2.2014, s. 1).

(47) Tuleva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kryptovarojen markkinoista ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (ks. COM(2020) 593 final).

(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).

(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/515, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 764/2008 kumoamisesta (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 1).

(51) * [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta, asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta (julkaisutoimisto: lisätään EUVL:n julkaisutiedot)]”.

(52) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(53) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(54) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(55) JM= jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(56) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(57) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(58) Ehdokasmaiden ja kolmansien maiden mahdollisesta osallistumisesta tähän budjettikohtaan käydään parhaillaan keskusteluja.

(59) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(60) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(61) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(62) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(63) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(64) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(65) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(66) Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(67) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(68) Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(69) Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

(70) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(71) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(72) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(73) Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020).

ALAN KOODI	TUOTEALA
1	BETONIELEMENTIT / KEVYTRUNKOAINESBETONIELEMENTIT / HÖYRYKARKAISTUT KEVYTBETONIELEMENTIT
2	OVET, IKKUNAT, IKKUNALUUKUT, PORTIT JA NIIHIN LIITTYVÄT RAKENNUSHELAT
3	KALVOT JA KERMIT, MUKAAN LUKIEN NESTEMÄISENÄ LEVITETTÄVÄT JA TUOTEJÄRJESTELMÄT (VEDEN JA/TAI VESIHÖYRYN ERISTÄMISEEN)
4	LÄMMÖNERISTYSTUOTTEET, LISÄLÄMMÖNERISTYSJÄRJESTELMÄT
5	RAKENTEELLISET LAAKERIT, RAKENTEELLISIIN LIITOKSIIN TARKOITETUT TAPPIVAARNAT
6	SAVUPIIPUT, HORMIKAPPALEET JA ERIKOISTUOTTEET
7	KIPSITUOTTEET
8	GEOTEKSTIILIT, GEOMEMBRAANIT JA VASTAAVAT TUOTTEET
9	JULKISIVUJÄRJESTELMÄT/JULKISIVUVERHOUKSET/JULKISIVULASIJÄRJESTELMÄT
10	KIINTEÄT SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT (PALOHÄLYTTIMET/PALOILMAISIMET, KIINTEÄT SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT, PALON- JA SAVUNHALLINTALAITTEET SEKÄ RÄJÄHDYKSENTUKAHDUTTAMISTUOTTEET)
11	RAKENTEELLISET PUUTUOTTEET/ELEMENTIT JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET
12	PUULEVYT JA -ELEMENTIT
13	SEMENTIT, RAKENNUSKALKIT JA MUUT HYDRAULISET SIDEAINEET
14	BETONIN RAUDOITUSTERÄS JA JÄNNETERÄS (JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET), JÄLKIJÄNNITYSJÄRJESTELMÄT
15	MUURAUSTUOTTEET JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET, MUURAUSKAPPALEET, LAASTIT, TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET
16	JÄTEVESIEN KÄSITTELYTUOTTEET
17	LATTIAPÄÄLLYSTEET
18	RAKENTEELLISET METALLITUOTTEET JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET
19	SEINIEN SISÄ- JA ULKOPUOLISET PÄÄLLYSTEET JA SISÄKATTOJEN PÄÄLLYSTEET, VÄLISEINÄJÄRJESTELMÄT
20	VESIKATTEET, KATTOKUVUT, KATTOIKKUNAT JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET, KATTOJÄRJESTELMÄT
21	TIENRAKENNUSTUOTTEET
22	KIVIAINEKSET
23	RAKENNUSLIIMAT
24	BETONIN, LAASTIN JA INJEKTIOLAASTIN LIITÄNNÄISTUOTTEET
25	SISÄTILAN LÄMMITYSLAITTEET
26	PUTKET, SÄILIÖT JA TÄYDENTÄVÄT TUOTTEET, JOTKA EIVÄT OLE KOSKETUKSISSA TALOUSVEDEN KANSSA
27	TASOLASI-, LASIPROFIILI- JA LASITIILITUOTTEET
28	VIRRANSYÖTTÖ-, OHJAUS- JA TIEDONSIIRTOKAAPELIT
29	SAUMAUSTUOTTEET
30	KIINNIKKEET
31	RAKENNUSJÄRJESTELMÄT, TEHDASVALMISTEISET ELEMENTIT
32	PALOKATKO-, PALOTIIVISTE- JA PALOSUOJAUSTUOTTEET, PALONESTOTUOTTEET
33	EDELLÄ MAINITTUIHIN TUOTEALOIHIN SISÄLTYMÄTTÖMÄT RAKENNUSTUOTTEET

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Otsake 1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	JM/EI-JM 55	EFTA-mailta 56	ehdokasmailta 57	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
1	03.010101 – Sisämarkkinaohjelman tukimenot	EI-JM	KYLLÄ	EI6	EI6	EI
1	03.020101 – Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen	Jaks.	KYLLÄ	EI 58	EI6	EI

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	1,099	1,099	1,099	0,942	0,942	0,628	5,809
Muut hallintomenot	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	0,170	1,020
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,269	1,269	1,269	1,112	1,112	0,798	6,829

Asetus (EU) N:o 305/2011	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	3 artikla
3 artikla	4 artikla
4 artikla	9 artikla
5 artikla	10 artikla
6 artikla	11 artikla

7 artikla	15 artikla
8 artikla	16 artikla
9 artikla	17 artikla
10 artikla	79 artikla
11 artikla	22 artikla
12 artikla	23 artikla
13 artikla	24 artikla
14 artikla	25 artikla
15 artikla	26 artikla
16 artikla	30 artikla
17 artikla	34 artikla
18 artikla	34 artikla
19 artikla	35 artikla
20 artikla	36 artikla
21 artikla	37 artikla
22 artikla	38 artikla
23 artikla	39 artikla
24 artikla	40 artikla
25 artikla	41 artikla
26 artikla	42 artikla
27 artikla
28 artikla	6 artikla
29 artikla	44 artikla
30 artikla	45 artikla
31 artikla	46 artikla
32 artikla
33 artikla
34 artikla
35 artikla
36 artikla	64 artikla
37 artikla	65 ja 67 artikla
38 artikla	66 artikla
39 artikla	47 artikla
40 artikla	48 artikla
41 artikla	49 artikla
42 artikla	47 artikla
43 artikla	50 artikla
44 artikla	51 artikla
45 artikla	53 artikla
46 artikla	54 artikla
47 artikla	55 artikla
48 artikla	56 artikla
49 artikla	57 artikla
50 artikla	58 artikla
51 artikla	59 artikla
52 artikla	60 artikla
53 artikla	61 artikla
54 artikla	48 artikla
55 artikla	63 artikla
56 artikla	70 artikla
57 artikla	71 artikla
58 artikla	72 artikla
59 artikla	70 artikla
60 artikla	86 artikla
61 artikla	86 artikla
62 artikla	86 artikla
63 artikla	86 artikla
64 artikla	88 artikla
65 artikla	92 artikla
66 artikla	93 artikla
67 artikla
68 artikla	94 artikla